Tilinpäätös 2014
KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 31.3.2015 § 74 Tilinpäätös 2014 sisällysluettelo 1 Toimintakertomus 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 1.2.3 Yleinen oman alueen taloudellinen kehitys 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 1.2.6 Kaupungin henkilöstö 1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 1.2.8 Ympäristötekijät 6 6 6 6 9 14 21 22 23 28 30 1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 32 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 1.4.2 Toiminnan rahoitus 34 34 40 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset 43 1.6 Kokonaistulot ja -menot 47 1.7 Konsernin toiminta ja talous 1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 48 49 49 50 50 51 1.8 Keskeiset liitetiedot 58 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely 1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely 58 58 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Kaupunkistrategian toteutuminen 2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2.2.1 Tarkastustoimi 2.2.2 Kaupunginhallitus -toimiala Kaupunginhallitus Työllisyyden hoito Keskushallinto Maahanmuuttajapalvelut 59 59 62 63 64 64 68 71 73 Kaupunginhallitus 31.3.2015 3 2.2.3 Sivistystoimiala Sivistyslautakunta Varhaiskasvatus Perusopetus Kulttuurilaitokset Liikunta- ja nuorisopalvelut 2.2.4 Ympäristötekninen toimiala Tekninen hallinto Ympäristö ja maankäyttö Kunnallistekniikka Tilapalvelu 2.2.5 Kainuun pelastuslaitos -toimiala 2.2.6 Kaupungin tilinpäätöslaskelmat 75 81 83 86 88 92 94 96 98 100 101 104 106 2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 2.3.1 Peruskaupungin kaupungin käyttötalouden toteutuminen 2.3.2 Peruskaupungin tuloslaskelmaosan toteutuminen 2.3.3 Peruskaupungin investointiosan toteutuminen 2.3.4 Peruskaupungin rahoitusosan toteutuminen 2.3.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta 110 110 111 114 117 118 3 Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet 3.2 Tuloslaskelma 3.3 Rahoituslaskelma 3.4 Tase 3.5 Konsernilaskelmat 119 119 119 120 121 123 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 4.4 Tasetta koskevat liitetiedot 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 4.6 Henkilöstöä ja tilintarkastusta koskevat liitetiedot 127 127 128 129 133 139 141 5 Eriytetyt tilinpäätökset 5.1 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Kajaanin kaupungin kaupunginteatteri - Oulun läänin alueteatteri -liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos 142 142 144 165 190 215 240 Kaupunginhallitus 31.3.2015 4 5.2 Tytäryhtiöiden toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot 5.2.1 Kajaanin Elokuvakeskus Oy 5.2.2 Kajaanin Teknologiakeskus Oy 5.2.3 Measurepolis Development Oy 5.2.4 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 5.2.5 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 5.2.6 Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus 5.2.7 Loiste konserni 256 256 256 257 257 258 260 260 6 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 261 Kaupunginhallitus 31.3.2015 5 1 Toimintakertomus 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja (KuntaL 69 §). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kaupungin toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1§). Kaupungin toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa (KuntaL 69§). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kaupungin ja kaupunkikonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kaupungin tai kaupunkikonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kaupunginhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteuttamisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 §). Liikelaitosten tilinpäätösten laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalain mukaan kaupungin liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat sekä talousarvion toteuttamisvertailu ja toimintakertomus. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2014 odotetuimpia asioita oli talouskasvun alkaminen. Edelleenkin odottelu näyttää jatkuvan. Elpymisen merkkejä on nähtävissä, mutta talouskasvu on poikkeuksellisen hidasta ja heiveröistä. Raakaöljyn aleneva hintakehitys on auttanut erityisesti USA:n talouden kasvua ja Saksan vientiteollisuus on kasvattanut maan kauppataseen huikeaan ylijäämään. Venäjän talouden heikot näkymät varjostavat viennistä riippuvaisen Suomen talouden ennusteita. Suomi on monen muun Euroopan maan tavoin pian deflaatiotilanteessa. Deflaatiotilanne eli yleinen hintatason lasku voi pitkittyessään hidastaa maailmantalouden kasvua jopa vuosikausiksi. Hyvinvointivaltion toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan vähintään muutaman prosentin vuotuinen talouskasvu, ja se on paljolti sidoksissa työllisyyskehitykseen. Työpaikat ja hyvä työllisyyskehitys ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Vientiteollisuuden kasvunäkymät, kotimainen kulutuskysyntä sekä teollisuuden ja rakentamisen investointien kasvu heijastuvat suoraan työllisyyteen. Näiden mittareiden pysyminen hyvällä tasolla on välttämätön edellytys, jotta selviäisimme tulevaisuudessa. Muita kriittisiä asioita ovat Suomen kilpailukyvyn säilyminen ja rakennemuutoksen hallittavuus. Kuntasektori tuottaa valtaosan kansalaisten peruspalveluista. Näiden palveluiden tuottaminen vie yhä suuremman osan käytettävissä olevista tulovirroistamme. Peruspalveluissa tarve on kasvanut valtavasti ja laatukriteereitä on tiukennettu. Kuntatalouden haasteista nopeimmin ratkaisua vaativa on palvelutarpeen kasvun sopeuttaminen käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin. Julkisen talouden velkaantumisen hillitseminen pakottaa kuntien palvelurakenteiden kehittämiseen ja palvelutasojen tarkasteluun. Kuntien talous on saatu pidettyä kohtuullisessa tasapainossa palvelurakenteisiin suuremmin puuttumatta. Monet peruspalvelut ovat niin tiukasti lailla ja normeilla ohjattuja, että kuntien on käytännön tasolla hyvin hankalaa löytää niistä paikallista hienosäädön tai jouston mahdollisuutta. Kasvavaa palvelutuotantoa on ylläpidetty jatkuvalla säästämisellä, veronkorotuksilla ja kasvavilla valtionosuuksilla. Kaupunginhallitus 31.3.2015 6 Kunnat ovat tilanteessa, josta ei pystytä enää jatkamaan eteenpäin nykyisillä toimintaperiaatteilla. Kuntien toimintoja on vuosikausia sopeutettu karsimalla ei-lakisääteisiä toimintoja ja käytetty jatkuvaa menojen ”juustohöyläystä”. Näillä konsteilla ei ole löydettävissä kestäviä ratkaisuja palvelutuotannon ylläpitämiseen. Veroaste on jo nyt korkea ja lisäksi viime vuosina on leikattu kuntien valtionosuuksia. Kuntarakenneuudistuksen ja lukuisten muiden uudistusten hidas eteneminen on luonut seisahtuneisuuden tilan. Kuntasektorilta puuttuu tällä hetkellä toimiva kokonaiskuva. Kajaanin kaupungin uusi kasvustrategia hyväksyttiin viime vuonna ja sitä on alettu toteuttaa talousarviossa linjattujen toimenpiteiden mukaisesti. Olennainen ajatus on se, että kaiken kaupungin toiminnan pitää lähtökohtaisesti tukea kaupungin elinvoimaisuutta. Kaupungin elinvoimaisuuden lisäämisessä keskeistä on oikein suunnattu ja toimiva elinkeinopolitiikka. Elinkeino-ohjelma päivitettiin syksyllä laajojen sidosryhmien verkostoa apuna käyttäen ja se on nyt selkeästi kytketty osaksi kaupungin kasvustrategiaa. Kaupungin vastuulla on aiempaa suurempi rooli elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa alueellaan. Elinkeinojen kehittämisen osalta vuoteen 2014 mahtui hyvin monenlaisia asioita. Lentoyhteyksien jatkuminen Kajaaniin saatiin jälleen kerran turvattua. Kajaanin ammattikorkeakoulu on käynyt läpi tiukan saneerauksen ja suuntaa uusiin haasteisiin osakeyhtiönä. Transtechin vaunutilaukset saivat jatkoa ja pitkä tilauskanta vaikuttaa suotuisasti koko maakunnan metalliteollisuuden elinvoimaan. St1 Biofuels Oy teki päätöksen uuden bioetanolitehtaan rakentamisesta Renforsin Rantaan. Muutoinkin Renforsin Rannan yritystoiminnan kehittyminen jatkui ja siellä aloitti toimintansa CSC:n supertietokoneyksikön laajennusosa. Kajaani Romu Oy:n laajennusosa mahdollistaa autonromuista saatavan kierrätysmateriaalin entistä paremman ja tehokkaamman hyödyntämisen. Yritystilojen kysynnässä on ollut havaittavissa myönteistä virettä. Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste on noin 95 prosenttia ja yhtiö ylsi jälleen kerran ylijäämäiseen tulokseen. Taloudellinen taantuma heikensi työllisyyttä loppuvuotta lähestyttäessä koko maassa. Erityisesti rakentamistoiminnan lähes täydellinen hiljentyminen on heikentänyt työllisyyttä Kainuussa. Yhteistoimintaneuvotteluja on käyty myös kajaanilaisissa yrityksissä, mutta onneksi suurilta irtisanomisilta ja konkursseilta on vältytty. Venäläisten ostovoiman vähentyminen on näkynyt matkailijoiden ja erityisesti ostosmatkailijoiden määrän pienenemisenä. Talvivaaran vaikeuksien jatkuminen on ylläpitänyt pitkittynyttä epävarmuutta aluetaloudessa. Talvivaaran tulevaisuuden näkymien kannalta myönteistä on ollut valtiovallan erittäin vahva mukaantulo yrityksen talous- ja ympäristöasioiden hoitamiseen. Vuoden 2015 aikana käynnistyy kymmenien miljoonien eurojen investointeja, mikä osaltaan parantaa työllisyystilannetta. Kajaanin kaupungin taloutta on ohjattu usean vuoden ajan kustannusten hillitsemiseen vaikuttavalla talouden tasapainottamisohjelmalla ja henkilöstösuunnitelmalla. Kaupunkiin ollaan rakentamassa palveluohjelmaa, jolla pureudutaan toimintaprosesseihin ja palveluiden tuottamistapoihin. Palvelurakenteet, palveluiden laajuus, laatu ja tuottamistavat eli koko palvelustrategia täytyy sovittaa aiempaa tehokkaammin käytettävissä oleviin resursseihin. Olennainen osa palveluohjelmaa on sen ulottaminen myös Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa tehtävään yhteistyöhön ja toimintojen tarkasteluun. Vuoden 2014 tilinpäätöksen tulos ennen tilinpäätössiirtoja on noin 7,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ilahduttavaa vuodessa 2014 oli se, että kaikilla sektoreilla tarkasteltuna sekä toiminnallisissa että taloudellisissa tavoitteissa onnistuttiin vähintään kelvollisesti. Syntyneen tuloksen taustalla ei ole yhtä suurta yksittäistä tekijää, vaan se koostuu lukuisista eristä. Menopuolelta kannattaa nostaa esille se, että kaupungin henkilöstömenot alittuivat miljoona euroa vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna. Muutoinkin budjettikuri piti kiitettävästi läpi vuoden. Tulopuolella verotulot toteutuivat erittäin tarkasti budjetoidun suuruisina ja valtionosuudet hieman odotettua suurempina. Kaikki liikelaitokset ylsivät talousarviota parempaan tulokseen teatteria lukuun ottamatta. Viime vuoden onnistumista täydentää Kainuun Soten saavuttama ylijäämä 7,9 miljoonaa euroa, josta 3,6 miljoonaa tuloutuu kaupungille perussopimuksen mukaisesti. Vuoden 2013 kuntayhtymän tuloksesta tuloutettiin kuntiin vain 50 prosenttia, joten toinen puolikas tuloutuu vuodelle 2014. Kajaanin osalta sen suuruus on noin 1,5 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus 31.3.2015 7 Kaupungin kasvustrategian linjausten mukaisesti vuoden 2014 ylijäämäisestä tuloksesta siirretään 2,1 miljoonaa euroa rahastoitavaksi Renforsin Rannan yritysympäristön kehittämisen edistämiseen. Kaupungin ja liikelaitosten lainamäärä saatiin pienenemään viime vuonna noin 9,3 miljoonaa euroa. Asukasta kohden mitattuna lainamäärä pieneni 243 euroa per asukas. Lainamäärä on Kajaanissa 1 933 euroa/asukas, mikä on selvästi alle valtakunnan keskiarvon. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 0,6 miljoonaa euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat viime vuonna 9,9 miljoonaa euroa. Miltei kaikki niistä olivat rakennusten ja kunnallistekniikan ylläpitoinvestointeja. Yhtäkään yksittäistä isoa investointia ei ollut käynnissä tai alkanut vuonna 2014. Investointitaso nousee jälleen huomattavasti korkeammalle tasolle vuonna 2015, jolloin alkaa uuden Hauhola–Lehtikangas-koulukeskuksen rakentaminen. Suunnitteilla olevat Uusi sairaala -hanke ja uusi terveysasema tulevat myös olemaan lähivuosien iso investointikokonaisuus. Lähivuosina myös lainamäärä kasvaa jälleen isojen investointien vuoksi. Menneen tilikauden vuosikate oli 19,7 miljoonaa euroa eli noin 500 euroa/asukas. Vuosikate riittää hyvin kattamaan poistot, 13 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusosuus nousee myös yli sadan prosentin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tähtäävä lakiluonnos kaatui perustuslakivaliokunnassa ja sen valmisteluun palattanee tulevan syksyn aikana. Viimeisimmässä vaiheessa esitetty tuotantoalueisiin perustuva malli oli Kajaanin kaupungin osalta hyväksyttävissä rahoitusmallia lukuun ottamatta. Vaalien jälkeen uudistusta kannattaa jatkaa kuntayhtymäpohjaisena ja kuntayhtymille pitäisi laissa antaa mahdollisuus päättää itsenäisesti omalle alueelleen sovellettavasta rahoitusmallista. Talouden pysyminen ylijäämäisenä vuoden 2014 tilinpäätöksessä antaa hyvän pohjan kuluvan vuoden ja suunnitelmavuosien talousarvioiden rakentamiseen. Meillä ei ole silti varaa tuudittautua hyvän olon tunteeseen. Voimme kuitenkin olla tyytyväisiä, että olemme kenties vahvempia kuin koskaan kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Kaupungin elinvoimaisena pitäminen vaatii sitoutuneisuutta, vastuullisuutta, pitkäjänteisyyttä ja taloudellista malttia. Kajaanin kaupungin talouden hallinta vaatii edelleen käyttötalouden kurissa pitämistä ja keskittymistä vain tarpeellisiin investointeihin. On perusteltua kiittää jälleen kaupungin luottamushenkilöitä ja henkilöstöä kuluneesta vuodesta. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin kaikille Kajaanin kaupungin asukkaille ja veronmaksajille. Jari Tolonen kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus 31.3.2015 8 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Jäsenet Sankilampi Jaana, pj. Sistonen Toivo, I vpj. Hurskainen Timo, II vpj. Aavakare Eila Alasalmi Aila Hakkarainen Eija Halonen Markku Hatva Teuvo Haukipuro Airi Heikkinen Markku Tervonen Miariikka Hynynen Evelyn Immonen Marjatta Juntunen Hannu Kaikkonen Vesa Karhu Tomi Karppinen Veli-Matti Kemppainen Hannu S Keränen Silja Kettunen Pentti Kiljunen Ella Kortelainen Miikka Koukkari Olli-Pekka Krogerus Timo Kurikka Elina Kyllönen Sari Kyllönen Toivo Leivo Veli-Pekka Lämpsä Jouni Meriläinen Timo Mikkonen Ritva Moilanen Erkki Myllylä Raili Niemelä Paavo Niva Teemu Ohtonen Helena Oikarinen Markku Ojavuo Maarit Okkonen Arto Partanen Minna Patronen Kaija Paukkeri Tero Piirainen Raimo Räisänen Aki Sarparanta Tiina Savolainen Pasi Suutari Eero Tartia-Jalonen Aila Tolonen Markku Varimo Pertti Väisänen Sanni PS KOK KESK PS KESK PS KESK KESK KESK SDP KOK KD KESK KOK VAS PS Kaj. Sit. Kaj. Sit. VIHR PS SDP VAS KOK Kaj. Sit. KOK VAS PS VAS VAS PS VAS KESK VAS KESK PS SDP SDP KESK KESK PS KESK KESK SDP VAS KOK KOK KOK SDP KESK SDP VIHR Kaupunginhallitus 31.3.2015 18.11.2014 alkaen Kajaanin puolesta 9.6.2014 alkaen Kaj. Sit. 4.12.14 alkaen Kaj. Sit. 9 Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet Immonen Marjatta, pj. Kaikkonen Vesa, I vpj. Kyllönen Toivo, II vpj. Kyllönen Sari Paukkeri Tero Okkonen Arto Aavakare Eila Oikarinen Markku Tervonen Miariikka Juntunen Hannu Keränen Silja Henkilökohtaiset varajäsenet Haukipuro Airi Räisänen Aki Meriläinen Timo Heikkinen Anne Parviainen Heikki Hatva Teuvo Hakkarainen Eija Kiljunen Ella ero 3.2.2014 > Leinonen Niilo Sarparanta Tiina Koukkari Olli-Pekka Väisänen Sanni Tarkastuslautakunta Jäsenet Tolonen Markku, pj. Hynynen Evelyn, vpj. Mikkonen Ritva Ahlqvist Pertti Sistonen Toivo Henkilökohtaiset varajäsenet Kerkelä Tommi Karvinen Marita Immonen Tyyne Niva Teemu Haverinen Risto Keskusvaalilautakunta Jäsenet Kemppainen Aaro, pj. Schroderus Antti, vpj. Koistinen Seija Viiru Tero Selimi Fatima Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä 1. Latvakangas Osmo 2. Väisänen Antero 3. Hanski Katri 4. Kettunen Heli 5. Ohinmaa Onerva Sivistyslautakunta Jäsenet Hakkarainen Eija, pj. Leivo Veli-Pekka, vpj. Heikkinen Anne Karppinen Veli-Matti Anttalainen Tommi Seilonen Anne Karjalainen Tuomo Karhu Tomi Ohtonen Helena Haverinen Risto Ojala Katriina Sari Kyllönen, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Emma Vainionperä Jenni Kemppainen Suvi Kilpasaari Moona Pääkkönen Kaupunginhallitus 31.3.2015 Henkilökohtaiset varajäsenet Partanen Minna Kortelainen Miikka Väyrynen Tuula Vatula Anneli Schroderus Antti Flinkman Sirpa Bayraktar Nihat Kääminen Teppo Piippo Esko Savolainen Pasi Karjalainen Suvi 10 Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto Jäsenet Karppinen Veli-Matti, pj. Koukkari Olli-Pekka Puskala Pasi Sirviö Matti Karjalainen Sinikka Karvinen Marita Partanen Minna Kyllönen Pertti Turunen Anne Oikarinen Markku, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Henrik Moilanen Henkilökohtaiset varajäsenet Honkanen Tuula Heikkinen Seija Saarinen Mauri Jaakkola Esa Karjalainen Eija Palonen Lasse Lähdesmäki Tarmo Jyrinki Mikko Kauhanen Svetlana Sihvola Joni Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Patronen Kaija, pj. Krogerus Timo, vpj. Heikkinen Kari Väyrynen Tuula Poutiainen Jukka Haukipuro Airi Sankilampi Jaana ero 9.6.2014 > Rissanen Helena Tihinen Ari Heikkinen Markku Savolainen Pasi Karjalainen Suvi Kyllönen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Kortelainen Joni Henkilökohtaiset varajäsenet Alasalmi Aila Meriläinen Pasi Järvinen Lauri ero 29.9.2014 > Kortelainen Miikka Mikkonen Ritva Raninen Anna-Maija Suorsa Lauri Rissanen Helena ero 9.6.2014 > Partanen Minna Arffman Pasi Tolonen Ilkka Leinonen Voitto Haapalainen Asta Kauppinen Anu Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet Tartia-Jalonen Aila, pj. Poutiainen Jukka, vpj. Huusko Päivi Tihinen Ari Leinonen Voitto Juntunen Hannu, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Pesonen Mikko Raninen Anna-Maija Keränen Silja Kettunen Jaakko Savolainen Pasi Pelastuslautakunta Jäsenet Kemppainen Matti Hyrynsalmen kunta Kyllönen Antero, pj Kajaanin kaupunki Flinkman Sirpa Kajaanin kaupunki Kananen Asko Kajaanin kaupunki Kinnunen Anneli, vpj. Kuhmon kaupunki Juntunen Ari ero 6.8.2014 Paltamon kunta > Raunio Janne Ristolainen Marjut Puolangan kunta Kangasharju Marjo Ristijärven kunta Lukkari Juho Sotkamon kunta Hiltunen Vuokko Suomussalmen kunta Väyrynen Pertti Vaalan kunta Aavakare Eila, kaupunginhallituksen edustaja Kaupunginhallitus 31.3.2015 Henkilökohtaiset varajäsenet Keränen Taisto Puskala Pasi Kananen Hilkka Härkönen Juha Kampman Helena Kuisma Kari Hyrynsalmen kunta Kajaanin kaupunki Kajaanin kaupunki Kajaanin kaupunki Kuhmon kaupunki Paltamon kunta Tolonen Tuula Karppinen Leila Mulari Pirjo Juntunen Mikko Junno Kari Puolangan kunta Ristijärven kunta Sotkamon kunta Suomussalmen kunta Vaalan kunta 11 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Sistonen Toivo, pj. Hämäläinen Erkki, vpj. Arffman Niina, ero 1.4.14 > Rissanen Helena Kortelainen Miikka Pyykkönen Pauli Kiljunen Ella Honkanen Tuula Majava Timo Räisänen Eevaliisa Heikkinen Pekka Kemppainen Tuovi Kahl Helena, henkilöstön edustaja Okkonen Arto, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Saukkonen Kari Parviainen Ulla Partanen Minna Niiranen Lauri Anttalainen Tommi Karppinen Terttu Vatula Anneli Tornberg Marja Väisänen Hannu Turpeinen Juhana Kähkönen Riikka Piipponen Eira Kajaanin kaupunginteatteri–Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Krogerus Timo, pj. Hongisto Anja, vpj. Leinonen Veikko Kivilahti Ritva Pyykkönen Inna Vatula Esko, henkilökunnan edustaja Siltala Tiina, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvotteluk. edustaja Kaikkonen Vesa, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Karppinen Veli-Matti Kähkönen Riikka Hiljanen Ville Jyrinki Mikko Heikkinen Seija Lipponen Satu Hyvönen Minna Manner Leena Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Klemetti Kyösti, pj. Järvinen Lauri vpj. ero 17.6.2014 > Juutinen Eero Närhi Pirkko Kettunen Jaakko Huotari Tellervo Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Mämmi Tuija, palveluiden käyttäjien edustaja Marjo Huovinen-Tervo, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän käyttäjä Tervonen Miariikka, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Hakkarainen Airi Juutinen Eero ero 17.6.2014 > Niiranen Lauri Kauhanen Svetlana Niva Teemu Koivisto Timo Väyrynen Asta Airaksinen Jarmo Jaana Mäklin Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Meriläinen Timo, pj Kemppainen Kari, vpj. Salonen Raili Parviainen Heikki Haapalainen Asta Halonen Jarmo, henkilöstön edustaja Keränen Silja, kaupunginhallituksen edustaja Kaupunginhallitus 31.3.2015 Henkilökohtaiset varajäsenet Rissanen Helena Koskensalmi Leila Lindgren Seppo Jokelainen Esa Karjalainen Suvi Vimpari Jouni 12 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Kananen Timo, pj. Järvinen Reijo, vpj. Aavakare Eila Törrö Leena Mäkinen Merja, KAMK:n edustaja Tuominen Anssi, KAO:n edustaja Soininen Timo Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Hyry Jussi Y. Soinsaari Pekka Hakkarainen Eija Kivilahti Ritva Kilpeläinen Turo Kovalainen Pirjo Karjalainen Tommi Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Talousjohtaja Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Kansliapäällikkö Tietohallintopäällikkö Maahanmuuttopalvelujen johtaja Kajaanin Mamsellin johtaja Kajaanin Veden johtaja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Kajaanin Kaupunginteatterin johtaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen talousjohtaja Kajaanin lukion rehtori Tolonen Jari Aarnio Tuija Huotari Juha Sivonen Pekka Tokkonen Paula Hämäläinen Risto Hyvönen Kari Komulainen Asta Vuorinen Tuija Nurminen Juha Haverinen Markku Jaakkola Miko Tuominen Anssi Kovalainen Pirjo Palo Anna-Maria Sivistystoimiala Sivistysjohtaja, Kaukametsän johtaja Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen tulosalueen johtaja Liikunta- ja nuorisotyön tulosalueen johtaja Saari Mikko Kemppainen Sirpa Niemi Martti Kinnunen Jarmo Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja, kaupungingeodeetti Tilapalvelupäällikkö Kaupungininsinööri Rakennustarkastaja Soininen Timo Haverinen Markku Nousiainen Matti Leskinen Hannu Kainuun pelastuslaitos Pelastusjohtaja Parviainen Anssi Kaupunginhallitus 31.3.2015 13 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Yhdysvalloissa ja IsossaBritanniassa kasvunäkymät ovat hyvät ja vuonna 2015 molempien maiden kasvun ennustetaan olevan noin kolmen prosentin tuntumassa. Euroalueen tilanteen taas ennustetaan jatkuvan erittäin vaisuna. Euroalueen näkymien heikkenemisen myötä Suomen talouden käänne on karannut yhä kauemmas. Suomen talouden näkymät ovat heikot ja rakenneuudistusten puute rasittaa kasvupotentiaalia. Vuosi 2014 oli kolmas perättäinen vuosi, kun maamme kokonaistuotanto laski ja näkymät vuodelle 2015 ovat vaatimattomat. Suomen talouteen vaikuttavana tekijänä voi mainita, että Venäjän talouden ei odoteta kasvavan kahden seuraavan vuoden aikana. Tämä kehitys heijastuu Venäjän tuonnin alenemisena ja siten Suomen ja Venäjän välisen kaupan ennustetaan vähenevän seuraavien parin vuoden aikana. Lähde: VM Taloudellinen katsaus Talvi 2014 30 a Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 prosenttia. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli kymmenen prosenttia. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 miljardia euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardia euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla. Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Ikääntyminen lisää kuitenkin yhä palvelujen kysyntää, ja samalla lisätään kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua kaksi prosenttia edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Kaupunginhallitus 31.3.2015 14 Investoinnit lisäävät velkaa Valtionosuusleikkauksien ja heikon verotulokehityksen vuoksi kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen seitsemän prosenttia. Kunnilla on nyt lainaa 2 733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kunnallisveroon kohdistuu suuret korotuspaineet ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 miljardia euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin laskivat edellisestä vuodesta kaksi prosenttia, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Kaupunginhallitus 31.3.2015 15 Tehtäviä vähennettävä ja veropohjaa laajennettava Valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita, vaan ne ovat jäämässä alle kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Sen sijaan kunnat ylittävät niille asetetun yhden miljardin euron sopeutustavoitteen. Kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa. Myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla. Lähde: Kuntaliitto 2014 ja 2015 Keskeiset tunnusluvut Suomi 2011 2012 2013 2014* Määrän muutos, prosenttia BKT Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Ansiotaso Työttömien osuus työvoimasta, % Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta Veroaste, % BKT:sta Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 2,7 2,6 0,5 2,7 7,8 55,2 43,6 -0,7 48,5 -0,8 0,2 0,6 3,5 7,7 56,6 44,0 -1,8 53,0 -1,3 -0,5 0,6 2,1 8,2 58,6 45,4 -2,4 56,0 0,1 -0,0 0,3 1,4 8,6 58,5 45,4 -2,7 58,9 Kuntatalous Vuosikate euroa/asukas Lainakanta euroa/asukas Keskimääräinen tuloveroprosentti 390 2085 19,16 238 2282 19,25 371 2553 19,38 373 2733 19,74 *=ennakkotieto, tunnusluvut vuosi 2014 Lähteet: Valtiovarainministeriö, Talousnäkymät 13.1.2015, Tilastokeskus ja Suomen Kuntaliitto Kaupunginhallitus 31.3.2015 16 Oman talousalueen kehitys Väestö Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Kainuun väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 79 256 (79 975 vuonna 2013). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 719 hengellä eli 0,9 prosentilla, mihin vaikutti kuntien välinen 666 henkilöä negatiivinen nettomuutto. Nettomaahanmuutto oli positiivinen 211 henkilöä ja syntyneiden määrä oli 264 pienempi kuin kuolleiden määrä. Väestömäärä väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Kainuun väkiluku on pienentynyt vuodesta 1995 vuoteen 2014 noin 16 630 henkeä eli 875 henkeä vuodessa. Kainuun alueella huolestuttavaa väestökehityksessä on, että ainoastaan Kajaanissa syntyvyys on kuolleisuutta suurempaa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 Kainuussa on 74 885 asukasta ja vuonna 2040 asukkaita on 73 159. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Kajaanin kaupungin asukasluku oli vuoden 2014 lopussa 37 797. Asukasluku väheni 71 hengellä. Syntyneisyyden enemmyys (+64) ja nettomaahanmuutto (+165) eivät pystyneet korvaamaan kuntien välistä nettomuuttoa (-300). Kajaanissa syntyi 420 lasta eli 60 prosenttia koko Kainuun syntyneiden määrästä (58,8 % vuonna 2013). Kajaanin seudulla (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi ja Sotkamo) syntyi vuonna 2014 yhteensä 570 lasta. Väestökehitys ikäryhmittäin vuosina 2012 - 2014 (tilanne 31.12.) 2012 2013 Ikäryhmä lkm % lkm % 0 - 14 6 242 16,48 6 156 16,25 15 - 64 24 633 65,03 24 355 64,29 65 7 104 18,75 7 371 19,46 Yhteensä 37 979 100,26 37 882 100,00 2014 lkm 6 156 24 355 7 371 37 882 % 16,25 64,29 19,46 100,00 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kajaanin väestön ikärakenne muuttuu 2020–2030 seuraavasti. Ennuste on tehty vuonna 2012. Väestön ikärakenteen muutos 2020 - 2040 2020 Ikäryhmä lkm % 0 - 14 6 023 15,86 15 - 64 22 620 59,68 65 9 348 24,61 Yhteensä 37 991 100,15 2030 lkm 6 249 21 573 10 238 38 060 2040 % 16,50 56,95 26,82 100,26 lkm 6 112 21 953 9 920 37 985 % 16,13 57,95 25,98 100,06 Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan 0–14-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 4,2 prosentilla ja työikäisen väestön määrä vähenee noin kuudella prosentilla. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 18,2 prosentilla. Työllisyys Työllisyyskehitys jatkui valtakunnassa heikkona vuoden 2014 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Työllisten määrä oli kausitasoitettuna pienempi kuin vastaavina ajankohtina edellisvuonna ja lasku oli ennakoidun mukaista. Työllisten määrä ei kuitenkaan enää loppuvuodesta supistunut yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Esimerkiksi syyskuussa 2014 työllisiä oli enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2013. Tästä huolimatta työllisten määrä vuonna 2014 jää 0,4 prosenttia vuotta 2013 alemmalle tasolle. VM:n kansantalousosaston ennuste vuoden 2014 työttömyysasteeksi on 8,6 prosenttia. Lähde VM Talousnäkymät ja palkanmuodostus 13.1.2015 Kaupunginhallitus 31.3.2015 17 Kainuussa vallitsee aiempaa selvemmin maan korkein työttömyys. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Kainuun työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimistossa) joulukuun aikana yllättävän rajusti, yli 800 henkilöllä. Joulukuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 6 776, joka on 290 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömistä oli lomautettuja 763, joka on kymmenen prosenttia vuoden takaista enemmän. Nykyistä korkeampia työttömyyslukuja löytyy yhdeksän vuoden takaa. Uuden työvoiman niukasta kysynnästä johtuen on odotettavissa, että työttömyys pysyttelee Kainuussa korkealla vielä pitkään. Siitä johtuen erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja myös nuorisotyöttömyys tulevat kasvamaan vielä vuonna 2015 huomattavasti. Pitkäaikaistyöttömien eli yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleiden työnhakijoiden määrä on kasvanut viime aikoina jyrkästi. Viime vuoden aikana pitkäaikaistyöttömiä oli keskimäärin 1 407, joka on lähes 30 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Joulukuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 1 571. Se on 269 eli 21 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Uuden työvoiman vähäisestä kysynnästä johtuen oppilaitoksista valmistuneet nuoret eivät ole sijoittuneet odotetusti työmarkkinoille. Joulukuun lopussa työttömänä oli yli 400 vastavalmistunutta. Heistä 330 oli suorittanut keskiasteen ja 55 ammattikorkeakoulun tutkinnon. Joulukuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 956, joka on 64 enemmän kuin vuosi sitten. Kainuussa oli joulukuun lopussa kokoaikaisesti lomautettuja 763, joka on 182 enemmän kuin kuukautta aiemmin. Lomautettuja oli 69 eli kymmenen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Eniten lomautettuna oli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä (373 henkeä) sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöitä (196). Työvoiman kysyntä väheni viime vuonna selvästi aiemmista vuosista. TE-toimistoon ilmoitettiin viime vuoden aikana uusia avoimia työpaikkoja 4 714, joka on seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja lähes viidennes vähemmän kuin vuonna 2012. Nykyistä vähäisempää uuden työvoiman tarve oli viimeksi 18 vuotta sitten. Joulukuussa uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin ainoastaan 252. Kaupunginhallitus 31.3.2015 18 Lähde Kainuun ELY, työllisyyskatsaus joulukuu 2014, 20.1.2015 Yritystoiminta Talouden taantuma sävytti vahvasti vuotta 2014 ja näkyi lähes kaikilla aloilla. Tuorein pk-yritysbarometri helmikuulta 2015, joka valottaa loppuvuoden ja alkuvuoden tilannetta, vahvistaa huonon tilanteen. Barometrissä lähes joka kolmas pk-yritys arvioi suhdanteiden heikkenevän alkaneen vuoden aikana. Suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku laski arvoon -7. Tämä on ensimmäinen kerta vuoden 2009 jälkeen, kun saldoluku on negatiivinen. Laskua vuoden takaiseen on peräti 15 yksikköä. Yritysperustanta laski Kajaanissa edellisestä vuodesta, uusia yrityksiä perustettiin 124 (146 vuonna 2013). Yrityksiä myös lakkasi selvästi aiempaa enemmän, joten nettolisäys 14 yritystä oli reilusti pienempi kuin edellisenä vuonna (46). Näin pientä yritysmäärän kasvu ei ole ollut kertaakaan vuoteen 2004 ulottuvalla tarkastelujaksolla. Lopettaneiden yritysten tilastointi on tosin tarkempaa kuin aikaisemmin. Talouden tärkeä indikaattori rakennusala kärsi ennätyksellisen heikosta suhdanteesta. Isot Hauhola– Lehtikangas-monitoimikeskuksen ja ST1-bioetanolitehtaan investoinnit tuovat piristysruiskeen rakennusalalle 2015, mutta muu rakentaminen on vähäistä. Omakotitalojen rakennuslupia haettiin selvästi aiempaa vähemmän. Yksityisessä hoivapalvelurakentamisessa on näkyvissä jonkin verran kasvua. Kaupan alalla ostovoiman heikkeneminen ja taloustilanteen aiheuttama epävarmuus näkyi. Myös lisääntyvän verkkokaupan vaikutus alkaa olla näkyvää kaupan alalla. Venäjän ruplan kurssin syöksy vähensi loppuvuoden aikana rajusti venäläisten ostovoimaa. Yrityksissä talouskasvua ei juuri ollut, mutta toisaalta mitään laajaa konkurssiaaltoakaan ei ole vielä nähty. Metallialan veturin Transtechin muutoin hyvät näkymät heikentyivät, kun Venäjän vastaiset pakotteet johtivat suuriin lomautuksiin. Pakotteet näkyivät myös muualla metalliteollisuudessa. Kajaanin yritystoiminnan selkäranka oli silti edelleen teknologiateollisuus metalliala mukaan lukien. Alan yritystoiminta on säilynyt ja uusiutunut, ja tuo aluetaloudelle olennaisen tärkeää vientituloa. Kaupunginhallitus 31.3.2015 19 Talvivaaran kaivoksen ajautuminen konkurssiin oli paha isku alueelle. Valtion vahva panostus sen toiminnan jatkamiseen kuitenkin vakiinnutti tilanteen, ja kaivoksen suuri työllisyysvaikutus säilyi. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) johdolla syksystä 2013 tehty varautuminen konkurssiin osoittautui onnistuneeksi toimintatavaksi. Kajaanin seutu nimettiin loppuvuodesta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja Kainuuseen myönnettiin äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta yrityshankkeisiin 3,5 miljoonaa euroa. Sotkamon Taivaljärven hopeakaivoshanke sai lupa-asiansa kuntoon, ja kaivoksen avaaminen on kiinni rahoituksen järjestymisestä. Otanmäen Vuorokkaan kaivoksen uudelleen avaamisen valmistelut jatkuivat. Matkailussa kehitys oli varsin positiivista venäläisten matkailijoiden määrän laskusta huolimatta, kun kotimainen matkailu korvasi sitä. Vuokatin matkailijamäärä pysyi korkeana. Myös Ukkohallan matkailu kehittyi. Molemmissa matkailukeskuksissa jatkuivat investoinnit. Kajaanin matkailun kehittämiseksi käynnistettiin Master Plan -suunnitelman tekeminen, Master Plan -prosessit käynnistyivät myös Vuokatissa ja Kuhmossa. Renforsin Rannan yritysalueen investoinnit jatkuvat, kun ST1:n bioetanolitehtaan investointivalmistelu käynnistyi TEMin myönnettyä hankkeelle suuren energiatuen. Perinteisen sahateollisuuden aiemmat hyvät näkymät heikentyivät hieman. Renforsin Rannan konesaleihin valmistui laajennus CSC:n konesaliin, ja Herman IT:n konesalilaajennus käynnistyy, koska siihen saatiin äkillisen rakennemuutoksen yritystukea. Kajaanissa UPM:n paperitehtaan lakkautuksen jälkihoidon onnistuminen on vahvistanut ja monipuolistanut elinkeinorakennetta, mikä luo kestävyyttä talouskehityksen vaihteluihin. Kainuun Prikaatin vahvistunut asema vaikuttaa myönteisesti Kajaanin seutuun. Prikaati ja muut puolustusvoimien toimijat varuskunnassa työllistävät rakennemuutoksen jälkeen Kajaanissa yhteensä noin 600 henkeä. Prikaatin asema vahvistuu osaltaan lisää, kun sotilasläänien lakkaamisen jälkeen sille tulee laaja aluetoimistojen vastuualue sekä valtakunnallisia tehtäviä. Saavutettavuudessa tilanne oli varsin hyvä. Lentoyhteyksiä on arkipäivisin useita. Lentomatkustus Kajaanin lentoasemalta lisääntyi voimakkaasti loppukesästä lähtien, kun alkuvuoden aikana matkustus väheni. Valtion vuoden 2015 budjettiratkaisujen yhteydessä pohjoisen väylähankkeissa tuli takapakkia, kun Ylivieska– Iisalmi radan rahoitus siirtyi ja Oulu–Kajaani VT 22 -investointia leikattiin 30 miljoonaa euroa. Rakennustuotanto Kajaanissa 2012–2014 Valmistuneet rakennukset Kerrosala (k-m²) Asuntojen lkm Myönnetyt rakennusluvat Kerrosala (k-m²) Asuntojen lkm 2012 268 46 108 172 284 47 976 69 2013 243 33 449 67 208 24 372 89 2014 247 21 397 71 210 21 748 36 Muutos, lkm 2014-2013 4 -12 052 4 2 -2 624 -53 Muutos, % 2014-2013 1,6 -36,0 6,0 1,0 -10,8 -59,6 Lähde: Luvut perustuvat rakennusvalvontarekisteriin vietyyn aineistoon Kaupunginhallitus 31.3.2015 20 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtakunnan tasolla toteutettiin hallitusohjelman mukaiset valtionosuusleikkaukset, joiden yhteissumma oli vuoden 2014 lopussa noin 1,2 miljardia euroa. Kaupungin valtionosuudet laskivat edelliseen vuoteen verrattuna noin miljoona euroa, joka kohdistui pääosin toisen asteen koulutuksen valtionosuuksiin. Ammattikorkeakoulu aloitti osakeyhtiönä vuoden 2014 alusta ja samalla valtionosuudet ohjautuivat suoraan yhtiölle vähentäen kaupungin valtionosuusmäärää. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Vuoden 2014 alusta Kajaanin Ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen toiminta siirtyi Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hoidettavaksi. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy on kaupungin sataprosenttisesti omistama tytäryhteisö. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 tilinpäätös toteutui ylijäämäisenä. Ylijäämää kertyi mm. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän edellisten tilikausien ylijäämä palauttamisesta ja tilikauden ylijäämäisestä tuloksesta sekä budjettia paremmasta talousarvion toteutumasta. Seuraavien vuosien tulokehitys tulee olemaan erittäin alhainen. Sote-uudistus voi muuttaa Kajaanin kaupungin rahoitusasemaa merkittävästikin riippuen rahoitusmallista. Kaupunginhallitus 31.3.2015 21 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vaimeasta talouskehityksestä huolimatta kuntatalouden vuoden 2014 tilikauden tulos parani ennakkoarvioiden mukaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Merkittävimmät yksittäiset vaikutukset aiheutuivat yhtiöittämisistä. Nämä yhtiöittämiset eivät kuitenkaan paranna lainkaan kuntien ja kuntakonsernien rahoitusasemaa. Vuoden 2015 osalta talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, minkä seurauksena kuntien verotulot kehittyvät jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Sitä vastoin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kuntien keskinäiset erot talouskehityksessä uhkaavat kasvaa entisestään. Kuntatalouden hallintaa talouspoliittisen päätöksenteon eri vaiheissa edistetään jatkossa kuntatalouden rahoituskehyksellä ja kuntatalousohjelmalla, jotka ovat osa julkisen talouden suunnitelmaa. Kuntatalousohjelman tulee varmistaa kuntatalouden pidemmän aikavälin kestävyys ja rahoitusperiaatteen toteutuminen siten, että kuntien tulot mitoitetaan kasvavien menojen kattamiseen. Uudessa julkisen talouden ohjausjärjestelmässä varmistetaan kustannusten vaikutusten nykyistä tehokkaampi arviointi. Kuntien omaa kustannusten laskentaa ja arviointia käytetään hyväksi nykyistä laajemmin. Sosiaali- ja terveysmenojen hallinta otetaan osaksi kuntatalousohjelmaa ja kuntatalouden kehitystä. Kuntatalouteen kohdistetut säästöt, talouskasvun hitaus ja väestön ikärakenteen aiheuttama paine kunnallisten palvelujen kysyntään kasvattavat jatkuvasti painetta kunnallisveroprosentin korotuksiin. Työn verotuksen jatkuvan kiristymisen estämiseksi kuntien rahoitusasemaa tulee tarkastella laajemmin ja laajentaa myös kuntien veropohjaa kulutus- ja haittaveroihin. Kuntien verotulojen tulee kertyä kunnallis-, kiinteistöja yhteisöverojen lisäksi muun muassa pääomatuloveroista sekä liikenneperusteisista veroista ja ympäristöveroista. Lähde: Kuntatalouden selviytymisen eväät 2015–2015, Kuntaliitto 11.2.2015 Meneillään oleva sote-uudistus voi lyhyelläkin aikavälillä muuttaa Kajaanin kaupungin rahoitusasemaa merkittävästi. Vaikutukset riippuvat päätettävästä rahoitusmallista. Alustavien laskelmien mukaan vaikutukset olisivat negatiivisia. Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 8.12.2014 vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2016–2017. Vuoden 2015 alkupuolella ei ole tullut tietoon mitään sellaista seikkaa, minkä perusteella hyväksyttyä talousarviota tulisi muuttaa. Kaupunginhallitus 31.3.2015 22 1.2.6 Kaupungin henkilöstö Henkilöstöohjelma Kajaanin kaupungin henkilöstöohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa. Henkilöstöohjelma sisältää työhyvinvointiin liittyvät asiat. Keskeinen osio on johtaminen. Tavoitteena on tasa-arvoinen, kannustava ja yksilöllistä osaamista arvostava oikeudenmukainen johtaminen, johon kuuluu tiedon varmistaminen jo valmisteluvaiheessa. Henkilöstöohjelmassa painotetaan hyviä työyhteisötaitoja, joilla tarkoitetaan vastuun ottamista työstä, sovittujen periaatteiden noudattamista, työskentelyä kehityskeskustelussa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, hyvää käyttäytymistä työkaveria kohtaan ja lojaalisuutta esimiehille. Uutena osana henkilöstöohjelmassa on henkilöstösuunnittelu sekä aktiivinen tuki työssä jatkamisen mahdollistamiseksi työkyvyn aletessa. Toimialat ja liikalaitokset laativat/toteuttavat omat henkilöstöohjelmansa toimenpidetasolle kaupunginhallituksen hyväksymän henkilöstöohjelman pohjalta. Kajaani-sopimus 2014 Toimintakertomusvuonna uusittiin Kajaani-sopimus vuodelle 2014. Sopimuksella Kajaanin kaupunki työnantajana ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt toimivat yhteistyössä seuraavien asiakirjojen toteuttamiseksi käytännössä: 1. 2. 3. 4. Henkilöstöohjelma 2013–2016 Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kirjattujen rakenteellisten muutosten toteutus Henkilöstösuunnitelman toteutus niin, että poistuma hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Tuloksellisuutta koskevan suosituksen käytännön toteutus Lisäksi Kajaanin kaupunki lupaa työntekijöilleen sopimuksen mukaan kannustustavat palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät, haasteellisen työn, terveellisen ja turvallisen työympäristön, sovitut henkilöstöetuudet, toimivan työterveyshuollon, kuntoutuksen täydellä palkalla Aslak- ja TYK-kursseilla sekä kehitysmahdollisuudet omassa työssään. Sopimus yhteistoimintaorganisaatiosta uusittiin toimintakertomusvuonna. Palkkaus ja palvelussuhdeasiat Palkkaus ja palvelussuhdeasioissa on toteutettu henkilöstömenosäästöjä tukevaa työnantajapolitiikkaa. Pääsopimusten mukaiset neuvottelut työantajan edustajien ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat toteutuneet hyvässä hengessä. Kajaani-sopimus on auttanut yhteisen näkemyksen muotoutumiseen henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan edustajien välillä. Henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnittelu on toteutettu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä toimialoilla ja liikelaitoksissa. Henkilöstösuunnittelu on ollut osa toiminnan suunnittelua, jolloin talous, toiminta ja henkilöstö mitoitetaan yhtä aikaa. Henkilöstösuunnittelussa on otettu huomioon eläkkeelle jäämiset, rekrytoinnit, sisäiset siirrot, tehtävien uudelleen järjestäminen, osittaminen tai yhdistäminen, sijais- ja varahenkilöjärjestelyt, seuraajasuunnitelmat sekä kehittämis- ja urasuunnitelmat. Eläköitymistä on hyödynnetty säästökeinona. Toimialat ja liikelaitokset ovat hyödyntäneet listauksia eläköityvistä henkilöistä, koska tiedossa on, ketkä saavuttavat seuraavan viiden vuoden aikana laskennallisen Kaupunginhallitus 31.3.2015 23 eläkeiän (työntekijöillä on subjektiivinen oikeus jatkaa työssä aina 68 ikävuoteen saakka). Toimialoilla ja liikelaitoksissa on selvitetty, voidaanko tuleva paikka jättää täyttämättä tai hyödyntää sisäistä rekrytointia. Kajaanin kaupungilla on ollut velvollisuus tarjota työtä irtisanotuille yhdeksän kuukautta irtisanomisajan päättymisestä. Toimintakertomusvuotena asia on koskenut Kajaanin koulutusliikelaitoksesta irtisanottuja. Henkilöstön palkkaamisessa on ollut voimassa käytäntö, jonka mukaan uusien työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkaamiseen on haettava lupa toimialajohtajilta. Periaatteena on ollut, että yhtään uutta virkaa tai työsopimussuhdetta ei muodosteta, ellei siihen ole lainsäädännöllistä pakkoa. Toinen kriteeri on kuntalaisten ja työntekijöiden terveyden turvaaminen sekä omaisuusvahinkojen estäminen. Henkilöstömäärään vaikuttaneet organisaatiomuutokset 2014 Sivistystoimiala - Normaalikoulun lakkautuksen myötä perusopetukseen tuli 200 uutta oppilasta 2013–2014. Tämä muutos kasvatti henkilöstömäärää perusopetuksessa 1–2 henkilötyövuotta. Ympäristötekninen toimiala - Ympäristöteknisen toimialalla oli 2,19 henkilötyövuotta enemmän verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen. Tämä johtuu siitä, että uuteen vesiliikuntakeskukseen palkattiin seitsemän liikunnanohjaajaa vuonna 2014. - Tilapalvelu-tulosalueella oli 7,12 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2013. - Kunnallistekniikka-tulosalueella vähennys oli 4,87 henkilötyövuotta. Kajaanin kaupungin koululutusliikelaitos - Koulutusliikelaitoksen kokoaikainen henkilöstö väheni vuoden aikana 50 henkilöllä ja htv2 -40. - Koulutusliikelaitoksella irtisanottiin 11 henkilöä vuonna 2014. Kajaanin Mamselli -liikelaitos - KAKS:n ravintokeskuksen tulo Mamsellin hoidettavaksi 1.1.2014 alkaen lisäsi henkilöstömäärää 21 henkilöllä. - Kaukaveden puhtaanapito sekä aula- ja kahvilapalveluiden tulo Mamsellin hoidettavaksi ja em. palveluiden vakiintuminen vuodenvaihteessa 2013–2014 aiheutti 13 henkilön lisäyksen. - Seminaarin päiväkodin ateria- ja puhtaanapitopalvelujen tulo lisäsi 1,5 henkilöä. Kaupunginhallitus 31.3.2015 24 Henkilöstökulut, tuloslaskelmaan kirjatut kulut sekä taseeseen aktivoidut kulut Kajaanin kaupunki Palkat ja palkkiot * Henkilöstökorvaukset Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut yhteensä Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 2014 2013 42 642 194,00 -679 978,21 41 962 215,79 41 495 510,72 -647 825,51 40 847 685,21 13 849 486,96 2 354 020,72 16 203 507,68 58 165 723,47 13 478 524,84 2 096 712,39 15 575 237,23 56 422 922,44 381 758,71 58 547 482,18 358 083,77 56 781 006,21 Liikelaitosten henkilöstökulut Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 2014 Palkat ja palkkiot * Henkilöstökorvaukset Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut yhteensä Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 2013 0,00 0,00 0,00 8 795 910,09 -60 427,28 8 735 482,81 0,00 0,00 0,00 1 693 115,34 426 766,57 2 119 881,91 10 855 364,72 0,00 10 855 364,72 Kajaanin Vesi -liikelaitos 2014 Palkat ja palkkiot * Henkilöstökorvaukset Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut yhteensä Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 893 442,25 -6 655,05 886 787,20 920 782,19 -16 647,46 904 134,73 277 178,26 49 641,81 326 820,07 1 213 607,27 287 315,53 45 007,56 332 323,09 1 236 457,82 3 041,51 1 216 648,78 8 877,88 1 245 335,70 Kaupunginhallitus 31.3.2015 2013 25 * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut yhteensä Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 1 614 794,73 351 171,45 1 965 966,18 8 282 948,25 1 528 927,03 264 180,67 1 793 107,70 7 084 898,91 8 282 948,25 7 084 898,91 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos 2014 2013 Palkat ja palkkiot * Henkilöstökorvaukset Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut yhteensä Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Palkat ja palkkiot * Henkilöstökorvaukset Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut yhteensä Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut yhteensä Palkat ja palkkiot * Henkilöstökorvaukset Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut yhteensä Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä Kaupunginhallitus 31.3.2015 1 815 383,88 -26 369,38 1 789 014,50 1 768 430,01 -25 949,22 1 742 480,79 376 364,43 99 446,16 475 810,59 2 264 825,09 357 274,20 86 763,39 444 037,59 2 186 518,38 2 264 825,09 2 186 518,38 2014 2013 20 142 659,54 -251 461,20 19 891 198,34 21 076 109,04 -188 687,22 20 887 421,82 3 916 244,25 1 090 212,80 5 006 457,05 24 897 655,39 4 021 742,63 1 265 144,03 5 286 886,66 26 174 308,48 24 751,45 24 922 406,84 4 727,47 26 179 035,95 2014 2013 71 921 219,46 -1 075 021,56 70 846 197,90 79 443 062,11 -1 034 065,54 78 408 996,57 20 034 068,63 3 944 492,94 23 978 561,57 94 824 759,47 21 366 899,57 4 184 574,61 25 551 474,18 103 960 470,75 409 551,67 95 234 311,14 371 689,12 104 332 159,87 26 Henkilötyövuodet - palkattomat vapaat Tulosalueittain Kaupunginhallitus, projektit Keskushallinto Maahanmuuttajapalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Kulttuuripalvelut Kaukametsä Liikunta- ja nuorisopalvelut Ympäristö ja maankäyttö Kunnallistekniikka Tilapalvelu Kainuun pelastuslaitos Tukityöllistäminen Kaupunki yhteensä Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Liikelaitokset yhteensä Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Kaupunginhallitus 31.3.2015 Tammikuu - joulukuu 2014 MääräVakituiset aikaiset Työllistetyt Tammikuujoulukuu 2013 Yhteensä Yhteensä 2,00 43,26 15,85 261,38 291,66 45,36 43,01 8,62 27,42 63,17 64,22 57,54 0,00 0,00 4,62 1,26 36,77 71,85 0,93 64,39 4,06 0,97 1,49 5,85 15,28 1,39 0,00 1,17 0,00 20,41 1,98 0,79 0,68 0,00 0,00 3,18 0,25 0,00 23,51 2,00 49,05 17,11 318,56 365,49 47,08 108,08 12,68 28,39 67,84 70,32 72,82 24,90 1,99 47,32 17,79 327,42 365,81 47,92 112,56 11,88 28,45 72,71 63,20 74,31 9,55 923,49 208,86 51,97 1 184,32 1 180,90 188,55 20,43 182,60 48,67 488,81 929,07 2 109,96 18,75 162,62 35,25 351,40 568,02 0,16 48,81 12,42 96,55 157,94 0,33 6,52 1,34 1,26 9,45 0,00 19,24 217,95 49,01 449,21 735,41 1 491,51 366,80 61,42 1 919,73 27 1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Perusta Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntakonsernin on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Yleistä riskiympäristöstä ja epävarmuustekijöistä Kaupungin riskiympäristössä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia merkittävien riskien osalta vuoteen 2013 verrattuna. Palvelujärjestelmän toimivuuteen ja kaupunkilaisten turvallisuuteen kohdistuvia riskejä Toimintaympäristön muutokset ja taloudellisten resurssien niukkuus aiheuttavat epävarmuutta ja vaikuttavat toiminnan kehittämiseen. Kaupungin palvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on voitu tuottaa alenevista resursseista huolimatta. Strategisia riskejä Merkittävä osa kaupungin tunnistetuista riskeistä sijoittuu strategiselle tasolle. Strategisen tason riskeillä on toteutuessaan, riskienarvioinnin tulosten mukaan, myös kaikista suurimmat taloudelliset seuraukset. Mahdolliset muutokset Kainuun alueen elinkeinorakenteessa, esimerkiksi kaivannaisteollisuuden tulevaisuus Kainuun alueella, muodostavat merkittävän riskin alueen elinkeinoelämälle ja Kajaanin kaupungille. Uudet kaivoshankkeet ovat toteutuessaan positiivinen mahdollisuus työllisyyden ja elinkeinoelämän suhteen koko Kainuun alueella, mutta jo olemassa olevien toimijoiden taloudelliset ja toiminnalliset vaikeudet aiheuttavat toteutuessaan ongelmia alueen muille yrityksille sekä taloudellisia menetyksiä kaupungille. Kainuun alueen väestörakenteen muutokseen liittyy paljon epävarmuutta. Kainuun väestö ikääntyy ja samalla kysyntä erilaisille palveluille kasvaa. Samalla nuorempi väki muuttaa alueelta pois ja verotulot palveluiden rahoittamiseksi saattavat tulevaisuudessa laskea. Henkilöstön eläköityminen saattaa aiheuttaa jatkossa henkilöstön saatavuusongelmia tietyillä toimialoilla, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Erilaiset valtiotason rakennemuutokset kuten kuntaliitokset ja sote-uudistus muodostavat huomattavan riskin. Rakennemuutoksiin liittyvä epätietoisuus vaikeuttaa päätöksentekoa, johtamista ja toiminnan kehittämistä, koska ei ole selkeää suuntaa, mihin toimintaa pitäisi kehittää. Myös rakennemuutoksista johtuvien taloudellisten vaikutusten arviointi on vaikeaa. Kuntaliitokset toteutuessaan synnyttäisivät uusia haasteita, kuten työtekijöiden pitkän irtisanomissuojan vaikutukset mahdollisesti tarpeellisiin sopeuttamistoimiin, toimintakulttuurien erilaisuus ja palveluiden yhteensovittaminen. Toteutuneet ja mahdollisesti tulevat lisämuutokset toisen asteen koulutuksen valtionosuusrahoituksessa muodostavat myös merkittävän riskin, jolla on vaikutuksia myös muiden liikelaitosten ja tulosyksiköiden toimintaan. Lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen mahdolliseen yhtiöittämiseen liittyy riskejä. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen seurauksena tapahtunut Kajaanin ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen ja rahoitusmallin muutos synnyttivät uusia riskejä. Valitun strategian jalkauttaminen ja strategian onnistu- Kaupunginhallitus 31.3.2015 28 minen kokonaisuutena ovat keskeisessä asemassa ammattikorkeakoulun tuloksen suhteen ja mahdolliset epäonnistumiset näissä saattavat aiheuttaa merkittäviäkin taloudellisia menetyksiä. Myös ammattikorkeakoulun itsenäisyyden menetys, esimerkiksi osaksi jotain toista ammattikorkeakoulua, voisi toteutuessaan aiheuttaa huomattaviakin alueellisia vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Lisäksi ammattikorkeakoululla on merkittävä rooli koko Kajaanin vetovoiman suhteen. Operatiivisia riskejä Operatiivisista riskeistä merkittävämmiksi muodostuvat tietojärjestelmiin kohdistuvat riskit, jotka vaikuttavat läpi koko kaupunkiorganisaation. Henkilöstön tietojärjestelmien käytön osaamisessa on vielä kehitettävää. Lisäksi eri yksiköissä on vielä erilaisia ja toisistaan poikkeavia tapoja kerätä ja käsitellä tietoa, mikä aiheuttaa ongelmia tiedon hallinnan suhteen. Muita tunnistettuja tietojärjestelmäriskejä ovat erilaiset tietojärjestelmien toimintahäiriöt ja mahdolliset väärinkäytökset. Vahinkoriskejä Vahinkoriskeistä merkittävimpänä ovat kaupungin toimialojen ja liikelaitosten käytössä olevien toimitilojen erilaiset sisäilmaongelmat, jotka aiheuttavat henkilöstövahinkoriskejä ja tilojen käytettävyysongelmia. Lisäksi sisäilmaongelmien tutkimisesta ja kohteiden saneerauksesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Myös henkilöstöön liittyviä riskejä, kuten ohuesta organisaatiosta johtuvia avainhenkilöriskejä sekä rekrytointiriskejä, esiintyy eri toimialoilla ja liikelaitoksissa. Finanssiriskejä Finanssiriskeistä merkittävimpiä ovat kaupungin velkaantumisaste ja mahdolliset korkotason muutokset. Myös erilaiset hyödykehintariskit vaikuttavat suoraan kaupungin toimialojen ja liikelaitosten toimintaan. Näistä merkittävimpiä ovat tilojen vuokrien nousu sekä energian hinnassa tapahtuvat muutokset. Kaupunginhallitus 31.3.2015 29 1.2.8 Ympäristötekijät Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen (2009) mukaan kunnan tulee antaa selvitys ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä. Ympäristötilinpäätös kattaa Kajaanin kaupungin toimialojen ohella Kajaanin Vesi -liikelaitosta koskevat ympäristötuotot ja -kulut sekä investoinnit. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyä tai ehkäistä ennalta, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja ja parantaa ympäristönsuojelua. Alla olevaan taulukkoon on koottu kaupungin ympäristömenot, -tulot ja -investoinnit vuodelta 2014. Ympäristötilinpäätös vuodelta 2014 Kohde Ulkoilman- ja ilmaston suojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät Tuotot ja kulut yhteensä Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut Ympäristötoimintakulut yhteensä Ympäristölaitteiden poistot ja arvonalennukset Ympäristökulut yhteensä Tunnuslukuja Ympäristötuotot/asukas, €/asukas Ympäristökulut/poisto/asukas, €/asukas Ympäristöinvestoinnit /asukas, €/asukas Asukasluku 31.12.2014 37 797 (ennakkotieto) Tuotot 1 000 € 10 4269 18 4297 4297 114 Kulut, 1 000 € 170 2726 120 135 3151 42 Investoinnit, 1 000 € 1850 1106 4299 114 49 Ulkoilman ja ilmastonsuojelun suurimmat menoerät ovat olleet hiekoitushiekan poisto, katupölyn sidonta ja ilman- laadun seurantamittaukset. Ilmanlaadun seurantaa tehdään sopimusperusteisesti kaupungin ja teollisuuden sekä energiantuottajien kanssa yhdessä. Nykyinen yhteistyösopimus on voimassa vuoteen 2018. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu ovat yhdessä muiden Kainuun kuntien kanssa osallistuneet 2 100 euron kuntaosuudella Kainuun Nuotan jätevesineuvontahankkeeseen. Hankkeen päärahoitus on saatu Kainuun ELY-keskukselta. Kajaanilaiset yksityishenkilöt ovat voineet pyytää hankkeelta kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä jätevesijärjestelmän nykytilan ja kunnostustarpeen selvittämiseen. Kajaanin Vesi -liikelaitos hoitaa kaupungissa mm. vedenhankinnan ja jätevesien käsittelyn. Pohjavedensuojelu on elinehto hyvänlaatuiselle pohjavedelle. Toisaalta pohjavedenoton määrän tulee olla kestävässä suhteessa pohjaveden muodostumiseen. Vuonna 2014 Kajaanin Vesi -liikelaitos täytti kaikki sille ympäristöluvissa asetetut vaatimukset jätevedenpuhdistuksen suhteen, vaikka pääpaineviemärissä oli vuoden 2014 lopulla kaksikin vuotoa, joista jätevettä joutui korjausten aikana vesistöön. Kyseinen 1,1 kilometriä pitkä viemäri saneerataan talvella 2015. Pohjavedenoton kuukausittaisista 96 seurattavasta maksimiottomääristä neljä ylitti lupamääräyksen. Valtion vesihuoltotyönä toteutettu siirtoviemäri sekä yhdysvesijohto Otanmäestä Kajaaniin valmistui ja se otettiin käyttöön. Sen seurauksena Otanmäen jätevedenpuhdistamon sekä Vuorokkaan ja Tervolan pienpuhdistamoiden toiminta loppui. Otanmäen jätevedenpuhdistamon päättämisen ympäristölupa on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä. Mainuan ja Vuottolahden viemäriosuuskunnat aloittivat noin 200 kiinteistön jätevesien johtamisen siirtoviemäriin. Kaupunginhallitus 31.3.2015 30 Vuoden 2010 joulukuussa haettu jatko Peuraniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvalle on edelleen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä ja lupapäätös on odotettavissa aikaisintaan vuonna 2015. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta ja kaupunginhallitus ovat vuonna 2012 esittäneet Kainuun jätehuolto -kuntayhtymä Eko-Kympille lietejätehuoltoratkaisuksi Majasaaren jätekeskukseen rakennettavaa kompostointilaitosta tai vastaavaa. Eko-Kymppi on marraskuussa 2014 päättänyt tarjota myös lietejätehuoltopalveluja Kainuun vesihuoltolaitoksille, mutta jatkokäsittelyn toteuttamistapa ei ole tiedossa. Toimenpiteitä tulee toteuttaa hyvin pikaisella aikataululla, sillä ns. Pohjan Sellun tontin maanvaihdon seurauksena kompostointi nykyisellä Auralan kompostointikentällä päättyy kesällä 2015. Kajaanin kaupunki tukee vesihuollon kehittymistä vesihuollon kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti haja-asutusalueilla myöntämällä vesi- ja viemäriosuuskunnille avustusta talous- ja jätevesiverkostojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Avustuksia maksettiin yhteensä 325 150 euroa vuonna 2014. Kajaanin Vesi käsitteli vuonna 2014 viemäriosuuskuntien jätevesiä 87 139 m3 (83 158 m3 vuonna 2013) ja laskutti niistä 82 782,05 euroa (74 842,20 vuonna 2013) (alv 0 %). Ympäristönsuojelun suoritetietoja 2010 –2014 2010 2011 Käsitellyt lupahakemukset ja ilmoitukset Lausunnot Tarkastukset Yhteensä 2012 2013 2014 40 61 33 45 40 26 138 204 12 114 187 26 93 152 19 103 167 20 89 149 Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle sekä liikennejärjestelmälle. Kestävässä kehityksessä on pyrkimys tiiviiseen kaupunkirakenteeseen ja sitä kautta palveluiden hyvään saavutettavuuteen sekä liikkumistarpeen minimointiin. Vuonna 2014 valmistui kolme merkittävämpää yhdyskuntarakennetta eheyttävää ja olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluita hyödyntävää asemakaavahanketta: Pohjois-Kätön pientaloalueen laajennuskaava, Terran kerrostalojen kaupunkirakennetta täydentävä asuin- ja liikekerrostalokaava ja ns. Linnan lukion kaavamuutos liike- ja toimistokäyttöön. Lisäksi on tehty keskustan kehittämisen ja tiivistämisen kannalta oleellinen Raatihuoneentorin maanalaisen paikoituksen kaava, joka mahdollistaa paikoituksen laajentamisen katu- ja torialueiden alle. Maankäytön ja muun suunnittelun yhteydessä teetetään tarpeen mukaan luontoselvityksiä ja vaikutusten arviointeja ulkopuolisella asiantuntijalla. Kaupunginhallitus 31.3.2015 31 1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Perusta Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on 19.3.2013 antanut ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan johdon tulee selvittää toimintakertomuksessa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kaupungissa järjestetty ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta vasten kaupunginhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäinen valvonta tarkoittaa organisaation ohjaus- ja toimintaprosesseihin liittyviä menettelyitä, ratkaisuja ja toimintatapoja, joiden avulla voidaan saada kohtuullinen varmuus toiminnan lainmukaisuudesta, varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaisesti kaupungin toimialat ja liikelaitokset ovat järjestäneet sisäisen valvonnan toimenpiteet osaksi toimintojen johtamista, seurantaa ja arviointia. Näin sisäinen valvonta tarjoaa varmuutta johdolle ja kaupunginhallitukselle siitä, että organisaation toiminta toteutettu asianmukaisesti ja taloudellinen informaatio on valmisteltu luotettavasti ja mikäli heikkouksia ilmaantuisi, ne saataisiin selville. Käytännössä sisäinen valvonta on tehokasta silloin, kun kontrollit toimivat. Riskien kartoitusten ajantasaisuus ja kattavuus Vuoden 2014 talousarvion yhteydessä riskienarviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa yhtenäisen arviointikriteeristön mukaisesti kaikissa kaupungin tulosyksiköissä sekä liikelaitoksissa. Riskejä on tunnistettu ja arvioitu kokonaisvaltaisesti strategisten, taloudellisten, toiminnallisten sekä vahinkoriskien osalta. Riskienarvioinnin yhteydessä riskien tasoa on arvioitu niiden toteutumisen todennäköisyyden ja mahdollisten seuraamusten vaikutusten perusteella. Riskikartoituksia merkittävien riskien osalta voidaan pitää ajantasaisina. Kaupungin riskiympäristö ei ole olennaisesti muuttunut tilikauden 2014 aikana. Iso osa talousarviossa esitetyistä merkittävistä riskeistä on myös jatkossa otettava huomioon päätöksenteossa sekä toimintaa ja taloutta suunniteltaessa. Riskienhallinnan kehittämiseen on kaupungissa panostettu vuoden 2014 aikana aikaisempia vuosia enemmän. Kajaanin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 3.2.2014 § 7 Kajaanin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kajaanin kaupungin riskienhallinnan koordinoinnista vastaa riskienhallinnan johtoryhmä. Kajaanin kaupunginhallitus on nimennyt riskienhallinnan johtoryhmän jäsenet. Syksyllä keskushallintoon siirtyi Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen palveluksesta riskienhallintakoordinaattori, jonka yhtenä tehtävänä on toimia riskienhallinnan johtoryhmän sihteerinä ja koordinoida ja kehittää riskienhallintaa kaupunginhallituksen ja riskienhallinnan johtoryhmän päätösten mukaisesti koko kaupunkikonsernissa. Jatkossa myös tytäryhteisöjen riskienhallintaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että riskienhallintaa koskevaa ohjeistusta sekä raportointikäytäntöjä kehitetään edelleen niin, että voidaan saavuttaa entistä parempi varmuus riskienhallinnan ajantasaisuudesta myös tytäryhteisöiden osalta. Konsernitasolla riskienhallintaa koskevaa ohjeistusta ja työkaluja kehitetään niin, että ne palvelevat joustavasti koko kaupunkikonsernin tarpeita ja mahdollistavat entistä tehokkaamman seurannan ja Kaupunginhallitus 31.3.2015 32 johtamisen riskien osalta. Riskienhallinnan raportointi kytketään jatkossa entistä tiiviimmin osaksi normaalia talouden ja toiminnan raportointia (talousarvio, tilinpäätös sekä osavuosiraportit). Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta kaupunki pääsi eteenpäin vuonna 2014. Tämä tarkoittaa käytännössä yhtenäisempää ja suunnitelmallisempaa tapaa toteuttaa valvontaa. Kehittämiskohteina tuleville vuosille on konserniyhteisöjen sitominen osaksi tätä tarkastelua. Lisäksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seurannan ja käytännön jalkauttamisen osalta tuleville vuosille jää tehtävää. Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupungilla on sopimus sisäisestä tarkastuksen PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa. Osa-alueena vuonna 2014 oli rakentamispalveluiden tiedonantovelvollisuus. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan raportoiduista sisäisen valvonnan kehittämiskohteista huolimatta on kaupungin sisäinen valvonta olennaisilta osiltaan järjestetty asianmukaisesti ja riittävästi. Sisäistä valvontaa tullaan kehittämään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti riskienhallinnan sekä toimintaprosessien kehittämisen yhteydessä. Kaupungin toimialoilta ja liikelaitoksilta saatujen selvitysten perusteella kaupunginhallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan laillisuudesta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta sekä varojen ja omaisuuden turvaamisesta. Kaupunginhallitus 31.3.2015 33 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa 2014 2013 48 833 -271 896 956 -222 106 51 010 -281 015 578 -229 427 137 144 99 420 135 261 113 163 5 294 4 805 1 950 -1 309 -153 19 751 4 575 1 226 4 756 -1 267 -140 23 572 -13 037 -13 278 0 6 714 79 367 89 661 Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä -1 507 5 207 668 90 329 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % Vuosikate/poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä 18,7 151,0 523 37 797 18,2 177,5 622 37 868 Toimintatuotot Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Tunnuslukujen selitykset Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Kuntayhtymässä, jossa verorahoitusta ei ole, toimintakatteen on oltava ylijäämäinen. Kaupunginhallitus 31.3.2015 34 Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Kunnan toimintojen organisointi, kuten toimintojen yhtiöittäminen ja kuntien välinen yhteistoiminta sekä oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kuntakohtaisia eroja selittävät toimintojen organisointi ja palvelutoiminnan laajuus. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Tuotot Kajaanin Ammattikorkeakoulu -liikelaitos yhtiöitettiin 1.1.2014 alkaen. Tuottojen muutosten tarkastelussa tulee ottaa huomioon organisaatiorakenteen muutos. Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten tuottojen (verotulot, valtionosuudet, toiminta- ja rahoitustuotot) kokonaismäärä oli yhteensä 292,2 miljoonaa euroa vuonna 2014. Tuottojen määrä väheni edellisestä vuodesta yhteensä 13,3 miljoonaa euroa (-4,4 %). Toimintatuottojen määrä oli 48,8 miljoonaa euroa, toimintatuotot vähenivät edellisvuoteen 2,2 miljoonaa euroa (-4,3 %). Toimintatuotoista merkittävimmän osan muodostavat myyntituotot 29,5 miljoonaa euroa sekä muut toimintatuotot 9,0 miljoonaa euroa, joista vuokratuottojen osuus on 7,4 miljoonaa euroa. Vuokratuottojen osuus toimintatuotoista kasvoi 1,1 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Verotuloja kertyi 137,1 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 1,9 miljoonaa euroa (1,4 %). Valtionosuuksia kertyi 99,4 miljoonaa euroa ja niiden määrä väheni 13,7 miljoonaa euroa (12,1 %). Valtionosuuksien väheneminen selittyy pääosin Kajaanin Ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen yhtiöittämisellä. Vuonna 2013 liikelaitokselle kohdistui valtionosuutta 12,5 miljoonaa euroa. Rahoitustuottojen määrä kasvoi edellisvuodesta noin 0,8 miljoonaa euroa (12,9 %). Kajaanin kaupungin tytäryritys Loiste Oy maksoi antolainan korkoa 4,8 miljoonaa euroa vuonna 2014. Kaupunginhallitus 31.3.2015 35 VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET VUOSINA 2013 - 2014 Verotulot verolajeittain 1000 euroa Valtionosuudet 1000 euroa Tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä Peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Yhteensä siitä: Liikelaitoksille välitetyt Peruskunnan valtionosuudet Kaupunginhallitus 31.3.2015 2014 2013 121 532 5 767 9 844 137 143 121 014 5 201 9 046 135 261 64 917 6 912 27 591 99 420 65 080 7 386 40 697 113 163 35 644 63 776 49 425 63 738 36 Kulut Kajaanin Ammattikorkeakoulu -liikelaitos yhtiöitettiin 1.1.2014 alkaen. Toimintakulujen muutosten tarkastelussa tulee ottaa huomioon organisaatiorakenteen muutos. Kajaanin kaupungin käyttötalous- ja rahoituskulujen kokonaismäärä oli yhteensä 273,4 miljoonaa euroa vuonna 2014. Toimintakulut vähenivät 9,0 miljoonaa euroa (-3,2 %). Toimintakulujen merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 94,8 miljoonaa euroa, vähennystä edellisvuoteen 9,1 miljoonaa euroa (-8,8 %). Kajaanin Ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen henkilöstökulut vuonna 2013 olivat 10,8 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 1,7 miljoonaa euroa, kun ei oteta huomioon ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen vaikutusta. Kaupunginhallitus 31.3.2015 37 Toimintakertomuksen henkilöstöosiossa on esitetty henkilöstökulut eriteltyinä kaupunki ja liikelaitokset. Tuloslaskelmaan kirjattujen henkilöstökulujen lisäksi taulukossa on esitetty taseeseen aktivoidut palkat. Henkilöstökuluja tarkasteltaessa on huomioitava myös palvelujen ostojen ryhmässä oleva työvoiman vuokrauspalvelut. Työvoiman vuokrauspalveluihin käytettiin vuonna 2014 yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen 0,3 miljoonaa euroa (28,0 %). Palvelujen ostojen yhteismäärä on 142,2 miljoonaa euroa ja kasvua 0,5 miljoonaa euroa (-0,4 %). Palvelujen ostojen vaimeaan kasvuun on selityksenä se, että Kajaanin kaupunki kirjasi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän maksuosuuden vähennykseksi kuntayhtymän ylijäämien palautuksia yhteensä 5,3 miljoonaa euroa: vuoden 2013 osuus 1,6 miljoonaa euroa ja vuoden 2014 osuus 3,7 miljoonaa euroa. Palvelujen ostot olisivat kasvaneet 5,8 miljoonaa euroa ilman tätä ylijäämän tuloutusta Toimintakulujen oikaisueränä esitetään Valmistus omaan käyttöön erä. Valmistus omaan käyttöön oli yhteensä noin miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen 0,4 miljoonaa euroa (65,4 %). Rahoituskuluissa ei tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna. Rahoituskuluista korkokulut olivat 1,3 miljoonaa euroa. Muut rahoituskulut olivat 0,2 miljoonaa euroa. Muihin rahoituskuluihin tehtiin alaskirjaus Elokuvakeskukselle annetusta lainasta (0,1 milj. euroa). Lainan alaskirjaus tehtiin Elokuvakeskus Oy:n oman pääoman vahvistamiseksi. Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kunnan toiminnan järjestämistapa vaikuttaa tunnusluvun arvoon ja kuntien väliseen vertailuun. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate parani edelliseen vuoteen verrattuna 7,3 miljoonalla eurolla (-3,2 %). Tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa arvioidaan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Keskeisiä muuttujia ovat tässä tarkastelussa vuosikate, suunnitelmapoistot sekä poistonalaiset investoinnit. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Oletuksen toteutumista mitataan tunnusluvulla, jossa vuosikatKaupunginhallitus 31.3.2015 38 teen määrää verrataan suunnitelmapoistojen määrään. Tunnusluku antaa arvon 100 %, kun tulorahoitus on riittävä. Tulorahoituksen katsotaan olevan ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, katsotaan tulorahoituksen olevan heikko, Vuonna 2014 vuosikate oli 19,8 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 521 euroa. Vuosikate heikkeni 3,9 miljoonalla eurolla (-16,5 %) edellisvuodesta. Vuosikate kattoi poistot 151,0 prosenttisesti. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos joko lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Tilikauden tulos heikkeni huomattavasti edellisvuodesta ollen 6,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuoden 2013 tulosta paransi merkittävästi Loiste Oy:n kanssa toteutettu osakekauppa. Vuoden 2013 tulos ilman satunnaisia eriä olisi ollut 10,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vertailukelpoinen tulos heikkeni vuonna 2014 siis 3,6 miljoonaa euroa (-35,0 %). Tuloksenkäsittelyeriä kirjattiin vuoden 2014 tilinpäätökseen seuraavasti: - Tuloutettiin poistoeroa 0,3 miljoonaa euroa - Lisättiin varauksia 2,1 miljoonaa euroa - Tuloutettiin rahastoja 0,3 miljoonaa euroa - Yhteensä tuloksenkäsittelyerät heikensivät tilikauden tulosta 1,5 miljoonaa euroa Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 5,2 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus 31.3.2015 39 1.4.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tilinpäätöksen rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten sekä varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma johdetaan tuloslaskelmasta ja taseesta. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen sekä muun maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa 2014 2013 19 751 0 -208 19 543 23 573 79 367 -77 595 25 344 -15 932 1 161 4 870 -9 901 -46 064 2 511 79 986 36 433 9 642 61 777 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset -431 140 -291 -62 271 144 -62 127 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset 555 -12 578 2 706 -9 317 19 445 -12 260 -7 071 113 0 -6 446 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset -3 -7 -12 516 6 421 -6 105 125 752 816 677 2 371 Rahoituksen rahavirta -15 714 -66 088 Rahavarojen muutos -6 072 -4 311 0 6 072 6 072 10 384 45 788 133,7 1,5 0 37 797 39 867 54,1 1,2 5 37 868 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Oman pääoman muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Kaupunginhallitus 31.3.2015 40 Tunnuslukujen selitykset: INVESTOINNIT Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1–2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. Kassasta maksuina käytetään kuukauden kassasta maksuja ja päiväkertoimena 30 pv. Kaupunginhallitus 31.3.2015 41 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahanlähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, lisääntyvätkö vai vähenevätkö kaupungin rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tapaan rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli sitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli 19,5 miljoonaa euroa ja se väheni edelliseen vuoteen verrattuna 5,8 miljoonaa euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2014 yhteensä 15,9 miljoonaa euroa, mikä oli 30,2 miljoonaa euroa (65,5 prosenttia) edellisvuotta vähemmän. Rahoitusosuudet investointimenoihin olivat 1,1 miljoonaa euroa. Vuoden 201 nettoinvestointimeno 9,9 miljoonaa on lähivuosiin verrattuna melko alhainen. Tulorahoituksen korjauserissä on vähennetty pysyvien vastaavien myynnistä aiheutuneet myyntivoitot ja – tappiot. Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja –tappiot esitetään rahoituslaskelmassa kohdassa Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot. Näitä luovutustuloja kertyi yhteensä 4,9 miljoonaa euroa. Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta on ollut aikaisempina vuosina negatiivinen. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä rahavirta oli positiivinen. Positiiviseksi rahavirta kääntyi vuonna 2013. Toiminnan ja investointien rahavirta esitetään myös tunnusluvuissa tilinpäätöshetken ja neljän edellisen vuoden kertymänä. Nettoinvestoinnit pystyttiin kattamaan kokonaisuudessaan varsinaisen toiminnan tulorahoituksella, tunnusluku yli 100 %. Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 0,6 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 12,6 milj. euroa. Tilinpäätöshetkellä tililimiittiä oli käytössä 2,7 miljoonaa euroa, mikä näkyy lyhytaikaisten lainojen lisäyksenä. Korollista lainan lyhennys vuonna 2014 oli 9,3 miljoonaa euroa. Muut maksuvalmiuden muutokset (-6,1 miljoonaa euroa) koostuvat valtion toimeksiannoista (mm. aravalainat) pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten muutoksista ja korottomien velkatilien pääomien muutoksista. Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos muodostuu rahoitustoiminnan muutosten nettomäärän sekä tulorahoituksen ja investointien nettomäärän erotuksena. Kassavarat vähenivät 6,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 lopun rahavaroilla ei ole voitu kattaa kassasta maksuja vaan maksuvalmiuden turvaamiseksi käytössä on ollut tililimiitti. Kuntatodistusohjelman lyhytaikaista luottoa ei ole käytössä tilinpäätöshetkellä. Kaupunginhallitus 31.3.2015 42 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kaupungin rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset, kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tilinpäätöslaskelmat – osassa. Tase ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu VASTAAVAA 1000 euroa 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 321 583 803 32 771 319 656 1 879 100 1 779 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 200 438 32 843 94 409 62 317 5 504 1 136 4 230 198 845 32 865 94 190 59 521 6 552 1 136 4 582 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset 120 342 49 880 69 846 615 118 932 48 762 69 551 619 199 2 197 311 4 307 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet 19 439 1 319 13 1 307 19 178 1 313 14 1 299 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 18 119 1 226 889 337 16 893 6 200 1 544 9 149 11 793 2 565 39 2 526 9 228 4 085 2 475 2 668 0 6 072 341 220 339 145 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Kaupunginhallitus 31.3.2015 43 VASTATTAVAA 1000 euroa 2014 2013 229 785 148 905 228 75 445 5 207 225 749 148 905 1 399 -14 884 90 329 4 813 2 713 2 100 4 035 4 035 0 513 16 217 280 629 4 327 298 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 106 109 62 511 54 377 4 570 3 563 108 731 72 802 64 388 5 418 2 996 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat 43 597 13 272 848 1 294 5 845 8 758 13 580 35 929 11 730 848 1 353 4 218 7 191 10 588 341 220 339 145 69,0 36,7 80,7 2 045 70 73 1 933 37 797 68,0 35,2 77,3 2 041 70 82 2 176 37 868 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien alijäämä Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% Suhteellinen velkaantuneisuus-% Kertynyt ylijäämä, milj.€ Kertynyt ylijäämä, €/asukas Lainasaamiset, milj.€ Lainakanta 31.12., milj.€ Lainat €/asukas Asukasmäärä Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusasete mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Niissä kuntayhtymissä, joissa on paljon välitettäviä varoja, omavaraisuus saattaa olla huomattavasti alempi. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Kaupunginhallitus 31.3.2015 44 Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kuntayhtymässä ei asukaskohtaista lainamäärää lasketa. Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Vastaavaa Pysyvät vastaavat sisältävät aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat tuotannontekijöinä useana tilikautena, sekä osakkeet, osuudet ja muut sijoitukset. Pysyvät vastaavat on arvostettu hankintahintaan ja poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman perusteella. Poistosuunnitelmat ja pysyvien vastaavien muutokset on esitetty liitetiedoissa. Taseen loppusumma oli 353,0 miljoonaa euroa 31.12.2014. Taseen loppusumma kasvoi 13,9 miljoonaa euroa (4,1 %). Pysyvien vastaavien arvo taseessa oli 321,6 miljoonaa euroa eli 91,1 %:ia taseen loppusummasta. Edelliseen vuoteen verrattuna erä kasvoi 1,9 miljoonalla eurolla (0,6 %). Pysyvien vastaavien suurin erä on aineelliset hyödykkeet (maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja kalusto), joiden arvo oli 200,4 miljoonaa euroa. Sijoituksia eli osakkeita ja osuuksia sekä lainasaamisia oli 120,3 miljoonaa euroa eli 34,1 prosenttia vastaavien kokonaismäärästä. Osakkeiden ja osuuksien arvo lisääntyi 1,1 miljoonalla eurolla. Toimeksiantojen varat 0,2 miljoonaa euroa koostuvat välitetyistä valtion asuntolainoista sekä lahjoitusrahastojen erityiskatteista. Tase-erä väheni 0,1 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Vaihtuviin vastaaviin kuuluu vaihto-omaisuus, pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vaihtuvia vastaavia oli 31,3 miljoonaa euroa (8,8 prosenttia taseen loppusummasta). Saamisia oli yhteensä 18,1 miljoonaa euroa, joista myyntisaamisia oli 7,1 miljoonaa euroa ja muita saa- Kaupunginhallitus 31.3.2015 45 misia 1,9 miljoonaa euroa sekä siirtosaamisia 9,1 miljoonaa euroa. Siirtosaamisissa on Sote – kuntayhtymältä saatavaa ylijäämien palautusta yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Rahojen ja pankkisaamisten määrä oli tilinpäätöshetkellä 0 euroa. Rahavarat vähenivät 6,1 miljoonaa euroa. Kaupungilla on käytössä konsernitili. Käytössä olevat konsernitilin alaiset varat ja luottolimiitti ovat riittäneet turvaamaan maksuvalmiuden vuoden aikana. Rahavarojen muutos esitetään rahoituslaskelmassa kohdassa 1.4.2 Toiminnan rahoitus. Vastattavaa Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 229,8 miljoonaa euroa (65,1 prosenttia taseen loppusummasta). Oma pääoma koostuu peruspääomasta 148,9 miljoonaa euroa, muiden omien rahastojen pääomista 0,2 miljoonaa euroa sekä edellisten vuosien ylijäämistä 75,4 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämästä 5,2 miljoonaa euroa. Poistoeroa oli 2,7 miljoonaa euroa. Vapaaehtoista varausta kirjattiin tilinpäätöksessä yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Toimeksiantojen pääomia on yhteensä 0,5 miljoonaa euroa, joista on lahjoitusrahastojen pääomia 0,2 miljoonaa euroa ja muita toimeksiantojen pääomia 0,3 miljoonaa euroa. Vieras pääoma oli vuoden lopussa 106,1 miljoonaa euroa, josta korollisen vieraan pääoman määrä oli 73,1 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisen korollisen vieraan pääoman määrä oli 58,9 miljoonaa euroa ja niiden keskikorko n. 0,8 % eli korot pysyttelivät samassa tasossa kuin edellisvuonna. Vanhoja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 12,6 miljoonalla eurolla Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin vain 0,6 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä tililimiittiä oli käytössä 2,7 miljoonaa euroa, mikä näkyy lyhytaikaisten lainojen lisäyksenä. Korollista lainan lyhennettiin vuonna 2014 yhteensä 9,3 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskettuna lainan määrä väheni 2 176 eurosta 1 933 euroon. Lainamäärä asukasta kohti väheni 243 eurolla Omavaraisuusasteeksi muodostui 69,0 prosenttia. Omavaraisuusaste parani 0,4 prosenttiyksiköllä. Omavaraisuuden hyvä, 70 %:n tavoitetaso lähes saavutettiin. Velan määrän kasvu saatiin taittumaan jo vuoden 2013 aikana. Vuonna 2014 velkamäärään saatiin tuntuva alentuminen. Tämä positiivinen muutos tulee näkymään vuoden 2015 korkokuluissa. Suhteellinen velkaantuneisuus – tunnusluku kertoo, että Kajaanin kaupungin käyttötuloista (toimintatuotot, valtionosuudet ja verotulot) tarvittaisiin 36,7 %:ia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. Kaupunginhallitus 31.3.2015 46 1.6 Kokonaistulot ja – menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma muodostetaan kaupungin ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmista. Siinä otetaan huomioon vain ulkoiset tulot ja menot. Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja -menot laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tuotot) ja rahan käytöt (kulut) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmassa tarkemmin. Kaupungin kokonaistulot olivat 302,0 miljoonaa euroa. Vuoden kokonaismenot olivat 301,9 miljoonaa euroa. Vähennyksenä tuloissa ovat käyttöomaisuuden myyntivoitot ja menoissa käyttöomaisuuden myyntitappiot. Kaupungin ja liikelaitosten kokonaistulot ja -menot ulkoiset tulot ja menot, keskinäiset erät eliminoitu TULOT 2014 MENOT 2014 1 000 € Toiminta Toimintatuotot+ valmistus omaan käyttöön Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä Kaupunginhallitus 31.3.2015 1 000 € Toiminta 49 790 137 144 99 420 4 805 1 950 0 Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pakollisten varausten lis.(+), väh. (-) - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 271 896 1 309 153 0 -378 -585 Investoinnit 1 161 Investointimenot 15 932 4 870 140 555 2 706 301 955 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 431 12 578 0 0 301 921 47 1.7 Konsernin toiminta ja talous Kaupunginhallitus 31.3.2015 48 1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Määräämisvaltasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräämisvalta toisessa yhteisössä. Konserniyhteisöt Kuntakonsernin emoyhteisö on konsernitilinpäätöksen laatimiseen velvoitettu yhteisö. Tytäryhteisöksi nimitetään niitä yhteisöjä, joissa emoyhteisöllä on määräämisvalta. Kunnalla on määräämisvalta yhteisössä silloin, kun sillä on: - yli puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai - yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai niihin verrattavan sääntöjen nojalla oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksen tai vastaavan elimen jäsenistä tai - sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava äänivalta. Yhdistys tai säätiö on kunnan tytäryhteisö, jos: - kunnalla on oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksesta tai vastaavasta elimestä tai - sääntöjen mukaan yhdistyksen tai säätiön nettovarallisuus siirtyy purkautuessa kokonaisuudessaan kunnalle tai kuntakonserniin kuuluvalle yhteisölle. Osakkuusyhteisöksi nimitetään yhteisöjä, joissa emoyhtiöllä on joko yksin tai yhdessä muiden konserniyhteisöjen kanssa samanaikaisesti huomattava vaikutusvalta ja merkittävä omistus-osuus yhteisössä. Huomattava omistusosuus tarkoittaa 20–50 prosentin omistusta yhteisön äänimäärästä ja merkittävä omistusosuus vähintään 20 prosentin omistusta osakkuusyhteisön omasta pääomasta. Kuntayhtymä yhdistellään kunnan konsernitaseeseen siitä riippumatta, mikä on kunnan osuus kuntayhtymän varoista ja velvoitteista. Yhdistely tehdään omistusosuuden mukaisesti. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kajaanin kaupungin konserniin kuului vuoden 2014 lopussa kahdeksan tytäryhteisöä. Kajaanin Ammattikorkeakoulu yhtiöitettiin 1.1.2014. Kajaanin kaupungilla on 100 %:n omistusosuus Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:stä. Tytäryhteisöjen lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdistettiin kolme kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Kaupunkikonserniin kuuluu myös kaksi yhteisyhteisöä ja neljä omistusyhteysyhteisöä. Kiinteistöosakeyhtiö Otanmäen kauppakulma myytiin vuoden 2014 puolella. Kaupunki omisti yhtiöstä 22,5 prosenttia. 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kaupungin konserni- ja omistajaohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyhteisöissä on toteutettu kaupunginhallituksen näiden yhteisöjen hallituksiin nimeämien edustajien välityksellä sekä antamalla tytäryhtiöille kirjallisesti ohjeita ja suosituksia kaupunkikonsernin yhtenäisten strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja seurannan järjestämiseksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhtiöiden tavoitteet, talousarviot ja – suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet vuoden 2014 aikana kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioista, tavoitteidensa toteutumisesta ja taloudellisesta tuloksestaan. Kaupunginhallitus 31.3.2015 49 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista konsernin tilan arviointia varten tärkeistä seikoista, jotka eivät käy suoraan ilmi konsernitilinpäätöksestä. Elokuvakeskus Oy:n omaa pääomaa on vahvistettu periaate linjauksen mukaan noin tilikauden tappion määrällä. Kaupunki on alaskirjannut myöntämäänsä lainaa 70.000 euroa. Kajaanin Ammattikorkeakoulu –liikelaitos yhtiöitettiin 1.1.2014 alkaen. 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisessä kaupunginjohdon tehtävänä on ohjeistaa, valvoa ja arvioida kaupungin ja sen konserniyhteisöjen sisäisen valvonnan järjestelmän ja menettelyjen toimivuutta. Konserniohjaus ja hyvä hallinto- ja johtamistapa Kajaanin kaupungissa – ohjeen mukaan konsernijohdolla tarkoitetaan kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa sekä niitä kaupungin johtavia viranhaltijoita, jotka toimivat liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevien asioiden valmistelijoina kaupunginhallituksessa. Toimivallan ja – vastuujako konserniohjauksessa ovat toteutuneet kaupunginvaltuuston hyväksymän konserniohjeen mukaisesti. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat ovat kuulleet liikelaitosten ja tytäryhtiöiden edustajia yhteisten päämäärien ja strategioiden määrittelemiseksi. Lisäksi on keskusteltu kuntayhtymien, yhteisyritysten ja omistusyhteisöjen edustajien kanssa. Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä on toteutettu konserniohjeen mukaisesti ja eri yhteisöissä on noudatettu kaupunginvaltuuston hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Yhtiöiden hallitukset vastaavat oman yhtiönsä riskienhallintapolitiikasta ja valvovat sen toteuttamista. Konsernitavoitteiden toteutumista on arvioitu kunkin tytäryhtiön kohdalla luvussa 5. Kaupungin liikelaitokset ja tytäryhtiöt ovat raportoineet ohjeiden mukaisesti kolme kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja – valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioita. Konsernin määrittelevät potentiaaliset riskit ovat talouteen ja henkilöstöön liittyviä. Nousevat energiahinnat heikentävät myös yhtiöiden kannattavuutta. Korkokanta on pysynyt alhaisena, joten korkoriski on ollut hyvin hallinnassa. Lisäksi valtaosa lainoista on myös suojattu. Yhteenvetona todetaan, että konsernivalvonnan kohdealueissa ei ole havaittu sellaisia puutteita ja virheitä, joista tulee tehdä erityistä selvitystä. Kaupunginhallitus 31.3.2015 50 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa 2014 2013 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 340 828 -525 880 -27 227 689 -434 573 56 Toimintakate -185 079 -206 828 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 136 508 99 420 134 629 113 163 508 655 -5 516 -1 170 1 484 4 627 -6 204 -482 Vuosikate 45 325 40 390 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -34 934 -25 702 Tilikauden tulos 10 391 14 688 Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuus -2 423 -777 350 -184 Tilikauden ylijäämä 7 191 14 854 64,8 129,7 1 199 37 797 52,4 157,2 1 067 37 868 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen selitykset Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Kaupunginhallitus 31.3.2015 51 Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävien yhteisöjen ja säätiöiden vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Konsernikohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Muun muassa konserniyhteisöjen toimintojen sisältö vaikuttaa vuosikatetavoitteen määrittämiseen konsernissa. Asukasmääränä tunnusluvun laskennassa käytetään kunnan asukaslukua tilikauden lopussa. Kaupunginhallitus 31.3.2015 52 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 euroa 2014 2013 45 325 0 343 45 668 40 391 0 3 728 44 119 -41 257 2 207 1 603 -37 446 -143 121 2 534 541 -140 046 8 222 -95 927 -5 215 210 0 74 74 15 366 -24 181 2 745 -6 070 170 665 -49 809 -2 127 118 729 -242 0 18 363 -2 696 -6 838 -9 153 107 -496 -3 462 -8 035 -11 886 -15 256 106 916 -7 034 10 989 -7 034 21 711 28 745 10 989 28 745 17 757 104,3 1,7 3,6 27,7 0,8 4,5 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys Tunnuslukujen selitykset: Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Kaupunginhallitus 31.3.2015 53 Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos konsernin lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1–2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Konsernituloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Konsernin rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. Kaupunginhallitus 31.3.2015 54 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2014 2013 586 210 582 620 7 160 6 231 13 391 6 280 10 859 17 139 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä 40 619 223 835 238 859 20 902 1 157 9 476 534 847 40 567 222 664 233 341 21 671 1 159 7 767 527 169 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä 36 571 184 1 217 37 972 586 210 37 009 251 1 054 38 313 582 620 2 967 184 308 2 475 4 162 177 371 3 614 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet 64 351 2 862 1 555 1 307 72 801 3 225 1 926 1 299 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 39 778 1 276 21 617 637 38 502 19 979 241 2 020 16 262 40 415 3 402 39 568 2 795 37 013 21 416 265 2 653 12 679 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 0 0 416 416 Rahat ja pankkisaamiset 21 711 28 745 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 64 351 72 801 653 527 659 584 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VASTAAVAA YHTEENSÄ Kaupunginhallitus 31.3.2015 55 VASTATTAVAA 2014 2013 205 228 148 905 2 004 47 128 7 191 205 228 201 108 148 905 3 110 34 237 14 855 201 108 7 174 7 939 17 511 3 942 13 568 15 812 4 931 10 881 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 3 455 3 455 3 015 3 015 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 3 335 2 570 363 402 4 560 3 678 463 419 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat 416 824 279 423 49 402 253 540 25 883 42 26 634 61 365 25 669 965 2 489 19 384 9 305 30 187 427 150 286 520 48 839 260 608 25 912 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 653 527 659 584 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € Kertynyt alijäämä, €/asukas Konsernin lainakanta 31.12., 1000 € Konsernin lainat, €/asukas Konsernin lainasaamiset, milj.€ Asukasmäärä 34,1 71,8 54 320 1 437 306 057 8 097 184 37 797 32,9 81,0 49 093 1 296 311 164 8 217 251 37 868 1000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä Oma pääoma yhteensä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Kaupunginhallitus 31.3.2015 24 644 67 148 23 876 768 1 283 19 770 18 927 27 167 56 Konsernitaseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi +Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Omavaraisuusasete mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Konsernin lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Konsernin lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Konsernin lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Kaupunginhallitus 31.3.2015 57 1.8 Keskeiset liitetiedot Tilinpäätöstä täydennetään liitetiedoilla, jotta tuloslaskelmaa ja tasetta tarkastelemalla ei jää olennaisia kaupungin ja konsernin talouteen liittyviä seikkoja havainnoimatta. Konsernin laajuutta ja toiminnan volyymia suhteessa kaupunkiin voidaan tarkastella esimerkiksi ulkoisten toimintatuottojen kautta. Kaupungin ulkoiset toimintatuotot vuonna 2014 olivat 48,8 miljoonaa euroa ja konsernin 376,4 miljoonaa euroa. Koko konsernia koskevaa taloudellista asemaa kuvaa myös liitetieto 22–24 (sivu 128) Omistukset muissa yhteisöissä. Kyseisestä liitetiedosta selviää kuntakonsernin osuus omasta ja vieraasta pääomasta sekä tilikauden tuloksesta. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä yllä mainitut erät olivat: Konsernin osuus omasta pääomasta oli 67,1 miljoonaa euroa Konsernin osuus vieraasta pääomasta konsernin osuus oli 381,1 miljoonaa euroa Konsernin osuus tilikauden tuloksesta konsernin osuus oli 3,7 miljoonaa euroa Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevia liitetietoja tarkastelemalla voidaan havaita, että kaupungilla oli annettuja takauksia tilikauden päättyessä 46,1 miljoonaa euroa, määrä pysyi lähes samana. Uusia takauksia myönnettiin mm. Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarille. Muista vastuista suurimpia ovat osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 172,8 miljoonaa euroa sekä vuokra- urakka- ja muihin sopimuksiin liittyvät taloudelliset vastuut kaupungissa yhteensä 5,4 miljoonaa euroa. 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksenkäsittelystä. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 §). 1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely Kajaanin kaupungin tilikauden 1.1.–31.12.2014 tulos liikelaitoksineen ennen poistoeroa, varauksia ja rahastosiirtoja on 6.714.178,02 euroa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden 1.1.–31.12.2014 tuloksen 6.714.178,02 euroa käsittelystä seuraavaa: - Tuloutetaan poistoeroa 276.105,24 euroa. Lisätään vapaaehtoisia varauksia 2.100.000,00 euroa. Tuloutetaan rahastoista 317.189,14 euroa. Tilikauden ylijäämä 5.207.472,40 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan kohtaan edellisten tilikausien yli/alijäämä. Kaupunginhallitus 31.3.2015 58 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Kaupunkistrategian toteutuminen Elinkeinopolitiikassa onnistumisia oli yritysilmapiirin parantuminen, ST1:n bioetanolihankkeen käynnistyminen, osaamisen rakenteiden ja toimivan koulutusketjun säilyminen, teknologiateollisuuden yritysten toiminnan jatkuminen vakaana ja uusien kasvun alojen vahvistuminen. Taloustaantuman vaikutukset sekä Venäjän vastaiset talouspakotteet kuitenkin näkyivät selvästi. Uusi vesiliikuntakeskus saavutti liikuntapaikkana kaupunkilaisten suosion. Hauhola–Lehtikangaskoulukeskus-hankkeen suunnittelu käynnistettiin. Rajavartioston alueen kunnallistekniikka valmistui. UPM-Kymmene Oyj:n kanssa allekirjoitettiin maanvaihtokirja, jolla Kajaanin kaupungin omistukseen siirtyi keskustaajaman välittömässä läheisyydessä merkittävät raakamaa-alueet, jotka mahdollistavat kaupunkirakenteen järkevän kehittämisen. Hyvinvoivat kuntalaiset Kaupungin hyvinvointikertomus on laadittu osaksi talousarviota laajassa yhteistyössä kaupungin ja Kainuun soten toimijoiden kesken. Lisäksi suunnittelutyössä on kuultu sidosryhmiä (poliisi, TE-toimisto, päihde- ja mielenterveystoimijat, vanhuspalvelut sekä järjestöt). Hyvinvointikertomuksen perusteella erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä yleisesti on pyrittävä tukemaan kuntalaisten hyviä terveystottumuksia. Vuoden 2014 aikana uusitussa kaupunkistrategiassa huomioitiin erityisesti kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulma. Yleisesti voidaan todeta, että terveyden edistämisaktiivisuus on kasvanut Kajaanissa (TEA-viisarin tieto). Vetovoimainen ja kilpailukykyinen alue Osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka Kaupungin aiempi elinkeinostrategia uudistettiin kaupunkistrategian mukaiseksi elinkeino-ohjelmaksi. Aiemman elinkeinostrategian/ohjelman toteutumista seurattiin kaupunginjohtajan johdolla toimivassa elinkeinotiimissä. Seuraavassa eräitä ohjelman seurantatietoja: Paikallisen yritysyhteistyön kehittäminen sai tunnustusta, kun Suomen Yrittäjien elinkeinoilmapiiritutkimuksessa Kajaanin sai aluekeskuskaupunkien parhaan arvosanan. Edellisessä ilmapiirimittauksessa Kajaani oli keskikastia, sitä edellisessä loppupäässä. Elinkeino-ohjelman mukaisesti otettiin käyttöön yritysvaikutusten arviointi myös hankinnoissa. Pilottina käynnistynyttä hankinta-asiamiespalvelua päätettiin hyvien kokemusten takia jatkaa. Valtakunnallisessa koulutuspolitiikassa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos ja Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy (KAMK) ovat molemmat saavuttaneet vahvan aseman, ja uhkia niiden itsenäisen toiminnan jatkumisen osalta ei ole näköpiirissä. KAMK:n valinnat pelialan ja datacenter-osaamisen kehittämiseksi osoittautuivat oikeiksi. Pelialalle on kyetty synnyttämään Kajaanille täysin uutta opiskelijalähtöistä yritystoimintaa. Olemassa olevat datacenterit Renforsin Rannassa laajenivat. ST1:n Kajaanin investoinnin varmistuminen merkitsi alkua uuden sukupolven biojalostamoille Kainuussa. Made in Kainuu -markkinointiviestintä oli näkyvää. Talvivaaran kaivoksen vaikeudet ja ajautuminen konkurssiin heikensivät sekä kaivannaisalan työllisyyttä että kaivoksen alihankkijayritysten liiketoimintaa ja työllistävää vaikutusta. Vetovoimainen kulttuuri Kaupungin omat keskeiset kulttuuritapahtumat toteutuivat suunnitellusti (Runoviikko, Kajaani Tanssii, Barokki Soi). Kaupunginteatterin kävijämäärätavoite ylittyi. Kaukametsässä kävijöitä oli edellisvuosiin nähden vähemmän ja myös ulkopuolisten tilaisuuksien määrä väheni. Kulttuuristrategian seurantaa toteutettiin suunnitellusti. Strategia päätettiin päivittää vuoden 2015 kuluessa vastaamaan uuden kaupunkistrategian tavoitteita. Museoiden pääsymaksuttomuus valmisteltiin, ja se aloitetaan kahden vuoden kokeiluna vuoden 2015 alusta. Tavoitteena on edistää museoiden käyttöä ja sitä kautta tukea kuntalais- Kaupunginhallitus 31.3.2015 59 ten omaehtoisen hyvinvoinnin edistämistä. Kulttuurilaitosten markkinoinnin yhteistyö oli aktiivista ja toteutui suunnitellusti. Tiivis maakuntakeskus Maankäyttöpoliittinen ohjelma hyväksyttiin. Sen keskeinen linjaus on kaupunkirakenteen tiivistäminen. Kaupunkikeskustan yleissuunnitelman toteutus jatkui Rantapuiston pohjoisrannalla. Vuoden 2015 talousarviossa hyväksyttiin Kauppakadun yhden korttelivälin saneeraus kävelypainotteiseksi ja Kyynäspäänniemen kevyen liikenteen sillan rakentaminen, joka viivästyi valitusten ja kustannusarvio-ongelmien takia. Kajaanin matkailun Master Planin on valmistelussa ja suunnitteluprosessissa on otettu erääksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi maakuntakeskuksen kaupallisen vetovoiman kasvattaminen. Toimiva koulutusketju varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin Yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kesken on ollut aktiivista. Uusi opiskelija- ja oppilashuoltolaki otettiin käyttöön aikataulun mukaisesti. Oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmässä koordinoidaan toiminnan toteutumista ja kehittämistä. Ohjausryhmä koostuu esi- ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä Kainuun soten edustajista. Kaupunkiin perustettiin koko koulutusketjun kattava tietohallinnon organisaatio. Tämä mahdollistaa tulevaisuuden jäntevän tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittämisen. Koulutusliikelaitos ja KAMK Oy ovat sopeuttaneet toimintansa valtionrahoituksen leikkauksiin. Koulutusliikelaitos valmistautuu vuoden 2015 toisen asteen koulutuksen toimilupaprosessiin. KAMK sai ammattikorkeakoulu-uudistuksen 2. vaiheen pysyvän toimiluvan. Kaupungin koulutustoimijoiden tietohallinnon yhteistyö käynnistyi. Koulutusliikelaitos ja KAMK ovat aloittaneet johtoryhmätason keskustelut yhteistyön tiivistämisestä kampusalueella. Aktiivinen ja asiakaslähtöinen palvelu ja prosessien jatkuva parantaminen Asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat ja nopeat palvelut Palvelujen järjestämisessä on huomioitu jatkuvasti kerättävä asiakaspalaute. Sivistystoimen uutena palvelujen arvioinnin kehittämismuotona otettiin käyttöön koulukuljetuksia koskeva asiakastyytyväisyyden mittaaminen. Ympäristötekninen toimiala osallistui FCG:n Yhdyskuntatekniset palvelut 2014 kyselytutkimukseen, jossa arviointiasteikko oli 1–5 (5 paras mahdollinen tulos). Tulokset: talvihoito 3,46, puistojen hoito 3,40 ja katuvalaistus 4,14. Sähköisen asioinnin lisääminen Kajaanin kaupunki on kehittänyt sähköisen asioinnin ratkaisua yhteistyössä Kuntien Tiera Oy:n kanssa. Kaupunki on hankkinut sähköisen asioinnin alustan, joka mahdollistaa palveluiden kehittämisen kuntalaisille. Ensimmäiset uudet palvelut julkaistaan alustalla ja olemassa olevat palvelut siirretään alustalle vuoden 2015 aikana. Sähköisen asioinnin kehittäminen liittyy uuden verkkosivuston käyttöönottoon. Järjestelmällinen palautteen keruu, analysointi ja jatkuva parantaminen Kaupungin www-sivuilla olevan palautekanavan kautta tulleisiin kysymyksiin on vastattu pääsääntöisesti kohtuullisessa ajassa. Vastausten antamisaikaa pyritään jatkossa parantamaan. Annettu palaute kerätään ja tullaan saattamaan tiedoksi toimialoille kehittämisen pohjaksi aiempaa systemaattisemmin. Kaupunginhallitus 31.3.2015 60 Tilojen käytön tehostaminen Kaupungin omistamia rakennuksia myytiin ja purettiin 5 150 m2 (- 2,9 %). Tilojen määrä (ei sis. Vilaketta, 71 500 m²) oli vuoden 2014 lopussa noin 173 500 m². Tilaohjelman mallia haetaan ja sen teko siirtyy vuodelle 2015. Yhteistyön lisääminen Prosessien kuvaaminen ja virtaviivaistaminen Prosessien kuvaamista jatkettiin kaikilla toimialoilla ja liikelaitoksissa. Kuvausten perusteella prosesseja on kyetty yksinkertaistamaan ja työnkulkuja on siirretty sähköiseen järjestelmään (mm. sisäiset tilaukset, muistiotositteet). Prosessikuvausten täydennykseksi on laadittu työohjeita mm. henkilöstöpalveluissa ja kaavoituksessa. Yhteistyön lisääminen Kainuun soten ja Kajaanin kaupungin virkamiesjohdon ja hallitusten puheenjohtajien sekä soten hallituksen ja kaupunginhallituksen työseminaareissa on sovittu yhteistyön kohteista: mm. lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen rajapinnat kaupungin sivistystoimessa ja soten perhetyössä, pelastuslaitos ja soten ensihoito, logistiikkaselvitys (koululaiskuljetukset, potilaskuljetukset, vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset, tavarakuljetukset ym.), toimitilaselvitykset ja tukipalvelut. Työllisyydenhoidossa on tehty yhteinen hankehakemus pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseksi keskeisten järjestöjen kanssa (ns. välityömarkkinahanke). Hyvinvoiva, osaava ja tuloksia tekevä henkilöstö ja hyvät johtamis- ja yhteistyötaidot Henkilöstön sitoutumista oman työn kehittämiseen tuetaan osallistavalla johtamisella Henkilöstöohjelman toteutumista seurataan joka toinen vuosi tehtävällä työyhteisön toimivuuskyselyllä. Kyselyn tulosten mukaan esimiehet tuovat pääsääntöisesti yhteiseen käsittelyyn työtä ja työyksikkö koskevat tavoitteet ja suunnitelmat. Esimiesten koetaan kannustavan työntekijöitä kehittämään työtä. Jonkin verran parannettavaa on edelleen siinä, miten esimies omalla esimerkillään voisi innostaa työntekijöitä. Palautteen antamisessa on edelleen kehittämistä. Arviointiasteikolla 1–4 johtamis- ja esimiestyö sai tuloksen 3,26. Tuloksia on ohjeistettu käsiteltäväksi kaikissa työyksiköissä. Ennakointiin perustuva osaamisen kehittäminen ja henkilöstön hankinta Osaamisen hallinnan toimintamallia rakennettiin ja osaamisenhallintajärjestelmää pilotoitiin. Henkilöstön hankinta tapahtuu palveluohjelman vaatimien tarpeiden mukaisesti. Kajaanin kaupungilla on ollut velvoite irtisanomisten johdosta tarjota irtisanotuille, irtisanomisuhan alaisille ja lomautetuille työtä yhdeksän kuukautta siitä, kun viimeisen irtisanotun irtisanomisaika on päättynyt. Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden edistäminen Työsuojelun toimintaohjelma uudistettiin ja se sisältää mallinnoksia työhyvinvoinnin edistämiseen sekä työsuojelullisten vaarojen arviointiin ja hallitsemiseen. Kaupunginhallitus 31.3.2015 61 2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Keskusvaalilautakunta Talous 1000 € TA 2014 TA muutokset 2014 Muutettu TA 2014 Toteutuma 1 - 12.2014 60 Myyntituotot Tuet ja avustukset 60 60 Poikkeama -60 60 Muut toimintatuotot 0 -0 Toimintatuotot 60 60 60 0 Henkilöstökulut -40 -40 -37 -3 Palvelujen ostot -6 -6 -6 -0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -0 -0 -0 0 Muut toimintakulut -1 -1 -3 2 Toimintakulut -47 -47 -45 -1 Toimintakate 13 13 14 -1 Tilikauden tulos 13 13 14 -1 Kaupunginvaltuusto Talous 1000 € TA 2014 TA muutokset 2014 Muutettu TA 2014 Muut toimintatuotot Toteutuma 1 - 12.2014 Poikkeama 1 Toimintatuotot -1 1 -1 Menkilöstökulut -70 -70 -50 -20 Palvelujen ostot -34 -34 -26 -7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 -10 -1 -9 Muut toimintakulut -38 -38 -38 0 Toiintakulut -151 -151 -116 -35 Toimintakate -151 -151 -115 -36 Tilikauden tulos -151 -151 -115 -36 Kaupunginhallitus 31.3.2015 62 2.2.1 Tarkastustoimi Palvelun vaikuttavuus Tarkastuslautakunnan esittämien suositusten eteenpäin vieminen Mittari: täytäntöönpantujen suositusten ja toimenpiteiden lukumäärä Tarkastuslautakunnan jalkautuminen Mittari: tutustumiskohteiden lukumäärä, vähintään kolme tutustumiskohdetta/vuosi Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Tarkastuslautakunnan tulee arvioida olennaiset poikkeamat kaupunginvaltuuston talousarvioon asettamissa tavoitteissa. Lautakunta kehittää arviointikertomuksen sisältöä. Toteuma ja poikkeamien perustelut Kaupunginhallitus on antanut selvityksen kaupunginvaltuustolle vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista: kaupunkistrategia on uudistettu ja mittareita sekä tavoitteita on yksinkertaistettu, kehityskeskustelukäytäntöjä parannetaan, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin hallitus on laatinut kiinteistöstrategian, oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä on perustettu, nk. matalan kynnyksen tehostettua tukea lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi kehitetään ja kassatoimintojen ohje on laadittu. Tarkastuslautakunta on tutustunut kunnallistekniikkatulosalueen, kaupunginteatterin, Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen sekä Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n toimintaan tapaamalla johtoa. Toteuma ja poikkeamien perustelut Kehittämistyötä on jatkettu. Palautekyselyä ei ole toteutettu 2014. Mittari: saadun palautteen luonne ja määrä Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Tarkastuslautakunnalla on riittävät resurssit tehtävänsä suorittamiseen. Tarkastuslautakunnan jäsenet osallistuvat tehtävän hoidon kannalta tarpeellisiin koulutuksiin. Taloudenhallinnan parantumisen arviointi Palveluiden vaikutusten arviointi Mittari: uudistukset ja parannukset Toteuma ja poikkeamien perustelut Tarkastustoimintaan varattu määräraha on ollut riittävä. Lautakunnan jäsenet ovat osallistuneet tarkastuslautakuntien jäsenille tarkoitettuun koulutuspäiviin: 28.3.2014 Kuopiossa (kaikki jäsenet) sekä 5.11.2014 (2 jäsentä). Raportointia on kehitetty ja lautakunnan työskentelyn kannalta tarpeellinen tieto on saatu. Lautakunta on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa toimintojen kehittämiseen. Vaikutuksia ei ole mitattu objektiivisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Talous 1000 € TA 2014 TA muutokset 2014 Muutettu TA 2014 Toteutuma 1 - 12.2014 Poikkeama Myyntituotot 5 -5 Toimintatuotot 5 -5 Henkilöstökulut -9 -9 -6 -3 Palvelujen ostot -37 -37 -41 4 -0 0 Toimintakulut -46 -46 -47 1 Toimintakate -46 -46 -41 -4 Tilikauden tulos -46 -46 -41 -4 Muut toimintakulut Kaupunginhallitus 31.3.2015 63 2.2.2 Kaupunginhallitus -toimiala Kaupunginhallitus -toimiala Talous 1000 € TA 2014 TA muutokset 2014 Myyntituotot 3 202 Muutettu TA 2014 3 202 Toteutuma 1 - 12.2014 4 181 Poikkeama Maksutuotot 57 57 -20 77 Tuet ja avustukset 804 804 948 -145 Muut toimintatuotot 265 265 304 -39 -1 085 -978 Toimintatuotot 4 328 4 328 5 413 Henkilöstökulut -5 611 -5 611 -5 882 272 Palvelujen ostot -128 966 -128 973 -124 485 -4 488 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -116 -116 -161 45 -5 061 -5 054 -5 517 463 -672 -672 -708 36 Toimintakulut -140 426 -140 426 -136 754 -3 672 Toimintakate -136 097 -136 097 -131 341 -4 757 -101 -101 -81 -19 -136 198 -136 198 -131 422 -4 776 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kaupunginhallitus Palvelun vaikuttavuus Toteutetaan palveluohjelmaa ja määritellään palveluryhmille pitemmän aikavälin kehittämistavoitteet. Toteutetaan hyvinvoinnin edistämisohjelmaa. Varmistetaan yhteensopivilla koulutusketjuilla avainalojen (ICT, metalli, matkailu, kaivannaisteollisuus) osaajien saatavuus ja edistetään innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyötä ja raja-aitojen madaltamista ja poistamista. mittari: valmistuneet, sijoittuminen alueelle, toteutuneet yhteistyöratkaisut ja -hankkeet Varmistetaan KAMK Oy:n toiminnan häiriötön käynnistäminen. mittari: talouden ja toiminnan mittarit Kaupunginhallitus 31.3.2015 Toteuma ja poikkeamien perustelut Palveluryhmille on määritelty palvelulinjaukset vuosille 2015–2018 toimialoittain/liikelaitoksittain. Omaa toimintaa on kehitetty, tehostettu ja keskitetty, mm. hallinnon tukipalveluissa, joukkoliikenteessä ja oppilaskuljetuksissa. Tietotekniikkaa ja teknologiaa on hyödynnetty mm. sähköistämällä prosesseja ja rakentamalla sähköistä arkistoa. Kainuun soten kanssa on tehty yhteistyötä erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämisessä ja hallinnon tukipalveluissa. Kuntien välistä yhteistyötä selvitetään kuntarakenneselvityksessä. Henkilöstömäärää ja osaamista on kohdennettu tuotettavien palveluiden mukaisesti ja eläköitymistä on hyödynnetty. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän työ on ollut säännöllistä. Työryhmää laajennettiin vuoden aikana Kainuun soten ja koulutusliikelaitoksen edustuksella. Hyvinvointikertomus on laadittu osaksi kaupungin talousarviota. Terveyden edistämisaktiivisuus on kasvanut Kajaanissa merkittävästi. Tietohallinnon yhteistyö käynnistyi KamIT-yksikkönä, jossa mukana KAMK, KAO ja sivistystoimi. Yhteistyötä tehtiin mm. aikuiskoulutuksessa ja eräillä koulutusaloilla. KAO ja KAMK ovat aloittaneet johtoryhmätason keskustelut yhteistyön tiivistämisestä kampusalueella. Tutkinnon suorittaneet KAO: 720, KAMK: 429. KAMK:n valmistuneista alueelle sijoittui 68 %. Oppilaitokset ovat sopeuttaneet toimintansa valtionrahoituksen leikkauksiin. Yhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun toiminta käynnistyi kitkatta. Yhtiöjärjestysmuutos uuden AMK-lain mukaiseksi tehtiin. KAMK OY sai sen perusteella amk-uudistuksen 2. vaiheen pysyvän toimiluvan. 64 Edistetään Kainuun korkeakoulustrategian toteuttamista ja tuetaan CEMIS-keskuksen toimintaa. mittari: strategian toteutus (korkeakoulut) ja CEMIS:n tulokset (CEMIS-tulosten seurantatieto) Tuetaan Kainuun Etu Oy:n ja Measurepolis Development Oy:n yritys- ja innovaatiopalveluja. mittari: yhtiöiden tulosten seurantatieto Toteutetaan uusittua elinkeinostrategiaa mittari: strategian toteutumisen seurantatieto Osallistutaan Kainuun viestintämarkkinointihankkeeseen sekä Kainuu Helsingissä 2014 -tapahtumavuoteen. Tuetaan kulttuurituotantoa sekä ammattiteatteritoimintaa että Generaattorin toimijoiden työtä ja tuetaan kaupungin tapahtumia. mittari: kävijämäärä Valmistellaan keskustaajaman yleiskaavaa ja toteutetaan kaupunkikeskustan kehittämisen toimenpideohjelmaa 2012–2026 yleissuunnitelman pohjalta. mittari: toteutuminen Kaupunginhallitus 31.3.2015 KAMK ja KYK:n jäsenyliopistot ovat vieneet korkeakoulustrategian tulosneuvotteluihinsa. Vuoden 2014 lopussa päättyneellä Kick-off -hankkeella käynnistettiin käytännön yhteistoiminta 6 osa-alueella. CEMIS:ssä toimi tutkimushenkilöstöä 87, joista 20:llä tohtorintutkinto. Kokonaisrahoitus oli 10,7 milj. euroa, josta 2,1 milj. euroa kilpailtua rahoitusta ja yritysrahoitusta. Kaupallisesti hyödynnettyjen keksintöjen kumulatiivinen määrä nousi 20:een. Kaupunki rahoitti CEMIStoimintaa yhteistyösopimuksen ja rahoitussitoumuksen mukaisesti. Molempien kehitysyhtiöiden toimintaan 2014 vaikutti voimakkaasti ohjelmakauden vaihtuminen. Aiemmat hankkeet päättyivät ja uusien käynnistäminen oli hidasta. MPD Oy pääsi KYK:n CEMIS-Oulu-yksikön kanssa laajaan kv. Water-Mhankkeeseen. Kainuun Etu Oy:n toiminta matkailun kehittämisessä ja Invest In Kainuu -toiminnassa jatkui hyvin. Etu Oy sai käynnistettyä laajan kuntien erillisrahoittaman Kasvua Kainuuseen -hankkeen, joka on jatkoa hyvin toimineelle Yritys-Suomi-Kainuu-yhteistyölle. Kaupunki rahoitti molempien yhtiöiden toimintaa aiemmalla tasolla. Keväällä strategiatyössä keskityttiin uuden kaupunkistrategian tekoon. Sen hyväksymisen jälkeen käynnistettiin elinkeino-ohjelman valmistelu strategian mukaisesti. Uusi elinkeino-ohjelma valmistui yhdessä kaikkien keskeisten toimijoiden kanssa tehtynä jouluun mennessä. Made in Kainuu -viestintämarkkinointihanke kampanjoi näkyvästi valtakunnan medioissa kainuulaista ja kajaanilaista osaamista. Hankkeella oli hyvä yrityskentän tuki ja osallistuminen, ja se muodostaa hyvän pohjan kaupunkistrategian maineohjelmatavoitteelle. Kainuu Helsingissä -tapahtumavuoden aikana kajaanilainen kulttuurin, käden taitojen ja yritysten osaaminen oli näkyvästi esillä. Tapahtumavuoden yhteydessä käynnistettiin rekrytointiyhteistyö. Kaupunginteatteria on rahoitettu aiemmalla tasolla. Teatterille vuosi oli erittäin hyvä, mutta suuret produktiot aiheuttivat kustannuspaineita. Kävijöitä näytöksissä oli 28 000. Generaattorin toimijoita on rahoitettu aiemmalla tasolla. Toimijat ovat G-voima osk, Harrastajateatteri, Routacompany ja Vaara-kollektiivi. Tilassa oli 211 eri esityskertaa/tapahtumaa, joissa kävi 19 825 katsojaa. Toiminnassa mukana oli 469 eri harrastajaa tai ammattilaista. Keskustaajaman yleiskaavan valmistelu viivästyi mm. sairaslomien takia ja se etenee 2015 aikana luonnosvaiheeseen. Kaupunkikeskustan kehittämisessä kunnostettiin Kajaaninjoen pohjoispuolen puistoaluetta ja viimeisteltiin eteläranta. Kyynäspäänniemen silta ei toteutunut suunnitellusti valitusten ja kustannusarvion nousun takia. 65 Kehitetään Petäisenrannan uuden kaava-alueen yritysten toimintaympäristöä sekä osallistutaan Renforsin Rannan kehittämiseen erityisesti mittaustekniikan ja konesalipalvelujen toimialalla. mittari: investointien toteutuminen Edistetään valtatie 22:n 1. vaiheen investoinnin toteutumista ja sen myöhempien vaiheiden sisällyttämistä tuleviin liikennepoliittisiin linjauksiin sekä tuetaan valtatie 5:n ja Savon radan kehittämistä. mittari: toteutuminen Vaikutetaan lento- ja junayhteyksien parantamiseen ja tuetaan tarvittaessa yhteysratkaisuja määräaikaisesti. mittari: toteutuminen Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Toteutetaan palveluohjelmaa. Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Kaupunkistrategia uudistetaan. Kylä- ja kaupunginosaohjelmaa jatketaan vuoteen 2020 tähdäten. Kuntarakenneselvitystä jatketaan yhteisesti kaikkien Kainuun kuntien kanssa. Tehdään tiivistä yhteistyötä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa palveluohjelman toteuttamisessa. Tietohallinto-ohjelman laaditaan. Työllisyydenhoidon resursseja kasvatetaan kuntien edelleen lisääntyvien vastuiden edellyttämälle tasolle. Kunnallistekniikka viimeisteli Petäisenrannan katurakentamisen. Renforsin Rannan ja Kainuun Etu Oy:n Invest in Kainuu -hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä yritysalueen konesalipalvelujen toimintaympäristöjen kehittämisessä. Osallistuttiin MIKES:n toiminnan kehittämiseen Renforsin Rannan laboratoriossa. Yritysinvestoinnit olivat vuonna 2014 vähäisiä. VT 22:n liikennepoliittisessa selonteossa 2012 hyväksytty investointi 45 milj. euroa leikattiin valtion 2015 talousarviossa 15 milj. euroon, jolla kyetään aloittamaan toimenpiteet Oulun päässä. VT 5 Mikkelin kohta sai samalla 7 milj. euron lisärahoituksen tasoon 27 milj. euroa. Kaupunki osallistui VT 5 yhdistyksen toimintaan ja VT 22 varren OuKayhteistyöhön. Savon rataa esitettiin eri edunvalvontayhteyksissä seuraavaksi valtakunnalliseksi ratahankkeeksi. Reittilentoyhteys Helsinkiin on toimiva ja aluetta palveleva 3–4 arkipäivän vuorolla. Vain lauantaiyhteyden puute oli ilmeinen. Junayhteydet olivat toimivat. Yhteysratkaisuja ei tuettu muutoin kuin osallistumalla virkatyönä lentoliikenteen yhteismarkkinointitoimien edistämiseen. ks. palvelun vaikuttavuus, kohta 1. Toteuma ja poikkeamien perustelut Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian 9.6.2014. Uusi ohjelma-asiakirja 2014–2020 valmisteltiin kylillä ja asuinalueilla tehdyllä Kajaani-kierroksella. Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnanvaltuustot ovat päättäneet laatia kuntarakennelain mukaisen selvityksen 1.8.2014–30.6.2015. ks. palvelun vaikuttavuus, kohta 1. Tietohallinto-ohjelma laadittiin. Valmisteltiin Kainuun soten, TE-toimiston ja Kelan kanssa yhteistyön aiesopimus uuden lakisääteisen työllistymistä edeltävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) järjestämisestä. Siihen sisällytettiin uuden työllisyysasiantuntijan rekrytointi kaupungille tehtävänään TYP-palvelun kehittäminen. Rahoitus budjetoitiin työllisyyden hoidon määrärahoihin. Henkilöstön aikaansaannoskyky Toteuma ja poikkeamien perustelut Osaamisen kehittämisen hallintajärjes- Osaamisen hallintajärjestelmä on pilotointivaiheessa. Tatelmää rakennetaan. voitteena on käyttöönotto 2016. Ikääntyvien työssä jaksamista tuetaan. Ikääntyminen on otettu huomioon työn kuormittavuudessa ja työolosuhteissa. Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Henkilöstö 2 htv Kaupunginhallitus 31.3.2015 2 htv 66 Kaupunginhallitus -tulosalue Talous 1000 € Myyntituotot TA 2014 TA muutokset 2014 0 Muutettu TA 2014 Toteutuma 1 - 12.2014 0 Tuet ja avustukset Poikkeama 0 -0 33 -33 42 Muut toimintatuotot 110 110 68 Toimintatuotot 110 110 101 9 Henkilöstökulut -1 483 -1 483 -1 688 206 Palvelujen ostot -126 678 -126 685 -121 346 -5 339 -4 -4 -9 5 -2 004 -1 997 -2 081 85 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -187 -187 -152 -35 Toimintakulut -130 355 -130 355 -125 276 -5 079 Toimintakate -130 245 -130 245 -125 175 -5 070 Tilikauden tulos -130 245 -130 245 -125 175 -5 070 Kaupunginhallitus 31.3.2015 67 Työllisyyden hoito Työttömyys pysyi korkeana koko vuoden 2014 ajan. Työttömyyden kasvuun vaikuttivat erityisesti lomautusten lisääntyminen ja uuden työvoiman niukka kysyntä. Kajaanin työttömyysaste oli vuoden lopussa 18,3 prosenttia, kun se oli edellisen vuoden lopussa 17,5 prosenttia. Vuoden lopussa Kajaanissa oli työttömiä kaikkiaan 3 222 henkilöä, mikä on 4,2 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden lopussa 735 henkilöä, mikä on 68 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli 609 henkilöä, mikä on 34 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Nuorten työttömien määrää vuoden lopussa lisäsi vastavalmistuneiden heikot mahdollisuudet sijoittua työmarkkinoille uuden työvoiman kysynnän vähäisyyden vuoksi. Korkeana pysynyt työttömyys näkyi myös kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuudessa, joka kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 21 prosenttia. Kaupunki työllisti vuoden aikana työttömiä 51,97 henkilötyövuotta. Edelliseen vuoteen verrattuna lisättiin etenkin pitkään työttömänä olleiden osuutta työllistetyistä. Heitä työllistettiin kaikkiaan 31 henkilöä. Velvoitetyöllistettyjä työllistettiin 41 henkilöä. Nuorille työttömille varhaiskasvatus tarjosi päiväkotiharjoittelijan työpaikkoja (noin 50 nuorta). Kumppaniksi ry:n Kajaanin työpajalla oli valmentautujia eri palveluissa yhteensä 161 henkilöä, joista alle 29-vuotiaita oli 76 henkilöä. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä järjesti kuntouttavaa työtoimintaa kaupungin maksaessa sen kustannukset. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli vuoden aikana 105 asiakasta, joista alle 29-vuotiaita oli 47. Vuoden 2015 alussa tuli voimaan laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Tulevaan muutokseen valmistauduttiin jo vuoden 2014 aikana käymällä kaupungin johdolla työvoimahallinnon, Kelan ja Kainuun soten edustajien kanssa neuvotteluja, joissa sovittiin yhteispalvelun rakenteesta, palveluista ja tehtävistä. Työllisyyden hoidon kuntakokeilu valmisteli yhteistyössä Kainuun Nuotta ry:n, Spartak Kajaani ry:n, Kajaanin Työvoimayhdistys ry:n, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry:n ja Kumppaniksi ry:n kanssa välityömarkkinoiden kehittämishankkeen, jolle haetaan ESR-rahoitusta. Hankkeessa kehitetään välityömarkkinatoimijoille yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvaa toimintamallia, jolla edistetään työttömien asiakkaiden työllistymistä. Kaupunki jakoi 270 euron kesätyöseteleitä peruskoulunsa päättäneille nuorille ja vuosina 1996– 1997 syntyneille toisen asteen opiskelijoille. Kesätyöseteleitä myönnettiin 615: peruskoulun päättäville 294 seteliä ja toisen asteen opiskelijoille 321 seteliä. Kaupunki työllisti kesätyösetelillä 77 nuorta. Muita kesätyöntekijöitä palkattiin kaupungille 29. Kaupunginhallitus 31.3.2015 68 Palvelun vaikuttavuus Hyödynnetään työllisyyden hoidon kuntakokeilua pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä ja työllistämistoimin-nan vaikuttavuuden parantamisessa. Toteuma ja poikkeamien perustelut Kuntakokeilun työhön valmentajalla oli vuoden 2014 aikana 98 asiakasta. Asiakkaista 32 siirtyi palkkatuettuun työhön, 20 työkokeiluun, 6 lähti opiskelemaan, 6 työllistyi avoimille työmarkkinoille ja 5 henkilöä muihin toimenpiteisiin. Kaikkiaan 69 (70,4 %) henkilölle löytyi siis jatkopolku. Kaupungin palkkatuettujen työpaikkojen määrä pidetään kohtuullisella tasolla (40 htv). Kumppaniksi ry:n pajatoiminnassa valmentautujia vähintään 150 henkilöä Järjestöjen työllistämistä tuetaan määrärahojen puitteissa. Työllistämistä edistäville hankkeille myönnetään kuntarahoitusta määrärahojen puitteissa Palkkatuella työllistettyjä oli vuoden aikana 51,97 htv, kaupungin liikelaitokset mukaan luettuna 61,42 htv. Arviointikriteeri: kuntakokeilun asiakkaiden siirtymät eri palveluihin ja avoimille työmarkkinoille Valmentautujia oli yhteensä 161, joista nuoria alle 29vuotiaita oli 76. Alle 25-vuotiaita oli 53. Järjestöille maksettiin avustuksia lähinnä työnohjaajien palkkaamiseen 27 266 euroa. Työllisyyttä edistäville hankkeille maksettiin kuntarahoitusosuutta yhteensä 66 848 euroa. Kainuun soten kuntouttavan työtoiminnan hanketta rahoitettiin lisäksi 146 875 eurolla. Kaupungin kesätyöpaikkoja 25, Kaupungin palvelukseen palkattiin 29 kesätyöntekijää. kesätyöseteli myönnetään 600 peKesätyösetelejä jaettiin kaikkiaan 615 nuorelle, joista ruskoulunsa päättävälle ja kajaani294 oli peruskoulunsa päättäviä ja 321 toisen asteen laisille 1996–1997 syntyneille toisen opiskelijoita. Laskutuksen perusteella toteutuma oli asteen opiskelijoille. noin 550 kesätyöpaikkaa. Palvelun laatu ja asiakastyytyväiToteuma ja poikkeamien perustelut syys Parannetaan yhteistyötä TEVuonna 2014 aloitettiin kokeilu, jossa arvioitiin 500 toimiston kanssa varsinkin 500 päi- päivää työttömänä olleiden asiakkaiden palvelutarvetta vää työttömänä olleiden asiakkaimoniammatillisessa työryhmässä. Ryhmään kuuluivat den palvelutarpeen arvioinnissa. kaupungin työhön valmentajan lisäksi TE-toimiston asiantuntija, terveydenhoitaja sekä sosiaalityöntekijä. Velvoitetyöpaikka järjestetään heti TE-toimiston osoittamat velvoitetyöllistettävät saatiin velvoitteen tultua voimaan. Työtyöllistettyä nopeasti. Työllistettävien osaaminen ja paikka vastaa työnhakijan osaamis- toiveet pystyttiin ottamaan hyvin huomioon. ta ja motivaatiota. Prosessien sujuvuus ja taloudelliToteuma ja poikkeamien perustelut suus Panostetaan toimivan yhteistyön Vuoden 2014 aikana käytiin kaupungin aloitteesta neurakentamiseen kaupungin, Kainuun votteluja työvoimahallinnon, Kelan ja Kainuun soten sosiaali- ja terveydenhuollon kunedustajien kanssa Kainuun työllistymistä edistävän motayhtymän, työvoimahallinnon, nialaisen yhteispalvelun järjestämisestä. Asiasta laaditoppilaitosten, välityömarkkinoiden tiin aiesopimus, joka allekirjoitettiin helmikuun alussa ja eri hankkeiden välille. 2015. Työllisyyden hoidon kuntakokeilu valmisteli yhteistyössä järjestöjen kanssa Kajaanin välityömarkkinoiden kehittämishankkeen, joka on tarkoitus toteuttaa 1.3.2015–28.2.2017. Kaupunginhallitus 31.3.2015 69 Kainuun TE-toimiston ja työllisyyden hoidon kuntakokeilun yhteistyötä parannetaan työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien henkilöiden aktivoimiseksi. Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstön osaamista vahvistetaan koulutuksella ja työhyvinvointia työnohjauksella, mikäli siihen on tarvetta. Yhteistyötä Kainuun TE-toimiston kanssa on syvennetty ja käytäntöjä saatu vakiinnutettua. Kajaanin välityömarkkinoiden kehittämishankkeen avulla parannetaan jatkossa yhteistyötä TE-toimiston kanssa ja tuotetaan palvelumalli pitkään työttömänä olleiden työllistymissuunnitelman toteuttamiseksi. Toteuma ja poikkeamien perustelut Kuntakokeilun henkilöstö ja henkilöstösihteeri ovat osallistuneet valtakunnallisiin koulutuksiin ja tapahtumiin. Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Henkilöstö 2 htv Palkkatuella työllistettyjä 40 htv Kajaanin työpajan valmentautujat 150 henkilöä/vuosi Kesätyöntekijöitä 25 henkilöä Kesätyöseteli 600 henkilöä Työmarkkinatuen kuntaosuus +4,0 % edellisestä vuodesta 2 51,97 161 29 615 +21 % Työllisyyden hoito -tulosalue Talous 1000 € Tuet ja avustukset 396 Muutettu TA 2014 396 Toimintatuotot 396 396 477 -80 Henkilöstökulut -739 -739 -885 146 Palvelujen ostot -212 -212 -179 -33 -1 -1 -1 1 -2 078 -2 078 -2 290 212 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TA 2014 TA muutokset 2014 Toteutuma 1 - 12.2014 477 Poikkeama -80 -7 -7 -17 10 Toimintakulut -3 037 -3 037 -3 373 335 Toiminakate -2 641 -2 641 -2 896 255 Tililkauden tulos -2 641 -2 641 -2 896 255 Kaupunginhallitus 31.3.2015 70 Keskushallinto Palvelun vaikuttavuus Kaupunkistrategian uudistaminen. mittari: strategia laadittu Palveluohjelman koordinointi Tietohallinto-ohjelman laatiminen. mittari: ohjelma laadittu Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Sähköisen asioinnin ja prosessien kehittäminen (mm. internet-sivujen uudistaminen, tilavarausjärjestelmän hankkiminen) mittari: loppuun suoritetut / keskeneräiset hankkeet Dokumenttien hallinnan ja asianhallinnan pelisääntöjen luominen toimialoille ja liikelaitoksille Toteuma ja poikkeamien perustelut Kaupunkivaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian 9.6.2014 Palveluohjelma rakennettiin osaksi talousarviota niin, että vuoden 2015 talousarviossa esitetään palvelujen nykytilan kuvaus ja palvelulinjaukset vuoteen 2018 toimialoittain, liikelaitoksittain ja tytäryhtiöittäin. Yhteistyötä Kainuun soten kanssa jatkettiin. Pisimmällä ollaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen ja hallinnon tukipalveluiden kehittämisessä. Ohjelma on laadittu. Toteuma ja poikkeamien perustelut Verkkosivustoprojekti on käynnissä. Se on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta Tieran taustalla toimivan yrityksen takia. Tilanvarausjärjestelmän hankintaa on siirretty, koska se liittyy osana sähköisen asiointialustan verkkokauppatoiminnallisuutta. Sähköinen asiointialusta on hankittu ja tilanvarauksen kehitystyö etenee vuoden 2015 aikana. Pelisääntöjä on luotu M-Files-asianhallintajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Valmistuvat 2015. mittari: laaditut ohjeet Ruuhijärven toiminnan supistaminen mittari: aukioloajat, käytetty työaika Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Hallinnon tukipalveluiden tehostaminen toimintoja yhdistämällä, prosesseja kehittämällä ja toimintatapoja uudistamalla mittari: uudet tiimit, henkilöstön siirtymät Sähköisen kokoushallinnan suunnittelun aloittaminen. Toimintoja supistettiin ja siirrettiin 1.1.2015 ympäristötekniselle toimialalle. Toteuma ja poikkeaminen perustelut Kokoushallintaa on keskitetty keskushallintoon. Viimeiset keskitetään keväällä 2015. Samalla on uudistettu ja yhtenäistetty toimintatapoja. Yksi henkilö on siirtynyt koulutusliikelaitoksesta keskushallintoon. Tietohallinnon, toimialojen ja liikelaitosten välisen yhteistyön tiivistäminen Sähköiseen kokoushallintaan valmistautuminen aloitettiin M-Files-asianhallintajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Varsinainen suunnittelu käynnistyy keväällä 2015. Sähköinen kokoushallinta otetaan käyttöön viimeistään seuraavalla valtuustokaudella. Tietohallinto-ohjelman toimeenpano etenee suunnitelmien mukaan. Ohjausryhmä kokoontuu 4 krt/vuosi. Oppilaskuljetusten ja joukkoliikenteen yhteissuunnittelu Kuljetukset suunniteltiin yhdessä. Kustannustaso on pysynyt entisellään. Koutalahden kalasataman ylläpidon ulkoistaminen Ostettiin osa palveluista sopimuksella. Toiminnon siirtyivät 1.1.2015 ympäristötekniselle toimialalle. mittari: työ aloitettu mittari: ohjausryhmän työskentely, tietohallinto-ohjelman työstäminen mittari: uudet reititykset ja autojen määrän väheneminen mittari: omaa työpanosta vähennetty Kaupunginhallitus 31.3.2015 71 Henkilöstön aikaansaannoskyky Osaamisen kehittämistä uudistetaan aiempaa järjestelmällisemmäksi toiminnaksi. mittari: toimintamalli luotu Ikääntyvien työssä jaksamista tuetaan. mittari: sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläköitymiset vähenevät Toteuma ja poikkeamien perustelut Osaamisen hallinnan toimintamallia ja koulutusyhteistyötä oman organisaation oppilaitosten kanssa kehitettiin ja kehitystyö jatkuu. Kaupunginjohtaja nimesi osaamisen hallintaryhmän vuoden lopussa. Ikääntyminen on otettu huomioon työn kuormittavuudessa ja työolosuhteissa. Tavoitteet on saavutettu. Hallinnon tukipalveluiden kautta selkiytetään työnkuvia, luodaan varahenkilöjärjestelmä, kohdennetaan osaamista ja tätä kautta parannetaan työhyvinvointia. Työtä on jatkettu ja tavoitteet saavutettu. Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Henkilöstö 67 htv Asiakastyytyväisyys 3,0 (1–4) Kehityskeskustelut käyty 100 % 66,2 (mistä maahanmuuttajapalvelut 17,11) 2,87 100 % mittari: uudet käytännöt luotu Keskushallinto -tulosalue Talous 1000 € Myyntituotot 3 202 Muutettu TA 2014 3 202 Maksutuotot 57 57 -20 77 Tuet ja avustukset 407 407 439 -32 Muut toimintatuotot 155 155 236 -81 Toimintatuotot 3 822 3 822 4 835 -1 013 Henkilöstökulut -3 388 -3 388 -3 309 -79 Palvelujen ostot -2 075 -2 075 -2 960 885 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -111 -111 -150 39 Avustukset -980 -980 -1 146 166 Muut toimintakulut TA 2014 TA muutokset 2014 Toteutuma 1 - 12.2014 4 180 Poikkeama -978 -478 -478 -540 61 Toimintakulut -7 033 -7 033 -8 105 1 072 Toimintakate -3 211 -3 211 -3 270 59 -101 -101 -81 -19 -3 312 -3 312 -3 351 39 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kaupunginhallitus 31.3.2015 72 Maahanmuuttajapalvelut Palvelun vaikuttavuus Yhteispalveluyksikkö-toimintamalli mahdollistaa maahanmuuttajaasiakkaiden arkisen kohtaamisen, mikä vähentää maahanmuuttajien keskinäisiä ennakkoasenteita. Luodaan vastaanoton piirissä oleville turvapaikanhakijoille kotoutumisen edellytyksiä. Oleskeluluvan saamisen jälkeen varsinainen kotoutuminen on nopeampaa. Kotouttamisohjelman tavoitteet ohjaavat toimintaa. Toteuma ja poikkeamien perustelut Asiakastyytyväisyys kysely toteutettiin keväällä 2014. Asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä toimintaan. Toimintaa kehitettiin kotouttamisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Asiakkaan luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta vahvistetaan antamalla kotoutumiseen liittyvää oikeaa ja oikeaaikaista tietoa. Asiakkaan osallisuutta vahvistetaan kehittämällä kehittäjä/ kokemusasiakastoimintaa. Toteuma ja poikkeamien perustelut Kehittäjä- /kokemusasiakastoimintaa kokeiltiin asumisen infon kehittämisessä. Kokemus oli hyvä, joten toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen. Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Asiakkaan osaaminen ja valmiudet varmennetaan ja arvioidaan kotouttamisprosessin aikana ja asiakkaan siirtyessä peruspalveluihin. Yhteistyötä kehitetään toimijaverkostossa, tavoitteena on palvelujen yhteensovittaminen yhdessä oppimalla. Palveluohjausta laajennetaan siten, että alkukartoitus/kotouttamissuunnitelma tehdään kaikille sitä haluaville/tarvitseville maahanmuuttajille Toteuma ja poikkeaminen perustelut Tsekkauslista on käytössä asiakkaan siirtyessä vastaanottokeskuksesta maahanmuuttajapalveluiden asiakkuuteen. Asiakkaan siirtyessä peruspalveluihin valmiudet arvioidaan siirtoneuvottelun yhteydessä. Palvelujen yhteensovittaminen toteutui Kotoutumisen POLKU -hankeyhteistyönä. Alkuhaastattelut/-kartoitukset tehtiin 7 työperäisen maahanmuuton asiakkaalle. Henkilöstön aikaansaannoskyky Kehityskeskustelujen yhteydessä määritellään henkilökohtaiset kehittämistarpeet ja tehdään osaamisen kehittämisen suunnitelma. Kannustetaan henkilöstöä osallistumaan suunnitelmien mukaisiin koulutuksiin. Koko henkilökunta osallistuu toiminnan Toteuma ja poikkeamien perustelut Kehityskeskustelut toteutuivat. Osaamisen kehittämisen suunnitelma on käytössä. Kehittämistyöryhmät kokoontuivat 2–4 x vuoden aikana. Osallistuttiin Kajaanin kaupungin virkistyspäiviin x 2. Sairauspoissaolot vähenivät. Poissaoloja oli 228 työpäivää (306/2013). Keskimäärin sairauspoissaoloja oli 12,6 työpäivää/työntekijä (17,2/2013). Mittarit: asiakaspalautteet, asiakastyytyväisyyskysely, kotouttamisohjelma käytössä Mittarit: asiakaspalautteet, asiakastyytyväisyyskysely, kehittäjä/kokemusasiakastoiminta on käynnistynyt Mittarit: tsekkauslistat arviointimenetelmänä ovat käytössä, verkosto/yhteistyötapaamisten määrä, alkukartoitusten/ kotouttamissuunnitelmien määrä Kaupunginhallitus 31.3.2015 73 ja laadun kehittämiseen. Toiminnan kehittämispäivät järjestetään vähintään 2 x vuodessa. Yhteiset virkistyspäivät toteutetaan 2 x vuodessa Mittarit: kehityskeskustelut toteutuvat 100 %, osaamisen kehittämisen suunnitelma on tehty, kehittämistyöhön osallistuneiden määrä % / koko henkilöstö, kehittämispäivien lukumäärä/vuosi, virkistyspäivät lukumäärä/vuosi, sairauspoissaolot vähenevät Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Henkilöstö 18,00 htv Asiakastyytyväisyys (1–4) Kehityskeskustelut käyty 100 % 17,11 4 100 % Maahanmuuttajapalvelut -tulosyksikkö Talous 1000 € 2 657 Muutettu TA 2014 2 657 Toteutuma 1 - 12.2014 3 150 30 30 66 -36 Toimintatuotot 2 687 2 687 3 216 -529 Henkilöstökulut -843 -843 -735 -107 Palvelujen ostot -644 -644 -955 310 Myyntituotot Muut toimintatuotot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Kaupunginhallitus 31.3.2015 TA 2014 TA muutokset 2014 Poikkeama -494 -29 -29 -26 -3 -926 -926 -1 142 216 -235 -235 -226 -9 -2 678 9 -2 678 9 -3 084 131 407 -122 9 9 131 -122 74 2.2.3 Sivistystoimiala Sivistystoimialan tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Toimialan sisäinen yhteistyö on ollut sujuvaa ja yhteistyö muiden koulutustoimijoiden, kuntien (koulutuksessa, varhaiskasvatuksessa ja kulttuurissa) sekä Kainuun soten kanssa aktiivista. Konkreettisia esimerkkejä: Kainuun kunnat aloittivat yhteisen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman laatimisen, koulujen käytänteitä yhtenäistettiin mm. oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutoksen ja koulukuljetusten vuoksi ja perhepalvelujen kanssa yhteistyössä kehitettiin perheiden vuorovaikusta tukevia käytänteitä, joita otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. Koulujen oman työn arvioinnin perusteella koulutyö oli onnistunutta. Opetuksen yhtenäisyyden kehittäminen arvioitiin hyväksi. Tapahtumissa ja osallisuuden edistämisessä (hyvä koulupäivä) onnistuttiin myös. Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuksen kehittämisessä, erityisesti välineistössä, koettiin olevan puutteita. Tietohallinnon yhteistyö aloitettiin muiden koulutustoimijoiden kanssa ja tvt-strategia päivitettiin. Kainuun kuntien yhteisen opetussuunnitelman laadintaprosessi aloitettiin. Opettajien täydennyskoulutus oli aktiivista (erityisesti OSAAVA-hanke). Tilojen käyttö oli tehokasta. Koulukuljetusten kustannukset eivät kasvaneet juuri lainkaan ja järjestelyt hoidettiin lainmukaisesti. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen laajennettiin koulukuljetusjärjestelyihin. Kyselyn tulos oli hyvä. Varhaiskasvatus Kajaanissa täytti 100 vuotta. Juhlavuosi huomioitiin toiminnossa. Normaalikoulun päiväkoti aloitti toimintansa. Lasten määrä päivähoidossa oli edellisvuosien tasolla. Varhaiskasvatuksen henkilöstön sairauspoissaolot laskivat merkittävästi, noin 20 prosenttia, vuoteen 2013 verrattuna. Kaupungin kulttuuritapahtumat toteutuivat suunnitellusti (Runoviikko, Kajaani Tanssii). Kaukametsän kävijämäärät pysyivät edellisen vuoden tasolla. Loppuvuosi osoitti kysynnän elpyvän. Museoiden näyttelyt toteutuivat suunnitellusti. Loppuvuodesta valmisteltiin pääsymaksuttomuus museoihin vuodesta 2015 alkaen kahden vuoden kokeiluna. Liikuntapassin käyttö on vakiintunut. 70+-liikuntapassin käyttö on lisääntynyt uuden vesiliikuntakeskuksen myötä. Etsivä nuorisotyö on ollut vaikuttavaa, toiminnan piirissä on 274 nuorta. Nuorisotyö on vastannut sivistystoimen palvelujen arvioinnista yhdessä nuorisovaltuuston kanssa sekä koordinoinut lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman laadintaa. Palvelun vaikuttavuus Hyvä koulu- ja päivähoitopäivä sekä nuorisotyö ehkäisevät lasten syrjäytymistä ja edistävät sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin. Mittarit: tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien lasten ja nuorten määrää, sijoittuminen perusopetuksen jälkeisten opintojen piiriin, arvioidaan hyvinvointikertomustietoja sekä sivistystoimen ja Kainuun soten yhteistyötä, kouluterveyskyselyn tulokset, lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tulosten raportointi valtuustolle kerran valtuustokaudessa Kuntalaiset käyttävät aktiivisesti monipuolisia nuorisotyö-, liikunta-, koulutusja kulttuuripalveluja. Mittarit: palveluja käyttävien asiakkaiden määrä, asiakastyytyväisyystulokset, hyvinvointikertomustiedot Kaupunginhallitus 31.3.2015 Toteuma ja poikkeamien perustelut Peruskoulut yhteensä 3 439 oppilasta Alakoulu 2 304 oppilasta Yläkoulu 1 135 oppilasta Luokkamuotoinen erityisopetus 207 oppilasta (5,8 %) Osa-aikainen erityisopetus 816 oppilasta Perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen sijoittuminen 100 % Kouluterveyskyselyn tulokset käsiteltiin laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman raportointi on toteutunut. Kainuun soten ja sivistystoimen yhteistyö on ollut aktiivista ja on kehitetty käytänteitä lapsiperheiden tukemiseksi suunnitellusti. Kävijämäärät: Kaukametsä 58 300 Kainuun Museo 4 000 Taidemuseo 6 904 Kirjasto 8,4 käyntiä/asukas Nuorisotalot 39 000 Asiakastyytyväisyys 3,5 75 Lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia tukevat palvelut sekä keskeiset toimenpiteet ja tavoitteet hyvinvoinnin edistämiseksi valmistellaan yhteistyössä Kainuun soten perhepalvelujen, koulutusliikelaitoksen, Kainuun kuntien kanssa sekä tarvittavien viranomaisyhteistyötahojen kanssa. On toiminut suunnitellusti. Valmisteltiin perheiden vuorovaikutusta edistävä toimintamalli ja päivitettiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Toteutetaan tarvittaessa kuntalaisten kuulemista sekä jatketaan toimialan toiminnoista tiedottamista mm. toimialan palveluja esittelevän tiedotuslehden avulla. Toteuma ja poikkeamien perustelut On toteutunut. Uutena käytänteenä aloitettiin koulukuljetuksia käsittelevä asiakastyytyväisyyskysely. Tiedottamisenkanavat: nettisivut, sanomalehti. Määrää ei ole mitattu. Lehtikankaan koulukeskuksen suunnittelutyö toteutetaan henkilöstöä ja alueen kuntalaisia osallistaen. On toteutunut suunnitellusti. Kuntalaiset, koululaisten vanhemmat, ovat saaneet tietoa suunnitelmien etenemisestä. Koulujen opettajat ovat osallistuneet suunnittelutyöhön rehtoreiden johdolla. Lisätään varhaiskasvatuksessa asianmukaisten päivähoitotilojen määrää vastaamaan kysyntää. Tilatyöryhmä on kokoontunut yhden kerran ja kuuli silloin Hauhola–Lehtikankaan monitoimitalon suunnittelusta. Päiväkotikierroksia jatkettiin kevättalvella 2014. Päiväkotiverkkosuunnitelman työstäminen aloitettiin. Yksityisen ja kunnallisen päivähoidon suhde on edelleen 29/71. Palveluseteliin siirtymistä on valmisteltu. Erityisvarhaiskasvatuksen suunnitelmaa on toteutettu ja päivitys on aloitettu. Sähköinen kirjautuminen on käytössä kaikissa kunnallisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Tilaa 8 m2/lapsi. Sairauspoissaolot: 11 397 sairauspäivää (12 434 vuonna 2013), vähennys 8,3 % Kiinteistökantaa on peruskorjattu suunnitellusti ja mahdollisiin yksikkökohtaisiin tilaongelmiin on puututtu asianmukaisesti. Mittarit: säännöllinen yhteistyö ko. toimijoiden kanssa ja yhteistyön laadullinen arviointi Mittarit: palautteet, tiedottamisen määrä ja/tai menetelmät. Mittari: Koulukeskuksen rakentaminen aloitetaan 2015. Mittarit: tilat, m2/lapsi Toimialalla on turvalliset, terveelliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat, mitä varten laaditaan tai päivitetään yhteistyössä tilapalvelujen kanssa kiinteistöjen kunnossapito/investointisuunnitelmat tulosalueittain. Mittarit: henkilöstön sairastavuus; työntekijöiden, työterveyshuollon, asiakkaiden yhteydenotot Kaupunginhallitus 31.3.2015 76 Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Tiivistetään yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, erityisesti perhepalvelujen kanssa palveluprosessien vaikuttavuuden edistämiseksi sekä sujuvoittamiseksi asiakkaan näkökulmasta sekä tiedonkulun parantamiseksi organisaatioiden välillä. Toteuma ja poikkeamien perustelut Toiminta on ollut säännöllistä. Kainuun Soten perhepalvelujen edustus on mukana kaupungin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmässä. On perustettu oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen moniammatillinen ohjausryhmä, joka on toiminut säännöllisesti. Jatketaan tilojen monipuolista yhteiskäyttöä sivistystoimen yksiköitten kesken tarkoituksenmukaisesti pyrkien vähentämään tilojen määrää kaupungin strategian mukaisesti 1–3 %/vuosi. Yhteistyötä on toteutettu siellä, missä se on ollut mahdollista. Koulujen ja esiopetuksen yhteistyö on paikoin haasteellista, koska koulutilat on optimoitu perusopetuksen oppilaiden määrään nähden. Tilojen määrä ei ole vähentynyt. Arvioidaan palveluiden tuottamistapoja ja laaditaan osana talouden sopeuttamista suunnitelma tulosalueittain siitä, mitkä palvelut voidaan ulkoistaa joko osittain tai kokonaan yksityisen tai kolmannen sektorin tuotettavaksi (palvelurahan käytön selvittäminen eri alueilla). Vuoden 2015 talousarvion laadinnan osana on suunniteltu tätä. Vuonna 2014 ei ole toteutunut käytännössä. Henkilöstösuunnitelman mukaiset vähennykset: kirjasto -1 htv ja Kainuun museo -0,6 htv (toteutettu 2012) Nostetaan sivistystoimen palveluista perittäviä maksuja ja taksoja seuraavilla alueilla: ulkoisten tilavuokrien korotus 4 % 1.8.2014 alkaen (koulujen luokat, auditoriot, kirjaston salit, aulatilat, nuorisotilojen ulkopuolinen käyttö). Kaukametsän hinnoittelu säilyy nykytasolla. Koulujen liikuntasalien vuokrat nostetaan porrastetusti vuoden 2014 alusta: seurat, järjestöt, yhdistykset noin 150 euroa lukukausi, yritykset ja yksityiset toimijat noin 200 euroa lukukausi. Alle 18-vuotiaiden ohjatun toiminnan maksuttomuus säilyy ennallaan. Hinnoittelu määritetään tarkennetusti käyttösuunnitelmassa. Ok. Mittarit: perustettu säännöllisesti toimiva lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä johtoryhmä perhepalvelujen kanssa; hyvinvoinnin johtoryhmälle määritetty selkeät talousarvion laadintaa ohjaavat tavoitteet vuodesta 2014 alkaen Mittarit: toimitilojen käyttöaste sekä tilojen neliömäärä Mittarit: itse tuotettujen ja muiden palvelutuottajien palvelujen määrän, taloudellisuuden sekä toiminnan laadun arviointi On toteutettu osittain ja vuokratulot kasvoivat. Uuteen kaupunkistrategiaan asetettiin yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi kuntalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen tukeminen. Tämän johdosta strategista ajattelutapaa on muutettu yksittäisten pienten menoerien karsinnasta ennaltaehkäisevämpään suuntaan ja tavoitteena on saada hyvinvointia edistämällä myönteisiä vaikutuksia korjaavien palvelujen kustannusten kasvun hallitsemiseksi. Tämän johdosta vuoden 2014 aikana valmisteltiin päätös, että koulujen liikuntatilat ovat maksuttomia perheliikuntaan ja erityisryhmien liikuntaa. Jo aiemmin tilat ovat olleet maksuttomia alle 18-vuotiaiden ohjattuun toimintaan. Muille toimijoille päätetyt salivuokrien korotukset ovat voimassa, ja kustannus on edelleen kohtuullinen (noin kaksi euroa/tunti, mikäli ryhmän koko on noin 20 henkilöä). Mittarit: Palvelumaksujen korotuksen kautta parannetaan sivistystoimen tulokertymää 15 000 euroa vuoden 2013 tasoon nähden. Kaupunginhallitus 31.3.2015 77 Huomioitava mahdolliset negatiiviset vaikutukset asiakasmäärien kehitykseen Maksuttomat ei-lakisääteiset palvelut: Nuorisotyön leirimaksuja korotetaan 4 %. Museoitten työajan ulkopuolinen opastus 100 euroa/tunti. Virikerhojen maksuton välipala poistetaan 1.8.2014 alkaen ja kerhomaksu säilyy nykytasolla. Musiikki- ja kansalaisopiston hinnoittelu pidetään nykytasolla. Museoitten pääsymaksut pidetään nykytasolla. Liikennepuistoon ei aseteta käyttömaksua. On toteutettu tietyiltä osin. Edellä mainittuun kuntalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin tukemiseen liittyen museoihin päätettiin vuoden 2015 talousarvion yhteydessä pääsymaksuttomuus. Tavoitteena on madaltaa kulttuurin käyttöä ja siten kulttuurin avulla edistää kuntalaisten hyvinvointia. Koulujen vahtimestaripalvelut tuotetaan Lehtikankaan ja osin keskustan alueella ostopalveluna. Lisäksi Kaukametsän vahtimestaripalvelun resurssia hyödynnetään taidemuseon tarpeisiin. Toiminnallisesti on toteutunut. Henkilöstömenosäästöjä ei saa tällä järjestelyllä aikaiseksi. Päivitetään yhdessä muiden kuntien kanssa kuljetusnormisto, hoidetaan lv. 2014–2015 kuljetukset tiukasti lain mukaan, mahdollisimman paljon joukkoliikennevälineitä hyödyntäen ja määritetään takseille selkeät ja taloudelliset reitit. On toteutunut. Kuljetuskustannusten kasvu oli vuonna 2014 vain 0,5 % (noin 6 000 euroa). Koululaisten (pl. harjaantumisopetus) kesäajan hoitoa järjestetään vain keskitetysti ja tiukkaa tarveharkintaa noudattaen. On toteutunut. Määräaikaisia avustajia kouluihin ja päiväkoteihin palkataan vain lapsille joilla on vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi henkilökohtaisen avustuksen tarve. On toteutunut. Mittarit: Palvelumaksut ovat käytössä ja niiden avulla lisätään sivistystoimen tulosalueiden tulokertymää 8 000 euroa vuoden 2013 tasoon nähden. Mittarit: -1 htv vuoden 2013 palkkakustannuksesta (noin 30 000 euroa/vuosi) Mittari: koulukuljetuskustannusten taso on vuonna 2014 vuoden 2013 tasolla (noin 50 000 euroa/vuosi) Mittarit: Kesähoitoa tarvitsevien lasten määrä ei ylitä 12 lasta, kustannus on vuoden 2013 tasolla. Mittarit: Avustajien määrä ei kasva vuoden 2013 tasoon nähden. Kaupunginhallitus 31.3.2015 78 Otetaan yksityisen päivähoidon palveluseteli käyttöön 1.8.2014 alkaen, mikäli se vähentää kaupungin päivähoidon järjestämisen kustannuspainetta ja eikä aiheuta yritystoiminnan kannattamattomuutta. Palvelusetelin käyttöönoton valmistelu jatkui vuoden 2015 puolelle. Suunnitellaan ja toteutetaan varhaiskasvatukseen kevyempiä hoitomuotoja (virikekerho), jotta voidaan vähentää kokopäivähoidon kysyntää. On toteutunut. Henkilöstön aikaansaannoskyky Toteuma ja poikkeamien perustelut Osaamista edistetään suunnitelmallisella koulutuksella ja osaamisen kehittäminen tukee tulosalueiden perustehtävän toteuttamista. Koulutuspäiviä 647 ja koulutusajan henkilöstömenot 76 881,19 euroa Kuunteleva, osallistava ja vuorovaikutteinen johtaminen lisää henkilöstön sitoutumista työyhteisön kehittämiseen, aloitteellisuuteen sekä vastuunottamiseen. On toteutunut. Toimivuuskyselyä ei tehty vuonna 2014. Työpaikkapalaverit toteutuvat säännöllisesti, kokouksista laaditaan muistiot, joiden avulla huolehditaan sujuvasta tiedonkulusta työyhteisön sisällä. Kokoukset edistävät työyhteisötaitojen kehittymistä ja niiden sisällöissä huomioidaan strategisten tavoitteiden toteuttaminen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kysymykset. On toteutunut. Työyhteisön toimivuuskyselyä ei tehty 2014 Kehityskeskustelut toteutuvat kerran vuodessa joko yksilö- tai ryhmäkehityskeskusteluina (yli 30 työntekijän työyhteisöt) siten, että kaikille mahdollistetaan myös isoissa yksiköissä yksilökeskustelu suunnitelmallisesti vuosittain. On toteutunut osittain. Mittarit: Päivähoidon palvelusetelin käyttöönotto on kannattavaa, kun se vähentää varhaiskasvatuksen hallinnossa tehtävää työtä eikä tee päiväkotiyrittäjyyttä kannattamattomaksi. Mittari: kokopäivähoitoryhmien vähentäminen 2 ryhmää, -3 htv Mittarit: koulutuspäivien määrä ja koulutukseen käytetty taloudellinen resurssi Mittarit: Työyhteisön toimivuuskyselyn tulokset sekä sairauspoissaolojen seuraaminen Mittarit: Työpaikkakokoukset käydään jokaisessa yksikössä vähintään kerran kuukaudessa, työyhteisön toimivuuskyselyn tulokset Mittarit: Kehityskeskustelut käydään jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa Kaupunginhallitus 31.3.2015 79 Työyhteisöissä huolehditaan kaikkien työntekijöiden perehdyttämisestä työtehtäviin ja tehtävänkuvien selkiyttämisestä joko uusien rekrytointien tai henkilöstösuunnitelman mukaisten henkilöstövähennysten yhteydessä. Ei mitattu vuonna 2014. Perehdyttämisessä on noudatettu kaupungin yleisiä ohjeita. Tulosalueilla ja -yksiköissä noudatetaan kaupungin yleisiä varhaisen puuttumisen ohjeistuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Sairauspoissoloja 11 397 päivää (12 434 päivää vuonna 2013), vähennys 8,3 % Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Henkilöstö 861 htv Tarveindikaattorit Päivähoitoikäiset 0–6-vuotiaat 3 083 (31.12.) joista alle 3-vuotiaita 1 806 joista 6-vuotiaita 416 Perusopetusikäiset 7–15-vuotiaat 3 663 Käytössä olevat tilat 75 120 m2 851,9 Mittari: työyhteisön toimivuuskyselyn tulokset Mittarit: sairauspoissaolojen määrän vähentäminen sivistystoimialalla 5 % Tietoa ei vielä saatavilla Tietoa ei vielä saatavilla Tietoa ei vielä saatavilla Tietoa ei vielä saatavilla 75 120 m² Sivistystoimiala Talous 1000 € TA 2014 TA muutokset 2014 Myyntituotot 938 Muutettu TA 2014 938 Toteutuma 1 - 12.2014 1 086 Poikkeama Maksutuotot 3 472 3 472 3 331 141 Tuet ja avustukset 879 879 1 363 -483 Muut toimintatuotot 525 525 738 -213 -148 Toimintatuotot 5 815 5 815 6 518 -703 Henkilöstökulut -39 801 -105 -39 906 -38 703 -1 203 Palvelujen ostot -396 -11 095 -26 -11 121 -10 725 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 468 -59 -1 527 -1 548 20 Avustukset -7 088 -7 088 -6 690 -398 Muut toimintakulut -7 702 -98 -7 800 -7 749 -51 Toimintakulut -67 154 -288 -67 442 -65 415 -2 027 Toimintakate -61 339 -288 -61 627 -58 897 -2 730 -408 -459 51 -288 -62 034 -59 356 -2 679 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kaupunginhallitus 31.3.2015 -408 -61 746 80 Sivistyslautakunta Palvelun vaikuttavuus Lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia tukevat palvelut sekä keskeiset toimenpiteet ja tavoitteet hyvinvoinnin edistämiseksi valmistellaan yhteistyössä Kainuun soten perhepalvelujen, koulutusliikelaitoksen, Kainuun kuntien sekä tarvittavien viranomaisyhteistyötahojen kanssa. Mittarit: säännöllinen yhteistyö ko. toimijoiden kanssa ja yhteistyön laadullinen arviointi Asiointi- ja neuvontapalvelut ovat kattavasti ja helppokäyttöisesti saatavilla sähköisesti. Toteuma ja poikkeamien perustelut On toteutunut. Oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä on toiminut säännöllisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on päivitetty yhteistyössä Kainuun soten kanssa. Yhteistyössä Kainuun soten kanssa valmisteltiin mm. perheiden vuorovaikutusta tukevaa toimintamallia. Kainuun kuntien sivistys- ja koulutoimen johtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti. Opettajia on koulutettu OSAAVA-hankkeen puitteissa yhteistyössä AIKOPAn sekä muiden Kainuun kuntien kanssa. Kuntien keskinäinen yhteistyö esi- ja perusopetuksen uudistuksessa aloitettiin. Laadittiin yhteinen perusta mm. kuntien perusopetuksen tuntijaolle sekä koulukuljetusperiaatteille. Palvelusetelin käyttöönottamista on valmisteltu. Sähköinen kouluun ilmoittautuminen toimii. Mittarit: Uusia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Lautakunta johtaa palvelujen tuottamistapojen arviointia ja linjaa osana talouden sopeuttamista suunnitelman tulosalueittain siitä, mitkä palvelut voidaan ulkoistaa joko osittain tai kokonaan yksityisen tai kolmannen sektorin tuotettavaksi (palvelurahan käytön selvittäminen eri alueilla). Toteuma ja poikkeamien perustelut Ei ole toteutunut suunnitellusti. Aloitettiin koko kaupunkiorganisaatiota koskevan palveluohjelman laatiminen, jonka yhteydessä selvitetään palvelujen tuottamistapoja tulevaisuudessa. Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Tiivistetään yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, erityisesti perhepalvelujen kanssa palveluprosessien vaikuttavuuden edistämiseksi sekä sujuvoittamiseksi asiakkaan näkökulmasta sekä tiedonkulun parantamiseksi organisaatioiden välillä. Toteuma ja poikkeamien perustelut On toteutunut. Ks. yllä. Perustettiin oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen kuntakohtainen ohjausryhmä. Lisäksi kaupungissa toimii terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä. Tilat ovat tehokkaassa käytössä ja mahdollista tilojen laajentumista on toteutettu vain lapsi- tai opiskelijamäärien kasvuun perustuen. Oppilasmäärä sekä lasten määrä päivähoidossa on hivenen kasvava. Ei muutoksia vuoteen 2013. Mittarit: itse tuotettujen ja muiden palvelun tuottajien palvelujen määrän, taloudellisuuden sekä toiminnan arviointi Mittarit: perustettu säännöllisesti toimiva lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä johtoryhmä perhepalvelujen kanssa Mittarit: m2/oppilas ja m2/päivähoitolapsi ovat vuoden 2013 tasolla, muiden tulosalueiden asiakasmäärät ovat vähintään vuoden 2013 tasoa eikä uusia tiloja ole otettu käyttöön vuoden 2013 tasoon nähden Kaupunginhallitus 31.3.2015 81 Lautakunta johtaa palvelujen tuottamistapojen arviointia ja linjaa osana talouden sopeuttamista suunnitelman tulosalueittain siitä, mitkä palvelut voidaan ulkoistaa joko osittain tai kokonaan yksityisen tai kolmannen sektorin tuotettavaksi (palvelurahan käytön selvittäminen eri alueilla). Tätä on suunniteltu osana vuoden 2015 talousarvion laadintaa. Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöresurssien tehokas käyttö ja hallitun eläköitymisprosessin toteutuminen Toteuma ja poikkeamien perustelut Vähennys varhaiskasvatuksessa 8,86 %, perusopetuksessa 0,32 % ja kulttuuripalveluissa 0,85 %. Lisäys liikunta- ja nuorisopalveluissa 0,8 %. Toimialan henkilöstöjohtamisessa noudatetaan Kajaanin kaupungin henkilöstöohjelmaa 2013–2016 sekä varhaisen puuttumisen malleja kaikissa yksiköissä yhdenmukaisesti Henkilöstöohjelmaa on noudatettu. Työyhteisön toimivuuskyselyä ei toteutettu vuonna 2014. Poissaolot työstä vähenevät 5 % vuoden 2013 tasosta Työstäpoissaolot olivat 11 397 päivää (12 434 päivää vuonna 2013), vähennys 8,3 %. Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Henkilöstö 1 htv 1 Mittarit: itse tuotettujen ja muiden palvelutuottajien palvelujen määrän, taloudellisuuden sekä toiminnan laadun arviointi Mittarit: Vähintään 10 % eläköitymisen kautta vapautuvista vakansseista jätetään täyttämättä. Mittari: työyhteisön toimivuuskyselyn tulos 4 Mittari: henkilöstöraportin tulokset sairauspoissaoloista Sivistyslautakunta -tulosalue Talous 1000 € TA 2014 TA muutokset 2014 Muutettu TA 2014 Toteutuma 1 - 12.2014 Poikkeama Muut toimintatuotot 1 1 0 0 Toimintatuotot 1 1 0 0 Henkilöstökulut -141 -141 -163 22 Palvelujen ostot -21 -21 -55 34 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 -1 -0 -1 Muut toimintakulut -4 -4 -4 1 Toimintakulut -167 -167 -222 56 Toimintakate -166 -166 -222 -33 -33 -199 -199 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kaupunginhallitus 31.3.2015 56 -33 -222 23 82 Varhaiskasvatus Toimenpiteet Palvelun vaikuttavuus Huomioidaan lapset, perheet ja henkilöstö Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen 100-vuotisjuhlavuoden järjestelyissä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen pedagogiikkaa ja toimintaa kehitetään alueellisissa yhteistyöryhmissä. Otetaan käyttöön uusi lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma. Jokainen päivähoitopäivä on hyvä. Valmistaudutaan varhaiskasvatuslain voimaantulon mukanaan tuomiin velvoitteisiin. Lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa ja kotouttamisohjelmaa toteutetaan koko varhaiskasvatuksessa Toteuma ja poikkeamien perustelut Juhlavuonna järjestettiin päiväkotikohtaiset 100-vuotisjuhlat lapsille. Kajaanilaisille perheille järjestettiin perheliikuntatapahtuma syksyllä, kiekkumarallaa-perinneleikkitapahtuma helmikuussa ja Taikuutta-tapahtuma Silmun pihapiirissä keväällä. Henkilöstöjuhla järjestettiin elokuun lopussa varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja kutsuvieraille. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa on kehitetty alueellisissa ryhmissä. Varhaiskasvatuksessa on keskitytty pedagogisen johtamisen kehittämiseen. Lapsen ja lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmat on otettu käyttöön. Laadunarviointi suoritettiin keväällä 2014 ja keskiarvotulos oli 3,66, joten vanhemmat ja henkilöstö olivat toimintaan tyytyväisiä. Varhaiskasvatuslain valmistelua ja etenemistä on seurattu. Ohjelmien tavoitteita on toteutettu koko varhaiskasvatuksessa. Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Palveluiden kysynnän kasvuun vastataan. Lisätään yhteistyötä kulttuurilaitosten kanssa. Otetaan käyttöön koko varhaiskasvatuksessa uusien huoltajien perehdyttämisohjelma, jolla edistetään perheiden osallisuutta. Toteuma ja poikkeamien perustelut Uusi Seminaarin päiväkoti avattiin elokuussa 2014. Yhteistyötä kulttuurilaitosten kanssa on mm. tilojen käytössä, yhteisissä näyttelyissä ja toiminnassa (Silmu-kerho). Uusien huoltajien perehdyttämisohjelma on käytössä koko varhaiskasvatuksessa. Monitahoarvioinnin tulos on 3,66 (asteikko 1–4). Hoitopaikka on järjestynyt lakisääteisessä ajassa. Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Vastataan palveluiden kysynnän kasvuun. Lautakunnan valitsema tilatyöryhmä suunnittelee tarvittavia päiväkotitiloja ja arvioi niiden kuntoa. Säilytetään yksityisen ja kunnallisen palvelun prosentuaalinen suhde 29/71. Selvitetään yksityisen päivähoidon taloudellisen tuen muoto. Erityisvarhaiskasvatuksen suunnitelma toteutetaan ja päivitetään. Otetaan käyttöön sähköinen kirjautuminen päiväkodeissa. Toteuma ja poikkeamien perustelut Tilatyöryhmä on kokoontunut yhden kerran ja kuuli silloin Hauhola–Lehtikankaan monitoimitalon suunnittelusta. Päiväkotikierroksia jatkettiin kevättalvella 2014. Päiväkotiverkkosuunnitelman työstäminen aloitettiin. Yksityisen ja kunnallisen palvelun suhde on edelleen 29/71. Palveluseteliin siirtymistä on valmisteltu. Erityisvarhaiskasvatuksen suunnitelmaa on toteutettu ja päivitys on aloitettu. Sähköinen kirjautuminen on käytössä kaikissa kunnallisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Säästöä saatiin henkilöstömenoissa aikaistuneen eläköitymisen johdosta sekä siinä, että vakituista henkilöstöä pystyttiin käyttämään toisen vakituisen pitkissä sijaisuuksissa, kuten vanhempainvapaissa. Mittarit: toiminnan ja ohjelmien arviointi Mittarit: hoitopaikka järjestyy lakisääteisessä ajassa ja monitahoarviointi 2014 Mittarit: tilat/lapsi, kustannukset/lapsi/ hoitopaikka Kaupunginhallitus 31.3.2015 83 Henkilöstön aikaansaannoskyky Kannustetaan henkilöstöä osallistumaan kuntoutuksiin, kuntoremontteihin, täydennyskoulutuksiin ja työpaikkakiertoon. Pedagogisen johtamisen tuella henkilöstö suunnittelee ja toteuttaa hyvän päivähoitopäivän lapselle ja hyvän työpäivän itselleen ja työyhteisölleen. Sitoudutaan työyksikkökohtaisten työhyvinvointisuunnitelmien noudattamiseen ja arviointiin. Osallisuutta edistävät työpaikkapalaverit ja kehityskeskustelut toteutuvat säännöllisesti. Koulutettua henkilökuntaa on riittävästi. Työhyvinvointia ja työoloja kehittämällä vähennetään sairauspoissaoloja 5 % toimikauden aikana. Hankitaan ergonomisesti oikeanlaisia kalusteita, laaditaan toimivat työvuorot ja hyödynnetään tietotekniikkaa. Järjestetään Vakakatti syksyllä ja varhaiskasvatusmessut keväällä sekä 100vuotisjuhla henkilöstölle. Liikuntatapahtuma ja leikkikerhotoimijoiden tapahtuma järjestetään vuosittain. Toteuma ja poikkeamien perustelut Henkilöstö on osallistunut kuntoutuksiin hyvin. Työpaikkakierto on toteutunut hyvin. Täydennyskoulutuksia on järjestetty useita: Vakamessut 2014, pedagogisen johtajuuden koulutuspäivä, johdon ja asiantuntijoiden seminaari, esiopetuksen oppilastyön uudistuskoulutus, lastensuojelun velvoitteet, äänenkäytön koulutus. Tämän lisäksi henkilöstöä on osallistunut kiitettävästi Aikopan järjestämiin koulutuksiin. Työyksikkökohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat on tehty ja niitä on noudatettu ja arvioitu. Työpaikkapalaverit ovat toteutuneet pääsääntöisesti suunnitellusti. Henkilöstöä on palkattu vuokrafirman kautta lyhyisiin sijaisuuksiin, samoin lyhyitä sijaisuuksia ovat tehneet päiväkotiharjoittelijat. Ergonomisia kalusteita on hankittu, työvuorot laaditaan Titania-ohjelmalla. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet noin 20 %. Tapahtumat ovat toteutuneet. Liikkuen kasvava lapsi -hanke sai rahoituksen ja aloitti työnsä syyskuussa 2014. Maakunnallinen esiopetuksen opetussuunnitelmatyö aloitettiin. Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Henkilöstö 308 htv Lapsia päivähoidossa 2 312 (20.4. 2014) Lapsia päivähoidossa 1 814 (20.9.2014) kunnallisessa alle 3-vuotiaita 287 kunnallisessa yli 3-vuotiaita 1 011 yksityisessä alle 3-vuotiaita 153 yksityisessä yli 3-vuotiaita 363 Kotihoidon tuen saajia 594 Koulul. aamu- ja iltapäivätoiminta 395 omana toimintana 89 yhdistykset ym. järjestäjinä 172 seurakunta järjestäjänä 134 Oppilaita esiopetuksessa Hoitopaikka järjestyy lakisääteisessä ajassa = 100 % 2 Toimitilojen määrä 8,7m /lapsi Asiakastyytyväisyys (1–4) 3,66 Kehityskeskustelut käyty 100 % 318,6 2 207 2 138 314 1 021 144 377 456 462 216 (aamupäivä 108 + iltapäivä 108) 119 127 437 Kaupunginhallitus 31.3.2015 100 % 8 3,66 100 % 84 Varhaiskasvatus -tulosalue Talous 1000 € Myyntituotot 117 Muutettu TA 2014 117 Maksutuotot 2 779 2 779 2 625 154 270 270 313 -44 0 0 19 -19 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TA 2014 TA muutokset 2014 Toteutuma 1 - 12.2014 168 Poikkeama -52 Toiminatuotot 3 166 3 166 3 126 40 Henkilöstökulut -13 560 -105 -13 665 -12 865 -800 Palvelujen ostot -4 088 -26 -4 114 -3 548 -566 -239 -59 -298 -301 4 -6 892 -6 487 -405 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -6 892 -1 637 -98 -1 735 -1 696 -39 Toimintakulut -26 415 -288 -26 703 -24 898 -1 806 Toimintakate -23 249 -288 -23 537 -21 772 -1 766 -54 -73 19 -23 592 -21 844 -1 747 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kaupunginhallitus 31.3.2015 -54 -23 304 -288 85 Perusopetus Palvelun vaikuttavuus Perusopetuksen yhtenäistäminen jatkuu, jatketaan pedagogista kehittämistyötä kouluttamalla hankerahoituksen avulla pedagogisten prosessien ohjaajia. Mittarit: koulujen itsearviointi, valtakunnalliset kokeet, 2. asteen opiskelupaikkaa vaille jääneet Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Opetus on laadukasta ja oppimistulokset valtakunnan keskiarvon yläpuolella. Kodin ja koulun yhteistyö toimii. Lehtikankaan koulukeskuksen suunnittelu jatkuu. Mittarit: valtakunnalliset kokeet, vanhempainillat ja arviointikeskustelut Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Toimitaan hyvässä yhteistyössä toimialan muiden tulosalueiden ja kuntayhtymän kanssa. Tilojen käyttö on tehokasta, kouluissa toimii perusopetuksen lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminta, esiopetus, oppilaskerhoja ja vapaaajankäyttäjiä. Oppilaskuljetukset hoidetaan mahdollisimman taloudellisesti julkisin liikennevälinein ja järjestetään lain mukaisesti oppilaan asuinpaikka huomioiden. Toteuma ja poikkeamien perustelut Perusopetuksen yhtenäistämistä on jatkettu koulujen yhteissuunnittelulla ja yhteisten käytänteiden sopimisella. Pedagogisen kehittämistyön tueksi nimitetyt kahdeksan pedagogisten prosessien ohjaajaa (kesuttajaa) ovat kouluttautuneet hankerahoituksen avulla. Lukuvuoden työn itsearviointi on suoritettu keväällä 2014. Koulut ovat osallistuneet niihin valtakunnallisiin kokeisiin, joihin niitä on pyydetty. Kaikille pystyttiin tarjoamaan opiskelupaikka toisella asteella. Toteuma ja poikkeamien perustelut Opetus sekä kodin ja koulun yhteistyö ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Lehtikankaan koulukeskuksen suunnittelu on toteutunut osallistavasti ja hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Valtakunnallisissa kokeissa on menestyminen ollut vaihtelevaa. Vanhempainillat ja arviointikeskustelut on toteutettu suunnitellusti. Toteuma ja poikkeamien perustelut On toimittu suunnitellusti. Kerhotoiminta on ollut aktiivista (noin 1 700 tuntia kerhoja vuodessa). Oppilaskuljetusten kustannusten kasvu oli vain 0,5 % (6 000 euroa). Talouden toteumaa on seurattu ja raportoitu säännöllisesti. Kiinteistöjen käyttöaste on ollut erinomainen suurimmassa osassa koulukiinteistöjä. Mittarit: talouden toteuman seuranta, kiinteistöjen käyttöaste Laaditaan opetuskäytön tieto- ja viestintätekniikan strategia, jolla edistetään tieto- ja viestintätekniikan hankintoja sekä oppimisympäristöjen ja opetusmateriaalien kehittämistä, yhteistyössä toisen asteen koulutusliikelaitoksen sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Henkilöstön aikaansaannoskyky Osaamista parannetaan omalla alueella järjestettävällä suunnitelmallisella täydennyskoulutuksella. Peruskoulujen henkilökunta toimii tiimimäisesti. Osallistavalla johtamisella lisätään henkilöstön sitoutumista työhön, kehittämiseen ja vastuunkantoon. Kaupunginhallitus 31.3.2015 On toteutunut suunnitellusti. Toteuma ja poikkeamien perustelut On toteutunut suunnitellusti. 86 Työpaikkapalaverit ja kehittämiskeskustelut toteutetaan säännöllisesti. Mittarit Työpaikkapalaverit ovat pidetty säännöllisesti. Isommilla kouluilla (yli 40 opettajaa, avustajaa ja muuta henkilöstöä) kehityskeskustelujen käynti jokaisen työntekijän kanssa ei ole mahdollista vuosittain. Täydennyskoulutukseen on osallistuttu, mutta systemaattinen osallistumisen seuraaminen on vielä kehitteillä. Sairauspoissaoloja seurataan koko henkilöstön osalta. Kehityskeskustelut ovat suurimmaksi osaksi toteutuneet. Toteuma ja poikkeamien perustelut Henkilöstö 364 htv Kehityskeskustelut käyty 100 % 365,5 45,5 % Mittarit: täydennyskoulutukseen osallistuminen, sairauspoissaolojen seuranta, kehityskeskustelujen toteutuminen Perusopetus -tulosalue Talous 1000 € TA 2014 TA muutokset 2014 Myyntituotot 646 Muutettu TA 2014 646 Toteutuma 1 - 12.2014 714 Poikkeama Maksutuotot 0 0 1 -1 Tuet ja avustukset 262 262 646 -385 Muut toimintatuotot 46 46 95 -49 -68 Toimintatuotot 953 953 1 456 -502 Henkilöstökulut -20 147 -20 147 -19 690 -457 Palvelujen ostot -5 852 -5 852 -6 018 166 -810 -810 -797 -13 0 0 -0 0 -4 190 -4 190 -4 180 -9 Toimintakulut -30 999 -30 999 -30 686 -314 Toimintakate -30 046 -30 046 -29 230 -816 -187 -187 -255 68 -30 233 -30 233 -29 485 -748 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kaupunginhallitus 31.3.2015 87 Kulttuurilaitokset Palvelun vaikuttavuus Toteuttamalla kulttuuristrategiaa kulttuuripalvelut tukevat kuntalaisten hyvinvointia sekä Kajaanin kehittymistä elinvoimaiseksi maakuntakeskukseksi ja houkuttelevaksi opiskelu-, asuin-, yritys- ja matkailuympäristöksi. Toteuma ja poikkeamien perustelut Kulttuuristrategia on päivitetty ja sen toimenpiteiden toteutumista on seurattu kulttuurin johtoryhmässä. Toteutetaan kulttuuri- ja taidekasvatusta yhteistyössä sivistystoimialan sisällä sekä Kainuun soten kanssa tukemaan erityisryhmien hyvinvointia. Kainuun Museo: päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosryhmissä näyttelykävijöitä oli 989 Taidemuseo: Ryhmäkäyntejä 2 190 (päiväkodit, koulut, muut ryhmät), taidekasvatuksen sisältö on toteutettu kävijäryhmien erityistarpeiden mukaan. Kaukametsän opiston opetus suunnitellaan asiakaslähtöisesti ja vastaamaan paikallisiin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin ilmiöihin ja tilanteisiin. Kaukametsän opiston ja eri yhteistyötahojen kanssa järjestetyt tapahtumat ja luennot, osallistujia 2 079 Etäluennot: ACP:n välityksellä 12 luentoa Opiston opiskelijoiden osuus Kajaanin väestömäärästä 10,64 % ja kurssilaisten osuus 24 % Toteuma ja poikkeamien perustelut Kainuun Museo: tyytyväisyys vaihtuviin näyttelyihin 3,46 ja tyytyväisyys perusnäyttelyyn 3,58 Taidemuseo: Asiakaspalautetta on kerätty säännöllisesti, näyttelyihin on oltu pääosin erittäin tyytyväisiä / tyytyväisiä Kaukametsän opiston asiakastyytyväisyys 3,92/5 Kongressikeskus: kokoukset ja seminaarit 148 Kokouspaketit 4 kpl (Mamsellin kanssa) Kaukametsä–Kaukavesi-yhteisesite Mittarit: Kulttuurin johtoryhmä tarkistaa kulttuuristrategian toteutumisen kaksi kertaa vuodessa, yhteistyö sidosryhmien kanssa (Kajaanin Matkailu Oy, keskushallinto, kolmas sektori) Mittarit: kulttuurikasvatukseen osallistuneiden määrä ja toimintamuodot Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Palveluista kerätään järjestelmällisesti palautetta, jota analysoidaan ja käytetään kehittämisen pohjana. Mittarit: laadullinen asiakaspalaute ja arviot asteikolla 1-4 Kehitetään kokousmatkailun markkinointia tuotteistamalla Kaukametsän tilojen myyntiä yhdistämällä tarjontaan liikunta- ja kulttuuripalveluja. Mittarit: kokouspakettien toteutuminen ja myynnin määrä Kulttuuripalvelujen käyttöä ja tunnettavuutta ylläpidetään markkinoinnin sekä sisällön tuotannon yhteistyöllä kaupungin kulttuuritoimijoiden kesken. Markkinointiyhteistyö oli säännöllistä. Kajaanin kulttuuripalveluihin oltiin tyytyväisiä (museolla kerätyt vastaukset: 3,37) Asiakastyytyväisyystietoja kerätään säännöllisesti. Henkilöstö on ammattitaitoista ja palveluhenkistä. Kainuun Museo: tyytyväisyys asiakaspalveluun 3,71 Taidemuseo: Asiakaspalautteen perusteella asiakaspalveluun on oltu tyytyväisiä / erittäin tyytyväisiä Kaukametsän opiston kurssiarviointi 4,08/5 Ei ole toteutunut, koska ei ole saatu aikaa perustehtäviltä kehittämiseen. Mittarit: kävijämäärät, asiakaspalaute Mittarit: työyhteisön toimivuuskyselyn tulokset ja asiakaspalaute Lisätään kulttuuripalvelujen yhteistyötä yritysten kanssa ja tiedotetaan aktiivisemmin kulttuuriseteleistä ja muista yrityseduista Kaupunginhallitus 31.3.2015 88 Mittarit: yritysyhteistyökumppaneiden määrä, tätä kautta saadut asiakaskäynnit Historiaa ja henkilöitä esitellään eri tavoin ja elävöitetään jokirantaa sekä linnanrauniota sidosryhmien kanssa. Mittarit: tapahtumien toteutuminen, näkyvyys medioissa, asiakaspalaute Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Noudatetaan talous- ja henkilöstösuunnitelmaa ja kehitetään palveluja niitä vastaaviksi. Historiaa ja henkilöitä on esitelty mm. Kainuun Museossa ja Kaukametsän opistossa. Jokirannassa mm. Roudan järjestämä Kajaani Express, Puolustusvoimien järjestämä MILjazz ja Generaattorin järjestämä Kekripukin poltto Toteuma ja poikkeamien perustelut Kirjasto: -0,41 htv Mittarit: sopeuttamisohjelman toteuttaminen, htv2-luvun seuranta, kirjasto -1 htv, Kaukametsän opisto -0,5 htv Arvioidaan palveluiden tuottamistapoja ja laaditaan osana toimialan tavoitteiden toteuttamista selvitys tulosyksiköittäin ja palveluittain siitä, mitkä palvelut voidaan ulkoistaa joko osittain tai kokonaan yksityisen tai kolmannen sektorin tuotettavaksi. Osittain toteutunut ja palveluohjelmaa on muodostettu osaksi vuoden 2015 talousarviota uuden kaupunkistrategian suuntaviivojen mukaisesti. Jatketaan kulttuuritoimijoiden yhteistyötä, tilojen yhteiskäyttöä ja yhteismarkkinointia. Yhteismarkkinointi on ollut säännöllistä. Tiloja käytössä neliöitä 16 620 m². Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstön osaamista ylläpidetään suunnitelmallisella koulutuksella. Toteuma ja poikkeamien perustelut Kainuun Museo: koulutuspäiviä 30 Kirjasto: koulutuspäiviä 69 Kaukametsän opisto: koulutuspäiviä 35 Henkilöstön keskinäisellä yhteistoiminnalla lisätään työssä jaksamista ja edistetään työn tuottavuutta/ vaikuttavuutta. Kainuun Museo: säännölliset työpaikkakokoukset ja työryhmätyöskentely Taidemuseo: säännölliset henkilöstöpalaverit Kirjasto: Henkilöstöpalaverit Kaukametsän opisto: Säännölliset opiston johtoryhmän kokoukset ja ainealuetiimien kokoukset Työpaikkapalaverit ja kehityskeskustelut toteutuvat säännöllisesti, niillä edistetään työyhteisötaitojen kehittymistä ja niissä huomioidaan strategisten tavoitteiden toteuttaminen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kysymykset. Kainuun Museo: toteutunut Taidemuseo: toteutunut Kirjasto: toteutunut Kaukametsän kulttuuri- ja kokouspalvelut: toteutunut Kaukametsän opisto: toteutunut Mittarit: Itse tuotettujen ja muiden palvelutuottajien palvelujen määrän, taloudellisuuden sekä toiminnan laadun arviointi. Mittarit: yhteismarkkinointiin käytetyt resurssit, kävijämäärät, käytössä olevat neliöt Mittarit: koulutuspäivien määrä ja niihin käytetty taloudellinen resurssi Mittarit: yhteistoiminnan määrä ja tavat, asiakaspalaute, sairauspoissaolojen seuranta Mittarit: Kehityskeskustelut käydään jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa. Työpaikkapalaverit käydään vähintään kerran kuukaudessa. Kaupunginhallitus 31.3.2015 89 Mittarit Henkilöstö Kaukametsä 100 htv Kirjasto 32 htv Kainuun Museo 9,3 htv Taidemuseo 5,0 htv Kirjasto Asiakastyytyväisyys (1–4) Kehityskeskustelut käyty 100 % Lainaus/as 19,0 Kirjastokäynnit/as 9 Lainaus/htv 23 000 Taloudellisuus 1,55 Kainuun museo Asiakastyytyväisyys > 3,4 Kehityskeskustelut käyty 100 % Kävijät 4 800 Taidemuseo Asiakastyytyväisyys (1–4) 4 Kehityskeskustelut käyty 100 % Kävijät 5 900 Kaukametsän opisto Asiakastyytyväisyys (1–5) 4,10 Kehityskeskustelut käyty 100 % Opetustunnit 21 500 Kurssit 580 Opiskelijamäärä 3 700 Kurssilaisten määrä 7 500 Musiikkiopisto Opetustunnit 24 325 Opiskelijamäärä 1 100 Konserttitapahtumat < 100 Kongressikeskus Asiakastyytyväisyys (1–4) Tilaisuudet 400 Kävijät 60 000 Käyttötunnit 3 000 Kulttuuripalvelut Runoviikon kävijät 8 500 Muiden kulttuuritapahtumien kävijät 17 500 Kaupunginhallitus 31.3.2015 Toteuma ja poikkeamien perustelut 108,1 31,92 9,28 5,79 valtakunnallinen mittaus 3,6 94 % 18,7 8,4 22 218 1,58 vaihtuvat näyttelyt 3,46; asiakaspalvelu 3,71 100 % 4 000 3,8 (valituksia aukioloaikojen lyhentymisestä) 100 % 6 904 3,92 100 % 23 011 652 4 022 9 084 24 210 1 102 144 3,43 379 58 300 4 386 10 026 11 112 90 Kulttuurilaitokset -tulosalue Talous 1000 € Myyntituotot 176 Muutettu TA 2014 176 Maksutuotot 683 683 695 -12 Tuet ja avustukset 218 218 271 -53 Muut toimintatuotot TA 2014 TA muutokset 2014 Toteutuma 1 - 12.2014 199 Poikkeama -24 476 476 620 -144 Toimintatuotot 1 553 1 553 1 786 -232 Henkilöstökulut -5 391 -5 391 -5 455 64 Palvelujen ostot -950 -950 -918 -32 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -375 -375 -415 40 -21 -21 -21 1 Muut toimintakulut -1 670 -1 670 -1 675 5 Toimintakulut -8 407 -8 407 -8 485 78 Toimintakate -6 853 -6 853 -6 700 -154 -133 -133 -131 -3 -6 987 -6 987 -6 830 -157 Avustukset Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kaupunginhallitus 31.3.2015 91 Liikunta- ja nuorisopalvelut Palvelun vaikuttavuus Nuoret osallistuvat paikallisesti ja alueellisesti nuoria koskevaan päätöksentekoon. Mittari: osallisuuden toteutumisen arviointi (tilaisuudet, sisältö, osallistujat) Etsivän nuorisotyön ja monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston toiminnan vakiintuminen osaksi nuorisotyön arkipäivää Mittari: Toiminnan laadullinen ja määrällinen arviointi Ikäihmisten 70+-liikuntapassin käyttö vakiintuu. Mittari: Passin käytön aktiivisuus (määrät) Selvitetään VIP 9 -passin käytön mahdollisuudet nuorten liikuntaharrastusmahdollisuuksien edistämiseksi. Toteuma ja poikkeamien perustelut Sivistystoimiala on järjestänyt palvelujen arvioinnin yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa. Nuorisovaltuusto sekä oppilaskunnat ovat olleet mukana toimialan talousarvion tavoitteiden laadinnassa. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman arvioinnissa on kuultu nuorisovaltuustoa. Toiminta on ollut vaikuttavaa. 274 nuoresta 219 on ohjattu tarvitsemiinsa palveluihin ja 55 nuorta on vielä toimenpiteissä Liikuntapassin käyttö on vakiintunut. 70+ liikuntapassin käyttö on lisääntynyt uuden vesiliikuntakeskuksen myötä. Käyttö 14 425. Asia on kesken. Mittari: Passin käyttöönottaminen sen taloudelliset vaikutukset tiedostaen vuoden 2014 loppuun mennessä Vuosittain laadittavalla hyvinvointikertomuksella arvioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisprosessien toteutumista. Mittari: Kertomuksen toteuttaminen ja siihen sisältyvien mittareiden huomiointi kaupungin talousarvion laadinnassa Liikuntatoimi tekee selvityksen urheilukenttien kunnostustarpeista, esityksen kohteiden toteuttamisjärjestykseksi ja esittää vuodelle 2015 tarvittavan investointimäärärahan. Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyys ja asiakkaiden määrä Mittari: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset, toimintojen piirissä olevien asiakkaiden määrä / vuosi Liikunta- ja nuorisopalveluiden edustaja on ollut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän jäsenenä. Kaupungin hyvinvointityöryhmä on laatinut hyvinvointikertomuksen ja esittänyt edelleen sen huomioimista talousarvion 2015 laatimisen yhteydessä. Selvitys on tehty ja toimitettu edelleen ympäristötekniseen lautakuntaan toimenpiteitä varten. Toteuma ja poikkeamien perustelut Asiakastyytyväisyyskyselyt leiriläisille. Toimintojen piirissä asiakkaita 39 000 Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Tilojen käytön lisääminen yhteistyössä perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja kulttuurin toimijoiden kanssa Toteuma ja poikkeamien perustelut Tilojen yhteiskäyttö perusopetuksen kanssa on lisääntynyt. Lisätään yhteistyötä Kainuun soten, seurojen ja järjestöjen sekä kaupungin omien toimijoiden kanssa. Nuoriso-ohjaaja on opiskellut liikuntaneuvojaksi oman työn ohella. Opiskelun ohjaus ja TOP on tapahtunut Kainuun soten liikuntaryhmissä. Seuratoimijoiden kanssa on pidetty yhteistyöpalavereja. Yhteistyö on tiivistynyt Kainuun soten erityisliikunnan ja perhepalveluiden kanssa. Yhteistyö on lisääntynyt maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa. Toteuma ja poikkeamien perustelut On osallistuttu paikallisiin koulutuksiin. Mittari: Yhteistyön määrän ja laadun arviointi Mittari: Yhteistyön määrän ja laadun arviointi Henkilöstön aikaansaannoskyky Osaamista pidetään yllä suunnitelmallisella täydennys – Kaupunginhallitus 31.3.2015 92 ja jatkokoulutuksella. Nuoriso-ohjaaja on opiskellut liikuntaneuvojaksi oman työn ohella. Työpaikkapalaverit ja kehityskeskustelut toteutuvat säännöllisesti Työpaikkapalaverit ovat järjestetty säännöllisesti. Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Henkilöstö 9 htv 12,7 (Etsivä nuorisotyö 4 htv - OKM:n avustus 120 000 euroa = liikuntapalvelut 1,5 htv) Mittari: koulutukseen osallistumisen määrä ja käytetyt resurssit Mittari: työpaikkapalaverien ja kehityskeskustelujen määrällinen toteutuminen Nuorisotyö nuorisotilat 6 nuorisotilat 1 509 m2 nuoriso-avustukset 1,50 euroa/0–28-v. kävijämäärä tilaisuuksissa 58 000 josta nuorisotiloissa 41 000 Liikuntapalvelut tuettuun liikuntaan osallistuminen 18 500 liikunta-avustukset, 3,00 euroa/asukas josta seura-avustukset 2,35 euroa/asukas Asiakastyytyväisyys (1–4) > 3,3 Kehityskeskustelut käyty 100 % 1 509 1,36 57 000 39 000 29 241 3,03 2,37 Liikunta- ja nuorisopalvelut -tuosalue Talous 1000 € TA 2014 TA muutokset 2014 Muutettu TA 2014 Toteutuma 1 - 12.2014 Poikkeama Myyntituotot 0 0 5 -5 Maksutuotot 10 10 11 -0 130 130 132 -2 2 2 4 -2 Toimintatuotot 142 142 151 -9 Henkilöstökulut -562 -562 -531 -31 Palvelujen ostot -184 -184 -185 1 -43 -43 -34 -9 Avustukset -175 -175 -181 6 Muut toimintakulut -202 -202 -194 -8 Toimintakulut -1 166 -1 166 -1 124 -41 Toimintakate -1 024 -1 024 -974 -50 Tilikauden tulos -1 024 -1 024 -974 -50 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Kaupunginhallitus 31.3.2015 93 2.2.4 Ympäristötekninen toimiala Toimialan käyttötalous toteutui selvästi talousarviota paremmin. Investoinneissa ei tapahtunut merkittäviä ylityksiä. Toimialan uusi organisaatio ja johtosääntö hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Liikuntatoimen osalta päätöksenteko siirtyi vuodelle 2015. Henkilöstön ikärakenteessa on toimialalla tapahtumassa voimakas nuorentuminen. Vanhempi työntekijäpolvi on siirtymässä osa-aikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden ja pitkähköjen sairaslomien kautta vanhuuseläkkeelle. Nuorempia osaajia on rekrytoitu lähtevien tilalle. Talousarviossa asetettu henkilöstösuunnitelma tavoite 178,5 henkilötyövuotta on toteutunut noin 9 henkilötyövuotta parempana (htv2 oli 169,21 henkilöstöhallinnon tilastojen mukaan). Uuteen vesiliikuntakeskukseen rekrytoitiin kuusi liikunnanohjaajaa. Toukokuussa allekirjoitettiin UPM-Kymmene Oyj:n kanssa maanvaihtokirja, jolla UPM-Kymmene Oyj:n omistukseen siirtyi ns. Pohjan Sellun tontti ja Kajaanin kaupungin omistukseen noin sadan hehtaarin suuruinen Suvantolan alue ja Myötärinteentien varressa oleva noin sadan hehtaarin suuruinen Karankalahden rantaan rajoittuva alue. Maanvaihdolla kaupunki hankki omistukseensa merkittävät raakamaa-alueet, jotka mahdollistavat taajamarakenteen järkevän kehittämisen. Samalla tuettiin Renforsin Rannan yritysalueen kehittämistä. Maanvaihdon jälkeen muutettiin työn alla olevaa keskustaajaman uutta osayleiskaavaluonnosta. Keskustaajaman uuden osayleiskaavan lisäksi vireillä on ollut kaksi tuulivoimaosayleiskaavaa Kajaanin eteläosassa ja pieni osayleiskaavan muutos Kuluntalahdessa. Vuonna 2014 asemakaavoina ja asemakaavan muutoksina laillistuivat seuraavat asemakaavat: ns. Linnan lukion tontti, Pohjois-Kätön alue, ns. Terran kerrostalot Prisman eteen ja Raatihuoneentorin maanalainen pysäköinti. Uuden matkakeskuksen ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin vuoden 2014 lopussa. Uusi maankäyttöpoliittinen ohjelma vuosille 2014–2018 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Puistolan Harjukujan alueen tontit myytiin. Maata hankittiin ostamalla, vaihtamalla ja maankäyttösopimuksilla 2 097 226 m2 326 205 euron arvosta ja luovutettiin myymällä, vaihtamalla ja maankäyttösopimuksilla 2 138 170 m2 892 049 euron arvosta. Nämä luvut pitävät sisällään edellä mainitun UPM-Kymmene Oyj:n kanssa allekirjoitetun maanvaihdon. Myyntivoittoa maan myynnistä tuli 606 555 euroa. Pääosa myydystä maasta oli tontteja. Rakentamattomia tontteja koskevia tontinvuokrasopimuksia tehtiin kahdeksan ja vanhoja päättyviä tontinvuokrasopimuksia uusittiin 17. Rakentamattomia tontteja myytiin 13. Vuokrattuja tontteja myytiin kuusi. Uusi rakennusjärjestys hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Kiinteistöinsinööri Jari Säkkisen Aalto-yliopistossa Kajaanin kaupungin tilauksesta tekemä diplomityö ”Rakennusrekisteripidon kehittämisen suuntaviivat vertailevasta prosessinäkökulmasta” hyväksyttiin arvosanalla erittäin hyvä. Rakennustarkastaja Hannu Leskisen Aalto-yliopiston rakennusvalvonnan kehittämisohjelmaan (RVK-2014) tekemä opinnäytetyö ”Ylikunnallinen rakennusvalvonta Kainuussa” hyväksyttiin. Rakennusvalvonnan arkiston digitalisointi jatkuu. Valmistuneet rakennukset ja myönnetyt rakennusluvat 2005–2014, m 3 Kaupunginhallitus 31.3.2015 94 Ympäristönsuojelun suoritetietoja 2010–2014 Käsitellyt lupahakemukset ja -ilmoitukset Lausunnot Tarkastukset Yhteensä 2010 40 26 138 204 2011 61 12 114 187 2012 33 26 93 152 2013 45 19 103 167 2014 40 20 89 149 Kunnallistekniikan investoinnit kohdistuivat pääosin Kajaanin Vesi -liikelaitoksen kanssa yhdessä toteutettuihin kadun ja vesihuollon saneerauksiin. Harjukuja rakennettiin tammi-helmikuun aikana. Rajavartioston alueen kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyi maaliskuussa. Alueelle rakennettiin Rajakatu, Kerhokuja, Leirimäenkaari, Rajapolku ja Rajamiehenpolku. Petäisenrannan kaavamuutosalueen kadunrakennustöiden viimeistelyt tehtiin kesän aikana. Syväojankadun saneeraus tehtiin elo-syyskuun aikana. Lehtikankaan alueella valmistui Sivukadun ja Pihkapolun saneeraus. Koivukosken sillan kunnostuksen 2. vaihe toteutettiin kesän aikana. Siltaan uusittiin reunapalkit, kaiteet ja valaistus. Tontunkujan saneeraus tehtiin lokamarraskuun aikana. Paltaniemen uima- ja venerannan kunnostus käynnistyi kevättalvella. Uimarantaa ruopattiin, rakennettiin uusi hiekkaranta venesataman aallonmurtajan viereen sekä kunnostettiin pysäköintialue ja talvisäilytysalue. Väinämöisenkadun pilaantuneiden maiden poisto saatiin pääosin valmiiksi. Vimpelin urheilukentän kunnostaminen aloitettiin syyskuussa. Keskusta-alueen pysäköintimittarit uusittiin lokamarraskuussa. Yksityisteiden peruskorjausavustuksia myönnettiin 66 000 euroa ja kunnossapitoavustuksia 55 000 euroa. Tilapalvelun tulosyksiköiden perustehtävät pystyttiin hoitamaan ja pääosin toteuttamaan palvelusohjelman toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalouden toimintakate toteutui noin 315 000 euroa talousarviota paremmin. Talousarviota parempi tulos johtuu energiakustannusten alittumisesta lämmitystarpeeltaan poikkeuksellisen vuoden takia. Rakennuskantaa myytiin ja purettiin 5 150 m² (-2,9 %). Vesiliikuntakeskus on ollut käytössä joulukuusta 2013 lähtien ja käyttöönottoa, toiminnan aloittamista sekä tarjottavia palveluita voidaan pitää onnistuneena. Vesiliikuntakeskuksen kävijämäärä vuonna 2014 oli noin 292 300, joka ylittää tavoitteen 250 000 selvästi. Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli 4 930 000 euroa, investointien toteutuma oli 4 616 000 euroa. Merkittävimpinä hankkeina peruskorjattiin Kajaanin lukion ja kaupungintalon ruokalakeittiöt. Hauhola–Lehtikangas-koulukeskuksen (HauLe-hanke) suunnittelua tehtiin hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti ja suunnitelmat valmistuvat vuoden 2015 helmikuussa. Liikuntalaitosten kävijämäärät kasvoivat Kajaanihallilla ja vähenivät jäähallilla sekä Otanmäen urheilutalossa ja maauimalassa. Kajaanihallilla kävijöitä oli 235 930, jäähallilla 204 150, vesiliikuntakeskuksessa 292 330 ja Otanmäessä 10 050. Kokonaiskävijämäärä oli vuonna 2014 noin 742 500 (581 400 vuonna 2013). Palvelun vaikuttavuus Rajavartioston ja Harjukujan asemakaavan muutosalueiden rakentaminen alkaa. Keskustaajaman osayleiskaava asetetaan luonnoksena nähtäville. Matkakeskuksen asemakaava tuodaan valtuustokäsittelyyn. Paltaniemen venesataman peruskorjaus käynnistyy. Kaupunginhallitus 31.3.2015 Toteuma ja poikkeamien perustelut Harjukujan tontit ovat pääasiallisesti rakentuneet. Rajavartioston uusi kunnallistekniikka on lähes valmis. Luonnos on valmistumassa ja asetetaan nähtäville vuonna 2015. Viivästys johtuu osin yllä mainitun UPM-Kymmene Oyj:n kanssa tehdystä maanvaihdosta ja osin pitkästä sairaslomasta. Matkakeskuksen suunnittelu on käynnistetty vuoden 2014 lopussa. Viivästys johtui poikkeamislupia valmistelevan kaavasuunnittelijan pitkästä sairaslomasta. Kaavoitusarkkitehti joutui keskittymään poikkeamislupien valmisteluun. Korjaus on viimeistelyä vaille valmis. 95 Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Kuntatekniikan asiakastyytyväisyystutkimus tehdään vuonna 2014. Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Toimialan palvelutuotannon taloudellisuus tutkitaan. Tavoitteena on löytää taloudellisesti tehokkaimmat toimintatavat. Henkilöstön aikaansaannoskyky Rekrytoidaan eläkkeelle siirtyvän toimitusinsinöörin tilalle kiinteistöinsinööri. Mittarit Henkilöstö 178,5 htv Asiakastyytyväisyys (1–5) 3 Kehityskeskustelut käyty 100 % Toteuma ja poikkeamien perustelut Tutkimus on tehty ja tulokset käsitelty ympäristöteknisessä lautakunnassa syksyllä 2014. Toteuma ja poikkeamien perustelut Taloudellisuutta on selvitelty. Toimintatapoja kehitetään koko ajan keskittämällä toimintoja suurempiin yksiköihin ja vähentämällä toimipaikkoja. Toteuma ja poikkeamien perustelut On rekrytoitu. Toteuma ja poikkeamien perustelut 169,21. Jokainen rekrytointipäätös on tehty tarkan tarveharkinnan jälkeen. FCG:n Yhdyskuntatekniset palvelut 2014 -kyselytutkimus: talvihoito 3,46, puistojen hoito 3,40 ja katuvalaistus 4,14 noin 90 % Ympäristötekninen toimiala Talous 1000 € Myyntituotot 2 813 Muutettu TA 2014 2 813 Maksutuotot 1 687 1 687 1 749 -62 2 2 81 -80 Muut toimintatuotot 19 739 19 739 19 827 -88 Toimintatuotot 24 241 24 241 24 074 166 638 638 956 -319 Tuet ja avustukset valmistus omaan käyttöön Valmistus omaan käyttöön TA 2014 TA muutokset 2014 Toteutuma 1 - 12.2014 2 417 Poikkeama 396 638 638 956 -319 Henkilöstökulut -8 783 -8 783 -8 315 -469 Palvelujen ostot -5 452 -5 452 -6 123 672 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 424 -6 424 -6 023 -400 -415 -415 -445 30 Avustukset -5 120 -5 120 -5 216 95 Toimintakulut Muut toimintakulut -26 195 -26 195 -26 123 -72 Toimintakate -1 316 -1 316 -1 092 -225 Poistot ja arvonalentumiset -8 022 -8 022 -8 462 441 Tilikauden tulos -9 338 -9 338 -9 554 216 Tekninen hallinto Ympäristötekninen toimiala ostaa hallinto- ja talouspalvelut keskushallinnolta. Tekninen hallinto -tulosalue käsittää vain luottamushenkilöhallinnon eli ympäristöteknisen lautakunnan ja sen lupajaoston. Ympäristötekninen lautakunta ja lupajaosto kokoontuivat molemmat yhdeksän kertaa. Lautakunnassa käsiteltiin 145 asiaa, joista jätettiin neljä oikaisuvaatimusta. Lupajaostossa käsiteltiin 82 asiaa, joista jätettiin kaksi oikaisuvaatimusta. Kaupunginhallitus 31.3.2015 96 Tekninen hallinto -tulosalue Talous 1000 € TA 2014 TA muutokset 2014 Muutettu TA 2014 Toteutuma 1 - 12.2014 Poikkeama Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 -10 0 -0 Toiminatuotot 0 0 -9 10 Henkilöstökulut -52 -52 -90 38 Palvelujen ostot -66 -66 -81 15 Muut toimintatuotot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut 0 10 -1 -1 -0 -1 -260 -260 -325 65 -1 -1 -13 12 Toimintakulut -380 -380 -510 130 Toimintakate -380 -380 -520 140 Tilikauden tulos -380 -380 -520 140 Kaupunginhallitus 31.3.2015 97 Ympäristö ja maankäyttö Palvelun vaikuttavuus Keskustaajaman yleiskaava etenee luonnosvaiheeseen. Matkakeskuksen asemakaava viedään valtuustokäsittelyyn. Pohjois-Kätön asemakaava viedään valtuustokäsittelyyn. Maankäyttöpoliittisen ohjelman vienti valtuustokäsittelyyn Uusittu rakennusjärjestys hyväksytään valtuustossa. Ympäristönsuojelumääräykset hyväksytään valtuustossa. Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Internet-karttapalvelun vaihtaminen Uuden tonttipörssin käyttöön otto Palvelun sujuvuus ja taloudellisuus Uuden sähköisen metsätaloussuunnitelman käyttöön otto. Uuden metsätaloussuunnitelman vuositavoitteiden toteuttaminen. Henkilöstön aikaansaannoskyky Kiinteistöinsinöörin rekrytointi Henkilökunnan perehdyttäminen tehtäviin Mittarit Henkilöstö 31,0 htv Asiakastyytyväisyys (1–4) 3 Kehityskeskustelut käyty 100 % Kaupunginhallitus 31.3.2015 Toteuma ja poikkeamien perustelut Yleiskaavaluonnosta jouduttiin muuttamaan Kajaanin kaupungin ja UPM-Kymmene Oyj:n välisen maanvaihtokirjan allekirjoittamisen jälkeen kesällä 2014. Yleiskaavaluonnoksen nähtäville pano on viivästynyt viranhaltijan pitkähkön sairausloman vuoksi. Uuden matkakeskuksen suunnittelun käynnistyskokous on pidetty 12.11.2014. Hanke on viivästynyt kaavasuunnittelijan pitkän sairausloman vuoksi. Kaavoitusarkkitehti joutui valmistelemaan kaavasuunnittelijan työtehtäviin kuuluvat poikkeamisluvat. Pohjois-Kätön asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Maankäyttöpoliittinen ohjelma vuosille 2014–2018 on hyväksytty valtuustossa syksyllä 2014. Uusi rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Luonnos ympäristönsuojelumääräyksiksi on valmistunut. Luonnosta ei ole viety luottamushenkilökäsittelyyn, koska on odotettu vesihuoltolain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen muutosten mahdollista vaikutusta hyväksyttäviin ympäristönsuojelumääräyksiin. Toteuma ja poikkeamien perustelut Uusi internet-karttapalvelu on otettu käyttöön. Uusi tonttipörssi on otettu käyttöön syksyllä 2014 Toteuma ja poikkeamien perustelut Uuden metsätaloussuunnitelman käyttöön otto on myöhästynyt suunnitelmaa laativan konsultin toimenpiteiden vuoksi. Suunnitelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2015. Toteuma ja poikkeamien perustelut Kiinteistöinsinööri on rekrytoitu 1.4.2014. Perehdyttämistä on jatkettu ”vierihoitona”, mentorointina ja erityiskoulutuksin. Toteuma ja poikkeamien perustelut 28,39. Poikkeama johtuu siitä, että sijaisia ei ole palkattu ja rekrytointitarve on mietitty tarkasti. Asiakastyytyväisyyttä ei ole mitattu. 95 %. Poikkeama johtuu siitä, että muutama työntekijä on ollut niin pitkällä sairaslomalla, ettei hän ole ollut koko vuonna töissä. 98 Ympäristö ja maakäyttö -tulosalue Talous 1000 € Myyntituotot 522 Muutettu TA 2014 522 Maksutuotot 417 417 332 85 2 560 2 560 2 897 -337 Muut toimintatuotot TA 2014 TA muutokset 2014 Toteutuma 1 - 12.2014 393 Poikkeama 129 Toimintatuotot 3 499 3 499 3 621 -123 Henkilöstökulut -1 865 -1 865 -1 686 -179 Palvelujen ostot -475 -475 -561 86 -11 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -45 -45 -33 -119 -119 -177 58 -2 504 -2 504 -2 458 -46 Toimintakate 995 995 1 164 -169 Poistot ja arvonalentumiset -37 -37 -35 -2 Tilikauden tulos 958 958 1 129 -171 Muut toimintakulut Toimintakulut Kaupunginhallitus 31.3.2015 99 Kunnallistekniikka Palvelun vaikuttavuus Parempi kaupunkikeskusta -projekti etenee. Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Laatutasosta joudutaan tinkimään tiukentuvan talouden johdosta, jonka seurauksena myös asiakastyytyväisyys voi laskea. Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Kevennetyn laatujärjestelmän laatiminen aloitetaan. Henkilöstön aikaansaannoskyky Rekrytoidaan seuraavat henkilöt: kuljettaja ja kunnossapitotyöntekijä/rakentaja katuyksikköön, kunnossapitotyöntekijä puistot ja liikunta-alueet -yksikköön. Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Kyynäspäänpuiston saneeraus aloitettiin syksyllä 2014. Henkilöstö 71 htv Asiakastyytyväisyys (1–5) > 3 67,8 Osallistuttiin FCG:n asiakastyytyväisyyskyselyyn. Kyselyn tulos täytti asetetut tavoitteet noin 90 % Kehityskeskustelut käyty 100 % Toteuma ja poikkeamien perustelut Laatu- ja palvelutason lasku on näkynyt asiakastyytyväisyyskyselyssä. Toteuma ja poikkeamien perustelut Laatujärjestelmän laatimista ei keritty aloittamaan. Toteuma ja poikkeamien perustelut Suunnitellut rekrytoinnit toteutuivat. Toteuma ja poikkeamien perustelut Kunnallistekniikka -tulosalue Talous 1000 € Myyntituotot 1 163 Muutettu TA 2014 1 163 Maksutuotot 325 325 283 41 2 2 69 -67 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut TA 2014 TA muutokset 2014 Toteutuma 1 - 12.2014 852 Poikkeama 312 526 526 437 88 2 016 2 016 1 641 375 638 638 734 -96 -3 623 -3 623 -3 442 -181 149 Palvelujen ostot -2 121 -2 121 -2 269 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 165 -1 165 -1 250 85 -155 -155 -120 -35 Avustukset Muut toimintakulut -1 119 -1 119 -943 -177 Toimintakulut -8 184 -8 184 -8 024 -159 119 Toimintakate -5 530 -5 530 -5 650 Poistot ja arvonalentumiset -3 679 -3 679 -3 775 96 Tillikauden tulos -9 210 -9 210 -9 425 215 Kaupunginhallitus 31.3.2015 100 Tilapalvelu Tulosyksiköiden perustehtävät pystyttiin hoitamaan ja pääosin toteuttamaan palveluohjelman toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalouden toimintakate toteutui noin 315 000 euroa talousarviota paremmin. Talousarviota parempi tulos johtuu energiakustannusten alittumisesta lämmitystarpeeltaan poikkeuksellisen vuoden takia. Rakennuskantaa myytiin ja purettiin 5 150 m² (-2,9 %). Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli 4 930 000 euroa, investointien toteutuma oli noin 4 616 000 euroa. Merkittävimpinä hankkeina peruskorjattiin Kajaanin lukion ja kaupungintalon ruokalakeittiöt. Hauhola–Lehtikangas-koulukeskuksen (HauLe-hanke) suunnittelua tehtiin hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti ja suunnitelmat valmistuvat vuoden 2015 helmikuussa. Liikuntalaitosten kävijämäärät kasvoivat Kajaanihallilla ja pienenivät jäähallilla sekä Otanmäen urheilutalossa ja maauimalassa. Kajaanihallilla kävijöitä oli 235 930, jäähallilla 204 150, vesiliikuntakeskuksessa 292 330 ja Otanmäessä 10 050. Kokonaiskävijämäärä oli vuonna 2014 noin 742 500 (noin 581 400 vuonna 2013). Palvelun vaikuttavuus Peruskorjausinvestointien taso 5,0 milj. euroa. Rakennusinvestoinneissa esitetään sitovuustason muutosta siten, että alle 1 milj. euron hankkeissa sitovuustasona on tulosalue/ryhmä, jolle tehdään ohjeellinen hankelista kustannusarvioineen. Hauhola–Lehtikangas-koulukeskuksen suunnittelu ja toteuttamisen valmistelu Toteuma ja poikkeamien perustelut Peruskorjausinvestoinnit olivat vuonna 2014 noin 4,2 milj. euroa pois lukien Vesiliikuntakeskus ja HauLe-hanke eli investointitaso oli tarvetta pienempi. Vuoden 2014 investointiosa talonrakennuksen osalta on esitetty, käsitelty ja hyväksytty tällä tavalla. Suunnittelua ja tarvittavia selvityksiä on tehty koko vuosi hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti, suunnitelmat valmistuvat vuoden 2015 alussa. Talousarvioon on otettu huomioon vesi- Vesiliikuntakeskuksen vaikutus tilapalvelun toimintakatteeliikuntakeskuksen toiminta, jonka vaiku- seen oli yli 900 000 euroa (toimintakate entinen uimahalli vrt. tus tilapalvelun toimintakatteeseen on vesiliikuntakeskus). Vesiliikuntakeskuksen tulot sekä menot yli 700 000 euroa. Vesiliikuntakeskuksen ylittyivät talousarvioon nähden, toimintakate oli vuonna 2014 tuottoihin ja kuluihin liittyy uutena toinoin -1 430 000 euroa (talousarvio noin - 1 190 000 euroa). mintana epävarmuutta. Vesiliikuntakeskuksen onnistunut käyttöönotto ja monipuoliset sekä toimivat palvelut. Kävijämäärätavoite (250 000) on kaksinkertainen vanhaan halliin verrattuna. Vesiliikuntakeskus on ollut käytössä joulukuusta 2013 lähtien ja käyttöönottoa, toiminnan aloittamista sekä tarjottavia palveluita voidaan pitää onnistuneena. Vesiliikuntakeskuksen kävijämäärä vuonna 2014 oli noin 292 300, joka ylittää tavoitteen selvästi. Tilapalvelu hoitaa Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen (VILAKE) noin 70 900 m²:n valtiolta luovutuksena tulleen rakennuskannan rakennuttamis- ja asiantuntijatehtävät, kiinteistönhoidon ja kunnossapidon. Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyttä kiinteistönhoitoja kunnossapitopalveluissa mitataan 2014. Nykyinen rakennusten hoidon ja kunnossapidon taso säilytetään. Tilapalvelu on hoitanut Vilakkeen kiinteistönpitoon liittyvät keskeiset tehtävät. Kaupunginhallitus 31.3.2015 Toteuma ja poikkeamien perustelut Mitataan vuoden vaihteessa, tulokset saadaan vuoden 2015 alussa. Taso on säilytetty. 101 Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Tyhjät, vajaakäyttöiset tai korjauskelvottomat tilat pyritään ensisijassa myymään tai purkamaan. Rakennuskantaa sopeutetaan palvelutarpeen mukaiseksi (-1,0 %). Talonrakennushankkeiden projektinhallintasovellus käytössä merkittävissä hankkeissa Energian seurannassa ja käytön tehostamisessa tarvittavan järjestelmän käyttöönotto Viranhaltijan- ja lautakunnan päätösvallassa olevat maksut, vuokrat ja korvaukset tarkistetaan. Toimialan palvelutuotannon taloudellisuus tutkitaan. Tavoitteena on löytää taloudellisesti tehokkaimmat toimintatavat. Tilaohjelma valmis. Henkilöstön aikaansaannoskyky Toteutetaan henkilöstösuunnitelmaa, jossa hyödynnetään osa luonnollisesta poistumasta ja rekrytoidaan tarvittavat henkilöt. Vesiliikuntakeskuksen toiminnan käynnistyminen ja palveluiden tuottaminen pääosin omana työnä aiheuttaa kuuden lisähenkilön rekrytoinnin (4 uimavalvojaa/opettajaa ja 2 uimaopettajaa), keskeiset tukipalvelut ostetaan sisäisesti Mamselli-liikelaitokselta Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Näin on menetelty. Kaupungin omistamia rakennuksia myytiin ja purettiin 5 150 m2 (- 2,9 %). Henkilöstö 76,5 htv Asiakastyytyväisyys (1–5) - kiinteistönhoito 3,9 - kunnossapito 3,5 Kehityskeskustelut käyty 100 % Keskivuokra 7,2 euroa/m²/kk Tilat 177 800 m² (-1,0 %) (31.12.) (ei sis. Vilake ja Kajaanin Vesi) 70,3 tulokset 2015 alussa Kaupunginhallitus 31.3.2015 Projektinhallintasovellus on otettu käyttöön HauLehankkeessa alusta lähtien ja sitä käytetään jatkossa kaikissa merkittävissä rakennushankkeissa. Järjestelmän käyttöönotto siirtyy vuodelle 2015 käyttöönottoon liittyvien osapuolten viivästymisten sekä energiantoimittajien lukematiedon toimittamisvalmiuden vuoksi. On tarkistettu. Valmistauduttiin ympäristöteknisen toimialan organisaatiomuutokseen, jossa liikuntalaitokset-tulosyksikkö siirtyi tilapalvelusta kunnallistekniikka ja liikunta –tulosalueelle vuoden 2015 alusta lukien. Selvitys siirtyy vuodelle 2015. Toteuma ja poikkeamien perustelut Henkilöstösuunnitelmaa on noudatettu, henkilöstön määrä (HTV2) tavoitetta pienempi. Vesiliikuntakeskukseen on rekrytoitu kuusi liikunnanohjaajaa ja määräaikainen hallimestari. Keskeisistä tukipalveluista on tehty palvelusopimus Mamsellin kanssa. Toteuma ja poikkeamien perustelut 90 % 7,1 euroa 173 500 102 Tilapalvelu -tulosalue Talous 1000 € Myyntituotot 1 128 Muutettu TA 2014 1 128 Maksutuotot 945 945 Tuet ja avustukset TA 2014 TA muutokset 2014 Toteutuma 1 - 12.2014 1 172 1 134 Poikkeama -44 -189 0 0 23 -23 Muut toimintatuotot 16 653 16 653 16 493 161 Toimintatuotot 18 726 18 726 18 821 -95 223 -223 -147 Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut -3 243 -3 243 -3 096 Palvelujen ostot -2 789 -2 789 -3 211 422 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 213 -5 213 -4 740 -473 Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kaupunginhallitus 31.3.2015 -3 881 -3 881 -4 083 202 -15 127 -15 127 -15 130 3 3 599 3 599 3 914 -315 -4 306 -4 306 -4 652 347 -707 -707 -739 32 103 2.2.5 Kainuun pelastuslaitos -toimiala Toimenpiteet Palvelun vaikuttavuus Valvontasuunnitelman toteutus ja asiakaspalaute Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Reaaliaikainen sisäinen valvonta Pronton ja Merlotin kautta Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Palvelutason ja talouden tasapaino Henkilöstön aikaansaannoskyky Toimintakykytestaus sekä osallistuminen jatko- ja täydennyskoulutukseen Mittarit Henkilöstö 67 htv Asiakastyytyväisyys (1–5) Työyhteisön toimivuus (1–4) Kehityskeskustelut käyty 100 % Toteuma ja poikkeamien perustelut Valvontasuunnitelma on toteutunut odotetusti (92 ). Palaute asiakkailta on ollut hyvää. Toteuma ja poikkeamien perustelut Valvonta ja asiakirjojen laatu on hyvää ja korjausmääräyksiä seurataan reaaliaikaisesti. Toteuma ja poikkeamien perustelut Palvelutaso ja talous ovat tasapainossa Toteuma ja poikkeamien perustelut Pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö on osallistunut toimintakykytestaukseen sekä koulutukseen. Toteuma ja poikkeamien perustelut 67 4,04 3,11 100 % Kainuun Pelastuslaitos -toimiala Talous 1000 € 4 051 Muutettu TA 2014 4 051 Toteutuma 1 - 12.2014 3 828 21 21 105 -84 Tuet ja avustukset 24 -24 Muut toimintatuotot 10 -10 Myntituotot Maksutuotot TA 2014 TA muutokset 2014 Poikkeama 223 Toimintatuotot 4 072 4 072 3 968 104 Henkilöstökulut -5 471 -5 471 -5 173 -297 Palvelujen ostot -741 -741 -879 138 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -448 -448 -401 -46 Muut toimintakulut -788 -788 -856 68 Toimintakulut -7 447 -7 447 -7 310 -137 Toimintakate -3 375 -3 375 -3 342 -33 -255 -255 -259 4 -3 630 -3 630 -3 601 -29 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kaupunginhallitus 31.3.2015 104 Pelastustoimen tehtävät vuosittain Onnettomuustyyppi (ensisijainen) Rakennuspalo Rakennuspalovaara Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Liikenneonnettomuus Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä Muu tarkastus-/varmistustehtävä Ensivastetehtävä Ihmisen pelastaminen Eläimen pelastaminen Vahingontorjuntatehtävä Avunantotehtävä Virka-aputehtävä Yhteensä Kaupunginhallitus 31.3.2015 2014 50 39 83 41 33 315 54 8 2013 53 50 79 42 32 246 38 8 Yhteensä 103 89 162 83 65 561 92 16 266 54 156 334 65 24 175 68 19 1784 249 41 144 251 63 23 127 59 14 1519 515 95 300 585 128 47 302 127 33 3303 105 2.2.6 Kaupungin tilinpäätöslaskelmat Kaupungin tuloslaskelma ulkoiset tuotot ja kulut, ilman liikelaitoksia 1000 euroa 2014 2013 27 652 -223 422 956 -194 813 28 687 -218 331 578 -189 066 137 144 63 776 135 261 63 738 4 804 2 758 -1 251 -135 12 282 1 224 5 662 -1 222 -120 15 477 Poistot ja arvonalentumiset -9 262 -8 953 Satunnaiset tuotot ja kulut 4 326 79 367 7 347 -2 062 85 891 25 5 285 85 916 Toimintatuotot Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kaupunginhallitus 31.3.2015 106 Kaupungin rahoituslaskelma ilman liikelaitoksia 1000 euroa 2014 2013 12 282 4 326 -208 16 400 15 478 79 366 -77 595 17 249 -15 818 477 4 870 -10 471 -45 089 1 383 79 986 36 280 5 929 53 529 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset -431 140 -291 -62 271 144 -62 127 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset 0 -11 851 2 706 -9 145 19 245 -11 493 -10 071 -2 319 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta -11 311 -20 747 25 701 -38 745 Rahavarojen muutos -14 818 14 784 294 15 112 -14 818 15 112 328 14 785 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Kaupunginhallitus 31.3.2015 107 Kaupungin tase ilman liikelaitoksia 1000 euroa 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 282 697 447 32 415 280 989 553 75 478 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 155 621 32 610 75 912 39 596 3 579 1 136 2 788 155 216 32 639 76 832 38 193 3 600 1 136 2 816 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset 126 629 56 293 69 846 490 125 220 55 175 69 551 494 141 2 139 189 4 185 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 16 944 13 13 22 776 14 14 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 16 637 1 226 889 337 15 411 2 009 1 201 12 201 7 650 540 39 501 7 110 2 161 1 499 3 450 Rahat ja pankkisaamiset 294 15 112 VASTAAVAA YHTEENSÄ 299 782 303 954 VASTAAVAA TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Kaupunginhallitus 31.3.2015 108 VASTATTAVAA 2014 2013 191 585 122 504 124 63 672 5 285 186 317 122 504 141 -22 244 85 916 2 666 566 2 100 2 100 587 587 0 0 435 16 139 280 487 4 185 298 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Pitkäaikiset konsernivelat Lainat julkisyhteisöiltä 105 096 77 403 49 325 24 900 3 178 116 563 87 307 59 225 24 203 3 879 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 27 693 12 607 701 633 4 087 1 009 8 656 29 256 11 149 701 0 4 529 4 203 8 674 299 782 303 954 1000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraus TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Kaupunginhallitus 31.3.2015 109 2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 2.3.1 Peruskaupungin käyttötalouden toteutuminen Kaupungin käyttötalouden toteutuma sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Talous 1 000 € Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaankäyttöön Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Sote -kuntayhtymän maskuos Kainuun liiton maksuos. Aineet tarvikeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokat Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Käyttätalouden tulos Kaupunginhallitus 31.3.2015 11 005 5 237 1 745 19 596 934 20 529 38 516 TA Muutosten jälkeen 2014 11 005 5 237 1 745 19 596 934 20 529 38 516 638 TA 2014 TA muutokset 2014 -59 785 -43 123 -16 661 -146 330 -123 226 -1 224 -8 465 -12 564 -13 876 -444 -14 320 -241 465 -202 311 -8 785 -211 096 -105 -105 -33 -59 7 -98 -98 -288 -288 -288 Toteutuma 1-12.2014 Poikkeama 11 577 5 165 2 417 19 389 1 492 20 881 40 040 -572 72 -672 207 -558 -352 -1 524 638 956 -319 -59 890 -43 228 -16 661 -146 363 -123 226 -1 224 -8 524 -12 557 -13 974 -444 -14 418 -241 753 -202 599 -8 785 -211 384 -58 166 -41 962 -16 204 -142 286 -117 971 -1 190 -8 135 -12 653 -13 730 -840 -14 570 -235 810 -194 813 -9 262 7 347 -1 724 -1 266 -458 -4 077 -5 255 -34 -390 95 -244 396 152 -5 943 -7 786 477 -7 309 110 2.3.2 Peruskaupungin tuloslaskelmaosan toteutuminen Kaupungin tuloslaskelmaosan toteutumisvertailussa liikelaitoksia ei yhdistellä muuhun talouteen rivi riviltä. Liikelaitosten maksama sijoitetun pääoman tuotto esitetään rivillä korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta. Toteutumisvertailuun sisältyvät myös kaikkien tulosalueiden väliset kaupungin sisäiset erät, joten tässä esitettävä tulosaskelma poikkeaa näiltä osin tilinpäätöksen mukaisesta virallisesta vuoden 2014 tuloslaskelmasta. Kaupungin tuloslaskelmaosan toteutuminen sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Talous 1 000 € Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaankäyttöön Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Sote -kuntayhtymän maskuos Kainuun liiton maksuos. Aineet tarvikeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokat Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos 11 005 5 237 1 745 19 596 934 20 529 38 516 TA Muutosten jälkeen 2014 11 005 5 237 1 745 19 596 934 20 529 38 516 638 TA 2014 TA muutokset 2014 -59 785 -43 123 -16 661 -146 330 -123 226 -1 224 -8 465 -12 564 -13 876 -444 -14 320 -241 465 -202 311 137 000 63 000 3 030 3 089 -1 424 -60 4 635 2 324 -8 785 -105 -105 -6 461 -288 -33 -59 7 -98 -98 -288 -288 -288 Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kaupunginhallitus 31.3.2015 -6 461 -288 Toteutuma 1-12.2014 Poikkeama 11 577 5 165 2 417 19 389 1 492 20 881 40 040 -572 72 -672 207 -558 -352 -1 524 638 956 -319 -59 890 -43 228 -16 661 -146 363 -123 226 -1 224 -8 524 -12 557 -13 974 -444 -14 418 -241 753 -202 599 137 000 63 000 3 030 3 089 -1 424 -60 4 635 2 036 -8 785 0 -6 749 -58 166 -41 962 -16 204 -142 286 -117 971 -1 190 -8 135 -12 653 -13 730 -840 -14 570 -235 810 -194 813 137 144 63 776 4 804 2 758 -1 251 -135 6 175 12 282 -9 262 4 326 7 347 -1 724 -1 266 -458 -4 077 -5 255 -34 -390 95 -244 396 152 -5 943 -7 786 -144 -776 -1 774 331 -173 75 -1 540 -10 246 477 -4 326 -14 096 0 -2 062 2 062 -6 749 5 285 -12 034 111 Verotulojen erittely Talous 1000 € Kaupungin tulovero Talousarvio 2014 Toteutuma 1.-12.2104 Poikkeama 122 000 121 532 468 Kiinteistövero 9 600 9 844 -244 Osuus yhteisöveron tuotosta 5 400 5 767 -367 137 000 137 143 -143 Yhteensä Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentti * yleinen * vakituinen asuinrakennus * muu asuinrakennus * rakentamaton rakennuspaikka * voimalaitos 21,00 1,10 0,55 1,15 3,00 2,85 Yleishyödyllisen yhteisön omistamalle rakennukselle ja sen maapohjalle sovelletaan vuoden 2014 kiinteistöverotuksessa yleisen, vakituisen asuinrakennuksen ja muun asuinrakennuksen veroprosentteja. Valtionosuuksien erittely Talous 1000 € Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Talousarvio 2014 Toteutuma 1.-12.2104 Poikkeama 65 000 64 917 83 7 000 6 912 88 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Kunnan opetus- ja kulttuuritoimen valtio 27 885 27 591 294 Välitetyt valtionosuudet -36 885 -35 644 -1 241 Yhteensä 63 000 63 776 -776 Tuloslaskelman toteutuminen Toimintatuotot Peruskunnan toimintatuotot muodostuvat sekä sisäisistä että ulkoisista tuloista. Talousarvion laadinnassa toteutettiin ulkoisten ja sisäisten erien erottaminen, joten koko kaupungin tasolla sisäisten tilien nettosumma on nolla. Peruskunnan tuotot olivat 38,5 miljoonaa euroa, joissa laskua edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljoonaa eli 2,8 %. Ulkoisten tulojen osuus oli 27,7 miljoonaa euroa ja sisäisten tulojen osuus 10,8 miljoonaa euroa. Toimintatuotoissa ei ole mukana vyörytyseriä. Toimintatuottoja kertyi 1,5 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Ulkoisissa tuloissa olennaisia tuloeriä ovat myyntituotot (10,7 milj. euroa), maksutuotot (5,2 milj. euroa), tuet ja avustukset (2,4 milj. euroa) sekä muut toimintatuotot (9,4 milj. euroa), joista vuokratuottojen osuus oli 7,9 miljoonaa euroa. Valmistus omaan käyttöön Valmistus omaan käyttöön. Valmistus omaan käyttöön osoittaa sen, minkä verran on toteutettu omana työnä investointikohteita. Valmistus omaan käyttöön oli 956,4 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen 378,4 miljoonaa euroa (65,5 %). Kaupunginhallitus 31.3.2015 112 Toimintakulut Peruskunnan toimintakulut olivat 223,4 miljoonaa euroa, missä oli vähennystä edellisen vuoteen 5,9 miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia. Toimintakuluissa ei ole mukana vyörytyseriä. Talousarvioon verrattuna toimintakulut alittuivat 5,9 miljoonalla eurolla. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 58,2 miljoonaa euroa (26,1 prosenttia). Palvelujen ostoihin käytettiin 142,3 miljoonaa euroa (63,7 prosenttia), josta pääosa aiheutui Kainuun Sote – kuntayhtymän maksuosuuksista (117,8 milj. euroa). Sote –kuntayhtymän maksuosuuteen on kirjattu vuosien 2013 ja 2014 kuntayhtymän ylijäämien tuloutusta yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Yhteisöille ja yksityisille maksettavat avustukset olivat n. 12,7 miljoonaa euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin liittyvät kulut olivat 8,1 miljoonaa euroa. Toimintakate Toimintakate oli – 194,8 miljoonaa euroa, mikä oli 7,8 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Toimintakate heikkeni edellisvuodesta 5,7 miljoonalla eurolla (3,0 %). Toimintatuotot kattoivat 17,0 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate Verotuloja kertyi 137,1 miljoonaa euroa (135,3 milj. euroa v. 2013), n.0,1 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Kaupungin tuloverotuottoja kertyi 0,5 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. parempana. Kiinteistöverotuottoja puolestaan kertyi 0,2 miljoonaa euroa arvioitua enemmän ja yhteisöverot toteutuivat 0,4 miljoonaa euroa arvioitua paremmin. Kaupunki sai valtionosuuksia 63,8 miljoonaa euroa, mikä oli 0,1 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän Rahoitustuottoja kertyi yhteensä 7,6 miljoonaa euroa, 1,4 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. Rahoituskuluja kertyi yhteensä 1,4 miljoonaa euroa, 0,1 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Korot pysyttelivät matalla, joten korkokuluja kertyi 0,2 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Muita rahoituskuluja kertyi n. 75 tuhatta euroa arviota enemmän. Tämä selittyy Elokuvakeskuksen lainan alaskirjauksella, 70 tuhatta euroa. Peruskaupungin vuosikate oli 12,3 miljoonaa euroa. Talousarvioon verrattuna vuosikate oli 10,8 miljoonaa euroa parempi. Peruskaupungin vuosikate riitti hyvin poistojen kattamiseen. Vuosikate kattoi poistoista 151 prosenttia (173 % v. 2013). Satunnaiset erät Kajaanin kaupunki kirjasi tuloslaskelmaan satunnaisia tuottoja yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Satunnainen tuotto syntyi kun Kajaanin Ammattikorkeakoulu –liikelaitos yhtiöitettiin ja liikelaitoksen omaisuuserät palautuivat kaupungille. Kaupunki kirjasi investointiosaan Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiksi 4,3 miljoonaa euroa ja vastaava erä kirjattiin satunnaiseksi tuotoksi. Tilikauden tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos oli 7,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen, joten se toteutui 14,1 miljoonaa euroa talousarviota parempana. Rahastojen ja varausten muutosten jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 5,3 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus 31.3.2015 113 2.3.3 Peruskaupungin investointiosan toteutuminen Toukokuussa allekirjoitettiin UPM-Kymmene Oyj:n kanssa maanvaihtokirja, jolla UPM-Kymmene Oyj:n omistukseen siirtyi ns. Pohjan Sellun tontti ja Kajaanin kaupungin omistukseen noin sadan hehtaarin suuruinen Suvantolan alue ja Myötärinteentien varressa oleva noin sadan hehtaarin suuruinen Karankalahden rantaan rajoittuva alue. Maanvaihdolla kaupunki hankki omistukseensa merkittävät raakamaa-alueet, jotka mahdollistavat taajamarakenteen järkevän kehittämisen. Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena (nettoinvestoinnit) oli 4,9 milj. €, investointien toteutuma oli 4,6 milj. €. Merkittävimpinä hankkeina peruskorjattiin Kajaanin lukion ja kaupungintalon ruokala-keittiöt. Hauhola–Lehtikangas koulukeskuksen (HauLe-hanke) suunnittelua tehtiin hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti. Kunnallistekniikan investoinnit kohdistuivat pääosin Kajaanin Vesi -liikelaitoksen kanssa yhdessä toteutettuihin kadun ja vesihuollon saneerauksiin. Harjukuja rakennettiin tammi-helmikuun aikana. Rajavartioston alueen kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyi maaliskuussa. Alueelle rakennettiin Rajakatu, Kerhokuja, Leirimäenkaari, Rajapolku ja Rajamiehenpolku. Petäisenrannan kaavamuutosalueen kadunrakennustöiden viimeistelyt tehtiin kesän aikana. Syväojankadun saneeraus tehtiin elo-syyskuun aikana. Lehtikankaan alueella valmistui Sivukadun ja Pihkapolun saneeraus. Koivukosken sillan kunnostuksen 2. vaihe toteutettiin kesän aikana. Siltaan uusittiin reunapalkit, kaiteet ja valaistus. Tontunkujan saneeraus tehtiin loka-marraskuun aikana. Paltaniemen uima- ja venerannan kunnostus käynnistyi kevättalvella. Uimarantaa ruopattiin, rakennettiin uusi hiekkaranta venesataman aallonmurtajan viereen sekä kunnostettiin pysäköintialue ja talvisäilytysalue. Väinämöisenkadun pilaantuneiden maiden poisto saatiin pääosin valmiiksi. Vimpelin urheilukentän kunnostaminen aloitettiin syyskuussa. Keskustaalueen pysäköintimittarit uusittiin loka-marraskuussa. Irtaimen omaisuuden hankintoihin käytettiin 1,1 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus 31.3.2015 114 Sitovuustaso on toimielintaso (maa- ja vesialueet, talonrakennus ja kiinteät rakenteet ja laitteet omina sitovuustasoina) Määrärahat 1 000 euroina --- investoinnit > 10.000 Hankeryhmä/hanke Alkuperäinen TA 2014 Muutos TA 2014 Muutettu TA 2014 Toteutuma Toteutuma 1 - 12 2014 % Poikkeama Maa- ja vesialueet 200 -50 150 200 -50 150 334 -326 8 167 652 5 -134 276 142 Talonrakennus, sitovuustaso hankekohtainen > 1 000 t € Hauhola/Lehtikangas koulukeskus -600 -600 -547 91 -53 YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA Vesiliikuntakeskus -100 -100 -106 106 6 -3 380 -3 380 -3 420 101 40 -150 -240 -130 -130 -150 -50 -150 -240 -130 -130 -150 -50 -85 -242 -19 -25 -117 -55 55 102 23 20 78 116 -65 2 -111 -105 -33 5 0 0 1 120 0 -4 930 -4 930 0 -4 930 -4 930 1 120 -4 616 -3 496 -100 -3 749 -100 -3 749 -490 -490 -600 Tulot Menot Nettomenot Tulot Menot Nettomenot Tulot Menot Nettomenot Rakennukset Talonrakennus, peruskorjaus < 1 000 t € Muut rakennushankkeet Pihatyöt ja pintavesitekniikka Home- ja vesikattokorjaukset Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatal. Par Käyttötarkoituksen muutokset Keittiölaitteiden uusiminen Rakennusautomaatio Ostetut ja myydyt rakennukset Myynnit Ostot -1 120 Rakennukset yhteensä Tulot Menot Nettomenot 94 73 -1 120 -314 -1 434 -59 -3 755 59 -977 419 59 100 -41 6 199 487 -600 -658 110 58 -4 939 -4 939 -4 939 -4 939 478 -5 449 -4 971 105 100 510 510 200 -9 919 -9 719 200 -9 919 -9 719 1 932 -10 391 -8 459 105 101 472 472 Kiinteät rakenteet ja laitteeet Suunnittelu ja tutkimus Kunnallistekniikan rakentaminen -tulot Urheilu- ja ulkoilualueet, satamat -valtionavut Sillat Parempi kaupunkikeskusta Kajaaninjoen kulttuuriympäristö Otanmäki–Vuolijoki Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Ympäristötekninen toimiala Kaupunginhallitus 31.3.2015 115 Hankeryhmä/hanke Irtain omaisuus Kaupunginhallitus -toimiala Alkuperäinen TA 2014 Kaupunginhallitus -150 Varhaiskasvatus Perusopetus Kongressikeskus Musiikkopisto Kaukametsä -50 -150 -110 -14 -15 Maankäyttö Kunnallistekniikka Tilapalvelu Kainuun pelastuslaitos - valtionavut Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Kainuun pelastuslaitos -toimiala Muutos TA 2014 Muutettu TA 2014 Toteutuma Toteutuma Poikkeama 1 - 12 2014 % -150 -98 65 -52 -150 -150 -110 -14 -15 -139 -90 -108 -14 -17 93 60 98 100 112 -11 -60 -2 0 2 -15 -190 -67 -15 -190 -67 -25 -174 -21 163 92 32 10 -16 -46 -420 -420 -416 96 -4 -1 281 -1 281 -1 102 -1 102 85 85 -179 -179 -20 -20 3 208 -4 326 -1 118 200 -11 220 -11 020 5 140 -15 819 -10 679 -100 Irtain omaisuus yhteensä Tulot Menot Nettomenot -1 181 -1 181 Tulot Menot Nettomenot -20 -20 Osakkeet -100 -100 -3 208 4 306 1 098 Investoinnit yhteensä Tulot Menot Nettomenot Kaupunginhallitus 31.3.2015 200 -11 120 -10 920 -100 -100 2 519 141 98 -4 940 4 599 -341 116 2.3.4 Peruskaupungin rahoitusosan toteutuminen Rahoituslaskelmaosan toteutumisvertailussa liikelaitoksia ei yhdistellä muuhun talouteen rivi riviltä. Toteutumisvertailuun sisältyvät myös kaikkien tulosalueiden väliset kaupungin sisäiset erät, joten tässä esitettävä rahoituslaskelma poikkeaa näiltä osin tilinpäätöksen mukaisesta virallisesta vuoden 2014 rahoituslaskelmasta. Tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja sen jälkeen mahdollisesti esiintyvistä satunnaisista eristä. Näiden lisäksi huomioidaan tulorahoituksen korjauserät. Investointien toteutuminen on esitetty kohdassa 2.3.3, Nettoinvestointien määrä rahoituslaskelmassa poikkeaa investointiosan netosta, koska rahoituslaskelmassa investointiosassa esitetään sekä myyntivoitot että –tappiot. Myyntivoittoja on kirjattu tuloslaskelman muut toimintatuotot ja myyntitappioita muut toimintakulut –ryhmään. Antolainasaamiset vähenivät 0,1 miljoonalla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa ei nostettu. Vanhoja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 12,6 miljoonalla eurolla. Lyhtyaikaista lainaa nostettiin 2,7 miljoonaa euroa, joten lainamäärä väheni 9,1 miljoonaa euroa. Peruskunnan rahavarat vähenivät 14,8 miljoonaa euroa. Tämä selittyy konsernitilin käyttöönotolla. Kaupungin ja liikelaitosten keskinäisiä velkoja ja saatavia seurataan yhdystilien avulla. Pääsääntöisesti on niin, että tilinpäätöshetkellä liikelaitoksilla on saamista konsernilta ja kaupungilla on vastaavasti velkaa konsernille. Kaupunki ilman liikelaitoksia Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset 1000 € Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 1-12.2014 Poikkema TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät TOIMINNAN RAHAVIRTA 2 324 -288 -159 2 165 2 036 -159 1 877 12 282 4 326 -208 16 400 -10 246 -4 326 49 -14 523 -11 220 0 359 -10 861 -8 984 -15 818 477 4 870 -10 471 5 929 4 598 -477 -4 511 -390 -14 913 -291 -431 140 -9 145 0 -11 851 2 706 -9 436 -11 311 -14 818 291 431 -140 17 645 20 500 -149 -2 706 17 936 12 311 15 334 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET -11 120 -100 359 -10 761 -8 596 -100 -100 Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset LAINAKANNAN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Kaupunginhallitus 31.3.2015 8 500 20 500 -12 000 8 500 20 500 -12 000 8 500 1 000 -96 8 500 1 000 516 117 2.3.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta Käyttötalouden sitovuustaso on toimintakate/toimiala/netto ja investointien sitovuustaso on nettomenot Kaupunki ilman liikelaitoksia Alkuperäinen TalousTalousarvio Toteutuma talousarvio arvion muutosten 1-12.2014 1000 € muutokset jälkeen Poikkema KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta 13 13 14 -1 Kaupunginvaltuusto -151 -151 -115 -36 Tarkastuslautakunta -46 -46 -41 -4 Kaupunginhallitus -136 097 -136 097 -131 341 -4 756 Sivistyslautakunta -61 339 -61 627 -58 897 -2 730 -288 Ympäristötekninen lautakunta -1 316 -1 316 -1 092 -225 Pelastuslautakunta -3 375 -3 375 -3 342 -33 -202 599 -194 814 -7 785 134 311 134 311 135 261 -950 63 275 63 725 63 738 -13 65 5 1 224 -1 219 6 294 6 294 5 663 631 -1 400 -1 400 -1 222 -178 -50 -50 -120 70 202 495 202 885 204 544 -1 659 Toimintakate -202 311 -288 TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Tuloslaskelmaosa yhteensä INVESTOINTIOSA Kaupunginhallitus -70 Sivistyslautakunta -656 Ympäristötekninen lautakunta Pelastuslautakunta Investointiosa yhteensä -70 -24 196 24 126 -656 -533 -123 -17 524 -17 524 -16 268 -1 256 -470 -470 -428 -42 -100 -18 720 -100 -18 820 -41 426 22 606 6 644 -288 6 356 15 478 -9 122 79 367 -79 367 RAHOITUSOSA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Nettoinvestoinnit Antolainainauksen muutokset -251 -18 720 -100 0 -943 -77 595 76 652 -18 741 36 280 -55 021 0 -62 127 62 127 -62 271 62 271 Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 0 144 -144 12 000 12 000 -2 319 14 319 22 000 22 000 19 245 2 755 -10 000 -10 000 -11 493 1 493 Lyhytaikaisten lainojen muutos -10 071 10 071 Muut maksuvalmiuden muutokset 25 701 -25 701 Rahoitusosa yhteensä YHTEENSÄ / VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Kaupunginhallitus 31.3.2015 12 000 0 12 000 -36 973 48 973 -6 537 -387 -6 924 14 784 -21 708 118 3 Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase, konsernituloslaskelma ja –tase sekä konsernin rahoituslaskelma. Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa sovelletaan kirjanpitolakia ja –asetusta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden ja laskelmakaavojen mukaisesti. Kaupungin liikelaitosten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja taseet on yhdistelty kaupungin vastaaviin tilinpäätöslaskelmiin rivi riviltä. Tilinpäätöslaskelmissa kaupungin ja liikelaitosten väliset sisäiset erät on eliminoitu kuntajaoston antamien ohjeiden mukaisesti. 3.2 Tuloslaskelma Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelma ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 2014 2013 29 498 392,69 5 439 679,81 4 898 379,52 7 354 748,53 1 642 095,36 30 299 327,95 4 949 593,94 7 406 976,97 6 338 428,05 2 015 547,84 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 956 353,09 -78 408 996,57 -20 034 068,63 -3 944 492,94 -142 160 912,22 -16 873 144,98 -11 307 924,47 -5 614 945,77 -1 113 933,05 -21 366 899,57 -4 184 574,61 -142 653 161,40 -16 871 639,66 -10 924 135,91 -6 008 933,39 -596 992,38 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 4 804 888,19 1 950 068,30 Korkokulut Muut rahoituskulut -1 308 765,21 -152 683,27 Vuosikate Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot -271 895 619,96 51 009 874,75 578 185,22 -70 846 197,90 Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot 48 833 295,91 -281 015 333,49 -222 105 970,96 -229 427 273,52 137 143 641,46 99 419 613,00 135 260 723,92 113 163 006,00 1 227 469,63 4 755 840,54 5 293 508,01 -1 267 040,07 -140 131,07 19 750 791,51 4 576 139,03 23 572 595,43 -13 010 585,03 -26 028,46 -13 036 613,49 -12 858 016,88 -420 128,96 -13 278 145,84 0,00 0,00 79 366 550,59 79 366 550,59 Tilikauden tulos 6 714 178,02 89 661 000,18 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 276 105,24 -2 100 000,00 317 189,14 -1 172 930,28 588 611,12 1 252 492,29 Tilikauden ylijäämä 5 207 472,40 90 329 173,31 Kaupunginhallitus 31.3.2015 119 3.3 Rahoituslaskelma Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelma, keskinäiset erät eliminoitu euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 2014 2013 19 750 791,51 23 572 595,43 79 366 550,59 -77 595 273,59 -207 609,08 -15 931 582,14 1 160 726,32 4 869 561,64 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset -431 250,00 139 802,32 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 555 000,00 -12 578 365,54 2 706 138,66 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos 19 543 182,43 -9 901 294,18 9 641 888,25 -46 064 151,35 2 510 869,55 79 986 165,74 25 343 872,43 36 432 883,94 61 776 756,37 -291 447,68 -62 270 992,83 144 281,64 -62 126 711,19 -9 317 226,88 19 445 000,00 -12 260 242,22 -7 071 445,55 113 312,23 -6 445 526,53 -3 415,86 -6 850,99 -12 515 706,66 6 420 527,13 -6 105 446,38 125 299,73 751 840,81 816 397,27 677 229,10 2 370 766,91 Rahoituksen rahavirta -15 714 120,94 -66 088 158,58 Rahavarojen muutos -6 072 232,69 -4 311 402,21 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. -6 072 232,69 0,00 6 072 232,69 -4 311 402,21 6 072 232,69 10 383 634,90 Kaupunginhallitus 31.3.2015 120 3.4 Tase Kaupungin ja liikelaitosten tase, keskinäiset erät eliminoitu VASTAAVAA, euroa 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 321 582 704,21 803 007,32 32 087,07 770 920,25 319 655 774,03 1 878 572,20 99 556,70 1 779 015,50 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat 200 438 142,55 32 842 770,94 94 408 559,58 62 316 927,55 5 503 957,07 1 136 289,58 4 229 637,83 198 845 323,63 32 864 812,57 94 190 253,42 59 520 506,02 6 551 718,43 1 136 289,58 4 581 743,61 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset 120 341 554,34 49 880 012,27 69 846 200,58 615 341,49 118 931 878,20 48 761 783,63 69 551 469,87 618 624,52 198 863,16 2 025,03 196 838,13 311 190,16 4 050,01 307 140,15 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet 19 438 638,67 1 319 439,12 12 618,30 1 306 820,82 19 177 737,72 1 312 588,13 13 597,13 1 298 991,00 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 18 119 199,55 1 225 765,28 888 527,66 337 237,62 16 893 434,27 6 200 428,20 1 543 921,80 9 149 084,27 11 792 916,90 2 564 987,58 39 074,58 2 525 913,00 9 227 929,32 4 084 999,19 2 474 772,65 2 668 157,48 0,00 6 072 232,69 341 220 206,04 339 144 701,91 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Kaupunginhallitus 31.3.2015 121 VASTATTAVAA, euroa 2014 2013 229 784 741,56 148 904 917,98 227 561,29 75 444 789,89 5 207 472,40 225 748 938,66 148 904 917,98 1 399 230,79 -14 884 383,42 90 329 173,31 4 813 174,96 2 713 174,96 2 100 000,00 4 035 285,72 4 035 285,72 0,00 513 253,39 16 046,03 216 899,59 280 307,77 628 996,25 4 050,01 327 201,61 297 744,63 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 106 109 036,13 62 511 161,75 54 377 322,24 4 569 789,00 600,00 3 563 450,51 108 731 481,28 72 803 093,70 64 388 297,21 5 417 823,00 0,00 2 996 973,49 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat 43 597 874,38 13 272 104,63 848 034,00 1 294 677,19 5 845 020,58 8 757 785,71 13 580 252,27 35 928 387,58 11 730 322,54 848 034,00 1 353 224,03 4 217 741,91 7 190 726,28 10 588 338,82 341 220 206,04 339 144 701,91 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Kaupunginhallitus 31.3.2015 122 3.5 Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa 2014 2013 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 340 828 -525 880 -27 175 575 -359 496 5 841 Toimintakate -185 079 -178 080 136 508 99 420 122 015 75 072 508 655 -5 516 -1 170 544 1 318 -3 930 -237 45 325 16 701 -34 934 0 -17 991 0 Tilikauden tulos 10 391 -1 290 Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuus -2 423 -777 3 044 0 7 191 1 754 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Tilikauden ylijäämä Kaupunginhallitus 31.3.2015 123 Konsernin rahoituslaskelma 1000 euroa 2014 2013 45 325 0 343 45 668 40 391 0 3 728 44 119 -41 257 2 207 1 603 -37 446 -143 121 2 534 541 -140 046 8 222 -95 927 -5 215 210 0 74 74 15 366 -24 181 2 745 -6 070 170 665 -49 809 -2 127 118 729 -242 0 18 363 -2 696 -6 838 -9 153 107 -496 -3 462 -8 035 -11 886 -15 256 106 916 -7 034 10 989 -7 034 21 711 28 745 10 989 28 745 17 757 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Kaupunginhallitus 31.3.2015 124 Konsernitase VASTAAVAA 2014 2013 586 210 582 620 7 160 6 231 13 391 6 280 10 859 17 139 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä 40 619 223 835 238 859 20 902 1 157 9 476 534 847 40 567 222 664 233 341 21 671 1 159 7 767 527 169 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä 36 571 184 1 217 37 972 586 210 37 009 251 1 054 38 313 582 620 2 967 184 308 2 475 4 162 177 371 3 614 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet 64 351 2 862 1 555 1 307 72 801 3 225 1 926 1 299 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 39 778 1 276 21 617 637 38 502 19 979 241 2 020 16 262 40 415 3 402 39 568 2 795 37 013 21 416 265 2 653 12 679 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 0 0 416 416 Rahat ja pankkisaamiset 21 711 28 745 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 64 351 72 801 653 527 659 584 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VASTAAVAA YHTEENSÄ Kaupunginhallitus 31.3.2015 125 VASTATTAVAA 2014 2013 205 228 148 905 2 004 47 128 7 191 205 228 201 108 148 905 3 110 34 237 14 855 201 108 7 174 7 939 17 511 3 942 13 568 15 812 4 931 10 881 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 3 455 3 455 3 015 3 015 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 3 335 2 570 363 402 4 560 3 678 463 419 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat 416 824 279 423 49 402 253 540 25 883 42 26 634 61 365 25 669 965 2 489 19 384 9 305 30 187 427 150 286 520 48 839 260 608 25 912 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 653 527 659 584 1000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä Oma pääoma yhteensä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Kaupunginhallitus 31.3.2015 24 644 67 148 23 876 768 1 283 19 770 18 927 27 167 126 4 Tilinpäätöksen liitetiedot Kajaanin kaupungin liikelaitokset – Kajaanin kaupunginteatteri, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, Kajaanin Mamselli, Kajaanin Vesi ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos – on yhdistetty kaupungin tuloslaskelmaan, rahoituslaskelmaan ja taseeseen rivi riviltä. Tilinpäätöksen liitetiedot sisältävät kaupungin tiedot liikelaitoksineen, keskinäiset erät eliminoituina. Liikelaitosten erillistilinpäätökset on esitetty kokonaisuudessaan luvussa 5. Tilinpäätöksen liitetiedot on laadittu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuonna 2012 tarkistaman kunnan tilinpäätöksen liitetietojen yleisohjeen mukaisesti. Tilinpäätöksen liitetietojen numerointi vastaa yleisohjeen liitetietonumerointia. 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja –menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja –menetelmät: · Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperiaatteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. · Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. · Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen varastotavaroiden viimeisen keskihinnan mukaiseen hankinta-arvoon. · Kajaanin kaupungilla ei ole rahoitusarvopapereita. · Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. 2. Tuloslaskelman ja taseen esitystavat ovat Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaiset. 3. Tilikauden tiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2013 tilinpäätökseen sisältyy satunnaista tuottoa 79,3 miljoonaa euroa, tämän erän johdosta tilikausien 2013 ja 2014 tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Vertailuvuoden 2013 taseeseen, tunnuslukuihin ja liitetietoihin on tehty vähäisiä teknisiä muutoksia, muutokset on huomioitu myös tunnuslukulaskennassa. 4. Tilinpäätökseen ei sisälly aikaisempiin tilikausiin kohdistuvien tuottojen, kulujen eikä virheiden korjauksia 5. Taseen yksittäiset erät eivät sisällä useisiin tase-eriin kuuluvia olennaisia eriä. 6. Tilinpäätökseen ei sisälly ulkomaanrahan määräisiä saamisia, velkoja tai muita sitoumuksia. Kaupunginhallitus 31.3.2015 127 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kaupungin tytäryhteisöt: Kajaanin Elokuvakeskus Oy, Kajaanin Teknologiakeskus Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, Measurepolis Development Oy, Kajaanin Lämpö Oy ja Loiste Oy Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä: Kainuun Sote –kuntayhtymä ja Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernisuhteessa olevat osakkuusyhteisöt: Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy, Kainuun Voima Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie ja Kajaanin Palvelutalosäätiö sekä Kainuun Etu Oy. Konsernirakenteessa on vuoden 2014 aikana tapahtunut yksi muutos, Kajaanin kaupunki on myynyt Kiinteistö Oy Kauppakulman osakkeet. Konsernitilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien tilinpäätösten yhdistelmänä. Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu nimellisarvo- eli pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet on erotettu tytäryhteisöjen omasta pääomasta omaksi eräkseen konsernitaseeseen. Poistot ovat tytäryhteisöjen tilinpäätöksissä suunnitelman mukaisina, joten poisto-oikaisuja ei ole tehty. Konserniyhteisöjen erillistilinpäätöksissä esittämät laskennalliset erät on peruutettu kaupungin konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Osakkuusyhteisöjen tiedoista on yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta olennaisuuden periaatetta noudattaen. 2. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Vuoden 2014 konsernitilinpäätös on vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2013 konsernitilinpäätöksen tietoihin on tehty joitakin pieniä teknisiä tarkennuksia. Kaupunginhallitus 31.3.2015 128 4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Liitetieto 8 Toimintatuotot tulolajeittain ulkoiset tuotot, euroa Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Yhteensä Konserni 2014 315 973 890 17 104 652 13 953 697 29 439 344 376 471 583 Kaupunki 2014 2013 169 470 511 16 023 934 11 828 181 3 094 421 200 417 047 29 498 393 5 439 680 4 898 380 8 996 844 48 833 296 2013 30 299 328 4 949 594 7 406 977 8 353 976 51 009 875 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 9 Verotulojen erittely euroa Tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä Kaupunki 2014 121 532 305 5 766 984 9 844 352 137 143 641 2013 121 013 761 5 201 047 9 045 916 135 260 724 Liitetieto 10 Valtionosuuksien erittely euroa Kaupunki 2014 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Valtionosuudet yhteensä Liitetieto 11 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely euroa 64 917 354 6 911 655 27 590 603 99 419 612 Konserni 2014 65 080 308 7 386 228 40 696 470 113 163 006 Kaupunki 2013 2014 Satunnaiset tuotot E.ON osakkeiden myyntivoitto Kajaanin kaupungin toisen asteen koulutusliikelaitoksen liikelaitos Satunnaiset tuotot yhteensä 2013 2013 76 677 496 0 0 0 2 689 055 79 366 551 Kaupunki sis. liikelaitokset Kaupunginhallitus 31.3.2015 129 Liitetieto 12 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 3 vuotta Tasapoisto Muut aineettomat oikeudet 5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 20-40 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 15-30 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet, luonnonvarat Käytön mukainen poisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Liitetieto 13 Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Kaupunki 2014 2013 Vuosina 2013-2017 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno 9 880 400 17 337 000 11 903 400 20 460 400 Ero € Ero % -7 456 600 -43 -8 557 000 -42 Kaupunki sis. liikelaitokset Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot poikkeavat vuosien 2013 – 2017 aikana 43 prosenttia. Investointitaso pysyy pitkällä aikavälillä kohtuullisena vaikka vuosina 2015 – 2016 investoidaan yli 30 miljoonan euron arvosta. Kaupunginhallitus 31.3.2015 130 Liitetieto 14 Pakollisten varausten muutokset euroa Konserni 2014 Kaupunki: Eläkevastuu 1.1. *) Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Eläkevastuu 31.12. *) Muut pakolliset varaukset 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Muut pakolliset varaukset 31.12. Kaupunki 2014 60 306 -60 306 0 -60 306 0 0 0 0 0 1 448 292 318 546 1 215 675 232 617 1 766 838 1 448 292 1 347 879 151 799 0 1 499 678 22 970 1 347 879 -22 970 1 347 879 218 340 17 116 -47 073 188 383 115 632 102 708 Kaatopaikan maisemointivaraus 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Kaatopaikan maisemointivaraus 31.12. 218 340 Kaupunki sis. liikelaitokset *) Sisältää ns. vanhojen eläkkeiden eläkevastuun ja varhennetun eläkkeen eläkealeneman korvaukseksi myönnetyt eläkkeet. Liitetieto 15 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot euroa 2014 2013 2014 2013 Muut toimintatuotot/myyntivoitot Maa- ja vesialueet Rakennukset Osakkeet Muut hyödykkeet Myyntivoitot yhteensä 537 266 48 180 0 0 585 446 86 703 537 266 48 180 86 703 Muut toimintakulut/myyntitappiot Rakennukset Maa- ja vesialueet Koneet ja kalusto Osakkeet Myyntitappiot yhteensä Konserni Kaupunki 740 769 30 000 857 472 0 585 446 372 773 372 773 5 064 5 064 377 837 0 377 837 740 769 30 000 857 472 0 Kaupunki sis. liikelaitokset Kaupunginhallitus 31.3.2015 2013 60 306 Varaus maakunnan alijäämän kattamiseen 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Kuntayhtymät: Potilasvahinkovakuutusvaraus 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Potilasvahinkovakuutusvaraus 31.12. 2013 131 Liitetieto 16 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely euroa Osinkotuotot muista yhteisöistä Peruspääoman korot liikelaitoksilta Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Korkotuotot sijoitetulle pääomalle muilta Yhteensä Kaupunki 2014 1 021 012 194 947 49 373 262 904 1 528 235 2013 3 850 842 383 641 93 894 284 813 4 613 190 Kaupunki sis. liikelaitokset Kaupunginhallitus 31.3.2015 132 Kaupunginhallitus 31.3.2015 133 Kaupunginhallitus 31.3.2015 134 Liitetieto 25 Saamisten erittely euroa Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Yhteensä 2014 Pitkäaikainen Lyhytaikainen 2013 Pitkäaikainen Lyhytaikainen 867 250 0 0 867 250 477 849 0 1 585 086 2 062 935 0 0 0 0 374 325 792 629 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kaupunki on jäsenenä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä 0 0 0 848 338 5 573 130 6 421 468 0 0 0 0 537 185 1 763 872 2 301 057 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä 0 0 0 10 202 Saamiset muilta Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset yhteensä 0 0 0 21 611 39 075 3 107 900 2 525 913 10 202 21 278 418 304 21 611 337 238 0 358 515 4 864 039 0 1 543 922 1 990 868 8 398 829 2 564 988 2 474 773 529 960 6 112 633 1 225 765 16 893 434 2 564 988 9 227 929 Liitetieto 26 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni 2014 Lyhytaikaiset Siirtyvät korot Saamiset Sote-ky:ltä: ylijäämän palautus VOK/Mamu Tulojäämät 2014 Kela 2014 Vesivoiman Vuokra Loiste Energiamyyntijaksotus Muut siirtosaamiset Siirtosaamiset yhteensä Kaupunki 2013 0 0 372 675 305 421 0 12 902 181 2 681 809 16 262 087 2014 0 8 440 907 4 237 899 12 678 806 2012 1 316 625 468 219 5 294 538 372 675 302 945 317 834 1 576 748 1 544 467 9 149 084 623 191 2 668 158 Kaupunki sis. liikelaitokset Kaupunginhallitus 31.3.2015 135 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Liitetieto 28 Oman pääoman erittely euroa Konserni Kaupunki 2014 2013 2014 2013 148 904 918 0 0 148 904 918 148 913 894 148 904 918 148 904 918 -8 976 148 904 918 148 904 918 148 904 918 Muut omat rahastot Rahaston pääoma 1.1. Siirto rahastoon Siirto rahastosta Rahaston pääoma 31.12. 3 110 071 70 000 -1 176 427 2 003 644 5 015 427 70 000 -1 975 356 3 110 071 1 399 231 2 351 723 -1 171 670 227 561 -952 492 1 399 231 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1. Edellisten tilikausien lisäys Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12. 49 092 685 -1 964 233 47 128 452 25 941 393 6 461 088 34 237 483 75 444 790 -14 884 383 75 444 790 -14 884 383 7 191 309 14 855 203 5 207 472 90 329 173 205 228 323 201 107 675 229 784 742 225 748 939 Peruspääoma Peruspääoma 1.1. Lisäykset Vähennykset Peruspääoma 31.12. Tilikauden yli/alijäämä Oma pääoma yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 30 Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät pitkäaikaiset velat euroa Kaupunki 2014 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Yhteensä 21 757 361,60 21 757 361,60 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 32 Pakolliset varaukset euroa Muut pakolliset varaukset Eläkevaraus Varaus maakunnan alijäämän kattamiseen Potilasvahinkovakuutusmaksuvaraus Muut pakolliset varaukset Ympäristövastuut Yhteensä Konserni 2014 0 0 1 766 838 1 499 678 188 383 3 454 899 2013 Kaupunki 2014 2013 0 0 1 448 292 1 347 879 218 340 3 014 510 0 Kaupunki sis. liikelaitokset Kaupunginhallitus 31.3.2015 136 Liitetieto 33 Vieras pääoma euroa 2014 Pitkäaikainen Velat tytäryhteisöille Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä 0 0 Velat kuntayhtymille, joissa kaupunki on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä 2013 Pitkäaikainen Lyhytaikainen 271 149 0 49 600 320 749 0 75 854 75 854 Lyhytaikainen 398 812 0 0 398 812 0 857 796 10 392 99 089 967 278 47 236 163 189 13 000 81 215 257 404 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 273 319 408 326 682 Velat muille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä 0 600 3 563 451 0 3 564 051 1 294 677 4 716 075 11 453 532 13 431 563 30 895 848 0 600 2 873 284 0 2 873 884 1 345 951 3 336 333 5 342 724 10 507 124 20 532 131 Vieras pääoma yhteensä 3 564 051 32 183 874 2 996 973 21 515 029 0 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Yhteensä 47 236 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 34 Tililimiitti 10 milj.euroa Kaupunki Luotollisen pankkitilin tililimiittiä käytössä 31.12. Liitetieto 36 Muiden velkojen erittely euroa Muut velat Liittymismaksut Muut velat Yhteensä Konserni 2014 49 359 955 16 081 122 65 441 077 2014 2013 2 706 138,66 0,00 2013 48 838 713 18 926 731 67 765 444 Kaupunki 2014 3 563 451 8 757 786 12 321 236 2013 2 996 373 5 355 724 8 352 097 Kaupunki sis. liikelaitokset Kaupunginhallitus 31.3.2015 137 Liitetieto 37 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni 2014 Lyhytaikaiset Korkojaksotukset Lomapalkkajaksotus Kainuun Soten ylijäämä Muut siirtovelat Siirtovelat yhteensä 573 849 21 562 049 2 935 162 5 116 375 30 187 435 Kaupunki 2013 1 180 070 21 358 466 0 4 628 719 27 167 255 2014 122 433 10 585 676 0 2 872 144 13 580 252 2013 156 262 10 420 262 0 11 815 10 588 339 Kaupunki sis. liikelaitokset Kaupunginhallitus 31.3.2015 138 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Liitetieto 43 Vakuudet euroa Omasta puolesta annetut vakuudet Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset Sitoumusten vakuudeksi pantatut arvopaperit Muiden puolesta annetut vakuudet Vakuudeksi annettu yrityskiinnitys Vakuudet yhteensä Liitetieto 44 Leasingvastuiden yhteismäärät (arvonlisäveroineen), euroa Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Konserni 2014 2013 125 293 560 125 293 560 201 347 292 201 347 292 757 500 832 500 327 398 352 327 473 352 Konserni 2014 3 847 618 5 206 806 9 054 424 2013 Kaupunki 2014 2013 Kaupunki 2014 3 729 898 5 192 027 8 921 925 1 152 289 1 498 415 2 650 704 2013 Kaupunki 2014 2013 1 004 345 1 228 435 2 232 779 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 45 Konserni Vastuusitoumukset euroa 2014 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Tytäryhteisöt Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Osakkuusyhteisöt Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma 2013 65 638 652,89 42 386 914,11 59 805 052,89 41 760 987,42 9 101 664,79 309 705,87 9 101 664,79 905 267,75 9 101 664,79 309 705,87 9 101 664,79 905 267,75 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma 12 427 652,58 3 372 396,99 13 507 885,27 3 884 210,58 12 427 652,58 3 372 396,99 13 507 885,27 3 884 210,58 Takausvastuut yhteensä Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma 21 529 317,37 3 682 102,86 22 609 550,06 4 789 478,33 87 167 970,26 46 069 016,97 92 032 858,07 46 550 465,75 Kaupunki sis. liikelaitokset Kaupunginhallitus 31.3.2015 139 Liitetieto 46 Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kaupunki Kaupungin osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. Kaupungin osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12. Kaupungin mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 2014 euroa 2013 euroa 172 804 043 0 0 165 468 669 0 0 119 472 110 972 2014 euroa 2013 euroa 687 796 4 704 199 635 996 5 248 274 Vakuustalletukset Kaupunki Lupien vakuudet (maa-aines-, ympäristö- ja rakennusluvat) Urakoitsijoiden luovuttamat vakuudet ja pankkitalletukset Liitetieto 47 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt euroa Arvonlisäveron palautusvastuu Sopimusvastuut EU hankkeiden rahoitusosuuksien palautusvastuut Korkojohdannaissopimukset Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Sähköjohdannaissopimukset Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Muut vastuut Konserni 2014 2013 Kaupunki 2014 2013 10 686 879 9 253 301 9 318 307 8 762 242 2 511 107 6 792 428 1 335 000 1 071 123 0 8 238 389 4 583 919 -5 425 642 57 612 000 -13 956 753 0 2 641 352 Palautuksena tai vähennyksenä käsitellyt arvonlisäverot uudisrakentamiseen ja perusparantamisen hankintamenoista, joihin liittyy mahdollinen palautusvelvollisuus kiinteistöt myytäessä tai niiden käyttötarkoituksen muuttuessa vähennykseen tai palautukseen oikeuttamattomaan tarkoitukseen (ALV 120 §). 2 Kaupunginhallitus 31.3.2015 140 4.6 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Liitetieto 48 HTV 31.12. Kaupunki yhteensä 2014 2013 Kaupungin toimialat Kaupunginhallitus Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Kainuun pelastuslaitos Tukityöllistäminen Toimialat yhteensä 68,17 851,89 166,55 72,82 24,90 1 184,32 67,10 865,59 164,36 74,31 9,55 1 180,90 0,00 19,24 217,95 49,01 449,21 735,41 188,55 20,43 182,60 48,67 488,81 929,07 1 919,73 2 109,96 Liikelaitokset Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Liikelaitokset yhteensä Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Henkilöstötyövuosiin on laskettu toistaiseksi palkatut, määräaikaiset ja työllistetyt Liitetieto 49 Henkilöstökulut euroa Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Yhteensä Kaupunki 2014 2013 94 824 759,47 103 960 470,75 409 551,67 95 234 311,14 371 689,12 104 332 159,87 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieot 50 Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastusyhteisö KPMG-julkisyhteisöt Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkatajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot Palkkiot yhteensä Kaupunki 2014 2013 37 855 2 636 0 88 40 578 34 367 25 640 60 007 Kaupunki sis. liikelaitokset 1 Kaupunginhallitus 31.3.2015 141 5 Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen Talousarvion toteutuminen Sitovuustarkastelu ulkoiset tuotot ja kulut Kajaani ilman Liikelaitokset euroa liikelaitoksia yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot 10 694 28 200 Maksutuotot 5 165 288 Tuet ja avustukset 2 385 3 885 Vuokratuotot 7 934 3 608 Muut toimintatuotot 1 474 189 Toimintatuotot yhteensä 27 652 36 171 Valmistus omaan käyttöön Eliminoimaton yhteensä Kajaani ja liikelaitokset 38 894 5 453 6 270 11 542 1 663 63 823 Eliminoinnit yhteensä Kajaani ja liikelaitokset Kokonaistarkastelu eliminoitu Kajaani ja liikelaitokset -9 396 -14 -1 372 -4 188 -21 -14 990 956 29 498 5 440 4 898 7 355 1 642 48 833 956 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä -58 166 -141 397 -8 135 -12 620 -2 279 -824 -223 422 -36 659 -9 924 -8 988 -59 -7 522 -312 -63 464 -94 825 -151 321 -17 122 -12 680 -9 801 -1 136 -286 885 Toimintakate -194 813 -27 293 -223 062 137 144 63 776 0 35 644 137 144 99 420 0 0 137 144 99 420 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 4 804 2 758 -1 251 -135 6 175 1 19 -57 -907 -944 4 805 2 777 -1 309 -1 042 5 232 -827 0 889 62 4 805 1 950 -1 309 -153 5 294 Vuosikate 12 282 7 407 19 689 62 19 750 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -9 236 -26 -9 262 -3 775 0 -3 775 -13 011 -26 -13 037 0 0 0 -13 011 -26 -13 037 -4 326 0 Verotulot Valtionosuudet 9 160 249 1 372 4 186 22 14 990 #ARVO! -94 825 -142 161 -16 873 -11 308 -5 615 -1 114 -271 897 -222 107 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 4 326 Tilikauden tulos 7 346 3 632 10 978 -4 326 6 714 21 -2 100 17 -2 062 255 0 300 555 276 -2 100 317 -1 507 0 0 0 0 276 -2 100 317 -1 507 5 285 4 187 9 472 -4 326 5 207 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen ja varausten muutos yhteensä Tilikauden yli-/alijäämä Kaupunginhallitus 31.3.2015 142 Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Kajaani ilman Liikelaitokset liikelaitoksia yhteensä Eliminoimaton yhteensä Kajaani ja liikelaitokset Eliminoinnit yhteensä Kajaani ja liikelaitokset Kokonaistarkastelu eliminoitu Kajaani ja liikelaitokset 12 282 4 326 -208 16 401 7 407 19 689 62 -4 326 19 751 0 -208 19 543 0 7 407 -208 19 481 -15 818 477 4 870 -10 471 -4 378 683 0 -3 695 -20 196 1 161 4 870 -14 166 4 264 4 264 -15 932 1 161 4 870 -9 901 5 930 3 712 5 316 4 264 9 642 0 -431 140 -291 -21 302 -21 302 555 -12 578 0 -12 023 -4 264 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset -431 140 -291 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset 0 -11 851 2 706 -9 145 555 -727 18 596 18 423 555 -12 578 21 302 9 279 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset -3 1 -8 987 -2 322 -11 311 0 -8 -17 642 85 -17 565 -3 -7 -26 629 -2 237 -28 876 14 113 11 363 25 477 -3 -7 -12 516 9 127 -3 399 294 15 112 11 526 6 955 11 820 22 067 -11 820 -15 994 0 6 072 -14 818 4 571 -10 247 4 175 -6 072 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Vaikutus maksuvalmiuteen Kaupunginhallitus 31.3.2015 -431 140 -291 143 Kaupunginhallitus 31.3.2015 144 Kaupunginhallitus 31.3.2015 145 Kaupunginhallitus 31.3.2015 146 Kaupunginhallitus 31.3.2015 147 Kaupunginhallitus 31.3.2015 148 Kaupunginhallitus 31.3.2015 149 Kaupunginhallitus 31.3.2015 150 Kaupunginhallitus 31.3.2015 151 Kaupunginhallitus 31.3.2015 152 Kaupunginhallitus 31.3.2015 153 Kaupunginhallitus 31.3.2015 154 Kaupunginhallitus 31.3.2015 155 Kaupunginhallitus 31.3.2015 156 Kaupunginhallitus 31.3.2015 157 Kaupunginhallitus 31.3.2015 158 Kaupunginhallitus 31.3.2015 159 Kaupunginhallitus 31.3.2015 160 Kaupunginhallitus 31.3.2015 161 Kaupunginhallitus 31.3.2015 162 Kaupunginhallitus 31.3.2015 163 Kaupunginhallitus 31.3.2015 164 Kaupunginhallitus 31.3.2015 165 Kaupunginhallitus 31.3.2015 166 Kaupunginhallitus 31.3.2015 167 Kaupunginhallitus 31.3.2015 168 Kaupunginhallitus 31.3.2015 169 Kaupunginhallitus 31.3.2015 170 Kaupunginhallitus 31.3.2015 171 Kaupunginhallitus 31.3.2015 172 Kaupunginhallitus 31.3.2015 173 Kaupunginhallitus 31.3.2015 174 Kaupunginhallitus 31.3.2015 175 Kaupunginhallitus 31.3.2015 176 Kaupunginhallitus 31.3.2015 177 Kaupunginhallitus 31.3.2015 178 Kaupunginhallitus 31.3.2015 179 Kaupunginhallitus 31.3.2015 180 Kaupunginhallitus 31.3.2015 181 Kaupunginhallitus 31.3.2015 182 Kaupunginhallitus 31.3.2015 183 Kaupunginhallitus 31.3.2015 184 Kaupunginhallitus 31.3.2015 185 Kaupunginhallitus 31.3.2015 186 Kaupunginhallitus 31.3.2015 187 Kaupunginhallitus 31.3.2015 188 Kaupunginhallitus 31.3.2015 189 Kaupunginhallitus 31.3.2015 190 Kaupunginhallitus 31.3.2015 191 Kaupunginhallitus 31.3.2015 192 Kaupunginhallitus 31.3.2015 193 Kaupunginhallitus 31.3.2015 194 Kaupunginhallitus 31.3.2015 195 Kaupunginhallitus 31.3.2015 196 Kaupunginhallitus 31.3.2015 197 Kaupunginhallitus 31.3.2015 198 Kaupunginhallitus 31.3.2015 199 Kaupunginhallitus 31.3.2015 200 Kaupunginhallitus 31.3.2015 201 Kaupunginhallitus 31.3.2015 202 Kaupunginhallitus 31.3.2015 203 Kaupunginhallitus 31.3.2015 204 Kaupunginhallitus 31.3.2015 205 Kaupunginhallitus 31.3.2015 206 Kaupunginhallitus 31.3.2015 207 Kaupunginhallitus 31.3.2015 208 Kaupunginhallitus 31.3.2015 209 Kaupunginhallitus 31.3.2015 210 Kaupunginhallitus 31.3.2015 211 Kaupunginhallitus 31.3.2015 212 Kaupunginhallitus 31.3.2015 213 Kaupunginhallitus 31.3.2015 214 Kaupunginhallitus 31.3.2015 215 Kaupunginhallitus 31.3.2015 216 Kaupunginhallitus 31.3.2015 217 Kaupunginhallitus 31.3.2015 218 Kaupunginhallitus 31.3.2015 219 Kaupunginhallitus 31.3.2015 220 Kaupunginhallitus 31.3.2015 221 Kaupunginhallitus 31.3.2015 222 Kaupunginhallitus 31.3.2015 223 Kaupunginhallitus 31.3.2015 224 Kaupunginhallitus 31.3.2015 225 Kaupunginhallitus 31.3.2015 226 Kaupunginhallitus 31.3.2015 227 Kaupunginhallitus 31.3.2015 228 Kaupunginhallitus 31.3.2015 229 Kaupunginhallitus 31.3.2015 230 Kaupunginhallitus 31.3.2015 231 Kaupunginhallitus 31.3.2015 232 Kaupunginhallitus 31.3.2015 233 Kaupunginhallitus 31.3.2015 234 Kaupunginhallitus 31.3.2015 235 Kaupunginhallitus 31.3.2015 236 Kaupunginhallitus 31.3.2015 237 Kaupunginhallitus 31.3.2015 238 Kaupunginhallitus 31.3.2015 239 Kaupunginhallitus 31.3.2015 240 Kaupunginhallitus 31.3.2015 241 Kaupunginhallitus 31.3.2015 242 Kaupunginhallitus 31.3.2015 243 Kaupunginhallitus 31.3.2015 244 Kaupunginhallitus 31.3.2015 245 Kaupunginhallitus 31.3.2015 246 Kaupunginhallitus 31.3.2015 247 Kaupunginhallitus 31.3.2015 248 Kaupunginhallitus 31.3.2015 249 Kaupunginhallitus 31.3.2015 250 Kaupunginhallitus 31.3.2015 251 Kaupunginhallitus 31.3.2015 252 Kaupunginhallitus 31.3.2015 253 Kaupunginhallitus 31.3.2015 254 Kaupunginhallitus 31.3.2015 255 5.2 Tytäryhtiöiden toimintakertomus- ja tilinpäätöstiedot 5.2.1 Kajaanin Elokuvakeskus Oy Palvelun vaikuttavuus Kajaanissa toimii elokuvateatteri. Toteuma ja poikkeamien perustelut Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Kuntalaiset voivat nauttia hyvistä elokuvista laadukkaassa ympäristössä. Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Varmistetaan elokuvapalvelujen tarjonta Kajaanissa. Henkilöstön aikaansaannoskyky Toteutuma ja poikkeamien perustelut Ei henkilöstöä Ei ole ollenkaan. 5.2.2 Elokuvateatterin kävijämäärät vuosittain 2007 65 415 2008 64 548 2009 60 746 2010 76 468 2011 63 337 2012 80 900 2013 61 522 2014 55 771 55 771 katsojaa on vuonna 2014 nauttinut hyvistä elokuvista laadukkaassa ympäristössä. Toteutuma ja poikkeamien perustelut Tavoite on toteutunut. Toteuma ja poikkeamien perustelut Kajaanin Teknologiakeskus Oy Palvelun vaikuttavuus Teknologiakeskuksen merkittävin tavoite on vuokrausaste. Vuokrausasteen pitäminen korkealla edellyttää paljon toimenpiteitä, kuten vuokrattavien tilojen pitämisen kysynnän mukaisina ja hyväkuntoisina. Myös vuokrausta tukeva infra on oltava kunnossa, esim. kokoustilat, ruokala, lämmitetyt autopaikat yms. Nykyiset vuokralaiset on myös huomioitava yksilöittäen. Erityisen tärkeä tässä toiminnassa on joustava ja ystävällinen palvelu. Tämä tarkoittaa Teknologiakeskuksen henkilöstöä, kiinteistönhoitoa, ruokalapalveluita, vartiointia, kaupungin palveluita yms. Tavoitteisiin eli vuokrausasteen korottamiseen pyrittäessä tarkastelun alla on koko toiminta. Tavoitteita asetetaan talon sisällä koko ajan. Vuoden 2014 tavoitteena on saada vuokrausaste nousemaan yli kannattavuusrajan, joka on 92 %. Henkilöstön aikaansaannoskyky Tyytyväinen motivoitunut henkilöstö saa asioita hyvin aikaiseksi. Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Tilivuonna tiloja kunnostettiin merkittävästi edellisvuotta ja hieman budjetoitua enemmän. Kunnostustöiden ansiosta tiloja onnistuttiin vuokraamaan suhteellisen hyvin. Mm. kaikki kaupungilta tilivuoden aikana siirtyneen Linnankatu 6A:n tilat saatiin vuokrattua. Palvelun parantamiseen on jatkossakin pyrittävä kiinnittämään huomiota. Yhtenä parannettavana asiana on lumitöiden suorittamisen nopeus. Vuokrausaste vuodenvaihteessa oli 93,2 %. Henkilöstö 3 htv Asiakastyytyväisyys Työyhteisön toimivuus Kehityskeskustelut käyty 3 Vaatii koko ajan kyllä paljon työtä. Täytyy huolehtia, ettei sokaistuta. Käydään jatkuvasti. Kaupunginhallitus 31.3.2015 Toteuma ja poikkeamien perustelut Toteuma ja poikkeamien perustelut 256 5.2.3 Measurepolis Development Oy Palvelun vaikuttavuus Toteuma ja poikkeamien perustelut Kainuulaisten toimijoiden tehokkaampi integroituminen kansalliseen ja kansainväliseen kehitystoimintaan Vuonna 2014 on saatu Tekes-rahoitus aidosti kansainväliselle vesialan kehityshankkeelle nimeltään Water-M. Tässä elokuussa 2014 aloitetussa EU:n ITEA 2 -klusteriin kuuluvassa projektissa Measurepolis toimii Suomen kansallisena koordinaattorina. Toteuma ja poikkeamien perustelut Tuotannollisten ja taloudellisten syiden takia pidetyt ytneuvottelut ja viestintäpäällikön lomauttaminen toistaiseksi on pysäyttänyt tämän sektorin kehittämisen kokonaan. Mittari: kv-hankkeiden lisääntyminen Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Yhtiön palveluiden tuotteistaminen, jalostaminen ja kaupallistaminen Mittari: selkeä palvelutuotteiden luettelo ja hinnasto v. 2014 aikana Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Omistuspohjan tarkastelu ja tarvittaessa sen laajentaminen Toteuma ja poikkeamien perustelut Omistuspohjan tarkastelu liittyy Measurepoliksen uuden strategian kehittämiseen, joka etenee yhtiön hallituksen johdolla vuoden 2015 aikana. Henkilöstön aikaansaannoskyky Johtamisjärjestelmän kehittämine Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Vuosien 2013 ja 2014 aikana on siirrytty uuteen MS Outlook 365 -pilvipalveluohjelmistoon, joka on auttanut henkilöstön sisäisen yhteistyön parantamisessa. Myös omaa laskentatointa on kehitetty ja raportointirytmiä tihennetty, jolloin talouden ennustettavuus on parantunut. Toteuma ja poikkeamien perustelut Henkilöstö 7,2 htv Asiakastyytyväisyys (1–4) 4 Työyhteisön toimivuus (1–4) 3 Kehityskeskustelut käyty 100 % 4,0 (2 x vanhempainvapaat ja 1 x osaeläke) Ei ole mitattu. Toimitusjohtajan oma arvio on 2-3. Yt-neuvottelujen yhteydessä jokseenkin 100 % Mittari: selvitys ja tulokset yhtiön omistajuusstrategian mahdollisesta muutoksesta Mittari: toiminnan raportoinnin ja ennustettavuuden kehittyminen ja sitä kautta ohjattavuuden paraneminen 5.2.4 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Palvelun vaikuttavuus Kiinteistöjen ylläpitoon tehtävät satsaukset. Peruskorjattujen asuntojen määrä kasvaa. Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyskysely tekeminen ja sille määritellään tavoite taso. Toteuma ja poikkeamien perustelut Kankurintie 2 peruskorjaus on valmistunut 11.7.2015. Peruskorjauksessa on edetty suunnitelmien mukaisesti. Toteuma ja poikkeamien perustelut Asiakastyytyväisyyskysely on tehty suunnitelmien mukaisesti marras-joulukuussa 2014. Tavoitteena oli yli 4 asteikolla (1–5). Toteutunut arvosana oli kyselyssä 3,68. Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Toteuma ja poikkeamien perustelut Tehdään kehitystyötä järjestelmiin. ATK-järjestelmiä on kehitetty. Ei erillistä mittaria. Henkilöstön aikaansannoskyky Työterveyshuollon kanssa laaditaan uusi työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jossa mukana yhtiön työsuojelutoimikunta. Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Työterveyshuollon kanssa on edetty työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Henkilöstö 26 htv Asiakastyytyväisyys (1–4) 3,6 Kehityskeskustelut käyty 0 % 25 3,68 0, kehityskeskustelut käydään vuoden 2015 lopussa ja vuoden 2016 alussa Kaupunginhallitus 31.3.2015 Toteuma ja poikkeamien perustelut 257 5.2.5 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Palvelun vaikuttavuus KAMK tuottaa toiminta-alueelle sen tarvitsemaa osaamista, osaajia ja TKItoimintaa. KAMK on opetuksessa ja ohjauksessa Suomen kolmen parhaan joukossa. Palvelu- ja TKI-toiminnassaan KAMK on haluttu ja laadukas yhteistyökumppani. KAMK tekee aktiivista verkostomaista yhteistyötä valittujen kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Koulutustoiminnan kehittäminen - moduuli-OPS-rakenteeseen siirtyminen jatkuu - poikkialaisen opetuksen organisointi - opettajien resursoinnin ja kokonaisarviointijärjestelmän kehittäminen - Aikopan ja tutkintoon johtavan koulutuksen yhteistyön syventäminen TKI-toiminnan kehittäminen - alueen kehittämistarpeiden pohjalta uusien hankkeiden suunnittelu, toteuttaminen ja toiminnan edelleen kehittäminen - verkostoituminen omien tavoitteiden ja strategioiden suuntaisesti– poikkialaiset hankkeet, erityisesti CEMISin ja strategiapohjaisen yhteistyön syventäminen valittujen kumppaneiden kanssa. Kaupunginhallitus 31.3.2015 Toteuma ja poikkeamien perustelut KAMK on osallistunut aktiivisesti CEMISin toimintaan tuottaen sen muille toimijoille niiden tarvitsemia palveluita. Osaamisalueilla on solmittu yhteistyösopimuksia alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa. KAMK:n ulkopuolinen rahoitus TKI-toiminnassa on erittäin hyvää tasoa, mikä kertoo hyvästä kumppanuudesta ja oikeasta TKI-profiloitumisesta. Ulkopuolinen yritysrahoitus ei jakaudu tasaisesti osaamisalueiden kesken -> kehitettävä, perusteltava ja etsittävä oikeat hankekohteet. Tutkintoja saatiin ennätysmäärä 394 (tavoite 320), ylempi amk-tutkintoja 35 (tavoite 36) ja opetuksen laatu on pysynyt erinomaisella tasolla (osittain tai samaa mieltä opetuksen hyvästä tasosta 86,2 %, tavoite 80 %). Osana CEMIS:tä KAMK on rakentanut kansallista ja kansainvälistä T&K-yhteistyöverkostoaan. Yhteistyö kansainvälisen strategisen verkon kanssa käynnistyi yhteisellä seminaarilla Kajaanissa, opettaja- ja asiantuntijavaihdoin. TKI-toiminnassa valitut kumppanit Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnista ovat aktiivisesti mukana. Ylä-Savo on nähtävä mahdollisuutena. Diak tuo sosionomi-koulutusta Kajaaniin, toisen ryhmän rekrytointi käynnistyi. Metropolia amk:n kanssa sovittiin rtg- ja bioanalyytikkokoulutusten käynnistymisestä 2015. Toteuma ja poikkeamien perustelut KAMK:n opetussuunnitelmat ovat rakenteeltaan moduuliOPSeja. Opetussuunnitelmien ja työnsuunnittelun siirtymistä Peppi-järjestelmään valmisteltiin, jotta mm. poikkialaisen opetuksen organisointi ja opetushenkilöstön työnsuunnittelun kokonaisvaltaisempi tarkastelu tehostuvat. Perehdyttiin kokonaisarviointijärjestelmiin siirtyneiden amkien ja Oulun yliopiston toimintaohjeisiin ja sovittiin arviointijärjestelmän kehittämisen aikataulusta KAMK:ssa. Avoimen ammattikorkeakoulun opintojen suorittamisen ohjeistus päivitettiin ja avoimen väylän opiskelijoita integroitiin tutkintokoulutuksiin. KAMK on jatkuvasti vahvistanut rooliaan CEMIS:ssä (CEMISkoordinaatio, teknologian kaupallistaminen, laitekehitys ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen). Aktiviteettimatkailun hankekanta oli painoaloista suurin. TKI-toimintaan osallistuvien opettajien ja muun henkilöstön määrä on kasvanut ja toimintaa on integroitu edelleen osaamisalueille. KAMK:n poikkialaisten hankkeiden määrä kasvoi, ja painoalat ovat mukana CEMIS-ohjelmakauden suunnittelussa. TKI:n ulkopuolinen rahoitus tulee osittain alueen ulkopuolelta, alueen rahoituksessa on haasteita, koska yritysten rahoituskyky on heikentynyt. Painoaloilla käynnistyi yhteisiä alueen välittäjäorganisaatioiden toteuttamia hankkeita ja alueen yritysten määrä on kasvanut (tutkinnon jälkeen yrittäjinä aloittaneet) 258 Opiskelijat kehittämistoiminnassa - tekemällä oppimiseen liittyvien pelisääntöjen avaaminen, toimintaohjeiden ja pedagogisen ajattelun kirkastaminen Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus KAMK on opetuksessa ja ohjauksessa Suomen kolmen parhaan joukossa. Palvelu- ja TKI-toiminnassaan KAMK on haluttu ja laadukas yhteistyökumppani Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstöllä on strategisten tavoitteiden saavuttamiseen vaadittava osaaminen (tiedot, taidot ja työkyky). KAMK:lla on osaava, tavoitteellinen ja uudistumiskykyinen henkilöstö. Työ KAMK:ssa on merkityksellistä, hallittua sekä yhteisöllistä. Toteutettiin ensimmäisen kerran poikkialainen Tekevä amk -moduuli. Palaute on ollut pääosin hyvä. Opiskelijoiden innovaatiotoimintaa ja yrittäjävalmiuksia on vahvistettu työpaja-, kerho- ja aktivointitilaisuuksilla. Poikkialaisten projektien määrä on kasvanut, tiimiopettajuus lisääntynyt myös englannin kielisissä koulutuksissa. Toteuma ja poikkeamien perustelut TKI-toiminnan volyymi on säilynyt hyvällä tasolla 21,0 % KAMK:n kokonaisrahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus kohdentuu tavoitteiden mukaisesti painoaloihin. Tutkintoja saatiin ennätysmäärä 394 (tavoite 320), ylempi amk-tutkintoja 35 (tavoite 36) ja opetuksen laatu on pysynyt erinomaisella tasolla (osittain tai samaa mieltä opetuksen hyvästä tasosta 86,2 %, tavoite 80 %). Toteuma ja poikkeamien perustelut Kehitys- ja ryhmäkehityskeskusteluja käytiin sovitusti osaamisalueilla ja yksiköissä. Järjestettiin KAMKin henkilöstölle yhteisiä koulutuspäiviä tiimiopettajuuden edistämiseksi ja tekevä amk -toimintamallin eteenpäin viemiseksi. Arviointi: KAMK’20 strategian toimenpiteiden toteutuminen, palautteet ja arvioinnit. Mittarit: strategiset mittarit ja OKM:n asettamat tulosmittarit. Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Henkilöstö 190 htv Opiskelijoiden tyytyväisyys (osittain/ täysin tyytyväinen %) ≥ 80 % opetuksen, ohjauksen ja harjoittelun ohjauksen laatuun AIKOPAn asiakastyytyväisyys (1–5) ≥ 4 Työyhteisön toimivuus (1–4) 3,2 191,3 Kehityskeskustelut käyty 100 % 74, kaikkien määräaikaisten kanssa ei käyty kehityskeskusteluja, ainoastaan > 1 v. työsopimuksella olevien kanssa Koulutuksen vetovoima: ensisijaiset hakijat/aloituspaikka 3,0 Keskeyttämisaste 8,0 Suoritetut tutkinnot 320 + 36 = 356 (AMK-tutk. + ylempi AMK-tutk.) Painoaloihin kohdistuvien hankkeiden osuus hankekannasta 60 % euroista Opintopisteet t&k-hankkeissa/läsnä olevat tutkinto-opiskelijat 15 Opintojen eteneminen: 55 op suorittaneiden osuus 58 % Ulkopuolinen TK-rahoitus (rahoitusmalliin hyväksyttävä) 18 % Avoin AMK 800 op Kaupunginhallitus 31.3.2015 86,2 4,27 3,30 3,3 7,8 394 + 35 = 429 62 % 10,9 61,7 % 21 % 1 191 259 5.2.6 Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus Palvelun vaikuttavuus Toteuma ja poikkeamien perustelut Kiinteistön ylläpito ja huolto asianmukaisessa kunnossa Kiinteistön huolto- ja kunnossapitotyöt tehdään ajallaan Henkilöstön aikaansaannoskyky Toteuma ja poikkeamien perustelut Yhtiöllä ei omaa henkilökuntaa Yhtiön hallinnon ja huollon päivystyksen on hoitanut Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin henkilökunta ja huollon päivätehtävät on ostettu Lassila & Tikanoja Oyj:ltä. 5.2.7 Loiste konserni Palvelun vaikuttavuus Investoinnit sähköverkkoon Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Sähkönjakelun varmuus (KAH=keskeytyksistä asiakkaille aiheutunut haitta) Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Kaikkia suunniteltuja investointeja ei toteutettu. Toteuma ja poikkeamien perustelut Muutamista verkkoalueella olleista suurhäiriöistä huolimatta keskeytyksestä aiheutunut haitta pysyi matalana. Investoinnit sähköverkkoon 14,7 milj. euroa Sähkönjakelun varmuus 62,5 euroa/ asiakas 12,0 Kaupunginhallitus 31.3.2015 Toteuma ja poikkeamien perustelut 49,3 260 Kaupunginhallitus 31.3.2015 261
© Copyright 2024