Linked 2/2012
English summary | Väylärahat raiteisiin VR TRANSPOINTIN Asiakaslehti 2/2012 Uutta kalustoa Venäjän liikenteessä Yaran logistiikka perustuu rautateihin Uusi suunta VR Transpointin strategiassa on nyt kolme peruspilaria » 2 RFID tunnistaa vaunut, laserskanneri mittaa puut StoraEnson Imatran-tehtaan raakapuukuljetuksissa hyödynnetään VR Transpointin tavaravaunuihin asennettuja RFID-tunnisteita. Kun raakapuujuna lähestyy tehdasta, tuloraiteen lukuportin RFIDlukulaite rekisteröi jokaisen vaunun numeron siihen kiinnitetyn RFID-tunnisteen perusteella. Samaan aikaan lukuportin laserskanneri mittaa kyseiseen vaunuun lastatun puun kuutiotilavuuden. Näin jokaisen vaunun kuljettama puumäärä saadaan tarkasti ja luotettavasti selville. StoraEnson tietojärjestelmissä on puolestaan tiedot siitä, kenen toimittajan puuta missäkin vaunussa on. Kun tiedot yhdistetään, StoraEnso tietää tarkasti, kuinka paljon eri toimittajien raakapuuta tehtaalle on tullut. Vastaavia RFID-lukulaitteita on myös muiden VR Transpointin teollisuusasiakkaiden käytössä. 3 2/12 ari nakari Pääkirjoitus miika kainu Kolumni Lisää rahtia raiteille 4 Kun VR:n logistiikkadivisioona muodostettiin, halusimme tietoisesti lopettaa kumi- ja rautapyörien vastakkainasettelun ja hyödyntää olemassa olevia synergioita. Kummallakin kuljetusmuodolla on omat kiistattomat vahvuutensa, joita pitää kunnioittaa. Nykyään pyrimmekin tarjoamaan asiakkaillemme jokaiseen tilanteeseen järkevintä mahdollista kuljetustapaa: junaa, autoa tai niiden yhdistelmää. Kuljetusten tehokkuuden ja kannattavuuden tarkastelu on johtanut siihen, että pientä ja epäsäännöllistä rautatieliikennettä on siirretty maanteille. Joissain tapauksissa tästä on vedetty vääriä johtopäätöksiä. On ajateltu, että VR Transpoint haluaa vain supistaa rautatieliikennettä. Näinhän asia ei ole. Kuljetusten rakenne täytyy vain saada sellaiseen kuntoon, että tuotamme järkevää, kannattavaa ja kilpailukykyistä rautatieliikennettä. Kokojunien lisäksi voimme kuljettaa myös erikokoisia vaunuryhmiä, jotka hinnoitellaan kustannusperusteisesti. Strategiamme on kuljettaa rahtia sopivimmalla kuljetusmuodolla, lisätä rahtiliikennettä ja hakea hyviä ratkaisuja yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Olemme valmiita ottamaan vastuun myös asiakkaidemme logistiikan suunnittelusta. Silloin pääsemme hyödyntämään uutta rautatie–maantie-konseptiamme, jossa kuljetukset ohjataan parhaalle mahdolliselle kuljetusmuodolle asiakkaan markkinatilanteen mukaan. Haastamme asiakkaamme pohtimaan myös omaa toimintaprosessiaan. Parhaat tulokset saadaan, jos rautateiden hyödyntäminen otetaan huomioon jo tuotannon suunnittelussa. Haluamme ehdottomasti saada lisää rahtia raiteille. Siihen tarvitsemme myös teidän apuanne! martti koskinen Päätoimittaja 5 Info julkaisija VR-Yhtymä Oy PL 488 00101 Helsinki päätoimittaja Martti Koskinen toimitusneuvosto Martti Koskinen Ulla-Maija Mansikka Susan Patronen Markku Rimpiläinen toimitus Alma Media 360 Asiakasmedia Munkkiniemen puistotie 25 PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi TUOTTAJA Markku Rimpiläinen TOIMITUSSIHTEERI Verna Julkunen Sisältö AD Miikka Tikka 6 8 11 Uutiset Kesän ratatyöt alkavat. Seinäjoki– Oulu-ratahankkeessa tapahtuu kesän aikana paljon. asiakkaamme Yaran Siilinjärven-tehtaat ovat todellisia rautatiekuljetusten suurkäyttäjiä. Kansainvälisesti Transpoint International (FI) Oy on panostanut vahvasti Venäjän ja Suomen rajan ylittävään autoliikenteeseen. 14 18 23 Tästä puhutaan Uuden strategiansa mukaisesti VR Transpoint haluaa olla teollisuuden logistiikkapartneri. Suomi tänään Raideliikenne saa seuraavina vuosina valtiolta ensimmäistä kertaa enemmän rahaa kuin tieliikenne. kymmenen kysymystä Rautatielogistiikan myyntijohtaja Vilma Moisio luottaa ympäristöystävällisten rautatiekuljetusten uuteen nousuun. taitto Toni Talvenheimo KUVATOIMITTAJA Laura Nissinen repro Aste Helsinki Oy Paino PunaMusta Oy, Joensuu 2011 PALAUTE JA OSOITTEENMUUTOKSET [email protected] issn 1798-5129 Aluksi 2 / Pääkirjoitus 4 / Kolumni 5 / English summary 22 2/12 Uutta kuljetettavaa bioenergiasta ja kierrätystuotteista VR Transpointin massatavaralogistiikka voi lähitulevaisuudessa saada aivan uudenlaisia asiakkuuksia. Kierrätyslogistiikassa kasvu on jo alkanut. Arviomme mukaan voimme saada uutta kuljetettavaa myös biopolttoaineista, kaivosteollisuuden tuotteista ja maataloustuotteista kuten lannoitteista. Näiden uusien massatavaratuotteiden kuljetukset sopivat erittäin hyvin maantie–rautatie-konseptiimme. Juna voi mainiosti olla kierrätys- tai hakekonttien kuljettaja pitkillä matkoilla. Kehitystyötä on kuitenkin vielä edessä, koska juniin sopivaa konttien kiinnitystekniikkaa ja käsittelyä pitää kehittää. VR Transpoint otti ensimmäiset askeleensa kierrätyslogistiikkaan Speedyex Oy:n oston myötä pari vuotta sitten. Viimeisetkin rajat yhtiöiden välillä puretaan kesän aikana, kun Speedyex fuusioidaan VR Transpointiin. Ajoneuvopäätteet on jo asennettu. Seuraavaksi tulemme yhdistämään tietojärjestelmät sekä tekemään sopimukset samansisältöisiksi ja -henkisiksi. Viime vuosi oli meille vaativa, ja niin näyttää olevan myös kuluva vuosi. Resursoinnin määrittäminen on ollut haasteellista, sillä päivittäisten kuormien määrä on heilahdellut 500:n ja 1 000:n välillä. Näyttää siltä, että kuljetusten syklisyys lisääntyy koko ajan. Lisäksi aika tilauksen ja toteutuksen välillä lyhenee ja toimitusfrekvessi tihenee. Toimintaamme ohjaavat myös asiakkaiden toimipisteiden aukioloajat. Tavaran lähettäminen ja vastaanottaminen on monesti sidottu normaaleihin työaikoihin. Jotta voisimme toimia tehokkaasti näiden kiris- tyvien vaatimusten paineessa, on meidän ohjattava omaa toimintaamme mahdollisimman tarkasti sekä otettava myös tosissaan esiin ehdot asiakkaidemme kanssa, jotta toimituslupaus ja sen toteuttaminen ovat mahdollisia. Kuljetussuunnittelumme on keskitetty kahteen pisteeseen, Kouvolaan ja Tampereelle. Kun päätös kuljetustapahtumasta tehdään, siirtyy tieto välittömästi eteenpäin. Kun tieto liikkuu ja on läpinäkyvää, pystyvät kuljettajamme määrittelemään esimerkiksi omat ajo- ja lepoaikansa asiakkaan ja aikataulujen vaatimusten mukaisesti. Jatkossa kuljettajamme toimivat entistä itsenäisemmin. Heiltä odotetaan panostusta esimerkiksi kuormankäsittelyyn ja työturvallisuuteen, joihin me järjestämme säännöllisesti koulutusta. Tuotamme kuljetuspalvelumme pääsääntöisesti noin kahdensadan yrittäjäautoilijan voimin sekä pienessä määrin omien kuljettajien kanssa. Heille kuuluu kiitos siitä, että olemme pärjänneet varsin hyvin tiukassa kilpailutilanteessa ja haastavassa toimintaympäristössä. Tiukkaa on ollut, mutta eteenpäin on menty koko ajan yhdessä! Tulevaisuudessa ei tämä autoilu ainakaan tule olemaan helpompaa. Entisestään kiristyvät toiminta-ajat, tinkimätön turvallisuus niin maantiellä kun kuormankäsittelyssä sekä haasteellisemmat suhdannevaihtelut ja hyvän työvoiman saanti ovat varmasti alalla toimivilla yrityksillä ykkösasioita jatkossa. Niin myös meillä. Harri Keihänen Johtaja, massatavaralogistiikka Q1 ∞ Logistiikkakustannuksissa ei suuria muutoksia Suomalaisyritysten logistiikka kustannukset ovat pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2009. Kustannukset olivat vuonna 2011 keskimäärin 12,1 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Vuonna 2009 vastaava osuus oli 11,9 prosenttia. Tulokset selviävät liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston teettämästä Logistiikkaselvitys 2012 -julkaisusta. Kuljetuskustannukset muodostavat edelleen yritysten suurimman yksittäisen kustannuserän. Ne ovat keskimäärin 4,6 prosenttia yritysten liikevaihdosta (4,4 % vuonna 2009). Yli puolet yrityksistä arvioi kuljetuskustannustensa nousevan vuoteen 2015 mennessä. 6 ∞ Suurimmat ratatyöt Seinäjoki–Oulu-radalla Seinäjoki–Oulu-ratahankkeessa tapahtuu kesän aikana paljon. Seinäjoen ja Ruhan välisellä rataosuudella rakennetaan kaksoisraidetta, rataosan Pännäinen–Kokkola ratasiltoja uusitaan ja Pännäisten liikennepaikalla tehdään muutostöitä. Lisäksi Tuomiojan ja Limingan välisellä rataosuudella tehdään tasoristeysten poistoja, Tikkaperän uusi liikennepaikka rakennetaan sekä Ruukin ja Hirvinevan liikennepaikoilla tehdään muutostöitä. Kilpuan ja Tuomiojan välisen rataosuuden alusrakenne, tukikerros ja kuivatukset uusitaan. Rataosien Kokemäki–Lielahti ja Pieksämäki–Kuopio peruskorjaustyöt alkavat kesäkuussa. Huopalahden ja Vantaankosken välisellä rataosuudella uusitaan päällysrakennetta. Rataosalla Kirkkonummi–Turku tehdään muun muassa routapaikkojen korjaustöitä ja Kontiomäen ja Vartiuksen välillä pölkynvaihtoja. Rataosan Rovaniemi–Kemijärvi sähköistyshankkeessa ryhdytään kesän alussa pylväsperustustöihin. Kesällä alkavat myös raidemuutokset ja autolastauspaikan rakentaminen Kemijärvellä. Lisäksi kyseessä olevalla rataosalla tehdään sähköistyksestä johtuvia ristikkosiltojen muutostöitä. Anssi Laakkonen Freight One Scandinavian toimitusjohtajaksi KTM Anssi Laakkonen (44) on nimitetty Freight One Scandinavia Oy:n toimitusjohtajaksi 1.7.2012 alkaen. Laakkonen on työskennellyt tätä ennen EKE Groupissa useissa eri tehtävissä. Viimeisten kuuden vuoden ajan hän on vastannut EKE Groupin rautatieliiketoiminnasta. ∞ 8,2 milj. tonnia 8,3 milj. tonnia Q1/2011 Q1/2012 7 2/12 Oulun varikon rakentaminen alkaa Express Truck kuljettaa pikarahtia Helsingin ja Tallinnan välillä Express Truck -pikarahtipalvelumme konsepti on yksinkertainen ja tehokas. Nouto illalla Helsingistä, jakelu seuraavana aamuna Talinnassa. Tai vastaavasti toisinpäin: nouto Tallinnasta ja jakelu Helsingissä. Palvelun jakelu- ja noutoalueita ovat Suur-Helsingin ja Suur-Tallinnan alueet. Noudot ja jakelut hoidetaan jokaisena arkipäivänä. Lähetykset jaetaan asiakkaille seuraavana arkiaamuna. Yön yli kulkeva palvelu on hyvin nopea, koska kuljetus hoidetaan suoraan asiakkaalta asiakkaalle ilman terminaalikäsittelyä. ”Voimme tarvittaessa noutaa lähetykset myös illalla. Jakelu hoidetaan varhain aamulla”, sanoo VR Transpointin kansainvälisen logistiikan myyntijohtaja Heikki Ruuhijärvi. VR-Yhtymän hallitus on tehnyt päätöksen rakentaa Ouluun uusi vetureiden ja matkustajajunien kunnossapitovarikko. Rakentaminen aloitetaan maansiirtotöillä kesäkuussa, ja käyttöön varikko saadaan ensi vuoden lopussa. Oulun varikkohanke koostuu kolmesta erillisestä rakennuksesta. Suurin yksittäinen rakennus on ratapiha-alueen eteläpäähän, Poikkimaantien pohjoispuolelle tuleva juna- ja huoltohalli, jonka maksimipituus on 334 metriä ja leveys 77 metriä. Lisäksi vanhan varikon itäpuolelle rakennetaan pesuhalli ja eteläpäähän sorvihallin jatke. Uusien rakennusten yhteispinta-ala noin 17 500 neliömetriä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 46 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Oulussa huolletaan vetureita, ratatyökoneita ja tavaravaunuja. Kuljetustilaukset: [email protected]. VR:n AutoJuna-palvelut Pasilaan VR:n AutoJuna-palvelut siirtyivät Töölöstä Pasilaan 4. kesäkuuta, kun Liikenneviraston omistama uusi AutoJuna-asema otettiin käyttöön. Uusi AutoJuna-asema on Pasilan aseman pohjoispuolella lähellä Hartwall-areenaa osoitteessa Veturitie 9. Helsingistä lähteville AutoJunaasiakkaille on helpointa nousta junaan Pasilan asemalta, jonne on uudelta AutoJuna-asemalta noin 400 metrin kävelymatka Pasilan aseman pohjoispään tunnelin kautta. Autolla AutoJunaasemalle kuljetaan Veturitieltä kääntyvästä liittymästä. neksellä 0,5 % edellisvuoteen verrattuna. Junaliikenteessä kuljetettu tonnimäärä vuosineljänneksellä oli 8,3 miljoonaa tonnia, jossa on kasvua 1,4 % edellisvuoteen verrattuna. Autoliikenteen tavarakuljetukset olivat vuosineljänneksellä 1,8 miljoonaa tonnia, jossa on laskua edelliseen vuoteen verrattuna 3,4 %. emil bobyrev jarkko mikkonen Uutiset Junaliikenteessä kuljetetut tavaratonnit Logistiikan liikevaihdon kasvu tyrehtyi ja kääntyi laskuun ensimmäisellä vuosineljänneksellä edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto oli 138,9 miljoonaa euroa, kun se viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 141,0 miljoonaa euroa. Logistiikan kuljetetut tonnit, 10,1 miljoonaa tonnia, kasvoivat vuosineljän Historiallinen kalusto esillä Hyvinkäällä Suomen rautateiden ja VR:n 150-vuotisjuhlavuoden historiallista päätapahtumaa vietetään Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä 11.–12. elokuuta. Suomen suurimmassa alan tapahtumassa on esillä laaja otos niin matkustaja- kuin tavaraliikenteen rautatie- ja radanpitokalustoa vuosikymmenten varrelta, ja mukana on runsaasti muun muassa museohöyry- ja dieselvetureita. Tapahtumaan kuuluu museojunaliikennettä Hyvinkää–Lohja–Karjaa– Hanko-reitillä höyry- ja dieselveturien vetämillä junilla. Lohjalla ajetaan lisäksi Lättähatulla keskustan ja aseman välillä. Tapahtumassa voi tutustua myös nykyiseen junakalustoon. Kaluston ja liikenteen lisäksi yleisöllä on mahdollisuus tutustua työnäytöksiin, joissa näkee esimerkiksi, miten vaihde asennetaan tai mitä radioohjattu veturi tekee käytännön työssä. 150-vuotiasta VR:ää juhlittiin Moskovassa VR Transpoint osallistui huhtikuussa TransRussia-messuille Moskovassa. Samassa yhteydessä pidettiin myös juhlaseminaari ja juhlavastaanotto VR:n 150-vuotispäivän kunniaksi. VR-konsernin johdon isännöimissä tilaisuuksissa esiteltiin VR:n historiaa ja nykypäivän toimintaa. Tilaisuuksiin osallistui RZD:n ja liikenneministeriön edustajia sekä muita venäläisiä ja suomalaisia yhteistyökumppaneita. Juhlaseminaari ja juhlavastaanotto olivat samalla Moskovan edustuston 20-vuotisjuhla. Rautatierahdin jättiläinen 8 Yaran Siilinjärven-tehtaat ovat todellisia rautatie kuljetusten suurkäyttäjiä. Päivittäin liikkuvat säännölliset junat yhdistävät ne vientimarkkinoihin ja Yaran omiin tuotantolaitoksiin länsirannikolla. Vuodessa Yaran tavaraa liikkuu kiskoilla 2,5 miljoonaa tonnia. Lasse Oksanen vastaa Yaran ulkoisesta logistiikasta ja tuotannon ohjauksesta. 9 2/12 Teksti Markku Rimpiläinen Kuvat Pentti Vänskä H ieman ennen helatorstaita Yaran Siilinjärven-tehtaiden ratapihalla tyhjennetään vauhdilla Pyhäsalmen kaivokselta tulleita pyriittivaunuja. Vaunut kippaavat lastinsa suoraan kuljettimen hihnalle. Kun vaunu on tyhjä, juna liikahtaa eteenpäin. Venäjältä tulleet ammoniakkivaunut ovat tulossa purkuun hetken päästä. Ja samaan aikaan ratapihan toisessa osassa täytetään Kokkolaan ja Uuteenkaupunkiin meneviä fosforihappovaunuja. Tehtaan prosessit etenevät ilman katkoja, ja tuotteiden on lähdettävä prosessin sanelemassa tahdissa eteenpäin. Kuljetuksiin kohdistuvia vaatimuksia lisää sekin, että huomattava osa Siilinjärven tehtaiden tuotannosta menee Yaran muille tuotantolaitoksille, jotka eivät toimi ilman Siilinjärveltä tulevaa fosfori happoa. Yaran Suomen-tehtaat toimivat tiiviinä verkostona, jonka rautatiekuljetukset nivovat yhteen. ”Tehtaiden välisen logistiikan täytyy toimia. Muuten tehtaat pysähtyvät, sillä varastosäiliöitä on vain muutaman päivän tuotannon varalle”, sanoo Lasse Oksanen, joka vastaa Yaran Suomen-tuotantolaitosten ulkoisesta logistiikasta ja tuotannonohjauksesta. 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa Yaran Siilinjärvenlouhos on kilometrin levyinen, kolme kilometriä pitkä ja 240 metriä syvä. Prosessissa syntyvää kipsiä siirretään valtavalla kuljetinhihnalla. Siilinjärveltä lähtevät ja sinne tulevat tavaravirrat ovat säännöllisiä, ja tavara puhdasta bulkkia. Niinpä rautatie on Yaralle luonteva kuljetusvaihtoehto. ”Kaikki mikä voidaan laittaa rautapyörien päälle, pidetään rautapyörillä. Jos tehdasalueiden sisäinen logistiikka lasketaan pois, kuljetustemme kokonaismäärä on tänä vuonna 5,4 miljoonaa tonnia. Arviomme on, että tänä vuonna tästä määrästä lähes puolet eli 2,5 miljoonaa tonnia tulee liikkumaan rautateitse.” Rautateiltä jäljelle jäävän osuuden Yara kuljettaa käytännössä laivalla joko Kokkolan tai Uudenkaupungin satamien kautta. Myös Siilinjärveltä lähtee laivakuljetuksia. Siilinjärveltä lähtee juna kuutena päivänä viikossa sekä Kokkolaan että Uuteenkaupunkiin. Junassa kulkevien vaunujen määrä vaihtelee – pisimmillään junat ovat silloin, kun lannoitteita myydään eniten. Kokkolaan kuljetetaan fosforihappoa ja rikkihappotehtaan sivutuotetta rautapasutetta. Osa fosforihaposta jää Kokkolan rehufosfaattitehtaan käyttöön. Rautapasute menee pääasiassa Kiinaan. Pasuteliikenne on jo todella suurta. ”Nyt pasutejunia kulkee Kokkolaan kolme kertaa viikon jokaisena päivänä. Kesäkuun alusta alkaen päivittäisten junien määrä nousee neljään.” Kokkolasta tulee Siilinjärven suuntaan ajoittain rikkihappoa silloin, kun Siilinjärven oma tuotanto ei riitä. Uuteenkaupunkiin kuljetetaan fosforihappoa, piifluorihappoa, apatiittia, irtolannoitteita ja säkitettyjä lannoitteita. Siilinjärvelle tulevissa junassa kuljetetaan typpihappoa ja lannoitteita. Ammoniakkia Venäjältä Yaran kolmas tärkeä kuljetusväylä johtaa Venäjältä Siilinjärvelle. Sitä pitkin kulkee kalisuolaa ja ammo- » uudella kalustolla venäjälle VR Transpoint on panostanut vahvasti Venäjän ja Suomen rajan ylittävään autoliikenteeseen. Tänä vuonna liikenteessä on 120 uutta rekkaa. Tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä autojen määrä on 300. 10 Ammoniakki- ja fosforihappovaunuja Siilinjärven tehtaiden ratapihalla. 11 2/12 Teksti Hannele Niemi Kuvat Johannes Wiehn niakkia, joka on valmistettu Uralilla saakka. Pyhäsalmen kaivokselta Siilinjärven tehtaat saavat tarvitsemansa pyriitin. Kaikkien vuotuisten kuljetusten määrät lasketaan sadoissa tuhansissa tonneissa. Lannoiteliikenteen volyymi on 150 000 tonnia, fosforihapon 400 000 tonnia, ammoniakin 280 000 tonnia ja rautapasutteen runsaat miljoona tonnia vuodessa. Kaikki määrät ovat cargotonneja. Kuljetuksissa käytetään erikoisvaunuja, joita Yara on saanut käyttöönsä riittävästi. ”Olemme olleet hyvin tyytyväisiä VR Transpointin palveluun. Rautatiekuljetukset sujuvat rutiinilla, sillä niitä on hiottu ja opeteltu pitkään. Käytännössä liikenne häiriintyy ainoastaan silloin, jos rata on jostain syystä poissa käytöstä. Näissäkin tilanteissa tiedotus on aina toiminut erittäin hyvin.” ”Yaralle on ensiarvoisen tärkeää, että VR Transpoint ymmärtää toimintamme monimuotoisuuden ja heidän henkilöstönsä osaa tarpeen tullen reagoida nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin. Laskemme oman toimintamme sen varaan, että palvelutaso pysyy samalla tasolla, millä se nyt on. Tietenkin se saa aina parantua”, Oksanen naurahtaa. Suomen suurin avolouhos Iltapäivällä maa järisee täsmälleen ilmoitettuna aikana kaikkialla Yaran tehdasalueella. Läheisellä louhoksella on viikoittainen räjäytyspäivä. Apatiittia louhitaan Siilinjärvellä Suomen suurimmasta avolouhoksesta, joka on kolme kilometriä pitkä, yhden kilometrin levyinen ja 220 metrin syvyinen. Maansiirtoliike Hartikaisen valtavat louheautot ajavat räjäytysten irrottamaa kiveä kolmessa vuorossa louhoksen uumenista murskaamoon. Vuodessa Siilinjärvellä louhitaan noin 22 miljoonaa tonnia kiviainesta, josta saadaan rikastamalla vajaa miljoona tonnia apatiittia. Apatiitti on Siilinjärven tehtaiden olemassaolon perusta. Se sisältää arvokasta fosforia, josta valmistetaan maatalouden käyttämiä fosforilannoitteita ja -rehuja. Osa apatiitista jalostetaan lannoitteiksi Siilinjärvellä, osa menee Yaran muille tehtaille, osa muille tarvitsijoille. ”Jalostaminen tehtaan lähellä on luonnollisesti kannattavaa”, Oksanen sanoo. Siilinjärven kaivos on ainoa laatuaan Länsi-Euroopassa. Suomessa fosforia on myös Savukosken Soklin esiintymässä. Siellä kaivosta ei ole toistaiseksi avattu. Tiivis lannoitesesonki Siilinjärven tehtaiden valmistamat lannoitteet myydään kotimaahan FCAehdolla eli vapaasti tehtaalla. Koska ostaja vastaa kuljetuksista, tehtaalla on lannoitesesonkina huhti–toukokuussa melkoinen rekkaralli. Lannoitesäkit nostetaan pyöräkuormaajilla rekkoihin suoraan pakkaamon linjalta. Kotimaan sesonki on hyvin lyhyt, ja Siilinjärveltä saadaan noin 30 kertaa Suomen maantalouden vuotuisen tarpeen verran apatiittia. Niinpä vienti ulkomaiden markkinoille on Yaran Suomen-tuotannolle erittäin tärkeää. Juuri nyt Siilinjärven tehtaiden tulevaisuus näyttää valoisalta. Ne ovat tärkeä osa Yaran arsenaalia, ja fosforilannoitteen maailmanmarkkinahinta näyttää hyvältä. ”Yaran tuotantostrategia sanelee tietysti sen, mitä missäkin valmistetaan. Pitkän ajan tavoitteemme on nostaa apatiitin tuotantoa, mutta se on useamman vuoden projekti. Joka tapauksessa olemassa oleva infra halutaan selkeästi pitää hyvässä kunnossa.” Yaran nykyisen toimintasuunnitelman mukaan apatiittia louhitaan vuoteen 2035 saakka. Syksyllä alkavissa kaksivuotisissa mittauskairauksissa selviää, kuinka paljon malmia Siilinjärven maaperän uumenissa todella on. Myös Soklin esiintymän hyödyntämisestä tehdään pian päätöksiä. Jo nyt Yara on selvittänyt, että Soklin malmia ei voi rikastaa Venäjällä Kovdorissa. Jos kaivos avataan, malmi rikastetaan Soklissa. • Siilinjärven kaivos: • Vuodessa louhitaan 22 miljoonaa tonnia kiviainesta, josta rikastetaan noin miljoona tonnia fosforipitoista apatiittia. • Länsi-Euroopan ainoa fosforikaivos. • Suomen suurin avolouhos. Siilinjärven tehtaat: • Tuottavat fosforihappoa, typpi happoa, rikkihappoa, lannoitteita ja ammoniumnitraattiliuosta. • Vuonna 1969 pasutto-rikkihappo tehdas, fosforihappotehdas, ammoniumfosfaattitehdas ja voimalaitos. • Vuosina 1972–1973 lannoitetehdas, typpihappotehdas ja pakkaamo. • Vuodesta 1985 alkaen kiilletehdas ja kalsiumsulfaattitehdas. Mika Nygård vetää perävaunun sivua auki lastausta varten. » 12 13 2/12 Kotkassa hoidetaan myös sähköisiä vienti- ja tuontitullauksia. Venäjälle menevät kuormat lastataan autoihin Kotkan terminaalissa, jossa on myös 5 000 neliömetriä varastotilaa. VR Transpointin Venäjän-liikenteen hermokeskus on Kotkassa. Sieltä ohjataan liikennettä, ja siellä on myös 5 000 neliömetrin terminaali, jossa eri tavarantoimittajilta tulleita kuljetuseriä kootaan yhteen ja lastataan kohti Venäjää suuntaaviin rekkoihin. ”Kotkan etuja ovat alle tunnin matka rajalle, sataman läheisyys ja tullin päivittäinen aukiolo”, listaa Kotkan toimipisteen osastopäällikkö Michael Mayer. Hän laskee vahvuudeksi myös erittäin ammattitaitoisen henkilöstön. ”Meillä on tekemisen meininki. Sen, minkä lupaamme, myös pidämme. Joustavuus ja luotettavuus ovat valttejamme.” Liikenteen kaikinpuolinen sujuvuus on tärkeää, sillä Kotkasta lähtevien rekkojen lastina on usein päivittäistavaroita ja tuoretuotteita, jotka vaativat lämpösäädellyn kuljetuksen. ”Hoidamme lähes kaikki lämpösäädellyt kuljetukset omilla kuljettajillamme ja omalla kalustollamme. Näin toimien voimme varmistaa kuljetusten laadun. Käytämme Venäjän liikenteessä myös laadukkaita ja luotettavia alihankkijoita. Heidän kanssaan pystymme vastaamaan asiakkaiden suuriinkin vientimäärien nousuihin”, sanoo VR Transpointin kansainvälisen maantielogistiikan johtaja Pasi Koivu. Tuontitavaraa mahtuisi Suomeen palaaviin autoihin nykyistä enemmänkin. Toistaiseksi takaisinpäin tulee vaneria, renkaita, jalostettua kuparia, eristevillaa ja lannoitteita. Valtaosa Moskovaan ja Pietariin Venäjän-liikenteen palvelupaketti on jo kattava ja monipuolinen. Päätuote on rajat ylittävä rekkaliikenne. Sen täydennykseksi tarjotaan lisäarvologistiikkaa, varastointia, jakeluliikennettä ja kaupunkien välisiä kuljetuksia. Tarjontaan kuuluvat myös erikoiskuljetukset. Erityisesti Venäjällä vähittäiskauppaa käyvät asiakkaat käyttävät Kotkan terminaalia välivarastona. Useilta tavarantoimittajilta tulee lähetyksiä, joista kootaan Kotkassa myymäläkohtaisia kuljetuksia. Jotkut tavarat viivähtävät Kotkassa vain vuorokauden, jotkut taas viikkoja. Kotkassa tehdään paljon myös tullausta. ”Voimme hoitaa täällä sähköisiä vienti- ja tuontitullauksia. Palvelua käyttävät erityisesti suomalaiset Vaikka vientiliikenne painottuukin vahvasti elintarvikkeisiin, Venäjälle viedään toki muutakin: maaleja, varaosia, rakennustarvikkeita sekä metsäja metalliteollisuuden tuotteita. Yksi yhteinen piirre kuljetuksista löytyy. Asiakkaat ovat useimmiten suomalaisia yrityksiä. ”Olemme linjanneet toimintaamme niin, että päätehtävämme on palvella nimenomaan suomalaisia vientiasiakkaita”, Mayer sanoo. Valtaosa kuljetuksista menee Moskovaan (46 prosenttia) ja Pietariin (44 prosenttia). Kymmenen prosenttia jää vielä muille paikkakunnille Venäjällä. Kotkasta hoidetaan myös liikennettä Valko-Venäjälle, Ukrainaan ja Kazakstaniin. Välivarastointia ja tullausta asiakk aamme, joilla on tytäryrityksiä Venäjällä”, Mayer kertoo. Venäjä kiinnostaa myös pieniä yrityksiä Venäjän puolella rajaa toiminnan keskus on Viipurissa. Siellä VR Transpointin ainoa suomalainen on operatiivinen johtaja Risto Kelloniemi. Kaikki muut, parikymmentä toimihenkilöä ja sata kuljettajaa ovat venäläisiä. 27 vuotta Venäjällä ovat koulineet Kelloniemestä todellisen Venäjän tuntijan. Hän uskoo vahvasti Venäjän ja erityisesti vähittäiskaupan kasvuun. ”Kulutus lisääntyy keskiluokan vakiintuessa”, hän sanoo. Kasvava markkina kiinnostaa luonnollisesti myös suomalaisia alan yrityksiä. Pietariin on tulossa kaikkiaan 30 S-Ryhmän Prisma-tavarataloa. Keskokin on menossa markkinoille, joilla Stockmann ja Valio ovat jo vanhoja tekijöitä. Sekä Kelloniemi että Mayer arvelevat Venäjän WTO-jäsenyyden vahvistavan sikäläisiä markkinoita ja lisäävän suomalaisten tuotteiden vientiä Venäjälle. Kun tullaus selkiy- tyy, mukaan uskaltautunevat myös pienemmät yrittäjät. ”Tullimaksut pienenevät ja yllättävät muutokset vähenevät”, ennustaa Mayer. VR Transpointin Venäjän-liikenne • Tänä vuonna käytössä 120 uutta rekkaa • Tavoite 300 rekkaa vuoteen 2016 mennessä • 160 kuljettajaa Kotka • 5 000 neliömetriä varastotilaa • 14 työntekijää, valtaosa kahdessa vuorossa Viipuri • 18 toimihenkilöä • Parkkiterminaali rekoille Suomessa seurataan tarkasti Venäjän kehitystä. Naapurissa puolestaan huolehditaan euron kohtalosta, tietää Kelloniemi. • Tullaus hiertää Suomalais-venäläisen kauppakamarin toukokuussa julistaman suhdannebarometrin mukaan tullaus on edelleen suurin ongelma Venäjän-kaupassa. Vientiyritykset kokevat ongelmiksi myös byrokratian sekä kuljetukset Venäjällä. Lähitulevaisuuden odotukset viennin ja liiketoiminnan kehittymiselle ovat alkuvuodesta kasvaneet voimakkaasti. Odotukset ovat positiiviset kaikilla toimialoilla, mutta erityisesti liiketoimintaa Venäjällä harjoittavilla kaupan alan yrityksillä. Pienet ja keskisuuret yritykset odottavat kasvua niin viennissä kuin liiketoiminnassa Venäjällä. Vienti Suomesta Venäjälle kasvoi alkuvuonna 12 prosenttia. Venäjän talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna vähintään 3–4 prosenttia. Teollisuuden kumppaniksi 14 VR Transpoint pysyy myös maanteillä, mutta se keskittyy teollisuuden massatavaroiden kuljetuksiin sekä Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen. Jatkossa tavoitteena on olla suomalaisen teollisuuden logistiikkakumppani. 15 2/12 Teksti Markku Rimpiläinen Kuvitukset Kalle Talonen VR Group ja Itella julkistivat toukokuun lopussa aiesopimuksen, jonka mukaan Itella Logistiikka ostaa VR Transpointin kappaletavaralogistiikan liiketoiminnan Suomessa. Aiesopimus viimeisteli VR Transpointin uuden strategian, jossa on nyt kolme selkeää liiketoiminta-aluetta. Ne ovat rautatielogistiikka, massatavaralogistiikka ja kansainvälinen maantielogistiikka. ”Näillä kolmella liiketoiminnalla on selkeä keskinäinen synergia ja yhteinen asiakaskunta, joka lähinnä koostuu teollisuusyrityksistä. Keskitymme kumppanuuteen avainasiakkaiden kanssa. Haluamme tehdä heidän kanssaan todella tiivistä yhteistyötä ja tarjota heille kattavia ja tehokkaita kokonaisratkaisuja. Lisäksi teemme selkeän panostuksen kannattavuuden parantamiseen”, sanoo VR Groupin logistiikkadivisioonan johtaja Rolf Jansson. » miika kainu 16 17 2/12 Rautatielogistiikka massatavaralogistiikka Kappaletavaraliikenteellä oli tuhansia asiakkaita, teollisuusasiakkaita muutamia kymmeniä. ”Nyt tehty ratkaisu muuttaa logistiikkadivisioonaa merkittävästi. Olemme suurten asiakkaiden, erityisesti vientiteollisuuden logistiikkapartneri, emme enää täyden palvelun logistiikkatalo niin kuin aikaisemmin”, kiteyttää VR Groupin toimitusjohtaja Mikael Aro. Venäjän merkitys kasvaa Logistiikkadivisioonan lisäksi VR Group on kokonaisuudessaan saanut uuden strategian, joka ulottuu vuoteen 2016 saakka. ”Olemme käyneet läpi kaikki liiketoimintomme ja miettineet, kuuluvatko ne meille vai eivät. Logistiikassa tehdyt ratkaisut ovat uuden kokonaisstrategiamme mukaisia. Keskitymme toimintamme ytimeen. Lisäksi meillä on toimintoja, joilla on synergioita kansainvälinen maantielogistiikka rautatieliikenteen kanssa. Kaikki muu karsitaan pois”, Aro sanoo. Strategiatyön yhteydessä myös kansainvälisen liikenteen suuntia on tarkasteltu ja karsittu. VR Transpoint on jo myynyt omistuksensa Puolan, Tšekin ja Slovakian maantielogistiikan toiminnoista alueiden paikalliselle johdolle. ”Kansainvälisessä logistiikassa meille on tärkeintä Suomen ja Venäjän välinen rajan ylittävä liikenne sekä rautateillä että maanteillä. Keskitymme nyt siihen. Jos kyse on ydinasiakkaista, olemme valmiita palvelemaan heitä tarpeen mukaan laajemminkin Venäjällä”, Aro sanoo. Mitä muuta uusittu strategia pitää sisällään? ”Ei mitään. Muita muutoksia ei nyt tehdä eikä niitä ole tulossakaan vähään aikaan. Nyt valittu tie on myös se, mitä asiakkaamme ja omistajamme meiltä haluavat.” ”Olemme suurten asiakkaiden, erityisesti vientiteollisuuden logistiikkapartneri, emme enää täyden palvelun logistiikkatalo niin kuin aikaisemmin.” Rolf Jansson (vas.) ja Mikael Aro esittelivät VR Transpointin uuden strategian toukokuun lopussa. Aron mielestä teollisuuden kuljetusten kehittämisessä on VR Transpointille riittävästi työsarkaa. ”Vientiteollisuuden logistiikalla on edessään valtavia haasteita merenkulun rikkidirektiivistä alkaen. Meidän on hoidettava oma osuutemme kunnialla.” Junan ja auton vahvuudet yhdistetään Ensimmäisiä uuden strategian mukaisia toimintamalleja on hiljattain lanseerattu maantie–rautatie -konsepti, jossa teollisuuden tuotteita kuljetetaan tilanteen mukaan joko junalla tai autoilla. Suuret ja säännölliset kuljetusvirrat hoidetaan junilla, tuotantopiikit ja pienet toimituserät autoilla. Kummallakin kuljetusmuodolla on omat etunsa. ”Rautatielogistiikka on erittäin tehokasta, jos liikenne on säännöllistä ja kuljetettavia tonneja on paljon. Toisaalta se on hieman jäykkää ja kiinteät kustannukset ovat korkeat. Autoliikenne on taas hyvin joustavaa, mutta jos puhutaan isoista tonnimääristä, se ei pysty kilpailemaan rautatielogistiikan kanssa. Jos näitä kahta liikennemuotoa yhdistää, saadaan aikaan raudanluja konsepti”, Jansson sanoo. Brändi ei muutu VR Transpointin kappaletavaralogistiikan liiketoiminta Suomessa myydään aiesopimuksen mukaisesti Itella Logistiikalle. ”Kappaletavaraliikenteellä ei lopulta ollut mitään synergiaa ydinliiketoimintaamme. Myös asiakaskunta oli erilainen”, Jansson sanoo. ”Henkilökohtaisesti olen ratkaisuun erittäin tyytyväinen. Nyt kauppa on saatava vielä nopeasti maaliin.” Aiesopimuksen piiriin kuuluvan liiketoiminnan liikevaihto on noin 130 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä runsaat 800. VR Transpointin brändiin yrityskauppa ei vaikuta. ”Brändi pysyy meillä. Siihen ei tule muutoksia”, Aro vakuuttaa. • Liikennehankkeisiin on vuosille 2012–2015 varattu rahaa noin miljardi euroa. Hankerahoitus 18 raiteillaan 19 2/12 Raideliikenne saa seuraavina vuosina valtiolta ensimmäistä kertaa enemmän rahaa kuin tieliikenne. Niukkuutta kuitenkin jaetaan edelleen varsinkin ratojen kunnossapidon puolella. Teksti Riitta Gullman Kuvat Jarkko Mikkonen L iikenneviraston investointi-toimialan ylijohtaja Kari Ruohonen selvittää keväällä tehtyjen kehysbudjettipäätösten taustoja. Rahoituksen painopiste on nyt raiteilla. Lahden oikoradan ja Helsinki–Pietariyhteyden suosio osoittavat, että raiteille saadaan liikennettä, kunhan rataverkko voi sitä ottaa vastaan. Nyt se on niin täynnä, että jotain on pakko tehdä. Rahaa vaativat sekä rataverkon kunto että sen kapasiteetti. Rahaa liikennehankkeisiin on vuosille 2012–2015 korvamerkitty noin miljardi euroa. Hankkeita oli jonossa yli kahdeksan miljardin edestä: rahoitettavat hankkeet on siis seulottu kovalla karsinnalla ja priorisoinnilla. Raideliikenteen hankkeisiin on koko potista osoitettu noin puolet. Mistä eniten hyötyä hintaansa nähden? Hankkeita valittaessa on otettu huomioon elinkeinoelämän ja maan eri alueiden kehittämistarpeet. Kyse on tasapainoilusta. ”Liikennejärjestelyillä on valtavan suuri merkitys alueiden kilpailukyvylle, joten pelkästään liikenteellisiä tarpeita ei ole voitu katsoa”, Kari Ruohonen kuvaa valintaperusteita. Hankkeita on myös arvioitu pieni on kaunista -periaatteella. ”Kun käytettävissä on vähän rahaa, katsotaan, mistä suhteellisen pienistä investoinneista saadaan mahdollisimman suurta hyötyä.” Liikenneviraston työryhmä käy parhaillaan läpi kehysbudjetissa päätettyjä hankkeita, niiden aikataulutusta ja etsii parasta tapaa viedä niitä eteenpäin. Työryhmä saa työnsä valmiiksi kesän aikana. Juupajoen Korkeakoskella Tampereen ja Haapamäen välisellä rataosalla havaittiin toukokuussa ratapenkereessä halkeamia, jotka olisivat saattaneet aiheuttaa ratapenkereen sortuman. Korjaustyöt aloitettiin välittömästi. » Halkeamat oli aiheuttanut rikkoontunut rumpu, joka piti vaihtaa uuteen. Rata suljettiin liikenteeltä neljäksi päiväksi. 20 21 2/12 Kolmioraide ja routavaurioiden korjaus ohjelmaan Rikkoontuneen rummun vaihtaminen vaati mittavia maansiirtotöitä. Ruohonen nostaa tavaraliikenteen näkökulmasta esiin kaksi hanketta ylitse muiden: Riihimäen kolmioraiteen sekä routa- ja pehmeikkövaurioiden korjaukset. Riihimäen kolmioraide kuuluu sarjaan pienet, mutta vaikutuksiltaan suuret investoinnit. Hanke on ollut vuosia väliinputoaja – se on karsittu listoilta kerta toisensa jälkeen. Routa- ja pehmeikkövaurioiden korjaukset tulevat nyt ohjelmaan suurena teemahankkeena. Pahimmat vauriopaikat voidaan korjata eri puolilta maata. Kunnossapito sai ”osavoiton” Kunnossapidon rahoitusvajetta ei kurottu vieläkään umpeen. Kunnossapitoon osoitetaan vuosina 2013–2016 noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Ruohonen kuvaa summaa osavoitoksi. Kunnossapidon rahoitusta ei supistettu, mutta ei olennaisesti lisättykään. Kunnossapitoon on saatu rahaa liian vähän jo pitkään, eikä vajetta kurota edelleenkään umpeen. ”Tavoitteena on pitää koko rataverkko liikennöitävässä kunnossa, mutta on pakko katsoa tarkkaan, mihin rahaa käytetään. Niillä rataosuuksilla, joilla liikenne on hyvin vähäistä, nopeusrajoitukset pienevät vielä nykyisestäkin. Tosin alkaa olla jo niitäkin verkon osia, joissa nopeuksia ei enää voida alentaa”, Kari Ruohonen huomauttaa. Tarvitaan uusia toimintamalleja Kehyspäätökset antavat kuitenkin uskoa raideliikenteen tulevaisuuteen. Valtio on käytännössä sitoutunut kehittämään Venäjän-liikennettä. Helsingin ratapihan kehittäminen helpottaa sekä henkilö- että tavaraliikennettä, samoin pääradan kehittäminen Keravalta pohjoiseen. Ruohonen peräänkuuluttaa kuitenkin uusien toimintamallien kehittämistä raideliikenteeseen. Mille yhteysväleille voitaisiin saada uudenlaista tavaraliikennettä? Miten keskisuuret tavarankuljettajat voisivat käyttää rautatiekuljetuksia järkevään hintaan? Millä konseptilla tavaraa voitaisiin kerätä monelta toimittajalta? Myös ratapihojen kunnostamisessa tarvitaan uusia toimintatapoja – ja ennen kaikkea yhteistyötä Liikenneviraston, VR:n ja kuntien välillä. ”Rohkea ratkaisu päättäjiltä” VR Transpointin palvelutuotantopäällikkö Tero Kosonen sanoo, että rautateiden tavaraliikenne sai nyt lähes kaikki toiveensa läpi kehysriihessä. ”Erittäin hyviä päätöksiä. Rohkea ratkaisu tällaisina aikoina”, Kosonen kiittää päättäjiä. ”Keskisuuren teollisuuden palveleminen rautateitse nykyistä kilpailukykyisemmin on asia, jota olemme viime aikoina pohtineet paljon. Se on rautateiden tavaraliikenteen tulevaisuuden kannalta monessa mielessä strateginen kysymys. ” ”Logistinen järjestelmä on nykyisel- lään varsin erikoistunut, ja rautateillä on siinä selkeästi vientikuljettajan rooli. Keskisuuren teollisuuden palveleminen edellyttäisi todennäköisesti kotimaan kuljetusten osittaista ohjaa- mista raiteille. Tämä ei onnistu ilman asiakkaiden kanssa tiiviisti tehtävää yhteistyötä ja kokonaan uusien konseptien muodostamista. Yksin emme voi sitä tehdä.” • Tavaraliikenteen kannalta merkittävimmät ratahankkeet Riihimäen kolmioraide (10 milj. €) Ilman kolmioraidetta pohjoisesta itään menevien junien kulkusuuntaa joudutaan muuttamaan, mikä vie aikaa. Junien kulku hidastuu tunnista kahteen tuntiin. Hankkeessa rakennetaan 1,5 kilometrin mittainen raide, jolloin tavarajunat voivat liikennöidä suoraan. Ratasuunnittelu käynnistyy vielä tänä vuonna. Radan käyttöönotto on mahdollista 2015. Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (85 milj. €) Keväällä 2011 rataverkolla oli routavaurioita yli 800 kilometriä. Niitä korjattiin juhannukseen saakka. Pahimmat vauriot ovat Keski- ja Pohjois-Suomessa. Routavauriopaikkojen rakenteita parannetaan korjaamalla alusrakennetta. Stabilointia tehdään pehmeikköalueille. Hankkeessa korjataan kriittisimpiä kohtia, mm. Oulu–Kontiomäki-väli. Paikat tarkentuvat suunnittelussa. Työt voidaan aloittaa jo 2012. Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki-rata (90 milj. €) Rataa käyttävät kaivosteollisuus sekä länsirannikon sellu- ja paperitehtaat. Ylivieska–Iisalmi-väli sähköistetään, radan välityskykyä parannetaan rakentamalla kolmioraide Iisalmeen ja tekemällä pienempiä parannustöitä. Yleissuunnittelu on valmistunut. Raakapuuterminaalit (40 milj. €) Raakapuun kuljetusvirrat ovat kasvaneet ja välimatkat pidentyneet. Lisäksi metsähakkeen käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa halutaan kasvattaa. Tarvitaan tehokasta raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkostoa. Rakennetaan viisi uutta terminaalia ja jatketaan useiden kuormauspaikkojen raiteita. Ensimmäisenä uusista terminaaleista rakennetaan terminaali Kemijärvelle. Suunnittelun puolesta hanke voidaan toteuttaa 2012–2015. Luumäki–Imatra-kaksoisraide (suunnittelu 10 milj. €, kustannusennuste 380 milj. €) Väli on Suomen vilkasliikenteisin yksiraiteinen rataosa ja merkittävä kuljetusväylä Saimaan etelälaidan paperiteollisuudelle. Tavoitteena on parantaa radan välityskykyä ja nostaa suurin sallittu akselipaino 25 tonniin. Suunnitelmissa on myös Imatralle uusi kansainvälinen rajanylityspaikka, joka sopisi myös muille kuljetuksille kuin raakapuulle. Ratasuunnitelma vuosina 2012–2014, rakennussuunnittelu 2015–2016. johannes wiehn English summary ∞ Pickup in the evening in Helsinki, delivery the next morning in Tallinn. Or vice-versa: pickup in Tallinn and delivery in Helsinki. The concept of VR Transpoint´s new Express Truck freight service is simple and efficient. The delivery and pickup areas are the Helsinki and Tallinn Metropolitan Areas. Deliveries and pickups are handled on all business days. The goods are delivered to the customers on the morning of the next business day. The overnight service is very quick, as the transport goes directly from one customer to the other without terminal processing. 22 To Russia with a new fleet VR Transpoint has invested strongly in trans-border road transport between Russia and Finland. This year, 120 new trucks have been added to the fleet. The goal is to reach 300 trucks by the year 2016. The nerve centre for Russian transport is in Kotka. Transport is directed from there, and it is also home to a 5,000-square-metre terminal, in which batches of goods from different suppliers are gathered together and loaded onto trucks travelling toward Russia. “The benefits of Kotka include less than one hour’s travel to the border, the proximity to the harbour and the daily opening hours of the customs office,” explains Michael Mayer, Department Head at VR Transpoint´s Kotka office. He also considers the very competent personnel to be a strength. “We’re all about action. We keep our promises. Flexibility and reliability are our trump cards.” A good flow is important in all aspects of transport, because the trucks leaving Kotka are usually loaded with groceries and perishable items requiring temperature-controlled transport. Express Truck transports express freight between Helsinki and Tallinn Transport orders: [email protected]. bulk. Therefore railway transport is a natural option for Yara. The portion that is not delivered by rail is transported by Yara in practice by ship, via either the Kokkola or Uusikaupunki harbours. Marine transports also depart from Siilinjärvi. A train leaves from Siilinjärvi six days a week both to Kokkola and to Uusikaupunki. The number of wagons on the train varies – trains are longest at the times when the most fertiliser is sold. Phosphoric acid and iron calcinate, a by-product from the sulphuric acid factory, are transported to Kokkola. Some of the phosphoric acid stays in Kokkola and is used by the feed phosphate factory. Most of the iron calcinate goes to China. uusille raiteille Rautatielogistiikan myyntijohtaja Vilma Moisio luottaa ympäristöystävällisten rautatiekuljetusten uuteen nousuun. Sinut nimitettiin vuoden alussa rautatielogistiikan myyntijohtajaksi. Millaista työsi on ollut tähän mennessä? Erittäin mielenkiintoista! Olen saanut tutustua uusiin ihmisiin ja sellaisten yritysten toimintaan, joita en aiemmassa tehtävässäni syvällisesti tuntenut. Lisäksi idän liikenne painottuu tehtävässäni selvästi aikaisempaa enemmän. Mikä on tärkeintä kuljetuspalvelujen myynnissä? Asiakkaan toiminnan ja tarpeiden ymmärtäminen. Meille on hyvin tärkeää ymmärtää asiakkaidemme erilaisia toimintatapoja ja tuotantoprosesseja, ja tämän kautta oppia ymmärtämään heidän kokonaislogistisia tarpeitaan. Silloin voimme tarjota aina heidän tarpeitaan parhaiten palvelevan kokonaisuuden. Uskotko, että rautatielogistiikan volyymit voivat lähiaikoina yltää huippuvuoden 2008 tasolle? ∞ Anssi Laakkonen becomes Managing Director of Freight One Scandinavia M. Sc. econ. Anssi Laakkonen, 44, has been appointed CEO of Freight One Scandinavia Ltd. as of 1 July 2012. Laakkonen has previously worked for EKE Group in various positions. Over the past six years, he has been responsible for EKE Group’s railway transport operations. A railway freight giant The Yara factories in Siilinjärvi are true large-scale users of railway transport. The regular trains, which run every day, connect them to the export markets and to Yara’s own production facilities on the west coast. A total of 2.5 million tonnes of Yara’s goods are transported on the tracks each year. “The logistics between the factories has to function well. Otherwise the factories will shut down, as there are only enough storage containers to hold a few days’ production,” says Lasse Oksanen, who is in charge of external logistics and directing production at Yara’s Finnish production facilities. The flow of goods to and from Siilinjärvi is regular, and the goods are pure Rautatielogistiikka ∞ Project funding on the rails In the coming years, rail transport will receive more state funding than road transport for the first time. The popularity of the direct route to Lahti and the Helsinki–St. Petersburg link demonstrates that transport will flow to the rails as long as the network can accommodate it. Now there is so much traffic that something must be done. Money is needed to improve the condition of the network as well as its capacity. Around one billion euros have been earmarked for the transport projects to be completed in 2012–2015. Of the whole pot, around half has been directed at rail transport projects. Luonnollisestikin toivon mahdollisimman suurta kasvua, mutta kokonaismäärien kehityksen taustalla on isoja asioita, kuten teollisuuden rakennemuutos. Vuoden 2008 lukuihin pääseminen on haasteellista, ja vaatinee kotimaassa kasvua uusilta toimialoilta. Mitkä ovat suurimmat haasteet rautatielogistiikassa? Joiltakin osin haasteita löytyy ratainfrastruktuurin kunnosta ja läpäisy kyvystä. Omien toimintamalliemme uudistaminen ja jatkuva kehittäminen on myös sekä haaste että mahdollisuus. Olemme muun muassa ottaneet käyttöön uutta tekniikkaa ratapihoilla. Tärkeää on, että pysymme mukana asiakkaidemme muutoksessa ja otamme huomioon niiden aiheuttamat vaikutukset heidän logistiikkatarpeisiinsa. Mihin alueisiin VR Transpoint tulee panostamaan? Uskon suurimman kasvun painottuvan idän liikenteeseen. Esimerkiksi rautateiden transitoliikenne on alkuvuonna jatkanut kasvuaan ja transito kuljetusten lisääminen on edelleen meille hyvä mahdollisuus. Myös kotimaassa löytyy kasvupotentiaalia. Kotimaan kasvumahdollisuudet riippuvat kuitenkin paljolti suomalaisen teollisuuden kehittymisestä sekä siitä, minkälaisia junakuljetuksiin sopivia kuljetusvirtoja mahdollisesti syntyy. Miksi VR Transpointin teollisuusasiakkaiden kannattaisi lisätä rautatiekuljetusten käyttöä? Rautateitse pystytään kuljettamaan suuria massoja ympäristöystävällisesti, turvallisesti ja tehokkaasti. Räätälöimme asiakkaan kanssa yhteistyössä kuhunkin tarpeeseen sopivat ratkaisut. Lisäksi meillä on mahdollisuus tarjota maantie- ja rautatiekuljetukset yhdistäviä konsepteja. Asiakkaillemme tällainen toimintamalli voi tuoda uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia logistiikan ja oman toimintansa tehostamiseen. • Teksti Nina Garlo Kuva Hanna Koikkalainen 23 2/12 RFID tunnistaa vaunut, laserskanneri mittaa puut. Lue lisää sivulta 2. www.vrtranspoint.fi, www.vrtranspoint.com
© Copyright 2024