OPS vuosiluokat 1–2
1-2 LUOKKIEN (ALKUOPETUKSEN) OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS PERUSOPETUKSEN ARVOT PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET TUNTIJAKO VUOSILUOKILLA 1-2 ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA OPISKELUN YLEINEN TUKI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS PERUSOPETUKSEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI TIETOSTRATEGIA LIITTEET LIITE 1 Kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit LIITEET 2-5 Väli- ja lukuvuositodistukset vuosiluokille 1-2 PERUSOPETUKSEN ARVOT Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta uskonnon opetusta lukuun ottamatta. Kankaanpään perusopetuksen opetussuunnitelmassa tulee edelleen tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja, joiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. PERUSOPETUSEN TEHTÄVÄ Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Vuosiluokkien 1–2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8–9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITEET Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Häntä innostetaan oppimaan sekä uskomaan omiin oppimiskykyihinsä ja arvostamaan omaa työtään. Hän säilyttää oppimisen ilon ja uskaltaa rohkeasti kohdata uudet oppimishaasteet. Oppilas omaksuu tietoja ja taitoja sivistyäkseen sekä saadakseen valmiuksia elämäänsä. Hän kehittää omaa tapaansa oppia ja ottaa vähitellen yhä suurempaa vastuuta omasta oppimisestaan. Hän opettelee tutkimaan ja työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Hän opettelee kertomaan, miten on ajatellut ja ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Hän opettelee kriittistä tiedonhankintaa sekä käyttämään tieto- ja viestintävälineitä. Oppilas kasvaa ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän sisäistää hyvät tavat ja käyttäytyy niiden mukaan. Oppilas ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun ympäristöstään. Hän tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta ja toimii sen mukaisesti arkipäivän tilanteissa. Hän opettelee perustelemaan ratkaisujaan tietojen ja henkilökohtaisten kokemusten pohjalta ja kantamaan vastuuta ratkaisuistaan. Hän harjaantuu fyysisissä ja motorisissa taidoissa ja ymmärtää, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan, tutustuu eri taidemuotoihin sekä paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin. PERUSOPETUKSEN RAKENNE Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 §) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (43 §). Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Mikäli opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa ja- kaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelma on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisten ja psyykkisten rakenteiden kokonaisuutta. Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa ihmisiä, rakennettua ympäristöä sekä luontoa. Tähän kuuluvat erityisesti rakennukset ja tilat, opetusvälineet sekä lähiympäristö. Psyykkinen oppimisympäristö taas muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Oppimisympäristön on oltava sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen ja viihtyisä, ja sen tuettava oppilaan terveyttä. Oppimisympäristö tulee toteuttaa siten, että se tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Oppimisympäristön tulee olla esteettisesti miellyttävä. Opiskelutiloja ja -välineitä tulee voida käyttää joustavasti siten, että ne ohjaavat käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että hän voi opiskella aktiivisesti ja myös itsenäisesti. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Sen tulee tukea myös sekä opettajan ja oppilaan välistä että oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Oppimisympäristön tulee edistää myös oppilaan oman toiminnan arviointia. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppimisympäristöön vaikuttaa merkittävästi koulun toimintakulttuuri, jolla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin. Kukin koulu täydentää omaa opetussuunnitelmaansa täsmennetyllä koulun toimintaympäristön kuvauksella sekä opetuksen mahdollisilla painotuksilla. TYÖTAVAT Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne • • • • • • • • • • virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Kankaanpäässä aihekokonaisuuksien määrittely jatkuu muun opetus- suunnitelmatyön rinnalla. Aihekokonaisuudet on huomioitu vuosiluokilla 1-2 oppiaineiden tavoitteissa ja sisällöissä. Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen ajattelua sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Opetusta eheytettäessä perustaidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä. Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Opetussuunnitelmassa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää oppiaineisiin ja niiden pitää näkyä koulun toimintakulttuurissa. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET Oppilas oppii • • • • ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT • • • • fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät, tunteiden tunnistaminen ja käsittely oikeudenmukaisuus, tasa-arvo opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET Oppilas • • • • oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT • • • • • Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja tulee opiskella sekä viestien vastaanottamisessa että tuottamisessa. TAVOITTEET Oppilas oppii • • • • viestinnän perustaidot ja kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi mediakriittisyyttä ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamista viestinnässä osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää viestinnän ja median välineiden käyttöä. KESKEISET SISÄLLÖT • • • • • • Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa mediaviestien muoto ja sisältö sekä median ilmaisuvälineiden käyttö erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä yhteistyö paikallisen median kanssa lähdekritiikki ja tietoturva median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa sekä verkkoetiikka viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö. 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET Oppilas oppii • • • • • • ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, toimimaan pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta sisäisen yrittäjyyden valmiuksia ja oppii tuntemaan yritystoimintaa. KESKEISET SISÄLLÖT • • • • • Perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä yritystoimintaan tutustuminen. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tulee kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. TAVOITTEET Oppilas oppii • • • • • • ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT • • • • • • Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti. TAVOITTEET Oppilas oppii • • • • • tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT • • • • • • • Onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioon ottava liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen. 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä. TAVOITTEET Oppilas oppii • • • • ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT • Teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja sen rakenteissa, tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa, terveydenhoidossa ja ympäristönsuojelussa sekä paikallisessa tuotantoelämässä • • • • • • teknologian ja tietotekniikan kehitys eri kulttuureissa ja eri elämänalueilla eri aikakausina luonnontieteellisen tiedon, muiden tieteenalojen ja teknologian vuorovaikutus teknologian kehittäminen ja sen vaiheet teknologiaan ja tietotekniikkaan, niiden kehittämiseen ja käyttämiseen liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. TUNTIJAKO VUOSILUOKILLA 1-2 Oppilaan vähimmäistuntimäärä eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-2 Oppiaine 1 2 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 Matematiikka 4 4 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 Uskonto/ elämänkatsomustieto 1 1 Musiikki 1 1 Kuvataide 1 1 Käsityö 1 1 Liikunta 2 2 Koulukohtainen taitoja taideaine 1 1 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 20 20 ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on opetussuunnitelman perusteissa määritelty yksitoista eri oppimäärää, jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli äidinkielenä, maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä sekä suomi saamenkielisille ja viittomakielisille. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja B-oppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osaalueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielen oppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista, osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Tavoitteet alkuopetuksessa Oppilas • • • • • • • • • • osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti kuuntelee keskittyen osallistuu keskusteluun oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan herää halu ilmaista itseään kirjallisesti oppii ymmärtämään lukemaansa kielitajun kehittäminen tutustuu erilaisiin viestintävälineisiin ja harjoittelee niiden käyttöä kuuntelee ja lukee kirjallisuutta sana- ja ilmaisuvarasto kehittyy Ensimmäisellä luokalla opetus on kokonaisvaltaista kaikki osa-alueet kattavaa kielenoppimista. Toisella luokalla vahvistetaan ensimmäisellä luokalla harjoiteltuja taitoja asetettuja tavoitteita kohti. Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen 1. luokka 2. luokka harjoittelee suullista ilmaisua erilaisissa tilanteissa (omat kokemukset, improvisointi, kerronta, leikki ja draama) harjoittelee suullista ilmaisua erilaisissa tilanteissa (omat kokemukset, improvisointi, kerronta, leikki ja draama) harjoittelee keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelua harjoittelee keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelua harjoittelee esiintymistä harjoittelee esiintymistä Lukeminen 1. luokka 2. luokka lukee sanoja lukee lauseita lukee lyhyitä lauseita lukee tarinoita/kirjoja ja keskustelee lukemastaan sanavaraston kartuttaminen ymmärtää hyvin lukemaansa harjoittelee runoja/loruja myös ulkoa harjoittelee runoja/loruja ulkoa osaa etsiä tietoa tekstistä Kirjoittaminen 1. luokka 2. luokka kirjoittaa tavuja kirjoittaa lauseita kirjoittaa sanoja kirjoittaa pieniä, juonellisia tarinoita kirjoittaa lyhyitä lauseita harjoittelee tyyppikirjaimia ja niiden yhdistämistä hallitsee isot ja pienet tekstauskirjaimet harjoittelee tekstin kirjoittamista tietokoneella käyttää oikeaa kynäotetta Kielentuntemus 1.luokka 2.luokka äänne-kirjain-vastaavuuden harjoitteleminen harjoittelee oikeinkirjoitusta: sanavälit, saja sanojen tavuttaminen nan jakaminen eri riveille, iso alkukirjain erisnimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit (piste, kysymysmerkki ja huutomerkki), äng-äänne, yhdyssanat, vokaalit, konsonantit harjoittelee käyttämään isoa alkukirjainta aakkosjärjestys ja sen käyttö tutustuu lauseiden lopetusmerkkeihin (piste, tutustuu synonyymeihin ja vastakohtiin kysymysmerkki ja huutomerkki) tutustuu yksikköön ja monikkoon Kirjallisuus 1.luokka 2.luokka tutustuu kirjallisuuteen tutustuu kirjallisuuteen harjoittelee kirjaston käyttöä harjoittelee kirjaston käyttöä kirjallista keskustelua luetuista kirjoista ja tutustumista käsitteisiin: päähenkilö, tapahtuma-aika, -paikka sekä juoni kirjallista keskustelua luetuista kirjoista ja tutustumista käsitteisiin: päähenkilö, tapahtuma-aika, -paikka sekä juoni Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Puhuminen ja kuunteleminen Oppilas • osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä • on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa; hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. Lukeminen ja kirjoittaminen Oppilas • pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä • on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä, hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa; häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen • on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen; hän on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja tietää, että ymmärtämisen apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä • haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti, on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin ja osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan • kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella; helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä, ja oppilas alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Kirjallisuus Oppilas • • • etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen. SUOMI TOISENA KIELENÄ Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä sanavarastoa kartuttamalla ja kielen rakenteita harjoittelemalla. Tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä korkeatasoisen suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat oppilaan ikä, koulu- ja kokemustausta sekä maahanmuuton syyt ja perheen tilanne. Oppilas • • • • • selviää käytännön puhetilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella ymmärtää yleisiä aihepiirejä käsittelevää tekstiä ja eri oppiaineita kehittää kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan oppii viestimään ja toimimaan suomalaisessa kulttuurissa kirjoittaa erilaisia tekstejä Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit Rakenteet ja kielitieto Henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut; maaseutu ja kaupunki; luonto; vapaaaika, kulttuuri ja urheilu, matkailu; tiedotusvälineet harjoittelee oikeinkirjoitusta: sanavälit, sanan jakaminen eri riveille, iso alkukirjain erisnimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit (piste, kysymysmerkki ja huutomerkki), äng-äänne, yhdyssanat, vokaalit, konsonantit Juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja aakkosjärjestys ja sen käyttö –tapahtumat; elämänmuoto tutustuu synonyymeihin ja vastakohtiin tutustuu yksikköön ja monikkoon Lukeminen ja kirjoittaminen Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus suomen kielen kirjain-äännevastaavuuden ja ikäkauden ja kielitaidon mukaiset tekstit tavutuksen harjoittelua mekaanisen ja ymmärtävän lukutaidon harjoittelua siten, että sanavarasto kasvaa mediatekstit, elokuva, teatteri lukutaidon hyödyntäminen tiedon hankintaan kirjaston käyttö pien- ja suuraakkosten opettelu tieto- ja viestintätekniikka tyyppikirjainten opettelu kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin Puheviestintä, vuorovaikutustaidot Kielenopiskelutaidot rohkean ja luontevan suomen kielen käytön tutusta sanahahmosta etenevän päättelyn edistäminen puheviestintä-tilanteissa harjoittelu puheen rytmin ja sujuvuuden sekä selkeän ääntämisen opettelua sanojen erotteleminen puhevirrasta omien tunteiden, tarpeiden ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen oman kielitaidon arviointi MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI Äidinkielen opetuksen tehtävänä on saada oppilaat kiinnostumaan omasta äidinkielestään, käyttämään ja kehittämään äidinkielen taitojaan perusopetuksen jälkeenkin sekä arvostamaan omaa taustaansa ja kulttuuriaan. Äidinkielen opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita. Oppilaan äidinkielen taidot ja valmiudet saattavat vaihdella omakielisessä ympäristössä vietetyn ajan pituuden ja intensiivisyyden mukaan. Tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä määriteltäessä otetaan huomioon oppilaan ikä, kielellinen kehitys, aikaisempi opetus sekä opiskelutottumukset. Tavoitteellista äidinkielen opetusta tuetaan kodin ja koulun yhteistyöllä. Äidinkielen opetus tukee oppilaan ja perheen kulttuuria. Äidinkielen opetuksen keskeisissä sisällöissä sovelletaan mahdollisuuksien mukaan suomi äidinkielenä – oppimäärän mukaisia sisältöjä. Lisäksi opetuksessa tuetaan muiden oppiaineiden sanastojen ja käsitteiden oppimista. Opetusta annetaan kaksi viikkotuntia. Tavoitteet Oman äidinkielen oppitunnilla oppilas • • • • • • harjoittelee kirjainmuotoja, luovaa kirjoittamista ja oikeinkirjoitusta syventää peruslukutaitoa ymmärtäväksi lukemiseksi oppii arvostamaan omakielistä kirjoitettua tai kerrottua tietoa oppii käyttämään äidinkieltään monipuolisesti, rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella kasvattaa sanavarastoaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot Lukeminen ja kirjoittaminen Kieli, kirjallisuus ja muu kulttuuri arkipäivän puhekieli keskeisissä sisällöissä sovelletaan suomi-äidinkielenä - oppimäärän sisältöjä siten, että kunkin kielen ja kulttuurin erityispiirteet otetaan huomioon keskeisissä sisällöissä sovelletaan suomi-äidinkielenä - oppimäärän sisältöjä siten, että kunkin kielen ja kulttuurin erityispiirteet otetaan huomioon keskustelut: omat kokemukset, ajatukset, tunteet, mielipiteet ja kysymykset Oppilasta ohjataan oman äidinkielensä tyypillisten tekstien pariin ja vähitellen niiden tuottamiseen joko kirjoittaen tai kertoen. kerrotun ja luetun keskittyvä ja eläytyvä kuunteleminen pienten esitysten suunnittelu ja harjoittelu MATEMATIIKKA Vuosiluokkien 1-2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. Keskeiset tavoitteet 1.lk Oppilas - oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja iloitsemaan matematiikan oppimisesta - - saa hyvän perustan lukukäsitteen ja mittaamisen käsitteen kehittymiselle oppii havainnoimaan, vertailemaan ja luokittelemaan ympäristönsä esineitä, asioita ja ilmiöitä. Hän oppii löytämään yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia ja syy-seuraussuhteita kehittää matemaattista ajatteluaan ja käsitteistöään systemaattisesti ja monipuolisesti Keskeiset tavoitteet 2.lk Oppilas - kokee tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä. Hän huomaa käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen. ymmärtää lukukäsitteen ja hallitsee siihen liittyviä yhteen-, vähennys- ja kertolaskuja kehittää matemaattista ajatteluaan ja käsitteistöään systemaattisesti ja monipuolisesti Keskeiset sisällöt Luvut ja laskutoimitukset 1. luokka 2. luokka - lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-100 - lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-1000 - lukujen vertailu (<,> ja = -merkit), luokittelu, järjestäminen, hajottaminen ja kokoaminen - lukujonotaidot, lukujen suuruusvertailu ja järjestäminen suuruusjärjestykseen - kymmenjärjestelmän perusteet - lukujonotaidot; luettelu eteen ja taakse päin yhden, kahden, viiden ja kymmenen välein - yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain lukualueella 0-1000, - kymmenjärjestelmän rakenne - kertolaskun käsite ja merkitseminen sekä kertotaulut 2-5 - parilliset ja parittomat luvut - yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja kirjallisesti lukualueella 0-100, laskutoimitusten välinen yhteys luonnollisilla luvuilla - tutustuminen kymmenjärjestelmävälinei- - kertolaskun ja jakolaskun yhteys ja jakolaskunkäsite konkreettisilla välineillä - lukusuoran käyttö - erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen siin, lukusuoraan ja sataruudukkoon - yksikertaisten murtolukujen muodostaminen konkreettisilla välineillä Algebra 1. luokka - säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksien näkeminen kuvista - yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen 2. luokka - suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista - yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen Geometria 1. luokka 2, luokka - - ympäröivän tilan avaruudellisten - - - ympäristön geometristen kappaleiden kuvailu ja nimeäminen (pallo, suorakulmainen särmiö, ympyrälieriö ja ympyräkartio) - suhteiden havainnointi ja kuvailu - peruskappaleiden tunnistaminen ja ratasokuvioiden tunnistaminen ja piirtämikentaminen (pallo, suorakulmainen särnen (kolmio, nelikulmio, viisikulmio sekä miö, kuutio, ympyrälieriö ja ympyräkartio) ympyrä esineen avulla piirrettynä) - geometristen peruskäsitteiden, piste, jayksinkertaisia suurennoksia ja pienenna, suora, murtoviiva, puolisuora ja kulnöksiä ruutujen avulla ma, tunnistaminen ja tuottaminen - avaruudellisen hahmotuskyvyn kehit- - monikulmion tunnistaminen ja tuottamitäminen nen - kuvioiden jäljentäminen ruudukkoon ja pisteverkkoon ja omien kuvioiden tuottaminen - peilikuvan tunnistaminen ja piirtäminen - symmetria-akselin etsiminen ja symmetrisen puolikkaan piirtäminen - hahmottamiskyvyn ja geometrisen pohdinnan käyttö ongelmanratkaisussa Mittaaminen 1. luokka - mittaamisen periaate: kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan - pituus senttimetreinä ja metreinä, mittaamista ja arviointia - raha, eurot - aika, kellonaika tasatunteina ja puolitunteina 2.luokka - mittaamisen periaatteen ymmärtäminen - mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen - rahan yksiköt, hinnan tulkitseminen ja merkitseminen pilkkua käyttäen - pituus senttimetreinä ja metreinä, mittaamista ja arviointia - massan yksiköt, gramma ja kilogramma, kokeiluita ja arviointia - tilavuuden yksiköt, litra ja desilitra, kokeiluita ja arviointia - pinta-ala kokeellisesti käyttäen konkreettista yksikköä - kellonajan lukeminen ja merkitseminen analogisesta kellosta ja digitaalimerkintänä - vuodenajat, kuukaudet, vuorokausi, tunti ja minuutti Tietojen käsittely ja tilastot 1. luokka 2. luokka - yksinkertaisten taulukoiden ja pylväsdiagrammien lukeminen - yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen, helpon karttakuvan tulkinta - tietojen esittäminen pylväsdiagrammista - tietojen etsiminen, muokkaaminen ja esittäminen pylväsdiagrammina Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti osaa tehdä vertailua, mm. pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <. Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Oppilas tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut tuntee ja ymmärtää kymmenlukujärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa. Geometria Oppilas tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, mm. nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia. Mittaaminen Oppilas osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Ympäristö- ja luonnontieto on ympäristöopin, biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä sekä terveyttä ja sairautta. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaan suhde ympäristöön ja luontoon kehittyy ja hän oppii iloitsemaan luonnosta ja muusta ympäristöstä. 1. ja 2. luokan tavoitteet ovat yhteneväiset. Tavoitteet eri vuosiluokilla saavutetaan opiskelemalla eri oppisisältöjä. Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä havainnoimalla ja tutkimalla sekä vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan käyttämään apuna yksinkertaisia tutkimusvälineitä arvioimaan hankkimaansa tietoa pohtimaan hyvän ympäristön merkitystä sekä opettelee huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti vuorovaikutustaitoja tekemään terveyttä edistäviä valintoja toimimaan turvallisesti liikenteessä Keskeiset sisällöt Osa-alue 1. luokka Eliöt ja elinympäristö - elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet ja erojen pohtiminen 2. luokka - tutustuminen oman lähiympäristön tavallisimpiin kasvi-, sieni- ja eläinlajeihin Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana Ympäristön ilmiöitä Ympäristön aineita - eliöiden erilaisten elinympäristöjen havainnoiminen - luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina - vuorokauden- ja vuodenaikoihin liittyvät käsitteet ja ilmiöt - maapallo ihmisen elinpaikkana, kotiseutu - ruoan alkuperä ja tuottaminen - luonnonympäristön ja ihmisen muovaaman ympäristön havainnoiminen ja eri osatekijöiden tunnistaminen - maiseman ja maaston keskeisimpien rakenteiden hahmottaminen sekä ympäristön havainnollistaminen piirtämällä, rakentelemalla tai muovaamalla - maapallo ihmisen elinpaikkana, Suomi - Oppilaan jokapäiväisessä ympäristössä tapahtuvien fysikaalisten ilmiöiden ja niiden syiden tutkiminen, sääilmiöt - Oppilaan jokapäiväisessä ympäristössä tapahtuvien fysikaalisten ilmiöiden ja niiden syiden tutkiminen, liike, liikkuminen, valo ja ääni - lämpötilan mittaaminen - Lämmönlähteiden ja lämmityksen tutkiminen - Oppilaan elämänpiiriin kuuluvaan teknologiaan tutustuminen erityisesti sähkön käyttö, sähköturvallisuus ja sähkön säästäminen - oppilaan arkielämään kuuluvien materiaalien, kuten lasin ja muovin, puun ja paperin, metallien ja tekstiilien, tutkiminen sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys - aineen muuttumiseen tutustuminen käyttäen esimerkkinä - ympäristössä esiintyvien aineiden ominaisuuksien ja olomuotojen sekä niiden muutosten tutkiminen käyttäen esimerkkinä vettä ja ilmaa sekä lähiympäristön maaperää ja kallioperää palamista ja paloturvallisuutta Terveys ja turvallisuus - ihmisen kehon kasvuun ja kehitykseen tutustuminen - terveystottumukset ja omasta terveydestä huolehtiminen: ravitsemus, puhtaus, koulunkäynnin, harrastusten ja levon välinen tasapaino, ulkoilu ja pukeutuminen, ryhti, rentoutuminen - henkinen hyvinvointi ja mielenterveys sekä niitä tukevien sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen - terveyttä edistävä liikkuminen - omat kokemukset ja havainnot ympäristöstä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta: fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, turvallinen liikennekäyttäytyminen. - henkinen hyvinvointi ja mielenterveys sekä niitä tukevien sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen - terveyttä edistävä liikkuminen - sairastaminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet - omat kokemukset ja havainnot ympäristöstä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta: fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, turvallinen liikennekäyttäytyminen. USKONTO Oppivelvollisuusikäinen lapsi osallistuu uskontokasvatukseen tai elämänkatsomustiedon opetukseen huoltajan tunnustuksen mukaisesti. Tiettyyn uskontokuntaan kuuluvien tai uskontokuntiin kuulumattomien oppilaiden vähäisestä määrästä johtuen koulutoimi päättää toteutetaanko opetusta. Uskontokasvatuksesta puhuttaessa tarkoitetaan enemmistön mukaista evankelisluterilaista uskontokasvatusta. Osa-alueet Sisällöt Tavoitteet Luottamus ja turvallisuus - oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita - luodaan perusta hyvälle itsetunnolle - Jumala Isänä ja Luojana - luodaan oppilaalle turvallinen jumalakuva Arvokas ja ainutlaatuinen elämä - Perheen ja suvun arvoja ja perinteitä - Tutustumista suomalaiseen katsomusperinteeseen - Toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus - kasvamista suvaitsevaisuuteen - Valintojen tekeminen ja vastuullisuus - oppilas tekee valintoja ja ottaa vastuuta omasta käytöksestään sekä työstään - oppilasta ohjataan omaan ajatteluun perhetausta huomioon ottaen Raamatun kertomuksia ja opetuksia - Jeesuksen elämä ja opetuksia Eettisyyteen kasvaminen - yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus - oppilasta ohjataan miettimään oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa. - Kultainen sääntö - opitaan suvaitsevuutta Evankelisluterilaisen kirkon elämä - tutustutaan Raamatun kertomuksiin keskittyen Jeesuksen elämään ja - Vanhan Testamentin kesopetuksiin keisiä kertomuksia - kirkko ja lähiseurakunta - tutustuminen kirkkoon sekä lähiseurakuntaan ja - kirkko- ja kalenterivuoden sen toimintaan juhlia - oppilas näkee uskontojen vaikutuksia omassa elämässään sekä lähiympäristössä - Juhlapäivät tulevat tutuiksi luontevasti vuoden kuluessa Oppilaita ympäröivä uskonnollinen elämä - eri uskonnot ja kirkot - oppilas tietää muiden uskontojen ja kirkkojen olemassaolosta ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustiedon opetus on tarkoitettu niille uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille, jotka eivät osallistu tunnustukselliseen uskonnon opetukseen. Opetus tukee oppilaan eettistä ja katsomuksellista kasvua lähtökohtanaan kotien arvoperusta. Oppilaalle annetaan mahdollisuuksia hahmottaa maailmankuvaansa ja omaa elämäänsä kysymyksissä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen sekä yhteisöön. Tavoitteena on, että oppilas • • • • oppii ymmärtämään erilaisia elämänkatsomuksellisia näkökulmia ja saa tukea oman elämänkatsomuksensa rakentamiseen oppii erottamaan oikean ja väärän ihmisoikeusetiikan perustalta oppii keskustelemaan elämänkatsomuksellisista kysymyksistä tutustuu erilaisiin katsomuksiin ja kulttuuriperintöihin Sisällöt vuosiluokille 1-2 Ihmissuhteet • • • • • • • • harjoitellaan ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja Kulttuuri-identiteetti oppilasta tuetaan arvostamaan oman perheensä elämänkatsomusta tarkastellaan oman koulun tapa- ja juhlaperinnettä tutustutaan omassa koulussa esiintyviin katsomuksiin ja uskonnollisiin näkemyksiin opitaan hyväksymään ja arvostamaan kulttuurista erilaisuutta Ihmisen ja luonnon suhde oppilasta ohjataan tiedostamaan luonnon merkitys ihmiselle sekä oma vastuunsa ympäristöstään Yhteisö • • • oppilasta ohjataan ymmärtämään, että hän on arvokas yhteisönsä jäsenenä pohditaan opetusryhmien ja perheiden sääntöjä sekä opitaan ymmärtämään säännöt vastavuoroisina sopimuksina ohjataan oppilasta vastuun kantamiseen MUSIIKKI "Mitä se musiikki oikein on? Onko se salaisuus mahdoton, Vai voisiko joku sen selittää, niin että lapsikin ymmärtää?" Musiikin opetuksen tavoitteena on herättää oppilaiden mielenkiinto musiikkia kohtaan tarjoamalla tunne-elämyksiä ja myönteisiä kokemuksia. Oppilasta ohjataan monipuoliseen musiikilliseen ilmasuun ja toimintaan. Samalla opitaan arvostamaan omaa ja muiden musiikillista toimintaa ja tuotoksia. 1-2 luokilla luodaan monipuolista pohjaa varsinaisten taitojen oppimiselle. Musiikin opetuksen tulisi koostua pääasiassa laulamisesta, soittamisesta, kuuntelusta, musiikkiliikunnasta sekä musiikkitietoudesta sisältäen musiikin teoriaa. Opetus tulee järjestää siten, että jokainen oppilas taitotasostaan huolimatta voi osallistua täysipainoisesti musiikin opiskeluun. Opetus voi sisältää aineksia myös muista taito- ja taideaineista. Osa-alueet Kuuntelu Sisällöt • Lasten lauluja • Katkelmia erilaisista musiikkiteoksista Tavoitteet • Kuuntelutottumusten ja taitojen kehittäminen • Aktiivinen eri ääniympäristön ja musiikin • kuunteleminen ja havainnoiminen • Erilaiset ääniympäristöt Laulu • Lastenlauluja • Luonnollisen äänenkäytön omaksuminen • Juhliin ja vuodenaikoihin • Sanarytmi liittyviä lauluja • Oman musiikillisen ilmaisun harjoittaminen • Kansanlauluja laulaen • Omien laulumelodioiden keksiminen Soitto • Keho- ja rytmisoittimet • Perussykkeen löytäminen • Nokkahuilun alkeet (h,a,g- sävelet) • Taa (|) ja titi (||) rytmit • Bändisoittimiin tutustuminen • Oman musiikillisen ilmaisun harjoittaminen soittaen esim. kaikusoittona • • Kehosoittimien monipuolinen käyttö • Rytmisoittimilla, kuten klaveesien, marakassien ja triangelin soittaminen • • Bändisoittimiin, kuten. Bassoon ja rumpusettiin tutustuminen Musiikkiliikunta • Laulu- ja piirileikit • Musiikin kehollinen ilmaisu yksin ja ryhmässä • • Liikkuminen musiikin ja rytmin mukaan • • Musiikillisten käsitteiden omaksuminen liikkuen • • Koordinaation kehittäminen Musiikkitietous • Musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen • Ääni ja äänen sointiväri (hidas-nopea, nouseva-laskeva) • Dynamiikka Piano-forte Pianissimo><fortissimo • Äänen kesto • Rytmi Tasajakoinen kolmijakoinen rytmi • Soolo- tutti • Tempo hidas – nopea kiihtyvä – hidastuva tasainen • Säveltapailua esim. kaikulaulu KUVATAIDE Kuvataiteen opetuksessa keskitytään kuvan tekemisen ja perustaitojen opettelemiseen sekä tutustutaan kuvataiteeseen. Vuosiluokilla 1-2 opetuksessa pyritään oppimaan leikin ja tekemisen avulla. Opetuksen lähtökohtana ovat lapsen havainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Kuvataiteessa ensimmäisen ja toisen luokan tavoitteet ja sisällöt ovat yhteneväiset, kuitenkin niin, että ensimmäisen luokan aikana kuvataiteen osa-alueisiin tutustutaan ja niitä harjoitellaan oppilaan taidot ja ikäkausi huomioiden. Toisen luokan aikana opittuja taitoja harjoitellaan ja syvennetään edelleen sekä tutustutaan niihin osa-alueisiin, joihin ei ole perehdytty ensimmäisen luokan aikana. Tavoitteet Oppilas • • • • • oppii ilmaisussa tarvittavia taitoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua oppii kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta oppii tarkastelemaan työskentelyään. Oppilasta ohjataan oma-aloitteisuuteen arvostamalla hänen omia oivalluksiaan, valintojaan ja päätöksiään, sekä tuetaan oppilaan pohtivaa, tutkivaa ja pitkäjänteistä asennetta työskentelyyn. arvostaa omia ja muiden tuotoksia saa kokemuksia kuvataiteen eri alueilta taideteoksia tarkastellen sekä museo- ja näyttelyvierailujen avulla. Keskeiset sisällöt Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Osa-alueet sisällöt Piirustus • työvälineisiin tutustuminen: puuvärit, vahavärit, lyijykynä, hiili • muoto, pinta, väri, tunnelma, tumma/vaalea, läpikuultava/peittävä • värien sekoittaminen Maalaus • vesivärit, peitevärit, valmisvärit • sivellintekniikan alkeet: vedot, painallukset, laveeraus • värien sekoittamisen alkeet • maalausvälineiden huolto Grafiikka • yksinkertaisiin painomenetelmiin tutustuminen: sormipainanta, leimasinpainanta (esim. peruna), monotypia Muovailu, rakentelu ja kollaasi • kolmiulotteisiin materiaaleihin tutustuminen (esim. savi, kipsi, massat, hiekka, lumi) • muovailun ja rakentelun alkeet: palasta muovailu ja osista kokoaminen • kollaaseja käyttäen monipuolisesti materiaaleja Värioppi • värien nimitykset • pää- ja välivärit • väriympyrä Sommittelu • väri, viiva, muoto, valo ja varjo, tila ja liike ilmaisussa Taiteen tuntemus • • museo- ja taidenäyttelyt tai taiteilijan työhön tutustuminen taidekuvien tarkastelu (esim. perspektiivin, sommittelun, kuvan tunnelman tarkastelu) Media ja kuvaviestintä • todellisuus ja kuvitteellisuus valokuvissa, elokuvissa, televisiossa, videoissa ja tietokonepeleissä KÄSITYÖ Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoja. Hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Opetus tukee oppilaan esteettistä, taidollista ja tiedollista kehittymistä sekä teknologian ymmärtämistä arkipäivän ilmiöissä. Käsityön tulee kehittää oppilaan hienomotoriikkaa sekä kykyä työskennellä suunnitelmallisesti, turvallisesti, pitkäjänteisesti ja omatoimisesti. Oppilasta ohjataan arvostamaan omaa ja muiden työtä sekä käsityöllisiä kulttuuriperinteitä. Tavoitteet Oppilas • oppii tuntemaan, käyttämään ja soveltamaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä sekä oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä • • • • • • kehittää oppilaan suunnittelukykyä kehittää sorminäppäryyttä, silmän ja käden yhteistoimintaa sekä avaruudellista hahmottamista oppii kiinnittämään huomiota töiden esteettisyyteen ja laatuun oppii valmistamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään tutustuu materiaalien ja tuotteiden kierrätykseen ja uudelleen käyttöön Ensimmäisellä luokalla harjoitellaan työtapoja jokaiselta osa-alueelta ja tutustutaan erilaisiin materiaaleihin. Toisella luokalla syvennetään jo harjoiteltuja taitoja sekä tutustutaan työtapoihin ja sisältöihin, joihin ei ole perehdytty ensimmäisellä luokalla. Keskeiset sisällöt Tekstiilityö Tekninen työ Askartelu Lankatyöt: • mittaaminen Leikkaaminen • sormivirkkaus tai virkkuukoukulla virkkaus (ketjusilmukka) • hiominen • vapaasti • naulaaminen • kierretty nyöri tai palmikko • pintakäsittely(esim. maalaaminen, petsaaminen, lakkaus) piirrettyä suoraa, kaarevaa viivaa ja spiraalia pitkin Repiminen • sahaaminen Muovaileminen • • • tupsu solmu Paperitaittelu Ompelutyöt: • • • kaavan käyttö Pujotteleminen • nuppineulojen käyttö Painanta • langanpujotus • • neulansilmään haitari suoria ja vinoja taitoksia kasveilla/kuvilla/ esineillä Rakentelu • • ompelun aloitus ja lopetus erilaisia pistoja (etupisto, pykäpisto, luotospistos) Kaavan käyttö • yksinkertainen kirjonta, esim. vohvelipujotus • täyttäminen • täyttöaukon ompelu • yksinkertainen päällikeompelu Kudonta • pujottelu • hapsun purkaminen • ryijynukan solmiminen LIIKUNTA Liikunnan opetuksen tehtävä on kehittää oppilaan fyysistä kuntoa, motorisia taitoja ja yleisiä oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee olla monipuolista ja pääasiassa leikinomaista. Liikuntatuntien tehtävänä on hyvien käytöstapojen, sovittujen sääntöjen, ryhmätyön ja reilun pelin omaksuminen. Liikunnan opetus ohjaa oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellistä merkitystä sisältäen hygieniakasvatuksen. Liikuntalajit Sisällöt Järjestäytymismuodot ja leikit Voimistelu • Perusvoimistelu Tavoitteet • Järjestykseen ja tilankäyttöön totuttaminen • Sääntöjen merkityksen ymmärtäminen • Leikkimistarpeen tyydyttäminen • Leikkivaraston kartuttaminen ja leikkiperinteen vaaliminen • Leikkimielisen liikunta-asenteen ylläpitäminen • Taitotekijöiden kehittäminen • Telinevoimistelu • Kuntotekijöiden kehittäminen • Välinevoimistelu • Keksimis- ja esittämiskyvyn sekä ilmaisun kehittäminen • Esteettisyystajun kehittäminen • Silmä-käsi / silmä-jalka –koordinaatin kehittäminen • Tanssit ja piirileikit Palloilu Yleisurheilu • Palloleikit ja pienpelit • Juokseminen • • Kuntotekijöiden kehittäminen • Yhteistoimintakyvyn kehittäminen • Sääntöjen merkityksen ymmärtäminen • Reilu peli • taitojen (reaktio-, yhdistely-, rytmittämiskykyjen ja ketteryyden sekä liiketunnon jne.) kehittäminen • kestävyyden, voiman ja nopeuden kehittäminen • perustaitojen oppiminen ja vahvistaminen • kiinnostuksen herättäminen luonnossa liikkumiseen • havainnointi-, harkinta- ja päättelykyvyn kehittäminen • maastossa liikkumisen perustaitojen kehittäminen • kestävyyden kehittäminen • veteen totuttautuminen • uimataidon kehittäminen • turvallisuuden edistäminen • Hyppääminen • Heittäminen Maastoleikit, suunnistus ja retkeily Uinti Talvilajit • hiihto • kiinnostuksen herättäminen talvisessa luonnossa liikkumiseen ja hiihtoretkeilyyn • kestävyyden kehittäminen • taitavuuden kehittäminen • luistelu • jääpelit YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA Yhteistyö alkuopetuksen ja esiopetuksen kanssa on tärkeää. Esi- ja alkuopettajat pyrkivät tiiviiseen yhteistyöhön mm. • • • • • • • • • • • • • säännöllisillä tapaamisilla. yhteisillä koulutuksilla. kutsumalla esiopettajat myös alkuopettajien keskinäisiin tapaamisiin. Seuraavilla käytännön toimilla helpotetaan lapsen siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen: Esioppilaiden ja ekaluokkalaisten yhteinen puuhapäivä toteutetaan syyskaudella. Tulevat 1. luokkien opettajat ovat mahdollisuuksien mukaan mukana katsomassa mm. tulevien ekaluokkalaisten motorisia taitoja. Koululykkäyspalaverissa on tarvittaessa mukana koulun edustaja. Tuleva 1. luokan opettaja ottaa vastaan esikoululaiset kouluuntutustumispäivänä. Kouluun tutustuminen kestää kaksi oppituntia ja ruokailun. Tähän sisältyy myös yksi välitunti. Esiopettaja on tarvittaessa mukana tutustumispäivänä. Esioppilaan havainnointilomake sekä mahdollinen toiminta- ja kuntoutussuunnitelma (HOJKS) tulee sisäisessä postissa päiväkodista koululle toukokuun puoleen väliin mennessä. Luokanopettaja ottaa alkusyksystä yhteyttä esikoulun opettajaan keskustellakseen kouluun siirtyneistä oppilaista. Lasta koskevaa tietoa saa luovuttaa vain vanhempien suostumuksella. Toiminta eri luokka-asteiden välillä on tiivistä ja monipuolista. Tämä voi toteutua mm. kummitoimintana, yhteisinä juhlina, tapahtumina sekä retkinä. Koulutulokkaiden kouluuntutustumispäivänä muut oppilaat tutustuvat tulevaan luokkaansa, kouluunsa ja tuleviin opettajiinsa. OPISKELUN YLEINEN TUKI Kankaanpäässä on perusteilla työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää oppilashuoltoa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on tuettava käytettävissä olevin keinoin huoltajia niin, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee järjestää siten, että moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Huoltajille tulee luoda mahdollisuus osallistua toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta ja vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä huoltajien, opettajan ja oppilaan roolien selkiinnyttämistä yhteistyössä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien tasaarvoisuus. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua koulun kulttuuriin sekä olla osaltaan mukana vaikuttamassa ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia yhteistyömuotoja tulee kehittää huoltajien kanssa koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Sen tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös yksilöllistää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Lisäksi siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mu- kaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osaaikainen erityisopetus. Siinä voidaan myös asettaa tavoitteet oppilaan suoritustasolle eri oppiaineissa. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee jatkua yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Silloin noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Opetussuunnitelmaan kootaan päätökset, joita kunnan toimielimet ovat toimivaltansa rajoissa tehneet. Opetussuunnitelmassa tulee kuvata • • • • • • toiminta kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja keskinäisen vuorovaikutuksen edistämiseksi oppilaalle tarjottava tuki ja ohjaus koulunkäynnissä, lapsen ja nuoren elämän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa, jatko-opintojen suunnittelussa ja vaikeuksien poistamisessa eri asiantuntijoiden ja kodin yhteistyö sekä paikalliset tukiverkostot oppilaan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi, oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseksi ja seuraamiseksi toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita varten. Tällaisia ovat oppilaiden poissaolot, kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteet, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet. Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee tukea perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjes- tämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet: • • • • • • • • kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Erityisopetuksen työryhmä kartoittaa ja kehittää erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukimuotoja. Eri tukimuodot Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin 33 §:ssä määrätään. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseen, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena – pienryhmässä tai yksilöllisesti – oppilaalle mahdollisesti laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Myös erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää valtioneuvoston asetuksen (1435/01) 9 §:n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Oppilaan tavoitetason määritteleminen oppilaan edellytysten mukaiseksi eli oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Viittomakielen opetusta voidaan järjestää äidinkielen ja kirjallisuuden oppituntien lisäksi muihin kieliin varatuilla tunneilla. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan seuraavankaltaisia tietoja: • • • • • • • kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä tai erityisope- • • tuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän vastuualueensa oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Tähän suunnitelmaan kirjataan erityisesti myönteiset havainnot oppilaan edistymisestä sekä kokemukset oppilaan oppimista ja kehitystä tukevista onnistuneista opetusjärjestelyistä ja toimintatavoista. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, hänet tulee siirtää yleisopetukseen. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa, opettajat, tarvittaessa koulun muu henkilöstö sekä muut asiantuntijat sen mukaan kuin oppilaan oppimisvaikeuksien ja esteiden huomioon ottaminen edellyttää. Yhteistyössä tulee määritellä opetuksen ja kuntoutuksen tavoitteet ja sisällöt. Sen lisäksi tulee suunnitella oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti muun muassa opetusmenetelmät, oppilashuolto ja tukipalvelut sekä seuranta- ja arviointitoimenpiteet. Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden, kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, se tulee järjestää toiminta- alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta- alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämäänaistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimu- lointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy seuraussuhteen oppimisen harjoituksia. PERUSOPETUKSEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Tässä keskitytään arviointiin opintojen aikana. ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. ARVIOINNIN PERIAATTEET Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Arviointipalautetta annettaessa otetaan huomioon palautteen merkitys oppimisprosessissa. Arviointipalautteen tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekä perustua monipuoliseen näyttöön. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksiriittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin. OPPILASARVIOINNIN MENETELMÄT TODISTUKSET Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun. Todistuksiin merkitään todistuksen, koulutuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 19.12.2002 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. Oppiaineiden, aineryhmien ja käyttäytymisen arviointi merkitään sanallisena arviona, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Työskentely voidaan arvioida myös erillisellä sanallisella arviolla. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla sekä aiemmin niissä oppiaineissa, joissa oppilas on suorittanut perusopetuksen yhteiset opinnot. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisesti voidaan arvioida myös oppilaan oppimisprosessia. Myös sanallisesta arvioinnista tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Perusopetuksessa arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta kaikki oppiaineet erillisellä sanallisella tai numeroarvosanalla niillä luokka-asteilla, joilla oppiaineita opetetaan. Vuosiluokilla 1–4 ympäristö- ja luonnontieto arvioidaan yhdellä arvosanalla; vuosiluokilla 5–6 arvioidaan biologia ja maantieto yhdellä arvosanalla sekä fysiikka ja kemia myös yhdellä arvosanalla. Vuosiluokilla 7–9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erillisellä arvosanalla. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan ne oppimäärät, jotka kuuluvat oppilaan opinto-ohjelmaan. Oppilaalla voi olla korkeintaan kaksi arvosanaa äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineesta. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 10 ja 45 §). Jos oppilas on opiskellut maahanmuuttajien äidinkieli -oppimäärän mukaisesti, todistukseen merkitään, mitä kieltä hän on opiskellut. Oppilas, joka on saanut oman tunnustuksensa mukaista uskonnon opetusta, saa arvioinnin myös uskonnosta, mikäli opetus on perustunut hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan. Jos oppilaan oppitunneista vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, todistuksessa tulee mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet. Kankaanpäässä oppilaalle annetaan syyslukukauden päätteeksi välitodistus ja kevätlukukauden päätteeksi lukuvuositodistus. 1.-2.-luokilla on sanallinen arviointi. Luokilla 3.-6. on numeroarviointi. Alkava oppiaine arvioidaan numerolla keväällä lukuvuositodistuksessa. 3.-4.-luokilla taito- ja taideaineet arvioidaan sanallisesti. 5.-6 -luokilla taito- ja taideaineiden numeroarviointia voidaan täydentää sanallisella liitteellä. Kesken lukuvuotta toiselle paikkakunnalle muuttavalle oppilaalle annetaan erotodistus. Opetushallituksen 19.12.2002 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset 1.-2. luokkien todistukset ovat liitteenä. Todistukset otetaan käyttöön 1.8.2002 alkaen. Väliarviointi Syys- ja kevätlukukauden puolivälissä oppilas ja opettaja arvioivat oppilaan opintojen edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä. Väliarvioinnin arviointikeinoja: • oppilaan itsearviointi • opettajan kirjallinen/suullinen palaute • arviointikeskustelu oppilaan ja mahdollisuuksien mukaan myös vanhempien kanssa Arviointiasteikko Numeroarvostelussa käytetään seuraavaa asteikkoa: 10 erinomainen oppilaan suoritukset oppiaineessa erinomaiset, osoittaa erityisosaamista oppiaineessa, asennoituminen innostunutta 9 kiitettävä oppilaan suoritukset oppiaineessa kiitettävät, asennoituminen innostunutta 8 hyvä oppiaineen keskeiset tavoitteet saavutettu hyvin, asennoituminen hyvä 7 tyydyttävä oppiaineen keskeiset tavoitteet saavutettu tyydyttävästi, asennoituminen vaihteleva 6 kohtalainen vaikeuksia oppiaineen keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa, asennoituminen puutteellista 5 välttävä monet oppiaineen keskeiset tavoitteet saavuttamatta, asennoituminen puutteellista 4 hylätty oppiaineen keskeiset tavoitteet saavuttamatta Taito- ja taideaineiden arviointiperusteet: 10 erinomainen oppilaan suoritukset oppiaineessa erinomaiset, osoittaa erityisosaamista oppiaineessa, asennoituminen innostunutta 9 kiitettävä oppilaan suoritukset oppiaineessa kiitettävät, asennoituminen innostunutta 8 hyvä oppiaineen keskeiset tavoitteet saavutettu hyvin, asennoituminen hyvä 7 tyydyttävä oppiaineen keskeiset tavoitteet saavutettu tyydyttävästi, asennoituminen vaihteleva 6 kohtalainen vaikeuksia oppiaineen keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa, asennoituminen puutteellista 5 välttävä monet oppiaineen keskeiset tavoitteet saavuttamatta, asennoituminen puutteellista 4 hylätty oppiaineen keskeiset tavoitteet saavuttamatta KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi, tuntijaon nivelkohtaan, oppilaan arvioinnin tueksi. Suomi tai ruotsi toisena kielenä sekä maahanmuuttajaoppilaan oma äidinkieli muodostavat poikkeuksen tästä. Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta määrittelee kansallisen tason, joka sellaisenaan toimii arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Vuosiluokilla 1-2 työskentely arvioidaan erikseen ja sanallisesti. Arvioinnissa huomioidaan: • oppilaan tuntiosaaminen • kokeissa menestyminen • erityyppiset tuotokset lukuvuoden aikana • asenne oppiainetta kohtaan KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun arvopohja ja kasvatukselle asetut tavoitteet. Käyttäytymisen arvio merkitään väli- ja lukuvuositodistukseen. Käyttäytymisen arviota ei merkitä edes numeroin ero- eikä päästötodistukseen. 1.-3. lk Tavoitteet suhteessa itseen Oppilas • luottaa itseensä • oppilas kestää myös epäonnistumista Tavoitteet suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöön Oppilas • arvostaa ja tukee toisia ihmisiä sekä vaalii ympäristöä • • tuntee hyvät tavat ja noudattaa niitä osaa kuunnella ja pyytää puheenvuoroa • ymmärtää ja noudattaa ohjeita ja yhteisiä sääntöjä • huolehtii omasta ja toisten työrauhasta • osaa työskennellä ryhmässä • osaa ratkaista erimielisyyksiä ja riitoja puhumalla • huolehtii omista ja yhteisistä välineistä • pitää huolta ympäristöstä Tavoitteet suhteessa opiskeluun Oppilas • yrittää parhaansa • työskentelee keskittyneesti • huolehtii tehtävistään, tekee ne loppuun • huolehtii tarvittavat opiskeluvälineet oppitunnille • osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn • tulee ajoissa oppitunnille 4.-6. lk Tavoitteet suhteessa itseen Oppilas • luottaa itseensä, uskaltaa tarttua haasteisiin • kestää epäonnistumista Tavoitteet suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöön Oppilas • arvostaa ja tukee toisia ihmisiä sekä vaalii ympäristöä • tuntee hyvät tavat ja noudattaa niitä • osaa kuunnella ja pyytää puheenvuoroa • osaa keskustella • ymmärtää ja noudattaa ohjeita ja yhteisiä sääntöjä • huolehtii omasta ja toisten työrauhasta • osaa työskennellä ryhmässä • osaa ratkaista erimielisyyksiä ja riitoja puhumalla • osaa auttaa, kannustaa ja rohkaista toisia • huolehtii omista ja yhteisistä välineistä • pitää huolta ympäristöstä Tavoitteet suhteessa opiskeluun Oppilas • yrittää parhaansa • on oma-aloitteinen • työskentelee keskittyneesti • huolehtii tehtävistään, tekee ne loppuun • huolehtii tarvittavat opiskeluvälineet oppitunnille • arvostaa omaa ja toisten työtä • osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn • tullee ajoissa oppitunnille OPPILAAN ITSEARVIOINTI Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Oppilas oppii • tiedostamaan asetetut tavoitteet • asettamaan opiskelulleen tavoitteita • tarkastelemaan ja säätelemään oppimisprosessiaan • asettamaan tavoitteita työskentelylleen ja yhdessä toimimiselle • tunnistamaan omaa edistymistään. Lukuvuoden aikana oppilaan tulee voida arvioida itseään ja saada palautetta itsearvioinnista. Itsearvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti osaamisen ja oppimisen eri alueisiin. ARVIOINTIIN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaami- sensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset. Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin oppilaan omiin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. Vaikeimmin kehitysvammaisen oppilaan arviointi perustuu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu oppimisvalmiuksiin ja edistymiseen toiminta-alueittain. Oppimisvalmiuksia ovat aistitoiminnot, käyttäytyminen ja vuorovaikutustaidot, kiinnostuneisuus ja tarkkaavaisuus oppimistilanteissa, itsenäistyminen toiminnoissa ja työskentelytaidot. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Oppilaan arvioinnissa kuullaan oppilasta kuntouttavia tahoja sekä oppilaan huoltajia. MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine arvioidaan joko suomi toisena kielenätai suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti. Oppimäärä päätetään kunkin oppilaan kohdalta erikseen. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. OPINNOISSA ETENEMINEN Perusopetusasetuksen 11 §:ssä on määrätty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täsmentävät asetusta. Opetussuunnitelmassa määritellään vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet. Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Tilaisuuksia, joissa oppilas voi osoittaa osaamisensa, voidaan järjestää lukuvuoden aikana tai lukuvuoden työn päätyttyä yksi tai useampia sen mukaan, mitä opetussuunnitelmassa päätetään. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia. Huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty, voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN Mikäli oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opintoohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että oppilas voi suorittaa myös hyväksytysti suorittamansa opintokokonaisuuden uudelleen, jos se yleisen koulumenestyksen perusteella on tarkoituksenmukaista. Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Saamelaiset Saamelaisoppilaiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa ,jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat oman kielen ja kulttuurin ytimen, jota perusopetus tukee. Osalle oppilaista saamen kieli (pohjois-, inarin- ja koltansaame) on äidinkieli ja opetuskieli, osalle kieltä opetetaan vieraana kielenä. Erityistä huomiota kiinnitetään perusopetukseen tulevien oppilaiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuu- risena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Oppilaan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa, jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisi mahdollista. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen viittomakieli on vähemmistökieli ja oppilaiden mahdollisuudet sen omaksumiseen ennen kouluikää vaihtelevat suuresti, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen oppimisympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Sen lisäksi hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin. Maahanmuuttajat Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kielija kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjalli- suuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppilaan oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Arviointi- ja kehittämistyöryhmä koordinoi toiminnan arviointia ja kehittämistä. TIETOSTRATEGIA
© Copyright 2024