Yrittäjyystarinoita Kymenlaaksosta

Yrittäjyystarinoita KYMENLAAKSOSTA
2010
Tiedustelut:
Reijo Vaurula,
[email protected]
Maarit Koverola,
[email protected]
Toimitus:
Reijo Vaurula,
YES -keskus, Kouvola
Ulkoasu ja taitto:
Petteri Mero
[email protected]
Painopaikka:
Solver Oy, Kouvola (Anjalankoski)
Kustantaja:
YES -keskus / Kouvola Innovation Oy,
kehityspalvelut, Kouvola
YES -keskus / Cursor Oy, Kotka
ISBN 978-952-92-7277-8
Yrittäjyystarinoita KYMENLAAKSOSTA
2010
Nuoret – teitä tarvitaan täällä!
KASVATETAANKO SINUSTA NYT väkisin
yrittäjää näiden hyvien yrittäjätarinoiden
myötä? Ei, mutta sinusta toivotaan yritteliästä kansalaista, joka tehdessään työkseen mitä tahansa, voisi toimia yrittäjämäisesti eikä vain ajatella, että ”mä olen
täällä vaan töissä”.
Kuten hyvin tiedät, Kymenlaaksossa
on teollisuuden vaikeuksien vuoksi menetetty satoja työpaikkoja viime vuosien aikana. Kehitys ei varmaankaan jatku näin synkkänä, mutta uutta isoa teollisuutta tuskin tänne tulee lisää.
Siksi on hyvä herättää kysymys, olisiko yrittäjyys tai yrittäjän palveluksessa työskentely yksi vaihtoehto. Tähän
kirjaan valitut yrittäjätarinat valavat toivottavasti sinuun uskoa siihen, että elämässä kannattaa yrittää ja joskus ottaa
hallittuja riskejäkin. Lähes kaikki näistä yrittäjistä kertovat yrittämisen yhdek-
si tärkeimmistä eduista vapauden, mahdollisuuden tehdä asioita omalla tavalla. Toki yrittäjä tekee pitkää päivää ja
lomaedut ovat pienemmät kuin esimerkiksi virkamiehellä. Silti jokainen tähän
kirjaan haastateltu yrittäjä näkee valintansa positiivisena.
Yrittäjät myös haluavat sellaisia työntekijöitä, joilla on yrittävä elämänasenne
valmiina. Kahvi- ja ruokatuntien odottamiseen keskittyvät työntekijät eivät ole yrityksen kannalta hyviä työntekijöitä. Usea
yrittäjä korostaa myös omassa haastattelussaan vastaavasti arvostavansa ja myös
palkitsevansa hyviä työntekijöitään.
Monen yrittäjän oman yritysidean
taustalla on keksintö, innovaatio – voisiko tämän tai tuon asian tehdä toisella
tavalla. Tämä nousee esiin monessa tämänkin kirjan tarinassa. Mieti itse: löytyisikö joku idea, jota voisi lähteä kehit-
tämään edelleen? Suomessa olisi puunjalostuksesta löydettävissä paljon uusia
innovaatioita. Ne pitäisi vain löytää!
Tiedämme, että toisenlaisiakin esimerkkejä on ja on yrittäjiä, jotka ovat tehneet
konkurssejakin. Ymmärrät varmaan, että
emme mielellämme halua ottaa negatiivisia esimerkkejä esiin, jos pyrimme maakuntana kohti parempaa tulevaisuutta.
LUOVUUS JA INNOVATIIVISUUS – tapa aja-
tella asioita uudella tavalla – sitä me kaipaamme Kymenlaaksossa. Teissä nuorissa on valtava potentiaali, te olette monessa asiassa meitä vähän vanhempia
edellä ja meitä viisaampia. Toivomme,
että voisitte käyttää tätä lahjakkuutta ja
potentiaalia kotiseutumme hyväksi sitten
kun olette hakeneet koulutuksenne ja
ammattitaitonne vaikkapa jostakin muualta. Teitä tarvitaan täällä!
ASIAAN LIITTYVIÄ
NETTIPORTAALEJA
www.yes-keskus.fi
www.nuoriyrittajyys.fi
www.tat.fi
www.yrittajat.fi
www.cursor.fi
www.kinno.fi
TÄMÄN KIRJAN ON kustanut valtakunnallinen YES -yrittäjyyskasvatusverkosto ja sen aluetoimijat, Kotkan-Haminan
ja Kouvolan seudun YES -keskukset. Toivomme, että tällä kirjalla olisi käyttöä
kouluissa yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmaa toteutettaessa ja toivomme, että tämä kirja voisi olla omalta osaltaan herättämässä Kymenlaaksoon uutta,
yritteliästä elämänasennetta.
projektipäällikkö
Kotkan-Haminan YES -keskus
kehittämisyhtiö Cursor Oy
Reijo Vaurula
projektipäällikkö
Kouvolan seudun YES -keskus
Kouvola Innovation Oy
KUVA: PAULA OJANSUU
Maarit Koverola
Sisällysluettelo
Satu Ahlman: Kymenlaaksolaisia
yrittäjätarinoita..................................... 6
Pirjo Kuusela: Ei pelkästään rahasta
mutta kannattavasti ............................. 7
Jaana Seikkula-Leino: Miten
yrittäjyydestä opitaan oikeasti? ........... 8
Siru Vainio: Keitä ovat
tulevaisuuden tekijät? ........................10
Pentik Oy ...........................................12
YRITTÄJYYSTARINAT
Gameworn Europe ............................14
Nuttu – lasten kvariaatti .....................16
Mediatehdas Dakar Oy......................18
Tmi Sofia Virtanen .............................20
Arvolista Oy .......................................22
Menokone Oy....................................24
Idiootti ...............................................26
Nitro Games ......................................28
Lomakylä Santalahti ...........................30
Caminito Oy ......................................32
Kouvolan ompelukonehuolto
A. Huttunen .......................................34
Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy........36
Kouvolan Musiikki Oy ........................38
Huvipaja Oy .......................................40
City-TB ...............................................42
Kymen Putkipojat ..............................44
Puu ja Kaato Ky .................................46
Joona Oy ...........................................48
Kotkan Garderobi Oy ........................50
Vekkuli-päiväkodit .............................52
Puurin Kanala ....................................54
Kaakon Kuntohoito Oy ......................56
Erkan Öncü Ky ...................................58
East Ligth Oy .....................................60
Fin kotimaan puhelinpalvelut Oy.......62
Erilaisia yritysmuotoja ........................64
Kymenlaaksolaisia yrittäjätarinoita
ONNITTELUT
OIVALLISESTA
VALINNAS-
TA, sinulla on kymenlaaksolaisia yrittäjä-
tarinoita kertova YES -katalogi kädessäsi!
YES -verkostossa tehdään aktiivista yrittäjyyskasvatustyötä joka päivä eri puolilla Suomea. Yksi työmuoto on kouluyritysyhteistyö. Jotta hyvät käytänteet, tarinat ja caset leviäisivät koko
kansan tietoisuuteen, julkaisemme
YES -katalogisarjaa. Tämä katalogi saa kunnian olla ensimmäinen alueellinen katalogi
julkaisusarjassamme.
Yrittäjyys kantaa Suomea
ja tämän vuoksi koulu-yritysyhteistyön tulisi olla luonnollinen
ja säännöllinen osa oppilaitosten arkea. Tässä yhteistyössä niin
oppilaat kuin opettajatkin saavat tuoreinta tietoa eri sektoreiden työelämävaatimuksista. Vastaavasti yrittäjä saa yhteistyön kautta tietoa tämän
päivän koulusta, nuorten näkökulmasta ja tutustuu samalla ehkäpä
tulevaisuuden työntekijäänsä. Yhteiskunnan ja yrittäjien näkökulmasta itseensä luottava, omat taidot tiedostava
ja ammattitaidostaan ja osaamisestaan
6
itsevarma yksilö voi hyvin ja pärjää asenteellaan yhteiskunnan myllerryksissä.
Toivomme katalogin yrittäjätarinoiden
tempaavan Sinut mukaan hedelmällisen
ja eteenpäin vievän koulu-yritysyhteistyön TUNTEESEEN ja tuovan ideoita oman alueesi koulu-yritysyhteistyöhön. Ehkäpä alueellinen julkaisusarjamme saa jatkoa Sinun alueesi
yrittäjätarinoista jatkossa…?
Kiitos Kymenlaakso!
Satu Ahlman
YES -verkoston johtaja
Ei pelkästään
”V
almentaja – se on minun työni
yritysneuvojana”, kiteyttää yritysneuvoja Pirjo Kuusela Kotkan-Haminan kehitysyhtiö Cursor Oy:stä.
VALMENNETTAVAT
TÄHTÄÄVÄT
OMAAN
maaliinsa mutta ovat silti joukkuepelaajia, koska yrittäminen yksin ilman verkostoja on rankkaa suossa tarpomista.
Minusta katsoen pelaajat ovat kahdessa joukkueessa: joko yritystoimintansa
aloittamista suunnittelevia tai jo toimivia yrittäjiä, jotka päivittävät yritystään ja
sen toimintoja vastaamaan asiakkaidensa
muuttuvia tarpeita – asiakas haluaa ostaa
vain kun tuote tai palvelu täyttää hänen
tarpeensa ylivoimaisesti.
Kun etsitään kokonaisvaltaisia ratkaisuja toimivan yrittäjän ongelmiin, ei tyydytä pelkästään tuunaamaan ulkokuorta. Käydään läpi osa osalta kokonaisuus
– esimerkiksi tuotanto, markkinointi, laskenta ja henkilöstöasiat. Aika ajoittain
tehtävä yrityksen huoltotarkastus päivittää yrityksen palvelut ja tuotteet sellaisiksi, että asiakas valitsee juuri sen yrityksen
monien kilpailijoiden joukosta.
Aloittava yrittäjä opettelee perusasioita yrityksensä toimintojen rakentamisessa
rahasta mutta kannattavasti
kannattavaksi liiketoiminnaksi. Koska kukaan ei ole mestari luonnostaan, on opiskeltava yritystoiminnan perussäännöt osana yhteiskuntaa. Liiketoimintakokonaisuus
käsittää monia tehtäviä: tuotannon, markkinoinnin, talous-ja hallintoasiat, kehittämisen ja asioinnin viranomaisten kanssa.
– Aluksi ohjaan aloittavan yrittäjän
neuvontatilaisuuteen opiskelemaan perusasioita ja lopulta kirjaamaan suunnitelmansa liikeideakuvaukseksi sekä kannattavuusarvioksi rahoitussuunnitelmineen,
kiteyttää Pirjo Kuusela.
Omat ajatukset selkiytyvät ja asiakirjat
auttavat jatkossa idean esittelemistä esimerkiksi rahoittajille. Erittäin tärkeää on tunnistaa yritystoimintaa väijyvät vaarat. Niiden
päivänvaloon nostamista kutsutaan riskienhallinnaksi. Yhteisneuvontatilaisuudessa yrittäjäkokelas on kaltaistensa joukossa. Siispä
yhteistoimintaverkkoja virittämään!
SUOMESSA ON NOIN
270 000 YRITYSTÄ
LASKENTATAPOJA ON MONTA, mutta kar-
keasti arvioiden maassa on noin 270 000
yritystä. Yrittämisen tärkeyden ymmär-
tää kun muistaa, että ilman kannattavaa
yritystoimintaa ja siitä koituvaa verokertymää ei voitaisi rahoittaa päiväkotien,
koulujen tai vaikkapa armeijan ylläpitoa.
Menestyvä yritystoiminta pitää siis yhteiskunnan rattaat pyörimässä.
Yritystoiminta on eri asia kuin harrastustoiminta. Yrittäjä on sijoittanut itsensä,
osaamisensa ja varallisuuttaankin tehtävään, johon sisältyy myös melkoinen menettämisen riski. Yrityksen on tuotettava
voittoa, jotta yrittäjällä olisi yksityiselämässään varaa maksaa omat kulunsa ruokalaskuista harrastuksiin. Toiminnan pitää
olla kannattavaa, mutta sen pyörittäminen ei saa viedä yrittäjän kaikkea valveillaoloaikaa. Kukaan ihminen ei ole robotti
24/7 – puheet sellaisista ovat satuja.
Yksi yrittäjän tärkeimmistä ominaisuuksista ovat vuorovaikutustaidot. Pitää löytää
ne ihmiset ja tahot, joiden kanssa yhteispeliä pelaamalla syntyy maaleja. Kaikkea ei voi
eikä tarvitse tehdä ja osata yksin. Useinkaan
se ei ole edes taloudellisesti kannattavaa.
Perusasia on, että osaa arkipäivän käytöstavat ja osaa ottaa muutkin huomioon.
Mielenkiintoisia valmennettavia riittää.
– Erityisen iloinen olen silloin kun tapaan
nuoren innokkaan yrittäjänalun, jonka lii-
keidea poikkeaa kaikkein tavanomaisimmista tai joka on yrityksen tuleva jatkaja.
Suomessa kannetaan huolta siitä, että
yrittäjämme harmaantuvat kovaa vauhtia eikä jatkajia yrityksiin tahdo löytyä.
Nuorten ajatusmallit liikkuvat liukkaasti ja he näkevät businessmahdollisuudet
tuoreimpina kuin me keski-ikäiset. Nuoret uskaltavat pistää itsensä peliin, heittäytyä. Eräskin nuori mies rakensi kirjoittamisen lahjastaan yrityksen (tässä kirjassa toisaalla esitellään tämä nuori mies – Tuukka
Sandström). Hän yhdisti elämänkokemuksensa taksikuskina Helsingissä. Ajoreissuilla
kuullut jutut rakentuivat hulvattomaksi pokkariksi ”Taksipuhetta”. Kirjan tekeminen ja
muidenkin kirjoittajien teosten kustantaminen veivät miehen. Idea osaamisen ja harrastuksen muuttamisesta yritystoiminnaksi
toi hänet asiakkaaksemme ja yhdessä ryhdyimme pohtimaan, kuinka saada ideasta
aikaiseksi kannattavaa liiketoimintaa.
7
Miten yrittäjyydestä opitaan oikeasti?
PÄÄOSIN IHMISET OPPIVAT asioita koulun
ulkopuolella. Mietipä esimerkiksi, mitä
asioita osaat ja mitkä tiedoista ja taidoista
ovat karttuneet koulun ulkopuolella? Miksi emme hyödynnä tätä paremmin? Yrittäjyyskasvatuksessa tarkoituksena on, että
oppimista tapahtuu koulun ulkopuolella.
Hmm… mielenkiintoista. Mutta ajatelkaa,
mikä mahdollisuus. Kerrankin voidaan hyvällä omallatunnolla karata koulusta ja vieläpä kouluaikana. Tutustuin kerran, taisi
olla vuonna 1989, Isossa-Britanniassa oppilaitokseen, jossa oli keskeinen tavoite,
että opetus tiettyjen periodien aikana toteutetaan poissa koulusta. Kyseessä ei siis
ollut mikään luokkaretki, vaan esimerkiksi viikon ajan oltiin poissa koulusta oppimassa. Opittiinpa sitten mitä tahansa, kertolaskuja, maanosia, kirjallisuutta, mentiin
ulos koulusta. Jospa olisin saanut kokea
tämän omassa koulussani!
Yrittäjyyskasvatuksessa puhutaan usein
sisäisestä ja ulkoisesta yrittäjyydestä. Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa yritteliästä toimintatapaa, joka liittyy lähinnä yksilön ja
yhteisön luovaan toimintaan tietynlaisessa ympäristössä. Sisäinen yrittäjyys on
myös sitä, kun yhteisössä kehittyy yritteliäs ilmapiiri. Havaitaan olemassa olevat
mahdollisuudet, tartutaan niihin ja luotetaan omaan onnistumiseen. Yrittäjyyskasvatuksen alkuvaiheessa eli perusasteella
käsitetään yrittäjyyskasvatuksen erityisesti liittyvän sisäisen yrittäjyyden kehittymiseen. Toisaalta painotetaan myös ulkoista yrittäjyyttä. Ulkoinen yrittäjyys liitetään
esimerkiksi työ- ja elinkeinoelämän tuntemisen kehittämiseen, yritysyhteistyöhön,
yrittäjyydestä kiinnostumiseen ja yrittäjäksi kasvamiseen. Ideaalitilanteessa yrittäjyyskasvatus on sen kaltaista, että siihen liittyvät sekä sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden elementit.
KUN LUPASIN KIRJOITTAA tämän lyhyen
artikkelin yrittäjyyskasvatuksesta, lupasin
myös hieman ”briiffata” yrittäjyyskasvatukseen. Mistä on siis kyse? Yrittäjyyskasvatuksessa pyritään siihen, että opitaan
yrittäjyydestä sekä kehitytään yritteliäiksi.
8
YRITTÄMISTÄ ON TEHTY yhdessä ja yksin.
Aina on myös yritetty. Mutta miksi yrittämistä halutaan nykyaikana entisestään
vahvistaa? Miksi yrittäminen halutaan
viedä oppilaitoksiin? Euroopan unioni ja
siten myös Suomi painottaa hyvinvoinnin luomisessa yrittäjyysvalmiuksien oppimista. Yrittäjyyskasvatuksen tulisi sisältyä koko koulutusjärjestelmään. Yritteliään yhteiskunnan merkitys tulee esille
myös entistä laaja-alaisemmin – ei pelkästään elinkeinoelämän näkökulmasta.
Esimerkiksi sosiaalisesta lähtökohdasta
jo pelkästään perhesuhteiden muutokset luovat paineita erilaisten vaihtoehtojen etsimiseen. Työorganisaatiot ovat
muuttuneet, globaalit tekijät ohjaavat
kansainvälistymiseen ja niin edelleen.
Yksilöt ovat eri vaihtoehtojen ja epävarmuuden edessä.
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN AVULLA ON mah-
dollista ohjata yksilöitä ja yhteiskuntaa
kohtaamaan muutoksia ja hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja selviytymiseen. Yrittäjyyskasvatus on perimmiltään kansalaiskasvatusta, jolloin vaikutetaan taitoihin,
käyttäytymiseen ja uskomuksiin. Yritteliäisyyden kehittyminen liittyy henkilökohtaiseen elämään sekä ammatillisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Yrittävät ihmiset toimivat eri puolilla yhteiskuntaa – sekä liiketaloudellisella että
voittoa tuottamattomilla sektoreilla. Yrittäjyyskasvatuksessa on kyse myös siitä, että
kasvatus- ja koulutustyön tavoitteina ovat
uusien yritysten perustaminen, yritysten
toiminnan tehostaminen sekä liikeideoiden
kehittäminen. Nämä tavoitteet ovat yksilöja ryhmäkohtaisia. Lisäksi yritysten perustamiseen (ja toiminnan tehostamiseen) liittyvät tavoitteet ovat sidoksissa sekä koko
yhteiskuntaan että erilaisten yhteisöjen sisäiseen toimintaan.
KUTEN MAINITSIN, yrittäjyyskasvatukses-
sa puhutaan myös yrittäjistä – on kai aika
luonnollista. Käytännössä yrittäjät ovat
kuitenkin oiva esimerkki siitä, miten omalla yritteliäisyydellä on mahdollistunut yrittäjäksi kehittyminen. Yrittäjäesimerkeistä
kuuleminen viitoittaa polkua siihen, miten muutkin voisivat kehittää omaa yritteliäisyyttään ja yrittäjyyttään. Tämän vuoksi tähän kirjaan kootut yrittäjätarinat ovat
loistava väline ajatusten herättämiseen.
Mukana on myös monenlaisia yrittäjän
tarinoita – ja paljon! Ja hyvä näin! Yrittäjyydestä tulisi saada monipuolinen kuva.
Suomessa yrittäjyydestä puhutaan aika
vakavasti ja yksioikoisesti, kravatit kaulassa ja hillitysti. Niin, ja onko yrittäjyys sitten jotenkin omistettu miehille? Se on
niin hienoa – sitä ”oikeaa” bisnes-juttua!
Ja missä keskustelu liikkuu? Itk-ala, nokiat jne. Onko yrittäjyys muuten jotenkin in-
sinööriasioihin liittyvä asia – tuskin? No,
ehkä joku tämänkin sortin yrittäjyydestä
innostuu, ja hyvä niin. Mutta kun ajatellaan, että yrittäjyyskasvatuksessa pitäisi innostaa nuoria yrittäjyyteen, niin kai pointti on siinä, että huomioidaan yrittäjyyden
laaja-alaisuus. Tarkastelepa, miten tässä
kirjassa tulee esille, kuinka ennakkoluulottomasti on lähdetty kehittämään jotakin
yritysideaa? Siinä on juuri se juttu, mikä
liittyy yrittäjyyteen. Kehitä idea ja lähde
viemään sitä määrätietoisesti eteenpäin!
Ja ole rohkea ja erilainen muin muut!
MITEN SITTEN OPETTAJA kasvattaa yrittä-
jyyteen? Hyvä kysymys. Aloitetaanko oppitunti näin: ”Tänään me sitten opimme
yrittäjyydestä – ja minä kerron teille, miten
tämä asia opitaan”? Hah, hah! Ehkä olisi
aiheellista laittaa lapset ja nuoret itse pohtimaan, miten sitä yrittäjyyttä voisi tehdä.
Ja mitä opettaja voi sitten siinä tehdä? Tukea esimerkiksi sitä, että oppijat näkevät
mitä villeimpiä esimerkkejä yrittäjyydestä.
(Huom! tätäkin kirjaa voi hyödyntää, jos
haluaa laittaa jotakin ideointia alkuun…)
LISÄKSI TÄMÄN KALTAISTA prosessia voi-
daan tukea esimerkiksi aivoriihillä ja ajatuskartoilla, joissa vapaasti ja luovasti
”heitellään” ideoita laidasta toiseen. Tämän jälkeen eri vaihtoehdot punnitaan
ja valittujen ratkaisujen perusteella laa-
ditaan toiminnan toteuttamiseen järkevä
suunnitelma. Näin on
mahdollista yrittäjyyskasvatuksessa vahvistaa oppilaiden systemaattista ja strategista ajattelua, joka on
myös yrittäjyyskasvatuksen keskeinen lähtökohta. Liike – ideoiden kehittäminen perustuu myös tämän
kaltaiseen ajattelumalliin. Näitä ideoita voi
myös testata oppilaitos-yritys-yhteistyössä. Mitä oikeat yrittäjät ajattelevat oppilaiden ideoista? Näin
voidaan vahvistaa oppilaiden valmiuksia
lähteä kehittämään omaa yritystoimintaansa jossakin vaiheessa elämäänsä.
Tätä juttua kirjoittaessani en ole vielä nähnyt niitä kaikkia yrittäjyystarinoita ja
– ideoita, jotka tähän kirjaan tulevat. No,
itse taidankin tämän jutun päätteeksi lähteä nettiin surffailemaan Suomen hulluinta
yritysideaa. Saadessanne kirjan käteenne,
hakekaa se siitä!
KUVA: PAULA OJANSUU
Jaana Seikkula-Leino
Kirjoittaja on yrittäjyyskasvatuksen
professori Turun yliopistosta
9
Keitä ovat tulevaisuuden tekijät?
P
itäisikö yrittäjyys saada huimaan
kasvuun Kymenlaaksossa? Syytä
olisi, sillä ilman uusia yrityksiä, toimivien yritysten kasvua tai ihmettä
ei alueellamme ole hääppöisiä tulevaisuudennäkymiä. Kuten kaikki
tiedämme, väki ikääntyy – jopa nopeammin kuin muualla Suomessa perinteiset teollisuuden alat eivät
työllistäkään kuten ennen ja nuoria
valmistuu suoraan kortistoon. Alueemme imago ja yrittäjyysilmapiiri
eivät tunnu houkuttelevan.
NYT VIIMEISTÄÄN ON aika kääntyä tulevaisuutemme tärkeimmän, mutta liian
usein taka-alalle jäävän ryhmän, nuorten
puoleen. On osoitettava aitoa kiinnostusta sekä tukea heidän työllistymiseensä. Kymenlaaksoa on kehitettävä yrittäjämyönteisemmäksi, jotta suurempi osa
nuoria jäisi tai palaisi opiskelujensa jälkeen kotipaikkakunnalleen yrittämään ja
työtä tekemään.
MYÖS HYVIN USEIN nuoren yrittäjäuraa jar-
ruttaa – jopa tietämättään – koti ja koulu! Yritteliäisyyteen johtava ja kannustava
10
kasvatus ei olekaan itsestäänselvyys. Eivät
nuoret luonnostaan pelkää yrittämistä ja
työntekoa, vaan luottavat vanhemmilta ja
viisaammilta saamaansa informaatioon ja
tekevät tulevaisuudensuunnitelmansa sen
mukaan. Jos koululla ei ole tarjota ajantasaista tietoa yrittämisestä, sitä on hankittava! Ikävä kyllä hyvin usein päädytään
toistelemaan vanhentuneita kliseitä yrittäjyydestä, sen sijaan että käytettäisiin esimerkkeinä toimivia menestyviä yrityksiä ja
nuoria yrittäjiä. Tehokas jarruttaja on myös
yhteiskuntamme, jonka visioissa ihmiset
ovat samasta muotista valettuja ”koneita” samankokoisine palkkapusseineen
ja eläkkeineen. Olemmehan kaikki oppineet; luovuus ei elätä ja raha ratkaisee?
Raha on tietenkin yksi yrittäjyyden elementti, mutta rinnalle nousee koko ajan
uusia vahvoja arvoja. Niistä syntyy innovatiivisia yrityksiä ja konsepteja!
YRITTÄJYYS EI OLE vaikeaa, kun idea,
asenne ja motivaatio ovat kohdallaan.
Yrityksen perustaminen on helppoa – tukea ja tietoa löytyy yllin kyllin kun osaa
etsiä ja pyytää! Nykyään yrittäjät kannustavat toisiaan; on tärkeää verkostoitua
erilaisten ja eri ikäisten yrittäjien kanssa. Kaikkien ei tarvitse itse perustaa yritystä, sen voi ”periä” tai ostaa asiakkaineen päivineen. Kaikkea ei tarvitse tehdä
itse, voi palkata työntekijöitä, asiantuntijoita tai käyttää alihankintayrityksiä. Tilojen ja laitteiden omistukselle löytyy useita vaihtoehtoja. Monet ovat luoneet yrityksen harrastuksensa pohjalta. Nuoret
tiedostavat yrittäjyyden riskit, mutta ovat
rohkeita kokeilemaan. Epäonnistumista
ei enää koeta suureksi häpeäksi, vaan se
saattaa jopa edesauttaa onnistumista.
YRITTÄJÄN VAPAUS JA luovuus omassa
työssään korvaa hieman pidemmät päivät kuin palkansaajilla. Oma hyvinvointi,
terve itsekeskeisyys ja itsetuntemus ovat
nousevia trendejä. Varmasti moni nuori
miettii jo näiden saavuttamiseksi yrittäjyyttä vaihtoehtona!
”Yrittäjyys kantaa Suomea” on slogan, joka myös Kymenlaaksossa tulisi
viimeistään nyt ottaa tosissaan. Yrittäjyyden pitää olla varteenotettava vaihtoehto, kun ohjaamme nuoria ”tulevaisuuden tekijöitä” heidän työelämä-suunnitelmissaan!
KIRJOITTAJA:
Siru Vainio on yrittäjä, Kouvolan Yrittäjien puheenjohtaja ja Kymen Yrittäjien
nuorten yrittäjien yhteyshenkilö.
Siru Vainio valmistui vaatetus-/sisustus alan artesaaniksi 1996 ja heti tuolloin
perusti ystävänsä kanssa vaatetusalan yrityksen. Muutaman vuoden jälkeen heidän tiensä erkanivat ja Siru halusi ruveta
yrittämään yksin, Siru Design onkin toiminut siitä lähtien. Siru on yrittämisen ohella kouluttautunut paljon. Hän valmistui sisustussuunnittelijaksi 2004, jonka jälkeen
sisustuksen ja vaatetuksen lisäopintoja on
ollut tasaisesti vuoteen 2009 saakka.
Siru Design tarjoaa yksilöllistä suunnittelua ja valmistusta sisustukseen ja vaatetukseen. ”Sisustustekstiilit ja vaatteet valmistamme ateljeetyönä omassa ompelimossa Kouvolassa. Toimin yhteistyöverkostossa
muiden alan ammattilaisten kanssa ja teemme puolin ja toisin alihankintatöitä toisillemme.” Siru pitää hyvien ja luotettavien kumppanien löytymistä yhtenä tärkeimmistä tekijöistä yritystoiminnalleen. Toinen tärkeä asia
on palvelun ja tuotteen tiukka laadunvalvonta, eli ammattiylpeys. ”Kaikkein tärkeimpänä kuitenkin tulevat asiakkaat, joiden ansiosta olen saanut yrittää jo näin pitkään.”
Tällä hetkellä Siru Design suunnittelee uudistuksia toimintaansa, niin kuin yrittämiseen usein kuuluukin. ”Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.”
SIRU DESIGN
Yhtiömuoto
Toimiala
Toimipaikka
Perustamisvuosi
Liikevaihto
toiminimi
sisustussuunnittelu
Kouvola
1998
50 000
www.sirudesign.fi
11
P
entik Oy:n tarina alkoi 1960-luvulla kun Anu Pentikäinen jäi työttömäksi kotitalousteknikon ja askarteluohjaajan työstään. Pentikäiset muuttivat perheenpään,
Topi Pentikäisen opettajapestin perässä Posiolle. Siellä
alkoi Pentikin tarina, Pentikäisten lastenhuoneesta. Ensimmäinen tehdas valmistui Posiolle vuonna 1974.
Kuusankoskelta kotoisin oleva Anu Pentik
USKOO PIENEEN YRITTÄJYYTEEN
–
ALOIN VALMISTAA KYNTTILÄNJALKOJA
lastenhuoneessa missä oli myös ensimmäinen polttouuni. Oulussa vuonna 1972
messuilla oli ensimmäinen messuosastomme ja sain siellä muutaman hyvän ohjeen, joiden varassa on menty eteenpäin.
Minulle sanottiin, että luokaa yhdessä
hyvä nimi tuotteelle, nykyisin puhutaan
brändistä ja älkää myykö kaikille, valitkaa
asiakkaanne. Topi tuli sitten minulle töihin ja vaikka silloin varoiteltiin, että yrittäjäpariskunnalle tulee helposti ero. Me
olemme edelleen onnellisesti yhdessä.
12
PENTIK OY
Yhtiömuoto:
Toimiala:
osakeyhtiö
keramiikan tuotanto
ja myynti
Perustamisvuosi: 1974 (ensimmäinen
tehdas valmistui
Posiolle)
Toimipaikat:
tehtaat: Posio, Puola,
Unkari, Aasia
myymälöitä: 89
(Suomessa 80,
Ruotsissa viisi,
Norjassa neljä)
Työntekijöitä:
yli 300
Liikevaihto:
37,1 M€ (2009)
www.pentik.com
PENTIKILLÄ OLI ALUSTA alkaen halua laajentaa toimintaansa ja hakea hyvät suunnittelijat ja muotoilijat heille töihin, ulkomaita myöten.
– Henkinen kasvu oli välttämätöntä,
Anu Pentik tähdentää.
Pentik Oy työllistää tänä päivänä yli
300 ihmistä, myymälöitä on Suomessa
80, Ruotsissa on viisi ja Norjassa neljä
myymälää.
– Emme aio kasvattaa enää myymälöiden määrää Suomessa, mutta laajennamme niiden kokoa. Kuusankosken laajennettu myymälä on Anu Pentikin mielestä
nyt sopivan kokoinen, jotta siellä voidaan
ottaa myyntiin uudet sisustusideat, joita
hänellä on paljon.
Lamasta huolimatta Pentik Oy:n liikevaihto on kasvanut 11 prosenttia. Vuoden 2008 32 miljoonasta liikevaihdo arvioidaan kasvavan kuusi miljoonaa eli 38
miljoonaan euroon.
– Minulla on yhä vielä 67-vuotiaanakin ilo ja innostus tähän työhön ja haluan suunnitella uutta, nimenomaan sisustukseen. Pentik ei ole pelkkä kipon tekijä,
Anu Pentik tähdentää.
PENTIK OY VALMISTUTTAA osan tuot-
teistaan Aasiassa, Puolassa ja Unkarissa, mutta keramiikka ja kynttilät tehdään
edelleen Suomessa. Yhtiön tuotantolai-
toksilla Posiolla on töissä yli 100 henkilöä. Posiolla on tuotantolaitosten yhteydessä myös Pentikin historiasta kertova
tasokas museo ja näyttely.
Pentik Oy valmistaa vuosittain yli miljoona keramiikkaesinettä.
Anu Pentik on halunnut palata omille
juurilleen Kuusankoskelle ja pitää vuosittain vaihtuvia näyttelyjä Pentik-paviljongissa Kuusankoskella.
ANU PENTIK PERÄÄNKUULUTTAA
KÄDENTAITOJA
ANU PENTIK USKOO edelleen yrittäjyy-
teen Suomessa vaikka moni yritys viekin
tuotantoaan halvempiin maihin Aasiaan:
– Aika pian Aasian halpatuotannon
maat nostavat hintojaan ja logistiikka tulee
aina vain kalliimmaksi. Euroopan hintataso
ei olekaan kohta enää niin korkea kun palkat eivät enää nouse niin kuin ennen.
– Täällä voitaisiin pian taas alkaa tehdä lasia ja perustaa kutomoita. Ongelma vain on siinä, ettei Euroopassa kohta
enää osata tehdä käsillä mitään.
– Silti uskon, että tulevaisuudessa
mennään takaisin kohti pienyrittäjyyttä, enää ei tarvitse ottaa sellaisia riskejä
kuin me otimme aloittaessamme oman
yrittäjyytemme.
13
Lukiolainen perusti oman yrityksen:
GWE ON EUROOPAN ENSIMMÄINEN
KÄYTETTYJÄ PELIPAITOJA MYYVÄ YRITYS
Y
rityksen perustamiseen ei ikä
ole välttämättä este. Tämän on
osoittanut Elimäen lukion opiskelija, Matti Lindholm. Hän perusti yrityksen ollessaan vuonna 2009 lukion toisella luokalla. Matin yrityksen
nimi on Gameworn Europe ja tuotteena käytetyt jääkiekkopelipaidat.
YRITYSIDEANSA MATTI SAI menestykses-
tä Yritys Hyvä -kirjoituskilpailussa vuonna 2008 ollessaan yhdeksännellä luokalle. Paitsi 500 euron palkinnon, Matti sai
uskon oman liikeideaansa.
– Päätin yhdistää huvin ja hyödyn, ei
siinä sen kummempaa, Matti kertoo.
Gameworn Europe perustettiin vuoden 2009 huhtikuussa, varsinainen myyntitoiminta alkoi saman vuoden marraskuussa, silloin avattiin myös nettisivut
osoitteessa www.gwe.fi.
YRITYKSEN TUOTEVALIKOIMIIN KUULUU
toistaiseksi TPS:n, KalPan, Suomen
A- maajoukkueen ja KooKoon pelipai-
14
toja. Suunnitelmissa on laajentaa valikoimaa isojen liigajoukkueiden paitoihin, kuten Jokereiden ja Kärppien paitoihin.
– Isoilla joukkueilla on paljon faneja ja
siksi myös potentiaalisia asiakkaita, Matti laskeskelee.
Matin oma ensimmäinen paitaostos oli vuonna 2007 hankittu venäläisen Avangard OMSK -joukkueen Evgeni
Chemerilovin käytetty pelipaita.
– Olin siihen asti ostanut vain fanipaitoja. Tuosta Chemerilovin paidasta alkoi
myös käytettyjen paitojen ostaminen ja
nyt homma on vähän lähtenyt lapasesta,
Matti naurahtaa.
Tarkkaa myytyjen paitojen määrää
Matti Lindholm ei paljasta liikesalaisuuteensa vedoten mutta jotakin voi päätellä yrittäjän kotitoimistossa olevasta kymmenien pelipaitojen rekistä.
– Alku on ollut lupaavaa.
Oskar Osalan paita on Matin kokoelman arvokkain.
–Toista tonnia sen arvo on, Matti arvelee.
ISOJA LAAJENNUSSUUNNITELMIA EI Eli-
mäen lukion toista luokkaa käyvällä Matilla ole yrityksensä suhteen. Hän epäilee, että tienaisi aikaan elantonsa paitoja
myymällä. Nollatulosta yrittäjä pitää hyvänä tavoitteena muutaman vuoden kuluessa. Ensimmäiselle vuodelle on budjetoitu pientä tappiota.
Erikoisin paita, mitä häneltä on jo kyselty, on Kiuruveden Jänteen käytetty
paita. Vielä ei ole tehty tilausta. Myös
Vancouverin olympialaisten paitoja on
kyselty, sellaisen hankkiminen voikin olla
haastava toimeksianto, sillä paitojen hinnat muodostuvat aika korkeiksi, olympiapronssi on paitojen hintaa ilman muuta nostava tekijä.
Vanhemmiltaan yrittäjägeenin perinyttä Mattia saattaa kiinnostaa yrittäjyys
ammattina. Se tähtäimessä hän suunnittelee opiskelu-uraansakin:
– Journalistiikaa tai kauppatieteitä, lopullinen valinta on vielä tekemättä.
GAMEWORN EUROPE
Yhtiömuoto
Perustamisvuosi
Toimiala
Toimipaikka
Työntekijöitä
Liikevaihto
toiminimi
2009
nettimyynti
Kouvola (Elimäki)
yksi (osa-aikainen
< 50 000€
www.gwe.fi
15
Käytetystä lastenvaatteesta brändi
– Nuttu
T
anja Palmu mietti muutama vuosi sitten, palatako hoitovapaaalta sairaanhoitajan kiireiseen vuorotyöhön. Tanjalla oli vakituinen työpaikka Tampereella. Paluu juurille Kotkaan alkoikin kiehtoa entistä enemmän ja haaveet
omasta yrityksestä alkoivat toteutua. Näin syntyi Nuttu lasten kvariaatti.
– OLEN AINA HAAVEILLUT yrittäjyydestä,
koska yrittäjä saa tehdä mitä haluaa, hänellä on työssään vapaus ja itsenäisyys.
Sairaanhoitajan työssä koin olevani oravanpyörässä, jonka vauhtiin en voi itse
vaikuttaa, Tanja Palmu perustelee omaa
valintaansa.
Tanja Palmulla ei ole omasta perhepiiristä kokemusta yrittäjyydestä, mutta sedän ja enon yritysten kautta hänellä oli tuntuma, mistä yrittäjyydessä on
kyse.
– Mietin omaa yritysideaani jonkin aikaa, jotenkin halusin sen liittyvän lapsiin,
kierrätykseen ja ekologisuuteen.
– Idea jalostui kun siirsin muutossa
lasten vaatteita laatikoihin. Toivoin jon-
16
kun tulevan hakemaan ne pois jaloista.
Tanja Palmu oli keskustellut ystäväpiirissään, kuka olisi valmis ostamaan käytettyjä lasten vaatteita. Aika moni oli valmis.
– En kuitenkaan halunnut perustaa mitään kirpputoria, vaan halusin tältä liikkeeltä tasoa ja olenkin ollut myytäväksi
otetun tavaran kanssa tarkka.
Aiemmin kierrätysvaatteita ostivat ihmiset, joilla ei ollut varaa uusiin. Nykyisin on toisin, Nutun asiakkaina on paljon
kierrätyshenkisiä ja trenditietoisia ihmisiä, jotka ajattelevat ekologisesti.
Käytännössä Tanja Palmu ostaa vaatteita asiakkailta ja osa jättää liikkeeseen
myyntitiliin vaatteita myytäväksi. Osan
vaatteista Nuttu saa myös lahjoituksina.
– Aika paljon joutuu tavarasta laittamaan pois, läheskään kaikki ei kelpaa
myyntiin. Osa meille tulleista vaatteista
menee hyväntekeväisyystyöhön Venäjälle kahden venäläläisen rouvan kautta kirkon ja lastensairaalan hyväksi.
Parhaiten Nutun valikoimista menevät
coretex-kengät ja -vaatteet sekä toppapuvut. Myös äitiysvaatteet ovat kysyttyjä sekä ihan pienten vauvojen 50–60 cm
-kokoiset vaatteet kuten kestovaipat ja
Manduca-kantoreput.
Parhaat viikonpäivät myynnin kannalta ovat alkuviikon päivät sekä lauantai.
– Vuodenajoista parasta myyntiaikaa
ovat syksy ja talvi.
Jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana Nutun toimintakonsepti on muokkaantunut hieman alkuperäisestä.
– Nyt valikoimiin on tullut myös uusia vaatteita, ruotsalainen lastenvaatemerkki, jossa ekologisuus on myyntivalttina.
ALOITTAVA YRITTÄJÄ TARVITSEE
ASIANTUNTIJOIDEN APUA
AIVAN OMIN VOIMIN ei Tanja yritystään
laittanut pystyyn. Alkuvaiheessa asiantuntija-apu on tärkeää. Sitä Tanja Palmu sai Kotkan alueen yritysneuvonnasta,
Cursor Oy:ltä.
– Kävin myös Cursorin järjestämiä
yrittäjäkursseja, ne olivat minulle todella
tärkeitä, koska minulla ei ole myyntialan
koulutusta, Tanja perustelee.
Yrityksen nimikään ei ole yhdentekevä,
sen keksiminen ei ole välttämättä helppoa. Tanja Palmua auttoi mainostoimisto.
– Mainostoimisto loi koko tuotebrändin, yleisilmeen nimeä myöten ja olen ollut siihen erittäin tyytyväinen.
Nutun asiakkaina on monenikäisiä,
vauvasta vaariin. Liikkeessä käy paljon
lapsiperheitä, äitejä lastenvaunuineen
sekä isovanhempia ostamassa vaatteita
lasten lapsilleen. Lisätuotteiksi Tanja on
ottanut ekologiset pesupähkinät.
Ikävintä Tanja Palmun työssä on se,
että hän yksin kiinni yrityksessään kuusi
päivää viikossa.
– Kesällä olen käyttänyt tuuraajaa, että
voin pitää vähän lomaa, mnyös oma siskoni on silloin tällöin ollut tässä apuna.
Tanja Palmu näkee yrityksensä tulevaisuuden valoisana.
– Palkkaan yhden työntekijän lisää,
aloitan nettikaupan ja tähän liikkeeseen
tulee myyntiin luomu- ja lähiruokaa ja
mahdollisesti tämän Nutun voisi ketjuttaa ja tehdä tästä isomman brändin, Tanja Palmu unelmoi.
NUORILLE, MAHDOLLISESTI OMAA yri-
tysideaansa miettiville Tanjalla on hyviä ohjeita:
– Kannattaa olla rohkea ja määrätietoinen ja uskoa omaan unelmaansa. Minun ei tarvinnut tehdä tähän yritysideaan
suuria investointeja.
– Asiantuntijoita kannattaa kuunnella
ja ottaa vastaan asiantuntija-apu esimerkiksi yritysneuvonnasta, Tanja ohjeistaa.
Yrittämisessä Tanja Palmun on yllättänyt se, että varsinaisen myyntityön lisäksi
on yrittäjällä paljon myös paperitöitä.
– Yrittäjällä on oltava hyvä kirjanpitäjä,
joka pitää paperit järjestyksessä ja hyvä
mainostoimisto helpottaa myyntityötä.
NUTTU
– LASTEN KVARIAATTI
Yritysmuoto
Toimiala
Perustamivuosi
Työntekijöitä
Toimipaikka
Liikevaihto
Slogan
toiminimi
lasten vaatteiden myynti
(käytetyt ja uudet)
2009
yksi
Kotka, keskusta
n. 50000 e
Tee ekoteko ja anna
hyvän kiertää.
www.nuttu.fi
17
”Positiivisuus pitää olla aina mukana”
- Vanhempien merkitys kannustajina on ollut
yrittäjän urallani tärkeää, Mediatehdas Dakar Oy:n toimitusjohtaja Pasi Riiali korostaa.
P
asi Riiali suuntautui jo lukioaikana nykyiseen ammattiinsa mutta
ei silloin ajatellut asiaa niin pitkälle.
–
MINUA KIINNOSTIVAT LUKIOAIKANA videoiden teko, sytyin aiheelle kouluni,
Langinkosken lukion mediakurssilla, jossa yhdistettiin musaa, kuvista ja äidinkieltä, Pasi kertoo.
Paitsi koulun mediakurssi, Pasia innostivat yrittäjyyteen hänen vanhempansa.
– Vanhemmat olivat yrittäjähenkisiä, vaikkeivät varsinaisesti toimineetkaan yrittäjinä. Äitini on tehnyt elämäntyönsä kirjanpitoalalla ja hän on tehnyt
kirjanpitoa yritykselleni vielä eläkkeelle jäätyään.
18
Pasi Riialin yrittäjyys alkoi sattumalta,
harrastuksen kautta. Pasi harrasti laskettelua, maastopyöräilyä ja hiihtoa.
– Kuvasin kavereiden suorituksia kilpailuissa ja myin sitten näitä taltiointeja
osanottajille.
Opiskelupaikan valinnassa painoi vaakakupissa aika paljon osittain yritystoiminnaksi muodostunut harrastus.
– Hain oikikseen, mutta media-alakin
kiinnosti. Kävin oikiksen pääsykokeissa ja kun en päässyt sisään, pyrin medianomikouluun. Silloin alan koulutusta sai Torniossa ja Tampereella. Nykyisin koulutusta saa varmaan kymmenellä
paikkakunnalla.
– Minä pääsin Tornioon.
SE, ETTÄ PASI pyrki oikeustieteelliseen,
heijastui myöhemmin työelämässä siihen, että Pasi saa yleensä paneutua työpaikalla erilaisiin sopimuksiin, joita media-alalla eri tuotannoissa kyllä riittää.
– Sopimusten teko näyttelee tärkeää
osaa ja jos on tavoitteena formaatti, joka
myydään maailmalle, on sopimusten tekoon paneuduttava. Tuotteen arvo voi
myöhemmin nousta yllättävästi.
Myös armeija-ajan Pasi hyödynsi opintojaan ajatellen. Hän pääsi pioneerikoulun tutkimusosastolle tallentamaan dokumentteja pioneerien toiminnasta ja sai
hyvää työkokemusta myöhempää ammattiaan varten.
Pasi muistelee lämmöllä opiskeluvuosiaan Torniossa:
– Ensimmäisenä vuotena meillä oli perusopintoja, toisena vuonna teimme juttuja
omalle radio- ja TV-kanavalle sekä lehteen.
Kolmantena ja neljäntenä vuonna meillä oli
kuuden viikon jaksoja, joissa opiskeltiin jotakin tiettyä osa-aluetta kuten leikkaamista,
käsikirjoittamista, ohjaamista jne.
Työharjoittelunsa Pasi suoritti monen
pojan unelmatyöpaikassa, legendaarisen
F1-selostaja Matti Kyllösen yrityksessä
CreaVideossa. Pasi pääsi kiertämään maailmaa F1-kisoja kuvausryhmän mukana.
– Maailma tuli kierrettyä kahdessa
vuodessa, se oli mielenkiintoista, joskin
kiireistä aikaa.
LOPPUTYÖNSÄ PASI TEKI dokumentti-
na Åke Lindmanin Lapin kullan kimalluselokuvan tekemisestä.
– Se kesä oli kiireinen, saatoin lentää
alkuviikosta jostakin päin maailmaa F1-kisoista Lappiin lopputyötäni tekemään ja
taas kohta jonnekin päin maailmaa moottoreiden pariin, Pasi muistelee aikaa 10
vuotta sitten.
Pasi oli perustanut jo opiskeluaikanaan toiminimen, Hemmofilm-nimellä.
Kotkaan Pasi Riiali ajautui niin, että
hän teki alihankintatöitä media-alan yrittäjälle Leo Märkälälle. Vähitellen ympärille kertyi useiden toimijoiden ja yritysten
yhteisö Mediacenter, jonka toimijat täydensivät toistensa osaamista.
Toiminimestä muotoutui kommandiittiyhtiö (ky) ja vähitellen osakeyhtiö, Mediacenter Kotka Oy. Silloin kimpassa oli
viisi yritystä.
– Me emme kilpailleet toistemme
kanssa vaan hyödyimme toisistamme.
Mediacenterin kautta Pasi Riiali teki
yhteistyötä Hannu Oksasen kanssa, jolla
oli oma yritys nimeltä Oksanen Töölöstä
Oy. Hannu Oksanen muutti myös Kotkaan
ja miehet perustivat yhdessä Mediatehdas
Dakar Oy:n vuonna 2007. Nykyisin yrityksellä on kolme omistajaa ja 10 työntekijää,
liikevaihto on 600 000 euroa vuodessa.
– Kasvunäkymät ovat huimat. Meillä on pari TV-sarjaa teon alla ja kesään
(2010) mennessä tulee päätökset neljästä ohjelmasta.
– Arvelen, että kesällä työntekijämäärä kaksinkertaistuu, olemme jo nyt palkanneet kaksi uutta henkilöä, vakinaistaneet kaksi tuntityöntekijää. Lisätyövoimaa saamme tilapäistyövoimastamme,
freelancereista.
MEDIATEHDAS DAKAR OY toimii Karhulan
teollisuuspuistossa, jossa on entisiä tehdasrakennuksia, muun muassa Ahlströmin rakennuksia.
– Tämä meidän rakennuksemme on vanha Ahlströmin konepaja ja tästä tehdään
kulttuuriteollisuuden talo, toiseen päähän
tulee elokuvastudio ja äänitysstudio.
Pasi Riiali korostaa, että työn tekemisestä pitää ja kaikkien tulee saada nauttia:
– Tämä työnteko on järjettömän kivaa,
meillä on täällä hyvä porukka, Pasi kehuu
väkeänsä.
– Meillä on täällä golfin lyöntipaikka
ja pingishuone. Ei ole huono asia, että
työntekijät viihtyvät työpaikallaan. Positiivisuus pitää aina olla mukana – emme
koskaan sano omasta yrityksestä mitään
negatiivista ja työntekijöistä on tärkeää
pitää huolta.
Mediatehdas Dakar Oy näkee suuret mahdollisuudet sijainnillaan erityisesti TV-tuotantojen suhteen, myös kansainvälisesti. TV-tuotannon suhteen Kymen-
laaksossa on kasvupotentiaalia.
– Ensinnäkin täällä tuotantotilojen
vuokrat ovat huomattavasti edullisemmat kuin pääkaupunkiseudulla ja toiseksi meillä on Kymenlaaksossa monenlaisia
kuvauspaikkoja, kuten saaristoa, suo-,
joki- ja järvimaisemaa, metsiä, peltoja
ja erämaata. Tässä suhteessa kuvausmiljöiden suhteen meillä olisi erinomaiset
mahdollisuudet saada tänne asiakkaita
Euroopasta, Pasi Riiali uskoo.
– Venäjää unohtamatta, hän lisää.
Pasi Riiali sai nuoren yrittäjän palkinnon vuonna 2004.
Ai niin, mistä yritykselle tuli nimi Dakar?
– Se vain tuntui niin luontevalta, ei sillä mitään liiittymäkohtaa ole afrikkalaiseen Dakar-kaupunkiin.
MEDIATEHDAS DAKAR OY
Yhtiömuoto
Toimiala
Perustettu
Työntekijöitä
Kotipaikka
Liikevaihto
osakeyhtiö
mainos/media-ala
2007
10–20 (vaihtelee
vuoden aikana)
Kotka
600.000 euroa
www.dakar.fi
19
H
aminassa Isoympyräkadulla on tunnelmallinen, suorastaan kuvauksellinen vanha puutalo, jossa sijaitsee valokuvaamo Sofia Virtanen. Kun liikkeen ovesta astuu sisään,
tuntuu kuin kiireinen maailma jäisi jonnekin kauas taakse.
Tiskin takana ei häärikään miljööseen kuuluva vanha herrasmies vaan nuori, energinen nainen, Sofia Virtanen.
Yrittäjä voi toteuttaa
ITSEÄNSÄ JA OMAA HAAVETTAAN
SOFIA VIRTANEN ON harrastanut valoku-
TMI SOFIA VIRTANEN
Yritysmuoto
Toimia-ala
Perustamisvuosi
Toimipaikka
Työntekijöitä
toiminimi
valokuvaamo
2008
Hamina
yksi
www.sofiavirtanen.fi
20
vausta pienestä pitäen ja kuljetti nuorena
kameraa mukana lähes aina.
– Kuvasin elämää ja läheisiäni, olen
ottanut paljon kuvia. Hyllyssä on paljon
nuoruusvuosien albumeja, Sofia kertoo.
Sofia mietti lukion jälkeen omaa alaansa ja päätyi sanomalehteen työharjoitteluun. Hän oli kiinnostunut kirjoittamisesta, mutta kun tuli hankkineeksi vanhan filmikameran, kuvaaminen alkoi kiinnostaa
yhä enemmän.
– Lähdin opiskelemaan Lahden kansanopistoon kirjoittamista ja siellä palo valokuvaamisen lopullisesti syttyi ja aloin miettiä
valokuvaamista ammattina, Sofia Virtanen
kertoo ammatinvalintansa taustoja.
SOFIA MENI VALOKUVAAMOON töihin ja
sai sinne oppisopimuksen. Töiden päätyttyä hänen mieleensä iskostui ajatus
omasta yrityksestä.
– Pitkän harkinnan jälkeen päätin perustaa yrityksen toiminimellä ja vuoden
etsiskelyn jälkeen Haminan keskustasta
löytyi liiketila idyllisestä puutalosta, Sofia
kertoo muutaman vuoden takaisia vaiheita elämässään.
Yrittäjyys on ollut mukana jo Sofian
lapsuuden leikeissä ja hänellä on suvussaan useita yrittäjiä.
– Yrittämisessä minua kiinnostaa vastuu. Saa itse määrätä työaikansa ja tehdä töitä vaikka yömyöhään ja taas vastaavasti mennä seuraavana päivänä myöhemmin töihin.
SOFIA VIRTASELLA YRITTÄJYYS merkitsee
paitsi vapautta mutta myös itsensä likoon
laittamista oman yrityksensä eteen. Yrittäjä tekee kaiken työn itsensä tähden ja
rakkaudesta yrittämiseen.
– Etuna on ilman muuta se, että voin
samalla toteuttaa itseäni, osaamistani ja
omaa haavettani, Sofia tähdentää.
– Totta kai yrittäjänä työskentelemisessä on haittansakin ja se on se, että
yrittäjä on aina töissä, Sofia myöntää.
Apua työssään Sofia Virtanen kertoo
saavansa ihanilta asiakkailta, voimakkaasta omasta tahdostaan sekä ystävien
ja toisten yrittäjien tuesta.
Nuorelle yrittäjyydestä haaveilevalle nuorelle Sofialla on nuoresta yrittäjän
urastaan huolimatta hyviä neuvoja:
– Jos tunnet, että sinussa asuu pieni yrittäjä, ei muuta kuin yrittämään, Sofia rohkaisee tämän kysymyksen äärellä
puntaroivia nuoria.
– Yrittäjyyttä harkitsevan kannattaa
miettiä tarkkaan, onko yritysidea kannattava ja pystyykö liiketoiminnalla elättämään itsensä.
VALOKUVAAJANA SOFIA LUONNEHTII itseään näin:
– Olen nuori ja innokas valokuvaaja,
joka ei kavahda uusiakaan haasteita. Pyrkimyksenäni on suunnitella jokaisella asiakkaalle yksiölliset ja personoidut kuvaukset asiakkaan toiveita kuunnellen.
– Asiakaskuvausten lisäksi minulla on
meneillään jatkuvasti omia, monipuolisia
kuvausprojekteja, joista osa on päässyt
myös näyttelyihin esille.
– Tulevaisuudessa haluan jatkuvasti
kehittyä yrittäjänä, Sofia heittää.
Sofia Virtanen tekee kuvauksia laajalla skaalalla, tapahtumakuvista muotokuviin. Yksityisille ihmisille kuvattaessa suosituimpia aiheita ovat olleet perinteisesti
muotokuvat, häät, valmistujaiset, lapsikuvat sekä lemmikit ja perhekuvat.
Yrityksille Sofia Virtanen tarjoaa
muun muassa esite-, PR-, tuote- ja tapahtumakuvauksia. Lisäksi yritys hoitaa
kuvanvalmistuspalvelut, kuvien korjauksen ja kuvankäsittelyt, passikuvaukset ja
liikkeessä on myynnissä kehyksiä ja valokuvaustarvikkeita.
21
M
atti Koskisen ajautuminen yrittäjäksi on ja ei ole tyypillinen
yrittäjän tarina. Alunperin hän työskenteli Arvopuu Oy:n myyntimiehenä ja oli työhönsä tyytyväinen.
Kun yritykselle tuli toimintaongelmia, neljä työntekijää halusi turvata
omat työpaikkansa ja päätti ostaa
yrityksen itselleen ja marssi pankinjohtajan puheille.
Tuotekehitys ja laadunvalvonta
OVAT KEHITYKSEN
EDELLYTYS
–
KYLLÄ SIINÄ PANKKIKIN mietti, onko yrityksellä ylipäätänsä tulevaisuutta ja kannattaako sitä lähteä rahoittamaan, Arvolista
Oy:n toimitusjohtaja Matti Koskinen kertoo
tunnelmiaan noin 15 vuoden takaa.
Yritystoiminnan alku ei ollut Matti
Koskiselle ja hänen yhtökumppaneilleen
helppoa. Ensimmäisenä toimintavuotena yrityksellä oli velkaa enemmän kuin
liikevaihtoa eli tilanne oli aika kestämätön. Arvolista Oy:n omistajilla oli kuiten-
22
kin vakaa usko tuotteeseensa ja kehittämistyön kautta yrityksensä kasvuun. Usko
on nyt osoittautunut oikeaksi.
Tehtaan linjasto uusittiin ensimmäisen
seitsemän vuoden aikana täysin ja sitä on
kehitetty koko ajan.
Yritys jakoi vasta yhdeksän toimintavuotensa jälkeen omistajilleen ensimmäiset osingot. Moni yritystoiminnasta haaveileva haluaisi saada itsellensä hyvää
yrityksestä mahdollisimman nopeasti. Sil-
lä periaatteella yritystoiminta ei kehity.
– Olimme päättäneet pitää rahan yrityksessä ja kehittää yritystä emmekä nostaa tuottoja itsellemme, Matti Koskinen
selvittää.
Kun Arvolista Oy vietti uusien omistajiensa alaisuudessa 10-vuotisjuhlaan,
pankinjohtaja tuli onnittelemaan hyvästä
yritystoiminnasta.
– Emme ota enää nykyisin velkaa investointeihin ja yrityksen laajennuksiin.
HUIMAA KASVUA
ARVOLISTA OY ON ollut kasvuyritys, jonka
tuotannon kasvu on ollut viime vuosina
varsin ripeää. Vuodelle 2010 Matti Koskinen arvioi kasvun olevan 14–15 prosentin luokkaa.
Mitä Arvolista Oy sitten oikein myy ja
mihin hurja kasvu perustuu?
– Me myymme ja valmistamme korkealaatuisia, valmiiksi pintakäsiteltyjä rakennuslistoja sekä sisustus- ja saunapaneeleita, Matti Koskinen selvittää lyhyesti yrityksensä toimintaidean.
– Olen aina luottanut työstetyn puun
merkitykseen ja menestykseen ja kun
toimintaideasta tekee toimivan, se antaa edellytykset kasvuun. Suomessa
osataan valmistaa tuotteita, mutta markkinointi ja logistiikka jää usein liian vähälle huomiolle.
– Kaikki palikat on oltava hallussa,
Matti Koskinen tähdentää.
Sisustussuunnittelun suosio ja sen
kautta valmiiden sisustustarvikkeiden
hyvä menekki ovat olleet Arvolista Oy:n
kasvun salaisuus.
Tärkeä merkitys Arvolista Oy:n kasvulle on ollut hyvä verkostoituminen alan
muiden yritysten kanssa sekä hyvät toimitussopimukset. Arvolista Oy ei tee kaikkia tuotteitaan Myllykoskella vaan käyttää alihankkijoinaan useita sahoja, jotka
ovat erikoistuneet tiettyihin työvaiheisiin
listojen valmistuksessa. Arvolista Oy toimittaa puulistat muun muassa Keskolle, mikä onkin yrityksen tärkein kauppakumppani. Yrityksellä on myös vientiä
Norjaan ja Ruotsiin. Viennin osuus tuotannosta on 10 prosenttia.
TOIMITUSJOHTAJA MATTI KOSKINEN on
kehittänyt yrityksensä toimintalogistiikasta erittäin toimivan ja nopean.
– Meillä on 48 tunnin toimintavarmuus
kun esimerkiksi kilpailijoilla se on 73 tuntia. Tämä tarkoittaa sitä, että tilattu tavara on asiakkaalla 48 tunnin kuluttua tilauksesta Suomessa kaupoissa. Tämä on yksi
tärkeä vahvuutemme. Vuonna 2009 meidän toimitusvarmuutemme oli 99,3 prosenttia, toimitusjohtaja kehuu yritystään.
– Ilman hyvää ATK-järjestelmää tämä
ei onnistuisi.
Kun tilaus jälleenmyyjiltä tulee Arvolistalle kello 21 mennessä, alkaa yön aikana
tilauksen kasaaminen terminaalivarastosta, jossa on yli 373 nimikettä. Arvolistan
oma täysperävaunu lähtee liikkeelle kello
7 ja on Keravalla Keskon varastolla kello
10 mennessä. Seuravaana päivänä tavara on tavaran tilanneessa kaupassa. Öisin
terminaalivarastossa rakennetaan koontitilaus useille kymmenille kaupoille.
Vuosittain Arvolista oy käyttää sahataravaa 16000 kuutiometriä, valmista listaa
tulee 16 miljoonaa metriä ja pintakäsittelyaineita käytetään vuodessa 345 000
litraa.
Arvolista Oy toi ensimmäisen Suomessa markkinoille määrämittaiset listat,
viivakoodatut tuotepaketit, valkolakatut
paneelit, päätypontatut paneelit, pintakäsitellyt saunapaneelit, laude-elementit
ja käsitellyt lauteet. Kaikki toimitusjohtaja Koskisen ideoita.
ON KOKO ajan
työn alla kehitysideoita, joita hän keksii
itse ja saa myös asiakkailtaan.
– Kamera laadunvalvonnassa on tärkeä tuotevalvonnan kannalta, se parantaa
ilman muuta laatua. Suunnittelun alla on
saunan 3D-suunnitteluohjelma, joka olisi
myös asikkaiden käytettävissä nettisivuilla.
Ilman hyviä työntekijöitä ei yritys kykene hyvään tulokseen hyvistä toiminta-
olosuhteista huolimatta.
– En ole kertaakaan 15 vuoden aikana antanut yhdellekään työntekijälle epäkohteliaasti palautetta hänen työstään,
siinä olen tarkka. Haluan arvostaa työntekijöitä useilla eri tavoilla, ilman hyviä
työntekijöitä me emme menestyisi, Matti
Koskinen korostaa.
– Meillä ovat tietokoneet lahjomattomina työnjohtajina ja kolmen kuukauden välein meillä jaetaan tuotantopalkkiot tehtaan käyttöasteen, terminaalivarmuuden ja reklamaatioiden (valitusten)
perusteella.
– Näillä periaatteilla olemme kyenneet nostamaan yrityksen tuotantokapasiteettia.
Arvolista Oy:n henkilöstöpolitiikka onkin johtanut siihen, että työntekijöiden
vaihtuvuus on erittäin pieni. Oikeastaan
yritykseen otetaan vain uusia työntekijöitä kun kasvanut tuotanto sitä vaatii.
TOIMITUSJOHTAJALLA
ARVOLISTA OY
Yhtiömuoto
Toimiala
Perustamisvuosi
Toimipaikka
Työntekijöitä
Liikevaihto
osakeyhtiö
puunjalostus
1994
Kouvola, Myllykoski
23
7,1 miljoonaa euroa
23
T
omi Piipponen perusti moottoreilla, lähinnä vesillä liikkuvien vapaa-ajan menopelien myyntipaikan,
Menokoneen Kouvolaan vuonna
1995. Hän myi yrityksestään enemmistöosakkuuden vuonna 2006.
Tomi Piipponen aloitti
YRITTÄJÄN URANSA MYYJÄNÄ
PERUSTAJA JÄI LIIKKEESEEN 20 prosentin
vähemmistöosakkaana palkalliseksi toimitusjohtajaksi.
– Yrittäjän urani alku ei ollut mitenkään helppoa. Laman jälkimainingeissa
en saanut oikein luottoakaan, mutta kovalla työnteolla sain yrityksen menestymään, Tomi Piipponen kertoo.
Menokone menestyi hyvin ja reilut 10
vuotta oli koko ajan tasaista kasvua. Asiakaskunta laajeni Kymenlaaksosta pääkaupunkiseudulle ja viime vuosina myös rajan taakse Venäjälle. Vuonna 2007 yrityksen vuosimyynti oli noin 7,6 miljoonaa
euroa.
– Yrittäjä oli monta vuotta tiukilla ja
vasta yrityskaupan yhteydessä tuli vuosien työlle taannehtiva korvaus.
24
Toimitusjohtaja Piipponen on tyytyväinen siihen, että hän myi Menokoneen
hyvässä kunnossa, yrityksen maksuvalmius on luokiteltu kolmen A:n arvoiseksi
eli parhaaksi mahdolliseksi.
TOMI PIIPPOSEN TYÖURA alkoi 1980-luvun loppupuolella Kouvolassa veljekset
Suhosen moottoripyöriä ja veneitä myyvässä yrityksessä.
Veneiden varusteiden ja perämoottoreiden myynnistä hän oli saanut kokemusta myös Kotkan Venevarusteessa. Automyyjäharjoittelijanakin Piipponen ehti toimia Kotkan Veholla.
Menokoneen nimen syntyä on moni
kysynyt. Selitys on varsin yksinkertainen:
– Kun Menokone perustettiin, mainosalan ammattilainen Kari Tumppi Tuomainen keksi yritykselleni hyvän ja mene-
vän nimen ja olen siihen tyytyväinen.
Tomi Piipponen laittoi myös henkilönsä
peliin täysillä yrityksensä mainostamisessa.
Eräässä mainoksessa kaljupäinen toimitusjohtaja kuvattiin takaapäin ja tekstissä väitettiin kuvan esittämän henkilön
olevan takaa-ajettu ja tavattaessa häneltä
kannattaa kysyä venetarjousta.
Brändin luominen onnistui ja hyvin
pian Menokone tunnettiin paitsi hyvänä
veneiden ja perämoottoreiden jälleenmyyjänä, myös vesiskoottereiden, moottorikelkkojen ja mönkijöiden myyjänä.
MOOTTORIPYÖRÄT, MÖNKIJÄT
JA VENEET LIIKKUVAT,
KELKKARINTAMALLA HILJAISEMPAA
ITSE ASIASSA VIIME vuosina Menokone
on ollut eräs maamme parhaita mönkijöiden myyjiä. Vuosittain niitä on myyty
140–170 kappaleen verran.
Menokone oli edelläkävijöitä nettimarkkinoinnissa ja sen myötä liikkeen
asiakaskunnasta on yli puolet muualta
kuin Kouvolan talousalueelta.
– Tavaraa menee pääkaupunkiseudulta aina Oulua myöten. Monet pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat kesämökkiläiset hoitavat veneasiansa tässä meillä.
Menokone myy vuosittain yli 200 uutta venettä, muutamia vesijettejä ja sato-
ja perämoottoreita. Moottorikelkkojen
myynti sen sijaan on vähentynyt merkittävästi. Vaikka 2009 talvi olikin hyvä moottorikelkkailijoille, myynti oli vain puolet
parhaiden vuosien luvuista.
– Parhaina vuosina myytiin noin 90
moottorikelkkaa, nykyisin puolet siitä.
Vuonna 2007 Menokone laajensi toimintaansa uuteen halliin Kouvolan Korjalassa ja
samalla tulivat edustukseen myös Yamaha-,
Honda- ja Ducati-moottoripyörät, joiden
kauppa on edennyt suotuisissa tuulissa ammattitaitoisten myyjien toimesta.
– Myymme nykyisin noin satakunta
uutta moottoripyörää ja hieman toista
sataa käytettyä, toimitusjohtaja Piipponen laskeskelee.
Menokoneen edustama toimiala on
keskittynyt viime vuosina voimakkaasti
ja Tomi Piipposen mukaan keskittyminen
näyttää jatkuvan.
– Tavarantoimittajat vaativat nykyisin
entistä parempia tiloja, veneetkin pitäisi
nykyään myydä sisätiloissa.
Menokoneelle on kertynyt vankka asiakaskunta myös itärajan takaa. Yrityksellä
on myös venäjänkielinen nettisivusto. Toimitusjohtaja Piipponen kehaisee idänkaupan myyjäänsä Inna Tuomista, jonka tavassa kohdata venäläiset asiakkaansa on
Piipposen mielestä osasyynsä, että Kouvolassa myydään paremmin veneitä venäläisille kuin esimerkiksi Lappeenrannassa.
TYÖNTEKIJÖISTÄ KANNATTAA
PITÄÄ HYVÄÄ HUOLTA
TOIMITUSJOHTAJA PIIPPONEN NÄKEE yrityksensä työntekijöiden jatkuvan kouluttamisen tärkeänä:
– Minä uskon hyvin voivan henkilökunnan heijastuvan myönteisesti myös
asiakaspalveluun.
– On tärkeää saada henkilökunta viihtymään työtehtävissään ja siinä auttaa
koulutus, avoimuus ja tasavertaisuuden
periaate työntekijöiden ja johdon kesken, Piipponen perustelee.
Tomi Piipposen mielestä jokaisella
työntekijällä voi silti olla omia tavoitteita
ja kehittymistoiveita työssään.
– Se lisää motivaatiota ja jaksamista
työssä. Hyviä työntekijöitä ei saa välttämättä suoraan koulun penkiltä.
MENOKONE OY
Yhtiömuoto
Toimiala
osakeyhtiö
moottorikäyttöisten
laitteiden myynti
Perustamisvuosi 1995
Toimipaikka
Kouvola, Korjala
Työntekijöitä
kahdeksan
Liikevaihto
5,3 miljoonaa euroa
Slogan:
...ja menet, et meinaa!
www.menokone.fi
25
H
aminasta kotoisin oleva Tuukka Sandström aloitti opiskelunsa Tampereella ja jatkoi niitä Virossa ja Moskovassa mutta päätyi ajamaan taksia Helsingin yöhön.
–
KIRJOITTAMINEN ON AINA kiinnostanut minua. Taksia ajaessani sain materiaalia esikoisteokseeni, kertoo Tuukka
Sandström.
Kirjan kustantaminen ei ole Suomessa tänä päivänä helppoa. Keskimäärin
yksi prosentti tarjotuista käsikirjoituksista
päätyy kirjaksi asti. Tämän saman haasteen edessä oli myös Tuukka Sandström,
hän tosin kuului niihin onnekkaisiin, jolle
tarjottiin kustannussopimusta, josta hän
yllättäen kieltäytyi.
– Olin vähän skeptinen kustantajan
markkinointiponnisteluihin oman kirjani suhteen. He halusivat myös pehmentää aika raadollisiakin tarinoita sisältävän
teoksen sisältöä.
KYMENLAAKSOSSA ON TILAA
PIENKUSTANTAMOLLE
NOINA AIKOINA TUUKKA oli kyllästynyt
ajamaan taksia Helsingissä ja oman yrityksen, pienkustantamon perustaminen
väikkyi mielessä. Myös halu palata omille
juurille Haminaan vahvistui koko ajan.
26
Tuukka väsyi ajamaan taksia ja
PERUSTI YRITYKSEN, PIENKUSTANTAMON
– Pääkaupunkiseudulla pienkustantamo olisi hukkunut massaan. Tällä alueella
on potentiaalia, paljon kirjailijoita. Paikallisuuskin on ilman muuta etu, tuore kirjankustantaja perustelee.
Tuukka muutti Haminaan ja haave
omasta pienkustantamosta näki päivänvalon. Alkuun hän pääsi hakeutumalla
kehitysyhtiö Cursor Oy:n yritysneuvontaan. Aloitteleva yrittäjä sai myös starttirahaa TE-toimistolta.
Kustantamo sai nimekseen Idiootti.
Esikoisteos Taksipuhetta ilmestyi syyskuussa 2009, lainarahalla. Tuukka markkinoi itse kirjaansa, ja teos pääsikin hyvin esille.
– Kirjasta oli juttua suunnilleen tusinassa eri lehdessä ja olin myös useita kertoja radiossa pälisemässä. Kirja sai
varmaan enemmän julkisuutta verrattuna
siihen, että olisin ollut rivikirjailijana jonkun ison kustantajan leivissä.
TUUKKA SANDSTRÖM EI elättele yrittä-
jyydeltään mitään ruusuisia unelmia ja
tietää, mihin on ryhtynyt. Taksipuhettakirjaa on myyty noin kaksi ja puoli tuhatta, ja keväällä 2010 Idiootti on julkaissut
kolme runokirjaa. Miksi runokirjoja?
– Tuoreen kustantamon on hankala
saada tasokkaita proosakirjoittajia talliinsa, mutta runoja suuret kustantamot eivät niin innokkaasti julkaise. Runoudella
on oma pieni, mutta aktiivinen harrastajajoukkonsa. Pienkustantaja pystyy täsmämarkkinoimaan runokirjoja vähällä rahalla, Tuukka Sandström perustelee.
Idiootti ei kuitenkaan ole muuttumassa varsinaiseksi runokustantamoksi, sillä
syksyllä tulee pelkkää proosaa.
KILPAILU LUOVILLA
ALOILLA ON KOVA
KIRJANKUSTANTAJAN TIE EI ole helppo.
Kirjojen myyntiaika on lyhentynyt koko
ajan, nykyisin se on noin 1,5 vuotta.
– En ole turvallisuushakuinen henkilö ja olen varautunut epäonnistumisiinkin. Tulo on kyettävä luomaan pienistä
puroista.
Starttiraha on yrittämisen aloittamisessa tärkeä, samoin kaikki se apu, mitä yritysneuvonta antaa. Parasta yrittäjyydessä
on se, että saa olla oma herransa, Tuukka
Sandström perustelee omaa yrittäjyyttään.
Niin kirjailijat kuin muutkin taiteen tekijät saavat tärkeän osan tuloistaan erilaisten apurahojen kautta. Vaikka Taksipuhetta on myynyt kaksi ja puoli tuhatta,
ja Tuukka sai yrityksensä perustamiseen
starttirahaa, ei pienkustantamolla helposti äkkirikastu.
– Töitä on tehtävä koko ajan ja etsittävä hyviä uusia käsikirjoituksia. Luovilla aloilla kilpailu on kovaa. Monet tekevät työtä intohimosta ja rakkaudesta luovaan työhön, mistä syystä markkinoilla on
paljon tuotteita, joiden tuotot eivät ole
mitenkään suhteessa työpanokseen. Ei
esimerkiksi siivousalalla kukaan tee töitä palkatta silkasta rakkaudesta siivoamiseen, mutta taidealoilla tämä on hyvin tavallista.
– Luovien alojen erikoispiirre on se,
että markkina jakautuu hyvin voimakkaasti. Yksi hittikirja saattaa rikastuttaa
sekä kirjailijan että kustantajan, mutta
suurin osa kirjoittajista tienaa surkeasti,
Tuukka muistuttaa.
VENÄJÄN TAITO ON PÄÄOMAA
TUUKALLA ON TAKATASKUSSAAN vielä
yksi valttikortti, jota hän aikoo yrittäjänä
hyödyntää: venäjän kielen taito. Sandströmin mielestä venäjän kielen tarve tu-
lee lisääntymään ja siinä ei pelkkä kouluopetus yksin riitä.
– Venäjäntaitoisia tarvitaan muun muassa erilaisiin asiakaspalvelutehtäviin. Täällä Kaakkois-Suomessa kannattaa ehdottomasti lukea venäjää koulussa, mutta kannattaa myös käydä Venäjällä päivittämässä
näkemystään. Monet kuvittelevat, että siellä vallitsee edelleen 90-luvun kaaos, vaikka tosiasiassa taloudellinen kehitys on ollut nopeaa. Esimerkiksi Pietarissa asuu paljon ihan tavallista keskiluokkaa, ei pelkkää
köyhälistöä ja uusrikkaita.
Elokuussa 2010 Idiootilta tulee ensimmäinen käännöskirja, pietarilaiskirjailija Andrei Astvatsaturovin humoristinen
kulttiromaani Ihmisiä alastomuudessa.
– Venäjän osaaminen on ilman muuta
minulle pääoma.
IDIOOTTI
Yhtiömuoto
Toimiala
Perustamisvuosi
Kotipaikka
Työntekijöitä
Liikevaihto
toiminimi
kirjojen kustantaminen
2009
Hamina
yksi
9 000 (4kk)
www.idiootti.fi
27
L
ähes jokainen tietokonepelejä pelannut on varmaan
jossakin vaiheessa haaveillut pelien tekemisestä tai
ainakin vähintään miettinyt, miten pelejä tehdään. Jollakin voi olla valmiina idea pelistä.
Pelisunnittelija
– UNELMATYÖ?
JUSSI TÄHTINEN HARRASTI nuoruudes-
saan tietokonepelejä ja on siinä onnellisessa asemassa, että voi nykyisin tehdä työkseen pelejä ja elättää niin itsensä
kuin koko joukon muitakin pelintekijöitä.
Harrastus johti sittemmin ammattiin.
– Olin kiinnostunut jo kouluaikana peleistä ja pelaamisesta. Valmistuttani Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta medianomiksi työskentelin ensin matkapuhelinverkkojen puolella, Jussi Tähtinen
kertoo.
NITRO FX ON alunperin digitaalisen medi-
an markkinointitoimisto, joka perustettiin
Helsinkiin vuonna 2000 ja toinen toimipiste Kotkaan vuonna 2004. Jussi Tähtinen
tuli yhtiön palvelukseen vuonna 2004 työharjoittelijaksi, joka paikan höyläksi.
28
– Pelien kehittämistyö oli alkanut jo
tuolloin ja vuonna 2007 peliliiketoiminta eriytettiin omaksi Nitro Games -yhtiökseen ja minusta tuli sen senior designer, tuottaja, Jussi kertoo.
Ensimmäinen Nitro FX:n pelimäinen
tuote oli vuonna 2004 valmistunut opetuskäyttöön tehty Kustaan sota -multimediaprojekti.
Idea ensimmäisestä omasta PC-strategiapelistä syntyi Nitron työntekijöillä
vuonna 2005. Yrityksessä oli jo riittävästi
peliosaamista. East India Company -strategiapelin kehittäminen alkoi pari vuotta
myöhemmin ja vuonna 2009 peli lanseerattiin markkinolle.
– East India Company -pelistä kiinnostui ruotsalainen Paradox Interactive -niminen pelikustantaja ja se ostikin sen oikeudet ja julkaisi pelin vuonna 2009.
PELIEN MENESTYMISESSÄ ON tärkeää, min-
kälaiset arvostelut se saa pelilehdissä.East
India Company on saanut Mikrobitissä arvion 5/5 ja Pelit-lehdessä 80/100.
Julkaisussopimus oli Nitro Gamesille iso askel eteenpäin ja loi turvaa jatkaa
uusien pelien kehittämistä.
– Tietokonepelien ikä on aika lyhyt, PC-strategiapelien hieman pitempi.
Meillä on kuitenkin haasteena seuraavan
sukupolven konsolipelien kehittäminen
ja ns. vakavien pelien suunnittelu opetuskäyttöön, Jussi Tähtinen kertoo Nitro
Gamesin tulevaisuuden näkymistä.
Yksi tällainen ns. vakava peli on Merikeskus Vellamolle kehitetty virtuaalinen esittelykierros, Virtual Naval Battles,
jonka ensimmäinen skenaario valmistui
tammikuussa 2010 ja loput kolme vähän
myöhemmin.
– Pelien tekijän ei ole varaa jäädä polkemaan paikalleen vain esimerkiksi PCpelien tekijäksi, pitää olla koko ajan uusia
haasteita, Jussi Tähtinen korostaa.
Pelien tekijän parhaat markkinat ovat
Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Kotimaassa pelimarkkinat ovat aika
pienet.
NITRO GAMESIN KILPAILUVALTTINA Jussi
Tähtinen pitää hyviä tuotteita ja sellaisia
pitää olla koko ajan kehitteillä. Jussi Tähtinen kehuu myös yrityksensä työntekijäjoukkoa, joka on erittäin motivoitunutta.
Jos joku on kiinnostunut pelialasta, Jussi Tähtinen antaa hyvän koulutusvinkin:
– Ohjelmoinnin opiskelu antaa hyvät eväät, esimerkiksi KyAMK:n peliohjelmointipuoli. Lisäksi sisällöntuotannossa on hyvä hallita grafiikka, 3D-ohjelmat
sekä animaatioiden teko.
– Tälle alalle eivät työntekijät tule minkään koulutusputken kautta vaan enemmänkin oman harrastuneisuutensa perustella, niin kuin minäkin, Jussi Tähtinen
kertoo.
NITRO GAMES EI ole pelien tekijänä Suo-
messa suurin, mutta yksi suurimmista
tuotantoon keskittyvistä yrityksistä ja on
menestynyt hyvin. Vielä vuonna 2008 yrityksen liikevaihto oli hieman toista sataa
tuhatta euroa mutta jo vuodelle 2009
hyppäys oli melkoinen, liikevaihto oli 650
000 euroa. Vuodelle 2010 arvio osoittaa
edelleen huimaa kasvua:
– Arvioisin, että vuoden 2010 liikevaihto on noin 1,5–2,0 miljoonaa euroa,
Jussi Tähtinen laskeskelee.
NITRO GAMES
Yhtiömuoto
Toimiala
Perustamisvuosi
Toimipaikka
Työntekijöitä
Liikevaihto
Slogan
osakeyhtiö
peliteollisuus
2007
Kotka ja Helsinki
18
650 000 (2009)
Get it done!
www.nitrogames.fi
29
Leirintäalueesta
KASVOI MENESTYVÄ
LOMAKYLÄ
S
ijoittajat olivat hankkineet Kotkan
Mussalossa sijaitsevan Lomakylä
Santalahden omistukseensa edellisen
nousukauden aikana, parikymmentä
vuotta sitten. Toiminnat oli vuokrattu
ulospäin, mutta se ei tuottanut edes
vuokria ja siksi toiminnan pyörittämiseen etsittiin uutta yrittäjää.
30
– Sen verran otimme lainaa isältäni,
että saatiin kännykkä ja toimistoon perustavarat, Jukka Markkola kertoo.
Lomakylä Santalahti käsitti 20 vuotta
sitten 50 pientä kesäkäyttöön tarkoitettua lomamökkiä ja leirintäalueen peruspalvelut, ei juuri muuta.
Katriina Halles-Markkola tapasi tulevan miehensä keväällä 1991 ja valmistui
vuonna 1993 kauppaopistosta yo-merkonomiksi.
Santalahden leirintäalueen yhteydessä ollut minigolf tuli 1990-luvun alussa
myyntiin ja pienen hintakilpailun jälkeen
se päätyi Katriinalle.
– En ollut ikinä edes pelannut minigolfia enkä käynyt edes kentällä, mutta
niin vain minusta tuli minigolfyrittäjä, Katriina naurahtaa.
Niin alkoi Lomakylä Santalahden kehittämistoiminta ja siitä lähtien on rakennettu koko ajan lisää eikä rakentamiselle
näy loppua.
MATKAILIJOIDEN VAATIMUSTASO
KASVAA KOKO AJAN
JUKKA MARKKOLA OLI valmistunut mer-
JUKKA MARKKOLA OSTI lomakylän yhtiö-
kantiksi 1990. Hän muutti vuonna 1991
Espoosta Kotkaan ja otti kaverinsa kanssa vastaan haasteen ja perusti yrityksen
aloittaakseen lomakylän pyörittämisen.
kumppaninsa kanssa vuonna 1998.
– Kyllä kauppahinta veti talouden tiukille, mutta usko omaan yrittämiseen oli
kova.
Se tarkoitti yrittäjälle kovaa työntekoa
ja tavoitteeksi asetettiin ympärivuotinen
toiminta. Vaatimustaso kasvoi ja oli alettava rakentaa uusia ja parempia mökkejä.
– Ilman paremman tason mökkejä ei
tätä lomakylää olisi, matkailijoiden vaatimustaso on kasvanut ja ilman parempia
palveluja ei tällä alalla pärjää.
Vuonna 2000 Jukka Markkolan yhtiökumppani halusi vaihtaa alaa ja luopui omasta puolikkaastaan ja sen jälkeen
Santalahti on ollut Katriinan ja Jukan yhteinen yritys.
Lomakylä Santalahden kehitys on ollut huimaa monella mittarilla mitattuna.
Viimeisen 10 vuoden aikana asiakasmäärä yöpymisinä mitattuna on noussut 15
000 yöpymisestä 36 000:een.
Kun lomakylä oli parikymmentä vuotta
sitten auki vuodessa viisi kuukautta, on se
nyt avoinna ympäri vuoden. Kun alueella oli
50 pientä, lähinnä kesäkäyttöön soveltuvaa
pientä mökkiä, on niitä jäljellä enää 11, mutta niiden sijaan on alueelle rakennettu erikokoisia mökkejä useita kymmeniä, joista
isoimpaan mahtuu 20 henkeä. Myös mökkien taso on jotakin aivan muuta, nykyisin
puhutaan luksustason majoituksesta, jossa
ei ole juuri enää toivomisen varaa.
Yrityksen menestymistä mitataan
myös liikevaihdolla. Se on kasvanut alkuaikojen vaatimattomista luvuista tämän
päivän 800 000 euroon.
– Lomakylä on työllistänyt meidät molemmat täysipäiväisesti vuodesta 2000
lähtien.
– Me molemmat pidämme hiihtämisestä ja laskettelusta ja alkuvuosina
olimme talvet Rukalla hiihdonopettajina ja kesät olimme täällä Kotkassa.
Yhdistelmä toimi hyvin, Markkolat sanovat.
Toki laskettelu on edelleen tärkeä osa
Katriinan ja Jukan elämää, mutta enää
harrastuksena.
Kun Jukalta kysyy yrittäjän elämän hyviä puolia, vastaus tulee heti:
– Yrittäjän työ tuo elämään mahdollisuuksia ja vapautta tehdä asioita omien
ideoiden pohjalta.
Idearikkaana yrittäjänä Jukka Markkola on halunnut kehittää lomakyläänsä
asiakkailta saamansa palautteen pohjalta. Yksi innovaatio on muutama vuosi sitten valmistunut Luolasaunamaailma, jossa on savusauna ja lämminvesiallas maan
alla holvikaarien sisällä.
Yrittäjän elämän varjopuolia on tietysti se, että hän on lähes aina työssä.
– Alkuvuosina teimme 15 tunnin työpäiviä emmekä pitäneet juurikaan lomia,
talvet menivät hiihdonopettajan työssä.
– Vuonna 2009 pidimme ensimmäisen kesäloman, olimme kaksi viikkoa
pois täältä Santalahdesta, Markkolat
kertovat.
YRITTÄJÄ JOUTUU TEKEMÄÄN
LÄHES KAIKKEA
YRITTÄJÄN TYÖNKUVA ON muuttunut parinkymmenen vuoden aikana paljon.
– Ei oikeastaan ole työtä, jota täällä
ei ole tehnyt. Rakennustöissäkin joutuu
osallistumaan moneen vaikka meillä onkin käytössä ammattirakentajat.
Rakentaminen Santalahdessa ei ole
suinkaan loppunut, vaikka tuoreimmat luksusmökit eivät ole kuin parin vuoden ikäisiä. Parhaillaan Jukalla on suunnitteilla kuuden ison loma-asunnon rakennusprojekti.
– Jo aiemmin valmistuneisiin mökkeihin suunnittelin makuuhuoneita normaalia enemmän ja näihin uusiin tulee makuuhuoneiden yhteyteen oma WC.
– Myös mökkien saunat on pyritty sijoittamaan erilleen niin, että jos mökissä majoittuu iso ryhmä, osan saunominen ei häiritse muita mökissä asuvia, Jukka Markkola perustelee.
Vaikka Lomakylä Santalahti on saavuttanut hyvän aseman ja on yksi Suomen neljästä viiden tähden eli parhaimman luokituksen saaneista leirintäalueista, markkinointia ei pidä unohtaa.
– Koko ajan on panostettava markkinointiin. Olemme hiljattain uudistaneet
nettisivustomme, siihen työhön minulta
meni kolme kuukautta vuoden 2009 lopulla, Jukka Markkola korostaa.
Lomakylä Santalahdessa käy paljon
myös ulkomaalaisia matkailijoita. Venäläiset ovat tykästyneet luksustason mökkeihin ja kesäisin käy paljon turisteja Keski-Euroopasta.
– Olemme mukana mm. kehitysyhtiö Cursor Oy:n ja Nordic Marketingin
yhteishankkeessa, jonka avulla haetaan
Suomeen erityisesti saksalaisia matkailijoita. Odotamme hakkeelta paljon.
Lomakylä Santalahden hienoja mökkejä käyttävät muun muassa yritysasiakkaat kokoustensa pitoon ja henkilöstönsä
virkistystapahtumiin. Isoja mökkejä vuokrataan myös erilaisiin sukujuhliin.
LOMAKYLÄ SANTALAHTI
Yhtiömuoto
Toimiala
Perustamisvuosi
Toimipaikka
Työntekijöitä
Liikevaihto
Slogan:
osakeyhtiö
lomakylätoiminta
1991
Kotka,
Santalahti (Mussalo)
talvella 8, kesällä 25
800 000 e
Viiden tähden alla
– ihan meren rannalla
www.santalahti.fi
31
Sergio tuli Argentiinasta Suomeen
JA PERUSTI TÄNNE JÄÄTELÖBAARIN
E
hkä Sergio Adler ei olisi uskonut
10 vuotta sitten, jos hänelle olisi tultu kertomaan, että hän tulee
perustamaan Suomeen jäätelöbaarin ja vieläpä sisämaan kaupunkiin,
Kouvolaan.
32
ALKAA YLLÄTTÄEN Lontoossa
lentokentällä. Argentiinalainen mies kysyy lentokentän hampurilaisbaarissa istuvalta suomalaiselta naiselta, onko tämän
pöydässä tilaa.
Antoisa keskustelu päättyy, kun tulee molempien aika lähteä omilla lennoilleen. Yllätyksekseen molemmat ovat
matkalla samaan kohteeseen, ArgentiiTARINA
nan pääkaupunkiin Buenos Airesiin ja
vieläpä samalla lennolla.
Kun heillä oli vielä koneessa vierekkäiset paikat, lopun voi arvata. 13 tunnin lennon aikana Sergio ja Leena eivät
nukkuneet lainkaan vaan keskustelivat
koko ajan.
Niin syntyi suomalais-argentiinalainen
romanssi, joka johti myöhemmin avioitu-
miseen ja avioparin muuttamiseen Suomeen 2000-luvun alussa.
JÄÄTELÖ TULI ADLEREIDEN kuvaan kun
pariskunta mietti, mitä työtä Suomessa
voisi tehdä. Sergio Adler on koulutukseltaan liikunnanopettaja mutta opettajan
statuksen saaminen Suomessa osoittautui sen verran hankalaksi, että piti keksiä
jotakin muuta.
Suomalaiset syövät jäätelöä vuodessa
keskimäärin 14 litraa vuodessa, mikä on
kolmanneksi eniten maailmassa. Adlerit
näkivät siinä yritysidean.
– Myös argentiinalaiset rakastavat jäätelöä ja halusimme tuoda ajatuksen jäätelöbaarista tänne, Adlerit kertovat.
Niin syntyi Caminito-jäätelöbaarin
konsepti, ei ihan suomalainen, mutta jollakin lailla kiinnostava.
– Haluamme Caminiton näyttävän
iloiselta ja värikkäältä, niin kuin jäätelökin on.
Nimi Caminito ja sen kirjava värimaailma on kunnianosoitus Sergion
kotikaupungille, Buenos Airesille. Caminito on Euroopasta lähteneiden siirtolaisten rakentama värikäs katu ja on
nykyisin yksi tärkeimmistä Buenos Airesin nähtävyyksistä.
KOUVOLAN CAMINITON ON sisustanut
Lahden muotoiluinstituutissa opiskellut
argentiinalainen Laura Zubilliga.
Caminiton tapa palvella asiakkaita on
suomalaisittain hieman poikkeava: asiakas päättää ensin, minkä kokoisen annoksen hän haluaa ostaa ja ostaa lipun.
Vasta sen jälkeen aletaan valitsemaan tiskiltä makuja, joita on valikoimissa 25–30
erilaista makua.
Suositumpia ovat minttu, mango ja
marjasorbetit. Näiden rinnalla pysyvät
sitkeästi perinteinen vanilja, mansikka ja
päärynä.
Caminiton jäätelö tehdään itse alakerran jäätelötehtaassa. Kaikki tehdään
alusta asti itse, Caminitossa ei käytetä
edes valmista jäätelöpohjaa. Myös jäätelöiden lisäaineet ja aromit värejä myöten ovat luonnollisia, peräisin marjoista
ja hedelmistä.
Jäätelönvalmistusprosessi kestää yhteensä viisi tuntia. Talvisaikaan jäätelöä
tehdään toki kesää vähemmän – keskimäärin kerran, pari viikossa.
TOISTAISEKSI CAMINITO JÄÄTELÖBAARI toimii vain Kouvolassa, mutta Sergio Adlerilla on kyllä laajentamissuunnitelmia ja kun
jäätelökoneissa on kapasiteettia, jäätelöä
voitaisiin toimittaa myös muille ravintoloille. Tähän Adlerilla on suunnitteilla erityinen Premium-linja.
– Parhaillaan on työn alla sopimus
saada meidän jäätelöämme myyntiin
neljään eri kahvilaan eri puolilla Suomea,
Sergio kertoo suunnitelmistaan.
Lisäksi Sergio Adler haluaisi nähdä Caminitossa erilaista toimintaa, esimerkiksi
asiakastilaisuuksia ja iltoja nuorille. Sergio haluaisi tuoda jäätelöbaarinsa kautta
enemmän sosiaalisuutta Kouvolaan.
Jäätelöbaarin alakerrassa on erinomaiset tilat vaikkapa kokousten pitoon.
CAMINITO OY
Yhtiömuoto
Toimiala
osakeyhtiö
kahvilatoiminta,
jäätelön valmistus
Perustamisvuosi 2008
Toimipaikka
Kouvola,
kävelykatu Manski
Työntekijöitä
talvella kolme,
kesällä 6–7
www.caminito.fi
33
Kuka huoltaa ompelukoneet 10 vuoden päästä?
– USEAT HYVIN TOIMIVAT YRITYKSET
KOHTA VAILLA JATKAJAA
K
un Ari Huttunen aloitti mekaanikko-oppilaana työnsä ompelukoneiden parissa 36 vuotta sitten,
oli maahantuojilla vielä omat huoltopalvelunsa. Ompelukoneiden huoltopalvelut on vähitellen ulkoistettu yrittäjille. Ari Huttusenkin oli tästä syystä perustettava oma yritys
vuonna 1980.
Ompelukoneala on kokenut monta
teknistä mullistusta, joissa huoltopalveluiden on ollut pysyteltävä mukana. Nykyiset yrittäjinä työskentelevät huoltajat
on koulutettu maantuojien toimesta ja
koulutetaan edelleen, mutta koko ajan
ikääntyvä reilun kymmenen ompelukonemekaanikon ammattikunta uhkaa näivettyä sitä mukaa kun ammattitaitoisia huoltajia jää eläkkeelle.
Ompelukonehuoltajilla on maassamme mielenkiintoinen ongelma. Käsissä
on hyvä tuote, jota ei juurikaan tarvitse mainostaa ja asiakaskunta on vakiin-
34
tunut eli töitä on enemmän kuin ehtii
tehdä.
– Jos sellaisen sopimuksen saisi aikaan, että minä voisin kouluttaa työlleni
ja yritykselleni jatkajan ja hän sitten ostaisi aikanaan yrityksen ja huoltopalvelut
jatkuisivat, siinä voisi olla mieltä, Ari Huttunen tuumii.
– Oma terveys on tällä hetkellä vielä
kohtuullinen, mutta erilaiset työstä johtuvat kulumat kyllä vaivaavat ja jossain vaiheessa voivat estää työnteon.
Ari Huttunen ei ole huolensa kanssa
yksin: Suomessa on lähivuosina kymmenien tuhansien yrittäjien etsittävä yritykselleen jatkaja.
NYKYAIKAINEN OMPELUKONE
ON TIETOKONE
ARI HUTTUSEN TYÖURAN aikana ompelu-
koneiden maahantuojien määrä on tuplaantunut. Tämä heijastuu tietysti paineina koneita korjaavien mekaanikkojen työ-
hön. Koneiden mallimäärä on kasvanut ja
ala on kokenut monta merkittävää teknistä mullistusta tietotekniikan ansiosta.
– Kun vuonna 1976 markkinoille ensimmäinen elektroninen ompelukone,
olimme me huoltajat vähän hukassa. Onneksi maahantuoja (Singer) koulutti mei-
dät hyvin. Olihan se iso muutos kun koneesta jäi pois 250–300 mekaanista osaa
korvattiin elektronisella ohjauskortilla ja
lineaarimoottoreilla.
– Ompelukonetekniikan suurin muutos oli se, kun neulatanko ja syöttömekanismi alkoivat toimia sähköisesti. Koneen
logiikka on elektroniikan myötä muuttunut totaalisesti, Ari Huttunen myöntää.
Uusin innovaatio ompelukoneissa on
kirjontalaite, jonka avulla pystytään jo kotikoneella tekemään kirjontatöitä. Tällaisen koneen hinnat ovat noin 4 000 euron luokkaa.
HALVALLA EI VOI SAADA HYVÄÄ
OMPELUKONEIDEN MYYNTI ON ponnah-
tanut viime aikoina rajuun nousuun, niin
maailmalla kuin meilläkin. Suomessa
myyntilukuja ovat nostaneet markettien
myymät halvat koneet, joita saa jopa 99
euron tarjouksissa.
– Kuluttajan on hyvä miettiä, kuka
nämä markettikoneet huoltaa, koska me
emme niitä huolla, meillä on jo nykyisten
merkkien ja mallien kanssa kädet täynnä
töitä, niitä on useita satoja erilaisia.
– Hyvä ompelukone maksaa, siinä on
metallirunko eikä prässätty muovirunko
ja elektroniikan määrä nostaa hintaa.
Ari Huttunen määrittelee, että asial-
lisen perusompelukoneen saa 400–600
eurolla, sen halvemmalla ei saa hyvää.
Erityisesti halpojen ja vanhojen koneiden
huolto on kuluttajan kannalta olennainen
kysymys. Arvokkaammille merkkikoneille
taataan huolto ja varaosapalvelut, niihin
myös koulutetaan huoltajat.
– Töitä meillä riittää, koska lisää koulutettuja huoltajia ei tule, Ari Huttunen
huokaa.
Jos esimerkiksi Helsingin päässä huoltaja sairastuu, koneet lähetetään muille
huoltajilla, joilla on jo ennestään kädet
täynnä töitä. Ari Huttusen piirinä on käytännössä joidenkin koneiden osalta puoli Suomea.
Keväällä 2010 Ari Huttunen sai kokea tämän ongelman kun naapurikaupungissa lopetti vastaava liike toimintansa ja kaikki koneet vain lykättiin Huttuselle Kouvolaan.
VARAOSAMYYNTI ON TAITOLAJI
PELKKÄ OMPELUKONEIDEN KORJAAMINEN
ei ole mikään kultakaivos edes ompelukonemekaanikolle. Lukuisat konemallit
vaativat varaosia ja maahantuojat eivät
välttämättä pidä niitä varastoissaan.
Niinpä Ari Huttunen tuo maahan tiettyjen koneiden varaosia, etupäässä Euroopasta, jotkut osat Yhdysvalloista.
– Me kyllä korjaamme 1940-luvun
poljettavatkin mallit siinä kuin nykyaikaiset elektroniset modernit mallit. Onneksi vielä yli 90 % varaosista on saatavilla
markkinoilta vaikka uusia konemalleja tulee markkinoille vuosittain.
Ompelukoneiden huoltoajat ovat työruuhkasta huolimatta vielä kohtuullisia,
viikosta kahteen.
Ari Huttusen mielestä yhden merkin
koulutus ei auta, sillä merkkejä on 5–6.
Kun merkit vielä käyvät keskenään veristä
kilpailua, ei ole olemassa yhteistä organisaatiota, joka kouluttaisi huoltajia, jotka hallitsevat kaikki merkit ja mallit. Viime
kädessä häviäjänä on kuluttaja.
– Kyllä viimeistään 10 vuoden päästä
tilanne on todella mielenkiintoinen. Kuka
huoltaa silloin kuluttajien koneet jos kukaan ei kouluta jatkajia, Ari Huttunen
heittää hyvän kysymyksen.
KOUVOLAN
OMPELUKONEHUOLTO A.
HUTTUNEN
Yhtiömuoto
Toimiala
toiminimi
ompelukoneiden myynti
ja huolto ja varaosien
maahantuonti
Perustamisvuosi 1980
Toimipaikka
Kouvola
Työntekijöitä
yksi
35
Tykkimäen huvipuisto
ON HALUTTU KESÄTYÖPAIKKA
T
ykkimäen huvipuisto on edelleen yksi suosituimpia kesätyöpaikkoja Kouvolan seudulla. Kun kesälle 2010 teollisuus tarjoaa aiempaa vähemmän kesätyöpaikkoja, se heijastuu välittömästi palvelualoille ja Tykkimäeltä haki ennätysmäärä kesätöitä, noin tuhat nuorta, joista kolmisen sataa pääsi haastatteluun ja 170 valittiin kesätöihin.
TYKKIMÄKI OY:N TOIMITUSJOHTAJA Sakari Pasanen ei maalaile ruusuisia kuvia salintäyteiselle nuorisojoukolle, joka on tullut kuuntelemaan Kouvola-talolle mahdollisuutta hakea kesätyötä Tykkimäen
huvipuistosta.
– Työnteko huvipuistossa ei todellakaan
ole yhtä juhlaa. Tämä on lähiseudun rankin
kesätyöpaikka, työajat ovat tylsiä, työ on yksitoikkoista asiakaspalvelua, joskus on kylmä, joskus kuuma ja koko ajan on hymyiltävä vaikka asiakkaat eivät aina hymyilekään,
Sakari Pasanen opastaa työnhakijoita.
– Tämän päivän kriittisille asiakkaille ei
riitä kuin paras ja asiakkaalla on oikeus
hyvään palveluun riippumatta siitä, minkälainen sää on ja onko jonoja vai ei.
– Meidän vaatimuksemme on, että
asiakaspalvelun on oltava Tykkimäellä
ensiluokkaista, sillä vain tyytyväiset asiakkaat tulevat uudelleen.
Kesätyö huvipuistossa ei suinkaan
ole niin synkkää kuin Sakari Pasanen to-
36
tesi palauttaessaan nuoria maan pinnalle. Hän haluaa välittää nuorille realistisen
kuvan hakemastaan kesätyöstä.
– Mikään ei ole sen palkitsevampaa
kuin nähdä väen viihtyvän ja kun itse on
samalla tehnyt parhaansa.
KÄDENPURISTUS EI SAA
OLLA MÄRKÄ LAPANEN
TYKKIMÄEN HUVIPUISTOSTA HAKEE vuosit-
tain kesätyötä tuhatkunta nuorta. Haastatteluun pääsee noin 300, josta yli puolet saa työpaikan 15. toukokuuta alkavalle kaudella. Tulevana kesänä Tykkimäen
huvipuisto on auki 89 päivää.
Jokainen kesätyön hakija täyttää hakulomakkeen internetissä, tulostaa ne ja
lähettää postitse.
Kun haastatteluun kutsutut nuoret saapuvat haastattelutilanteeseen, siinä jyvät
erottuvat akanoista varsin nopeasti.
– Jos katse on kengänkärjissä ja kädenpuristus kuin märkä lapanen, on johtopäätös selvä – ei asiaa asiakaspalveluun. Kyllä on osattava ja uskallettava
katsoa silmiin, Pasanen tähdentää.
Tykkimäen rekrytoinnissa on kiinnitetty kunkin työpisteen vaatimuksiin erityistä
huomiota. Usean työpisteen vaatimuksissa
korostetaan innostunutta myynti-ja asiakaspalvelutaitoa ja alttiutta palvella ja neuvoa
asiakkaita. Myös kuuntelutaito on hyvin tärkeä ominaisuus sekä esiintymisvalmius.
– Lastenlaitteissa kärsivällisyys on tärkeä hyve. Jos nostat päivän aikana satoja kertoja pienen lapsen leppäkerttujunaan ja sieltä pois, se voi käydä fysiikankin päälle, Sakari Pasanen muistuttaa.
– Oma-aloitteisuus ja havainnointikyky on joissakin tehtävissä olennaista,
mutta tietyissä tehtävissä omat ideat on
parasta pitää poissa, erityisesti laitteissa
turvallisuus on kaiken a ja o, siellä kaikki
tehdään kuten aina ennenkin.
HAASTE:
SUOMALAISET HYMYILEMÄÄN
–
ESIMIESTEHTÄVÄ ON KAI jonkinlainen
palkkio hyvin hoidetusta työstä aiempina
vuosina, hän arvelee.
Tykkimäen huvipuiston työntekijöistä 40 % on entisiä edelliskausien työntekijöitä.
– Useat työntekijät ovat meille kesätyössä koko opiskeluaikansa, neljästä
kuuteen kesään
– Valitettavasti emme pysty työllistämään heitä opiskelun päätyttyä vakinaisesti, mutta tarjoamme taatusti mielen-
kiintoisen kesätyön ja asiakaspalvelun
korkeakoulun, toimitusjohtaja Sakari Pasanen kehuu työpaikkaa.
Sakari Pasasen oma yrittäjyys alkoi
vasta huvipuistossa vuonna 2005 kun hänestä tuli Tykkimäen Vapaa-aikakeskus
Oy:n osaomistaja.
– Olin menestyvän kansainvälisen yrityksen palveluksessa (Unilever Oy) ja
hain vuonna 2000 avoimeksi tullutta huvipuiston toimitusjohtajan paikkaa. Edellisessä työpaikassa pitivät hakuani melkeinpä vitsinä, mutta tosissani minä olin.
– Tavoitteenani oli nostaa kävijämäärä, liikevaihto ja kannattavuus kasvuun,
- Haastattelutilanteessa on tärkeää hyvä kädenpuristus ja katse silmissä, opastaa Tykkimäen huvipuiston toimitusjohtaja Sakari Pasanen.
Sakari Pasanen kertoo.
Hyvin hän tavoitteessaan onnistuikin,
sillä Pasasen tultua remmiin liikevaihto
on tuplaantunut, kävijämäärä vakiintunut
yli 200 000 kävijän ja toiminta on kannattavaa. Tykkimäki on Suomen kolmanneksi suurin huvipuisto.
– Pahin kilpailija ei välttämättä ole
joku toinen huvipuisto vaan kaikki se,
mikä kilpailee perheen vapaa-ajasta.
– Palkitsevinta tässä työssä on ihmisten ilo ja haasteena nykyisin on saada
suomalaiset hymyilemään.
TYKKIMÄEN
VAPAA-AIKAKESKUS OY
Yhtiömuoto
Toimiala
Omistuspohja
osakeyhtiö
huvipuistoala
Kouvolan kaupunki (46 %),
Osuuskauppa
Ympäristö (34 %),
Cannon Hill Holding Oy
(Sakari Pasanen) (20 %)
Perustamisvuosi 1986 huvipuisto
1987-2005 terraario
1960-luvulla perustettu
neljän tähden leirintäalue
Liikevaihto
4,0 M€
Työntekijöitä
vakinaisia 7
Sesonkityöntekijöitä 170
Kävijämäärä
noin 230 000
37
K
ouvolalaisen musiikkialan yrittäjän Juha Tynnisen kaltaisista ratkaisuista ollaan Opettajien Ammattijärjestössä huolissaan, sillä pätevien
miesopettajien pako alalta on uhka
miesopettajuudelle.
Opettajien kouluttajasta
YRITTÄJÄKSI
JUHA TYNNINEN TEKI kuitenkin mieles-
tään riittävän pitkän uran opettajana ja
opettajien kouluttajana Savonlinnan normaalikoulussa.
– Kyllä opettajakin voisi joskus tarkistaa impulssia omaan työhönsä ja tehdä
vaikka jotakin muuta välillä.
Energisenä tunnettu Tynninen teki
opettajan työnsä sivussa melkein kokonaisen toisen päivätyön toimimalla Heinolassa opettajien täydennyskoulutusyksikön kouluttajana ja tekemällä musiikin
oppikirjoja kouluihin.
38
NETTIKAUPPA PAHIN KILPAILIJA
2001 JUHA TYNNINEN perusti musiikkiliikkeen Kouvolaan perusteellisen harkinnan tuloksena.
– Opettajien koulutustehtävästä asiakasneuvonta oli tuttua ja olin asioinut
aika paljon musiikkialan maahantuojien
kanssa.
– Kyselin maahantuojilta, missä olisi
hyvä paikka perustaa musiikkiliike ja silloin Kouvolan seutu näytti neitseelliseltä, Juha Tynninen perustelee muuttoaan
Kouvolaan.
Kouvolan Musiikki Oy on kasvanut tasaisesti koko ajan Tynnisen käsissä.Hänellä on toinen liike Lappeenrannassa. Kouvolassa ei ole kilpailevaa liikettä,
Lappeenrannassa on.
– Todellinen kilpailu musiikkikaupoille
tulee kuitenkin nettimyynnistä.
– Saksa ja muu Eurooppa ovat tasaisesti haalineet asiakkaita Suomesta ja
halpa dollari on myös saanut monet tekemään ostoksensa Yhdysvalloista.
– Tulevaisuudessa mennään varmaan
vielä isompiin yksiköihin, pienten liikkeiden aika alkaa olla ohi.
VUONNA
Musiikkikaupan avaaminen Kouvolaan
oli Juha Tynniseltä viisas ratkaisu kaupan
menestymisen kannalta, tätä todistaa
joka vuosi jatkunut tasainen kasvu.
Talouden notkahdus ei Juha Tynnisen
mukaan näy vielä alalla, mutta ensi vuodesta hän odottaa haastavaa myös musiikkikaupalle.
– Tämä vuosi on myynnillisesti kutakuinkin sama kuin viime vuosi.
– Lamapuheet eivät näy vielä meidän
asiakkaidemme ostokäyttäytymisessä, ihmiset uskovat vielä omaan talouteensa.
SÄHKÖKITARA MYY
EDELLEEN HYVIN
voi säestää itseään ja lauleskella vaikka
omassa huoneessaan, musiikkikauppias
arvelee.
Yrittäjän työpäivä on paljon pitempi
kuin opettajan työpäivä, mutta yrittäjä
on tyytyväinen alan vaihtoon:
– Kyllä minä olen tyytyväinen ammatin vaihtooni vaikka tässä työssä päivät
ovat pitkiä ja yrittäjällä on vastuu työntekijöistään.
– Se, mitä tapaan edelleen opettajia
asiakkaina, vahvistaa, että koulussa työ
on muuttunut aina vain vaativammaksi, opettajan työnkuva on menossa huonompaan suuntaan, ex-opettaja, yrittäjä
Juha Tynninen pohtii.
SOITTIMET OVAT TOIVOTTUJA joulu- ja
päättäjäislahjoja. Muutama vuosi sitten
digitaaliset pianot olivat suosittuja lahjoja. Nykyisin sähkökitaralla on hyvä menekki.
Kouvolan Musiikki myy vuosittain 400–
500 kitaraa, erityisesti sähkökitaroita.
– En osaa sanoa syytä kitaran suosioon, ehkä se on jotenkin henkilökohtaisempi soitin kuin piano, sen kanssa
KOUVOLAN MUSIIKKI OY
Yhtiömuoto
Toimiala
Perustettu
Toimipaikat
osakeyhtiö
musiikkikauppa
2001
Kouvola ja Lappeenranta
39
Kaikki alkoi koulun discoista
L
ämmin kesä, aurinkolasit, festarit
hyvä musiikki... Kiertäminen huippubändien mukana kesäisin roudarina
on monen nuoren kaverin haave. Harri
Oksanen, kouvolalaisen Huvipaja Oy:n
toimitusjohtaja ei istu kesäisin toimistossaan vaan huhkii siinä, missä muutkin firman työntekijät kaiutinkaappien
ja valotrussien kanssa sekä tarttuu tarvittaessa myös keikkabussin rattiin.
–
KUN TÄTÄ TEKEE työkseen, on tästä huvi
kaukana, varsinkin pimeinä ja loskaisina
vuodenaikoina, mutta silti tämä on mukavaa
työtä, Harri ”Hapa” Oksanen tunnustaa.
Vuodessa Oksaselle kertyy tien päällä
yli 120 000 ajokilometriä.
Hapa Oksasen työt äänentoiston
kanssa alkoivat harrastuksesta kouluaikoina Naukion yläasteella Kuusankoskella 1980-luvun alussa. Koulun discot tarvitsivat vetäjiä ja kaverinsa, Simo-Pekka
Tervon kanssa nuoret miehet aloittivat
discojen järjestämisen.
– Siitä homma alkoi laajentua, mukaan tulivat nuorisotalot ja keikat ympäri maakuntaa ja 18-vuotiaana aloitin yritystoiminnan.
40
1987 OKSANEN ja Tervo perustivat ensimmäisen yrityksensä, Disco Shine Ky:n. Yritys tarjosi ohjelma- ja dj-palveluja sekä vuokralle laitteita. Asiakkaina
olivat lähinnä ravintolat. Parhaimpina vuosina Disco Shine työllisti yli 30 henkilöä.
– Meillä on tässä vuosien mittaan kiertänyt töissä varmaan toista sataa henkilöä, monet ovat hakeneet omalle uralleen potkua meiltä, muun muassa Hyppösen Henkka, joka teki aikanaan töitä
TV:ssä, Hapa Oksanen luettelee.
Se, että Huvipajan palveluksessa on ollut paljon työntekijöitä vuosien aikana, ei
kerro, että yrityksesä olisi huono työilmapiiri. Pikemminkin päinvastoin. Nykyisin yrityksessä on työntekijöiden vaihtuvuus pieni ja Huvipajalle on vaikea päästä töihin,
kun väki ei vaihdu. Nuorimmallakin työntekijällä on nyt takanaan viisi vuotta talossa. Yrityksessä on nykyisin 11 työntekijää.
– Hyvä henki yrityksessä on tärkeä
asia ja hyvä, ammattitaitoinen henkilökunta on suuri vahvuus yritykselle, Hapa
Oksanen perustelee.
VUONNA
MONI NUORI HAAVEILEE työstä äänentoisto-
firmassa. Roudarin hommat houkuttelevat.
– Ei tähän työhön mitään glamouria
liity, raakaa puurtamista tämä on ja työajat ovat joskus aika epäinhimilliset.
– Periaatteessa meille ei valmistuta
oikeastaan mistään koulusta, tie on äänentostoalan tärkein korkeakoulu. Toki jo
useassa ammattikorkeakoulussa on alan
koulutusta, mutta sen lisäksi pitää hallita
monta asiaa, ääni- ja valotekniikka sekä
pitäisi olla joko kuorma-auton tai linjaauton ajokortti, Oksanen luettelee.
Huvipaja Oy:n toimitusjohtaja Harri
Oksanen pitää tärkeänä, että yrityksellä
on hyvä kirjanpitäjä.
– Vaikka minulla on kauppaopiston
tutkinto ja olen laskentamerkonomi, ei
tulisi kuuloonkaan, että minä puuttuisin
kirjanpitoon.
Vuonna 1994 Oksanen perusti Huvipaja Oy:n Disco Shinen rinnalle lähinnä äänentoisto- ja valotekniikkaa varten.
Muina osakkaina ovat Harri Setälä ja Kirsi Meriluoto.
HARRI OKSANEN HALUAA Huvipajan säily-
vän tulevaisuudessakin suurin piirtein saman kokoisena ja pitää nykyisen työntekijäjoukon palveluksessaan.
– Kasvua isompaan luokkaan en välttämättä näe tärkeänä. Ehkä haluaisin kehittää joitakin palvelun osa-alueita kuten
kuva- ja asennuspalveluita sekä hankkia
isompia screenejä.
– Nykyisin asiakkaat osaavat vaatia ja
haluavat avaimet käteen -periaatteella
kaiken valmiina. Siksi on tärkeää, että tällä alalla on hyvät verkostot ja yritykset voivat tehdä yhteistyötä. Kaikkien ei kannata
hankkia joitakin kalliita erikoislaitteita, niitä
kannattaa vuokrata sellaiselta, jolla ne on.
Nykyisin bändit ostavat entistä useammin äänentoiston sitä tarjoavilta yrityksiltä.
Jos bändi ei kierrä koko aikaa, ei sen kannata investoida ääni- ja valotekniikkaan.
– Meillä on tiivistä yhteistyötä Moving
Light Oy -nimisen yrityksen kanssa.
Huvipaja Oy:llä on kalustossaan kiinnitettynä noin miljoonan euron verran. Jos
aikoo perustaa äänentoistoalan yritystä,
hyvään äänentoistosettiin uppoaa helposti 100 000 euroa, jäähallitason äänentoistoon tarvitaan jo puoli miljoonaa euroa.
– Stadionluokan äänentoistoon tarvitaan vielä paljon enemmän. Me emme
halua edes kilpailla sillä tasolla, Suomessa on muutama isompi yritys, jotka hoitavat isot äänentoistokeikat.
LAMA ON PURAISSUT äänentoistoalaan-
kin, sillä varsinkaan yritykset eivät juuri tilaa tapahtumiinsa palveluita laman aika-
na. Siksi pitkät yhteistyösopimukset bändien kanssa ovat juuri nyt tärkeitä.
– Meillä on onneksi ollut hyviä, pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia, muun muassa Jean S. on käyttänyt meidän äänentoistoamme ja bussipalveluitamme jo yli
10 vuotta.
Harri Oksanen näkee yrittäjän työn
plussina vapauden vaikka työpäivät äänentoistoalalla kesäaikana ovatkin hyvin
pitkiä ja lähes koko ajan ollaan tien päällä.
– Yrittäjällä on vastuullaan periaatteessa koko yritys ja vastuu siitä, että työntekijöillä on töitä, se tietysti joskus painaa.
– Mielenkiintoista tämä työ kuitenkin
on ja muusikoiden kanssa on kiva tehdä
työtä, Hapa Oksanen vakuuttaa.
Äänentoistoalan isot yritykset ovat pääkaupunkiseudulla. Hapa Oksanen sanoo,
ettei Huvipaja muuta Kouvolasta mihinkään.
– Työntekijämme asuvat täällä ja yritykselle on edullista toimia täältä käsin
vaikka työtehtävämme ovatkin ympäri
maata. Täällä myös ihmisillä on parempi
asennoituminen työhön, Oksanen kehuu
työntekijäjoukkoansa.
HUVIPAJA OY
Yhtiömuoto
Toimiala
osakeyhtiö
äänentoisto- ja
valolaitteiden myynti ja
vuokraus, tapahtumajärjestelyt
Perustamisvuosi 1994
Toimipaikka
Kouvola
Työntekijöitä
11
Liikevaihto
1,0 miljoonaa euroa
Slogan
Työtä huvin vuoksi.
www.huvipaja.fi
41
Palkitulla yrittäjällä
RIITTÄÄ VIRTAA
K
eskellä Kouvolaa sijaitseva City-TB -huoltoasema on käsite ja eräänlainen
historiallinen ilmiö: täyden palvelun huoltoasema keskellä kaupunkia.
– KUN ALOITIN YRITTÄJÄNÄ vuonna 1985,
oli Kouvolassa 12 miehitettyä huoltoasemaa, nyt jäljellä on kaksi, Keijo Naumanen listaa.
City-TB:n palveluasenne on noteerattu valtakunnallisestikin merkittäväksi, sillä
Keijo Naumasen vetämä yritys on saanut
vuonna 2003 Vuoden Teboil -kauppiaan
tittelin sekä samana vuonna myös Kouvolan yrittäjäpalkinnon.
42
– Tietysti nämä tunnustukset lämmittävät, mutta yrittäjän arjessa tärkeintä on
asiakkaiden tyytyväisyys ja työntekijöiden viihtyminen työssään, Keijo Naumanen tähdentää.
Yrittäjäksi Keijo Naumanen ryhtyi
vuonna 1985 sanouduttuaan irti huoltopäällikön tehtävistä KoneSokokselta,
joka fuusioitiin toiseen yritykseen.
– Olin saanut tuttavan kautta tietoa
tästä avautuvasta paikasta ja niin otin riskin ja aloin yrittäjäksi.
Vuosi 2009 on Keijo Naumaselle juhlavuosi: omaan mittariin tulee 60 vuotta
ja yrittäjänä neljännesvuosisata.
– Parasta yrittäjyydessä on ilman muuta vapaus vaikka toisaalta on koko ajan
huoli henkilöstöstä ja yrityksen rahaliikenteestä, silti työ on vapaata.
Nykyisin Keijo Naumasen työpäivä alkaa kello 8 aamulla ja päättyy 10 tuntia
myöhemmin. Työnarkomaanina tunnettu yrittäjä väittää pitävänsä myös lomat.
Naumanen on tunnettu myös siitä, että
hänelle voi soittaa työajan jälkeen myös
kotiin eikä hän ole koskaan kieltäytynyt
auttamasta asiakasta.
– Ei sitä henkisesti ole koskaan töistä
pois, vaikkei jalat olisikaan täällä, pää jää
usein tänne, Keijo naurahtaa.
Kuvaavaa Naumasen yrittäjäasenteelle
on, että kun hänellä oli alkuvuodesta 2009
olkapääleikkauksen vuoksi käsi paketissa,
ei hän suinkaan malttanut sairastaa kotona,
vaan pyöri lähes joka päivä työpaikallaan.
BENSIININMYYNTI ON
PALVELUA, EI BISNESTÄ
VAIKKA ASIAKKAAT SEURAAVAT tarkkaan
polttoaineiden hintoja, niiden merkitys
huoltamoyrityksen taloudessa on häviä-
vän pieni, vain noin 10 prosenttia liikevaihdosta.
– Tulos tehdään kaikella muulla eli pesulla, huoltopalveluilla, kahviolla ja autonvuokrauksella, nimenomaan tässä järjestyksessä.
Kouvolan City-TB -huoltamo sijaitsee
suojeltavassa, funkkistyylisessä kiinteistössä, joka on toisaalta myyntiä rajoittava
tekijä. Tilaa on vähän niin päivittäistavaroille kuin myös autotarvikkeiden myynnille, joilla on merkittävä osuus huoltoaseman tuotolla tänä päivänä.
– Olen toki miettinyt joskus uuden
huoltamon perustamista uuteen paikkaan, mutta jos rakennuskustannukset
ovat puoli miljoonaa ja itse tontti ja siihen tehtävät erilaiset turvallisuusratkaisut miljoonan euron luokkaa, asian voi
unohtaa.
Vuonna 2003 City-TB kävi läpi perusteelliset remontin ja oli kiinni neljä
kuukautta.
– Remontti onnistui hyvin ja ilman sitä
olisi tämä toiminta tällä tontilla pitänyt
lopettaa. Tosin suojelumääräykset hieman rajoittivat tilojen laajentamista.
– Suomessa on huoltamotoiminnalle äärettömän tiukat turvallisuusmääräykset ja hyvä niin. Yrittäjä kuitenkin itse
maksaa tämän kaiken omasta pussistaan
eli yrittäjälle tämä turvallisuus tulee kalliiksi. Siksi niin moni huoltoasema joutui
lopettamaan määräyksien tiukentuessa
muutamia vuosia sitten, Keijo Naumanen
selventää.
NYKYNUORET LIIAN PASSIIVISIA
CITY-TB ON OLLUT vuosien myötä mo-
nen nuoren tet-harjoittelupaikkana. Keijo Naumasella on hyvä käsitys nuorten
työntekoaktiivisuudesta. Se ei ole lainkaan positiivinen:
– Olen todella huolissani nykynuorista, erityisesti pojista. Minä edellytän
työnantajana nuorilta aktiivisuutta ja sitä
heillä ei todellakaan ole.
Naumanen kertoo useita esimerkkejä,
miten moni nuorelle annettu työtehtävä
jää tekemättä ellei nuorta ole koko ajan
patistamassa työhön, mikä hänen pitäisi
oma-aloitteisesti tehdä. Kyse ei ole niinkään laiskuudesta vaan saamattomuudesta, jota Keijo Naumanen inhoaa sydämensä pohjasta.
– Ennen kaikkea poikien passiivisuutta en pysty käsittämään. Heitä ei näytä
kiinnostavan koulunkäynti eikä työnteko.
Mikä heitä sitten oikein kiinnostaa?
Keijo Naumanen myöntää, että joukkoon mahtuu hyviäkin nuoria, mutta liian
vähän. Monet aktiivisista nuorista ovatkin
saaneet kesätyöpaikan City-TB:llä.
– Yleiskäsitykseni tet-harjoittelijoista
on valitettavan kielteinen, ei sille voi mitään. Nuorilta puuttuu halua sitoutua.
– Työnantajat eivät voi toimia ikuisesti
elämään kouluttajina.
– Olen sanonutkin nuorille, että nyt
heillä on tilaisuus näyttää, mihin he pystyvät ja sen, haluavatko he saada meiltä
esimerkiksi kesätöitä.
Yrittäjällä on oikea huoli nuorten tulevaisuudesta.
– Kuka enää tulevaisuudessa pystyy
tällaisella huonolla asenteella varustettuja nuoria työllistämään. Kun yrityksen
kuluista 40 prosenttia menee palkkoihin,
on yrittäjällä oikeus saada tälle kuluerälle myös vastinetta. Laiskat työntekijät eivät vain valitettavasti pärjää, Keijo Naumanen tähdentää.
CITY-TB
Yhtiömuoto
Ky (City TB)
Oy (City TB-huolto)
Toimiala
huoltamotoiminta
Perustamisvuosi 1985
Työntekijöitä
9
Toimipaikka
Kouvola
Liikevaihto
1,5 miljoonaa euroa
www.citytb.fi
43
–
KYLLÄ ME SAAMME asiakkaamme aika
pitkälti vanhojen asiakkuuksien kautta
eli taloyhtiöiden isännöitsijöiden kautta
ja puskaradio on myös aika hyvä markkinointikeino, toteavat Kymen Putkipojat
eli Aki Relander ja Tuomas Ellonen.
– Myös hyvin tehty työ on hyvä mainoskeino ja se, että urakkahinnat pitävät
kutinsa ja asiakas on tyytyväinen.
Kymen Putkipojat on perustettu
vuonna 2003 ja jo tässä ajassa nuori yritys on vakiinnuttanut asemansa Kymenlaaksossa putkialan urakoitsijana. Yksi
tärkeä tekijä tässä on molempien nuorten yrittäjien kohtelias käytös ja miellyttävä palveluasenne.
Hyvällä asiakaspalvelulla
PÄRJÄÄ
M
illä yritys myy itsensä asiakkaiden tietoisuuteen? Kaikilla, varsinkaan
pienillä yrityksillä ei ole suinkaan isoja mainosbudjetteja eivätkä ne kykene mainostamaan medioissa. Yrityksen nettisivut ovat yksi tärkeä markkinointikanava, samoin yritysten katukuvan käyntikortit eli autot. Pohjois-Kymenlaaksossa katukuvassa näkyy usein neljä pakettiautoa, joiden kyljissä on
lyhyesti yrityksen nimi ”Kymen Putkipojat”.
44
AKI RELANDER JA Tuomas Ellonen ovat
luokkakavereita ja valmistuivat Kouvolan
seudun ammattiopistosta vuonna 1999.
Tänä päivänä niin kuin poikien valmistuessa, oli putkiasentajilla hyvin töitä ja
molemmat pojat olivat toisen palveluksessa muutaman vuoden.
– Sanoimme molemmat itsemme irti
vakituisesta työstä ja päätimme toteuttaa
idean, josta olimme usein puhuneet eli
perustamme yhteisen yrityksen.
Mitään suurta kynnystä oman yrityksen perustamiseen eivät sen enempää
Aki kuin Tuomaskaan osaa sanoa.
– Ei se ollut mikään hyppy tuntemattomaan vaikka periaatteessa otimmekin
ison riskin. Starttirahaakaan emme voineet hakea, kun emme olleet työttöminä.
ta vielä useiksi vuosiksi. Kerrostalokanta
Suomessa alkaa olla siinä iässä, että monessa talossa putkien uusimisella alkaa
olla suorastaan kiire.
ALKUVUOSINA NUORET YRITTÄJÄT jou-
tuivat tekemään paljon pitempää päivää kuin toisen palveluksessa. Työpäivä
saattoi venyä 15 tunnin mittaiseksi. Hyvää sparrausta yritystoiminnalleen he saivat ja saavat edelleen entiseltä ammattiopiston opettajaltaan, nyt jo eläkkeellä
olevalta Törrösen Topilta.
– Topi auttaa meitä monessa asiassa.
Hän toimi alkuun työmailla valvojanakin,
kun meillä ei ollut vielä lupia ja auttaa
yhä vielä joskus urakkalaskennassa.
Kymen Putkipojat eivät käyttäneet yritysneuvonnan palveluja, mutta suosittelevat niitä ilman muuta aloittavalle yrittäjälle.
– Me saimme apua muuta kautta ja
olimme ottaneet itse asioista selvää, mutta ilman tukea ja neuvoja ei nuori yrittäjä
kyllä selviä, Aki ja Tuomas muistuttavat.
Kymen Putkipojat on otettu alan yrityskentässä hyvin vastaan. Töitä on riittänyt, koska putkialalla on suorastaan
pulaa työntekijöistä. Vaikka uudisrakentamiseen lama on lyönyt leimansa, saneerausrakentamisessa erityisesti kerrostaloissa on putkiasentajilla työmaa-
PARASTA YRITTÄJÄNTYÖSSÄ
ON VAPAUS
–
ILMAN MUUTA VAPAUS, sanoo Aki Relander enempiä miettimättä kysyttäessä
yrittäjän työn parhaita puolia.
– Rasittavinta ja raskainta on aina alkuvuosi, tammikuu, kun lasketaan urakata ja odotellaan, kuinka paljon niitä saadaan. Meilläkin on kolme muuta
kaveria töissä ja vastaamme heidänkin
töistään.
Mitään suurempia takaiskuja eivät yrittäjät osaa omalla yritysurallaan sanoa. Tietysti urakoiden meneminen toisille tuo joskus pettymyksiä, muttei se luo alalla varsinaista kateutta. Töitä on kuitenkin riittänyt
kaikille.
Molemmat yrittäjät sanovat, että malttavat pitää myös lomaa.
– Pari viikkoa vuodessa, putkipojat
nauravat.
– Viikonloppuisin rentoudutaan mökillä, polttopuiden teko on hyvää vastapainoa näille metallitöille.
Työpäivä alkaa aamulla kello 7 ja päättyy illalla. Akilla työpäivä venyy helposti
vielä muutamalla tunnilla yrityksen paperitöiden parissa.
– Hyvä kirjanpitäjä on tärkeä apu yrittäjälle. Meillä on se onni, että äitini tekee vielä toistaiseksi meille kirjanpidon ja paljon ylimääräistäkin. Mistä me
saamme yhtä hyvän kirjanpitäjän, kun
hän lopettaa, Aki Relander pohtii yrityksensä tulevaisuutta.
KYMEN PUTKIPOJAT
Yhtiömuoto
Toimiala
Perustamivuosi
Toimipaikka
Työntekijöitä
Liikevaihto
Slogan
kommandiittiyhtiö
LVI
2003
Kouvola (Valkeala)
viisi
700 000 euroa
”Ollaan omia itsejämme”
45
M
arko Ylä-Kotola oli nuorena ahkera partiolainen ja
viihtyi luonnossa vaikka onkin paljasjalkainen kaupunkilainen Kotkasta. Lukioaikana hän liikkui paljon metsässä vaeltamassa ja jatko-opintoja suunniteltaessa hakeutuminen Kotkan puu- ja metsätalouden oppilaitokseen vuonna 1994 oli itsestään selvä ratkaisu.
Partioharrastus johti
YRITTÄJYYTEEN
–
OPISKELIJAN KROONISESSA RAHAPU-
LASSA tuli tehtyä puunkaatoja äidin van-
halla moottorisahalla ja itseluottamus
puiden kaadossa lisääntyi, Marko YläKotola kertoo.
Moni yrittäjä ei ole suoraan heittäytynyt yrittäjäksi, vaan on hankkinut työkokemusta toisen palveluksessa ja on näin
päässyt seuraamaan yrittämistä läheltä.
Valmistumisen jälkeen Marko Ylä-Kotola oli Keisarinkosket Oy:n palveluksessa
eräoppaana kesäisin ja talvet teki yksinään metsätöitä. Toiminimi Puu ja Kaato
näki päivänvalon vuonna 1999.
46
PUU JA KAATO KY
Yhtiömuoto
kommandiittiyhtiö
Toimiala
metsätyöt
Perustamisvuosi toiminimi 1999,
kommandiittiyhtiö 2006
Toimialue
Kymenlaakso, EteläKarjala, Itä-Uusimaa
Työntekijöitä
15
Liikevaihto
n. 900 000 euroa
www.puujakaato.fi
Sitten Marko haki motivaatiota työhönsä puolentoista vuoden ajan rauhanturvaajan tehtävistä Bosniasta ja Afganistanista. Kotimaahan palattuaan hän
teki pari vuotta luokanopettajan töitä
Haminassa.
– Keväisin alkoi tulla taas puiden kaatokeikkoja niin paljon, että jouduin ottamaan virkavapaata opettajan tehtävistä. Palkkasin ensimmäiset työntekijät
vuonna 2003 ja jäinkin yrittäjäksi samana vuonna.
– Parin vuoden päästä hankin yritykselle ensimmäisen oman traktorin, vuonna 2006 toisen traktorin ja silloin minulla olikin jo 10 kaveria töissä, Marko YläKotola kertoo yrityksensä kasvuvaiheista.
– Siitä taas vuoden päästä oli minulla töissä 15 miestä ja urakat olivat laajalla
alueella, Porvoo–Kouvola–Imatra-linjan
kaakkoispuolella.
Sitten Marko Ylä-Kotolaa kohtasi yllättävä suru – hänen vaimonsa kuoli syöpään. Häneltä meni kuin sumussa jonkin
aikaa 2,5 vuotiaan lapsen yksinhuoltajana. Silloin ei maistunut työnteko ja yritystoiminta oli lopahtaa kokonaan.
– Sitten kun itkut oli itketty, syttyi taas
halu työntekoon ja nyt mennään eteenpäin, Marko vakuuttaa elämänuskoa
täynnä.
Puu ja kaato Ky on nyt Ylä-Kotolan
mielestä sopivan kokoinen yritys. Jos hän
ottaisi lisää miehiä töihin, ei hän kykenisi
yksin hoitamaan työnjohdollisia toimenpiteitä ja joutuisi palkkaamaan toimistotyöntekijän.
PUU JA KAATO KY on löytänyt itselleen hy-
vän markkinan isojen metsäyhtiöiden välimaastossa. Laman myötä isot metsäyhtiöt
ovat myös vähentäneet omien metsureidensa lukumäärää eivätkä sähköyhtiöiden
asentajatkaan tee enää metsätöitä.
– Me operoimme vähän kuin välimaastossa, täytämme kenttää niin, että
kun eri toimijoille tulee yllättäviä ja nopeita metsänhoidollisia tarpeita, me pystymme reagoimaan niihin nopeasti.
Yrityksen työnantajia ovat pääasiassa sähköyhtiöt, kaupungit ja kunnat sekä
suuret metsäyhtiöt.
Kun Marko Ylä-Kotolan yritysidea lähti
aikanaan liikkeelle pihapuiden kaadosta,
niiden osuus yrityksen liikevaihdosta on
enää hyvin marginaalinen.
– Pihapuiden kaadot tuovat yritykselle
kuitenkin tärkeää näkyvyyttä.
Hyvää näkyvyyttä Puu ja Kaato Ky
sai myös vuonna 2008 Kotkan Meripäivien juhlakulkueessa parhaana palkittuna esiintyjänä.
47
K
un Turun poika Jouni Nurmi haki
väliaikaisen kouluttajan paikkaa
Laskuvarjojääkärikoulusta Utista, ei
hän arvannut, että hän tulee perustamaan seudulle yrityksen ja toisenkin.
Viheralan yrittäjä Jouni Nurmi:
– PK-YRITTÄJIEN OLISI KORKEA AIKA
OPPIA TEKEMÄÄN YHTEISTYÖTÄ
1994 HÄN perusti yhtiökumppaninsa kanssa Kuntokeskus Ykkösen
Kouvolaan ja oli kuntosalibisneksessä
mukana 13 vuotta. Siinä sivussa yrittäjä
treenasi oman kroppansa kuntoon ja ylsi
amerikkalaisessa jalkapallossa aina Euroopan mestaruuteen asti.
– Olen ollut koko ikäni kiinnostunut puutarhoista ja viherhommista ja tein kuntokes-
VUONNA
48
kuksen pyörittämisen sivussa viikonloppuisin viherurakoita, kertoo Jouni Nurmi.
Jouni Nurmen kohdalla kaikki alkoi
oman pihan laittamisesta.
– Vuonna 2001 perustin sitten toiminimi Joonan viherurakoita varten ja vuonna 2006 myin kuntosalibisneksen toiselle
yhtiökumppanilleni ja siirryin kokoaikaisesti viherpuolelle.
Valkealan ABC-huoltamon viereiselle
tontille noussut piha-ja puutarhakeskus
aloitti toimintansa kevällä 2006 ja saa
mukavasti asiakkaita niin Valkealan omakotirakentajista kuin ohi kulkevista kesämökkiläisistä. Joona Oy työllistää sesonkiaikana toistakymmentä työntekijää.
– Toimintakonsepti alkaa olla nyt valmis. Saman katon alla ovat puutarhako-
neet, taimet, mullat, kivet ja leikkokukat
tuoreimpana lisänä. Investoinnit on tehty ja nyt oli tarkoitus saada koko kapasiteetti maksimaaliseen käyttöön, Jouni
Nurmi tuumii.
Erilaisten puutarhakoneiden ja moottorisahojen edustusta Jouni Nurmi pitää
lähinnä asiakaspalveluna, katteet koneiden myynnissä ovat sen verran pienet.
Samassa kiinteistössä on myös ralliautoilija Toni Gardemeisterin yritys, joka
myy varusteta ralliautoiluun. Ralli on
myös Jouni Nurmen ratto, hän ajaa vapaa-aikanaan rallia BMW:llä.
Joona Oy tarjoaa tarvittaessa omakotitalon tekijälle koko pihapaketin avaimet
JOONA OY
Yhtiömuoto
Toimiala
osakeyhtiö
viheralan vähittäismyynti
ja urakointi
Perustamisvuosi 2001
Toimipaikka
Valkeala
Työntekijöitä
talvella 3 kesällä 15
Liikevaihto
1,1 miljoonaa euroa
Slogan
Voisiko tämän työn
tehdä vielä paremmin?
www.joona.info
käteen – periaatteella suunnittelusta lähtien. Vuosittain Joona Oy tekee alusta lähtien täysin valmiiksi parikymmentä pihaa.
– Pihojen hintahaarukka on ollut 5000
eurosta 35 000 euroon.
HYVÄ TOIMIJAVERKOSTO ON
KAIKEN A JA O
JOUNI NURMI PITÄÄ tärkeänä, että alan
yrittäjät pitävät yhtä ja kykenevät yhteistyöhön.
– Nyt olisi jo korkea aika unohtaa kateus ja pk-yrittäjien pitäisi löytää toisensa. Meillä on ringissä eri alan yrittäjiä ja
teemme keskenämme paljon yhteistyötä alkaen pihojen suunnittelusta päätyen
kivitöihin.
– Jokaisen yrittäjän ei kannata investoida esimerkiksi erikoiskoneisiin vaan
tehdä yhteistyötä sellaisen kanssa, jolla
koneet on.
Joona Oy:llä on Kymenlaaksossa
muun muassa piha- ja leikkivälineitä valmistavan Lappsetin edustus ja asennuspalvelu.
Jouni Nurmen mukaan urakat tulevat
menemään aina vain isommiksi ja pienten yrittäjien on melkeinpä mahdotonta
edes jättää tarjousta, kun omat resurssit
eivät yksinkertaisesti riitä.
– Yrittäjien yhteistyö, erilaisten ”työosuuskuntien” muodostaminen on pkyrittäjälle tällä viheralalla melkeinpä henkiinjäämisstrategia, viheryrittäjä arvelee.
– Nyt olisi jo korkea aika luopua katteita
jäytävästä kateudesta, Nurmi pudottelee.
HYVIÄ TYÖNTEKIJÖITÄ
TARVITAAN AINA
JOONA OY TYÖLLISTÄÄ useita nuoria
opiskelijoita kesäksi. Hänellä on hyvä
vinkki kesätyön hakijoille:
– Ole itse aktiivinen ja mieti, miten
joku homma voitaisiin tehdä vielä paremmin tai nopeammin. Hyviä, uusia ideoita
ei ole koskaan liikaa.
Viheralan tulevaisuus työllistäjänä
näyttää hyvältä, mutta hyviä monitaitoisia työntekijöitä on vaikea saada:
– Sellaisen työntekijän, joka osaa tehdä perinteiset vihertyöt, ymmärtää puiden ja niiden kaadon päälle, osaa ajaa
koneita ja tehdä kivitöitä löytäminen on
todella vaikeaa. Jonkun oppilaitoksen pitäisi aloittaa tällainen yleiskoulutus, Jouni Nurmi vihjaa.
49
Halusin työllistää itseni mielekkäästi
A
urinkoinen, energinen, nuorekas
ja hymyilevä Sari Pitkäpaasi voisi olla hyvinkin yrittäjien imagollinen
keulakuva. Hän jaksaa koko ajan olla
innostunut yrittäjyydestä. Sekään ei
ole hänelle ongelma, että kotona on
kolme pientä lasta. Äidillä on aikaa
myös lapsillensa.
–
YRITTÄJÄLLÄ ON VAPAUS omaan ajankäyttöönsä ja annan aikaa lapsilleni illalla. Kun en katso TV:tä lainkaan, käytän
sen ajan kotona lapsiin, Sari kertoo.
Sari Pitkäpaasi valmistui sairaanhoitajaksi.
– Valmistumiseni aikoihin oli hoitajista
ylitarjontaa ja menin töihin isäni vihannesalan yritykseen.
Sari Pitkäpaasi alkoi miettiä oman yrityksensä perustamista alle 25-vuotiaana.
– Kotkan seudulta puuttui hyviä, nuorten suosimia vaateliikkeitä, siitä lähti minun yritysideani.
– Otin rohkeasti yhteyttä Best seller -ketjun Suomen toimitusjohtajaan ja kysyin, voisinko aloittaa Vero Moda -ketjun franchising
-yrittäjänä Haminassa, Sari kertoo.
Hän oli oppinut isänsä yrityksessä sen
verran kustannuslaskentaa, että yrittämisellä on tienattava oma palkka.
50
Hyvä yritysidea vaatii seuraavaksi rahoituksen ja niin tehtiin rahoituslaskelma, jonka kanssa Sari meni pankkiin kysymään lainaa.
– Ensimmäisessä pankissa ei yritysideaani uskottu, toisessa pankissa uskottiin.
Niin sitten käynnistin ensimmäisen yritykseni, Vero Moda -liikkeen Haminassa
vuonna 2000.
Nuoren yrittäjän päivät olivat alkuvuosina pitkiä. Tietokoneet eivät olleet vielä
siinä määrin vähittäiskaupan apuna kuin
tänä päivänä ja yrittäjällä oli paljon paperitöitä työpäivän jälkeen. Kauppa kävi
kuitenkin hyvin ja Sari Pitkäpaasi alkoi uskoa yhä enemmän vaatebisnekseen.
Vuonna 2001 avattiin muutama vuosi
aiemmin Kotkasta lopetettu Vero Moda
uudelleen.
Sarin ensimmäinen yritys oli toiminimellä, seuraavan liikkeen tultua mukaan
Sari päätti perustaa osakeyhtiön, Kotkan
Garderobi Oy:n useamman liikkeen yhteiseksi hallintayhtiöksi.
Vuonna 2006 Sari Pitkäpaasi avasi Pasaati-liikekeskukseen kaksi vaatetusliikettä: Vero Modan sekä Vila-merkin liikkeen.
Vuonna 2006 hän luopui Haminan liikkeestä kun Vero Moda lopetti Haminassa.
– Kun olin saanut ensimmäisen lapseni vuonna 2004, totesin, että Kotkasta
puuttuu äitiys- ja lastenvaateliike ja päätin avata Jumalniemen kauppakeskukseen Lasten Vaatekaappi -liikkeen.
YRITYSTOIMINTA LAAJENEE
TOISIIN KAUPUNKEIHIN
KUN SARI PITKÄPAASIN yritykset avattiin
Pasaatissa, hänen yritystensä liikevaihto
kaksinkertaistui. Sarin ruokahalu yrittäjänä oli kuitenkin kasvanut koko ajan ja
Lappeenrantaan avattiin toinen Lasten
Vaatekaappi -liike.
Vuonna 2007 hän laajensi liiketoimiansa Lahteen, jonne avattiin kauppakeskus Trioon toinen Vila-liike. Viimeisin uusi
liike on vuonna 2009 Helsinkiin Aleksanterinkadulle, maan parhaimmille liikepaikoille avattu Suomen suurin Vila-liike.
Kun yrittäjä aikoo laajentaa ja perustaa uusia liikkeitä, se vaatii aina uutta rahoitusta. Pankkien lisäksi on olemassa
muitakin rahoitustahoja, kuten vakuutusyhtiöt ja valtion omistama Finnvera, jonka tehtävänä on antaa lainoja ja takauksia yrityksille.
– Minun ei ole tarvinnut koskaan kiinnittää kaikkea omaisuuttani yritysteni lainojen vakuudeksi, pankkini on ollut aktiivinen ja hakenut erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, Sari Pitkäpaasi kiittelee.
Vieläkään yrittäjän kasvunälkä ei ole
laantunut. Seuraavana tähtäimessä on
Kouvola:
– Kun Kouvolan Manskilla uudistetaan
kauppakeskusta, olen tulossa sinne kahden liikkeen kanssa: Vila sekä Lasten vaatekaappi, Sari kertoo.
HYVÄT TYÖNTEKIJÄT
KULLAN ARVOISIA
SARI PITKÄPAASIN YRITYKSISSÄ on 31
työntekijää. Kun liikkeet sijaitsevat vielä eri paikkakunnilla, ei yrittäjä itse ehdi
johtaa niiden operatiivista toimintaa paikan päällä. Siksi Sari Pitkäpaasi arvostaa
hyviä työntekijöitä ja haluaa pitää heistä myös hyvää huolta, kuunnella heitä ja
olla heitä lähellä.
– Tarjoan työntekijöilleni koko ajan
pieniä porkkanoita, kannustimia myynnin
mukaan. Itse perheellisenä ja naisena ymmärrän perheellisten työntekijöiden tarpeet työn ja vapaa-ajan suhteen ja haluan
ottaa ne huomioon työvuoroja jaettaessa.
– Työntekijöille on järjestetty hyvä, laajennettu terveydenhuolto, jumppaetu ja
silloin tällöin vietämme työhyvinvointipäiviä jossakin kylpylässä tai muualla yhdessä.
Vaikka yrittäjä Sari Pitkäpaasi tekee
joskus pitkääkin päivää, ei hänellä ole
koskaan ollut ahdistusta suurtakaan työmääräänsä kohtaan.
– En olisi mitään ilman hyviä työntekijöitä enkä jaksaisi ilman heitä.
– Yrittäjän elämä on vaiherikasta ja
mielenkiintoista. Eipähän tarvitse vanhana miettiä, että tätäkö tämä koko elämä
on ollut, Sari heläyttää nauraen.
Jos joku nuori haluaa muotiliikkeeseen töihin tai vaikkapa harjoittelijaksi,
yrittäjä antaa pari hyvää vinkkiä:
– Ulospäin suuntautuneisuus ja halukkuus tehdä asiakaspalvelua on ehdoton
edellytys, myös oma yritteliäisyys ja omaaloitteisuus on eduksi.
– Enemmän meille olisi tulijoita töihin,
kun voidaan ottaa, Sari myöntää.
– Hyvä työ ja työntekijöiden motivaatio näkyy ulospäin asiakkaille, tähdentää yrittäjä
Sari Pitkapaasi (oikealla).
KOTKAN GARDEROBI OY
Yhtiömuoto
Toimiala
Perustamisvuosi
Toimipaikat
Työntekijöitä
Liikevaihto
osakeyhiö
vaatteiden vähittäiskauppa
2001
seitsemän liikettä:
Kotka 4, Lappeenranta 1,
Helsinki 1, Lahti 1
31
5,0 miljoonaa euroa
51
Päiväkotikin voi olla osakeyhtiö
K
otkassa kaksi tarmokasta varhaiskasvattajaa halusi työltään
vähän enemmän ja alkoi puuhata oman päiväkodin perustamista
yrityspohjalta. Eivätpä Marja-Liisa
Laaksonen ja Carita Wiiala arvanneet, ettei kaikki menekään niin kuin
suunniteltiin. Vekkuli Oy -päiväkoteja on nyt neljä, kolme Kotkassa ja
yksi Pyhtäällä.
–
KUN KAKSI NAISTA selvitti kaupungin
rakennusalan virkamiehille, että meillä olisi haave rakentaa oma päiväkoti,
saimme osaksemme pitkiä katseita. Kysyipä joku, tietävätkö miehenne, mitä oikein olette puuhaamassa, naiset nauravat nyt makeasti muutaman vuoden takaisille muistoilleen. Silloin ei kyllä aina
naurattanut.
Miksei päiväkoti voisi olla yritys? Yksityisten päiväkotien määrä Suomessa tulee
52
varmasti kasvamaan. Yhdistyspohjaisten
päiväkotien rinnalle on noussut viime vuosina yrityspohjalta toimivia päiväkoteja ja
niitä arvostetaan. Espoossa toimivat Tenava-päiväkodit saivat presidentin myöntämän InnoSuomi-palkinnon vuonna 2006.
Myös Porvoossa ja Espoossa toimivat Kuperkeikka-päiväkodit ovat luoneet uutta
yrittäjämäistä otetta varhaiskasvatukseen.
Marja-Liisa Laaksosen ja Carita Wiialan rohkean yritysidean taustalla ei ollut
minkäänlaista protestia:
– Emme olleet niinkään tyytymättömiä
aiempiin työyhteisöihimme, ei niissä sinänsä mitään vikaa ollut, mutta halusimme tehdä asioita vähän toisella tavalla.
– Tärkein periaatteemme oli toteuttaa päiväkoti lasten ehdoilla, niin, että
lapset saavat osallistua mahdollisimman
paljon arjen toimintaan eikä meillä ole
Vekkuli- päiväkodeissa tiukasta rajattuja osastoja eri ikäisille, Marja-Liisa Laaksonen selittää.
TYÖYHTEISÖN TIILIMUURIT
ENSIMMÄINEN VEKKULI-PÄIVÄKOTI valmis-
tui Kotkaan vuonna 2002. Sitten valmistui Ki–Kiva-päiväkoti Kotkan Koivulaan,
vuonna 2006 Mukava-päiväkoti Pyhtäälle ja vuoden 2010 tammikuussa Sukkelapäiväkoti Kotkan Karhulaan.
Marja-Liisa Laaksonen ja Carita Wiiala
ovat oppineet muutaman vuoden aikana
paljon yrittäjyydestä ja siitä, kun naiset
toimivat yrittäjinä. Yrittäjyys on aika miehinen maailma.
– Yrittäjän pitää selvästi tietää, miksi hän aikoo yrittäjäksi. Näyn on oltava selvä. Marja-Liisa Laaksonen sanoo,
että hänellä oli jo vuonna 2002 selvä
visio, millainen on hyvä ja toimiva päiväkoti.
– Oli sattuman kauppaa, että sain työtoverikseni samalla tavalla ajattelevan
Caritan, yhdessä oli paljon helpompi viedä tätä näkyä eteenpäin.
Naiset halusivat miettiä päiväkodin
toimivuutta arjen ja rutiinin kannalta siinä
mielessä, että se palvelisi parhaiten lapsia, eikä vain siellä työskenteleviä aikuisia. Naiset puhuvat myös ”työyhteisön
tiilimuureista”, joita on vaikea murtaa:
– Meillä on aina tehty näin, ei tätä nyt
tarvitse muuttaa - tätä ajattelua on monilla työpaikoilla aivan liikaa ja se estää luovuuden kukoistamisen.
– Päiväkodin ohjelmassa laulutunti oli
lähes ainoa hetki, jolloin voitiin poiketa
etukäteissuunnitelmista.
minta päivähoitosektorilla on ollut koko
ajan kovaa taistelua. Tukea on tullut kovin harvalta taholta .
Vekkuli-päiväkodeissa keskeisenä toimintaperiaatteena on ilmaisutaidon kehittäminen. Päiväkodin nettisivuilla on
mottona lause: Jos voit antaa lapselle
vain yhden lahjan, anna innostusta. Vekkuli-päiväkodit ovat suosittuja ja niiden
hoitopaikkoja suorastaan jonotetaan.
Kotkan kaupungilla on päivähoitopaikoista 10 prosenttia yksityisissä päiväkodeissa.
VEKKULI-PÄIVÄKODIT
Yhtiömuoto
Toimiala
Toimipaikat
osakeyhtiö (4 osakasta)
päiväkotitoiminta
Kotka: Vekkuli, Sukkela,
Ki-Kiva; Pyhtää: Mukava
Perustamisvuosi 2002
Liikevaihto
950 000 e
Työntekijöitä
25
Motto:
Jos voit antaa lapselle
yhden lahjan, anna
innostusta.
www.vekkuli.fi
YRITYSMAAILMA ON
KOVIN MIEHINEN
YRITTÄJYYSMAAILMAN MIEHISYYTEEN Mar-
ja-Liisa ja Carita ovat törmänneet monta
kertaa. Jo lupa-asioissa kahta päiväkotia
rakennettuvaa naista pidettiin kummajaisina. Myös itse rakennusvaiheessa naisia
yritettiin suoraan sanoen vedättää laskutusasioissa, mutta onneksi lähipiirin miesväki oli tarkkana ja vääristä laskutusperiaatteista päästiin sopimukseen.
Marja-Liisa ja Carita näkevät yrittämisessä myös paljon hyviä puolia:
– Yrittäjän työssä yhdistyvät mielenhyvä
ja työnhyvä. Tätä työtä on kivaa tehdä.
Se näitä puuhakkaita päiväkotiyrittäjiä
vähän harmittaa, että yrittäjämäinen toi-
53
Ari Puuri halusi
VAPAUTTAA KANAT
– JOTENKIN VAIN KOIN, että jos en muuta saa aikaan, niin minä haluan edistää
kanojen hyvinvointia ja vapautan ne häkeistään.
Niin tehtiin Puurin kanalassa remontti
vuonna 1990, jolloin kolmasosa kanoista
päästettiin lattialle tepastelemaan. Suomi sinnitteli laman kourissa, leipomot saneerasivat ja moni hyvä ostaja jäi pois.
Alkuun lattiakanalaidea ei toiminut vääränlaisen pesäratkaisun takia.
– Takaiskuista oli jo kokemusta kun
vuonna 1988 jouduin parissa viikossa etsimään munille ostajan kun iso keskusliike sanoi sopimuksensa irti. Silloin pääsin
myymään leipomoihin.
RIITTÄÄKÖ ISÄLTÄ
PERITTY AMMATTI?
OVAT SAANEET Ari
Puurin yrittämään aina uudestaan takaiskuista huolimatta. Kun leipomot 90-luvun
alun laman seurauksena vähenivät, katse
kääntyi suurkeittiöihin, joita Kouvolan talousalueella on useita.
KARJALAISJUURET
54
K
ouvolan Kiehuvassa kanalaa pitävän Ari Puurin yrittäjyys ei ole aina ollut myötämäkeä. Kun hän osti isältään kanat ja kanalan 1980-luvun lopulla, mietti hän jo silloin vakavasti, onko saanut elämässään mitään aikaan.
– Eräässä neuvottelussa esitin uuden
idean, että voisin kaupan tekijäisinä käydä esittelemässä päiväkodeissa untuvikkoja ja niin tuli kaupat, Ari naurahtaa.
Jos Puurin kanala menetti hyviä asiakkaita, eivät vaikeudet vielä tähän loppuneet. Suomen liityttyä EU:hun myös munien hinta romahti. 2000 kanan yksikkö
oli liian pieni.
– Siinä sitä mietittiin, että millä perhe
ruokitaan. Mietin vakavissani, että onko
tämä isältä peritty ammatti myös minun
työni. Mietin myös kestääkö oma terveys
ja kävin sitä ihan lääkärillä testaamassa.
Ari Puuri mietti aikansa, kävipä työvoimatoimiston testeissäkin ja päätyi siihen,
että hänellä on rakennukset, laitteisto ja ammattitaito. Oli tehtävä opintomatka Hollantiin ja Tanskaan uusia ideoita etsimään.
– Löysin Hollannista lattiakanaloihin
sopivan pesäratkaisun, mikä oli minulla
aiemmin epäonnistunut.
Puurin kanamäärä on kasvanut joka
vuosi nykyiseen 10 000 kanaan. Lattiakanalan etuja on kanojen parempi viihtyminen.
Myös munien laatu on parantunut, ne ovat
myös puhtaampia.
Vaikka kanat voivat lattialla paremmin,
munantuottajan taivaalla riitti alkuvuosina synkkiä pilviä. Talousahdinko heijastui
kuntiin 1990-luvun puolessa välin ja sitä
kautta suurkeittiöiden toimintaan.
Tällä hetkellä Ari Puurin on jo huomattavasti helpompi hymyillä.
– Kaikki kananmunat viedään käsistä,
meidän ei juuri tarvitse mainostaa. Toistakymmentä vuotta tehty brändäys alkaa
tuottaa tulosta.
Vaikka Suomen suurimmassa kanalassa
on 200 000 kanaa ja 20 000–40 000 kanan
kanaloita rakennetaan jatkuvasti, Ari Puuri
ei aio toistaiseksi laajentaa, vaikka Puurin
kanalan munilla olisikin kysyntää pääkaupunkiseutua myöten.
– Tärkeintä on hyvä laatu, kasvu ei ole
itsetarkoitus. Laajensimme vuonna 2009
jolloin hankimme noin 2 300 kanaa lisää.
– Tavoitteena on tällä hetkellä työmenetelmien kehittäminen niin, että kuluttava käsityö voitaisiin siirtää koneille. Käsittelimme vuonna 2009 kaksi miljoonaa kananmunaa käsin, Ari Puuri luettelee.
Kanaloiden pito muuttuu Suomessa
vuoden 2012 jälkeen kun EU:n alueella
ei saa olla enää vanhoja häkkikanaloita.
Puurin kanala on tässä suhteessa jo EUkunnossa.
TILAUKSESSA BRÄNDI
1996 PUURIN kanalan vanha
pakettiauto sanoin sopimuksensa irti.
Ylimääräiseen investointiin ei ollut varaa,
joten oma äiti suostui avustamaan auton
hankinnassa.
– Siitä lähti liikkeelle idea, joka poiki kokonaisen brändin. Auton väriksi valittiin turkoosi ja Timo Teippi suunnitteVUONNA
li teippaukset, kot–kot-kirjaimilla. Lisäksi
siskon mies heitti ajatuksen kanan jäljistä auton teippauksessa. Timolta ei kuitenkaan löytynyt mallia kananjalan jäljestä. Niinpä otin yhden kanan, jonka
jalka kastettiin väriin. Näin meille tuli
aito malli kananjalan jäljistä, Ari Puuri
kertoo.
Auton lisäksi Puurin kanalan brändi
näkyy logossa, keltaisissa työasuissa, kana-aiheisena kravattina.
– Kun suurkeittiöt arvostivat vain hintaa, eivät itse tuotetta, oli minun alettava miettimään, kuka arvostaa lattiakanojen munia?
Puurin Kanalan isäntä Ari Puuri on ollut myönteisesti yllättynyt kanalansa saamasta julkisuudesta. – Paras palaute tulee kuitenkin tyytyväisiltä asiakkailta, toteaa yrittäjä nöyrästi. Puurin
perhe on tiiviisti mukana kanalan toiminnassa.
– Totesimme kuluttajalle sillä olevan
merkitystä, mutta miten päästä kuluttajan luo?
Aikansa munafarmari haki yhteyksiä
kauppoihin ja sitkeys palkittiin viimein
ja vuonna 1996 alkanut yhteistyö kauppojen kanssa on ollut Ari Puurille erittäin
tärkeää.
Puurin kanalasta ja sen tuotteista on
syntynyt brandi ja ihmiset maksavat vähän enemmän vapaiden kanojen munista
ja Ari Puuri on päässyt toteuttamaan haaveensa, kanojen vapauttamisen.
– Tie ei ole ollut helppo, mutta kokemukset ovat olleet kaikesta huolimatta antoisia. Kyllä tällaiselle karjalaisjuuriselle ihmisten kanssa asioiminen ja asiakkaiden
tapaaminen on mitä suurinta terapiaa.
Kuluttajissa on herättänyt huolta kolesteroli, jota on kananmunissa.
– Terveelle ihmiselle kanamuna ei lisää
kolesterolia, mutta jos arvot ovat koholla,
on oltava varovaisempi Ari Puuri lohduttaa.
PUURIN KANALA
Yhtiömuoto
toiminimi
Toimiala
alkutuotanto
Perustamisvuosi 1953 (Ari Puuri
yrittäjäksi 1983)
Työntekijöitä
neljä (kanoja 10 000)
Toimipaikka
Kouvola, Kiehuva
Liikevaihto
390 000 e
55
Mistä minä saisin
JATKAJAN TYÖLLENI?
K
aakon Kuntohoito Oy:n vuonna
1980 perustanut fysioterapeutti
Riitta Kytö ei olisi vielä ihan valmis
lopettamaan työntekoa, sillä hän
viihtyy työssään hyvin. Hän on kuitenkin miettinyt vähän työtehtäviensä keventämistä
– HALUAISIN SIIRTYÄ ELÄKKEELLE vähitellen ja keskittyä lymfa- ja akupunktio- hoitoihin sekä tuotemyyntiin näissä tiloissa
ja jättää enemmän voimia vaativaa fysioterapia- hoitotyötä muille, mutta ei ole
oikein ketään, kuka ottaisi tämän vastuun, Riitta Kytö toteaa.
– Omat lapset ovat jo muissa ammateissa.
Sama jatkamisongelma tulee olemaan
lähivuosina edessä Suomessa kymmenissä tuhansissa yrityksissä. Tässäkin kirjassa
asia nousee esiin useamman yrittäjän puheenvuorossa. Yrittäjällä on hyvä tuote ja
56
valmis asiakaskunta, mutta ei sopivaa jatkajaa työlleen.
– Tällä alalla työllisyystilanne on hyvä,
liikaa väkeä ei ole tyrkyllä töihin, varsinkaan
vähän syrjemmälle, kuten tänne Virojoelle.
Siitä kun Riitta Kytö valmistui fysioterapeutiksi vuonna 1974, on ala muuttunut paljon. Pysyäkseen mukana laadukkaassa fysioterapiassa Riitta Kytö on
joutunut hakeutumaan monille täydennyskoulutuskursseille vuosittain.
– Ala on kehittynyt passiivisesta hoidosta aktiivisuuteen. Kun aloitin työn, ei
ollut käytössä salilaitteita liikehoitoihin.
– Myös itsehoito eli omaehtoinen harjoittelu on lisääntynyt.
– Nykyisin myös etsitään kipupaikka,
onko kipu nivelissä, kudoksissa, hermokalvoissa vai missä. Kivun hallinta ja siihen vaikuttaminen on tullut keskeiseksi
kun ennen hoidettiin vain lihaksia, Riitta Kytö selvittää omien työtehtäviensä
muuttumista vuosikymmenien aikana.
VENÄJÄN LÄHEISYYS NÄKYY
VÄLILLISESTI ASIAKASKUNNASSA
KAAKON KUNTOHOITO OY:N toimitilat si-
jaitsevat Virojoella, lähellä Vaalimaan raja-asemaa. Näköetäisyydellä olevalla 7tiellä kulkee vilkas liikenne. Ohi soljuvasta
liikenteestä ei kostu juurikaan asiakkaita
paikalliselle fysioterapiayrittäjälle, mutta Virojoellakin asuu venäläisiä maahanmuuttajia ja heitä on kyllä asiakkaina.
– Venäläiset ovat tyytyväisiä ja kiitollisia asiakkaita. Toki venäjän kielen osaamisesta olisi hyötyä, mutta toistaiseksi on
pärjätty Riitta Kytö naurahtaa.
Riitta Kytö uskoo, että ohikulkuliikenteestä saisi asiakkaita, jos yrityksellä olisi
tarjota spa-tyyppisiä kylpylähoitoja, joista venäläiset olisivat kiinnostuneita. Riitta Kytö ei aio enää itse tähän haasteeseen vastata, nykyinen toiminta on yritykselle riittävää. Kaakon Kuntohoidolla on
toinen toimipiste Klamilassa.
– Asiakkaita tulee meille Miehikkälästä asti ja toistaiseksi olemme kaikki
kolme työllistetyt. Tosin kilpailu alueella on kiristynyt, kun terveyskeskukselle
tuli pari vuotta sitten lisää yksi fysioterapeutin virka.
– Nykyisin täytyy tehdä enemmän töitä asiakkaiden hankkimiseksi, Riitta Kytö
toteaa.
tava joka paikan höylä, on osattava vähän yhtä ja toista. Byrokratia ja erilaisten
raporttien laatiminen eri viranomaisille
on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, se vie aikaa muulta työltä eikä aina
ole niin mieleistä.
KAAKON KUNTOHOITO OY
Yhtiömuoto
Toimiala
Perustettu
Toimipaikat
Työntekijöitä
Liikevaihto
osakeyhtiö
fysioterapiapalvelut,
lymfaterapia ja alan
oheistuotteiden myynti
1980
Virolahti, Klamila
kolme
160 000
www.kaakonkuntohoito.fi
NAISTEN TALOSSA
VIISI YRITTÄJÄÄ
KAAKON KUNTOHOITO OY toimii yhtenä yrityksenä vuonna 1989 Virojoelle perustetussa ns. ”Naisten talossa”. Kaakon
Kuntohoito Oy:n lisäksi talossa toimii
neljä muuta yrittäjää: kosmetologi, kaksi parturi-kampaajaa ja hieroja.
– Silloin olisi varmaan kannattanut perustaa osuuskunta, joka olisi ottanut hoitaakseen kiinteistön ja yrittäjät olisivat olleet tässä vuokralaisina. Sinänsä tällainen
erilaisten yritysten keskittäminen samaan
yhteyteen on hyvä ja toimiva idea, myös
asiakkaiden kannalta.
Riitta Kytö pitää yrittäjyyden parhaimpana puolena itsenäisyyttä, mahdollisuutta työskennellä ihmisten kanssa ja sitä, että saa itse päättää omista
työtehtävistään.
– Raskainta on varmaan se, että on ol-
57
E
rkan Öncün Suomeen tulo on hyvin klassinen tarina:
hän muutti Turkista Suomeen vuonna 1994 suomalaisen naisen perässä.
Erkan tuli Turkista ja perusti
MENESTYVÄN KAHVILAN
KOTKAAN
AIKA MONI TURKKILAINEN maahanmuut-
taja päätyy yrittäjäksi ja perustaa joko
pizzerian tai kebab-ravintolan. Näin kävi
myös Erkan Öncülle. Hän perusti vuonna
1998 Kotkaan pizzerian.
– Silloin Kotkassa toimi neljä kebabpizzeriaa ja kilpailu oli kovempaa, Erkan
kertoo.
Viime vuosina on puhuttu paljon maahanmuuttajien kohtaamista ongelmista ja
asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat
koventuneet. Erkan Öncü sanoo, ettei
hänellä ole ollut koskaan mitään ongelmia suomalaisten kanssa.
58
– Päinvastoin, meillä on kanta-asiakkaita ja hyvä asiakaskunta.
Erkan Öncülla oli kokemusta ravintola-alalta jo kotimaastaan, jossa hänen
isälle oli iso ravintola. Suomeen tulonsa myötä Erkan Öncü ajatteli hyödyntää
Turkissa saamansa kokemuksen ravintola-alalta ja perusti Kotkaan pizzerian.
ERKAN ÖNCÜ KY
Yhtiömuoto
Toimiala
Perustamisvuosi
Toimipaikat
Työntekijöitä
Liikevaihto
Slogan
kommandiittiyhtiö
ravintola-ala
1998
kebab-pizzeria ja
kahvila Arome Kotkassa
10
700 000–900 000 e
Yrittämisessä tarvitaan
malttia ja kärsivällisyyttä.
KEBAB-PIZZERIA SAI RINNALLEEN vuonna
2008 Kahvila & Konditoria Aromen.
– Kotkassa ei juuri ollut tällaista kahvilaa, jossa tarjotaan tuoreita konditoriatuotteita. Suomessa tehdään liikaa
raakapakasteista leivonnaisia. Konditoriapuolen käsityötaito on katomassa, Erkan toteaa.
Kun kahvila Arome avattiin, oli ensimmäisinä pari kuukausina sisään melkeinpä jonotettava parhaimpana kahviaikana.
– Kahvilan vastaanotto on ollut mahtava, Erkan kiittelee.
Kahvila Aromessa on oma turkkilainen kondiittori, joka yhdistää turkkilaista
ja suomalaista konditoriaperinnettä.
– Ehkä meillä on tarjonta jotakin keskieurooppalaiseen suuntaan, Erkan arvelee.
Kahvila Aromen raaka-aineita tuodaan ulkomailta, kuten Italiasta ja Belgiasta, josta tulee suklaa.
– Italialainen kahvilaperinne on Euroopassa vanhaa, Turkkiinkin konditoriakulttuuri tuli aikanaan Italiasta.
Kahvila Aromen suosituin yksittäinen
tuote on tiramisu, joka Erkan Öncün mukaan ei saa olla liian makea ja kerman,
liköörin ja sokerin suhde pitää olla juuri oikea.
– Kaikkien näiden elementtien tulee
olla maistettavissa ja erotettavissa toisistaan.
YRITTÄJÄN ON KOKO ajan mietittävä uusia ideoita ja kehitettävä yritystään.
Suositun kebab-pizzerian puolelle
Erkan aikoo tuoda valikoimiin pihvit ja
kanatuotteet.
Yrittäjän tärkeänä ominaisuutena Erkan Öncü pitää kärsivällisyyttä. Tästä hän
kertoo hyvän esimerkin synnyinmaansa
luonnosta:
– Palmupuun siemenen istutus on hyvä
esimerkki. Kun puun siemen istutetaan,
taimi alkaa työntyä päivänvaloon vasta
viiden vuoden kuluttua. Sitten kasvi ottaa
melkoisen kasvupyrähdyksen ja kasvaa
vajaassa kuukaudessa monta metriä. Kuka
pystyy sanomaan, kasvaako kasvi kuukaudessa vai viidessä vuodessa, mikä ei näy
päälle päin, Erkan arvuuttelee.
59
Kaakkois-Suomessa tarvitaan
VENÄJÄN OSAAMISTA
V
arastointi- ja huolintaliike East Light Oy:n markkinointijohtaja Natalia Tiilikka on tempperamenttinen suomalaistunut venäläinen, joka on tottunut tulemaan toimeen miesten maailmassa. Hän järjestelee rautaisella ammattitaidolla kumipyörillä kulkevia tavaravirtoja Suomen ja Venäjän välillä. Yhtiöllä on toimipaikat niin Haminassa kuin Virojoella ja yhtiössä uskotaan tulevaisuuteen.
–
MENIN NAIMISIIN SUOMALAISEN miehen kanssa vuonna 1986 Moskovassa ja
tulin Suomeen vuonna 1987. Koulutukseltani olen koneenrakennusinsinööri ja
taloudenhoitaja, minulla on myös kaupallista koulutusta, Natalia Tiilikka kertoo.
Natalia Tiilikka perusti miehensä ja
venäläisten yhteistyökumppanien kanssa vuonna 1989 Minskiin Valko-Venäjälle
60
puunjalostusalan yhteisyrityksen ja vuonna 1990 jo tuolloin perustettu East Light
Oy aloitti vientitoiminnan Venäjälle.
– Veimme Venäjälle kodinkoneita,
elintarvikkeita, autoja – lähes sitä kaikkea
mitä rajan yli nytkin menee.
Tätä toimintaa varten East Light Oy rakensi kaksi lämmintä varastoa Uusi-Summaan. Valko-Venäjällä tehtiin tammesta ja
lehtikuusesta lankkuja omilla koneilla.
Tiilikan perheen Valko-Venäjän bisnes koki takaiskuja kun maassa tuli valtaan presidentti Lukashenko, joka omalla
talouspolitiikallaan oli kielsi puutavaran
viennin melkein kokonaan.
Tiilikat keskittyivätkin Venäjän vientiin.
– 1990-luku oli levotonta aikaa Venäjän kaupassa ja vuonna 1998 valuutta-
kriisi käytännössä pysäytti koko kauppatoiminnan. Melkein vuosi taisteltiin olemassaolosta, mutta kun meillä oli omia
varastoja, aloitimme varastointi- ja huolintabisneksen, Natalia Tiilikka kertoo.
– Pikku hiljaa asiat alkoivat sujua ja asiakkaita oli niin paljon, että vuonna 2004
rakensimme uuden ison terminaalin Haminan satamaan ja vuonna 2009 saimme
valmiiksi hallin rajalle, Vaalimaalle.
– Liikevaihto on tosin pudonnut parhaimpien vuosien 3,5 miljoonasta eurosta lähes puoleen. Parhaimpina vuosina
työllistimme yli 40 henkilöä, nyt vain 16.
LOGISTIIKKA-ALAA ON
VAIKEA ENNUSTAA
NATALIA TIILIKKA SANOO logistiikka-alan
olevan hyvin arvaamaton toimiala. Hän
ei anna kovin mairittelevaa kuvaa entisen kotimaansa tullista, se on hänen mukaansa arvaamaton.
– Erilaisia sääntöjä tulee koko ajan,
toiminnan tulevaisuutta ei pysty ennustamaan. Tullimaksut saattavat muuttua yhdessä yössä, Natalia Tiilikka luettelee.
– Toisaalta Venäjä on niin iso pelikumppani tuossa vieressä, ettemme me Suomessa tule toimeen ilman sitä. Venäjästä
on saatavilla paljon hyötyä, Natalia Tiilikka
summaa Venäjän positiivisia puolia.
Natalia Tiilikan mielestä tavara tullaan
edelleenkin viemään Venäjälle.
– Minä uskon logistiikan tulevaisuuteen
sen vaikeuksista huolimatta, joskin kilpailu
eri toimijoiden kesken varmasti kiristyy.
– On syytä muistaa, että muutama
vuosikymmen sitten, 1970-luvulla ei osattu uneksiakaan, että Suomen kautta tultaisiin viemään sellaisia määriä tavaraa,
kuin tänä päivänä viedään.
Miksi sitten Venäjän kannattaa tuoda
maahan tavaraa Suomen kautta Venäjälle?
– Tähän on yksinkertaisesti syynä se,
että Suomi koetaan turvallisena läpikulkumaana, hävikki matkalla Suomen kautta tuodussa tavarassa on häviävän pientä,
muutaman prosentin luokkaa ja Suomessa on oikein hyvä infrastruktuuri. Kaiken
kaikkiaan Venäjällä luotetaan Suomeen.
Vaikka Suomi on luotettava kumppani, logistiikka-alan tulevaisuuteen vaikuttavat valuuttojen suhteet. Euron kurssi
suhteessa dollariin ja ruplaan vaikuttaa
alan tulevaisuuteen niin Suomessa, Baltiassa kuin Venäjällä.
LAKOT VAIKEUTTAVAT
LOGISTIIKKAYRITTÄJÄN TYÖTÄ
TALVEN 2010 AIKANA Suomessa koettiin kuljetusalalla melkoinen lakkokevät.
Ensin lakossa oli AKT:n eli kuljetusalan
väki ja sitten ahtaajat. Molemmat lakot
vaikeuttivat huolinta-alan yritysten toimintaa, rekat eivät kulkeneet ja tavara
makasi konteissa Hampurin ja Rotterdamin satamissa. Pahin asia lakossa oli se,
että asiakkaat lähtivät muihin maihin, kuten Viroon ja Latviaan.
– Minusta on ihan törkeää järjestää
lakkoja talouskriisin aikana, koska jokainen yrittäjä taistelee viimeisen asti ja yrittää säilyttää työpaikkoja.
– Lisäksi luulen, että ennen lakon järjestämisestä pitää selvittää, pystyykö yrittäjä maksamaan erikoiskorvauksia työntekijälle vai ei? Järjestän nyt toimintaa uudella tavalla. Omaa työporukkaa tullaan
vähentämään ja lisätään alihankkijoiden
käyttöä, Natalia Tiilikka suunnittelee.
EAST LIGHT OY
Yritysmuoto
Toimiala
Perustamisvuosi
Toimipaikat
Työntekijöitä
Liikevaihto
osakeyhtiö
logistiikka
1989
Hamina ja Vaalimaa
16
2,5 miljoonaa euroa
61
Puhelinpalveluyritys tarjoaa töitä 50:lle
M
ika Turkki on kotoisin Mäntyharjulta ja tuli kouluun Kouvolaan vuonna 1988 ja valmistui kolmen
vuoden päästä laskentatoimen merkonomiksi. Varsin pian puhelias savolainen sai töitä ja hankki tärkeää
myyntikokemusta matkapuhelinalalta, joka oli tuottoisa ala 1990-luvulla.
– OTIN LOPPUTILIN VUONNA 1997 ja päätin perustaa erään toisen henkilön kanssa oman yrityksen Karhulaan, meillä oli
matkapuhelinmyynti ja Soneran edustus,
Mika Turkki kertoo.
Muutaman vuoden päästä Mika Turkilla oli kolme myymälää ja 15 työntekijää
ja ikää vasta vajaa 30 vuotta. Vastuu painoi harteita ja vauhti alalla oli kova.
Vuonna 2003 hän perusti uuden yhtiön nimeltään Fin Kotimaan Puhelinpalvelut Oy:n, jonka liikeideana on tuottaa tehokasta, asiakastyytyväistä palvelua niin
asiakkaille kuin operaattoreillekin etämyynnin muodossa koko maahan.
Matkapuhelinmyymälöistä Mika Turkki luopui yrityskaupan mukana vuonna
2005.
62
– Olin huomannut puhelimia myytäessä, että saaduista asiakkaista ei juurikaan
huolehdittu kaupan teon jälkeen. Päätin perustaa yrityksen, joka on yhteydessä asiakkaisiin ja tavallaan huolehtii, että
heillä on oikeanlaiset liittymät ja palvelu
operaattorin taholta toimii.
Fin Kotimaan Puhelinpalvelut Oy on
alan ainoa yritys Suomessa. Toki operaattoreilla on omia myyntihenkilöitä, mutta
Fin Kotimaan Puhelinpalvelut Oy on operaattoreista riippumaton tietoliikennepalveluden meklari, joka ei myy vain yhden
operaattorin tuotteita, vaan etsii asiakkaalle parhaimmat ratkaisut.
Suomessa on nykyisin 7,8 miljoonaa
puhelinliittymää. Asukasta kohti se tekee
1,5 liittymää.
– Ala on kovin kilpailtu ja edelleen
meillä on Euroopan halvimmat puhelinkustannukset. Matkapuhelin on kohta
markettien sisäänvetotuote siinä missä
ennen oli kahvi ja tulevaisuudessa matkapuhelin tietotekniset ominaisuudet ja
puhelimen palvelut tulevat olemaan laitetta tärkeämmät kilpailuvaltit.
Kouvolassa olevasta toimipisteestä
yrityksen 50 työntekijää soittavat vuosit-
tain 370000 puhelua, joista 100000 poikii
jonkinlaisen muutoksen asiakkaan liittymään. Yritys on kasvanut varsin nopeasti
nykyiseen mittaansa, mutta laajentumispyrkimyksiä ei yrityksen toimitusjohtajalla
ja perustajalle ole tällä hetkellä.
– Laajentaminen tarkoittaisi toista toimipistettä jollekin toiselle paikkakunnalle ja meillä on itse asiassa iso haasteet
saada hyviä työntekijöitä. Alasta on vähän vääriäkin käsityksiä, tämä ei ole joku
nuorten hätätyöpaikka, josta maksetaan
kurjaa palkkaa provisiopohjalla, Mika
Turkki tähdentää.
MEILLE TYÖNTEKIJÄ
ON SIJOITUS
MIKA TURKILLE ON muodostunut selkeä
käsitys työntekijöistä, joita hän ottaa töihin kuukausittain. Varsinaiset valinnat tekee rekrytointiyritys, mutta toimitusjohtaja haastattelee uudet työntekijät.
– Monet yritykset eivät uskalla ottaa
uusia työntekijöitä, koska työntekijä on
yritykselle kallis. Totta kai työntekijä on
kallis, jos hän ei tee mitään. Mutta meil-
lä työntekijä on sijoitus. Kun molemmat
ovat tyytyväisiä sekä talo että työntekijä niin tulos on molemmille positiivinen,
toki se ottaa aina aikansa, kukaan ei ole
seppä syntyessään, mutta pitää olla kärsivällinen.
– Yritys ei saa olle pelkkä työpaikka
työntekijälle, työssä pitäisi olla tekemisen meininki ja on tärkeää, että työntekijä myös viihtyy työssään.
Mika Turkin mukaan yrityksen työntekijät voi karkeasti jakaa kolmeen luokkaan:
– Yksi kolmasosa on alan ammattilaisia, joilla on halu tehdä asiakaspalvelua
nimenomaan puhelimitse- ei kasvotusten
Toinen kolmasosa ei vielä tiedä, mitä elämältään haluaa ja odottaa, tämä ikäluokka on pääasiassa 18–30 vuotiaita ja taloudelliset seikat pakottavat työhön.
– Kolmas kolmasosa on sellainen ryhmä, joka on tehnyt elämässään paljon
ja haluaa vaihtelua elämäänsä, iältään
he ovat jo yli 45-vuotiaita, monet paluumuuttajia entiselle kotiseudulleen.
Mika Turkki haluaa korjata väärinkäsityksiä puhelinmyyntialasta, jolla on vähän
huono leima.
– Meidän toimintamme on enemmänkin asiakaspalvelua kuin myyntityötä, me
tiedämme asiakkaistamme aika paljon
puhelimenkäyttäjinä. Meille ei ole myöskään uusien liittymien myynti tärkeintä
vaan asiakastyytyväisyys.
YRITTÄJÄ TOIVOISI ENEMMÄN
AIKAA IDEOIMISEEN
FIN KOTIMAAN PUHELINPALVELUT OY:N
toimitusjohtaja toivoisi, että hänelle jäisi
enemmän aikaa ideoida ja kehittää yrittämistoimintaa.
– Ala muuttuu ja kehittyy koko ajan,
uusin tieto on itse kaivettava esiin.
Yrittäjän työssä parhaimpana Mika
Turkki pitää sitä, että saa tehdä töitä sillä tyylillä kun haluaa ja pystyy mukauttamaan aikatauluja tarpeen mukaan. Rasittavimpana hän pitää sitä, että alaan liittyy
tietynlainen jatkuva epävarmuus.
– Tapahtuu sellaisia muutoksia, joihin
ei voi itse vaikuttaa, ne tietysti stressaavat välillä.
Mika Turkki on tyypillinen yrittäjä, joka ei
juurikaan malta pitää lomaa, mutta vastapainona työlle hänellä on mielenkiintoinen
ja aika kalliskin harrastus, rallin ajaminen.
Toki sieltä saa todella paljon uusia kontakteja, jotka ovat aina yritysmaailmassa tärkeitä. Ilman asiakkaita, yhteistyökumppaneita ei liikemaailmassa pärjää.
– Kalustona minulla BMW M3, jolla
ajan ralleja ja historic-ralleihin osallistun
Opel Ascona 400 -mallisella autolla. Ajan
vuodessa kymmenkunta rallia.
FIN KOTIMAAN
PUHELINPALVELUT OY
Yritysmuoto
Toimiala
Perustamisvuosi
Toimipaikka
Työntekijöitä
Liikevaihto
Slogan
osakeyhtiö
puhelinpalveluala
2003
Kouvola
50
2,7 miljoonaa euroa
Tunnemme
myymämme tuotteet
ja haluamme oppia
niistä aina lisää.
www.puhelinpalvelut.fi
63
Erilaisia yritysmuotoja
64
KOMMANDIITTIYHTIÖ on itsenäinen yh-
TOIMINIMI tarkoittaa nimeä, jota elinkei-
FRANCHISING-YRITTÄJYYS tarkoittaa sitä,
tiö, jonka varat ja velat ovat erillään yhtiömiesten omaisuudesta. Kommandiittiyhtiö perustetaan kirjallisella yhtiösopimuksella. Kommandiittiyhtiössä on
kahdenlaisia yhtiömiehiä, vastuunalaisia ja äänettömiä. Molempia tulee olla
vähintään yksi. Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat kommandiittiyhtiön velvoitteista henkilökohtaisesti, kun taas
äänettömät yhtiömiehet ovat vastuussa kommandiittiyhtiön velvoitteista ainoastaan asettamallaan pääomapanoksella. Kommandiittiyhtiö täytyy ilmoittaa
kaupparekisteriin.
nonharjoittaja eli yritys käyttää toiminnassaan. Toiminimeen syntyy yksinoikeus joko rekisteröimällä se kaupparekisteriin tai vakiinnuttamalla se.
Yleiskielessä toiminimellä saatetaan tarkoittaa myös itse yritystä varsinkin yksityisen elinkeinonharjoittajan liiketoimintaa.
että joku suuri ketju antaa yrittäjyysoikeuksia johonkin tiettyyn tuotemerkkiin
tällaisia oikeuksia hakeville eli liike toimii
merkin toimiluvalla.
OSAKEYHTIÖ on monissa maissa esiintyvä
yhtiömuoto, jossa omistus jakautuu siirtokelpoisiin määräosiin (osakkeisiin) ja omistajilla (osakkailla) on yhtiön toiminnasta rahoitettu vastuu. Osakeyhtiö mahdollistaa suurten yritysten omistamisen pienissä osissa.
Cursor Oy,
Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö
PL 14, Kyminlinnantie 6, 48601 Kotka
keskus 040 190 2500, [email protected]
email: [email protected]
www.cursor.fi
Pirjo Kuusela
Yritysneuvoja,
vastuualueena toimivat
yritykset
Puh. 040 190 2517
Maarit Koverola
Projektipäällikkö, KotkanHaminan seudun
YES -keskus
Puh. 040 190 2545
Markku Merovuo
Yrityspalvelujohtaja
Puh. 040 190 2511
Sini Hukka
Yritysneuvoja,
vastuualueena
kansainväliset asiat
Puh. 040 190 2513
Outi Vilén
Projektipäällikkö,
Maahanmuuttajien ohjaus
yrittäjyyteen
Puh. 040 190 2515
Kristiina Kuparinen
Yritysneuvoja,
vastuualueena aloittavat
yritykset
Puh. 040 190 2516
Marja Holopainen
Projektipäällikkö, Bic Kymi
innovaatiopalvelut
Puh. 040 190 2514
Jari Järvinen
Yritysneuvoja,
vastuualueena
maaseutuyritystoiminta
ja bioenergia
Puh. 020 747 3439,
0400 432 742
Milla Lehkonen
Yritysneuvoja,
aloittavat yritykset
Puh. 040 190 2518
Eija Hämäläinen
Projektipäällikkö,
vastuualueena sijoittuvat
yritykset
Puh. 040 588 7696
Kuvat: Kari-Matti Salonen
65
Kouvola Innovation Oy:n yrityspalvelut
Paraatikenttä 4, 45100 Kouvola
Vaihde puh. 020 615 7210
[email protected]
www.kinno.fi
Gardemeister, Leena
Yrityspalvelupäällikkö
Puh. 020 615 8191
[email protected]
Vaurula, Reijo
Projektipäällikkö, Kouvolan
seudun YES -keskus
Puh. 020 615 6457
[email protected]
Vilén, Outi
Projektipäällikkö,
Maahanmuuttajien ohjaus
yrittäjyyteen
Puh. 040 190 2515
[email protected]
Lehmusmetsä, Timo
Yritysneuvoja
Puh. 020 615 5957
[email protected]
Ikonen, Jukka
Yritysneuvoja,
maaseutuyritystoiminta
Puh. 020 747 3415,
040 5036 605
[email protected]
Airikainen, Aleksandra
Projektipäällikkö,
Bisnesmaraton
Puh. 020 615 8140
aleksandra.airikainen@
kinno.fi
Kalenius, Pekka
Projektipäällikkö,
Bic Kymi ry
Puh. 020 615 8107
[email protected]
66
Muistiinpanoja
67
Muistiinpanoja
68