Tilinpäätös 2014

KAJAANIN KAUPUNKI
TILINPÄÄTÖS
2014
Kaupunginhallitus 31.3.2015 § 74
Tilinpäätös 2014 sisällysluettelo
1 Toimintakertomus
1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset
1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa
1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus
1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset
1.2.3 Yleinen oman alueen taloudellinen kehitys
1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa
1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
1.2.6 Kaupungin henkilöstö
1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
1.2.8 Ympäristötekijät
6
6
6
6
9
14
21
22
23
28
30
1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä
32
1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus
1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen
1.4.2 Toiminnan rahoitus
34
34
40
1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset
43
1.6 Kokonaistulot ja -menot
47
1.7 Konsernin toiminta ja talous
1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä
1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus
1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat
1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä
1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut
48
49
49
50
50
51
1.8 Keskeiset liitetiedot
58
1.9 Tilikauden tuloksen käsittely
1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely
58
58
2 Talousarvion toteutuminen
2.1 Kaupunkistrategian toteutuminen
2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
2.2.1 Tarkastustoimi
2.2.2 Kaupunginhallitus -toimiala
Kaupunginhallitus
Työllisyyden hoito
Keskushallinto
Maahanmuuttajapalvelut
59
59
62
63
64
64
68
71
73
Kaupunginhallitus 31.3.2015
3
2.2.3 Sivistystoimiala
Sivistyslautakunta
Varhaiskasvatus
Perusopetus
Kulttuurilaitokset
Liikunta- ja nuorisopalvelut
2.2.4 Ympäristötekninen toimiala
Tekninen hallinto
Ympäristö ja maankäyttö
Kunnallistekniikka
Tilapalvelu
2.2.5 Kainuun pelastuslaitos -toimiala
2.2.6 Kaupungin tilinpäätöslaskelmat
75
81
83
86
88
92
94
96
98
100
101
104
106
2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen
2.3.1 Peruskaupungin kaupungin käyttötalouden toteutuminen
2.3.2 Peruskaupungin tuloslaskelmaosan toteutuminen
2.3.3 Peruskaupungin investointiosan toteutuminen
2.3.4 Peruskaupungin rahoitusosan toteutuminen
2.3.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta
110
110
111
114
117
118
3 Tilinpäätöslaskelmat
3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet
3.2 Tuloslaskelma
3.3 Rahoituslaskelma
3.4 Tase
3.5 Konsernilaskelmat
119
119
119
120
121
123
4 Tilinpäätöksen liitetiedot
4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
4.4 Tasetta koskevat liitetiedot
4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
4.6 Henkilöstöä ja tilintarkastusta koskevat liitetiedot
127
127
128
129
133
139
141
5 Eriytetyt tilinpäätökset
5.1 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
Kajaanin kaupungin kaupunginteatteri - Oulun läänin alueteatteri -liikelaitos
Kajaanin Mamselli -liikelaitos
Kajaanin Vesi -liikelaitos
Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos
142
142
144
165
190
215
240
Kaupunginhallitus 31.3.2015
4
5.2 Tytäryhtiöiden toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot
5.2.1 Kajaanin Elokuvakeskus Oy
5.2.2 Kajaanin Teknologiakeskus Oy
5.2.3 Measurepolis Development Oy
5.2.4 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari
5.2.5 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
5.2.6 Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus
5.2.7 Loiste konserni
256
256
256
257
257
258
260
260
6 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä
261
Kaupunginhallitus 31.3.2015
5
1
Toimintakertomus
1.1
Toimintakertomusta koskevat säännökset
Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja (KuntaL 69 §). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kaupungin toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL
3:1§). Kaupungin toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa
(KuntaL 69§). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kaupungin ja kaupunkikonsernin
talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kaupungin tai kaupunkikonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kaupunginhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa
tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteuttamisesta tilikaudella sekä voimassa
olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69
§).
Liikelaitosten tilinpäätösten laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston
antamaa yleisohjetta. Kuntalain mukaan kaupungin liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat sekä talousarvion toteuttamisvertailu ja toimintakertomus.
1.2
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa
1.2.1
Kaupunginjohtajan katsaus
Vuoden 2014 odotetuimpia asioita oli talouskasvun alkaminen. Edelleenkin odottelu näyttää jatkuvan. Elpymisen merkkejä on nähtävissä, mutta talouskasvu on poikkeuksellisen hidasta ja heiveröistä. Raakaöljyn
aleneva hintakehitys on auttanut erityisesti USA:n talouden kasvua ja Saksan vientiteollisuus on kasvattanut
maan kauppataseen huikeaan ylijäämään. Venäjän talouden heikot näkymät varjostavat viennistä riippuvaisen Suomen talouden ennusteita. Suomi on monen muun Euroopan maan tavoin pian deflaatiotilanteessa.
Deflaatiotilanne eli yleinen hintatason lasku voi pitkittyessään hidastaa maailmantalouden kasvua jopa
vuosikausiksi.
Hyvinvointivaltion toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan vähintään muutaman prosentin vuotuinen
talouskasvu, ja se on paljolti sidoksissa työllisyyskehitykseen. Työpaikat ja hyvä työllisyyskehitys ovat entistä
tärkeämmässä roolissa. Vientiteollisuuden kasvunäkymät, kotimainen kulutuskysyntä sekä teollisuuden ja
rakentamisen investointien kasvu heijastuvat suoraan työllisyyteen. Näiden mittareiden pysyminen hyvällä
tasolla on välttämätön edellytys, jotta selviäisimme tulevaisuudessa. Muita kriittisiä asioita ovat Suomen
kilpailukyvyn säilyminen ja rakennemuutoksen hallittavuus.
Kuntasektori tuottaa valtaosan kansalaisten peruspalveluista. Näiden palveluiden tuottaminen vie yhä suuremman osan käytettävissä olevista tulovirroistamme. Peruspalveluissa tarve on kasvanut valtavasti ja laatukriteereitä on tiukennettu. Kuntatalouden haasteista nopeimmin ratkaisua vaativa on palvelutarpeen
kasvun sopeuttaminen käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin. Julkisen talouden velkaantumisen
hillitseminen pakottaa kuntien palvelurakenteiden kehittämiseen ja palvelutasojen tarkasteluun. Kuntien
talous on saatu pidettyä kohtuullisessa tasapainossa palvelurakenteisiin suuremmin puuttumatta. Monet
peruspalvelut ovat niin tiukasti lailla ja normeilla ohjattuja, että kuntien on käytännön tasolla hyvin hankalaa löytää niistä paikallista hienosäädön tai jouston mahdollisuutta. Kasvavaa palvelutuotantoa on ylläpidetty jatkuvalla säästämisellä, veronkorotuksilla ja kasvavilla valtionosuuksilla.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
6
Kunnat ovat tilanteessa, josta ei pystytä enää jatkamaan eteenpäin nykyisillä toimintaperiaatteilla. Kuntien
toimintoja on vuosikausia sopeutettu karsimalla ei-lakisääteisiä toimintoja ja käytetty jatkuvaa menojen
”juustohöyläystä”. Näillä konsteilla ei ole löydettävissä kestäviä ratkaisuja palvelutuotannon ylläpitämiseen.
Veroaste on jo nyt korkea ja lisäksi viime vuosina on leikattu kuntien valtionosuuksia. Kuntarakenneuudistuksen ja lukuisten muiden uudistusten hidas eteneminen on luonut seisahtuneisuuden tilan. Kuntasektorilta puuttuu tällä hetkellä toimiva kokonaiskuva.
Kajaanin kaupungin uusi kasvustrategia hyväksyttiin viime vuonna ja sitä on alettu toteuttaa talousarviossa
linjattujen toimenpiteiden mukaisesti. Olennainen ajatus on se, että kaiken kaupungin toiminnan pitää lähtökohtaisesti tukea kaupungin elinvoimaisuutta. Kaupungin elinvoimaisuuden lisäämisessä keskeistä on
oikein suunnattu ja toimiva elinkeinopolitiikka. Elinkeino-ohjelma päivitettiin syksyllä laajojen sidosryhmien
verkostoa apuna käyttäen ja se on nyt selkeästi kytketty osaksi kaupungin kasvustrategiaa. Kaupungin vastuulla on aiempaa suurempi rooli elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa alueellaan.
Elinkeinojen kehittämisen osalta vuoteen 2014 mahtui hyvin monenlaisia asioita. Lentoyhteyksien jatkuminen Kajaaniin saatiin jälleen kerran turvattua. Kajaanin ammattikorkeakoulu on käynyt läpi tiukan saneerauksen ja suuntaa uusiin haasteisiin osakeyhtiönä. Transtechin vaunutilaukset saivat jatkoa ja pitkä tilauskanta vaikuttaa suotuisasti koko maakunnan metalliteollisuuden elinvoimaan. St1 Biofuels Oy teki päätöksen uuden bioetanolitehtaan rakentamisesta Renforsin Rantaan. Muutoinkin Renforsin Rannan yritystoiminnan kehittyminen jatkui ja siellä aloitti toimintansa CSC:n supertietokoneyksikön laajennusosa. Kajaani
Romu Oy:n laajennusosa mahdollistaa autonromuista saatavan kierrätysmateriaalin entistä paremman ja
tehokkaamman hyödyntämisen. Yritystilojen kysynnässä on ollut havaittavissa myönteistä virettä. Kajaanin
Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste on noin 95 prosenttia ja yhtiö ylsi jälleen kerran ylijäämäiseen
tulokseen.
Taloudellinen taantuma heikensi työllisyyttä loppuvuotta lähestyttäessä koko maassa. Erityisesti rakentamistoiminnan lähes täydellinen hiljentyminen on heikentänyt työllisyyttä Kainuussa. Yhteistoimintaneuvotteluja on käyty myös kajaanilaisissa yrityksissä, mutta onneksi suurilta irtisanomisilta ja konkursseilta on
vältytty. Venäläisten ostovoiman vähentyminen on näkynyt matkailijoiden ja erityisesti ostosmatkailijoiden
määrän pienenemisenä. Talvivaaran vaikeuksien jatkuminen on ylläpitänyt pitkittynyttä epävarmuutta aluetaloudessa. Talvivaaran tulevaisuuden näkymien kannalta myönteistä on ollut valtiovallan erittäin vahva
mukaantulo yrityksen talous- ja ympäristöasioiden hoitamiseen. Vuoden 2015 aikana käynnistyy kymmenien miljoonien eurojen investointeja, mikä osaltaan parantaa työllisyystilannetta.
Kajaanin kaupungin taloutta on ohjattu usean vuoden ajan kustannusten hillitsemiseen vaikuttavalla talouden tasapainottamisohjelmalla ja henkilöstösuunnitelmalla. Kaupunkiin ollaan rakentamassa palveluohjelmaa, jolla pureudutaan toimintaprosesseihin ja palveluiden tuottamistapoihin. Palvelurakenteet, palveluiden laajuus, laatu ja tuottamistavat eli koko palvelustrategia täytyy sovittaa aiempaa tehokkaammin käytettävissä oleviin resursseihin. Olennainen osa palveluohjelmaa on sen ulottaminen myös Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa tehtävään yhteistyöhön ja toimintojen tarkasteluun.
Vuoden 2014 tilinpäätöksen tulos ennen tilinpäätössiirtoja on noin 7,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ilahduttavaa vuodessa 2014 oli se, että kaikilla sektoreilla tarkasteltuna sekä toiminnallisissa että taloudellisissa
tavoitteissa onnistuttiin vähintään kelvollisesti. Syntyneen tuloksen taustalla ei ole yhtä suurta yksittäistä
tekijää, vaan se koostuu lukuisista eristä. Menopuolelta kannattaa nostaa esille se, että kaupungin henkilöstömenot alittuivat miljoona euroa vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna. Muutoinkin budjettikuri piti
kiitettävästi läpi vuoden. Tulopuolella verotulot toteutuivat erittäin tarkasti budjetoidun suuruisina ja valtionosuudet hieman odotettua suurempina. Kaikki liikelaitokset ylsivät talousarviota parempaan tulokseen
teatteria lukuun ottamatta.
Viime vuoden onnistumista täydentää Kainuun Soten saavuttama ylijäämä 7,9 miljoonaa euroa, josta 3,6
miljoonaa tuloutuu kaupungille perussopimuksen mukaisesti. Vuoden 2013 kuntayhtymän tuloksesta tuloutettiin kuntiin vain 50 prosenttia, joten toinen puolikas tuloutuu vuodelle 2014. Kajaanin osalta sen suuruus
on noin 1,5 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
7
Kaupungin kasvustrategian linjausten mukaisesti vuoden 2014 ylijäämäisestä tuloksesta siirretään 2,1 miljoonaa euroa rahastoitavaksi Renforsin Rannan yritysympäristön kehittämisen edistämiseen.
Kaupungin ja liikelaitosten lainamäärä saatiin pienenemään viime vuonna noin 9,3 miljoonaa euroa. Asukasta kohden mitattuna lainamäärä pieneni 243 euroa per asukas. Lainamäärä on Kajaanissa 1 933 euroa/asukas, mikä on selvästi alle valtakunnan keskiarvon. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 0,6 miljoonaa euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat viime vuonna 9,9 miljoonaa euroa. Miltei kaikki niistä olivat rakennusten ja kunnallistekniikan ylläpitoinvestointeja. Yhtäkään yksittäistä isoa investointia ei ollut käynnissä tai
alkanut vuonna 2014.
Investointitaso nousee jälleen huomattavasti korkeammalle tasolle vuonna 2015, jolloin alkaa uuden Hauhola–Lehtikangas-koulukeskuksen rakentaminen. Suunnitteilla olevat Uusi sairaala -hanke ja uusi terveysasema tulevat myös olemaan lähivuosien iso investointikokonaisuus. Lähivuosina myös lainamäärä kasvaa
jälleen isojen investointien vuoksi.
Menneen tilikauden vuosikate oli 19,7 miljoonaa euroa eli noin 500 euroa/asukas. Vuosikate riittää hyvin
kattamaan poistot, 13 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusosuus nousee myös yli sadan prosentin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tähtäävä lakiluonnos kaatui perustuslakivaliokunnassa ja sen
valmisteluun palattanee tulevan syksyn aikana. Viimeisimmässä vaiheessa esitetty tuotantoalueisiin perustuva malli oli Kajaanin kaupungin osalta hyväksyttävissä rahoitusmallia lukuun ottamatta. Vaalien jälkeen
uudistusta kannattaa jatkaa kuntayhtymäpohjaisena ja kuntayhtymille pitäisi laissa antaa mahdollisuus
päättää itsenäisesti omalle alueelleen sovellettavasta rahoitusmallista.
Talouden pysyminen ylijäämäisenä vuoden 2014 tilinpäätöksessä antaa hyvän pohjan kuluvan vuoden ja
suunnitelmavuosien talousarvioiden rakentamiseen. Meillä ei ole silti varaa tuudittautua hyvän olon tunteeseen. Voimme kuitenkin olla tyytyväisiä, että olemme kenties vahvempia kuin koskaan kohtaamaan
tulevaisuuden haasteet. Kaupungin elinvoimaisena pitäminen vaatii sitoutuneisuutta, vastuullisuutta, pitkäjänteisyyttä ja taloudellista malttia. Kajaanin kaupungin talouden hallinta vaatii edelleen käyttötalouden
kurissa pitämistä ja keskittymistä vain tarpeellisiin investointeihin.
On perusteltua kiittää jälleen kaupungin luottamushenkilöitä ja henkilöstöä kuluneesta vuodesta. Suurin
kiitos kuuluu kuitenkin kaikille Kajaanin kaupungin asukkaille ja veronmaksajille.
Jari Tolonen
kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus 31.3.2015
8
1.2.2
Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset
Kaupunginvaltuusto
Jäsenet
Sankilampi Jaana, pj.
Sistonen Toivo, I vpj.
Hurskainen Timo, II vpj.
Aavakare Eila
Alasalmi Aila
Hakkarainen Eija
Halonen Markku
Hatva Teuvo
Haukipuro Airi
Heikkinen Markku
Tervonen Miariikka
Hynynen Evelyn
Immonen Marjatta
Juntunen Hannu
Kaikkonen Vesa
Karhu Tomi
Karppinen Veli-Matti
Kemppainen Hannu S
Keränen Silja
Kettunen Pentti
Kiljunen Ella
Kortelainen Miikka
Koukkari Olli-Pekka
Krogerus Timo
Kurikka Elina
Kyllönen Sari
Kyllönen Toivo
Leivo Veli-Pekka
Lämpsä Jouni
Meriläinen Timo
Mikkonen Ritva
Moilanen Erkki
Myllylä Raili
Niemelä Paavo
Niva Teemu
Ohtonen Helena
Oikarinen Markku
Ojavuo Maarit
Okkonen Arto
Partanen Minna
Patronen Kaija
Paukkeri Tero
Piirainen Raimo
Räisänen Aki
Sarparanta Tiina
Savolainen Pasi
Suutari Eero
Tartia-Jalonen Aila
Tolonen Markku
Varimo Pertti
Väisänen Sanni
PS
KOK
KESK
PS
KESK
PS
KESK
KESK
KESK
SDP
KOK
KD
KESK
KOK
VAS
PS
Kaj. Sit.
Kaj. Sit.
VIHR
PS
SDP
VAS
KOK
Kaj. Sit.
KOK
VAS
PS
VAS
VAS
PS
VAS
KESK
VAS
KESK
PS
SDP
SDP
KESK
KESK
PS
KESK
KESK
SDP
VAS
KOK
KOK
KOK
SDP
KESK
SDP
VIHR
Kaupunginhallitus 31.3.2015
18.11.2014 alkaen
Kajaanin puolesta
9.6.2014 alkaen
Kaj. Sit.
4.12.14 alkaen
Kaj. Sit.
9
Tilivelvolliset toimielinten jäsenet
Kaupunginhallitus
Jäsenet
Immonen Marjatta, pj.
Kaikkonen Vesa, I vpj.
Kyllönen Toivo, II vpj.
Kyllönen Sari
Paukkeri Tero
Okkonen Arto
Aavakare Eila
Oikarinen Markku
Tervonen Miariikka
Juntunen Hannu
Keränen Silja
Henkilökohtaiset varajäsenet
Haukipuro Airi
Räisänen Aki
Meriläinen Timo
Heikkinen Anne
Parviainen Heikki
Hatva Teuvo
Hakkarainen Eija
Kiljunen Ella ero 3.2.2014 > Leinonen Niilo
Sarparanta Tiina
Koukkari Olli-Pekka
Väisänen Sanni
Tarkastuslautakunta
Jäsenet
Tolonen Markku, pj.
Hynynen Evelyn, vpj.
Mikkonen Ritva
Ahlqvist Pertti
Sistonen Toivo
Henkilökohtaiset varajäsenet
Kerkelä Tommi
Karvinen Marita
Immonen Tyyne
Niva Teemu
Haverinen Risto
Keskusvaalilautakunta
Jäsenet
Kemppainen Aaro, pj.
Schroderus Antti, vpj.
Koistinen Seija
Viiru Tero
Selimi Fatima
Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä
1. Latvakangas Osmo
2. Väisänen Antero
3. Hanski Katri
4. Kettunen Heli
5. Ohinmaa Onerva
Sivistyslautakunta
Jäsenet
Hakkarainen Eija, pj.
Leivo Veli-Pekka, vpj.
Heikkinen Anne
Karppinen Veli-Matti
Anttalainen Tommi
Seilonen Anne
Karjalainen Tuomo
Karhu Tomi
Ohtonen Helena
Haverinen Risto
Ojala Katriina
Sari Kyllönen, kaupunginhallituksen edustaja
Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja
Emma Vainionperä
Jenni Kemppainen
Suvi Kilpasaari
Moona Pääkkönen
Kaupunginhallitus 31.3.2015
Henkilökohtaiset varajäsenet
Partanen Minna
Kortelainen Miikka
Väyrynen Tuula
Vatula Anneli
Schroderus Antti
Flinkman Sirpa
Bayraktar Nihat
Kääminen Teppo
Piippo Esko
Savolainen Pasi
Karjalainen Suvi
10
Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto
Jäsenet
Karppinen Veli-Matti, pj.
Koukkari Olli-Pekka
Puskala Pasi
Sirviö Matti
Karjalainen Sinikka
Karvinen Marita
Partanen Minna
Kyllönen Pertti
Turunen Anne
Oikarinen Markku, kaupunginhallituksen edustaja
Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja
Henrik Moilanen
Henkilökohtaiset varajäsenet
Honkanen Tuula
Heikkinen Seija
Saarinen Mauri
Jaakkola Esa
Karjalainen Eija
Palonen Lasse
Lähdesmäki Tarmo
Jyrinki Mikko
Kauhanen Svetlana
Sihvola Joni
Ympäristötekninen lautakunta
Jäsenet
Patronen Kaija, pj.
Krogerus Timo, vpj.
Heikkinen Kari
Väyrynen Tuula
Poutiainen Jukka
Haukipuro Airi
Sankilampi Jaana ero 9.6.2014 > Rissanen Helena
Tihinen Ari
Heikkinen Markku
Savolainen Pasi
Karjalainen Suvi
Kyllönen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja
Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja
Kortelainen Joni
Henkilökohtaiset varajäsenet
Alasalmi Aila
Meriläinen Pasi
Järvinen Lauri ero 29.9.2014 > Kortelainen Miikka
Mikkonen Ritva
Raninen Anna-Maija
Suorsa Lauri
Rissanen Helena ero 9.6.2014 > Partanen Minna
Arffman Pasi
Tolonen Ilkka
Leinonen Voitto
Haapalainen Asta
Kauppinen Anu
Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto
Jäsenet
Tartia-Jalonen Aila, pj.
Poutiainen Jukka, vpj.
Huusko Päivi
Tihinen Ari
Leinonen Voitto
Juntunen Hannu, kaupunginhallituksen edustaja
Henkilökohtaiset varajäsenet
Pesonen Mikko
Raninen Anna-Maija
Keränen Silja
Kettunen Jaakko
Savolainen Pasi
Pelastuslautakunta
Jäsenet
Kemppainen Matti
Hyrynsalmen kunta
Kyllönen Antero, pj
Kajaanin kaupunki
Flinkman Sirpa
Kajaanin kaupunki
Kananen Asko
Kajaanin kaupunki
Kinnunen Anneli, vpj.
Kuhmon kaupunki
Juntunen Ari ero 6.8.2014
Paltamon kunta
> Raunio Janne
Ristolainen Marjut
Puolangan kunta
Kangasharju Marjo
Ristijärven kunta
Lukkari Juho
Sotkamon kunta
Hiltunen Vuokko
Suomussalmen kunta
Väyrynen Pertti
Vaalan kunta
Aavakare Eila, kaupunginhallituksen edustaja
Kaupunginhallitus 31.3.2015
Henkilökohtaiset varajäsenet
Keränen Taisto
Puskala Pasi
Kananen Hilkka
Härkönen Juha
Kampman Helena
Kuisma Kari
Hyrynsalmen kunta
Kajaanin kaupunki
Kajaanin kaupunki
Kajaanin kaupunki
Kuhmon kaupunki
Paltamon kunta
Tolonen Tuula
Karppinen Leila
Mulari Pirjo
Juntunen Mikko
Junno Kari
Puolangan kunta
Ristijärven kunta
Sotkamon kunta
Suomussalmen kunta
Vaalan kunta
11
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtokunta
Jäsenet
Sistonen Toivo, pj.
Hämäläinen Erkki, vpj.
Arffman Niina, ero 1.4.14 > Rissanen Helena
Kortelainen Miikka
Pyykkönen Pauli
Kiljunen Ella
Honkanen Tuula
Majava Timo
Räisänen Eevaliisa
Heikkinen Pekka
Kemppainen Tuovi
Kahl Helena, henkilöstön edustaja
Okkonen Arto, kaupunginhallituksen edustaja
Henkilökohtaiset varajäsenet
Saukkonen Kari
Parviainen Ulla
Partanen Minna
Niiranen Lauri
Anttalainen Tommi
Karppinen Terttu
Vatula Anneli
Tornberg Marja
Väisänen Hannu
Turpeinen Juhana
Kähkönen Riikka
Piipponen Eira
Kajaanin kaupunginteatteri–Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta
Jäsenet
Krogerus Timo, pj.
Hongisto Anja, vpj.
Leinonen Veikko
Kivilahti Ritva
Pyykkönen Inna
Vatula Esko, henkilökunnan edustaja
Siltala Tiina, henkilökunnan edustaja
Isokoski Sisko, alueell.neuvotteluk. edustaja
Kaikkonen Vesa, kaupunginhallituksen edustaja
Henkilökohtaiset varajäsenet
Karppinen Veli-Matti
Kähkönen Riikka
Hiljanen Ville
Jyrinki Mikko
Heikkinen Seija
Lipponen Satu
Hyvönen Minna
Manner Leena
Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta
Jäsenet
Klemetti Kyösti, pj.
Järvinen Lauri vpj. ero 17.6.2014 > Juutinen Eero
Närhi Pirkko
Kettunen Jaakko
Huotari Tellervo
Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja
Mämmi Tuija, palveluiden käyttäjien edustaja
Marjo Huovinen-Tervo, Kainuun sosiaali- ja
terveydenhuollon kuntayhtymän käyttäjä
Tervonen Miariikka, kaupunginhallituksen edustaja
Henkilökohtaiset varajäsenet
Hakkarainen Airi
Juutinen Eero ero 17.6.2014 > Niiranen Lauri
Kauhanen Svetlana
Niva Teemu
Koivisto Timo
Väyrynen Asta
Airaksinen Jarmo
Jaana Mäklin
Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta
Jäsenet
Meriläinen Timo, pj
Kemppainen Kari, vpj.
Salonen Raili
Parviainen Heikki
Haapalainen Asta
Halonen Jarmo, henkilöstön edustaja
Keränen Silja, kaupunginhallituksen edustaja
Kaupunginhallitus 31.3.2015
Henkilökohtaiset varajäsenet
Rissanen Helena
Koskensalmi Leila
Lindgren Seppo
Jokelainen Esa
Karjalainen Suvi
Vimpari Jouni
12
Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta
Jäsenet
Kananen Timo, pj.
Järvinen Reijo, vpj.
Aavakare Eila
Törrö Leena
Mäkinen Merja, KAMK:n edustaja
Tuominen Anssi, KAO:n edustaja
Soininen Timo
Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja
Henkilökohtaiset varajäsenet
Hyry Jussi Y.
Soinsaari Pekka
Hakkarainen Eija
Kivilahti Ritva
Kilpeläinen Turo
Kovalainen Pirjo
Karjalainen Tommi
Tilivelvolliset viranhaltijat
Kaupunginhallituksen toimiala
Kaupunginjohtaja
Hallintojohtaja, kaupunginlakimies
Talousjohtaja
Henkilöstöpäällikkö
Henkilöstösihteeri
Kansliapäällikkö
Tietohallintopäällikkö
Maahanmuuttopalvelujen johtaja
Kajaanin Mamsellin johtaja
Kajaanin Veden johtaja
Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja
Kajaanin Kaupunginteatterin johtaja
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen talousjohtaja
Kajaanin lukion rehtori
Tolonen Jari
Aarnio Tuija
Huotari Juha
Sivonen Pekka
Tokkonen Paula
Hämäläinen Risto
Hyvönen Kari
Komulainen Asta
Vuorinen Tuija
Nurminen Juha
Haverinen Markku
Jaakkola Miko
Tuominen Anssi
Kovalainen Pirjo
Palo Anna-Maria
Sivistystoimiala
Sivistysjohtaja, Kaukametsän johtaja
Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja
Perusopetuksen tulosalueen johtaja
Liikunta- ja nuorisotyön tulosalueen johtaja
Saari Mikko
Kemppainen Sirpa
Niemi Martti
Kinnunen Jarmo
Ympäristötekninen toimiala
Tekninen johtaja, kaupungingeodeetti
Tilapalvelupäällikkö
Kaupungininsinööri
Rakennustarkastaja
Soininen Timo
Haverinen Markku
Nousiainen Matti
Leskinen Hannu
Kainuun pelastuslaitos
Pelastusjohtaja
Parviainen Anssi
Kaupunginhallitus 31.3.2015
13
1.2.3
Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys
Yleinen taloudellinen kehitys
Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Yhdysvalloissa ja IsossaBritanniassa kasvunäkymät ovat hyvät ja vuonna 2015 molempien maiden kasvun ennustetaan olevan noin
kolmen prosentin tuntumassa.
Euroalueen tilanteen taas ennustetaan jatkuvan erittäin vaisuna. Euroalueen näkymien heikkenemisen
myötä Suomen talouden käänne on karannut yhä kauemmas. Suomen talouden näkymät ovat heikot ja
rakenneuudistusten puute rasittaa kasvupotentiaalia. Vuosi 2014 oli kolmas perättäinen vuosi, kun maamme kokonaistuotanto laski ja näkymät vuodelle 2015 ovat vaatimattomat. Suomen talouteen vaikuttavana
tekijänä voi mainita, että Venäjän talouden ei odoteta kasvavan kahden seuraavan vuoden aikana. Tämä
kehitys heijastuu Venäjän tuonnin alenemisena ja siten Suomen ja Venäjän välisen kaupan ennustetaan
vähenevän seuraavien parin vuoden aikana.
Lähde: VM Taloudellinen katsaus Talvi 2014 30 a
Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet
menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat
vain 1,3 prosenttia. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli kymmenen prosenttia. Kiinteistöverouudistus
selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta.
Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen
vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä
vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 miljardia euroa.
Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia
euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardia euroa,
mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan.
Kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja
vähennettiin noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla.
Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Ikääntyminen lisää kuitenkin yhä palvelujen kysyntää, ja samalla lisätään kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä.
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua kaksi prosenttia edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate
jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
14
Investoinnit lisäävät velkaa
Valtionosuusleikkauksien ja heikon verotulokehityksen vuoksi kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan
investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi
velkaa ei juuri oteta.
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen seitsemän prosenttia. Kunnilla on nyt lainaa 2 733
euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti.
Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja
velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kunnallisveroon kohdistuu suuret korotuspaineet ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään.
Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5
miljardia euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin laskivat edellisestä vuodesta kaksi prosenttia, mutta ovat yhä korkealla tasolla.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
15
Tehtäviä vähennettävä ja veropohjaa laajennettava
Valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa rakennepoliittisen ohjelman
tavoitteita, vaan ne ovat jäämässä alle kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Sen sijaan
kunnat ylittävät niille asetetun yhden miljardin euron sopeutustavoitteen. Kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa. Myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä
tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla.
Lähde: Kuntaliitto 2014 ja 2015
Keskeiset tunnusluvut
Suomi
2011
2012
2013
2014*
Määrän muutos, prosenttia
BKT
Yksityinen kulutus
Julkinen kulutus
Ansiotaso
Työttömien osuus työvoimasta, %
Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta
Veroaste, % BKT:sta
Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta
Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta
2,7
2,6
0,5
2,7
7,8
55,2
43,6
-0,7
48,5
-0,8
0,2
0,6
3,5
7,7
56,6
44,0
-1,8
53,0
-1,3
-0,5
0,6
2,1
8,2
58,6
45,4
-2,4
56,0
0,1
-0,0
0,3
1,4
8,6
58,5
45,4
-2,7
58,9
Kuntatalous
Vuosikate euroa/asukas
Lainakanta euroa/asukas
Keskimääräinen tuloveroprosentti
390
2085
19,16
238
2282
19,25
371
2553
19,38
373
2733
19,74
*=ennakkotieto, tunnusluvut vuosi 2014
Lähteet: Valtiovarainministeriö, Talousnäkymät 13.1.2015, Tilastokeskus ja Suomen Kuntaliitto
Kaupunginhallitus 31.3.2015
16
Oman talousalueen kehitys
Väestö
Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Kainuun väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 79 256 (79 975 vuonna
2013). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 719 hengellä eli 0,9 prosentilla, mihin vaikutti kuntien välinen
666 henkilöä negatiivinen nettomuutto. Nettomaahanmuutto oli positiivinen 211 henkilöä ja syntyneiden
määrä oli 264 pienempi kuin kuolleiden määrä. Väestömäärä väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Kainuun
väkiluku on pienentynyt vuodesta 1995 vuoteen 2014 noin 16 630 henkeä eli 875 henkeä vuodessa. Kainuun alueella huolestuttavaa väestökehityksessä on, että ainoastaan Kajaanissa syntyvyys on kuolleisuutta
suurempaa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 Kainuussa on 74 885 asukasta ja vuonna
2040 asukkaita on 73 159.
Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Kajaanin kaupungin asukasluku oli vuoden 2014 lopussa 37 797.
Asukasluku väheni 71 hengellä. Syntyneisyyden enemmyys (+64) ja nettomaahanmuutto (+165) eivät pystyneet korvaamaan kuntien välistä nettomuuttoa (-300). Kajaanissa syntyi 420 lasta eli 60 prosenttia koko
Kainuun syntyneiden määrästä (58,8 % vuonna 2013). Kajaanin seudulla (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi ja Sotkamo) syntyi vuonna 2014 yhteensä 570 lasta.
Väestökehitys ikäryhmittäin vuosina 2012 - 2014 (tilanne 31.12.)
2012
2013
Ikäryhmä
lkm
%
lkm
%
0 - 14
6 242
16,48
6 156
16,25
15 - 64
24 633
65,03
24 355
64,29
65 7 104
18,75
7 371
19,46
Yhteensä
37 979
100,26
37 882
100,00
2014
lkm
6 156
24 355
7 371
37 882
%
16,25
64,29
19,46
100,00
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kajaanin väestön ikärakenne muuttuu 2020–2030 seuraavasti. Ennuste on tehty vuonna 2012.
Väestön ikärakenteen muutos 2020 - 2040
2020
Ikäryhmä
lkm
%
0 - 14
6 023
15,86
15 - 64
22 620
59,68
65 9 348
24,61
Yhteensä
37 991
100,15
2030
lkm
6 249
21 573
10 238
38 060
2040
%
16,50
56,95
26,82
100,26
lkm
6 112
21 953
9 920
37 985
%
16,13
57,95
25,98
100,06
Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan 0–14-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 4,2
prosentilla ja työikäisen väestön määrä vähenee noin kuudella prosentilla. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa
lähes 18,2 prosentilla.
Työllisyys
Työllisyyskehitys jatkui valtakunnassa heikkona vuoden 2014 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Työllisten määrä oli kausitasoitettuna pienempi kuin vastaavina ajankohtina edellisvuonna ja lasku oli ennakoidun
mukaista. Työllisten määrä ei kuitenkaan enää loppuvuodesta supistunut yhtä voimakkaasti kuin aiemmin.
Esimerkiksi syyskuussa 2014 työllisiä oli enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2013. Tästä huolimatta työllisten määrä vuonna 2014 jää 0,4 prosenttia vuotta 2013 alemmalle tasolle. VM:n kansantalousosaston ennuste vuoden 2014 työttömyysasteeksi on 8,6 prosenttia.
Lähde VM Talousnäkymät ja palkanmuodostus 13.1.2015
Kaupunginhallitus 31.3.2015
17
Kainuussa vallitsee aiempaa selvemmin maan korkein työttömyys. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi
Kainuun työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimistossa) joulukuun aikana yllättävän rajusti, yli 800 henkilöllä.
Joulukuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 6 776, joka on 290 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömistä
oli lomautettuja 763, joka on kymmenen prosenttia vuoden takaista enemmän. Nykyistä korkeampia työttömyyslukuja löytyy yhdeksän vuoden takaa.
Uuden työvoiman niukasta kysynnästä johtuen on odotettavissa, että työttömyys pysyttelee Kainuussa
korkealla vielä pitkään. Siitä johtuen erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja myös nuorisotyöttömyys tulevat
kasvamaan vielä vuonna 2015 huomattavasti. Pitkäaikaistyöttömien eli yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleiden työnhakijoiden määrä on kasvanut viime aikoina jyrkästi. Viime vuoden aikana pitkäaikaistyöttömiä oli keskimäärin 1 407, joka on lähes 30 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Joulukuun
lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 1 571. Se on 269 eli 21 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Uuden työvoiman vähäisestä kysynnästä johtuen oppilaitoksista valmistuneet nuoret eivät ole sijoittuneet
odotetusti työmarkkinoille. Joulukuun lopussa työttömänä oli yli 400 vastavalmistunutta. Heistä 330 oli
suorittanut keskiasteen ja 55 ammattikorkeakoulun tutkinnon. Joulukuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 956, joka on 64 enemmän kuin vuosi sitten.
Kainuussa oli joulukuun lopussa kokoaikaisesti lomautettuja 763, joka on 182 enemmän kuin kuukautta
aiemmin. Lomautettuja oli 69 eli kymmenen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Eniten lomautettuna oli
rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä (373 henkeä) sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöitä (196).
Työvoiman kysyntä väheni viime vuonna selvästi aiemmista vuosista. TE-toimistoon ilmoitettiin viime vuoden aikana uusia avoimia työpaikkoja 4 714, joka on seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja lähes viidennes vähemmän kuin vuonna 2012. Nykyistä vähäisempää uuden työvoiman tarve oli viimeksi 18 vuotta sitten. Joulukuussa uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin ainoastaan 252.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
18
Lähde Kainuun ELY, työllisyyskatsaus joulukuu 2014, 20.1.2015
Yritystoiminta
Talouden taantuma sävytti vahvasti vuotta 2014 ja näkyi lähes kaikilla aloilla. Tuorein pk-yritysbarometri
helmikuulta 2015, joka valottaa loppuvuoden ja alkuvuoden tilannetta, vahvistaa huonon tilanteen. Barometrissä lähes joka kolmas pk-yritys arvioi suhdanteiden heikkenevän alkaneen vuoden aikana. Suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku laski arvoon -7. Tämä on ensimmäinen kerta vuoden 2009 jälkeen, kun saldoluku on negatiivinen. Laskua vuoden takaiseen on peräti 15 yksikköä.
Yritysperustanta laski Kajaanissa edellisestä vuodesta, uusia yrityksiä perustettiin 124 (146 vuonna 2013).
Yrityksiä myös lakkasi selvästi aiempaa enemmän, joten nettolisäys 14 yritystä oli reilusti pienempi kuin
edellisenä vuonna (46). Näin pientä yritysmäärän kasvu ei ole ollut kertaakaan vuoteen 2004 ulottuvalla
tarkastelujaksolla. Lopettaneiden yritysten tilastointi on tosin tarkempaa kuin aikaisemmin.
Talouden tärkeä indikaattori rakennusala kärsi ennätyksellisen heikosta suhdanteesta. Isot Hauhola–
Lehtikangas-monitoimikeskuksen ja ST1-bioetanolitehtaan investoinnit tuovat piristysruiskeen rakennusalalle 2015, mutta muu rakentaminen on vähäistä. Omakotitalojen rakennuslupia haettiin selvästi aiempaa
vähemmän. Yksityisessä hoivapalvelurakentamisessa on näkyvissä jonkin verran kasvua.
Kaupan alalla ostovoiman heikkeneminen ja taloustilanteen aiheuttama epävarmuus näkyi. Myös lisääntyvän verkkokaupan vaikutus alkaa olla näkyvää kaupan alalla. Venäjän ruplan kurssin syöksy vähensi loppuvuoden aikana rajusti venäläisten ostovoimaa.
Yrityksissä talouskasvua ei juuri ollut, mutta toisaalta mitään laajaa konkurssiaaltoakaan ei ole vielä nähty.
Metallialan veturin Transtechin muutoin hyvät näkymät heikentyivät, kun Venäjän vastaiset pakotteet johtivat suuriin lomautuksiin. Pakotteet näkyivät myös muualla metalliteollisuudessa. Kajaanin yritystoiminnan
selkäranka oli silti edelleen teknologiateollisuus metalliala mukaan lukien. Alan yritystoiminta on säilynyt ja
uusiutunut, ja tuo aluetaloudelle olennaisen tärkeää vientituloa.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
19
Talvivaaran kaivoksen ajautuminen konkurssiin oli paha isku alueelle. Valtion vahva panostus sen toiminnan
jatkamiseen kuitenkin vakiinnutti tilanteen, ja kaivoksen suuri työllisyysvaikutus säilyi. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) johdolla syksystä 2013 tehty varautuminen konkurssiin osoittautui onnistuneeksi toimintatavaksi. Kajaanin seutu nimettiin loppuvuodesta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja Kainuuseen myönnettiin äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta yrityshankkeisiin 3,5 miljoonaa euroa. Sotkamon Taivaljärven
hopeakaivoshanke sai lupa-asiansa kuntoon, ja kaivoksen avaaminen on kiinni rahoituksen järjestymisestä.
Otanmäen Vuorokkaan kaivoksen uudelleen avaamisen valmistelut jatkuivat.
Matkailussa kehitys oli varsin positiivista venäläisten matkailijoiden määrän laskusta huolimatta, kun kotimainen matkailu korvasi sitä. Vuokatin matkailijamäärä pysyi korkeana. Myös Ukkohallan matkailu kehittyi.
Molemmissa matkailukeskuksissa jatkuivat investoinnit. Kajaanin matkailun kehittämiseksi käynnistettiin
Master Plan -suunnitelman tekeminen, Master Plan -prosessit käynnistyivät myös Vuokatissa ja Kuhmossa.
Renforsin Rannan yritysalueen investoinnit jatkuvat, kun ST1:n bioetanolitehtaan investointivalmistelu
käynnistyi TEMin myönnettyä hankkeelle suuren energiatuen. Perinteisen sahateollisuuden aiemmat hyvät
näkymät heikentyivät hieman. Renforsin Rannan konesaleihin valmistui laajennus CSC:n konesaliin, ja Herman IT:n konesalilaajennus käynnistyy, koska siihen saatiin äkillisen rakennemuutoksen yritystukea. Kajaanissa UPM:n paperitehtaan lakkautuksen jälkihoidon onnistuminen on vahvistanut ja monipuolistanut elinkeinorakennetta, mikä luo kestävyyttä talouskehityksen vaihteluihin.
Kainuun Prikaatin vahvistunut asema vaikuttaa myönteisesti Kajaanin seutuun. Prikaati ja muut puolustusvoimien toimijat varuskunnassa työllistävät rakennemuutoksen jälkeen Kajaanissa yhteensä noin 600 henkeä. Prikaatin asema vahvistuu osaltaan lisää, kun sotilasläänien lakkaamisen jälkeen sille tulee laaja aluetoimistojen vastuualue sekä valtakunnallisia tehtäviä.
Saavutettavuudessa tilanne oli varsin hyvä. Lentoyhteyksiä on arkipäivisin useita. Lentomatkustus Kajaanin
lentoasemalta lisääntyi voimakkaasti loppukesästä lähtien, kun alkuvuoden aikana matkustus väheni. Valtion vuoden 2015 budjettiratkaisujen yhteydessä pohjoisen väylähankkeissa tuli takapakkia, kun Ylivieska–
Iisalmi radan rahoitus siirtyi ja Oulu–Kajaani VT 22 -investointia leikattiin 30 miljoonaa euroa.
Rakennustuotanto Kajaanissa 2012–2014
Valmistuneet rakennukset
Kerrosala (k-m²)
Asuntojen lkm
Myönnetyt rakennusluvat
Kerrosala (k-m²)
Asuntojen lkm
2012
268
46 108
172
284
47 976
69
2013
243
33 449
67
208
24 372
89
2014
247
21 397
71
210
21 748
36
Muutos, lkm
2014-2013
4
-12 052
4
2
-2 624
-53
Muutos, %
2014-2013
1,6
-36,0
6,0
1,0
-10,8
-59,6
Lähde: Luvut perustuvat rakennusvalvontarekisteriin vietyyn aineistoon
Kaupunginhallitus 31.3.2015
20
1.2.4
Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa
Olennaiset tuloperusteiden muutokset
Valtakunnan tasolla toteutettiin hallitusohjelman mukaiset valtionosuusleikkaukset, joiden yhteissumma oli
vuoden 2014 lopussa noin 1,2 miljardia euroa. Kaupungin valtionosuudet laskivat edelliseen vuoteen verrattuna noin miljoona euroa, joka kohdistui pääosin toisen asteen koulutuksen valtionosuuksiin. Ammattikorkeakoulu aloitti osakeyhtiönä vuoden 2014 alusta ja samalla valtionosuudet ohjautuivat suoraan yhtiölle
vähentäen kaupungin valtionosuusmäärää.
Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset
Vuoden 2014 alusta Kajaanin Ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen toiminta siirtyi Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hoidettavaksi. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy on kaupungin sataprosenttisesti omistama
tytäryhteisö.
Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta
kehityksestä
Vuoden 2014 tilinpäätös toteutui ylijäämäisenä. Ylijäämää kertyi mm. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon
kuntayhtymän edellisten tilikausien ylijäämä palauttamisesta ja tilikauden ylijäämäisestä tuloksesta sekä
budjettia paremmasta talousarvion toteutumasta. Seuraavien vuosien tulokehitys tulee olemaan erittäin
alhainen. Sote-uudistus voi muuttaa Kajaanin kaupungin rahoitusasemaa merkittävästikin riippuen rahoitusmallista.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
21
1.2.5
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
Vaimeasta talouskehityksestä huolimatta kuntatalouden vuoden 2014 tilikauden tulos parani ennakkoarvioiden mukaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Merkittävimmät yksittäiset vaikutukset aiheutuivat yhtiöittämisistä. Nämä yhtiöittämiset eivät kuitenkaan paranna lainkaan kuntien ja kuntakonsernien rahoitusasemaa.
Vuoden 2015 osalta talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, minkä seurauksena kuntien verotulot kehittyvät jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Sitä vastoin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti
ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja
velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kuntien keskinäiset erot talouskehityksessä uhkaavat kasvaa entisestään.
Kuntatalouden hallintaa talouspoliittisen päätöksenteon eri vaiheissa edistetään jatkossa kuntatalouden
rahoituskehyksellä ja kuntatalousohjelmalla, jotka ovat osa julkisen talouden suunnitelmaa. Kuntatalousohjelman tulee varmistaa kuntatalouden pidemmän aikavälin kestävyys ja rahoitusperiaatteen toteutuminen
siten, että kuntien tulot mitoitetaan kasvavien menojen kattamiseen.
Uudessa julkisen talouden ohjausjärjestelmässä varmistetaan kustannusten vaikutusten nykyistä tehokkaampi arviointi. Kuntien omaa kustannusten laskentaa ja arviointia käytetään hyväksi nykyistä laajemmin.
Sosiaali- ja terveysmenojen hallinta otetaan osaksi kuntatalousohjelmaa ja kuntatalouden kehitystä.
Kuntatalouteen kohdistetut säästöt, talouskasvun hitaus ja väestön ikärakenteen aiheuttama paine kunnallisten palvelujen kysyntään kasvattavat jatkuvasti painetta kunnallisveroprosentin korotuksiin. Työn verotuksen jatkuvan kiristymisen estämiseksi kuntien rahoitusasemaa tulee tarkastella laajemmin ja laajentaa
myös kuntien veropohjaa kulutus- ja haittaveroihin. Kuntien verotulojen tulee kertyä kunnallis-, kiinteistöja yhteisöverojen lisäksi muun muassa pääomatuloveroista sekä liikenneperusteisista veroista ja ympäristöveroista.
Lähde: Kuntatalouden selviytymisen eväät 2015–2015, Kuntaliitto 11.2.2015
Meneillään oleva sote-uudistus voi lyhyelläkin aikavälillä muuttaa Kajaanin kaupungin rahoitusasemaa merkittävästi. Vaikutukset riippuvat päätettävästä rahoitusmallista. Alustavien laskelmien mukaan vaikutukset
olisivat negatiivisia.
Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 8.12.2014 vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2016–2017. Vuoden 2015 alkupuolella ei ole tullut tietoon mitään sellaista seikkaa, minkä
perusteella hyväksyttyä talousarviota tulisi muuttaa.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
22
1.2.6
Kaupungin henkilöstö
Henkilöstöohjelma
Kajaanin kaupungin henkilöstöohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa. Henkilöstöohjelma sisältää
työhyvinvointiin liittyvät asiat. Keskeinen osio on johtaminen. Tavoitteena on tasa-arvoinen, kannustava ja
yksilöllistä osaamista arvostava oikeudenmukainen johtaminen, johon kuuluu tiedon varmistaminen jo
valmisteluvaiheessa. Henkilöstöohjelmassa painotetaan hyviä työyhteisötaitoja, joilla tarkoitetaan vastuun
ottamista työstä, sovittujen periaatteiden noudattamista, työskentelyä kehityskeskustelussa sovittujen
tavoitteiden saavuttamiseksi, hyvää käyttäytymistä työkaveria kohtaan ja lojaalisuutta esimiehille. Uutena
osana henkilöstöohjelmassa on henkilöstösuunnittelu sekä aktiivinen tuki työssä jatkamisen mahdollistamiseksi työkyvyn aletessa.
Toimialat ja liikalaitokset laativat/toteuttavat omat henkilöstöohjelmansa toimenpidetasolle kaupunginhallituksen hyväksymän henkilöstöohjelman pohjalta.
Kajaani-sopimus 2014
Toimintakertomusvuonna uusittiin Kajaani-sopimus vuodelle 2014. Sopimuksella Kajaanin kaupunki työnantajana ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt toimivat yhteistyössä seuraavien asiakirjojen toteuttamiseksi käytännössä:
1.
2.
3.
4.
Henkilöstöohjelma 2013–2016
Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kirjattujen rakenteellisten muutosten toteutus
Henkilöstösuunnitelman toteutus niin, että poistuma hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan
Tuloksellisuutta koskevan suosituksen käytännön toteutus
Lisäksi Kajaanin kaupunki lupaa työntekijöilleen sopimuksen mukaan kannustustavat palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät, haasteellisen työn, terveellisen ja turvallisen työympäristön, sovitut henkilöstöetuudet,
toimivan työterveyshuollon, kuntoutuksen täydellä palkalla Aslak- ja TYK-kursseilla sekä kehitysmahdollisuudet omassa työssään.
Sopimus yhteistoimintaorganisaatiosta uusittiin toimintakertomusvuonna.
Palkkaus ja palvelussuhdeasiat
Palkkaus ja palvelussuhdeasioissa on toteutettu henkilöstömenosäästöjä tukevaa työnantajapolitiikkaa.
Pääsopimusten mukaiset neuvottelut työantajan edustajien ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat toteutuneet
hyvässä hengessä. Kajaani-sopimus on auttanut yhteisen näkemyksen muotoutumiseen henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan edustajien välillä.
Henkilöstösuunnittelu
Henkilöstösuunnittelu on toteutettu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä toimialoilla ja liikelaitoksissa. Henkilöstösuunnittelu on ollut osa toiminnan suunnittelua, jolloin talous, toiminta ja henkilöstö mitoitetaan yhtä aikaa. Henkilöstösuunnittelussa on otettu huomioon eläkkeelle jäämiset, rekrytoinnit, sisäiset
siirrot, tehtävien uudelleen järjestäminen, osittaminen tai yhdistäminen, sijais- ja varahenkilöjärjestelyt,
seuraajasuunnitelmat sekä kehittämis- ja urasuunnitelmat.
Eläköitymistä on hyödynnetty säästökeinona. Toimialat ja liikelaitokset ovat hyödyntäneet listauksia eläköityvistä henkilöistä, koska tiedossa on, ketkä saavuttavat seuraavan viiden vuoden aikana laskennallisen
Kaupunginhallitus 31.3.2015
23
eläkeiän (työntekijöillä on subjektiivinen oikeus jatkaa työssä aina 68 ikävuoteen saakka). Toimialoilla ja
liikelaitoksissa on selvitetty, voidaanko tuleva paikka jättää täyttämättä tai hyödyntää sisäistä rekrytointia.
Kajaanin kaupungilla on ollut velvollisuus tarjota työtä irtisanotuille yhdeksän kuukautta irtisanomisajan
päättymisestä. Toimintakertomusvuotena asia on koskenut Kajaanin koulutusliikelaitoksesta irtisanottuja.
Henkilöstön palkkaamisessa on ollut voimassa käytäntö, jonka mukaan uusien työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkaamiseen on haettava lupa toimialajohtajilta. Periaatteena on ollut, että yhtään uutta virkaa tai
työsopimussuhdetta ei muodosteta, ellei siihen ole lainsäädännöllistä pakkoa. Toinen kriteeri on kuntalaisten ja työntekijöiden terveyden turvaaminen sekä omaisuusvahinkojen estäminen.
Henkilöstömäärään vaikuttaneet organisaatiomuutokset 2014
Sivistystoimiala
- Normaalikoulun lakkautuksen myötä perusopetukseen tuli 200 uutta oppilasta 2013–2014. Tämä
muutos kasvatti henkilöstömäärää perusopetuksessa 1–2 henkilötyövuotta.
Ympäristötekninen toimiala
- Ympäristöteknisen toimialalla oli 2,19 henkilötyövuotta enemmän verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen. Tämä johtuu siitä, että uuteen vesiliikuntakeskukseen palkattiin seitsemän liikunnanohjaajaa vuonna 2014.
- Tilapalvelu-tulosalueella oli 7,12 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2013.
- Kunnallistekniikka-tulosalueella vähennys oli 4,87 henkilötyövuotta.
Kajaanin kaupungin koululutusliikelaitos
- Koulutusliikelaitoksen kokoaikainen henkilöstö väheni vuoden aikana 50 henkilöllä ja htv2 -40.
- Koulutusliikelaitoksella irtisanottiin 11 henkilöä vuonna 2014.
Kajaanin Mamselli -liikelaitos
- KAKS:n ravintokeskuksen tulo Mamsellin hoidettavaksi 1.1.2014 alkaen lisäsi henkilöstömäärää 21
henkilöllä.
- Kaukaveden puhtaanapito sekä aula- ja kahvilapalveluiden tulo Mamsellin hoidettavaksi ja em. palveluiden vakiintuminen vuodenvaihteessa 2013–2014 aiheutti 13 henkilön lisäyksen.
- Seminaarin päiväkodin ateria- ja puhtaanapitopalvelujen tulo lisäsi 1,5 henkilöä.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
24
Henkilöstökulut, tuloslaskelmaan kirjatut kulut sekä taseeseen aktivoidut kulut
Kajaanin kaupunki
Palkat ja palkkiot
* Henkilöstökorvaukset
Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla
Henkilösivukulut
* Eläkekulut
* Muut henkilösivukulut
Henkilösivukulut yhteensä
Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan
Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja
aineellisiin hyödykkeisiin
Henkilöstökulut yhteensä
2014
2013
42 642 194,00
-679 978,21
41 962 215,79
41 495 510,72
-647 825,51
40 847 685,21
13 849 486,96
2 354 020,72
16 203 507,68
58 165 723,47
13 478 524,84
2 096 712,39
15 575 237,23
56 422 922,44
381 758,71
58 547 482,18
358 083,77
56 781 006,21
Liikelaitosten henkilöstökulut
Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos
2014
Palkat ja palkkiot
* Henkilöstökorvaukset
Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla
Henkilösivukulut
* Eläkekulut
* Muut henkilösivukulut
Henkilösivukulut yhteensä
Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan
Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja
aineellisiin hyödykkeisiin
Henkilöstökulut yhteensä
2013
0,00
0,00
0,00
8 795 910,09
-60 427,28
8 735 482,81
0,00
0,00
0,00
1 693 115,34
426 766,57
2 119 881,91
10 855 364,72
0,00
10 855 364,72
Kajaanin Vesi -liikelaitos
2014
Palkat ja palkkiot
* Henkilöstökorvaukset
Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla
Henkilösivukulut
* Eläkekulut
* Muut henkilösivukulut
Henkilösivukulut yhteensä
Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan
Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja
aineellisiin hyödykkeisiin
Henkilöstökulut yhteensä
893 442,25
-6 655,05
886 787,20
920 782,19
-16 647,46
904 134,73
277 178,26
49 641,81
326 820,07
1 213 607,27
287 315,53
45 007,56
332 323,09
1 236 457,82
3 041,51
1 216 648,78
8 877,88
1 245 335,70
Kaupunginhallitus 31.3.2015
2013
25
* Eläkekulut
* Muut henkilösivukulut
Henkilösivukulut yhteensä
Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan
Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja
aineellisiin hyödykkeisiin
Henkilöstökulut yhteensä
1 614 794,73
351 171,45
1 965 966,18
8 282 948,25
1 528 927,03
264 180,67
1 793 107,70
7 084 898,91
8 282 948,25
7 084 898,91
Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos
2014
2013
Palkat ja palkkiot
* Henkilöstökorvaukset
Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla
Henkilösivukulut
* Eläkekulut
* Muut henkilösivukulut
Henkilösivukulut yhteensä
Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan
Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja
aineellisiin hyödykkeisiin
Henkilöstökulut yhteensä
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
Palkat ja palkkiot
* Henkilöstökorvaukset
Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla
Henkilösivukulut
* Eläkekulut
* Muut henkilösivukulut
Henkilösivukulut yhteensä
Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan
Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja
aineellisiin hyödykkeisiin
Henkilöstökulut yhteensä
Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut yhteensä
Palkat ja palkkiot
* Henkilöstökorvaukset
Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla
Henkilösivukulut
* Eläkekulut
* Muut henkilösivukulut
Henkilösivukulut yhteensä
Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan
Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja
aineellisiin hyödykkeisiin
Henkilöstökulut yhteensä
Kaupunginhallitus 31.3.2015
1 815 383,88
-26 369,38
1 789 014,50
1 768 430,01
-25 949,22
1 742 480,79
376 364,43
99 446,16
475 810,59
2 264 825,09
357 274,20
86 763,39
444 037,59
2 186 518,38
2 264 825,09
2 186 518,38
2014
2013
20 142 659,54
-251 461,20
19 891 198,34
21 076 109,04
-188 687,22
20 887 421,82
3 916 244,25
1 090 212,80
5 006 457,05
24 897 655,39
4 021 742,63
1 265 144,03
5 286 886,66
26 174 308,48
24 751,45
24 922 406,84
4 727,47
26 179 035,95
2014
2013
71 921 219,46
-1 075 021,56
70 846 197,90
79 443 062,11
-1 034 065,54
78 408 996,57
20 034 068,63
3 944 492,94
23 978 561,57
94 824 759,47
21 366 899,57
4 184 574,61
25 551 474,18
103 960 470,75
409 551,67
95 234 311,14
371 689,12
104 332 159,87
26
Henkilötyövuodet - palkattomat vapaat
Tulosalueittain
Kaupunginhallitus, projektit
Keskushallinto
Maahanmuuttajapalvelut
Varhaiskasvatus
Perusopetus
Kulttuuripalvelut
Kaukametsä
Liikunta- ja nuorisopalvelut
Ympäristö ja maankäyttö
Kunnallistekniikka
Tilapalvelu
Kainuun pelastuslaitos
Tukityöllistäminen
Kaupunki yhteensä
Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos
Kajaanin Vesi -liikelaitos
Kajaanin Mamselli -liikelaitos
Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
Liikelaitokset yhteensä
Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä
Kaupunginhallitus 31.3.2015
Tammikuu - joulukuu
2014
MääräVakituiset aikaiset
Työllistetyt
Tammikuujoulukuu
2013
Yhteensä
Yhteensä
2,00
43,26
15,85
261,38
291,66
45,36
43,01
8,62
27,42
63,17
64,22
57,54
0,00
0,00
4,62
1,26
36,77
71,85
0,93
64,39
4,06
0,97
1,49
5,85
15,28
1,39
0,00
1,17
0,00
20,41
1,98
0,79
0,68
0,00
0,00
3,18
0,25
0,00
23,51
2,00
49,05
17,11
318,56
365,49
47,08
108,08
12,68
28,39
67,84
70,32
72,82
24,90
1,99
47,32
17,79
327,42
365,81
47,92
112,56
11,88
28,45
72,71
63,20
74,31
9,55
923,49
208,86
51,97
1 184,32
1 180,90
188,55
20,43
182,60
48,67
488,81
929,07
2 109,96
18,75
162,62
35,25
351,40
568,02
0,16
48,81
12,42
96,55
157,94
0,33
6,52
1,34
1,26
9,45
0,00
19,24
217,95
49,01
449,21
735,41
1 491,51
366,80
61,42
1 919,73
27
1.2.7
Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista
Perusta
Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntakonsernin on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä
riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä.
Yleistä riskiympäristöstä ja epävarmuustekijöistä
Kaupungin riskiympäristössä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia merkittävien riskien osalta vuoteen
2013 verrattuna.
Palvelujärjestelmän toimivuuteen ja kaupunkilaisten turvallisuuteen kohdistuvia riskejä
Toimintaympäristön muutokset ja taloudellisten resurssien niukkuus aiheuttavat epävarmuutta ja vaikuttavat toiminnan kehittämiseen. Kaupungin palvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on voitu tuottaa alenevista resursseista huolimatta.
Strategisia riskejä
Merkittävä osa kaupungin tunnistetuista riskeistä sijoittuu strategiselle tasolle. Strategisen tason riskeillä on
toteutuessaan, riskienarvioinnin tulosten mukaan, myös kaikista suurimmat taloudelliset seuraukset.
Mahdolliset muutokset Kainuun alueen elinkeinorakenteessa, esimerkiksi kaivannaisteollisuuden tulevaisuus Kainuun alueella, muodostavat merkittävän riskin alueen elinkeinoelämälle ja Kajaanin kaupungille.
Uudet kaivoshankkeet ovat toteutuessaan positiivinen mahdollisuus työllisyyden ja elinkeinoelämän suhteen koko Kainuun alueella, mutta jo olemassa olevien toimijoiden taloudelliset ja toiminnalliset vaikeudet
aiheuttavat toteutuessaan ongelmia alueen muille yrityksille sekä taloudellisia menetyksiä kaupungille.
Kainuun alueen väestörakenteen muutokseen liittyy paljon epävarmuutta. Kainuun väestö ikääntyy ja samalla kysyntä erilaisille palveluille kasvaa. Samalla nuorempi väki muuttaa alueelta pois ja verotulot palveluiden rahoittamiseksi saattavat tulevaisuudessa laskea. Henkilöstön eläköityminen saattaa aiheuttaa jatkossa henkilöstön saatavuusongelmia tietyillä toimialoilla, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
Erilaiset valtiotason rakennemuutokset kuten kuntaliitokset ja sote-uudistus muodostavat huomattavan
riskin. Rakennemuutoksiin liittyvä epätietoisuus vaikeuttaa päätöksentekoa, johtamista ja toiminnan kehittämistä, koska ei ole selkeää suuntaa, mihin toimintaa pitäisi kehittää. Myös rakennemuutoksista johtuvien
taloudellisten vaikutusten arviointi on vaikeaa. Kuntaliitokset toteutuessaan synnyttäisivät uusia haasteita,
kuten työtekijöiden pitkän irtisanomissuojan vaikutukset mahdollisesti tarpeellisiin sopeuttamistoimiin,
toimintakulttuurien erilaisuus ja palveluiden yhteensovittaminen.
Toteutuneet ja mahdollisesti tulevat lisämuutokset toisen asteen koulutuksen valtionosuusrahoituksessa
muodostavat myös merkittävän riskin, jolla on vaikutuksia myös muiden liikelaitosten ja tulosyksiköiden
toimintaan. Lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen mahdolliseen yhtiöittämiseen liittyy riskejä.
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen seurauksena tapahtunut Kajaanin ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen
ja rahoitusmallin muutos synnyttivät uusia riskejä. Valitun strategian jalkauttaminen ja strategian onnistu-
Kaupunginhallitus 31.3.2015
28
minen kokonaisuutena ovat keskeisessä asemassa ammattikorkeakoulun tuloksen suhteen ja mahdolliset
epäonnistumiset näissä saattavat aiheuttaa merkittäviäkin taloudellisia menetyksiä.
Myös ammattikorkeakoulun itsenäisyyden menetys, esimerkiksi osaksi jotain toista ammattikorkeakoulua,
voisi toteutuessaan aiheuttaa huomattaviakin alueellisia vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Lisäksi ammattikorkeakoululla on merkittävä rooli koko Kajaanin vetovoiman suhteen.
Operatiivisia riskejä
Operatiivisista riskeistä merkittävämmiksi muodostuvat tietojärjestelmiin kohdistuvat riskit, jotka vaikuttavat läpi koko kaupunkiorganisaation. Henkilöstön tietojärjestelmien käytön osaamisessa on vielä kehitettävää. Lisäksi eri yksiköissä on vielä erilaisia ja toisistaan poikkeavia tapoja kerätä ja käsitellä tietoa, mikä aiheuttaa ongelmia tiedon hallinnan suhteen. Muita tunnistettuja tietojärjestelmäriskejä ovat erilaiset tietojärjestelmien toimintahäiriöt ja mahdolliset väärinkäytökset.
Vahinkoriskejä
Vahinkoriskeistä merkittävimpänä ovat kaupungin toimialojen ja liikelaitosten käytössä olevien toimitilojen
erilaiset sisäilmaongelmat, jotka aiheuttavat henkilöstövahinkoriskejä ja tilojen käytettävyysongelmia. Lisäksi sisäilmaongelmien tutkimisesta ja kohteiden saneerauksesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia.
Myös henkilöstöön liittyviä riskejä, kuten ohuesta organisaatiosta johtuvia avainhenkilöriskejä sekä rekrytointiriskejä, esiintyy eri toimialoilla ja liikelaitoksissa.
Finanssiriskejä
Finanssiriskeistä merkittävimpiä ovat kaupungin velkaantumisaste ja mahdolliset korkotason muutokset.
Myös erilaiset hyödykehintariskit vaikuttavat suoraan kaupungin toimialojen ja liikelaitosten toimintaan.
Näistä merkittävimpiä ovat tilojen vuokrien nousu sekä energian hinnassa tapahtuvat muutokset.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
29
1.2.8 Ympäristötekijät
Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen (2009) mukaan kunnan tulee antaa selvitys ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä. Ympäristötilinpäätös kattaa Kajaanin kaupungin toimialojen ohella Kajaanin Vesi -liikelaitosta koskevat ympäristötuotot ja -kulut sekä investoinnit.
Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyä tai ehkäistä ennalta, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja ja parantaa ympäristönsuojelua.
Alla olevaan taulukkoon on koottu kaupungin ympäristömenot, -tulot ja -investoinnit vuodelta 2014.
Ympäristötilinpäätös vuodelta 2014
Kohde
Ulkoilman- ja ilmaston suojelu
Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely
Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy
Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät
Tuotot ja kulut yhteensä
Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut
Ympäristötoimintakulut yhteensä
Ympäristölaitteiden poistot ja arvonalennukset
Ympäristökulut yhteensä
Tunnuslukuja
Ympäristötuotot/asukas, €/asukas
Ympäristökulut/poisto/asukas, €/asukas
Ympäristöinvestoinnit /asukas, €/asukas
Asukasluku 31.12.2014 37 797 (ennakkotieto)
Tuotot
1 000 €
10
4269
18
4297
4297
114
Kulut,
1 000 €
170
2726
120
135
3151
42
Investoinnit,
1 000 €
1850
1106
4299
114
49
Ulkoilman ja ilmastonsuojelun suurimmat menoerät ovat olleet hiekoitushiekan poisto, katupölyn sidonta ja ilman-
laadun seurantamittaukset. Ilmanlaadun seurantaa tehdään sopimusperusteisesti kaupungin ja teollisuuden sekä energiantuottajien kanssa yhdessä. Nykyinen yhteistyösopimus on voimassa vuoteen 2018.
Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu ovat yhdessä muiden Kainuun kuntien kanssa osallistuneet 2 100
euron kuntaosuudella Kainuun Nuotan jätevesineuvontahankkeeseen. Hankkeen päärahoitus on saatu Kainuun ELY-keskukselta. Kajaanilaiset yksityishenkilöt ovat voineet pyytää hankkeelta kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä jätevesijärjestelmän nykytilan ja kunnostustarpeen selvittämiseen.
Kajaanin Vesi -liikelaitos hoitaa kaupungissa mm. vedenhankinnan ja jätevesien käsittelyn. Pohjavedensuojelu on elinehto hyvänlaatuiselle pohjavedelle. Toisaalta pohjavedenoton määrän tulee olla kestävässä suhteessa pohjaveden muodostumiseen.
Vuonna 2014 Kajaanin Vesi -liikelaitos täytti kaikki sille ympäristöluvissa asetetut vaatimukset jätevedenpuhdistuksen suhteen, vaikka pääpaineviemärissä oli vuoden 2014 lopulla kaksikin vuotoa, joista jätevettä
joutui korjausten aikana vesistöön. Kyseinen 1,1 kilometriä pitkä viemäri saneerataan talvella 2015. Pohjavedenoton kuukausittaisista 96 seurattavasta maksimiottomääristä neljä ylitti lupamääräyksen.
Valtion vesihuoltotyönä toteutettu siirtoviemäri sekä yhdysvesijohto Otanmäestä Kajaaniin valmistui ja se
otettiin käyttöön. Sen seurauksena Otanmäen jätevedenpuhdistamon sekä Vuorokkaan ja Tervolan pienpuhdistamoiden toiminta loppui. Otanmäen jätevedenpuhdistamon päättämisen ympäristölupa on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä. Mainuan ja Vuottolahden viemäriosuuskunnat aloittivat
noin 200 kiinteistön jätevesien johtamisen siirtoviemäriin.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
30
Vuoden 2010 joulukuussa haettu jatko Peuraniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvalle on edelleen
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä ja lupapäätös on odotettavissa aikaisintaan vuonna 2015.
Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta ja kaupunginhallitus ovat vuonna 2012 esittäneet Kainuun jätehuolto -kuntayhtymä Eko-Kympille lietejätehuoltoratkaisuksi Majasaaren jätekeskukseen rakennettavaa
kompostointilaitosta tai vastaavaa. Eko-Kymppi on marraskuussa 2014 päättänyt tarjota myös lietejätehuoltopalveluja Kainuun vesihuoltolaitoksille, mutta jatkokäsittelyn toteuttamistapa ei ole tiedossa. Toimenpiteitä tulee toteuttaa hyvin pikaisella aikataululla, sillä ns. Pohjan Sellun tontin maanvaihdon seurauksena kompostointi nykyisellä Auralan kompostointikentällä päättyy kesällä 2015.
Kajaanin kaupunki tukee vesihuollon kehittymistä vesihuollon kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti haja-asutusalueilla myöntämällä vesi- ja viemäriosuuskunnille avustusta talous- ja jätevesiverkostojen
suunnitteluun ja rakentamiseen. Avustuksia maksettiin yhteensä 325 150 euroa vuonna 2014.
Kajaanin Vesi käsitteli vuonna 2014 viemäriosuuskuntien jätevesiä 87 139 m3 (83 158 m3 vuonna 2013) ja
laskutti niistä 82 782,05 euroa (74 842,20 vuonna 2013) (alv 0 %).
Ympäristönsuojelun suoritetietoja 2010 –2014
2010
2011
Käsitellyt lupahakemukset ja ilmoitukset
Lausunnot
Tarkastukset
Yhteensä
2012
2013
2014
40
61
33
45
40
26
138
204
12
114
187
26
93
152
19
103
167
20
89
149
Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle sekä liikennejärjestelmälle. Kestävässä kehityksessä on pyrkimys tiiviiseen kaupunkirakenteeseen ja sitä kautta palveluiden
hyvään saavutettavuuteen sekä liikkumistarpeen minimointiin. Vuonna 2014 valmistui kolme merkittävämpää yhdyskuntarakennetta eheyttävää ja olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluita hyödyntävää asemakaavahanketta: Pohjois-Kätön pientaloalueen laajennuskaava, Terran kerrostalojen kaupunkirakennetta
täydentävä asuin- ja liikekerrostalokaava ja ns. Linnan lukion kaavamuutos liike- ja toimistokäyttöön. Lisäksi
on tehty keskustan kehittämisen ja tiivistämisen kannalta oleellinen Raatihuoneentorin maanalaisen paikoituksen kaava, joka mahdollistaa paikoituksen laajentamisen katu- ja torialueiden alle. Maankäytön ja muun
suunnittelun yhteydessä teetetään tarpeen mukaan luontoselvityksiä ja vaikutusten arviointeja ulkopuolisella asiantuntijalla.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
31
1.3
Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä
Perusta
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on 19.3.2013 antanut ohjeen kunnille ja kuntayhtymille
tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan johdon tulee selvittää
toimintakertomuksessa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kaupungissa
järjestetty ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella.
Tätä tarkoitusta vasten kaupunginhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen
valvonnan järjestämisestä.
Sisäinen valvonta tarkoittaa organisaation ohjaus- ja toimintaprosesseihin liittyviä menettelyitä,
ratkaisuja ja toimintatapoja, joiden avulla voidaan saada kohtuullinen varmuus toiminnan
lainmukaisuudesta, varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta
koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta.
Sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaisesti kaupungin toimialat ja liikelaitokset ovat järjestäneet sisäisen
valvonnan toimenpiteet osaksi toimintojen johtamista, seurantaa ja arviointia. Näin sisäinen valvonta
tarjoaa varmuutta johdolle ja kaupunginhallitukselle siitä, että organisaation toiminta toteutettu
asianmukaisesti ja taloudellinen informaatio on valmisteltu luotettavasti ja mikäli heikkouksia
ilmaantuisi, ne saataisiin selville. Käytännössä sisäinen valvonta on tehokasta silloin, kun kontrollit
toimivat.
Riskien kartoitusten ajantasaisuus ja kattavuus
Vuoden 2014 talousarvion yhteydessä riskienarviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa yhtenäisen
arviointikriteeristön mukaisesti kaikissa kaupungin tulosyksiköissä sekä liikelaitoksissa. Riskejä on
tunnistettu ja arvioitu kokonaisvaltaisesti strategisten, taloudellisten, toiminnallisten sekä vahinkoriskien
osalta. Riskienarvioinnin yhteydessä riskien tasoa on arvioitu niiden toteutumisen todennäköisyyden ja
mahdollisten seuraamusten vaikutusten perusteella. Riskikartoituksia merkittävien riskien osalta voidaan
pitää ajantasaisina.
Kaupungin riskiympäristö ei ole olennaisesti muuttunut tilikauden 2014 aikana. Iso osa talousarviossa
esitetyistä merkittävistä riskeistä on myös jatkossa otettava huomioon päätöksenteossa sekä toimintaa
ja taloutta suunniteltaessa.
Riskienhallinnan kehittämiseen on kaupungissa panostettu vuoden 2014 aikana aikaisempia vuosia
enemmän. Kajaanin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 3.2.2014 § 7 Kajaanin kaupungin
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kajaanin kaupungin riskienhallinnan koordinoinnista
vastaa riskienhallinnan johtoryhmä. Kajaanin kaupunginhallitus on nimennyt riskienhallinnan
johtoryhmän jäsenet. Syksyllä keskushallintoon siirtyi Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen
palveluksesta riskienhallintakoordinaattori, jonka yhtenä tehtävänä on toimia riskienhallinnan
johtoryhmän sihteerinä ja koordinoida ja kehittää riskienhallintaa kaupunginhallituksen ja
riskienhallinnan johtoryhmän päätösten mukaisesti koko kaupunkikonsernissa.
Jatkossa myös tytäryhteisöjen riskienhallintaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Käytännössä
tämä tarkoittaa sitä, että riskienhallintaa koskevaa ohjeistusta sekä raportointikäytäntöjä kehitetään
edelleen niin, että voidaan saavuttaa entistä parempi varmuus riskienhallinnan ajantasaisuudesta myös
tytäryhteisöiden osalta.
Konsernitasolla riskienhallintaa koskevaa ohjeistusta ja työkaluja kehitetään niin, että ne palvelevat
joustavasti koko kaupunkikonsernin tarpeita ja mahdollistavat entistä tehokkaamman seurannan ja
Kaupunginhallitus 31.3.2015
32
johtamisen riskien osalta. Riskienhallinnan raportointi kytketään jatkossa entistä tiiviimmin osaksi
normaalia talouden ja toiminnan raportointia (talousarvio, tilinpäätös sekä osavuosiraportit).
Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta kaupunki pääsi eteenpäin vuonna 2014. Tämä tarkoittaa
käytännössä yhtenäisempää ja suunnitelmallisempaa tapaa toteuttaa valvontaa. Kehittämiskohteina
tuleville vuosille on konserniyhteisöjen sitominen osaksi tätä tarkastelua. Lisäksi sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan seurannan ja käytännön jalkauttamisen osalta tuleville vuosille jää tehtävää.
Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä
Kaupungilla on sopimus sisäisestä tarkastuksen PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa. Osa-alueena
vuonna 2014 oli rakentamispalveluiden tiedonantovelvollisuus.
Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä
Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan raportoiduista sisäisen valvonnan kehittämiskohteista
huolimatta on kaupungin sisäinen valvonta olennaisilta osiltaan järjestetty asianmukaisesti ja riittävästi.
Sisäistä valvontaa tullaan kehittämään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti riskienhallinnan sekä
toimintaprosessien kehittämisen yhteydessä.
Kaupungin toimialoilta ja liikelaitoksilta saatujen selvitysten perusteella kaupunginhallitus esittää
kannanottonaan, että sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan
laillisuudesta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta sekä varojen ja omaisuuden turvaamisesta.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
33
1.4
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus
1.4.1
Tilikauden tuloksen muodostuminen
Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on
saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat.
Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä
ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu
1000 euroa
2014
2013
48 833
-271 896
956
-222 106
51 010
-281 015
578
-229 427
137 144
99 420
135 261
113 163
5 294
4 805
1 950
-1 309
-153
19 751
4 575
1 226
4 756
-1 267
-140
23 572
-13 037
-13 278
0
6 714
79 367
89 661
Tilinpäätössiirrot
Tilikauden ylijäämä
-1 507
5 207
668
90 329
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/toimintakulut, %
Vuosikate/poistot, %
Vuosikate, euroa/asukas
Asukasmäärä
18,7
151,0
523
37 797
18,2
177,5
622
37 868
Toimintatuotot
Toimintakulut
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset tuotot ja kulut
Tilikauden tulos
Tunnuslukujen selitykset
Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Kuntayhtymässä,
jossa verorahoitusta ei ole, toimintakatteen on oltava ylijäämäinen.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
34
Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta:
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)
Kunnan toimintojen organisointi, kuten toimintojen yhtiöittäminen ja kuntien välinen yhteistoiminta sekä oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja.
Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku:
Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset
Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin
pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla
tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet
ja muut rahoitusosuudet.
Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät
pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan
riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan
tulorahoitus heikko.
Vuosikate euroa/asukas
Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo
tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia
kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kuntakohtaisia eroja selittävät toimintojen organisointi ja palvelutoiminnan laajuus.
Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa.
Tuotot
Kajaanin Ammattikorkeakoulu -liikelaitos yhtiöitettiin 1.1.2014 alkaen. Tuottojen muutosten tarkastelussa
tulee ottaa huomioon organisaatiorakenteen muutos. Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten tuottojen (verotulot, valtionosuudet, toiminta- ja rahoitustuotot) kokonaismäärä oli yhteensä 292,2 miljoonaa euroa
vuonna 2014. Tuottojen määrä väheni edellisestä vuodesta yhteensä 13,3 miljoonaa euroa (-4,4 %).
Toimintatuottojen määrä oli 48,8 miljoonaa euroa, toimintatuotot vähenivät edellisvuoteen 2,2 miljoonaa
euroa (-4,3 %). Toimintatuotoista merkittävimmän osan muodostavat myyntituotot 29,5 miljoonaa euroa
sekä muut toimintatuotot 9,0 miljoonaa euroa, joista vuokratuottojen osuus on 7,4 miljoonaa euroa. Vuokratuottojen osuus toimintatuotoista kasvoi 1,1 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta.
Verotuloja kertyi 137,1 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 1,9 miljoonaa euroa (1,4 %). Valtionosuuksia kertyi
99,4 miljoonaa euroa ja niiden määrä väheni 13,7 miljoonaa euroa (12,1 %). Valtionosuuksien väheneminen
selittyy pääosin Kajaanin Ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen yhtiöittämisellä. Vuonna 2013 liikelaitokselle
kohdistui valtionosuutta 12,5 miljoonaa euroa. Rahoitustuottojen määrä kasvoi edellisvuodesta noin 0,8
miljoonaa euroa (12,9 %). Kajaanin kaupungin tytäryritys Loiste Oy maksoi antolainan korkoa 4,8 miljoonaa
euroa vuonna 2014.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
35
VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET VUOSINA 2013 - 2014
Verotulot verolajeittain
1000 euroa
Valtionosuudet
1000 euroa
Tulovero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
Yhteensä
Peruspalvelujen valtionosuus
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet
Yhteensä
siitä:
Liikelaitoksille välitetyt
Peruskunnan valtionosuudet
Kaupunginhallitus 31.3.2015
2014
2013
121 532
5 767
9 844
137 143
121 014
5 201
9 046
135 261
64 917
6 912
27 591
99 420
65 080
7 386
40 697
113 163
35 644
63 776
49 425
63 738
36
Kulut
Kajaanin Ammattikorkeakoulu -liikelaitos yhtiöitettiin 1.1.2014 alkaen. Toimintakulujen muutosten tarkastelussa tulee ottaa huomioon organisaatiorakenteen muutos. Kajaanin kaupungin käyttötalous- ja rahoituskulujen kokonaismäärä oli yhteensä 273,4 miljoonaa euroa vuonna 2014. Toimintakulut vähenivät 9,0 miljoonaa euroa (-3,2 %). Toimintakulujen merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 94,8 miljoonaa euroa, vähennystä edellisvuoteen 9,1 miljoonaa euroa (-8,8 %). Kajaanin Ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen
henkilöstökulut vuonna 2013 olivat 10,8 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 1,7 miljoonaa euroa,
kun ei oteta huomioon ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen vaikutusta.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
37
Toimintakertomuksen henkilöstöosiossa on esitetty henkilöstökulut eriteltyinä kaupunki ja liikelaitokset.
Tuloslaskelmaan kirjattujen henkilöstökulujen lisäksi taulukossa on esitetty taseeseen aktivoidut palkat.
Henkilöstökuluja tarkasteltaessa on huomioitava myös palvelujen ostojen ryhmässä oleva työvoiman vuokrauspalvelut. Työvoiman vuokrauspalveluihin käytettiin vuonna 2014 yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Kasvua
edellisvuoteen 0,3 miljoonaa euroa (28,0 %).
Palvelujen ostojen yhteismäärä on 142,2 miljoonaa euroa ja kasvua 0,5 miljoonaa euroa (-0,4 %). Palvelujen ostojen vaimeaan kasvuun on selityksenä se, että Kajaanin kaupunki kirjasi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän maksuosuuden vähennykseksi kuntayhtymän ylijäämien palautuksia yhteensä
5,3 miljoonaa euroa: vuoden 2013 osuus 1,6 miljoonaa euroa ja vuoden 2014 osuus 3,7 miljoonaa euroa.
Palvelujen ostot olisivat kasvaneet 5,8 miljoonaa euroa ilman tätä ylijäämän tuloutusta
Toimintakulujen oikaisueränä esitetään Valmistus omaan käyttöön erä. Valmistus omaan käyttöön oli yhteensä noin miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen 0,4 miljoonaa euroa (65,4 %).
Rahoituskuluissa ei tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna. Rahoituskuluista korkokulut olivat 1,3 miljoonaa euroa. Muut rahoituskulut olivat 0,2 miljoonaa euroa. Muihin rahoituskuluihin tehtiin alaskirjaus Elokuvakeskukselle annetusta lainasta (0,1 milj. euroa). Lainan alaskirjaus tehtiin Elokuvakeskus Oy:n oman pääoman vahvistamiseksi.
Toimintakate ja vuosikate
Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kunnan toiminnan järjestämistapa vaikuttaa
tunnusluvun arvoon ja kuntien väliseen vertailuun. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate
parani edelliseen vuoteen verrattuna 7,3 miljoonalla eurolla (-3,2 %).
Tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa arvioidaan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Keskeisiä muuttujia ovat tässä tarkastelussa vuosikate, suunnitelmapoistot sekä poistonalaiset investoinnit. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen
suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Oletuksen toteutumista mitataan tunnusluvulla, jossa vuosikatKaupunginhallitus 31.3.2015
38
teen määrää verrataan suunnitelmapoistojen määrään. Tunnusluku antaa arvon 100 %, kun tulorahoitus on
riittävä. Tulorahoituksen katsotaan olevan ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun
vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, katsotaan tulorahoituksen olevan heikko,
Vuonna 2014 vuosikate oli 19,8 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 521 euroa. Vuosikate heikkeni 3,9 miljoonalla eurolla (-16,5 %) edellisvuodesta. Vuosikate kattoi poistot 151,0 prosenttisesti.
Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä
Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos joko lisää
tai vähentää kaupungin omaa pääomaa.
Tilikauden tulos heikkeni huomattavasti edellisvuodesta ollen 6,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuoden
2013 tulosta paransi merkittävästi Loiste Oy:n kanssa toteutettu osakekauppa. Vuoden 2013 tulos ilman
satunnaisia eriä olisi ollut 10,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vertailukelpoinen tulos heikkeni vuonna 2014
siis 3,6 miljoonaa euroa (-35,0 %).
Tuloksenkäsittelyeriä kirjattiin vuoden 2014 tilinpäätökseen seuraavasti:
- Tuloutettiin poistoeroa 0,3 miljoonaa euroa
- Lisättiin varauksia 2,1 miljoonaa euroa
- Tuloutettiin rahastoja 0,3 miljoonaa euroa
- Yhteensä tuloksenkäsittelyerät heikensivät tilikauden tulosta 1,5 miljoonaa euroa
Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 5,2 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
39
1.4.2
Toiminnan rahoitus
Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen
avulla. Tilinpäätöksen rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten sekä varsinaisen toiminnan ja
investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma johdetaan tuloslaskelmasta ja taseesta. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä
sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen sekä muun maksuvalmiuden muutosten nettomäärä.
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu
1000 euroa
2014
2013
19 751
0
-208
19 543
23 573
79 367
-77 595
25 344
-15 932
1 161
4 870
-9 901
-46 064
2 511
79 986
36 433
9 642
61 777
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Antolainauksen muutokset
-431
140
-291
-62 271
144
-62 127
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset
555
-12 578
2 706
-9 317
19 445
-12 260
-7 071
113
0
-6 446
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutokset
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
-3
-7
-12 516
6 421
-6 105
125
752
816
677
2 371
Rahoituksen rahavirta
-15 714
-66 088
Rahavarojen muutos
-6 072
-4 311
0
6 072
6 072
10 384
45 788
133,7
1,5
0
37 797
39 867
54,1
1,2
5
37 868
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta
Toiminnan ja investointien rahavirta
Oman pääoman muutokset
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Asukasmäärä
Kaupunginhallitus 31.3.2015
40
Tunnuslukujen selitykset:
INVESTOINNIT
Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen
(alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa.
Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata
investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä
tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi.
Investointien tulorahoitus, %
= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno
Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella.
Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien
vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä.
Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan
merkityt rahoitusosuudet.
LAINANHOITO
Lainanhoitokate
= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)
Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen
vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla.
Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan
pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan
lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun
arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1–2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden.
MAKSUVALMIUS
Kassan riittävyys (pv)
= 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella
Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan
kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan
seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä:
Tuloslaskelmasta:
Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoituslaskelmasta:
Investointimenot
Antolainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)
Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko
kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. Kassasta maksuina käytetään kuukauden kassasta
maksuja ja päiväkertoimena 30 pv.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
41
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahanlähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen
liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, lisääntyvätkö vai vähenevätkö kaupungin rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tapaan rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden.
Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli sitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan
rahavirta oli 19,5 miljoonaa euroa ja se väheni edelliseen vuoteen verrattuna 5,8 miljoonaa euroa.
Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista
sekä luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2014 yhteensä 15,9 miljoonaa euroa, mikä oli
30,2 miljoonaa euroa (65,5 prosenttia) edellisvuotta vähemmän. Rahoitusosuudet investointimenoihin olivat 1,1 miljoonaa euroa. Vuoden 201 nettoinvestointimeno 9,9 miljoonaa on lähivuosiin verrattuna melko
alhainen.
Tulorahoituksen korjauserissä on vähennetty pysyvien vastaavien myynnistä aiheutuneet myyntivoitot ja –
tappiot. Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja –tappiot esitetään rahoituslaskelmassa kohdassa Pysyvien
vastaavien hyödykkeiden luovutustulot. Näitä luovutustuloja kertyi yhteensä 4,9 miljoonaa euroa.
Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta on ollut aikaisempina vuosina negatiivinen. Vuoden 2014
tilinpäätöksessä rahavirta oli positiivinen. Positiiviseksi rahavirta kääntyi vuonna 2013. Toiminnan ja investointien rahavirta esitetään myös tunnusluvuissa tilinpäätöshetken ja neljän edellisen vuoden kertymänä.
Nettoinvestoinnit pystyttiin kattamaan kokonaisuudessaan varsinaisen toiminnan tulorahoituksella, tunnusluku yli 100 %.
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 0,6 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 12,6 milj. euroa. Tilinpäätöshetkellä tililimiittiä oli käytössä 2,7 miljoonaa euroa, mikä näkyy lyhytaikaisten lainojen lisäyksenä. Korollista lainan lyhennys vuonna 2014 oli 9,3 miljoonaa euroa.
Muut maksuvalmiuden muutokset (-6,1 miljoonaa euroa) koostuvat valtion toimeksiannoista (mm. aravalainat) pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten muutoksista ja korottomien velkatilien pääomien muutoksista.
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos muodostuu rahoitustoiminnan muutosten nettomäärän sekä tulorahoituksen ja investointien nettomäärän erotuksena.
Kassavarat vähenivät 6,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 lopun rahavaroilla ei ole voitu kattaa kassasta
maksuja vaan maksuvalmiuden turvaamiseksi käytössä on ollut tililimiitti. Kuntatodistusohjelman lyhytaikaista luottoa ei ole käytössä tilinpäätöshetkellä.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
42
1.5
Rahoitusasema ja sen muutokset
Kaupungin rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset, kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi
rahoituslaskelmasta. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tilinpäätöslaskelmat –
osassa.
Tase ja sen tunnusluvut
Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu
VASTAAVAA
1000 euroa
2014
2013
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
321 583
803
32
771
319 656
1 879
100
1 779
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
200 438
32 843
94 409
62 317
5 504
1 136
4 230
198 845
32 865
94 190
59 521
6 552
1 136
4 582
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
120 342
49 880
69 846
615
118 932
48 762
69 551
619
199
2
197
311
4
307
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
19 439
1 319
13
1 307
19 178
1 313
14
1 299
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
18 119
1 226
889
337
16 893
6 200
1 544
9 149
11 793
2 565
39
2 526
9 228
4 085
2 475
2 668
0
6 072
341 220
339 145
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
Kaupunginhallitus 31.3.2015
43
VASTATTAVAA
1000 euroa
2014
2013
229 785
148 905
228
75 445
5 207
225 749
148 905
1 399
-14 884
90 329
4 813
2 713
2 100
4 035
4 035
0
513
16
217
280
629
4
327
298
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat
106 109
62 511
54 377
4 570
3 563
108 731
72 802
64 388
5 418
2 996
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat
Siirtovelat
43 597
13 272
848
1 294
5 845
8 758
13 580
35 929
11 730
848
1 353
4 218
7 191
10 588
341 220
339 145
69,0
36,7
80,7
2 045
70
73
1 933
37 797
68,0
35,2
77,3
2 041
70
82
2 176
37 868
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien alijäämä
Tilikauden ylijäämä
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen pääomat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuus-%
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
Kertynyt ylijäämä, milj.€
Kertynyt ylijäämä, €/asukas
Lainasaamiset, milj.€
Lainakanta 31.12., milj.€
Lainat €/asukas
Asukasmäärä
Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta.
Omavaraisuusaste, %
= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)
Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusasete mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaisuusaste
merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Niissä kuntayhtymissä, joissa on paljon välitettäviä varoja, omavaraisuus saattaa olla huomattavasti alempi.
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
= 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot
Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun
osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla.
Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
44
Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa,
koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon.
Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan
takaisinmaksusta tulorahoituksella.
Kertynyt ylijäämä (alijäämä)
= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina.
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas
= [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä
Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää.
Lainakanta 31.12.
= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)
Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma
vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja.
Lainat euroa/asukas
Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kuntayhtymässä ei asukaskohtaista lainamäärää lasketa.
Lainasaamiset 31.12.
= Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset
Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen.
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat sisältävät aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat tuotannontekijöinä
useana tilikautena, sekä osakkeet, osuudet ja muut sijoitukset. Pysyvät vastaavat on arvostettu hankintahintaan ja poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman perusteella. Poistosuunnitelmat ja pysyvien
vastaavien muutokset on esitetty liitetiedoissa.
Taseen loppusumma oli 353,0 miljoonaa euroa 31.12.2014. Taseen loppusumma kasvoi 13,9 miljoonaa
euroa (4,1 %). Pysyvien vastaavien arvo taseessa oli 321,6 miljoonaa euroa eli 91,1 %:ia taseen loppusummasta. Edelliseen vuoteen verrattuna erä kasvoi 1,9 miljoonalla eurolla (0,6 %). Pysyvien vastaavien suurin
erä on aineelliset hyödykkeet (maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja
kalusto), joiden arvo oli 200,4 miljoonaa euroa.
Sijoituksia eli osakkeita ja osuuksia sekä lainasaamisia oli 120,3 miljoonaa euroa eli 34,1 prosenttia vastaavien kokonaismäärästä. Osakkeiden ja osuuksien arvo lisääntyi 1,1 miljoonalla eurolla.
Toimeksiantojen varat 0,2 miljoonaa euroa koostuvat välitetyistä valtion asuntolainoista sekä lahjoitusrahastojen erityiskatteista. Tase-erä väheni 0,1 miljoonalla eurolla edellisvuodesta.
Vaihtuviin vastaaviin kuuluu vaihto-omaisuus, pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä
rahat ja pankkisaamiset. Vaihtuvia vastaavia oli 31,3 miljoonaa euroa (8,8 prosenttia taseen loppusummasta). Saamisia oli yhteensä 18,1 miljoonaa euroa, joista myyntisaamisia oli 7,1 miljoonaa euroa ja muita saa-
Kaupunginhallitus 31.3.2015
45
misia 1,9 miljoonaa euroa sekä siirtosaamisia 9,1 miljoonaa euroa. Siirtosaamisissa on Sote –
kuntayhtymältä saatavaa ylijäämien palautusta yhteensä 5,2 miljoonaa euroa.
Rahojen ja pankkisaamisten määrä oli tilinpäätöshetkellä 0 euroa. Rahavarat vähenivät 6,1 miljoonaa euroa. Kaupungilla on käytössä konsernitili. Käytössä olevat konsernitilin alaiset varat ja luottolimiitti ovat
riittäneet turvaamaan maksuvalmiuden vuoden aikana. Rahavarojen muutos esitetään rahoituslaskelmassa
kohdassa 1.4.2 Toiminnan rahoitus.
Vastattavaa
Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 229,8 miljoonaa euroa (65,1 prosenttia taseen loppusummasta). Oma pääoma koostuu peruspääomasta 148,9 miljoonaa euroa, muiden omien rahastojen pääomista 0,2 miljoonaa euroa sekä edellisten vuosien ylijäämistä
75,4 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämästä 5,2 miljoonaa euroa.
Poistoeroa oli 2,7 miljoonaa euroa. Vapaaehtoista varausta kirjattiin tilinpäätöksessä yhteensä 2,1 miljoonaa euroa.
Toimeksiantojen pääomia on yhteensä 0,5 miljoonaa euroa, joista on lahjoitusrahastojen pääomia 0,2 miljoonaa euroa ja muita toimeksiantojen pääomia 0,3 miljoonaa euroa.
Vieras pääoma oli vuoden lopussa 106,1 miljoonaa euroa, josta korollisen vieraan pääoman määrä oli 73,1
miljoonaa euroa. Pitkäaikaisen korollisen vieraan pääoman määrä oli 58,9 miljoonaa euroa ja niiden keskikorko n. 0,8 % eli korot pysyttelivät samassa tasossa kuin edellisvuonna. Vanhoja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 12,6 miljoonalla eurolla Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin vain 0,6 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä tililimiittiä oli käytössä 2,7 miljoonaa euroa, mikä näkyy lyhytaikaisten lainojen lisäyksenä. Korollista lainan lyhennettiin vuonna 2014 yhteensä 9,3 miljoonaa euroa.
Asukasta kohti laskettuna lainan määrä väheni 2 176 eurosta 1 933 euroon. Lainamäärä asukasta kohti väheni 243 eurolla
Omavaraisuusasteeksi muodostui 69,0 prosenttia. Omavaraisuusaste parani 0,4 prosenttiyksiköllä. Omavaraisuuden hyvä, 70 %:n tavoitetaso lähes saavutettiin. Velan määrän kasvu saatiin taittumaan jo vuoden
2013 aikana. Vuonna 2014 velkamäärään saatiin tuntuva alentuminen. Tämä positiivinen muutos tulee
näkymään vuoden 2015 korkokuluissa.
Suhteellinen velkaantuneisuus – tunnusluku kertoo, että Kajaanin kaupungin käyttötuloista (toimintatuotot,
valtionosuudet ja verotulot) tarvittaisiin 36,7 %:ia vieraan pääoman takaisin maksamiseen.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
46
1.6
Kokonaistulot ja – menot
Kokonaistulojen ja -menojen laskelma muodostetaan kaupungin ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmista. Siinä otetaan huomioon vain ulkoiset tulot ja menot. Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja
-menot laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tuotot) ja rahan käytöt (kulut) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmassa tarkemmin.
Kaupungin kokonaistulot olivat 302,0 miljoonaa euroa. Vuoden kokonaismenot olivat 301,9 miljoonaa
euroa.
Vähennyksenä tuloissa ovat käyttöomaisuuden myyntivoitot ja menoissa käyttöomaisuuden myyntitappiot.
Kaupungin ja liikelaitosten kokonaistulot ja -menot
ulkoiset tulot ja menot, keskinäiset erät eliminoitu
TULOT
2014
MENOT
2014
1 000 €
Toiminta
Toimintatuotot+ valmistus omaan
käyttöön
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Satunnaiset tuotot
Tulorahoituksen korjauserät
- Pysyvien vastaavien
hyödykkeiden luovutusvoitot
Investoinnit
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten vähennykset
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
Oman pääoman lisäykset
Kokonaistulot yhteensä
Kaupunginhallitus 31.3.2015
1 000 €
Toiminta
49 790
137 144
99 420
4 805
1 950
0
Toimintakulut
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Tulorahoituksen korjauserät
Pakollisten varausten muutos
- Pakollisten varausten lis.(+), väh. (-)
- Pysyvien vastaavien
hyödykkeiden luovutustappiot
271 896
1 309
153
0
-378
-585
Investoinnit
1 161
Investointimenot
15 932
4 870
140
555
2 706
301 955
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten lisäykset
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
Oman pääoman vähennykset
Kokonaismenot yhteensä
431
12 578
0
0
301 921
47
1.7 Konsernin toiminta ja talous
Kaupunginhallitus 31.3.2015
48
1.7.1
Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt
Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien
yhteisöjen kanssa määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Määräämisvaltasuhde
voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräämisvalta toisessa yhteisössä.
Konserniyhteisöt
Kuntakonsernin emoyhteisö on konsernitilinpäätöksen laatimiseen velvoitettu yhteisö.
Tytäryhteisöksi nimitetään niitä yhteisöjä, joissa emoyhteisöllä on määräämisvalta. Kunnalla on määräämisvalta yhteisössä silloin, kun sillä on:
- yli puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai
- yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai niihin verrattavan sääntöjen nojalla oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksen tai vastaavan elimen jäsenistä tai
- sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava äänivalta.
Yhdistys tai säätiö on kunnan tytäryhteisö, jos:
- kunnalla on oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksesta tai vastaavasta elimestä tai
- sääntöjen mukaan yhdistyksen tai säätiön nettovarallisuus siirtyy purkautuessa kokonaisuudessaan
kunnalle tai kuntakonserniin kuuluvalle yhteisölle.
Osakkuusyhteisöksi nimitetään yhteisöjä, joissa emoyhtiöllä on joko yksin tai yhdessä muiden konserniyhteisöjen kanssa samanaikaisesti huomattava vaikutusvalta ja merkittävä omistus-osuus yhteisössä. Huomattava omistusosuus tarkoittaa 20–50 prosentin omistusta yhteisön äänimäärästä ja merkittävä omistusosuus
vähintään 20 prosentin omistusta osakkuusyhteisön omasta pääomasta.
Kuntayhtymä yhdistellään kunnan konsernitaseeseen siitä riippumatta, mikä on kunnan osuus kuntayhtymän varoista ja velvoitteista. Yhdistely tehdään omistusosuuden mukaisesti.
Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä
Kajaanin kaupungin konserniin kuului vuoden 2014 lopussa kahdeksan tytäryhteisöä. Kajaanin Ammattikorkeakoulu yhtiöitettiin 1.1.2014. Kajaanin kaupungilla on 100 %:n omistusosuus Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:stä.
Tytäryhteisöjen lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdistettiin kolme kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Kaupunkikonserniin kuuluu myös kaksi yhteisyhteisöä ja neljä omistusyhteysyhteisöä. Kiinteistöosakeyhtiö Otanmäen kauppakulma myytiin vuoden 2014 puolella. Kaupunki omisti yhtiöstä 22,5 prosenttia.
1.7.2
Konsernin toiminnan ohjaus
Kaupungin konserni- ja omistajaohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyhteisöissä on toteutettu kaupunginhallituksen näiden yhteisöjen hallituksiin nimeämien edustajien
välityksellä sekä antamalla tytäryhtiöille kirjallisesti ohjeita ja suosituksia kaupunkikonsernin yhtenäisten
strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi
ja seurannan järjestämiseksi.
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhtiöiden tavoitteet,
talousarviot ja – suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet vuoden 2014 aikana kaupunginhallitukselle ja
valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioista, tavoitteidensa toteutumisesta ja taloudellisesta
tuloksestaan.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
49
1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat
Toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista konsernin tilan arviointia varten tärkeistä seikoista,
jotka eivät käy suoraan ilmi konsernitilinpäätöksestä.
Elokuvakeskus Oy:n omaa pääomaa on vahvistettu periaate linjauksen mukaan noin tilikauden tappion
määrällä. Kaupunki on alaskirjannut myöntämäänsä lainaa 70.000 euroa.
Kajaanin Ammattikorkeakoulu –liikelaitos yhtiöitettiin 1.1.2014 alkaen.
1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä
Sisäisen valvonnan järjestämisessä kaupunginjohdon tehtävänä on ohjeistaa, valvoa ja arvioida kaupungin
ja sen konserniyhteisöjen sisäisen valvonnan järjestelmän ja menettelyjen toimivuutta.
Konserniohjaus ja hyvä hallinto- ja johtamistapa Kajaanin kaupungissa – ohjeen mukaan konsernijohdolla
tarkoitetaan kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa sekä niitä kaupungin johtavia viranhaltijoita, jotka
toimivat liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevien asioiden valmistelijoina kaupunginhallituksessa.
Toimivallan ja – vastuujako konserniohjauksessa ovat toteutuneet kaupunginvaltuuston hyväksymän konserniohjeen mukaisesti. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat ovat kuulleet liikelaitosten
ja tytäryhtiöiden edustajia yhteisten päämäärien ja strategioiden määrittelemiseksi. Lisäksi on keskusteltu
kuntayhtymien, yhteisyritysten ja omistusyhteisöjen edustajien kanssa.
Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä on toteutettu konserniohjeen mukaisesti ja eri yhteisöissä on noudatettu kaupunginvaltuuston hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia.
Yhtiöiden hallitukset vastaavat oman yhtiönsä riskienhallintapolitiikasta ja valvovat sen toteuttamista.
Konsernitavoitteiden toteutumista on arvioitu kunkin tytäryhtiön kohdalla luvussa 5.
Kaupungin liikelaitokset ja tytäryhtiöt ovat raportoineet ohjeiden mukaisesti kolme kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja – valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioita.
Konsernin määrittelevät potentiaaliset riskit ovat talouteen ja henkilöstöön liittyviä. Nousevat energiahinnat heikentävät myös yhtiöiden kannattavuutta. Korkokanta on pysynyt alhaisena, joten korkoriski on ollut
hyvin hallinnassa. Lisäksi valtaosa lainoista on myös suojattu.
Yhteenvetona todetaan, että konsernivalvonnan kohdealueissa ei ole havaittu sellaisia puutteita ja virheitä,
joista tulee tehdä erityistä selvitystä.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
50
1.7.5
Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut
Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu
1000 euroa
2014
2013
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta
340 828
-525 880
-27
227 689
-434 573
56
Toimintakate
-185 079
-206 828
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
136 508
99 420
134 629
113 163
508
655
-5 516
-1 170
1 484
4 627
-6 204
-482
Vuosikate
45 325
40 390
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
-34 934
-25 702
Tilikauden tulos
10 391
14 688
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuus
-2 423
-777
350
-184
Tilikauden ylijäämä
7 191
14 854
64,8
129,7
1 199
37 797
52,4
157,2
1 067
37 868
Konsernituloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Vuosikate/Poistot, %
Vuosikate, euroa/asukas
Asukasmäärä
Tunnuslukujen selitykset
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista
= 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)
Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja.
Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä.
Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku:
Kaupunginhallitus 31.3.2015
51
Vuosikate prosenttia poistoista
= 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset
Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin
pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan
vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet.
Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös
nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävien
yhteisöjen ja säätiöiden vuotuista investointitasoa.
Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset
investoinnit.
Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko.
Vuosikate euroa/asukas
Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Konsernikohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä.
Keskimääräistä, kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Muun muassa konserniyhteisöjen
toimintojen sisältö vaikuttaa vuosikatetavoitteen määrittämiseen konsernissa. Asukasmääränä tunnusluvun laskennassa käytetään kunnan asukaslukua tilikauden lopussa.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
52
Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
1000 euroa
2014
2013
45 325
0
343
45 668
40 391
0
3 728
44 119
-41 257
2 207
1 603
-37 446
-143 121
2 534
541
-140 046
8 222
-95 927
-5
215
210
0
74
74
15 366
-24 181
2 745
-6 070
170 665
-49 809
-2 127
118 729
-242
0
18
363
-2 696
-6 838
-9 153
107
-496
-3 462
-8 035
-11 886
-15 256
106 916
-7 034
10 989
-7 034
21 711
28 745
10 989
28 745
17 757
104,3
1,7
3,6
27,7
0,8
4,5
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Antolainauksen muutokset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys
Tunnuslukujen selitykset:
Investointien tulorahoitus, %
= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno
Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu
tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi
pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä.
Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
53
Lainanhoitokate
= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)
Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos konsernin lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi
tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12.
kahdeksalla.
Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla.
Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1–2 ja heikko kun
tunnusluvun arvo jää alle yhden.
Kassan riittävyys (pv)
= 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella
Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta
maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä:
Konsernituloslaskelmasta:
Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Konsernin rahoituslaskelmasta:
Investointimenot
Antolainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)
Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään
tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
54
Konsernitase ja sen tunnusluvut
VASTAAVAA
2014
2013
586 210
582 620
7 160
6 231
13 391
6 280
10 859
17 139
Aineelliset hyödykkeet
Maa-ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
40 619
223 835
238 859
20 902
1 157
9 476
534 847
40 567
222 664
233 341
21 671
1 159
7 767
527 169
Sijoitukset
Muut osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
Sijoitukset yhteensä
Pysyvät vastaavat yhteensä
36 571
184
1 217
37 972
586 210
37 009
251
1 054
38 313
582 620
2 967
184
308
2 475
4 162
177
371
3 614
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
64 351
2 862
1 555
1 307
72 801
3 225
1 926
1 299
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
39 778
1 276
21
617
637
38 502
19 979
241
2 020
16 262
40 415
3 402
39
568
2 795
37 013
21 416
265
2 653
12 679
Rahoitusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
0
0
416
416
Rahat ja pankkisaamiset
21 711
28 745
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
64 351
72 801
653 527
659 584
1000 euroa
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Muut toimeksiantojen varat
VASTAAVAA YHTEENSÄ
Kaupunginhallitus 31.3.2015
55
VASTATTAVAA
2014
2013
205 228
148 905
2 004
47 128
7 191
205 228
201 108
148 905
3 110
34 237
14 855
201 108
7 174
7 939
17 511
3 942
13 568
15 812
4 931
10 881
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
3 455
3 455
3 015
3 015
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen pääomat
3 335
2 570
363
402
4 560
3 678
463
419
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Ostovelat
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat
Siirtovelat
416 824
279 423
49 402
253 540
25 883
42
26 634
61 365
25 669
965
2 489
19 384
9 305
30 187
427 150
286 520
48 839
260 608
25 912
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
653 527
659 584
KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 €
Kertynyt alijäämä, €/asukas
Konsernin lainakanta 31.12., 1000 €
Konsernin lainat, €/asukas
Konsernin lainasaamiset, milj.€
Asukasmäärä
34,1
71,8
54 320
1 437
306 057
8 097
184
37 797
32,9
81,0
49 093
1 296
311 164
8 217
251
37 868
1000 euroa
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden ylijäämä
Oma pääoma yhteensä
VÄHEMMISTÖOSUUDET
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
Kaupunginhallitus 31.3.2015
24 644
67 148
23 876
768
1 283
19 770
18 927
27 167
56
Konsernitaseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta.
Omavaraisuusaste, %
= 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi +Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)
Koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Omavaraisuusasete mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä
ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n
ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta.
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
= 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot
Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista.
Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun
arvoon.
Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä
velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.
Kertynyt ylijäämä (alijäämä)
= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Luku osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on
kertynyttä alijäämää.
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas
= [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä
Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä
käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää.
Konsernin lainakanta 31.12.
= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)
Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma
vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan
toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia
lainoja.
Konsernin lainat euroa/asukas
Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän
mukaisella kunnan asukasmäärällä.
Konsernin lainasaamiset 31.12.
= Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset
Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen
investointien rahoittamiseen.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
57
1.8 Keskeiset liitetiedot
Tilinpäätöstä täydennetään liitetiedoilla, jotta tuloslaskelmaa ja tasetta tarkastelemalla ei jää olennaisia
kaupungin ja konsernin talouteen liittyviä seikkoja havainnoimatta.
Konsernin laajuutta ja toiminnan volyymia suhteessa kaupunkiin voidaan tarkastella esimerkiksi ulkoisten
toimintatuottojen kautta. Kaupungin ulkoiset toimintatuotot vuonna 2014 olivat 48,8 miljoonaa euroa ja
konsernin 376,4 miljoonaa euroa.
Koko konsernia koskevaa taloudellista asemaa kuvaa myös liitetieto 22–24 (sivu 128) Omistukset muissa
yhteisöissä. Kyseisestä liitetiedosta selviää kuntakonsernin osuus omasta ja vieraasta pääomasta sekä tilikauden tuloksesta.
Vuoden 2014 tilinpäätöksessä yllä mainitut erät olivat:
Konsernin osuus omasta pääomasta oli 67,1 miljoonaa euroa
Konsernin osuus vieraasta pääomasta konsernin osuus oli 381,1 miljoonaa euroa
Konsernin osuus tilikauden tuloksesta konsernin osuus oli 3,7 miljoonaa euroa
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevia liitetietoja tarkastelemalla voidaan havaita, että kaupungilla oli
annettuja takauksia tilikauden päättyessä 46,1 miljoonaa euroa, määrä pysyi lähes samana. Uusia takauksia
myönnettiin mm. Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarille.
Muista vastuista suurimpia ovat osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 172,8 miljoonaa euroa
sekä vuokra- urakka- ja muihin sopimuksiin liittyvät taloudelliset vastuut kaupungissa yhteensä 5,4 miljoonaa euroa.
1.9 Tilikauden tuloksen käsittely
Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä
Kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksenkäsittelystä. Jos taseessa
on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 §).
1.9.1
Tilikauden tuloksen käsittely
Kajaanin kaupungin tilikauden 1.1.–31.12.2014 tulos liikelaitoksineen ennen poistoeroa, varauksia ja rahastosiirtoja on 6.714.178,02 euroa.
Kaupunginhallitus esittää tilikauden 1.1.–31.12.2014 tuloksen 6.714.178,02 euroa käsittelystä seuraavaa:
-
Tuloutetaan poistoeroa 276.105,24 euroa.
Lisätään vapaaehtoisia varauksia 2.100.000,00 euroa.
Tuloutetaan rahastoista 317.189,14 euroa.
Tilikauden ylijäämä 5.207.472,40 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan kohtaan edellisten tilikausien yli/alijäämä.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
58
2 Talousarvion toteutuminen
2.1
Kaupunkistrategian toteutuminen
Elinkeinopolitiikassa onnistumisia oli yritysilmapiirin parantuminen, ST1:n bioetanolihankkeen käynnistyminen, osaamisen rakenteiden ja toimivan koulutusketjun säilyminen, teknologiateollisuuden yritysten
toiminnan jatkuminen vakaana ja uusien kasvun alojen vahvistuminen. Taloustaantuman vaikutukset
sekä Venäjän vastaiset talouspakotteet kuitenkin näkyivät selvästi.
Uusi vesiliikuntakeskus saavutti liikuntapaikkana kaupunkilaisten suosion. Hauhola–Lehtikangaskoulukeskus-hankkeen suunnittelu käynnistettiin. Rajavartioston alueen kunnallistekniikka valmistui.
UPM-Kymmene Oyj:n kanssa allekirjoitettiin maanvaihtokirja, jolla Kajaanin kaupungin omistukseen siirtyi keskustaajaman välittömässä läheisyydessä merkittävät raakamaa-alueet, jotka mahdollistavat kaupunkirakenteen järkevän kehittämisen.
Hyvinvoivat kuntalaiset
Kaupungin hyvinvointikertomus on laadittu osaksi talousarviota laajassa yhteistyössä kaupungin ja Kainuun soten toimijoiden kesken. Lisäksi suunnittelutyössä on kuultu sidosryhmiä (poliisi, TE-toimisto,
päihde- ja mielenterveystoimijat, vanhuspalvelut sekä järjestöt). Hyvinvointikertomuksen perusteella
erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä yleisesti on
pyrittävä tukemaan kuntalaisten hyviä terveystottumuksia. Vuoden 2014 aikana uusitussa kaupunkistrategiassa huomioitiin erityisesti kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulma. Yleisesti voidaan todeta, että terveyden edistämisaktiivisuus on kasvanut Kajaanissa (TEA-viisarin tieto).
Vetovoimainen ja kilpailukykyinen alue
Osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka
Kaupungin aiempi elinkeinostrategia uudistettiin kaupunkistrategian mukaiseksi elinkeino-ohjelmaksi.
Aiemman elinkeinostrategian/ohjelman toteutumista seurattiin kaupunginjohtajan johdolla toimivassa
elinkeinotiimissä. Seuraavassa eräitä ohjelman seurantatietoja: Paikallisen yritysyhteistyön kehittäminen
sai tunnustusta, kun Suomen Yrittäjien elinkeinoilmapiiritutkimuksessa Kajaanin sai aluekeskuskaupunkien parhaan arvosanan. Edellisessä ilmapiirimittauksessa Kajaani oli keskikastia, sitä edellisessä loppupäässä. Elinkeino-ohjelman mukaisesti otettiin käyttöön yritysvaikutusten arviointi myös hankinnoissa.
Pilottina käynnistynyttä hankinta-asiamiespalvelua päätettiin hyvien kokemusten takia jatkaa. Valtakunnallisessa koulutuspolitiikassa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos ja Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
(KAMK) ovat molemmat saavuttaneet vahvan aseman, ja uhkia niiden itsenäisen toiminnan jatkumisen
osalta ei ole näköpiirissä. KAMK:n valinnat pelialan ja datacenter-osaamisen kehittämiseksi osoittautuivat oikeiksi. Pelialalle on kyetty synnyttämään Kajaanille täysin uutta opiskelijalähtöistä yritystoimintaa.
Olemassa olevat datacenterit Renforsin Rannassa laajenivat. ST1:n Kajaanin investoinnin varmistuminen
merkitsi alkua uuden sukupolven biojalostamoille Kainuussa. Made in Kainuu -markkinointiviestintä oli
näkyvää. Talvivaaran kaivoksen vaikeudet ja ajautuminen konkurssiin heikensivät sekä kaivannaisalan
työllisyyttä että kaivoksen alihankkijayritysten liiketoimintaa ja työllistävää vaikutusta.
Vetovoimainen kulttuuri
Kaupungin omat keskeiset kulttuuritapahtumat toteutuivat suunnitellusti (Runoviikko, Kajaani Tanssii,
Barokki Soi). Kaupunginteatterin kävijämäärätavoite ylittyi. Kaukametsässä kävijöitä oli edellisvuosiin
nähden vähemmän ja myös ulkopuolisten tilaisuuksien määrä väheni. Kulttuuristrategian seurantaa toteutettiin suunnitellusti. Strategia päätettiin päivittää vuoden 2015 kuluessa vastaamaan uuden kaupunkistrategian tavoitteita. Museoiden pääsymaksuttomuus valmisteltiin, ja se aloitetaan kahden vuoden
kokeiluna vuoden 2015 alusta. Tavoitteena on edistää museoiden käyttöä ja sitä kautta tukea kuntalais-
Kaupunginhallitus 31.3.2015
59
ten omaehtoisen hyvinvoinnin edistämistä. Kulttuurilaitosten markkinoinnin yhteistyö oli aktiivista ja
toteutui suunnitellusti.
Tiivis maakuntakeskus
Maankäyttöpoliittinen ohjelma hyväksyttiin. Sen keskeinen linjaus on kaupunkirakenteen tiivistäminen.
Kaupunkikeskustan yleissuunnitelman toteutus jatkui Rantapuiston pohjoisrannalla. Vuoden 2015 talousarviossa hyväksyttiin Kauppakadun yhden korttelivälin saneeraus kävelypainotteiseksi ja Kyynäspäänniemen kevyen liikenteen sillan rakentaminen, joka viivästyi valitusten ja kustannusarvio-ongelmien
takia. Kajaanin matkailun Master Planin on valmistelussa ja suunnitteluprosessissa on otettu erääksi
keskeiseksi kehittämiskohteeksi maakuntakeskuksen kaupallisen vetovoiman kasvattaminen.
Toimiva koulutusketju varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin
Yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kesken on ollut aktiivista. Uusi opiskelija- ja oppilashuoltolaki otettiin
käyttöön aikataulun mukaisesti. Oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmässä koordinoidaan toiminnan
toteutumista ja kehittämistä. Ohjausryhmä koostuu esi- ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen
sekä Kainuun soten edustajista. Kaupunkiin perustettiin koko koulutusketjun kattava tietohallinnon organisaatio. Tämä mahdollistaa tulevaisuuden jäntevän tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittämisen.
Koulutusliikelaitos ja KAMK Oy ovat sopeuttaneet toimintansa valtionrahoituksen leikkauksiin. Koulutusliikelaitos valmistautuu vuoden 2015 toisen asteen koulutuksen toimilupaprosessiin. KAMK sai ammattikorkeakoulu-uudistuksen 2. vaiheen pysyvän toimiluvan. Kaupungin koulutustoimijoiden tietohallinnon
yhteistyö käynnistyi. Koulutusliikelaitos ja KAMK ovat aloittaneet johtoryhmätason keskustelut yhteistyön tiivistämisestä kampusalueella.
Aktiivinen ja asiakaslähtöinen palvelu ja prosessien jatkuva parantaminen
Asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat ja nopeat palvelut
Palvelujen järjestämisessä on huomioitu jatkuvasti kerättävä asiakaspalaute. Sivistystoimen uutena palvelujen arvioinnin kehittämismuotona otettiin käyttöön koulukuljetuksia koskeva asiakastyytyväisyyden
mittaaminen. Ympäristötekninen toimiala osallistui FCG:n Yhdyskuntatekniset palvelut 2014 kyselytutkimukseen, jossa arviointiasteikko oli 1–5 (5 paras mahdollinen tulos). Tulokset: talvihoito 3,46, puistojen hoito 3,40 ja katuvalaistus 4,14.
Sähköisen asioinnin lisääminen
Kajaanin kaupunki on kehittänyt sähköisen asioinnin ratkaisua yhteistyössä Kuntien Tiera Oy:n kanssa.
Kaupunki on hankkinut sähköisen asioinnin alustan, joka mahdollistaa palveluiden kehittämisen kuntalaisille. Ensimmäiset uudet palvelut julkaistaan alustalla ja olemassa olevat palvelut siirretään alustalle
vuoden 2015 aikana. Sähköisen asioinnin kehittäminen liittyy uuden verkkosivuston käyttöönottoon.
Järjestelmällinen palautteen keruu, analysointi ja jatkuva parantaminen
Kaupungin www-sivuilla olevan palautekanavan kautta tulleisiin kysymyksiin on vastattu pääsääntöisesti
kohtuullisessa ajassa. Vastausten antamisaikaa pyritään jatkossa parantamaan. Annettu palaute kerätään ja tullaan saattamaan tiedoksi toimialoille kehittämisen pohjaksi aiempaa systemaattisemmin.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
60
Tilojen käytön tehostaminen
Kaupungin omistamia rakennuksia myytiin ja purettiin 5 150 m2 (- 2,9 %). Tilojen määrä (ei sis. Vilaketta,
71 500 m²) oli vuoden 2014 lopussa noin 173 500 m². Tilaohjelman mallia haetaan ja sen teko siirtyy
vuodelle 2015.
Yhteistyön lisääminen
Prosessien kuvaaminen ja virtaviivaistaminen
Prosessien kuvaamista jatkettiin kaikilla toimialoilla ja liikelaitoksissa. Kuvausten perusteella prosesseja
on kyetty yksinkertaistamaan ja työnkulkuja on siirretty sähköiseen järjestelmään (mm. sisäiset tilaukset,
muistiotositteet). Prosessikuvausten täydennykseksi on laadittu työohjeita mm. henkilöstöpalveluissa ja
kaavoituksessa.
Yhteistyön lisääminen
Kainuun soten ja Kajaanin kaupungin virkamiesjohdon ja hallitusten puheenjohtajien sekä soten hallituksen ja kaupunginhallituksen työseminaareissa on sovittu yhteistyön kohteista: mm. lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen rajapinnat kaupungin sivistystoimessa ja soten perhetyössä, pelastuslaitos ja
soten ensihoito, logistiikkaselvitys (koululaiskuljetukset, potilaskuljetukset, vammaispalvelulain mukaiset
kuljetukset, tavarakuljetukset ym.), toimitilaselvitykset ja tukipalvelut. Työllisyydenhoidossa on tehty
yhteinen hankehakemus pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseksi keskeisten järjestöjen kanssa (ns. välityömarkkinahanke).
Hyvinvoiva, osaava ja tuloksia tekevä henkilöstö ja hyvät johtamis- ja yhteistyötaidot
Henkilöstön sitoutumista oman työn kehittämiseen tuetaan osallistavalla johtamisella
Henkilöstöohjelman toteutumista seurataan joka toinen vuosi tehtävällä työyhteisön toimivuuskyselyllä.
Kyselyn tulosten mukaan esimiehet tuovat pääsääntöisesti yhteiseen käsittelyyn työtä ja työyksikkö koskevat tavoitteet ja suunnitelmat. Esimiesten koetaan kannustavan työntekijöitä kehittämään työtä.
Jonkin verran parannettavaa on edelleen siinä, miten esimies omalla esimerkillään voisi innostaa työntekijöitä. Palautteen antamisessa on edelleen kehittämistä. Arviointiasteikolla 1–4 johtamis- ja esimiestyö
sai tuloksen 3,26. Tuloksia on ohjeistettu käsiteltäväksi kaikissa työyksiköissä.
Ennakointiin perustuva osaamisen kehittäminen ja henkilöstön hankinta
Osaamisen hallinnan toimintamallia rakennettiin ja osaamisenhallintajärjestelmää pilotoitiin.
Henkilöstön hankinta tapahtuu palveluohjelman vaatimien tarpeiden mukaisesti. Kajaanin kaupungilla
on ollut velvoite irtisanomisten johdosta tarjota irtisanotuille, irtisanomisuhan alaisille ja lomautetuille
työtä yhdeksän kuukautta siitä, kun viimeisen irtisanotun irtisanomisaika on päättynyt.
Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden edistäminen
Työsuojelun toimintaohjelma uudistettiin ja se sisältää mallinnoksia työhyvinvoinnin edistämiseen sekä
työsuojelullisten vaarojen arviointiin ja hallitsemiseen.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
61
2.2
Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
Keskusvaalilautakunta
Talous 1000 €
TA 2014
TA muutokset
2014
Muutettu
TA 2014
Toteutuma
1 - 12.2014
60
Myyntituotot
Tuet ja avustukset
60
60
Poikkeama
-60
60
Muut toimintatuotot
0
-0
Toimintatuotot
60
60
60
0
Henkilöstökulut
-40
-40
-37
-3
Palvelujen ostot
-6
-6
-6
-0
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-0
-0
-0
0
Muut toimintakulut
-1
-1
-3
2
Toimintakulut
-47
-47
-45
-1
Toimintakate
13
13
14
-1
Tilikauden tulos
13
13
14
-1
Kaupunginvaltuusto
Talous 1000 €
TA 2014
TA muutokset
2014
Muutettu
TA 2014
Muut toimintatuotot
Toteutuma
1 - 12.2014
Poikkeama
1
Toimintatuotot
-1
1
-1
Menkilöstökulut
-70
-70
-50
-20
Palvelujen ostot
-34
-34
-26
-7
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-10
-10
-1
-9
Muut toimintakulut
-38
-38
-38
0
Toiintakulut
-151
-151
-116
-35
Toimintakate
-151
-151
-115
-36
Tilikauden tulos
-151
-151
-115
-36
Kaupunginhallitus 31.3.2015
62
2.2.1 Tarkastustoimi
Palvelun vaikuttavuus
Tarkastuslautakunnan esittämien suositusten eteenpäin vieminen
Mittari: täytäntöönpantujen suositusten ja
toimenpiteiden lukumäärä
Tarkastuslautakunnan jalkautuminen
Mittari: tutustumiskohteiden lukumäärä,
vähintään kolme tutustumiskohdetta/vuosi
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Tarkastuslautakunnan tulee arvioida
olennaiset poikkeamat kaupunginvaltuuston talousarvioon asettamissa
tavoitteissa. Lautakunta kehittää arviointikertomuksen sisältöä.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kaupunginhallitus on antanut selvityksen kaupunginvaltuustolle vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista: kaupunkistrategia on uudistettu ja mittareita sekä tavoitteita on yksinkertaistettu, kehityskeskustelukäytäntöjä parannetaan, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin hallitus on laatinut
kiinteistöstrategian, oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä
on perustettu, nk. matalan kynnyksen tehostettua tukea lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi kehitetään ja kassatoimintojen ohje on laadittu.
Tarkastuslautakunta on tutustunut kunnallistekniikkatulosalueen, kaupunginteatterin, Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen sekä Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n toimintaan
tapaamalla johtoa.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kehittämistyötä on jatkettu.
Palautekyselyä ei ole toteutettu 2014.
Mittari: saadun palautteen luonne ja
määrä
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Tarkastuslautakunnalla on riittävät
resurssit tehtävänsä suorittamiseen.
Tarkastuslautakunnan jäsenet osallistuvat tehtävän hoidon kannalta tarpeellisiin koulutuksiin.
Taloudenhallinnan parantumisen arviointi
Palveluiden vaikutusten arviointi
Mittari: uudistukset ja parannukset
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Tarkastustoimintaan varattu määräraha on ollut riittävä.
Lautakunnan jäsenet ovat osallistuneet tarkastuslautakuntien
jäsenille tarkoitettuun koulutuspäiviin: 28.3.2014 Kuopiossa
(kaikki jäsenet) sekä 5.11.2014 (2 jäsentä).
Raportointia on kehitetty ja lautakunnan työskentelyn kannalta tarpeellinen tieto on saatu.
Lautakunta on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa toimintojen kehittämiseen. Vaikutuksia ei ole mitattu objektiivisesti.
Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus
Talous 1000 €
TA 2014
TA muutokset
2014
Muutettu
TA 2014
Toteutuma
1 - 12.2014
Poikkeama
Myyntituotot
5
-5
Toimintatuotot
5
-5
Henkilöstökulut
-9
-9
-6
-3
Palvelujen ostot
-37
-37
-41
4
-0
0
Toimintakulut
-46
-46
-47
1
Toimintakate
-46
-46
-41
-4
Tilikauden tulos
-46
-46
-41
-4
Muut toimintakulut
Kaupunginhallitus 31.3.2015
63
2.2.2 Kaupunginhallitus -toimiala
Kaupunginhallitus -toimiala
Talous 1000 €
TA 2014
TA muutokset
2014
Myyntituotot
3 202
Muutettu
TA 2014
3 202
Toteutuma
1 - 12.2014
4 181
Poikkeama
Maksutuotot
57
57
-20
77
Tuet ja avustukset
804
804
948
-145
Muut toimintatuotot
265
265
304
-39
-1 085
-978
Toimintatuotot
4 328
4 328
5 413
Henkilöstökulut
-5 611
-5 611
-5 882
272
Palvelujen ostot
-128 966
-128 973
-124 485
-4 488
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
-116
-116
-161
45
-5 061
-5 054
-5 517
463
-672
-672
-708
36
Toimintakulut
-140 426
-140 426
-136 754
-3 672
Toimintakate
-136 097
-136 097
-131 341
-4 757
-101
-101
-81
-19
-136 198
-136 198
-131 422
-4 776
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Kaupunginhallitus
Palvelun vaikuttavuus
Toteutetaan palveluohjelmaa ja
määritellään palveluryhmille pitemmän aikavälin kehittämistavoitteet.
Toteutetaan hyvinvoinnin edistämisohjelmaa.
Varmistetaan yhteensopivilla koulutusketjuilla avainalojen (ICT, metalli,
matkailu, kaivannaisteollisuus) osaajien saatavuus ja edistetään innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyötä ja
raja-aitojen madaltamista ja poistamista.
mittari: valmistuneet, sijoittuminen alueelle, toteutuneet yhteistyöratkaisut ja
-hankkeet
Varmistetaan KAMK Oy:n toiminnan
häiriötön käynnistäminen.
mittari: talouden ja toiminnan mittarit
Kaupunginhallitus 31.3.2015
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Palveluryhmille on määritelty palvelulinjaukset vuosille
2015–2018 toimialoittain/liikelaitoksittain. Omaa toimintaa
on kehitetty, tehostettu ja keskitetty, mm. hallinnon tukipalveluissa, joukkoliikenteessä ja oppilaskuljetuksissa. Tietotekniikkaa ja teknologiaa on hyödynnetty mm. sähköistämällä
prosesseja ja rakentamalla sähköistä arkistoa. Kainuun soten
kanssa on tehty yhteistyötä erityisesti lasten, nuorten ja
lapsiperheiden palvelujen kehittämisessä ja hallinnon tukipalveluissa. Kuntien välistä yhteistyötä selvitetään kuntarakenneselvityksessä. Henkilöstömäärää ja osaamista on kohdennettu tuotettavien palveluiden mukaisesti ja eläköitymistä on hyödynnetty.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän työ on
ollut säännöllistä. Työryhmää laajennettiin vuoden aikana
Kainuun soten ja koulutusliikelaitoksen edustuksella. Hyvinvointikertomus on laadittu osaksi kaupungin talousarviota.
Terveyden edistämisaktiivisuus on kasvanut Kajaanissa merkittävästi.
Tietohallinnon yhteistyö käynnistyi KamIT-yksikkönä, jossa
mukana KAMK, KAO ja sivistystoimi. Yhteistyötä tehtiin mm.
aikuiskoulutuksessa ja eräillä koulutusaloilla. KAO ja KAMK
ovat aloittaneet johtoryhmätason keskustelut yhteistyön
tiivistämisestä kampusalueella. Tutkinnon suorittaneet KAO:
720, KAMK: 429. KAMK:n valmistuneista alueelle sijoittui 68
%. Oppilaitokset ovat sopeuttaneet toimintansa valtionrahoituksen leikkauksiin.
Yhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun toiminta käynnistyi
kitkatta. Yhtiöjärjestysmuutos uuden AMK-lain mukaiseksi
tehtiin. KAMK OY sai sen perusteella amk-uudistuksen 2.
vaiheen pysyvän toimiluvan.
64
Edistetään Kainuun korkeakoulustrategian toteuttamista ja tuetaan
CEMIS-keskuksen toimintaa.
mittari: strategian toteutus (korkeakoulut)
ja CEMIS:n tulokset (CEMIS-tulosten seurantatieto)
Tuetaan Kainuun Etu Oy:n ja Measurepolis Development Oy:n yritys- ja
innovaatiopalveluja.
mittari: yhtiöiden tulosten seurantatieto
Toteutetaan uusittua elinkeinostrategiaa
mittari: strategian toteutumisen seurantatieto
Osallistutaan Kainuun viestintämarkkinointihankkeeseen sekä Kainuu Helsingissä 2014 -tapahtumavuoteen.
Tuetaan kulttuurituotantoa sekä ammattiteatteritoimintaa että Generaattorin toimijoiden työtä ja tuetaan
kaupungin tapahtumia.
mittari: kävijämäärä
Valmistellaan keskustaajaman yleiskaavaa ja toteutetaan kaupunkikeskustan kehittämisen toimenpideohjelmaa 2012–2026 yleissuunnitelman
pohjalta.
mittari: toteutuminen
Kaupunginhallitus 31.3.2015
KAMK ja KYK:n jäsenyliopistot ovat vieneet korkeakoulustrategian tulosneuvotteluihinsa. Vuoden 2014 lopussa päättyneellä Kick-off -hankkeella käynnistettiin käytännön yhteistoiminta 6 osa-alueella. CEMIS:ssä toimi tutkimushenkilöstöä
87, joista 20:llä tohtorintutkinto. Kokonaisrahoitus oli 10,7
milj. euroa, josta 2,1 milj. euroa kilpailtua rahoitusta ja yritysrahoitusta. Kaupallisesti hyödynnettyjen keksintöjen kumulatiivinen määrä nousi 20:een. Kaupunki rahoitti CEMIStoimintaa yhteistyösopimuksen ja rahoitussitoumuksen mukaisesti.
Molempien kehitysyhtiöiden toimintaan 2014 vaikutti voimakkaasti ohjelmakauden vaihtuminen. Aiemmat hankkeet
päättyivät ja uusien käynnistäminen oli hidasta. MPD Oy
pääsi KYK:n CEMIS-Oulu-yksikön kanssa laajaan kv. Water-Mhankkeeseen. Kainuun Etu Oy:n toiminta matkailun kehittämisessä ja Invest In Kainuu -toiminnassa jatkui hyvin. Etu Oy
sai käynnistettyä laajan kuntien erillisrahoittaman Kasvua
Kainuuseen -hankkeen, joka on jatkoa hyvin toimineelle Yritys-Suomi-Kainuu-yhteistyölle. Kaupunki rahoitti molempien
yhtiöiden toimintaa aiemmalla tasolla.
Keväällä strategiatyössä keskityttiin uuden kaupunkistrategian tekoon. Sen hyväksymisen jälkeen käynnistettiin elinkeino-ohjelman valmistelu strategian mukaisesti. Uusi elinkeino-ohjelma valmistui yhdessä kaikkien keskeisten toimijoiden kanssa tehtynä jouluun mennessä.
Made in Kainuu -viestintämarkkinointihanke kampanjoi näkyvästi valtakunnan medioissa kainuulaista ja kajaanilaista
osaamista. Hankkeella oli hyvä yrityskentän tuki ja osallistuminen, ja se muodostaa hyvän pohjan kaupunkistrategian
maineohjelmatavoitteelle. Kainuu Helsingissä -tapahtumavuoden aikana kajaanilainen kulttuurin, käden taitojen ja
yritysten osaaminen oli näkyvästi esillä. Tapahtumavuoden
yhteydessä käynnistettiin rekrytointiyhteistyö.
Kaupunginteatteria on rahoitettu aiemmalla tasolla. Teatterille vuosi oli erittäin hyvä, mutta suuret produktiot aiheuttivat kustannuspaineita. Kävijöitä näytöksissä oli 28 000. Generaattorin toimijoita on rahoitettu aiemmalla tasolla. Toimijat ovat G-voima osk, Harrastajateatteri, Routacompany ja
Vaara-kollektiivi. Tilassa oli 211 eri esityskertaa/tapahtumaa,
joissa kävi 19 825 katsojaa. Toiminnassa mukana oli 469 eri
harrastajaa tai ammattilaista.
Keskustaajaman yleiskaavan valmistelu viivästyi mm. sairaslomien takia ja se etenee 2015 aikana luonnosvaiheeseen.
Kaupunkikeskustan kehittämisessä kunnostettiin Kajaaninjoen pohjoispuolen puistoaluetta ja viimeisteltiin eteläranta.
Kyynäspäänniemen silta ei toteutunut suunnitellusti valitusten ja kustannusarvion nousun takia.
65
Kehitetään Petäisenrannan uuden
kaava-alueen yritysten toimintaympäristöä sekä osallistutaan Renforsin
Rannan kehittämiseen erityisesti mittaustekniikan ja konesalipalvelujen
toimialalla.
mittari: investointien toteutuminen
Edistetään valtatie 22:n 1. vaiheen
investoinnin toteutumista ja sen myöhempien vaiheiden sisällyttämistä
tuleviin liikennepoliittisiin linjauksiin
sekä tuetaan valtatie 5:n ja Savon
radan kehittämistä.
mittari: toteutuminen
Vaikutetaan lento- ja junayhteyksien
parantamiseen ja tuetaan tarvittaessa
yhteysratkaisuja määräaikaisesti.
mittari: toteutuminen
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Toteutetaan palveluohjelmaa.
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Kaupunkistrategia uudistetaan.
Kylä- ja kaupunginosaohjelmaa jatketaan vuoteen 2020 tähdäten.
Kuntarakenneselvitystä jatketaan yhteisesti kaikkien Kainuun kuntien
kanssa.
Tehdään tiivistä yhteistyötä Kainuun
sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa palveluohjelman toteuttamisessa.
Tietohallinto-ohjelman laaditaan.
Työllisyydenhoidon resursseja kasvatetaan kuntien edelleen lisääntyvien
vastuiden edellyttämälle tasolle.
Kunnallistekniikka viimeisteli Petäisenrannan katurakentamisen. Renforsin Rannan ja Kainuun Etu Oy:n Invest in Kainuu
-hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä yritysalueen konesalipalvelujen toimintaympäristöjen kehittämisessä. Osallistuttiin MIKES:n toiminnan kehittämiseen Renforsin Rannan
laboratoriossa. Yritysinvestoinnit olivat vuonna 2014 vähäisiä.
VT 22:n liikennepoliittisessa selonteossa 2012 hyväksytty
investointi 45 milj. euroa leikattiin valtion 2015 talousarviossa 15 milj. euroon, jolla kyetään aloittamaan toimenpiteet
Oulun päässä. VT 5 Mikkelin kohta sai samalla 7 milj. euron
lisärahoituksen tasoon 27 milj. euroa. Kaupunki osallistui VT
5 yhdistyksen toimintaan ja VT 22 varren OuKayhteistyöhön. Savon rataa esitettiin eri edunvalvontayhteyksissä seuraavaksi valtakunnalliseksi ratahankkeeksi.
Reittilentoyhteys Helsinkiin on toimiva ja aluetta palveleva
3–4 arkipäivän vuorolla. Vain lauantaiyhteyden puute oli
ilmeinen. Junayhteydet olivat toimivat. Yhteysratkaisuja ei
tuettu muutoin kuin osallistumalla virkatyönä lentoliikenteen yhteismarkkinointitoimien edistämiseen.
ks. palvelun vaikuttavuus, kohta 1.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian
9.6.2014.
Uusi ohjelma-asiakirja 2014–2020 valmisteltiin kylillä ja
asuinalueilla tehdyllä Kajaani-kierroksella.
Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven,
Sotkamon ja Suomussalmen kunnanvaltuustot ovat päättäneet laatia kuntarakennelain mukaisen selvityksen
1.8.2014–30.6.2015.
ks. palvelun vaikuttavuus, kohta 1.
Tietohallinto-ohjelma laadittiin.
Valmisteltiin Kainuun soten, TE-toimiston ja Kelan kanssa
yhteistyön aiesopimus uuden lakisääteisen työllistymistä
edeltävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) järjestämisestä.
Siihen sisällytettiin uuden työllisyysasiantuntijan rekrytointi
kaupungille tehtävänään TYP-palvelun kehittäminen. Rahoitus budjetoitiin työllisyyden hoidon määrärahoihin.
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Osaamisen kehittämisen hallintajärjes- Osaamisen hallintajärjestelmä on pilotointivaiheessa. Tatelmää rakennetaan.
voitteena on käyttöönotto 2016.
Ikääntyvien työssä jaksamista tuetaan. Ikääntyminen on otettu huomioon työn kuormittavuudessa
ja työolosuhteissa.
Mittarit
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Henkilöstö 2 htv
Kaupunginhallitus 31.3.2015
2 htv
66
Kaupunginhallitus -tulosalue
Talous 1000 €
Myyntituotot
TA 2014
TA muutokset
2014
0
Muutettu
TA 2014
Toteutuma
1 - 12.2014
0
Tuet ja avustukset
Poikkeama
0
-0
33
-33
42
Muut toimintatuotot
110
110
68
Toimintatuotot
110
110
101
9
Henkilöstökulut
-1 483
-1 483
-1 688
206
Palvelujen ostot
-126 678
-126 685
-121 346
-5 339
-4
-4
-9
5
-2 004
-1 997
-2 081
85
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
-187
-187
-152
-35
Toimintakulut
-130 355
-130 355
-125 276
-5 079
Toimintakate
-130 245
-130 245
-125 175
-5 070
Tilikauden tulos
-130 245
-130 245
-125 175
-5 070
Kaupunginhallitus 31.3.2015
67
Työllisyyden hoito
Työttömyys pysyi korkeana koko vuoden 2014 ajan. Työttömyyden kasvuun vaikuttivat erityisesti lomautusten lisääntyminen ja uuden työvoiman niukka kysyntä. Kajaanin työttömyysaste oli
vuoden lopussa 18,3 prosenttia, kun se oli edellisen vuoden lopussa 17,5 prosenttia. Vuoden
lopussa Kajaanissa oli työttömiä kaikkiaan 3 222 henkilöä, mikä on 4,2 prosenttia enemmän kuin
edellisen vuoden lopussa. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden lopussa 735 henkilöä, mikä on 68 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli 609 henkilöä,
mikä on 34 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Nuorten työttömien määrää vuoden lopussa lisäsi vastavalmistuneiden heikot mahdollisuudet sijoittua työmarkkinoille uuden
työvoiman kysynnän vähäisyyden vuoksi. Korkeana pysynyt työttömyys näkyi myös kaupungin
työmarkkinatuen kuntaosuudessa, joka kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 21 prosenttia.
Kaupunki työllisti vuoden aikana työttömiä 51,97 henkilötyövuotta. Edelliseen vuoteen verrattuna lisättiin etenkin pitkään työttömänä olleiden osuutta työllistetyistä. Heitä työllistettiin kaikkiaan 31 henkilöä. Velvoitetyöllistettyjä työllistettiin 41 henkilöä. Nuorille työttömille varhaiskasvatus tarjosi päiväkotiharjoittelijan työpaikkoja (noin 50 nuorta). Kumppaniksi ry:n Kajaanin
työpajalla oli valmentautujia eri palveluissa yhteensä 161 henkilöä, joista alle 29-vuotiaita oli 76
henkilöä. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä järjesti kuntouttavaa työtoimintaa
kaupungin maksaessa sen kustannukset. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli vuoden aikana 105
asiakasta, joista alle 29-vuotiaita oli 47.
Vuoden 2015 alussa tuli voimaan laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta.
Tulevaan muutokseen valmistauduttiin jo vuoden 2014 aikana käymällä kaupungin johdolla työvoimahallinnon, Kelan ja Kainuun soten edustajien kanssa neuvotteluja, joissa sovittiin yhteispalvelun rakenteesta, palveluista ja tehtävistä.
Työllisyyden hoidon kuntakokeilu valmisteli yhteistyössä Kainuun Nuotta ry:n, Spartak Kajaani
ry:n, Kajaanin Työvoimayhdistys ry:n, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry:n ja Kumppaniksi
ry:n kanssa välityömarkkinoiden kehittämishankkeen, jolle haetaan ESR-rahoitusta. Hankkeessa
kehitetään välityömarkkinatoimijoille yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvaa toimintamallia, jolla edistetään työttömien asiakkaiden työllistymistä.
Kaupunki jakoi 270 euron kesätyöseteleitä peruskoulunsa päättäneille nuorille ja vuosina 1996–
1997 syntyneille toisen asteen opiskelijoille. Kesätyöseteleitä myönnettiin 615: peruskoulun
päättäville 294 seteliä ja toisen asteen opiskelijoille 321 seteliä. Kaupunki työllisti kesätyösetelillä
77 nuorta. Muita kesätyöntekijöitä palkattiin kaupungille 29.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
68
Palvelun vaikuttavuus
Hyödynnetään työllisyyden hoidon
kuntakokeilua
pitkäaikaistyöttömyyden
vähentämisessä ja
työllistämistoimin-nan
vaikuttavuuden parantamisessa.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kuntakokeilun työhön valmentajalla oli vuoden 2014
aikana 98 asiakasta. Asiakkaista 32 siirtyi palkkatuettuun työhön, 20 työkokeiluun, 6 lähti opiskelemaan, 6
työllistyi avoimille työmarkkinoille ja 5 henkilöä muihin
toimenpiteisiin. Kaikkiaan 69 (70,4 %) henkilölle löytyi
siis jatkopolku.
Kaupungin palkkatuettujen
työpaikkojen määrä pidetään
kohtuullisella tasolla (40 htv).
Kumppaniksi ry:n pajatoiminnassa
valmentautujia vähintään 150 henkilöä
Järjestöjen työllistämistä tuetaan
määrärahojen puitteissa.
Työllistämistä edistäville hankkeille
myönnetään kuntarahoitusta määrärahojen puitteissa
Palkkatuella työllistettyjä oli vuoden aikana 51,97 htv,
kaupungin liikelaitokset mukaan luettuna 61,42 htv.
Arviointikriteeri: kuntakokeilun
asiakkaiden siirtymät eri palveluihin ja
avoimille työmarkkinoille
Valmentautujia oli yhteensä 161, joista nuoria alle 29vuotiaita oli 76. Alle 25-vuotiaita oli 53.
Järjestöille maksettiin avustuksia lähinnä työnohjaajien
palkkaamiseen 27 266 euroa.
Työllisyyttä edistäville hankkeille maksettiin kuntarahoitusosuutta yhteensä 66 848 euroa. Kainuun soten kuntouttavan työtoiminnan hanketta rahoitettiin lisäksi
146 875 eurolla.
Kaupungin kesätyöpaikkoja 25,
Kaupungin palvelukseen palkattiin 29 kesätyöntekijää.
kesätyöseteli myönnetään 600 peKesätyösetelejä jaettiin kaikkiaan 615 nuorelle, joista
ruskoulunsa päättävälle ja kajaani294 oli peruskoulunsa päättäviä ja 321 toisen asteen
laisille 1996–1997 syntyneille toisen opiskelijoita. Laskutuksen perusteella toteutuma oli
asteen opiskelijoille.
noin 550 kesätyöpaikkaa.
Palvelun laatu ja asiakastyytyväiToteuma ja poikkeamien perustelut
syys
Parannetaan yhteistyötä TEVuonna 2014 aloitettiin kokeilu, jossa arvioitiin 500
toimiston kanssa varsinkin 500 päi- päivää työttömänä olleiden asiakkaiden palvelutarvetta
vää työttömänä olleiden asiakkaimoniammatillisessa työryhmässä. Ryhmään kuuluivat
den palvelutarpeen arvioinnissa.
kaupungin työhön valmentajan lisäksi TE-toimiston asiantuntija, terveydenhoitaja sekä sosiaalityöntekijä.
Velvoitetyöpaikka järjestetään heti TE-toimiston osoittamat velvoitetyöllistettävät saatiin
velvoitteen tultua voimaan. Työtyöllistettyä nopeasti. Työllistettävien osaaminen ja
paikka vastaa työnhakijan osaamis- toiveet pystyttiin ottamaan hyvin huomioon.
ta ja motivaatiota.
Prosessien sujuvuus ja taloudelliToteuma ja poikkeamien perustelut
suus
Panostetaan toimivan yhteistyön
Vuoden 2014 aikana käytiin kaupungin aloitteesta neurakentamiseen kaupungin, Kainuun votteluja työvoimahallinnon, Kelan ja Kainuun soten
sosiaali- ja terveydenhuollon kunedustajien kanssa Kainuun työllistymistä edistävän motayhtymän, työvoimahallinnon,
nialaisen yhteispalvelun järjestämisestä. Asiasta laaditoppilaitosten, välityömarkkinoiden tiin aiesopimus, joka allekirjoitettiin helmikuun alussa
ja eri hankkeiden välille.
2015. Työllisyyden hoidon kuntakokeilu valmisteli yhteistyössä järjestöjen kanssa Kajaanin välityömarkkinoiden kehittämishankkeen, joka on tarkoitus toteuttaa
1.3.2015–28.2.2017.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
69
Kainuun TE-toimiston ja työllisyyden hoidon kuntakokeilun yhteistyötä parannetaan työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien
henkilöiden aktivoimiseksi.
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Henkilöstön osaamista vahvistetaan
koulutuksella ja työhyvinvointia
työnohjauksella, mikäli siihen on
tarvetta.
Yhteistyötä Kainuun TE-toimiston kanssa on syvennetty
ja käytäntöjä saatu vakiinnutettua. Kajaanin välityömarkkinoiden kehittämishankkeen avulla parannetaan
jatkossa yhteistyötä TE-toimiston kanssa ja tuotetaan
palvelumalli pitkään työttömänä olleiden työllistymissuunnitelman toteuttamiseksi.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kuntakokeilun henkilöstö ja henkilöstösihteeri ovat
osallistuneet valtakunnallisiin koulutuksiin ja tapahtumiin.
Mittarit
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Henkilöstö 2 htv
Palkkatuella työllistettyjä 40 htv
Kajaanin työpajan valmentautujat 150
henkilöä/vuosi
Kesätyöntekijöitä 25 henkilöä
Kesätyöseteli 600 henkilöä
Työmarkkinatuen kuntaosuus +4,0 %
edellisestä vuodesta
2
51,97
161
29
615
+21 %
Työllisyyden hoito -tulosalue
Talous 1000 €
Tuet ja avustukset
396
Muutettu
TA 2014
396
Toimintatuotot
396
396
477
-80
Henkilöstökulut
-739
-739
-885
146
Palvelujen ostot
-212
-212
-179
-33
-1
-1
-1
1
-2 078
-2 078
-2 290
212
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
TA 2014
TA muutokset
2014
Toteutuma
1 - 12.2014
477
Poikkeama
-80
-7
-7
-17
10
Toimintakulut
-3 037
-3 037
-3 373
335
Toiminakate
-2 641
-2 641
-2 896
255
Tililkauden tulos
-2 641
-2 641
-2 896
255
Kaupunginhallitus 31.3.2015
70
Keskushallinto
Palvelun vaikuttavuus
Kaupunkistrategian uudistaminen.
mittari: strategia laadittu
Palveluohjelman koordinointi
Tietohallinto-ohjelman laatiminen.
mittari: ohjelma laadittu
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Sähköisen asioinnin ja prosessien kehittäminen (mm. internet-sivujen uudistaminen, tilavarausjärjestelmän hankkiminen)
mittari: loppuun suoritetut / keskeneräiset
hankkeet
Dokumenttien hallinnan ja asianhallinnan pelisääntöjen luominen toimialoille
ja liikelaitoksille
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kaupunkivaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian
9.6.2014
Palveluohjelma rakennettiin osaksi talousarviota niin, että
vuoden 2015 talousarviossa esitetään palvelujen nykytilan
kuvaus ja palvelulinjaukset vuoteen 2018 toimialoittain,
liikelaitoksittain ja tytäryhtiöittäin. Yhteistyötä Kainuun
soten kanssa jatkettiin. Pisimmällä ollaan lasten, nuorten ja
lapsiperheiden palvelujen ja hallinnon tukipalveluiden kehittämisessä.
Ohjelma on laadittu.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Verkkosivustoprojekti on käynnissä. Se on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta Tieran taustalla toimivan yrityksen
takia. Tilanvarausjärjestelmän hankintaa on siirretty, koska
se liittyy osana sähköisen asiointialustan verkkokauppatoiminnallisuutta. Sähköinen asiointialusta on hankittu ja
tilanvarauksen kehitystyö etenee vuoden 2015 aikana.
Pelisääntöjä on luotu M-Files-asianhallintajärjestelmän
käyttöönoton yhteydessä. Valmistuvat 2015.
mittari: laaditut ohjeet
Ruuhijärven toiminnan supistaminen
mittari: aukioloajat, käytetty työaika
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Hallinnon tukipalveluiden tehostaminen toimintoja yhdistämällä, prosesseja
kehittämällä ja toimintatapoja uudistamalla
mittari: uudet tiimit, henkilöstön siirtymät
Sähköisen kokoushallinnan suunnittelun aloittaminen.
Toimintoja supistettiin ja siirrettiin 1.1.2015 ympäristötekniselle toimialalle.
Toteuma ja poikkeaminen perustelut
Kokoushallintaa on keskitetty keskushallintoon. Viimeiset
keskitetään keväällä 2015. Samalla on uudistettu ja yhtenäistetty toimintatapoja. Yksi henkilö on siirtynyt koulutusliikelaitoksesta keskushallintoon.
Tietohallinnon, toimialojen ja liikelaitosten välisen yhteistyön tiivistäminen
Sähköiseen kokoushallintaan valmistautuminen aloitettiin
M-Files-asianhallintajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Varsinainen suunnittelu käynnistyy keväällä 2015. Sähköinen kokoushallinta otetaan käyttöön viimeistään seuraavalla valtuustokaudella.
Tietohallinto-ohjelman toimeenpano etenee suunnitelmien
mukaan. Ohjausryhmä kokoontuu 4 krt/vuosi.
Oppilaskuljetusten ja joukkoliikenteen
yhteissuunnittelu
Kuljetukset suunniteltiin yhdessä. Kustannustaso on pysynyt entisellään.
Koutalahden kalasataman ylläpidon
ulkoistaminen
Ostettiin osa palveluista sopimuksella. Toiminnon siirtyivät
1.1.2015 ympäristötekniselle toimialalle.
mittari: työ aloitettu
mittari: ohjausryhmän työskentely, tietohallinto-ohjelman työstäminen
mittari: uudet reititykset ja autojen määrän
väheneminen
mittari: omaa työpanosta vähennetty
Kaupunginhallitus 31.3.2015
71
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Osaamisen kehittämistä uudistetaan
aiempaa järjestelmällisemmäksi toiminnaksi.
mittari: toimintamalli luotu
Ikääntyvien työssä jaksamista tuetaan.
mittari: sairauspoissaolot ja ennenaikaiset
eläköitymiset vähenevät
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Osaamisen hallinnan toimintamallia ja koulutusyhteistyötä
oman organisaation oppilaitosten kanssa kehitettiin ja
kehitystyö jatkuu. Kaupunginjohtaja nimesi osaamisen
hallintaryhmän vuoden lopussa.
Ikääntyminen on otettu huomioon työn kuormittavuudessa ja työolosuhteissa. Tavoitteet on saavutettu.
Hallinnon tukipalveluiden kautta selkiytetään työnkuvia, luodaan varahenkilöjärjestelmä, kohdennetaan osaamista ja
tätä kautta parannetaan työhyvinvointia.
Työtä on jatkettu ja tavoitteet saavutettu.
Mittarit
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Henkilöstö 67 htv
Asiakastyytyväisyys 3,0 (1–4)
Kehityskeskustelut käyty 100 %
66,2 (mistä maahanmuuttajapalvelut 17,11)
2,87
100 %
mittari: uudet käytännöt luotu
Keskushallinto -tulosalue
Talous 1000 €
Myyntituotot
3 202
Muutettu
TA 2014
3 202
Maksutuotot
57
57
-20
77
Tuet ja avustukset
407
407
439
-32
Muut toimintatuotot
155
155
236
-81
Toimintatuotot
3 822
3 822
4 835
-1 013
Henkilöstökulut
-3 388
-3 388
-3 309
-79
Palvelujen ostot
-2 075
-2 075
-2 960
885
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-111
-111
-150
39
Avustukset
-980
-980
-1 146
166
Muut toimintakulut
TA 2014
TA muutokset
2014
Toteutuma
1 - 12.2014
4 180
Poikkeama
-978
-478
-478
-540
61
Toimintakulut
-7 033
-7 033
-8 105
1 072
Toimintakate
-3 211
-3 211
-3 270
59
-101
-101
-81
-19
-3 312
-3 312
-3 351
39
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Kaupunginhallitus 31.3.2015
72
Maahanmuuttajapalvelut
Palvelun vaikuttavuus
Yhteispalveluyksikkö-toimintamalli
mahdollistaa maahanmuuttajaasiakkaiden arkisen kohtaamisen, mikä
vähentää maahanmuuttajien keskinäisiä ennakkoasenteita.
Luodaan vastaanoton piirissä oleville
turvapaikanhakijoille kotoutumisen
edellytyksiä. Oleskeluluvan saamisen
jälkeen varsinainen kotoutuminen on
nopeampaa.
Kotouttamisohjelman tavoitteet ohjaavat toimintaa.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Asiakastyytyväisyys kysely toteutettiin keväällä 2014. Asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä toimintaan.
Toimintaa kehitettiin kotouttamisohjelman tavoitteiden
mukaisesti.
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Asiakkaan luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta vahvistetaan antamalla
kotoutumiseen liittyvää oikeaa ja oikeaaikaista tietoa. Asiakkaan osallisuutta
vahvistetaan kehittämällä kehittäjä/
kokemusasiakastoimintaa.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kehittäjä- /kokemusasiakastoimintaa kokeiltiin asumisen
infon kehittämisessä. Kokemus oli hyvä, joten toimintaa
jatketaan ja kehitetään edelleen.
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Asiakkaan osaaminen ja valmiudet
varmennetaan ja arvioidaan kotouttamisprosessin aikana ja asiakkaan siirtyessä peruspalveluihin.
Yhteistyötä kehitetään toimijaverkostossa, tavoitteena on palvelujen yhteensovittaminen yhdessä oppimalla.
Palveluohjausta laajennetaan siten,
että alkukartoitus/kotouttamissuunnitelma tehdään kaikille sitä
haluaville/tarvitseville maahanmuuttajille
Toteuma ja poikkeaminen perustelut
Tsekkauslista on käytössä asiakkaan siirtyessä vastaanottokeskuksesta maahanmuuttajapalveluiden asiakkuuteen.
Asiakkaan siirtyessä peruspalveluihin valmiudet arvioidaan
siirtoneuvottelun yhteydessä.
Palvelujen yhteensovittaminen toteutui Kotoutumisen
POLKU -hankeyhteistyönä.
Alkuhaastattelut/-kartoitukset tehtiin 7 työperäisen maahanmuuton asiakkaalle.
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Kehityskeskustelujen yhteydessä määritellään henkilökohtaiset kehittämistarpeet ja tehdään osaamisen kehittämisen suunnitelma.
Kannustetaan henkilöstöä osallistumaan suunnitelmien mukaisiin koulutuksiin.
Koko henkilökunta osallistuu toiminnan
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kehityskeskustelut toteutuivat.
Osaamisen kehittämisen suunnitelma on käytössä.
Kehittämistyöryhmät kokoontuivat 2–4 x vuoden aikana.
Osallistuttiin Kajaanin kaupungin virkistyspäiviin x 2.
Sairauspoissaolot vähenivät. Poissaoloja oli 228 työpäivää
(306/2013). Keskimäärin sairauspoissaoloja oli 12,6 työpäivää/työntekijä (17,2/2013).
Mittarit: asiakaspalautteet, asiakastyytyväisyyskysely, kotouttamisohjelma käytössä
Mittarit: asiakaspalautteet, asiakastyytyväisyyskysely, kehittäjä/kokemusasiakastoiminta on käynnistynyt
Mittarit: tsekkauslistat arviointimenetelmänä ovat käytössä, verkosto/yhteistyötapaamisten määrä, alkukartoitusten/
kotouttamissuunnitelmien määrä
Kaupunginhallitus 31.3.2015
73
ja laadun kehittämiseen.
Toiminnan kehittämispäivät järjestetään vähintään 2 x vuodessa.
Yhteiset virkistyspäivät toteutetaan 2 x
vuodessa
Mittarit: kehityskeskustelut toteutuvat 100
%, osaamisen kehittämisen suunnitelma on
tehty, kehittämistyöhön osallistuneiden
määrä % / koko henkilöstö, kehittämispäivien lukumäärä/vuosi, virkistyspäivät lukumäärä/vuosi, sairauspoissaolot vähenevät
Mittarit
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Henkilöstö 18,00 htv
Asiakastyytyväisyys (1–4)
Kehityskeskustelut käyty 100 %
17,11
4
100 %
Maahanmuuttajapalvelut -tulosyksikkö
Talous 1000 €
2 657
Muutettu
TA 2014
2 657
Toteutuma
1 - 12.2014
3 150
30
30
66
-36
Toimintatuotot
2 687
2 687
3 216
-529
Henkilöstökulut
-843
-843
-735
-107
Palvelujen ostot
-644
-644
-955
310
Myyntituotot
Muut toimintatuotot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Tilikauden tulos
Kaupunginhallitus 31.3.2015
TA 2014
TA muutokset
2014
Poikkeama
-494
-29
-29
-26
-3
-926
-926
-1 142
216
-235
-235
-226
-9
-2 678
9
-2 678
9
-3 084
131
407
-122
9
9
131
-122
74
2.2.3 Sivistystoimiala
Sivistystoimialan tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Toimialan sisäinen yhteistyö on ollut sujuvaa ja
yhteistyö muiden koulutustoimijoiden, kuntien (koulutuksessa, varhaiskasvatuksessa ja kulttuurissa) sekä
Kainuun soten kanssa aktiivista. Konkreettisia esimerkkejä: Kainuun kunnat aloittivat yhteisen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman laatimisen, koulujen käytänteitä yhtenäistettiin mm. oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutoksen ja koulukuljetusten vuoksi ja perhepalvelujen kanssa yhteistyössä kehitettiin perheiden vuorovaikusta tukevia käytänteitä, joita otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana.
Koulujen oman työn arvioinnin perusteella koulutyö oli onnistunutta. Opetuksen yhtenäisyyden kehittäminen arvioitiin hyväksi. Tapahtumissa ja osallisuuden edistämisessä (hyvä koulupäivä) onnistuttiin myös.
Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuksen kehittämisessä, erityisesti välineistössä, koettiin olevan puutteita. Tietohallinnon yhteistyö aloitettiin muiden koulutustoimijoiden kanssa ja tvt-strategia päivitettiin. Kainuun kuntien yhteisen opetussuunnitelman laadintaprosessi aloitettiin. Opettajien täydennyskoulutus oli
aktiivista (erityisesti OSAAVA-hanke). Tilojen käyttö oli tehokasta. Koulukuljetusten kustannukset eivät kasvaneet juuri lainkaan ja järjestelyt hoidettiin lainmukaisesti. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen laajennettiin koulukuljetusjärjestelyihin. Kyselyn tulos oli hyvä.
Varhaiskasvatus Kajaanissa täytti 100 vuotta. Juhlavuosi huomioitiin toiminnossa. Normaalikoulun päiväkoti
aloitti toimintansa. Lasten määrä päivähoidossa oli edellisvuosien tasolla. Varhaiskasvatuksen henkilöstön
sairauspoissaolot laskivat merkittävästi, noin 20 prosenttia, vuoteen 2013 verrattuna.
Kaupungin kulttuuritapahtumat toteutuivat suunnitellusti (Runoviikko, Kajaani Tanssii). Kaukametsän kävijämäärät pysyivät edellisen vuoden tasolla. Loppuvuosi osoitti kysynnän elpyvän. Museoiden näyttelyt
toteutuivat suunnitellusti. Loppuvuodesta valmisteltiin pääsymaksuttomuus museoihin vuodesta 2015 alkaen kahden vuoden kokeiluna.
Liikuntapassin käyttö on vakiintunut. 70+-liikuntapassin käyttö on lisääntynyt uuden vesiliikuntakeskuksen
myötä. Etsivä nuorisotyö on ollut vaikuttavaa, toiminnan piirissä on 274 nuorta. Nuorisotyö on vastannut
sivistystoimen palvelujen arvioinnista yhdessä nuorisovaltuuston kanssa sekä koordinoinut lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman laadintaa.
Palvelun vaikuttavuus
Hyvä koulu- ja päivähoitopäivä sekä
nuorisotyö ehkäisevät lasten syrjäytymistä ja edistävät sujuvaa siirtymistä
jatko-opintoihin.
Mittarit: tehostetun ja erityisen tuen piirissä
olevien lasten ja nuorten määrää, sijoittuminen perusopetuksen jälkeisten opintojen
piiriin, arvioidaan hyvinvointikertomustietoja sekä sivistystoimen ja Kainuun soten
yhteistyötä, kouluterveyskyselyn tulokset,
lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tulosten raportointi valtuustolle kerran
valtuustokaudessa
Kuntalaiset käyttävät aktiivisesti monipuolisia nuorisotyö-, liikunta-, koulutusja kulttuuripalveluja.
Mittarit: palveluja käyttävien asiakkaiden
määrä, asiakastyytyväisyystulokset, hyvinvointikertomustiedot
Kaupunginhallitus 31.3.2015
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Peruskoulut yhteensä 3 439 oppilasta
Alakoulu 2 304 oppilasta
Yläkoulu 1 135 oppilasta
Luokkamuotoinen erityisopetus 207 oppilasta (5,8 %)
Osa-aikainen erityisopetus 816 oppilasta
Perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen sijoittuminen 100 %
Kouluterveyskyselyn tulokset käsiteltiin laajassa yhteistyössä
eri toimijoiden kanssa.
Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman raportointi on toteutunut.
Kainuun soten ja sivistystoimen yhteistyö on ollut aktiivista ja
on kehitetty käytänteitä lapsiperheiden tukemiseksi suunnitellusti.
Kävijämäärät:
Kaukametsä 58 300
Kainuun Museo 4 000
Taidemuseo 6 904
Kirjasto 8,4 käyntiä/asukas
Nuorisotalot 39 000
Asiakastyytyväisyys 3,5
75
Lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia tukevat palvelut sekä keskeiset toimenpiteet ja tavoitteet hyvinvoinnin edistämiseksi valmistellaan
yhteistyössä Kainuun soten perhepalvelujen, koulutusliikelaitoksen, Kainuun
kuntien kanssa sekä tarvittavien viranomaisyhteistyötahojen kanssa.
On toiminut suunnitellusti. Valmisteltiin perheiden vuorovaikutusta edistävä toimintamalli ja päivitettiin lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelma.
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Toteutetaan tarvittaessa kuntalaisten
kuulemista sekä jatketaan toimialan
toiminnoista tiedottamista mm. toimialan palveluja esittelevän tiedotuslehden avulla.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
On toteutunut. Uutena käytänteenä aloitettiin koulukuljetuksia käsittelevä asiakastyytyväisyyskysely.
Tiedottamisenkanavat: nettisivut, sanomalehti.
Määrää ei ole mitattu.
Lehtikankaan koulukeskuksen suunnittelutyö toteutetaan henkilöstöä ja alueen kuntalaisia osallistaen.
On toteutunut suunnitellusti. Kuntalaiset, koululaisten vanhemmat, ovat saaneet tietoa suunnitelmien etenemisestä.
Koulujen opettajat ovat osallistuneet suunnittelutyöhön rehtoreiden johdolla.
Lisätään varhaiskasvatuksessa asianmukaisten päivähoitotilojen määrää vastaamaan kysyntää.
Tilatyöryhmä on kokoontunut yhden kerran ja kuuli silloin
Hauhola–Lehtikankaan monitoimitalon suunnittelusta. Päiväkotikierroksia jatkettiin kevättalvella 2014. Päiväkotiverkkosuunnitelman työstäminen aloitettiin.
Yksityisen ja kunnallisen päivähoidon suhde on edelleen
29/71.
Palveluseteliin siirtymistä on valmisteltu.
Erityisvarhaiskasvatuksen suunnitelmaa on toteutettu ja päivitys on aloitettu.
Sähköinen kirjautuminen on käytössä kaikissa kunnallisissa
päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa.
Tilaa 8 m2/lapsi.
Sairauspoissaolot: 11 397 sairauspäivää (12 434 vuonna
2013), vähennys 8,3 %
Kiinteistökantaa on peruskorjattu suunnitellusti ja mahdollisiin yksikkökohtaisiin tilaongelmiin on puututtu asianmukaisesti.
Mittarit: säännöllinen yhteistyö ko. toimijoiden kanssa ja yhteistyön laadullinen arviointi
Mittarit: palautteet, tiedottamisen määrä
ja/tai menetelmät.
Mittari: Koulukeskuksen rakentaminen
aloitetaan 2015.
Mittarit: tilat, m2/lapsi
Toimialalla on turvalliset, terveelliset ja
tarkoituksenmukaiset toimitilat, mitä
varten laaditaan tai päivitetään yhteistyössä tilapalvelujen kanssa kiinteistöjen kunnossapito/investointisuunnitelmat tulosalueittain.
Mittarit: henkilöstön sairastavuus; työntekijöiden, työterveyshuollon, asiakkaiden yhteydenotot
Kaupunginhallitus 31.3.2015
76
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Tiivistetään yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, erityisesti perhepalvelujen kanssa palveluprosessien vaikuttavuuden edistämiseksi sekä sujuvoittamiseksi asiakkaan näkökulmasta sekä
tiedonkulun parantamiseksi organisaatioiden välillä.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Toiminta on ollut säännöllistä. Kainuun Soten perhepalvelujen edustus on mukana kaupungin terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisen työryhmässä.
On perustettu oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen moniammatillinen ohjausryhmä, joka on toiminut säännöllisesti.
Jatketaan tilojen monipuolista yhteiskäyttöä sivistystoimen yksiköitten kesken tarkoituksenmukaisesti pyrkien
vähentämään tilojen määrää kaupungin
strategian mukaisesti 1–3 %/vuosi.
Yhteistyötä on toteutettu siellä, missä se on ollut mahdollista.
Koulujen ja esiopetuksen yhteistyö on paikoin haasteellista,
koska koulutilat on optimoitu perusopetuksen oppilaiden
määrään nähden.
Tilojen määrä ei ole vähentynyt.
Arvioidaan palveluiden tuottamistapoja
ja laaditaan osana talouden sopeuttamista suunnitelma tulosalueittain siitä,
mitkä palvelut voidaan ulkoistaa joko
osittain tai kokonaan yksityisen tai kolmannen sektorin tuotettavaksi (palvelurahan käytön selvittäminen eri alueilla).
Vuoden 2015 talousarvion laadinnan osana on suunniteltu
tätä.
Vuonna 2014 ei ole toteutunut käytännössä.
Henkilöstösuunnitelman mukaiset vähennykset: kirjasto -1 htv ja Kainuun
museo -0,6 htv (toteutettu 2012)
Nostetaan sivistystoimen palveluista
perittäviä maksuja ja taksoja seuraavilla
alueilla: ulkoisten tilavuokrien korotus 4
% 1.8.2014 alkaen (koulujen luokat,
auditoriot, kirjaston salit, aulatilat, nuorisotilojen ulkopuolinen käyttö).
Kaukametsän hinnoittelu säilyy nykytasolla.
Koulujen liikuntasalien vuokrat nostetaan porrastetusti vuoden 2014 alusta:
seurat, järjestöt, yhdistykset noin 150
euroa lukukausi, yritykset ja yksityiset
toimijat noin 200 euroa lukukausi.
Alle 18-vuotiaiden ohjatun toiminnan
maksuttomuus säilyy ennallaan. Hinnoittelu määritetään tarkennetusti
käyttösuunnitelmassa.
Ok.
Mittarit: perustettu säännöllisesti toimiva
lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä
johtoryhmä perhepalvelujen kanssa; hyvinvoinnin johtoryhmälle määritetty selkeät
talousarvion laadintaa ohjaavat tavoitteet
vuodesta 2014 alkaen
Mittarit: toimitilojen käyttöaste sekä tilojen
neliömäärä
Mittarit: itse tuotettujen ja muiden palvelutuottajien palvelujen määrän, taloudellisuuden sekä toiminnan laadun arviointi
On toteutettu osittain ja vuokratulot kasvoivat. Uuteen kaupunkistrategiaan asetettiin yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi
kuntalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen tukeminen. Tämän johdosta strategista ajattelutapaa on muutettu
yksittäisten pienten menoerien karsinnasta ennaltaehkäisevämpään suuntaan ja tavoitteena on saada hyvinvointia
edistämällä myönteisiä vaikutuksia korjaavien palvelujen
kustannusten kasvun hallitsemiseksi. Tämän johdosta vuoden
2014 aikana valmisteltiin päätös, että koulujen liikuntatilat
ovat maksuttomia perheliikuntaan ja erityisryhmien liikuntaa.
Jo aiemmin tilat ovat olleet maksuttomia alle 18-vuotiaiden
ohjattuun toimintaan. Muille toimijoille päätetyt salivuokrien
korotukset ovat voimassa, ja kustannus on edelleen kohtuullinen (noin kaksi euroa/tunti, mikäli ryhmän koko on noin 20
henkilöä).
Mittarit: Palvelumaksujen korotuksen kautta parannetaan sivistystoimen tulokertymää
15 000 euroa vuoden 2013 tasoon nähden.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
77
Huomioitava mahdolliset negatiiviset vaikutukset asiakasmäärien kehitykseen
Maksuttomat ei-lakisääteiset palvelut:
Nuorisotyön leirimaksuja korotetaan 4
%. Museoitten työajan ulkopuolinen
opastus 100 euroa/tunti. Virikerhojen
maksuton välipala poistetaan 1.8.2014
alkaen ja kerhomaksu säilyy nykytasolla.
Musiikki- ja kansalaisopiston hinnoittelu
pidetään nykytasolla. Museoitten pääsymaksut pidetään nykytasolla. Liikennepuistoon ei aseteta käyttömaksua.
On toteutettu tietyiltä osin. Edellä mainittuun kuntalaisten
omaehtoisen hyvinvoinnin tukemiseen liittyen museoihin
päätettiin vuoden 2015 talousarvion yhteydessä pääsymaksuttomuus. Tavoitteena on madaltaa kulttuurin käyttöä ja
siten kulttuurin avulla edistää kuntalaisten hyvinvointia.
Koulujen vahtimestaripalvelut tuotetaan Lehtikankaan ja osin keskustan
alueella ostopalveluna. Lisäksi Kaukametsän vahtimestaripalvelun resurssia
hyödynnetään taidemuseon tarpeisiin.
Toiminnallisesti on toteutunut.
Henkilöstömenosäästöjä ei saa tällä järjestelyllä aikaiseksi.
Päivitetään yhdessä muiden kuntien
kanssa kuljetusnormisto, hoidetaan lv.
2014–2015 kuljetukset tiukasti lain mukaan, mahdollisimman paljon joukkoliikennevälineitä hyödyntäen ja määritetään takseille selkeät ja taloudelliset
reitit.
On toteutunut. Kuljetuskustannusten kasvu oli vuonna 2014
vain 0,5 % (noin 6 000 euroa).
Koululaisten (pl. harjaantumisopetus)
kesäajan hoitoa järjestetään vain keskitetysti ja tiukkaa tarveharkintaa noudattaen.
On toteutunut.
Määräaikaisia avustajia kouluihin ja
päiväkoteihin palkataan vain lapsille
joilla on vamman tai muun vastaavan
syyn vuoksi henkilökohtaisen avustuksen tarve.
On toteutunut.
Mittarit: Palvelumaksut ovat käytössä ja
niiden avulla lisätään sivistystoimen tulosalueiden tulokertymää 8 000 euroa vuoden
2013 tasoon nähden.
Mittarit: -1 htv vuoden 2013 palkkakustannuksesta (noin 30 000 euroa/vuosi)
Mittari: koulukuljetuskustannusten taso on
vuonna 2014 vuoden 2013 tasolla (noin
50 000 euroa/vuosi)
Mittarit: Kesähoitoa tarvitsevien lasten
määrä ei ylitä 12 lasta, kustannus on vuoden 2013 tasolla.
Mittarit: Avustajien määrä ei kasva vuoden
2013 tasoon nähden.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
78
Otetaan yksityisen päivähoidon palveluseteli käyttöön 1.8.2014 alkaen, mikäli
se vähentää kaupungin päivähoidon
järjestämisen kustannuspainetta ja eikä
aiheuta yritystoiminnan kannattamattomuutta.
Palvelusetelin käyttöönoton valmistelu jatkui vuoden 2015
puolelle.
Suunnitellaan ja toteutetaan varhaiskasvatukseen kevyempiä hoitomuotoja
(virikekerho), jotta voidaan vähentää
kokopäivähoidon kysyntää.
On toteutunut.
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Osaamista edistetään suunnitelmallisella koulutuksella ja osaamisen kehittäminen tukee tulosalueiden perustehtävän toteuttamista.
Koulutuspäiviä 647 ja koulutusajan henkilöstömenot
76 881,19 euroa
Kuunteleva, osallistava ja vuorovaikutteinen johtaminen lisää henkilöstön
sitoutumista työyhteisön kehittämiseen, aloitteellisuuteen sekä vastuunottamiseen.
On toteutunut.
Toimivuuskyselyä ei tehty vuonna 2014.
Työpaikkapalaverit toteutuvat säännöllisesti, kokouksista laaditaan muistiot,
joiden avulla huolehditaan sujuvasta
tiedonkulusta työyhteisön sisällä. Kokoukset edistävät työyhteisötaitojen kehittymistä ja niiden sisällöissä huomioidaan strategisten tavoitteiden toteuttaminen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kysymykset.
On toteutunut.
Työyhteisön toimivuuskyselyä ei tehty 2014
Kehityskeskustelut toteutuvat kerran
vuodessa joko yksilö- tai ryhmäkehityskeskusteluina (yli 30 työntekijän työyhteisöt) siten, että kaikille mahdollistetaan myös isoissa yksiköissä yksilökeskustelu suunnitelmallisesti vuosittain.
On toteutunut osittain.
Mittarit: Päivähoidon palvelusetelin käyttöönotto on kannattavaa, kun se vähentää
varhaiskasvatuksen hallinnossa tehtävää
työtä eikä tee päiväkotiyrittäjyyttä kannattamattomaksi.
Mittari: kokopäivähoitoryhmien vähentäminen 2 ryhmää, -3 htv
Mittarit: koulutuspäivien määrä ja koulutukseen käytetty taloudellinen resurssi
Mittarit: Työyhteisön toimivuuskyselyn
tulokset sekä sairauspoissaolojen seuraaminen
Mittarit: Työpaikkakokoukset käydään jokaisessa yksikössä vähintään kerran kuukaudessa, työyhteisön toimivuuskyselyn
tulokset
Mittarit: Kehityskeskustelut käydään jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa
Kaupunginhallitus 31.3.2015
79
Työyhteisöissä huolehditaan kaikkien
työntekijöiden perehdyttämisestä työtehtäviin ja tehtävänkuvien selkiyttämisestä joko uusien rekrytointien tai henkilöstösuunnitelman mukaisten henkilöstövähennysten yhteydessä.
Ei mitattu vuonna 2014.
Perehdyttämisessä on noudatettu kaupungin yleisiä ohjeita.
Tulosalueilla ja -yksiköissä noudatetaan
kaupungin yleisiä varhaisen puuttumisen ohjeistuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
Sairauspoissoloja 11 397 päivää (12 434 päivää vuonna
2013), vähennys 8,3 %
Mittarit
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Henkilöstö 861 htv
Tarveindikaattorit
Päivähoitoikäiset 0–6-vuotiaat 3 083
(31.12.)
joista alle 3-vuotiaita 1 806
joista 6-vuotiaita 416
Perusopetusikäiset 7–15-vuotiaat 3 663
Käytössä olevat tilat 75 120 m2
851,9
Mittari: työyhteisön toimivuuskyselyn tulokset
Mittarit: sairauspoissaolojen määrän vähentäminen sivistystoimialalla 5 %
Tietoa ei vielä saatavilla
Tietoa ei vielä saatavilla
Tietoa ei vielä saatavilla
Tietoa ei vielä saatavilla
75 120 m²
Sivistystoimiala
Talous 1000 €
TA 2014
TA muutokset
2014
Myyntituotot
938
Muutettu
TA 2014
938
Toteutuma
1 - 12.2014
1 086
Poikkeama
Maksutuotot
3 472
3 472
3 331
141
Tuet ja avustukset
879
879
1 363
-483
Muut toimintatuotot
525
525
738
-213
-148
Toimintatuotot
5 815
5 815
6 518
-703
Henkilöstökulut
-39 801
-105
-39 906
-38 703
-1 203
Palvelujen ostot
-396
-11 095
-26
-11 121
-10 725
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-1 468
-59
-1 527
-1 548
20
Avustukset
-7 088
-7 088
-6 690
-398
Muut toimintakulut
-7 702
-98
-7 800
-7 749
-51
Toimintakulut
-67 154
-288
-67 442
-65 415
-2 027
Toimintakate
-61 339
-288
-61 627
-58 897
-2 730
-408
-459
51
-288
-62 034
-59 356
-2 679
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Kaupunginhallitus 31.3.2015
-408
-61 746
80
Sivistyslautakunta
Palvelun vaikuttavuus
Lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia tukevat palvelut sekä keskeiset toimenpiteet ja tavoitteet hyvinvoinnin edistämiseksi valmistellaan
yhteistyössä Kainuun soten perhepalvelujen, koulutusliikelaitoksen, Kainuun kuntien sekä tarvittavien viranomaisyhteistyötahojen kanssa.
Mittarit: säännöllinen yhteistyö ko. toimijoiden kanssa ja yhteistyön laadullinen
arviointi
Asiointi- ja neuvontapalvelut ovat kattavasti ja helppokäyttöisesti saatavilla
sähköisesti.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
On toteutunut. Oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä on
toiminut säännöllisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on päivitetty yhteistyössä Kainuun soten kanssa. Yhteistyössä Kainuun soten kanssa valmisteltiin mm. perheiden
vuorovaikutusta tukevaa toimintamallia. Kainuun kuntien
sivistys- ja koulutoimen johtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti. Opettajia on koulutettu OSAAVA-hankkeen puitteissa
yhteistyössä AIKOPAn sekä muiden Kainuun kuntien kanssa.
Kuntien keskinäinen yhteistyö esi- ja perusopetuksen uudistuksessa aloitettiin. Laadittiin yhteinen perusta mm. kuntien
perusopetuksen tuntijaolle sekä koulukuljetusperiaatteille.
Palvelusetelin käyttöönottamista on valmisteltu. Sähköinen
kouluun ilmoittautuminen toimii.
Mittarit: Uusia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Lautakunta johtaa palvelujen tuottamistapojen arviointia ja linjaa osana
talouden sopeuttamista suunnitelman
tulosalueittain siitä, mitkä palvelut
voidaan ulkoistaa joko osittain tai kokonaan yksityisen tai kolmannen sektorin tuotettavaksi (palvelurahan käytön selvittäminen eri alueilla).
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Ei ole toteutunut suunnitellusti. Aloitettiin koko kaupunkiorganisaatiota koskevan palveluohjelman laatiminen, jonka
yhteydessä selvitetään palvelujen tuottamistapoja tulevaisuudessa.
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Tiivistetään yhteistyötä sosiaali- ja
terveyspalvelujen, erityisesti perhepalvelujen kanssa palveluprosessien vaikuttavuuden edistämiseksi sekä sujuvoittamiseksi asiakkaan näkökulmasta
sekä tiedonkulun parantamiseksi organisaatioiden välillä.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
On toteutunut. Ks. yllä.
Perustettiin oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen kuntakohtainen ohjausryhmä.
Lisäksi kaupungissa toimii terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä.
Tilat ovat tehokkaassa käytössä ja
mahdollista tilojen laajentumista on
toteutettu vain lapsi- tai opiskelijamäärien kasvuun perustuen.
Oppilasmäärä sekä lasten määrä päivähoidossa on hivenen
kasvava.
Ei muutoksia vuoteen 2013.
Mittarit: itse tuotettujen ja muiden palvelun tuottajien palvelujen määrän, taloudellisuuden sekä toiminnan arviointi
Mittarit: perustettu säännöllisesti toimiva
lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä
johtoryhmä perhepalvelujen kanssa
Mittarit: m2/oppilas ja m2/päivähoitolapsi
ovat vuoden 2013 tasolla, muiden tulosalueiden asiakasmäärät ovat vähintään
vuoden 2013 tasoa eikä uusia tiloja ole
otettu käyttöön vuoden 2013 tasoon nähden
Kaupunginhallitus 31.3.2015
81
Lautakunta johtaa palvelujen tuottamistapojen arviointia ja linjaa osana
talouden sopeuttamista suunnitelman
tulosalueittain siitä, mitkä palvelut
voidaan ulkoistaa joko osittain tai kokonaan yksityisen tai kolmannen sektorin tuotettavaksi (palvelurahan käytön selvittäminen eri alueilla).
Tätä on suunniteltu osana vuoden 2015 talousarvion laadintaa.
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Henkilöresurssien tehokas käyttö ja
hallitun eläköitymisprosessin toteutuminen
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Vähennys varhaiskasvatuksessa 8,86 %, perusopetuksessa
0,32 % ja kulttuuripalveluissa 0,85 %. Lisäys liikunta- ja nuorisopalveluissa 0,8 %.
Toimialan henkilöstöjohtamisessa
noudatetaan Kajaanin kaupungin henkilöstöohjelmaa 2013–2016 sekä varhaisen puuttumisen malleja kaikissa
yksiköissä yhdenmukaisesti
Henkilöstöohjelmaa on noudatettu.
Työyhteisön toimivuuskyselyä ei toteutettu vuonna 2014.
Poissaolot työstä vähenevät 5 % vuoden 2013 tasosta
Työstäpoissaolot olivat 11 397 päivää (12 434 päivää vuonna 2013), vähennys 8,3 %.
Mittarit
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Henkilöstö 1 htv
1
Mittarit: itse tuotettujen ja muiden palvelutuottajien palvelujen määrän, taloudellisuuden sekä toiminnan laadun arviointi
Mittarit: Vähintään 10 % eläköitymisen
kautta vapautuvista vakansseista jätetään
täyttämättä.
Mittari: työyhteisön toimivuuskyselyn
tulos 4
Mittari: henkilöstöraportin tulokset sairauspoissaoloista
Sivistyslautakunta -tulosalue
Talous 1000 €
TA 2014
TA muutokset
2014
Muutettu
TA 2014
Toteutuma
1 - 12.2014
Poikkeama
Muut toimintatuotot
1
1
0
0
Toimintatuotot
1
1
0
0
Henkilöstökulut
-141
-141
-163
22
Palvelujen ostot
-21
-21
-55
34
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-1
-1
-0
-1
Muut toimintakulut
-4
-4
-4
1
Toimintakulut
-167
-167
-222
56
Toimintakate
-166
-166
-222
-33
-33
-199
-199
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Kaupunginhallitus 31.3.2015
56
-33
-222
23
82
Varhaiskasvatus
Toimenpiteet
Palvelun vaikuttavuus
Huomioidaan lapset, perheet ja henkilöstö Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen 100-vuotisjuhlavuoden järjestelyissä.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
pedagogiikkaa ja toimintaa kehitetään
alueellisissa yhteistyöryhmissä.
Otetaan käyttöön uusi lapsen
varhaiskasvatussuunnitelma ja ryhmän
varhaiskasvatussuunnitelma.
Jokainen päivähoitopäivä on hyvä.
Valmistaudutaan varhaiskasvatuslain
voimaantulon mukanaan tuomiin
velvoitteisiin.
Lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa ja
kotouttamisohjelmaa toteutetaan koko
varhaiskasvatuksessa
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Juhlavuonna järjestettiin päiväkotikohtaiset 100-vuotisjuhlat
lapsille. Kajaanilaisille perheille järjestettiin perheliikuntatapahtuma syksyllä, kiekkumarallaa-perinneleikkitapahtuma
helmikuussa ja Taikuutta-tapahtuma Silmun pihapiirissä keväällä. Henkilöstöjuhla järjestettiin elokuun lopussa varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja kutsuvieraille.
Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa on kehitetty alueellisissa ryhmissä. Varhaiskasvatuksessa on keskitytty
pedagogisen johtamisen kehittämiseen.
Lapsen ja lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmat on otettu
käyttöön.
Laadunarviointi suoritettiin keväällä 2014 ja keskiarvotulos oli
3,66, joten vanhemmat ja henkilöstö olivat toimintaan tyytyväisiä.
Varhaiskasvatuslain valmistelua ja etenemistä on seurattu.
Ohjelmien tavoitteita on toteutettu koko varhaiskasvatuksessa.
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Palveluiden kysynnän kasvuun vastataan.
Lisätään yhteistyötä kulttuurilaitosten
kanssa.
Otetaan käyttöön koko varhaiskasvatuksessa uusien huoltajien perehdyttämisohjelma, jolla edistetään perheiden
osallisuutta.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Uusi Seminaarin päiväkoti avattiin elokuussa 2014.
Yhteistyötä kulttuurilaitosten kanssa on mm. tilojen käytössä,
yhteisissä näyttelyissä ja toiminnassa (Silmu-kerho).
Uusien huoltajien perehdyttämisohjelma on käytössä koko
varhaiskasvatuksessa.
Monitahoarvioinnin tulos on 3,66 (asteikko 1–4).
Hoitopaikka on järjestynyt lakisääteisessä ajassa.
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Vastataan palveluiden kysynnän kasvuun.
Lautakunnan valitsema tilatyöryhmä
suunnittelee tarvittavia päiväkotitiloja
ja arvioi niiden kuntoa.
Säilytetään yksityisen ja kunnallisen
palvelun prosentuaalinen suhde 29/71.
Selvitetään yksityisen päivähoidon taloudellisen tuen muoto.
Erityisvarhaiskasvatuksen suunnitelma
toteutetaan ja päivitetään.
Otetaan käyttöön sähköinen kirjautuminen päiväkodeissa.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Tilatyöryhmä on kokoontunut yhden kerran ja kuuli silloin
Hauhola–Lehtikankaan monitoimitalon suunnittelusta.
Päiväkotikierroksia jatkettiin kevättalvella 2014. Päiväkotiverkkosuunnitelman työstäminen aloitettiin.
Yksityisen ja kunnallisen palvelun suhde on edelleen 29/71.
Palveluseteliin siirtymistä on valmisteltu.
Erityisvarhaiskasvatuksen suunnitelmaa on toteutettu ja päivitys on aloitettu.
Sähköinen kirjautuminen on käytössä kaikissa kunnallisissa
päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa.
Säästöä saatiin henkilöstömenoissa aikaistuneen eläköitymisen johdosta sekä siinä, että vakituista henkilöstöä pystyttiin
käyttämään toisen vakituisen pitkissä sijaisuuksissa, kuten
vanhempainvapaissa.
Mittarit: toiminnan ja ohjelmien arviointi
Mittarit: hoitopaikka järjestyy lakisääteisessä ajassa ja monitahoarviointi 2014
Mittarit: tilat/lapsi, kustannukset/lapsi/
hoitopaikka
Kaupunginhallitus 31.3.2015
83
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Kannustetaan henkilöstöä osallistumaan kuntoutuksiin, kuntoremontteihin, täydennyskoulutuksiin ja työpaikkakiertoon.
Pedagogisen johtamisen tuella henkilöstö suunnittelee ja toteuttaa hyvän päivähoitopäivän lapselle ja hyvän työpäivän itselleen ja työyhteisölleen.
Sitoudutaan työyksikkökohtaisten työhyvinvointisuunnitelmien noudattamiseen ja arviointiin.
Osallisuutta edistävät työpaikkapalaverit ja kehityskeskustelut toteutuvat
säännöllisesti.
Koulutettua henkilökuntaa on riittävästi.
Työhyvinvointia ja työoloja kehittämällä
vähennetään sairauspoissaoloja 5 %
toimikauden aikana.
Hankitaan ergonomisesti oikeanlaisia
kalusteita, laaditaan toimivat työvuorot
ja hyödynnetään tietotekniikkaa.
Järjestetään Vakakatti syksyllä ja varhaiskasvatusmessut keväällä sekä 100vuotisjuhla henkilöstölle.
Liikuntatapahtuma ja leikkikerhotoimijoiden tapahtuma järjestetään vuosittain.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Henkilöstö on osallistunut kuntoutuksiin hyvin.
Työpaikkakierto on toteutunut hyvin.
Täydennyskoulutuksia on järjestetty useita: Vakamessut
2014, pedagogisen johtajuuden koulutuspäivä, johdon ja
asiantuntijoiden seminaari, esiopetuksen oppilastyön uudistuskoulutus, lastensuojelun velvoitteet, äänenkäytön koulutus. Tämän lisäksi henkilöstöä on osallistunut kiitettävästi
Aikopan järjestämiin koulutuksiin.
Työyksikkökohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat on tehty ja
niitä on noudatettu ja arvioitu.
Työpaikkapalaverit ovat toteutuneet pääsääntöisesti suunnitellusti.
Henkilöstöä on palkattu vuokrafirman kautta lyhyisiin sijaisuuksiin, samoin lyhyitä sijaisuuksia ovat tehneet päiväkotiharjoittelijat.
Ergonomisia kalusteita on hankittu, työvuorot laaditaan Titania-ohjelmalla.
Sairauspoissaolot ovat vähentyneet noin 20 %.
Tapahtumat ovat toteutuneet.
Liikkuen kasvava lapsi -hanke sai rahoituksen ja aloitti työnsä
syyskuussa 2014.
Maakunnallinen esiopetuksen opetussuunnitelmatyö aloitettiin.
Mittarit
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Henkilöstö 308 htv
Lapsia päivähoidossa 2 312 (20.4. 2014)
Lapsia päivähoidossa 1 814 (20.9.2014)
kunnallisessa alle 3-vuotiaita 287
kunnallisessa yli 3-vuotiaita 1 011
yksityisessä alle 3-vuotiaita 153
yksityisessä yli 3-vuotiaita 363
Kotihoidon tuen saajia 594
Koulul. aamu- ja iltapäivätoiminta 395
omana toimintana 89
yhdistykset ym. järjestäjinä 172
seurakunta järjestäjänä 134
Oppilaita esiopetuksessa
Hoitopaikka järjestyy lakisääteisessä ajassa
= 100 %
2
Toimitilojen määrä 8,7m /lapsi
Asiakastyytyväisyys (1–4) 3,66
Kehityskeskustelut käyty 100 %
318,6
2 207
2 138
314
1 021
144
377
456
462
216 (aamupäivä 108 + iltapäivä 108)
119
127
437
Kaupunginhallitus 31.3.2015
100 %
8
3,66
100 %
84
Varhaiskasvatus -tulosalue
Talous 1000 €
Myyntituotot
117
Muutettu
TA 2014
117
Maksutuotot
2 779
2 779
2 625
154
270
270
313
-44
0
0
19
-19
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
TA 2014
TA muutokset
2014
Toteutuma
1 - 12.2014
168
Poikkeama
-52
Toiminatuotot
3 166
3 166
3 126
40
Henkilöstökulut
-13 560
-105
-13 665
-12 865
-800
Palvelujen ostot
-4 088
-26
-4 114
-3 548
-566
-239
-59
-298
-301
4
-6 892
-6 487
-405
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
-6 892
-1 637
-98
-1 735
-1 696
-39
Toimintakulut
-26 415
-288
-26 703
-24 898
-1 806
Toimintakate
-23 249
-288
-23 537
-21 772
-1 766
-54
-73
19
-23 592
-21 844
-1 747
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Kaupunginhallitus 31.3.2015
-54
-23 304
-288
85
Perusopetus
Palvelun vaikuttavuus
Perusopetuksen yhtenäistäminen jatkuu, jatketaan pedagogista kehittämistyötä kouluttamalla hankerahoituksen
avulla pedagogisten prosessien ohjaajia.
Mittarit: koulujen itsearviointi, valtakunnalliset kokeet, 2. asteen opiskelupaikkaa
vaille jääneet
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Opetus on laadukasta ja oppimistulokset valtakunnan keskiarvon yläpuolella. Kodin ja koulun yhteistyö toimii.
Lehtikankaan koulukeskuksen suunnittelu jatkuu.
Mittarit: valtakunnalliset kokeet, vanhempainillat ja arviointikeskustelut
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Toimitaan hyvässä yhteistyössä toimialan muiden tulosalueiden ja kuntayhtymän kanssa. Tilojen käyttö on tehokasta, kouluissa toimii perusopetuksen
lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminta, esiopetus, oppilaskerhoja ja vapaaajankäyttäjiä. Oppilaskuljetukset hoidetaan mahdollisimman taloudellisesti
julkisin liikennevälinein ja järjestetään
lain mukaisesti oppilaan asuinpaikka
huomioiden.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Perusopetuksen yhtenäistämistä on jatkettu koulujen yhteissuunnittelulla ja yhteisten käytänteiden sopimisella. Pedagogisen kehittämistyön tueksi nimitetyt kahdeksan pedagogisten prosessien ohjaajaa (kesuttajaa) ovat kouluttautuneet
hankerahoituksen avulla.
Lukuvuoden työn itsearviointi on suoritettu keväällä 2014.
Koulut ovat osallistuneet niihin valtakunnallisiin kokeisiin,
joihin niitä on pyydetty.
Kaikille pystyttiin tarjoamaan opiskelupaikka toisella asteella.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Opetus sekä kodin ja koulun yhteistyö ovat toteutuneet
suunnitelman mukaisesti.
Lehtikankaan koulukeskuksen suunnittelu on toteutunut
osallistavasti ja hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
Valtakunnallisissa kokeissa on menestyminen ollut vaihtelevaa.
Vanhempainillat ja arviointikeskustelut on toteutettu suunnitellusti.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
On toimittu suunnitellusti. Kerhotoiminta on ollut aktiivista
(noin 1 700 tuntia kerhoja vuodessa). Oppilaskuljetusten
kustannusten kasvu oli vain 0,5 % (6 000 euroa).
Talouden toteumaa on seurattu ja raportoitu säännöllisesti.
Kiinteistöjen käyttöaste on ollut erinomainen suurimmassa
osassa koulukiinteistöjä.
Mittarit: talouden toteuman seuranta,
kiinteistöjen käyttöaste
Laaditaan opetuskäytön tieto- ja viestintätekniikan strategia, jolla edistetään tieto- ja viestintätekniikan hankintoja sekä oppimisympäristöjen ja
opetusmateriaalien kehittämistä, yhteistyössä toisen asteen koulutusliikelaitoksen sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa.
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Osaamista parannetaan omalla alueella järjestettävällä suunnitelmallisella
täydennyskoulutuksella. Peruskoulujen
henkilökunta toimii tiimimäisesti.
Osallistavalla johtamisella lisätään
henkilöstön sitoutumista työhön, kehittämiseen ja vastuunkantoon.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
On toteutunut suunnitellusti.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
On toteutunut suunnitellusti.
86
Työpaikkapalaverit ja kehittämiskeskustelut toteutetaan säännöllisesti.
Mittarit
Työpaikkapalaverit ovat pidetty säännöllisesti. Isommilla
kouluilla (yli 40 opettajaa, avustajaa ja muuta henkilöstöä)
kehityskeskustelujen käynti jokaisen työntekijän kanssa ei
ole mahdollista vuosittain.
Täydennyskoulutukseen on osallistuttu, mutta systemaattinen osallistumisen seuraaminen on vielä kehitteillä.
Sairauspoissaoloja seurataan koko henkilöstön osalta.
Kehityskeskustelut ovat suurimmaksi osaksi toteutuneet.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Henkilöstö 364 htv
Kehityskeskustelut käyty 100 %
365,5
45,5 %
Mittarit: täydennyskoulutukseen osallistuminen, sairauspoissaolojen seuranta,
kehityskeskustelujen toteutuminen
Perusopetus -tulosalue
Talous 1000 €
TA 2014
TA muutokset
2014
Myyntituotot
646
Muutettu
TA 2014
646
Toteutuma
1 - 12.2014
714
Poikkeama
Maksutuotot
0
0
1
-1
Tuet ja avustukset
262
262
646
-385
Muut toimintatuotot
46
46
95
-49
-68
Toimintatuotot
953
953
1 456
-502
Henkilöstökulut
-20 147
-20 147
-19 690
-457
Palvelujen ostot
-5 852
-5 852
-6 018
166
-810
-810
-797
-13
0
0
-0
0
-4 190
-4 190
-4 180
-9
Toimintakulut
-30 999
-30 999
-30 686
-314
Toimintakate
-30 046
-30 046
-29 230
-816
-187
-187
-255
68
-30 233
-30 233
-29 485
-748
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Kaupunginhallitus 31.3.2015
87
Kulttuurilaitokset
Palvelun vaikuttavuus
Toteuttamalla kulttuuristrategiaa kulttuuripalvelut tukevat kuntalaisten
hyvinvointia sekä Kajaanin kehittymistä elinvoimaiseksi maakuntakeskukseksi ja houkuttelevaksi opiskelu-,
asuin-, yritys- ja matkailuympäristöksi.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kulttuuristrategia on päivitetty ja sen toimenpiteiden toteutumista on seurattu kulttuurin johtoryhmässä.
Toteutetaan kulttuuri- ja taidekasvatusta yhteistyössä sivistystoimialan
sisällä sekä Kainuun soten kanssa tukemaan erityisryhmien hyvinvointia.
Kainuun Museo: päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosryhmissä
näyttelykävijöitä oli 989
Taidemuseo: Ryhmäkäyntejä 2 190 (päiväkodit, koulut, muut
ryhmät), taidekasvatuksen sisältö on toteutettu kävijäryhmien erityistarpeiden mukaan.
Kaukametsän opiston opetus suunnitellaan asiakaslähtöisesti
ja vastaamaan paikallisiin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin
ilmiöihin ja tilanteisiin.
Kaukametsän opiston ja eri yhteistyötahojen kanssa järjestetyt tapahtumat ja luennot, osallistujia 2 079
Etäluennot: ACP:n välityksellä 12 luentoa
Opiston opiskelijoiden osuus Kajaanin väestömäärästä
10,64 % ja kurssilaisten osuus 24 %
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kainuun Museo: tyytyväisyys vaihtuviin näyttelyihin 3,46 ja
tyytyväisyys perusnäyttelyyn 3,58
Taidemuseo: Asiakaspalautetta on kerätty säännöllisesti,
näyttelyihin on oltu pääosin erittäin tyytyväisiä / tyytyväisiä
Kaukametsän opiston asiakastyytyväisyys 3,92/5
Kongressikeskus: kokoukset ja seminaarit 148
Kokouspaketit 4 kpl (Mamsellin kanssa)
Kaukametsä–Kaukavesi-yhteisesite
Mittarit: Kulttuurin johtoryhmä tarkistaa
kulttuuristrategian toteutumisen kaksi
kertaa vuodessa, yhteistyö sidosryhmien
kanssa (Kajaanin Matkailu Oy,
keskushallinto, kolmas sektori)
Mittarit: kulttuurikasvatukseen osallistuneiden määrä ja toimintamuodot
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Palveluista kerätään järjestelmällisesti
palautetta, jota analysoidaan ja käytetään kehittämisen pohjana.
Mittarit: laadullinen asiakaspalaute ja
arviot asteikolla 1-4
Kehitetään kokousmatkailun markkinointia tuotteistamalla Kaukametsän
tilojen myyntiä yhdistämällä tarjontaan liikunta- ja kulttuuripalveluja.
Mittarit: kokouspakettien toteutuminen ja
myynnin määrä
Kulttuuripalvelujen käyttöä ja tunnettavuutta ylläpidetään markkinoinnin
sekä sisällön tuotannon yhteistyöllä
kaupungin kulttuuritoimijoiden kesken.
Markkinointiyhteistyö oli säännöllistä.
Kajaanin kulttuuripalveluihin oltiin tyytyväisiä (museolla
kerätyt vastaukset: 3,37)
Asiakastyytyväisyystietoja kerätään säännöllisesti.
Henkilöstö on ammattitaitoista ja palveluhenkistä.
Kainuun Museo: tyytyväisyys asiakaspalveluun 3,71
Taidemuseo: Asiakaspalautteen perusteella asiakaspalveluun
on oltu tyytyväisiä / erittäin tyytyväisiä
Kaukametsän opiston kurssiarviointi 4,08/5
Ei ole toteutunut, koska ei ole saatu aikaa perustehtäviltä
kehittämiseen.
Mittarit: kävijämäärät, asiakaspalaute
Mittarit: työyhteisön toimivuuskyselyn
tulokset ja asiakaspalaute
Lisätään kulttuuripalvelujen yhteistyötä yritysten kanssa ja tiedotetaan aktiivisemmin kulttuuriseteleistä ja muista
yrityseduista
Kaupunginhallitus 31.3.2015
88
Mittarit: yritysyhteistyökumppaneiden
määrä, tätä kautta saadut asiakaskäynnit
Historiaa ja henkilöitä esitellään eri
tavoin ja elävöitetään jokirantaa sekä
linnanrauniota sidosryhmien kanssa.
Mittarit: tapahtumien toteutuminen, näkyvyys medioissa, asiakaspalaute
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Noudatetaan talous- ja henkilöstösuunnitelmaa ja kehitetään palveluja
niitä vastaaviksi.
Historiaa ja henkilöitä on esitelty mm. Kainuun Museossa ja
Kaukametsän opistossa.
Jokirannassa mm. Roudan järjestämä Kajaani Express, Puolustusvoimien järjestämä MILjazz ja Generaattorin järjestämä Kekripukin poltto
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kirjasto: -0,41 htv
Mittarit: sopeuttamisohjelman toteuttaminen, htv2-luvun seuranta, kirjasto
-1 htv, Kaukametsän opisto -0,5 htv
Arvioidaan palveluiden tuottamistapoja ja laaditaan osana toimialan tavoitteiden toteuttamista selvitys tulosyksiköittäin ja palveluittain siitä, mitkä
palvelut voidaan ulkoistaa joko osittain
tai kokonaan yksityisen tai kolmannen
sektorin tuotettavaksi.
Osittain toteutunut ja palveluohjelmaa on muodostettu
osaksi vuoden 2015 talousarviota uuden kaupunkistrategian
suuntaviivojen mukaisesti.
Jatketaan kulttuuritoimijoiden yhteistyötä, tilojen yhteiskäyttöä ja yhteismarkkinointia.
Yhteismarkkinointi on ollut säännöllistä.
Tiloja käytössä neliöitä 16 620 m².
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Henkilöstön osaamista ylläpidetään
suunnitelmallisella koulutuksella.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kainuun Museo: koulutuspäiviä 30
Kirjasto: koulutuspäiviä 69
Kaukametsän opisto: koulutuspäiviä 35
Henkilöstön keskinäisellä yhteistoiminnalla lisätään työssä jaksamista ja
edistetään työn tuottavuutta/
vaikuttavuutta.
Kainuun Museo: säännölliset työpaikkakokoukset ja työryhmätyöskentely
Taidemuseo: säännölliset henkilöstöpalaverit
Kirjasto: Henkilöstöpalaverit
Kaukametsän opisto: Säännölliset opiston johtoryhmän
kokoukset ja ainealuetiimien kokoukset
Työpaikkapalaverit ja kehityskeskustelut toteutuvat säännöllisesti, niillä
edistetään työyhteisötaitojen kehittymistä ja niissä huomioidaan strategisten tavoitteiden toteuttaminen sekä
henkilöstön työhyvinvoinnin kysymykset.
Kainuun Museo: toteutunut
Taidemuseo: toteutunut
Kirjasto: toteutunut
Kaukametsän kulttuuri- ja kokouspalvelut: toteutunut
Kaukametsän opisto: toteutunut
Mittarit: Itse tuotettujen ja muiden palvelutuottajien palvelujen määrän, taloudellisuuden sekä toiminnan laadun arviointi.
Mittarit: yhteismarkkinointiin käytetyt
resurssit, kävijämäärät, käytössä olevat
neliöt
Mittarit: koulutuspäivien määrä ja niihin
käytetty taloudellinen resurssi
Mittarit: yhteistoiminnan määrä ja tavat,
asiakaspalaute, sairauspoissaolojen seuranta
Mittarit: Kehityskeskustelut käydään jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa.
Työpaikkapalaverit käydään vähintään
kerran kuukaudessa.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
89
Mittarit
Henkilöstö
Kaukametsä 100 htv
Kirjasto 32 htv
Kainuun Museo 9,3 htv
Taidemuseo 5,0 htv
Kirjasto
Asiakastyytyväisyys (1–4)
Kehityskeskustelut käyty 100 %
Lainaus/as 19,0
Kirjastokäynnit/as 9
Lainaus/htv 23 000
Taloudellisuus 1,55
Kainuun museo
Asiakastyytyväisyys > 3,4
Kehityskeskustelut käyty 100 %
Kävijät 4 800
Taidemuseo
Asiakastyytyväisyys (1–4) 4
Kehityskeskustelut käyty 100 %
Kävijät 5 900
Kaukametsän opisto
Asiakastyytyväisyys (1–5) 4,10
Kehityskeskustelut käyty 100 %
Opetustunnit 21 500
Kurssit 580
Opiskelijamäärä 3 700
Kurssilaisten määrä 7 500
Musiikkiopisto
Opetustunnit 24 325
Opiskelijamäärä 1 100
Konserttitapahtumat < 100
Kongressikeskus
Asiakastyytyväisyys (1–4)
Tilaisuudet 400
Kävijät 60 000
Käyttötunnit 3 000
Kulttuuripalvelut
Runoviikon kävijät 8 500
Muiden kulttuuritapahtumien kävijät
17 500
Kaupunginhallitus 31.3.2015
Toteuma ja poikkeamien perustelut
108,1
31,92
9,28
5,79
valtakunnallinen mittaus 3,6
94 %
18,7
8,4
22 218
1,58
vaihtuvat näyttelyt 3,46; asiakaspalvelu 3,71
100 %
4 000
3,8 (valituksia aukioloaikojen lyhentymisestä)
100 %
6 904
3,92
100 %
23 011
652
4 022
9 084
24 210
1 102
144
3,43
379
58 300
4 386
10 026
11 112
90
Kulttuurilaitokset -tulosalue
Talous 1000 €
Myyntituotot
176
Muutettu
TA 2014
176
Maksutuotot
683
683
695
-12
Tuet ja avustukset
218
218
271
-53
Muut toimintatuotot
TA 2014
TA muutokset
2014
Toteutuma
1 - 12.2014
199
Poikkeama
-24
476
476
620
-144
Toimintatuotot
1 553
1 553
1 786
-232
Henkilöstökulut
-5 391
-5 391
-5 455
64
Palvelujen ostot
-950
-950
-918
-32
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-375
-375
-415
40
-21
-21
-21
1
Muut toimintakulut
-1 670
-1 670
-1 675
5
Toimintakulut
-8 407
-8 407
-8 485
78
Toimintakate
-6 853
-6 853
-6 700
-154
-133
-133
-131
-3
-6 987
-6 987
-6 830
-157
Avustukset
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Kaupunginhallitus 31.3.2015
91
Liikunta- ja nuorisopalvelut
Palvelun vaikuttavuus
Nuoret osallistuvat paikallisesti ja alueellisesti nuoria
koskevaan päätöksentekoon.
Mittari: osallisuuden toteutumisen arviointi (tilaisuudet,
sisältö, osallistujat)
Etsivän nuorisotyön ja monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston toiminnan vakiintuminen osaksi nuorisotyön
arkipäivää
Mittari: Toiminnan laadullinen ja määrällinen arviointi
Ikäihmisten 70+-liikuntapassin käyttö vakiintuu.
Mittari: Passin käytön aktiivisuus (määrät)
Selvitetään VIP 9 -passin käytön mahdollisuudet nuorten liikuntaharrastusmahdollisuuksien edistämiseksi.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Sivistystoimiala on järjestänyt palvelujen
arvioinnin yhteistyössä nuorisovaltuuston
kanssa. Nuorisovaltuusto sekä oppilaskunnat ovat olleet mukana toimialan talousarvion tavoitteiden laadinnassa. Lapsi- ja
nuorisopoliittisen ohjelman arvioinnissa on
kuultu nuorisovaltuustoa.
Toiminta on ollut vaikuttavaa.
274 nuoresta 219 on ohjattu tarvitsemiinsa
palveluihin ja 55 nuorta on vielä toimenpiteissä
Liikuntapassin käyttö on vakiintunut. 70+
liikuntapassin käyttö on lisääntynyt uuden
vesiliikuntakeskuksen myötä. Käyttö
14 425.
Asia on kesken.
Mittari: Passin käyttöönottaminen sen taloudelliset vaikutukset tiedostaen vuoden 2014 loppuun mennessä
Vuosittain laadittavalla hyvinvointikertomuksella arvioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisprosessien
toteutumista.
Mittari: Kertomuksen toteuttaminen ja siihen sisältyvien
mittareiden huomiointi kaupungin talousarvion laadinnassa
Liikuntatoimi tekee selvityksen urheilukenttien kunnostustarpeista, esityksen kohteiden toteuttamisjärjestykseksi ja esittää vuodelle 2015 tarvittavan investointimäärärahan.
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Asiakastyytyväisyys ja asiakkaiden määrä
Mittari: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset, toimintojen
piirissä olevien asiakkaiden määrä / vuosi
Liikunta- ja nuorisopalveluiden edustaja on
ollut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen
työryhmän jäsenenä. Kaupungin hyvinvointityöryhmä on laatinut hyvinvointikertomuksen ja esittänyt edelleen sen huomioimista talousarvion 2015 laatimisen yhteydessä.
Selvitys on tehty ja toimitettu edelleen
ympäristötekniseen lautakuntaan toimenpiteitä varten.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Asiakastyytyväisyyskyselyt leiriläisille.
Toimintojen piirissä asiakkaita 39 000
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Tilojen käytön lisääminen yhteistyössä perusopetuksen,
varhaiskasvatuksen ja kulttuurin toimijoiden kanssa
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Tilojen yhteiskäyttö perusopetuksen kanssa
on lisääntynyt.
Lisätään yhteistyötä Kainuun soten, seurojen ja järjestöjen sekä kaupungin omien toimijoiden kanssa.
Nuoriso-ohjaaja on opiskellut liikuntaneuvojaksi oman työn ohella. Opiskelun ohjaus
ja TOP on tapahtunut Kainuun soten liikuntaryhmissä. Seuratoimijoiden kanssa on
pidetty yhteistyöpalavereja. Yhteistyö on
tiivistynyt Kainuun soten erityisliikunnan ja
perhepalveluiden kanssa. Yhteistyö on lisääntynyt maahanmuuttajatyötä tekevien
tahojen kanssa.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
On osallistuttu paikallisiin koulutuksiin.
Mittari: Yhteistyön määrän ja laadun arviointi
Mittari: Yhteistyön määrän ja laadun arviointi
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Osaamista pidetään yllä suunnitelmallisella täydennys –
Kaupunginhallitus 31.3.2015
92
ja jatkokoulutuksella.
Nuoriso-ohjaaja on opiskellut liikuntaneuvojaksi oman työn ohella.
Työpaikkapalaverit ja kehityskeskustelut toteutuvat
säännöllisesti
Työpaikkapalaverit ovat järjestetty säännöllisesti.
Mittarit
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Henkilöstö 9 htv
12,7 (Etsivä nuorisotyö 4 htv - OKM:n avustus
120 000 euroa = liikuntapalvelut 1,5 htv)
Mittari: koulutukseen osallistumisen määrä ja käytetyt resurssit
Mittari: työpaikkapalaverien ja kehityskeskustelujen määrällinen toteutuminen
Nuorisotyö
nuorisotilat 6
nuorisotilat 1 509 m2
nuoriso-avustukset 1,50 euroa/0–28-v.
kävijämäärä tilaisuuksissa 58 000
josta nuorisotiloissa 41 000
Liikuntapalvelut
tuettuun liikuntaan osallistuminen 18 500
liikunta-avustukset, 3,00 euroa/asukas
josta seura-avustukset 2,35 euroa/asukas
Asiakastyytyväisyys (1–4) > 3,3
Kehityskeskustelut käyty 100 %
1 509
1,36
57 000
39 000
29 241
3,03
2,37
Liikunta- ja nuorisopalvelut -tuosalue
Talous 1000 €
TA 2014
TA muutokset
2014
Muutettu
TA 2014
Toteutuma
1 - 12.2014
Poikkeama
Myyntituotot
0
0
5
-5
Maksutuotot
10
10
11
-0
130
130
132
-2
2
2
4
-2
Toimintatuotot
142
142
151
-9
Henkilöstökulut
-562
-562
-531
-31
Palvelujen ostot
-184
-184
-185
1
-43
-43
-34
-9
Avustukset
-175
-175
-181
6
Muut toimintakulut
-202
-202
-194
-8
Toimintakulut
-1 166
-1 166
-1 124
-41
Toimintakate
-1 024
-1 024
-974
-50
Tilikauden tulos
-1 024
-1 024
-974
-50
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Kaupunginhallitus 31.3.2015
93
2.2.4 Ympäristötekninen toimiala
Toimialan käyttötalous toteutui selvästi talousarviota paremmin. Investoinneissa ei tapahtunut merkittäviä
ylityksiä. Toimialan uusi organisaatio ja johtosääntö hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Liikuntatoimen
osalta päätöksenteko siirtyi vuodelle 2015. Henkilöstön ikärakenteessa on toimialalla tapahtumassa voimakas nuorentuminen. Vanhempi työntekijäpolvi on siirtymässä osa-aikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden ja
pitkähköjen sairaslomien kautta vanhuuseläkkeelle. Nuorempia osaajia on rekrytoitu lähtevien tilalle. Talousarviossa asetettu henkilöstösuunnitelma tavoite 178,5 henkilötyövuotta on toteutunut noin 9 henkilötyövuotta parempana (htv2 oli 169,21 henkilöstöhallinnon tilastojen mukaan). Uuteen vesiliikuntakeskukseen rekrytoitiin kuusi liikunnanohjaajaa.
Toukokuussa allekirjoitettiin UPM-Kymmene Oyj:n kanssa maanvaihtokirja, jolla UPM-Kymmene Oyj:n
omistukseen siirtyi ns. Pohjan Sellun tontti ja Kajaanin kaupungin omistukseen noin sadan hehtaarin suuruinen Suvantolan alue ja Myötärinteentien varressa oleva noin sadan hehtaarin suuruinen Karankalahden
rantaan rajoittuva alue. Maanvaihdolla kaupunki hankki omistukseensa merkittävät raakamaa-alueet, jotka
mahdollistavat taajamarakenteen järkevän kehittämisen. Samalla tuettiin Renforsin Rannan yritysalueen
kehittämistä. Maanvaihdon jälkeen muutettiin työn alla olevaa keskustaajaman uutta osayleiskaavaluonnosta. Keskustaajaman uuden osayleiskaavan lisäksi vireillä on ollut kaksi tuulivoimaosayleiskaavaa Kajaanin eteläosassa ja pieni osayleiskaavan muutos Kuluntalahdessa. Vuonna 2014 asemakaavoina ja asemakaavan muutoksina laillistuivat seuraavat asemakaavat: ns. Linnan lukion tontti, Pohjois-Kätön alue, ns.
Terran kerrostalot Prisman eteen ja Raatihuoneentorin maanalainen pysäköinti. Uuden matkakeskuksen
ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin vuoden 2014 lopussa.
Uusi maankäyttöpoliittinen ohjelma vuosille 2014–2018 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Puistolan
Harjukujan alueen tontit myytiin. Maata hankittiin ostamalla, vaihtamalla ja maankäyttösopimuksilla
2 097 226 m2 326 205 euron arvosta ja luovutettiin myymällä, vaihtamalla ja maankäyttösopimuksilla
2 138 170 m2 892 049 euron arvosta. Nämä luvut pitävät sisällään edellä mainitun UPM-Kymmene Oyj:n
kanssa allekirjoitetun maanvaihdon. Myyntivoittoa maan myynnistä tuli 606 555 euroa. Pääosa myydystä
maasta oli tontteja. Rakentamattomia tontteja koskevia tontinvuokrasopimuksia tehtiin kahdeksan ja vanhoja päättyviä tontinvuokrasopimuksia uusittiin 17. Rakentamattomia tontteja myytiin 13. Vuokrattuja
tontteja myytiin kuusi. Uusi rakennusjärjestys hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Kiinteistöinsinööri Jari
Säkkisen Aalto-yliopistossa Kajaanin kaupungin tilauksesta tekemä diplomityö ”Rakennusrekisteripidon
kehittämisen suuntaviivat vertailevasta prosessinäkökulmasta” hyväksyttiin arvosanalla erittäin hyvä. Rakennustarkastaja Hannu Leskisen Aalto-yliopiston rakennusvalvonnan kehittämisohjelmaan (RVK-2014)
tekemä opinnäytetyö ”Ylikunnallinen rakennusvalvonta Kainuussa” hyväksyttiin. Rakennusvalvonnan arkiston digitalisointi jatkuu.
Valmistuneet rakennukset ja myönnetyt rakennusluvat 2005–2014, m 3
Kaupunginhallitus 31.3.2015
94
Ympäristönsuojelun suoritetietoja 2010–2014
Käsitellyt lupahakemukset ja -ilmoitukset
Lausunnot
Tarkastukset
Yhteensä
2010
40
26
138
204
2011
61
12
114
187
2012
33
26
93
152
2013
45
19
103
167
2014
40
20
89
149
Kunnallistekniikan investoinnit kohdistuivat pääosin Kajaanin Vesi -liikelaitoksen kanssa yhdessä toteutettuihin kadun ja vesihuollon saneerauksiin. Harjukuja rakennettiin tammi-helmikuun aikana. Rajavartioston
alueen kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyi maaliskuussa. Alueelle rakennettiin Rajakatu, Kerhokuja,
Leirimäenkaari, Rajapolku ja Rajamiehenpolku. Petäisenrannan kaavamuutosalueen kadunrakennustöiden
viimeistelyt tehtiin kesän aikana. Syväojankadun saneeraus tehtiin elo-syyskuun aikana. Lehtikankaan alueella valmistui Sivukadun ja Pihkapolun saneeraus. Koivukosken sillan kunnostuksen 2. vaihe toteutettiin
kesän aikana. Siltaan uusittiin reunapalkit, kaiteet ja valaistus. Tontunkujan saneeraus tehtiin lokamarraskuun aikana. Paltaniemen uima- ja venerannan kunnostus käynnistyi kevättalvella. Uimarantaa ruopattiin, rakennettiin uusi hiekkaranta venesataman aallonmurtajan viereen sekä kunnostettiin pysäköintialue ja talvisäilytysalue. Väinämöisenkadun pilaantuneiden maiden poisto saatiin pääosin valmiiksi. Vimpelin urheilukentän kunnostaminen aloitettiin syyskuussa. Keskusta-alueen pysäköintimittarit uusittiin lokamarraskuussa. Yksityisteiden peruskorjausavustuksia myönnettiin 66 000 euroa ja kunnossapitoavustuksia
55 000 euroa.
Tilapalvelun tulosyksiköiden perustehtävät pystyttiin hoitamaan ja pääosin toteuttamaan palvelusohjelman
toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalouden toimintakate toteutui noin 315 000 euroa talousarviota paremmin. Talousarviota parempi tulos johtuu energiakustannusten alittumisesta lämmitystarpeeltaan poikkeuksellisen vuoden takia. Rakennuskantaa myytiin ja purettiin 5 150 m² (-2,9 %). Vesiliikuntakeskus on ollut käytössä joulukuusta 2013 lähtien ja käyttöönottoa, toiminnan aloittamista sekä tarjottavia
palveluita voidaan pitää onnistuneena. Vesiliikuntakeskuksen kävijämäärä vuonna 2014 oli noin 292 300,
joka ylittää tavoitteen 250 000 selvästi.
Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli 4 930 000 euroa, investointien toteutuma oli
4 616 000 euroa. Merkittävimpinä hankkeina peruskorjattiin Kajaanin lukion ja kaupungintalon ruokalakeittiöt. Hauhola–Lehtikangas-koulukeskuksen (HauLe-hanke) suunnittelua tehtiin hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti ja suunnitelmat valmistuvat vuoden 2015 helmikuussa.
Liikuntalaitosten kävijämäärät kasvoivat Kajaanihallilla ja vähenivät jäähallilla sekä Otanmäen urheilutalossa
ja maauimalassa. Kajaanihallilla kävijöitä oli 235 930, jäähallilla 204 150, vesiliikuntakeskuksessa 292 330 ja
Otanmäessä 10 050. Kokonaiskävijämäärä oli vuonna 2014 noin 742 500 (581 400 vuonna 2013).
Palvelun vaikuttavuus
Rajavartioston ja Harjukujan asemakaavan muutosalueiden rakentaminen alkaa.
Keskustaajaman osayleiskaava asetetaan luonnoksena nähtäville.
Matkakeskuksen asemakaava tuodaan
valtuustokäsittelyyn.
Paltaniemen venesataman peruskorjaus käynnistyy.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Harjukujan tontit ovat pääasiallisesti rakentuneet. Rajavartioston uusi kunnallistekniikka on lähes valmis.
Luonnos on valmistumassa ja asetetaan nähtäville vuonna
2015. Viivästys johtuu osin yllä mainitun UPM-Kymmene
Oyj:n kanssa tehdystä maanvaihdosta ja osin pitkästä sairaslomasta.
Matkakeskuksen suunnittelu on käynnistetty vuoden 2014
lopussa. Viivästys johtui poikkeamislupia valmistelevan kaavasuunnittelijan pitkästä sairaslomasta. Kaavoitusarkkitehti
joutui keskittymään poikkeamislupien valmisteluun.
Korjaus on viimeistelyä vaille valmis.
95
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Kuntatekniikan asiakastyytyväisyystutkimus tehdään vuonna 2014.
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Toimialan palvelutuotannon taloudellisuus tutkitaan. Tavoitteena on löytää
taloudellisesti tehokkaimmat toimintatavat.
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Rekrytoidaan eläkkeelle siirtyvän toimitusinsinöörin tilalle kiinteistöinsinööri.
Mittarit
Henkilöstö 178,5 htv
Asiakastyytyväisyys (1–5) 3
Kehityskeskustelut käyty 100 %
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Tutkimus on tehty ja tulokset käsitelty ympäristöteknisessä
lautakunnassa syksyllä 2014.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Taloudellisuutta on selvitelty. Toimintatapoja kehitetään koko
ajan keskittämällä toimintoja suurempiin yksiköihin ja vähentämällä toimipaikkoja.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
On rekrytoitu.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
169,21. Jokainen rekrytointipäätös on tehty tarkan tarveharkinnan jälkeen.
FCG:n Yhdyskuntatekniset palvelut 2014 -kyselytutkimus:
talvihoito 3,46, puistojen hoito 3,40 ja katuvalaistus 4,14
noin 90 %
Ympäristötekninen toimiala
Talous 1000 €
Myyntituotot
2 813
Muutettu
TA 2014
2 813
Maksutuotot
1 687
1 687
1 749
-62
2
2
81
-80
Muut toimintatuotot
19 739
19 739
19 827
-88
Toimintatuotot
24 241
24 241
24 074
166
638
638
956
-319
Tuet ja avustukset
valmistus omaan käyttöön
Valmistus omaan käyttöön
TA 2014
TA muutokset
2014
Toteutuma
1 - 12.2014
2 417
Poikkeama
396
638
638
956
-319
Henkilöstökulut
-8 783
-8 783
-8 315
-469
Palvelujen ostot
-5 452
-5 452
-6 123
672
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-6 424
-6 424
-6 023
-400
-415
-415
-445
30
Avustukset
-5 120
-5 120
-5 216
95
Toimintakulut
Muut toimintakulut
-26 195
-26 195
-26 123
-72
Toimintakate
-1 316
-1 316
-1 092
-225
Poistot ja arvonalentumiset
-8 022
-8 022
-8 462
441
Tilikauden tulos
-9 338
-9 338
-9 554
216
Tekninen hallinto
Ympäristötekninen toimiala ostaa hallinto- ja talouspalvelut keskushallinnolta. Tekninen hallinto -tulosalue
käsittää vain luottamushenkilöhallinnon eli ympäristöteknisen lautakunnan ja sen lupajaoston.
Ympäristötekninen lautakunta ja lupajaosto kokoontuivat molemmat yhdeksän kertaa. Lautakunnassa käsiteltiin 145 asiaa, joista jätettiin neljä oikaisuvaatimusta. Lupajaostossa käsiteltiin 82 asiaa, joista jätettiin
kaksi oikaisuvaatimusta.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
96
Tekninen hallinto -tulosalue
Talous 1000 €
TA 2014
TA muutokset
2014
Muutettu
TA 2014
Toteutuma
1 - 12.2014
Poikkeama
Maksutuotot
0
0
Tuet ja avustukset
0
0
-10
0
-0
Toiminatuotot
0
0
-9
10
Henkilöstökulut
-52
-52
-90
38
Palvelujen ostot
-66
-66
-81
15
Muut toimintatuotot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
0
10
-1
-1
-0
-1
-260
-260
-325
65
-1
-1
-13
12
Toimintakulut
-380
-380
-510
130
Toimintakate
-380
-380
-520
140
Tilikauden tulos
-380
-380
-520
140
Kaupunginhallitus 31.3.2015
97
Ympäristö ja maankäyttö
Palvelun vaikuttavuus
Keskustaajaman yleiskaava etenee
luonnosvaiheeseen.
Matkakeskuksen asemakaava viedään
valtuustokäsittelyyn.
Pohjois-Kätön asemakaava viedään
valtuustokäsittelyyn.
Maankäyttöpoliittisen ohjelman vienti
valtuustokäsittelyyn
Uusittu rakennusjärjestys hyväksytään
valtuustossa.
Ympäristönsuojelumääräykset hyväksytään valtuustossa.
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Internet-karttapalvelun vaihtaminen
Uuden tonttipörssin käyttöön otto
Palvelun sujuvuus ja taloudellisuus
Uuden sähköisen metsätaloussuunnitelman käyttöön otto. Uuden metsätaloussuunnitelman vuositavoitteiden
toteuttaminen.
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Kiinteistöinsinöörin rekrytointi
Henkilökunnan perehdyttäminen tehtäviin
Mittarit
Henkilöstö 31,0 htv
Asiakastyytyväisyys (1–4) 3
Kehityskeskustelut käyty 100 %
Kaupunginhallitus 31.3.2015
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Yleiskaavaluonnosta jouduttiin muuttamaan Kajaanin kaupungin ja UPM-Kymmene Oyj:n välisen maanvaihtokirjan
allekirjoittamisen jälkeen kesällä 2014. Yleiskaavaluonnoksen nähtäville pano on viivästynyt viranhaltijan pitkähkön
sairausloman vuoksi.
Uuden matkakeskuksen suunnittelun käynnistyskokous on
pidetty 12.11.2014. Hanke on viivästynyt kaavasuunnittelijan pitkän sairausloman vuoksi. Kaavoitusarkkitehti joutui
valmistelemaan kaavasuunnittelijan työtehtäviin kuuluvat
poikkeamisluvat.
Pohjois-Kätön asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa.
Maankäyttöpoliittinen ohjelma vuosille 2014–2018 on hyväksytty valtuustossa syksyllä 2014.
Uusi rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa.
Luonnos ympäristönsuojelumääräyksiksi on valmistunut.
Luonnosta ei ole viety luottamushenkilökäsittelyyn, koska
on odotettu vesihuoltolain, maankäyttö- ja rakennuslain
sekä haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen muutosten
mahdollista vaikutusta hyväksyttäviin ympäristönsuojelumääräyksiin.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Uusi internet-karttapalvelu on otettu käyttöön.
Uusi tonttipörssi on otettu käyttöön syksyllä 2014
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Uuden metsätaloussuunnitelman käyttöön otto on myöhästynyt suunnitelmaa laativan konsultin toimenpiteiden vuoksi. Suunnitelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2015.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kiinteistöinsinööri on rekrytoitu 1.4.2014.
Perehdyttämistä on jatkettu ”vierihoitona”, mentorointina
ja erityiskoulutuksin.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
28,39. Poikkeama johtuu siitä, että sijaisia ei ole palkattu ja
rekrytointitarve on mietitty tarkasti.
Asiakastyytyväisyyttä ei ole mitattu.
95 %. Poikkeama johtuu siitä, että muutama työntekijä on
ollut niin pitkällä sairaslomalla, ettei hän ole ollut koko
vuonna töissä.
98
Ympäristö ja maakäyttö -tulosalue
Talous 1000 €
Myyntituotot
522
Muutettu
TA 2014
522
Maksutuotot
417
417
332
85
2 560
2 560
2 897
-337
Muut toimintatuotot
TA 2014
TA muutokset
2014
Toteutuma
1 - 12.2014
393
Poikkeama
129
Toimintatuotot
3 499
3 499
3 621
-123
Henkilöstökulut
-1 865
-1 865
-1 686
-179
Palvelujen ostot
-475
-475
-561
86
-11
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-45
-45
-33
-119
-119
-177
58
-2 504
-2 504
-2 458
-46
Toimintakate
995
995
1 164
-169
Poistot ja arvonalentumiset
-37
-37
-35
-2
Tilikauden tulos
958
958
1 129
-171
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Kaupunginhallitus 31.3.2015
99
Kunnallistekniikka
Palvelun vaikuttavuus
Parempi kaupunkikeskusta -projekti
etenee.
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Laatutasosta joudutaan tinkimään tiukentuvan talouden johdosta, jonka seurauksena myös asiakastyytyväisyys voi
laskea.
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Kevennetyn laatujärjestelmän laatiminen aloitetaan.
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Rekrytoidaan seuraavat henkilöt: kuljettaja ja kunnossapitotyöntekijä/rakentaja katuyksikköön, kunnossapitotyöntekijä puistot ja liikunta-alueet -yksikköön.
Mittarit
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kyynäspäänpuiston saneeraus aloitettiin syksyllä 2014.
Henkilöstö 71 htv
Asiakastyytyväisyys (1–5) > 3
67,8
Osallistuttiin FCG:n asiakastyytyväisyyskyselyyn. Kyselyn tulos täytti
asetetut tavoitteet
noin 90 %
Kehityskeskustelut käyty 100 %
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Laatu- ja palvelutason lasku on näkynyt asiakastyytyväisyyskyselyssä.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Laatujärjestelmän laatimista ei keritty aloittamaan.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Suunnitellut rekrytoinnit toteutuivat.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kunnallistekniikka -tulosalue
Talous 1000 €
Myyntituotot
1 163
Muutettu
TA 2014
1 163
Maksutuotot
325
325
283
41
2
2
69
-67
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Henkilöstökulut
TA 2014
TA muutokset
2014
Toteutuma
1 - 12.2014
852
Poikkeama
312
526
526
437
88
2 016
2 016
1 641
375
638
638
734
-96
-3 623
-3 623
-3 442
-181
149
Palvelujen ostot
-2 121
-2 121
-2 269
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-1 165
-1 165
-1 250
85
-155
-155
-120
-35
Avustukset
Muut toimintakulut
-1 119
-1 119
-943
-177
Toimintakulut
-8 184
-8 184
-8 024
-159
119
Toimintakate
-5 530
-5 530
-5 650
Poistot ja arvonalentumiset
-3 679
-3 679
-3 775
96
Tillikauden tulos
-9 210
-9 210
-9 425
215
Kaupunginhallitus 31.3.2015
100
Tilapalvelu
Tulosyksiköiden perustehtävät pystyttiin hoitamaan ja pääosin toteuttamaan palveluohjelman toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalouden toimintakate toteutui noin 315 000 euroa talousarviota paremmin. Talousarviota parempi tulos johtuu energiakustannusten alittumisesta lämmitystarpeeltaan poikkeuksellisen vuoden takia. Rakennuskantaa myytiin ja purettiin 5 150 m² (-2,9 %).
Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli 4 930 000 euroa, investointien toteutuma oli noin
4 616 000 euroa. Merkittävimpinä hankkeina peruskorjattiin Kajaanin lukion ja kaupungintalon ruokalakeittiöt. Hauhola–Lehtikangas-koulukeskuksen (HauLe-hanke) suunnittelua tehtiin hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti ja suunnitelmat valmistuvat vuoden 2015 helmikuussa.
Liikuntalaitosten kävijämäärät kasvoivat Kajaanihallilla ja pienenivät jäähallilla sekä Otanmäen urheilutalossa ja maauimalassa. Kajaanihallilla kävijöitä oli 235 930, jäähallilla 204 150, vesiliikuntakeskuksessa 292 330
ja Otanmäessä 10 050. Kokonaiskävijämäärä oli vuonna 2014 noin 742 500 (noin 581 400 vuonna 2013).
Palvelun vaikuttavuus
Peruskorjausinvestointien taso 5,0 milj.
euroa.
Rakennusinvestoinneissa esitetään sitovuustason muutosta siten, että alle 1
milj. euron hankkeissa sitovuustasona
on tulosalue/ryhmä, jolle tehdään ohjeellinen hankelista kustannusarvioineen.
Hauhola–Lehtikangas-koulukeskuksen
suunnittelu ja toteuttamisen valmistelu
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Peruskorjausinvestoinnit olivat vuonna 2014 noin 4,2 milj.
euroa pois lukien Vesiliikuntakeskus ja HauLe-hanke eli investointitaso oli tarvetta pienempi.
Vuoden 2014 investointiosa talonrakennuksen osalta on esitetty, käsitelty ja hyväksytty tällä tavalla.
Suunnittelua ja tarvittavia selvityksiä on tehty koko vuosi
hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti, suunnitelmat
valmistuvat vuoden 2015 alussa.
Talousarvioon on otettu huomioon vesi- Vesiliikuntakeskuksen vaikutus tilapalvelun toimintakatteeliikuntakeskuksen toiminta, jonka vaiku- seen oli yli 900 000 euroa (toimintakate entinen uimahalli vrt.
tus tilapalvelun toimintakatteeseen on
vesiliikuntakeskus). Vesiliikuntakeskuksen tulot sekä menot
yli 700 000 euroa. Vesiliikuntakeskuksen ylittyivät talousarvioon nähden, toimintakate oli vuonna 2014
tuottoihin ja kuluihin liittyy uutena toinoin -1 430 000 euroa (talousarvio noin - 1 190 000 euroa).
mintana epävarmuutta.
Vesiliikuntakeskuksen onnistunut käyttöönotto ja monipuoliset sekä toimivat
palvelut. Kävijämäärätavoite (250 000)
on kaksinkertainen vanhaan halliin verrattuna.
Vesiliikuntakeskus on ollut käytössä joulukuusta 2013 lähtien
ja käyttöönottoa, toiminnan aloittamista sekä tarjottavia
palveluita voidaan pitää onnistuneena. Vesiliikuntakeskuksen
kävijämäärä vuonna 2014 oli noin 292 300, joka ylittää tavoitteen selvästi.
Tilapalvelu hoitaa Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen (VILAKE) noin
70 900 m²:n valtiolta luovutuksena tulleen rakennuskannan rakennuttamis- ja
asiantuntijatehtävät, kiinteistönhoidon
ja kunnossapidon.
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Asiakastyytyväisyyttä kiinteistönhoitoja kunnossapitopalveluissa mitataan
2014.
Nykyinen rakennusten hoidon ja kunnossapidon taso säilytetään.
Tilapalvelu on hoitanut Vilakkeen kiinteistönpitoon liittyvät
keskeiset tehtävät.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Mitataan vuoden vaihteessa, tulokset saadaan vuoden 2015
alussa.
Taso on säilytetty.
101
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Tyhjät, vajaakäyttöiset tai korjauskelvottomat tilat pyritään ensisijassa
myymään tai purkamaan. Rakennuskantaa sopeutetaan palvelutarpeen mukaiseksi (-1,0 %).
Talonrakennushankkeiden projektinhallintasovellus käytössä merkittävissä
hankkeissa
Energian seurannassa ja käytön tehostamisessa tarvittavan järjestelmän käyttöönotto
Viranhaltijan- ja lautakunnan päätösvallassa olevat maksut, vuokrat ja korvaukset tarkistetaan.
Toimialan palvelutuotannon taloudellisuus tutkitaan. Tavoitteena on löytää
taloudellisesti tehokkaimmat toimintatavat.
Tilaohjelma valmis.
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Toteutetaan henkilöstösuunnitelmaa,
jossa hyödynnetään osa luonnollisesta
poistumasta ja rekrytoidaan tarvittavat
henkilöt.
Vesiliikuntakeskuksen toiminnan käynnistyminen ja palveluiden tuottaminen
pääosin omana työnä aiheuttaa kuuden
lisähenkilön rekrytoinnin (4 uimavalvojaa/opettajaa ja 2 uimaopettajaa), keskeiset tukipalvelut ostetaan sisäisesti
Mamselli-liikelaitokselta
Mittarit
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Näin on menetelty. Kaupungin omistamia rakennuksia myytiin ja purettiin 5 150 m2 (- 2,9 %).
Henkilöstö 76,5 htv
Asiakastyytyväisyys (1–5)
- kiinteistönhoito 3,9
- kunnossapito 3,5
Kehityskeskustelut käyty 100 %
Keskivuokra 7,2 euroa/m²/kk
Tilat 177 800 m² (-1,0 %) (31.12.)
(ei sis. Vilake ja Kajaanin Vesi)
70,3
tulokset 2015 alussa
Kaupunginhallitus 31.3.2015
Projektinhallintasovellus on otettu käyttöön HauLehankkeessa alusta lähtien ja sitä käytetään jatkossa kaikissa
merkittävissä rakennushankkeissa.
Järjestelmän käyttöönotto siirtyy vuodelle 2015 käyttöönottoon liittyvien osapuolten viivästymisten sekä energiantoimittajien lukematiedon toimittamisvalmiuden vuoksi.
On tarkistettu.
Valmistauduttiin ympäristöteknisen toimialan organisaatiomuutokseen, jossa liikuntalaitokset-tulosyksikkö siirtyi
tilapalvelusta kunnallistekniikka ja liikunta –tulosalueelle
vuoden 2015 alusta lukien.
Selvitys siirtyy vuodelle 2015.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Henkilöstösuunnitelmaa on noudatettu, henkilöstön määrä
(HTV2) tavoitetta pienempi.
Vesiliikuntakeskukseen on rekrytoitu kuusi liikunnanohjaajaa
ja määräaikainen hallimestari. Keskeisistä tukipalveluista on
tehty palvelusopimus Mamsellin kanssa.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
90 %
7,1 euroa
173 500
102
Tilapalvelu -tulosalue
Talous 1000 €
Myyntituotot
1 128
Muutettu
TA 2014
1 128
Maksutuotot
945
945
Tuet ja avustukset
TA 2014
TA muutokset
2014
Toteutuma
1 - 12.2014
1 172
1 134
Poikkeama
-44
-189
0
0
23
-23
Muut toimintatuotot
16 653
16 653
16 493
161
Toimintatuotot
18 726
18 726
18 821
-95
223
-223
-147
Valmistus omaan käyttöön
Henkilöstökulut
-3 243
-3 243
-3 096
Palvelujen ostot
-2 789
-2 789
-3 211
422
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-5 213
-5 213
-4 740
-473
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Kaupunginhallitus 31.3.2015
-3 881
-3 881
-4 083
202
-15 127
-15 127
-15 130
3
3 599
3 599
3 914
-315
-4 306
-4 306
-4 652
347
-707
-707
-739
32
103
2.2.5 Kainuun pelastuslaitos -toimiala
Toimenpiteet
Palvelun vaikuttavuus
Valvontasuunnitelman toteutus ja
asiakaspalaute
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Reaaliaikainen sisäinen valvonta Pronton ja Merlotin kautta
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Palvelutason ja talouden tasapaino
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Toimintakykytestaus sekä osallistuminen jatko- ja täydennyskoulutukseen
Mittarit
Henkilöstö 67 htv
Asiakastyytyväisyys (1–5)
Työyhteisön toimivuus (1–4)
Kehityskeskustelut käyty 100 %
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Valvontasuunnitelma on toteutunut odotetusti (92 ).
Palaute asiakkailta on ollut hyvää.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Valvonta ja asiakirjojen laatu on hyvää ja korjausmääräyksiä
seurataan reaaliaikaisesti.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Palvelutaso ja talous ovat tasapainossa
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö on osallistunut
toimintakykytestaukseen sekä koulutukseen.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
67
4,04
3,11
100 %
Kainuun Pelastuslaitos -toimiala
Talous 1000 €
4 051
Muutettu
TA 2014
4 051
Toteutuma
1 - 12.2014
3 828
21
21
105
-84
Tuet ja avustukset
24
-24
Muut toimintatuotot
10
-10
Myntituotot
Maksutuotot
TA 2014
TA muutokset
2014
Poikkeama
223
Toimintatuotot
4 072
4 072
3 968
104
Henkilöstökulut
-5 471
-5 471
-5 173
-297
Palvelujen ostot
-741
-741
-879
138
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-448
-448
-401
-46
Muut toimintakulut
-788
-788
-856
68
Toimintakulut
-7 447
-7 447
-7 310
-137
Toimintakate
-3 375
-3 375
-3 342
-33
-255
-255
-259
4
-3 630
-3 630
-3 601
-29
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Kaupunginhallitus 31.3.2015
104
Pelastustoimen tehtävät vuosittain
Onnettomuustyyppi (ensisijainen)
Rakennuspalo
Rakennuspalovaara
Maastopalo
Liikennevälinepalo
Muu tulipalo
Liikenneonnettomuus
Öljyvahinko
Vaarallisten aineiden onnettomuus
Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä
Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä
Muu tarkastus-/varmistustehtävä
Ensivastetehtävä
Ihmisen pelastaminen
Eläimen pelastaminen
Vahingontorjuntatehtävä
Avunantotehtävä
Virka-aputehtävä
Yhteensä
Kaupunginhallitus 31.3.2015
2014
50
39
83
41
33
315
54
8
2013
53
50
79
42
32
246
38
8
Yhteensä
103
89
162
83
65
561
92
16
266
54
156
334
65
24
175
68
19
1784
249
41
144
251
63
23
127
59
14
1519
515
95
300
585
128
47
302
127
33
3303
105
2.2.6 Kaupungin tilinpäätöslaskelmat
Kaupungin tuloslaskelma
ulkoiset tuotot ja kulut, ilman liikelaitoksia
1000 euroa
2014
2013
27 652
-223 422
956
-194 813
28 687
-218 331
578
-189 066
137 144
63 776
135 261
63 738
4 804
2 758
-1 251
-135
12 282
1 224
5 662
-1 222
-120
15 477
Poistot ja arvonalentumiset
-9 262
-8 953
Satunnaiset tuotot ja kulut
4 326
79 367
7 347
-2 062
85 891
25
5 285
85 916
Toimintatuotot
Toimintakulut
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirrot
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Kaupunginhallitus 31.3.2015
106
Kaupungin rahoituslaskelma
ilman liikelaitoksia
1000 euroa
2014
2013
12 282
4 326
-208
16 400
15 478
79 366
-77 595
17 249
-15 818
477
4 870
-10 471
-45 089
1 383
79 986
36 280
5 929
53 529
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Antolainauksen muutokset
-431
140
-291
-62 271
144
-62 127
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset
0
-11 851
2 706
-9 145
19 245
-11 493
-10 071
-2 319
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
-11 311
-20 747
25 701
-38 745
Rahavarojen muutos
-14 818
14 784
294
15 112
-14 818
15 112
328
14 785
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
Tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
107
Kaupungin tase
ilman liikelaitoksia
1000 euroa
2014
2013
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
282 697
447
32
415
280 989
553
75
478
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
155 621
32 610
75 912
39 596
3 579
1 136
2 788
155 216
32 639
76 832
38 193
3 600
1 136
2 816
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
126 629
56 293
69 846
490
125 220
55 175
69 551
494
141
2
139
189
4
185
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
16 944
13
13
22 776
14
14
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
16 637
1 226
889
337
15 411
2 009
1 201
12 201
7 650
540
39
501
7 110
2 161
1 499
3 450
Rahat ja pankkisaamiset
294
15 112
VASTAAVAA YHTEENSÄ
299 782
303 954
VASTAAVAA
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Kaupunginhallitus 31.3.2015
108
VASTATTAVAA
2014
2013
191 585
122 504
124
63 672
5 285
186 317
122 504
141
-22 244
85 916
2 666
566
2 100
2 100
587
587
0
0
435
16
139
280
487
4
185
298
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta
Pitkäaikiset konsernivelat
Lainat julkisyhteisöiltä
105 096
77 403
49 325
24 900
3 178
116 563
87 307
59 225
24 203
3 879
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
27 693
12 607
701
633
4 087
1 009
8 656
29 256
11 149
701
0
4 529
4 203
8 674
299 782
303 954
1000 euroa
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
Investointivaraus
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen pääomat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Kaupunginhallitus 31.3.2015
109
2.3
Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen
2.3.1
Peruskaupungin käyttötalouden toteutuminen
Kaupungin käyttötalouden toteutuma
sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Talous 1 000 €
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Valmistus omaankäyttöön
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Sote -kuntayhtymän maskuos
Kainuun liiton maksuos.
Aineet tarvikeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Vuokat
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Käyttätalouden tulos
Kaupunginhallitus 31.3.2015
11 005
5 237
1 745
19 596
934
20 529
38 516
TA Muutosten
jälkeen
2014
11 005
5 237
1 745
19 596
934
20 529
38 516
638
TA
2014
TA muutokset
2014
-59 785
-43 123
-16 661
-146 330
-123 226
-1 224
-8 465
-12 564
-13 876
-444
-14 320
-241 465
-202 311
-8 785
-211 096
-105
-105
-33
-59
7
-98
-98
-288
-288
-288
Toteutuma
1-12.2014
Poikkeama
11 577
5 165
2 417
19 389
1 492
20 881
40 040
-572
72
-672
207
-558
-352
-1 524
638
956
-319
-59 890
-43 228
-16 661
-146 363
-123 226
-1 224
-8 524
-12 557
-13 974
-444
-14 418
-241 753
-202 599
-8 785
-211 384
-58 166
-41 962
-16 204
-142 286
-117 971
-1 190
-8 135
-12 653
-13 730
-840
-14 570
-235 810
-194 813
-9 262
7 347
-1 724
-1 266
-458
-4 077
-5 255
-34
-390
95
-244
396
152
-5 943
-7 786
477
-7 309
110
2.3.2
Peruskaupungin tuloslaskelmaosan toteutuminen
Kaupungin tuloslaskelmaosan toteutumisvertailussa liikelaitoksia ei yhdistellä muuhun talouteen rivi riviltä.
Liikelaitosten maksama sijoitetun pääoman tuotto esitetään rivillä korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta.
Toteutumisvertailuun sisältyvät myös kaikkien tulosalueiden väliset kaupungin sisäiset erät, joten tässä
esitettävä tulosaskelma poikkeaa näiltä osin tilinpäätöksen mukaisesta virallisesta vuoden 2014
tuloslaskelmasta.
Kaupungin tuloslaskelmaosan toteutuminen
sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Talous 1 000 €
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Valmistus omaankäyttöön
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Sote -kuntayhtymän maskuos
Kainuun liiton maksuos.
Aineet tarvikeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Vuokat
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset tuotot ja kulut
Tilikauden tulos
11 005
5 237
1 745
19 596
934
20 529
38 516
TA Muutosten
jälkeen
2014
11 005
5 237
1 745
19 596
934
20 529
38 516
638
TA
2014
TA muutokset
2014
-59 785
-43 123
-16 661
-146 330
-123 226
-1 224
-8 465
-12 564
-13 876
-444
-14 320
-241 465
-202 311
137 000
63 000
3 030
3 089
-1 424
-60
4 635
2 324
-8 785
-105
-105
-6 461
-288
-33
-59
7
-98
-98
-288
-288
-288
Varausten ja rahastojen muutos
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Kaupunginhallitus 31.3.2015
-6 461
-288
Toteutuma
1-12.2014
Poikkeama
11 577
5 165
2 417
19 389
1 492
20 881
40 040
-572
72
-672
207
-558
-352
-1 524
638
956
-319
-59 890
-43 228
-16 661
-146 363
-123 226
-1 224
-8 524
-12 557
-13 974
-444
-14 418
-241 753
-202 599
137 000
63 000
3 030
3 089
-1 424
-60
4 635
2 036
-8 785
0
-6 749
-58 166
-41 962
-16 204
-142 286
-117 971
-1 190
-8 135
-12 653
-13 730
-840
-14 570
-235 810
-194 813
137 144
63 776
4 804
2 758
-1 251
-135
6 175
12 282
-9 262
4 326
7 347
-1 724
-1 266
-458
-4 077
-5 255
-34
-390
95
-244
396
152
-5 943
-7 786
-144
-776
-1 774
331
-173
75
-1 540
-10 246
477
-4 326
-14 096
0
-2 062
2 062
-6 749
5 285
-12 034
111
Verotulojen erittely
Talous 1000 €
Kaupungin tulovero
Talousarvio 2014 Toteutuma 1.-12.2104
Poikkeama
122 000
121 532
468
Kiinteistövero
9 600
9 844
-244
Osuus yhteisöveron tuotosta
5 400
5 767
-367
137 000
137 143
-143
Yhteensä
Tuloveroprosentti
Kiinteistöveroprosentti
* yleinen
* vakituinen asuinrakennus
* muu asuinrakennus
* rakentamaton rakennuspaikka
* voimalaitos
21,00
1,10
0,55
1,15
3,00
2,85
Yleishyödyllisen yhteisön omistamalle rakennukselle ja sen maapohjalle sovelletaan vuoden 2014
kiinteistöverotuksessa yleisen, vakituisen asuinrakennuksen ja muun asuinrakennuksen veroprosentteja.
Valtionosuuksien erittely
Talous 1000 €
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Talousarvio 2014
Toteutuma 1.-12.2104
Poikkeama
65 000
64 917
83
7 000
6 912
88
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus
Kunnan opetus- ja kulttuuritoimen valtio
27 885
27 591
294
Välitetyt valtionosuudet
-36 885
-35 644
-1 241
Yhteensä
63 000
63 776
-776
Tuloslaskelman toteutuminen
Toimintatuotot
Peruskunnan toimintatuotot muodostuvat sekä sisäisistä että ulkoisista tuloista. Talousarvion laadinnassa
toteutettiin ulkoisten ja sisäisten erien erottaminen, joten koko kaupungin tasolla sisäisten tilien
nettosumma on nolla.
Peruskunnan tuotot olivat 38,5 miljoonaa euroa, joissa laskua edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljoonaa
eli 2,8 %. Ulkoisten tulojen osuus oli 27,7 miljoonaa euroa ja sisäisten tulojen osuus 10,8 miljoonaa euroa.
Toimintatuotoissa ei ole mukana vyörytyseriä. Toimintatuottoja kertyi 1,5 miljoonaa euroa talousarviota
enemmän. Ulkoisissa tuloissa olennaisia tuloeriä ovat myyntituotot (10,7 milj. euroa), maksutuotot (5,2
milj. euroa), tuet ja avustukset (2,4 milj. euroa) sekä muut toimintatuotot (9,4 milj. euroa), joista
vuokratuottojen osuus oli 7,9 miljoonaa euroa.
Valmistus omaan käyttöön
Valmistus omaan käyttöön. Valmistus omaan käyttöön osoittaa sen, minkä verran on toteutettu omana
työnä investointikohteita. Valmistus omaan käyttöön oli 956,4 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen
378,4 miljoonaa euroa (65,5 %).
Kaupunginhallitus 31.3.2015
112
Toimintakulut
Peruskunnan toimintakulut olivat 223,4 miljoonaa euroa, missä oli vähennystä edellisen vuoteen
5,9 miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia. Toimintakuluissa ei ole mukana vyörytyseriä. Talousarvioon
verrattuna toimintakulut alittuivat 5,9 miljoonalla eurolla. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 58,2
miljoonaa euroa (26,1 prosenttia).
Palvelujen ostoihin käytettiin 142,3 miljoonaa euroa (63,7 prosenttia), josta pääosa aiheutui Kainuun Sote –
kuntayhtymän maksuosuuksista (117,8 milj. euroa). Sote –kuntayhtymän maksuosuuteen on kirjattu
vuosien 2013 ja 2014 kuntayhtymän ylijäämien tuloutusta yhteensä 5,2 miljoonaa euroa.
Yhteisöille ja yksityisille maksettavat avustukset olivat n. 12,7 miljoonaa euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja
tavaroihin liittyvät kulut olivat 8,1 miljoonaa euroa.
Toimintakate
Toimintakate oli – 194,8 miljoonaa euroa, mikä oli 7,8 miljoonaa euroa talousarviota parempi.
Toimintakate heikkeni edellisvuodesta 5,7 miljoonalla eurolla (3,0 %). Toimintatuotot kattoivat 17,0
prosenttia toimintakuluista.
Vuosikate
Verotuloja kertyi 137,1 miljoonaa euroa (135,3 milj. euroa v. 2013), n.0,1 miljoonaa euroa enemmän kuin
talousarviossa ennakoitiin. Kaupungin tuloverotuottoja kertyi 0,5 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän.
parempana. Kiinteistöverotuottoja puolestaan kertyi 0,2 miljoonaa euroa arvioitua enemmän ja
yhteisöverot toteutuivat 0,4 miljoonaa euroa arvioitua paremmin.
Kaupunki sai valtionosuuksia 63,8 miljoonaa euroa, mikä oli 0,1 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän
Rahoitustuottoja kertyi yhteensä 7,6 miljoonaa euroa, 1,4 miljoonaa euroa talousarviota paremmin.
Rahoituskuluja kertyi yhteensä 1,4 miljoonaa euroa, 0,1 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Korot
pysyttelivät matalla, joten korkokuluja kertyi 0,2 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Muita
rahoituskuluja kertyi n. 75 tuhatta euroa arviota enemmän. Tämä selittyy Elokuvakeskuksen lainan
alaskirjauksella, 70 tuhatta euroa.
Peruskaupungin vuosikate oli 12,3 miljoonaa euroa. Talousarvioon verrattuna vuosikate oli 10,8 miljoonaa
euroa parempi. Peruskaupungin vuosikate riitti hyvin poistojen kattamiseen. Vuosikate kattoi poistoista
151 prosenttia (173 % v. 2013).
Satunnaiset erät
Kajaanin kaupunki kirjasi tuloslaskelmaan satunnaisia tuottoja yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Satunnainen
tuotto syntyi kun Kajaanin Ammattikorkeakoulu –liikelaitos yhtiöitettiin ja liikelaitoksen omaisuuserät
palautuivat kaupungille. Kaupunki kirjasi investointiosaan Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiksi 4,3
miljoonaa euroa ja vastaava erä kirjattiin satunnaiseksi tuotoksi.
Tilikauden tulos ja ylijäämä
Tilikauden tulos oli 7,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen, joten se toteutui 14,1 miljoonaa euroa talousarviota
parempana.
Rahastojen ja varausten muutosten jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 5,3 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
113
2.3.3
Peruskaupungin investointiosan toteutuminen
Toukokuussa allekirjoitettiin UPM-Kymmene Oyj:n kanssa maanvaihtokirja, jolla UPM-Kymmene Oyj:n
omistukseen siirtyi ns. Pohjan Sellun tontti ja Kajaanin kaupungin omistukseen noin sadan hehtaarin
suuruinen Suvantolan alue ja Myötärinteentien varressa oleva noin sadan hehtaarin suuruinen
Karankalahden rantaan rajoittuva alue. Maanvaihdolla kaupunki hankki omistukseensa merkittävät
raakamaa-alueet, jotka mahdollistavat taajamarakenteen järkevän kehittämisen.
Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena (nettoinvestoinnit) oli 4,9 milj. €, investointien
toteutuma oli 4,6 milj. €. Merkittävimpinä hankkeina peruskorjattiin Kajaanin lukion ja kaupungintalon
ruokala-keittiöt. Hauhola–Lehtikangas koulukeskuksen (HauLe-hanke) suunnittelua tehtiin hyväksytyn
hankesuunnitelman mukaisesti.
Kunnallistekniikan investoinnit kohdistuivat pääosin Kajaanin Vesi -liikelaitoksen kanssa yhdessä
toteutettuihin kadun ja vesihuollon saneerauksiin. Harjukuja rakennettiin tammi-helmikuun aikana.
Rajavartioston alueen kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyi maaliskuussa. Alueelle rakennettiin
Rajakatu, Kerhokuja, Leirimäenkaari, Rajapolku ja Rajamiehenpolku. Petäisenrannan kaavamuutosalueen
kadunrakennustöiden viimeistelyt tehtiin kesän aikana. Syväojankadun saneeraus tehtiin elo-syyskuun
aikana. Lehtikankaan alueella valmistui Sivukadun ja Pihkapolun saneeraus. Koivukosken sillan
kunnostuksen 2. vaihe toteutettiin kesän aikana. Siltaan uusittiin reunapalkit, kaiteet ja valaistus.
Tontunkujan saneeraus tehtiin loka-marraskuun aikana. Paltaniemen uima- ja venerannan kunnostus
käynnistyi kevättalvella. Uimarantaa ruopattiin, rakennettiin uusi hiekkaranta venesataman aallonmurtajan
viereen sekä kunnostettiin pysäköintialue ja talvisäilytysalue. Väinämöisenkadun pilaantuneiden maiden
poisto saatiin pääosin valmiiksi. Vimpelin urheilukentän kunnostaminen aloitettiin syyskuussa. Keskustaalueen pysäköintimittarit uusittiin loka-marraskuussa.
Irtaimen omaisuuden hankintoihin käytettiin 1,1 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
114
Sitovuustaso on toimielintaso (maa- ja vesialueet, talonrakennus ja kiinteät rakenteet ja laitteet omina sitovuustasoina)
Määrärahat 1 000 euroina --- investoinnit > 10.000
Hankeryhmä/hanke
Alkuperäinen
TA 2014
Muutos
TA 2014
Muutettu
TA 2014
Toteutuma Toteutuma
1 - 12 2014
%
Poikkeama
Maa- ja vesialueet
200
-50
150
200
-50
150
334
-326
8
167
652
5
-134
276
142
Talonrakennus, sitovuustaso
hankekohtainen > 1 000 t €
Hauhola/Lehtikangas koulukeskus
-600
-600
-547
91
-53
YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA
Vesiliikuntakeskus
-100
-100
-106
106
6
-3 380
-3 380
-3 420
101
40
-150
-240
-130
-130
-150
-50
-150
-240
-130
-130
-150
-50
-85
-242
-19
-25
-117
-55
55
102
23
20
78
116
-65
2
-111
-105
-33
5
0
0
1 120
0
-4 930
-4 930
0
-4 930
-4 930
1 120
-4 616
-3 496
-100
-3 749
-100
-3 749
-490
-490
-600
Tulot
Menot
Nettomenot
Tulot
Menot
Nettomenot
Tulot
Menot
Nettomenot
Rakennukset
Talonrakennus, peruskorjaus
< 1 000 t €
Muut rakennushankkeet
Pihatyöt ja pintavesitekniikka
Home- ja vesikattokorjaukset
Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatal. Par
Käyttötarkoituksen muutokset
Keittiölaitteiden uusiminen
Rakennusautomaatio
Ostetut ja myydyt rakennukset
Myynnit
Ostot
-1 120
Rakennukset yhteensä
Tulot
Menot
Nettomenot
94
73
-1 120
-314
-1 434
-59
-3 755
59
-977
419
59
100
-41
6
199
487
-600
-658
110
58
-4 939
-4 939
-4 939
-4 939
478
-5 449
-4 971
105
100
510
510
200
-9 919
-9 719
200
-9 919
-9 719
1 932
-10 391
-8 459
105
101
472
472
Kiinteät rakenteet ja laitteeet
Suunnittelu ja tutkimus
Kunnallistekniikan rakentaminen
-tulot
Urheilu- ja ulkoilualueet, satamat
-valtionavut
Sillat
Parempi kaupunkikeskusta
Kajaaninjoen kulttuuriympäristö
Otanmäki–Vuolijoki
Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä
Ympäristötekninen toimiala
Kaupunginhallitus 31.3.2015
115
Hankeryhmä/hanke
Irtain omaisuus
Kaupunginhallitus -toimiala
Alkuperäinen
TA 2014
Kaupunginhallitus
-150
Varhaiskasvatus
Perusopetus
Kongressikeskus
Musiikkopisto
Kaukametsä
-50
-150
-110
-14
-15
Maankäyttö
Kunnallistekniikka
Tilapalvelu
Kainuun pelastuslaitos
- valtionavut
Sivistystoimiala
Ympäristötekninen toimiala
Kainuun pelastuslaitos -toimiala
Muutos
TA 2014
Muutettu
TA 2014
Toteutuma Toteutuma Poikkeama
1 - 12 2014
%
-150
-98
65
-52
-150
-150
-110
-14
-15
-139
-90
-108
-14
-17
93
60
98
100
112
-11
-60
-2
0
2
-15
-190
-67
-15
-190
-67
-25
-174
-21
163
92
32
10
-16
-46
-420
-420
-416
96
-4
-1 281
-1 281
-1 102
-1 102
85
85
-179
-179
-20
-20
3 208
-4 326
-1 118
200
-11 220
-11 020
5 140
-15 819
-10 679
-100
Irtain omaisuus yhteensä
Tulot
Menot
Nettomenot
-1 181
-1 181
Tulot
Menot
Nettomenot
-20
-20
Osakkeet
-100
-100
-3 208
4 306
1 098
Investoinnit yhteensä
Tulot
Menot
Nettomenot
Kaupunginhallitus 31.3.2015
200
-11 120
-10 920
-100
-100
2 519
141
98
-4 940
4 599
-341
116
2.3.4
Peruskaupungin rahoitusosan toteutuminen
Rahoituslaskelmaosan toteutumisvertailussa liikelaitoksia ei yhdistellä muuhun talouteen rivi riviltä.
Toteutumisvertailuun sisältyvät myös kaikkien tulosalueiden väliset kaupungin sisäiset erät, joten tässä
esitettävä rahoituslaskelma poikkeaa näiltä osin tilinpäätöksen mukaisesta virallisesta vuoden 2014
rahoituslaskelmasta.
Tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja sen jälkeen mahdollisesti esiintyvistä satunnaisista eristä.
Näiden lisäksi huomioidaan tulorahoituksen korjauserät.
Investointien toteutuminen on esitetty kohdassa 2.3.3,
Nettoinvestointien
määrä
rahoituslaskelmassa
poikkeaa
investointiosan
netosta,
koska
rahoituslaskelmassa investointiosassa esitetään sekä myyntivoitot että –tappiot. Myyntivoittoja on kirjattu
tuloslaskelman muut toimintatuotot ja myyntitappioita muut toimintakulut –ryhmään.
Antolainasaamiset vähenivät 0,1 miljoonalla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa ei nostettu. Vanhoja
pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 12,6 miljoonalla eurolla. Lyhtyaikaista lainaa nostettiin 2,7 miljoonaa
euroa, joten lainamäärä väheni 9,1 miljoonaa euroa.
Peruskunnan rahavarat vähenivät 14,8 miljoonaa euroa. Tämä selittyy konsernitilin käyttöönotolla.
Kaupungin ja liikelaitosten keskinäisiä velkoja ja saatavia seurataan yhdystilien avulla. Pääsääntöisesti on
niin, että tilinpäätöshetkellä liikelaitoksilla on saamista konsernilta ja kaupungilla on vastaavasti velkaa
konsernille.
Kaupunki ilman liikelaitoksia
Alkuperäinen
talousarvio
Talousarvion
muutokset
1000 €
Talousarvio
muutosten
jälkeen
Toteutuma
1-12.2014
Poikkema
TOIMINNAN RAHAVIRTA
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
TOIMINNAN RAHAVIRTA
2 324
-288
-159
2 165
2 036
-159
1 877
12 282
4 326
-208
16 400
-10 246
-4 326
49
-14 523
-11 220
0
359
-10 861
-8 984
-15 818
477
4 870
-10 471
5 929
4 598
-477
-4 511
-390
-14 913
-291
-431
140
-9 145
0
-11 851
2 706
-9 436
-11 311
-14 818
291
431
-140
17 645
20 500
-149
-2 706
17 936
12 311
15 334
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET
-11 120
-100
359
-10 761
-8 596
-100
-100
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
LAINAKANNAN MUUTOKSET
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET
VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN
Kaupunginhallitus 31.3.2015
8 500
20 500
-12 000
8 500
20 500
-12 000
8 500
1 000
-96
8 500
1 000
516
117
2.3.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta
Käyttötalouden sitovuustaso on toimintakate/toimiala/netto ja investointien sitovuustaso on nettomenot
Kaupunki ilman liikelaitoksia
Alkuperäinen
TalousTalousarvio
Toteutuma
talousarvio
arvion
muutosten
1-12.2014
1000 €
muutokset
jälkeen
Poikkema
KÄYTTÖTALOUSOSA
Keskusvaalilautakunta
13
13
14
-1
Kaupunginvaltuusto
-151
-151
-115
-36
Tarkastuslautakunta
-46
-46
-41
-4
Kaupunginhallitus
-136 097
-136 097
-131 341
-4 756
Sivistyslautakunta
-61 339
-61 627
-58 897
-2 730
-288
Ympäristötekninen lautakunta
-1 316
-1 316
-1 092
-225
Pelastuslautakunta
-3 375
-3 375
-3 342
-33
-202 599
-194 814
-7 785
134 311
134 311
135 261
-950
63 275
63 725
63 738
-13
65
5
1 224
-1 219
6 294
6 294
5 663
631
-1 400
-1 400
-1 222
-178
-50
-50
-120
70
202 495
202 885
204 544
-1 659
Toimintakate
-202 311
-288
TULOSLASKELMAOSA
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Tuloslaskelmaosa yhteensä
INVESTOINTIOSA
Kaupunginhallitus
-70
Sivistyslautakunta
-656
Ympäristötekninen lautakunta
Pelastuslautakunta
Investointiosa yhteensä
-70
-24 196
24 126
-656
-533
-123
-17 524
-17 524
-16 268
-1 256
-470
-470
-428
-42
-100
-18 720
-100
-18 820
-41 426
22 606
6 644
-288
6 356
15 478
-9 122
79 367
-79 367
RAHOITUSOSA
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Nettoinvestoinnit
Antolainainauksen muutokset
-251
-18 720
-100
0
-943
-77 595
76 652
-18 741
36 280
-55 021
0
-62 127
62 127
-62 271
62 271
Antolainasaamisten lisäys
Antolainasaamisten vähennys
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
0
0
144
-144
12 000
12 000
-2 319
14 319
22 000
22 000
19 245
2 755
-10 000
-10 000
-11 493
1 493
Lyhytaikaisten lainojen muutos
-10 071
10 071
Muut maksuvalmiuden muutokset
25 701
-25 701
Rahoitusosa yhteensä
YHTEENSÄ / VAIKUTUS
MAKSUVALMIUTEEN
Kaupunginhallitus 31.3.2015
12 000
0
12 000
-36 973
48 973
-6 537
-387
-6 924
14 784
-21 708
118
3 Tilinpäätöslaskelmat
3.1
Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet
Tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase, konsernituloslaskelma ja –tase sekä
konsernin rahoituslaskelma. Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa sovelletaan kirjanpitolakia ja –asetusta
kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden ja laskelmakaavojen mukaisesti.
Kaupungin liikelaitosten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja taseet on yhdistelty kaupungin vastaaviin
tilinpäätöslaskelmiin rivi riviltä. Tilinpäätöslaskelmissa kaupungin ja liikelaitosten väliset sisäiset erät on
eliminoitu kuntajaoston antamien ohjeiden mukaisesti.
3.2
Tuloslaskelma
Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelma
ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
2014
2013
29 498 392,69
5 439 679,81
4 898 379,52
7 354 748,53
1 642 095,36
30 299 327,95
4 949 593,94
7 406 976,97
6 338 428,05
2 015 547,84
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
956 353,09
-78 408 996,57
-20 034 068,63
-3 944 492,94
-142 160 912,22
-16 873 144,98
-11 307 924,47
-5 614 945,77
-1 113 933,05
-21 366 899,57
-4 184 574,61
-142 653 161,40
-16 871 639,66
-10 924 135,91
-6 008 933,39
-596 992,38
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
4 804 888,19
1 950 068,30
Korkokulut
Muut rahoituskulut
-1 308 765,21
-152 683,27
Vuosikate
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
-271 895 619,96
51 009 874,75
578 185,22
-70 846 197,90
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Kertaluonteiset poistot
48 833 295,91
-281 015 333,49
-222 105 970,96
-229 427 273,52
137 143 641,46
99 419 613,00
135 260 723,92
113 163 006,00
1 227 469,63
4 755 840,54
5 293 508,01
-1 267 040,07
-140 131,07
19 750 791,51
4 576 139,03
23 572 595,43
-13 010 585,03
-26 028,46
-13 036 613,49
-12 858 016,88
-420 128,96
-13 278 145,84
0,00
0,00
79 366 550,59
79 366 550,59
Tilikauden tulos
6 714 178,02
89 661 000,18
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
276 105,24
-2 100 000,00
317 189,14
-1 172 930,28
588 611,12
1 252 492,29
Tilikauden ylijäämä
5 207 472,40
90 329 173,31
Kaupunginhallitus 31.3.2015
119
3.3
Rahoituslaskelma
Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelma, keskinäiset erät eliminoitu
euroa
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
2014
2013
19 750 791,51
23 572 595,43
79 366 550,59
-77 595 273,59
-207 609,08
-15 931 582,14
1 160 726,32
4 869 561,64
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
-431 250,00
139 802,32
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
555 000,00
-12 578 365,54
2 706 138,66
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
19 543 182,43
-9 901 294,18
9 641 888,25
-46 064 151,35
2 510 869,55
79 986 165,74
25 343 872,43
36 432 883,94
61 776 756,37
-291 447,68
-62 270 992,83
144 281,64
-62 126 711,19
-9 317 226,88
19 445 000,00
-12 260 242,22
-7 071 445,55
113 312,23
-6 445 526,53
-3 415,86
-6 850,99
-12 515 706,66
6 420 527,13
-6 105 446,38
125 299,73
751 840,81
816 397,27
677 229,10
2 370 766,91
Rahoituksen rahavirta
-15 714 120,94
-66 088 158,58
Rahavarojen muutos
-6 072 232,69
-4 311 402,21
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
-6 072 232,69
0,00
6 072 232,69
-4 311 402,21
6 072 232,69
10 383 634,90
Kaupunginhallitus 31.3.2015
120
3.4
Tase
Kaupungin ja liikelaitosten tase, keskinäiset erät eliminoitu
VASTAAVAA, euroa
2014
2013
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
321 582 704,21
803 007,32
32 087,07
770 920,25
319 655 774,03
1 878 572,20
99 556,70
1 779 015,50
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat
200 438 142,55
32 842 770,94
94 408 559,58
62 316 927,55
5 503 957,07
1 136 289,58
4 229 637,83
198 845 323,63
32 864 812,57
94 190 253,42
59 520 506,02
6 551 718,43
1 136 289,58
4 581 743,61
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
120 341 554,34
49 880 012,27
69 846 200,58
615 341,49
118 931 878,20
48 761 783,63
69 551 469,87
618 624,52
198 863,16
2 025,03
196 838,13
311 190,16
4 050,01
307 140,15
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
19 438 638,67
1 319 439,12
12 618,30
1 306 820,82
19 177 737,72
1 312 588,13
13 597,13
1 298 991,00
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
18 119 199,55
1 225 765,28
888 527,66
337 237,62
16 893 434,27
6 200 428,20
1 543 921,80
9 149 084,27
11 792 916,90
2 564 987,58
39 074,58
2 525 913,00
9 227 929,32
4 084 999,19
2 474 772,65
2 668 157,48
0,00
6 072 232,69
341 220 206,04
339 144 701,91
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
Kaupunginhallitus 31.3.2015
121
VASTATTAVAA, euroa
2014
2013
229 784 741,56
148 904 917,98
227 561,29
75 444 789,89
5 207 472,40
225 748 938,66
148 904 917,98
1 399 230,79
-14 884 383,42
90 329 173,31
4 813 174,96
2 713 174,96
2 100 000,00
4 035 285,72
4 035 285,72
0,00
513 253,39
16 046,03
216 899,59
280 307,77
628 996,25
4 050,01
327 201,61
297 744,63
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Ostovelat
Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat
106 109 036,13
62 511 161,75
54 377 322,24
4 569 789,00
600,00
3 563 450,51
108 731 481,28
72 803 093,70
64 388 297,21
5 417 823,00
0,00
2 996 973,49
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat
Siirtovelat
43 597 874,38
13 272 104,63
848 034,00
1 294 677,19
5 845 020,58
8 757 785,71
13 580 252,27
35 928 387,58
11 730 322,54
848 034,00
1 353 224,03
4 217 741,91
7 190 726,28
10 588 338,82
341 220 206,04
339 144 701,91
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen pääomat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Kaupunginhallitus 31.3.2015
122
3.5
Konsernilaskelmat
Konsernituloslaskelma
ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu
1000 euroa
2014
2013
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta
340 828
-525 880
-27
175 575
-359 496
5 841
Toimintakate
-185 079
-178 080
136 508
99 420
122 015
75 072
508
655
-5 516
-1 170
544
1 318
-3 930
-237
45 325
16 701
-34 934
0
-17 991
0
Tilikauden tulos
10 391
-1 290
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuus
-2 423
-777
3 044
0
7 191
1 754
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Satunnaiset erät
Tilikauden ylijäämä
Kaupunginhallitus 31.3.2015
123
Konsernin rahoituslaskelma
1000 euroa
2014
2013
45 325
0
343
45 668
40 391
0
3 728
44 119
-41 257
2 207
1 603
-37 446
-143 121
2 534
541
-140 046
8 222
-95 927
-5
215
210
0
74
74
15 366
-24 181
2 745
-6 070
170 665
-49 809
-2 127
118 729
-242
0
18
363
-2 696
-6 838
-9 153
107
-496
-3 462
-8 035
-11 886
-15 256
106 916
-7 034
10 989
-7 034
21 711
28 745
10 989
28 745
17 757
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Antolainauksen muutokset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
124
Konsernitase
VASTAAVAA
2014
2013
586 210
582 620
7 160
6 231
13 391
6 280
10 859
17 139
Aineelliset hyödykkeet
Maa-ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
40 619
223 835
238 859
20 902
1 157
9 476
534 847
40 567
222 664
233 341
21 671
1 159
7 767
527 169
Sijoitukset
Muut osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
Sijoitukset yhteensä
Pysyvät vastaavat yhteensä
36 571
184
1 217
37 972
586 210
37 009
251
1 054
38 313
582 620
2 967
184
308
2 475
4 162
177
371
3 614
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
64 351
2 862
1 555
1 307
72 801
3 225
1 926
1 299
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
39 778
1 276
21
617
637
38 502
19 979
241
2 020
16 262
40 415
3 402
39
568
2 795
37 013
21 416
265
2 653
12 679
Rahoitusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
0
0
416
416
Rahat ja pankkisaamiset
21 711
28 745
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
64 351
72 801
653 527
659 584
1000 euroa
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Muut toimeksiantojen varat
VASTAAVAA YHTEENSÄ
Kaupunginhallitus 31.3.2015
125
VASTATTAVAA
2014
2013
205 228
148 905
2 004
47 128
7 191
205 228
201 108
148 905
3 110
34 237
14 855
201 108
7 174
7 939
17 511
3 942
13 568
15 812
4 931
10 881
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
3 455
3 455
3 015
3 015
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen pääomat
3 335
2 570
363
402
4 560
3 678
463
419
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Ostovelat
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat
Siirtovelat
416 824
279 423
49 402
253 540
25 883
42
26 634
61 365
25 669
965
2 489
19 384
9 305
30 187
427 150
286 520
48 839
260 608
25 912
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
653 527
659 584
1000 euroa
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden ylijäämä
Oma pääoma yhteensä
VÄHEMMISTÖOSUUDET
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
Kaupunginhallitus 31.3.2015
24 644
67 148
23 876
768
1 283
19 770
18 927
27 167
126
4 Tilinpäätöksen liitetiedot
Kajaanin kaupungin liikelaitokset – Kajaanin kaupunginteatteri, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos,
Kajaanin Mamselli, Kajaanin Vesi ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos – on yhdistetty kaupungin
tuloslaskelmaan, rahoituslaskelmaan ja taseeseen rivi riviltä. Tilinpäätöksen liitetiedot sisältävät
kaupungin tiedot liikelaitoksineen, keskinäiset erät eliminoituina. Liikelaitosten erillistilinpäätökset on
esitetty kokonaisuudessaan luvussa 5.
Tilinpäätöksen liitetiedot on laadittu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuonna 2012 tarkistaman
kunnan tilinpäätöksen liitetietojen yleisohjeen mukaisesti. Tilinpäätöksen liitetietojen numerointi vastaa
yleisohjeen liitetietonumerointia.
4.1
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja –menetelmät sekä
jaksotusperiaatteet ja –menetelmät:
· Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen
hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin
saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun
poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen
laskentaperiaatteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman
mukaisten poistojen perusteet.
· Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan
todennäköiseen luovutushintaan.
· Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen varastotavaroiden viimeisen keskihinnan
mukaiseen hankinta-arvoon.
· Kajaanin kaupungilla ei ole rahoitusarvopapereita.
· Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on
merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi.
2. Tuloslaskelman ja taseen esitystavat ovat Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaiset.
3. Tilikauden tiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2013
tilinpäätökseen sisältyy satunnaista tuottoa 79,3 miljoonaa euroa, tämän erän johdosta
tilikausien 2013 ja 2014 tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Vertailuvuoden 2013 taseeseen,
tunnuslukuihin ja liitetietoihin on tehty vähäisiä teknisiä muutoksia, muutokset on huomioitu
myös tunnuslukulaskennassa.
4. Tilinpäätökseen ei sisälly aikaisempiin tilikausiin kohdistuvien tuottojen, kulujen eikä virheiden
korjauksia
5. Taseen yksittäiset erät eivät sisällä useisiin tase-eriin kuuluvia olennaisia eriä.
6. Tilinpäätökseen ei sisälly ulkomaanrahan määräisiä saamisia, velkoja tai muita sitoumuksia.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
127
4.2
Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kaupungin tytäryhteisöt: Kajaanin Elokuvakeskus
Oy, Kajaanin Teknologiakeskus Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus, Kiinteistö Oy
Kajaanin Pietari, Measurepolis Development Oy, Kajaanin Lämpö Oy ja Loiste Oy
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä:
Kainuun Sote –kuntayhtymä ja Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi.
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernisuhteessa olevat osakkuusyhteisöt: Kajaanin
Linja-autoasemakiinteistö Oy, Kainuun Voima Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie ja Kajaanin
Palvelutalosäätiö sekä Kainuun Etu Oy.
Konsernirakenteessa on vuoden 2014 aikana tapahtunut yksi muutos, Kajaanin kaupunki on
myynyt Kiinteistö Oy Kauppakulman osakkeet.
Konsernitilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien tilinpäätösten
yhdistelmänä. Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on
vähennetty. Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu nimellisarvo- eli
pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet on erotettu tytäryhteisöjen omasta pääomasta
omaksi eräkseen konsernitaseeseen. Poistot ovat tytäryhteisöjen tilinpäätöksissä suunnitelman
mukaisina, joten poisto-oikaisuja ei ole tehty.
Konserniyhteisöjen erillistilinpäätöksissä esittämät laskennalliset erät on peruutettu kaupungin
konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Osakkuusyhteisöjen tiedoista on yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä
osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta olennaisuuden
periaatetta noudattaen.
2. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus
Vuoden 2014 konsernitilinpäätös on vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2013
konsernitilinpäätöksen tietoihin on tehty joitakin pieniä teknisiä tarkennuksia.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
128
4.3
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
Liitetieto 8
Toimintatuotot tulolajeittain
ulkoiset tuotot, euroa
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Yhteensä
Konserni
2014
315 973 890
17 104 652
13 953 697
29 439 344
376 471 583
Kaupunki
2014
2013
169 470 511
16 023 934
11 828 181
3 094 421
200 417 047
29 498 393
5 439 680
4 898 380
8 996 844
48 833 296
2013
30 299 328
4 949 594
7 406 977
8 353 976
51 009 875
Kaupunki sis. liikelaitokset
Liitetieto 9
Verotulojen erittely
euroa
Tulovero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
Yhteensä
Kaupunki
2014
121 532 305
5 766 984
9 844 352
137 143 641
2013
121 013 761
5 201 047
9 045 916
135 260 724
Liitetieto 10
Valtionosuuksien erittely
euroa
Kaupunki
2014
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia)
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet
Valtionosuudet yhteensä
Liitetieto 11
Satunnaisten tuottojen ja kulujen
erittely
euroa
64 917 354
6 911 655
27 590 603
99 419 612
Konserni
2014
65 080 308
7 386 228
40 696 470
113 163 006
Kaupunki
2013
2014
Satunnaiset tuotot
E.ON osakkeiden myyntivoitto
Kajaanin kaupungin toisen asteen
koulutusliikelaitoksen liikelaitos
Satunnaiset tuotot yhteensä
2013
2013
76 677 496
0
0
0
2 689 055
79 366 551
Kaupunki sis. liikelaitokset
Kaupunginhallitus 31.3.2015
129
Liitetieto 12
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista
arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat:
Aineettomat hyödykkeet
Tietokoneohjelmistot
3 vuotta
Tasapoisto
Muut aineettomat oikeudet
5 vuotta
Tasapoisto
Muut pitkävaikutteiset menot
5 vuotta
Tasapoisto
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset
20-40 vuotta
Tasapoisto
Kiinteät rakenteet ja laitteet
15-30 vuotta
Tasapoisto
Koneet ja kalusto
3-5 vuotta
Tasapoisto
Muut aineelliset hyödykkeet, luonnonvarat
Käytön mukainen poisto
Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi.
Liitetieto 13
Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten
investointien vastaavuus
Kaupunki
2014
2013
Vuosina 2013-2017
Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot
Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno
9 880 400
17 337 000
11 903 400
20 460 400
Ero €
Ero %
-7 456 600
-43
-8 557 000
-42
Kaupunki sis. liikelaitokset
Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot poikkeavat vuosien 2013 – 2017 aikana 43 prosenttia.
Investointitaso pysyy pitkällä aikavälillä kohtuullisena vaikka vuosina 2015 – 2016 investoidaan yli 30
miljoonan euron arvosta.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
130
Liitetieto 14
Pakollisten varausten muutokset
euroa
Konserni
2014
Kaupunki:
Eläkevastuu 1.1. *)
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Eläkevastuu 31.12. *)
Muut pakolliset varaukset 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Muut pakolliset varaukset 31.12.
Kaupunki
2014
60 306
-60 306
0
-60 306
0
0
0
0
0
1 448 292
318 546
1 215 675
232 617
1 766 838
1 448 292
1 347 879
151 799
0
1 499 678
22 970
1 347 879
-22 970
1 347 879
218 340
17 116
-47 073
188 383
115 632
102 708
Kaatopaikan maisemointivaraus 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Kaatopaikan maisemointivaraus 31.12.
218 340
Kaupunki sis. liikelaitokset
*) Sisältää ns. vanhojen eläkkeiden eläkevastuun ja varhennetun eläkkeen eläkealeneman korvaukseksi myönnetyt eläkkeet.
Liitetieto 15
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
myyntivoitot ja -tappiot
euroa
2014
2013
2014
2013
Muut toimintatuotot/myyntivoitot
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Osakkeet
Muut hyödykkeet
Myyntivoitot yhteensä
537 266
48 180
0
0
585 446
86 703
537 266
48 180
86 703
Muut toimintakulut/myyntitappiot
Rakennukset
Maa- ja vesialueet
Koneet ja kalusto
Osakkeet
Myyntitappiot yhteensä
Konserni
Kaupunki
740 769
30 000
857 472
0
585 446
372 773
372 773
5 064
5 064
377 837
0
377 837
740 769
30 000
857 472
0
Kaupunki sis. liikelaitokset
Kaupunginhallitus 31.3.2015
2013
60 306
Varaus maakunnan alijäämän kattamiseen 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Kuntayhtymät:
Potilasvahinkovakuutusvaraus 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Potilasvahinkovakuutusvaraus 31.12.
2013
131
Liitetieto 16
Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely
euroa
Osinkotuotot muista yhteisöistä
Peruspääoman korot liikelaitoksilta
Peruspääoman korot kuntayhtymiltä
Korkotuotot sijoitetulle pääomalle muilta
Yhteensä
Kaupunki
2014
1 021 012
194 947
49 373
262 904
1 528 235
2013
3 850 842
383 641
93 894
284 813
4 613 190
Kaupunki sis. liikelaitokset
Kaupunginhallitus 31.3.2015
132
Kaupunginhallitus 31.3.2015
133
Kaupunginhallitus 31.3.2015
134
Liitetieto 25
Saamisten erittely
euroa
Saamiset tytäryhteisöiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
2014
Pitkäaikainen
Lyhytaikainen
2013
Pitkäaikainen
Lyhytaikainen
867 250
0
0
867 250
477 849
0
1 585 086
2 062 935
0
0
0
0
374 325
792 629
Saamiset kuntayhtymiltä,
joissa kaupunki on jäsenenä
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
0
0
0
848 338
5 573 130
6 421 468
0
0
0
0
537 185
1 763 872
2 301 057
Saamiset osakkuus- sekä muilta
omistusyhteysyhteisöiltä
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
0
0
0
10 202
Saamiset muilta
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
Saamiset yhteensä
0
0
0
21 611
39 075
3 107 900
2 525 913
10 202
21 278
418 304
21 611
337 238
0
358 515
4 864 039
0
1 543 922
1 990 868
8 398 829
2 564 988
2 474 773
529 960
6 112 633
1 225 765
16 893 434
2 564 988
9 227 929
Liitetieto 26
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Konserni
2014
Lyhytaikaiset
Siirtyvät korot
Saamiset Sote-ky:ltä:
ylijäämän palautus
VOK/Mamu Tulojäämät 2014
Kela 2014
Vesivoiman Vuokra Loiste
Energiamyyntijaksotus
Muut siirtosaamiset
Siirtosaamiset yhteensä
Kaupunki
2013
0
0
372 675
305 421
0
12 902 181
2 681 809
16 262 087
2014
0
8 440 907
4 237 899
12 678 806
2012
1 316 625
468 219
5 294 538
372 675
302 945
317 834
1 576 748
1 544 467
9 149 084
623 191
2 668 158
Kaupunki sis. liikelaitokset
Kaupunginhallitus 31.3.2015
135
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot
Liitetieto 28
Oman pääoman erittely
euroa
Konserni
Kaupunki
2014
2013
2014
2013
148 904 918
0
0
148 904 918
148 913 894
148 904 918
148 904 918
-8 976
148 904 918
148 904 918
148 904 918
Muut omat rahastot
Rahaston pääoma 1.1.
Siirto rahastoon
Siirto rahastosta
Rahaston pääoma 31.12.
3 110 071
70 000
-1 176 427
2 003 644
5 015 427
70 000
-1 975 356
3 110 071
1 399 231
2 351 723
-1 171 670
227 561
-952 492
1 399 231
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1.
Edellisten tilikausien lisäys
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12.
49 092 685
-1 964 233
47 128 452
25 941 393
6 461 088
34 237 483
75 444 790
-14 884 383
75 444 790
-14 884 383
7 191 309
14 855 203
5 207 472
90 329 173
205 228 323
201 107 675
229 784 742
225 748 939
Peruspääoma
Peruspääoma 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Peruspääoma 31.12.
Tilikauden yli/alijäämä
Oma pääoma yhteensä
Kaupunki sis. liikelaitokset
Liitetieto 30
Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät
pitkäaikaiset velat
euroa
Kaupunki
2014
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Lainat muilta luotonantajilta
Yhteensä
21 757 361,60
21 757 361,60
Kaupunki sis. liikelaitokset
Liitetieto 32
Pakolliset varaukset
euroa
Muut pakolliset varaukset
Eläkevaraus
Varaus maakunnan alijäämän kattamiseen
Potilasvahinkovakuutusmaksuvaraus
Muut pakolliset varaukset
Ympäristövastuut
Yhteensä
Konserni
2014
0
0
1 766 838
1 499 678
188 383
3 454 899
2013
Kaupunki
2014
2013
0
0
1 448 292
1 347 879
218 340
3 014 510
0
Kaupunki sis. liikelaitokset
Kaupunginhallitus 31.3.2015
136
Liitetieto 33
Vieras pääoma
euroa
2014
Pitkäaikainen
Velat tytäryhteisöille
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä
0
0
Velat kuntayhtymille, joissa
kaupunki on jäsenenä
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä
2013
Pitkäaikainen
Lyhytaikainen
271 149
0
49 600
320 749
0
75 854
75 854
Lyhytaikainen
398 812
0
0
398 812
0
857 796
10 392
99 089
967 278
47 236
163 189
13 000
81 215
257 404
0
0
0
0
0
0
0
0
0
7 273
319 408
326 682
Velat muille
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä
0
600
3 563 451
0
3 564 051
1 294 677
4 716 075
11 453 532
13 431 563
30 895 848
0
600
2 873 284
0
2 873 884
1 345 951
3 336 333
5 342 724
10 507 124
20 532 131
Vieras pääoma yhteensä
3 564 051
32 183 874
2 996 973
21 515 029
0
Velat osakkuus- sekä muille
omistusyhteysyhteisöille
Saadut ennakot
Ostovelat
Yhteensä
47 236
Kaupunki sis. liikelaitokset
Liitetieto 34
Tililimiitti
10 milj.euroa
Kaupunki
Luotollisen pankkitilin tililimiittiä käytössä 31.12.
Liitetieto 36
Muiden velkojen erittely
euroa
Muut velat
Liittymismaksut
Muut velat
Yhteensä
Konserni
2014
49 359 955
16 081 122
65 441 077
2014
2013
2 706 138,66
0,00
2013
48 838 713
18 926 731
67 765 444
Kaupunki
2014
3 563 451
8 757 786
12 321 236
2013
2 996 373
5 355 724
8 352 097
Kaupunki sis. liikelaitokset
Kaupunginhallitus 31.3.2015
137
Liitetieto 37
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Konserni
2014
Lyhytaikaiset
Korkojaksotukset
Lomapalkkajaksotus
Kainuun Soten ylijäämä
Muut siirtovelat
Siirtovelat yhteensä
573 849
21 562 049
2 935 162
5 116 375
30 187 435
Kaupunki
2013
1 180 070
21 358 466
0
4 628 719
27 167 255
2014
122 433
10 585 676
0
2 872 144
13 580 252
2013
156 262
10 420 262
0
11 815
10 588 339
Kaupunki sis. liikelaitokset
Kaupunginhallitus 31.3.2015
138
4.5
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Liitetieto 43
Vakuudet
euroa
Omasta puolesta annetut vakuudet
Sitoumusten vakuudeksi annetut
kiinnitykset
Sitoumusten vakuudeksi pantatut
arvopaperit
Muiden puolesta annetut vakuudet
Vakuudeksi annettu yrityskiinnitys
Vakuudet yhteensä
Liitetieto 44
Leasingvastuiden yhteismäärät
(arvonlisäveroineen), euroa
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
Konserni
2014
2013
125 293 560
125 293 560
201 347 292
201 347 292
757 500
832 500
327 398 352
327 473 352
Konserni
2014
3 847 618
5 206 806
9 054 424
2013
Kaupunki
2014
2013
Kaupunki
2014
3 729 898
5 192 027
8 921 925
1 152 289
1 498 415
2 650 704
2013
Kaupunki
2014
2013
1 004 345
1 228 435
2 232 779
Kaupunki sis. liikelaitokset
Liitetieto 45
Konserni
Vastuusitoumukset
euroa
2014
Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta
Tytäryhteisöt
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
Osakkuusyhteisöt
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
2013
65 638 652,89
42 386 914,11
59 805 052,89
41 760 987,42
9 101 664,79
309 705,87
9 101 664,79
905 267,75
9 101 664,79
309 705,87
9 101 664,79
905 267,75
Takaukset muiden puolesta
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
12 427 652,58
3 372 396,99
13 507 885,27
3 884 210,58
12 427 652,58
3 372 396,99
13 507 885,27
3 884 210,58
Takausvastuut yhteensä
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
21 529 317,37
3 682 102,86
22 609 550,06
4 789 478,33
87 167 970,26
46 069 016,97
92 032 858,07
46 550 465,75
Kaupunki sis. liikelaitokset
Kaupunginhallitus 31.3.2015
139
Liitetieto 46
Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista
Kaupunki
Kaupungin osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12.
Kaupungin osuus takauskeskuksen kattamattomista
takausvastuista 31.12.
Kaupungin mahdollista vastuuta kattava osuus
takauskeskuksen rahastosta 31.12.
2014
euroa
2013
euroa
172 804 043
0
0
165 468 669
0
0
119 472
110 972
2014
euroa
2013
euroa
687 796
4 704 199
635 996
5 248 274
Vakuustalletukset
Kaupunki
Lupien vakuudet (maa-aines-, ympäristö- ja rakennusluvat)
Urakoitsijoiden luovuttamat vakuudet ja pankkitalletukset
Liitetieto 47
Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt
euroa
Arvonlisäveron palautusvastuu
Sopimusvastuut
EU hankkeiden rahoitusosuuksien
palautusvastuut
Korkojohdannaissopimukset
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Sähköjohdannaissopimukset
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Muut vastuut
Konserni
2014
2013
Kaupunki
2014
2013
10 686 879
9 253 301
9 318 307
8 762 242
2 511 107
6 792 428
1 335 000
1 071 123
0
8 238 389
4 583 919
-5 425 642
57 612 000
-13 956 753
0
2 641 352
Palautuksena tai vähennyksenä käsitellyt arvonlisäverot uudisrakentamiseen ja perusparantamisen
hankintamenoista, joihin liittyy mahdollinen palautusvelvollisuus kiinteistöt myytäessä tai niiden
käyttötarkoituksen muuttuessa vähennykseen tai palautukseen oikeuttamattomaan tarkoitukseen
(ALV 120 §).
2
Kaupunginhallitus 31.3.2015
140
4.6
Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot
Liitetieto 48
HTV 31.12.
Kaupunki yhteensä
2014
2013
Kaupungin toimialat
Kaupunginhallitus
Sivistystoimiala
Ympäristötekninen toimiala
Kainuun pelastuslaitos
Tukityöllistäminen
Toimialat yhteensä
68,17
851,89
166,55
72,82
24,90
1 184,32
67,10
865,59
164,36
74,31
9,55
1 180,90
0,00
19,24
217,95
49,01
449,21
735,41
188,55
20,43
182,60
48,67
488,81
929,07
1 919,73
2 109,96
Liikelaitokset
Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos
Kajaanin Vesi -liikelaitos
Kajaanin Mamselli -liikelaitos
Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
Liikelaitokset yhteensä
Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä
Henkilöstötyövuosiin on laskettu toistaiseksi palkatut, määräaikaiset ja työllistetyt
Liitetieto 49
Henkilöstökulut
euroa
Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan
Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin
ja aineellisiin hyödykkeisiin
Yhteensä
Kaupunki
2014
2013
94 824 759,47
103 960 470,75
409 551,67
95 234 311,14
371 689,12
104 332 159,87
Kaupunki sis. liikelaitokset
Liitetieot 50
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastusyhteisö KPMG-julkisyhteisöt
Tilintarkastuspalkkiot
Tilintarkatajan lausunnot
Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät
Muut palkkiot
Palkkiot yhteensä
Kaupunki
2014
2013
37 855
2 636
0
88
40 578
34 367
25 640
60 007
Kaupunki sis. liikelaitokset
1
Kaupunginhallitus 31.3.2015
141
5 Eriytetyt tilinpäätökset
5.1. Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen
Liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen
Talousarvion toteutuminen
Sitovuustarkastelu
ulkoiset tuotot ja kulut
Kajaani ilman
Liikelaitokset
euroa
liikelaitoksia
yhteensä
Toimintatuotot
Myyntituotot
10 694
28 200
Maksutuotot
5 165
288
Tuet ja avustukset
2 385
3 885
Vuokratuotot
7 934
3 608
Muut toimintatuotot
1 474
189
Toimintatuotot yhteensä
27 652
36 171
Valmistus omaan käyttöön
Eliminoimaton
yhteensä
Kajaani ja
liikelaitokset
38 894
5 453
6 270
11 542
1 663
63 823
Eliminoinnit
yhteensä
Kajaani ja
liikelaitokset
Kokonaistarkastelu
eliminoitu
Kajaani ja
liikelaitokset
-9 396
-14
-1 372
-4 188
-21
-14 990
956
29 498
5 440
4 898
7 355
1 642
48 833
956
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakulut yhteensä
-58 166
-141 397
-8 135
-12 620
-2 279
-824
-223 422
-36 659
-9 924
-8 988
-59
-7 522
-312
-63 464
-94 825
-151 321
-17 122
-12 680
-9 801
-1 136
-286 885
Toimintakate
-194 813
-27 293
-223 062
137 144
63 776
0
35 644
137 144
99 420
0
0
137 144
99 420
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
4 804
2 758
-1 251
-135
6 175
1
19
-57
-907
-944
4 805
2 777
-1 309
-1 042
5 232
-827
0
889
62
4 805
1 950
-1 309
-153
5 294
Vuosikate
12 282
7 407
19 689
62
19 750
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Kertaluonteiset poistot
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
-9 236
-26
-9 262
-3 775
0
-3 775
-13 011
-26
-13 037
0
0
0
-13 011
-26
-13 037
-4 326
0
Verotulot
Valtionosuudet
9 160
249
1 372
4 186
22
14 990
#ARVO!
-94 825
-142 161
-16 873
-11 308
-5 615
-1 114
-271 897
-222 107
Satunnaiset tuotot ja kulut
Satunnaiset tuotot
4 326
Tilikauden tulos
7 346
3 632
10 978
-4 326
6 714
21
-2 100
17
-2 062
255
0
300
555
276
-2 100
317
-1 507
0
0
0
0
276
-2 100
317
-1 507
5 285
4 187
9 472
-4 326
5 207
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Rahastojen ja varausten muutos yhteensä
Tilikauden yli-/alijäämä
Kaupunginhallitus 31.3.2015
142
Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen
Sitovuustarkastelu
Talousarvion toteutuminen
1000 euroa
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta
Toiminnan ja investointien rahavirta
Kajaani ilman Liikelaitokset
liikelaitoksia
yhteensä
Eliminoimaton
yhteensä
Kajaani ja
liikelaitokset
Eliminoinnit
yhteensä
Kajaani ja
liikelaitokset
Kokonaistarkastelu
eliminoitu
Kajaani ja
liikelaitokset
12 282
4 326
-208
16 401
7 407
19 689
62
-4 326
19 751
0
-208
19 543
0
7 407
-208
19 481
-15 818
477
4 870
-10 471
-4 378
683
0
-3 695
-20 196
1 161
4 870
-14 166
4 264
4 264
-15 932
1 161
4 870
-9 901
5 930
3 712
5 316
4 264
9 642
0
-431
140
-291
-21 302
-21 302
555
-12 578
0
-12 023
-4 264
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Antolainauksen muutokset
-431
140
-291
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset
0
-11 851
2 706
-9 145
555
-727
18 596
18 423
555
-12 578
21 302
9 279
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
-3
1
-8 987
-2 322
-11 311
0
-8
-17 642
85
-17 565
-3
-7
-26 629
-2 237
-28 876
14 113
11 363
25 477
-3
-7
-12 516
9 127
-3 399
294
15 112
11 526
6 955
11 820
22 067
-11 820
-15 994
0
6 072
-14 818
4 571
-10 247
4 175
-6 072
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Vaikutus maksuvalmiuteen
Kaupunginhallitus 31.3.2015
-431
140
-291
143
Kaupunginhallitus 31.3.2015
144
Kaupunginhallitus 31.3.2015
145
Kaupunginhallitus 31.3.2015
146
Kaupunginhallitus 31.3.2015
147
Kaupunginhallitus 31.3.2015
148
Kaupunginhallitus 31.3.2015
149
Kaupunginhallitus 31.3.2015
150
Kaupunginhallitus 31.3.2015
151
Kaupunginhallitus 31.3.2015
152
Kaupunginhallitus 31.3.2015
153
Kaupunginhallitus 31.3.2015
154
Kaupunginhallitus 31.3.2015
155
Kaupunginhallitus 31.3.2015
156
Kaupunginhallitus 31.3.2015
157
Kaupunginhallitus 31.3.2015
158
Kaupunginhallitus 31.3.2015
159
Kaupunginhallitus 31.3.2015
160
Kaupunginhallitus 31.3.2015
161
Kaupunginhallitus 31.3.2015
162
Kaupunginhallitus 31.3.2015
163
Kaupunginhallitus 31.3.2015
164
Kaupunginhallitus 31.3.2015
165
Kaupunginhallitus 31.3.2015
166
Kaupunginhallitus 31.3.2015
167
Kaupunginhallitus 31.3.2015
168
Kaupunginhallitus 31.3.2015
169
Kaupunginhallitus 31.3.2015
170
Kaupunginhallitus 31.3.2015
171
Kaupunginhallitus 31.3.2015
172
Kaupunginhallitus 31.3.2015
173
Kaupunginhallitus 31.3.2015
174
Kaupunginhallitus 31.3.2015
175
Kaupunginhallitus 31.3.2015
176
Kaupunginhallitus 31.3.2015
177
Kaupunginhallitus 31.3.2015
178
Kaupunginhallitus 31.3.2015
179
Kaupunginhallitus 31.3.2015
180
Kaupunginhallitus 31.3.2015
181
Kaupunginhallitus 31.3.2015
182
Kaupunginhallitus 31.3.2015
183
Kaupunginhallitus 31.3.2015
184
Kaupunginhallitus 31.3.2015
185
Kaupunginhallitus 31.3.2015
186
Kaupunginhallitus 31.3.2015
187
Kaupunginhallitus 31.3.2015
188
Kaupunginhallitus 31.3.2015
189
Kaupunginhallitus 31.3.2015
190
Kaupunginhallitus 31.3.2015
191
Kaupunginhallitus 31.3.2015
192
Kaupunginhallitus 31.3.2015
193
Kaupunginhallitus 31.3.2015
194
Kaupunginhallitus 31.3.2015
195
Kaupunginhallitus 31.3.2015
196
Kaupunginhallitus 31.3.2015
197
Kaupunginhallitus 31.3.2015
198
Kaupunginhallitus 31.3.2015
199
Kaupunginhallitus 31.3.2015
200
Kaupunginhallitus 31.3.2015
201
Kaupunginhallitus 31.3.2015
202
Kaupunginhallitus 31.3.2015
203
Kaupunginhallitus 31.3.2015
204
Kaupunginhallitus 31.3.2015
205
Kaupunginhallitus 31.3.2015
206
Kaupunginhallitus 31.3.2015
207
Kaupunginhallitus 31.3.2015
208
Kaupunginhallitus 31.3.2015
209
Kaupunginhallitus 31.3.2015
210
Kaupunginhallitus 31.3.2015
211
Kaupunginhallitus 31.3.2015
212
Kaupunginhallitus 31.3.2015
213
Kaupunginhallitus 31.3.2015
214
Kaupunginhallitus 31.3.2015
215
Kaupunginhallitus 31.3.2015
216
Kaupunginhallitus 31.3.2015
217
Kaupunginhallitus 31.3.2015
218
Kaupunginhallitus 31.3.2015
219
Kaupunginhallitus 31.3.2015
220
Kaupunginhallitus 31.3.2015
221
Kaupunginhallitus 31.3.2015
222
Kaupunginhallitus 31.3.2015
223
Kaupunginhallitus 31.3.2015
224
Kaupunginhallitus 31.3.2015
225
Kaupunginhallitus 31.3.2015
226
Kaupunginhallitus 31.3.2015
227
Kaupunginhallitus 31.3.2015
228
Kaupunginhallitus 31.3.2015
229
Kaupunginhallitus 31.3.2015
230
Kaupunginhallitus 31.3.2015
231
Kaupunginhallitus 31.3.2015
232
Kaupunginhallitus 31.3.2015
233
Kaupunginhallitus 31.3.2015
234
Kaupunginhallitus 31.3.2015
235
Kaupunginhallitus 31.3.2015
236
Kaupunginhallitus 31.3.2015
237
Kaupunginhallitus 31.3.2015
238
Kaupunginhallitus 31.3.2015
239
Kaupunginhallitus 31.3.2015
240
Kaupunginhallitus 31.3.2015
241
Kaupunginhallitus 31.3.2015
242
Kaupunginhallitus 31.3.2015
243
Kaupunginhallitus 31.3.2015
244
Kaupunginhallitus 31.3.2015
245
Kaupunginhallitus 31.3.2015
246
Kaupunginhallitus 31.3.2015
247
Kaupunginhallitus 31.3.2015
248
Kaupunginhallitus 31.3.2015
249
Kaupunginhallitus 31.3.2015
250
Kaupunginhallitus 31.3.2015
251
Kaupunginhallitus 31.3.2015
252
Kaupunginhallitus 31.3.2015
253
Kaupunginhallitus 31.3.2015
254
Kaupunginhallitus 31.3.2015
255
5.2
Tytäryhtiöiden toimintakertomus- ja tilinpäätöstiedot
5.2.1
Kajaanin Elokuvakeskus Oy
Palvelun vaikuttavuus
Kajaanissa toimii elokuvateatteri.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Kuntalaiset voivat nauttia hyvistä elokuvista laadukkaassa ympäristössä.
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Varmistetaan elokuvapalvelujen tarjonta Kajaanissa.
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Toteutuma ja poikkeamien perustelut
Ei henkilöstöä
Ei ole ollenkaan.
5.2.2
Elokuvateatterin kävijämäärät vuosittain
2007
65 415
2008
64 548
2009
60 746
2010
76 468
2011
63 337
2012
80 900
2013
61 522
2014
55 771
55 771 katsojaa on vuonna 2014 nauttinut hyvistä elokuvista
laadukkaassa ympäristössä.
Toteutuma ja poikkeamien perustelut
Tavoite on toteutunut.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kajaanin Teknologiakeskus Oy
Palvelun vaikuttavuus
Teknologiakeskuksen merkittävin tavoite on vuokrausaste. Vuokrausasteen pitäminen korkealla edellyttää
paljon toimenpiteitä, kuten vuokrattavien tilojen pitämisen kysynnän mukaisina ja hyväkuntoisina. Myös vuokrausta tukeva infra on oltava kunnossa, esim. kokoustilat, ruokala, lämmitetyt autopaikat yms. Nykyiset vuokralaiset on myös huomioitava yksilöittäen. Erityisen tärkeä tässä toiminnassa
on joustava ja ystävällinen palvelu.
Tämä tarkoittaa Teknologiakeskuksen
henkilöstöä, kiinteistönhoitoa, ruokalapalveluita, vartiointia, kaupungin
palveluita yms. Tavoitteisiin eli vuokrausasteen korottamiseen pyrittäessä
tarkastelun alla on koko toiminta. Tavoitteita asetetaan talon sisällä koko
ajan. Vuoden 2014 tavoitteena on
saada vuokrausaste nousemaan yli
kannattavuusrajan, joka on 92 %.
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Tyytyväinen motivoitunut henkilöstö
saa asioita hyvin aikaiseksi.
Mittarit
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Tilivuonna tiloja kunnostettiin merkittävästi edellisvuotta ja
hieman budjetoitua enemmän. Kunnostustöiden ansiosta
tiloja onnistuttiin vuokraamaan suhteellisen hyvin. Mm.
kaikki kaupungilta tilivuoden aikana siirtyneen Linnankatu
6A:n tilat saatiin vuokrattua.
Palvelun parantamiseen on jatkossakin pyrittävä kiinnittämään huomiota. Yhtenä parannettavana asiana on lumitöiden suorittamisen nopeus.
Vuokrausaste vuodenvaihteessa oli 93,2 %.
Henkilöstö 3 htv
Asiakastyytyväisyys
Työyhteisön toimivuus
Kehityskeskustelut käyty
3
Vaatii koko ajan kyllä paljon työtä.
Täytyy huolehtia, ettei sokaistuta.
Käydään jatkuvasti.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Toteuma ja poikkeamien perustelut
256
5.2.3
Measurepolis Development Oy
Palvelun vaikuttavuus
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kainuulaisten toimijoiden tehokkaampi integroituminen kansalliseen ja kansainväliseen kehitystoimintaan
Vuonna 2014 on saatu Tekes-rahoitus aidosti kansainväliselle vesialan kehityshankkeelle nimeltään Water-M. Tässä
elokuussa 2014 aloitetussa EU:n ITEA 2 -klusteriin kuuluvassa projektissa Measurepolis toimii Suomen kansallisena
koordinaattorina.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Tuotannollisten ja taloudellisten syiden takia pidetyt ytneuvottelut ja viestintäpäällikön lomauttaminen toistaiseksi
on pysäyttänyt tämän sektorin kehittämisen kokonaan.
Mittari: kv-hankkeiden lisääntyminen
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Yhtiön palveluiden tuotteistaminen,
jalostaminen ja kaupallistaminen
Mittari: selkeä palvelutuotteiden luettelo
ja hinnasto v. 2014 aikana
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
Omistuspohjan tarkastelu ja tarvittaessa sen laajentaminen
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Omistuspohjan tarkastelu liittyy Measurepoliksen uuden
strategian kehittämiseen, joka etenee yhtiön hallituksen
johdolla vuoden 2015 aikana.
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Johtamisjärjestelmän kehittämine
Mittarit
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Vuosien 2013 ja 2014 aikana on siirrytty uuteen MS Outlook
365 -pilvipalveluohjelmistoon, joka on auttanut henkilöstön
sisäisen yhteistyön parantamisessa. Myös omaa laskentatointa on kehitetty ja raportointirytmiä tihennetty, jolloin
talouden ennustettavuus on parantunut.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Henkilöstö 7,2 htv
Asiakastyytyväisyys (1–4) 4
Työyhteisön toimivuus (1–4) 3
Kehityskeskustelut käyty 100 %
4,0 (2 x vanhempainvapaat ja 1 x osaeläke)
Ei ole mitattu.
Toimitusjohtajan oma arvio on 2-3.
Yt-neuvottelujen yhteydessä jokseenkin 100 %
Mittari: selvitys ja tulokset yhtiön omistajuusstrategian mahdollisesta muutoksesta
Mittari: toiminnan raportoinnin ja ennustettavuuden kehittyminen ja sitä kautta
ohjattavuuden paraneminen
5.2.4
Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari
Palvelun vaikuttavuus
Kiinteistöjen ylläpitoon tehtävät satsaukset. Peruskorjattujen asuntojen
määrä kasvaa.
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Asiakastyytyväisyyskysely tekeminen
ja sille määritellään tavoite taso.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kankurintie 2 peruskorjaus on valmistunut 11.7.2015.
Peruskorjauksessa on edetty suunnitelmien mukaisesti.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Asiakastyytyväisyyskysely on tehty suunnitelmien mukaisesti marras-joulukuussa 2014. Tavoitteena oli yli 4
asteikolla (1–5). Toteutunut arvosana oli kyselyssä 3,68.
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Toteuma ja poikkeamien perustelut
Tehdään kehitystyötä järjestelmiin.
ATK-järjestelmiä on kehitetty.
Ei erillistä mittaria.
Henkilöstön aikaansannoskyky
Työterveyshuollon kanssa laaditaan
uusi työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jossa mukana
yhtiön työsuojelutoimikunta.
Mittarit
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Työterveyshuollon kanssa on edetty työterveyshuollon
toimintasuunnitelman mukaisesti.
Henkilöstö 26 htv
Asiakastyytyväisyys (1–4) 3,6
Kehityskeskustelut käyty 0 %
25
3,68
0, kehityskeskustelut käydään vuoden 2015 lopussa ja vuoden
2016 alussa
Kaupunginhallitus 31.3.2015
Toteuma ja poikkeamien perustelut
257
5.2.5
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Palvelun vaikuttavuus
KAMK tuottaa toiminta-alueelle sen
tarvitsemaa osaamista, osaajia ja TKItoimintaa. KAMK on opetuksessa ja
ohjauksessa Suomen kolmen parhaan
joukossa. Palvelu- ja TKI-toiminnassaan
KAMK on haluttu ja laadukas yhteistyökumppani.
KAMK tekee aktiivista verkostomaista
yhteistyötä valittujen kansallisten ja
kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Koulutustoiminnan kehittäminen
- moduuli-OPS-rakenteeseen siirtyminen jatkuu
- poikkialaisen opetuksen organisointi
- opettajien resursoinnin ja kokonaisarviointijärjestelmän kehittäminen
- Aikopan ja tutkintoon johtavan koulutuksen yhteistyön syventäminen
TKI-toiminnan kehittäminen
- alueen kehittämistarpeiden pohjalta
uusien hankkeiden suunnittelu, toteuttaminen ja toiminnan edelleen
kehittäminen
- verkostoituminen omien tavoitteiden
ja strategioiden suuntaisesti–
poikkialaiset hankkeet, erityisesti
CEMISin ja strategiapohjaisen yhteistyön syventäminen valittujen kumppaneiden kanssa.
Kaupunginhallitus 31.3.2015
Toteuma ja poikkeamien perustelut
KAMK on osallistunut aktiivisesti CEMISin toimintaan tuottaen sen muille toimijoille niiden tarvitsemia palveluita. Osaamisalueilla on solmittu yhteistyösopimuksia alueen yritysten
ja organisaatioiden kanssa. KAMK:n ulkopuolinen rahoitus
TKI-toiminnassa on erittäin hyvää tasoa, mikä kertoo hyvästä
kumppanuudesta ja oikeasta TKI-profiloitumisesta. Ulkopuolinen yritysrahoitus ei jakaudu tasaisesti osaamisalueiden
kesken -> kehitettävä, perusteltava ja etsittävä oikeat hankekohteet. Tutkintoja saatiin ennätysmäärä 394 (tavoite
320), ylempi amk-tutkintoja 35 (tavoite 36) ja opetuksen
laatu on pysynyt erinomaisella tasolla (osittain tai samaa
mieltä opetuksen hyvästä tasosta 86,2 %, tavoite 80 %).
Osana CEMIS:tä KAMK on rakentanut kansallista ja kansainvälistä T&K-yhteistyöverkostoaan. Yhteistyö kansainvälisen
strategisen verkon kanssa käynnistyi yhteisellä seminaarilla
Kajaanissa, opettaja- ja asiantuntijavaihdoin. TKI-toiminnassa
valitut kumppanit Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja
Lapin maakunnista ovat aktiivisesti mukana. Ylä-Savo on
nähtävä mahdollisuutena. Diak tuo sosionomi-koulutusta
Kajaaniin, toisen ryhmän rekrytointi käynnistyi. Metropolia
amk:n kanssa sovittiin rtg- ja bioanalyytikkokoulutusten
käynnistymisestä 2015.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
KAMK:n opetussuunnitelmat ovat rakenteeltaan moduuliOPSeja. Opetussuunnitelmien ja työnsuunnittelun siirtymistä
Peppi-järjestelmään valmisteltiin, jotta mm. poikkialaisen
opetuksen organisointi ja opetushenkilöstön työnsuunnittelun kokonaisvaltaisempi tarkastelu tehostuvat. Perehdyttiin
kokonaisarviointijärjestelmiin siirtyneiden amkien ja Oulun
yliopiston toimintaohjeisiin ja sovittiin arviointijärjestelmän
kehittämisen aikataulusta KAMK:ssa. Avoimen ammattikorkeakoulun opintojen suorittamisen ohjeistus päivitettiin ja
avoimen väylän opiskelijoita integroitiin tutkintokoulutuksiin.
KAMK on jatkuvasti vahvistanut rooliaan CEMIS:ssä (CEMISkoordinaatio, teknologian kaupallistaminen, laitekehitys ja
kansainvälisen yhteistyön kehittäminen). Aktiviteettimatkailun hankekanta oli painoaloista suurin. TKI-toimintaan osallistuvien opettajien ja muun henkilöstön määrä on kasvanut
ja toimintaa on integroitu edelleen osaamisalueille.
KAMK:n poikkialaisten hankkeiden määrä kasvoi, ja painoalat
ovat mukana CEMIS-ohjelmakauden suunnittelussa. TKI:n
ulkopuolinen rahoitus tulee osittain alueen ulkopuolelta,
alueen rahoituksessa on haasteita, koska yritysten rahoituskyky on heikentynyt. Painoaloilla käynnistyi yhteisiä alueen
välittäjäorganisaatioiden toteuttamia hankkeita ja alueen
yritysten määrä on kasvanut (tutkinnon jälkeen yrittäjinä
aloittaneet)
258
Opiskelijat kehittämistoiminnassa
- tekemällä oppimiseen liittyvien pelisääntöjen avaaminen, toimintaohjeiden ja pedagogisen ajattelun kirkastaminen
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus
KAMK on opetuksessa ja ohjauksessa
Suomen kolmen parhaan joukossa.
Palvelu- ja TKI-toiminnassaan KAMK on
haluttu ja laadukas yhteistyökumppani
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Henkilöstöllä on strategisten tavoitteiden saavuttamiseen vaadittava osaaminen (tiedot, taidot ja työkyky).
KAMK:lla on osaava, tavoitteellinen ja
uudistumiskykyinen henkilöstö. Työ
KAMK:ssa on merkityksellistä, hallittua
sekä yhteisöllistä.
Toteutettiin ensimmäisen kerran poikkialainen Tekevä amk
-moduuli. Palaute on ollut pääosin hyvä. Opiskelijoiden
innovaatiotoimintaa ja yrittäjävalmiuksia on vahvistettu työpaja-, kerho- ja aktivointitilaisuuksilla. Poikkialaisten projektien määrä on kasvanut, tiimiopettajuus lisääntynyt myös
englannin kielisissä koulutuksissa.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
TKI-toiminnan volyymi on säilynyt hyvällä tasolla 21,0 %
KAMK:n kokonaisrahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus kohdentuu tavoitteiden mukaisesti painoaloihin. Tutkintoja saatiin ennätysmäärä 394 (tavoite 320), ylempi amk-tutkintoja
35 (tavoite 36) ja opetuksen laatu on pysynyt erinomaisella
tasolla (osittain tai samaa mieltä opetuksen hyvästä tasosta
86,2 %, tavoite 80 %).
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kehitys- ja ryhmäkehityskeskusteluja käytiin sovitusti osaamisalueilla ja yksiköissä. Järjestettiin KAMKin henkilöstölle
yhteisiä koulutuspäiviä tiimiopettajuuden edistämiseksi ja
tekevä amk -toimintamallin eteenpäin viemiseksi.
Arviointi: KAMK’20 strategian toimenpiteiden toteutuminen, palautteet ja arvioinnit.
Mittarit: strategiset mittarit ja OKM:n
asettamat tulosmittarit.
Mittarit
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Henkilöstö 190 htv
Opiskelijoiden tyytyväisyys (osittain/ täysin
tyytyväinen %) ≥ 80 % opetuksen, ohjauksen ja harjoittelun ohjauksen laatuun
AIKOPAn asiakastyytyväisyys (1–5) ≥ 4
Työyhteisön toimivuus (1–4) 3,2
191,3
Kehityskeskustelut käyty 100 %
74, kaikkien määräaikaisten kanssa ei käyty kehityskeskusteluja,
ainoastaan > 1 v. työsopimuksella olevien kanssa
Koulutuksen vetovoima: ensisijaiset hakijat/aloituspaikka 3,0
Keskeyttämisaste 8,0
Suoritetut tutkinnot 320 + 36 = 356
(AMK-tutk. + ylempi AMK-tutk.)
Painoaloihin kohdistuvien hankkeiden
osuus hankekannasta 60 % euroista
Opintopisteet t&k-hankkeissa/läsnä olevat
tutkinto-opiskelijat 15
Opintojen eteneminen: 55 op suorittaneiden osuus 58 %
Ulkopuolinen TK-rahoitus (rahoitusmalliin
hyväksyttävä) 18 %
Avoin AMK 800 op
Kaupunginhallitus 31.3.2015
86,2
4,27
3,30
3,3
7,8
394 + 35 = 429
62 %
10,9
61,7 %
21 %
1 191
259
5.2.6
Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus
Palvelun vaikuttavuus
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kiinteistön ylläpito ja huolto asianmukaisessa kunnossa
Kiinteistön huolto- ja kunnossapitotyöt tehdään ajallaan
Henkilöstön aikaansaannoskyky
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Yhtiöllä ei omaa henkilökuntaa
Yhtiön hallinnon ja huollon päivystyksen on hoitanut Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin henkilökunta ja huollon päivätehtävät on ostettu Lassila & Tikanoja Oyj:ltä.
5.2.7
Loiste konserni
Palvelun vaikuttavuus
Investoinnit sähköverkkoon
Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
Sähkönjakelun varmuus
(KAH=keskeytyksistä asiakkaille aiheutunut haitta)
Mittarit
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Kaikkia suunniteltuja investointeja ei toteutettu.
Toteuma ja poikkeamien perustelut
Muutamista verkkoalueella olleista suurhäiriöistä huolimatta keskeytyksestä aiheutunut haitta pysyi matalana.
Investoinnit sähköverkkoon 14,7 milj.
euroa
Sähkönjakelun varmuus 62,5 euroa/
asiakas
12,0
Kaupunginhallitus 31.3.2015
Toteuma ja poikkeamien perustelut
49,3
260
Kaupunginhallitus 31.3.2015
261