1. No category

Metsänomistajat
19
Sijoita puukauppatulosi omaan metsään
Yksi
varteenotettava
vaihtoehto sijoittaa puukauppatuloja on metsän
kasvatuslannoitus. Kasvatuslannoituksen tuomaa
lisätuottoa kuvaa seuraava esimerkki itä-suomalaisesta kuivahkon kankaan
harvennuksin käsitellystä
varttuneesta männiköstä.
Männikkö lannoitettiin vuonna 2008 Metsän NP1 -lannoitteella ja päätehakkuu tehtiin
vuonna 2014. Puuston kasvu
kuuden lannoituksen jälkeisen
vuoden aikana oli keskimäärin
11,2 kuutiometriä hehtaarilla
vuotta kohti. Lannoittamattomalla vertailukoealalla puuston
kasvu samana ajankohtana noin
5 kuutiometriä/hehtaari/vuosi.
Kasvatuslannoituksen tuottamaa lisätuottoa voidaan tässä
tapauksessa kuvata esimerkiksi
siten, että lannoittamatonta metsikköä olisi pitänyt kasvattaa 8
vuotta pidempään kuin kasvatuslannoitettua kohdetta, jotta
lannoittamaton metsikkö olisi
tuottanut samat puukauppatulot
päätehakkuussa kuin kasvatuslannoitettu kohde.
Metsälannoituksella
lisätuottoa
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon palveluvalikoimaan kuuluu
myös metsälannoitus helikopterilevityksenä. Metsänhoitoyhdistyksen kautta on tilattavissa Ecolanin tuhka- ja Yaran kemialliset
metsälannoitteet.
Ecolan tuhkalannoitetuotteista
tarjolla on PK3000-tuhkalannoite
sekä B300-boorituhka. Ecolanin
PK3000-tuhkalannoite on turvemaiden metsien yleislannoite
mutta sitä voidaan käyttää terveyslannoitteena myös kivennäismailla. B300-boorituhka on
boorinpuutoksesta kärsivien kivennäis- ja turvemaiden hivenravinnelannoite, jota käytetään
puuston booritilan korjaamiseksi.
Yaran kemiallisia metsälannoitetuotteista valikoimassa on
uudistettu Metsän NP1 -lannoite
sekä Metsäsalpietari. Yaran metsälannoitetuotteet on tarkoitettu
käytettäväksi pääasiassa kivennäismailla.
Metsälannoitevalikoimasta löytyy kattavasti tuotteet niin metsän
kasvatuslannoituksiin kuin terveyslannoituksiin. Kasvatuslannoituksilla tavoitellaan metsän
lisäkasvua ja -tuottoa, kun taas
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon palveluvalikoimaan kuuluu myös metsälannoitus helikopterilevityksenä.
metsän terveyslannoituksella korjataan metsikön ravinnetilannetta. Metsän terveyslannoituksiin
on saatavissa Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista
tukea. Kysy lisää metsälannoitteista ja lannoitusten toteutuksesta omalta metsäasiantuntijaltasi.
Metsälannoituksesta kannattaa
sopia jo nyt keväällä myös Kestävän metsätalouden rahoituslain
muutoksen vuoksi. Vanhan keme-
ra-lain mukaiset metsänterveyslannoituksen tukihakemukset on
toimitettava 17.4.2015 mennessä
metsäkeskuksen käsiteltäväksi.
Sovi metsälannoituksesta 15.4.2015 mennessä
oman metsäasiantuntijan kanssa
Vuoden 2015 metsälannoitukset helikopterilentolevityksenä
on tarkoitus toteuttaa kesällä heinäkuun aikana. Metsälannoituksesta tulisi sopia oman metsäasiantuntijan kanssa
15.4.2015 mennessä, jotta lannoitteet ehditään tilata ajoissa
lentolevitystä varten.
Tuhkalannoitushanke Mikkelissä
Tuhkalannoitushanke Mikkelissä polkaistiin käyntiin metsänomistaja Matti Pylkkäsen aloitteesta.
Pylkkänen oli perehtynyt
Metsäkeskuksen lannoitustiedotteisiin ja otti yhteyttä
alueensa metsäasiantuntija
Matti Kekkoseen.
Neulasnäytteet oli metsikkökuviolta otettu jo aiemmin
ja käytetty Viljavuuspalvelussa
analysoitavana. Tieto lannoitustarpeesta oli mielessä taka-alalla
useamman vuoden, odotellen
sopivaa toteutusajankohtaa.
Hetki koitti harvennushakkuun
jälkeen.
säilynee samana myös uuden
Kemera-lain astuttua voimaan
ensi keväänä/kesänä. Lannoitteeksi valittiin turvemaalle hyvin
sopiva Ecolanin PK-3000 tuhkalannoite, joka korjaa fosforin,
kaliumin ja boorinpuutoksia sekä parantaa kasvua. Tukipäätös
tuli Metsäkeskukselta nopeasti
ja hanke päästiin heti toteuttamaan.
Tuhkalannoitteen levitystavaksi valikoitu maalevitys, sillä se
voitiin tehdä vielä tämän talven aikana. Koneurakointi Kai
Valta hoiti tuhkan levittämisen.
Tuhkakuorma tuotiin levityspaikalle päivää ennen levitystä ja jo
seuraavana päivänä tuhka ropisi
ripeässä tahdissa metsikköön.
Terveyslannoitukseen voi
hakea Kemera-tukea
Maalevitys sopii myös
yksittäisille hankkeille
Kekkosen Matti laati Kemerahakemuksen. Tukea terveyslannoitukseen saa 40 % kustannuksista. Tukitaso todennäköisesti
Lannoitteen levitys maalevityksenä sopii myös pienemmille, yksittäisten metsäomistajien
hankkeille. Hankkeen vähim-
Tuhkalannoite sinkoaa levitettäessä sen verran vauhdilla, että koneen
varoalue on 50 metriä.
mäiskoon määrittää lannoitekuorman koko. Minitoimitusmäärä lannoitetta on nuppikuorma eli 18 000 tonnia lannoitetta.
Hehtaarilevitysmäärästä riippuen, tämä tarkoittaa vähintään n.
5 hehtaarin hanketta. Kannattaa
kuitenkin tavoitella suurempia
levitysaloja, sillä levityskustannukset laskevat hankekoon kasvaessa.
Lannoitteen maalevitys
mielessä jo hakkuuta
tehdessä
Kun lannoitteen levittämistä
suunnitellaan maalevityksenä,
kannattaa levityskaluston vaatimukset huomioida jo harvennushakkuuta tehdessä. Ajourat on
avattava sen verran leveiksi, että
kalustokin mahtuu kulkemaan
reunapuita kolhimatta. Ajourien
risteyksissä on hyvä suosia t-risteyksiä ja pistouria tulisi välttää.
Näkyvyys ohjaamosta levityslaitteiston taakse on heikko, joten
kalustoa ei juuri peruutella. Työtä helpottaa, mikäli levittäjällä
on käytössään ajouraverkoston
kartta. Talvella levitys kannattaa tehdä hakkuun jälkeen, kun
ajourat on poljettu kantaviksi.
Levityskalusto painaa tyhjänä
15 000 tonnia. Maan kantavuuden mukaan lannoitetta voi lastata kerralla kyytiin 4-7 tonnia.
Ennen hankkeen toteutusta on
tiedossa oltava myös kalustolle kääntöpaikka ja lannoitteelle varastopaikka. Urakoitsijan
suunnalta tulee myös lisätoive.
Koneurakointi Kai Valta toimii
Maaningalta käsin siellä, missä
metsät tarvitsevat lannoitusta.
Työparin toisen osapuolen unet
maistuisivat makoisammilta, jos
Koneurakointi Kai Valta suorittaa levityspalvelua Ponsse Gazelle -metsäkoneella, joka sopii suometsien olosuhteisiin alustakoneeksi tuhkanlevityslaitteistolle.
tiedossa olisi asuntoautolle parkkipaikka sen verran kauempaa,
ettei levityskaluston ääni kantaisi
sinne asti.
Metsänomistaja Matti Pylkkänen on hyvin tyytyväinen lannoi-
tushankkeen nopeaan läpi vientiin ja metsäalan eri toimijoiden
hyvään yhteistyöhön.
Tiina Salminen
Metsäsuunnittelija
Metsäasiantuntija Matti Kekkonen ohjeistaa kuljettaja Kari Hartikaista.