Setlmentti 1 2015 - Suomen Setlementtiliitto

Setlementti
1 | 2 015
SETLEMENTTILIIKE ON IHMISEN MUOTOINEN
Luovuus tuulettaa
ennakkoluuloja
| Rasisminvastainen nuorisotyö |
| Vanhuus Rokkaa! | Naapuruussovittelun näkökulma |
sis Ä l T ö 1 | 2 0 1 5
04
04 Kuka oli Charlie?
08 Valon Voitto -esitys on ylisukupolvisen
yhteistyön tulos
Keskustelua rasismin-
Henkilökuvassa Tauno Naumanen
ja Elisa Laiho
vastaisesta nuorisotyöstä,
eriarvoisuudesta ja
kuulumisen tunteesta.
VANHUUS ROKKAA!
Setlementtiliiton vieraina
11 ”Luovuudesta ei lähdetä eläkkeelle”
Cailliau ranskalaisesta
David Sezille ja Charles
setlementtiliikkeestä.
14 Kiusaamista ei tarvitse kestää
16 Moni vanhenee pullon kanssa
11
18 Jo lähtiessä oli ajatus palata
Savonlinnaan
20 Saako ikääntynyt maahanmuuttaja
palveluita?
Yksi taiteen tehtävistä
on törmäyttää luutuneita
LIIKKEESSÄ
käsityksiä. Haastattelussa
22 Yhteisöllisyys kukoistaa alueellisissa
seniorikerhoissa
Vanhuus Rokkaa! -kiertueella
esiintyvä Jorma Uotinen.
Kannen kuvasi:Anna Autio
26
Kemissä toimiva Mikseriprojekti on kaksisuuntaista
kotoutumista tukeva
24 e-Talo jatkaa Suosikin Eki-sedän
jalanjäljillä
kohtaamispaikka.
26 Monenlaisia kohtaamisia Mikserissä
PALSTAT
28 Vaikuttamistyötä sopan äärellä
03 P Ä Ä K i R J oi T U s
32 Tyttöenergiaa ja tutkimusta
Vaaditaan vastauksia ja muutosta – ja tartutaan toimeen
Kriittinen ajattelu ja pyrkimys muutokseen
on setlementtiliikkeen keskeinen tehtävä,
toteaa Pentti Lemmetyinen pääkirjoituksessaan.
10 K O L U M N I
Konfliktit eivät koskaan synny suurina:
Naapuruussovittelun näkökulma
Miriam Attias painottaa tasapuolisen kommunikoinnin
ja naapuruussovittelun merkitystä konfliktien ratkaisussa.
32
34 T Ä S S Ä J A N Y T
Uutisia, ajankohtaisia teemoja ja tulevia tapahtumia
38 S E T L E M E N T I T
Ruotsalainen tyttöelokuva kuvaa tyttöä
Suomalaiset setlementtitoimijat yhteystietoineen
yhteiskunnallisen muutoksen kautta.
38 T I E T O A S E T L E M E N T T I L I I K K E E S T Ä
Haastattelussa Heta Mulari.
2
Setlementti
I
S E T L E M E N T T I lii k e
on
i h misen
m u o t o inen
1| 2015
P Ä Ä K i R J oi T U s
Vaaditaan vastauksia ja
muutosta – ja tartutaan toimeen
Tapasin hiljattain ranskalaisen kollegani Davidin. Hän kertoi siitä millaista on, kun Ranskasta kanaalin yli Englantiin
pyrkivien paperittomien siirtolaisten keskitysleiriä muistuttava aidattu alue on kivenheiton päästä hänen kodistaan.
Miten turhauttavaa ja ahdistavaa on päivittäin nähdä näiden ihmisten hätä heidän yrittäessään hypätä liikkeessä olevien
rekkojen kyytiin tai pyytäessään niitä polvillaan rukoillen pysähtymään. Virallinen Ranska ei halua ihmisten eikä
järjestöjen auttavan näitä ihmisiä. Auttamisen pelätään lisäävän siirtolaisten määrää. Ihmiset eivät kuitenkaan voi katsella
kylmin sydämin sateessa värjötteleviä ihmisiä, vaan pimeän tullen aitojen raoista heille annetaan ruokaa ja vaatteita.
David ja hänen setlementtinsä on mukana organisoimassa tätä.
Toinen työkaverini on espanjalainen Oscar. Hänen kotimaassaan puolet nuorista on vailla työtä, ja ihmisten pettymys
puolueiden ja vallan korruptoituneisuuteen on ylittänyt sietämisen rajat. Oscar ja monet hänenlaisensa ovat aktivoituneet
yhteiskunnallisesti ja lähteneet liikkeelle vaatimaan muutosta ja oikeudenmukaisuutta. Paikoillaan odottaminen ja hiljaa
toivominen eivät vain enää riitä.
Ymmärrän Davidia ja Oscaria. Minäkin haluaisin muuttaa monta asiaa tässä maassa ja maanosassa. Lähestyvien
eduskuntavaalien alla meidän on hyvä vaatia vastauksia muutamiin kysymyksiin. Itse haluaisin tietää miten on mahdollista, että kunnat voivat ulkoistaa vaikka kaikki sote-palvelunsa pörssiyhtiöille, jotka sitten tulouttavat ostopalveluista
saamansa voitot veroparatiiseihin. Haluaisin myös tietää miten on mahdollista, että puhumme työperäisen maahanmuuton
lisäämisestä, ja samaan aikaan maassa jo olevat muualta tänne muuttaneet ihmiset syrjäytetään tuosta vain.
Tämän kevään vaaliteemat tulevat olemaan myös setlementtiliikkeen näkökulmasta
olennaisia. Miten ihmisoikeudet toteutuvat vanhustenhoidossa? Miten syrjäytetyt
nuoret löytävät paikkansa yhteiskunnassa? Miten arvolähtöinen yritystoiminta saa sille
kuuluvan aseman palveluntarjoajana? Missä kulkee kansalaisyhteiskunnan ja julkisen
vallan rajapinta?
Vaaditaan politikoilta vastauksia. Mutta ennen muuta varmistetaan, että me itse olemme
Davidin ja Oscarin lailla valmiit tarttumaan toimeen.
P e n t t i
T o imit u sj o h taja ,
L e m m e tyi n e n
S etlementtiliitt o
Seura a Setlementtiliittoa Facebookissa ! w w w.facebook .com/setlementtiliitto
Setlementti
Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto.
S e t l e m e n t t i - l e h t i , Läntinen Brahenkatu 2 , 00510 Helsinki, [email protected]
Va s ta ava pä ät o i m i t ta j a , Pentti Lemmetyinen, [email protected], p. 0400 961 469
T o i m i t uss ih t e e r i , Heta Mulari, [email protected]
M u u t o i m i t u s k u n ta : Jaana Kymäläinen, Kirsi Lohtander, Susanna Raunio
ULKOA S U, Jaakko Bashmakov
TILAAJAPALV ELU , Merja Eloaho, [email protected], p. 040 578 3564
Pa in o , Nykypaino Oy, Helsinki, 2015, ISSN 1797-4119
3
1| 2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
T e k sti :
Heta
M u lari
K u vat :
A nna
A u ti o
4
Setlementti
I
S E T L E M E N T T I lii k e
on
i h misen
m u o t o inen
1| 2015
Kansalaistoiminta ja nuorisotyö tarvitsevat
entistä enemmän valmiuksia rasisminvastaiseen työhön.
Terrori-isku poliittisen Charlie Hebdo -satii-
rilehden toimitukseen Pariisin keskustassa oli
alkuvuoden puhutuimpia tapahtumia. Ihmiset
osallistuivat tapahtumien kommentointiin esimerkiksi Facebook-päivityksien ja profiilikuvien kautta
kirjoittaen ”Je suis Charlie”; ”minä olen Charlie”.
Kirjoitukset nähtiin solidaarisuuden osoituksena
sananvapauden puolesta. Mutta kenen sananvapaudesta ja yhteisöllisyydestä puhumme, ja keitä
suljettiin ulos mediakeskustelusta?
Charlie Hebdon traaginen tapahtumaketju on
kuin prisma, jonka tuo näkyväksi kysymyksiä radikalisoitumisesta, rasismista ja siitä, kenellä on
mahdollisuus kuulua ranskalaiseen yhteiskuntaan.
Kysymyksiin ei ole helppoja vastauksia, mutta ratkaisuvaihtoehtojen pohtiminen on sitäkin tärkeämpää.
Ranskalaiset setlementtitoimijat David Sezille
ja Charles Cailliau saapuivat Setlementtiliiton vieraiksi Helsinkiin tammikuun lopulla. Sezille työskentelee alueellisessa setlementtien liitossa (Federacion
de Centres Sociaux de Nord-pas-de-Calais) ja
Cailliau on yhden paikallissetlementin johtaja.
Kokoonnuimme Kalliolan setlementin Sopuhankkeen tiloihin keskustelemaan eriarvoisuuden
syvenemisestä, rasisminvastaisuudesta ja siitä, mitä
kansalaisjärjestöt voivat tehdä tässä tilanteessa.
Mukana keskustelussa oli setlementtiliiton edustajien lisäksi Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja
Leena Suurpää sekä projektijohtaja Miriam Attias
Suomen Pakolaisavusta. Keskustelua herätteli Setlementtiliiton monikulttuurisen työn toimialajohtaja
Matti Cantell.
Arvokeskustelua tarvitaan
Charlie Hebdo -tapauksen uutisoinnissa ja sosiaalisessa mediassa traagiset tapahtumat kietoutuivat monin tavoin pelkoihin Syyriaan lähtevistä
nuorista, radikalisoitumisesta ja terroristisesta
Isis-järjestöstä. Kysymys terrorismista liitetäänkin
nykyisin usein ongelmallisesti islamiin ja muslimiväestöön niin Ranskassa kuin Suomessakin.
– Tapahtuma sai ranskalaisessa mediassa valtavan huomion. Huomio keskittyi kuitenkin henkilötarinoihin, tapahtumien yksityiskohtaiseen kuvailuun ja sensaatiohakuisuuteen. Missä oli kriittinen
poliittinen analyysi, Sezille kysyy.
– Muslimiyhteisöjä stigmatisoitiin uutisoinnissa.
Ranskalaisessa mediakeskustelussa musliminuoret
asetetaan usein vastakkain ranskalaisten perusarvojen kanssa, ja samalla heidät suljetaan ulos ranskalaisesta yhteiskunnasta, hän jatkaa.
Ranskalaisen yhteiskunnan tasavaltalaiset perusarvot ovat monin tavoin murroksen keskellä, eivätkä vastaa tämän päivän monimuotoiseen ja monikulttuuriseen yhteiskuntarakenteeseen. Yksi hyvä
esimerkki on laïcité, jonka voi suomentaa tunnuksettomuudeksi. Se kietoutuu käsitykseen sekularismista, ja valtion ja kirkon tiukasta erosta. Laïcitéen
perustuen Ranskassa on käyty kiivaita keskusteluja
muun muassa muslimityttöjen ja -naisten huivinkäytöstä, joka on kielletty valtion kouluissa.
Samankaltaista pohdintaa voi soveltaa myös
pohjoismaihin, joissa on vahva tasa-arvoajattelun
perinne. Yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa on
osoitettu, kuinka tasa-arvoajattelu usein ymmärretään vain valkoisena, pohjoismaisena asiana. Tasaarvon nimissä puhuminen saattaa näin johtaa uusiin
ulossulkemisiin.
– Nuorisotyö on erinomainen foorumi keskusteluun ja dialogiin perusarvoista. Kuinka voisimme
päivittää esimerkiksi tasa-arvokäsityksiä nykypäivään yhdessä nuorten kanssa, Leena Suurpää pohtii.
Eriarvoisuus ja kuulumisen tunne
Suurpään mukaan on oleellista pohtia kriittisesti,
millaisia ulossulkemisen ja rasismin käytännöt ovat
– Setlementtitoiminnan tehtävä on aina edistää kriittistä keskustelua omalla alueellaan,
David Sezille ja Charles Cailliau toteavat.
5
1| 2015
SETLEMENTTILIITTO
Kuka oli Charlie?
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
D
David Sezille puhuu ”katuviisaista”
nuorista työntekijöistä, joilla on
kokemusasiantuntijuutta
kasvamisesta omalla alueellaan.
Kenen nuorisotyötä?
D
eri maissa ja yhteiskunnissa. Hän viittasi brittiläisteoreetikon
Nancy Fraserin kirjoituksiin eriarvoisuuden logiikasta. Fraserin
mukaan eriarvoisuus pohjautuu ensiksikin tunnistamisen puutteeseen. Jos nuorta ei tunnisteta osaksi yhteiskuntaa, hän ei koe
kuuluvuutta siihen ja saattaa hakea yhteisöä toisaalta. Toiseksi
eriarvoisuus pohjautuu taloudellisten resurssien epätasaiseen
jakautumiseen ja kolmanneksi siihen, kenen asioita ja maailmankuvaa yhteiskunnassa pidetään esillä ja hyväksyttävänä.
– Tieto siitä, että joku edustaa sinua ja asioitasi yhteiskunnassa
on kaikille erittäin tärkeää, erityisesti nuorille, Suurpää painottaa.
Ihanteet yhteisöllisyydestä eivät ole helppoja ja yksiselitteisiä.
Mikä on yhdelle ryhmälle yhteisöllisyyttä, sulkee usein muita pois.
– Kuulumisen tunne on tärkeää kenelle tahansa. Jos nuori
kokee, että häntä ei haluta osaksi valtakulttuuria, yhteiskuntaa ja
päätöksentekoa, vaihtoehtoiset yhteisöt ovat houkuttelevampia,
Sezille toteaa.
Sezille ja Cailliau kuvaavat, että Ranskassa alueellinen
kehitys on ollut varsin erottelevaa, liittyen myös maan historiaan
siirtomaavaltana. Rakenteellinen rasismi ja erottelu on syvällä
ranskalaisessa yhteiskuntarakenteessa. Nuoret saattavat elää arkeaan ainoastaan yhdellä alueella.
– Ranskassa voidaan puhua kaupunginosa- ja lähiöidentiteeteistä, jotka ovat irrallaan kansallisvaltiosta, Sezille sanoo.
Samalla on huomattava, että nuorten vaihtoehtoiset ryhmät
ja alakulttuurit eivät lähtökohtaisesti ole torjuttava tai huono asia.
Kiihtyvä mediakeskustelu radikalisoituvista nuorista leimaakin
usein ongelmallisesti kaikkia nuorten ryhmittymiä.
6
Setlementti
I
S E T L E M E N T T I lii k e
on
i h misen
m u o t o inen
1| 2015
Nuorisotyön painopiste on usein valikoiva, vaikka
sitä retorisesti tehtäisiinkin kaikkien nuorten
kanssa. Suomessa kiinnitetään paljon huomiota
esimerkiksi yksinäisiin nuoriin. Tämä on arvokasta
työtä, mutta samalla olisi myös huomioitava ne
nuoret, joiden omissa, erittäinkin tiiviissä yhteisöissä saattaa tapahtua radikalisoitumista.
Esimerkiksi äärinationalistisista nuorisoryhmistä tai äärioikeiston noususta on usein vaikeaa
puhua. Potentiaalisesti radikalisoitumassa olevat
nuoret ovat kuitenkin heitä, jotka ehkä eniten tarvitsisivat uudenlaisia kohtaamisia, näkökulmia ja
yhteisöjä. Kenellä on vastuu näistä nuorista, ja kuka
tekee heidän kanssaan nuorisotyötä, Suurpää kysyy.
Etsivän nuorisotyön merkitys onkin suuri näiden
nuorten tavoittajana. Sezille puhuu ”katuviisaista”
nuorista työntekijöistä, joilla on kokemusasiantuntijuutta kasvamisesta omalla alueellaan. Monet näistä
nuorista ovat olleet mukana paikallisessa setlementtitoiminnassa
lapsina ja siirtyneet vanhempina vapaaehtoistyöntekijöiksi tai
ammattilaisiksi.
– Nuoret työntekijät menevät suoraan kadulle kohtaamaan
nuoria. Ei voida olettaa, että kaikki tulisivat nuorisotilalle, Sezille korostaa.
Ranskalaiset setlementit tekevät ammatillista työtä omilla
alueillaan tiiviissä yhteistyössä muiden yhteisöjen kanssa. Dialogin saavuttaminen virkavallan tai kouluinstituution kanssa ei
ole yksinkertaista tai helppoa, mutta sen eteen työskennellään
jatkuvasti.
– Tarvitaan myös entistä enemmän kansainvälistä vaihtoa,
jossa sekä nuoret että nuorisotyöntekijät pääsevät keskustelemaan
yhdessä näistä teemoista. Nuoret elävät oman asuinalueensa yhteisössä, mutta ovat myös samaan aikaan osana globaalia mediaja kulutuskulttuuria, joka yhdistää heitä alue- ja valtiorajojen yli,
Cailliau jatkaa.
– On tärkeää, että nuorisotyössä on erityisen vahva näkemys
kommunikaa-tiosta nuorten kanssa. Kommunikaation ei tarvitse
aina olla vain sanallista. Olen erityisen kiinnostunut siitä, kuinka
esimerkiksi musiikkia ja videota voidaan käyttää vielä aiempaa
enemmän osana nuorisotyötä ja -tutkimusta, Suurpää lisää.
Potentiaalisesti radikalisoitumassa
olevat nuoret ovat kuitenkin heitä, jotka
ehkä eniten tarvitsisivat uudenlaisia
kohtaamisia, näkökulmia ja yhteisöjä.
SETLEMENTTILIITTO
Leena Suurpää.
Lue lisää
naapuruussovittelusta ja kommunikoinnin
tärkeydestä Miriam Attiasin kolumnista sivulta 10.
Lue lisää
sananvapaudesta, rasismista ja sen vastustamisesta
Ranskassa Leena Suurpään kirjoituksesta
Nuorisotutkimuksen Kommentti-verkkokanavasta:
http://www.kommentti.fi/node/1047
Ranskalainen setlementtityö:
paikallisyhteisöjä ja
kriittistä politiikkaa
Ranskalaisessa setlementtiliikkeessä on
yhteensä jopa 1200 erikokoista setlementtikeskusta
eri puolilla Ranskaa. Ranskalainen setlementtitoiminta ponnistaa vahvasti paikallisyhteisöstään
ja muotoutuu näin omannäköisekseen kullakin
alueella. Toiminta kohdistuu kaikenikäisiin ja
kaikentaustaisiin ihmisiin, ja setlementtejä on niin
erikokoisissa kaupungeissa, kaupunginosissa kuin
maaseudullakin. Toiminnan suunnittelussa kiinnitetään kuitenkin erityistä huomiota alueen haavoittuvaisimmassa asemassa oleviin asukkaisiin.
Toimintaan osallistuvat ihmiset eivät ole ainoastaan palveluiden asiakkaita, vaan he päättävät,
suunnittelevat ja toteuttavat setlementin toimintaa
kaikilla tasoilla. Toiminta pohjautuu näin ollen
vahvasti sosiokulttuuriseen innostamiseen, jonka
tavoitteena on kannustaa ihmisiä henkilökohtaisen
kasvun ja voimaantumisen lisäksi myös aktiivisiksi
yhteiskunnallisiksi toimijoiksi.
Setlementit osallistuvat vahvasti oman alueensa
kehittämiseen ja keskusteluun ajankohtaisista
teemoista ja epäkohdista. Toiminnassa keskeistä on
pyrkimys yhteiskunnalliseen muutokseen toiminnan
perusarvoihin (ihmisarvoisuus, solidaarisuus ja
demokraattisuus) nojaten. Setlementtitoiminta
pyrkii saamaan omalla alueellaan aikaan dialogia
paitsi eritaustaisten ihmisten, myös päätöksentekijöiden ja eri instituutioiden, kuten koulun ja
sosiaalityön välillä.
7
1| 2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
HENKILÖKUVA
T e k sti :
K u vat :
Heta
M u lari
A nne
Kan g as
&
E lisa
L ai h o
Totuus
Olet usein salattuna,
liikut ajassa ja elämässä,
mistä tullut, mihin menet.
Usein kompastumme siihen
– tuskaisina.
Lyömme ruumiimme ja sielumme
verille asti.
Tulet toisinaan näkyviin
vuosisatain, tuhansien päästä.
Kun historia
on kuorinut tomun
ja erehdyksen kaunan
päältäsi.
Ketään et kumarra,
mutta peittää sinut moni tahtoisi
kukin omalla tavallaan,
kietoa johonkin,
ettei se sattuisi meihin,
köyhä unelmiinsa,
mahtava valtaansa,
rikas omaisuuteensa.
Ajan hammas syö kaikkea,
muutumme mullaksi,
elämä kehdosta hautaan,
virtaava valon ja varjon leikki,
mutta totuus ei ole värähtänyt,
me vain värisemme.
Tauno Naumanen
Tauno nukkui rauhallisesti pois lyhyen
sairauden jälkeen ystävänpäivänä 14.2.2015.
8
Setlementti
I
S E T L E M E N T T I lii k e
on
i h misen
m u o t o inen
1| 2015
Valon Voitto -esitys on
ylisukupolvisen
yhteistyön tulos
Vuonna 2011 musiikin maisteri ja lähihoitaja
Elisa Laiho aloitti työskentelyn helsinkiläisessä
Hoitokoti Päiväkummussa. Laiho pääsi työssään
yhdistämään monipuolista ammattitaitoaan:
musiikkia ja hoitotyötä. Yhteislaulutuokioiden ja
musiikkiryhmien järjestäminen tuli pian osaksi
hoitokodin viikkorytmiä. Vuonna 2012 Laiho siirtyi
tekemään pelkästään musiikkiohjaajan töitä oman
taiteellisen työskentelynsä ohella.
– Olen havainnut, että musiikilla on suuri merkitys mielen virkistäjänä, itsetunnon kohottajana ja
sosiaalisena vahvistajana, Laiho kuvaa.
Päiväkummussa Laiho tutustui 93-vuotiaaseen
Tauno Naumaseen, joka oli juuri julkaisemassa
ensimmäisen runokirjansa. Vuonna 1918 syntynyt
Tauno Naumanen oli kirjoittanut runoja 15-vuotiaasta oppikoululaisesta saakka, joten niitä oli kertynyt mittava määrä.
Naumasen runokokoelma Elon helmet ilmestyi
syksyllä 2011. Kokoelman vanhin runo on kirjoitettu
sota-aikana, vuonna 1941. Useat runot ovat saaneet
inspiraationsa luonnosta, joka on ollut Naumaselle
tärkeä koko hänen elämänsä ajan. Naumasen runoista on suunnitteilla toinenkin runokirja.
Runot olivat lähtökohtana ylisukupolviselle yh-
teistyölle Elisa Laihon ja Tauno Naumasen välillä.
Laiho oli aiemmin säveltänyt muun muassa Edith
Södergranin runoja lauluiksi, ja hän innostui Naumasen runoista heti.
– Minulla on aina käynnissä aarteenetsintä sopivien runojen perään. Taunon runot saivat aikaan
suuren inspiraation. Niiden syvällinen elämänviisaus teki vaikutuksen, Laiho kertoo.
Laiho ja Naumanen kävivät prosessin aikana
vuoropuhelua runojen sisällöistä, merkityksistä ja
syntyhistoriasta. Laiho sävelsi muutamia runoja
sovittaen tekstiä lauluun sopivaan muotoon runoilijan luvalla.
– Tauno oli alussa hämmentynyt ja vaikuttunut,
kun hän kuuli omia runojaan sävellettyinä, Laiho
kertoo.
Tähän mennessä Elisa Laiho on säveltänyt useita
Naumasen runoja, ja yhteistyö on kasvanut Valon
Voitto -nimiseksi esitykseksi, jota Laiho kollegoineen
esittää tänä vuonna muun muassa vanhainkodeissa
ja palvelutaloissa.
– Monitaiteellinen esityksemme on hieno mahdollisuus tuoda ikääntyneiden omia tuntoja ja ajatuksia esiin laajemmalle yleisölle, Laiho pohtii.
Yhteistyö Elisa Laihon ja Tauno Naumasen välillä on kasvanut esitykseksi, jonka nimi on Valon Voitto
– koskettavia lauluja ihmisyydestä, toivosta ja elämän kauneudesta. Teosta on tarkoitus esittää tämän
vuoden aikana vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Teos sopii esitettäväksi myös muun muassa kirkoissa.
Valon Voitto -esitys koostuu laulaja-lauluntekijä Elisa Laihon säveltämän musiikin lisäksi lausuntataiteesta
ja tanssista. Elisa Laiho Ensembleen kuuluvat Laihon lisäksi Bravade-nokkahuilukvartetissa vaikuttava
Hanna Kangasniemi ja tanssi- ja lausuntataiteilija Suvi Olavinen. Suuri osa esityksessä kuultavien laulujen
teksteistä on Tauno Naumasen käsialaa, mutta mukana on myös muiden kirjoittajien tekstejä.
Saat yhteyden Elisa Laihoon sähköpostitse: [email protected]
9
1| 2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
KOLUMNI
T e k sti :
M iriam
A ttias ,
N aap u r u u ss o vittel u n
K u va :
A nna
loituu, kun konfliktin osapuoli
koetaan vieraaksi, Toiseksi.
j o h taja ,
k es k u s ,
S u o men
Omaa naapuria tulkitaan usein
P a k o laisap u
tiedon varassa, joka meillä on
A u ti o
hänen edustamastaan väestöryhmästä. Sovittelussa kaikki
oletukset ja tulkinnanvaraisuudet puretaan: tarkoituk-
Konfliktit eivät koskaan synny suurina:
Naapuruussovittelun
näkökulma
sena on syventää ja laajentaa
yhteisymmärrystä. Vasta kun
ymmärrystä on riittävästi,
voidaan päästä yhdessä ratkaisemaan ongelmia.
Meille voi soittaa, jos joku
asia naapurissa ihmetyttää
ja kummastuttaa: toivommekin, että ihmiset ihmetteli-
Sain kunnian osallistua
soiva liike. Miksemme puhu
katkeroitumisen ja vihan
sivät kummallisuuksia ääneen
Setlementin aamubrunssille
Ukrainaan kapinallisten
logiikkaan ajautumisen riskiä.
mieluummin liian aikaisin
ja keskustelutilaisuuteen
riveihin lähtevistä äärioikeis-
Charlie Hebdon ja kosher-
tolaisista? Heitä on lähtenyt
liikkeelle pienestä. Ongel-
osa konflikteista ratkeaa, kun
kaupan iskujen jälkimainin-
sotimaan eri Euroopan maista,
mana on, että ne kärjistyvät,
naapurien välinen yhteys korja-
geissa. Keskustelussa yritimme
ainakin tunnetusti Ranskasta
jos niitä ei käsitellä. Ne eivät
taan. Me teemme korjaustyötä
yhdessä ranskalaisten
ja Ruotsista. Se on vähin-
yleensä myöskään ratkea
restoratiivisella menetelmällä,
kollegojen kanssa ymmärtää
täänkin yhtä pelottavaa. Jos
itsestään. Monikulttuuris-
johon kuuluu väkivallaton
tapahtunutta. Kävimme läpi
ohitamme nämä tapahtumat,
tuva yhteiskunta tuo meille
vuorovaikutus ja kuuntele-
sata näkökulmaa asiaan. Yksi
ohitamme samalla jotakin
lisää oudompia ja ärsyttä-
minen sekä tietynlaiset ratkai-
suurimmista analyyseistamme
myös analyysista. Vihan ja
vämpiä konflikteja. Itsestään-
sukeskeiset kysymykset. Yhteyden korjaaminen saa naapurit
Konfliktit lähtevät aina
kuin liian myöhään. Suurin
koski radikalisoitumista
väkivallan mekaniikka on
selvyyksiä on vähemmän ja
ja nuorten miesten lähtöä
jokaisessa väkivaltaisessa
näkökulmia on enemmän.
yleensä tuottamaan itse sopi-
Syyriaan Isisin riveihin. Mitä
ääriliikkeessä sama. Siihen
Tämä aiheuttaa yhä enemmän
muksia ja ratkaisuja vaikeisiin
tilanteisiin.
voimme tehdä, jos haluamme
kuuluu autoritaarinen ajatus
tarvetta konfliktin käsittelyn ja
ennaltaehkäistä tätä? Miksi
siitä, kuinka elämää pitää
sovittelun osaamiselle.
nämä vihaiset nuoret miehet
elää, millaisia arvoja pitää
Työssämme Naapuruus-
Tämä on vasta alku sille,
että ihminen alkaa uskoa
kokevat enemmän kuuluvuutta
noudattaa ja vaatimus yhden-
sovittelun keskuksessa ennal-
siihen, että ympäristöönsä voi
netistä löytämäänsä vihaliik-
mukaisuudesta. Siihen kuuluu
taehkäisemme ja sovittelemme
vaikuttaa rakentavin keinoin.
keeseen kuin ympäröivään
myös fasistisen toiminnan
asumiseen ja naapuruuteen
Ja sille, että jokaisella on oikeus
yhteiskuntaan? Kuinka Isis
logiikka eli jos et ole samaa
liittyviä konflikteja. Naapu-
olla ja pysyä omana itsenään
onkaan onnistunut uskotte-
mieltä, ansaitset turpiisi. Se
ruussovittelulla puututaan
mutta myös velvollisuus ottaa
naapuri huomioon.
lemaan netissä niin monille,
yhdistää kaikkia vihaliikkeitä.
häiriöihin ja hankalaksi koet-
että heidän riveissään voi nyt
Olivatpa sitten kyseessä ääri-
tuihin tilanteisiin ja ristirii-
vaikuttaa, toimia ja saada
islamistit tai äärioikeisto.
toihin, kuten häiritsevään
käyttäytymiseen ja yhteisten
palkinnoksi oman paratiisin,
Minä luultavasti opis-
oman paikan tässä maailmas-
kelin sovittelijaksi osaksi sen
tilojen käyttöön, kahden tai
sa? Mikseivät nämä nuoret
takia, että järkytyn aina uudel-
useamman naapurin välisiin
miehet ja naiset toimi täällä
leen terroriteoista, turhista
konflikteihin, asukastoimi-
asioiden parantamiseksi? Onko
kuolemista ja autoritaarisesti
kuntien yhteistyön ongelmiin,
meidän yhteiskunnassamme
ajattelevista ihmisistä, jotka
kiinteistöyhtiön ja asukkaiden
kuitenkin niin vaikeaa tulla
eivät kuuntele ja ovat menet-
väliseen epäluottamukseen
täneet kyvyn empatiaan. Minä
sekä etnisiin ja kulttuurisiin
uskon siihen, että kun me osal-
konflikteihin.
siksi, joka haluaa olla?
Myöhemmin kuunnel-
Toimintamme erityispiir-
tuani ukrainalaista kollegaa
tamme teemme kaikkemme
katkaisin kuitenkin nämä
sen eteen, että pienet konfliktit
teenä ovat etnisiksi ja kult-
ajatusketjut. Miksi me
ratkaistaisiin hyvällä tavalla
tuurisiksi koetut konfliktit.
puhumme vain Isisistä? Eihän
ja toisiamme kunnioittaen,
Niiden erityispiirteenä on,
se ole ainoa nuoria radikali-
vähennämme joka kerralla
että vuorovaikutus hanka-
10
Setlementti
I
SSEETTLLEEMMEENNTTTTI Ilii
liikkee oonn i ihhmisen
misen mmuuoottooinen
inen
11 | | 22 00 11 55
VANHUUS ROKKAA!
T e k sti :
Heta
M u lari
K u va T :
A nna
A u ti o
”Luovuudesta
ei lähdetä eläkkeelle”
Taiteilijaprofessori ja koreografi
Jorma Uotinen esiintyy Suomea kiertävällä
Vanhuus Rokkaa! -kiertueella. Tämän kevään
kiertue toteutuu nyt neljättä kertaa.
Mitä kevääseen kuuluu, Jorma Uotinen?
Olen kesäkuussa järjestettävän Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin
taiteellinen johtaja, ja ohjelmisto on nyt valmis. Kevään aikana
teen omia konsertteja kolmen muusikon kanssa teemalla Pariisin
taivaan alla. Konserteissa kuullaan ranskalaisia chanson-lauluja.
Tekeillä on myös tositapahtumiin perustuva pienoisooppera
1800-luvulla Oulun seudulla eläneestä parantajanaisesta ja
suomalaisista noitavainoista. Pienoisooppera saa ensi-iltansa
Helsingin juhlaviikoilla elokuussa.
Mitä ajattelet luovuudesta
ja ikääntymisestä?
Ei pidä ajatella, että luovuus olisi vain nuorten asia. Ihminen on
luova koko ikänsä. Ajatellaan vaikka Picassoa, joka uudisti taidekenttää vielä 90-vuotiaana, tai Coco Chanelia, joka teki paluun
muodin huipulle yli 60-vuotiaana. Kehotan jokaista katsomaan
omaa lähipiiriään, ja huomioimaan ikääntymisen luovuutta.
Minulta kysytään toisinaan, milloin olen jäämässä eläkkeelle.
Olen nyt 64-vuotias, ja aion tehdä luovaa työtä niin kauan kun
järki toimii ja liikkeelle pääsee. Luovuudesta ei lähdetä eläkkeelle.
Mikä on taiteen
merkitys seniorityössä?
Kulttuurityöllä ja taiteella on iso merkitys kaikille ikäluokille.
Mitä nuorempana lapsi pääsee kosketuksiin taiteen kanssa,
sitä suurempi merkitys sillä on hänen elämässään seniori-ikään
saakka.
Tällä hetkellä meillä puhutaan paljon seniori- ja vanhustyöstä:
se on jopa yhteiskunnallinen trendi, johon myös monet taiteilijat
suuntaavat. Pitää kuitenkin muistaa, että taiteilijat tekevät aina
11
1| 2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
VANHUUS ROKKAA!
12
Setlementti
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
1| 2015
VANHUUS ROKKAA!
työtään omista lähtökohdistaan. Taiteella voi olla terapeuttinen
vaikutus, mutta taiteilija ei ole terapeutti.
Kuinka luova ajattelu voi haastaa?
Jos kaikki ajattelevat yhteiskunnassa samalla tavalla, mikään ei
edisty. Taiteeseen kuuluva epäsovinnaisuus törmäyttää erilaisia
ideoita ja näkemyksiä, ja synnyttää jotain uutta – jotain, mitä
emme ole osanneet aiemmin kuvitella.
Epäsovinnaisuuteen tarvitaan myös avoimuutta, ja sitä pitää
opetella. Työskentelin 1990-luvulla Kansallisbaletin johtajana,
ja aloitin silloin viikoittaiset tapaamiset kaikkien tanssijoiden
kanssa. Yhteisten tapaamisten tarkoituksena oli tuoda avoimesti
ongelmakohtia esiin: ei jakaa rangaistuksia, vaan tehdä uutta,
avointa toimintamallia. Alussa tämä oli tanssijoille todella vaikeaa. Johtajana täytyy olla myös itse valmis törmäyttämään omia
ajatuksiaan ja vanhoja toimintamallejaan.
Mitkä asiat tarvitsevat tällä hetkellä
epäsovinnaisuutta ja tuuletusta?
Elämme vaalikevättä, ja taloudelliset kysymykset ovat tällä
hetkellä pinnalla. Tuntuu, että lausetta ”tässä taloudellisessa
tilanteessa…” käytetään valtavasti erilaisissa yhteyksissä, eikä
se oikeastaan selitä mitään. Tarkempia selityksiä tai ratkaisumalleja ei juuri esitellä.
Tuntuu siltä, että Euroopan epävarmassa tilanteessa katse
siirtyy joko huolestuneena tulevaisuuteen tai nostalgisena menneisyyteen. Toivoisikin, että ihmiset muistaisivat välillä keskittyä
käsillä olevaan hetkeen, joka on sinällään arvokas.
Mitä odotuksia
Vanhuus Rokkaa! -kiertueelle?
Repertuaari on hieno, ja kiertuetta lähdetään tekemään iloisissa,
innostuneissa ja vapaissa tunnelmissa. Meillä on mukana hieno
ja kiinnostava taiteilijajoukko, joista jokainen tuo mukaan oman
osaamisensa.
Vanhuus Rokkaa
nyt jo neljättä kertaa
Vanhuus Rokkaa! -konserttikiertue kiertää Suomea jälleen
maaliskuun aikana neljällä paikkakunnalla. Kiertueen
esiintyjäkaartiin kuuluvat tänä vuonna Sami Saari,
Maarit ja Sami Hurmerinta ja Arttu Wiskari.
Helena Lindgren esiintyy Helsingin, Lahden ja Tampereen
konserteissa. Konsertit juontaa Jorma Uotinen, joka
myös laulaa ranskalaisia chanson-lauluja. Housebändi
Hampaattomat kapellimestarinaan Pekka Siistonen on
mukana jo neljättä kertaa.
Vanhuus Rokkaa! on moderni suomalaisen seniori- ja
vanhustyön tukemiseen suunniteltu hyväntekeväisyyskonserttikiertue, jonka avulla autetaan seniori- ja vanhustyötä tekeviä järjestöjä ja ihmisiä. Kiertueen hyväntekeväisyyskumppani on valtakunnallisesti Suomen
Setlementtiliitto ry.
Konserttituotto ohjataan hyvinvoinnin edistämiseen,
kulttuuritoimintaan, elinikäisen oppimisen tukemiseen
ja seniorivapaaehtoistyöhön. Setlementtien seniori- ja
vanhustyö lähtee aina kunkin paikkakunnan seniorien
omista voimavaroista, toiveista ja kiinnostuksen kohteista.
Kiertueen suojelija on Setlementtiliiton puheenjohtaja,
kansanedustaja Pekka Haavisto.
Konsertit järjestetään seuraavasti:
10.3.Lahti, Sibeliustalo
11.3. Helsinki, Savoy-teatteri
18.3. Savonlinna, Savonlinnasali
26.3.Tampere, Tampere-talo
Konserttiliput:
www.lippu.fi, www.lippupalvelu.fi
Kiertuetta ovat mukana toteuttamassa
LähiTapiola, Tehy, Viking Line, ET-lehti ja Studio 55.
Kiertueen toteuttaa Eventia Oy.
13
1| 2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
VANHUUS ROKKAA!
Kiusaamista
ei tarvitse kestää
Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskukseksi
laajeneva Valopilkku-projekti on osoitus siitä,
miten henkilökohtaiset vaikeudet voidaan
kääntää voitoksi.
te k sti : h elena h yv ä rinen
K u va : L iisa I k o nen
14
Setlementti
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
1| 2015
VANHUUS ROKKAA!
Tina Holmberg-Kalenius pitää tärkeänä ennakkotapauksensa
AKT:n entisen puheenjohtajan Timo Rädyn tuomiota, jonka hän sai
Hilkka Ahteen henkiseksi pahoinpitelyksi määritellystä
työpaikkakiusaamisesta.
– Toivottavasti tuomion vaikutus ulottuu myös siihen, että
koulukiusaamiseen aletaan suhtautua todella vakavasti.
Setlementti-lehdessä kerrottiin pari vuotta sitten Tina
Holmberg-Kaleniuksesta ja Saija Salmesta, joiden koulukiusaamista käsitellyt luentosarja keräsi Harjulan kansalaisopistossa suuryleisön. Koska koulukiusattujen lasten perheiden tuen
tarve osoittautui tilaisuuden aikana ilmeiseksi, vanhemmille
perustettiin Harjulassa toimiva vertaistukiryhmä. Näin sai
alkunsa Valopilkku-projekti. Myöhemmin projekti ja tarjolla
oleva tuki saivat tarvittavaa tunnettuutta, kun koulukiusaamisesta kärsinyt lauluartisti Jari Sillanpää lahjoitti Valopilkun
toimintaan Vain elämää -ohjelmassa otetusta valokuvasta
saadun tuoton.
Matkan varrella Holmberg-Kaleniuksen ja Salmen käynnistämä työ on osoittautunut Suomessa niin tarpeelliseksi,
että Raha-automaattiyhdistys myönsi projektille ensin kolmen
vuoden rahoituksen ja sen jälkeen jatkorahoituksen kahdelle
vuodelle. Tämän vuoden alussa Valopilkusta alettiin kehittää valtakunnallista Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskusta, jolle
RAY myönsi kolmeksi vuodeksi kohdennetun Ak-avustuksen.
– Keskus tarjoaa yksilöterapiaa nuorille aikuisille sekä tukea
koulukiusattujen lasten vanhemmille ja kiusattujen ja kiusaajien perheille. Meiltä saa vertaistuen lisäksi keskusteluapua sekä
tietoa kiusaamisen vaikutuksista lapseen ja perheeseen, Tina
Holmberg-Kalenius kertoo.
Hän nostaa esiin kaksi asiaa, joiden kertomista hän pitää erityisen tärkeinä.
– Vanhempien tulee kertoa kiusaamisesta kärsivälle lapselleen, ettei syy ole hänessä. Lisäksi kaikkien – niin vanhempien
kuin päiväkotien ja koulujen työntekijöidenkin – on tiedettävä,
että pitkään jatkuva kiusaaminen traumatisoi lapsen. Trauma
on osattava tunnistaa ja ottaa vakavasti. Jos traumaa vähätellään,
lapsen luottamus saa vakavan kolauksen.
Vertaistukimalli osoittautui toimivaksi
Holmberg-Kaleniuksella on traumatisoitumisen seurauksista
omakohtaista kokemusta, sillä hän menetti koulukiusaamisen
takia elämästään kymmenen vuotta.
– Elämäni normalisoitui vasta, kun pääsin työstämään
trauman.
Lahden
Vanhuus Rokkaa! -konsertti
järjestetään
Sibeliustalossa 10.3.
Harjulan Setlementti ry lahjoittaa konserttituoton
kokonaisuudessaan yksinäisten vanhusten virkistystoiminnan paikalliseen tukemiseen. Konserttituotolla Harjula
rahoittaa ikääntyneiden ja muistisairaiden virkistys- ja
pienryhmätoimintaa sekä vapaaehtois- ja vertaistoimintaa.
Jyränkölän Setlementti Heinolasta lahjoittaa tuoton
yksinäisten vanhusten virkistystoimintaan.
Lisätietoa Valopilkku-projektista: www.valopilkkuprojekti.fi
Lisätietoa Harjulan ja Jyränkölän setlementeistä:
www.harjulansetlementti.fi, www.jyrankola.fi
Myös Holmberg-Kaleniuksen työpari Saija Salmi on ollut koulukiusattu, samoin kummankin lapsi. Tämä on saanut työparin
hankkimaan aiheesta kaiken mahdollisen tiedon, ja kumpikin on
kouluttautunut tahollaan monipuolisesti.
- Minä olen suorittanut kiusaamisasioihin liittyvän koulutuksen Englannissa. Olen opiskellut post-traumaattista stressioireyhtymää, ja minulla on Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyden ensiapu -ohjaajakoulutukset, kuten Saijallakin.
Parhaillaan opiskelen sosiaalitieteitä. Lisäksi olen opiskellut
kuvataide- ja taideterapiaa sekä käynyt vertaistukiohjaaja- ja
rentoutusohjaajakoulutukset, Holmberg-Kalenius kertoo.
Holmberg-Kalenius on nähnyt ilokseen, miten koulukiusattujen lasten vanhemmat voimaantuvat Valopilkun vertaistukiryhmissä, joissa tehdään erilaisia harjoituksia ja joissa on tilaisuus
kuunnella toisten selviytymistarinoita. Näin vanhemmat pystyvät
lamaantumisen sijaan tukemaan kiusaamisesta kärsivää lastaan
ja toimimaan kiusaamisen lopettamiseksi.
– Olemme kehittäneet vanhempien tukemiseksi erityisen
vertaistukimallin. Sitä kokeiltiin pilottina psykiatrisen avohoidon
ryhmässä, jossa oli mukana väkivaltaa kokeneita ihmisiä, ja malli
osoittautui toimivaksi myös siinä yhteydessä.
Kiusaaminen on moniulotteinen ilmiö, ja Holmberg-Kalenius
pitää tärkeänä, että myös kiusaajat saavat jatkossa apua.
– Se on selvää, että kiusaaja voi aina huonosti.
15
1| 2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
VANHUUS ROKKAA!
T e k sti
ja
k u va :
S u vi
K o s k enmaa
Moni
vanhenee
pullon kanssa
Iäkkäänäkin on mahdollisuus uuteen alkuun.
Raijalla, 57, on kaksi lasta ja kolme lastenlasta. Lapsenlapsia
hän ei saa tavata. Avioeron jälkeen Raija sai viinistä hyvän seuralaisen yksinäisiin iltoihin ja viikonloppuihin. Nyt aikuiset lapset
tapaavat äitiään ainoastaan ilman jälkikasvuaan. Raijan tunteikkaat ja sammaltavat puhelut ovat pelottaneet pieniä lapsia.
Toimistotyöntekijän myöhästelyihin on alettu kiinnittää huomiota työpaikalla. Raija on itsekin alkanut huolestua tilanteesta.
Yllä kuvattu tilanne on kuvitteellinen, mutta se on monen eläkeikää lähestyvän tai eläkeiässä olevan suomalaisen todellisuutta.
Etenkin eläkeikää lähestyvien 55-64-vuotiaiden henkilöiden alkoholinkäyttö on Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -tutkimustulosten mukaan merkittävää. Tämän ikäluokan alkoholinkäyttö
lisää sairauksia, johtaa ennenaikaisiin eläkkeelle siirtymisiin sekä
syrjäyttää ihmisiä läheisistään ja mielekkäästä elämästä.
Uusi alku ryhmästä
Kalliolan setlementin käynnistämä Uusi Alku -hanke tarjoaa
elämäntaparemontin yli 55-vuotiaille henkilöille, joilla on vaikeuksia alkoholin käytön hallinnassa. Kolmen kuukauden kuntoutusjakso lisää psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä elvyttää
sosiaalisia suhteita.
Hankkeen työntekijät Antti Palmu ja hänen työparinsa
Kimmo Hätinen ovat molemmat taustaltaan psykoterapeutteja
ja psykiatrisia sairaanhoitajia, ja heillä on kokemusta myös päihdetyöstä. Työpari valmistelee parhaillaan puitteita maaliskuussa
käynnistyvälle ensimmäiselle pilottiryhmälle.
– Kyseessä on ryhmäkuntoutusmuoto, joka sisältää terapeuttisia ryhmätapaamisia, liikuntaa fysioterapeuttien ohjauksessa
ja terveysneuvontaa. Toiminta tukee uusien sosiaalisten verkostojen luomista. Ryhmäläisillä on myös mahdollisuus liittyä
Kalliolan kansalaistoimintaan ja löytää uusia kiinnostavia
16
Setlementti
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
1| 2015
asioita elämäänsä esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan kautta,
Antti Palmu kertoo.
– Tarvittaessa järjestämme tapaamisia läheisten kanssa,
joissa suhteisiin syntyneitä ongelmia ratkotaan yhdessä, Kimmo
Hätinen lisää.
Alkoholia uhrille
Yleisessä tiedossa on, että suomalaiset kuluttavat runsaasti alkoholia ja se on suurin kansanterveydellinen riskitekijä. Uusi Alku
-hankkeen valmisteluvaiheessa ilmiötä on myös pohdittu paljon.
– Suomalaisessa kulttuurissa kännien vetäminen on vapauden
VANHUUS ROKKAA!
Helsingin
Vanhuus Rokkaa! -konsertti
järjestetään
Savoy-teatterissa 11.3.
Konsertin tuotto käytetään pääkaupunkiseudun ikäihmisten
kulttuuritoiminnan tukemiseen. Kalliolan kansalaisopisto
järjestää hyväntekeväisyysvaroin ikäihmisille kulttuuriryhmiä.
Lisää Uusi Alku -hankkeesta, Kalliolan
setlementin senioritoiminnasta ja Kalliolan setlementistä:
www.kalliola.fi
Antti Palmu ja Kimmo Hätinen
korostavat, että hankkeen toimintaan
voi lähteä mukaan matalalla kynnyksellä.
Pilottiryhmä käynnistyy Helsingissä
kevään aikana.
symboli. Usein se on jopa suotavaa. Hyväksyttäviä syitä juomattomuuteen ovat raskaus ja autoilu, Palmu pohtii.
– Meillä on myös taipumusta uhrin asemaan asettumiseen,
millä ihminen oikeuttaa juomisen itselleen, Hätinen lisää.
Tavoitteena uusi elämäntapa
Uusi Alku -hankkeen terapiaryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa, ja lisäksi harrastetaan yhdessä liikuntaa kahdesti viikossa.
– Tämä on poikkeuksellista, sillä itsestä puhuminen kaksi
kertaa viikossa on uutta kenelle tahansa. Tässä foorumissa on
mahdollista käsitellä turvallisesti omia asioitaan ammattilaisten
kanssa, Hätinen sanoo.
Ryhmäkuntoutuksen tavoitteena on uusi elämäntapa, jota
alkoholi ei hallitse. Suhteet perheeseen ja muihin läheisiin parantuvat. Liikunta ja sosiaaliset verkostot toimivat hyvinvoinnin
tukena.
– Kun alkoholikeskeinen elämäntapa väistyy, tunnetiloja ei
enää lääkitä alkoholilla, Hätinen summaa.
Kuvitteellisen henkilömme Raijan elämä voisi ihannetilanteessa jatkua niin, että työterveyshuolto vinkkaa hänelle Uusi
Alku -hankkeesta. Antti ja Kimmo tapaavat Raijan yhdessä työterveyshuollon edustajan kanssa ja sopivat kuntoutuksesta. Intensiivisen työskentelyjakson aikana Raija saa vähennettyä alkoholin
käyttöään, hän luo uudelleen suhdetta perheeseensä ja viettää
aikaa myös lastenlastensa kanssa. Silloin tällöin hän käy myös
vapaaehtoistoiminnassa paikallisella asukastalolla.
Ryhmäkuntoutuksen muoto hakee uomiaan kevään pilottiryhmän aikana. Uusi Alku -hankkeen tulevaisuus muotoutuu
ihmisten ja heidän tarpeidensa mukaan.
– Sen tiedämme jo tässä vaiheessa, että olemme mukana
ihmisten kanssa uudessa alussa, Antti Palmu tiivistää.
17
1| 2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
VANHUUS ROKKAA!
T e k sti :
M o na
S ä r k el ä - K u k k o
K u va :
S at u
Jo lähtiessä
oli ajatus palata
Savonlinnaan
Vapaaehtoistoiminta kiinnittää paluumuuttajan paikkakunnalle
L int u nen
Arja Kosonen meni nuorena naimisiin ja muutti Savonlinnasta miehensä työn perässä ensin Lappeenrantaan ja sitten
pääkaupunkiseudulle. Nyt he ovat palanneet takaisin synnyinseudulleen.
– Kaikkihan me tänne seudulle keräännymme. Toinen poika
asuu Kerimäellä ja toinen muuttaa, kunhan pääsee eläkkeelle.
Loma-aikoina on aina lapsenlapsia ja koiria kylässä.
Savonlinnaan paluu ei tuonut mukanaan pettymyksiä tai
suuria yllätyksiä. Ystäviä ja sukulaisia oli edelleen seudulla paljon.
Sopeutumista helpotti myös Kerimäen kesäasunto, jossa Arja oli
viettänyt perheensä kanssa loma-ajat.
– Lapset sano aina, että hyö ei lähde äidin kanssa kauppaan,
kun se jututtaa kaikki ihmiset.
Vaikka paluumuutto sujuikin kivuttomasti, Arja ei kuitenkaan
aina tuntenut itseään tervetulleeksi uuteen yhteisöön. Hän päätti
olla välittämättä nurjista katseista ja meni rohkeasti mukaan, jos
jonnekin halusi mennä ja osallistua. Yksi asia Arjaa kuitenkin
alussa ihmetytti.
– Jos lehdessä oli joku tapahtumailmoitus, kerrottiin paikan
nimi, mutta ei osoitetta. Esimerkiksi Possentalo tai Sovintola.
Eihän se sanonut minulle alkuun mitään.
Vieraita vuosien takaa
Arjan elämää ovat rytmittäneet kesät kotiseudulla ja arkielämä
pääkaupunkiseudulla.
– Silloin kun asuttiin Helsingissä, niin aina ajattelin, että mä
en ole täällä kuin 3-4 vuotta, mutta sillä reissulla meni 39 vuotta.
Helsingissä Arja kasvatti lapsensa ja tarjosi kodin myös muutamalle lastensa kaverille.
– Kun pojat olivat murrosiän yli, niin meillä asui yksi tyttö aika
pitkään. Poikien kavereista neljä oli melkein aina meillä. Ne söi
18
Setlementti
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
1| 2015
ja joi ja olivat kuin omia.
Arja ei nähnyt poikia ylioppilaskirjoitusten jälkeen, vaan he
hajaantuivat ympäri Suomea. Viime kesä yhdisti mukavasti arjen
muistot Helsingistä ja lomailun mökillä. Aikoinaan Arjan perheen
luona asuneet pojat tulivat porukalla tapaamaan Arjaa mökille.
– Kun ne ajoivat siihen pihaan, tuli sellainen tunne, että vasta
eilen ne lähtivät meiltä pois. Ne olivat taas niin kuin aina. Viisikymppiset miehet, joiden kanssa nähtiin viimeksi kun olivat
parikymppisiä. Se oli mukava tapaaminen.
Moninaista vapaaehtoistoimintaa
Ensimmäiseksi Savonlinnaan muuton jälkeen Arja liittyi
mukaan seurakunnan vapaaehtoistyöhön.
– Kun oli elämässä töitä tehnyt, niin sitä kaipasikin. Mitä minä
olisin kotona päivät tehnyt?
Vuosien mittaan mukaan on tullut monenlaista vapaaehtoistoimintaa kädentaidoista seurakunnan kaupan näyteikkunoiden
somistamiseen. Uusimpana toimintamuotona Arja on aloittanut
yli 60-vuotiaiden vertaistoiminnan, ja hän on käynnistämässä
Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin kanssa kiputukiryhmää.
– Olen itse ollut pitkän aikaa kipuhoidoissa, ja voi olla, että
kipuryhmään tulee paljonkin ihmisiä. Mä aina ajattelen, että jos
mä valittaisin kivuista, ei kukaan tulisi mun kanssa toimeen. Vertaisryhmästä saa kipujen kanssa tukea.
Arjan ja hänen miehensä muutosta takaisin Savonlinnaan on
kuutisen vuotta. Päivät täyttyvät kummankin omista harrastuksista, mutta illat ollaan kotona. Arja tekee käsitöitään ja joskus
miettii, että välillä aika tuntuu loppuvan päivästä kesken.
VANHUUS ROKKAA!
Vaikka Savonlinnan
maisemat
olivat Arja Kososelle
tuttuja, kaikki
ihmiset ja
tapaamispaikat
eivät. Vapaaehtoistyö vei
kuitenkin aktiivisen
ja sosiaalisen
Savonlinnan
Vanhuus Rokkaa! -konsertti
järjestetään
Savonlinnasalissa 18.3.
Suomen Setlementtiliitto ohjaa konserttiavustuksen
seniorityöhön.
paluumuuttajan
mukanaan.
D
19
1|2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
VANHUUS ROKKAA!
Saako ikääntynyt maahanmuuttaja palveluita?
Heikosti suomen kieltä osaavan
maahanmuuttajan sopeutuminen maahamme
voi olla hankalaa. Tämä koskee myös iäkkäitä
maahanmuuttajia, joilla on paljon
erityistarpeita. Niihin vastaaminen asettaa
palvelujärjestelmällemme haasteen.
useimmiten suomen kielen, ja pystyvät hoitamaan asioitaan
varsin itsenäisesti.
– Sen sijaan monilla ikääntyneillä maahanmuuttajilla on ongelmia palvelujen saamisen kanssa.
Kyseinen ryhmä ei ole kooltaan pieni, heitä on Suomessa jo
yli 8000.
– Valtaosa heistä on kotoisin entisen Neuvostoliiton alueelta.
Ikääntyneinä Suomeen tulleet eivät välttämättä osaa suomea, ja
tämä tietysti vaikeuttaa arjen sujumista.
Naistarin ohjaajan työ on auttamista hyvinkin arkisissa asioissa.
– Saatan selventää asiakkaille jonkun viranomaisen lähettämän viestin sisältöä. Tai sitten soitan heille lääkäriajan. Joskus
menen heidän kanssaan esimerkiksi TE-toimistoon tai sosiaalivirastoon.
Naistarin lisäksi Tukmatsova päivystää viikossa joitakin
tunteja myös Tampereen keskustassa sijaitsevassa Mainioinfopisteessä.
Muistisairaudet yksi ongelma
Larisa Bljumfeld (vas.) ja Hilma Tukmatsova tutustumassa Hervannan
terveysaseman palveluihin. Kielitaidottomalle kaikki termit eivät
välttämättä avaudu.
T e k sti
ja
k u va :
V esa
Kein o nen
Hilma Tukmatsova on vuosien aikana päässyt tutustumaan
lukuisten maahanmuuttajien arkeen. Hän työskentelee ohjaajana Tampereen Hervannassa sijaitsevassa Naistarissa. Vuonna
1996 perustettu tapaamispaikka antaa maahanmuuttajanaisille
monenlaista tukea ja neuvontaa. Naistari on osa Setlementti
Naapurin toimintaa.
Tukmatsovan mukaan nuoremmat maahanmuuttajat oppivat
20
Setlementti
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
1| 2015
Moni ikääntynyt maahanmuuttaja kärsii muistin heikkenemisestä. Hilma Tukmatsovakin huomaa sen työssään.
– Minullakin on asiakkaita, jotka eivät muista asioita enää
hyvin, ja se voi aiheuttaa monenlaisia epäluuloja. Saatetaan esimerkiksi kuvitella, että naapurit puhuvat pahaa selän takana.
Sitten pitää vain jollakin tavalla rauhoitella häntä.
Läheskään aina ei löydy omaista tai ystävää, jonka kanssa
pelkotiloja voisi jakaa. Yksinäisyys on lukuisille maahanmuuttajasenioreille kipeä ongelma.
– Joillakin on kyllä omaisia, mutta he saattavat asua muualla.
Tai sitten lapset ovat muuten vain kiireisiä, eivätkä ehdi käymään
omaistensa luona.
Viranomaisetkaan eivät ehdi joka paikkaan. Tarvetta voisikin
olla vapaaehtoisille auttajille.
– Mutta siinäkin on omat riskinsä. Jos vapaaehtoinen vaihtuu
usein, ikäihmisessä voi herätä levottomuutta.
VANHUUS ROKKAA!
Kun kunto huononee riittävästi, ikääntynyt ei voi enää asua
pysyvästi kotona. Sairaaloissa ja hoitokodeissa vieraskielistä palvelua voi joskus saada. Varmaa se ei kuitenkaan ole.
– Tampereen Koukkuniemen vanhainkodissa asukkaissa alkaa
olla venäjänkielisiäkin. Samoin siellä on venäjänkielistä henkilökuntaakin, Tukmatsova tietää.
Erityispalveluita kaivattaisiin
Monille kantasuomalaisillekin senioreille aiheuttaa harmia yhä
useamman palvelun siirtyminen nettiin. Huonosti suomea taitaville ongelma on vielä pykälää suurempi.
– Asiakkaistani suurin osa on iäkkäitä, eikä heistä monikaan
käytä tietokonetta. Joillakin on verkkopankkitunnukset, mutta
laskuja ei juurikaan osata niiden avulla maksaa. Usein tehdäänkin
suoramaksusopimus.
Naistarin johtajan Kirsti Viljasen mukaan tapaamispaikka
on kehittänyt maahanmuuttajaseniorien palvelumalleja kahdessa jo päättyneessä Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa projektissa.
– Suomea taitamattomille senioreille kaivattaisiin erityispalveluita. Olemme yrittäneet keskustella asiasta Tampereen kaupungin kanssa, mutta toistaiseksi tuloksetta.
Virkamiesten näkemyksen mukaan kaikkien palvelunsaajien
tulee olla samalla viivalla.
– Minusta kielitaidottomat vanhukset tarvitsisivat erityispalveluita, jotta he ylipäätään pääsisivät sille samalle viivalle,
Viljanen näkee.
Oman kielen kuuleminen rauhoittaa
Yksi Naistarin ja Hilman asiakkaista on Larisa Bljumfeld. Hän
hoitaa Tamara-sisarensa kanssa satavuotiaan isänsä asioita. Siskokin on jo eläkeiässä.
– Oma suomen kielen taitoni ei ole täydellinen, ja tarvitsenkin
toisinaan Hilman apua esimerkiksi asiakirjojen kanssa. Hänestä
on tullut kuin ystävä, saan samalla häneltä henkistäkin tukea.
Bljumfeldin mukaan apua tarvitaan monenlaisissa käytännön
asioissa. Esimerkiksi omaishoitajasopimuksen tekeminen ei olisi
ilman tulkkia onnistunut.
Samoin sähköisen reseptin ymmärtämisen kanssa on joskus
tullut ongelmia.
– Tekstejä voi koittaa kääntää netin käännösohjelmilla, mutta
ei sanoma silti täysin selviä.
Joskus isän kunto kotona voi tulla sellaiseksi että tarvittaisiin
sairaanhoitajan apua.
– Minun tai sisareni kielitaito ei aina riitä asioimaan heidän
Tampereen
Vanhuus Rokkaa! -konsertti
järjestetään
Tampere-talossa 26.3.
Setlementti Naapurin tukikohteita ovat monikulttuurinen
naisten tapaamispaikka Naistari sekä Tesoman Naapuri, joissa
tehdään töitä seniorikansalaisten kanssa.
Lisätietoja: www.naapuri.fi
Lukuvinkki
KM Sari Heikkisen gerontologian alaan kuuluva
väitöskirja Arki uudessa kotimaassa – Entisestä
Neuvostoliitosta Suomeen iäkkäinä muuttaneiden arki,
sosiaaliset suhteet ja kotoutuminen tarkastettiin Tampereen
yliopistossa tammikuun lopulla.
Heikkinen tarkastelee väitöskirjassaan entisen Neuvostoliiton alueelta iäkkäinä Suomeen muuttaneiden henkilöiden
arkea, sosiaalisia suhteita ja kotoutumista. Sukupolvien
väliset tiiviit suhteet ja tuki olivat haastatelluille iäkkäille
henkilöille tärkeitä tekijöitä, jotka ehkäisivät emotionaalista syrjäytymistä. Haastatelluilla iäkkäillä henkilöillä oli
myös kokemuksia syrjinnästä, jotka aiheuttivat ahdistuksen
tunteita ja hämmennystä. Tutkimus nostaa esiin sen, että
kuntien ikääntymispoliittisissa strategioissa ja kotouttamisohjelmissa iäkkäiden maahanmuuttajien tarpeet eivät juuri
nouse esille.
Väitöskirja on luettavissa sähköisenä Tampereen yliopiston
julkaisuarkistossa: http://tampub.uta.fi
kanssaan. Silloin Naistarin työntekijän tai jonkun nuoremman
sukulaisemme pitää soittaa puolestamme.
Larisa Bljumfeld on huomannut oman kielen merkityksen
myös isänsä sairaalajaksoilla.
– Siellä ollessaan hänelle voi tulla pelkotiloja, koska hän kuulee
ympärillään vain suomea. Auttaisi, jos joku voisi välillä puhua
isälleni venäjää. Hän voisi olla vaikka vapaaehtoinen tukihenkilö.
21
1| 2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
LIIKKEESSÄ
T e k sti :
M arj o
Pä äk kö
K u vat :
T o ni
E tel ä m ä k i
Yhteisöllisyys kukoistaa
alueellisissa seniorikerhoissa
Oulussa toimivan Vuolle Setlementin Vuolle-opisto on jo vuosikymmenten ajan järjestänyt
kerhotoimintaa seniorien aktiivisen ikääntymisen ja arjen yhteisöllisyyden tukemiseksi.
Ensimmäinen Kultaisen iän kerho perustettiin 1960-luvun alussa. Seniorikerhot toteutetaan
Oulun eri asuinalueilla, jotta mahdollisimman moni löytäisi harrastuksen läheltä kotiaan.
Toiminta toteutetaan yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa.
22
Setlementti
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
1| 2015
Seniorikerhot ovat
avoimia kaikille itsensä
senioreiksi tunteville.
Iloinen yhdessäolo ja rupattelu ovat tärkeä
osa toimintaa.
Seniorikerhoja järjestetään erilaisissa toimipaikoissa palvelukeskuksista seurakunnan tiloihin.
Keväällä 2015 toiminnassa on yhteensä 12 kerhoa
ympäri kaupunkia. Kuivasjärven kaupungin-osassa
Teron pubin kabinetissa kokoontuva seniorikerho
on palvellut ikäihmisiä jo yli 20 vuotta. Kävijäkunnassa on vuosikymmeniä mukana kulkeneita sekä
hiljattain toiminnan löytäneitä eri-ikäisiä senioreja.
– Muutimme Kuivasjärvelle Kemistä ja löysimme
seniorikerhon ilmoituksen kansalaisopiston lehdestä. On ollut tärkeää tutustua oman alueen senioreihin ja juurtua sitä kautta omalle asuinalueelle,
kertoo kolmisen vuotta kerhossa käynyt Anja
Vestenius.
– Mukava porukka käy ajan mittaan läheiseksi.
Kyllä ihminen tarvitsee yhteisön, johon kuulua.
Anja käy seniorikerhossa miehensä Juhanin
kanssa.
– Kun tulimme kerhoon ensimmäisen kerran,
olin ainoa mies. Porukka on kasvanut, ja mukaan on
tullut muitakin miehiä, Juhani Vestenius kertoo.
– Mielipiteiden vaihdon lisäksi kerhossa on mukavaa suunnitella tulevaa toimintaa, esimerkiksi
yhteisiä retkiä.
Kerhotoiminnan toteutuksessa huomioidaan
osallistujien omat toiveet ja tarpeet. Toiminta sisältää muun muassa keskustelua, aivojumppaa,
musiikkia ja laulua, visailua, tietoiskuja, tutustumiskäyntejä sekä retkiä. Viime vuosina on toteutettu
myös puhelimitse kokoontuvia puhelinrinkejä, joihin
seniorit voivat osallistua omalta kotisohvaltaan.
Oma ääni kuuluviin
Anja ja Juhani Vestenius
(alla) osallistuvat
seniorikerhoon
useimmiten yhdessä.
Yhteisöön kuuluminen
on tärkeää
eläkepäivilläkin.
Ammattitaitoisella ja mukaansatempaavalla ohjaajalla on suuri merkitys lämpimän ryhmähengen
puhaltajana. Seniorikerhoissa jokainen huomioidaan ja hyväksytään sellaisena kuin hän on. Iloisella
toiminnalla on syvällinen merkitys seniorien elämässä: kerhot kantavat arjessa, ja niiden merkitys
voi korostua esimerkiksi menetysten yhteydessä.
– Kerhoissa voi jakaa elämän asioita turvallisesti,
ja jokainen saa äänensä kuuluviin. Vertaistuki toisilta
samanikäisiltä on tärkeää, kommentoi seniorikerhoja pitkään ohjannut Saara Haajanen.
– Tämä kerho on henkireikä, ja kaipuu olisi suuri,
jos toiminta loppuisi. Kerhopäivää odottaa, että
näkee kavereita, kerholaiset jatkavat.
Kävijät vievätkin viestiä kerhotoiminnasta omille
tutuilleen ja naapureilleen. Jungelipuhelin eli puskaradio koetaan parhaaksi tavaksi löytää uusia senioreja mukaan toimintaan. Yksinäisyyden ehkäisyssä
ja alueellisen yhteisöllisyyden vaalimisessa kerhot
ovatkin vertaansa vailla.
Vuolle Setlementillä
on seniorikerhojen lisäksi tarjolla
runsaasti senioreille suunnattua
kurssitoimintaa (esimerkiksi liikunta,
kielet sekä taito- ja taideaineet)
sekä vapaaehtoistoiminnan
muotoja (AVEK-ystävätoiminta ja
kulttuuriluotsitoiminta).
Lisätietoja: www.vuolleoulu.fi.
23
1| 2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
OULU
Juurtumista asuinalueille
LIIKKEESSÄ
K u va :
A nna
A u ti o
e-Talo
K u janp ä ä
jatkaa Suosikin Eki-sedän
jalanjäljillä
T e k sti :
V ille
Kalliolan Nuoret ry:n e-Talo-hankkeessa on huomattu,
että Suomessa vallitsee edelleen puhumattomuuden
kulttuuri. Annammeko nuorille tilaa kysellä esimerkiksi
seksuaalisuuteen liittyvistä asioista?
Katri Peräaho ja Tero Rapo.
24
Setlementti
I
SSEETTLLEEMMEENNTTTTI Ilii
liikkee oonn i ihhmisen
misen mmuuoottooinen
inen
11 | | 22 00 11 55
Suomessa vallitsee
puhumattomuuden kulttuuri
Tarve e-Talon kaltaiselle palvelulle havaittiin Helsingin Tyttöjen
Talossa. Talon verkkosivuilla on palsta, jossa voi esittää kysymyksiä tyttöjen ja nuorten naisten elämään liittyvistä asioista.
Yhteydenottoja alkoi lopulta tulla niin paljon, että katsottiin tarpeelliseksi perustaa oma palvelu kysymyksiä varten. Samoihin
aikoihin Helsingissä käynnistyi Poikien Talo -hanke ja todettiin, että uuden palvelun tulee vastata sekä tyttöjen että poikien
tarpeisiin.
– Meillä vallitsee lähtökohtaisesti puhumattomuuden kulttuuri.
Aikuiset eivät ole ehkä tottuneet puhumaan seksuaalisuuteen liit-
Mikä e-Talo?
e-Talon kaksi perustoimintoa ovat Kysy-vastaa-palsta ja
kahdenkeskinen chat. Kysy-vastaa-palstalle voi jättää
kysymyksen, johon e-Talo vastaa viikon sisällä. Kahdenkeskinen
chat on avoinna keskiviikkoisin klo 18–20. e-Talon helmikuussa
avautuvilla uudistetuilla verkkosivuilla kolmanneksi perustoiminnoksi perustetaan ryhmächat, jonka avulla nuorille
tarjotaan myös vertaistuellista kohtaamista. Lisäksi sivuille
avataan Sateenkaari-tila, jonka kautta tuetaan seksuaalisuutta
ja sukupuolen moninaisuutta pohtivia nuoria.
e-Talon toiminnassa on kahdeksan teemaa, jotka ovat
vanhemmuus, väkivalta, murrosikä, seksi ja seksuaalisuus,
media ja pelaaminen, sosiaaliset suhteet, monikulttuurisuus
sekä terveys, mieli ja jaksaminen. Sivustolle on kerätty tietopankki jokaiseen teemaan liittyen. Teemoista selvästi suosituin
on seksi ja seksuaalisuus. Noin 70–80 prosenttia e-Taloon
tulevista kysymyksistä liittyy tähän aihealueeseen, johon
lasketaan mukaan myös kysymykset esimerkiksi omasta
kehonkuvasta, kuukautisista ja ihastumisesta.
Paljon kysymyksiä tulee myös liittyen yksinäisyyteen
ja masennukseen.
Löydät e-Talon osoitteesta www.e-talo.fi
tyvistä asioista omien vanhempiensa kanssa, jolloin he eivät osaa
ottaa niitä puheeksi myöskään lastensa kanssa. En tiedä onko kyse
pelosta, mutta ehkä halutaan sulkea silmät ja oletetaan, että tieto
tulee jostain muualta. Koulun seksuaalikasvatus on rajallista. Se
tulee hyvin myöhään suhteessa siihen, että todella moni 9-10-vuotias kysyy asioita, joista koulussa puhutaan vasta ehkä kolmen
vuoden päästä. Koulun antama tieto ei kohtaa todellisuutta, jossa
nuoret elävät, Peräaho mietiskelee.
– Nuorilla on myös perusterveystieto ihan rempallaan. Eikö
vanhempien kanssa voi puhua edes kuukautisista, Rapo ihmettelee.
– Toisaalta on aika pelottavaa, että 10-vuotiaat kysyvät esimerkiksi seksistä ja raskaudesta. Se on aika hurjaa meille työntekijöillekin. Aikuiset eivät ehkä halua uskoa, että jo noin nuorena ollaan
kiinnostuneita seksistä, Peräaho jatkaa.
Pojat erityishuomion kohteeksi
e-Talossa valtaosa kysymyksistä tulee tytöiltä. Kysy-vastaa-palstalla tyttöjen kysymysten osuus on noin 95 prosenttia. Chatissa
suhde on hieman tasaisempi, osallistujista noin 70 prosenttia on
tyttöjä. Poikien puuttuminen palveluista on yhteinen ongelma
muiden samankaltaisten toimijoiden kanssa.
– Annetaanko pojille kulttuurissamme tilaa kysyä, vai oletetaanko, että kyllä pojat pärjäävät eikä rohkaista heitä puhumaan
asioista? Tämä ongelma ei välttämättä koske pelkästään perheitä
vaan myös nuorisotyön ammattilaisia, Peräaho pohtii.
– Kulttuurissa pitää tapahtua muutos ja se tapahtuu askel kerrallaan. Olemme muutaman muun toimijan kanssa toteuttamassa
keväällä pojille suunnattua isompaa kampanjaa, joka on yksi askel
muutokseen. Sama kulttuuri näkyy myös alan työntekijöissä. Meitä
miehiä on kaikista seksuaalineuvojista ehkä 5 prosenttia. Minä
olen miehenä ja omilla kasvoillani esillä seksuaalineuvojana ja
olen ylpeä siitä, Rapo jatkaa.
e-Talo haluaa jatkaa
pysyvänä toimintana
e-Talon hankeaikaa on jäljellä kaksi vuotta, jonka jälkeen tavoitteena on, että toiminta jatkuu Kalliolan Nuorten pysyvänä toimintana. Sivusto on ollut auki vuoden 2014 alusta, mutta jo nyt
on käynyt selväksi, että palvelulle on suuri tarve.
– Me teemme periaatteessa samaa työtä kuin Suosikki-lehden
Eki-setä. Muistan nuorena ajatelleeni, että haluan tehdä juuri sen
tyyppistä työtä ja nyt olen tajunnut, että sitähän minä teen parhaillaan, Peräaho nauraa.
25
1| 2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
HELSINKI
Kalliolan Nuoret ry:n hallinnoimassa e-Talo-hankkeessa
(2013–2016) on juuri käynnistynyt kolmas toimintavuosi. e-Talo
on verkossa toimiva Tyttöjen ja Poikien Talo, jonka kohderyhmänä ovat 10-28-vuotiaat nuoret. Tyttöjen ja Poikien Talojen
tavoin myös e-Talo toteuttaa sukupuolisensitiivistä työotetta.
Hankkeella on kaksi täysipäiväistä työntekijää, Katri Peräaho ja
Tero Rapo, joilla on pitkä tausta nuorisotyön parissa. Molemmat
ovat koulutettuja seksuaalineuvojia, joka oli myös yksi työn edellytyksistä.
– Toimimme samoilla periaatteilla kuin Tyttöjen ja Poikien Talot. Yksi vahvuuksistamme on, että emme anna ”Katso
useimmin kysytyt kysymykset” -tyyppisiä vastauksia vaan aidosti
kohtaamme jokaisen nuoren yksilönä, Peräaho valottaa e-Talon
toimintatapaa.
LIIKKEESSÄ
Mikseri-projektissa
Kemissä työskennellään
monimuotoisesti
kotoutumisen edistämiseksi.
Projektin ryhmissä
harrastetaan yhdessä,
opitaan kieltä ja saadaan
vertaistukea.
Kaksisuuntaista
kotoutumista
Mikserissä
Toivola-Luotolan Setlementissä Kemissä
käynnissä olevan Mikseri-projektin sydämenä on
monikulttuurinen matalan kynnyksen kohtaamispaikka Mikseri. Projekti tukee maahanmuuttajien
osallistumismahdollisuuksia ja vahvistaa heidän
sosiaalisia verkostojaan, lisää yhteisöllisyyttä ja
edistää kaksisuuntaista kotoutumista Meri-Lapissa.
Kaksisuuntaisella kotoutumisella tarkoitetaan
sitä, että myös suomalaiset kotoutuvat monimuotoisempaan Suomeen. Toisin sanoen maahanmuuttajat
eivät voi kotoutua vain yksinään. Kaksisuuntaisen
kotoutumisen edistämiseksi projektissa välitetään
tietoa, ja lisätään myönteisiä ja luonnollisia kohtaamisia kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä.
Meri-Lapissa asuu tällä hetkellä 1400 maahanmuuttajaa, joista 700 asuu
Kemissä. Maahanmuuttajat voivat tulla Mikseriin tapaamaan toisiaan, hoitamaan asioita sekä saamaan apua ja neuvontaa. Maahanmuuttajien kotoutumista
tukevalle toiminnalle onkin alueella selvästi tarvetta.
Mikserissä kohdataan monenlaisissa toiminnoissa ja tapahtumissa.
Mikserissä kokoontuu useita toiminta- ja harrasteryhmiä, kuten esimerkiksi
naisten, miesten ja seniorien omia ryhmiä sekä pienten lasten äideille suunnattu
ryhmä. Eri ryhmissä ja toiminnoissa opiskellaan arkisuomea. Lisäksi Mikseri
tarjoaa erikseen varattavia aikoja, jolloin varaaja voi valita keskusteltavan tai
opittavan aiheen itse. Ruokakerhossa tehdään suomalaista ruokaa, ja toisinaan
asiakkaat ohjaavat kerholaiset oman kulttuurinsa ruokamaailmaan. Palveluohjausta ja neuvontaa on tarjolla kahtena päivänä viikossa.
Mikserissä maahanmuuttajille välitetään tietoa alueen palveluista, tapahtumista, vapaa-ajan toiminnasta ja harrastuksista sekä tuetaan osallistumista
26
Setlementti
I
S E T L E M E N T T I lii k e
on
i h misen
m u o t o inen
1| 2015
T e k sti
ja
J o h anna
k u vat :
A x elss o n
Mikserin
ruokakerhossa
valmistuu
herkkuja eri
maista.
Puheensorinaa ja yhdessäoloa
Mikserin Miehissä
Mikserin Miehet -ryhmässä käy iloinen ja vapautunut puheensorina. Osallistujat pyrkivät käyttämään suomen kieltä, mutta välillä turvaudutaan
kaverin kielitaitoon. Mikserin ryhmien toiminta
on käytännönläheistä, ja ryhmissä käytetään
helppoa kieltä. Mikserin Miehet kokoontuu kaksi
kertaa viikossa, joista perjantain tapaaminen on
asiapitoisempi, ja tapaamisella on aina tietty aihe.
Toinen tapaamiskerta on tarkoitettu pelailuun, jolloin biljardi ja lautapelit ovat suosittuja. Osa pelaa ja
osa katsoo. Samalla keskustellaan ja opitaan uusia
sanoja ja asioita Suomesta.
Mikserin Miesten toiminta onkin sosiaalista
kanssakäymistä parhaimmillaan. Kävijämäärä
kertoo ryhmän tarpeellisuudesta ja innostavuudesta,
sillä joka tapaamisessa on mukana yli 20 miestä.
Parhaimmillaan osallistujia on ollut lähes 60. Projektityöntekijä Uchenna Unanka on miesten tuki ja
turva. Hän on hyvä roolimalli miehille siitä, kuinka
suomen kieli opitaan, jos vain motivaatiota riittää.
– Puhu, puhu ja puhu, Unanka sanoo hymyillen.
Kielen oppimista ja
herkuttelua ruokakerhossa
Ruokakerhossa tehdään afganistanilaista ruokaa,
uppopaistettuja perunapihvejä. Tämänkertaisen
pääkokin kanssa on käyty etukäteen yhdessä kaupassa, ja resepti on käännetty yhteistyössä suomen
kielelle. Aluksi kaikki raaka-aineet ja käytettävät
astiat nostetaan pöydälle. Ainekset ja välineet käydään läpi suomeksi. Seuraavaksi luetaan yhdessä
resepti, puetaan esiliinat päälle ja pestään kädet
huolellisesti. Perunapihvit valmistuvatkin nopeasti
kymmenen osallistujan avulla. Jokaiselle löytyy
Toivola-Luotolan Setlementti ry
on perustettu Kemiin vuonna 1923. Toivola-Luotolalla on päiväkotitoimintaa,
vanhusten asumispalvelutoimintaa ja monikulttuurista toimintaa.
Palvelukeskus Purolassa tuotetaan vanhusten asumis- ja tukipalveluita,
kuten vuokra-asuntoja, ateria- ja pitopalvelua, siivouspalvelua, fysioterapiaa
sekä kampaamopalveluita. Kemin kaupungin vanhus- ja vammaispalvelut
vastaa hoivaosastoista.
Mikseri-projekti on kolmivuotinen Raha-automaattiyhdistyksen tuella
toimiva projekti. Toiminta-aika on vuodet 2014–2016, ja siinä työskentelevät
Toivola-Luotolan Setlementin toiminnanjohtaja, projektikoordinaattori
Johanna Axelsson sekä projektityöntekijät Inkeri Himanka ja Uchenna Unanka.
Projektissa verkostoidutaan ja tehdään tiivistä yhteistyötä alueen järjestöjen,
viranomaisten ja maahanmuuttotoimijoiden kanssa.
Toivola-Luotolaan ja Mikseri-projektiin voit tutustua osoitteessa
www.toivola-luotola.fi
Mikserin ryhmän naiset suunnittelivat
ja toteuttivat yhdessä
Kulttuuripuu-tilataideteosta.
Tässä valmis teos Mikserin tiloissa.
tekemistä, kun ruokaa tehdään saman reseptin
mukaan yhtä aikaa kahdessa ryhmässä. Ruuan
valmistuttua katetaan yhdessä pöytä ja asetellaan
lisukkeet esille.
– Tästä tulikin hampurilainen! joku osallistujista
hihkaisee, kun perunapihviä ja suolalla maustettua
tomaattiviipaletta asetellaan sämpylän väliin.
Hyvää on, kaikki ovat samaa mieltä. Lopuksi siivotaan paikat yhdessä ja toistellaan yhdessä uusia
opittuja sanoja.
27
1| 2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
KEMI
jo olemassa olevaan toimintaan. Maahanmuuttajia koulutetaan vapaaehtoisiksi ja heitä kannustetaan vapaaehtoistoiminnan käyttäjiksi. Jo hyvin
kotoutuneita maahanmuuttajia pyritään saamaan
vertaistueksi muille. Tavoitteena on, että ensi
vuonna Mikserissä toimisi useita vertaistukiryhmiä.
Esimerkkejä tällä hetkellä toimivista ryhmistä ovat
Mikserin Miehet -ryhmä sekä Ruokakerho.
LIIKKEESSÄ
28
Setlementti
I
S E T L E M E N T T I lii k e
on
i h misen
m u o t o inen
1| 2015
ASUMINEN
Vaikuttamistyötä
sopan äärellä
Pohjois-Haagan Setlementtiasunnoissa on huomattu,
että ruoka yhdistää. Mutta miten yhdessä kokkaaminen ja syöminen
liittyy alueelliseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?
T e k sti :
Heta
M u lari
K u vat :
Heta
M u lari ,
A nna
V u o ri o ,
Kimm o
R ö n k ä
Soppapäivä oli täynnä
yhdessäoloa,
kuulumisten vaihtoa ja
asiatietoa Pohjois-Haagan
Setlementtiasuntojen
uusissa tiloissa.
Talon aktiivi Arja
Stelmacher tutkii
tuttujen ruokien
sokeripitoisuuksia.
– On tärkeää lähteä
Tammikuisena aamupäivänä Pohjois-Haagan
Setlementtiasuntojen asukastilassa kuhisee. Setlementtiasuntojen yhteisötuottaja Ulla Remes ja
yhteisökoordinaattori Sari Jauhiainen toivottavat
ovella tervetulleeksi herkuttelemaan. Tarjolla on
asukastilan uudessa keittiössä itse tehtyä kasviskeittoa, tuoretta leipää sekä tietenkin kahvia. Osa
asukkaista ja vieraista pelaa Wiitä, osa juttelee
pöytien ympärillä ja osa on tutustumassa ravitsemusasiantuntija Niina Teivosen opastuksella
suosittujen elintarvikkeiden sokeripitoisuuksiin ja
piilosokereihin.
Pohjois-Haagassa on käynnissä soppapäivä, joka
järjestetään nyt ensimmäistä kertaa talon uudessa,
sisustusarkkitehti Esa Vesmasen suunnittelemassa
keittiössä. Viime vuoden lopulla koko tila sisustettiin
uudelleen: värit ovat raikkaita, huonekalut helposti
siirreltävissä ja keittiössä on runsaasti tilaa yhteiseen
ruuanlaittoon.
– Koko toiminta on saanut uutta pontta keittiöstä ja sisustuksesta, pohtii Arja Stelmacher, joka
on ollut aktiivinen talon toiminnassa jo kahdeksan
vuoden ajan.
– Seniorit ovat aina olleet tässä talossa aktiivisia,
mutta voisi olla vielä enemmän innokkaita järjestäjiä
ja osallistujia, Arja jatkaa.
– Olisi hyvä saada kaikkein yksinäisimmät asukkaat mukaan. Yksikin uusi kasvo on iso asia.
liikkeelle ja mukaan
toimintaan, Leila Halme
Mielipiteiden vaihtoa
ja yhteistoimintaa
Pyöreän pöydän ympärille on kokoontunut useampi
talon asukas nauttimaan soppaa, vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista,
kuten vapaaehtoistoiminnan ja erilaisten senioreille
suunnattujen ryhmien merkityksestä. Keskustelussa on mukana myös Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijä Sari Hellsten. Mielipiteitä vaihdetaan
välillä kiivaastikin, kun puheeksi tulee ikääntyneiden kuljetuspalvelujen vähentäminen. Kaikki
ovat yhtä mieltä siitä, että on tärkeää pysyä aktiivisena ja toiminnassa mukana – ja että osallistumiseen pitää myös tarjota mahdollisuuksia.
– Ei elämässä pärjää löysäilemällä. Kyllä pitää
lähteä liikkeelle, talon asukas Leila Halme toteaa
painokkaasti.
Ihmiset vaihtuvat pöydän ympärillä, ja osa
suuntaa sopan syötyään vesijumppaan. Tapaan
pöydän ääressä Ilmari Leinon, joka kertoo asukastoiminnasta ja kerhoista tarkemmin.
– Meillä on Seniorikerho yli 65-vuotiaille, joka
on ollut toiminnassa jo useita vuosia. Joka toinen
keskiviikko kerhoa ohjaa Anu Lintilä Vanhustyön
keskusliitosta.
Kokoontumiskertojen teemat vaihtelevat suosikkituoksuista ja hemmotteluhetkistä ajankohtaisiin uutisaiheisiin sekä lapsuusajan muisteluihin.
Setlementtiasuntojen tiloissa on vuoden alussa
myös aloittanut uusi Äijäkerho, jota vetää
D
toteaa sopan ääressä.
29
1| 2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
D
Miessakit ry. Toiminta on vielä suunnittelun asteella,
mutta miesjoukon keskuudessa on jo kertynyt runsaasti ideoita. Ilmari Leinon mielestä on tärkeää,
että myös miehille on oma kerhonsa.
– En ole varsinaisesti ”groupie”, enkä lähde heti
mukaan kaikkeen. Parasta on, että talossa on vapaa
seurustelupaikka, jossa voi lukea päivän lehden,
Ilmari lisää.
Pöydän ympäriltä kuuluu myös kehittämisideoita.
– Asukastilan tietokone pitäisi saada takaisin
käyttöön. Tämä on suuri puute asukkaille, joilla ei
ole käytössä omaa konetta. Olen itsekin opastanut
täällä muita koneen käytössä, Ilmari toteaa.
Vaikuttamista koko alueella
Soppapäivän starttitapahtuman toteuttivat moniammatillisessa yhteistyössä Pohjois-Haagan Setlementtiasunnot, Hopeatien palvelutalo ja Helsingin
kaupungin Lännen sosiaali- ja lähityö. Moni osallistuja saapui paikalle kävelymatkan päästä Hopeatien
palvelutalolta. Tavoitteena onkin, että uudistettu
asukastila saataisiin tulevaisuudessa entistä laajemmin koko alueen käyttöön.
Arja Stelmacher muistaa ajan, jolloin Setlementtiasunnot oli uusi toimija Pohjois-Haagassa.
– Alussa taloa kohtaan oltiin epäluuloisia ja vastustettiinkin. Järjestimme silloin yhteisiä tutustumistapahtumia ja kirpputoreja, ja ihmiset tulivat kommentoimaan: ”Tehän olette ihan tavallisia ihmisiä”,
Arja naurahtaa.
Jatkossa Pohjois-Haagassa tarjoillaan soppaa
joka tiistai. Yhdessä tekemällä kiinnitetään huomiota asukkaiden fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Kerran kuussa soppatiistain yhteydessä järjestetään teemapäivä. Kevään teemoiksi on kaavailtu
muun muassa esittelyjä liikkumisen mahdollistavista apuvälineistä ja nivelsairauksien ennaltaehkäisystä sekä asiantuntijaluentoa luontoäidin aarteista.
Soppapäivä on hyvä esimerkki siitä, kuinka
alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
lähtee aina läheltä, ihmisten arkipäivästä. Soisikin,
että sopan äärellä vierailisivat myös päätöksentekijät
ja muut yhteiskunnalliset vaikuttajat.
– Päivän soppa syntyy
näistä aineksista,
Sari Jauhiainen toteaa.
Ilmari Leinon mielestä
talon toiminnassa
tärkeintä on
kokoontumistila vapaalle
yhdessäololle.
30
Setlementti
I
S E T L E M E N T T I lii k e
on
i h misen
m u o t o inen
1| 2015
LIIKKEESSÄ
T e k sti :
K u va :
J elena
maria
S antalainen
tiainen
Tyttöenergiaa ja
tutkimusta
Ruotsalaisissa
tyttöelokuvissa
tyttö edustaa
monella
tavalla yhteiskunnallista
muutosta.
Setlementti-lehden toimitussihteeri
Heta Mularin väitöskirja ruotsalaisista tyttöelokuvista tarkastettiin Turun yliopistossa tammikuun
lopulla. Kulttuurihistorian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on New Feminisms, Gender Equality
and Neoliberalism in Swedish Girl Films, 1995–2006
(”Uudet feminismit, tasa-arvo ja uusliberalismi
ruotsalaisissa tyttöelokuvissa, 1995–2006”).
Mulari tutki vuosien 1995–2006 välillä ilmestyneitä ruotsalaista elokuvia, joiden keskeisenä
teemana ovat tyttöihin liittyvät yhteiskunnalliset
kysymykset. Näissä elokuvissa tyttö on paitsi aktiivinen toimija, myös poliittisen huolipuheen kohde.
Heta Mulari, mitä on Girl power?
Girl power on 1990-luvun puolivälissä alkanut ja voimistunut
angloamerikkalainen kaupalliskulttuurinen ilmiö. Se näkyi populaarikulttuurissa muun muassa
teinibändeinä, elokuvina ja televisiosarjoina, joissa oli vahva tyttöyttä juhlistava sävy. Tytöt nähtiin
niissä voimakkaina toimijoina.
Girl power on kuitenkin kiistelty
ilmiö, ja sillä on vastakulttuurinen, ei-kaupallinen ja poliittinen
tausta feministisessä liikkeessä.
Girl powerin retoriikka näkyy yhä
muun muassa tyttötyössä ja keskusteluissa tyttöjen voimaantumisesta.
Mikä on Girl powerin
vaikutus ruotsalaisten
tyttöelokuvien syntyyn?
Girl power -ilmiön kaupallisuus
nosti esiin sen, että teinityttö on
32
Setlementti
I
S E T L E M E N T T I lii k e
on
i h misen
m u o t o inen
1| 2015
vahva markkinoinnin kohderyhmä. Populaarikulttuurin pintailmiönä tyttöyteen liittyvien teemojen
oli helppoa solahtaa myös elokuvamaailmaan. Yksi
syy Ruotsin tyttöelokuvaperinteen syntyyn oli siis
se, että tyttöys myi. Tyttöelokuvat eivät kuitenkaan
olleet pelkästään kulutuskulttuurin ilmiö, vaan
niillä oli selkeä yhteys uusfeministiseen liikkeeseen, tasa-arvo-ajatteluun ja sitä kautta myös tasaarvokasvatukseen. Esimerkiksi seksuaalista häirintää käsitteleviä tyttöelokuvia käytettiin myös
kouluissa opetusmateriaalina.
Miten vertaisit ruotsalaisen ja
suomalaisen elokuvan pyrkimystä vaikuttaa
yhteiskunnalliseen keskusteluun?
Suomessa on joitakin elokuvia, kuten uutuuselokuva Päin seinää (Antti Heikki Pesonen), joissa
tyttö on keskiössä. Ei voi kuitenkaan sanoa, että
Suomessa olisi ruotsalaista tyttöelokuvaa vastaavaa ilmiötä. Ilmiö ei välttämättä edes rantaudu
meille, koska yhteiskunnallinen ja elokuvapoliittinen tilanne on erilainen kuin ruotsalaisen tyttöelokuvan syntyaikoina. Meillä on viime vuosina
tehty useita elokuvia lähiöiden nuorista miehistä.
Näiden elokuvien tematiikka pohjautuu suomalaiseen syrjäytymiskeskusteluun. Suomessa käydään
kuitenkin liian vähän aidosti kriittistä keskustelua
näiden elokuvien sisällöistä.
Heta, olet toiminut Setlementtiliitossa
Tyttötyön verkostohankkeen projektikoordinaattorina vuosina 2011–2013.
Minkälaisena näet setlementeissä
tehtävän tyttötyön vaikutuksen tyttönä
olemiseen tämän päivän Suomessa?
Suomessa on vahva ihanne yksin pärjäävästä
tytöstä. Setlementeissä tehtävässä tyttötyössä taas
yhteisön merkitystä korostetaan. Tilat ovat kaikille
avoimia ja osallistuminen on yleensä maksutonta.
Tyttöryhmissä ja avoimissa illoissa osallistujilla on
lupa yhdessä muiden tyttöjen ja ohjaajien kanssa
kyseenalaistaa ja murtaa ahtaita ihanteita tyttöydestä.
KIRJA-ARVOSTELU
Setlementtiliike
suuntautuu yhä enemmän
kansalaistoimintaan. Mistä
innostus tulee? Minkälaisia
juuria kansalaisten kannustamisella on? Mihin se voi
parhaimmillaan, tai pahimmillaan, johtaa? Briitta
Koskiahon kirja Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa
etsimässä herättelee näitä
kysymyksiä lähihistorian ja
tuoreen tutkimuksen valossa.
Briitta Koskiahon kirja kuvaa
kansalaisaktivoinnin valtionpolitiikkaa viime vuosikymmenien Isossa-Britanniassa.
Brittien Suuren Yhteiskunnan politiikan avaaminen
luo pohjaa, jolla Koskiaho
arvioi Suomeen rantautuneita toimintatapoja. Puolet
kirjasta kuvaa nykytilannetta: palveluiden muutoksia
sekä osallisuuden, paikallisuuden ja kumppanuuksien
merkitystä Suomessa.
Kirjassa avataan sitä, mitä
erilaisilla käsitteillä voidaan
tehdä, kun luodaan uusia
yhteistoiminnan tapoja
valtionpolitiikassa ja
kansalaisyhteiskunnassa.
Käsitteiden paljous myös
tekee kirjan lukemisesta
hieman takkuista. Itse pyrin
lukemaan kirjaa sosiaalisen
työn ja kansalaisaktivoinnin
arjen näkökulmista keskittyen kannustamisen, paikallisuuden ja kumppanuuden
käsitteisiin. Seuraavassa
poimintoja luennastani.
Kannustaminen ja rohkaiseminen ilahduttavat, ja niistä
Polkuja
kansalaisosallistamisen
viidakossa
T e k sti :
S al o me
saa voimaa toimia. Vaan asia
mutkistuu, jos ne otetaan
politiikan tai sosiaalisen työn
välineiksi. Ison-Britannian
Suuren Yhteiskunnan kokeiluissa ihmisiä on kannustettu
pitämään huolta lähiyhteisöistään ja rohkaistu kohottamaan omaa ja muiden
hyvinvointia. Koskiaho kuvaa
esimerkein ja tutkimuksesta
ammentaen käytäntöjen
nurjaa puolta. Esimerkiksi
jos työttömän aktivointi ei
lähde ihmisen omasta intressistä, vaan viranomaisen
kontrollinhalusta, ei ihme
jos kannustaminen ei auta.
Omatoimisuuteen kannustavassa vanhustenhoidossa
taas voi olla pahimmillaan
kyse kilpailutetun työn mitoituksesta niin, että hoitotyössä jää aikaa vain välttämättömimpään. Omatoimisuuden korostaminen voi siis
kääntyä heitteillejätöksi.
Ison-Britannian kokeilut
näkyvät Suomessakin hallituksen retoriikassa ja toimin-
T u o maala
nassa sekä järjestötyössä.
Koskiaho on koonnut hyvää
laajakulmaa näihin. Hän
nimeää sudenkuoppia ja
ehdottaa parempia
valintoja. Ensinnäkin: jos
kansalaisia aktivoidaan
ja kumppanuuksia solmitaan kansalaisjärjestöjen ja
julkisten toimijoiden kesken
säästöjen tavoittelemiseksi,
tästä olisi reilua keskustella
suoraan. Toiseksi: ilman
resursseja kansalaistyö ei voi
toimia yhdenvertaisesti, vaan
kansalaisten mukanaolo
neuvotteluissa ja osallistumisessa voidaan varmistaa
vain pitkäkestoisella rahoituksella. Kolmanneksi: kansalaisten osallistumiseen ei
riitä kuuleminen ja neuvotteluihin mukaan ottaminen
– tarvitaan valtaa päätösten
toteuttamiseen. Neljänneksi:
jos byrokratia ja kansalaisten
kontrollipolitiikka ovat
selvässä ristiriidassa aktiivisen kansalaistoiminnan
kanssa, tulisi byrokratiaa ja
kontrollia purkaa.
Uudet ratkaisut vaativat
siis uudenlaisia rakenteita.
Jos byrokratian purkamisen
tarkoitus on pelkästään
säästää, ja kansalaisten ja
järjestöjen vastuulle sysätään murtuvan hyvinvointivaltion hoiva- ja huoltotehtävät, on seurauksena
eriarvoisuuden lisääntymistä
ja inhimillisiä tragedioita.
Näistä kriittisistä huomioista
huolimatta kirja on optimistinen: uudenlaisella demokratiatyöllä voidaan myös
aidosti lisätä kansanvaltaa,
ja kansalaisjärjestöillä voi
olla tässä tärkeä rooli. Tämä
edellyttää kuitenkin, että
menneestä opitaan.
Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä avaa
uusia sosiaalipolitiikan käänteitä, jotka ovat tärkeitä
myös setlementtityössä.
Siksi kirja olisi ansainnut
huolellisen editoinnin, jolla
painovirheet olisi poistettu
ja käsitteellinen viidakko
karsittu lukijaystävällisempään suuntaan. Ajankohtaisen tutkimustiedon tulisi
olla selkeäkielistä, jotta se
antaisi mahdollisimman
suurelle joukolle kansalaisia
mahdollisuuden arvioida
yhteiskuntaa. Ehdotankin
seuraavaa Setlementtijulkaisua kirjan aiheesta
käytännönläheisesti kirjoitettuna siten, että teksti
avautuisi myös niille, jotka
eivät ole tottuneet lukemaan
akateemista tutkimusta.
33
1| 2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
T Ä ss Ä J A N Y T
Tervetuloa
liittokokoustapahtumaan!
Setlementtiliiton valtakunnallinen liittokokoustapahtuma järjestetään 23–25. huhtikuuta PikkuSyötteellä.
Liittokokoustapahtuman ohjelmassa on verkostotapaamisia
ja strategiatyötä sekä tutustumista Nuorisokeskus Syötteen
tarjontaan niin sisätiloissa kuin ulkoillenkin. Tapahtuma on oiva
mahdollisuus tutustua nuorisokeskukseen, jonne setlementtitoimijat ovat tervetulleita omien nuorisoryhmiensä kanssa ja myös
yksityisesti. Nuorisokeskus Syöte on yhteiskunnallinen yritys.
Tapahtuman ohjelma päivittyy jatkuvasti. Voit seurata tilannetta
Setlementtiliiton nettisivuilla: www.setlementti.fi. Myös ilmoittautuminen tapahtuu sivujen kautta.
Lämpimästi tervetuloa!
Setlementtiliiton uudessa
projektissa taide vahvistaa
lähiöiden yhteisöllisyyttä
Setlementtiliitossa käynnistyi vuoden 2015 alussa yksivuotinen projekti Taide lähiöiden yhteisöllisyyden vahvistajana.
Projektin tavoitteena on nimensä mukaisesti vahvistaa lähiöiden
ja asukkaiden yhteisöllisyyttä taiteen keinoin. Samalla kehitetään ja juurrutetaan yhteisötaiteen menetelmiä kansalaistoiminnan välineeksi.
Projektissa sovelletaan yhteisötaiteen menetelmiä kuudessa
erilaisessa lähiössä. Näissä lähiöissä palkattu ammattitaiteilija
tuottaa yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa taidetapahtuman tai taideteoksen. Yhdessä toteutettu taideteos tai taideteko jää elämään yhteisössä teoksena tai taltiointina.
Lähiöhankkeista neljä toteutetaan Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hankkeen toimintapaikkakunnilla: Helsingin Kalliossa,
Tampereen Hervannassa, Vaasan Palosaarella ja Kemijärvellä.
Hämeenlinnassa yhteistyötä tehdään Setlementtiliiton Yhdessä
mukana -projektin kanssa. Espoossa yhteistyökumppanina on
Kalliolan setlementin asukastalo Kylämaja.
Projektia koordinoi Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke
(2011–2015). Projektin rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Uusi paikallisuus -hankkeessa kehitetään asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia heidän omassa lähiympäristössään, jotta he voivat kokea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Lisätiedot:
Suomen Setlementtiliitto
Kansalaistoiminnan toimialajohtaja Helka Körkkö
[email protected]
www.uusipaikallisuus.fi
34
Setlementti
I
SSEETTLLEEMMEENNTTTTI Ilii
liikkee oonn i ihhmisen
misen mmuuoottooinen
inen
11 | | 22 00 11 55
T Ä ss Ä J A N Y T
Kipparintalossa
vietettiin
sydämellisiä
harjannostajaisia
Kipparintalo on
kehitysvammaisten nuorten
oma asuintalo, joka nousee
Helsingin uudelle asuinalueelle Kalasatamaan, osoitteeseen Arcturuksenkatu 6.
Harjannostajaisia juhlittiin
tammikuun lopulla tulevien asukkaiden ja heidän
perheidensä, työmaan
henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden kesken.
Tilaisuus huipentui
Puntti Valtosen johdolla
laulettuun yhteislauluun
Aikuinen nainen.
Tilaisuuden jälkeen juhlijat
siirtyivät rakennuspölyiselle työmaalle, jossa tulevien asukkaiden omat kodit
alkavat jo hahmottua. Seiniä
voitiin jo mittailla ja sisustussuunnittelua edistää.
Kipparintalossa on asukkaille yhteiset oleskelu- ja
keittiötilat. Jokainen asuu
omassa asunnossaan, mutta
paikalla on henkilökuntaa
ympäri vuorokauden. Taloon
muuttaa yhteensä 14 kehitysvammaista nuorta, ja talo
valmistuu loppukesällä 2015.
Kipparintalo sai alkunsa
kehitysvammaisten nuorten
vanhempien hankkeesta.
Vanhemmat alkoivat miettiä,
missä heidän lapsensa
asuisivat aikuisina, ja
perustivat hanketta
edistämään Savulaiset ry
-yhdistyksen. Setlementtiasunnot Oy on hankkeen
yhteistyökumppani, ja
kokonaisurakoinnista vastaa
Fira Oy. Asumisen rahoitus-
ja kehittämiskeskus Ara oli
mukana asuntorahoituksessa.
Vanhemmat korostavat, että
jokaisella on oikeus omaan
kotiin ja hyvään elämään.
Keskeinen sijainti Kalasatamassa ja palveluiden läheisyys on tärkeää erityisesti
kehitysvammaisille nuorille.
Hankkeen toteuttaminen on
vaatinut vanhemmilta sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä.
Mutta nyt ollaan jo loppusuoralla ja onnelliset nuoret
saavat pian oman kodin.
35
1| 2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
T Ä ss Ä J A N Y T
Asukasedustajavaalit
järjestetään
maaliskuussa
Setlementtiasunnot
Oy:n ja Setlementtiasumisoikeus Oy:n
Asukasidea 2014 -palkinnot
jaettiin tammikuun lopulla
Setlementtiasunnot Oy palkitsi ilolla kaksi asukkaiden
suunnittelemaa ja toteuttamaa ideaa, jotka edistävät merkittävästi asumisviihtyvyyttä omissa taloissaan. Palkinnon saivat
Jätkäsaaren Merikartano ja Alppikylän Setlementtiasunnot.
Jätkäsaaren Merikartano palkittiin saunatilojen uuden sisustuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Merikartanossa on
kaksi yhteistä talosaunaa, jotka sisustettiin mukaviksi oleskelutiloiksi. Toinen saunatiloista muutettiin levysoitinta
myöten Back to the sixties -tyyliseksi, ja toinen sisustettiin
hillitymmin korikalustein. Idean suunnittelivat ja toteuttivat Sari Varilo, Anja Kulovesi-Leino ja Jukka Kuuranne.
Alppikylän Setlementtiasunnot sai palkinnon yhteisparvekeviljelyn ideoinnista. Talon betonikäytävät saivat uusien kasvien
ja istutusten myötä uuden ilmeen sekä vihreyttä ja iloisuutta
ympärilleen. Alppikylän Setlementtiasuntoihin kuuluu kaksi
erillistä taloa, Nyyttipuisto ja Hevosmies. Idean toteuttivat
Nyyttipuistossa Maarit Eskola, Mia Nevaranta, Mikael Tilli,
Sanna Kärkkäinen, Kirsi-Marja Ahtiala ja Jarmo Laine.
Hevosmiehessä toteuttajiin kuuluivat Maarit Salonen,
Sirkka Kaijanlaakso ja Antti Sarvi.
Lämpimät onnittelut voittajille!
36
Setlementti
I
SSEETTLLEEMMEENNTTTTI Ilii
liikkee oonn i ihhmisen
misen mmuuoottooinen
inen
11 | | 22 00 11 55
hallitusten asukasedustajavaalit järjestetään maanantaina 16. maaliskuuta
klo 14–18 talojen asukastiloissa. Asukkaat voivat
äänestää omaa ehdokastaan
kaikkien talojen asukasedustajaehdokkaista.
Ehdokkaat julkistetaan noin
viikkoa ennen äänestyspäivää. Setlementtiasunnot
Oy:n hallitukseen valitaan
kaksi edustajaa ja
Setlementtiasumisoikeus
Oy:n hallitukseen yksi
edustaja.
Kaikki hallitusten jäsenet
valitaan alkavalle toimikaudelle yhtiöiden yhtiökokouksissa 25. huhtikuuta.
Vaaleista tiedotetaan
tarkemmin talokohtaisesti
lähempänä vaalipäivää.
Oulussa
Setlementtityö on
saanut uutta virtaa
viestintään
Oulun Seudun
Setlementti ry on
vaihtanut nimensä
70-vuotisen taipaleensa kunniaksi. Oulussa
setlementtityö
tunnetaan nyt nimellä
Vuolle Setlementti ry.
Vuolle toimii jatkossakin
Hyvinvointi- ja yhteisötyön,
Vuolle-opiston ja Pikku-Syötteen palvelujen kautta lähellä
ihmistä sitoutuen parantamaan alueen hyvinvointia.
Vuolteen Hyvinvointi- ja
yhteisötyö tuottaa yksilön
voimavaroja vahvistavia
palveluita ja toimintaa erilaisille ihmisryhmille. Vuolleopisto on laaja-alaista yleissivistävää koulutusta ja
erilaisia kulttuuriopintoja
tarjoava oppilaitos. Opisto
tuottaa sekä kansalaisopistoettä kansanopistokoulutusta.
Pikku-Syöte on luontoon,
liikuntaan ja hyvinvointiin
keskittyvä toimintakeskus
ja yksi Suomen nuorisokeskuksista. Pikku-Syöte tarjoaa
erityisesti Vuolteen nuorisotyölle hyvät puitteet monipuoliseen toimintaan.
Vuolle – eli vahva virran
paikka – kuvastaa koko
Vuolteen toiminnan ydintä.
Viestintäuudistuksen
kautta Vuolle näkyy myös
selkeämmin osana Setlementtiliittoa, mikä luo
viestinnälle koko toiminnasta entistä paremmat
mahdollisuudet. Vuolle
opastaa, auttaa, kouluttaa ja
koskettaa ihmisiä elämän eri
vaiheissa.
Lapsi- ja nuorisotyön
rakenneuudistus
käynnistyy
Rakenneuudistus käynnistyy
alueellisilla kehittämispäivillä.
Vuosi 2015 on siirtymävuosi ja
tammikuussa 2016 lapsi- ja
nuorisotyön uusi rakenne otetaan
käyttöön kaikilla neljällä alueella.
Keväällä 2015 järjestetään neljä kehittämispäivää, joiden tavoitteena on tuoda alueelliset
toimijat yhteen keskustelemaan setlementtiliikkeessä tehtävästä lapsi- ja nuorisotyöstä
sekä rakenteista, joilla paikallisen työn tarpeisiin voidaan vastata mahdollisimman hyvin.
Kehittämispäivien aikana jokaiselle alueelle
kootaan oma aluetyöryhmä, joka jatkaa
uudistusprosessin läpivientiä ja uuden
rakenteen käynnistämistä. Kehittämistilaisuudet ovat aito vaikuttamisen paikka,
jonne toivomme laajalti työntekijöitä,
vapaaehtoisia ja toimintaan osallistuvia
nuoria.
Kehittämispäivän ohjelmassa hyödynnetään Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hankkeessa kehitettyjä keskustelevan demokratian
työmuotoja. Keskusteluja käydään sekä koko
joukon voimin että pienemmissä ryhmissä,
jotta jokaisen ääni tulee kuulluksi. Kaikkiin
tilaisuuksiin osallistuu Tampereen yliopistossa
väitöskirjaansa tekevä HM Mikko Värttö,
joka laatii tilaisuuksista ja niissä käydyistä
keskusteluista yhteenvedon.
Lapsi- ja nuorisotyön uusi rakenne ja sen
muodostaminen yhdessä on mahdollisuus
meille kaikille kokoontua yhteen keskustelemaan, jakamaan ideoita ja luomaan uutta
– arvokkaita perinteitä unohtamatta.
Lue lisää kehittämispäivien aikatauluista ja
ilmoittautumisesta Setlementtiliiton
kotisivuilta: www.setlementti.fi
Lisätietoja:
Va. kehittämispäällikkö Liisa Ojala
[email protected]
Setlementtiliiton toiminta valtakunnallisena
kansantanssijärjestönä on päättynyt
Kansantanssi on yksi setlementtien vanhimmista toimintamuodoista. Eri-ikäisten tanssijoiden
harrastusryhmiä on toiminut ympäri maata, ja monissa yhdistyksissä kansantanssi oli yksi ensimmäisistä toimintamuodoista. Valtakunnallinen kansantanssitoiminta alkoi liikkeessä 1950-luvulla.
Aktiivisia ryhmiä on edelleen esimerkiksi Tampereella, Järvenpäässä ja Turussa. Toiminta on
kuitenkin supistunut niin, että syksyllä 2014 tehtiin liittohallituksessa päätös setlementtien
valtakunnallisen kansantanssitoiminnan lopettamisesta. Setlementtiliitto ei enää osallistu
valtakunnalliseen kansantanssin yhteistyöhön, tapahtumiin tai niiden järjestämiseen. Viimeinen
tapahtuma, johon liitto otti osaa muiden kansantanssin ja -musiikin järjestöjen kanssa, oli
Folklandia -risteily tammikuussa 2015.
Setlementtien edelleen toimivia ryhmiä suositellaan hakemaan jonkin toisen kansantanssijärjestön jäsenyyttä saadakseen muun muassa mahdollisuuden osallistua kursseille, luokitteluihin,
ohjaajakoulutukseen sekä kansainväliseen toimintaan. Karjalainen Nuorisoliitto on luvannut
setlementtien ryhmille jäsenyyden yhteistyökumppanihintaan.
Katso lisää www.karjalainennuorisoliitto.fi
Kansantanssityöryhmä kiittää kaikkia vuosien varrella toimintaan osallistuneita tanssijoita,
ohjaajia, pelimanneja ja muita tanssista nauttineita.
37
1| 2015
S e t l e m e n t t i
I
S E T L E M E N T T I lii k e
o n
i h misen
m u o t o inen
SETLEMENTIT
S uo m e n
Setlementtiliitto
0108375500
Setlementtiasunnot Oy
0108375300
Setlementtiasumisoikeus Oy
0108375300
Setlementit
Ahjolan Setlementti
Tampere, 0445538400
Auralan Setlementti
Turku, 050 316 7702 Harjulan Setlementti
Lahti, 03 8725130
Hyvinkään Setlementtiyhdistys
Hyvinkää, 050 501 3175
Hämeenlinnan setlementti
Hämeenlinna, 050 501 3175
Joensuun Setlementti
Joensuu, 0400 524 999
Jyränkölän Setlementti
Heinola, 0447972400
Jyvälän setlementti
Jyväskylä , 014-217 202
Kainulan setlementti
Kajaani, 08 6133058
Kalliolan setlementti
Helsinki, 0102795080
Koskelan Setlementti
Äänekoski , 0206322931
Kuopion setlementti Puijola
Kuopio, 0505548877
Kurikkalan Setlementti
Kurikka, 06 4502395
Setlementti Kyröskoskela
Kyröskoski, 0447160633
Lievestuoreen Setlementti
Lievestuore, 0407349392
Linnalan Setlementti
Savonlinna, 015 51180
Setlementti Louhela
Järvenpää , 0408380632
Mikkelin Setlementti
Mikkeli, 050529 3361
Setlementtiyhdistys Naapuri
Tampere, 03 31418500
OmaPolku
Tampere, 0407007667
Otsolan setlementti
Pori, 02 630 1500
Parkanon setlementti
Parkano, 03 448 2979
Pohjois-Kymen setlementti
Kouvola, 044541 2864
Rientolan setlementti
Setlementtiliitto
Suomen Setlementtiliitto on
sosiaali- ja sivistystyötä tekevä
kansalaisjärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat
Setlementtiliitto osakeyhtiöineen
sekä sen jäsenyhdistykset.
Tampere, 0445538439
Rovalan Setlementti
Rovaniemi, 0404873019
Saukkolan Setlementti
Tampere, 0445538439
Toimelan setlementti
Helsinki, 09 6229580
Toivola-Luotolan Setlementti
Kemi, 016 2110711
Setlementti Tunturila
Kemijärvi , 016 821343
Setlementti Ukonhattu
Leppävirta, 0443898200
Vaasan Setlementtiyhdistys
Vaasa, 06 3196600
Vaihtoehtoisen ammatillisen
koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto
Helsinki, 050 566523
Vuolle Setlementti
Oulu, 08 5554060
Setlementtin uor t e n
p i i r i j ä rj e s t ö t
HÄ M E E N P I I R I
0445538415
Ahjolan Setlementti
Tampere
Hämeenlinnan setlementti
Hämeenlinna, 050 501 3175
Kyröskoskelan setlementti
Kyröskoski
Rientolan setlementti
Tampere, 044 553 8438
Saukkolan Setlementti
Tampere, 0445538439
Siivikkalan Nuoret
Ylöjärvi, 0445538439
Seinäjoen setlementtinuoret
Seinäjoki
Setlementtiyhdistys Naapuri
Tampere, 03 3440161
OmaPolku
Tampere, 0407007667
Torkku
Tampere, 0505735713
Vaasan Setlementtiyhdistyksen
nuorisotyö
Vaasa, 06 319 6600
I T Ä - S UO M E N P I I R I
0440200240
Enonkosken Linnalan Nuoret
Enonkoski, 0503528180
Kerimäen Linnalan Nuoret
Kerimäki
38
Setlementti
I
S E T L E M E N T T I lii k e
on
i h misen
m u o t o inen
1| 2015
Kuopion Setlementti Puijola /
Puijolan Nuoret
Kuopio, 0447872879
Linnalan Nuoret
Savonlinna, 0440771832
Savonlinnan seudun
romanilähetys
Savonlinna, 0505899246
K E S K I - S UO M E N P I I R I
0206322938
Jyvälän Nuoret
Jyväskylä, 0400908097
Koskelan Nuoret
Äänekoski , 0206322938
Lievestuorelan Nuoret
Lievestuore, 0405877336
LAPIN PIIRI
0407354600
Luotolan Nuoret
Kemi, 0407032554
Rovalan Nuoret
Rovaniemi, 0407354600
Tunturilan Nuoret
Kemijärvi, 0405795502
OU L U N P I I R I
0400832344
Kainulan Nuoret
Kajaani
Oulun Setlementtinuoret
Oulu, 0400832 344
Syötekylän Setlementtinuoret
Syöte
l o u nais - s u o men P I I R I
0451289806
Auralan Kerhokeskus
Turku, 0451289806
Auralan Kerhonjohtajat
Turku, 0451289806
Otsolan Nuoret
Pori, 02 6301500
Turun Seudun Tanssioppilaitos
Turku, 02 2514005
UU D E N M A A N P I I R I
02-2514005
Jyränkölän Nuoret
Heinola, 0407229965
Kalliolan Nuoret
Helsinki, 04577311356
Korson Setlementtinuoret
Vantaa, 09 83932275
Louhelan Nuoret
Järvenpää, 0405395344
Pajamäen Nuoret
Helsinki, 0503111115
Setlementtityö
Suomessa tehtävä setlementtityö
on osa kansainvälisen verkoston
toimintaa. Setlementtityö
käynnistyi kaupunkisosiaalityön
kehittämishankkeena Lontoossa
1880-luvulla, jolloin köyhien
ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen
kehitykseen tähtääviä uusia
työmuotoja. Suomessa setlementtityö alkoi vuonna 1918. Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen
setlementtitalo perustettiin
Helsingin Kallioon.
S e t l e m e n t t i arvo t
Setlementtiliikkeen sosiaalieettiset
perusarvot nousevat tahdosta
rakentaa oikeudenmukaista ja
yhdenvertaista yhteiskuntaa.
Keskeistä on lähimmäisenrakkaus,
yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten
välinen yhteistyö. Eri tavoin
ajattelevia ja uskovia ihmisiä
yhdistää setlementeissä halu
toimia varsinkin heikoimmassa
asemassa olevien ihmisten hyväksi.
Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat arvostavan kohtaamisen. Setlementtiliiton
t o i m i a l ajoh t aja t
Asumisen palvelut
Anu Haapanen, 040820 8758
Kansalaistoiminta
Helka Körkkö, 0505863288
Lapsi- ja nuorisotyö
Anu Haapanen, 040820 8758
Otto Pasma, 0456363630
(isyysvapaalla 31.12.2015 saakka)
Monikulttuurinen työ
Matti Cantell, 0505945276
Seniori-ja vanhustyö
Pirkko Ruuskanen-Parrukoski,
0505634671 (opintovapaalla 31.12.2015 saakka)
Vaikeat elämäntilanteet
Pentti Lemmetyinen, 0400961 469
Viestintä
Jaana Kymäläinen, 0505772262
Sähköposti:
[email protected]
S e t l e m e n t t i yh t i ö t
Setlementtiasunnot Oy ja
Setlementtiasumisoikeus Oy
Suomalaisen Työn Liitto myönsi
yhtiöille Yhteiskunnallinen
yritys -merkin vuonna 2012.
www.setlementti.fi
Tilaan Setlementti-lehden 4 numeroa hintaan 25 euroa.
Tilaan Setlementti-lehden 4 numeroa kestotilauksena
hintaan 25 euroa/vuosi.
Tilaan Setlementti-lehden 4 numeroa lahjaksi hintaan 25 euroa.
Tilaan Setlementti-lehden kestotilauksena lahjaksi
hintaan 25 euroa/vuosi.
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Tilaaja
Nimi
Laskutusosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Suomen Setlementtiliitto Oy
Lahjan saaja
Tunnus 5020330
Nimi
00003 VASTAUSLÄHETYS
Osoite
Postinumero
Postitoimipaikka
K I I T T Ä Ä !
www.setlementti.fi
✄
Lahjakortti
Hyvä
lahjansaaja!
Sinulle on tilattu
Setlementti-lehti
Setlementti-lehti käsittelee setlementtityön
ajankohtaisia aiheita ja ilmiöitä.
Lehden kustantaja on Suomen Setlementtiliitto.
Antoisia lukuhetkiä Sinulle toivottaa
I H M I S T E N
K E S K E L L Ä ,
I H M I S T E N
K E S K E N