luonnosvaiheen palaute ja vastineet

Siilinjärvi
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava
Yleiskaavaluonnos nähtävillä 24.4 – 25.5.2015
Mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
Asukkaat, maanomistajat, yhteisöt ja yritykset
Osapuoli, pvm
Kannanotto
1.
maanomistaja
Alueelle on tehty liito-oravaselvitys toukoPotentiaali liito-orava alue poistetaan kaavasta.
kuussa 2015. Siinä ei havaittu merkkejä
Yleiskaavan luo 3 - merkinnälle alueelle ei ole laillisia
liito-oravasta. Luo-3 -merkintä poistetaan.
perusteita Pohjalampi tilan osalta, koska liito-oravan
esiintymistä Pohjalampi-tilalla ei ole näyttöä.
Maanomistajan Pohjalampi-tilalla on 6,7 ha metsämaata, josta taimikoita 4 ha ja päätehakkuukelpoista metsää 2,7 ha. Yleiskaavan mukaan kaikki maanomistajan
hakkuukelpoiset metsät laitettaisiin potentiaaliseksi
liito-oravan suojelualueeksi. Tämä on kohtuutonta
maanomistajan perustuslaillisia oikeuksia kohtaan.
mielipide 25.5.2015
Vastine ja/tai vaikutus kaavaan
Luo-3 merkinnän poistumisen myötä tontTonttien paikat siirrettävä metsään pois pellolta.
tien paikat voidaan siirtää.
Kunnanhallituksen pöytäkirjassa 20.4.2015 todetaan,
että kunta neuvottelee maanomistajien, YARA:n ja Elykeskusten kanssa. Allekirjoittaneeseen maanomistajaan ei ole otettu mitään yhteyttä, vaikka kyseessä on
merkittävät taloudelliset arvot maanomistajalle. Kunta
asetti näin maanomistajat eriarvoiseen asemaan jo
kaavan valmisteluvaiheessa.
Kyseessä oleva metsäalue on sovelias tonttien paikaksi. Maanomistaja esitti tämän toiveen Siilinjärven kunnan kaavoitusviranomaiselle kesäkuussa 2014. Kaavoittajan kaavaluonnoksessa esittämää paikkaa pellolla maanomistaja ei pidä hyvänä ratkaisuna.
2.
maanomistaja
mielipide 20.5.2015
Pyydämme, että Juurusvesi- Kuuslahti yleiskaavan
aineistoa muutetaan siten, että Tauno Toivasen perikunnan omistamalle maa-alueelle, Lamminsalmi 19:51,
on mahdollista rakentaa toinen omakotitalo talousrakennuksineen. Tämä rakennuspaikka pyydämme merkitsemään tilan Kuuslahden puoleiselle kumpareelle,
jolloin sillä ei ole häiritsevää osaa rantarakentamisen
suhteen eikä maisemallisesti muutenkaan. Todettakoon, että tieliittymisen suhteen, ei tarvita uusia liittymiä, vaan se tulisi luonnollisena osana valmiina olevan
omakotitalon tienjatkeena Pajukosken tieltä.
Perustelut:
1. Aikanaan olleeseen kantatilaan nähden rakennuspaikkoja on vähän ja se käsityksiemme mukaan mahdollistaa lisärakentamisen.
2. Maisemallisesti uusi omakotitalo ei tulisi rikkomaan
kokonaisuutta, vaan pikemminkin korostamaan aluetta
asuttuna kokonaisuutena. Naapuri, joka on esittämämme uuden omakotitalon lähinnä, tien toisella puolella suosittelee muutoksen hyväksymistä.
3. Tila on nyt perikunnan omistuksena. Perikuntaan
kuuluu... Uusi omakotitalo mahdollistaisi sen, että
leskellä olisi mahdollisuus asua pidempään kotona,
koska omakotitalo olisi tarkoitus rakentaa samalle
suvulle.
4. Toinen omakotitalo mahdollistaisi myöhemmässä
vaiheessa, että molemmilla lapsilla olisi mahdollisuus
palata synnyntilalleen ja siilinjärveläisiksi.
Tila sijaitsee kantatien varrella Iso-Koikan
ranta-alueella.
Tilan pinta-ala on noin 1.2 ha ja sille on jo
aikaisemmin rakennettu omakotitalo. Kyseisen emätilan (sama kuin nykyinen tila)
ns. kylärakennusoikeus on jo käytetty.
Lisäksi esitetty uusi rakennuspaikka sijaitsisi kantatien liikennemelualueella.
Esitetylle uudelle rakennuspaikalle ei ole
mitoituksellisia tai muitakaan hyväksyttäviä perusteita.
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
3.
maanomistajat
2(17)
Pyydämme. että kaavaan loma-asuntotontiksi merkitty
tonttimme Niemelä 10:32 muutettaisiin tontiksi, jolle voi
rakentaa pysyvän omakotitalon.
Muutoksen perustelut:
Tontti on ollut hallussamme vuodesta 1969 saakka.
Vuonna 1988 rakensimme nykyisen talviasuttavan
mökkimme, jossa on sähköt, vesiosuuskunnan vesijohto ja viemäri. Asunnon rakensimme vanhuuden asunnoksi.
Vuonna 2003 muutimme ympärivuotisiksi asukkaiksi
tähän mökkiin. Kun anoimme rakennuslupaa, ei mainittu mitään rajoituksia kunnan puolelta.
Tontille on tieoikeus (rasite) ja postikin tulee omaan
laatikkoon.
Meillä ei ole muuta paikkaa, jonne tulemme kuin kotiimme. Juurettomia ihmisiä on muutoinkin paljon ja
siksi ajattelemme tämän paikan tarjoavan turvasataman minun ja mieheni lisäksi lapsillemme ja lapsenlapsillemme myöskin tulevaisuudessa.
4-vuotias lapsenlapseni on tehnyt tarhassaan selväksi,
ettei maailmassa ole parempaa paikkaa kuin Savisalo
(saari).
Lapsia 3 ja lapsenlapsia neljä.
Mieheni halvaantui 2004, toistaiseksi hän on pystynyt
liikkumaan mökissä ja ulkona. Rakennustarvetta tullenee ikääntymisen myötä lisää. Rissalan lentokoneet
eivät häiritse, vaikka olemme olleet vaikutuspiirissä
kohta 50 vuotta. Lentokoneen äänet kuulunevat kaikkiin alueella oleviin rakennuksiin ja ulkona liikkuville
ihmisille. Ääni ei erottele kesämökkiläisiä ja pysyväisasukkaita.
Luonnon monimuotoisuus antaa iloa joka päivä. Kurjet,
joutsenet, lokit. lumikot jne. ovat tuttuja jo pienimmille
lapsenlapsillemme.
Peruskorjaus tai uuden rakentaminen on lähiajan tavoite.
Kun otetaan huomioon, että alueella on jo
yksittäisiä asuintontteja ja vesi- ja viemäriverkosto, tontti voidaan osoittaa asuintontiksi (AO). Muutoksen edellytys on, että
tonttia laajennetaan siten, että pinta-ala on
vähintään 3000 m2.
4.
maanomistajat
mielipide 18.5 2015
Omistamme kiinteistön Siilinjärvi (749) Hakkarala (401)
Onkiranta Rn:o 10:45 Kiinteistötunnus 749-401-10-45.
Haluamme rakentaa omakotitalon kiinteistölle. Omakotitalon rakentamisen ajankohta on 5-10 vuoden sisällä
ja kooltaan rakennettava talo olisi 100–110 neliötä,
tontin koko on 3600m2.
Tontilla on jo osuuskunnan vesiliittymä ja olemassa
oleva kesämökki ja varastorakennus. Entinen kesämökki purettaisiin uuden tieltä.
Kun otetaan huomioon, että alueella on jo
yksittäisiä asuintontteja ja vesi- ja viemäriverkosto, tontti voidaan osoittaa asuintontiksi (AO). Tontin koko on jo riittävä.
5.
maanomistajat
mielipide 17.5.2015
Vastustamme loma-asunnon/asuntojen rakentamista
vastarannalle Urimonlahdessa, koska sitten lomaasunnot olisivat liian lähellä toisiaan ja siitä seuraisi
haittamelua.
Loma-asuntomme on Kaaraslahti/Kuivaniemi Katajikko/1 4:39/5.
Maanomistaja haluaa säilyttää ko. uuden
loma-asunnon rakennuspaikan luonnoksen mukaisella paikallaan. Paikalle on jo
tie- ja sähköliittymäkin.
mielipide 25.5.2015
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
6.
maanomistaja
mielipide 5.5.2015
Kuuslahdessa kaavaluonnoksen at-alueella sijaitsevalla tilani rn:o 1:211 lohkomaton määräala noin 9,4 ha on
rakennuspaikka oikeutta 2kpl. Lohkominen tapahtuu
kesällä 2015. Parhaat ajateltavissa olevat tonttipaikat
tilallani sijaitsivat Harvalaisentien varressa, jossa sijaitsee jo paljon asutusta ja valmista yhdyskuntatekniikkaa (viemäri, sähköt ja vesi).
Kuitenkin juuri ajateltujen tonttipaikkajeni yli kulkee sv2 rajaus ja näin ollen en ole saanut tonttivarausta kaavaehdotukseen. Katson kuitenkin, että olen oikeutettu
tonttivarauksiin sv-2 linjauksesta huolimatta, koska
tontit sijaitsisivat at-kyläalueen keskeisellä alueella. Sv2 alueen rajaus limittyy mielivaltaisesti at-alueen päälle. Kun kyseessä on likimääräinen mihinkään tarkkaan
selvitykseen perustumaton rajaus, olisi sitä syytä siirtää kaivokseen päin pois at-alueen päältä. Nykyinen
rajaus estää oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun maanomistajien kesken rajoittaen tonttisijoittelun
mahdollisuuksia maanomistajien haluamalla tavalla.
Yleisenä lähtökohtana yleiskaava selostuksessa on
että, rakentaminen voi olla määrältään voimakkainta
perinteisellä kyläkeskusalueella, johon ehdottamani
tontit juuri kuuluisivat. Ko. kaavamääräyksissä Sv-2
alueella ei kielletä rakentamista vaan todetaan vaadittavan pelastusviranomaisen ja toiminnanharjoittajan
lausunnot. Mielestäni rakennuspaikat olisi syytä merkitä ja merkittyjen alueiden päälle jäisi mainittu lausunto
merkintä.
YIeiskaavaselostuksessa maankäytöllisissä suunnitteluperiaatteissa mainitaan kohdassa 3.5 vyöhykejaossa
seuraavaa. "Kartalla esitetyt vyöhykerajaukset ovat
likimääräisiä ja niille osoitetut mitoitusperusteet periaatteellisia. Keskeistä on tarkastella kylärakennetta ja
ranta-alueita kokonaisuutena -rakentamisen sijoittamisessa pyritään kehittämään kyläkuvaa ja toisaalta
turvaamaan luonnon ympäristön tai maiseman kannalta tärkeitä alueita".
Yllämainittuun viitaten sv-2 alueen rajaus ei voi olla
sitova/ estävä alueeni tonttialueita määritettäessä.
Oma näkemykseni tonttien sijoittelusta on yhtenevä
Siilinjärven kunnan maankäyttöpoliittisten tavoitteiden
kanssa.
- maaseuturakentamista kohdistetaan erityisesti aktiivisten kyläkeskustojen läheisyyteen.
- asukasmäärän kasvu kylärakennetta täydentäen
saattaa mahdollistaa myös uusien palveluiden saamisen kylille elinkeinotoimintojen kautta.
Tilallani olisi mielekästä hyödyntää vain Harvalaisentien varressa olevaa aluetta tonttivaraukseen eikä
tonttien siirtäminen muualle ole mahdollista kunnallistekniikan puuttuessa ja maaston märkyydestä johtuen.
Karttaliite tonttivaraus ehdotuksineen.
7.
maanomistajat
1.Pyydämme seuraavia tilakohtaisia toiveita kaavasuunnitelmaan.
Kaavoituksen pitäisi tasa-arvoistua niin, että siinä
osallisille myönteisten näkökohtien painoarvo kasvaa.
Rakennusoikeuden käsittelyssä pitää poiketa yleisistä
periaatteista niissä tapauksissa, joissa muuten ei voida
saavuttaa maanomistajakohtaista riittävää tasapuolisuutta ja hyväksyttävää oikeudenmukaisuutta.
A-B toiveet esitimme kesäkuussa 2014 kaavasuunnittelijalle. Suunnitelmassa ei ole toiveitamme huomioitu.
A. Esitämme Uitonniementilalle 24:50 AM-alueelle AOrakennuspaikkaa sukupolvenvaihdostilanteen vuoksi.
Uudeksi rakennuspaikaksi ehdotamme nykyisestä
pihapiirin reunasta pohjoiseen päin 110–120 m pää-
mielipide 22.5.2015
3(17)
Esitetyt 2 uutta asuinpaikkaa olisivat mitoituksellisesti perusteltavissa, mutta kuten
mielipiteessäkin todetaan, niitä ei ole
mahdollista osoittaa rajatun s-2 eli kaivosalueen suojavyöhykkeen sisäpuolelle.
S-2 -vyöhykkeelle ei kaavassa ole osoitettu kenellekään uusia asumiseen tarkoitettuja rakennuspaikkoja.
Rakennusoikeuden määrittelyyn perustuvat periaatteet ovat tasapuolisia ympäristöllisesti samankaltaisilla alueilla. ”Tasapuolistaminen” siten, että joku maanomistaja saisi enemmän kuin muut, ei ole perusteltua.
Yleiskaavamääräys sallii kaavaan rajatun
maatilan pihapiirin AM-alueen sisällä enintään kaksi kaksiasuntoista asuinrakennus-
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
jatkuu…
hän. Hiekkainen peltokumpu. Oikein rakennettuna
korkeammalle tehty rakennus on vahvempi ja terveempi kuin alavalle maalle. AM maatila-alueella on
etelä- ja länsi- suunnassa suomaisemaa ja ainoa suunta on pohjoispuoli nykyisestä pihapiiristä. Kolme rakennuspaikkaa on myyty rannalle Uitonniemen tilalla
15.10.1969 jälkeen. Toiveemme mahdollistaisi mieleisen rakennuspaikan toteutumisen. Asiasta on neuvoteltu alustavasti 11.5.15.
B. Esitämme Alapiha 24:48 nimiselle tilalle yhtä Rapaikkaa.
Ko. tilalla on yksi uusi rakennuspaikka lohkaistu
15.10.1969 jälkeen. Savon Voiman suurjännitelinjan
vuoksi on jouduttu käyttämään kohtuuttomasti rantaviivaa kesämökkitontteja lohkaistessa 60-luvulla. Sähkölinjalle ei saanut ostaja rakennuslupaa. Sähkölinja on
myöhemmin poistettu rannalta. Sähkölinjan vetäminen
tilan halki oli yhteinen etu kylälle, mutta ei saa olla tilan
rasitteena edelleen. Joten esitämme yhtä Ra-paikkaa
tonttien 24:40 ja 24:28 väliin siten, että tonttien rajojen
väliin jää metsämaata. Tontti voi olla suorakaiteen
muotoinen ja rakennuspaikka ylempänä ranta-alueella.
Tontti sijaitsee ison järven rannalla.
C. Esitämme, että kesämökkipaikkamme Uitonniementilalla muutetaan kaavassa AO -paikaksi. Seuraavalla
sukupolvella on mahdollisuus rakentaa vakituinen
asunto. Kaavaluonnoksessa on merkitty muillekin
tiloille AO-rantapaikkoja
2. Mitoitusperiaatteista
Emätilaperiaatteen käyttäminen mitoitusperusteena ei
täytä maanomistajien yhdenvertaista kohtelua. Emätilan tarkastelun sijaan mitoituksen tulisi perustua riittäviin selvityksiin ja maanomistajien kuulemisiin. Maanomistajien tasapuolisuuden toteutuminen varmistetaan
riittävillä kuulemisilla. Emätilaperiaatteen pitäisi olla
vain suuntaa antava. Maankäyttö-ja rakennuslain 62
§:ssä edellytetään vuorovaikutusta kaavaa valmisteltaessa. Osallistuvalta kaavoituksella vähennetään valitukset minimiin ja kaavasuunnitelmassa olevat virheet
poistuvat.
Yleiskaavaan on Saarikylän R-alueelle suunniteltu 5
rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä
kohti. Katsomme, että sen luvun pitäisi olla suurempi,
sillä tasapuolisen kohtelun ja kaavan hyväksyttävyyden
kannalta on tärkeää, että alueen maanomistajat saavat
tilansa pinta-alaan, olosuhteisiin nähden haluamansa
määrän rakennuspaikkoja. Vähäinen ylimitoitus on
perusteltua myös siksi, etteivät kaikki rakennuspaikat
maaseudulla toteudu. Kaavoittaminen ei saa tehdä
kohtuutonta haittaa kenellekään maanomistajalle.
Kylä- ja rantavyöhykkeiden ulkopuolella hajaasutusluonteinen rakentamisen mitoituksellisena ohjeena esitämme 3-4 rak. paikkaa/ 10 ha emätilakohtaisesti tarkasteltuna. Ja mieluummin käytetään mitoituksen yläpäätä, jos ei ole esim. rantarakennusoikeutta
tilalla.
4(17)
ta.
Esitetty uusi rakennuspaikka ei ole sijainniltaan AM-alueeseen sisältyvää rakentamista. Toisaalta se sijoittuisi selkeästi
ranta-alueelle.
Kyseisen emätilan rantarakennusoikeus
on jo käytetty; mitoituslaskelmien mukaan
emätilan oikeus on yhteensä 5 rantarakennuspaikkaa. Emätilalle on jo muodostettu maatilan lisäksi 6 loma-asunnon
rakennuspaikkaa.
Kylä- ja ranta-alueiden ulkopuolella voidaan sallia haja-asutusluonteinen rakentaminen yleiskaavan yleisten perusteiden
pohjalta tapauskohtaisesti harkiten suoraan rakennuslupamenettelyllä. Niitä ei ole
tarkoituksen mukaista osoittaa nyt laadittavassa yleiskaavassa.
Emätilalle, josta tila 24:48 on osa, on
15.10.1969 jälkeen jo muodostettu 2 rantarakennuspaikkaa; tilat 24:34 ja 24:53.
Mitoituksen mukaan ko. emätilan rakennusoikeus on yhteensä 2 rantarakennuspaikkaa eli esitettyä uutta rakennuspaikkaa ei voida osoittaa. Mainittu sähkölinja
ei ole vaikuttanut mitoitukseen millään
tavalla.
Esitetty oleva RA-rakennuspaikka voidaan
muuttaa AO-rakennuspaikaksi.
Emätilaperiaatteen käyttäminen mitoitusperusteena on vakiintunut käytäntö jo
useamman vuosikymmenen ajalta. Periaate on myös oikeuskäytännössä todettu
tarkoituksenmukaiseksi ja oikeudenmukaiseksi perusteeksi. Emätilaperiaate on
hyvä erityisesti sen takia, että tarkasteltava aluekokonaisuus on aina sama, kiinteä
ja pysyvä.
Pelkästään maanomistajakohtainen tarkastelu ei voi teoreettisestikaan olla oikeudenmukainen menettely, koska maanomistajuus on vaihtuva ominaisuus. Ei ole
perusteltua, että esim. aina maanomistajan vaihtuessa mm. sitä edeltävät emätilalle myönnetyt rakennusoikeudet vaikutuksiltaan ”mitätöitäisiin”. Tällä periaatteella
rakennuslupia pitäisi aina myöntää, kun
maanomistaja vaihtuu tai tilasta lohkotaan
pienempiä tilayksiköitä uusille omistajille.
Maankäytön kohtuullisuuden arviointi tulee
kohdentaa myös kokonaisuuteen. Nyt
kyseessä olevilta emätiloilta on toteutettu
rakennusoikeuksia tontteineen jo aikaisemmin jopa enemmän kuin mitoitusperusteet sallisivat. Lisäksi jäljelle jääneillä
ko. maanomistajan alueilla on ns. omassa
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
Rakennuspaikan muodostamisajankohta, milloin se
katsotaan tapahtuneeksi, vaikuttavat olennaisesti rakennuspaikkojen lukumäärään. Esimerkiksi 1962 myyty tontti oli määräalana, jolle oli ostaja hakenut rakennusluvat Sitten kun tämä määräala on lohkaistu seitsemän vuoden päästä, kesällä 1969, niin muodostamisajankohdaksi katsottiin rekisteriin kirjaamisen aika
marraskuussa1969. Joten ehdotamme ko. asiaan
muuta harkintaa Tontin kaupantekemishetki ja sen
vahvistaminen pitäisi olla muodostumisajankohdan
perusteena myöskin. Määräalan ostaja on voinut pitkittää lohkomista.
3. Tarkasteluajankohdan yhdenvertaisuus
Nilsiässä Juurusveden- ja Etelä-Siilinjärven yleiskaavoissa lukee; rantakaavasäännösten 15.10.1969 voimaantulon jälkeen muodostetut rakennuspaikat luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Kuuslahden kaavasuunnitelmassa todetaan, että tarkastelu voidaan
myös ulottaa 15.10.1969 ajankohtaa kauemmaksikin.
Kohtelun tulisi olla yhdenvertaista saman vesialueen,
Juurusveden, rannalla ja kunnan sisällä.
4. Rantavyöhykkeiden arviointi
Siilinjärven kunnan maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa
todetaan: yleiskaavoitetaan suurimpien vesistöjen
rantavyöhykkeet Juurusveden rannalla. Kaavasuunnitelmassa puhutaan monessa kodin rantavyöhykkeestä
ja ranta-alueesta. Rantavyöhykkeen leveyttä ei ole
lainsäädännössä määritelty, se pitäisi arvioida tapauskohtaisesti. Rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat
kasvillisuus, maaston muodot, luonnonolosuhteet, tiet,
rakennukset jne. Voidaan katsoa rantavyöhykkeen
ulottuvan n. 50–100 m korkeintaan 200 m päähän
keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta huomioiden vyöhykkeeseen vaikuttavat asiat. Ranta-alue
ulottuu rannalla kauemmaksi kuin rantavyöhyke. Ei ole
sama asia puhua rantavyöhykkeestä ja ranta-alueesta
yhtä aikaa, varsinkin kun on päätetty kunnassa rantavyöhykkeen kaavoittamisesta.
Esim. mitoitusperusteissa ja maa-ja metsätalousalueissa sekä rakennusoikeuden määrittämisessä puhutaan rantavyöhykkeestä ja ranta-alueesta.
5. Rakentaminen maa- ja metsätalousalueille
MT-peltoalueille myös rantavyöhykkeen jälkeen hajaasutusluonteinen rakentaminen sallittava ja MA -peltoalueella pitäisi olla maa- ja metsätalousrakentaminen
sallittua. On väärin, ne tilat, jotka hoitavat ympäristöään ja pitävät suurella ahkeruudella rannat ja pellot
puhtaina puista ja pensaista, niiltä kielletään rakentaminen MA -peltoalueella. Kauniilta pelto näyttää, mutta
voi olla peltoalueita, jotka eivät sovellu hyvin maanviljelyyn esim. kivisyyden, maalajien vuoksi, niitä pitäisi
saada käyttää rakennuspaikkoina. Rakennukset kaunistavat maisemaa maaseudulla, jos rakennukset
suunnitellaan maisemaan ja maaseudulle sopiviksi.
5(17)
käytössään olevia rakennuspaikkoja.
Tilannetta ei voida tällöin pitää maanomistajan kannalta missään muodossa kohtuuttomana.
Mielipiteessä esitetään rajatun tiiveimmän
kyläalueen ulkopuolelle samaa rakentamistehokkuutta kuin varsinaisella kyläalueella. Tämä ei ole perusteltua mm. yhdyskuntarakenteellisista syistä johtuen. On
perusteltua, että rakentaminen on runsainta esim. kyläpalveluiden läheisillä alueilla.
Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää
mm. yhdyskuntarakenteellisten tekijöiden
huomioon ottamista. Jos rakentamisen
määrää ei olisi tarve mitenkään rajata tai
arvioida keskenään eriluonteisilla alueilla,
ei maankäyttöä ohjaavaa yleiskaavaakaan
olisi tarpeen laatia.
Pääsääntöisesti viitatulla lauseella ei ole
erityistä merkitystä ns. normaalisti hajarakentamisluonteisesti rakennetuilla alueilla.
Lähinnä ajallisen ulottuvuuden merkitys
saattaa vaikuttaa kaavaratkaisuun, mikäli
jollekin osa-alueelle on jo muodostunut tai
on muodostumassa taajamaluonteinen
rakentamisen tiivistymä. Näissä tapauksissa tulee pohdittavaksi onko yleiskaava
riittävä väline ohjaamaan ko. alueen rakentamista vai tulisiko aluetta tarkastella jo
asemakaavatasoisilla suunnitelmilla.
Käytännössä ns. normaalit maastolliset
korkeuserot ja rakentamisen vaikutuksien
ulottuvuudet omaavilla rannoilla rantavyöhyke on sama kuin ranta-alue. Molemmat kuitenkin sisältyvät käsitteen ranta
sisälle.
Kaikissa rantayleiskaavoissa sovelletaan
mainittuja maastollisia tekijöitä määriteltäessä, onko esim. jokin rakentamispaikka
rantarakentamista vai ei.
Rantarakentamisen mitoitukseen luetaan
yleensä sekä ranta-alueelle että rantavyöhykkeelle sijoittuvat rakentamispaikat.
Nyt ko. kaavan laadinnan kannalta kyseessä olevilla ”käsite-eroilla” ei ole mitään ns. mitoituksellista merkitystä.
Sekä MT- että MA- alueilla on sallittu maaja/tai metsätalouteen liittyvä rakentaminen.
Merkinnöissä mainittu rakentamisrajoitus
(eli asuin- tai loma-asuntojen rakentamisrajoitus) kohdentuu MT-alueilla rannoille ja
MA-alueilla kokonaisuudessaan.
Rakentamisrajoituksesta ranta-alueen
ulkopuolella voidaan perustelluilla syillä
poiketa. Esim. jos tilalla ei muualla ole,
muutoin mahdolliselle, rakentamiselle
soveltuvaa paikkaa.
6. Yleiskaavan määräykset kohta 5.11
Rantavyöhykkeelle ja ranta-alueelle rakentamisesta on Mainitut poikkeukset voivat olla perustelolemassa poikkeuksia. Ranta-alueiden suunnittelutar- luilla syillä mahdollisia. Nämä ratkaistaan
kuitenkin kuten muutkin poikkeamisratkaive ei koske maa- ja metsätalouden tai kalatalouden
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
8.
maanomistaja
mielipide
6(17)
harjoittamista varten tarpeellista rakentamista. Tämän
lain puitteissa on mahdollista rakentaa asuin-, talous-,
että tuotantorakennuksia. Esimerkiksi maatilan sukupolvenvaihdostilanteessa on lain mukaan oltava mahdollista rakentaa tilalle toinen asuinrakennus. Olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentaminen on
mahdollista. Saunat muodostavat oman talousrakennusten ryhmänsä. Samoin vanhan asuinrakennuksen
korjaaminen on mahdollista. Poikkeuksista pitäisi olla
kaavasuunnitelmassa.
sut kaavasta erillisissä poikkeamislupamenettelyissä.
Todettakoon kuitenkin, että olevasta pihapiiristä erilliset asunnot tai saunat muodostavat aina oman rakennuspaikkansa, jotka
lasketaan mukaan kokonaismitoitukseen.
Mainittujen oikeuksien toteuttaminen on
usein mahdollista mitoituksen puitteissa ja
mahdollisuuksien mukaan toteutettavissa
myös rantojen ulkopuolella. Ko. oikeuksien
toteuttaminen ei siten aina tarkoita tai
edellytä muista periaatteista luopumista.
Onko huomioitu punaisella merkityssä kohdassa oleva
venevalkama ja tie rantaan asti joka on lohkottu virallisella maanmittaustoimituksella Oikurin saaren käyttöön.
Kyseinen tieyhteys ja venevalkama merkitään yleiskaavaan.
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
7(17)
Viranomaiset
Osapuoli, pvm
1. Liikennevirasto
Lausunto 27.4.2015
Siru Koski, Jani Koiranen
Kannanotto
Vastine ja/tai vaikutus kaavaan
Pohjoisemman kaavakartan alueella kulkevat vesiväylät ovat kokonaisuudessaan esitetty kaavakartalla,
mutta osa olemassa olevista vesiväylistä puuttuu etelänpuoleiselta kaavakartalta, johon puuttuvat väylät
tulisi lisätä. Väylien sijaintitiedot ovat saatavissa veloituksetta Liikenneviraston meri- väyläyksiköstä (yhteyshenkilönä Jani Koiranen, [email protected], p. 0295 34 3355).
Mahdolliset puuttuvat vesiväylät merkitään kaavakartalle.
Mainittua RA-ryhmää siirretään hieMerenkulun kiinteät turvalaitteet sijoittuvat kaavaman pohjoiseen, niin varmistetaan
alueella pääosin M- ja MY -alueille. Kaavassa on
riittävät näkyvyydet ko. linjataululle.
esitetty Laajalahden eteläkärkeen loma- asuntojen
aluetta (RA 4 -kaavamerkintä), joka sijoittuu Liikenneviraston linjataulun välittömään läheisyyteen. Liikennevirasto huomauttaa, että rakenteilla tai rakennuksilla ei
saa estää vesiliikenteen kiinteiden turvalaitteiden näkyvyyttä vesiväylille.
Kaavoitettaessa ranta-alueita vesiväylien läheisyyteen,
rakennusten ja muiden rantarakenteiden suunnittelussa, sijoittamisessa sekä toteuttamisessa tulee huomioida vesiliikenteen aiheuttama aallokko ja rantaeroosio.
Rautateiden osalta Liikennevirastolla ei ole huomautettavaa.
2. Metsäkeskus
Lausunto 19.5.2015
Seppo Niskanen
Ei huomautettavaa kaavasta.
Suomen metsäkeskus kiittää lausuntopyynnöstänne.
Metsäkeskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksen sisällöstä. Kaavaluonnos ohjaa näkemyksemme mukaan lähinnä kaavoitettavan alueen pientalo-,
ranta- ja lomarakentamista ja sillä ei ole merkittäviä
vaikutuksia alueen metsätalouteen.
Ehdotus turvaa metsätalouden harjoittamisen kaavaalueella metsätaloutta ohjaavan metsälainsäädännön
mukaisesti. Ranta-alueiden metsänkäsittelyssä metsänhoitosuositukset tukevat osaltaan kaavan tavoitteita. Näemme myönteisenä, että kaavamääräyksissä ei
edellytetä toimenpidelupia metsien käsittelyssä.
Mikäli kyseessä oleville alueille rakennetaan teitä tai
sähkölinjoja, olisi tärkeää, että tiet palvelevat osaltaan
myös metsätaloutta ja että sähkölinjojen yhteydessä
tehdään tarvittavilta osin esimerkiksi varastopistoja.
Metsäkeskus pitää tärkeänä, että Pohjois-Savossa on
mahdollisimman hyvät puitteet kannattavan metsätalouden ja kilpailukyisen metsäteollisuuden harjoittamiselle myös tulevaisuudessa. Erilaisissa stretegioissa,
suunnitelmissa, ohjelmissa - myös maankäytön suunnittelussa - on tärkeää huomioida vaikutukset metsäalan tuleviin mahdollisuuksiin.
Yleiskaavojen osalta toivomme mm. seuraavia asioita:
• Metsätaloudelle ei aseteta liikaa rajoitteita (esim.
toimenpidelupa). Metsätalous- alueilla voinee tukeutua
lähinnä metsälakiin ja erityistapauksissa Hyvän metsän- hoidon suosituksiin.
• Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat selkeitä, yliselitteisiä ja yhdenmukaisia
• Kaavat ovat metsätoimijoiden käytössä digitaalisessa
muodossa
• Kaavojen sisältö ja esimerkiksi Metsäkeskuksen
paikkatieto mm. luontokohteista vastaavat toisiaan.
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
3. Tukes
Lausunto 19.5.2015
Leena Ahonen, Aki Ijäs
8(17)
Kaavamuutoksen kohteena oleva alue sijaitsee osittain Ei huomautettavaa kaavasta.
Yara Suomi Oy:n Siilin- järven kaivosalueen läheisyydessä sekä Yara Suomi Oy:n Siilinjärven tuotantolaitoksen Seveso II -direktiivin (96/82/EY) mukaisella
konsultaatioalueella (yleiskaavaluonnoksessa merkintä
SV-1). Yara Suomi Oy:n Siilinjärven tuotan- tolaitos on
turvallisuusselvityslaitos siellä varastoitavien terveydelle ja ympäristölle vaarallisten sekä palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien perusteella.
Tuotantolaitoksen turvallisuusselvityksessä on arvioitu
mm. ammoniakki- ja rikkidioksidionnettomuuden sekä
ammoniumnitraattipitoisen lannoitteen humahduksesta
tai leimahduksesta aiheutuvan onnettomuuden vaikutuksia. Tuotantolaitoksen mahdollisten suuronnettomuuksien ERPG-3- tai IDLH- arvojen mukaisten kaasupitoisuuksien on arvioitu yltävän enimmillään noin
500 - 2000 metrin päähän päästä lähteestä mm. sääolosuhteista riippuen. ERPG-3 ja IDLH -arvojen mukaisia suojaetäisyyksiä voidaan käyttää arvioitaessa etäisyyttä pientaloihin tai muihin kohteisiin, joissa oleskelee kerrallaan vain pieni määrä ihmisiä. Herkkien ja
hitaasti evakuoitavien suojaetäisyydet ovat edellä
mainittuja arvoja suurempia.
Yara Suomi Oy:n kaivosalueen toimintojen (mm. matriisin, ammoniumnitraatin ja räjähteiden varastointi) ei
arvioida aiheuttavan vaaraa kaivosalueen ulkopuolelle
tai yleiskaavaluonnoksen alueelle.
Tukes katsoo, että Yara Suomi Oy:n tuotantolaitoksen
suuronnettomuusvaarat tulee huomioida yleiskaavasuunnittelussa ja suhtautuu varauksella asuinrakennusten sijoittamiseen alle 2000 metrin etäisyydelle
tuotantolaitoksesta.
Tukes voi arvioida tuotantolaitoksen konsultointivyöhykkeelle tulevia muutoksia tarvittaessa tarkemmin
mahdollisessa asemakaavavaiheessa.
4. Viranomaislautakun- Kaavaselostuksen mukaan yleiskaavan keskeisimmät
ta
tavoitteet liittyvät rakentamisen ohjaukseen Kuuslahden kylä- ja ranta-alueilla. Kaava-alue on jaettu rakenlausunto 19.5.2015
tamisen määrää ohjaaviin vyöhykkeisiin. Tiheintä rakentamista ohjataan Kuuslahden kyläalueelle (AT).
Yleiskaavalla pyritään osoittamaan myös riittävä määrä
rakentamattomia alueita luonnossa liikkumiselle ja
vesiliikenteelle. Luonnonympäristön suojelun kannalta
tavoitteena on turvata arvokkaiden alueiden ja erilliskohteiden säilyminen riittävän laajoilla aluevarauksilla
ja kaavamääräyksillä. Tavoitteena on myös ohjata
rakentamista siten, että Yara Suomi Oy:n tuotantolaitokset ja kaivosalueet sekä muut rakentamista rajoittavat toiminnot (erityisesti lentokentän ja tiestön melualueet) otetaan yleiskaavaratkaisussa huomioon. Viranomaislautakunta yhtyy kaavaselostuksessa esitettyihin tavoitteisiin erityisesti luontoympäristön ja rakentamista rajoittavien tekijöiden huomioon ottamisen
osalta. Lautakunta pitää myös rakentamisen painopisteen ohjaamista Kuuslahden kyläalueelle kannatettavana huomioiden kuitenkin Yaran kaivosalueen läheisyyden aiheuttamat rajoitukset. Myös rantarakentamisessa rakennuspaikat tulee sijoittaa keskittäen siten,
että rannoille jää myös täysin rakentamattomia alueita.
Kaavassa on ko. alueella todettu oleva
Lautakunta korostaa, että yleiskaava-alueella on ratilanne. Kaavarajauksen muuttamiselle
kentamista rajoittavia ympäristöhaittoja. Kaava-alue
sijoittuu etelässä osittain lentokentän melualueelle (lme ei ole perusteita.
55) sekä pohjoisempana Yaran tuotantolaitosten suoja-alueelle (sv-1) ja kaivoksen suojavyöhykkeelle (sv2). Lisäksi kaava-alueen läpi kulkee rautatie ja kantatie
75, joiden melualue (me) rajoittaa rakentamista. Alueiden rajaukset pohjautuvat aikaisempiin selvityksiin
(mm. lentokentän meluselvitys, Yaran YVA- ja ympäristölupaselvitykset sekä tie- ja rautatiealueiden meluselvitykset). Lautakunta pitää selvityksiä sinänsä
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
Viranomaislautakunta
jatkuu….
9(17)
riittävinä, mutta toteaa, että mm. lentokentän melualue
voi tulevaisuudessa lisääntyvän sotilaslentotoiminnan
myötä laajentua ja Yaran kaivostoimintojen aiheuttamat ympäristöhaitat määrittyvät kaivostoiminnan laajenemissuuntien mukaisesti. Maakuntakaavassa osoitettu kaivostoimintojen suojavyöhyke (sv-2) ei todennäköisesti ole riittävä jo toteutumassa olevien sivukiven läjitysalueiden laajennuksien (erityisesti ns. Itäläjitys) kohdalla. Viranomaislautakunta pitää tärkeänä
periaatteena, että ympäristöhaitta-alueille ei osoiteta
uutta asumista tai muita herkkiä toimintoja. Erityisen
hankala alue on Yaran kaivostoimintojen vaikutusten
kannalta Kortteisen alue, jonka pohjoispää sijoittuu
lähes kiinni tulevaan sivukiven läjitysalueeseen. Kortteisen alueen osalta tulisi harkita alueen rajaamista
yleiskaava-alueen ulkopuolelle, jolloin alueen maankäyttö tarkasteltaisiin tulevassa Yaran kaivosalueen
yleiskaavassa.
Viranomaislautakunta toteaa, että luonto- ja maisemaarvojen selvittäminen on tehty kaavatyössä kattavasti.
Luontoselvityksessä on selvitetty suunnittelualueen
luonnon kannalta arvokkaat alueet. Luonnonarvoiltaan
merkittäviä alueita ovat mm. tulvarannat, luonnontilaiset suot, kalliokasvillisuus, jokien suualueet, lähteet ja
lähteiköt, rehevät lahdet ja ruohikot. Kaavaluonnoksessa luonto- ja maisemakohteet on huomioitu ja osoitettu alue- ja rajausmerkinnöillä. Lautakunta toteaa,
että luontoarvoiltaan merkittäville alueille ei tule osoittaa uusia rakennuspaikkoja.
Huomioita kaavakartasta ja kaavamääräyksistä:
- lautakunta katsoo, että maisemallisia tai erityisiä
ympäristöarvoja omaavien alueiden (MU ja MY) sisälle
saariin sijoittuvat loma-asuntoalueet (RA) tulisi pääsääntöisesti osoittaa RA-2-merkinnällä
Yaran toimintojen melualueelle (tme 45) sijoittuvien
loma-asuntoalueiden osalta tulisi selvittää niiden osoittaminen RA-1 -merkinnällä. Tämä koskee erityisesti
Kortteisen pohjoispäähän sijoittuvia RA-alueita, joissa
Yaran kaivosalueen ns. Itäläjityksen laajentamisen
melu- ja pölyvaikutukset ovat merkittäviä
- lautakunta esittää Aittosaaren saaristokokonaisuuden
(luontoselvityksen kohde 4, luo-1-rajaus) merkitsemistä
kokonaisuudessaan (myös vesialue) perustettavaksi
luonnonsuojelualueeksi (SL). Vesialueella on linnustollisia arvoja erityisesti saarten keskelle jäävällä karikkoisella vesialueella (4b).
5. Terveydensuojeluviranomainen
Lausunto 22.5.2015
Aili Heikkinen
Ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on järkevää, koska silloin ympärivuotista asutusta voidaan ohjata alueille, joilla on
tai tulee olemaan vesi- ja viemäriverkosto. Suunniteltu
yleiskaava-alue on osittain tällä hetkellä järjestetyn
vesi- ja viemärihuollon piirissä, mutta vesihuoltolaitosten toiminta-aluetta on rakentamisen toteutuessa laajennettava joiltakin osin mm. Kiukonmäessä ja Marjomäentiellä. Viranomaislautakunnan 19.5.2015 § 27
antamassa lausunnossa todetaan, että kaivostoimintojen suojavyöhyke ei todennäköisesti ole riittävä ja sen
vuoksi viranomaislautakunta esittää suojavyöhykkeen
laidalla olevan Kortteisen alueen rajaamista pois yleiskaavasta. Lisäksi viranomaislautakunta esittää, että
Yaran toimintojen melualueelle (tme 45) sijoittuvien
loma-asuntoalueiden osalta tulisi selvittää niiden osoittaminen RA-1 –merkinnällä alueella esiintyvien pöly- ja
meluhaittojen vuoksi. Terveydensuojeluviranomainen
suosittelee RA-1 –merkinnän käyttöä ko. lomaasuntoalueella.
RA-rakennuspaikat eteläosan saarissa
kuten Rahvo ja Otus ja muuallakin
pienissä saarissa osoitetaan merkinnällä RA-2.
tme 45 -melualueelle sijoittuvat RArakennuspaikat osoitetaan RA-1 merkinnällä.
Esitetyn mukaisesti ko. vesialue osoitetaan SL-alueen osaksi.
Kaavassa on ko. alueella todettu oleva
tilanne. Kaavarajauksen muuttamiselle
ei ole perusteita.
tme 45 -melualueelle sijoittuvat RArakennuspaikat osoitetaan RA-1 merkinnällä.
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
6. Pohjois-Savon liitto
lausunto 19.5.2015
Paula Qvick
Suvi Jousmäki
7. Metsänhoitoyhdistys
Lausunto 22.5.2015
Pekka Sahlman, Jukka
Hujala
10(17)
Ei huomautettavaa kaavasta.
Valmisteilla oleva yleiskaava on voimassa olevien
maakuntakaavojen mukainen. Osayleiskaavaratkaisussa on huomioitu Pohjois-Savon maakuntakaavassa
osoitettu, Yaran kaivosalueen ympärille sijoittuva suojavyöhyke. Kaivostoiminnasta aiheutuvien vaikutusten
vuoksi on hyvä, ettei suojavyöhykkeen alueelle ole
yleiskaavaluonnoksessa osoitettu uutta asumista.
Jatkosuunnittelussa olisi hyvä huomioida Varan kaivosalueen mahdollinen kehittyminen ja sen vaikutukset
lähialueen maankäyttöön.
Lausuntonamme toteamme, että maa- ja metsätaloudelle ei ole syytä asettaa tarpeettomia rajoitteita kaavoituksen yhteydessä. Pidämme oikeana ratkaisuna
sitä, että metsäalueille ei ole esitetty MRL 128 pykälän
mukaista maisematyölupaa.
Huomautamme myös, että metsälain tarkoittamat
elinympäristöt eivät metsälain mukaan ole laaja-alaisia
ja nämä elinympäristöt otetaan metsätalouden toimenpiteissä huomioon ilman kaavamerkintääkin.
Kaavaluonnokseen on merkattu luo 3 -alueita, joista
todetaan, että ne ovat potentiaalisia liito- oravan lisääntymis- tai levähdysalueita. Tällaisia merkintöjä ei
kaavaan tule tehdä eikä erityisiä toimenpidelupia edellyttää, sillä niille ei ole luonnonsuojelulain mukaan tai
muutoinkaan mitään perustetta.
Liito-orava on osoittautunut hyvin joustavaksi elinympäristönsä valinnassa. Kunta kaavoittajana on astumassa erittäin heikoille jäille, jos se ryhtyy merkitsemään kaavoihin potentiaalisia kohteita. Vaarana on
epätasa-arvoinen maanomistajien kohtelu ja kunnalle
myös korvausvelvollisuuden syntyminen ilman että on
mitään näyttöä suojeltavan lajin olemassaolosta.
Luonnonsuojelulaki turvaa liito-oravan suojelun riittävästi myös kaava-alueilla. Metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä esiin tulevat liito-oravahavainnot otetaan toiminnassa lain ja ohjeitten mukaisesti huomioon.
Kaavoitus on pitkän aikavälin maankäytön suunnittelua
ja siihen liito-oravan suojelu yleensäkin soveltuu huonosti. Naaras elää pesäpuussa 3-4 vuotta ja jos tilalle
ei tule uutta liito-oravaa, tulisi parin vuoden päästä
eläimen lähdöstä suojelustatus poistaa ja muuttaa
myös kaavaa siltä osin.
Potentiaalisiksi merkityille alueille on
tehty liito-oravaselvitys toukokuussa
2015. Selvityksessä ei havaittu merkkejä liito-oravasta millään alueella.
Tehtyjen selvitysten perusteella luo-3 merkinnät voidaan poistaa tästä yleiskaavasta.
Rakentamisen mitoitukseen emme ota kantaa, mutta
on hyvä, että maa- ja metsätalous valtaisille alueille ei
suunnitelmallisesti kohdenneta uutta rakentamista ja
että kaavalla ei ole tarkoitus missään määrin rajoittaa
maa- ja metsätalouden kannalta tarpeellista rakentamistoimintaa.
8. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
Lausunto 25.5.2015
Tapio Laaksonen
9. Puolustusvoimat
Lausunto 25.5.2015
Rakennettu kulttuuriympäristö on kaavaluonnoksessa
vielä puutteellisesti huomioitu. Kaava-alueella on tarkoitus tehdä vuoden 2015 aikana rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydennys. Kaavaluonnoksessa on osoitettu SR- merkinnällä rakennuskohteita ja
km-merkinnällä 4 kulttuurimaisema-aluetta. Yksittäisten rakennuskohteiden lisäksi rakennusinventoinnin
täydennyksessä on aiheellista tarkastella myös kulttuurimaisema-alueita.
Rakennetun kulttuuri-inventoinnin
täydennys on valmistumassa. tältä
osin yleiskaavaa tullaan täydentämään.
Todetaan lausunto. Meluhaitta on
Karjalan lennoston toiminta aiheuttaa kaava-alueelle
meluhaittaa. Kaavaluonnoksessa on huomioitu Kuopi- otettu kaavaratkaisussa huomioon.
on lentoaseman lentotoiminnan aiheuttama melualue
ja melualueen rajoitukset. Lentotoiminnan aiheuttaman
meluhaitan lisäksi satunnaista melua aiheuttaa myös
varusmiesten ja henkilökunnan koulutukseen liittyvä
ampumatoiminta.
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
Puolustusvoimat jatkuu…
10. MTK Siilinjärvi ry
Lausunto 25.5.2015
Hanna-Liisa Nousiainen
Puolustusvoimat esittää, että kaavakartan yleiskaavamääräyksiin lisätään kaikkia alueita koskien seuraavat
lauseet:
”Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella.
Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli
ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin.
Tuulivoimahankkeisiin liittyen puolustusvoimat antaa
erikseen pyydettäessä yleensä omat erilliset lausuntonsa tutkavaikutuksien tarkemmasta selvitystarpeesta
ja tuulivoimahankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta.”
11(17)
Tällä yleiskaavalla ei ratkaista tuulivoimaloihin liittyviä rakentamismahdollisuuksia eikä - rajoituksiakaan. Esitettyjä määräyksiä ei ole perusteltua
kirjata tähän yleiskaavaan.
1. Siilinjärven kunta on pinta-alaltaan pieni ja etäisyyk- Yleiskaavaratkaisu tukee kuntastratesiltään lähellä kaikkea. Joka puolelta kuntaa on keski- giaan kirjattua tavoitetta monipuolisista
asumismahdollisuuksista.
määrin vain 7-15 km keskustaan ja yhtälailla matkat
kaupunkiin ovat lyhyet. Matkat eivät ole este asumiselle Siilinjärven kunnan perimmässäkään nurkassa.
Tämän hetken trendi on edelleen asua maaseudulla
hyvien kulkuyhteyksien varrella. Siilinjärven kunta
kokonaisuudessaan edustaa tällaista trendikuntaa.
Tätä profiloitumista voidaan vahvistaa yleiskaavaratkaisuilla, jolloin lapsiperheetkin ovat aidosti tervetulleita
joka puolelle kuntaa. Tällä strategialla saadaan myös
ympäristökunnat mukaan aitoon yhteistyöhön.
2. Emätilaperiaatteen käyttö rakennusoikeuksien määrittelyssä
Emätilatarkastelu ei saisi saada painoarvoa rakennuspaikkojen määrittelyssä, koska se ei ole MRL:n mukainen eikä sitä ole asetuksessakaan. Sen rooli voisi olla
vain hyvin ohjeellinen. Haluamme tuoda myös keskusteluun seikan että Suomessa aina uusi sukupolvi joutuu ostamaan tilan vaikka kauppa tapahtuisi vanhempien ja lapsen välillä. Siten sama maatila tai muu maaalue tulee maksetuksi moneen kertaan. Tähän seikkaan vedoten tuntuu kohtuuttomalle että jollain tilalla/maa-alueella aiempi sukupolvi on voinut käyttää jo
tulevien sukupolvien rakennusoikeudet. Siksi emätilaperiaate joutaisi romukoppaan vanhentuneena käytäntönä. Jokaisella maanomistajalla on oltava täysi oikeus
päättää omistamansa maan kohtalosta.
Lisäksi Siilinjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt
v.2013 rakennusjärjestyksen, jossa on määritelty
suunnittelutarvealueita ja ranta-alueiden yleisiä reunaehtoja. Miksi pitää olla useita päällekkäisiä rakentamista rajoittavia ohjeistuksia? Halutaanko näin ohjailla
kunnalle täydellinen määräysvalta kunnan rajojen
sisällä olevien maiden käytöstä ja siten määrätä jopa
maanomistajan puolesta?
3. YARAn suoja-alueiden vaikutus maanomistajien
rakennusoikeuksiin
YARAN kemianteollisuuden vaatimat suoja-alueet,
suojavyöhykkeet ja melualueet aiheuttavat maanomistajille rajoitteita. Maaomistajien oikeus heille kuuluviin
rakennuspaikkoihin tulee edelleen varmistaa suojaalueiden ulkopuolelta rakennuspaikkojen siirtoina tai
jopa korvausmaana muualta.
Emätilaperiaatteen käyttäminen mitoitusperusteena on vakiintunut käytäntö
jo useamman vuosikymmenen ajalta.
Periaate on myös oikeuskäytännössä
todettu tarkoituksenmukaiseksi ja
oikeudenmukaiseksi maankäytön
suunnittelun perusteeksi. Se toteuttaa
MRL:n kaavoitukselle asettamia sisältövaatimuksia.
Emätilaperiaate on hyvä juuri sen
takia, että tarkasteltava aluekokonaisuus on aina sama, kiinteä ja pysyvä.
On luonnollista, että alueella jo tapahtunut rakentaminen tulee ottaa huomioon.
Pelkästään maanomistajakohtainen
tarkastelu ei voi olla oikeudenmukainen menettely, koska maanomistajuus
on vaihtuva ominaisuus. Ei ole perusteltua, että esim. aina maanomistajan
vaihtuessa mm. sitä edeltävät emätilalle myönnetyt rakennusoikeudet vaikutuksiltaan ”mitätöitäisiin”. Tällä periaatteella rakennuslupia pitäisi aina myöntää, kun maanomistaja vaihtuu tai
tilasta lohkotaan pienempiä tilayksiköitä uusille omistajille.
Rakennusjärjestystä sovelletaan alueilla joille ei ole laadittu esim. maankäyttöä kokonaisuudessaan ohjaavaa
yleiskaavaa. Rakennusjärjestys ja
kaava eivät siis ole päällekkäisiä vaan
toisiaan täydentäviä.
Laskennallisia rakennuspaikkoja on
mahdollisuuksien mukaan kohdennettu, ns. rajoitealueilta, toisaalle saman
maanomistajan omistamille alueille.
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
MTK jatkuu….
Lopuksi: Ihannetilanne olisi että ainakin viljelyalueet
säilytettäisiin aina viljelykäytössä ja turvattaisiin maaseutuelinkeinojen jatkuvuus, kuten kaavavalmisteluaineistossakin on hyvin huomioitu.
11. Tekninen lautakunta
Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa:
• yleiskaavalla osaltaan toteutetaan ja tarkennetaan
Pohjois-Savon maakuntakaavaa, ja sillä on mahdollistettava uutta rakentamista alueelle
• tekninen lautakunta katsoo, että suunnittelualue on
jatkossakin pidettävä maaseutumaisena eikä alueelle
saa muodosteta asemakaavaa vaativia taajamia
• sijoittuvan asutuksen on tukeuduttava jatkossakin
nykytilanteen mukaisesti kylän omien palveluiden (mm.
koulu, työväentalo) ohella erityisesti Siilinjärven keskustaajaman palveluihin. Kuuslahden koulun toiminta
on turvattava myös jatkossa osoittamalla alueelle uusia
rakennuspaikkoja.
• kyläalueelta on hyvät liikenneyhteydet (valtion tiet,
yksityistiet) kirkonkylälle, myös kevyenliikenteen osalta. Tähän kohtaan teknisellä lautakunnalla ei ole huomauttamista.
• alueella on siirtoviemäri ja yhdysvesijohto sekä vesiosuuskuntien valmiit ja tulevaisuudessa rakennettavat verkostot, joten alueen asukkailla on mahdollisuus
siirtyä keskitetyn vesihuollon piiriin. Yleiskaavalla on
osoitettava keskitetyn vesihuollon piiriin tulevat alueet
(erityisesti rantarakentamisen alueet).
• tekninen lautakunta pitää yleiskaavaa merkityksellisenä kunnan kehittämisen kannalta.
lausunto 19.5.2015
12. Pohjois-Savon
elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus
Lausunto 5.6.2015
12(17)
Vesi- ja viemäriverkoston toimintaalueet määritellään erikseen.
Lisätään toiminta-alueet kaavaselostukseen
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) pitää hyvänä, että Siilinjärven kunnan yleiskaavoitus etenee ja esittää lausuntonaan:
Neuvottelutarve:
Kaavasta on pidetty jo useita viranomais- ja työneuvotTyöneuvottelu pidetty 7.10.2015. Muisteluja. Ainakin työneuvottelu on tarpeen pitää ennen
tio.
kaavaehdotuksen nähtäville asettamista.
Yleiskaavaluonnos noudattaa keskeisillä osiltaan Kuopion seudun maakuntakaavaa.
Melu ja tärinä:
Merkittävät vaikutukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta on vielä kaavaselostuksessa tunnistettava ja arvioitava esimerkiksi melu- ja
tärinävaikutuksia niiden näkökulmasta. "Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja
pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja.
Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja
ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää
meluntorjuntaa."
Kantatien melualue on osoitettu kaavakartalla, mutta
kaavaselostuksesta ei käy ilmi mihin tietoihin merkintä
perustuu. Melualueen määritysperusteet (nykytilanne,
ennuste, liikennemäärät?) tulee esittää kaavaselostuksessa.
Kaavassa käytettyjen meluselvitysten laatimisajankohta, tavoitevuosi ja laatija on tarpeen kertoa kaavaselostuksessa. Melutarkastelu on kantatien osalta tehty,
mutta se on syytä tehdä myös radan osalta. Vähintään
on tarpeen ilmoittaa nykyinen ja arvioida tuleva liikennemäärä radalla.
Uusien lomarakennuspaikkojen osoittaminen saariin
lentomelualueelle ei tässä laajuudessa ole hyväksyttävää (vrt. Valtioneuvoston päätös n:o 993/1992 melutason ohjearvoista) Lentomelualueilla saarissa tulee
harkita huomattavasti maltillisemman mitoituksen käyttämistä ja rakennuspaikkojen poistamista kokonaan tai
ainakin sijoittamista mahdollisimman kauas meluläh-
Melu- ja tärinävaikutusten arviointia
lisätään kaavaselostukseen. Uusia
rakennuspaikkoja ei sijoitu tie- tai raideliikenteen melu- ja tärinäalueille.
Lisätään selvityksen tiedot ja määritysperusteet kaavaselostukseen.
Luonnoksen muuttamiselle ei ole perusteita. 55 dBA:n lentomeluvyöhyke
sopii hyvin myös vapaa-ajan asumisen
tarkasteluun, koska lomakaudella
(kesä-elokuu) ja viikonloppuisin sotilaslentoliikenteen operaatiomäärät
ovat pieniä. (vrt. Lentokonemeluselvi-
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
ELY-keskus jatkuu…
13(17)
teestä. Vaikutusten arvioinnin ja selvitysten perusteella tys 2010)
pitää pystyä todentamaan rakennuspaikkojen kelvolliLentomelun osalta ELY:n lausunnon
suus.
tulkinta on uusi, eikä sitä ole aikaisemmin käytetty (oppaat, LIMEErityishuomio tulee kiinnittää siihen, että lentomelu
mietintö, aikaisemmat yleiskaavat,
häiritsee loma-asutusta voimakkaammin kuin pysyvää STR- ja poikkeamisluvat)
asutusta. Koska eteläosan saariin sijoittuu nyt runsaasEsitetty siirto tarkoittaisi esim. Isoti uutta loma-asutusta, on melualueet merkittävä vapaa-ajan asutuksen raja-arvoista lähtien. Suunnittelun Männyn saaren osalta 500 m siirtoa 4
km:stä 4,5 kilometriin kiitotien päästä,
lähtökohtana tulee olla, että lentomelualueelle ei pääjolla ei lentomelun vähenemisen kansääntöisesti voi sijoittaa uusia vapaa-ajan asuntoja ja
nalta ole olennaista merkitystä. Ratältä osin yleiskaava vaatii vielä uudelleen tarkastelun.
kennuspaikkojen sijainnit ja ilmanRakennuspaikat tuleekin pyrkiä siirtämään alueille,
suunnat huononisivat oleellisesti ja
jossa valtioneuvoston ohjearvot alittuvat.
lentomelu tulisi ilman mahdollista näköhavaintoa yllättävämmin.
Saarissa on jo ennestään pienempi
mitoitus 3-4 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri, kun mantereessa
on 5-6. Lisäksi osassa saarissa ei ole
lisärakentamista osoitettu lainkaan.
Kaivostoiminta:
Kaavatyö jatketaan loppuun lausuntoYaran kaivoksen vaikutusalue on laaja ja maankäyttöä jen ja kannanottojen perusteella
rajoittavia vaikutuksia tulevaisuudessa ei ole tiedossa,
Yleiskaava perustuu maakuntakaamikä aiheuttaa epävarmuutta kaavoitukseen ja vaikutusten arviointiin. Turvallisempi vaihtoehto Kuuslahden vaan ja valmiisiin selvityksiin kaivostoiminnan vaikutuksista ja kaavaosalta olisi ollut odottaa suunnitelmia Yaran tulevasta
alueelta. Kaivostoiminta ei laajene
maankäytöstä.
Kuuslahden kylälle, koska malmio ei
jatku siihen suuntaan. Yleiskaava ei
myöskään sulje pois mitään vaihtoehtoja uusille valtateiden liikennejärjestelyille. Yleiskaavatyö on tarkoituksen
mukaista saattaa loppuun, tulevaisuuden laajennussuuntiin varautuen. Kaivosalueen pitkän tähtäimen suunnitelmien valmistuttua päivitetään ensin
maakuntakaava, jonka jälkeen laaditaan Yaran kaivos- ja tehdasalueen
yleiskaava.
Kaavaratkaisu ja -arviointi perustuvat
kaivostoimintaa varten tehtyihin selvityksiin. Tiedossa on, että malmio jatkuu pohjoisen suuntaan, jonka ympärillä tulee varautua riittäviin kaivosalueisiin. Kaavassa on varauduttu Yaran
tulevaisuuden laajenemiseen sijoittamalla uudisrakentaminen arvioidun
tulevaisuuden vaikutusalueen ulkopuolelle. Esitetyt uudisrakentamisen alueet
on läpikäyty yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa.
Kulttuuriympäristö:
Laadittu rakennuskulttuuri-inventoinnin
Kulttuuriympäristöt ja luonnonympäristöt tarvitsevat
päivitys on ollut kaavaehdotuksen
tarkempia tarkasteluja ja Siilinjärven kunta onkin niitä
ratkaisun perusteena. Selvityksessä
nyt tekemässä.
on tarkasteltu myös nuorempi rakennuskanta.
Kuuslahden aluetta on inventoitu vuosina 1990-91:
Kaavaehdotukseen tulee selvitykseen
Siilinjärven rakennuskulttuuri, osa 2 Maaseutu. Julkaiperustuen kaksi suojelutasoa, maasuun on otettu 12 kohdetta, jotka ovat nyt merkittynä
yleiskaavaan SR -merkinnällä. Kaava määräystä tulee kunnallinen ja paikallinen, aikaisempien yleiskaavojen tapaan ja sanamuokuitenkin muuttaa siten, että epäselvä sanamuoto
doin.
"ilman pakottavaa syytä" poistetaan. lnventoituja kohteita on enemmän kuin nuo julkaisussa olevat nyt
kaavaan otetut kohteet. Kaavaselostuksessa mainitaan, että inventointia tullaan täydentämään keväällä ja
kesällä 2015. Myös 1960- ja 1970-lukujen rakennuskantaa tulee olla mukana inventoinneissa.
Kulttuurimaisema-alueen km- merkinnän selostuksessa sanotaan "Miljöön yhtenäisyyden kannalta tärkeitä
rakennuksia tai rakennusryhmiä ei saa purkaa eikä
Muutetaan sanamuotoa siten, purkamiskielto poistuu ja että kulttuuriympäristön huomioiminen alueella on tär-
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
ELY-keskus jatkuu…
14(17)
niiden ulkoasua saa muuttaa." Epäselväksi jää, onko
esimerkiksi Nilsiän tien varrella Keikkajärven alueella
olevat omakotitalot em. tärkeitä rakennuksia?
keintä.
AT- merkinnällä olevalla kyläalueella AO-kortteleissa
sallitaan tiivistä uudisrakentamista osin olemassa
olevien omakotitalojen joukkoon. MRL 44.2 §:n mukaan kyläyleiskaavan tulee ohjata riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä alueella. Kun kaava näiltä
osin korvaa asemakaavan, voi tämä asettaa vaatimuksia myös kaavan ohjaustavoitteille ja -tarkkuudelle.
Epäselväksi jää millä menettelyllä pystytään riittävän
tarkasti ohjaamaan rakentamista niin että kukin tiivis
alue tulee jollakin lailla yhtenäiseksi ja viihtyisäksi
ilman asemakaavaa?
Kaavassa osoitetut uudet rakennuspaikat on tutkittu mm. naapurusto,
maastonmuodot, luonnonympäristö,
maataloustoiminta, ilmansuunnat,
liikenneyhteydet ja ympäristöhäiriöt
huomioiden. Uudet rakennuspaikat on
osoitettu kylämäisellä väljyydellä; uusien pihapiirien väliset etäisyydet tulevat toteutuessaan olemaan vähintään
noin 50 m. Kyläkaavan ohjausvaikutus
ja –tarkkuus ovat kyläkaavan tarkoitus
huomioiden riittävällä tasolla.
Luonto:
Kaavan luontoselvitykseen on valikoitunut mukaan
kohtuuttoman suuri kohdejoukko erilaisia luontokohteita. Kaikki kohteet eivät ole kaavaan merkitsemisen
arvoisia, vaikka yleiskaava-alue onkin laaja. Näin suuri
kohdemäärä ei noudata yleensä yleiskaavoissa ollutta
käytäntöä ja tärkeimmät kohteet hukkuvat pitkien listojen joukkoon. Osa kohdekuvauksista on myös epätäsmällisiä, eikä tekstistä pysty aina varmistumaan siitä,
onko kyseessä metsälain 10 § tai vesilain tarkoittama
noro, lähde tai Iampi. Rajanveto näiden lakikohteiden
ja muuten ympäristöstään eroavien luontokohteiden tai
jopa maastonkohtien välillä jää usein epäselväksi.
Kohdemäärä on turhan suuri, vaikka luo-kohteilla kaavaselostuksen mukaan vain suositellaankin todettujen
arvojen huomioon ottamista.
Seuraavaan listaan on koottu käytettävissä olleen
aineiston pohjalta ELY -keskuksen kommentteja, mikäli
kohteeseen on muutostarpeita. Listaus perustuu vain
käytettävissä olevaan tietoon ja mahdolliset uudet
inventoinnit voivat vielä vaikuttaa ELY- keskuksen
johtopäätöksiin asiassa.

kohde 1, 13, 14, 16, 18, 19b, 20,21,22,
24,26,30, 35,35, 36,40,42 ei tarvetta osoittaa
kaavassa.

kohde 3 ja 15, 25 on epäselvää onko kyseessä metsälain 10 §, kohde. Poistetaan tai inventoitava maastossa tarkemmin.

kohde 4 ja 4a, luo-1 merkintä tarpeeton koska
kaavassa osoitettu SL-alueeksi. Kohteelta
puuttuu yhdeltä luodolta maakuntakaavassa
oleva SL-merkintä.

kohde 5a, kyseessä ei ole metsälain 10 §
kohde, ei ole tarpeen osoittaa kaavassa muuten kuin MY merkinnällä.

kohteet 5b ja 5c, ei ole tarpeen osoittaa luomerkinnällä.

kohde 5e, mainittava kaavaselostuksessa että
rajaukseen kuuluu myös SL-merkinnällä yksi
luoto. Toisesta luodosta puuttuu seutukaavaan perustuva SL-merkintä.

kohde 51, korjattava kaavaselostukseen että
saari on SL -merkinnällä kaavassa.

kohde 5g, korjattava selostukseen että Lehtosaari on kaavassa SL-merkinnällä.

kohde 7, on epäselvää onko kyseessä metsälain 10 §, kohde. Poistetaan tai inventoitava
maastossa tarkemmin.

kohde 11, luo on kohteelle parempi merkintä
kuin luo-1 (lakikohde).

kohde 19a, luo olisi kohdekuvauksen perusteella sopiva merkintä kaavaan.

kohde 32, parempi merkintä kuin MY olisi luo.

kohde 39, epäselväksi jää mikä on luo merkinnän peruste. lnventoitava tai poistetta-
Korjataan luontokohdemerkintöjä
ELY:n lausunnon ja Antti Lammin
myöhemmin toimittamien lisähavaintojen pohjalta. Lisäksi luontokohteiksi
osoitetaan Metsäkeskuksen paikkatietojärjestelmän mukaiset metsälain 10
§:n kohteet (2 kpl).
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa


ELY-keskus jatkuu…
15(17)
va kaavasta.
kohde 43, kyseessä ei ole noro vaan puro, jolle oikea merkintä on luo (ei luo-1).
kohde 45, oikea merkintä kaavaselostukseen
olisi luo-1 kuten kartalla onkin eikä MY.
Liito-oravainventointi on tehtävä vuonna 2015 keväällä
ainakin kaavaluonnoksessa potentiaalisiksi osoitetuilta
alueilta, jonka jälkeen voi vasta todeta lajin asuttamat
kohteet ja laittaa ne kaavakartalle asianmukaisella
merkinnällä.
Inventointi tehty keväällä 2015 – kaikki
liito-oravakohteet poistetaan, koska ei
merkkejä liito-oravasta.
SL- määräyksestä toivotaan poistettavan 5 vuoden
toteuttamisen aikarajoitus.
Määräystä ei muuteta,koska samaa
kuin muissa yleiskaavoissa ja suojelukohteet tulee kohtuullisessa ajassa
suojella ympäristönsuojelulain tarkoittamalla tavalla.
Kyläalue:
Kylä-alueella tulisi mitoituksen olla alueen olosuhteista
johtuen maltillisempi ja asutuksen voimakasta lisäämistä esimerkiksi ilman kevyenliikenteenyhteyksiä
olevan Marjomäentien alueelle tulee vielä tarkkaan
harkita. Vaikutusten arviointia ei tältä osin voida pitää
riittävänä.
Rakennuspaikkoja vähennetään 7
Marjomäentien varressa; sovittu mo:n
kanssa. Mitoituksen mukaista määrästä jää osoittamatta yhteensä noin 20
rakennuspaikkaa mm. kaivosalueen
suojavyöhykkeen ja liikenteen melualueiden takia.Vaikutusten arviointia
täydennetään.
Maankäyttö- ja rakennuslain 44.2 §:n muutoksen
(1129/2008) tavoitteena oli laajentaa yleiskaavan käyttömahdollisuuksia suoraan rakentamista ohjaavana
kaavana siten, että rakennusluvan erityisten edellytysten täyttyminen voidaan selvittää yleiskaavassa ja
tästä annetaan yleiskaavassa erityinen määräys. Kylällä tarkoitetaan MRL 44.2 §:n yksityiskohtaisten perustelujen (HE 102/2008) mukaan useista rakennuksista
koostuvaa kylämäistä maaseudun taajamaa. Kyläalueen laajuus on ratkaistava kunkin yleiskaavan yhteydessä erikseen, jolloin osoitetaan ne kaavaan sisältyvät alueet, joita MRL 44.2 §:n määräys koskee. Yleiskaavan tulee alueen olosuhteet sekä suunnitellun
rakentamisen määrä ja tehokkuus huomioon ottaen
olla riittävä ohjaamaan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Yleiskaavassa suoraan rakennuslupamenettelyyn sallittavan rakentamisen tulee sekä määrältään
että laadultaan ja mittakaavaltaan olla kyläasutuksen
tyyppistä. Määräys voidaan ottaa sellaiseen yleiskaavaan, jossa rakennuspaikkojen likimääräinen sijainti ja
niiden lukumäärä on osoitettu kiinteistökohtaisesti.
Kevennetyn menettelyn laajennuksella pyritään helpottamaan pienimuotoista asuntorakentamista kylien
yhteyteen ja vahvistamaan maaseudun kylämuotoista
asumista. Tällainen yleiskaava soveltuu alueille, joilla
asuntorakentamisen paine ei ole niin suurta, että sen
järjestäminen edellyttäisi erityisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Sen sijaan yleiskaavaa ei voida käyttää suoraan rakennuslupaan oikeuttavana kaavana esimerkiksi taajamien tai kasvavien kaupunkiseutujen lievealueilla, joissa rakentamisen määrä ja tehokkuus edellyttää asemakaavan laatimista.
Kyläyleiskaavaoppaassa todetaan, että rakentamispaineen merkittävyyttä tulee aina arvioida tapauskohtaisesti. Eri puolilla Suomea merkittävän rakentamispaineen määrällinen "kynnys" voi vaihdella paljonkin.
Rakennuslupaan oikeuttavaa määräystä voidaan käyttää, jos alueeseen ei kohdistu merkittävää rakentamisen painetta. Asuntorakentamisen paineen tulee alueella olla sillä tasolla, ettei se anna aihetta ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin. Säännöksestä seuraa, että kaava-asiakirjoissa on syytä selvittää sekä kyläalueen
laajuutta että rakentamisen paineen merkittävyyttä.
Kyläkaava sopii kaavamuotona hyvin
Kuuslahden kylälle. Siilinjärven kokonaisväestökasvun näkökulmasta Kuuslahden kylän alueelle vuosittain rakennettavat 3-4 omakotitaloa eivät ole
merkittäviä. Yksittäisten rakennuspaikkojen tutkiminen kaavassa ja suora
luvittaminen kohtuullisessa määrin
vähentää byrokratiaa ja turhia lupavaiheita. Jos rakentamisen määrä nousee
ennakoidusta, kaavaan asetettu yläraja, 40 uutta rakennuspaikkaa, tulee
nopeammin vastaan ja uutta rakentamista aletaan käsitellä STR-lupina.
Kyläkaavan mukaisen rakentamisen
on tarkoitus säilyttää koulupalvelut
kylällä, jotka nykyisellä 1-2 asuinrakennuksen vuotuisella rakentamisella
kuihtuisivat nopeasti pois.
Kokonaisuudessaan emätilojen (joille
on voitu osoittaa uusia rakennuspaikkoja) keskimääräinen mitoitus jää alle
4 rak.paikkaa / 10 ha. Tätä ei voida
pitää liian tiiviinä rakentamisen määränä kylämäisillä alueilla.
Ratkaisua voidaan pitää myös varsin
maltillisena, varsinkin kun otetaan
huomioon, että tiiveimmillään ko. kyläalueella emätilan rakentamistehokkuudeksi on jo aikaisemmin ilman kaavoitusta voinut muodostua jopa 13 rp/10
ha.
Uudet rakennuspaikat on myös sijaintinsa puolesta osoitettu kylämäisellä
väljyydellä; uusien pihapiirien väliset
etäisyydet tulevat toteutuessaan olemaan vähintään noin 50 m.
Kaavaselostuksessa on tuotu esille
oleva kylärakenne. Kyseistä rakennetta nimenomaan täydennetään eikä
juurikaan laajenneta. Tulee huomioida,
että kyseessähän on nimenomaan
kylämäinen rakenne - ei taajama - eikä
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
16(17)
kaavallakaan nyt tavoitella tiivistyvää
taajamaluonteista rakennetta. Toisaalta kylätarkasteluun keskeisesti liittyy
emätilakohtainen tarkastelu, mikä
osaltaan vaikuttaa tarkasteltavaan
kyläkokonaisuuteen.
ELY-keskus jatkuu…
Kunnan käyttämä mitoitus vaikuttaa liian korkealle,
katsoipa kaavakarttaa, Kuuslahden kylärakenteen
kehitystä, ympäristön häiriötekijöitä tai tulevia rakentamistavoitteita vuositasolla. Mitoitustarkastelussa
kunta olisi syytä käyttää isommilla tiloilla pintaalaleikkuria (vrt. kyläyleiskaavaopas). Samainen maltillinen pinta-alaleikkuri palvelisi varmasti myös mietinnän alla olevissa hajarakentamisen mitoitusperiaatteissa eikä olisi tasapuolisen kohtelun vastaista. Tällöin
jäisi paremmin myös tulevan mahdollisen asemakaavoituksen varaa. Lähes jokainen rakentamaton emätila
saisi kuitenkin rakennusoikeutta. Kuuslahti näyttää
YKR-Iuokituksen mukaan taajamoituneen 2000- luvulla
ja tällä perusteella kyläkaavapykälällä on nimenomaan
näissä oloissa vaikea osoittaa kyläalueelle tiiviitä
asuinalueita ilman asemakaavaa. Kuuslahti kuuluu
Kuopion kaupunkiseutuunkin, joka puolestaan kuuluu
kasvaviin kaupunkiseutuihin. Jos alueelle tahdotaan
runsaasti tontteja, niin nykylainsäädännön mukaan on
järkevää turvautua keskeisen, tiiviimmän alueen asemakaavoitukseen tai sitten on tarpeen pitää mitoitusta
riittävän matalalla rakennuspaikkamäärää vähentäen.
Myös olemassa olevasta kylärakenteesta kauemmas
sijoittuvat rakennuspaikkaryhmät esitetyssä laajuudessa vaikuttavat varsin vieraille. Esimerkiksi Marjomäentieltä, jonne on ajateltu tiivistä uudisrakentamista puuttuvat kevyen liikenteen yhteydet kokonaan ja vesihuollon järjestelyissäkin tarvittanee uusia järjestelyjä. Eli
kylärakenteen laajuutta on vielä syytä tarkastella kriittisesti. Kaavassa osoitettu lisärakentaminen ei siten ole
luonteeltaan pelkästään olemassa olevan kylärakenteen täydennysrakentamista, vaan merkitsee kyläalueen selvää laajentumista. Samalla kylän asukas- määrä kasvaa merkittävästi. Asukasmäärän lisäys ja hajasijoittuminen saattaa aiheuttaa ongelmia ja kunnalle
merkittäviä kustannuksia esim. jätevesihuollossa ja
liikennejärjestelyssä sekä palveluiden järjestämisessä.
Toki laajassa kyläalueessa on myös omat etunsa,
koska tällöin esimerkiksi on kyläalueelle sijoittuvien
rakennuspaikkojen määrä ja sijainti yksikäsitteisesti
määrätty.
Kaavan mitoitus on Siilinjärven kunnan
näkökulmasta juuri Kuuslahden kylälle
sopiva ja maaseutumaista asumista
tukeva. Kyläalueella on jo käytetty ns.
pinta-alaleikkuria yli 20 ha emätilojen
osalta.
Kaavaratkaisu jättää runsaasti suunnitteluvaraa mahdolliseen asemakaavoitukseen, vaikka kunnalla ei pitkälläkään tähtäimellä ole tarvetta eikä halua asemakaavoittaa Kuuslahdella.
Kylän jo aikaisemmin rakennetun tiiveimmän alueen asemakaavoittaminen ei ole vaihtoehtoinen ratkaisu
luonnoksessa esitetylle. Juuri kyseiselle alueelle kohdentuvat maankäyttöä
rajoittavat tekijät, kuten kantatien ja
rautatien aiheuttamat melurajoitteet.
Ko. alueelle ei siten ole perusteita
osoittaa vielä nykyistäkin tiiviimpää
maankäyttöä.
Kyläalueen rakentamista ei voi verrata
asemakaavalla toteutuvaan rakentamiseen. Mitoitus kyläkaavalla max 4 /
10 ha ja asemakaavalla 30–40 / 10 ha.
Kun katsotaan kaavan mitoitusta ja millaisiin maankäyttöratkaisuihin se johtaa, niin HE 102/2008:n pohjalta vaikuttaa sille, että Kuuslahdessa ei ainakaan aivan
näin korkealla mitoituksella voida poistaa 1.1.2009
voiman tulleen MRL 44.2 §:n muutoksen mukaisesti
lain 16 §:n mukainen suunnittelutarvetta (asemakaavan laatimistarve). Siksi AT-alueen suunniteltua rakentamisen määrää on syytä vielä pienentää kyläalueella.
Kaavaselostuksen mukaan kaavassa kyläalueelle on
osoitettu 170 olemassa olevaa ja 90 uutta rakennuspaikkaa. Jos HE:ssä puhutaan pienimuotoisesta asuntorakentamisesta, joka vahvistaa maaseudun kylämuotoista asumista, ei kaavassa nyt osoitettu uudisrakentaminen esimerkiksi Marjomäentien varteen ole toistaiseksi määrältään ja mittakaavaltaan tällaista. Jos kunnan mitoitusperiaatteet mahdollistavatkin kaavaluonnoksen kaltaisen rakentamistehokkuuden myös suunnittelutarveratkaisuilla (siis ilman maankäytön suunnittelua), niin hajarakentamisen yleisissä mitoitusperiaatteissa lienee tarkentamistarvetta.
Kaavalla mahdollistetaan vuositasolla
maksimissaan n. 5% Siilinjärvellä
rakennettavista omakotitaloista Kuuslahden kylälle. Siilinjärven mittakaavassa kyse ei ole merkittävästä rakentamisen määrästä, vaan rakentaminen
tarjoaa mahdollisuuden kuntastrategian ja maankäyttöpoliittisen ohjelman
mukaiseen monipuoliseen asumismahdollisuuteen. Hylätyissä maaseuturakentamisen mitoitusperiaatteissa
Kuuslahden kyläalueen vyöhyke oli
myös tiiveimmin rakennettavaa maaseutualuetta koulupalveluiden säilymisen turvaamiseksi.
Epäselväksi jää, miksi joillekin maanomistajille on
osoitettu sitovia rakennuspaikkoja sisämaahan ympyröillä kyläalueen ulkopuolella (suunnittelutarvealueel-
Ns. kuivanmaan rakennuspaikkoja ei
ole osoitettu kyläalueen ulkopuolelle.
Kyläalueen ulkopuoliset sisämaa-
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa
ELY-keskus jatkuu…
17(17)
la)? Pelkkä aluemerkintä rakentamiseen voi tällöin olla
järkevämpi ratkaisu, koska suunnittelutarveratkaisuilla
sitten aikanaan ratkotaan lopullinen määrä eli tasapuolista kohtelua ei liene kyläalueen ulkopuolella antaa
tässä vaiheessa osalle esim. "lupauksena kolmesta
paikasta", kun asian joutuu kuitenkin suunnittelutarveratkaisulla tutkimaan.
alueet eivät ole ns. suunnittelutarvealueita. Mitoitusperuste on kaavassa
määritelty näille alueille sellaiseksi,
että mahdolliset rakennusluvat on
mahdollista harkita ja ratkaista suorilla
rakennuslupapäätöksillä.
Hyvään kaavoitukseen kuuluu myös infran suunnittelun
ja kaavoituksen vuorovaikutus. Kaavassa voisi nyt
miettiä, tuleeko koko tiiviillä kyläalueella (AT) olla selkeä määräys viemäriverkostoon liittymisestä eikä vain
viittaus toiminta-alueeseen (koska toiminta-alue ei juuri
nyt välttämättä vielä ulotu kaikkialle). Nykyiset toimintaalueet on selkeyden vuoksi syytä liittää kaavaselostuksen liitteeksi ja huomioida vaikutusten arvioinnissa.
Kyläalueilla tämä kaava korvaa asemakaavan, ja asemakaava-alueet ovat käytännössä automaattisesti
toiminta-alueita (vaikka lain tasolla suora viittaus nykyään taitaakin puuttua). Kyse on eri lakiin perustuvasta
päätöksenteosta ja tällaiset alueet tulisi nähdäkseni
sitäkin kautta määrittää toiminta-alueiksi.
Kaavassa ei määrätä viemäriverkkoon
liittymisestä, vaan liittymisvelvollisuus
tulee yleiskaava-alueella vesihuoltolain
mukaisella toiminta-aluepäätöksellä.
Kaavan voimaantulon jälkeen koko
kyläalue on tarpeen osoittaa viemäriverkoston toiminta-alueeksi. Muilla
ranta-alueilla toimitaan hajajätevesiasetuksen pilaantumiselle herkkien
alueiden mukaisesti. Vesihuollon toiminta-alueet lisätään kaavaselostukseen.
Vesihuollon osalta tulee muistaa, että noudatetaan
ensisijaisesti YSL:n mukaan kunnan päättämiä ympäristösuojelumääräyksiä, koska niissä saattaa olla tiukemmat määräykset kuin asetuksessa, erityisesti ranta- ja pohjavesialueet. Tällä perusteella on myös kaavamääräystä tarkistettava.
Siilinjärven kunnassa ei ole ympäristönsuojelumääräyksiä, joten kaavaalueella noudatetaan hajajätevesiasetusta.
Kaavan keskeisenä tavoitteena maankäytön osalta on Lisätään kuvausta kaavaselostukseen.
tukeutua olevaan tieverkostoon. Uusia rakennuspaikkoja ei ole myöskään osoitettu maanteiden melualueille. Tavoitteet on näiltä osin näennäisesti saavutettu,
mutta muutoin liikenteellisten vaikutusten arviointi on
jäänyt varsin suppeaksi, erityisesti ihmisten liikkumisen
näkökulmasta. Kantatie 75 ja maantie 16341 (Marjomäentie) halkovat Kuuslahden hajanaista kyläaluetta.
Liikenneturvallisuuden ja päätien sujuvuuden näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista, että jokaisen
kantatiehen lukeutuvan yksityistien varteen on osoitettu runsaasti uusia rakennuspaikkoja.
Kevyen liikenteen olosuhteet ovat kantatien 75 varrella
melko hyvät, mutta kaavaselostukseen olisi toivottavaa
liittää vielä tarkempi analyysi alueen kevyen liikenteen
väylien, alikulkukäytävien ja bussipysäkkien sijoittumisesta ja arvioitava ihmisten liikkumiseen, erityisesti
koululaisten ja vapaa- ajan liikkumiseen, liittyviä liikenneturvallisuusvaikutuksia. Erityisesti kantatien pohjoispuolelle ja maantien 16341 sijoitettujen rakennuspaikkojen määrä on merkittävä. Esimerkiksi Marjomäentieltä (16341), jonne on ajateltu tiivistä uudisrakentamista
puuttuvat kevyen liikenteen yhteydet koko- naan.
Joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia ei ole käsitelty
myöskään lainkaan.