Kainuun Moottorikerho ry Timo Roininen

Kainuun Moottorikerho ry
Timo Roininen
SANTAMÄKI MAASTORADAT –HANKE
Diaarinro:736 / 3570 - 2009
TIIVISTELMÄ
Kainuun moottorikerholla oli ollut jo kolmekymmentä vuotta ajoharjoittelupaikka Kajaanin
Matimäessä. Radalla ajettiin vuosien saatossa mm. useita SM-tason motocross kilpailuja.
Asutuksen laajetessa tuli eteen kartoittaa uutta toimintapaikkaa. Toimintapaikkaa haettiin
laajasti Kajaanin ympäriltä ja lopulta päädyttiin Santamäen monttualueeseen Kivimäessä.
Aluetta puolsi muut vastaavat harrastusmuodot, sekä pitkäaikainen sijoituspaikka. Hankkeen
tavoitteena oli ensisijaisesti säilyttää monimuotoinen harrastustoimintamahdollisuus
Kajaanissa, sekä samalla nostaa tasoa kilpailujen läpiviemiseen paikkakunnalla. Eri lajien
puitteissa. Alue saatiin hankkeen puitteissa valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä.
4. RAPORTTI
4.1. Hankkeen tavoitteet
a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 – 2013
Toimintalinja: Leader
Toimenpide 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut
Oulujärvi Leaderin kehittämisohjelma
Painopiste: Sujuva arki viihtyisässä ympäristössä
b. Hankkeen tavoitteet (tavoitteet, joihin juuri tämä hanke pyrki)
Hankkeella tavoiteltiin monimuotoisen harrastustoiminnan ylläpitämistä, toiminnan
laajentumista, sekä erilaisten tapahtumien järjestäytynyttä tuottamista, joiden kautta tuodaan
matkailuelinkeinoa kuntaan.
4.2. Hankkeen toteutus
c. Toimenpiteet
Hankkeella oli kaksi osa-aluetta. Ratojen rakentaminen, sekä toimitilojen rakentaminen.
Hanke oli tarkoitus aloittaa kesällä 2010 yhteistyössä Kajaanin ammattikoulun
maarakennuslinjan kanssa. Kuitenkin keväällä selvisi, että yhteistyö ei aikataulullisesti
onnistunut, joten aloitus venähti radan osalta vuodella. Asialla oli sinänsä hyvä puoli, sillä
alkusuunnitelmissa oli rakennuksiin suunniteltu vain ajanottotorni, sekä huoltorakennus.
Syksyllä saatiin hankittua UPM:n paperitehtaalta kaksikerroksinen parakkirakennus, johon
saadaan jatkossa laajennettua monimuotoiset toimitilat. Samalla saatiin alueelle vesikäyttöiset
pesu/WC -tilat. Rakennus pystytettiin vielä ennen lumia ja se jäi hautumaan lopullista
tilaratkaisua odottaen.. Rakennus myytiin tarjousten perusteella ja kerho onnistui saamaan
rakennuksen itselle. Rakennuksen kustannukseksi tuli 5900€, sis. ALV 23%. Hankintahinnan
lisäksi tulee tietysti siirto ja purku / kasauskulut, joihin tarjousten perusteella valittiin
rakennus Niska Oy. Siirto ja kasaustyö tuli kustantamaan noin 8000€ pohjien tekojen kanssa.
Rakennus siirrettiin vielä marraskuun aikana Kivimäkeen.
Huoltolarakennuksesta purettiin paikanpäällä ilmastointiputket ja muut LVI-toiminnot.
Rakennukseen oli liitetty myös isot tikkaat, jotka saatiin irrotettua ehjänä myöhempää käyttöä
varten. Rakennus oli myös täynnä käytössä olleita pukukaappeja. Kaapit sisältyivätkin
kauppaan ja niitä on ollut hyvä markkinoida eteenpäin. Osa niistä jää kerholle omaan käyttöön
rakennuksen peseytymistiloihin.
Rakennus Niska laittoi talon täysin osiksi ja palasiksi. Ensin lähti katto neljään osaan, minkä
jälkeen rakennelma paloiteltiin kahdeksaan kappaleeseen. Samanaikaisesti Santamäen päässä
Mularin Pekan kaivinkone teki pohjia rakennukselle. Niinpä elementit päästiinkin asentamaan
suoraan paikoilleen omille sijoilleen. Nopeasti homma lopulta kävikin. Rekka rallin jälkeen
rakennus olikin parin päivän aikana pystyssä.
Rakennuksen paikalle hankkiminen toi täysin uuden ilmeen koko rata-alueelle. Ratapohjan
suunnitelmaa muutettiin hieman ja nyt ajoja pääsee katsomaan suoraan terassilta. Alue myös
tiivistyi selkeäksi ja nyt varikko ja rata erottuvat omiksi osikseen. Rakennelmat jäivätkin
omalle kukkulalle talvehtimaan ja odottamaan kevään sulattavaa aurinkoa.
huoltola pohja-ala 9,5 x 14m
Tehdasalueelta löytyi myös vanhoja, mutta uudehkoja kuljetin aihioita, josta muutama
siirrettiin myöhemmin paikalle jatkokäyttöä varten. Hallin rungot saatiin neuvoteltua
ilmaiseksi ja niistä koituisi vain siirtokustannukset.
Pesuhalli aihio 4 x 14m
Havaintomalli rakennuksen suunnitelmasta
Pikkujoulujen alla vielä kerittiin ennen talvea tekemään takametsään laavun. Laavu onkin
ollut kovassa käytössä ja toiminut oivana kokoontumispaikkana.
Offroad pojat touhuilivat laavun kimpussa.
Huhtikuun aikana, kun lumet pikkuhiljaa alkoivatkin sulaa, päästiin touhuamaan rakennuksen
kimppuun. Ensitöiksemme sähköyhtiö kutsuttiin paikalle liittämään rakennukseen virta.
Siinäpä samassa yhtiö halusikin vetää paikalle uudet linjat ja sehän meille passasi. Uusi linja
saatiin yhdessä suunniteltua uutta reittiä ja nyt se ei tule koskaan olemaan haitalla
tulevaisuuden ratamalleja varten eikä myöskään muun toiminnan edessä. Huhtikuun aikana
asenneltiin myös portaita ja raivattiin sisätiloja.
Offroad -jaoston avulla saatiin yläkertaan sisäänkäynti. Pikkaraisen Sampo piti huolen että ne tulevat pysymään
myös jälkipolville.
Toukokuun aikana kerho haki ensimäistä maksatusta. Maksatuksien kautta saatiin kesän
budjetti kasattua kokoon. Kesäksi nostettiin myös kaupungin lupaamaa välirahoitus.
Rakennuskauden 2011 budjetti oli suurin kokonaisuus yhteensä koko projektissa. Kauden
budjetti oli noin 95 000€, mikä koostui radan tekotöistä, sekä murskauksesta. Konetyöt teki
Konepalvelu Mulari ja murskauksen Kainuun Sora Paltamosta. Alkuperäinen tavoite hiekan
määrässä hieman pieneni kun konekustannuksia jouduttiin ostamaan enemmän.
Toukokuussa saatiin muutamia tärkeitä asioita hoidettua. Kuun aikana saimme kytkettyä
rakennukseen sähkön. Sähkötöihin osallistui oppilastyötä Empowerin kautta.
Kohta tulee virtaa…
Seuraavana etapissa olikin veden suunnittelu. Sotkamon Porakaivo ilmoitti tulostansa jo
toukokuussa, kun olivat matkalla eteläisen Suomen työmaille. Eräänä kauniina kevätpäivänä
pora-auto tulikin paikalle ja tärskäytti reiän maahan. Kuulemma noin 45m piti porata ja vettä
tulee reilusti! Tämäkin meni hieman suunniteltua paremmin..
Porakaivo tehtiin heti rakennuksen viereen, jotta vesiputken veto olisi yksinkertainen. Sotkamon porakaivo teki työt
edulliseen sponsorihintaan.
Kauden 2011 todellinen radan rakentaminen alkoi juhannuksen jälkeen. Kevään ja kesän
aikana käytiin kovasti suunnitelmia läpi niin radan, kuin rakennustenkin osalta. Tuntui, että
ideat vain paranevat ja jalostuvat sitä mukaan kun hanke meni eteenpäin. Suunnitelmat
varsinkin radan osalta saivat käänteitä hieman uudistuneen rataprofiilin myötä. Muoto ja
pituus näyttää nyt hyvältä SM-kisoja silmällä pitäen.
Uudistunut profiili motocross radasta.
Mularin Pekka pääsi irtautumaan muista töistä ja homma aloitettiinkin rinteiden muotoilulla.
Paljon kuulemma on alueella kiviä ja ihan illallakin huomaa, kun on päivän niitä kopissa
kaivellut.. 
Ehkä se kaikkein kovin homma oli pohjien perkkuu.
Pari viikkoa pohjatöitä tehtiin ennen Kainuun Soran murskan paikalle saapumista. Murskalla
tehtiin hieman muotoja poikki rinteeseen ja kolmen eri ottopaikan johdosta saatiin kolme uutta
luonnonmuotoista hyppyriäkin. Kokonaismäärällisesti saimme tehtyä vajaa 14 000tn hiekkaa,
mikä on tavoitteellinen 10 000 kuutiota. Sen verran urheilumiehiä oli Soran Heikkisen Jukka,
että antoi lainaan dumpperia. Kalustolla saatiin liikuteltua hyvin tavaraa. Koko hankkeessa
käytettiin myös paljon hyväksi muita talkoo koneita ja kuljettajia. Näiden arvoksi tuli
kokonaisuudessaan yli 20 000€.
Hiekkaa valmistellaan Kainuun Soran murskan toimesta.
Tuttu näky kesällä 2011
Syyskuu ajettiin kiivaalla tahdilla hankkimaamme asfalttia ja puskukone levitti sitä. Oli kyllä
aikamoinen tuuri tuossa materiaalissa, että sattui samalla tontilla seisomaan sellaiset varat.
Olihan asfaltit odottaneet meitä ilmeisesti jo 80 –luvulta saakka. Eli tarkoituksensa tuollakin.
Lastausta…
Ja Purkua…
Syyskauden työ oli pääpiirteittäin hyvin samankaltaista. Taisi kaivinkonekuskikin tuumata
jossain vaiheessa, että ”nyt kyllä rupiaa kivet riittämään”. Onneksi sillä oli pari välityötä
käytävänä, että sai huilattua loppuvuotta varten.
Puskukonetasausta. Tarkkuustyöstä vastasi Juha Näyhä Fin-Terpuusta
Lokakuussa se sitten koitti kohokohta, kun osalle rataa saatiin hiekat levitettyä. Lokakuun 15.
pv päästiin ajamaan koeajot uudella crossiradalla. Paikalla oli oikein lehdistöäkin ja kaikkia
hieman jännitti uuden profiilin vinkeet. Päivän ajon jälkeen hämmästyksemme uuteen
hiekkapintaan ei juuri uria tullut. Vaikka pintakerros oli tuore ja irtonainen, pysyi se hyvin
paikallaan. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että montun hiekkapitoisuudessa on myös pieni osa
savea. Ainakin näin vanhat maansiirtomiehet ovat kertoneet, ”kun eihän tuo ennen muinoon
Kivimäen sepeli viitostielle käynyt savipitosuutesa takia.”
Pojilla oli ilmeisesti hyvinkin hauskaa, Ville näytti mallia..
Onnistuneen testipäivän jälkeen olo oli huojentunut, kun periaatteessa aika kiivas tahti on
rakennuksessa ollut koko kesän ajan ja iso etappi oltiin kuljettu. Kun kuvia purimme koneelle
päivän jälkeen, ymmärsimme vasta silloin, kuinka iso alue oikeasti on kyseessä. Tietona on
ollut, että aina iso kenttä hämää, mutta kuitenkin se taas pääsi yllättämään..
Matinmäkeen verrattuna lähtösuorakin on huomattavasti isompi. Kuvassa Peetu Aalto seuraa Ville Reuteria.
Kesän aikana rakennusryhmä hioi vielä viimeisiä talon toimintoja ja tilaratkaisuja. Väliseiniä
päästiin myös tekemään. Rakennuksen todelliset työt jätettiin kesälle 2012. UPM-Kajaanin
tehtaalta saadut tunnelirungot siirrtetiin paikalle. Lavetilla tuotiin neljä kappaletta noin
7metriä pitkiä rautakehikoita. Näistä saamme rakennettua talolle 14 metriä pitkän terassi,
mikä kestää isältä pojalle. Toinen tunneliaihio jätettiin jemmaan ja siitä voidaan
tulevaisuudessa tehdä vaikkapa varasto.
Tämä kuva antaa näkökulmaa. Etummainen pyörä (Valtteri Haataja) on saavuttamassa radan ensimmäisen
kolmanneksen. Takana tuleva pyörä (Peetu Aalto) on aika kauuuukana..
Tässä valmistuu lähdönjakoaitio. Maita hyödynnettiin ”klubin -hyppyrille”. Paikasta muodostui kuitenkin lopulta
katsomo ja kioskimyyntialue.
Pitkän syksyn johdosta töitä kyettiin jatkamaan aina joulukuun puoleen väliin saakka. Lumi
kuitenkin tuli lopulta maahan ja rata-alue jätettiin nukkumaan talveksi karhun unta.
Keväällä hanke taas heräsi henkiin uutta tarmoa rinta täynnä. Tavoitteena rakennuskaudelle
2012 oli hankeen sulkeminen.
Kesä – heinäkuun aikana saatiin motocross rata pääpiirteittäin valmiiksi ja testiajot, sekä
harjoitukset saatiin hyvään vauhtiin. Motocrossrata oli enää lähtöpuomin asennusta vaille
hankkeen osalta valmis. Rata-alue tulee toki tarvitsemaan vuosia eteenpäin maisemointi työtä,
mutta sehän oli selvä, että työtä riittää usealle vuodelle tulevaisuuteen kun tähän hommaan
ryhdyttiin.
Lasten rata saa muotoja…
Oheisesta kuvasta puuttuu noin 12 000i-m3 kokoinen asfalttikasa mikä on ajettu radan pohjarakenteisiin.
Radassa on muotoja moneen suuntaan. Määrätyissä paikoissa vesi seisoo ”sopivasti” mikä helpottaa kastelua.
Talon osalta kesän aikana saatiin työt perusvalmiusasteelle. Alkukesän aikaan kaivettiin
jätevesijärjestelmät ja työmiehet ovat naulailleet seiniä ja yhdistelleet viemäröintiä.
Ajoneuvojen pesupaikkakin on valua vaille valmiina käyttöön.
Vielä pinnalla…
ja sovitettuna….
Yleisesti ottaen hanke oli jo pitkällä, mutta pientä laittoa jäi vielä useammaksi työpäiväksi.
Hankkeen talkookertymät olivat täyttyneet tässä vaiheessa hyvin. Ratojen osalta talkoo
kertymä on täynnä osuuden ollen tällä hetkellä 111 % tavoite: 18 040€, toteutuma: 20 045€.
Rakennuksissa kertymä on reilut 65 % tavoite: 8 000€, toteutuma; 5 240€, eli kolmannes oli
vielä täyttymättä. Talkootuntien osalta näytti että hanke tulisi olemaan täynnä tämän vuoden
puolella.
Tästä huolimatta työmaakokouksessamme 21.8.2012 päätimme, että haetaan hankkeelle
vuoden jatko. Tämä antaisi tekijöillemme työn turvallisen ja johdonmukaisen etenemisen
hankkeessa. Näkemyksemme on myös tehdä tehtävät huolellisesti ja tekemistä oli sen verran
paljon jäljellä, että riski rakennuksen rakennusvalvonnan käyttöönotto hyväksyttämisestä olisi
voinut venähtää vuoden vaihteen yli.
Kesällä 2012 mittailtiin hieman ääniä rata-alueella. Hyvältä näytti. Koeajajina toimivat Valtteri Haataja ja A-O
Kurkinen. Hämäläisen Janne Kajaanin kaupungilta piti huolen kurista.
Aikataulu ei sinällään hankkeessa pettänyt, sillä työskentely alueella alkoikin vuoden
alkuperäisestä ajankohdasta jäljessä. Tämä johtui kesällä 2010 Kajaanin Ammattiopiston
vetäytyessä urakasta. Eli se varavuosi käytettiin heti alkuun ennen koko työn aloittamista.
Tässä vaiheessa hankkeen elämää vihdoin saimme myös tahtomme läpi valtakunnalliseen
mediaan, kun hankkeestamme kirjoitettiin pieni juttu OffRoad Pro – lehteen alkukesästä!
Keväällä 2013 lumien sulaessa päästiin jatkamaan touhujen kimpussa. Ennen lumien
sulamista oli keritty sopia Ylä-Kainuun kelkkailijat ry:n ja kanssa talvella 2014 tulevasta SM
osakilpailusta. Tämä hieman lisäsi aktivoitumista porukassa, taas rupeaisi touhut jylläämään.
Ajoharjoittelu oli kovassa vauhdissa koko alueella ja rakentamista jatkettiin. Ensitöikseen
laitettiin toimitalon huonejärjestys kuosiin ja samalla alkoi hyvää vauhtia valmistua
seinäpintoja. Peltityö Tolonen kävi laittamassa ilmastointi laitteistoja ja muut pojat hakkasivat
nauloja ja maalasivat seiniä. Ratoja viimeisteltiin koko kesän ajan ja pikkuhiljaa alue rupesi
hahmottumaa ja ratakin asettui paikoilleen lähtöpuomeineen. Reittejä vielä vähän lopussa
muuteltiin, jolloin saatiin uusi hieno katselupaikka ja kioskikoppi, aivan radan viereen.
Jotenkin alkoi ympäristö näyttää, että tässähän tämä on aina ollut.
L’ähtöf ff
Lähtöpuomin asennus on yllättävän tarkkaa puuhaa. Huomioon pitää ottaa 40n kuljettajan lähteminen yhtä aikaa
ensimmäiseen kurviin. Asennushommissa mukana Janne Pulkkinen, Petri Mustikkamaa, Anssi Kemppainen, Simo
Karppinen ja Ville Reuter. kuva Joonas Helppi.
Valtteri ja Jouni Haataja, sekä Ville Reuter tasasivat uuden katsomoalueen kioskin terassin pohjia. Jaana Haataja
odotti koska saisi kutsua pojat kahville. Kuva Joonas Helppi.
Syksyn sateiden tullen vielä valettiin pesupaikka varikon viereen ja ammattikoulun pojatkin
kävivät tekemässä putkitöitä. Vuoden ehdottomasti kovin haaste oli käytännössä rahan
loppuminen ja lisäsponsoreita haettiin kiivaasti koko ajan. Jotain saatiin kokoon rahallisesti ja
iso osa tuotteista saatiin ilmaiseksi. Muutaman vuoden kestänyt hanke alkoi näkyä tekijöissä.
Innostus ei luonnollisesti enää tässä vaiheessa urakkaa ole ihan samalla tasolla kuin silloin
kauan aikaa sitten joskus kun kiviä potkittiin iltaisin. Mutta niin siitä vain selvittiin.
Kokonaisuudessaan hankkeen läpiviemistä rasitti resurssien kokoon saaminen. Työtä haalittiin
suunnitelmassa huomattavasti enemmän, kuin sitä oli alun perin laskettu. Hankala on
havainnoida kuinka suuri maanrakennusurakka hanke loppujen lopuksi olikaan.
Harrastuskerhon puitteissa tehtävänä oli muokata 10 hehtaarin maa-alue täysin ja viimeistellä
vajaata 300 neliötä taloa. Verrokkina voisi pitää vaikka uuden hiihtoladun tekemistä
toimitiloineen hiihtoseuran puitteissa, tai vaikka pienen jalkapallokentän tekemistä
katsomoineen.
Syksyllä 2013 vietettiin tuote-esittelypäivää
Talven ja kevään 2014 aikana oli vielä tiedossa töitä talolla syksyn tarkastuksessa esiin
tulleiden puutteiden korjaamiseen. Näistä suurimpana oli talon sähköt. Entiset sähköt jotka
olivat olleet paperitehtaalla käytössä eivät enää käyneet uuteen paikkaan säännösten mukaan.
Tästäpä matkan piti jatkua vain eteenpäin ja ei muuta kuin uudestaan kumppanikierrokselle.
Sähkötarvikkeita saatiin onneksi lahjoituksena Eltutek Oy:lta ja kerhosta löytyi myös osaavia
ammattilaisia. Tätä kirjoittaessa on nyt sitten viimeinen silaus tehty virallisiin sähköihinkin.
Rakennustarvikkeita ja maaleja loppurutistukseen saatiin Vesikatto palvelu Kemppaiselta,
sekä Kainuun Pintakäsittelyltä. Peltityö Tolonen kävi asentamassa ilmanvaihtolaitteita
loppuun. Ennen huhtikuun 2014 loppua saatiin Kajaanin kaupungin rakennusvalvonnalta
talolle hyväksyntä.
Talon alakerran pohjakuva lopullisessa muodossa 3D mallina
Kemppaisen Anssi valvoo Mähösen Erkin työsuoritusta maalin sekoittamisesta.
A-O ja Kusti Kemppainen asensivat levyjä. Kemppaisen Jaakko siisti massalla…
Helpin Joonas ja Kemppaisen Anssi asensivat turvaverkkoja. Sakari Lämsä teki sähkötöitä.
Työmäärän, vastusten ja rahan vuoksi toimitaloa ei saatu ihan täysin hipisteltyä valmiiksi.
Loppusilausta jäi vielä odottamaan iso suihkutila ja sauna. Pientä maalaustakin jäi vielä
yläkerran kokoontumistilaan. Tarvikkeet on valmiina paikalla ja ne asennetaan heti ilmojen
lämmettyä.
Talkootöitä jäi maksatuksien yli noin 4 000€:n arvosta. Tämän lisäksi useat merkkaamattomat
tunnit, sekä hankkeen jälkeen tehdyt työt. Unohtamatta jo vuonna 2007 alkanutta
suunnittelutyötä johon on mennyt kuluneiden vuosien aikana satoja työtunteja.
Alakerran käytävä odottaa käyttäjiä
Talon yhteyteen tuleva näyttävä terassi tuo tulevaisuudessa loistavat edellytykset VIP- toiminnalle.
Toiselle puolelle katsottuna löytyy laaja ja radanläheinen katselualue, kioskin kera.
Mitä saatiin hankkeessa enemmän kuin oli alun perin budjetoitu?
Rata. Ehdottomasti alue on enemmän viimeistelty kuin oli tarkoitus koko hankkeen aikana.
Paikalle kehtaa tuoda jo ulkopuolisiakin. Tulevaisuuden laajennusmahdollisuudet ovat
äärettömät ja varmasti viiden vuoden päästä taso on noussut entisestäänkin. Radan pinnoite oli
parempi kuin osattiin odottaa. Hiekka sitoo itsensä hyvin paikalleen ja mitä märempi se on,
niin sitä enemmän siinä on pitoja. Ajokausi piteni edelliseen paikkaan verrattuna noin 2kk /
vuosi. Keväällä aloitusta ei haittaa routa ja syksyllä kosteus ei ole ongelma.
Talo. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli tarkoitus tehdä ajanottotorni pohja-alaltaan n. 25m2.
Tämän lisäksi suunnitelmissa oli jonkinmoinen pesupaikka. Nyt saatiin kuitenkin pohjaalaltaan n.150m3 kaksikerroksinen talo, jossa on vesivessat ja peseytymismahdollisuus.
Varastotila moninkertaistui ja yläkerran kokoontumistilassa päästään järjestämään vaikka
koulutuksia tai mitä tahansa muuta toimintaa. Toimitalo antaa paikalle huomattavasti
enemmän käyttöarvoa monentyyppiselle toiminnalle.
Kaikki kunnossa. Paikat odottavat vain käyttäjiä ja monipuolisia tapahtumia. Kilpaa pääsee
nyt ajamaan niin motocrossia, kuin moottorikelkkakisojen puitteissa. Offroad kilpailutkin ovat
mahdollisia ja ajoivathan pojat jo kesällä 2012 pienimuotoisen kilpailun. Yhteistyö Kainuun
Prikaatin kanssa on lähtenyt hyvin liikenteeseen, kun heidän alueellaan saatiin myös ajaa tuota
maastoautojen suunnistustapahtumaa. Tapahtumien järjestämistä kun ajatellaan, niin
monipuolisuudessa löytyy. Oman yli 50 hehtaarin alueen lisäksi on mahdollisuus
tapauskohtaisesti laajentaa reittejä jokaiseen ilmansuuntaan.
Tietyt lajitapahtumat vetävät nykyään paljon väkeä puoleensa ja ovat näin ollen erittäin
tuottavia kerhoille, kuin myös kunnalle matkailun puitteissa. Laskennallisesti on jo osoitettu
talven 2014 kilpailulla, että yksipäiväinen kilpailu tuo kaupunkiin vähintään 25 000€:n
liikevaihdon. Ja tähän on laskettu minimi yöpymisen ja ruokailun kustannukset n. 80€ / hlö.
Talven 2014 kelkkakilpailujen 130 kilpailijaa ja ajoneuvoyhdistelmää mahtuivat hyvin varikolle. Tilaakin jäi vielä
käyttämättä, joten jatkossa on hyvä järjestää mitä vain.
Tämä tarkoittaa suhteellisen lyhyttä takaisinmaksuaikaa hankkeelle kunnallisessa
näkökulmassa. Toki tuohon takaisinmaksuaikaan pitää laskea paikallinen harrastaminen.
Keskiverto harrastaja käy ajamassa noin 2 kertaa viikossa. Ajokausi uudella alueella on n.
8kk. Tämä tekee pyöreästi 50 - 60 ajokertaa vuodessa. Jokaiseen ajokertaan täytyy hankkia
bensaa, sekä huoltaa pyörää. Minimissää harrastaja joutuu hankkimaan ajokertaan liittyä
tarpeita noin 20€:n edestä. Tästä saadaan pyöristettynä noin 1 100€:a / keskivertoharrastaja /
vuosi. Keskivertoharrastajien määrän ollessa nykyisellään n. 50 henkilöä niin tämä tarkoittaa
yli 50 000€:a liikevaihtoa kunnallisesti.
Tähän vielä lisätään varaosahankinnat, varustehankinnat ja tietenkin, ne kilpaharrastaja joiden
panostus on aivan toisenlainen. Tämän laskentaopin kautta voimme sanoa että alue tuo
kuntaan vuosittain vähintään 75 000 – 100 000€:n liikevaihdon pelkästään muuttuvilla
kuluilla.
Tästä näkökulmasta johtuen kuntien pitäisi olla hankkeissa mukana enemmän omalla
panostuksellaan. Hankkeiden toteutukset ovat huomattavasti edullisempia harrastetoiminnan
kautta vietynä, kuin kunnallisena rakentamisena. Takaisinmaksu on yleensä aina taattu joka
tapauksessa. Siinäpä on kaikille harrastajille ja päättäjille vähän mietittävää.
d. Aikataulu
1.1.2010 – 31.12.2013
e. Resurssit
Hankkeessa toimi pääsääntöisesti talkoovoima joka tuli kerholta itseltä. Alihankkijoina
urakassa oli Konepalvelu Mulari kaivinkonetöissä, sekä Kainuun Sora Oy hiekan tekemisessä.
Hankkeen vastuussa oli kerhon puheenjohtaja Timo Roininen. Hankkeen rahallinen budjetti
oli n. 153 366€. Hankeen kustannuksien alku rahoitettiin Leaderilta haetulla
ennakkomaksulla, sekä kaupungilta saadulla 60 000€:n välirahoituksella. Välirahoitus
palautettiin osissa maksatuksien toteutuessa. Budjetti ylittyi työperustaisena, sekä
tuotevastineina noin 30 000€. Hankkeessa oli projektitoimikunta ja kokoontumiset pidettiin
paikanpäällä.
f. Toteutuksen organisaatio
Kainuun moottorikerho ry.
g. Kustannukset ja rahoitus
Hankkeen hyväksytty kokonaiskustannus: 178 406,66€
1. Muut rakennukset. Leader tuki 31 869,52€. Yksityisen rahan osuus 7175,17€, talkoon
osuus 6103,79€
2. Muu rakentaminen. Leader tuki 75 174,48€. Yksityisen rahan osuus 13 282,70€, talkoon
osuus 18 040,00€
h. Raportointi ja seuranta (kokoukset, ohjausryhmän työskentely)
Hankkeesta on raportoitu rahoittajalle maksatuksien yhteydessä. Hankeen etenemisestä on
tiedotettu paikallisille ja valtakunnallisille välineille.
Hankkeen projektiryhmä on koostunut yhdistyksen johtokunnasta. Hanketta on käyty läpi
tasaisesti sen edetessä.
i. Toteutusoletukset ja riskit
Hankkeen haasteina oli työmäärä olemassa oleviin resursseihin verraten. Myös rahankäytön
niukkuus aiheutti toiminnan haasteita. Riski hankkeen epäonnistumisesta oli kuitenkin
minimaalinen, sillä harrastajat tarvitsivat kyseisenlaista paikkaa kipeästi.
4.3. Yhteistyökumppanit
Hankkeen yhteistyökumppanit rakentuivat rahoittajien osuudesta. Yhdistys sai kerättyä
omanrahan osuuden suurimmaksi osaksi hanketuella. Kajaanin kaupunki toimi
välirahoituksen antajana ja se auttoi kiivaimman maanrakennuskauden yli.
Ilman näin suurta kumppaniverkostoa ei hanke olisi ollut mahdollinen. Suuri kiitos kuuluu
kaikille mukana olijoille. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua nyt tehty työ varmasti
lämmittää, kun takalaavulla käydään tarinoimassa projektin läpivientiä makkaran merkeissä.
Hankkeessa olivat mukana seuraavat tahot:
 Oulujärvi Leader ry
 Kajaanin kaupunki
 Kainuun Pultti
 Kainuun Pintakäsittely
 Liikennekoulu Redigo
 Comasul
 Kajaanin Tila-autot
 Kuljetuspalvelu Kurkinen
 Suokone
 Puuilo
 K-Market Paltamo
 Ranch
 Kuljetus Mikko Moilanen
 Kaukoset
 Konepalvelu Mulari
 Kainuun Sora
 Motomaxi, Kajaani
 Peltityö Tolonen
 Kainuun Konepiste
 Rakennusmittapelti
 Vesikattopalvelu Kemppainen
 Autopalvelu Hyvärinen
 Autokorjaamo Karppinen & Åman
 Teräsasennus Mankinen
 Sotkamon Porakaivo
 LVI-Aitta
 Kajaanin Ammattiopisto
 Fin-Terpuu
 Eltutec
 Kajaanin Romu
 Vianor Kajaani
 SEKÄ LUKUISAT JÄSENET JA KERHON ULKOPUOLISET YKSITYIS JA
YRITYSTAHOT
RAHALLISEN
TAI
SUUREN
TYÖPANOSTUKSEN
ANTANEET YKSITYISHENKILÖT
4.4. Hankkeen tulokset ja vaikutukset
Hankkeen tavoitteissa onnistuttiin paremmin kuin oli alun perin tarkoitettu. Hankkeen
vaikutukset näkyvät paremmin aktivoituneessa harrastajaryhmässä. Uusia jäseniä on tullut
niin maastoautojen, kuin moottoripyörienkin puolelta. Vastikään on myös suunniteltu uusia
harrastajaryhmiä. Mönkijäharrastajat ovat tulossa mukaan ja kesällä 2014 on tarkoitus alkaa
rakentamaan heille alueella kiertävää rataa. Ratapohja toimii samalla talvisin järjestettävässä
kelkkakilpailussa. Radio-ohjattavien autojen harrastajat ovat olleet yhteydessä ja paikka
mahdolliselle radalle on jo suunniteltu. Lajit käyvät yhteen eri tapahtumien järjestämisessä
oheistoimintana.
Kainuun Prikaatin yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Yhdistys on saanut käyttöön heidän
alueitaan ja myös Prikaati harjoittelee toisinaan harrastealueella. Kivimäkeen syksyllä 2012
valmistunut ajoharjoittelurata antaa vakautta koko alueen harrastustoiminnalle. Vuonna 2007
visioitu ”Kivimäen moottoriradat” näyttävät toteutuvan ja tulokset tulevat näkymään
seuraavan kymmenen vuoden aikana moninkertaisesti.
Aikoinaan visioitu ratajako näytti kuitenkin toteutuvan. Kaikki on jo paikallaan ja kehittyvät
omaan tahtiin.
5. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET
Kajaanissa 28.4.2014
Timo Roininen