Yrittäjyystarinoita Kymenlaaksosta
Yrittäjyystarinoita KYMENLAAKSOSTA 2010 Tiedustelut: Reijo Vaurula, [email protected] Maarit Koverola, [email protected] Toimitus: Reijo Vaurula, YES -keskus, Kouvola Ulkoasu ja taitto: Petteri Mero [email protected] Painopaikka: Solver Oy, Kouvola (Anjalankoski) Kustantaja: YES -keskus / Kouvola Innovation Oy, kehityspalvelut, Kouvola YES -keskus / Cursor Oy, Kotka ISBN 978-952-92-7277-8 Yrittäjyystarinoita KYMENLAAKSOSTA 2010 Nuoret – teitä tarvitaan täällä! KASVATETAANKO SINUSTA NYT väkisin yrittäjää näiden hyvien yrittäjätarinoiden myötä? Ei, mutta sinusta toivotaan yritteliästä kansalaista, joka tehdessään työkseen mitä tahansa, voisi toimia yrittäjämäisesti eikä vain ajatella, että ”mä olen täällä vaan töissä”. Kuten hyvin tiedät, Kymenlaaksossa on teollisuuden vaikeuksien vuoksi menetetty satoja työpaikkoja viime vuosien aikana. Kehitys ei varmaankaan jatku näin synkkänä, mutta uutta isoa teollisuutta tuskin tänne tulee lisää. Siksi on hyvä herättää kysymys, olisiko yrittäjyys tai yrittäjän palveluksessa työskentely yksi vaihtoehto. Tähän kirjaan valitut yrittäjätarinat valavat toivottavasti sinuun uskoa siihen, että elämässä kannattaa yrittää ja joskus ottaa hallittuja riskejäkin. Lähes kaikki näistä yrittäjistä kertovat yrittämisen yhdek- si tärkeimmistä eduista vapauden, mahdollisuuden tehdä asioita omalla tavalla. Toki yrittäjä tekee pitkää päivää ja lomaedut ovat pienemmät kuin esimerkiksi virkamiehellä. Silti jokainen tähän kirjaan haastateltu yrittäjä näkee valintansa positiivisena. Yrittäjät myös haluavat sellaisia työntekijöitä, joilla on yrittävä elämänasenne valmiina. Kahvi- ja ruokatuntien odottamiseen keskittyvät työntekijät eivät ole yrityksen kannalta hyviä työntekijöitä. Usea yrittäjä korostaa myös omassa haastattelussaan vastaavasti arvostavansa ja myös palkitsevansa hyviä työntekijöitään. Monen yrittäjän oman yritysidean taustalla on keksintö, innovaatio – voisiko tämän tai tuon asian tehdä toisella tavalla. Tämä nousee esiin monessa tämänkin kirjan tarinassa. Mieti itse: löytyisikö joku idea, jota voisi lähteä kehit- tämään edelleen? Suomessa olisi puunjalostuksesta löydettävissä paljon uusia innovaatioita. Ne pitäisi vain löytää! Tiedämme, että toisenlaisiakin esimerkkejä on ja on yrittäjiä, jotka ovat tehneet konkurssejakin. Ymmärrät varmaan, että emme mielellämme halua ottaa negatiivisia esimerkkejä esiin, jos pyrimme maakuntana kohti parempaa tulevaisuutta. LUOVUUS JA INNOVATIIVISUUS – tapa aja- tella asioita uudella tavalla – sitä me kaipaamme Kymenlaaksossa. Teissä nuorissa on valtava potentiaali, te olette monessa asiassa meitä vähän vanhempia edellä ja meitä viisaampia. Toivomme, että voisitte käyttää tätä lahjakkuutta ja potentiaalia kotiseutumme hyväksi sitten kun olette hakeneet koulutuksenne ja ammattitaitonne vaikkapa jostakin muualta. Teitä tarvitaan täällä! ASIAAN LIITTYVIÄ NETTIPORTAALEJA www.yes-keskus.fi www.nuoriyrittajyys.fi www.tat.fi www.yrittajat.fi www.cursor.fi www.kinno.fi TÄMÄN KIRJAN ON kustanut valtakunnallinen YES -yrittäjyyskasvatusverkosto ja sen aluetoimijat, Kotkan-Haminan ja Kouvolan seudun YES -keskukset. Toivomme, että tällä kirjalla olisi käyttöä kouluissa yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmaa toteutettaessa ja toivomme, että tämä kirja voisi olla omalta osaltaan herättämässä Kymenlaaksoon uutta, yritteliästä elämänasennetta. projektipäällikkö Kotkan-Haminan YES -keskus kehittämisyhtiö Cursor Oy Reijo Vaurula projektipäällikkö Kouvolan seudun YES -keskus Kouvola Innovation Oy KUVA: PAULA OJANSUU Maarit Koverola Sisällysluettelo Satu Ahlman: Kymenlaaksolaisia yrittäjätarinoita..................................... 6 Pirjo Kuusela: Ei pelkästään rahasta mutta kannattavasti ............................. 7 Jaana Seikkula-Leino: Miten yrittäjyydestä opitaan oikeasti? ........... 8 Siru Vainio: Keitä ovat tulevaisuuden tekijät? ........................10 Pentik Oy ...........................................12 YRITTÄJYYSTARINAT Gameworn Europe ............................14 Nuttu – lasten kvariaatti .....................16 Mediatehdas Dakar Oy......................18 Tmi Sofia Virtanen .............................20 Arvolista Oy .......................................22 Menokone Oy....................................24 Idiootti ...............................................26 Nitro Games ......................................28 Lomakylä Santalahti ...........................30 Caminito Oy ......................................32 Kouvolan ompelukonehuolto A. Huttunen .......................................34 Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy........36 Kouvolan Musiikki Oy ........................38 Huvipaja Oy .......................................40 City-TB ...............................................42 Kymen Putkipojat ..............................44 Puu ja Kaato Ky .................................46 Joona Oy ...........................................48 Kotkan Garderobi Oy ........................50 Vekkuli-päiväkodit .............................52 Puurin Kanala ....................................54 Kaakon Kuntohoito Oy ......................56 Erkan Öncü Ky ...................................58 East Ligth Oy .....................................60 Fin kotimaan puhelinpalvelut Oy.......62 Erilaisia yritysmuotoja ........................64 Kymenlaaksolaisia yrittäjätarinoita ONNITTELUT OIVALLISESTA VALINNAS- TA, sinulla on kymenlaaksolaisia yrittäjä- tarinoita kertova YES -katalogi kädessäsi! YES -verkostossa tehdään aktiivista yrittäjyyskasvatustyötä joka päivä eri puolilla Suomea. Yksi työmuoto on kouluyritysyhteistyö. Jotta hyvät käytänteet, tarinat ja caset leviäisivät koko kansan tietoisuuteen, julkaisemme YES -katalogisarjaa. Tämä katalogi saa kunnian olla ensimmäinen alueellinen katalogi julkaisusarjassamme. Yrittäjyys kantaa Suomea ja tämän vuoksi koulu-yritysyhteistyön tulisi olla luonnollinen ja säännöllinen osa oppilaitosten arkea. Tässä yhteistyössä niin oppilaat kuin opettajatkin saavat tuoreinta tietoa eri sektoreiden työelämävaatimuksista. Vastaavasti yrittäjä saa yhteistyön kautta tietoa tämän päivän koulusta, nuorten näkökulmasta ja tutustuu samalla ehkäpä tulevaisuuden työntekijäänsä. Yhteiskunnan ja yrittäjien näkökulmasta itseensä luottava, omat taidot tiedostava ja ammattitaidostaan ja osaamisestaan 6 itsevarma yksilö voi hyvin ja pärjää asenteellaan yhteiskunnan myllerryksissä. Toivomme katalogin yrittäjätarinoiden tempaavan Sinut mukaan hedelmällisen ja eteenpäin vievän koulu-yritysyhteistyön TUNTEESEEN ja tuovan ideoita oman alueesi koulu-yritysyhteistyöhön. Ehkäpä alueellinen julkaisusarjamme saa jatkoa Sinun alueesi yrittäjätarinoista jatkossa…? Kiitos Kymenlaakso! Satu Ahlman YES -verkoston johtaja Ei pelkästään ”V almentaja – se on minun työni yritysneuvojana”, kiteyttää yritysneuvoja Pirjo Kuusela Kotkan-Haminan kehitysyhtiö Cursor Oy:stä. VALMENNETTAVAT TÄHTÄÄVÄT OMAAN maaliinsa mutta ovat silti joukkuepelaajia, koska yrittäminen yksin ilman verkostoja on rankkaa suossa tarpomista. Minusta katsoen pelaajat ovat kahdessa joukkueessa: joko yritystoimintansa aloittamista suunnittelevia tai jo toimivia yrittäjiä, jotka päivittävät yritystään ja sen toimintoja vastaamaan asiakkaidensa muuttuvia tarpeita – asiakas haluaa ostaa vain kun tuote tai palvelu täyttää hänen tarpeensa ylivoimaisesti. Kun etsitään kokonaisvaltaisia ratkaisuja toimivan yrittäjän ongelmiin, ei tyydytä pelkästään tuunaamaan ulkokuorta. Käydään läpi osa osalta kokonaisuus – esimerkiksi tuotanto, markkinointi, laskenta ja henkilöstöasiat. Aika ajoittain tehtävä yrityksen huoltotarkastus päivittää yrityksen palvelut ja tuotteet sellaisiksi, että asiakas valitsee juuri sen yrityksen monien kilpailijoiden joukosta. Aloittava yrittäjä opettelee perusasioita yrityksensä toimintojen rakentamisessa rahasta mutta kannattavasti kannattavaksi liiketoiminnaksi. Koska kukaan ei ole mestari luonnostaan, on opiskeltava yritystoiminnan perussäännöt osana yhteiskuntaa. Liiketoimintakokonaisuus käsittää monia tehtäviä: tuotannon, markkinoinnin, talous-ja hallintoasiat, kehittämisen ja asioinnin viranomaisten kanssa. – Aluksi ohjaan aloittavan yrittäjän neuvontatilaisuuteen opiskelemaan perusasioita ja lopulta kirjaamaan suunnitelmansa liikeideakuvaukseksi sekä kannattavuusarvioksi rahoitussuunnitelmineen, kiteyttää Pirjo Kuusela. Omat ajatukset selkiytyvät ja asiakirjat auttavat jatkossa idean esittelemistä esimerkiksi rahoittajille. Erittäin tärkeää on tunnistaa yritystoimintaa väijyvät vaarat. Niiden päivänvaloon nostamista kutsutaan riskienhallinnaksi. Yhteisneuvontatilaisuudessa yrittäjäkokelas on kaltaistensa joukossa. Siispä yhteistoimintaverkkoja virittämään! SUOMESSA ON NOIN 270 000 YRITYSTÄ LASKENTATAPOJA ON MONTA, mutta kar- keasti arvioiden maassa on noin 270 000 yritystä. Yrittämisen tärkeyden ymmär- tää kun muistaa, että ilman kannattavaa yritystoimintaa ja siitä koituvaa verokertymää ei voitaisi rahoittaa päiväkotien, koulujen tai vaikkapa armeijan ylläpitoa. Menestyvä yritystoiminta pitää siis yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Yritystoiminta on eri asia kuin harrastustoiminta. Yrittäjä on sijoittanut itsensä, osaamisensa ja varallisuuttaankin tehtävään, johon sisältyy myös melkoinen menettämisen riski. Yrityksen on tuotettava voittoa, jotta yrittäjällä olisi yksityiselämässään varaa maksaa omat kulunsa ruokalaskuista harrastuksiin. Toiminnan pitää olla kannattavaa, mutta sen pyörittäminen ei saa viedä yrittäjän kaikkea valveillaoloaikaa. Kukaan ihminen ei ole robotti 24/7 – puheet sellaisista ovat satuja. Yksi yrittäjän tärkeimmistä ominaisuuksista ovat vuorovaikutustaidot. Pitää löytää ne ihmiset ja tahot, joiden kanssa yhteispeliä pelaamalla syntyy maaleja. Kaikkea ei voi eikä tarvitse tehdä ja osata yksin. Useinkaan se ei ole edes taloudellisesti kannattavaa. Perusasia on, että osaa arkipäivän käytöstavat ja osaa ottaa muutkin huomioon. Mielenkiintoisia valmennettavia riittää. – Erityisen iloinen olen silloin kun tapaan nuoren innokkaan yrittäjänalun, jonka lii- keidea poikkeaa kaikkein tavanomaisimmista tai joka on yrityksen tuleva jatkaja. Suomessa kannetaan huolta siitä, että yrittäjämme harmaantuvat kovaa vauhtia eikä jatkajia yrityksiin tahdo löytyä. Nuorten ajatusmallit liikkuvat liukkaasti ja he näkevät businessmahdollisuudet tuoreimpina kuin me keski-ikäiset. Nuoret uskaltavat pistää itsensä peliin, heittäytyä. Eräskin nuori mies rakensi kirjoittamisen lahjastaan yrityksen (tässä kirjassa toisaalla esitellään tämä nuori mies – Tuukka Sandström). Hän yhdisti elämänkokemuksensa taksikuskina Helsingissä. Ajoreissuilla kuullut jutut rakentuivat hulvattomaksi pokkariksi ”Taksipuhetta”. Kirjan tekeminen ja muidenkin kirjoittajien teosten kustantaminen veivät miehen. Idea osaamisen ja harrastuksen muuttamisesta yritystoiminnaksi toi hänet asiakkaaksemme ja yhdessä ryhdyimme pohtimaan, kuinka saada ideasta aikaiseksi kannattavaa liiketoimintaa. 7 Miten yrittäjyydestä opitaan oikeasti? PÄÄOSIN IHMISET OPPIVAT asioita koulun ulkopuolella. Mietipä esimerkiksi, mitä asioita osaat ja mitkä tiedoista ja taidoista ovat karttuneet koulun ulkopuolella? Miksi emme hyödynnä tätä paremmin? Yrittäjyyskasvatuksessa tarkoituksena on, että oppimista tapahtuu koulun ulkopuolella. Hmm… mielenkiintoista. Mutta ajatelkaa, mikä mahdollisuus. Kerrankin voidaan hyvällä omallatunnolla karata koulusta ja vieläpä kouluaikana. Tutustuin kerran, taisi olla vuonna 1989, Isossa-Britanniassa oppilaitokseen, jossa oli keskeinen tavoite, että opetus tiettyjen periodien aikana toteutetaan poissa koulusta. Kyseessä ei siis ollut mikään luokkaretki, vaan esimerkiksi viikon ajan oltiin poissa koulusta oppimassa. Opittiinpa sitten mitä tahansa, kertolaskuja, maanosia, kirjallisuutta, mentiin ulos koulusta. Jospa olisin saanut kokea tämän omassa koulussani! Yrittäjyyskasvatuksessa puhutaan usein sisäisestä ja ulkoisesta yrittäjyydestä. Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa yritteliästä toimintatapaa, joka liittyy lähinnä yksilön ja yhteisön luovaan toimintaan tietynlaisessa ympäristössä. Sisäinen yrittäjyys on myös sitä, kun yhteisössä kehittyy yritteliäs ilmapiiri. Havaitaan olemassa olevat mahdollisuudet, tartutaan niihin ja luotetaan omaan onnistumiseen. Yrittäjyyskasvatuksen alkuvaiheessa eli perusasteella käsitetään yrittäjyyskasvatuksen erityisesti liittyvän sisäisen yrittäjyyden kehittymiseen. Toisaalta painotetaan myös ulkoista yrittäjyyttä. Ulkoinen yrittäjyys liitetään esimerkiksi työ- ja elinkeinoelämän tuntemisen kehittämiseen, yritysyhteistyöhön, yrittäjyydestä kiinnostumiseen ja yrittäjäksi kasvamiseen. Ideaalitilanteessa yrittäjyyskasvatus on sen kaltaista, että siihen liittyvät sekä sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden elementit. KUN LUPASIN KIRJOITTAA tämän lyhyen artikkelin yrittäjyyskasvatuksesta, lupasin myös hieman ”briiffata” yrittäjyyskasvatukseen. Mistä on siis kyse? Yrittäjyyskasvatuksessa pyritään siihen, että opitaan yrittäjyydestä sekä kehitytään yritteliäiksi. 8 YRITTÄMISTÄ ON TEHTY yhdessä ja yksin. Aina on myös yritetty. Mutta miksi yrittämistä halutaan nykyaikana entisestään vahvistaa? Miksi yrittäminen halutaan viedä oppilaitoksiin? Euroopan unioni ja siten myös Suomi painottaa hyvinvoinnin luomisessa yrittäjyysvalmiuksien oppimista. Yrittäjyyskasvatuksen tulisi sisältyä koko koulutusjärjestelmään. Yritteliään yhteiskunnan merkitys tulee esille myös entistä laaja-alaisemmin – ei pelkästään elinkeinoelämän näkökulmasta. Esimerkiksi sosiaalisesta lähtökohdasta jo pelkästään perhesuhteiden muutokset luovat paineita erilaisten vaihtoehtojen etsimiseen. Työorganisaatiot ovat muuttuneet, globaalit tekijät ohjaavat kansainvälistymiseen ja niin edelleen. Yksilöt ovat eri vaihtoehtojen ja epävarmuuden edessä. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN AVULLA ON mah- dollista ohjata yksilöitä ja yhteiskuntaa kohtaamaan muutoksia ja hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja selviytymiseen. Yrittäjyyskasvatus on perimmiltään kansalaiskasvatusta, jolloin vaikutetaan taitoihin, käyttäytymiseen ja uskomuksiin. Yritteliäisyyden kehittyminen liittyy henkilökohtaiseen elämään sekä ammatillisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Yrittävät ihmiset toimivat eri puolilla yhteiskuntaa – sekä liiketaloudellisella että voittoa tuottamattomilla sektoreilla. Yrittäjyyskasvatuksessa on kyse myös siitä, että kasvatus- ja koulutustyön tavoitteina ovat uusien yritysten perustaminen, yritysten toiminnan tehostaminen sekä liikeideoiden kehittäminen. Nämä tavoitteet ovat yksilöja ryhmäkohtaisia. Lisäksi yritysten perustamiseen (ja toiminnan tehostamiseen) liittyvät tavoitteet ovat sidoksissa sekä koko yhteiskuntaan että erilaisten yhteisöjen sisäiseen toimintaan. KUTEN MAINITSIN, yrittäjyyskasvatukses- sa puhutaan myös yrittäjistä – on kai aika luonnollista. Käytännössä yrittäjät ovat kuitenkin oiva esimerkki siitä, miten omalla yritteliäisyydellä on mahdollistunut yrittäjäksi kehittyminen. Yrittäjäesimerkeistä kuuleminen viitoittaa polkua siihen, miten muutkin voisivat kehittää omaa yritteliäisyyttään ja yrittäjyyttään. Tämän vuoksi tähän kirjaan kootut yrittäjätarinat ovat loistava väline ajatusten herättämiseen. Mukana on myös monenlaisia yrittäjän tarinoita – ja paljon! Ja hyvä näin! Yrittäjyydestä tulisi saada monipuolinen kuva. Suomessa yrittäjyydestä puhutaan aika vakavasti ja yksioikoisesti, kravatit kaulassa ja hillitysti. Niin, ja onko yrittäjyys sitten jotenkin omistettu miehille? Se on niin hienoa – sitä ”oikeaa” bisnes-juttua! Ja missä keskustelu liikkuu? Itk-ala, nokiat jne. Onko yrittäjyys muuten jotenkin in- sinööriasioihin liittyvä asia – tuskin? No, ehkä joku tämänkin sortin yrittäjyydestä innostuu, ja hyvä niin. Mutta kun ajatellaan, että yrittäjyyskasvatuksessa pitäisi innostaa nuoria yrittäjyyteen, niin kai pointti on siinä, että huomioidaan yrittäjyyden laaja-alaisuus. Tarkastelepa, miten tässä kirjassa tulee esille, kuinka ennakkoluulottomasti on lähdetty kehittämään jotakin yritysideaa? Siinä on juuri se juttu, mikä liittyy yrittäjyyteen. Kehitä idea ja lähde viemään sitä määrätietoisesti eteenpäin! Ja ole rohkea ja erilainen muin muut! MITEN SITTEN OPETTAJA kasvattaa yrittä- jyyteen? Hyvä kysymys. Aloitetaanko oppitunti näin: ”Tänään me sitten opimme yrittäjyydestä – ja minä kerron teille, miten tämä asia opitaan”? Hah, hah! Ehkä olisi aiheellista laittaa lapset ja nuoret itse pohtimaan, miten sitä yrittäjyyttä voisi tehdä. Ja mitä opettaja voi sitten siinä tehdä? Tukea esimerkiksi sitä, että oppijat näkevät mitä villeimpiä esimerkkejä yrittäjyydestä. (Huom! tätäkin kirjaa voi hyödyntää, jos haluaa laittaa jotakin ideointia alkuun…) LISÄKSI TÄMÄN KALTAISTA prosessia voi- daan tukea esimerkiksi aivoriihillä ja ajatuskartoilla, joissa vapaasti ja luovasti ”heitellään” ideoita laidasta toiseen. Tämän jälkeen eri vaihtoehdot punnitaan ja valittujen ratkaisujen perusteella laa- ditaan toiminnan toteuttamiseen järkevä suunnitelma. Näin on mahdollista yrittäjyyskasvatuksessa vahvistaa oppilaiden systemaattista ja strategista ajattelua, joka on myös yrittäjyyskasvatuksen keskeinen lähtökohta. Liike – ideoiden kehittäminen perustuu myös tämän kaltaiseen ajattelumalliin. Näitä ideoita voi myös testata oppilaitos-yritys-yhteistyössä. Mitä oikeat yrittäjät ajattelevat oppilaiden ideoista? Näin voidaan vahvistaa oppilaiden valmiuksia lähteä kehittämään omaa yritystoimintaansa jossakin vaiheessa elämäänsä. Tätä juttua kirjoittaessani en ole vielä nähnyt niitä kaikkia yrittäjyystarinoita ja – ideoita, jotka tähän kirjaan tulevat. No, itse taidankin tämän jutun päätteeksi lähteä nettiin surffailemaan Suomen hulluinta yritysideaa. Saadessanne kirjan käteenne, hakekaa se siitä! KUVA: PAULA OJANSUU Jaana Seikkula-Leino Kirjoittaja on yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopistosta 9 Keitä ovat tulevaisuuden tekijät? P itäisikö yrittäjyys saada huimaan kasvuun Kymenlaaksossa? Syytä olisi, sillä ilman uusia yrityksiä, toimivien yritysten kasvua tai ihmettä ei alueellamme ole hääppöisiä tulevaisuudennäkymiä. Kuten kaikki tiedämme, väki ikääntyy – jopa nopeammin kuin muualla Suomessa perinteiset teollisuuden alat eivät työllistäkään kuten ennen ja nuoria valmistuu suoraan kortistoon. Alueemme imago ja yrittäjyysilmapiiri eivät tunnu houkuttelevan. NYT VIIMEISTÄÄN ON aika kääntyä tulevaisuutemme tärkeimmän, mutta liian usein taka-alalle jäävän ryhmän, nuorten puoleen. On osoitettava aitoa kiinnostusta sekä tukea heidän työllistymiseensä. Kymenlaaksoa on kehitettävä yrittäjämyönteisemmäksi, jotta suurempi osa nuoria jäisi tai palaisi opiskelujensa jälkeen kotipaikkakunnalleen yrittämään ja työtä tekemään. MYÖS HYVIN USEIN nuoren yrittäjäuraa jar- ruttaa – jopa tietämättään – koti ja koulu! Yritteliäisyyteen johtava ja kannustava 10 kasvatus ei olekaan itsestäänselvyys. Eivät nuoret luonnostaan pelkää yrittämistä ja työntekoa, vaan luottavat vanhemmilta ja viisaammilta saamaansa informaatioon ja tekevät tulevaisuudensuunnitelmansa sen mukaan. Jos koululla ei ole tarjota ajantasaista tietoa yrittämisestä, sitä on hankittava! Ikävä kyllä hyvin usein päädytään toistelemaan vanhentuneita kliseitä yrittäjyydestä, sen sijaan että käytettäisiin esimerkkeinä toimivia menestyviä yrityksiä ja nuoria yrittäjiä. Tehokas jarruttaja on myös yhteiskuntamme, jonka visioissa ihmiset ovat samasta muotista valettuja ”koneita” samankokoisine palkkapusseineen ja eläkkeineen. Olemmehan kaikki oppineet; luovuus ei elätä ja raha ratkaisee? Raha on tietenkin yksi yrittäjyyden elementti, mutta rinnalle nousee koko ajan uusia vahvoja arvoja. Niistä syntyy innovatiivisia yrityksiä ja konsepteja! YRITTÄJYYS EI OLE vaikeaa, kun idea, asenne ja motivaatio ovat kohdallaan. Yrityksen perustaminen on helppoa – tukea ja tietoa löytyy yllin kyllin kun osaa etsiä ja pyytää! Nykyään yrittäjät kannustavat toisiaan; on tärkeää verkostoitua erilaisten ja eri ikäisten yrittäjien kanssa. Kaikkien ei tarvitse itse perustaa yritystä, sen voi ”periä” tai ostaa asiakkaineen päivineen. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, voi palkata työntekijöitä, asiantuntijoita tai käyttää alihankintayrityksiä. Tilojen ja laitteiden omistukselle löytyy useita vaihtoehtoja. Monet ovat luoneet yrityksen harrastuksensa pohjalta. Nuoret tiedostavat yrittäjyyden riskit, mutta ovat rohkeita kokeilemaan. Epäonnistumista ei enää koeta suureksi häpeäksi, vaan se saattaa jopa edesauttaa onnistumista. YRITTÄJÄN VAPAUS JA luovuus omassa työssään korvaa hieman pidemmät päivät kuin palkansaajilla. Oma hyvinvointi, terve itsekeskeisyys ja itsetuntemus ovat nousevia trendejä. Varmasti moni nuori miettii jo näiden saavuttamiseksi yrittäjyyttä vaihtoehtona! ”Yrittäjyys kantaa Suomea” on slogan, joka myös Kymenlaaksossa tulisi viimeistään nyt ottaa tosissaan. Yrittäjyyden pitää olla varteenotettava vaihtoehto, kun ohjaamme nuoria ”tulevaisuuden tekijöitä” heidän työelämä-suunnitelmissaan! KIRJOITTAJA: Siru Vainio on yrittäjä, Kouvolan Yrittäjien puheenjohtaja ja Kymen Yrittäjien nuorten yrittäjien yhteyshenkilö. Siru Vainio valmistui vaatetus-/sisustus alan artesaaniksi 1996 ja heti tuolloin perusti ystävänsä kanssa vaatetusalan yrityksen. Muutaman vuoden jälkeen heidän tiensä erkanivat ja Siru halusi ruveta yrittämään yksin, Siru Design onkin toiminut siitä lähtien. Siru on yrittämisen ohella kouluttautunut paljon. Hän valmistui sisustussuunnittelijaksi 2004, jonka jälkeen sisustuksen ja vaatetuksen lisäopintoja on ollut tasaisesti vuoteen 2009 saakka. Siru Design tarjoaa yksilöllistä suunnittelua ja valmistusta sisustukseen ja vaatetukseen. ”Sisustustekstiilit ja vaatteet valmistamme ateljeetyönä omassa ompelimossa Kouvolassa. Toimin yhteistyöverkostossa muiden alan ammattilaisten kanssa ja teemme puolin ja toisin alihankintatöitä toisillemme.” Siru pitää hyvien ja luotettavien kumppanien löytymistä yhtenä tärkeimmistä tekijöistä yritystoiminnalleen. Toinen tärkeä asia on palvelun ja tuotteen tiukka laadunvalvonta, eli ammattiylpeys. ”Kaikkein tärkeimpänä kuitenkin tulevat asiakkaat, joiden ansiosta olen saanut yrittää jo näin pitkään.” Tällä hetkellä Siru Design suunnittelee uudistuksia toimintaansa, niin kuin yrittämiseen usein kuuluukin. ”Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.” SIRU DESIGN Yhtiömuoto Toimiala Toimipaikka Perustamisvuosi Liikevaihto toiminimi sisustussuunnittelu Kouvola 1998 50 000 www.sirudesign.fi 11 P entik Oy:n tarina alkoi 1960-luvulla kun Anu Pentikäinen jäi työttömäksi kotitalousteknikon ja askarteluohjaajan työstään. Pentikäiset muuttivat perheenpään, Topi Pentikäisen opettajapestin perässä Posiolle. Siellä alkoi Pentikin tarina, Pentikäisten lastenhuoneesta. Ensimmäinen tehdas valmistui Posiolle vuonna 1974. Kuusankoskelta kotoisin oleva Anu Pentik USKOO PIENEEN YRITTÄJYYTEEN – ALOIN VALMISTAA KYNTTILÄNJALKOJA lastenhuoneessa missä oli myös ensimmäinen polttouuni. Oulussa vuonna 1972 messuilla oli ensimmäinen messuosastomme ja sain siellä muutaman hyvän ohjeen, joiden varassa on menty eteenpäin. Minulle sanottiin, että luokaa yhdessä hyvä nimi tuotteelle, nykyisin puhutaan brändistä ja älkää myykö kaikille, valitkaa asiakkaanne. Topi tuli sitten minulle töihin ja vaikka silloin varoiteltiin, että yrittäjäpariskunnalle tulee helposti ero. Me olemme edelleen onnellisesti yhdessä. 12 PENTIK OY Yhtiömuoto: Toimiala: osakeyhtiö keramiikan tuotanto ja myynti Perustamisvuosi: 1974 (ensimmäinen tehdas valmistui Posiolle) Toimipaikat: tehtaat: Posio, Puola, Unkari, Aasia myymälöitä: 89 (Suomessa 80, Ruotsissa viisi, Norjassa neljä) Työntekijöitä: yli 300 Liikevaihto: 37,1 M€ (2009) www.pentik.com PENTIKILLÄ OLI ALUSTA alkaen halua laajentaa toimintaansa ja hakea hyvät suunnittelijat ja muotoilijat heille töihin, ulkomaita myöten. – Henkinen kasvu oli välttämätöntä, Anu Pentik tähdentää. Pentik Oy työllistää tänä päivänä yli 300 ihmistä, myymälöitä on Suomessa 80, Ruotsissa on viisi ja Norjassa neljä myymälää. – Emme aio kasvattaa enää myymälöiden määrää Suomessa, mutta laajennamme niiden kokoa. Kuusankosken laajennettu myymälä on Anu Pentikin mielestä nyt sopivan kokoinen, jotta siellä voidaan ottaa myyntiin uudet sisustusideat, joita hänellä on paljon. Lamasta huolimatta Pentik Oy:n liikevaihto on kasvanut 11 prosenttia. Vuoden 2008 32 miljoonasta liikevaihdo arvioidaan kasvavan kuusi miljoonaa eli 38 miljoonaan euroon. – Minulla on yhä vielä 67-vuotiaanakin ilo ja innostus tähän työhön ja haluan suunnitella uutta, nimenomaan sisustukseen. Pentik ei ole pelkkä kipon tekijä, Anu Pentik tähdentää. PENTIK OY VALMISTUTTAA osan tuot- teistaan Aasiassa, Puolassa ja Unkarissa, mutta keramiikka ja kynttilät tehdään edelleen Suomessa. Yhtiön tuotantolai- toksilla Posiolla on töissä yli 100 henkilöä. Posiolla on tuotantolaitosten yhteydessä myös Pentikin historiasta kertova tasokas museo ja näyttely. Pentik Oy valmistaa vuosittain yli miljoona keramiikkaesinettä. Anu Pentik on halunnut palata omille juurilleen Kuusankoskelle ja pitää vuosittain vaihtuvia näyttelyjä Pentik-paviljongissa Kuusankoskella. ANU PENTIK PERÄÄNKUULUTTAA KÄDENTAITOJA ANU PENTIK USKOO edelleen yrittäjyy- teen Suomessa vaikka moni yritys viekin tuotantoaan halvempiin maihin Aasiaan: – Aika pian Aasian halpatuotannon maat nostavat hintojaan ja logistiikka tulee aina vain kalliimmaksi. Euroopan hintataso ei olekaan kohta enää niin korkea kun palkat eivät enää nouse niin kuin ennen. – Täällä voitaisiin pian taas alkaa tehdä lasia ja perustaa kutomoita. Ongelma vain on siinä, ettei Euroopassa kohta enää osata tehdä käsillä mitään. – Silti uskon, että tulevaisuudessa mennään takaisin kohti pienyrittäjyyttä, enää ei tarvitse ottaa sellaisia riskejä kuin me otimme aloittaessamme oman yrittäjyytemme. 13 Lukiolainen perusti oman yrityksen: GWE ON EUROOPAN ENSIMMÄINEN KÄYTETTYJÄ PELIPAITOJA MYYVÄ YRITYS Y rityksen perustamiseen ei ikä ole välttämättä este. Tämän on osoittanut Elimäen lukion opiskelija, Matti Lindholm. Hän perusti yrityksen ollessaan vuonna 2009 lukion toisella luokalla. Matin yrityksen nimi on Gameworn Europe ja tuotteena käytetyt jääkiekkopelipaidat. YRITYSIDEANSA MATTI SAI menestykses- tä Yritys Hyvä -kirjoituskilpailussa vuonna 2008 ollessaan yhdeksännellä luokalle. Paitsi 500 euron palkinnon, Matti sai uskon oman liikeideaansa. – Päätin yhdistää huvin ja hyödyn, ei siinä sen kummempaa, Matti kertoo. Gameworn Europe perustettiin vuoden 2009 huhtikuussa, varsinainen myyntitoiminta alkoi saman vuoden marraskuussa, silloin avattiin myös nettisivut osoitteessa www.gwe.fi. YRITYKSEN TUOTEVALIKOIMIIN KUULUU toistaiseksi TPS:n, KalPan, Suomen A- maajoukkueen ja KooKoon pelipai- 14 toja. Suunnitelmissa on laajentaa valikoimaa isojen liigajoukkueiden paitoihin, kuten Jokereiden ja Kärppien paitoihin. – Isoilla joukkueilla on paljon faneja ja siksi myös potentiaalisia asiakkaita, Matti laskeskelee. Matin oma ensimmäinen paitaostos oli vuonna 2007 hankittu venäläisen Avangard OMSK -joukkueen Evgeni Chemerilovin käytetty pelipaita. – Olin siihen asti ostanut vain fanipaitoja. Tuosta Chemerilovin paidasta alkoi myös käytettyjen paitojen ostaminen ja nyt homma on vähän lähtenyt lapasesta, Matti naurahtaa. Tarkkaa myytyjen paitojen määrää Matti Lindholm ei paljasta liikesalaisuuteensa vedoten mutta jotakin voi päätellä yrittäjän kotitoimistossa olevasta kymmenien pelipaitojen rekistä. – Alku on ollut lupaavaa. Oskar Osalan paita on Matin kokoelman arvokkain. –Toista tonnia sen arvo on, Matti arvelee. ISOJA LAAJENNUSSUUNNITELMIA EI Eli- mäen lukion toista luokkaa käyvällä Matilla ole yrityksensä suhteen. Hän epäilee, että tienaisi aikaan elantonsa paitoja myymällä. Nollatulosta yrittäjä pitää hyvänä tavoitteena muutaman vuoden kuluessa. Ensimmäiselle vuodelle on budjetoitu pientä tappiota. Erikoisin paita, mitä häneltä on jo kyselty, on Kiuruveden Jänteen käytetty paita. Vielä ei ole tehty tilausta. Myös Vancouverin olympialaisten paitoja on kyselty, sellaisen hankkiminen voikin olla haastava toimeksianto, sillä paitojen hinnat muodostuvat aika korkeiksi, olympiapronssi on paitojen hintaa ilman muuta nostava tekijä. Vanhemmiltaan yrittäjägeenin perinyttä Mattia saattaa kiinnostaa yrittäjyys ammattina. Se tähtäimessä hän suunnittelee opiskelu-uraansakin: – Journalistiikaa tai kauppatieteitä, lopullinen valinta on vielä tekemättä. GAMEWORN EUROPE Yhtiömuoto Perustamisvuosi Toimiala Toimipaikka Työntekijöitä Liikevaihto toiminimi 2009 nettimyynti Kouvola (Elimäki) yksi (osa-aikainen < 50 000€ www.gwe.fi 15 Käytetystä lastenvaatteesta brändi – Nuttu T anja Palmu mietti muutama vuosi sitten, palatako hoitovapaaalta sairaanhoitajan kiireiseen vuorotyöhön. Tanjalla oli vakituinen työpaikka Tampereella. Paluu juurille Kotkaan alkoikin kiehtoa entistä enemmän ja haaveet omasta yrityksestä alkoivat toteutua. Näin syntyi Nuttu lasten kvariaatti. – OLEN AINA HAAVEILLUT yrittäjyydestä, koska yrittäjä saa tehdä mitä haluaa, hänellä on työssään vapaus ja itsenäisyys. Sairaanhoitajan työssä koin olevani oravanpyörässä, jonka vauhtiin en voi itse vaikuttaa, Tanja Palmu perustelee omaa valintaansa. Tanja Palmulla ei ole omasta perhepiiristä kokemusta yrittäjyydestä, mutta sedän ja enon yritysten kautta hänellä oli tuntuma, mistä yrittäjyydessä on kyse. – Mietin omaa yritysideaani jonkin aikaa, jotenkin halusin sen liittyvän lapsiin, kierrätykseen ja ekologisuuteen. – Idea jalostui kun siirsin muutossa lasten vaatteita laatikoihin. Toivoin jon- 16 kun tulevan hakemaan ne pois jaloista. Tanja Palmu oli keskustellut ystäväpiirissään, kuka olisi valmis ostamaan käytettyjä lasten vaatteita. Aika moni oli valmis. – En kuitenkaan halunnut perustaa mitään kirpputoria, vaan halusin tältä liikkeeltä tasoa ja olenkin ollut myytäväksi otetun tavaran kanssa tarkka. Aiemmin kierrätysvaatteita ostivat ihmiset, joilla ei ollut varaa uusiin. Nykyisin on toisin, Nutun asiakkaina on paljon kierrätyshenkisiä ja trenditietoisia ihmisiä, jotka ajattelevat ekologisesti. Käytännössä Tanja Palmu ostaa vaatteita asiakkailta ja osa jättää liikkeeseen myyntitiliin vaatteita myytäväksi. Osan vaatteista Nuttu saa myös lahjoituksina. – Aika paljon joutuu tavarasta laittamaan pois, läheskään kaikki ei kelpaa myyntiin. Osa meille tulleista vaatteista menee hyväntekeväisyystyöhön Venäjälle kahden venäläläisen rouvan kautta kirkon ja lastensairaalan hyväksi. Parhaiten Nutun valikoimista menevät coretex-kengät ja -vaatteet sekä toppapuvut. Myös äitiysvaatteet ovat kysyttyjä sekä ihan pienten vauvojen 50–60 cm -kokoiset vaatteet kuten kestovaipat ja Manduca-kantoreput. Parhaat viikonpäivät myynnin kannalta ovat alkuviikon päivät sekä lauantai. – Vuodenajoista parasta myyntiaikaa ovat syksy ja talvi. Jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana Nutun toimintakonsepti on muokkaantunut hieman alkuperäisestä. – Nyt valikoimiin on tullut myös uusia vaatteita, ruotsalainen lastenvaatemerkki, jossa ekologisuus on myyntivalttina. ALOITTAVA YRITTÄJÄ TARVITSEE ASIANTUNTIJOIDEN APUA AIVAN OMIN VOIMIN ei Tanja yritystään laittanut pystyyn. Alkuvaiheessa asiantuntija-apu on tärkeää. Sitä Tanja Palmu sai Kotkan alueen yritysneuvonnasta, Cursor Oy:ltä. – Kävin myös Cursorin järjestämiä yrittäjäkursseja, ne olivat minulle todella tärkeitä, koska minulla ei ole myyntialan koulutusta, Tanja perustelee. Yrityksen nimikään ei ole yhdentekevä, sen keksiminen ei ole välttämättä helppoa. Tanja Palmua auttoi mainostoimisto. – Mainostoimisto loi koko tuotebrändin, yleisilmeen nimeä myöten ja olen ollut siihen erittäin tyytyväinen. Nutun asiakkaina on monenikäisiä, vauvasta vaariin. Liikkeessä käy paljon lapsiperheitä, äitejä lastenvaunuineen sekä isovanhempia ostamassa vaatteita lasten lapsilleen. Lisätuotteiksi Tanja on ottanut ekologiset pesupähkinät. Ikävintä Tanja Palmun työssä on se, että hän yksin kiinni yrityksessään kuusi päivää viikossa. – Kesällä olen käyttänyt tuuraajaa, että voin pitää vähän lomaa, mnyös oma siskoni on silloin tällöin ollut tässä apuna. Tanja Palmu näkee yrityksensä tulevaisuuden valoisana. – Palkkaan yhden työntekijän lisää, aloitan nettikaupan ja tähän liikkeeseen tulee myyntiin luomu- ja lähiruokaa ja mahdollisesti tämän Nutun voisi ketjuttaa ja tehdä tästä isomman brändin, Tanja Palmu unelmoi. NUORILLE, MAHDOLLISESTI OMAA yri- tysideaansa miettiville Tanjalla on hyviä ohjeita: – Kannattaa olla rohkea ja määrätietoinen ja uskoa omaan unelmaansa. Minun ei tarvinnut tehdä tähän yritysideaan suuria investointeja. – Asiantuntijoita kannattaa kuunnella ja ottaa vastaan asiantuntija-apu esimerkiksi yritysneuvonnasta, Tanja ohjeistaa. Yrittämisessä Tanja Palmun on yllättänyt se, että varsinaisen myyntityön lisäksi on yrittäjällä paljon myös paperitöitä. – Yrittäjällä on oltava hyvä kirjanpitäjä, joka pitää paperit järjestyksessä ja hyvä mainostoimisto helpottaa myyntityötä. NUTTU – LASTEN KVARIAATTI Yritysmuoto Toimiala Perustamivuosi Työntekijöitä Toimipaikka Liikevaihto Slogan toiminimi lasten vaatteiden myynti (käytetyt ja uudet) 2009 yksi Kotka, keskusta n. 50000 e Tee ekoteko ja anna hyvän kiertää. www.nuttu.fi 17 ”Positiivisuus pitää olla aina mukana” - Vanhempien merkitys kannustajina on ollut yrittäjän urallani tärkeää, Mediatehdas Dakar Oy:n toimitusjohtaja Pasi Riiali korostaa. P asi Riiali suuntautui jo lukioaikana nykyiseen ammattiinsa mutta ei silloin ajatellut asiaa niin pitkälle. – MINUA KIINNOSTIVAT LUKIOAIKANA videoiden teko, sytyin aiheelle kouluni, Langinkosken lukion mediakurssilla, jossa yhdistettiin musaa, kuvista ja äidinkieltä, Pasi kertoo. Paitsi koulun mediakurssi, Pasia innostivat yrittäjyyteen hänen vanhempansa. – Vanhemmat olivat yrittäjähenkisiä, vaikkeivät varsinaisesti toimineetkaan yrittäjinä. Äitini on tehnyt elämäntyönsä kirjanpitoalalla ja hän on tehnyt kirjanpitoa yritykselleni vielä eläkkeelle jäätyään. 18 Pasi Riialin yrittäjyys alkoi sattumalta, harrastuksen kautta. Pasi harrasti laskettelua, maastopyöräilyä ja hiihtoa. – Kuvasin kavereiden suorituksia kilpailuissa ja myin sitten näitä taltiointeja osanottajille. Opiskelupaikan valinnassa painoi vaakakupissa aika paljon osittain yritystoiminnaksi muodostunut harrastus. – Hain oikikseen, mutta media-alakin kiinnosti. Kävin oikiksen pääsykokeissa ja kun en päässyt sisään, pyrin medianomikouluun. Silloin alan koulutusta sai Torniossa ja Tampereella. Nykyisin koulutusta saa varmaan kymmenellä paikkakunnalla. – Minä pääsin Tornioon. SE, ETTÄ PASI pyrki oikeustieteelliseen, heijastui myöhemmin työelämässä siihen, että Pasi saa yleensä paneutua työpaikalla erilaisiin sopimuksiin, joita media-alalla eri tuotannoissa kyllä riittää. – Sopimusten teko näyttelee tärkeää osaa ja jos on tavoitteena formaatti, joka myydään maailmalle, on sopimusten tekoon paneuduttava. Tuotteen arvo voi myöhemmin nousta yllättävästi. Myös armeija-ajan Pasi hyödynsi opintojaan ajatellen. Hän pääsi pioneerikoulun tutkimusosastolle tallentamaan dokumentteja pioneerien toiminnasta ja sai hyvää työkokemusta myöhempää ammattiaan varten. Pasi muistelee lämmöllä opiskeluvuosiaan Torniossa: – Ensimmäisenä vuotena meillä oli perusopintoja, toisena vuonna teimme juttuja omalle radio- ja TV-kanavalle sekä lehteen. Kolmantena ja neljäntenä vuonna meillä oli kuuden viikon jaksoja, joissa opiskeltiin jotakin tiettyä osa-aluetta kuten leikkaamista, käsikirjoittamista, ohjaamista jne. Työharjoittelunsa Pasi suoritti monen pojan unelmatyöpaikassa, legendaarisen F1-selostaja Matti Kyllösen yrityksessä CreaVideossa. Pasi pääsi kiertämään maailmaa F1-kisoja kuvausryhmän mukana. – Maailma tuli kierrettyä kahdessa vuodessa, se oli mielenkiintoista, joskin kiireistä aikaa. LOPPUTYÖNSÄ PASI TEKI dokumentti- na Åke Lindmanin Lapin kullan kimalluselokuvan tekemisestä. – Se kesä oli kiireinen, saatoin lentää alkuviikosta jostakin päin maailmaa F1-kisoista Lappiin lopputyötäni tekemään ja taas kohta jonnekin päin maailmaa moottoreiden pariin, Pasi muistelee aikaa 10 vuotta sitten. Pasi oli perustanut jo opiskeluaikanaan toiminimen, Hemmofilm-nimellä. Kotkaan Pasi Riiali ajautui niin, että hän teki alihankintatöitä media-alan yrittäjälle Leo Märkälälle. Vähitellen ympärille kertyi useiden toimijoiden ja yritysten yhteisö Mediacenter, jonka toimijat täydensivät toistensa osaamista. Toiminimestä muotoutui kommandiittiyhtiö (ky) ja vähitellen osakeyhtiö, Mediacenter Kotka Oy. Silloin kimpassa oli viisi yritystä. – Me emme kilpailleet toistemme kanssa vaan hyödyimme toisistamme. Mediacenterin kautta Pasi Riiali teki yhteistyötä Hannu Oksasen kanssa, jolla oli oma yritys nimeltä Oksanen Töölöstä Oy. Hannu Oksanen muutti myös Kotkaan ja miehet perustivat yhdessä Mediatehdas Dakar Oy:n vuonna 2007. Nykyisin yrityksellä on kolme omistajaa ja 10 työntekijää, liikevaihto on 600 000 euroa vuodessa. – Kasvunäkymät ovat huimat. Meillä on pari TV-sarjaa teon alla ja kesään (2010) mennessä tulee päätökset neljästä ohjelmasta. – Arvelen, että kesällä työntekijämäärä kaksinkertaistuu, olemme jo nyt palkanneet kaksi uutta henkilöä, vakinaistaneet kaksi tuntityöntekijää. Lisätyövoimaa saamme tilapäistyövoimastamme, freelancereista. MEDIATEHDAS DAKAR OY toimii Karhulan teollisuuspuistossa, jossa on entisiä tehdasrakennuksia, muun muassa Ahlströmin rakennuksia. – Tämä meidän rakennuksemme on vanha Ahlströmin konepaja ja tästä tehdään kulttuuriteollisuuden talo, toiseen päähän tulee elokuvastudio ja äänitysstudio. Pasi Riiali korostaa, että työn tekemisestä pitää ja kaikkien tulee saada nauttia: – Tämä työnteko on järjettömän kivaa, meillä on täällä hyvä porukka, Pasi kehuu väkeänsä. – Meillä on täällä golfin lyöntipaikka ja pingishuone. Ei ole huono asia, että työntekijät viihtyvät työpaikallaan. Positiivisuus pitää aina olla mukana – emme koskaan sano omasta yrityksestä mitään negatiivista ja työntekijöistä on tärkeää pitää huolta. Mediatehdas Dakar Oy näkee suuret mahdollisuudet sijainnillaan erityisesti TV-tuotantojen suhteen, myös kansainvälisesti. TV-tuotannon suhteen Kymen- laaksossa on kasvupotentiaalia. – Ensinnäkin täällä tuotantotilojen vuokrat ovat huomattavasti edullisemmat kuin pääkaupunkiseudulla ja toiseksi meillä on Kymenlaaksossa monenlaisia kuvauspaikkoja, kuten saaristoa, suo-, joki- ja järvimaisemaa, metsiä, peltoja ja erämaata. Tässä suhteessa kuvausmiljöiden suhteen meillä olisi erinomaiset mahdollisuudet saada tänne asiakkaita Euroopasta, Pasi Riiali uskoo. – Venäjää unohtamatta, hän lisää. Pasi Riiali sai nuoren yrittäjän palkinnon vuonna 2004. Ai niin, mistä yritykselle tuli nimi Dakar? – Se vain tuntui niin luontevalta, ei sillä mitään liiittymäkohtaa ole afrikkalaiseen Dakar-kaupunkiin. MEDIATEHDAS DAKAR OY Yhtiömuoto Toimiala Perustettu Työntekijöitä Kotipaikka Liikevaihto osakeyhtiö mainos/media-ala 2007 10–20 (vaihtelee vuoden aikana) Kotka 600.000 euroa www.dakar.fi 19 H aminassa Isoympyräkadulla on tunnelmallinen, suorastaan kuvauksellinen vanha puutalo, jossa sijaitsee valokuvaamo Sofia Virtanen. Kun liikkeen ovesta astuu sisään, tuntuu kuin kiireinen maailma jäisi jonnekin kauas taakse. Tiskin takana ei häärikään miljööseen kuuluva vanha herrasmies vaan nuori, energinen nainen, Sofia Virtanen. Yrittäjä voi toteuttaa ITSEÄNSÄ JA OMAA HAAVETTAAN SOFIA VIRTANEN ON harrastanut valoku- TMI SOFIA VIRTANEN Yritysmuoto Toimia-ala Perustamisvuosi Toimipaikka Työntekijöitä toiminimi valokuvaamo 2008 Hamina yksi www.sofiavirtanen.fi 20 vausta pienestä pitäen ja kuljetti nuorena kameraa mukana lähes aina. – Kuvasin elämää ja läheisiäni, olen ottanut paljon kuvia. Hyllyssä on paljon nuoruusvuosien albumeja, Sofia kertoo. Sofia mietti lukion jälkeen omaa alaansa ja päätyi sanomalehteen työharjoitteluun. Hän oli kiinnostunut kirjoittamisesta, mutta kun tuli hankkineeksi vanhan filmikameran, kuvaaminen alkoi kiinnostaa yhä enemmän. – Lähdin opiskelemaan Lahden kansanopistoon kirjoittamista ja siellä palo valokuvaamisen lopullisesti syttyi ja aloin miettiä valokuvaamista ammattina, Sofia Virtanen kertoo ammatinvalintansa taustoja. SOFIA MENI VALOKUVAAMOON töihin ja sai sinne oppisopimuksen. Töiden päätyttyä hänen mieleensä iskostui ajatus omasta yrityksestä. – Pitkän harkinnan jälkeen päätin perustaa yrityksen toiminimellä ja vuoden etsiskelyn jälkeen Haminan keskustasta löytyi liiketila idyllisestä puutalosta, Sofia kertoo muutaman vuoden takaisia vaiheita elämässään. Yrittäjyys on ollut mukana jo Sofian lapsuuden leikeissä ja hänellä on suvussaan useita yrittäjiä. – Yrittämisessä minua kiinnostaa vastuu. Saa itse määrätä työaikansa ja tehdä töitä vaikka yömyöhään ja taas vastaavasti mennä seuraavana päivänä myöhemmin töihin. SOFIA VIRTASELLA YRITTÄJYYS merkitsee paitsi vapautta mutta myös itsensä likoon laittamista oman yrityksensä eteen. Yrittäjä tekee kaiken työn itsensä tähden ja rakkaudesta yrittämiseen. – Etuna on ilman muuta se, että voin samalla toteuttaa itseäni, osaamistani ja omaa haavettani, Sofia tähdentää. – Totta kai yrittäjänä työskentelemisessä on haittansakin ja se on se, että yrittäjä on aina töissä, Sofia myöntää. Apua työssään Sofia Virtanen kertoo saavansa ihanilta asiakkailta, voimakkaasta omasta tahdostaan sekä ystävien ja toisten yrittäjien tuesta. Nuorelle yrittäjyydestä haaveilevalle nuorelle Sofialla on nuoresta yrittäjän urastaan huolimatta hyviä neuvoja: – Jos tunnet, että sinussa asuu pieni yrittäjä, ei muuta kuin yrittämään, Sofia rohkaisee tämän kysymyksen äärellä puntaroivia nuoria. – Yrittäjyyttä harkitsevan kannattaa miettiä tarkkaan, onko yritysidea kannattava ja pystyykö liiketoiminnalla elättämään itsensä. VALOKUVAAJANA SOFIA LUONNEHTII itseään näin: – Olen nuori ja innokas valokuvaaja, joka ei kavahda uusiakaan haasteita. Pyrkimyksenäni on suunnitella jokaisella asiakkaalle yksiölliset ja personoidut kuvaukset asiakkaan toiveita kuunnellen. – Asiakaskuvausten lisäksi minulla on meneillään jatkuvasti omia, monipuolisia kuvausprojekteja, joista osa on päässyt myös näyttelyihin esille. – Tulevaisuudessa haluan jatkuvasti kehittyä yrittäjänä, Sofia heittää. Sofia Virtanen tekee kuvauksia laajalla skaalalla, tapahtumakuvista muotokuviin. Yksityisille ihmisille kuvattaessa suosituimpia aiheita ovat olleet perinteisesti muotokuvat, häät, valmistujaiset, lapsikuvat sekä lemmikit ja perhekuvat. Yrityksille Sofia Virtanen tarjoaa muun muassa esite-, PR-, tuote- ja tapahtumakuvauksia. Lisäksi yritys hoitaa kuvanvalmistuspalvelut, kuvien korjauksen ja kuvankäsittelyt, passikuvaukset ja liikkeessä on myynnissä kehyksiä ja valokuvaustarvikkeita. 21 M atti Koskisen ajautuminen yrittäjäksi on ja ei ole tyypillinen yrittäjän tarina. Alunperin hän työskenteli Arvopuu Oy:n myyntimiehenä ja oli työhönsä tyytyväinen. Kun yritykselle tuli toimintaongelmia, neljä työntekijää halusi turvata omat työpaikkansa ja päätti ostaa yrityksen itselleen ja marssi pankinjohtajan puheille. Tuotekehitys ja laadunvalvonta OVAT KEHITYKSEN EDELLYTYS – KYLLÄ SIINÄ PANKKIKIN mietti, onko yrityksellä ylipäätänsä tulevaisuutta ja kannattaako sitä lähteä rahoittamaan, Arvolista Oy:n toimitusjohtaja Matti Koskinen kertoo tunnelmiaan noin 15 vuoden takaa. Yritystoiminnan alku ei ollut Matti Koskiselle ja hänen yhtökumppaneilleen helppoa. Ensimmäisenä toimintavuotena yrityksellä oli velkaa enemmän kuin liikevaihtoa eli tilanne oli aika kestämätön. Arvolista Oy:n omistajilla oli kuiten- 22 kin vakaa usko tuotteeseensa ja kehittämistyön kautta yrityksensä kasvuun. Usko on nyt osoittautunut oikeaksi. Tehtaan linjasto uusittiin ensimmäisen seitsemän vuoden aikana täysin ja sitä on kehitetty koko ajan. Yritys jakoi vasta yhdeksän toimintavuotensa jälkeen omistajilleen ensimmäiset osingot. Moni yritystoiminnasta haaveileva haluaisi saada itsellensä hyvää yrityksestä mahdollisimman nopeasti. Sil- lä periaatteella yritystoiminta ei kehity. – Olimme päättäneet pitää rahan yrityksessä ja kehittää yritystä emmekä nostaa tuottoja itsellemme, Matti Koskinen selvittää. Kun Arvolista Oy vietti uusien omistajiensa alaisuudessa 10-vuotisjuhlaan, pankinjohtaja tuli onnittelemaan hyvästä yritystoiminnasta. – Emme ota enää nykyisin velkaa investointeihin ja yrityksen laajennuksiin. HUIMAA KASVUA ARVOLISTA OY ON ollut kasvuyritys, jonka tuotannon kasvu on ollut viime vuosina varsin ripeää. Vuodelle 2010 Matti Koskinen arvioi kasvun olevan 14–15 prosentin luokkaa. Mitä Arvolista Oy sitten oikein myy ja mihin hurja kasvu perustuu? – Me myymme ja valmistamme korkealaatuisia, valmiiksi pintakäsiteltyjä rakennuslistoja sekä sisustus- ja saunapaneeleita, Matti Koskinen selvittää lyhyesti yrityksensä toimintaidean. – Olen aina luottanut työstetyn puun merkitykseen ja menestykseen ja kun toimintaideasta tekee toimivan, se antaa edellytykset kasvuun. Suomessa osataan valmistaa tuotteita, mutta markkinointi ja logistiikka jää usein liian vähälle huomiolle. – Kaikki palikat on oltava hallussa, Matti Koskinen tähdentää. Sisustussuunnittelun suosio ja sen kautta valmiiden sisustustarvikkeiden hyvä menekki ovat olleet Arvolista Oy:n kasvun salaisuus. Tärkeä merkitys Arvolista Oy:n kasvulle on ollut hyvä verkostoituminen alan muiden yritysten kanssa sekä hyvät toimitussopimukset. Arvolista Oy ei tee kaikkia tuotteitaan Myllykoskella vaan käyttää alihankkijoinaan useita sahoja, jotka ovat erikoistuneet tiettyihin työvaiheisiin listojen valmistuksessa. Arvolista Oy toimittaa puulistat muun muassa Keskolle, mikä onkin yrityksen tärkein kauppakumppani. Yrityksellä on myös vientiä Norjaan ja Ruotsiin. Viennin osuus tuotannosta on 10 prosenttia. TOIMITUSJOHTAJA MATTI KOSKINEN on kehittänyt yrityksensä toimintalogistiikasta erittäin toimivan ja nopean. – Meillä on 48 tunnin toimintavarmuus kun esimerkiksi kilpailijoilla se on 73 tuntia. Tämä tarkoittaa sitä, että tilattu tavara on asiakkaalla 48 tunnin kuluttua tilauksesta Suomessa kaupoissa. Tämä on yksi tärkeä vahvuutemme. Vuonna 2009 meidän toimitusvarmuutemme oli 99,3 prosenttia, toimitusjohtaja kehuu yritystään. – Ilman hyvää ATK-järjestelmää tämä ei onnistuisi. Kun tilaus jälleenmyyjiltä tulee Arvolistalle kello 21 mennessä, alkaa yön aikana tilauksen kasaaminen terminaalivarastosta, jossa on yli 373 nimikettä. Arvolistan oma täysperävaunu lähtee liikkeelle kello 7 ja on Keravalla Keskon varastolla kello 10 mennessä. Seuravaana päivänä tavara on tavaran tilanneessa kaupassa. Öisin terminaalivarastossa rakennetaan koontitilaus useille kymmenille kaupoille. Vuosittain Arvolista oy käyttää sahataravaa 16000 kuutiometriä, valmista listaa tulee 16 miljoonaa metriä ja pintakäsittelyaineita käytetään vuodessa 345 000 litraa. Arvolista Oy toi ensimmäisen Suomessa markkinoille määrämittaiset listat, viivakoodatut tuotepaketit, valkolakatut paneelit, päätypontatut paneelit, pintakäsitellyt saunapaneelit, laude-elementit ja käsitellyt lauteet. Kaikki toimitusjohtaja Koskisen ideoita. ON KOKO ajan työn alla kehitysideoita, joita hän keksii itse ja saa myös asiakkailtaan. – Kamera laadunvalvonnassa on tärkeä tuotevalvonnan kannalta, se parantaa ilman muuta laatua. Suunnittelun alla on saunan 3D-suunnitteluohjelma, joka olisi myös asikkaiden käytettävissä nettisivuilla. Ilman hyviä työntekijöitä ei yritys kykene hyvään tulokseen hyvistä toiminta- olosuhteista huolimatta. – En ole kertaakaan 15 vuoden aikana antanut yhdellekään työntekijälle epäkohteliaasti palautetta hänen työstään, siinä olen tarkka. Haluan arvostaa työntekijöitä useilla eri tavoilla, ilman hyviä työntekijöitä me emme menestyisi, Matti Koskinen korostaa. – Meillä ovat tietokoneet lahjomattomina työnjohtajina ja kolmen kuukauden välein meillä jaetaan tuotantopalkkiot tehtaan käyttöasteen, terminaalivarmuuden ja reklamaatioiden (valitusten) perusteella. – Näillä periaatteilla olemme kyenneet nostamaan yrityksen tuotantokapasiteettia. Arvolista Oy:n henkilöstöpolitiikka onkin johtanut siihen, että työntekijöiden vaihtuvuus on erittäin pieni. Oikeastaan yritykseen otetaan vain uusia työntekijöitä kun kasvanut tuotanto sitä vaatii. TOIMITUSJOHTAJALLA ARVOLISTA OY Yhtiömuoto Toimiala Perustamisvuosi Toimipaikka Työntekijöitä Liikevaihto osakeyhtiö puunjalostus 1994 Kouvola, Myllykoski 23 7,1 miljoonaa euroa 23 T omi Piipponen perusti moottoreilla, lähinnä vesillä liikkuvien vapaa-ajan menopelien myyntipaikan, Menokoneen Kouvolaan vuonna 1995. Hän myi yrityksestään enemmistöosakkuuden vuonna 2006. Tomi Piipponen aloitti YRITTÄJÄN URANSA MYYJÄNÄ PERUSTAJA JÄI LIIKKEESEEN 20 prosentin vähemmistöosakkaana palkalliseksi toimitusjohtajaksi. – Yrittäjän urani alku ei ollut mitenkään helppoa. Laman jälkimainingeissa en saanut oikein luottoakaan, mutta kovalla työnteolla sain yrityksen menestymään, Tomi Piipponen kertoo. Menokone menestyi hyvin ja reilut 10 vuotta oli koko ajan tasaista kasvua. Asiakaskunta laajeni Kymenlaaksosta pääkaupunkiseudulle ja viime vuosina myös rajan taakse Venäjälle. Vuonna 2007 yrityksen vuosimyynti oli noin 7,6 miljoonaa euroa. – Yrittäjä oli monta vuotta tiukilla ja vasta yrityskaupan yhteydessä tuli vuosien työlle taannehtiva korvaus. 24 Toimitusjohtaja Piipponen on tyytyväinen siihen, että hän myi Menokoneen hyvässä kunnossa, yrityksen maksuvalmius on luokiteltu kolmen A:n arvoiseksi eli parhaaksi mahdolliseksi. TOMI PIIPPOSEN TYÖURA alkoi 1980-luvun loppupuolella Kouvolassa veljekset Suhosen moottoripyöriä ja veneitä myyvässä yrityksessä. Veneiden varusteiden ja perämoottoreiden myynnistä hän oli saanut kokemusta myös Kotkan Venevarusteessa. Automyyjäharjoittelijanakin Piipponen ehti toimia Kotkan Veholla. Menokoneen nimen syntyä on moni kysynyt. Selitys on varsin yksinkertainen: – Kun Menokone perustettiin, mainosalan ammattilainen Kari Tumppi Tuomainen keksi yritykselleni hyvän ja mene- vän nimen ja olen siihen tyytyväinen. Tomi Piipponen laittoi myös henkilönsä peliin täysillä yrityksensä mainostamisessa. Eräässä mainoksessa kaljupäinen toimitusjohtaja kuvattiin takaapäin ja tekstissä väitettiin kuvan esittämän henkilön olevan takaa-ajettu ja tavattaessa häneltä kannattaa kysyä venetarjousta. Brändin luominen onnistui ja hyvin pian Menokone tunnettiin paitsi hyvänä veneiden ja perämoottoreiden jälleenmyyjänä, myös vesiskoottereiden, moottorikelkkojen ja mönkijöiden myyjänä. MOOTTORIPYÖRÄT, MÖNKIJÄT JA VENEET LIIKKUVAT, KELKKARINTAMALLA HILJAISEMPAA ITSE ASIASSA VIIME vuosina Menokone on ollut eräs maamme parhaita mönkijöiden myyjiä. Vuosittain niitä on myyty 140–170 kappaleen verran. Menokone oli edelläkävijöitä nettimarkkinoinnissa ja sen myötä liikkeen asiakaskunnasta on yli puolet muualta kuin Kouvolan talousalueelta. – Tavaraa menee pääkaupunkiseudulta aina Oulua myöten. Monet pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat kesämökkiläiset hoitavat veneasiansa tässä meillä. Menokone myy vuosittain yli 200 uutta venettä, muutamia vesijettejä ja sato- ja perämoottoreita. Moottorikelkkojen myynti sen sijaan on vähentynyt merkittävästi. Vaikka 2009 talvi olikin hyvä moottorikelkkailijoille, myynti oli vain puolet parhaiden vuosien luvuista. – Parhaina vuosina myytiin noin 90 moottorikelkkaa, nykyisin puolet siitä. Vuonna 2007 Menokone laajensi toimintaansa uuteen halliin Kouvolan Korjalassa ja samalla tulivat edustukseen myös Yamaha-, Honda- ja Ducati-moottoripyörät, joiden kauppa on edennyt suotuisissa tuulissa ammattitaitoisten myyjien toimesta. – Myymme nykyisin noin satakunta uutta moottoripyörää ja hieman toista sataa käytettyä, toimitusjohtaja Piipponen laskeskelee. Menokoneen edustama toimiala on keskittynyt viime vuosina voimakkaasti ja Tomi Piipposen mukaan keskittyminen näyttää jatkuvan. – Tavarantoimittajat vaativat nykyisin entistä parempia tiloja, veneetkin pitäisi nykyään myydä sisätiloissa. Menokoneelle on kertynyt vankka asiakaskunta myös itärajan takaa. Yrityksellä on myös venäjänkielinen nettisivusto. Toimitusjohtaja Piipponen kehaisee idänkaupan myyjäänsä Inna Tuomista, jonka tavassa kohdata venäläiset asiakkaansa on Piipposen mielestä osasyynsä, että Kouvolassa myydään paremmin veneitä venäläisille kuin esimerkiksi Lappeenrannassa. TYÖNTEKIJÖISTÄ KANNATTAA PITÄÄ HYVÄÄ HUOLTA TOIMITUSJOHTAJA PIIPPONEN NÄKEE yrityksensä työntekijöiden jatkuvan kouluttamisen tärkeänä: – Minä uskon hyvin voivan henkilökunnan heijastuvan myönteisesti myös asiakaspalveluun. – On tärkeää saada henkilökunta viihtymään työtehtävissään ja siinä auttaa koulutus, avoimuus ja tasavertaisuuden periaate työntekijöiden ja johdon kesken, Piipponen perustelee. Tomi Piipposen mielestä jokaisella työntekijällä voi silti olla omia tavoitteita ja kehittymistoiveita työssään. – Se lisää motivaatiota ja jaksamista työssä. Hyviä työntekijöitä ei saa välttämättä suoraan koulun penkiltä. MENOKONE OY Yhtiömuoto Toimiala osakeyhtiö moottorikäyttöisten laitteiden myynti Perustamisvuosi 1995 Toimipaikka Kouvola, Korjala Työntekijöitä kahdeksan Liikevaihto 5,3 miljoonaa euroa Slogan: ...ja menet, et meinaa! www.menokone.fi 25 H aminasta kotoisin oleva Tuukka Sandström aloitti opiskelunsa Tampereella ja jatkoi niitä Virossa ja Moskovassa mutta päätyi ajamaan taksia Helsingin yöhön. – KIRJOITTAMINEN ON AINA kiinnostanut minua. Taksia ajaessani sain materiaalia esikoisteokseeni, kertoo Tuukka Sandström. Kirjan kustantaminen ei ole Suomessa tänä päivänä helppoa. Keskimäärin yksi prosentti tarjotuista käsikirjoituksista päätyy kirjaksi asti. Tämän saman haasteen edessä oli myös Tuukka Sandström, hän tosin kuului niihin onnekkaisiin, jolle tarjottiin kustannussopimusta, josta hän yllättäen kieltäytyi. – Olin vähän skeptinen kustantajan markkinointiponnisteluihin oman kirjani suhteen. He halusivat myös pehmentää aika raadollisiakin tarinoita sisältävän teoksen sisältöä. KYMENLAAKSOSSA ON TILAA PIENKUSTANTAMOLLE NOINA AIKOINA TUUKKA oli kyllästynyt ajamaan taksia Helsingissä ja oman yrityksen, pienkustantamon perustaminen väikkyi mielessä. Myös halu palata omille juurille Haminaan vahvistui koko ajan. 26 Tuukka väsyi ajamaan taksia ja PERUSTI YRITYKSEN, PIENKUSTANTAMON – Pääkaupunkiseudulla pienkustantamo olisi hukkunut massaan. Tällä alueella on potentiaalia, paljon kirjailijoita. Paikallisuuskin on ilman muuta etu, tuore kirjankustantaja perustelee. Tuukka muutti Haminaan ja haave omasta pienkustantamosta näki päivänvalon. Alkuun hän pääsi hakeutumalla kehitysyhtiö Cursor Oy:n yritysneuvontaan. Aloitteleva yrittäjä sai myös starttirahaa TE-toimistolta. Kustantamo sai nimekseen Idiootti. Esikoisteos Taksipuhetta ilmestyi syyskuussa 2009, lainarahalla. Tuukka markkinoi itse kirjaansa, ja teos pääsikin hyvin esille. – Kirjasta oli juttua suunnilleen tusinassa eri lehdessä ja olin myös useita kertoja radiossa pälisemässä. Kirja sai varmaan enemmän julkisuutta verrattuna siihen, että olisin ollut rivikirjailijana jonkun ison kustantajan leivissä. TUUKKA SANDSTRÖM EI elättele yrittä- jyydeltään mitään ruusuisia unelmia ja tietää, mihin on ryhtynyt. Taksipuhettakirjaa on myyty noin kaksi ja puoli tuhatta, ja keväällä 2010 Idiootti on julkaissut kolme runokirjaa. Miksi runokirjoja? – Tuoreen kustantamon on hankala saada tasokkaita proosakirjoittajia talliinsa, mutta runoja suuret kustantamot eivät niin innokkaasti julkaise. Runoudella on oma pieni, mutta aktiivinen harrastajajoukkonsa. Pienkustantaja pystyy täsmämarkkinoimaan runokirjoja vähällä rahalla, Tuukka Sandström perustelee. Idiootti ei kuitenkaan ole muuttumassa varsinaiseksi runokustantamoksi, sillä syksyllä tulee pelkkää proosaa. KILPAILU LUOVILLA ALOILLA ON KOVA KIRJANKUSTANTAJAN TIE EI ole helppo. Kirjojen myyntiaika on lyhentynyt koko ajan, nykyisin se on noin 1,5 vuotta. – En ole turvallisuushakuinen henkilö ja olen varautunut epäonnistumisiinkin. Tulo on kyettävä luomaan pienistä puroista. Starttiraha on yrittämisen aloittamisessa tärkeä, samoin kaikki se apu, mitä yritysneuvonta antaa. Parasta yrittäjyydessä on se, että saa olla oma herransa, Tuukka Sandström perustelee omaa yrittäjyyttään. Niin kirjailijat kuin muutkin taiteen tekijät saavat tärkeän osan tuloistaan erilaisten apurahojen kautta. Vaikka Taksipuhetta on myynyt kaksi ja puoli tuhatta, ja Tuukka sai yrityksensä perustamiseen starttirahaa, ei pienkustantamolla helposti äkkirikastu. – Töitä on tehtävä koko ajan ja etsittävä hyviä uusia käsikirjoituksia. Luovilla aloilla kilpailu on kovaa. Monet tekevät työtä intohimosta ja rakkaudesta luovaan työhön, mistä syystä markkinoilla on paljon tuotteita, joiden tuotot eivät ole mitenkään suhteessa työpanokseen. Ei esimerkiksi siivousalalla kukaan tee töitä palkatta silkasta rakkaudesta siivoamiseen, mutta taidealoilla tämä on hyvin tavallista. – Luovien alojen erikoispiirre on se, että markkina jakautuu hyvin voimakkaasti. Yksi hittikirja saattaa rikastuttaa sekä kirjailijan että kustantajan, mutta suurin osa kirjoittajista tienaa surkeasti, Tuukka muistuttaa. VENÄJÄN TAITO ON PÄÄOMAA TUUKALLA ON TAKATASKUSSAAN vielä yksi valttikortti, jota hän aikoo yrittäjänä hyödyntää: venäjän kielen taito. Sandströmin mielestä venäjän kielen tarve tu- lee lisääntymään ja siinä ei pelkkä kouluopetus yksin riitä. – Venäjäntaitoisia tarvitaan muun muassa erilaisiin asiakaspalvelutehtäviin. Täällä Kaakkois-Suomessa kannattaa ehdottomasti lukea venäjää koulussa, mutta kannattaa myös käydä Venäjällä päivittämässä näkemystään. Monet kuvittelevat, että siellä vallitsee edelleen 90-luvun kaaos, vaikka tosiasiassa taloudellinen kehitys on ollut nopeaa. Esimerkiksi Pietarissa asuu paljon ihan tavallista keskiluokkaa, ei pelkkää köyhälistöä ja uusrikkaita. Elokuussa 2010 Idiootilta tulee ensimmäinen käännöskirja, pietarilaiskirjailija Andrei Astvatsaturovin humoristinen kulttiromaani Ihmisiä alastomuudessa. – Venäjän osaaminen on ilman muuta minulle pääoma. IDIOOTTI Yhtiömuoto Toimiala Perustamisvuosi Kotipaikka Työntekijöitä Liikevaihto toiminimi kirjojen kustantaminen 2009 Hamina yksi 9 000 (4kk) www.idiootti.fi 27 L ähes jokainen tietokonepelejä pelannut on varmaan jossakin vaiheessa haaveillut pelien tekemisestä tai ainakin vähintään miettinyt, miten pelejä tehdään. Jollakin voi olla valmiina idea pelistä. Pelisunnittelija – UNELMATYÖ? JUSSI TÄHTINEN HARRASTI nuoruudes- saan tietokonepelejä ja on siinä onnellisessa asemassa, että voi nykyisin tehdä työkseen pelejä ja elättää niin itsensä kuin koko joukon muitakin pelintekijöitä. Harrastus johti sittemmin ammattiin. – Olin kiinnostunut jo kouluaikana peleistä ja pelaamisesta. Valmistuttani Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta medianomiksi työskentelin ensin matkapuhelinverkkojen puolella, Jussi Tähtinen kertoo. NITRO FX ON alunperin digitaalisen medi- an markkinointitoimisto, joka perustettiin Helsinkiin vuonna 2000 ja toinen toimipiste Kotkaan vuonna 2004. Jussi Tähtinen tuli yhtiön palvelukseen vuonna 2004 työharjoittelijaksi, joka paikan höyläksi. 28 – Pelien kehittämistyö oli alkanut jo tuolloin ja vuonna 2007 peliliiketoiminta eriytettiin omaksi Nitro Games -yhtiökseen ja minusta tuli sen senior designer, tuottaja, Jussi kertoo. Ensimmäinen Nitro FX:n pelimäinen tuote oli vuonna 2004 valmistunut opetuskäyttöön tehty Kustaan sota -multimediaprojekti. Idea ensimmäisestä omasta PC-strategiapelistä syntyi Nitron työntekijöillä vuonna 2005. Yrityksessä oli jo riittävästi peliosaamista. East India Company -strategiapelin kehittäminen alkoi pari vuotta myöhemmin ja vuonna 2009 peli lanseerattiin markkinolle. – East India Company -pelistä kiinnostui ruotsalainen Paradox Interactive -niminen pelikustantaja ja se ostikin sen oikeudet ja julkaisi pelin vuonna 2009. PELIEN MENESTYMISESSÄ ON tärkeää, min- kälaiset arvostelut se saa pelilehdissä.East India Company on saanut Mikrobitissä arvion 5/5 ja Pelit-lehdessä 80/100. Julkaisussopimus oli Nitro Gamesille iso askel eteenpäin ja loi turvaa jatkaa uusien pelien kehittämistä. – Tietokonepelien ikä on aika lyhyt, PC-strategiapelien hieman pitempi. Meillä on kuitenkin haasteena seuraavan sukupolven konsolipelien kehittäminen ja ns. vakavien pelien suunnittelu opetuskäyttöön, Jussi Tähtinen kertoo Nitro Gamesin tulevaisuuden näkymistä. Yksi tällainen ns. vakava peli on Merikeskus Vellamolle kehitetty virtuaalinen esittelykierros, Virtual Naval Battles, jonka ensimmäinen skenaario valmistui tammikuussa 2010 ja loput kolme vähän myöhemmin. – Pelien tekijän ei ole varaa jäädä polkemaan paikalleen vain esimerkiksi PCpelien tekijäksi, pitää olla koko ajan uusia haasteita, Jussi Tähtinen korostaa. Pelien tekijän parhaat markkinat ovat Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Kotimaassa pelimarkkinat ovat aika pienet. NITRO GAMESIN KILPAILUVALTTINA Jussi Tähtinen pitää hyviä tuotteita ja sellaisia pitää olla koko ajan kehitteillä. Jussi Tähtinen kehuu myös yrityksensä työntekijäjoukkoa, joka on erittäin motivoitunutta. Jos joku on kiinnostunut pelialasta, Jussi Tähtinen antaa hyvän koulutusvinkin: – Ohjelmoinnin opiskelu antaa hyvät eväät, esimerkiksi KyAMK:n peliohjelmointipuoli. Lisäksi sisällöntuotannossa on hyvä hallita grafiikka, 3D-ohjelmat sekä animaatioiden teko. – Tälle alalle eivät työntekijät tule minkään koulutusputken kautta vaan enemmänkin oman harrastuneisuutensa perustella, niin kuin minäkin, Jussi Tähtinen kertoo. NITRO GAMES EI ole pelien tekijänä Suo- messa suurin, mutta yksi suurimmista tuotantoon keskittyvistä yrityksistä ja on menestynyt hyvin. Vielä vuonna 2008 yrityksen liikevaihto oli hieman toista sataa tuhatta euroa mutta jo vuodelle 2009 hyppäys oli melkoinen, liikevaihto oli 650 000 euroa. Vuodelle 2010 arvio osoittaa edelleen huimaa kasvua: – Arvioisin, että vuoden 2010 liikevaihto on noin 1,5–2,0 miljoonaa euroa, Jussi Tähtinen laskeskelee. NITRO GAMES Yhtiömuoto Toimiala Perustamisvuosi Toimipaikka Työntekijöitä Liikevaihto Slogan osakeyhtiö peliteollisuus 2007 Kotka ja Helsinki 18 650 000 (2009) Get it done! www.nitrogames.fi 29 Leirintäalueesta KASVOI MENESTYVÄ LOMAKYLÄ S ijoittajat olivat hankkineet Kotkan Mussalossa sijaitsevan Lomakylä Santalahden omistukseensa edellisen nousukauden aikana, parikymmentä vuotta sitten. Toiminnat oli vuokrattu ulospäin, mutta se ei tuottanut edes vuokria ja siksi toiminnan pyörittämiseen etsittiin uutta yrittäjää. 30 – Sen verran otimme lainaa isältäni, että saatiin kännykkä ja toimistoon perustavarat, Jukka Markkola kertoo. Lomakylä Santalahti käsitti 20 vuotta sitten 50 pientä kesäkäyttöön tarkoitettua lomamökkiä ja leirintäalueen peruspalvelut, ei juuri muuta. Katriina Halles-Markkola tapasi tulevan miehensä keväällä 1991 ja valmistui vuonna 1993 kauppaopistosta yo-merkonomiksi. Santalahden leirintäalueen yhteydessä ollut minigolf tuli 1990-luvun alussa myyntiin ja pienen hintakilpailun jälkeen se päätyi Katriinalle. – En ollut ikinä edes pelannut minigolfia enkä käynyt edes kentällä, mutta niin vain minusta tuli minigolfyrittäjä, Katriina naurahtaa. Niin alkoi Lomakylä Santalahden kehittämistoiminta ja siitä lähtien on rakennettu koko ajan lisää eikä rakentamiselle näy loppua. MATKAILIJOIDEN VAATIMUSTASO KASVAA KOKO AJAN JUKKA MARKKOLA OLI valmistunut mer- JUKKA MARKKOLA OSTI lomakylän yhtiö- kantiksi 1990. Hän muutti vuonna 1991 Espoosta Kotkaan ja otti kaverinsa kanssa vastaan haasteen ja perusti yrityksen aloittaakseen lomakylän pyörittämisen. kumppaninsa kanssa vuonna 1998. – Kyllä kauppahinta veti talouden tiukille, mutta usko omaan yrittämiseen oli kova. Se tarkoitti yrittäjälle kovaa työntekoa ja tavoitteeksi asetettiin ympärivuotinen toiminta. Vaatimustaso kasvoi ja oli alettava rakentaa uusia ja parempia mökkejä. – Ilman paremman tason mökkejä ei tätä lomakylää olisi, matkailijoiden vaatimustaso on kasvanut ja ilman parempia palveluja ei tällä alalla pärjää. Vuonna 2000 Jukka Markkolan yhtiökumppani halusi vaihtaa alaa ja luopui omasta puolikkaastaan ja sen jälkeen Santalahti on ollut Katriinan ja Jukan yhteinen yritys. Lomakylä Santalahden kehitys on ollut huimaa monella mittarilla mitattuna. Viimeisen 10 vuoden aikana asiakasmäärä yöpymisinä mitattuna on noussut 15 000 yöpymisestä 36 000:een. Kun lomakylä oli parikymmentä vuotta sitten auki vuodessa viisi kuukautta, on se nyt avoinna ympäri vuoden. Kun alueella oli 50 pientä, lähinnä kesäkäyttöön soveltuvaa pientä mökkiä, on niitä jäljellä enää 11, mutta niiden sijaan on alueelle rakennettu erikokoisia mökkejä useita kymmeniä, joista isoimpaan mahtuu 20 henkeä. Myös mökkien taso on jotakin aivan muuta, nykyisin puhutaan luksustason majoituksesta, jossa ei ole juuri enää toivomisen varaa. Yrityksen menestymistä mitataan myös liikevaihdolla. Se on kasvanut alkuaikojen vaatimattomista luvuista tämän päivän 800 000 euroon. – Lomakylä on työllistänyt meidät molemmat täysipäiväisesti vuodesta 2000 lähtien. – Me molemmat pidämme hiihtämisestä ja laskettelusta ja alkuvuosina olimme talvet Rukalla hiihdonopettajina ja kesät olimme täällä Kotkassa. Yhdistelmä toimi hyvin, Markkolat sanovat. Toki laskettelu on edelleen tärkeä osa Katriinan ja Jukan elämää, mutta enää harrastuksena. Kun Jukalta kysyy yrittäjän elämän hyviä puolia, vastaus tulee heti: – Yrittäjän työ tuo elämään mahdollisuuksia ja vapautta tehdä asioita omien ideoiden pohjalta. Idearikkaana yrittäjänä Jukka Markkola on halunnut kehittää lomakyläänsä asiakkailta saamansa palautteen pohjalta. Yksi innovaatio on muutama vuosi sitten valmistunut Luolasaunamaailma, jossa on savusauna ja lämminvesiallas maan alla holvikaarien sisällä. Yrittäjän elämän varjopuolia on tietysti se, että hän on lähes aina työssä. – Alkuvuosina teimme 15 tunnin työpäiviä emmekä pitäneet juurikaan lomia, talvet menivät hiihdonopettajan työssä. – Vuonna 2009 pidimme ensimmäisen kesäloman, olimme kaksi viikkoa pois täältä Santalahdesta, Markkolat kertovat. YRITTÄJÄ JOUTUU TEKEMÄÄN LÄHES KAIKKEA YRITTÄJÄN TYÖNKUVA ON muuttunut parinkymmenen vuoden aikana paljon. – Ei oikeastaan ole työtä, jota täällä ei ole tehnyt. Rakennustöissäkin joutuu osallistumaan moneen vaikka meillä onkin käytössä ammattirakentajat. Rakentaminen Santalahdessa ei ole suinkaan loppunut, vaikka tuoreimmat luksusmökit eivät ole kuin parin vuoden ikäisiä. Parhaillaan Jukalla on suunnitteilla kuuden ison loma-asunnon rakennusprojekti. – Jo aiemmin valmistuneisiin mökkeihin suunnittelin makuuhuoneita normaalia enemmän ja näihin uusiin tulee makuuhuoneiden yhteyteen oma WC. – Myös mökkien saunat on pyritty sijoittamaan erilleen niin, että jos mökissä majoittuu iso ryhmä, osan saunominen ei häiritse muita mökissä asuvia, Jukka Markkola perustelee. Vaikka Lomakylä Santalahti on saavuttanut hyvän aseman ja on yksi Suomen neljästä viiden tähden eli parhaimman luokituksen saaneista leirintäalueista, markkinointia ei pidä unohtaa. – Koko ajan on panostettava markkinointiin. Olemme hiljattain uudistaneet nettisivustomme, siihen työhön minulta meni kolme kuukautta vuoden 2009 lopulla, Jukka Markkola korostaa. Lomakylä Santalahdessa käy paljon myös ulkomaalaisia matkailijoita. Venäläiset ovat tykästyneet luksustason mökkeihin ja kesäisin käy paljon turisteja Keski-Euroopasta. – Olemme mukana mm. kehitysyhtiö Cursor Oy:n ja Nordic Marketingin yhteishankkeessa, jonka avulla haetaan Suomeen erityisesti saksalaisia matkailijoita. Odotamme hakkeelta paljon. Lomakylä Santalahden hienoja mökkejä käyttävät muun muassa yritysasiakkaat kokoustensa pitoon ja henkilöstönsä virkistystapahtumiin. Isoja mökkejä vuokrataan myös erilaisiin sukujuhliin. LOMAKYLÄ SANTALAHTI Yhtiömuoto Toimiala Perustamisvuosi Toimipaikka Työntekijöitä Liikevaihto Slogan: osakeyhtiö lomakylätoiminta 1991 Kotka, Santalahti (Mussalo) talvella 8, kesällä 25 800 000 e Viiden tähden alla – ihan meren rannalla www.santalahti.fi 31 Sergio tuli Argentiinasta Suomeen JA PERUSTI TÄNNE JÄÄTELÖBAARIN E hkä Sergio Adler ei olisi uskonut 10 vuotta sitten, jos hänelle olisi tultu kertomaan, että hän tulee perustamaan Suomeen jäätelöbaarin ja vieläpä sisämaan kaupunkiin, Kouvolaan. 32 ALKAA YLLÄTTÄEN Lontoossa lentokentällä. Argentiinalainen mies kysyy lentokentän hampurilaisbaarissa istuvalta suomalaiselta naiselta, onko tämän pöydässä tilaa. Antoisa keskustelu päättyy, kun tulee molempien aika lähteä omilla lennoilleen. Yllätyksekseen molemmat ovat matkalla samaan kohteeseen, ArgentiiTARINA nan pääkaupunkiin Buenos Airesiin ja vieläpä samalla lennolla. Kun heillä oli vielä koneessa vierekkäiset paikat, lopun voi arvata. 13 tunnin lennon aikana Sergio ja Leena eivät nukkuneet lainkaan vaan keskustelivat koko ajan. Niin syntyi suomalais-argentiinalainen romanssi, joka johti myöhemmin avioitu- miseen ja avioparin muuttamiseen Suomeen 2000-luvun alussa. JÄÄTELÖ TULI ADLEREIDEN kuvaan kun pariskunta mietti, mitä työtä Suomessa voisi tehdä. Sergio Adler on koulutukseltaan liikunnanopettaja mutta opettajan statuksen saaminen Suomessa osoittautui sen verran hankalaksi, että piti keksiä jotakin muuta. Suomalaiset syövät jäätelöä vuodessa keskimäärin 14 litraa vuodessa, mikä on kolmanneksi eniten maailmassa. Adlerit näkivät siinä yritysidean. – Myös argentiinalaiset rakastavat jäätelöä ja halusimme tuoda ajatuksen jäätelöbaarista tänne, Adlerit kertovat. Niin syntyi Caminito-jäätelöbaarin konsepti, ei ihan suomalainen, mutta jollakin lailla kiinnostava. – Haluamme Caminiton näyttävän iloiselta ja värikkäältä, niin kuin jäätelökin on. Nimi Caminito ja sen kirjava värimaailma on kunnianosoitus Sergion kotikaupungille, Buenos Airesille. Caminito on Euroopasta lähteneiden siirtolaisten rakentama värikäs katu ja on nykyisin yksi tärkeimmistä Buenos Airesin nähtävyyksistä. KOUVOLAN CAMINITON ON sisustanut Lahden muotoiluinstituutissa opiskellut argentiinalainen Laura Zubilliga. Caminiton tapa palvella asiakkaita on suomalaisittain hieman poikkeava: asiakas päättää ensin, minkä kokoisen annoksen hän haluaa ostaa ja ostaa lipun. Vasta sen jälkeen aletaan valitsemaan tiskiltä makuja, joita on valikoimissa 25–30 erilaista makua. Suositumpia ovat minttu, mango ja marjasorbetit. Näiden rinnalla pysyvät sitkeästi perinteinen vanilja, mansikka ja päärynä. Caminiton jäätelö tehdään itse alakerran jäätelötehtaassa. Kaikki tehdään alusta asti itse, Caminitossa ei käytetä edes valmista jäätelöpohjaa. Myös jäätelöiden lisäaineet ja aromit värejä myöten ovat luonnollisia, peräisin marjoista ja hedelmistä. Jäätelönvalmistusprosessi kestää yhteensä viisi tuntia. Talvisaikaan jäätelöä tehdään toki kesää vähemmän – keskimäärin kerran, pari viikossa. TOISTAISEKSI CAMINITO JÄÄTELÖBAARI toimii vain Kouvolassa, mutta Sergio Adlerilla on kyllä laajentamissuunnitelmia ja kun jäätelökoneissa on kapasiteettia, jäätelöä voitaisiin toimittaa myös muille ravintoloille. Tähän Adlerilla on suunnitteilla erityinen Premium-linja. – Parhaillaan on työn alla sopimus saada meidän jäätelöämme myyntiin neljään eri kahvilaan eri puolilla Suomea, Sergio kertoo suunnitelmistaan. Lisäksi Sergio Adler haluaisi nähdä Caminitossa erilaista toimintaa, esimerkiksi asiakastilaisuuksia ja iltoja nuorille. Sergio haluaisi tuoda jäätelöbaarinsa kautta enemmän sosiaalisuutta Kouvolaan. Jäätelöbaarin alakerrassa on erinomaiset tilat vaikkapa kokousten pitoon. CAMINITO OY Yhtiömuoto Toimiala osakeyhtiö kahvilatoiminta, jäätelön valmistus Perustamisvuosi 2008 Toimipaikka Kouvola, kävelykatu Manski Työntekijöitä talvella kolme, kesällä 6–7 www.caminito.fi 33 Kuka huoltaa ompelukoneet 10 vuoden päästä? – USEAT HYVIN TOIMIVAT YRITYKSET KOHTA VAILLA JATKAJAA K un Ari Huttunen aloitti mekaanikko-oppilaana työnsä ompelukoneiden parissa 36 vuotta sitten, oli maahantuojilla vielä omat huoltopalvelunsa. Ompelukoneiden huoltopalvelut on vähitellen ulkoistettu yrittäjille. Ari Huttusenkin oli tästä syystä perustettava oma yritys vuonna 1980. Ompelukoneala on kokenut monta teknistä mullistusta, joissa huoltopalveluiden on ollut pysyteltävä mukana. Nykyiset yrittäjinä työskentelevät huoltajat on koulutettu maantuojien toimesta ja koulutetaan edelleen, mutta koko ajan ikääntyvä reilun kymmenen ompelukonemekaanikon ammattikunta uhkaa näivettyä sitä mukaa kun ammattitaitoisia huoltajia jää eläkkeelle. Ompelukonehuoltajilla on maassamme mielenkiintoinen ongelma. Käsissä on hyvä tuote, jota ei juurikaan tarvitse mainostaa ja asiakaskunta on vakiin- 34 tunut eli töitä on enemmän kuin ehtii tehdä. – Jos sellaisen sopimuksen saisi aikaan, että minä voisin kouluttaa työlleni ja yritykselleni jatkajan ja hän sitten ostaisi aikanaan yrityksen ja huoltopalvelut jatkuisivat, siinä voisi olla mieltä, Ari Huttunen tuumii. – Oma terveys on tällä hetkellä vielä kohtuullinen, mutta erilaiset työstä johtuvat kulumat kyllä vaivaavat ja jossain vaiheessa voivat estää työnteon. Ari Huttunen ei ole huolensa kanssa yksin: Suomessa on lähivuosina kymmenien tuhansien yrittäjien etsittävä yritykselleen jatkaja. NYKYAIKAINEN OMPELUKONE ON TIETOKONE ARI HUTTUSEN TYÖURAN aikana ompelu- koneiden maahantuojien määrä on tuplaantunut. Tämä heijastuu tietysti paineina koneita korjaavien mekaanikkojen työ- hön. Koneiden mallimäärä on kasvanut ja ala on kokenut monta merkittävää teknistä mullistusta tietotekniikan ansiosta. – Kun vuonna 1976 markkinoille ensimmäinen elektroninen ompelukone, olimme me huoltajat vähän hukassa. Onneksi maahantuoja (Singer) koulutti mei- dät hyvin. Olihan se iso muutos kun koneesta jäi pois 250–300 mekaanista osaa korvattiin elektronisella ohjauskortilla ja lineaarimoottoreilla. – Ompelukonetekniikan suurin muutos oli se, kun neulatanko ja syöttömekanismi alkoivat toimia sähköisesti. Koneen logiikka on elektroniikan myötä muuttunut totaalisesti, Ari Huttunen myöntää. Uusin innovaatio ompelukoneissa on kirjontalaite, jonka avulla pystytään jo kotikoneella tekemään kirjontatöitä. Tällaisen koneen hinnat ovat noin 4 000 euron luokkaa. HALVALLA EI VOI SAADA HYVÄÄ OMPELUKONEIDEN MYYNTI ON ponnah- tanut viime aikoina rajuun nousuun, niin maailmalla kuin meilläkin. Suomessa myyntilukuja ovat nostaneet markettien myymät halvat koneet, joita saa jopa 99 euron tarjouksissa. – Kuluttajan on hyvä miettiä, kuka nämä markettikoneet huoltaa, koska me emme niitä huolla, meillä on jo nykyisten merkkien ja mallien kanssa kädet täynnä töitä, niitä on useita satoja erilaisia. – Hyvä ompelukone maksaa, siinä on metallirunko eikä prässätty muovirunko ja elektroniikan määrä nostaa hintaa. Ari Huttunen määrittelee, että asial- lisen perusompelukoneen saa 400–600 eurolla, sen halvemmalla ei saa hyvää. Erityisesti halpojen ja vanhojen koneiden huolto on kuluttajan kannalta olennainen kysymys. Arvokkaammille merkkikoneille taataan huolto ja varaosapalvelut, niihin myös koulutetaan huoltajat. – Töitä meillä riittää, koska lisää koulutettuja huoltajia ei tule, Ari Huttunen huokaa. Jos esimerkiksi Helsingin päässä huoltaja sairastuu, koneet lähetetään muille huoltajilla, joilla on jo ennestään kädet täynnä töitä. Ari Huttusen piirinä on käytännössä joidenkin koneiden osalta puoli Suomea. Keväällä 2010 Ari Huttunen sai kokea tämän ongelman kun naapurikaupungissa lopetti vastaava liike toimintansa ja kaikki koneet vain lykättiin Huttuselle Kouvolaan. VARAOSAMYYNTI ON TAITOLAJI PELKKÄ OMPELUKONEIDEN KORJAAMINEN ei ole mikään kultakaivos edes ompelukonemekaanikolle. Lukuisat konemallit vaativat varaosia ja maahantuojat eivät välttämättä pidä niitä varastoissaan. Niinpä Ari Huttunen tuo maahan tiettyjen koneiden varaosia, etupäässä Euroopasta, jotkut osat Yhdysvalloista. – Me kyllä korjaamme 1940-luvun poljettavatkin mallit siinä kuin nykyaikaiset elektroniset modernit mallit. Onneksi vielä yli 90 % varaosista on saatavilla markkinoilta vaikka uusia konemalleja tulee markkinoille vuosittain. Ompelukoneiden huoltoajat ovat työruuhkasta huolimatta vielä kohtuullisia, viikosta kahteen. Ari Huttusen mielestä yhden merkin koulutus ei auta, sillä merkkejä on 5–6. Kun merkit vielä käyvät keskenään veristä kilpailua, ei ole olemassa yhteistä organisaatiota, joka kouluttaisi huoltajia, jotka hallitsevat kaikki merkit ja mallit. Viime kädessä häviäjänä on kuluttaja. – Kyllä viimeistään 10 vuoden päästä tilanne on todella mielenkiintoinen. Kuka huoltaa silloin kuluttajien koneet jos kukaan ei kouluta jatkajia, Ari Huttunen heittää hyvän kysymyksen. KOUVOLAN OMPELUKONEHUOLTO A. HUTTUNEN Yhtiömuoto Toimiala toiminimi ompelukoneiden myynti ja huolto ja varaosien maahantuonti Perustamisvuosi 1980 Toimipaikka Kouvola Työntekijöitä yksi 35 Tykkimäen huvipuisto ON HALUTTU KESÄTYÖPAIKKA T ykkimäen huvipuisto on edelleen yksi suosituimpia kesätyöpaikkoja Kouvolan seudulla. Kun kesälle 2010 teollisuus tarjoaa aiempaa vähemmän kesätyöpaikkoja, se heijastuu välittömästi palvelualoille ja Tykkimäeltä haki ennätysmäärä kesätöitä, noin tuhat nuorta, joista kolmisen sataa pääsi haastatteluun ja 170 valittiin kesätöihin. TYKKIMÄKI OY:N TOIMITUSJOHTAJA Sakari Pasanen ei maalaile ruusuisia kuvia salintäyteiselle nuorisojoukolle, joka on tullut kuuntelemaan Kouvola-talolle mahdollisuutta hakea kesätyötä Tykkimäen huvipuistosta. – Työnteko huvipuistossa ei todellakaan ole yhtä juhlaa. Tämä on lähiseudun rankin kesätyöpaikka, työajat ovat tylsiä, työ on yksitoikkoista asiakaspalvelua, joskus on kylmä, joskus kuuma ja koko ajan on hymyiltävä vaikka asiakkaat eivät aina hymyilekään, Sakari Pasanen opastaa työnhakijoita. – Tämän päivän kriittisille asiakkaille ei riitä kuin paras ja asiakkaalla on oikeus hyvään palveluun riippumatta siitä, minkälainen sää on ja onko jonoja vai ei. – Meidän vaatimuksemme on, että asiakaspalvelun on oltava Tykkimäellä ensiluokkaista, sillä vain tyytyväiset asiakkaat tulevat uudelleen. Kesätyö huvipuistossa ei suinkaan ole niin synkkää kuin Sakari Pasanen to- 36 tesi palauttaessaan nuoria maan pinnalle. Hän haluaa välittää nuorille realistisen kuvan hakemastaan kesätyöstä. – Mikään ei ole sen palkitsevampaa kuin nähdä väen viihtyvän ja kun itse on samalla tehnyt parhaansa. KÄDENPURISTUS EI SAA OLLA MÄRKÄ LAPANEN TYKKIMÄEN HUVIPUISTOSTA HAKEE vuosit- tain kesätyötä tuhatkunta nuorta. Haastatteluun pääsee noin 300, josta yli puolet saa työpaikan 15. toukokuuta alkavalle kaudella. Tulevana kesänä Tykkimäen huvipuisto on auki 89 päivää. Jokainen kesätyön hakija täyttää hakulomakkeen internetissä, tulostaa ne ja lähettää postitse. Kun haastatteluun kutsutut nuoret saapuvat haastattelutilanteeseen, siinä jyvät erottuvat akanoista varsin nopeasti. – Jos katse on kengänkärjissä ja kädenpuristus kuin märkä lapanen, on johtopäätös selvä – ei asiaa asiakaspalveluun. Kyllä on osattava ja uskallettava katsoa silmiin, Pasanen tähdentää. Tykkimäen rekrytoinnissa on kiinnitetty kunkin työpisteen vaatimuksiin erityistä huomiota. Usean työpisteen vaatimuksissa korostetaan innostunutta myynti-ja asiakaspalvelutaitoa ja alttiutta palvella ja neuvoa asiakkaita. Myös kuuntelutaito on hyvin tärkeä ominaisuus sekä esiintymisvalmius. – Lastenlaitteissa kärsivällisyys on tärkeä hyve. Jos nostat päivän aikana satoja kertoja pienen lapsen leppäkerttujunaan ja sieltä pois, se voi käydä fysiikankin päälle, Sakari Pasanen muistuttaa. – Oma-aloitteisuus ja havainnointikyky on joissakin tehtävissä olennaista, mutta tietyissä tehtävissä omat ideat on parasta pitää poissa, erityisesti laitteissa turvallisuus on kaiken a ja o, siellä kaikki tehdään kuten aina ennenkin. HAASTE: SUOMALAISET HYMYILEMÄÄN – ESIMIESTEHTÄVÄ ON KAI jonkinlainen palkkio hyvin hoidetusta työstä aiempina vuosina, hän arvelee. Tykkimäen huvipuiston työntekijöistä 40 % on entisiä edelliskausien työntekijöitä. – Useat työntekijät ovat meille kesätyössä koko opiskeluaikansa, neljästä kuuteen kesään – Valitettavasti emme pysty työllistämään heitä opiskelun päätyttyä vakinaisesti, mutta tarjoamme taatusti mielen- kiintoisen kesätyön ja asiakaspalvelun korkeakoulun, toimitusjohtaja Sakari Pasanen kehuu työpaikkaa. Sakari Pasasen oma yrittäjyys alkoi vasta huvipuistossa vuonna 2005 kun hänestä tuli Tykkimäen Vapaa-aikakeskus Oy:n osaomistaja. – Olin menestyvän kansainvälisen yrityksen palveluksessa (Unilever Oy) ja hain vuonna 2000 avoimeksi tullutta huvipuiston toimitusjohtajan paikkaa. Edellisessä työpaikassa pitivät hakuani melkeinpä vitsinä, mutta tosissani minä olin. – Tavoitteenani oli nostaa kävijämäärä, liikevaihto ja kannattavuus kasvuun, - Haastattelutilanteessa on tärkeää hyvä kädenpuristus ja katse silmissä, opastaa Tykkimäen huvipuiston toimitusjohtaja Sakari Pasanen. Sakari Pasanen kertoo. Hyvin hän tavoitteessaan onnistuikin, sillä Pasasen tultua remmiin liikevaihto on tuplaantunut, kävijämäärä vakiintunut yli 200 000 kävijän ja toiminta on kannattavaa. Tykkimäki on Suomen kolmanneksi suurin huvipuisto. – Pahin kilpailija ei välttämättä ole joku toinen huvipuisto vaan kaikki se, mikä kilpailee perheen vapaa-ajasta. – Palkitsevinta tässä työssä on ihmisten ilo ja haasteena nykyisin on saada suomalaiset hymyilemään. TYKKIMÄEN VAPAA-AIKAKESKUS OY Yhtiömuoto Toimiala Omistuspohja osakeyhtiö huvipuistoala Kouvolan kaupunki (46 %), Osuuskauppa Ympäristö (34 %), Cannon Hill Holding Oy (Sakari Pasanen) (20 %) Perustamisvuosi 1986 huvipuisto 1987-2005 terraario 1960-luvulla perustettu neljän tähden leirintäalue Liikevaihto 4,0 M€ Työntekijöitä vakinaisia 7 Sesonkityöntekijöitä 170 Kävijämäärä noin 230 000 37 K ouvolalaisen musiikkialan yrittäjän Juha Tynnisen kaltaisista ratkaisuista ollaan Opettajien Ammattijärjestössä huolissaan, sillä pätevien miesopettajien pako alalta on uhka miesopettajuudelle. Opettajien kouluttajasta YRITTÄJÄKSI JUHA TYNNINEN TEKI kuitenkin mieles- tään riittävän pitkän uran opettajana ja opettajien kouluttajana Savonlinnan normaalikoulussa. – Kyllä opettajakin voisi joskus tarkistaa impulssia omaan työhönsä ja tehdä vaikka jotakin muuta välillä. Energisenä tunnettu Tynninen teki opettajan työnsä sivussa melkein kokonaisen toisen päivätyön toimimalla Heinolassa opettajien täydennyskoulutusyksikön kouluttajana ja tekemällä musiikin oppikirjoja kouluihin. 38 NETTIKAUPPA PAHIN KILPAILIJA 2001 JUHA TYNNINEN perusti musiikkiliikkeen Kouvolaan perusteellisen harkinnan tuloksena. – Opettajien koulutustehtävästä asiakasneuvonta oli tuttua ja olin asioinut aika paljon musiikkialan maahantuojien kanssa. – Kyselin maahantuojilta, missä olisi hyvä paikka perustaa musiikkiliike ja silloin Kouvolan seutu näytti neitseelliseltä, Juha Tynninen perustelee muuttoaan Kouvolaan. Kouvolan Musiikki Oy on kasvanut tasaisesti koko ajan Tynnisen käsissä.Hänellä on toinen liike Lappeenrannassa. Kouvolassa ei ole kilpailevaa liikettä, Lappeenrannassa on. – Todellinen kilpailu musiikkikaupoille tulee kuitenkin nettimyynnistä. – Saksa ja muu Eurooppa ovat tasaisesti haalineet asiakkaita Suomesta ja halpa dollari on myös saanut monet tekemään ostoksensa Yhdysvalloista. – Tulevaisuudessa mennään varmaan vielä isompiin yksiköihin, pienten liikkeiden aika alkaa olla ohi. VUONNA Musiikkikaupan avaaminen Kouvolaan oli Juha Tynniseltä viisas ratkaisu kaupan menestymisen kannalta, tätä todistaa joka vuosi jatkunut tasainen kasvu. Talouden notkahdus ei Juha Tynnisen mukaan näy vielä alalla, mutta ensi vuodesta hän odottaa haastavaa myös musiikkikaupalle. – Tämä vuosi on myynnillisesti kutakuinkin sama kuin viime vuosi. – Lamapuheet eivät näy vielä meidän asiakkaidemme ostokäyttäytymisessä, ihmiset uskovat vielä omaan talouteensa. SÄHKÖKITARA MYY EDELLEEN HYVIN voi säestää itseään ja lauleskella vaikka omassa huoneessaan, musiikkikauppias arvelee. Yrittäjän työpäivä on paljon pitempi kuin opettajan työpäivä, mutta yrittäjä on tyytyväinen alan vaihtoon: – Kyllä minä olen tyytyväinen ammatin vaihtooni vaikka tässä työssä päivät ovat pitkiä ja yrittäjällä on vastuu työntekijöistään. – Se, mitä tapaan edelleen opettajia asiakkaina, vahvistaa, että koulussa työ on muuttunut aina vain vaativammaksi, opettajan työnkuva on menossa huonompaan suuntaan, ex-opettaja, yrittäjä Juha Tynninen pohtii. SOITTIMET OVAT TOIVOTTUJA joulu- ja päättäjäislahjoja. Muutama vuosi sitten digitaaliset pianot olivat suosittuja lahjoja. Nykyisin sähkökitaralla on hyvä menekki. Kouvolan Musiikki myy vuosittain 400– 500 kitaraa, erityisesti sähkökitaroita. – En osaa sanoa syytä kitaran suosioon, ehkä se on jotenkin henkilökohtaisempi soitin kuin piano, sen kanssa KOUVOLAN MUSIIKKI OY Yhtiömuoto Toimiala Perustettu Toimipaikat osakeyhtiö musiikkikauppa 2001 Kouvola ja Lappeenranta 39 Kaikki alkoi koulun discoista L ämmin kesä, aurinkolasit, festarit hyvä musiikki... Kiertäminen huippubändien mukana kesäisin roudarina on monen nuoren kaverin haave. Harri Oksanen, kouvolalaisen Huvipaja Oy:n toimitusjohtaja ei istu kesäisin toimistossaan vaan huhkii siinä, missä muutkin firman työntekijät kaiutinkaappien ja valotrussien kanssa sekä tarttuu tarvittaessa myös keikkabussin rattiin. – KUN TÄTÄ TEKEE työkseen, on tästä huvi kaukana, varsinkin pimeinä ja loskaisina vuodenaikoina, mutta silti tämä on mukavaa työtä, Harri ”Hapa” Oksanen tunnustaa. Vuodessa Oksaselle kertyy tien päällä yli 120 000 ajokilometriä. Hapa Oksasen työt äänentoiston kanssa alkoivat harrastuksesta kouluaikoina Naukion yläasteella Kuusankoskella 1980-luvun alussa. Koulun discot tarvitsivat vetäjiä ja kaverinsa, Simo-Pekka Tervon kanssa nuoret miehet aloittivat discojen järjestämisen. – Siitä homma alkoi laajentua, mukaan tulivat nuorisotalot ja keikat ympäri maakuntaa ja 18-vuotiaana aloitin yritystoiminnan. 40 1987 OKSANEN ja Tervo perustivat ensimmäisen yrityksensä, Disco Shine Ky:n. Yritys tarjosi ohjelma- ja dj-palveluja sekä vuokralle laitteita. Asiakkaina olivat lähinnä ravintolat. Parhaimpina vuosina Disco Shine työllisti yli 30 henkilöä. – Meillä on tässä vuosien mittaan kiertänyt töissä varmaan toista sataa henkilöä, monet ovat hakeneet omalle uralleen potkua meiltä, muun muassa Hyppösen Henkka, joka teki aikanaan töitä TV:ssä, Hapa Oksanen luettelee. Se, että Huvipajan palveluksessa on ollut paljon työntekijöitä vuosien aikana, ei kerro, että yrityksesä olisi huono työilmapiiri. Pikemminkin päinvastoin. Nykyisin yrityksessä on työntekijöiden vaihtuvuus pieni ja Huvipajalle on vaikea päästä töihin, kun väki ei vaihdu. Nuorimmallakin työntekijällä on nyt takanaan viisi vuotta talossa. Yrityksessä on nykyisin 11 työntekijää. – Hyvä henki yrityksessä on tärkeä asia ja hyvä, ammattitaitoinen henkilökunta on suuri vahvuus yritykselle, Hapa Oksanen perustelee. VUONNA MONI NUORI HAAVEILEE työstä äänentoisto- firmassa. Roudarin hommat houkuttelevat. – Ei tähän työhön mitään glamouria liity, raakaa puurtamista tämä on ja työajat ovat joskus aika epäinhimilliset. – Periaatteessa meille ei valmistuta oikeastaan mistään koulusta, tie on äänentostoalan tärkein korkeakoulu. Toki jo useassa ammattikorkeakoulussa on alan koulutusta, mutta sen lisäksi pitää hallita monta asiaa, ääni- ja valotekniikka sekä pitäisi olla joko kuorma-auton tai linjaauton ajokortti, Oksanen luettelee. Huvipaja Oy:n toimitusjohtaja Harri Oksanen pitää tärkeänä, että yrityksellä on hyvä kirjanpitäjä. – Vaikka minulla on kauppaopiston tutkinto ja olen laskentamerkonomi, ei tulisi kuuloonkaan, että minä puuttuisin kirjanpitoon. Vuonna 1994 Oksanen perusti Huvipaja Oy:n Disco Shinen rinnalle lähinnä äänentoisto- ja valotekniikkaa varten. Muina osakkaina ovat Harri Setälä ja Kirsi Meriluoto. HARRI OKSANEN HALUAA Huvipajan säily- vän tulevaisuudessakin suurin piirtein saman kokoisena ja pitää nykyisen työntekijäjoukon palveluksessaan. – Kasvua isompaan luokkaan en välttämättä näe tärkeänä. Ehkä haluaisin kehittää joitakin palvelun osa-alueita kuten kuva- ja asennuspalveluita sekä hankkia isompia screenejä. – Nykyisin asiakkaat osaavat vaatia ja haluavat avaimet käteen -periaatteella kaiken valmiina. Siksi on tärkeää, että tällä alalla on hyvät verkostot ja yritykset voivat tehdä yhteistyötä. Kaikkien ei kannata hankkia joitakin kalliita erikoislaitteita, niitä kannattaa vuokrata sellaiselta, jolla ne on. Nykyisin bändit ostavat entistä useammin äänentoiston sitä tarjoavilta yrityksiltä. Jos bändi ei kierrä koko aikaa, ei sen kannata investoida ääni- ja valotekniikkaan. – Meillä on tiivistä yhteistyötä Moving Light Oy -nimisen yrityksen kanssa. Huvipaja Oy:llä on kalustossaan kiinnitettynä noin miljoonan euron verran. Jos aikoo perustaa äänentoistoalan yritystä, hyvään äänentoistosettiin uppoaa helposti 100 000 euroa, jäähallitason äänentoistoon tarvitaan jo puoli miljoonaa euroa. – Stadionluokan äänentoistoon tarvitaan vielä paljon enemmän. Me emme halua edes kilpailla sillä tasolla, Suomessa on muutama isompi yritys, jotka hoitavat isot äänentoistokeikat. LAMA ON PURAISSUT äänentoistoalaan- kin, sillä varsinkaan yritykset eivät juuri tilaa tapahtumiinsa palveluita laman aika- na. Siksi pitkät yhteistyösopimukset bändien kanssa ovat juuri nyt tärkeitä. – Meillä on onneksi ollut hyviä, pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia, muun muassa Jean S. on käyttänyt meidän äänentoistoamme ja bussipalveluitamme jo yli 10 vuotta. Harri Oksanen näkee yrittäjän työn plussina vapauden vaikka työpäivät äänentoistoalalla kesäaikana ovatkin hyvin pitkiä ja lähes koko ajan ollaan tien päällä. – Yrittäjällä on vastuullaan periaatteessa koko yritys ja vastuu siitä, että työntekijöillä on töitä, se tietysti joskus painaa. – Mielenkiintoista tämä työ kuitenkin on ja muusikoiden kanssa on kiva tehdä työtä, Hapa Oksanen vakuuttaa. Äänentoistoalan isot yritykset ovat pääkaupunkiseudulla. Hapa Oksanen sanoo, ettei Huvipaja muuta Kouvolasta mihinkään. – Työntekijämme asuvat täällä ja yritykselle on edullista toimia täältä käsin vaikka työtehtävämme ovatkin ympäri maata. Täällä myös ihmisillä on parempi asennoituminen työhön, Oksanen kehuu työntekijäjoukkoansa. HUVIPAJA OY Yhtiömuoto Toimiala osakeyhtiö äänentoisto- ja valolaitteiden myynti ja vuokraus, tapahtumajärjestelyt Perustamisvuosi 1994 Toimipaikka Kouvola Työntekijöitä 11 Liikevaihto 1,0 miljoonaa euroa Slogan Työtä huvin vuoksi. www.huvipaja.fi 41 Palkitulla yrittäjällä RIITTÄÄ VIRTAA K eskellä Kouvolaa sijaitseva City-TB -huoltoasema on käsite ja eräänlainen historiallinen ilmiö: täyden palvelun huoltoasema keskellä kaupunkia. – KUN ALOITIN YRITTÄJÄNÄ vuonna 1985, oli Kouvolassa 12 miehitettyä huoltoasemaa, nyt jäljellä on kaksi, Keijo Naumanen listaa. City-TB:n palveluasenne on noteerattu valtakunnallisestikin merkittäväksi, sillä Keijo Naumasen vetämä yritys on saanut vuonna 2003 Vuoden Teboil -kauppiaan tittelin sekä samana vuonna myös Kouvolan yrittäjäpalkinnon. 42 – Tietysti nämä tunnustukset lämmittävät, mutta yrittäjän arjessa tärkeintä on asiakkaiden tyytyväisyys ja työntekijöiden viihtyminen työssään, Keijo Naumanen tähdentää. Yrittäjäksi Keijo Naumanen ryhtyi vuonna 1985 sanouduttuaan irti huoltopäällikön tehtävistä KoneSokokselta, joka fuusioitiin toiseen yritykseen. – Olin saanut tuttavan kautta tietoa tästä avautuvasta paikasta ja niin otin riskin ja aloin yrittäjäksi. Vuosi 2009 on Keijo Naumaselle juhlavuosi: omaan mittariin tulee 60 vuotta ja yrittäjänä neljännesvuosisata. – Parasta yrittäjyydessä on ilman muuta vapaus vaikka toisaalta on koko ajan huoli henkilöstöstä ja yrityksen rahaliikenteestä, silti työ on vapaata. Nykyisin Keijo Naumasen työpäivä alkaa kello 8 aamulla ja päättyy 10 tuntia myöhemmin. Työnarkomaanina tunnettu yrittäjä väittää pitävänsä myös lomat. Naumanen on tunnettu myös siitä, että hänelle voi soittaa työajan jälkeen myös kotiin eikä hän ole koskaan kieltäytynyt auttamasta asiakasta. – Ei sitä henkisesti ole koskaan töistä pois, vaikkei jalat olisikaan täällä, pää jää usein tänne, Keijo naurahtaa. Kuvaavaa Naumasen yrittäjäasenteelle on, että kun hänellä oli alkuvuodesta 2009 olkapääleikkauksen vuoksi käsi paketissa, ei hän suinkaan malttanut sairastaa kotona, vaan pyöri lähes joka päivä työpaikallaan. BENSIININMYYNTI ON PALVELUA, EI BISNESTÄ VAIKKA ASIAKKAAT SEURAAVAT tarkkaan polttoaineiden hintoja, niiden merkitys huoltamoyrityksen taloudessa on häviä- vän pieni, vain noin 10 prosenttia liikevaihdosta. – Tulos tehdään kaikella muulla eli pesulla, huoltopalveluilla, kahviolla ja autonvuokrauksella, nimenomaan tässä järjestyksessä. Kouvolan City-TB -huoltamo sijaitsee suojeltavassa, funkkistyylisessä kiinteistössä, joka on toisaalta myyntiä rajoittava tekijä. Tilaa on vähän niin päivittäistavaroille kuin myös autotarvikkeiden myynnille, joilla on merkittävä osuus huoltoaseman tuotolla tänä päivänä. – Olen toki miettinyt joskus uuden huoltamon perustamista uuteen paikkaan, mutta jos rakennuskustannukset ovat puoli miljoonaa ja itse tontti ja siihen tehtävät erilaiset turvallisuusratkaisut miljoonan euron luokkaa, asian voi unohtaa. Vuonna 2003 City-TB kävi läpi perusteelliset remontin ja oli kiinni neljä kuukautta. – Remontti onnistui hyvin ja ilman sitä olisi tämä toiminta tällä tontilla pitänyt lopettaa. Tosin suojelumääräykset hieman rajoittivat tilojen laajentamista. – Suomessa on huoltamotoiminnalle äärettömän tiukat turvallisuusmääräykset ja hyvä niin. Yrittäjä kuitenkin itse maksaa tämän kaiken omasta pussistaan eli yrittäjälle tämä turvallisuus tulee kalliiksi. Siksi niin moni huoltoasema joutui lopettamaan määräyksien tiukentuessa muutamia vuosia sitten, Keijo Naumanen selventää. NYKYNUORET LIIAN PASSIIVISIA CITY-TB ON OLLUT vuosien myötä mo- nen nuoren tet-harjoittelupaikkana. Keijo Naumasella on hyvä käsitys nuorten työntekoaktiivisuudesta. Se ei ole lainkaan positiivinen: – Olen todella huolissani nykynuorista, erityisesti pojista. Minä edellytän työnantajana nuorilta aktiivisuutta ja sitä heillä ei todellakaan ole. Naumanen kertoo useita esimerkkejä, miten moni nuorelle annettu työtehtävä jää tekemättä ellei nuorta ole koko ajan patistamassa työhön, mikä hänen pitäisi oma-aloitteisesti tehdä. Kyse ei ole niinkään laiskuudesta vaan saamattomuudesta, jota Keijo Naumanen inhoaa sydämensä pohjasta. – Ennen kaikkea poikien passiivisuutta en pysty käsittämään. Heitä ei näytä kiinnostavan koulunkäynti eikä työnteko. Mikä heitä sitten oikein kiinnostaa? Keijo Naumanen myöntää, että joukkoon mahtuu hyviäkin nuoria, mutta liian vähän. Monet aktiivisista nuorista ovatkin saaneet kesätyöpaikan City-TB:llä. – Yleiskäsitykseni tet-harjoittelijoista on valitettavan kielteinen, ei sille voi mitään. Nuorilta puuttuu halua sitoutua. – Työnantajat eivät voi toimia ikuisesti elämään kouluttajina. – Olen sanonutkin nuorille, että nyt heillä on tilaisuus näyttää, mihin he pystyvät ja sen, haluavatko he saada meiltä esimerkiksi kesätöitä. Yrittäjällä on oikea huoli nuorten tulevaisuudesta. – Kuka enää tulevaisuudessa pystyy tällaisella huonolla asenteella varustettuja nuoria työllistämään. Kun yrityksen kuluista 40 prosenttia menee palkkoihin, on yrittäjällä oikeus saada tälle kuluerälle myös vastinetta. Laiskat työntekijät eivät vain valitettavasti pärjää, Keijo Naumanen tähdentää. CITY-TB Yhtiömuoto Ky (City TB) Oy (City TB-huolto) Toimiala huoltamotoiminta Perustamisvuosi 1985 Työntekijöitä 9 Toimipaikka Kouvola Liikevaihto 1,5 miljoonaa euroa www.citytb.fi 43 – KYLLÄ ME SAAMME asiakkaamme aika pitkälti vanhojen asiakkuuksien kautta eli taloyhtiöiden isännöitsijöiden kautta ja puskaradio on myös aika hyvä markkinointikeino, toteavat Kymen Putkipojat eli Aki Relander ja Tuomas Ellonen. – Myös hyvin tehty työ on hyvä mainoskeino ja se, että urakkahinnat pitävät kutinsa ja asiakas on tyytyväinen. Kymen Putkipojat on perustettu vuonna 2003 ja jo tässä ajassa nuori yritys on vakiinnuttanut asemansa Kymenlaaksossa putkialan urakoitsijana. Yksi tärkeä tekijä tässä on molempien nuorten yrittäjien kohtelias käytös ja miellyttävä palveluasenne. Hyvällä asiakaspalvelulla PÄRJÄÄ M illä yritys myy itsensä asiakkaiden tietoisuuteen? Kaikilla, varsinkaan pienillä yrityksillä ei ole suinkaan isoja mainosbudjetteja eivätkä ne kykene mainostamaan medioissa. Yrityksen nettisivut ovat yksi tärkeä markkinointikanava, samoin yritysten katukuvan käyntikortit eli autot. Pohjois-Kymenlaaksossa katukuvassa näkyy usein neljä pakettiautoa, joiden kyljissä on lyhyesti yrityksen nimi ”Kymen Putkipojat”. 44 AKI RELANDER JA Tuomas Ellonen ovat luokkakavereita ja valmistuivat Kouvolan seudun ammattiopistosta vuonna 1999. Tänä päivänä niin kuin poikien valmistuessa, oli putkiasentajilla hyvin töitä ja molemmat pojat olivat toisen palveluksessa muutaman vuoden. – Sanoimme molemmat itsemme irti vakituisesta työstä ja päätimme toteuttaa idean, josta olimme usein puhuneet eli perustamme yhteisen yrityksen. Mitään suurta kynnystä oman yrityksen perustamiseen eivät sen enempää Aki kuin Tuomaskaan osaa sanoa. – Ei se ollut mikään hyppy tuntemattomaan vaikka periaatteessa otimmekin ison riskin. Starttirahaakaan emme voineet hakea, kun emme olleet työttöminä. ta vielä useiksi vuosiksi. Kerrostalokanta Suomessa alkaa olla siinä iässä, että monessa talossa putkien uusimisella alkaa olla suorastaan kiire. ALKUVUOSINA NUORET YRITTÄJÄT jou- tuivat tekemään paljon pitempää päivää kuin toisen palveluksessa. Työpäivä saattoi venyä 15 tunnin mittaiseksi. Hyvää sparrausta yritystoiminnalleen he saivat ja saavat edelleen entiseltä ammattiopiston opettajaltaan, nyt jo eläkkeellä olevalta Törrösen Topilta. – Topi auttaa meitä monessa asiassa. Hän toimi alkuun työmailla valvojanakin, kun meillä ei ollut vielä lupia ja auttaa yhä vielä joskus urakkalaskennassa. Kymen Putkipojat eivät käyttäneet yritysneuvonnan palveluja, mutta suosittelevat niitä ilman muuta aloittavalle yrittäjälle. – Me saimme apua muuta kautta ja olimme ottaneet itse asioista selvää, mutta ilman tukea ja neuvoja ei nuori yrittäjä kyllä selviä, Aki ja Tuomas muistuttavat. Kymen Putkipojat on otettu alan yrityskentässä hyvin vastaan. Töitä on riittänyt, koska putkialalla on suorastaan pulaa työntekijöistä. Vaikka uudisrakentamiseen lama on lyönyt leimansa, saneerausrakentamisessa erityisesti kerrostaloissa on putkiasentajilla työmaa- PARASTA YRITTÄJÄNTYÖSSÄ ON VAPAUS – ILMAN MUUTA VAPAUS, sanoo Aki Relander enempiä miettimättä kysyttäessä yrittäjän työn parhaita puolia. – Rasittavinta ja raskainta on aina alkuvuosi, tammikuu, kun lasketaan urakata ja odotellaan, kuinka paljon niitä saadaan. Meilläkin on kolme muuta kaveria töissä ja vastaamme heidänkin töistään. Mitään suurempia takaiskuja eivät yrittäjät osaa omalla yritysurallaan sanoa. Tietysti urakoiden meneminen toisille tuo joskus pettymyksiä, muttei se luo alalla varsinaista kateutta. Töitä on kuitenkin riittänyt kaikille. Molemmat yrittäjät sanovat, että malttavat pitää myös lomaa. – Pari viikkoa vuodessa, putkipojat nauravat. – Viikonloppuisin rentoudutaan mökillä, polttopuiden teko on hyvää vastapainoa näille metallitöille. Työpäivä alkaa aamulla kello 7 ja päättyy illalla. Akilla työpäivä venyy helposti vielä muutamalla tunnilla yrityksen paperitöiden parissa. – Hyvä kirjanpitäjä on tärkeä apu yrittäjälle. Meillä on se onni, että äitini tekee vielä toistaiseksi meille kirjanpidon ja paljon ylimääräistäkin. Mistä me saamme yhtä hyvän kirjanpitäjän, kun hän lopettaa, Aki Relander pohtii yrityksensä tulevaisuutta. KYMEN PUTKIPOJAT Yhtiömuoto Toimiala Perustamivuosi Toimipaikka Työntekijöitä Liikevaihto Slogan kommandiittiyhtiö LVI 2003 Kouvola (Valkeala) viisi 700 000 euroa ”Ollaan omia itsejämme” 45 M arko Ylä-Kotola oli nuorena ahkera partiolainen ja viihtyi luonnossa vaikka onkin paljasjalkainen kaupunkilainen Kotkasta. Lukioaikana hän liikkui paljon metsässä vaeltamassa ja jatko-opintoja suunniteltaessa hakeutuminen Kotkan puu- ja metsätalouden oppilaitokseen vuonna 1994 oli itsestään selvä ratkaisu. Partioharrastus johti YRITTÄJYYTEEN – OPISKELIJAN KROONISESSA RAHAPU- LASSA tuli tehtyä puunkaatoja äidin van- halla moottorisahalla ja itseluottamus puiden kaadossa lisääntyi, Marko YläKotola kertoo. Moni yrittäjä ei ole suoraan heittäytynyt yrittäjäksi, vaan on hankkinut työkokemusta toisen palveluksessa ja on näin päässyt seuraamaan yrittämistä läheltä. Valmistumisen jälkeen Marko Ylä-Kotola oli Keisarinkosket Oy:n palveluksessa eräoppaana kesäisin ja talvet teki yksinään metsätöitä. Toiminimi Puu ja Kaato näki päivänvalon vuonna 1999. 46 PUU JA KAATO KY Yhtiömuoto kommandiittiyhtiö Toimiala metsätyöt Perustamisvuosi toiminimi 1999, kommandiittiyhtiö 2006 Toimialue Kymenlaakso, EteläKarjala, Itä-Uusimaa Työntekijöitä 15 Liikevaihto n. 900 000 euroa www.puujakaato.fi Sitten Marko haki motivaatiota työhönsä puolentoista vuoden ajan rauhanturvaajan tehtävistä Bosniasta ja Afganistanista. Kotimaahan palattuaan hän teki pari vuotta luokanopettajan töitä Haminassa. – Keväisin alkoi tulla taas puiden kaatokeikkoja niin paljon, että jouduin ottamaan virkavapaata opettajan tehtävistä. Palkkasin ensimmäiset työntekijät vuonna 2003 ja jäinkin yrittäjäksi samana vuonna. – Parin vuoden päästä hankin yritykselle ensimmäisen oman traktorin, vuonna 2006 toisen traktorin ja silloin minulla olikin jo 10 kaveria töissä, Marko YläKotola kertoo yrityksensä kasvuvaiheista. – Siitä taas vuoden päästä oli minulla töissä 15 miestä ja urakat olivat laajalla alueella, Porvoo–Kouvola–Imatra-linjan kaakkoispuolella. Sitten Marko Ylä-Kotolaa kohtasi yllättävä suru – hänen vaimonsa kuoli syöpään. Häneltä meni kuin sumussa jonkin aikaa 2,5 vuotiaan lapsen yksinhuoltajana. Silloin ei maistunut työnteko ja yritystoiminta oli lopahtaa kokonaan. – Sitten kun itkut oli itketty, syttyi taas halu työntekoon ja nyt mennään eteenpäin, Marko vakuuttaa elämänuskoa täynnä. Puu ja kaato Ky on nyt Ylä-Kotolan mielestä sopivan kokoinen yritys. Jos hän ottaisi lisää miehiä töihin, ei hän kykenisi yksin hoitamaan työnjohdollisia toimenpiteitä ja joutuisi palkkaamaan toimistotyöntekijän. PUU JA KAATO KY on löytänyt itselleen hy- vän markkinan isojen metsäyhtiöiden välimaastossa. Laman myötä isot metsäyhtiöt ovat myös vähentäneet omien metsureidensa lukumäärää eivätkä sähköyhtiöiden asentajatkaan tee enää metsätöitä. – Me operoimme vähän kuin välimaastossa, täytämme kenttää niin, että kun eri toimijoille tulee yllättäviä ja nopeita metsänhoidollisia tarpeita, me pystymme reagoimaan niihin nopeasti. Yrityksen työnantajia ovat pääasiassa sähköyhtiöt, kaupungit ja kunnat sekä suuret metsäyhtiöt. Kun Marko Ylä-Kotolan yritysidea lähti aikanaan liikkeelle pihapuiden kaadosta, niiden osuus yrityksen liikevaihdosta on enää hyvin marginaalinen. – Pihapuiden kaadot tuovat yritykselle kuitenkin tärkeää näkyvyyttä. Hyvää näkyvyyttä Puu ja Kaato Ky sai myös vuonna 2008 Kotkan Meripäivien juhlakulkueessa parhaana palkittuna esiintyjänä. 47 K un Turun poika Jouni Nurmi haki väliaikaisen kouluttajan paikkaa Laskuvarjojääkärikoulusta Utista, ei hän arvannut, että hän tulee perustamaan seudulle yrityksen ja toisenkin. Viheralan yrittäjä Jouni Nurmi: – PK-YRITTÄJIEN OLISI KORKEA AIKA OPPIA TEKEMÄÄN YHTEISTYÖTÄ 1994 HÄN perusti yhtiökumppaninsa kanssa Kuntokeskus Ykkösen Kouvolaan ja oli kuntosalibisneksessä mukana 13 vuotta. Siinä sivussa yrittäjä treenasi oman kroppansa kuntoon ja ylsi amerikkalaisessa jalkapallossa aina Euroopan mestaruuteen asti. – Olen ollut koko ikäni kiinnostunut puutarhoista ja viherhommista ja tein kuntokes- VUONNA 48 kuksen pyörittämisen sivussa viikonloppuisin viherurakoita, kertoo Jouni Nurmi. Jouni Nurmen kohdalla kaikki alkoi oman pihan laittamisesta. – Vuonna 2001 perustin sitten toiminimi Joonan viherurakoita varten ja vuonna 2006 myin kuntosalibisneksen toiselle yhtiökumppanilleni ja siirryin kokoaikaisesti viherpuolelle. Valkealan ABC-huoltamon viereiselle tontille noussut piha-ja puutarhakeskus aloitti toimintansa kevällä 2006 ja saa mukavasti asiakkaita niin Valkealan omakotirakentajista kuin ohi kulkevista kesämökkiläisistä. Joona Oy työllistää sesonkiaikana toistakymmentä työntekijää. – Toimintakonsepti alkaa olla nyt valmis. Saman katon alla ovat puutarhako- neet, taimet, mullat, kivet ja leikkokukat tuoreimpana lisänä. Investoinnit on tehty ja nyt oli tarkoitus saada koko kapasiteetti maksimaaliseen käyttöön, Jouni Nurmi tuumii. Erilaisten puutarhakoneiden ja moottorisahojen edustusta Jouni Nurmi pitää lähinnä asiakaspalveluna, katteet koneiden myynnissä ovat sen verran pienet. Samassa kiinteistössä on myös ralliautoilija Toni Gardemeisterin yritys, joka myy varusteta ralliautoiluun. Ralli on myös Jouni Nurmen ratto, hän ajaa vapaa-aikanaan rallia BMW:llä. Joona Oy tarjoaa tarvittaessa omakotitalon tekijälle koko pihapaketin avaimet JOONA OY Yhtiömuoto Toimiala osakeyhtiö viheralan vähittäismyynti ja urakointi Perustamisvuosi 2001 Toimipaikka Valkeala Työntekijöitä talvella 3 kesällä 15 Liikevaihto 1,1 miljoonaa euroa Slogan Voisiko tämän työn tehdä vielä paremmin? www.joona.info käteen – periaatteella suunnittelusta lähtien. Vuosittain Joona Oy tekee alusta lähtien täysin valmiiksi parikymmentä pihaa. – Pihojen hintahaarukka on ollut 5000 eurosta 35 000 euroon. HYVÄ TOIMIJAVERKOSTO ON KAIKEN A JA O JOUNI NURMI PITÄÄ tärkeänä, että alan yrittäjät pitävät yhtä ja kykenevät yhteistyöhön. – Nyt olisi jo korkea aika unohtaa kateus ja pk-yrittäjien pitäisi löytää toisensa. Meillä on ringissä eri alan yrittäjiä ja teemme keskenämme paljon yhteistyötä alkaen pihojen suunnittelusta päätyen kivitöihin. – Jokaisen yrittäjän ei kannata investoida esimerkiksi erikoiskoneisiin vaan tehdä yhteistyötä sellaisen kanssa, jolla koneet on. Joona Oy:llä on Kymenlaaksossa muun muassa piha- ja leikkivälineitä valmistavan Lappsetin edustus ja asennuspalvelu. Jouni Nurmen mukaan urakat tulevat menemään aina vain isommiksi ja pienten yrittäjien on melkeinpä mahdotonta edes jättää tarjousta, kun omat resurssit eivät yksinkertaisesti riitä. – Yrittäjien yhteistyö, erilaisten ”työosuuskuntien” muodostaminen on pkyrittäjälle tällä viheralalla melkeinpä henkiinjäämisstrategia, viheryrittäjä arvelee. – Nyt olisi jo korkea aika luopua katteita jäytävästä kateudesta, Nurmi pudottelee. HYVIÄ TYÖNTEKIJÖITÄ TARVITAAN AINA JOONA OY TYÖLLISTÄÄ useita nuoria opiskelijoita kesäksi. Hänellä on hyvä vinkki kesätyön hakijoille: – Ole itse aktiivinen ja mieti, miten joku homma voitaisiin tehdä vielä paremmin tai nopeammin. Hyviä, uusia ideoita ei ole koskaan liikaa. Viheralan tulevaisuus työllistäjänä näyttää hyvältä, mutta hyviä monitaitoisia työntekijöitä on vaikea saada: – Sellaisen työntekijän, joka osaa tehdä perinteiset vihertyöt, ymmärtää puiden ja niiden kaadon päälle, osaa ajaa koneita ja tehdä kivitöitä löytäminen on todella vaikeaa. Jonkun oppilaitoksen pitäisi aloittaa tällainen yleiskoulutus, Jouni Nurmi vihjaa. 49 Halusin työllistää itseni mielekkäästi A urinkoinen, energinen, nuorekas ja hymyilevä Sari Pitkäpaasi voisi olla hyvinkin yrittäjien imagollinen keulakuva. Hän jaksaa koko ajan olla innostunut yrittäjyydestä. Sekään ei ole hänelle ongelma, että kotona on kolme pientä lasta. Äidillä on aikaa myös lapsillensa. – YRITTÄJÄLLÄ ON VAPAUS omaan ajankäyttöönsä ja annan aikaa lapsilleni illalla. Kun en katso TV:tä lainkaan, käytän sen ajan kotona lapsiin, Sari kertoo. Sari Pitkäpaasi valmistui sairaanhoitajaksi. – Valmistumiseni aikoihin oli hoitajista ylitarjontaa ja menin töihin isäni vihannesalan yritykseen. Sari Pitkäpaasi alkoi miettiä oman yrityksensä perustamista alle 25-vuotiaana. – Kotkan seudulta puuttui hyviä, nuorten suosimia vaateliikkeitä, siitä lähti minun yritysideani. – Otin rohkeasti yhteyttä Best seller -ketjun Suomen toimitusjohtajaan ja kysyin, voisinko aloittaa Vero Moda -ketjun franchising -yrittäjänä Haminassa, Sari kertoo. Hän oli oppinut isänsä yrityksessä sen verran kustannuslaskentaa, että yrittämisellä on tienattava oma palkka. 50 Hyvä yritysidea vaatii seuraavaksi rahoituksen ja niin tehtiin rahoituslaskelma, jonka kanssa Sari meni pankkiin kysymään lainaa. – Ensimmäisessä pankissa ei yritysideaani uskottu, toisessa pankissa uskottiin. Niin sitten käynnistin ensimmäisen yritykseni, Vero Moda -liikkeen Haminassa vuonna 2000. Nuoren yrittäjän päivät olivat alkuvuosina pitkiä. Tietokoneet eivät olleet vielä siinä määrin vähittäiskaupan apuna kuin tänä päivänä ja yrittäjällä oli paljon paperitöitä työpäivän jälkeen. Kauppa kävi kuitenkin hyvin ja Sari Pitkäpaasi alkoi uskoa yhä enemmän vaatebisnekseen. Vuonna 2001 avattiin muutama vuosi aiemmin Kotkasta lopetettu Vero Moda uudelleen. Sarin ensimmäinen yritys oli toiminimellä, seuraavan liikkeen tultua mukaan Sari päätti perustaa osakeyhtiön, Kotkan Garderobi Oy:n useamman liikkeen yhteiseksi hallintayhtiöksi. Vuonna 2006 Sari Pitkäpaasi avasi Pasaati-liikekeskukseen kaksi vaatetusliikettä: Vero Modan sekä Vila-merkin liikkeen. Vuonna 2006 hän luopui Haminan liikkeestä kun Vero Moda lopetti Haminassa. – Kun olin saanut ensimmäisen lapseni vuonna 2004, totesin, että Kotkasta puuttuu äitiys- ja lastenvaateliike ja päätin avata Jumalniemen kauppakeskukseen Lasten Vaatekaappi -liikkeen. YRITYSTOIMINTA LAAJENEE TOISIIN KAUPUNKEIHIN KUN SARI PITKÄPAASIN yritykset avattiin Pasaatissa, hänen yritystensä liikevaihto kaksinkertaistui. Sarin ruokahalu yrittäjänä oli kuitenkin kasvanut koko ajan ja Lappeenrantaan avattiin toinen Lasten Vaatekaappi -liike. Vuonna 2007 hän laajensi liiketoimiansa Lahteen, jonne avattiin kauppakeskus Trioon toinen Vila-liike. Viimeisin uusi liike on vuonna 2009 Helsinkiin Aleksanterinkadulle, maan parhaimmille liikepaikoille avattu Suomen suurin Vila-liike. Kun yrittäjä aikoo laajentaa ja perustaa uusia liikkeitä, se vaatii aina uutta rahoitusta. Pankkien lisäksi on olemassa muitakin rahoitustahoja, kuten vakuutusyhtiöt ja valtion omistama Finnvera, jonka tehtävänä on antaa lainoja ja takauksia yrityksille. – Minun ei ole tarvinnut koskaan kiinnittää kaikkea omaisuuttani yritysteni lainojen vakuudeksi, pankkini on ollut aktiivinen ja hakenut erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, Sari Pitkäpaasi kiittelee. Vieläkään yrittäjän kasvunälkä ei ole laantunut. Seuraavana tähtäimessä on Kouvola: – Kun Kouvolan Manskilla uudistetaan kauppakeskusta, olen tulossa sinne kahden liikkeen kanssa: Vila sekä Lasten vaatekaappi, Sari kertoo. HYVÄT TYÖNTEKIJÄT KULLAN ARVOISIA SARI PITKÄPAASIN YRITYKSISSÄ on 31 työntekijää. Kun liikkeet sijaitsevat vielä eri paikkakunnilla, ei yrittäjä itse ehdi johtaa niiden operatiivista toimintaa paikan päällä. Siksi Sari Pitkäpaasi arvostaa hyviä työntekijöitä ja haluaa pitää heistä myös hyvää huolta, kuunnella heitä ja olla heitä lähellä. – Tarjoan työntekijöilleni koko ajan pieniä porkkanoita, kannustimia myynnin mukaan. Itse perheellisenä ja naisena ymmärrän perheellisten työntekijöiden tarpeet työn ja vapaa-ajan suhteen ja haluan ottaa ne huomioon työvuoroja jaettaessa. – Työntekijöille on järjestetty hyvä, laajennettu terveydenhuolto, jumppaetu ja silloin tällöin vietämme työhyvinvointipäiviä jossakin kylpylässä tai muualla yhdessä. Vaikka yrittäjä Sari Pitkäpaasi tekee joskus pitkääkin päivää, ei hänellä ole koskaan ollut ahdistusta suurtakaan työmääräänsä kohtaan. – En olisi mitään ilman hyviä työntekijöitä enkä jaksaisi ilman heitä. – Yrittäjän elämä on vaiherikasta ja mielenkiintoista. Eipähän tarvitse vanhana miettiä, että tätäkö tämä koko elämä on ollut, Sari heläyttää nauraen. Jos joku nuori haluaa muotiliikkeeseen töihin tai vaikkapa harjoittelijaksi, yrittäjä antaa pari hyvää vinkkiä: – Ulospäin suuntautuneisuus ja halukkuus tehdä asiakaspalvelua on ehdoton edellytys, myös oma yritteliäisyys ja omaaloitteisuus on eduksi. – Enemmän meille olisi tulijoita töihin, kun voidaan ottaa, Sari myöntää. – Hyvä työ ja työntekijöiden motivaatio näkyy ulospäin asiakkaille, tähdentää yrittäjä Sari Pitkapaasi (oikealla). KOTKAN GARDEROBI OY Yhtiömuoto Toimiala Perustamisvuosi Toimipaikat Työntekijöitä Liikevaihto osakeyhiö vaatteiden vähittäiskauppa 2001 seitsemän liikettä: Kotka 4, Lappeenranta 1, Helsinki 1, Lahti 1 31 5,0 miljoonaa euroa 51 Päiväkotikin voi olla osakeyhtiö K otkassa kaksi tarmokasta varhaiskasvattajaa halusi työltään vähän enemmän ja alkoi puuhata oman päiväkodin perustamista yrityspohjalta. Eivätpä Marja-Liisa Laaksonen ja Carita Wiiala arvanneet, ettei kaikki menekään niin kuin suunniteltiin. Vekkuli Oy -päiväkoteja on nyt neljä, kolme Kotkassa ja yksi Pyhtäällä. – KUN KAKSI NAISTA selvitti kaupungin rakennusalan virkamiehille, että meillä olisi haave rakentaa oma päiväkoti, saimme osaksemme pitkiä katseita. Kysyipä joku, tietävätkö miehenne, mitä oikein olette puuhaamassa, naiset nauravat nyt makeasti muutaman vuoden takaisille muistoilleen. Silloin ei kyllä aina naurattanut. Miksei päiväkoti voisi olla yritys? Yksityisten päiväkotien määrä Suomessa tulee 52 varmasti kasvamaan. Yhdistyspohjaisten päiväkotien rinnalle on noussut viime vuosina yrityspohjalta toimivia päiväkoteja ja niitä arvostetaan. Espoossa toimivat Tenava-päiväkodit saivat presidentin myöntämän InnoSuomi-palkinnon vuonna 2006. Myös Porvoossa ja Espoossa toimivat Kuperkeikka-päiväkodit ovat luoneet uutta yrittäjämäistä otetta varhaiskasvatukseen. Marja-Liisa Laaksosen ja Carita Wiialan rohkean yritysidean taustalla ei ollut minkäänlaista protestia: – Emme olleet niinkään tyytymättömiä aiempiin työyhteisöihimme, ei niissä sinänsä mitään vikaa ollut, mutta halusimme tehdä asioita vähän toisella tavalla. – Tärkein periaatteemme oli toteuttaa päiväkoti lasten ehdoilla, niin, että lapset saavat osallistua mahdollisimman paljon arjen toimintaan eikä meillä ole Vekkuli- päiväkodeissa tiukasta rajattuja osastoja eri ikäisille, Marja-Liisa Laaksonen selittää. TYÖYHTEISÖN TIILIMUURIT ENSIMMÄINEN VEKKULI-PÄIVÄKOTI valmis- tui Kotkaan vuonna 2002. Sitten valmistui Ki–Kiva-päiväkoti Kotkan Koivulaan, vuonna 2006 Mukava-päiväkoti Pyhtäälle ja vuoden 2010 tammikuussa Sukkelapäiväkoti Kotkan Karhulaan. Marja-Liisa Laaksonen ja Carita Wiiala ovat oppineet muutaman vuoden aikana paljon yrittäjyydestä ja siitä, kun naiset toimivat yrittäjinä. Yrittäjyys on aika miehinen maailma. – Yrittäjän pitää selvästi tietää, miksi hän aikoo yrittäjäksi. Näyn on oltava selvä. Marja-Liisa Laaksonen sanoo, että hänellä oli jo vuonna 2002 selvä visio, millainen on hyvä ja toimiva päiväkoti. – Oli sattuman kauppaa, että sain työtoverikseni samalla tavalla ajattelevan Caritan, yhdessä oli paljon helpompi viedä tätä näkyä eteenpäin. Naiset halusivat miettiä päiväkodin toimivuutta arjen ja rutiinin kannalta siinä mielessä, että se palvelisi parhaiten lapsia, eikä vain siellä työskenteleviä aikuisia. Naiset puhuvat myös ”työyhteisön tiilimuureista”, joita on vaikea murtaa: – Meillä on aina tehty näin, ei tätä nyt tarvitse muuttaa - tätä ajattelua on monilla työpaikoilla aivan liikaa ja se estää luovuuden kukoistamisen. – Päiväkodin ohjelmassa laulutunti oli lähes ainoa hetki, jolloin voitiin poiketa etukäteissuunnitelmista. minta päivähoitosektorilla on ollut koko ajan kovaa taistelua. Tukea on tullut kovin harvalta taholta . Vekkuli-päiväkodeissa keskeisenä toimintaperiaatteena on ilmaisutaidon kehittäminen. Päiväkodin nettisivuilla on mottona lause: Jos voit antaa lapselle vain yhden lahjan, anna innostusta. Vekkuli-päiväkodit ovat suosittuja ja niiden hoitopaikkoja suorastaan jonotetaan. Kotkan kaupungilla on päivähoitopaikoista 10 prosenttia yksityisissä päiväkodeissa. VEKKULI-PÄIVÄKODIT Yhtiömuoto Toimiala Toimipaikat osakeyhtiö (4 osakasta) päiväkotitoiminta Kotka: Vekkuli, Sukkela, Ki-Kiva; Pyhtää: Mukava Perustamisvuosi 2002 Liikevaihto 950 000 e Työntekijöitä 25 Motto: Jos voit antaa lapselle yhden lahjan, anna innostusta. www.vekkuli.fi YRITYSMAAILMA ON KOVIN MIEHINEN YRITTÄJYYSMAAILMAN MIEHISYYTEEN Mar- ja-Liisa ja Carita ovat törmänneet monta kertaa. Jo lupa-asioissa kahta päiväkotia rakennettuvaa naista pidettiin kummajaisina. Myös itse rakennusvaiheessa naisia yritettiin suoraan sanoen vedättää laskutusasioissa, mutta onneksi lähipiirin miesväki oli tarkkana ja vääristä laskutusperiaatteista päästiin sopimukseen. Marja-Liisa ja Carita näkevät yrittämisessä myös paljon hyviä puolia: – Yrittäjän työssä yhdistyvät mielenhyvä ja työnhyvä. Tätä työtä on kivaa tehdä. Se näitä puuhakkaita päiväkotiyrittäjiä vähän harmittaa, että yrittäjämäinen toi- 53 Ari Puuri halusi VAPAUTTAA KANAT – JOTENKIN VAIN KOIN, että jos en muuta saa aikaan, niin minä haluan edistää kanojen hyvinvointia ja vapautan ne häkeistään. Niin tehtiin Puurin kanalassa remontti vuonna 1990, jolloin kolmasosa kanoista päästettiin lattialle tepastelemaan. Suomi sinnitteli laman kourissa, leipomot saneerasivat ja moni hyvä ostaja jäi pois. Alkuun lattiakanalaidea ei toiminut vääränlaisen pesäratkaisun takia. – Takaiskuista oli jo kokemusta kun vuonna 1988 jouduin parissa viikossa etsimään munille ostajan kun iso keskusliike sanoi sopimuksensa irti. Silloin pääsin myymään leipomoihin. RIITTÄÄKÖ ISÄLTÄ PERITTY AMMATTI? OVAT SAANEET Ari Puurin yrittämään aina uudestaan takaiskuista huolimatta. Kun leipomot 90-luvun alun laman seurauksena vähenivät, katse kääntyi suurkeittiöihin, joita Kouvolan talousalueella on useita. KARJALAISJUURET 54 K ouvolan Kiehuvassa kanalaa pitävän Ari Puurin yrittäjyys ei ole aina ollut myötämäkeä. Kun hän osti isältään kanat ja kanalan 1980-luvun lopulla, mietti hän jo silloin vakavasti, onko saanut elämässään mitään aikaan. – Eräässä neuvottelussa esitin uuden idean, että voisin kaupan tekijäisinä käydä esittelemässä päiväkodeissa untuvikkoja ja niin tuli kaupat, Ari naurahtaa. Jos Puurin kanala menetti hyviä asiakkaita, eivät vaikeudet vielä tähän loppuneet. Suomen liityttyä EU:hun myös munien hinta romahti. 2000 kanan yksikkö oli liian pieni. – Siinä sitä mietittiin, että millä perhe ruokitaan. Mietin vakavissani, että onko tämä isältä peritty ammatti myös minun työni. Mietin myös kestääkö oma terveys ja kävin sitä ihan lääkärillä testaamassa. Ari Puuri mietti aikansa, kävipä työvoimatoimiston testeissäkin ja päätyi siihen, että hänellä on rakennukset, laitteisto ja ammattitaito. Oli tehtävä opintomatka Hollantiin ja Tanskaan uusia ideoita etsimään. – Löysin Hollannista lattiakanaloihin sopivan pesäratkaisun, mikä oli minulla aiemmin epäonnistunut. Puurin kanamäärä on kasvanut joka vuosi nykyiseen 10 000 kanaan. Lattiakanalan etuja on kanojen parempi viihtyminen. Myös munien laatu on parantunut, ne ovat myös puhtaampia. Vaikka kanat voivat lattialla paremmin, munantuottajan taivaalla riitti alkuvuosina synkkiä pilviä. Talousahdinko heijastui kuntiin 1990-luvun puolessa välin ja sitä kautta suurkeittiöiden toimintaan. Tällä hetkellä Ari Puurin on jo huomattavasti helpompi hymyillä. – Kaikki kananmunat viedään käsistä, meidän ei juuri tarvitse mainostaa. Toistakymmentä vuotta tehty brändäys alkaa tuottaa tulosta. Vaikka Suomen suurimmassa kanalassa on 200 000 kanaa ja 20 000–40 000 kanan kanaloita rakennetaan jatkuvasti, Ari Puuri ei aio toistaiseksi laajentaa, vaikka Puurin kanalan munilla olisikin kysyntää pääkaupunkiseutua myöten. – Tärkeintä on hyvä laatu, kasvu ei ole itsetarkoitus. Laajensimme vuonna 2009 jolloin hankimme noin 2 300 kanaa lisää. – Tavoitteena on tällä hetkellä työmenetelmien kehittäminen niin, että kuluttava käsityö voitaisiin siirtää koneille. Käsittelimme vuonna 2009 kaksi miljoonaa kananmunaa käsin, Ari Puuri luettelee. Kanaloiden pito muuttuu Suomessa vuoden 2012 jälkeen kun EU:n alueella ei saa olla enää vanhoja häkkikanaloita. Puurin kanala on tässä suhteessa jo EUkunnossa. TILAUKSESSA BRÄNDI 1996 PUURIN kanalan vanha pakettiauto sanoin sopimuksensa irti. Ylimääräiseen investointiin ei ollut varaa, joten oma äiti suostui avustamaan auton hankinnassa. – Siitä lähti liikkeelle idea, joka poiki kokonaisen brändin. Auton väriksi valittiin turkoosi ja Timo Teippi suunnitteVUONNA li teippaukset, kot–kot-kirjaimilla. Lisäksi siskon mies heitti ajatuksen kanan jäljistä auton teippauksessa. Timolta ei kuitenkaan löytynyt mallia kananjalan jäljestä. Niinpä otin yhden kanan, jonka jalka kastettiin väriin. Näin meille tuli aito malli kananjalan jäljistä, Ari Puuri kertoo. Auton lisäksi Puurin kanalan brändi näkyy logossa, keltaisissa työasuissa, kana-aiheisena kravattina. – Kun suurkeittiöt arvostivat vain hintaa, eivät itse tuotetta, oli minun alettava miettimään, kuka arvostaa lattiakanojen munia? Puurin Kanalan isäntä Ari Puuri on ollut myönteisesti yllättynyt kanalansa saamasta julkisuudesta. – Paras palaute tulee kuitenkin tyytyväisiltä asiakkailta, toteaa yrittäjä nöyrästi. Puurin perhe on tiiviisti mukana kanalan toiminnassa. – Totesimme kuluttajalle sillä olevan merkitystä, mutta miten päästä kuluttajan luo? Aikansa munafarmari haki yhteyksiä kauppoihin ja sitkeys palkittiin viimein ja vuonna 1996 alkanut yhteistyö kauppojen kanssa on ollut Ari Puurille erittäin tärkeää. Puurin kanalasta ja sen tuotteista on syntynyt brandi ja ihmiset maksavat vähän enemmän vapaiden kanojen munista ja Ari Puuri on päässyt toteuttamaan haaveensa, kanojen vapauttamisen. – Tie ei ole ollut helppo, mutta kokemukset ovat olleet kaikesta huolimatta antoisia. Kyllä tällaiselle karjalaisjuuriselle ihmisten kanssa asioiminen ja asiakkaiden tapaaminen on mitä suurinta terapiaa. Kuluttajissa on herättänyt huolta kolesteroli, jota on kananmunissa. – Terveelle ihmiselle kanamuna ei lisää kolesterolia, mutta jos arvot ovat koholla, on oltava varovaisempi Ari Puuri lohduttaa. PUURIN KANALA Yhtiömuoto toiminimi Toimiala alkutuotanto Perustamisvuosi 1953 (Ari Puuri yrittäjäksi 1983) Työntekijöitä neljä (kanoja 10 000) Toimipaikka Kouvola, Kiehuva Liikevaihto 390 000 e 55 Mistä minä saisin JATKAJAN TYÖLLENI? K aakon Kuntohoito Oy:n vuonna 1980 perustanut fysioterapeutti Riitta Kytö ei olisi vielä ihan valmis lopettamaan työntekoa, sillä hän viihtyy työssään hyvin. Hän on kuitenkin miettinyt vähän työtehtäviensä keventämistä – HALUAISIN SIIRTYÄ ELÄKKEELLE vähitellen ja keskittyä lymfa- ja akupunktio- hoitoihin sekä tuotemyyntiin näissä tiloissa ja jättää enemmän voimia vaativaa fysioterapia- hoitotyötä muille, mutta ei ole oikein ketään, kuka ottaisi tämän vastuun, Riitta Kytö toteaa. – Omat lapset ovat jo muissa ammateissa. Sama jatkamisongelma tulee olemaan lähivuosina edessä Suomessa kymmenissä tuhansissa yrityksissä. Tässäkin kirjassa asia nousee esiin useamman yrittäjän puheenvuorossa. Yrittäjällä on hyvä tuote ja 56 valmis asiakaskunta, mutta ei sopivaa jatkajaa työlleen. – Tällä alalla työllisyystilanne on hyvä, liikaa väkeä ei ole tyrkyllä töihin, varsinkaan vähän syrjemmälle, kuten tänne Virojoelle. Siitä kun Riitta Kytö valmistui fysioterapeutiksi vuonna 1974, on ala muuttunut paljon. Pysyäkseen mukana laadukkaassa fysioterapiassa Riitta Kytö on joutunut hakeutumaan monille täydennyskoulutuskursseille vuosittain. – Ala on kehittynyt passiivisesta hoidosta aktiivisuuteen. Kun aloitin työn, ei ollut käytössä salilaitteita liikehoitoihin. – Myös itsehoito eli omaehtoinen harjoittelu on lisääntynyt. – Nykyisin myös etsitään kipupaikka, onko kipu nivelissä, kudoksissa, hermokalvoissa vai missä. Kivun hallinta ja siihen vaikuttaminen on tullut keskeiseksi kun ennen hoidettiin vain lihaksia, Riitta Kytö selvittää omien työtehtäviensä muuttumista vuosikymmenien aikana. VENÄJÄN LÄHEISYYS NÄKYY VÄLILLISESTI ASIAKASKUNNASSA KAAKON KUNTOHOITO OY:N toimitilat si- jaitsevat Virojoella, lähellä Vaalimaan raja-asemaa. Näköetäisyydellä olevalla 7tiellä kulkee vilkas liikenne. Ohi soljuvasta liikenteestä ei kostu juurikaan asiakkaita paikalliselle fysioterapiayrittäjälle, mutta Virojoellakin asuu venäläisiä maahanmuuttajia ja heitä on kyllä asiakkaina. – Venäläiset ovat tyytyväisiä ja kiitollisia asiakkaita. Toki venäjän kielen osaamisesta olisi hyötyä, mutta toistaiseksi on pärjätty Riitta Kytö naurahtaa. Riitta Kytö uskoo, että ohikulkuliikenteestä saisi asiakkaita, jos yrityksellä olisi tarjota spa-tyyppisiä kylpylähoitoja, joista venäläiset olisivat kiinnostuneita. Riitta Kytö ei aio enää itse tähän haasteeseen vastata, nykyinen toiminta on yritykselle riittävää. Kaakon Kuntohoidolla on toinen toimipiste Klamilassa. – Asiakkaita tulee meille Miehikkälästä asti ja toistaiseksi olemme kaikki kolme työllistetyt. Tosin kilpailu alueella on kiristynyt, kun terveyskeskukselle tuli pari vuotta sitten lisää yksi fysioterapeutin virka. – Nykyisin täytyy tehdä enemmän töitä asiakkaiden hankkimiseksi, Riitta Kytö toteaa. tava joka paikan höylä, on osattava vähän yhtä ja toista. Byrokratia ja erilaisten raporttien laatiminen eri viranomaisille on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, se vie aikaa muulta työltä eikä aina ole niin mieleistä. KAAKON KUNTOHOITO OY Yhtiömuoto Toimiala Perustettu Toimipaikat Työntekijöitä Liikevaihto osakeyhtiö fysioterapiapalvelut, lymfaterapia ja alan oheistuotteiden myynti 1980 Virolahti, Klamila kolme 160 000 www.kaakonkuntohoito.fi NAISTEN TALOSSA VIISI YRITTÄJÄÄ KAAKON KUNTOHOITO OY toimii yhtenä yrityksenä vuonna 1989 Virojoelle perustetussa ns. ”Naisten talossa”. Kaakon Kuntohoito Oy:n lisäksi talossa toimii neljä muuta yrittäjää: kosmetologi, kaksi parturi-kampaajaa ja hieroja. – Silloin olisi varmaan kannattanut perustaa osuuskunta, joka olisi ottanut hoitaakseen kiinteistön ja yrittäjät olisivat olleet tässä vuokralaisina. Sinänsä tällainen erilaisten yritysten keskittäminen samaan yhteyteen on hyvä ja toimiva idea, myös asiakkaiden kannalta. Riitta Kytö pitää yrittäjyyden parhaimpana puolena itsenäisyyttä, mahdollisuutta työskennellä ihmisten kanssa ja sitä, että saa itse päättää omista työtehtävistään. – Raskainta on varmaan se, että on ol- 57 E rkan Öncün Suomeen tulo on hyvin klassinen tarina: hän muutti Turkista Suomeen vuonna 1994 suomalaisen naisen perässä. Erkan tuli Turkista ja perusti MENESTYVÄN KAHVILAN KOTKAAN AIKA MONI TURKKILAINEN maahanmuut- taja päätyy yrittäjäksi ja perustaa joko pizzerian tai kebab-ravintolan. Näin kävi myös Erkan Öncülle. Hän perusti vuonna 1998 Kotkaan pizzerian. – Silloin Kotkassa toimi neljä kebabpizzeriaa ja kilpailu oli kovempaa, Erkan kertoo. Viime vuosina on puhuttu paljon maahanmuuttajien kohtaamista ongelmista ja asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat koventuneet. Erkan Öncü sanoo, ettei hänellä ole ollut koskaan mitään ongelmia suomalaisten kanssa. 58 – Päinvastoin, meillä on kanta-asiakkaita ja hyvä asiakaskunta. Erkan Öncülla oli kokemusta ravintola-alalta jo kotimaastaan, jossa hänen isälle oli iso ravintola. Suomeen tulonsa myötä Erkan Öncü ajatteli hyödyntää Turkissa saamansa kokemuksen ravintola-alalta ja perusti Kotkaan pizzerian. ERKAN ÖNCÜ KY Yhtiömuoto Toimiala Perustamisvuosi Toimipaikat Työntekijöitä Liikevaihto Slogan kommandiittiyhtiö ravintola-ala 1998 kebab-pizzeria ja kahvila Arome Kotkassa 10 700 000–900 000 e Yrittämisessä tarvitaan malttia ja kärsivällisyyttä. KEBAB-PIZZERIA SAI RINNALLEEN vuonna 2008 Kahvila & Konditoria Aromen. – Kotkassa ei juuri ollut tällaista kahvilaa, jossa tarjotaan tuoreita konditoriatuotteita. Suomessa tehdään liikaa raakapakasteista leivonnaisia. Konditoriapuolen käsityötaito on katomassa, Erkan toteaa. Kun kahvila Arome avattiin, oli ensimmäisinä pari kuukausina sisään melkeinpä jonotettava parhaimpana kahviaikana. – Kahvilan vastaanotto on ollut mahtava, Erkan kiittelee. Kahvila Aromessa on oma turkkilainen kondiittori, joka yhdistää turkkilaista ja suomalaista konditoriaperinnettä. – Ehkä meillä on tarjonta jotakin keskieurooppalaiseen suuntaan, Erkan arvelee. Kahvila Aromen raaka-aineita tuodaan ulkomailta, kuten Italiasta ja Belgiasta, josta tulee suklaa. – Italialainen kahvilaperinne on Euroopassa vanhaa, Turkkiinkin konditoriakulttuuri tuli aikanaan Italiasta. Kahvila Aromen suosituin yksittäinen tuote on tiramisu, joka Erkan Öncün mukaan ei saa olla liian makea ja kerman, liköörin ja sokerin suhde pitää olla juuri oikea. – Kaikkien näiden elementtien tulee olla maistettavissa ja erotettavissa toisistaan. YRITTÄJÄN ON KOKO ajan mietittävä uusia ideoita ja kehitettävä yritystään. Suositun kebab-pizzerian puolelle Erkan aikoo tuoda valikoimiin pihvit ja kanatuotteet. Yrittäjän tärkeänä ominaisuutena Erkan Öncü pitää kärsivällisyyttä. Tästä hän kertoo hyvän esimerkin synnyinmaansa luonnosta: – Palmupuun siemenen istutus on hyvä esimerkki. Kun puun siemen istutetaan, taimi alkaa työntyä päivänvaloon vasta viiden vuoden kuluttua. Sitten kasvi ottaa melkoisen kasvupyrähdyksen ja kasvaa vajaassa kuukaudessa monta metriä. Kuka pystyy sanomaan, kasvaako kasvi kuukaudessa vai viidessä vuodessa, mikä ei näy päälle päin, Erkan arvuuttelee. 59 Kaakkois-Suomessa tarvitaan VENÄJÄN OSAAMISTA V arastointi- ja huolintaliike East Light Oy:n markkinointijohtaja Natalia Tiilikka on tempperamenttinen suomalaistunut venäläinen, joka on tottunut tulemaan toimeen miesten maailmassa. Hän järjestelee rautaisella ammattitaidolla kumipyörillä kulkevia tavaravirtoja Suomen ja Venäjän välillä. Yhtiöllä on toimipaikat niin Haminassa kuin Virojoella ja yhtiössä uskotaan tulevaisuuteen. – MENIN NAIMISIIN SUOMALAISEN miehen kanssa vuonna 1986 Moskovassa ja tulin Suomeen vuonna 1987. Koulutukseltani olen koneenrakennusinsinööri ja taloudenhoitaja, minulla on myös kaupallista koulutusta, Natalia Tiilikka kertoo. Natalia Tiilikka perusti miehensä ja venäläisten yhteistyökumppanien kanssa vuonna 1989 Minskiin Valko-Venäjälle 60 puunjalostusalan yhteisyrityksen ja vuonna 1990 jo tuolloin perustettu East Light Oy aloitti vientitoiminnan Venäjälle. – Veimme Venäjälle kodinkoneita, elintarvikkeita, autoja – lähes sitä kaikkea mitä rajan yli nytkin menee. Tätä toimintaa varten East Light Oy rakensi kaksi lämmintä varastoa Uusi-Summaan. Valko-Venäjällä tehtiin tammesta ja lehtikuusesta lankkuja omilla koneilla. Tiilikan perheen Valko-Venäjän bisnes koki takaiskuja kun maassa tuli valtaan presidentti Lukashenko, joka omalla talouspolitiikallaan oli kielsi puutavaran viennin melkein kokonaan. Tiilikat keskittyivätkin Venäjän vientiin. – 1990-luku oli levotonta aikaa Venäjän kaupassa ja vuonna 1998 valuutta- kriisi käytännössä pysäytti koko kauppatoiminnan. Melkein vuosi taisteltiin olemassaolosta, mutta kun meillä oli omia varastoja, aloitimme varastointi- ja huolintabisneksen, Natalia Tiilikka kertoo. – Pikku hiljaa asiat alkoivat sujua ja asiakkaita oli niin paljon, että vuonna 2004 rakensimme uuden ison terminaalin Haminan satamaan ja vuonna 2009 saimme valmiiksi hallin rajalle, Vaalimaalle. – Liikevaihto on tosin pudonnut parhaimpien vuosien 3,5 miljoonasta eurosta lähes puoleen. Parhaimpina vuosina työllistimme yli 40 henkilöä, nyt vain 16. LOGISTIIKKA-ALAA ON VAIKEA ENNUSTAA NATALIA TIILIKKA SANOO logistiikka-alan olevan hyvin arvaamaton toimiala. Hän ei anna kovin mairittelevaa kuvaa entisen kotimaansa tullista, se on hänen mukaansa arvaamaton. – Erilaisia sääntöjä tulee koko ajan, toiminnan tulevaisuutta ei pysty ennustamaan. Tullimaksut saattavat muuttua yhdessä yössä, Natalia Tiilikka luettelee. – Toisaalta Venäjä on niin iso pelikumppani tuossa vieressä, ettemme me Suomessa tule toimeen ilman sitä. Venäjästä on saatavilla paljon hyötyä, Natalia Tiilikka summaa Venäjän positiivisia puolia. Natalia Tiilikan mielestä tavara tullaan edelleenkin viemään Venäjälle. – Minä uskon logistiikan tulevaisuuteen sen vaikeuksista huolimatta, joskin kilpailu eri toimijoiden kesken varmasti kiristyy. – On syytä muistaa, että muutama vuosikymmen sitten, 1970-luvulla ei osattu uneksiakaan, että Suomen kautta tultaisiin viemään sellaisia määriä tavaraa, kuin tänä päivänä viedään. Miksi sitten Venäjän kannattaa tuoda maahan tavaraa Suomen kautta Venäjälle? – Tähän on yksinkertaisesti syynä se, että Suomi koetaan turvallisena läpikulkumaana, hävikki matkalla Suomen kautta tuodussa tavarassa on häviävän pientä, muutaman prosentin luokkaa ja Suomessa on oikein hyvä infrastruktuuri. Kaiken kaikkiaan Venäjällä luotetaan Suomeen. Vaikka Suomi on luotettava kumppani, logistiikka-alan tulevaisuuteen vaikuttavat valuuttojen suhteet. Euron kurssi suhteessa dollariin ja ruplaan vaikuttaa alan tulevaisuuteen niin Suomessa, Baltiassa kuin Venäjällä. LAKOT VAIKEUTTAVAT LOGISTIIKKAYRITTÄJÄN TYÖTÄ TALVEN 2010 AIKANA Suomessa koettiin kuljetusalalla melkoinen lakkokevät. Ensin lakossa oli AKT:n eli kuljetusalan väki ja sitten ahtaajat. Molemmat lakot vaikeuttivat huolinta-alan yritysten toimintaa, rekat eivät kulkeneet ja tavara makasi konteissa Hampurin ja Rotterdamin satamissa. Pahin asia lakossa oli se, että asiakkaat lähtivät muihin maihin, kuten Viroon ja Latviaan. – Minusta on ihan törkeää järjestää lakkoja talouskriisin aikana, koska jokainen yrittäjä taistelee viimeisen asti ja yrittää säilyttää työpaikkoja. – Lisäksi luulen, että ennen lakon järjestämisestä pitää selvittää, pystyykö yrittäjä maksamaan erikoiskorvauksia työntekijälle vai ei? Järjestän nyt toimintaa uudella tavalla. Omaa työporukkaa tullaan vähentämään ja lisätään alihankkijoiden käyttöä, Natalia Tiilikka suunnittelee. EAST LIGHT OY Yritysmuoto Toimiala Perustamisvuosi Toimipaikat Työntekijöitä Liikevaihto osakeyhtiö logistiikka 1989 Hamina ja Vaalimaa 16 2,5 miljoonaa euroa 61 Puhelinpalveluyritys tarjoaa töitä 50:lle M ika Turkki on kotoisin Mäntyharjulta ja tuli kouluun Kouvolaan vuonna 1988 ja valmistui kolmen vuoden päästä laskentatoimen merkonomiksi. Varsin pian puhelias savolainen sai töitä ja hankki tärkeää myyntikokemusta matkapuhelinalalta, joka oli tuottoisa ala 1990-luvulla. – OTIN LOPPUTILIN VUONNA 1997 ja päätin perustaa erään toisen henkilön kanssa oman yrityksen Karhulaan, meillä oli matkapuhelinmyynti ja Soneran edustus, Mika Turkki kertoo. Muutaman vuoden päästä Mika Turkilla oli kolme myymälää ja 15 työntekijää ja ikää vasta vajaa 30 vuotta. Vastuu painoi harteita ja vauhti alalla oli kova. Vuonna 2003 hän perusti uuden yhtiön nimeltään Fin Kotimaan Puhelinpalvelut Oy:n, jonka liikeideana on tuottaa tehokasta, asiakastyytyväistä palvelua niin asiakkaille kuin operaattoreillekin etämyynnin muodossa koko maahan. Matkapuhelinmyymälöistä Mika Turkki luopui yrityskaupan mukana vuonna 2005. 62 – Olin huomannut puhelimia myytäessä, että saaduista asiakkaista ei juurikaan huolehdittu kaupan teon jälkeen. Päätin perustaa yrityksen, joka on yhteydessä asiakkaisiin ja tavallaan huolehtii, että heillä on oikeanlaiset liittymät ja palvelu operaattorin taholta toimii. Fin Kotimaan Puhelinpalvelut Oy on alan ainoa yritys Suomessa. Toki operaattoreilla on omia myyntihenkilöitä, mutta Fin Kotimaan Puhelinpalvelut Oy on operaattoreista riippumaton tietoliikennepalveluden meklari, joka ei myy vain yhden operaattorin tuotteita, vaan etsii asiakkaalle parhaimmat ratkaisut. Suomessa on nykyisin 7,8 miljoonaa puhelinliittymää. Asukasta kohti se tekee 1,5 liittymää. – Ala on kovin kilpailtu ja edelleen meillä on Euroopan halvimmat puhelinkustannukset. Matkapuhelin on kohta markettien sisäänvetotuote siinä missä ennen oli kahvi ja tulevaisuudessa matkapuhelin tietotekniset ominaisuudet ja puhelimen palvelut tulevat olemaan laitetta tärkeämmät kilpailuvaltit. Kouvolassa olevasta toimipisteestä yrityksen 50 työntekijää soittavat vuosit- tain 370000 puhelua, joista 100000 poikii jonkinlaisen muutoksen asiakkaan liittymään. Yritys on kasvanut varsin nopeasti nykyiseen mittaansa, mutta laajentumispyrkimyksiä ei yrityksen toimitusjohtajalla ja perustajalle ole tällä hetkellä. – Laajentaminen tarkoittaisi toista toimipistettä jollekin toiselle paikkakunnalle ja meillä on itse asiassa iso haasteet saada hyviä työntekijöitä. Alasta on vähän vääriäkin käsityksiä, tämä ei ole joku nuorten hätätyöpaikka, josta maksetaan kurjaa palkkaa provisiopohjalla, Mika Turkki tähdentää. MEILLE TYÖNTEKIJÄ ON SIJOITUS MIKA TURKILLE ON muodostunut selkeä käsitys työntekijöistä, joita hän ottaa töihin kuukausittain. Varsinaiset valinnat tekee rekrytointiyritys, mutta toimitusjohtaja haastattelee uudet työntekijät. – Monet yritykset eivät uskalla ottaa uusia työntekijöitä, koska työntekijä on yritykselle kallis. Totta kai työntekijä on kallis, jos hän ei tee mitään. Mutta meil- lä työntekijä on sijoitus. Kun molemmat ovat tyytyväisiä sekä talo että työntekijä niin tulos on molemmille positiivinen, toki se ottaa aina aikansa, kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta pitää olla kärsivällinen. – Yritys ei saa olle pelkkä työpaikka työntekijälle, työssä pitäisi olla tekemisen meininki ja on tärkeää, että työntekijä myös viihtyy työssään. Mika Turkin mukaan yrityksen työntekijät voi karkeasti jakaa kolmeen luokkaan: – Yksi kolmasosa on alan ammattilaisia, joilla on halu tehdä asiakaspalvelua nimenomaan puhelimitse- ei kasvotusten Toinen kolmasosa ei vielä tiedä, mitä elämältään haluaa ja odottaa, tämä ikäluokka on pääasiassa 18–30 vuotiaita ja taloudelliset seikat pakottavat työhön. – Kolmas kolmasosa on sellainen ryhmä, joka on tehnyt elämässään paljon ja haluaa vaihtelua elämäänsä, iältään he ovat jo yli 45-vuotiaita, monet paluumuuttajia entiselle kotiseudulleen. Mika Turkki haluaa korjata väärinkäsityksiä puhelinmyyntialasta, jolla on vähän huono leima. – Meidän toimintamme on enemmänkin asiakaspalvelua kuin myyntityötä, me tiedämme asiakkaistamme aika paljon puhelimenkäyttäjinä. Meille ei ole myöskään uusien liittymien myynti tärkeintä vaan asiakastyytyväisyys. YRITTÄJÄ TOIVOISI ENEMMÄN AIKAA IDEOIMISEEN FIN KOTIMAAN PUHELINPALVELUT OY:N toimitusjohtaja toivoisi, että hänelle jäisi enemmän aikaa ideoida ja kehittää yrittämistoimintaa. – Ala muuttuu ja kehittyy koko ajan, uusin tieto on itse kaivettava esiin. Yrittäjän työssä parhaimpana Mika Turkki pitää sitä, että saa tehdä töitä sillä tyylillä kun haluaa ja pystyy mukauttamaan aikatauluja tarpeen mukaan. Rasittavimpana hän pitää sitä, että alaan liittyy tietynlainen jatkuva epävarmuus. – Tapahtuu sellaisia muutoksia, joihin ei voi itse vaikuttaa, ne tietysti stressaavat välillä. Mika Turkki on tyypillinen yrittäjä, joka ei juurikaan malta pitää lomaa, mutta vastapainona työlle hänellä on mielenkiintoinen ja aika kalliskin harrastus, rallin ajaminen. Toki sieltä saa todella paljon uusia kontakteja, jotka ovat aina yritysmaailmassa tärkeitä. Ilman asiakkaita, yhteistyökumppaneita ei liikemaailmassa pärjää. – Kalustona minulla BMW M3, jolla ajan ralleja ja historic-ralleihin osallistun Opel Ascona 400 -mallisella autolla. Ajan vuodessa kymmenkunta rallia. FIN KOTIMAAN PUHELINPALVELUT OY Yritysmuoto Toimiala Perustamisvuosi Toimipaikka Työntekijöitä Liikevaihto Slogan osakeyhtiö puhelinpalveluala 2003 Kouvola 50 2,7 miljoonaa euroa Tunnemme myymämme tuotteet ja haluamme oppia niistä aina lisää. www.puhelinpalvelut.fi 63 Erilaisia yritysmuotoja 64 KOMMANDIITTIYHTIÖ on itsenäinen yh- TOIMINIMI tarkoittaa nimeä, jota elinkei- FRANCHISING-YRITTÄJYYS tarkoittaa sitä, tiö, jonka varat ja velat ovat erillään yhtiömiesten omaisuudesta. Kommandiittiyhtiö perustetaan kirjallisella yhtiösopimuksella. Kommandiittiyhtiössä on kahdenlaisia yhtiömiehiä, vastuunalaisia ja äänettömiä. Molempia tulee olla vähintään yksi. Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat kommandiittiyhtiön velvoitteista henkilökohtaisesti, kun taas äänettömät yhtiömiehet ovat vastuussa kommandiittiyhtiön velvoitteista ainoastaan asettamallaan pääomapanoksella. Kommandiittiyhtiö täytyy ilmoittaa kaupparekisteriin. nonharjoittaja eli yritys käyttää toiminnassaan. Toiminimeen syntyy yksinoikeus joko rekisteröimällä se kaupparekisteriin tai vakiinnuttamalla se. Yleiskielessä toiminimellä saatetaan tarkoittaa myös itse yritystä varsinkin yksityisen elinkeinonharjoittajan liiketoimintaa. että joku suuri ketju antaa yrittäjyysoikeuksia johonkin tiettyyn tuotemerkkiin tällaisia oikeuksia hakeville eli liike toimii merkin toimiluvalla. OSAKEYHTIÖ on monissa maissa esiintyvä yhtiömuoto, jossa omistus jakautuu siirtokelpoisiin määräosiin (osakkeisiin) ja omistajilla (osakkailla) on yhtiön toiminnasta rahoitettu vastuu. Osakeyhtiö mahdollistaa suurten yritysten omistamisen pienissä osissa. Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö PL 14, Kyminlinnantie 6, 48601 Kotka keskus 040 190 2500, [email protected] email: [email protected] www.cursor.fi Pirjo Kuusela Yritysneuvoja, vastuualueena toimivat yritykset Puh. 040 190 2517 Maarit Koverola Projektipäällikkö, KotkanHaminan seudun YES -keskus Puh. 040 190 2545 Markku Merovuo Yrityspalvelujohtaja Puh. 040 190 2511 Sini Hukka Yritysneuvoja, vastuualueena kansainväliset asiat Puh. 040 190 2513 Outi Vilén Projektipäällikkö, Maahanmuuttajien ohjaus yrittäjyyteen Puh. 040 190 2515 Kristiina Kuparinen Yritysneuvoja, vastuualueena aloittavat yritykset Puh. 040 190 2516 Marja Holopainen Projektipäällikkö, Bic Kymi innovaatiopalvelut Puh. 040 190 2514 Jari Järvinen Yritysneuvoja, vastuualueena maaseutuyritystoiminta ja bioenergia Puh. 020 747 3439, 0400 432 742 Milla Lehkonen Yritysneuvoja, aloittavat yritykset Puh. 040 190 2518 Eija Hämäläinen Projektipäällikkö, vastuualueena sijoittuvat yritykset Puh. 040 588 7696 Kuvat: Kari-Matti Salonen 65 Kouvola Innovation Oy:n yrityspalvelut Paraatikenttä 4, 45100 Kouvola Vaihde puh. 020 615 7210 [email protected] www.kinno.fi Gardemeister, Leena Yrityspalvelupäällikkö Puh. 020 615 8191 [email protected] Vaurula, Reijo Projektipäällikkö, Kouvolan seudun YES -keskus Puh. 020 615 6457 [email protected] Vilén, Outi Projektipäällikkö, Maahanmuuttajien ohjaus yrittäjyyteen Puh. 040 190 2515 [email protected] Lehmusmetsä, Timo Yritysneuvoja Puh. 020 615 5957 [email protected] Ikonen, Jukka Yritysneuvoja, maaseutuyritystoiminta Puh. 020 747 3415, 040 5036 605 [email protected] Airikainen, Aleksandra Projektipäällikkö, Bisnesmaraton Puh. 020 615 8140 aleksandra.airikainen@ kinno.fi Kalenius, Pekka Projektipäällikkö, Bic Kymi ry Puh. 020 615 8107 [email protected] 66 Muistiinpanoja 67 Muistiinpanoja 68
© Copyright 2024