1. No category

TAIDEYHDISTYKSEN TOIMIHENKILÖT 2015
Johtokunta
Riitta Pellinen
Markku Nurmi
Tarja Mölsä
Riitta Ojalainen
Paula Juuti
Päivi Lipponen
Airi Havia
Pauliina Rouhiainen
Pirkko Tuomainen
Leena Tahvanainen
Muut
Helena Kosonen
Helka Viitakangas
Taitotalo
puheenjohtaja, tiedottaja
varapuheenjohtaja
sihteeri
rahastonhoitaja
jäsenkirjuri
leikekirjanhoitaja
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
0407153249
0451259825
0400584277
0400684413
0400991965
0503059241
0400204134
0407537420
0407548840
0503568474
toiminnantarkastaja
toiminnantarkastaja
[email protected]
TAIDEYHDISTYS PÄHKINÄNKUORESSA
Perustamisvuosi:
Jäseniä:
Jäsenistö:
Logo:
Toimipaikka:
1982, rek. vuosi 1984, rek. nro 140668, LY-tunnus 1445156-6
1.1.2015 249, joista kunniajäseniä on 5
taiteen tuottajia ja kuluttajia sekä kannattajajäseniä
suunnittelija Lauri Sarasmaa
Taitotalo, kirkonkylän vanha koulutalo Vennonmäellä, näyttelytilat,
omat toimitilat, kokoontumistilat, savi- ja kivenhiontapajat
Osoite:
Metsäkouluntie 3, 56100 Ruokolahti
Kalusto:
lista- ja paspisleikkurit, kivenhiontakoneita, grafiikan prässi,
lasihiontakone, dreija, vannepuristin, keramiikka- ja rakupolttouuni,
öljyvärimaalauksen kehysnaulain, valokuvastudiovarusteet,
tietokone, dataheitin, pesukone, kahviperkolaattori ja astiasto
Taideteokset:
taidekokoelmassa n.150 taideteosta, koulujen opetustaulukokoelmassa
yli 300 kuvataulua
Tilit:
Etelä-Karjalan Osuuspankki FI49 5402 1520 0297 87,
stipendirahasto E-KOP FI62 5402 1561 9009 61
Jäsenmaksu:
10 euroa, alle 18-v. 5 euroa
Yhdistyksen kotisivut: http://www.ruokolahdentaideyhdistys.fi (päivitys [email protected])
Taitotalon kotisivut: http://www.taitotalo-ruokolahti.fi (päivitys [email protected] )
Sähköpostiosoite:
[email protected]
JÄSENLEHTI 2015
Työryhmä Riitta Pellinen, Paula Juuti, Pirkko Tuomainen ja Tarja Mölsä
Kuvittaja Maija-Liisa Virtanen,
Valokuvat Markku Nurmi
vko 12/2015
POSTIA PEEJIILTA
jotka etsivät väistötiloja. Peruskoululaiset eivät
taloa tarvitse, mutta kansalaisopisto kääntyy ehkä
puoleemme tilatarpeineen. Sopu antaa sijaa.
Aika ajoin mietin, mitä yhdistys antaa rivijäsenilleen, kaikille niille yli kahdelle sadalle.
Lohduttaudun sillä, että kaikki eivät kaipaa
aktiivista taideharrastusta, vaan heille riittää
valmiista taideteoksista nauttiminen ja toiminnan
tukeminen. Hyvä näin. Pyrimme pitämään kuvataiteen puolia lasten ja aikuisten arjessa. On onni
käsitellä savea, sekoittaa värejä, piirtää, nähdä
maailma kameran objektiivin läpi tai katsoa taideteosta, joka koskettaa sielua! Olemme johdattamassa ihmisiä kuvataiteen äärelle ja uskomme
elinikäiseen oppimiseen.
Kädessäsi on vuoden 2015 ainoa Taidetiedote.
Kun pidät sen tallessa, siitä on helppo tarkistaa
tapahtumien kulku! Toki toiminta elää ja sen
vuoksi voit päivittää tietojasi Ruokolahden taideyhdistyksen uusilta kotisivuilta. Kotisivuista on
juttu toisaalla tässä lehdessä.
Vuosi uutena puheenjohtajana uuden johtokunnan
kanssa on takana. Talvi 2014 oli vähäluminen,
kesä helteinen ja marjasadoltaan ihan hyvä.
Taide-elämä oli aktiivista ja Taitotalo toimintaa
tulvillaan. Olen tyytyväinen.
Ideoimme tuoreita tapahtumia ja vanhat hyviksi
havaitut toteutettiin. Muistat kai rakukurssin,
lasten kesäkurssin, Taitavat kädet – myyntinäyttelyn kirpputoreineen, Suvi-illan sävelet,
Ruokolahti-markkinat valokuvineen, vuosinäyttelyn, ravintolapäivän, Taitotalon joulun,
itsenäisyyspäivän juhlavalaistuksen ja retken
Edvard Munchin näyttelyyn? Olithan mukana?
Itse olen iloinnut kaikista näistä, mutta vielä on
mainitsematta yhdistyksemme hieno, uusi
toimintasektori - syksyllä toimintansa aloittanut
kamerakerho. Sen myötä yhdistykseemme on
liittynyt valokuvauksen harrastajia ja Taitotalo on
saanut uusia käyttäjiä alakertaan perustettuun
valokuvastudioon.
Talo on ottanut suojiinsa myös musiikkikoululaiset tämän vuoden alusta. Kun surullisen
kohtalon kokenut koulukeskus elää viimeistä
kauttaan, avaamme Taitotalon ovet mahdollisesti
muillekin tilaa tarvitseville kulttuuriharrastajille,
Suomen kulttuurirahasto teetti poikkeuksellisen
laajan kyselytutkimuksen vuonna 2013 ja kartoitti
suomalaisten suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin.
Kulttuuri kiinnostaa suomalaisia ikään, asuinpaikkaan ja tuloluokkaan katsomatta.
Suosituimpia kulttuuritapahtumia ovat elokuvat,
museot ja teatteri. Niiden perässä tulee taidenäyttelyssä käynti. Noin neljäsosa kansasta
ilmoittaa käyneensä taidenäyttelyssä viimeisen
kuukauden aikana ja viimeisen kahden vuoden
aikana näyttelyvierailun on tehnyt kutakuinkin
joka toinen. Näyttelyssä ei ole koskaan käynyt
13 % aikuisista.
Taiteen tehtävä on tuoda viihdytystä ja lohtua
arkeen. Näin ajattelee 83 prosenttia suomalaisista.
Enemmistö kaipaa taiteelta esteettisiä kokemuksia, ihmisten yhdistämistä ja hyvinvoinnin edistämistä.
Yhdistyksemme järjestää säännöllisesti näyttelyreissuja (elokuussa kulttuuriretken Hämeenlinnaan!), mutta taide-elämykset löytyvät läheltäkin. Omassa kirjastossamme, Imatran kulttuurikeskuksessa ja taidemuseolla on jatkuvasti näyttelyitä eikä Lappeenrantakaan ole kaukana. Taitotalon näyttelyissä vieraileminen on varmasti jäsenistölle itsestäänselvyys.
Kesän uutuutena yhdistyksemme jäsenillä on
mahdollisuus osallistua Taideyhdistys Raakku
ry:n kanssa järjestettävään yhteisnäyttelyyn Simpeleen vihreällä koululla. Toivotan yhteistyöllemme nuoren rautjärveläisen yhdistyksen kanssa
suurta menestystä! Menestys riippuu myös meistä.
Riitta Pellinen, pj
JASENET TEKEVAT YHDISTYKSEN
JÄSENMAKSUT
Yhdistyksen jäsenmaksu vuodelle 2015 on 10 euroa yli 18-vuotiailta
ja 5 euroa sen alle olevilta.
Tämän lehden mukana on jäsenmaksukuitti.
Toivomme saavamme maksusuorituksen 15.4.2015 mennessä tilillemme:
E-KOP FI49 5402 1520 0297 87.
Jos maksaja on eri kuin jäsen, ilmoita viestikentässä jäsennimi.
JÄSENOIKEUDET
Jäsenyys oikeuttaa saamaan jäsenedut matkoista, kursseista ja
koulutuksesta sekä Taitotalon käytöstä. Kannattaa myös kysyä jäsenyyden
kautta saatavia alennuksia alan liikkeistä.
Lisäksi jäsenet saavat vuosittain jäsenlehden ja mahdollisuuden
olla mukana toimivassa yhdistyksessä.
OSOITTEEN MUUTOS
Jos osoitteesi muuttuu, ilmoitathan siitä jäsenkirjurille:
[email protected].
Uuden jäsenen tulisi ehdottomasti ilmoittaa maksun yhteydessä myös
osoitteensa.
JÄSENMÄÄRÄ
Viime vuoden aikana Taideyhdistykseen liittyi 29 uutta jäsentä. Toivotamme kaikki uudet jäsenet tervetulleiksi yhdistykseen. Yhdistyksestä poistettiin maksamattomien jäsenmaksujen (kahdelta vuodelta) takia 11.
Muutosten jälkeen yhdistyksen jäsenmäärä on vuoden 2015 alussa 249.
TAITOTALO
Yhdistyksellä on Taitotalon käyttösopimus 30.6.2019 saakka.
Yhdistyksen jäsenenä sinulla on mahdollisuus käyttää Taitotaloa jäsenhintaan erilaisia tapahtumia varten esim. oma taidenäyttely. Taitotalolla on
hyvät toimitilat myös muihin tilaisuuksiin kuten ristiäiset, syntymäpäivät,
kokoukset ja kurssit.
Tilaisuuksista yhdistys perii maksun talon ylläpito- ja tapahtumien järjestelykulujen takia. Taitotalon hinnaston näet yhdistyksen nettisivuilta Tilanvaraus sivulta: http://www.ruokolahdentaideyhdistys.fi/?page_id=3622.
Tilavarausten yhteyshenkilöt:
 yksityistilaisuudet, Pirkko Tuomainen p. 0407548840
 näyttelyt, Airi Havia p. 0400204134
 muut tilaisuudet, Riitta Pellinen p. 0407153249 tai
Tarja Mölsä p. 0400584277
INTERNET
Yhdistyksen uusi nettiosoite on http://www.ruokolahdentaideyhdistys.fi/
FACEBOOK
Yhdistys on liittynyt facebookiin.
https://www.facebook.com/ruokolahdentaideyhdistys
TAPAHTUMAKALENTERI 2015
vko 12
Taidetiedote 2015
30.3.
Vuosikokous
3.-5.6.
Lasten kesätaidekurssi
14. - 29.6.
Yhteisnäyttely Rautjärven opistotalolla Raakku ry:n kanssa
avajaiset 14.6.
22.6. - 9.8.
Kesänmyyntinäyttely
23.7.
Suvi-illan sävelet
7. - 9.8.
Retki Hämeenlinnaan (Sibeliuksen juhlavuosi)
16.8. - 6.9.
Raimo Lunilan taidenäyttely
19.10.
Ideointipäivä: suunnitellaan ravintolapäivää
syksy
Näyttelymatka (seuraa yhdistyksen nettisivuja)
21.11.
Ravintolapäivä
29.11.
Taitotalon joulu ja jouluikkuna avautuu
6.12.
Juhlavalaistus
RUOKOLAHDEN TAIDEYHDISTYS RY
uusien sääntöjen määräämä
VUOSIKOKOUS
TAITOTALOLLA MA 30.3.2015 KLO 18
Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa.
Johtokunta
Kotisivut uudistuneet
Usean vuoden haaveilu Ruokolahden taideyhdistyksen nettisivujen päivityksestä on vihdoinkin
toteutunut. Kiitos tästä kuuluu Nurmen Markun
aktiiviselle ryhmän vetäjän otteelle ja Viitakankaan Jarkon ammattitaidolle. Yhdistyksellä on
ollut kotisivut vuosia http://www.taitotaloruokolahti.fi/ osoitteessa Paavo Mölsän ansiokkaasti ylläpitämänä, mutta hän oli ilmoittanut
haluavansa luopua tehtävästä. Siksipä päädyttiin
uusimaan vähän sivujen teknistä pohjaa ja ulkoasua niin, että sivuja on mahdollisimman helppo
selata millä laitteella tahansa älypuhelimesta
tietokoneeseen.
Muitakin perusteluja päivitykselle todettiin tarpeelliseksi. Kun johtokunta päätyi viime vuonna
toimittamaan Taidetiedotteen vain kerran vuodessa, havaittiin ongelmaksi vuoden mittaan tiedottaminen tapahtumista, joista ei vielä tiedotetta
laadittaessa ollut tarkempaa tietoa esim. syksyn
retkikohde, tai tiedotteessa ilmoitetun retkikohteen muuttumisesta tai tapahtuman peruuntumisesta. Lisäksi havaittiin, että ajan myötä lehdestä
luetut tiedot unohdettiin ja tietoja kyseltiin milloin mistäkin. Lehdet olivat menneet lehtikeräykseen tai piilottelemaan juuri silloin kuin niitä tietojen tarkistamiseksi olisi tarvinnut. Nyt sivuilta
voi varmistaa muistikuviaan vaivattomasti mistä
ja milloin vain.
Uusien sivujen tulo ei tarkoita monelle jäsenelle
tärkeän paperisen Taidetiedotteen pois jäämistä.
Nettisivuilla täydennetään, nopeutetaan ja tehostetaan tiedon välittämistä. Epäilijöitä kannustan
kokeilemaan uusia välineitä pelotta.
Sivuston yhdistyksen toimintaa koskevaa sisältöä
vähän laajennettiin. Yhteystietojen lisäksi sivuilla on nyt tietoa Jäsenille sisältäen voimassa olevan mm. toimintasuunnitelmamme. Tapahtumista löytyvät tarkemmat tiedot sovituista tapahtumista ajankohtineen ja lisätietoineen. Nettinäyttelyssä voivat yhdistyksen jäsenet esittää töitään
ja kertoa taustoista. Galleriassa kerrotaan kuvin
vuoden mittaa toteutuneista tapahtumista. Ajankohtaista sivu on varattu yhdistyksen jäsenten
väliseen keskusteluun, voit esimerkiksi välittää
tiedon mielenkiintoisesta näyttelystä tai muusta
tapahtumasta. Jäseneksi liittyminen on tehty
mahdolliseksi myös sivujen kautta Liity jäseneksi sivulla. Halutessasi varata Taitotalon tiloja
käyttöösi voit hoitaa sen Tilan varaus sivulta.
Taidelainaamosta löydät lisätietoa omalta sivultaan ja Linkeistä löytyvät yhteystiedot yhdistyksen Facebook’iin, Taitotalon ja tärkeimpien yhteistyökumppaneiden sivuille.
KLIKKAA siis rohkeasti
www.ruokolahdentaideyhdistys.fi, sieltä löydät
ajantasaista tietoa yhdistyksen toiminnasta.
Tulevaisuutta ja taidetta
Viime kesän taideleiri ”2000-luvun lapset”
sujui aurinkoisissa merkeissä 4. - 6.6.2014.
Minä, kahdeksantoista lasta sekä apuopettajat
saimme nauttia aurinkoisista keleistä Taitotalolla. Kuten nimestä saattaa päätellä, teemana oli tulevaisuus, olihan kurssin ikähaarukka
syntynyt eri vuosituhannella kuin minä tai suurin osa Taidetiedotteen lukijoista! Kurssi alkoi
kirjaveistosten tekemisellä, käytimme vanhoja
kierrätyskeskukseen hylättyjä kirjoja taiteen
tekemiseen. Erikokoiset ja ikäiset kirjat saivat
sitä kautta uuden elämän. Oli hienoa huomata
miten erilaisia variaatioita aiheesta lapset saivat aikaan; linnunpesistä ja kissoista abstrakteihin muotoihin.
Nimestä huolimatta käytimme melko perinteisiä välineitä, mustetta, akvarellia sekä painoimme grafiikkaa kevyitä vaahtomuovilevyjä
käyttäen. Spekuloimme maalaten ja piirtäen
miltä tulevaisuuden maailma mahtaa näyttää.
Sekoitimme tekniikoita ja teimme töitä monessa eri vaiheessa. Sään ollessa kaunis ja aurinkoinen käytimme tilaisuutta hyväksi maalaten
paljon ulkoilmassa. Taitotalon kaunis ympäristö tarjosikin siihen virikkeellisen ympäristön.
Se tarjosi myös lapsille loistavan taukopaikan.
Taideyhdistyksen kaapista löytyneet vanhat
kouluajan musteet pääsivät myös hyötykäyttöön kauniissa sinisen ja vihreän sävyissään.
Käytimme melko paljon aikaa töiden suunnitteluun, ja tämä näkyi loistavina tuloksina esimerkiksi grafiikan vedoksissa. Hyvin suunniteltu on aina puoliksi tehty.
Lasten pelkistetyt ja kauniit vedokset olivat
mielestäni kurssin parasta antia, ja suuri kiitos
niiden onnistumisesta kuuluu Irmalle että
Airille, jotka kokemustaan hyödyntäen auttoivat lapsia vedostuspisteellä.
Oli haastavaa mutta hienoa suunnitella ja toteuttaa tällainen kokemus sekä itselleni että
kurssille osallistujille Kiitos luottamuksesta ja
suurin kiitos kaikille apuna olleille apuopettajille, joiden ansiosta kurssi sujui paremmin
kuin hyvin. Kurssi kokemuksena antoi eväitä
tulevaan elämään ja oli upeaa nähdä lasten
saavan aikaan upeita taideteoksia. Katsotaan
mitä uusi kesä tuo tullessaan.
Kiittäen, Santeri Hammarén
Taideyhdistyksen valokuvakerho aloitti syksylla
Taideyhdistyksen johtokunta on ollut innokkaasti
mukana toiminnan käynnistämisessä ja tukemisessa.
Kevätkaudella kokoonnutaan kahden viikon
välein, keskiviikkoisin klo 17.30.
Linssin reiästä näkee enemmän.
Taideyhdistyksen valokuvakerho aloitti toimintansa viime syksynä Taitotalolla Markku Nurmen
vetämänä. Kuvaamiseen keskittyvälle kerhotoiminnalle oli alan harrastajien piirissä selkeä tilaus. Useimmat kerhoon osallistujat ovat harrastaneet kuvausta ja kuvankäsittelyä useiden vuosien
ajan mm. Ruokolahden kansalaisopistossa. Siellä
toiminta painottui pääasiassa kuvankäsittelyohjelmien Photoshopin ja Lightroomin käyttöön,
kuvien säätöön ja videokuvaukseen sekä videon
leikkaamiseen.
Taideyhdistyksen valokuvakerhon missio on
enemmänkin kuvallisen ilmaisun oppimisen ja
kehittymisen alueella, ei niinkään kuvan manipuloinnissa.
Kerho on kokoontunut syyspuolella parin viikon
välein. Illoissa on käsitelty mm. estetiikkaa,
sommittelua, salamakuvausta sekä katseltu ja
arvioitu osallistujien ottamia kuvia.
Tammikuussa kerho sai käyttöönsä studiokalustoa ja yksi Taitotalon huoneista muuttui kerhotilaksi ja valokuvausstudioksi, jossa päästään nyt
perehtymään valokuvauksen perimmäisiin kysymyksiin, valoon ja sen ilmenemismuotoihin.
Laitteiden käyttökoulutusta ja studiokuvasta oli
opettamassa Tommi Joutjärvi, monia palkintoja
saanut Tommari Foton omistaja Lappeenrannasta.
Sunnuntai - iltapäivän pituiseen koulutukseen
osallistui kaikkiaan 12 kerholaista ja 2 mallia.
Laitekoulutus on edellytys välineiden käytölle.
Jokainen meistä näkee maailman omalla tavallaan
ja kiinnittää huomionsa erilaisiin asioihin. Linssin läpi katsottaessa kuvaajan on tehtävä valintoja
mikä on olennaista ja mitä hän haluaa sanoa.
Sanataiteen periaate on; näytä, älä kerro, ja sama
periaate pätee myös valokuvaan. Kuvalle on
annettava mahdollisuus puhua itse puolestaan,
eikä sen sanomaa tai tunnekokemusta pidä selittää pois. Jokainen saa nähdä, kokea ja antaa kuvan vaikuttaa omalla tavallaan. Kun aloittaa maalaamisen, piirtämisen, kuvaamisen tai minkä tahansa taidelajin, ihmisen havaintokyky alkaa kehittyä ja laajentua. Silmä alkaa hakea kaikkialla
rajauksia, sommitelmia, värejä, valoa ja niiden
sävyjä. Koko ajattelutapa ja katsominen muuttuvat. Niinpä karkeuskin on kauneuden alkuaine ja
kauneus on kypsynyttä karkeutta.
Valokuvaaminen on myös tarinan kerrontaa.
Esimerkiksi uurteiset kuluneet karkeat kasvot
voivat kertoa kokonaisen elämäntarinan, tai joskus valokuvaan on pysäytetty ohi kiitävän hetken
hipaisu siihen liimattuine tunteineen. Joskus kuva
on todellisuuden täydellinen kopio, vaikkapa pysäytetty virtaava vesi. Kaaos ja harmonia ovat
kaksi saman asian ääripäätä, joiden välistä jännitettä kannattaa ainakin yrittää näyttää. Elämähän
vie meidät useasti katsomaan asioita aivan toisesta näkökulmasta, joihin olemme luottaneet ja tottuneet. Samoin valokuvaaja voi rikkoa mielen
linnoituksia siinä, missä maalaustaide tai musiikkikin, haastamalla katsojan tarkistamaan omia
mielipiteitään.
Valokuvaajalla on valta pysäyttää aika tai antaa
sille vauhtia, keinoksi riittää muutaman nappulan
säätäminen. Valokuva voi olla kuin kuva-
arvoitus, tai aforismi, vaihtoehtoja on loputtomasti, kunhan vain löytää oman tapansa ilmaista sen.
Valokuvauksesta on tullut ”jokamiehenoikeus”
digitalisoitumisen myötä. Jokainen voi harrastaa
sitä ja saada uusia ahaa-elämyksiä ja onnistumisenkokemuksia. Ei ole oikein tai väärin
otettuja valokuvia, mutta on kuitenkin hyvä tietää
perussäännöt ja periaatteet, että niistä voi tarvitta-
essa reippaastikin poiketa oman sanoman perille
saattamiseksi.
Jos haluat toiminnasta lisää tietoa, ota yhteyttä
Markkuun.
Rauno Tuomainen
RUOKOLAHDEN TAIDEYHDISTYS RY
JULISTAA HAETTAVAKSI Harri Tonderin Stipendirahaston
STIPENDIT
Ruokolahden taideyhdistys ry myöntää hakemusten perusteella ja harkintansa mukaan rahastosta
stipendin / stipendejä ruokolahtelaisille tai Ruokolahdella asuneille alle 25-vuotiaille nuorille
kuvataiteilijoille, kuvataiteen opiskelijoille tai harrastajille.
Hakuaika on 1.9. – 30.9.2015
Vapaamuotoiset hakemukset perusteluineen toimitetaan määräpäivään mennessä
Ruokolahden taideyhdistys ry:lle osoitteeseen:
Ruokolahden taideyhdistys ry
Metsäkouluntie 3
56100 RUOKOLAHTI
Kuoreen merkintä: ”Stipendi”
Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan tiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, syntymäaika, side Ruokolahteen, kuvataiteen koulutus tai siihen liittyvät harrastukset). Hakemuksessa
tulee mainita lisäksi haettavan stipendin suuruus, sen käyttötarkoitus, tarpeellisuus ja mahdolliset
muut samaan tarkoitukseen muualta saadut avustukset, apurahat tai stipendit.
Stipendeistä ja niiden suuruudesta päättää Ruokolahden taideyhdistys ry:n johtokunta. Päätökset
ilmoitetaan stipendin saajalle / saajille. Saajat julkistetaan seuraavassa Taidetiedotteessa.
Lisätietoja: Riitta Pellinen [email protected] p. 0407153249 (puheenjohtaja)
Ruokolahdella 17.3.2015
Ruokolahden taideyhdistys ry
SYKSYN TAIDERETKI – JOULUKUUSSA
Lauantaiaamuna aikaisin 13.12.2014 suuntasi
linja-auto jälleen kuljettajan kommentin mukaan
’tavanomaisessa talvisäässä’ kohti Helsinkiä kyydissään lähes 40 Ruokolahden taideyhdistyksen
pirteää retkeläistä tavoitteenaan kokea elämyksiä
norjalaisen kuulun taiteilijan Edvard Munchin
taideteoksista. Matkaemäntänä toimi Riitta Pellinen ja -isäntänä paluumatkalla Markku Nurmi.
Matka etelään sujui pyryn keskellä perinteisiä
etappeja noudattaen. Juuri ennen Helsinkiä lumiräntä-/vesisade loppui, itse kaupungissa vallitsi
pouta, jopa tyyni sää ja auringon valo pilkahteli
pilvien välistä. Jouluisia markkinakojuja oli
ilmestynyt kaduille ja Senaatintorilla Tuomaan
markkinoilla niitä oli enemmänkin tivolin kera.
Stockmannin leluosaston perinteinen näyteikkuna
keräsi innokkaita katsojia niin suuremmista kuin
pienemmistäkin ohikulkijoista. Helsinki näytti
parempaa puoltaan ja aika kului leppoisasti kaupunkielämää katsellessa ja näyttelyyn pääsyä
odotellessa. Museon toiveesta vierailumme sinne
oli ajoitettu iltapäivään ruuhkien välttämiseksi.
Edvard Munch – Elämän tanssi
Didrichsenin taidemuseossa
Ennen matkaa Edvard Munchista tuli mieleeni
ensimmäiseksi vain kalpea, melkein pääkalloa
muistuttavat kasvot suu ammollaan käsien välissä
värikkään kirjavalla taustalla ja työn mukanaan
tuoma ahdistuksen epämiellyttävä tunne. Lisäksi
jokunen epämääräinen muistikuva häivähti muu-
tamasta keskeneräisen tuntuisesta työstä. Ahdistuksen tunteen takia suhtauduin hieman epäilevästi näyttelyyn, mutta uteliaisuus kuulla töiden
taustoista toimi kannustimena. Myös Didrichsenin Taidemuseo Espoon Kuusisaaressa oli kiinnostava kohde lukuisten Ateneum retkien jälkeen.
Näyttelyyn oli tuotu töitä useista taidemuseosta
niin Norjan Munch-museosta ja kansallismuseosta, Ruotsin Munch kokoelmista kuin Suomen
Ateneumin ja Turun taidemuseosta. Värikkäät
öljyvärimaalaukset oli pääosin asetettu esille museon yläkerran saliin ja Munchin grafiikan työt
alakerran saliin.
Retkeläiset jaettiin kahteen opasryhmään ja kuulimme toivomaani taustatietoa kuvien tekijän
elämästä (1863 - 1944). Munch koki lapsuudes-
Munch oli aikanaan tuottoisa taiteilija. Yksi merkittävimmistä teossarjoista oli Elämänfriisi, jossa
oli neljä teemaa: rakkauden siemen; rakkaus, joka
kukoistaa ja kuolee; elämän ahdistus ja kuolema.
Alkuperäisessä sarjassa vuonna 1893 oli kuusi
teosta, mutta loppujen lopuksi sarjasta tuli 22osainen. Munch päivitti sarjaa jatkuvasti, jos joku
teos myytiin, hän maalasi tilalle uuden. Siksi
Huuto teoksestakin on useita eri versioita, kuten
myös Madonnasta, Vampyyristä, Elämäntanssista
ja Sairaasta lapsesta joista kaikista oli yksi versio
näytillä näyttelyssä.
Öljyvärimaalausten lisäksi hän työsti samoja aiheita grafiikan keinoin, vesivärimaalauksin tai
piirroksin. Huudosta oli värikkään öljyvärityön
sijasta näytteillä grafiikan vedos. Esillä olleissa
grafiikan töissä useissa aiheena oli nainen, ei välttämättä kauniina vaan jopa pelottavina hahmoina
saan ja nuoruudessaan traagisia menetyksiä, kun
hänen äitinsä ja vanhempi sisarensa kuolivat tuberkuloosiin. Hänen sanojensa mukaan sairaus,
hulluus ja kuolema olivat enkelit, jotka ympäröivät hänen kehtoaan, ja olivat seuranneet häntä
läpi elämän. Edvard aloitti insinööriopinnot, mutta siirtyi opiskelemaan kuvataidetta 1881. Tuon
ajan tapaan myös Munch vietti aikaa paljon Pariisissa skandinaavisten taiteilijoiden suosimissa
piireissä.
tai taidokkaasti piilotettuna vampyyrinä, kuten
eräässä mieleen jääneessä nuorukaista esittäneessä työssä.
Munch maalasi myös paljon muotokuvia, joista
muutamia hänen tärkeimpien mesenaattien muotokuvia oli esillä. Muotokuvat miellyttivät itseäni
hillitymmän värimaailman, työn jäljen ja impressionistisen tyylinsä takia kuin rankat psykologiset
aiheet symbolistisine ja ekspressionistisine otteineen. Hyvän oppaan ja kertomusten ansiosta tunsin saaneeni näyttelystä huomattavasti enemmän
kuin olin uskaltanut odottaa. Näyttelyn jälkeen
Muchin nimi tuo mieleeni varmasti paljon enemmän monipuolisempia ja positiivisempia mielen
väreitä kuin ennen sitä. Tyytyväisin ja virkistynein mielin oli hyvä palata kotiin joulua valmistelemaan.
Retkeläinen Paula Juuti
Taideyhdistys Raakku ry Rautjärveltä kutsuu Ruokolahden taideyhdistyksen jäsenet
osallistumaan yhteiseen
TAIDENÄYTTELYYN
Rautjärven kansalaisopiston Opistotalolle
Simpeleentie 40
14. – 29.6.2015
AVAJAISET 14.6.2015
ripustus 13.6. ja purku 30.6.2015
Jokainen osallistuja voi tarjota näyttelyyn 1 - 3 työtä, joiden tekotapa on vapaa. Ole yhteydessä
Riitta Pelliseen näyttelyn tiimoilta!
Taitotalon pihalla lauletaan taas yhdessä
(sateen sattuessa sisällä)
Ruokolahden Pelimannien säestämänä
SUVI-ILLAN SÄVELET
torstaina 23.7.2015 alkaen kello 18.00
Pääsylipun hinta 5 euroa sisältää kahvitarjoilun.
Tervetuloa joukolla mukaan laulamaan!
Jos haluat olla mukana järjestelyissä,
ota yhteys Riitta Pelliseen
Vuoden mittaan monta tapahtumaa: Taitavat kädet
kesämyyntinäyttely, Ruokolahti markkinoiden
näyttely ja Ravintola-päivä…
Taideyhdistyksen vuosinäyttely ja joulumyyjäiset mm.
katso lisää kuvia http://www.ruokolahdentaideyhdistys.fi/
RUOKOLAHDEN KANSALAISOPISTON
KÄSITYÖRYHMIEN KEVÄTNÄYTTELY
TAITOTALOLLA
18. – 21.4.2015
Näyttely avoinna
la – su klo 11 – 16
ma – ti klo 12 – 18
KULTTUURIRETKI
HÄMEENLINNAAN
7. – 9.8.2015
Taideyhdistys järjestää retken Jean Sibeliuksen syntymäkaupunkiin, sillä tänä vuonna
on kulunut 150 vuotta Sibeliuksen syntymästä.
Lähdemme liikkeelle Rasilasta Kyytibussien linja-autolla perjantaiaamuna. Matkalla vierailemme
Lahden Sibeliustalossa. Hämeenlinnassa majoitumme keskustahotelliin.
Vierailukohteemme Hämeenlinnassa ovat:
Hämeen Linna
Aulanko, kansallinen kaupunkipuisto
Taidemuseo, Martta Wendelinin näyttely
Sibeliuksen syntymäkoti
Palanderin talo, entinen porvariskoti
Hämeenlinnan kirkko
Elomessut Verkatehtaalla
Käymme myös Sääksmäellä kuvanveistäjä Emil Wikströmin taiteilijakoti Visavuoressa,
Lepaan viini- ja puutarhatilalla sekä Hauhon keskiaikaisessa kirkossa.
Matkan järjestelyitä hoitaa matkaopas Päivi Hienonen yhdessä taideyhdistyksen kanssa.
Retken hinta riippuu lähtijämäärästä, mutta asettuu luokkaan 245 – 265 EUR. Retki toteutuu, jos lähtijöitä on vähintään 25. Hintaan sisältyvät matkat, majoitus (2hh) aamiaisineen, asiakassauna illalla,
pääsymaksut ja yksi ateria/ päivä, matkanjohtajan ja oppaiden palvelut.
Voidaksemme jatkaa retken yksityiskohtaista suunnittelua ja tehdä varauksia, pyydämme lähtijöitä
ilmoittautumaan Riitta Pelliselle 1.5.2015 mennessä p. 0407153249 tai [email protected]
JEAN SIBELIUS 150 v
Kuvataiteen ja Sibeliuksen kohtaaminen
Ateneumin taidemuseossa on juhlanäyttely
17.10.2014 - 22.3.2015, joka esittelee säveltäjän
elämäntyön yhteyksiä ajan kuvataiteeseen.
Näyttelijävieraita tervehtii portaikossa John
Munsterhjelmin tekemä pronssinen rintakuva
Sibeliuksesta.
Näyttelyssä on esillä147 teosta ja keskeisinä
taiteilijoina Sibeliuksen taitelijaystävät, kuten
lanko Eero Järnefelt, Akseli Gallen-Kallela,
Pekka Halonen ja Oscar Parviainen. Näyttelyn
noin kuusikymmentä taideteosta ovat Sibeliuksen
kodista, Ainolasta.
Näyttely on järjestetty teemoittain, joissa esillä
ovat Sibeliuksen nuoruus, kansainvälinen läpimurto, fantasiat ja myytit, sinfoniset maisemat
sekä luontoaiheet.
Näyttelyn 147 teoksesta moni työ oli jo minulle
tuttu aikaisemmista Ateneumin näyttelyistä tai
Ainolasta, mutta nyt musiikki yhdistettynä maalauksiin toi syvemmin esille taiteilijoiden sielunmaisemaa.
Fantasia ja myytit -teema oli hyvin puhutteleva.
1890-luvun modernit virtaukset, taitelijoiden
henkiset kokemukset, mielikuvitusten rajattomuus ja myyttisyys nousevat voimakkaasti esiin
heidän töissään.
Joulukuun kahdeksantena 2015 tulee kuluneeksi
150 vuotta suomalaisen kansallissäveltäjän Jean
Sibeliuksen syntymästä.
Johan Julius Christian, jota kaikki ennen pitkää
rupesivat kutsumaan Janneksi, syntyi Hämeenlinnan pataljoonan- ja kaupunginlääkäri Christian
ja Maria Sibeliuksen perheen ensimmäisenä poikana.
Jean -nimi juontaa juurensa Jannen vanhimman
sedän, Johan Sibeliuksen käyttämään nimeen.
Merikapteeni käytti käyntikorteissaan nimeä Jean
Sibelius. Siihen aikaan suomalaiset säätyläiset
ulkomailla liikkuessaan ranskansivat etunimensä.
Jannen löydettyä sedän jäämistöstä käyntikortit,
hän ihastui nimeen ja päätti ottaa sen taiteilijanimekseen.
Kalevala-fantasiat
Sibelius ja Gallen-Kallela kokivat luonnon hyvin
voimakkaasti ja halusivat tuntea sulautuvansa
siihen maagisesti. Kaleva-fantasioissa tarjoutui
siihen oiva tilaisuus.
Kalevalan lumoissa syntyi Kullervo, viisiosainen
sävelrunoelma, joka oli ensimmäinen Sibeliuksen
suurteos. Teos henkii Suomen luontoa, erämaan
yksinäisyyttä, kesäyön kuulautta ja ryskyvän
syysmyrskyn rajuutta. Kalevalan jylhä kohtalontuntua omaava Kullervon tarina sai rinnalleen
vastakkaisen Kalevala-hahmon Lemminkäisen,
joka oli Sibeliukselle läheisempi. Lemminkäissarjan menestys oli ehkä Kullervoakin suurempi.
Kalevala teema on näyttelyssä esillä mm. Akseli
Gallen-Kallelan suurehkossa teoksessa "Väinä-
möisen venematka", Gallen-Kallelan puhuttelevassa teoksessa "Lemminkäisen äiti" tai ruotsalaisen Louis Sparren Kullervo -teoksissa.
Sibeliuksen orkesterirunoelma Satu op.9 -teos on
säveltäjänsä mukaan hänen syvällisimpiä teoksiaan." Missään teoksessa en ole paljastanut itseäni
niin täysin kuin Sadussa", Sibelius on kertonut
teoksensa taustasta.
Akseli Gallen-Kallelan maalama taulu, Satu, puhuttelee vasemman alakulman tyhjällä alueella.
Taiteilija oli ajatellut sijoittaa teoksensa alanurkkaan osan Sibeliuksen Sadun partituurista,
mutta säveltäjä ei siihen suostunut.
Symposion
Ehkä aikanaan kohua herättänyt teos lienee Akseli Gallen-Kallelan maalama Symposion -taulu.
Siinä taiteilija vangitsi symposionveljien Kajanuksen, Sibeliuksen ja itsensä mystiset elämäntunnot tuohon kuuluisaan tauluun. Maalauksessa
herrat tuijottavat samein, viinanhuuruisin silmin
johonkin mielikuvitusmaailmaan. Taulua korostaa väkevä keltainen valaistus sekä taustan syvä
punainen, väkevä sininen ja omituinen mielenmaisema.
Kun pihlaja kukkii
Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin maisemataulut
ja maalaukset yksittäisistä puista virittävät näytte-
lyn "olohuoneeseen" valittuun Sibeliuksen musiikkiin. Haavan lehtien värinä, hongan jylhyys,
koivun valoisuus ja kuusen tummuus välittyvät
viidestä puuaiheisesta pianosävellyssarjasta.
Sibeliuksen synesteettiset kyvyt
Sibeliuksella oli synesteettisiä kykyjä, hänelle Cduuri oli punainen, F-duuri vihreä ja D-duuri keltainen. Sibelius, jolla oli absoluuttinen sävelkorva, ei havainnut säveliä ja sävellajeja vain musiikissa, vaan kaikkialla. Vasaran kalske, punatulkun tai isokuovin ääni kaikui hänen korvissaan
sävelinä, siihen Ainolaa ympäröivä niitty ja järvi
antoivat oivan mahdollisuuden. Sibeliuksen sävellystyötä inspiroivat enemmän muut taiteenlajit
kuin musiikki.
Omat mietteeni näyttelystä
Itselleni näyttely avasi uudet ulottuvuudet värien
ja musiikin merkityksestä. Ymmärrän kuinka
Tuusulanjärven taitelijayhteisö on inspiroinut
toinen toisiaan luovuuteen. Luovuuden syntymiseen tarvitaan samanhenkisiä ja samoin kokevia
ihmisiä, jotka sytyttävät toinen toisiaan. Siten
syntyy uusi henkinen matematiikka. Yksi plus
yksi ei olekaan kaksi, vaan paljon enemmän.
Pirkko Tuomainen
”VAIHDA LEVYÄ!” VAIMON OHJE MUUTTI ELÄMÄNLAADUN
Jokainen meistä tuntee kanssaihmisiä, jotka
vasta myöhemmällä iällä tekevät elämässään
uusia valintoja. Ehkä itsekin kuulut heihin. Palo
on kytenyt pinnan alla pitkään ja sitten sopivan
tilaisuuden tullen se leimahtaa täyteen liekkiin.
Juuri näin kävi Raimo Lunilalle. Nyt jo edesmenneen Kirsti-vaimon kehotus ”vaihda levyä”
puri. Urheilun järjestötoiminta vaihtui taideharrastukseen. Raimo Lunila (Lund) syntyi
Ruokolahdella tammikuun 3. päivänä 1925.
Hän kuuluu pappissukuun. Raimon isoisä oli
lääninrovasti August Wilhelm Lund (18531939). Pappa Lund oli Ruokolahden kirkkoherrana useita vuosikymmeniä ja asui kirkonmäen vanhassa pappilassa. Raimon isä oli
Runar August Lund (1879 - 1952). Poika Lund
toimi Ruokolahdella papin tehtävissä kaikkiaan
43 vuotta ja asui Salosaaren komeassa pappilassa. Molemmat pappilat ja niiden ympäristöt
tulivat Raimo Lunilalle tutuiksi lapsuus- ja
nuoruusvuosinaan.
Isä Runar suosi ja tuki lasten urheiluharrastusta.
Niinpä Raimonkin harrastushaarukassa olivat
monet lajit mäkihypystä keihäänheittoon.
Keihäs vei lopulta voiton, ja Raimo Lunilasta
kypsyi yksi maamme parhaista keihäänheittäjistä Tapio Rautavaaran, Toivo Hyytiäisen ja
Soini Nikkisen joukkoon. Sen ajan koivukeihäällä heitetty liki 80 metrin ennätys oli
huima saavutus. Vuoden 1952 Helsingin olympiakisat olivat suuri tavoite. Sen toteutumisen
esti kuitenkin vaikea polvivamma. Se merkitsi
myös urheilu-uran päättymistä 25-vuotiaana.
Sotavuodet vaikuttivat nuorukaisen elämään
monella tavalla. Jo 16-vuotiaana hänessä syttyi
palava halu päästä vapaaehtoisena tositoimiin
Se toki silloin evättiin, mutta myöhemmin se
toteutui. Veli Bertil kaatui juhannusaattona
Äyräpään taistelussa 1944 päivää ennen
juhannushäitään. Raimon elämä jatkui. Sodan
jälkeen hän sai suorittaa kesken jääneet lukioluokat valtion järjestämällä erityiskurssilla
Niini-salossa.
Vahva kiintymys urheiluun vaikutti myös
Raimo Lunilan ammatinvalintaan. Hän valmistui voimistelunopettajaksi vuonna 1951. Samana vuonna hän aloitti opettajana Vuoksenniskan
yhteiskoulussa ja jäi eläkkeelle Imatran lukioiden liikunnan ja terveystiedon vanhemman lehtorin virasta vuonna 1986. Nyt oli aikaa aktiiviselle urheilujärjestötoiminnalle, mutta koitti
aika myös vaihtaa levyä. Hän aloitti maalausharrastuksensa vesiväreillä, mutta siirtyi vähitellen maalaamaan myös öljyväreillä. Nyt hän
maalaa pääasiasiassa akryylimaaleilla. Kun
vireys on hyvä, hän työskentelee parina kolmena päivänä viikossa 2 - 3 tuntia kerrallaan.
Raimo on ollut mukana yhteisnäyttelyissä pääkaupunkiseudulla, mutta omaa isoa näyttelyä
hänellä ei ole ollut. Ensi kesänä siihen tulee
korjaus. Hän palaa juurilleen ja esittelee rakkaan harrastuksensa tuotteita entisellä kotiseudullaan.
Eräänlainen ympyrä sulkeutuu. Isoisä August
ajoi voimakkaasti kansakoulun rakentamista
Kirkonkylään 1920-luvulla. Hän luopui itselleen kuuluvasta pappilan peltojen nurkkauksesta. Koulun rakentamisessa hän oli johtokunnan
puheenjohtajana avainhenkilö, voimakas ja peräänantamaton. Nyt hänen pojanpoikansa tuo
näyttelynsä ”pappa Lundin kouluun”.
Harri Tonder
Syksyn taidematkan kohde on vielä päättämättä. Kohteen valintaan voi jokainen vaikuttaa!
Teemme matkan, joka voidaan toteuttaa yhden päivän aikana - siis illaksi kotiin.
Viime vuonna retki tehtiin vasta joulukuussa. Sekään ei ollut hassumpi ajankohta, vai kuinka?
Kouvola, Lahti, pääkaupunkiseutu, Jyväskylä, Joensuu, Kuopio… ? Mietitään yhdessä.
Ole ideoinesi yhteydessä johtokuntaan!
Matkasta ilmoitamme yhdistyksemme nettisivuilla www.ruokolahdentaideyhdistys.fi
ja facebook syyskuun puoliväliin mennessä.
Riitta Pellinen vieraili näyttelyssä:
MARIKA MÄKELÄN
RETROSPEKTIIVI
SARA HILDÈNIN TAIDEMUSEOSSA
TAMPEREELLA
20.9.14 – 25.1.15
kuvan teos: Tiibetiläinen morsiussatula
Koko syksyn tein lähtöä Tampereelle katsomaan
Marika Mäkelän teoksia Sara Hildénin taidemuseolle. Sain sen toteutetuksi viikkoa ennen näyttelyn sulkeutumista. Mikä onni!
Vierailu jää muistoihin suurena esteettisenä kokemuksena. Niin hieno, että silmiä särki.
Marika Mäkelä kuuluu eturivin taiteilijoihin. Hän
on saanut Pro Finlandia -mitalin ja kuvataiteen
valtionpalkinnon, ja myös kansainvälisesti hän on
tunnettu ja palkittu. Hänen uransa alkoi 70luvulla ja jatkuu yhä. Hän syntyi Oulussa 1947 ja
vietti lapsuutensa kasarmialueella, aivan kuten
mestari Hannu Väisänenkin.
Näyttelyssä oli 70 teosta useista julkisista ja yksityisistä kokoelmista. Huh, mikä onkaan se yksityinen paikka, minne mahtuvat monimetriset valtavat maalaukset, joiden katselu vaatii esteetöntä
suurta etäisyyttä? Tuotannon alkuvuosilta olevat
työt oli sijoitettu museon alakerrokseen sen rosoisille betoniseinille. Vastakohtana ikkunasta avautuvalle Näsijärven lumiselle näkymälle oli maalausten paksut, vahvat, tummasävyiset värikerrokset, joita oli tutkittava läheltä ja kaukaa. Kävi
jopa mielessä Reidar Särestöniemen karheat väripinnat. Aiheet olivat sivuseikkoja, värit puhuivat.
Seuraavan aikakauden työt olivat utuisia, hieman
mystisiä öljyvärimaalauksia, suurikokoisia nekin
Mieleen jäi erityisesti kullankeltaiset Äiti ja
lapsi -tutkielmat ja kuva Leenan pää , joka viittasi Leena Luostariseen, Marika Mäkelän taiteilijaystävään. Päätä piti kuvasta kyllä etsiä, mutta
meripihkan sävyt viestittävät Leenan rakastaneen
meripihkahelmiä. Värien hehku ja syvyys tuli
ilmeisesti tuoreen maalin päälle ripotellusta väripigmenttijauheesta. Jäipä mieleeni työ Punainen
on punainen on punainen – arvatenkin voimakkaan punainen.
Tämän vuosituhannen töihin oli tullut mukaan
puulevy, joka oli kaiverrettu kolmiulotteiseksi ja
sitten maalattu. Teokset olivat reliefimäisiä ja
puhdas puupinta oli osa kuvaa. Maalatut kohdat
hehkuivat värijauheen ja kimallehileen ansiosta.
Monissa viimeisimmissä töissä oli viitteitä lapsuudesta, esim. upseerin arvomerkissä esiintyvä
heraldinen ruusu oli tyyliteltynä asetettu useaan
työhön. Muutenkin tuoreimpiin töihin hän oli
poiminut aiheita aikaisemmasta tuotannostaan.
Teoksissa vilisi paljon symboliikkaa esim. alkukantaisista uskonnoista ja kulttuureista. Marika
Mäkelä on kiertänyt paljon maailmaa.
Joku kriitikko syksyllä kirjoitti, että näyttely osuu
hyvään aikaan. Maailmassa on nyt niin paljon
synkkiä ja vakavia asioita, mutta Mäkelän näyttely kantaa mukanaan valoa, jakaa iloa ja hyvää
mieltä. Siitä olen samaa mieltä!
TERVETULOA
IDEOINTIPIVÄÄN MA 19.10. KLO 18
TAITOTALOLLE
SUUNNITTELEMAAN
RAVINTOLAPÄIVÄÄ
Tietoa kansainvälisestä tapahtumasta näet osoitteessa:http://www.restaurantday.org.fi/
R-päiviä järjestetään neljä kertaa vuodessa (helmikuussa, toukokuussa, elokuussa ja
marraskuussa) ennalta määrättyinä päivinä. Yhdistyksemme on päättänyt osallistua
marraskuun R-päivään. Tapahtumaan liittyvät asiat ovat vielä sopimatta, joten kaikki ideat
otetaan vastaan.
Päivä tarvitsee talkoolaisia. Järjestetään mukava, iloinen tapahtuma.
Viime vuoden kokemus antaa meille hyvän pohjan. Tule mukaan!
RAVINTOLAPÄIVÄ TAITOTALOLLA
LA 21.11.2015 KLO 12-16
TERVETULOA NAUTTIMAAN HYVÄSTÄ RUUASTA
JA TAITEESTA!
AMMATTINA TAIDE
Haastateltavana on korutaiteilija Anu Peippo. Hän on yhdistyksemme jäsen ja asuu Ruokolahdella.
Mikä on koulutuksesi?
Olen opiskellut pitkän kaavan mukaan, eli lukion jälkeen vuosi kuva- ja ääniviestintää kansanopistossa, sitten kivialan artesaaniksi, jonka jatkona kivi- ja korualan ammattikorkeakouluopinnot, ja
viimeisimpänä kuvataiteilijan ylempi AMK-tutkinto.
Kuinka kauan olet työskennellyt korutaiteilijana?
Vuodesta 2002.
Missä työskentelet?
Opetan koruntekoa Ruokolahden kansalaisopistossa, sekä Imatran työväenopistossa. Taiteellinen
työskentely tapahtuu kotona.
Mihin näyttelyihin olet osallistunut?
Olen osallistunut yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Viimeisemmäksi Korutaideyhdistyksen
kesänäyttelyyn Riihimäellä, Korutaideyhdistyksen The Kiosk of Jewellery – le Kiosque á bijoux näyttelyyn Pariisissa vuonna 2013, sekä Lá∂ og lögur/ Vesi ja maa, islantilais-suomalainen nykykorunäyttely Espoon Hanasaaressa 2012 ja Nordens Husissa Reykjavikissa Islannissa vuonna 2013. Olen
osallistunut välillä myös taideyhdistyksen näyttelyihin Taitotalolla.
Mikä on tärkein onnistumisesi työssäsi?
Se on yleensä aina se viimeisin valmistunut näyttelykokonaisuus.
Mitä teet mieluiten vapaa-aikanasi?
Luen, käyn elokuvissa, ja valokuvaan.
Mitä Ruokolahden taideyhdistys on sinulle merkinnyt?
Joskus aikanaan pääasiassa näyttelymatkoja Helsinkiin, nyt aktiivista yhdistystä, joka tarjoaa mielenkiintoista toimintaa ja monenlaisia harrastusmahdollisuuksia taiteen parissa, vaikken itse ehkä niin
aktiivisesti aina mukana olekaan.
Kuvassa olevan teoksen tiedot: KOIVU. Kaulakoru 2012. Pistaasin kuoret, teräsvaijeri, kupari. 66 x 40 x18cm.
POP-UP TAULUMYYNTIA NAISTENPAIVANA
Taiteentekijöille kertyy töitä omiin
varastoihin, joten päätimme tarjota
niitä yleisölle yhden päivän
POP UP-MYYNTINÄYTTELYSSÄ.
Jonkun kodissa työstä voi iloita muutkin
kuin tekijä.
Avasimme ovet kävijöille naistenpäivänä
ja tarjosimme päiväkahvit uudesta
perkolaattoristamme. Vierailijoita oli
ihan mukavasti ja kauppaakin tehtiin.
Toivottavasti tuotimme hyvää mieltä
muillekin kuin itsellemme!
P.S. Perkolaattoria voi vuokrata
perhejuhliin.
TAITOTALO TOIMII
Taitotalo on Ruokolahden kunnan omistama kiinteistö, jonka taideyhdistys on kunnostanut Leaderhankkeena ja jota se myös hallinnoi. Me vastaamme talon kunnosta ja toiminnasta.
Taitotaloa käyttävät säännöllisesti Ruokolahden kansalaisopiston taide- ja käsityöryhmät, kansan
musiikkiryhmä Ruokolahden Pelimannit, naiskuoro Ruokolahden Laulueukot sekä Ruokolahden
musiikkikoulu. Tilat ovat myös yhdistyksen jäsenten käytössä. Alakerrassa on valokuvastudio,
yläkerrassa grafiikkapaja ja piharakennuksessa sekä savi- että kivenhiontapajat.
Piharakennuksessa on myös asunto, joka on vuokrattu. Kaisu Häkkänen on ollut vuokralaisemme jo
usean vuoden ajan. Kaisu on kuvataiteilija, joka tekee kuvia neulanreikäkameralla. Hänen töitään oli
viimeksi näyttelyssä ennen joulua Kuopion VB-valokuvakeskuksessa ja toukokuussa niitä voi käydä
katsomassa Lappeenrannassa galleria Pihatossa.
Tilojen kunnossapito hoidetaan talkootyön lisäksi palkatun henkilökunnan avulla. Siistijä käy lähes
päivittäin ja maaliskuun alusta on talonmies kolmena päivänä viikossa huolehtimassa talon toimi
vuudesta.
Olemme tyytyväisiä osaaviin ja luotettaviin työntekijöihin. Kiitos Katjalle ja Petterille, jotka ovat myös
yhdistyksemme jäseniä!
Vielä talkootöistä: Seuraava talkootapahtuma järjestetään keväällä, jotta saamme pihan kesäkuntoon.
Ilmoitamme tapahtumasta nettisivuillamme. Pian on kesä – mukavaa!