1. No category

OMASAIRAALAN ASIAKASLEHTI
1
15
VÄHEMMÄN
LEIKKAUKSIA,
ENEMMÄN
KUNTOUTUSTA
03
KUVANTAMISESSA
LAATU RATKAISEE
12
KIEKKOILEVA JA
LAULAVA ORTOPEDI 15
1 / OMASAIRAALA
MARKKU PULKKINEN
KUVAT: ALEKSI POUTANEN
PÄÄKIRJOITUS
Omasairaala
haastaa
muutokseen
OMASAIRAALA ON vuonna 2013 perus-
tettu, ortopediseen päiväkirurgiaan erikoistunut yksityissairaala. Omasairaalan
omistaa Pohjola Vakuutus Oy.
OMASAIRAALA SIJAITSEE hyvien liiken-
HÄ
ME
EN
L IN
NA
NV
ÄY
LÄ
neyhteyksien varrella Helsingin Pikku
Huopalahdessa. Raitiovaunulinja 10:n
päätepysäkki on Omasairaalan edustalla. Asiakkaiden autoille löytyy riittävästi
ilmaista pysäköintitilaa.
IN T IE
PUUTARHURINKUJA 2
MANNERHEIMINTIE
V IH D
YHTEYSTIEDOT:
OMASAIRAALA OY
PUUTARHURINKUJA 2
00300 HELSINKI
010 2578 100
www.omasairaala.fi
AUKIOLOAJAT MA–PE 8–22, LA–SU 11–17
Ajanvaraus ympäri vuorokauden verkossa,
omasairaala.fi, ja numerossa 010 2578 100.
Uuden sairaalaketjun perustaminen ei ole pieni asia. Se on vaatinut
valtavan määrän työtunteja, selvityksiä, fyysistä rakentamista, kouluttamista ja niin edelleen. Kaiken tämän on tehnyt mielekkääksi ajatus
mahdollisuudesta uudistaa koko toimialan toimintaa, joka on vuosien
saatossa ajautunut yhä kauemmas asiakkaasta.
Omasairaala on toiminut nyt reilut kaksi vuotta. Jo ihan alkumetreiltä asti olemme pystyneet osoittamaan todeksi sen, että hoitoketjua on
mahdollista lyhentää merkittävästi. Asiakaskokemus on myös tärkein
mittarimme. Kehitämmekin jatkuvasti palveluamme asiakkailta saamamme palautteen perusteella.
Olemme pikkuhiljaa laajentaneet toimintaamme monille uusille erikoisaloille. Kuluvan vuoden aikana aloitamme uudenlaisen työterveyspalvelun tarjoamisen asiakkaillemme.
Työterveys on tällä hetkellä vahvasti keskittynyt sairauksien hoitoon.
Me painotamme konseptissamme hoidon tarpeen arviointia ja aktiivista yhteydenpitoa esimiehiin ja työntekijöihin. Maksajan kannalta kiintoisaa on kiinteä hinnoittelumalli, jonka tavoitteena on tuottaa palvelut edullisemmin yritysasiakkaille.
Lisää sairaaloita perustamme Tampereelle, Ouluun, Kuopioon ja
Turkuun. Vaikka Suomi on pitkä maa, pyrimme rakentamaan sairaalaverkon, jonka saavutettavuus on tunnin automatkan päässä. Vain aivan
pohjoisin Suomi jää meiltä vielä valloittamatta.
Uuden luominen on lopulta helpompaa kuin vanhojen, piintyneiden
toimintatapojen muuttaminen. Olemme olleet onnellisessa asemassa, koska olemme voineet itse vaikuttaa siihen, keitä meillä on töissä.
Emme me turhaan kehittäneet uudenlaista konseptia ja siihen liittyviä
rooleja, kuten työmestaria, hoivamestaria ja työterveysmentoria. Omasairaala on loistavien asiantuntijoiden ja asiakaspalvelijoiden
kokonaisuus. Koko tämä joukko on yhdessä luonut oman sairaalan.
Ei tällaista mallia ollut kenelläkään valmiina.
Konseptiamme saa hyödyntää toimialan kaikki tekijät, kunhan se
tehdään asiakkaan parasta ajatellen. Tehokkuuden lisääminen muussa tarkoituksessa ei ole oikein. Parhaimmillaan tämä voi lähentää yksityistä ja julkista terveydenhuoltoa. Kumpikaan näistä ei lopulta tule
toimeen itsekseen. Muutos on pysyvä olotila, ja myös terveydenhuoltosektorin on pystyttävä siihen muiden mukana.
HARRI AHO, TOIMITUSJOHTAJA
2
ORTOPEDIAN UUDET OPIT
ORTOPEDIAN ALALLA ON JULKAISTU ÄSKETTÄIN OLKAPÄÄN JA
POLVEN HOITOKÄYTÄNTÖJÄ MUUTTANEITA TUTKIMUKSIA. LEIKKAUKSET
VÄHENEVÄT JA KONSERVATIIVINEN HOITO ELI KUNTOUTUS LISÄÄNTYY.
H
elsingin yliopiston ortopedian
ja traumatologian professori ja
HUS:n ortopedian ylilääkäri
Ilkka Kiviranta pitää hoitosuositusten muutosta hyvänä.
”Suomessa toteutetut tutkimukset olivat
korkeatasoisia ja tulokset levisivät nopeasti ympäri maailman. Suomessa hoitokäytäntöjä muutettiin jo ensimmäisten
tutkimustulosten tultua tietoon ennen
lopullisten tulosten julkaisemista”, Kiviranta kertoo.
Ylilääkäri Markus Torkki vahvistaa, että
Omasairaalassakin selvitetään aina ensin
konservatiivisen hoidon mahdollisuudet
ennen leikkauspäätöksen tekemistä.
Polven nivelkierukan repeämät hoidettiin aikaisemmin lähes aina leikkaamalla, koska leikkauksella saatiin hyvät paranemistulokset. Reilu vuosi sitten julkaistu,
professori Markku Järvisen työryhmän
tulos kuitenkin osoitti, että suuri osa polven kierukkavammoista paranee yhtä
hyvin leikkaamattakin.
”Nyt tiedetään, että yli 35-vuotiaiden
potilaiden vähitellen syntyneet kierukkarepeämät voidaan hoitaa parhaiten polvea
kuntouttamalla. Nuorten tapaturmaiset
kierukkarepeämät sen sijaan voivat vaatia
repeämän kiinnittämistä tai muuta korjausta, ja niiden osalta leikkaus voi olla
hyvinkin aiheellinen”, Kiviranta selventää.
Professori Ilkka Kiviranta
pitää suomalaista ortopedian
tutkimusta korkeatasoisena ja
luotettavana. Julkinen sektori
tarjoaa hyvät mahdollisuudet
puolueettoman, ei-kaupallisen
tutkimuksen tekemiseen.
Suomalaisen tutkimusryhmän tulos kierukkarepeämien hoitotavoista levisi maailman ortopedipiireihin kulovalkean tavoin,
yhdessä päivässä joulunpyhien aikaan.
Omasairaalan polviortopedi Timo Järvelä
oli mukana kyseisessä tutkimusryhmässä.
Useat kotimaiset ja ulkomaiset tutkimukset ovat muuttaneet myös olkapään
hoitokäytäntöjä viime vuosina. Kiertäjäkalvosinvaivat ovat erittäin yleisiä ja lähes
jokainen ihminen kokee niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Olkapää voi kipeytyä
toistuvasta työliikkeestä ja äkillisestä
iskusta tai väännöstä.
”Jos potilaalla ei ole kiertäjäkalvosimen
repeämää, on kuntoutushoito ilman leik3 / OMASAIRAALA
”JOS KONSERVATIIVINEN HOITO EI AUTA, ON JÄLJELLÄ AINA
LEIKKAUSHOIDON MAHDOLLISUUS. HOITOMUODOT EIVÄT OLE
TOISIAAN POISSULKEVIA.”
Ortopedia
ORTOPEDIALLA TARKOITETAAN KOKO
TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN TUTKIMUSTA JA HOITOA MUKAAN LUKIEN
LUUT, NIVELET, NIVELSITEET, LIHAKSET,
13
RUSTOT JA SELKÄRANGAN.
OMASAIRAALASSA TYÖSKENTELEE
13 HUIPPUORTOPEDIA.
Ilkka Kiviranta (vas.) ja Markus Torkki pitävät ortopedian ja traumatologian erikoisalan hyvinä puolina sitä, että potilaan hoitamisessa
voi yhdistää teoreettisia tietoja ja käden taitoja.
kausta järkevin tapa edetä. Selkeissä tapaturman aiheuttamissa repeämissä ja erityisesti nuoremmilla ihmisillä leikkaus
on usein oikea hoitomuoto”, Kiviranta
painottaa.
Olkapäävaivojen hoidosta on julkaistu Duodecimin Käypä hoito -suositus viime vuoden lopulla. Se auttaa lääkäreitä, ja
myös potilaita, ymmärtämään ei-leikkauksellisen hoidon mahdollisuudet.
SUOMESSA HUIPPUORTOPEDIT
Kiviranta vastaa osaltaan suomalaisten
ortopedien koulutuksesta ja tietää osaamisen tason korkeaksi, minkä myös maailmalla noteerattu tutkimustoiminta osoittaa.
Ortopedian ja traumatologian erikoistumisvaihtoehtoon hakee vuosittain monin4
kertaisesti enemmän lääkäreitä kuin siihen
voidaan ottaa. Erikoistuminen kestää kuusi vuotta ja se tapahtuu keskus- ja yliopistosairaaloissa.
Ortopedia käsittää koko tuki- ja liikuntaelimistön hoidon, mukaan lukien luut,
nivelet, nivelsiteet, lihakset, rustot ja
selkärangan. Traumatologia on tapaturmavammapotilaiden, esimerkiksi liikenneonnettomuuden uhrien, kiireellistä,
kirurgista hoitoa.
Kiviranta ja Torkki pitävät ortopedian
ja traumatologian erikoisalan hyvinä
puolina sitä, että potilaan hoitamisessa
voi yhdistää teoreettisia tietoja ja käden
taitoja. Suurimmat onnistumisen elämykset molemmat ovat kokeneet, kun ovat
saaneet pelastettua onnettomuudessa
ILKKA KIVIRANTA
• Ortopedian ja traumatologian
professori, Helsingin yliopisto
• Ortopedian ylilääkäri, HUS
• Vastaanotto myös Omasairaalassa
• Asuu Helsingissä
• 57 vuotta, vaimo, kolme täysi-
vaikeasti vammautuneen potilaan hengen.
”On todella upea tunne, kun on tehty
vaativia hoitotoimia, saatu pidettyä potilas
hengissä ja voi riisua hyvillä mielin lyijyessun päältään”, Kiviranta kuvailee.
Kiviranta arvostaa korkealle yliopistollisissa sairaaloissa ja myös keskussairaaloissa tehtävää tutkimustyötä. Hän ehti itse
olla 11 vuotta töissä kotiseudullaan, KeskiSuomen keskussairaalassa. Eräänä työelämänsä parhaimmista jaksoista hän pitää
vuoden tutkijavierailua Harvardin yliopistossa Bostonissa.
KÄYTÄNNÖN TYÖTÄ OMASAIRAALASSA
Ilkka Kiviranta on pitänyt vastaanottoa
Omasairaalassa sen perustamisesta lähtien. Hän ottaa potilaita vastaan kahtena
iltana viikossa.
”Haluan tehdä lääkärin työtä myös käytännössä. Potilastyö pitää jalat maassa ja
pysyy itsekin paremmin ajan tasalla”,
hän perustelee.
Potilaat ovat Kivirannan mukaan ottaneet hyvin vastaan uudet hoitosuositukset, vaikka joskus keskustellaan siitä, että
edellisellä kerralla leikkaus on auttanut tai
joku tuttava on saanut leikkauksella avun
vaivaansa. Leikkauksessa on aina myös
riskinsä, vaikka ne realisoituvat harvoin.
”Jos konservatiivinen hoito ei jostain
syystä autakaan, on aina jäljellä leikkaushoidon mahdollisuus. Hoitomuodot eivät
ole toisiaan poissulkevia.”
Ortopedisista toimenpiteistä Kiviranta
arvelee polven ja lonkan tekonivelleikkausten ja selkäleikkausten lisääntyvän. Akillesjänteen ja olkapään leikkausten sekä
polven tähystyskirurgian hän arvelee vähenevän. Tapaturmat lisääntyvät, kun elinikä
pitenee ja harrastuskirjoon tulee mukaan
aikaisempaa rajumpia harrasteita. •
Tukea työhön paluuseen
Omasairaalan ylilääkäri Markus Torkki kertoo,
että kuluvana vuonna Omasairaalassa panostetaan erityisesti siihen, että potilaat pääsisivät tapaturman jälkeen palaamaan mahdollisimman nopeasti normaaleihin töihinsä. Tätä
tavoitetta edistämään on Omasairaalaan luotu Työmestari-konsepti, jota esitellään tarkemmin tämän lehden takakannessa.
”Työkyky alenee aina tapaturman tai leikkauksen seurauksena. Potilaalle on eduksi, jos
työkyvyttömyysjakso jää mahdollisimman ly-
hyeksi. Silloin töihin palaaminen on helpompaa. Yhdessä potilaan, työterveyshuollon ja
työnantajan kanssa pohditaan muun muassa
sitä, voisiko työtehtävää muuttaa kuntoutumisen ajaksi tai olisiko järkevää palata töihin
osa-sairausloman kautta”, Torkki valottaa.
Ylilääkärin pitävät tänä vuonna vauhdissa
myös Omasairaalan hoitokapasiteetin kasvaminen ja uusien sairaaloiden käynnistäminen
Oulussa ja Tampereella. Hyväksi koettuja toimintamalleja viedään uusiin toimipisteisiin.
ikäistä lasta ja 8 lastenlasta
• Viettää vapaa-aikaa Saarijärvellä
• Harrastaa hiihtoa, juoksua,
talvikalastusta ja metsänhoitoa
• Uran parhaita hetkiä ovat
olleet vaikeasti loukkaantuneiden
tapaturmapotilaiden ”nostaminen
taas jaloilleen”.
MEILLÄ TAPAHTUU,
LIITY JOUKKOON.
KAIKKI PALVELUT
KÄDEN ULOTTUVILLA.
WWW.FACEBOOK.COM/OMASAIRAALA
WWW.OMASAIRAALA.FI
5 / OMASAIRAALA
ASIAKKAAN VINKKELISTÄ
ERKKA KARI
16 vuotta • 176 cm, 90 kg • ruskea vyö • SM-hopea (2014), PM-kilpailujen 5. sija (2013), useita
mitaleita kansallisissa kisoissa • opiskelee LVI-alaa Vallilan ammattikoulussa.
RYAN KORKIA-AHO
16 vuotta • 178 cm, 60 kg • ruskea vyö • 5. sija SM-kilpailuissa (2013), kaksi pronssia Samurai-cupissa,
useita mitaleita kansallisissa kisoissa • opiskelee Helsingin medialukiossa ja harrastaa piirtämistä.
URHEILU
Kyynärpää
kuntoon ja
tatamille
TATAMI TÖMÄHTELEE JUDOSEURA
MEIDO-KANIN SALILLA HELSINGIN
VALLILASSA. KAKSI NUORTA
JUDOKAA OTTAA MITTAA
TOISISTAAN. HE OVAT MITTAILLEET
MYÖS OMASAIRAALAN PALVELUJA.
MARKKU PULKKINEN
KUVAT: HELI BLÅFIELDT
E
Erkka Kari (alla) ja Ryan Korkia-aho tapasivat
viisivuotiaina judosalilla. Ystävyys on säilynyt
läpi vuosien, vaikka harjoituksissa otellaankin
mies miestä vastaan. ”Olemme vähän kuin
kasvaneet yhteen”, Erkka nauraa.
6
rkka Karin (16) ura oli katkolla
vuosi sitten, kun kesken kiihkeän
ottelun kyynärpäästä katkesi
nivelside. Vammaa hoidettiin
aluksi terveyskeskuksessa, mutta särkylääke ja lepo eivät auttaneet. Pakkolepo järsi
Suomen kärkijudokan hermoja. Myös valmentaja Esa Korkia-aho tuskaili, miten
saisi Erkan pian takaisin tatamille.
”Puoli vuotta Erkan tapaturman jälkeen
olin Judoliiton ryhmän kanssa vierailulla
Omasairaalassa ja kuulin, mitä kaikkea
siellä tehdään. Siltä istumalta varasimme
Erkalle ajan tutkimuksiin”, Korkia-aho
kertoo.
Juniorijudoka pääsi nopeasti ortopedi
Vesa Savolaisen vastaanotolle, magneettikuvaukseen ja leikkaukseen.
”Junioriurheilijalle on erityisen tärkeää,
että hän pääsee loukkaantumisen jälkeen
mahdollisimman nopeasti takaisin harrastuksensa pariin. Pitkä tauko syö motivaatiota ja nousu takaisin huipulle vaatii sitkeyttä”, Korkia-aho painottaa.
7 / OMASAIRAALA
ASIAKKAAN VINKKELISTÄ
MARKKU PULKKINEN
KUVA: JUSSI SÄRKILAHTI
”TOISEN KUNNIOITTAMINEN ON
YKSI JUDON PERUSPERIAATE.”
Erkka Karin (vas.) ja Ryan Korkia-ahon valmentaja Esa Korkia-aho on tyytyväinen
Omasairaalan palveluihin. Kilpaurheilijoille nopea hoito on ykkösasia.
LEIKKAUS JÄNNITTI
Kyynärpääleikkaus oli Erkan ensimmäinen sairaalakokemus.
”Sen verran leikkaus jännitti, etten
saanut edellisenä yönä nukuttua lainkaan.
Menin vanhempieni kanssa puolen päivän
aikaan sairaalaan ja minua alettiin valmistella leikkaukseen. Sain rauhoittavan
lääkkeen ja käteeni laitettiin tippaletku.
Leikkaussalissa minut nukutettiin ja herätessäni homma oli ohi. Kahdeksan aikaan
illalla olin jo kotona”, Erkka muistelee.
Ensimmäinen viikko oli Erkan mukaan
kivulias, mutta sitten vähitellen helpotti.
Hän kävi Omasairaalan fysioterapeutin
ohjauksessa viisi kertaa ja kuntoutti kättä
ohjeiden mukaisesti.
Kolme kuukautta leikkauksen jälkeen
lääkäri antoi luvan harjoitella siten, ettei
kyynärpäähän kohdistu yllättäviä vääntöjä.
Neljän kuukauden päästä leikkauksesta
Erkka sai luvan harjoitella normaalisti.
Hän ehtii vielä treenata itsensä kuntoon
ennen toukokuussa Islannissa pidettäviä
PM-kisoja.
LISENSSIVAKUUTUS KORVAA
Erkka Karin tapaturma ja leikkaus kuuluivat Suomen Judoliiton Pohjolasta ottaman
lisenssivakuutuksen piiriin. Korvaushakemus käsiteltiin ensimmäisen lääkärikäynnin yhteydessä Pohjolan palvelupisteessä
Omasairaalassa.
Myös Erkan harjoituskaveri Ryan
Korkia-aho (16) on kokenut Omasairaalan
sujuvan palvelun. Ryan pamahti ottelussa
korkealta mattoon olkapää edellä ja vastustaja putosi päälle. Molempiin olkapäihin
kohdistui ikävä vääntö ja toisen olkapään
nivel käväisi pois paikoiltaan.
Viron kilpailumatkalta palattuaan
Ryan suuntasi isänsä Esan kanssa Omasairaalaan. Olkapäät kuvattiin ja todettiin,
että mitään ei ollut onneksi hajonnut. Ryan
sai kuntoutusohjeet ja suuntasi lyhyen
lepojakson jälkeen kevyisiin harjoituksiin.
Itsekin SM-ja PM-tasoilla kilpaillut ja
vuoden judovalmentajaksi vuonna 2007
valittu Esa Korkia-aho on tyytyväinen lisenssivakuutukseen, mutta kehottaa kaikkia judokoita ottamaan peruslisenssin
päälle 30 euroa maksavan lisäturvan. Sillä
saa tuplattua tapaturmavammojen hoidon
korvaussummat.
KISAAMINEN PARASTA
11 vuotta judoa harrastaneiden nuorten
miesten mielestä parasta lajissa on kisaaminen. Kisareissut ovat Suomen lisäksi
suuntautuneet Ruotsiin, Tanskaan, Viroon
ja Latviaan. Menestystäkin on tullut.
Molemmat ovat pärjänneet hyvin kotimaan kilpailuissa: Erkalla on taskussaan
SM-hopea ja Ryanilla SM-kisojen 5. sija.
Molemmat kuuluvat nyt kakkosmaajoukkueeseen. Seuraavina tavoitteina heillä
ovat ykkösmaajoukkuepaikka ja musta vyö.
”Judo on tavallaan joukkuelaji, sillä harjoittelemme paljon yhdessä ja yhteishenki
salilla on hyvä. Toisen kunnioittaminen on
yksi lajin perusperiaate”, Ryan kuvailee.
Kuvia pojat eivät kumartele, sillä kummallakaan ei ole lajin parista esikuvaa.
Vain oma menestys kiinnostaa. •
Judo–suomi–judo
8
JUDO – PEHMEÄ TIE
TATAMI – JUDOMATTO
KAKE – HEITTO
SHIAI – KILPAILU
MEIDO-KAN – VALOISAN TIEN SALI
REI – KUMARRUS
IPPON – TÄYDELLINEN SUORITUS,
MAITTA – ANTAUDUN
DOJO – JUDOSALI
UKEMI – KAATUMINEN
JOKA PÄÄTTÄÄ OTTELUN
JUDOGI – JUDOPUKU
KUMI-KATA – OTE
OBI – VYÖ
KORVAUSTOIMINTA
KORVAUKSET
VOI HAKEA
OMASAIRAALASSA
VAHINGON TAPAHDUTTUA
ONNISTUU KORVAUSTEN
HAKEMINEN KÄTEVÄSTI
LÄÄKÄRIKÄYNNIN YHTEYDESSÄ.
masairaalassa on sen perustamisesta lähtien toiminut myös Pohjola Vakuutuksen palvelupiste.
”Asiakkaat ovat ottaneet Omasairaalan
palvelupisteen hyvin omakseen ja palvelua on kiitelty hyväksi ja joustavaksi. Korvauspalvelussa asioi päivittäin yli sata vakuutusasiakasta”, Pohjolan korvausjohtaja
Minna Vilkki iloitsee.
”Toimme palvelumme Omasairaalaan,
jotta korvausten hakeminen olisi mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Kipeänä on
muutakin ajateltavaa”, Vilkki sanoo.
Asiakkaat saavat useimmiten jo Omasairaala-käynnillään päätöksen siitä, onko tapaturma vakuutusehtojen mukaan korvattava. Yleensä on. Ja jos ei jostain syystä ole
tai vakuutus on toisessa yhtiössä, annetaan
asiakkaalle selkeät ohjeet, miten hänen tulee menetellä. Ketään ei jätetä ongelmansa
kanssa yksin.
Pohjolan korvauspalvelut löytyvät Omasairaalan toisesta kerroksesta. Myös uusille paikkakunnille perustettaviin sairaaloihin tulee samalla periaatteella toimivat
korvauspalvelut.
O
KUVAA VAHINKO TARKASTI
Kun vahinkoilmoituksen täyttää yhdessä korvausneuvojan kanssa, tulevat kaik-
Minna Vilkki lupaa, että korvaushakemukset otetaan käsittelyyn vuorokauden
kuluessa niiden saapumisesta Pohjola Vakuutukseen.
ki oleelliset asiat huomioiduiksi. Jos sen
täyttää itse verkkopalvelussa tai paperilla,
kannattaa vahinkotapahtuma kuvata mahdollisimman selkeästi. Kunnollinen vahinkokuvaus nopeuttaa korvauspäätöksen
tekemistä, kun asiakkaan aikaa ei kulu lisäselvityksiin vastaamiseen.
”Lupaamme olla asiakkaaseen yhteydessä vuorokauden kuluessa, kun hakemus tai
tieto tapaturmasta on saapunut Pohjolan
korvauspalveluun. Pidämme asiakkaan aina ajan tasalla hänen asiansa käsittelystä”,
Minna Vilkki lupaa. •
JOS KÄY KÖPELÖSTI…
1. HAKEUDU HOITOON OMASAIRAALAAN
Ota Kela-kortti mukaan.
2. ILMOITA VAHINGOSTA POHJOLAAN
Asiaa hoituu kätevimmin joko Omasairaalan
korvauspisteessä tai verkkopalvelussa.
Korvausneuvoja on tämän jälkeen
tarvittaessa sinuun yhteydessä.
KORVAUSPALVELU OMASAIRAALASSA
ON AVOINNA ARKISIN KLO 8–22.
9 / OMASAIRAALA
”KIINTEÄ HINTA HAASTAA
MEIDÄTKIN TEKEMÄÄN
PARHAAMME.”
TYÖTERVEYSHUOLTO
HYVÄÄ PALAUTETTA
TUPLATAAN
TYÖKYKY!
OMASAIRAALASSA ON KEHITETTY
UUSI, PAREMMIN TYÖNANTAJIA
JA TYÖNTEKIJÖITÄ PALVELEVA
TYÖTERVEYSHUOLTO. PALVELUA
ALETAAN TARJOTA POHJOLAN
VAKUUTUSASIAKKAILLE
LOPPUVUONNA.
MARKKU PULKKINEN
KUVA: NEA ILMEVALTA
K
iinteähintainen työterveyshuolto kuulostaa sadulta. Normaalisti työterveyshuollon kulut vaihtelevat käytettyjen
palveluiden mukaan ja kokonaissumma
kasvaa vuosi vuodelta. Miten on mahdollista tarjota vakiohintaista työterveyspalvelua ja samalla
lunastaa lupaus työkyvyn tuplaamisesta?
”Omasairaalan työterveyshuolto keskittyy selkeästi ennalta ehkäiseviin toimiin ja tarttuu työyhteisön tai yksilön oikeisiin työhyvinvointi- ja
terveysongelmiin. Miksi odottaa sairastumista, jos
voi ehkäistä ongelmia ennalta? Kiinteä hinta haastaa meidätkin tekemään parhaamme lunastaaksemme palvelulupauksemme”, työterveyshuollon
erikoislääkäri Anne Lamminpää selventää.
Omasairaalan työterveyshuollolla on hyvät
resurssit hoitaa ennaltaehkäisevää toimintaa,
sillä erikoislääkäritasoinen hoito toteutetaan
Pohjolan Terveysturva-vakuutuksen kautta.
Yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja siihen
liittyvät tutkimukset sisältyvät normaalisti
työterveyshuoltoon.
Työterveyshuollon saaminen Omasairaalasta
edellyttää asiakasyritykseltä Pohjolan Laajan
Terveysturva -vakuutuksen olemassaoloa. Myös
lakisääteinen työtapaturmavakuutus pitää olla
Pohjolassa.
10
Johanna Haavisto
(vas.) ja Anne
Lamminpää lupaavat
Omasairaalan työterveyshuoltoasiakkaille tiivistä yhteydenpitoa ja uudenlaisia
palvelukanavia.
Laaja terveysturva perustana
Työterveyshuoltopalvelun saaminen Omasairaalasta edellyttää, että yrityksellä on Laaja Terveysturva -vakuutus Pohjolassa.
Laaja Terveysturva täydentää yrityksen yleislääkäritasoista työterveyshuoltoa. Terveysturva-vakuutus korvaa erikoislääkärikäynnit sekä niistä
aiheutuvat tutkimukset ja hoidot. Vakuutus kattaa myös osan leikkauksista
ja sairaalan hoitopäivämaksuista.
Laajan Terveysturvan voi saada voimaan ilman terveysselvitystä, jos
työntekijöitä on vähintään kymmenen. Vakuutusmaksuun vaikuttavat
vakuutettavien lukumäärä, ikä ja sukupuoli. Laaja Terveysturva -vakuutus
on työntekijöille verovapaa etuus, kun vakuutus otetaan koko henkilöstölle.
LUPAAMME
TUPLATA TOIMENPITEET RISKIRYHMIIN (OMATUNTO-KARTOITUS)
TUPLATA YHTEYDENPIDON ESIMIEHIIN
TUPLATA MUKAUTETUN TYÖN KÄYTÖN (FIT NOTE -TYÖKALU)
KIINTEÄN HINNAN TYÖTERVEYSHUOLLOLLE.
Omasairaala on pilotoinut uutta mallia OP Ryhmän omalla henkilöstöllä pääkaupunkiseudulla.
Tyytyväisyys työterveyshuollon toimintaan on
lisääntynyt sekä työntekijöillä että esimiehillä.
Maaliskuussa kokeilutoimintaa laajennettiin
myös muihin yrityksiin.
”Lupaamme asiakkaillemme tuplata riskiryhmiin kohdistuvat toimenpiteet, yhteydenpidon
esimiehiin ja mukautetun työn käytön. Nämä
kaikki yhdistettynä sairauspoissaolojen hallintaan mahdollistavat henkilöstön hyvinvoinnin”,
työterveysmentori Johanna Haavisto lupaa.
”Hoidon tarpeen arviointi on oleellinen osa
palvelukonseptiamme. Asiakas voi soittaa palvelunumeroon milloin tahansa ja saa sitä kautta neuvontaa, miten kannattaa edetä. Tarjoamme
asiakkaillemme myös uudenlaisia, verkkopohjaisia kanavia yhteydenpitoon.”
Työterveyshuoltopalvelut laajenevat pääkaupunkiseudulta muihin kaupunkeihin sitä mukaa,
kun Omasairaalan uusia sairaaloita avataan.
TYÖNANTAJAN TUNTOAISTI
Työterveyshuollon perustoimintoja ovat Omasairaalankin mallissa kartoitukset, työpaikkaselvitykset, varhaisen tuen malli ja työterveyspainotteinen sairaanhoito.
”Perustoimintojen lisäksi haluamme olla asiakkaillemme työhyvinvointia tukeva kumppani,
joka tunnustelee jatkuvasti työyhteisön tilaa.
Tiiviin yhteistyön avulla tieto työhyvinvointia
uhkaavista tekijöistä kulkee ja niihin puututaan”,
Lamminpää kertoo.
”Toteutamme asiakasyritystemme kanssa vuosittain työhyvinvointia ja -terveyttä mittaavan
Omatunto-kartoituksen. Sillä saadaan selville
henkilöt, joilla on merkkejä työkyvyn heikkenemisen uhasta. Pystymme siten kohdistamaan
ennaltaehkäiseviä, sairaanhoidollisia ja kuntouttavia toimia suunnatusti heille. Resurssit menevät kaikkien kannalta katsottuna oikeisiin
kohteisiin”, Lamminpää summaa. •
11 / OMASAIRAALA
MARKKU PULKKINEN
KUVAT: ALEKSI POUTANEN
KUVANTAMINEN
Radiologi Antti Mustonen
on valinnut Omasairaalaan maailman parasta
kuvantamistekniikkaa.
Kartiokeilatomografialaitteella saadaan raajamurtumista erittäin tarkat
kuvat nopeasti.
KUVANTAMISESSA LAATU RATKAISEE
ONNISTUNUT KUVANTAMINEN ON EDELLYTYS VAMMOJEN OIKEALLE HOIDOLLE.
SIKSI KUVANTAMISEN LAADUSTA TAI LAITTEISTA EI OMASAIRAALASSA TINGITÄ.
R
adiologian erikoislääkäri Antti
Mustonen tarkastelee isolta,
30-tuumaiselta näytöltä hämärässä huoneessaan juuri magneettikuvassa olleen potilaan polvea. Vaivan syyksi selviää etummaisen ristisiteen
ja ulomman nivelkierukan tuore repeämä.
Mustonen sanelee löydöksen mikrofoniin
ja puheentunnistusohjelma siirtää sanelun
valmiiksi lausunnoksi hoitavalle lääkärille.
Magneettihoitajat ovat nimenneet Mustosen työhuoneen luolaksi. Jotain osuvaa
leikkisässä ilmaisussa onkin, sillä Mustonen ja hänen kolme kollegaansa työskentelevät ikkunattomassa tilassa paksujen seinien ja painavan oven takana.
”Kuvantaminen on oleellinen osa tapaturmavammojen hoitoketjua. Kaikki tarpeellinen kuvantaminen pystytään tekemään Omasairaalassa yleensä jo tapaturmapäivänä. Hoidon alkuun päästään nopeasti”, Mustonen kertoo.
Mustonen on työskennellyt Omasairaalassa sen perustamisesta lähtien ja päässyt suunnittelemaan kuvantamistoiminnot
alusta alkaen.
”Kuvantamislaitteemme ovat markkinoiden parhaita. Olemme panostaneet
ammattitaitoisen henkilökunnan lisäksi
laitteiden hyvään tekniseen laatuun, jotta
saamme otettua kerralla kunnolliset kuvat.
Se nopeuttaa hoitoa ja paranemista”,
Mustonen perustelee.
RÖNTGENIN KÄYTTÖ VÄHENEE
Kuvantamistekniikka kehittyy huimaa
vauhtia. Esimerkiksi röntgenlaitteista
12
saatavat säteilymäärät ovat pienentyneet
murto-osaan muutaman vuosikymmenen
takaisista.
”Polven röntgenkuvauksen säteilyannos
vastaa vain yhden vuorokauden normaalia,
luonnosta kertyvää taustasäteilyä. Keuhkokuvauksessa säteilyä kertyy kolmen vuorokauden annos. Saman verran säteilyä saa
edestakaisella lennolla Helsingistä New
Yorkiin”, Mustonen vertaa.
Röntgenkuvausmäärät ovat tekniikan
kehittymisestä huolimatta vähentyneet.
Vammojen syyt saadaan monesti tarkemmin selville muilla menetelmillä. Selkeät
luun murtumat pystytään edelleenkin
todentamaan nopeasti ja luotettavasti
röntgenlaitteella.
”Röntgenkuvan huonoin puoli on kolmiulotteisen maailman kuvautuminen
yhdessä tasossa. Kehon rakenteet menevät päällekkäin ja jotain tärkeää saattaa sen
vuoksi jäädä näkemättä. Erityisesti jalkaterän ja ranteen röntgenkuvaus on haastavaa. Pienet, mutta merkitykselliset, murtumat jäävät helposti päällekkäisyyden
vuoksi huomaamatta.”
UUTTA TEKNIIKKAA RAAJAKUVAUKSIIN
Uutta tekniikkaa edustava kartiokeilatietokonetomografia (KKTT) tarjoaa tarkan
ja helpon tavan raajavammojen kuvaamiseen. Vaurioitunut raaja asetetaan laitteeseen ja kone ottaa siitä minuutissa 700
kuvan sarjan. Sarjoista koostetaan tarkat
kuvat halutuista suunnista ilman päällekkäin meneviä rakenteita sekä kolmiulotteiset kuvat. Laitteessa joko seistään tai istu-
taan kuvauskohteesta riippuen.
Kuvantaminen KKTT-laitteellakin perustuu röntgensäteisiin, mutta ne pystytään kohdistamaan tarkasti ja säteilyannos
jää perinteistä tietokonetomografiaa (TT)
pienemmäksi.
”Kartiokeilatomografialla pystymme
luotettavasti määrittämään, onko luussa murtuma vai ei ja mikä on murtuman
asento. Silloin on helpompi päättää, leikataanko vai voidaan vamma hoitaa levolla ja
kuntoutuksella”, Mustonen kertoo.
KKTT-laitteella pystytään myös seuraamaan tarkasti luutumista, sillä kuvista voidaan poistaa esimerkiksi luun korjaamiseen käytettyjen metallilevyjen kuvausta
haittaava vaikutus.
MAGNEETTIKUVAUSTA MUKAVAMMIN
Magneettikuvaus on yleensä kaikkein tarkin kuvantamistapa, mutta myös aikaa vievin ja kallein. Pelkkä laite maksaa kaksi
miljoonaa euroa. Magneettikuvauksella
on selkeitä hyviä puolia. Sillä otetut kuvat
ovat erittäin tarkkoja ja niissä on hyvä
kudoskontrasti eli eri kudokset erottuvat
selkeästi toisistaan.
Magneettikuvaus perustuu nimensä
mukaisesti voimakkaaseen magneettikenttään, jolla pystytään erottelemaan
kehon rakenteet toisistaan. Magneettikenttä on koko ajan päällä koneessa ja
kuvaushuoneessa, joten huoneeseen ei saa
viedä mitään metallisia esineitä, esimerkiksi kyynärsauvoja. Magneettikuvauksesta ei ole todettu aiheutuvan terveydellisiä
haittavaikutuksia.
13 / OMASAIRAALA
TYÖN ILO
MARKKU PULKKINEN
KUVA: KATRI TAMMINEN
Omasairaalan magenettikuvauslaitteet ovat avara-aukkoisia ja lyhytputkisia, eikä koneen sisälle tarvitse
välttämättä mennä kokonaan.
Näillä kuvataan
PETER ÅSTRÖM
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri (2010) • 41 v. • Koti Espoossa
• Vaimo, kolme 4–10-vuotiasta, jalkapalloilevaa poikaa • Harrastaa
joukkuepallopelejä ja laulamista • Musiikkimaku Suomi-popista Vivaldin
kautta rockiin • Siskolta opittua: ”Jos haluat tehdä jotain ja sinulla on
siihen mahdollisuus, tee se jo tänään”.
Kiekkoileva ja
laulava ortopedi
RÖNTGEN
PHILIPS DIGITAL DIAGNOST TH/SV
(SUORADIGITAALINEN)
Kuvauksissa otetaan 3–4 minuutin sarjoja, jolloin on oltava liikkumatta. Kuvaus
Omasairaalan nopeilla laitteilla kestää 20
minuuttia, valmisteluineen puoli tuntia.
Kahvipöytäkeskusteluissa magneettikuvausta pidetään monesti epämiellyttävänä kokemuksena äänineen ja ahtaine
kuvausputkineen. Omasairaalassa kuvauksen mukavuuteen – laadun siitä kärsimättä
– on kiinnitetty erityistä huomiota.
”Laitteemme ovat avara-aukkoisia ja
lyhytputkisia, eikä koneen sisälle välttämättä tarvitse mennä kokonaan. Laitteiden hyvän tehon ja laadukkaiden ohjelmistojen ansiosta kuvausaika on lyhyt”,
Mustonen kuvailee.
”Magneettikenttien vaihtelusta syntyvää mekaanista ääntä ei valitettavasti saada täysin poistettua. Kuulokkeet, joista voi
kuunnella esimerkiksi musiikkia, suodattavat kuitenkin pääosan melusta.”
Ahtauden tunnetta putken sisällä pystyy
lievittämään muun muassa silmien eteen
sijoitettavalla peilillä, jolla periskoopin
tavoin näkee rummun katon sijasta
kuvaushuoneen. Ennen kuvausta voi
pyytää hoitajalta rauhoittavan lääkkeen.
Ammattitaitoinen henkilöstö ja rauhallinen ympäristö ovat usein paras tae miellyttävälle kokemukselle.
ÄLÄ HANKI HALVINTA
Kilpailu on laskenut magneettikuvausten
hintoja. Halvimmalla hinnalla ei kuitenkaan välttämättä saa parasta laatua.
14
”Hintojen ero selittyy pääosin kuvauslaitteiden tekniikalla. Tarkimmat kuvat
saa 3 Teslan vahvuisilla laitteilla, jollaiset Omasairaalassakin on. 1,5 Teslan vahvuiset laitteet ovat jo vanhentuneita. Tesla
on magneettikentän voimakkuutta kuvaava yksikkö. ”
”Me myös koko ajan säädämme laitteita tarkemmiksi, sillä tehdasasetukset eivät
yleensä tuo riittävää tarkkuutta”, Mustonen selventää.
Hoitavat lääkärit ovat antaneet Omasairaalan radiologeille paljon kiitosta siitä,
että lausunnot ovat perusteellisia ja selkeitä. Radiologit ovat yleisradiologian lisäksi
suorittaneet tuki- ja liikuntaelinradiologian tai neuroradiologian lisäkoulutuksen.
Mustonen kertoo, että joskus on jouduttu tekemään magneettitutkimuksia uudelleen, kun muualla otettu, halpa tutkimus
on ollut liian epätarkka hoitavalle lääkärille hoitopäätöksen tekemiseksi.
Kuvantamistavan valitsee hoitava lääkäri, joka kirjoittaa myös lähetteen kuvaukseen.
Kaikilla kuvantamislaitteilla on joitain
terveysrajoituksia. Hoitavan lääkärin kanssa kannattaakin ottaa puheeksi krooniset
sairaudet ja kehon sisällä olevat implantit. Esimerkiksi sydämentahdistimen kanssa magneettikuvaan ei saa missään tapauksessa mennä. Kuvantamisessa raskauden
aikana on myös rajoituksia. Omasairaalan
henkilökunta neuvoo näissäkin asioissa
aina tarvittaessa. •
• HELPPO, NOPEA (5 MIN) JA EDULLINEN
• SOPII LÄHES KAIKILLE
• PIENI SÄTEILYANNOS
• RAKENTEET KUVAUTUVAT PÄÄLLEKKÄIN
• PEHMYTKUDOKSET EIVÄT NÄY.
Peter Åström on työskennellyt Omasairaalassa vuoden ajan urheiluvammoihin erikoistuneena ortopedina. Hän siirtyi Omasairaalaan Töölön
sairaalan yläraajaosastolta, mutta jatkaa silti edelleen solistina sairaalan
The Spinal Shock! -bändissä. Urheilu on Peterille työ ja harrastus. Tutustutaanpa Jokerien KHL-joukkueen lääkärinäkin toimivan Peterin arkeen.
MITÄ TYÖSI OMASAIRAALASSA SISÄLTÄÄ?
Hoidan pääasiassa urheilu- ja tapaturmavammoja, joista suurin osa
kohdistuu olkapäihin, kyynärpäihin ja polviin. Pääosa potilaistani on
”tavallisia” ihmisiä, vaikka hoidan myös paljon urheilijoita.
MISTÄ TYÖVIIKKOSI MUODOSTUU?
Vastaanotollani käy parikymmentä asiakasta päivässä ja leikkauspäiviä
on yksi, jolloin teen yleensä 3–5 leikkausta.
KARTIOKEILATIETOKONETOMOGRAFIA ELI KKTT
PLANMED VERITY
• HELPPO JA NOPEA (5 MIN)
• TARKKA, HYVÄ RESOLUUTIO
• PIENEHKÖ SÄTEILYANNOS
• KOLMIULOTTEINEN KUVA
• EI RAKENTEIDEN PÄÄLLEKKÄISYYTTÄ.
KUINKA PÄÄDYIT URHEILIJOIDEN LÄÄKÄRIKSI?
Pelasin nuorena miehenä amerikkalaista jalkapalloa Roostersissa, ja
sitä kautta ajauduin jenkkifutiksen lääkintähommiin vuonna 1997, ensin
fysioterapeuttina. Jenkkifutismaajoukkueen lääkärinä olen toiminut
vuosituhannen alusta lähtien. Jokerien lääkäri minusta tuli A-juniorijoukkueen lääkäripestin kautta. Olen toiminut Jokerien edustusjoukkueen
lääkärinä vuosina 2007–2012 ja viime vuodesta alkaen uudelleen.
Käväisin välillä parin kauden vierailulla Espoon Blues’issa.
MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI?
Kun saan hoidettua potilaan, jonka työ tai urheilu-ura on loukkaantumisen vuoksi vaarassa, kuntoon ja hän pystyy jatkamaan täysipainoisesti työssään. Nämä tapaukset antavat huikeasti lisäpotkua omaan tekemiseen.
MIKÄ ON PARASTA OMASAIRAALASSA?
Aivan loistava työyhteisö, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Lisäksi
Omasairaalassa pystyn mainiosti vaikuttamaan omiin työtehtäviin ja
-aikoihin ja sovittamaan näin erilaiset työ- ja perheasiat hyvin yhteen.
MITÄ HARRASTAT?
Harrastan pallopelejä laidasta laitaan. Jalkapalloa ja jääkiekkoa pelaan
eniten. Töölön sairaalan bändissä olen touhunnut solistina vuodesta
2007 lähtien.
MAGNEETTIKUVAUS
3 TESLA SIEMENS MAGNETOM SKYRA (2 KPL)
• KESTÄÄ 30 MINUUTTIA VALMISTELUINEEN
• LIIKKUMATTA 3–4 MINUUTTIA KERRALLAAN
• ERINOMAINEN KUDOSKONTRASTI
• EI SÄTEILYÄ
• ÄÄNEKÄS JA HINTAVIN.
MITÄ TEKISIT, JOS ET OLISI ORTOPEDI?
Pohdiskelin aikanaan arkkitehdin töitä. Päädyin kuitenkin lääkikseen,
joskin armeijan jälkeen suoritin ensin fysioterapeuttitutkinnon. Jos
en olisi ortopedi, olisin todennäköisesti jonkun muun alan kirurgi,
lääkäri kuitenkin.
PELAAKO JOKERIT KHL-LIIGAN LOPPUOTTELUSSA?
Toivon mukaan pelaa. Joukkue on hyvä ja sitkeä. Siinä on muille
purtavaa. •
15 / OMASAIRAALA
OMASAIRAALA OY:N
ASIAKASLEHTI 1/15
PÄÄTOIMITTAJA
EIJA LINNANKOSKI-SYRJÄLÄ
TOIMITTAJA
MARKKU PULKKINEN
TOIMITUSSIHTEERI
MERJA MÄKELÄ, ALMA 360
ULKOASU
KATRI SULIN, ALMA 360
KUVATOIMITTAJA
NEA ILMEVALTA
KANNEN KUVA
KATRI TAMMINEN
SP-PAINO OY
PAINOS 45 000
NEA ILMEVALTA
OMASAIRAALA OY
www.omasairaala.fi
Ajanvaraus 010 2578 100
”Työmestarin tehtävään ei ole valmista mallia Suomessa eikä muuallakaan”, Mikko
Hintsala kertoo.
Työmestari rikkoo tabuja
OMASAIRAALASSA ALOITTI helmikuussa uusi ammattilainen: Työmestari. Minkä alan mestari hän
oikein on?
”Työmestarin tärkein tehtävä on rikkoja tabuja eli työelämän asettamia esteitä tapaturmassa
loukkaantuneen ihmisen töihin paluun tieltä”, tuore työmestari Mikko Hintsala tiivistää.
Suurin osa ihmisistä kantaa yllättävän työkyvyttömyyden sattuessa ensimmäiseksi huolta siitä,
kuinka työpaikalla selvitään. Työmestari tukee halua töihin palaamisesta ja yrittää löytää keinoja,
joilla ihmisen oma tahto saadaan toteutettua. Nopeasta työhön paluusta hyötyvät kaikki: työntekijä, työnantaja, vakuutusyhtiö ja koko yhteiskunta.
”Lääkärin arvioima työkyvyttömyysaika on ainoastaan suositus. Työntekijä ja työnantaja voivat
poiketa siitä yhteisesti sopien. Työntekijän vakuutusturvakin on täysin kunnossa, vaikka hän tekisi
töitä lääkärin suositteleman sairausloman aikana”, Hintsala selventää.
”Jos toimistotyöntekijällä on vaikkapa vasen jalka paketissa, pystyy hän halutessaan tekemään
monia toimistotöitä. Jäykät työelämän järjestelmät, ja erityisesti asenteet, eivät vain tahdo tähän
ajatteluun taipua.”
ASIAKKAAT
SUOSITTELEVAT
Omasairaalan asiakastyytyväisyys
oli helmikuussa huippuluokkaa. Net
Promoter Score (NPS) -indeksillä
(- 100 - + 100) mitattuna asiakkaat
antoivat palvelusta arvosanaksi
peräti 95,5. Luku kertoo, kuinka
halukkaasti asiakkaat suosittelisivat
Omasairaalaa läheisilleen.
Asiakastyytyväisyys on nähtävissä
reaaliaikaisesti Omasairaalan
internetsivujen Palaute-kohdassa.
POTILAAN OMA TAHTO TÄRKEIN
”Jos tahtoa nopeaan töihin palaamiseen löytyy sekä työntekijältä että työnantajalta, on loppu
pelkkää tekniikkaa”, Hintsala vakuuttaa.
Työntekijän työnkuvaa voidaan muuttaa väliaikaisesti jäljellä olevan työkyvyn edellyttämällä
tavalla tai hänelle voidaan teettää apuvälineitä työn tekemisen tueksi. Myös osa-aikatyö osaaikaisen sairausloman rinnalla voi tulla kyseeseen.
Aloitteen työmestarin palveluiden käyttämisestä tekee yleensä hoitava lääkäri tai fysioterapeutti. Jos potilas on palvelusta kiinnostunut, ottaa työmestari häneen yhteyttä mahdollisimman
pian. Hintsala keskustelee viikoittain kymmenien asiakkaiden ja työnantajien kanssa.
31-vuotias teologian maisteri Mikko Hintsala on työskennellyt aikaisemmin pääasiassa henkilöstöhallintoon liittyvissä tehtävissä, muun muassa suunnitellen kuntoutuspolkuja työeläkeyhtiöiden
ammatilliseen kuntoutukseen lähettämille asiakkaille.
”On todella mukavaa, kun pääsee toteuttamaan jotain uutta. Äärimmäisen merkityksellinen työ
ja Omasairaalan hyvä työkulttuuri tekevät omasta työstäni todella mielekkään”, vapaa-ajallaan
kuntapolitiikkaa ja laulamista harrastava Hintsala iloitsee. •