Uniuutiset 2-2015

Uniuutiset 2/2015
Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti
Uniuutiset 2-2015
SISÄLTÖ
Kansisivu..................................................1
Sisältö - Yhteystiedot - Unishop..............2
Päätoimittajalta – Kela tiedote.................3
Kuulumisia Narkolepsiayhdistykseltä Niina Palomäki ja tukiryhmät..................4
Vertaistukiryhmät - Unen Taidot ryhmäterapia pääkaupunkiseudulla.........5
Elämä unettomuuden ja levottomien
jalkojen kanssa.....................................6-8
Hereillä syvässä unessa......................9-10
Pohdintoja ja tutkimusta
selkounista........................................11-12
Lääkitystä vaativat sairaudet ja
lentomatka.............................................12
Finnair medif-form lomake..............13-14
Just Get Flux-sovellus...........................15
TEMPUR jäsenedut...............................16
JULKAISIJA:
Uniliitto ry (Y-tunnus: 1559876-2)
Sitratori 3 - 00420 Helsinki
Puh.: 010 292 8080
sähköposti: [email protected]
LEVIKKI: 5000 kpl
PAINO: KTMP | Ykkös-Offset
ISSN 1457-6406
JAKELU: Jäsenistö, sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat ja työterveysasemat, apteekit ja Uniliiton postituslistalla
olevat neurologit, tutkijat, terveydenhoitohenkilöt ja muita
asiasta kiinnostuneita.
LEHDEN TOIMITUS:
Päätoimittaja: Pentti Fri
Toimitussihteeri: Anne Teisseire
Taitto: Milja Saresvaara
Kansikuva: Niina Palomäki
TEKNISET TIEDOT:
Väri: 4/4 Lehden koko: A4
Lehden laajuus: 12 - 16 sivua
SEURAAVIEN LEHTIEN ILMESTYMISAJAT:
Uniuutiset 3/2015 ilmestyy 16.10.2015
Uniuutiset 4/2015 ilmestyy 14.12.2015
MAINOKSET JA MATERIAALI
Mainoskoot:
1/1 sivu on A4 (+ bleedit 3mm)
1/2 sivua vaaka 184x133 / pysty 90x272
1/4 sivua vaaka 184x64
1/4 sivua pysty 90x13
Digitaalinen aineisto: PDF-tiedostona tai kuvauskelpoisina
paperioriginaaleina sisältäen tekstityyppi- ja 4-värimääritykset. Kuvat paperikopioina, dioina tai tiedostoina tulosteineen.
Toimitusajat:
Uniuutiset 3/2015 9.10.2015 mennessä
Uniuutiset 4/2015 4.12.2015 mennessä
PANKKIYHTEYS: FI55 6601 0001 0316 32
MAKSUEHTO: 8 vrk
YHTEYSTIEDOT
Epätyypillinen unirytmi ry
Levottomat Jalat – Restless Legs ry
Suomen Unettomat ry
Suomen Uniapneayhdistys ry
Helsingin Uniyhdistys ry
Vantaan Uniyhdistys ry
Sitratori 3, 4. krs - 00420 Helsinki
Puh: 010 292 8080
Suomen Narkolepsiayhdistys ry
PL 93 - 15101 Lahti
Puh: 044 029 0563 / 044 469 1253 (Hanna Nikupaavo)
sähköposti: [email protected]
Pirkanmaan Uniyhdistys ry
c/o Tampereen Seudun Vertaiskeskus ry
Mustanlahdenkatu 19 - 33210 Tampere
Puh: 040 062 2144 (Matti Mustajärvi)
Päijät-Hämeen Uniyhdistys ry
Puh: 045 234 2778 (Jorma Heinonen)
Satakunnan Uniyhdistys ry
c/o Satakunnan Yhteisökeskus
Isolinnankatu 16 - 28100 Pori
Puh: 040 131 4166
Turun Uniyhdistys ry
Pintelikatu 1, 20660 Littoinen
Puh: 02 275 5555 / gsm: 040 534 5555
UNISHOP
Palvelemme uneen liittyviä tuotteita mm.:
Tempur - tuotteet
10 % jäsenalennus Vantaan Sleep Center:ista
tyynyt Uniliiton toimistolta
Carnero Oy:n villatuotteet
-10% jäsenalennus
Torkkupeitto – CD
Unen Taidot - kirja
usb-tikku Uniliton logolla
Lisätietoja Uniliiton sivuilta: www.uniliitto.fi/fi/
UNISHOP/Hinnasto.html
Kyselyt ja tilaukset
Uniliiton toimistolta
PÄÄTOIMITTAJALTA
Kesän alkua
Minulle Suvivirren kuuleminen on eräs alkukesän kohokohdista. Minun mieltäni
ilahduttaa kohdata Iloisia ihmisiä, kouluvuoden päättäneitä vasta valmistuneita
nuoria. Osalla heistä on suuria odotuksia tulevalle elämälleen. Onnea heille kaikesta sydämestäni!
Hallitukselle ohjeistusta
Omia odotuksia asetamme myös uudelle hallitukselle. Leikkauslinja on kova,
mutta se suuntautuu taas huono-osaisia rankaisten. Milloin päättäjät tajuavat, että
tyhjästä on vaikea nyhtäistä. Oma käsitykseni on edelleen, että huono-osaisia
tulee tukea voimakkaammin. Kaikki heidän saamansa tuki menee kulutukseen
eikä veroparatiiseihin. Tällä on merkitystä talouden nousuun. Se kulutus luo työpaikkoja palvelujen lisätarpeen kautta.
Kuva: Hyvät Tuulet ryn toimitilan ulkopuolella 23.4.
Yhteiskuntasopimuksesta voidaan puhua, mutta se ei ole todellisuutta. Lähtökohtana tulisi olla yhteiskunnan kokonaisremontti. Yritysten jakamien osinkojen suuruuden määritys siten, että se tukisi investointeja ja työllisyyttä eikä ylläpitäisi rahan ahneutta. Sama koskee myös ylemmän johdon palkkoja ja palkkiota, jotka tulee
kohtuullistaa. Näin he osoittaisivat yrityksen/laitoksen merkitystä heille ja osoittaisivat sitoutumistaan toimintaan ja lisäisivät
työmotivaatiota ja yrityksen/laitoksen yhteyshenkeä. Näin syntyisi yritys/laitos, johon kaikki sitoutuisivat ja olisivat ylpeitä
siitä.
Maasta muuttoa harkitsevat ja muuttavat superrikkaat ovat unohtaneet, että he eivät omista rahaa – sen omistaa Suomen valtio.
Heidän hallinnassa oleva rahamassa on tulonsiirtoa suomalaisilta ja valtion tulee valvoa ulkomaille suuntautuvia rahavirtoja
kaikin mahdollisin keinoin. Me tavalliset suomalaiset pyrimme ostamaan ja kuluttamaan suomalaisia tuotteita ja palveluita.
Miksi työpaikat ovat ajautuneet ulkomaille siihen syytä voimme etsiä ahneudesta. Useat tuotteet voidaan suunnitella Suomessa, mutta tuotanto on ulkomailla. Kuluttajien tulee olla enemmän tietoisia tuotteiden alkuperästä ja valmistusprosesseista
ja –maista.
Tapahtunutta
Kevät on kulunut pk-seudun yhdistyksillä luentojen, terapia- ja vertaistukiryhmien merkeissä. Lisäksi Vireysviikolla (29.3.4.4.) Kampin palvelukeskuksessa puhuttiin unen tehtävistä ja vaikutuksista fyysisesti mm. hermosoluille ja immuniteetille.
Sisäisestä kellosta, eli uni-valverytmin jakautumisesta ihmisillä, siis ”aamu- ja iltavirkuista”, unen määrän tarpeesta eri ihmisillä ja sen mahdollisista vaikutuksista. Puhuttiin hormoneista ja aiheesta ”voiko nukkumalla laihtua”. Unien jäädessä pieneksi
energian tarve on suurempi ja elimistön hormoneita, mm. insuliinin sokerin pilkkomista vaikuttaisi häiritsevän vähäinen uni.
On esitetty arvioita että jatkuva liian vähäisen unen merkitys painolle olisi jopa 8-13kg lisäpainoa. Uniapneasta, sen hoidosta
cpap-maskeilla ja niiden käytöstä, valinnasta sekä hoidosta kertoivat Philipsin ja Resmedin edustajat.
Mitä edessä?
Uniliitto ry osallistuu Vantaan Uniyhdistys ry:n kanssa Vantaan Hyvinvointimessuihin 10.10.2015 Energia Areenassa. Tervetuloa kaikille ständillemme! Lisätietoja järjestöjen sivuilta: http://hyvinvointimessut.com/
Uniliitto ry järjestää, yhteistyössä Suomen Unitutkimusseuran kanssa 17. valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät 26.
ja 27.10.2015 Senaatin auditoriossa Helsingissä (Pasila). Ohjelma ilmestyy seuraavassa lehdessä. Lisätietoja saat Uniliiton
sivuilta: www.uniliitto.fi/fi/UNIVIIKKO+-+UNILÄÄKETIEDE.html
Hyvää kesälomaa kaikille!
Pentti Fri
Uniliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kela tiedote
Elämässä /Mitt i allt -lehti uudistui vuonna 2015 samannimiseksi oppaaksi. Siinä on tiiviissä muodossa tietoa Kelan etuuksista ja palveluista. Lisätietoja suomeksi ja ruotsiksi: www.kela.fi/elamassa tai www.fpa.fi/mittiallt
3
KUULUMISIA NARKOLEPSIAYHDISTYKSESTÄ
Yhdistyksen puheenjohtaja vuonna 2015 on Hanna Nikupaavo ja varapuheenjohtaja Mervi Leskinen. Sihteerinä toimii
Heidi Wikberg ja taloudenhoitajana Tarja Kytö. Hallituksen
muut jäsenet ovat; Nina Kytö, Veera Heinola ja Sami Juuti sekä asiantuntijajäsen Markku Partinen. Yhdistyksellä on
edustus Harsossa, NV-järjestössä ja Aivoliitossa. Yhteistyötahoja olisi monia ja heidän kauttaankin on erilaisia tapahtumia tarjolla. Kun näette omilla alueilla ilmoituksia tällaisista,
osallistukaa. Niissä on yhdistyksen jäsenillä oikeus olla mukana.
Syyskuun lopulle on tavoitteena järjestää jälleen Kuntoviikonloppu. Ohjelma suunnitellaan eri ikäryhmille niin että
osittain on yhteistä ohjelmaa ja sitten ikäryhmittäin: lapset,
nuoret ja aikuiset omat ohjelmat. Tässä vaiheessa paikka ja
tarkka aika on vielä avoin mutta siitä pyrimme tiedottamaan
lisää kesäkuun aikana.
Syyskokousviikonloppua vietämme lokakuussa mutta siitäkin tarkemmin myöhemmin.
Kansainvälinen Narkolepsiakonferenssi on Suomessa ja todennäköisesti Helsingissä maaliskuussa 2016 ja ajatus on
ollut että vuoden 2016 kevätkokousviikonloppu järjestetään
samana viikonloppuna ja osallistujat voivat ohjelman mukaan olla mukana molemmissa.
Vuodelle 2016 on jälleen tehty RAY:lle hakemuksia sopeutumisvalmennus ja kuntoutustoimintaan sekä erikseen
vertaistukitoimintaan. Maaseudun terveys- ja lomahuollon
kautta on tehty hakemus tuetuista ryhmälomista Narkolepsiayhdistyksen nimissä myös vuodelle 2016. Myönteisiä
päätöksiä odotellessa.
Hyvää ja aurinkoista kesää kaikille!
Hanna Nikupaavo
Suomen Narkolepsiayhdistys ry:n puheenjohtaja
VERTAISTUKIRYHMÄTOIMINTA NARKOLEPTIKOILLE
PÄÄKAUPUNKISEUDULLA
Niina Palomäki on aloittanut Uniliiton palveluksessa toukokuussa 2015.
Ikää 29 vuotta kahden lapsen äiti on ammatiltaan lähihoitaja, suuntautumisena mielenterveys- ja päihde. Niina tulee vetämään uutta narkoleptikoille tarkoitettua vertaistukiryhmää.
Niina, mitkä sinun erityismielenkiinnon kohteet ovat?
-Vapaa-ajalla tykkään katsoa elokuvia, liikkua lasten kanssa,
sisustaa ja valokuvata.
-Työssäni olen kiinnostunut ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamisesta. Lisäksi ennaltaehkäisevä työ on
mielestäni erittäin tärkeää. Tässä esimerkiksi uni ja sen puute
ovat avainasemassa. Lisäksi olen kiinnostunut unihäiriöiden
hoidosta, hoitokäytännöistä sekä uusien hoitomuotojen soveltamisesta käytännössä.
Mitä mieltä olet unilääketieteen koulutuksesta Suomessa?
-Mielestäni unihäiriöiden ja sairauksien tunnistamisessa on
parantamisen varaa. Unihäiriöt jäävät usein muiden sairauksien varjoon, ja siten potilas ei saa sellaista hoitoa jota tarvitsisi. Terveydenhuoltoalan ammattilaisten koulutuksessa tulisi
mielestäni lisätä unihäiriöiden- ja sairauksien tuntemusta.
Kuinka moni unettomuudesta kärsivä saa masennus diagnoosin? Tunnistetaanko levottomien jalkojen oireet vai saako potilas vain lämmintä kättä ja Burana reseptin? Sanotaan, että
tieto lisää tuskaa, mutta unihäiriöiden kohdalla voisin väittää
ettei näin ole. Tutkimustyö on avainasemassa hoidon parantamisessa ja sairauksien tunnistamisessa.
Mitä mieltä olet unihäiriöiden hoidosta Suomessa?
- Myös muu hoito kuin lääkehoito on ensiarvoisen tärkeää potilaan kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Lisäksi hoidon yhtenäistämissä on parantamisen varaa, esim. asuinpaikkakunta
ei saa vaikuttaa hoidon tasoon. Lisäksi kolmannen sektorin
palveluista potilaat saavat tärkeää vertaistukea. Kaiken tämän yhdistäminen onkin haastavaa. Suosittelen myös kokeilemaan lääkehoito, se saattaa auttaa mutta oikean lääkkeen/
4
lääkkeiden löytäminen voi olla haastavaa.
Entä mitä mielestäsi ovat hoitamattomien unihäiriöiden
riskit ja merkitys?
- Koska uni on niin suuri osa elämäämme, koen suurena
vääryytenä ja ihmisoikeuksien loukkauksena unihäiriöiden hoitamattomuuden ja vähättelyn. Ihmisen identiteetti,
persoona sekä yhteiskunnallinen asema on riippuvainen
siitä, miten ihminen jaksaa elämässään. Jatkuva väsymys
aiheuttaa pahimmillaan tapaturmariskejä liikenteessä, työja vapaa-ajan tapaturmia, sairauspoissaoloja työpaikoilta
ja opiskelupaikoista, sosiaalisen elämän kaventumista sekä
huonontaa psyykkistä hyvinvointia. Lisäksi nämä kaikki altistavat myös muille sairauksille.
Kun tarkastellaan unihäiriöitä yhteiskunnallisella tasolla,
voidaan selkeästi todeta niiden kasvattavan terveydenhuollon kustannuksia, pidentävän koulutusta, tuovan ylimääräisiä kustannuksia työnantajille sekä haittaavan uusien sosiaalisten suhteiden luomista.
Ja kaikki tämä on taloudellisesti kannattamatonta.
Tunnetko itsesi aamuisin virkeäksi?
-En! Kerrottakoon tässä kohtaan, että itse sairastan narkolepsiaa joka on tehnyt unestani ja nukkumisestani hyvin vaikeaa ja epämääräistä.
Mitä neuvoja haluaisit antaa lukijoillemme unihäiriöistä?
- Jos sinusta tuntuu, että saatat kärsiä unihäiriöstä, älä odottele että olotilasi paranee itsestään. Ota yhteyttä esim. terveyskeskukseen ja varaa lääkäriaika. Kirjoita muistiin oireet ja usko itseesi.
- Kannattaa olla aktiivinen ja ottaa yhteyttä esim. Uniliittoon joka voi neuvoa paikallisyhdistysten piiriin, esim. Narkolepsia yhdistyksen tai Vantaan uniyhdistyksen.
- Unihäiriö on vakava ja vaikea asia mutta ei ”kuolemantuomio”.
VERTAISTUKI
Uniliitto on saanut RAY:n toiminta-avustusta unihäiriöistä kärsivien syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vertaistukiryhmässä yhteisöllisyys lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kaikilla on ryhmässä vapaa sana. Vertaistukiryhmässä on mahdollisuus jakaa
uniongelman herättämiä ajatuksia ja tunteita muiden samassa
tilanteessa olevien kanssa. Ryhmäläisillä on mahdollisuus vaihtaa yhteystietoja ja olla yhteydessä toisiinsa myös tapaamisten
välillä.
Uniliiton tiloissa: Sitratori 3, 4. krs - 00420 Helsinki (Kannelmäessä, Kanneltaloa vastapäätä)
Helsingin Unitupa
Vertaistukea ja keskustelua unesta ja unihäiriöistä jokaisen kuukauden viimeinen torstai klo 16:30.
Ryhmä kokoontuu jälleen 27.8., 24.9. ja 29.10.
Kahvi -ja teetarjoilua. Tervetuloa!
Levottomat Jalat vertaistukiryhmä Helsingissä
Kerran kuukaudessa klo 17:00. Tervetuloa! Seuraavat tapaamiset: ma 14.9., ma 12.10., ma 16.11.
Narkolepsia vertaistukiryhmä Helsingissä
UNEN TAIDOT – UUDISTETTU PAINOS
Unen taidot-kirja on tarkoitettu erityisesti unettomuudesta kärsiville, mutta sen käytännönläheiset ohjeet ja menetelmät sopivat kaikille huonosti nukkuville.
Se sisältää useita asiakasesimerkkejä, itsehoito-ohjeita, tehtäviä ja harjoituksia, joiden avulla lukija voi löytää ongelmiinsa
erilaisia näkökulmia ja ratkaisumalleja.
Kirjassa esitetyt unentaidot esitetään spiraalinomaisesti sisäänpäin liikkuvana pyörteenä. Ne alkavat biologisista, fysiologisista ja behavioraalisista lähtökohdista, kuten unirytmin rakentamisesta, ravinnosta, liikunnasta, uneen liittyvistä rutiineista
ja omaan toimintaan liittyvistä seikoista. Vähitellen spiraalissa
mennään sisäänpäin ja käsitellään ajatuksia, uskomuksia, tunteita, tarkoituksia ja arvoja.
Toiseen painokseen on lisätty menetelmiä päivän rauhoittamiseksi unta varten, koska uni voi useinkin olla valveen ongelma.
Muutoksen teko on vaikeata - vai onko? Kerromme keinoja
unettomuuden sekä vaikeiden asioiden hyväksymiseksi. Käsit-
MAKSUTON RYHMÄTERAPIA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA, OHJATTU TERAPIARYHMÄ UNETTOMILLE
Tavoitteet:
Opastaa ja auttaa unettomuudesta kärsiviä henkilöitä parantamaan elämänlaatuaan.
Lisätä terveyttä ja hyvinvointia.
Toiminta:
Käyntikertoja on kuusi ja osallistujien lukumäärä on 5-8
henkilöä/ryhmä.Toiminta:
Käyntikertoja on kuusi ja osallistujien lukumäärä on 5-8
henkilöä/ryhmä.
Tapaamiset 2 viikon välein Uniliiton toimitiloissa Kannelmäessä.
Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan, ole hyvä ja ota yhteyttä Uniliittoon
puhelimitse 010-292 8080 (ark. klo 10 –16)
sähköpostilla: [email protected]
Jokaisen kuukauden viimeinen perjantai klo 16:00. Seuraavat tapaamiset: 28.8, 25.9, 30.10 ja 27.11. Tervetuloa!
Joulukuussa pidetään tapaaminen mikäli osallistujat haluavat
pe 11.12 tai pe 18.12.
Olkaa hyvä ja ilmoittakaa kiinnostuksesta puhelimitse: 0102928080
tai sähköpostitse: [email protected]
Viola vapaa-ajankeskuksessa: Orvokkirinne 4 - 01300 Vantaa
(Tikkurilassa)
Vantaan Unitupa
Kerran kuukaudessa keskiviikkoisiin klo 14 – 16 Seuraavat tapaamiset: 5.8., 2.9., 30.9., 28.10. ja 28.11.
Lahdessa Päijät-Hämeen Uniyhdistys ry:n vertaistukiryhmä kokoontuu joka kuukauden toisena keskiviikkona klo 17.00.
Lisätietoa yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Heinoselta: 044 350
6290 tai [email protected]
Tampereella Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisillat pidetään
jokaisen kuukauden kolmas keskiviikko klo 17 Vertaiskeskuksessa - Mustanlahdenkatu 19
Lisätietoa Uniliiton sivuilta: http://www.uniliitto.fi/fi/PAIKALLISYHDISTYKSET.html
telemme pelkoa ja pelon tuottamaa nukkumisongelmaa. Toipumis- tai sopeutumiskyky (resilienssi) on jotakin, mitä me kaikki
voimme käyttää kärsimyksen keskellä. Pohdimme myös sitä,
mikä estää muutoksen tapahtumisen.
Susan Pihl ja Anna-Mari Aronen.
Uusi painos on kohta saatavilla Uniliiton toimistolta. Näyteartikkeli löytyy osoitteesta:
https://www.terveysportti.fi/
xmedia/www/esittelyt/6511_
esittely.pdf
Sisällysluettelo löytyy osoitteesta:
https://www.terveysportti.fi/xmedia/www/
sisallysluettelot/6511_sisluettelo.pdf
OHJATTU TERAPIARYHMÄ UNIAPNEETIKOILLE
Tavoitteet:
Opastaa ja auttaa uniapneasta kärsiviä henkilöitä parantamaan elämänlaatuaan.
Lisätä terveyttä ja hyvinvointia.
Toiminta: Käyntikertoja on kuusi ja osallistujien lukumäärä on 5-8
henkilöä/ryhmä.
Tapaamiset 2 viikon välein Uniliiton toimitiloissa
Kannelmäessä.
Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan,
ole hyvä ja ota yhteyttä Uniliittoon
puhelimitse 010-292 8080
(ark. klo 10 –16)
sähköpostilla [email protected]
5
Elämä unettomuuden
ja levottomien jalkojen kanssa
Univaikeuksia minulla on ollut
pitkin elämääni, ja jotka kausittain ovat vaikeutuneet. Joskus on
ollut vaikeuksia päästä uneen ja
sitten taas välillä on ollut aamuheräämisiä, jonka jälkeen ei enää
uni tullut, tai sitten kausittain on
ollut molempia. Unenlaatu oli
myös huonoa ja unessa pysyminen on jäänyt liian lyhyeksi.
Unihäiriöt paheni selvästi, kun
olin alle 50 v, jolloin hormonitoimintani heikkeni ja olin myös
hyvin stressaantunut, uupunut ja
keskittymiskykyni huononi, niin
etten enää lomillanikaan virkistynyt. Olin usein kuin ylikierroksilla, yöt levottomia ja usein näin painajaisia.
Työskentelin terveydenhoitoalalla ja enimmäkseen
psykiatristen potilaiden parissa. Tykkäsin aina kovasti työstäni ja varsinkin silloin, kun työskentelin
psykiatrian hoidossa olevien nuorten kanssa. Ajoittain jouduin pitkiäkin aikoja hoitamaan toisen virkaa (esim. osh tai aosh tehtäviä), jolloin vastuu painoi ja oli myös suuret vaatimukset itseäni kohtaan
kuten lisäopiskelua, suorittamista, miellyttämistä,
raatamista ja jännittämistä, että kaikki vain hoituisi
hyvin. Illalla sänkyyn päästyäni, ei uni tullut, kun
mieli pohti vain työasioita, tulevaa päivää yms. piti
vain aina ajatella enemmän toisia kuin itseään.
Muistan selvästi, kun en enää lomallakaan nukkunut vaan olin täysin uupunut, josta sain palautettakin, ettei kaikki ole hyvin kohdallani, mistä itsekin
olin hyvin tietoinen ja halusin tehdä jotakin. En
edes valittanut ja hakenut sairaslomaa. Kuvittelin,
että sitä on vain venyttävä ja jaksettava, ihan kuin
ei saanut sairastua ja eihän siihen aikaan vielä edes
puhuttu ylirasituksista, vaan enemmänkin sitä tunsi
itsensä huonoksi, jos ei pärjää.
Jäin virkavapaalle vuodeksi, jonka jälkeen sanoin
itseni irti ja tavallaan jäin kuin tyhjän päälle enkä
tiennyt miten etenisin enkä edes halunnut mitään.
Kun jätin työni, aloin hoidattaa itseäni ja opiskelin6
kin useita vuosia vaihtoehtohoitoja, joita sitten myöhemmin teinkin pienimuotoisesti osa-aikatyöni ohessa ja välillä
hoidin joitakin sijaisuuksiakin. Sain etäisyyttä itseeni, kun
katselin jälkikäteen tapaani työskennellä, jolloin havahduin
näkemään syvällisemmin itseäni, tapojani ja omia vaatimuksiani. Elämäni oli kaikin puolin parempaa ja nukuinkin
kohtalaisen hyvin ja pidin itsestäni huolta monin eri tavoin.
Elämääni tuli uusia ihmissuhteita, joiden kautta avautui uusia ovia ja mahdollisuuksia uusiin asioihin, joita en osannut
edes odottaa.
Jotkut kyllä ihmettelivät suuresti, kun jätin hyvän työpaikan
ja menettelin eläke-etujani. Tulin kuitenkin tietoisemmaksi
itsestäni, jolloin on jo mahdollisuus opetella vapautumaan
tai poisoppimaan joistakin omista tavoistaan tai tottumuksistaan, jotka voivat olla hyvinkin syvällä ja saattavat rajoittaa ja rasittaa. Itsetunto oli huono, en osannut arvostaa
itseäni enkä pitää aina puolianikaan, vaan annoin jopa käyttää itseäni hyväksikin.
Unettomuuden taustalla on aina jotkut syvällisemmät
syyt, jos vain niitä osaisi jäljittää ja aidosti kohdata itseään.
Jälkikäteen huomasin, miten sillä suorittamisella ja raatamisella hain hyväksyntää tai sitten jokin muu oma este nousi päivänvaloon käsiteltäväksi. Olinhan jo lapsesta saakka
raatanut ja saanut liikaa vastuuta, kun oli opeteltava tekemään kaikenlaista työtä, jota arvostettiin. Olin syntynyt sota-aikana, jolloin elettiin pelossa ja elämä oli kaikin puolin
Hakeuduin omalla kustannuksella psykoterapiaankin, josta sain tukea myös työhöni. Ihminen on jo
luonnostaan niin monitahoinen, että keho jo auttaa
itse itseään, kun sille annetaan mahdollisuus. Nukkuessakin jo alitajunta tekee työtä ja unien kautta
voi purkautua erinäisiä paineita ja jännitystiloja.
Purin nuorena ja aikuisenakin nukkuessa hammasta, mikä kertoo ainakin jännitystiloista tai paineista,
ja sain silloiselta kaveriltani palautetta, miten paljon narskutin hampaitani nukkuessani. Uskon, että
pitkittynyt stressi ja unettomuus sekä kohtuuttomat
vaatimukset kuluttavat koko elimistöä ja heikentävät
rauhastoimintaa, joilla taas on omat vaikutuksensa.
Uniani olen myös kirjannut ylös päiväkirjaani pitkin
elämääni, vaikka nykyisin teen sitä vain kausittain.
Olen saanut unieni kautta tietoisuutta itsestäni ja uskon, että unet kuvastavat juuri sitä rehellistä tai aitoa
tietoa sen hetkisestä tilasta ja itsestä.
Minulla meni noin kymmenisen vuotta jolloin voin
paremmin, vaikka välillä olikin vaikeampaa ja nukkumisen kanssa ongelmia ainakin ajoittain. Pääsin
eläkkeelle 60-vuotiaana, josta noin runsaan puolen
vuoden jälkeen kaikki vaikeutui.
Oli kevättalvi 2003, kun unettomuuteni paheni ja
aloin tuntea jaloissani ihmeellisiä oireita ja levottomuutta. Oli viikkojakin, etten nukkunut lainkaan
ja sitten taas viikkoja, jolloin saatoin nukkua aamuyöllä jonkinlaista pinnallista horrosta. Nousin ylös
kävelemään, hieroin jalkojani tai joskus kylvetin niitä, kun ei voinut olla vuoteella pitkäkseen. Minulla
oli vielä hoidossa ystäväni pieni koira, jonka kanssa
lähdin yöllä kolmeltakin ulos kävelemään, kun ei
sekään nukkunut, jos minäkin valvoin. Joskus jo aiemminkin oli ollut jaloissa tiettyjä tuntemuksia, mut-
ta ne menivät ohi, kun
käytin kalaöljyjä, mutta
nyt ei auttanut mikään.
Sain terveyskeskuksesta unilääkettä ja kun
otin sitä, niin kaikki paheni ja aloin tuntemaan
myös päässäni oireita,
kuten kireyttä tai kuin
panta olisi ollut pään
ympärillä yms. Jälkikäteen sain kuulla, ettei
olisi saanut käyttää mitään lääkettä.
Olin todella uupunut ja
kuin humalatilassa ja
sellainen tunne kulkiessa ulkona, että voisin
kaatua milloin tahansa.
En tiennyt mistä voisi
olla kyse, mutta ymmärsin, että on saatava aika neurologille, jonka sainkin kesäkuulle ja jota odotin noin
puolitoista kuukautta. Olin ihmeissäni, kun neurologin
vastaanotolla jo selvisi mistä oli kyse. Oli häiriö dopamiinin järjestelmässä ja kudosrauta (seerumin ferritiini)
oli hyvin alhainen.
Aloitettiin rautakuuri ja alussa käytinkin terveyskaupan
nestemäisiä, vatsaystävällisiä rautavalmisteita, mutta
niillä ei saatu toivottavaa vaikutusta, jonka jälkeen käytin Hemoferiä ja noin puolen vuoden jälkeen S-Ferrit.
oli sillä tasolla, että voitiin aloittaa Sifrol lääkitys, koska ferritiiniarvo välillä laski ja piti jatkaa rautalääkettä.
Sain tukea vaihtoehtohoidoistakin sillä välin, kun en
vielä voinut käyttää mitään lääkkeitä.
Kun Sifrol 0.18mg lääkitys aloitettiin, niin pärjäsin
puolella tabletilla ainakin parin vuoden ajan, jonka jälkeen otin yhden tabletin alkuillasta noin klo 18 jälkeen.
Nykyinen lääkkeeni on Pramipexole 0,18mg, jota otan
yhden tabletin alkuillasta ja jolla olen pärjännyt hyvin.
Erittäin harvoin olen ottanut puoli tablettia tarvittaessa
ja yhden kerran kokonaisen, kun oli pitkä teatteriesitys
ja olin muutenkin väsynyt vierailun takia. Haluaisin
pärjätä edelleenkin mahdollisimman vähällä lääkityksellä, kun olen jo pärjännyt vaivani kanssa kohta noin
12 vuotta ja yrittää itse tehdä, sen mitä voi tehdä.
Jos nukun välillä huonommin useitakin öitä ja jos tunnen
oireilua jaloissa, niin en ota lääkettä, vaan heittäydyn
joogamatolle ja alan polkemaan polkupyörää jaloilla,
joka auttaa kummasti. Tätä olen joskus noussut yölläkin
tekemään, jolloin ei tarvitse turvautua lisälääkkeeseen.
Myös kuumassa vedessä jalkojen kylvetys ja sen jälkeinen pienikin hieronta ja rasvaus auttavat ja sillä on
selvää vaikutusta aivoihin, koska jalkapohjiin jää hyvin
7
Kuva: Hannu Rainesto
rankkaa. Sodan jälkeen siirtolaisina piti kaikki aloittaa alusta, löytää asuinsijat, rakentaa, raivata maat,
löytää työpaikat ja aloittaa elämä kuin alusta, tehtiin
vain kovasti työtä, ei puhuttu tunteista, ei ollut kriisihoitoja, eikä ollut aikaa lapsille. Monet niin lapset
kuin aikuisetkin saattoivat saada erinäisiä sisäisiä
pelkoja tai traumoja, jotka kyllä kehomme taltioi ne,
vaikka ei niitä mitenkään tiedostaisi. Muistan hyvin,
kun hoidatin itseäni primaariterapialla, jolloin purkaantui kehosta itkuina ja huutoina erinäisiä paineita ja traumoja sisältäni, joka oli hyvin vapauttavaa.
Yhtenä esimerkkinä mainittakoon, kun alakouluikäisenä leikkikaveri hukkui kotikylällä, niin valvoin ja
vapisin hikisenä kaksi yötä tarrautuneena siskooni,
jonka kanssa nukuin vinttikamarissa. Kenellekään ei
voinut puhua tai ei osannut, eikä kukaan huomannut
tai kysynyt mitään, mutta keho kyllä taltioi kaiken
ja tietyt traumat muistaa läpi elämänsä, ja joista voi
ainakin jotenkin vapautua.
paljon aivoalueen pisteitä. Voi hieroskella myös
varpaitaan ja sormiaan ja siinä samalla vaikkapa televisiota katsoessa. Unilääkettä (Tenox) käytän tarvittaessa, mutta en halua tulla siitä riippuvaiseksi ja
siksi pyrin ottamaan sitä hätätilanteissa tai ollessani matkoilla tai yöpyessäni yhteismajoituksissa ja
joskus myös kotioloissa. Jos olen liikaa valvonut
tai uupunut, niin se laukaisee tilanteen. On todella hyvä, että on olemassa lääkäreitä, jotka tutkivat
näitä asioita, ja joilta saa neuvoja ja tukea. Samoin
on lääkkeitä, joita ilman ei pärjäisi.
Tästä kaikesta saa olla kiitollinen, mutta viime kädessä suurin vastuu omasta terveydestä on kuitenkin itsellä. Itse voi nähdä tai uumoilla mitä kaikkea
voi liittyä sairauksien syihin ja miten paljon itsellä
voi olla osuutta omaan sairauteensa. Nämä eivät
aina ole helposti tiedostettavissa, mutta uskon, että
mielellä ja omilla ajatuksilla on suuri vaikutus koko
terveyteen. Sen takia olisi hyvä tarkastella millaisia
ajatuksia liikkuu mielessä ja mitä ajatuksia vetää
puoleensa. Esimerkiksi pitkään jatkunut katkeruus,
syyllisyys ja anteeksiantamattomuus yms. tunteet
ja ajatukset saattavat sairastuttaa.
Vain itse voi vaikuttaa omiin ajatuksiinsa ja
muuttaa niitä.
Myös hengittämisellä voi olla suuri vaikutus mieleen ja joillekin se voi olla ainoa unilääke, hengitysharjoitus vaikkapa vuoteessa. Kun keskittyy
hengittämiseen, tulee ajatuksiin etäisyyttä ja mieli
tällöin rauhoittuu. Tietysti myös ravinnolla ja liikunnalla on suuri merkitys terveyteemme. Pyrin
välttämään kaikkia mehuja ja juomia, joihin on lisätty keinotekoisia makeutusaineita, sekä ruokia,
joissa on paljon lisäaineita. Alkoholi olisi myös
jätettävä vain juhlajuomaksi ja sekin nauttia päivällä, ettei yö vaikeutuisi, samoten kahvinjuontia
olisi hyvä rajoittaa. Parasta voisi olla puhdas ravinto, kuten kotimaiset juurekset, vihannekset, viljat
ja marjat yms.
Pyrin ulkoilemaan, jos mahdollista niin päivittäin,
hiihdän talvisin ja käyn aamu-uinnilla kesäisin,
mutta tämä ei aina riitä. Keho tarvitsee myös venytyksiä, muutoin voi ilmetä jäykkyyttä. Olisi hyvä
löytää mieluinen liikuntamuoto lisäksi esim. jooga, pilates, venyttely tai tehdä itse jotain lyhyitä
venytyksiä tai muita harjoituksia vaikkapa aamuisin. Nykyisin on tarjolla paljonkin erilaisia liikuntamuotoja ja energiaharjoituksia. Nyt parin vuoden aikana olen käynyt silloin kuin olen päässyt
BBE-harjoituksissa, jossa on erilaisia liikesarjoja,
venytyksiä ja hengitysharjoituksia yms., joka tähtää ihmiskehon luonnollisen energiakierron edistä8
miseen ja mielen rauhoittamiseen. Erilaisten harjoitusten
kautta saa enemmän tietoisuutta omasta kehostaan, sen
tukoksista, puolieroista ja jännityksistä sekä hapenottokyky paranee.
Muutenkin olisi hyvä nähdä itsensä terveenä mieluummin
kuin pyöriä oireiden ympärillä. Itseensä parempi tutustuminen voi olla hyvin mielenkiintoista ja tähän voi sysätä
nämä meidän sairautemme, johon emme muutoin lähtisi ja näinhän sairaudetkin voivat auttaa meitä henkisessä
kasvussamme ja kääntyä jopa voitoksi. Kun autamme itseämme, autamme myös samalla toisiamme ja sitä kautta
koko elämäämme.
Terttu Muranen
Terttu Murasen tarina on tyypillinen. Ihmiset kärsivät
pitkään ennen kuin lääkäri selvittää ongelman ja hoitaa
asianmukaisesti. Kokenut lääkäri saa kuitenkin diagnoosin helposti selville. Levottomat jalat - oireyhtymä (nykyään nimeltään Willis-Ekbomin tauti) on neurologinen
sairaus, joka on usein perinnöllinen (jos vain kysyy, niin
löytyy usein lähisukulaisia, joilla on samankaltaisia oireita) ja, jonka kehittyminen tarkkaan ei ole vieläkään ymmärretty, mutta selvä on, että kyseessä on dopamiinijärjestelmän toimintahäiriö.
Oireiluun vaikuttavista lääkkeistä (mm. Sifrol, Pramipexole) saadaan nopeasti apua, yleensä ensimmäisen
viikon aikana. On kuitenkin myös muita tekijöitä, kuten
raudanpuute tai jotkut lääkkeet (lähinnä mielialalääkitys,
psyykenlääkitys, pahoinvointilääkkeet), jotka voivat aiheuttaa tai lisätä oireita. Lieväkin raudanpuute on tärkeä
selvittää ja se ei näy hemoglobiinin tasolla. Rautavarastosta kertoo ferritiini-arvo, joka voi olla suhteellisen alhainen
ja silloin on syytä käyttää rautavalmisteita. Lääkityshoito
on useimmiten tarpeen, jos häiritsevät jalkaoireet vaivaa
huomattavasti, erityisesti niihin liittyen univaikeuksia.
Uni- tai rauhoittavia lääkkeitä ei suositella niiden sivuvaikutusten takia, syynmukainen hoito on parempi ja tehokkaampi.
Gabriele Sved
Neurologian erikoislääkäri,
unilääketieteen erityispätevyys
Helsingin uniklinikka
“HEREILLÄ SYVÄSSÄ UNESSA”
Jotkut ihmiset hakevat lääketieteellistä apua unettomuuteen. Kuitenkin unitutkimukset saattavat osoittaa normaalin unen tuloksia. Tilastollisesti unettomuudesta kärsii jossakin elämänsä vaiheessa noin joka viides miehistä
ja joka kolmas naisista. Unettomuus on yleisin unihäiriö. Unettomuus kytkeytyy muihin terveyden ongelmiin
ja unen puute aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä,
johtuen tuottavuuden laskusta ja sairauspoissaoloista.
Kansanterveydelliset seuraukset (mm. onnettomuudet,
verenpaineongelmat, diabetes, liikalihavuus, sydänongelmat ja aivoinfarkti…) ovat mittavia, ja huomattavia
rahamääriä käytetään vuosittain näiden hoitoon.
Unettomuutta voidaan hoitaa, jos sen aiheuttaja tiedetään, mutta usein unettomuudelle altistavat tekijät ovat
vaikeita löytää. Perustavanlaatuinen ongelma on se, ettei unettomuuden syitä täysin ymmärretä. ”Unihäiriön”
määrittelystä riippuen on arvioitu, että 15–40% maailman väestöstä kärsii unen saantiin liittyvistä ongelmista.
Miten sitten ”unihäiriö” määritellään?
eivät tutkineet asiaa sen kummemmin. Toisinaan potilas tulee klinikalle tavanomaisen ongelman kanssa;
”En saa nukuttua, en saa tarpeeksi lepoa, tulen hulluksi”, Kun sitten tutkimukset näyttävät ”normaalilta”,
saattaa potilas alkaa kyseenalaistaa uniohjelmistojen
luotettavuutta.
Kaksi ristiriitaista todellisuutta.
Pitäisikö “näennäis-unettomuuden” tapauksessa kuunnella enemmän potilasta vaiko tutkimustuloksia?
Unta säätelevän neurokemiallisen systeemin arvellaan
olevan yksi monimutkaisimmista maailmassa. Sen
tutkimus on kehittyessään asettanut kyseenalaiseksi
tämän arvoituksellisen ja vaikeaselkoisen tilan, jota
kutsutaan uneksi.
Mitä on ”normaali uni”?
Vuonna 1968 unitutkijat Allan Rechtschaffen ja Anthony Kales pyrkivät määrittelemään tunnusmerkit, joilla
voitiin määritellä normaali uni ja ongelmallinen uni.
Tutkimuksissaan he käyttivät aivosähkökäyrää mittaavaa menetelmää (EEG), jolla mitataan aivojen
sähköistä toimintaa. Unen eri vaiheita tulkittaessa
alfa-aallot kuvaavat hyvin rentoa valveilla oloa, ja
delta-aallot syvää virkistävää ja palauttavaa unta.
Laboratoriokokeen aikana potilaan päähän kiinnitetään elektrodeja, joilla saadaan polysomnografia-unitutkimuksen tulokset. Polysomnografia tarkoittaa
nukkumisen aikana tapahtuvaa elimistön toimintojen
seurantaa. Aluksi satojen sivujen mittaiset tulokset
analysoitiin manuaalisesti, mutta myöhemmin analyysityötä on automatisoitu tietokoneohjelmistoilla.
Unilaboratorioteknikot tarkistavat tietokoneohjelmiston tuottamat tulokset.
1970-luvun lopulla, jotkut potilaat alkoivat kyseenalaistaa unitutkimusten tuloksia. Heidät leimattiin usein
”pseudounettomiksi”, luulotautisiksi tai ”subjektiivisesti
unettomiksi”, eli ajateltiin heidän vain kuvittelevan kärsivänsä unettomuudesta. Heidän oireitaan nimettiin ”sitkeäksi psykofyysiseksi unettomuudeksi” tai harha-aistimuksiksi. Lääkärit kirjoittivat (reseptin) pillereitä,
antoivat tavanomaisia neuvoja unihygieniasta, ja tutkijat
Kuva: Tietoisuuden kuvaus 1600-luvulta. >
Robert Fludd: Utriusque cosmi maioris scilicet et minoris
[…] historia, tomus II (1619), tractatus I, sectio I, liber X,
De triplici animae in corpore visione.
9
Paremmat unen vaiheiden tekniset mittaustavat ovat
osoittaneet ”näennäis-unettomien” unen eroavan normaalista, joka selittää henkilöiden subjektiiviset raportit nukkumisongelmistaan.
Unitutkijoiden piti hahmottaa kuinka koehenkilö koki
olevansa hereillä ollessaan oikeasti täysin unessa.
Unta mittaavien ja arvioivien ohjelmistojen algoritmit
täytyi miettiä uudelleen. Mutta ensin unitutkijoiden
täytyi tutkia EEG tuloksia löytääkseen eroavaisuuksia,
jotka erottaisivat tämän unettomuustyypin muista unihäiriöistä.
kuvien henkilöiden aivot helpommin herätettävissä kuin
muiden (joka tarkoittaa sitä, että heidän aivonsa eivät ole
koskaan täysin pois päältä nukkumisen aikana)?
Voisiko tämä selittää myös klassisen unettomuuden hoitoon liittyvät ongelmat?
Fyysikot käyttivät spektrianalyysimetodia käydäkseen
läpi satoja sivuja EEG-dataa ja löytääkseen merkkejä,
joita ei ihmissilmä havainnut. EEG-signaalit ovat aikasidonnaisia signaaleja, jotka voidaan hajottaa joukoksi
puhtaita taajuuskomponentteja. EEG-spektri tavallisesti kattaa taajuudet 0,1 Hz:stä tietokoneen ylärajoille.
Tyypillisesti EEG-sovellukset keskittyvät suhteellisen
kapealle alueelle, noin 0,1 Hz - 100 Hz välille, mihin
suurin osa EEG-signaaleistakin sijoittuu. Tällä taajuusalueella analysoidaan usein tiettyjä signaalityyppejä
ohjelmasovelluksesta riippuen.
Tämän tilan ymmärtäminen voi helpottaa muiden tietoisuuteen liittyvien mysteerien käsittelyä. Pidemmälle
viety spektrianalyysi saattaa auttaa ymmärtämään kuinka aivomme todella toimivat unen aikana, ja siten auttaa analysoimaan erilaisia unettomuuden lajeja, ja jopa
hoitamaan kroonisen väsymyksen oireyhtymää, masennusta, kroonista kipua ja traumaperäistä stressihäiriötä.
Tutkimus keskittyy selittämään “aina päällä” olettamusta.
On saatu selville, että unettomuudesta kärsivien aivoissa
sellaiset alueet, jotka käsittelevät valppautta, ovat aktiivisempia kuin normaalisti nukkuvien aivoissa. Unettomuudesta kärsivillä on taipumus ottaa itselleen uusia helppoja
tehtäviä nopeammin kuin normaalisti nukkuvilla, vaikka
he ovatkin väsyneempiä. Kaikille sopivaa terapiaa ei ole
vielä näköpiirissä, koska uusiin hoitomenetelmiin (joihin
kuuluvat pään läpi vaikuttavat magneettiset tai sähkövirtastimulaatiot) liittyy lääketieteellisiä laitteita ja tekniikkaa, joita tutkitaan, ja joita täytyy vielä kehittää.
Tavallisimmin käytettyjä taajuuksia ovat:
- Delta 0.1 - 3.5 Hz
- Theta: 4.0 - 7.5 Hz
- Alfa: 8.0 - 13.0 Hz
- Beta: 14.0 - 30.0 Hz
- Gamma: 30.0 - 100.0 Hz (ja korkeammat taajuudet)
Lähteet:
New Scientist 17.05.2014, Vol. 222, No 2969, Cover story, Ann Finkbeiner
www.neuroelectrics.com
EEG Analysis applied to Sleep, Peter Achermaan
Ensimmäiset löydökset olivat hiuksenhienoja eroja
”nukkuvien unettomien” EEG tuloksissa.
Alfa aallot - “hereillä olon aallot”-, joiden pitäisi esiintyä vain unen varhaisessa vaiheessa - näkyivät syvän
unen aaltojen joukossa. Ja nämä alfa-aaltohäiriöt ilmenivät useammin ja olivat isompia, ja vastaavasti delta-aallot olivat pienempiä kuin normaalin nukkujan
EEG:ssä.
Alfa-aaltojen tunkeutumisia unen sekaan on löydetty myös fibromyalgiasta kärsivien ihmisten EEG:ssä.
Muunkinlaisia aaltoja löydettiin poikkeavista uni- EEG:stä: nopeita beta- ja gamma-aaltoja, jotka yleensä
merkitsevät tietoisuuden, valppauden ja jopa pelon tilaa. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan uniteknologeja
on kehotettu olla kiinnittämättä niihin huomiota. Näiden beta- ja gamma-aaltojen tunkeutumisten on osoitettu olevan yhteydessä pseudounettomuuteen.
Viimeisten 10 vuoden aikana tietoisuus on levinnyt, ja
potilaat ovat saaneet apua tietäessään, että he eivät ole
luulosairaita. Ovatko unettomuudesta kärsivien nuk10
Pohdintoja ja tutkimusta selkounesta
(kuva: Uneksiva Lumikki ja seitsemän kääpiötä,
Wikimedia Commons)
Selkounet ovat ehkä yksi oudoimmista aistikokemuksista mitä voit kokea. Nukut ja näet unta kunnes yhtäkkiä ymmärrät näkeväsi unta. Tässä vaiheessa voit
valita heräätkö (itse usein herään.. en usko että olen
koskaan nähnyt selkounta joka ei olisi ollut painajainen) vai jatkatko nukkumista ja unen näkemistä, tämän
kaiken käsittäen. Tässä vaiheessa ymmärrät, että ympäröivä maailma on täysin aivojesi luomaa harhaa. Tätä
samaa kokemusta on kuvattu elokuvassa Matrix, jossa
päähenkilö Neo herää unenomaisessa keinotodellisuudessa. Selkounessa pystyt taivuttamaan fysiikan lakeja
oman mielesi mukaan. Voit lentää, pysäyttää luoteja
paljailla käsillä tai jopa lyömään taianomaisia iskuja ns.
”pahoille hahmoille” ja voit kutistaa heidät kokoaan (ja
tiedän, minulla on outoja unia).
Ensimmäinen uni, minkä muistan selkeästi, oli selkouni jonka koin ollessani noin 4-5 vuotias. Unessa odotin äitiäni joka teki ostoksia asuinalueemme kioskissa,
kun mörkö ilmestyi. Sen täytyi olla filosofinen mörkö
joka oli kiinnostunut moraalisista dilemmoista koska se
kertoi että minä saisin päättää seuraavan ruokalajin sen
menuunsa; minä tai äitini. Jos en päättäisi kumpi meistä
tulee syödyksi, otus söisi meidät molemmat. Äitini, joka
oli autuaan tietämätön tästä valinnasta, oli muutaman metrin päässä meistä. Tunsin halvaantuvani. En halunnut tulla
syödyksi, eikä toinenkaan vaihtoehto tullut kysymykseen.
En ollut koskaan ollut niin hirveässä tilanteessa lyhyen
elämäni aikana. Sitten koko tilanne hahmottui minulle:
tämä oli liian outoa ja karmeaa ollakseen totta, joten tämän
täytyi olla unta. Heräsin hätkähtäen.
Tämän jälkeen olen nähnyt muitakin selkounia. Joskus
saatan kokea selkounia pari kertaa kuukaudessa, joskus
menee vuosikin ilman niitä. Osoittautui että kyky nähdä
selkounia vaihtelee suuresti ihmisten välillä. Neurotieteen
aikakauslehti Journal of Neurosciences julkaisi äskettäin
tutkimuksen jossa määriteltiin ja selvennettiin, ovatko selkounia paljon näkevät henkilöt metakognitiivisilta kyvyiltään samaa tasoa kuin henkilöt jotka eivät näe selkounia.
Eli siis hahmottamaan henkistä ja tietoista tilaa paremmin.
Tutkimukseen osallistujat täyttivät kyselylomakkeita, jossa heidän tuli arvioida kuinka usein näkevät selkounia,
mikä oli unien intensiteetti ja kontrollin aste. Metakognitiivisia kykyjä arvioitiin ja pyrittiin mittaamaan omakuvaa
ja itsetietoisuuden tasoa. Mielikuvaharjoituksia käytiin
11
läpi valvotuissa olosuhteissa. Tämä koostui kahdesta 11 minuutin osiosta jossa koehenkilöiden tuli arvioida ajatuksiaan ja reaktioitaan ulkoisiin ärsykkeisiin esim. visuaalisiin
ja kuultuihin sekä sisäisiin ajatuksiin ja mielikuviin jotka
eivät olleet sidoksissa ulkoiseen ympäristöön, esim. miettiä
menneitä tapahtumia tai suunnitella tulevia päiviä.
Tutkimus osoitti, että paljon ja vähän selkounia näkevien
aivoissa oli eroavaisuuksia. Paljon selkounia näkevien henkilöiden aivoissa, harmaan massan volyymi/määrä oli suurempi aivolohkon etuosassa verrattuna koehenkilöihin jotka eivät nähneet selkounia. Tällä aivojen alueella todettiin
myös suurempi aktiivisuus tutkimusten aikana, varsinkin
heillä jotka näkivät selkounia usein. Tutkijat tulivat siihen
lopputulokseen, että selkounet ja metakognitiiviset toiminnot jakoivat samoja mekanismeja erityisesti aivojen aktiivisuutta tutkittaessa. Tätä yhteyttä on aiemmin vain epäilty,
muttei koskaan tutkittu hermostollisella tasolla.
Tulevat tutkimukset voivat kertoa meille mahdollisuuksista kontrolloida selkounien näkemistä, ja sitä, pystymmekö
valveilla ollessamme tekemään mielikuvaharjoituksia joilla
voisi parantaa kykyä vaikuttaa selkounien sisältöön.
Minä pitäisin selkounista jotka eivät sisältäisi freddykrueger-maisia hahmoja.
Lähteet:
1. Scientific American, blogs, Illusion Chasers, The Neuroscience of Lucid Dreams.
http://blogs.scientificamerican.com/illusion-chasers/2015/01/31/lucid-dreams/
Alkuperäisen artikkelin kirjoittaja on blogaava tutkija Susana Martinez-Conde (yhteistyössä Stephen L. Macknik).
2. The Journal of Neuroscience, Metacognitive Mechanisms underlying Lucid Dreams
http://www.jneurosci.org/content/35/3/1082.
short?sid=8a2c7219-8014-4553-925d-4cb0b3573024
Oletko sinä nähnyt selkounia, tai näetkö niitä
usein? Kerro meille kokemuksesi tai mielipiteesi aiheesta - totta vai tarua?
Uniliitto ry,
Osoitteeseen
[email protected]
Sitratori 3, 4. krs
00420 Helsinki
tai postiosoitteella;
LENTOMATKA - CPAP - LAITETTA JA LÄÄKITYSTÄ VAATIVAT SAIRAUDET
Suurin osa ihmisistä, joilla on lääkitystä vaativa sairaus,
voivat lentää ongelmitta. Joissain tapauksissa on kuitenkin
tehtävä joitakin varotoimia, ja joskus pyydämme lääkärin
lausunnon.
MEDA-LOMAKKEET
Kaikissa alla olevissa tapauksissa on jo lentomatkaa varattaessa oltava yhteydessä lentoyhtiöön, jotta se voi ryhtyä
tarvittaviin varotoimiin. Toimita MEDIF-lomake (Standard
Medical Information Form for Air Travel) lentoyhtiölle viimeistään 72 tuntia ennen matkaa.
- Äskettäinen sydäninfarkti
- Äskettäiset aivoverenkiertohäiriöt
- Äskettäiset vammat
- Äskettäiset leikkaukset
- Oireita tuottava sepelvaltimotauti
- Krooniset keuhkosairaudet
- Happihoitopotilaat
- Psykoosit
- Tarttuvat taudit (tuberkuloosi, kurkkumätä)
- Anemia (Hb alle 75 g/l)
- Vesirokko rakkulaisessa vaiheessa tartuntavaaran vuoksi.
Kuivassa rupivaiheessa matkustus on sallittua.
12
LÄÄKKEET
Jos tarvitset lääkitystä lennon aikana tai lentokentillä, muistathan pakata sen käsimatkatavaraasi. Pakkaathan lääkkeet
erilliseen pussiin, mieluiten alkuperäisissä pakkauksissaan.
Ota mukaan myös resepti ja lääkärintodistus, etenkin jos
sairautesi vaatii hoitoa pistettävillä lääkkeillä. Jos lääkkeesi
on säilytettävä viileässä, keskustele farmaseuttisi kanssa eri
vaihtoehdoista. Valitettavasti emme voi säilyttää lääkkeitä
lentokoneen jääkaapeissa.
LÄÄKINNÄLLISET LAITTEET
Yleensä kaikki happilaitteet ja CPAP-laitteet ovat sallittuja
lennoilla, mutta niiden kuljetus edellyttää aina lentoyhtiön
hyväksyntää. Jos sinun on sairauden tai muun syyn takia
käytettävä happilaitetta jatkuvasti lennon aikana, ota yhteyttä matkustajan lääkäripalveluita tarjoavaan EMA (Emergency and Medical Assistance) Group Oy:hyn (lisätietoa: www.
ema.fi) vähintään 48 tuntia ennen lennon lähtöä. Näin saat
lääketieteellisen saattajan lennolle. Selvittääksesi happitarpeen, ota lentoyhtiöön yhteyttä. Huomaathan, ettet voi tuoda
omaa happilaitetta lennolle.
Jos tarvitset jotain muuta lääkinnällistä laitetta lennon aikana, ilmoitathan siitä lentoyhtiölle sähköpostilla hyvissä ajoin
ennen lentoa. Jos laite käyttää tiedonsiirtoon radiotaajuuksia
(esim. Bluetooth), se on sammutettava lennon ajaksi.
Huomioithan, että lentokoneen miehistöllä ei ole mahdollisuutta antaa erityisapua yksittäiselle matkustajalle, sillä heidän vastuullaan on koko matkustamon turvallisuus. Miehistöllä ei ole valtuuksia antaa pistoksia tai lääkkeitä.
Lisätietoa lääkityksestä ja lääkinnällisistä laitteista lennolla
saat lentoyhtiöiden asiakaspalvelusta.
13
14
Valoherkkyys - häiriökö?
Monet viettävät aikaa illan viime tunteina tabletilla, tietokoneella tai älypuhelimen parissa.
On ollut viitteitä että niiden kirkas valo, erityisesti sininen (eli viileä, ”kova”) valo saattaa häiritä melatoniinin
tuotantoa, kuten toki kirkkaalle valolle altistuminen viimeisenä illalla yleensäkkin vaikuttaisi.
Reagoiminen valoille tai väreille on myös yksilöllistä.
Sinisen valon suodattimista ei ole ehtinyt olemaan vielä
tarkempia tutkimuksia, koska havainnot ovat kohtalaisen uusia. Markkinoilla on jo sinisen valon suodattimia
kuten kelmuja ja silmälaseja.
Esimerkiksi ladattava ilmaissovellus F.lux muuttaa tietokoneen näytön värilämpötilaa vuorokauden aikojen
mukaan. Ohjelmasta voi säätää haluamansa aikavyöhykkeen. Toki auttaa myös yksinkertaisesti himmentää
näytön valoja. Ongelmana on myös ehkä vielä valoherkkyyttä enemmän ettei malteta aina lopettaa illasta
laitteiden kanssa touhuamista tarpeeksi ajoissa.
Käyttäjät vaikuttavat pääosin kohtuullisen tyytyväisiltä
flux-sovellukseen;
Ohjelma ladattavissa osoitteesta;
https://justgetflux.com/
”Minulla oli kaksi tietokonetta ja laitoin molemmille
koneille flux-ohjelman vuosi sitten. Alkoi haukotuttaa
aikaisemmin sen jälkeen.”
”Kyllä tuo toimii. Se vähentää sinisten valvottavien sävyjen määrää illan/yön tullen näytössä.”
”Säädän vaan kirkkauden minimiin niin hyvin tulee
uni”
”Tällä näkee kivasti koska aurinko laskee :D En ole
kyllä huomannut vielä ainakaan mitään vaikutusta nukahtamiseen.”
”Mulla on käytössä, ja oon hyväksi havainnut ”
”Mulla on ollut nyt kuukauden käytössä. En ole huomannut vaikutusta uneen, mutta silmät kyllä tykkää “
”Tässä joku ilta piti laittaa ohjelma pois päältä, koska
se muutti liikaa värejä”
Lisää aiheesta mm;
hs.fi
http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1422935023346
hs.fi
http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1305901965296
uta.fi
http://utain.uta.fi/uutiset/sovellus-suojelee-unta-ja-silmi%C3%A4
terve.fi
http://www.terve.fi/uni-ja-lepo/64427-univaikeuksia-4-askeleen-opas-parempaan-uneen
mtv.fi
http://www.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/nain-nayton-tuijottaminen-vaikuttaa-aivoihisi-ala-katso-ennen-nukkumaan-menoa/4818452
Hyvää kesää
15
TEMPUR – tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät!
Elämäsi parhaat unet
ja ihanampi arki
Patja ja tyyny yhdessä luovat nukkumisergonomian.
Tarkista patjan kunto säännöllisesti, etenkin jos koet
uniongelmia tai niska,- hartia sekä selkäkipuja.
Tyyny tulisi vaihtaa jopa 1-3 vuoden välein.
Hyödynnä TEMPURin ajankohtaiset tarjoukset
ja laita nukkumisergonomiasi kuntoon.
VUODETARJOUS! esim. TEMPUR Flexible Base-vuode
sis. 19 cm paksu patja, 118€ arvoinen jalkasarja.
Kuvan pääty ei sisälly hintaan.
160 x 200 cm 2644,80 € (3306 €)
Runko valmistettu Suomessa
TEMPUR® Cloud -patjat houkuttelevat nukkujan syleilyynsä ylellisellä
pehmeydellään. Lepäät kuin höyhenillä mutta nautit samalla
ergonomisesti parhaasta tuesta selälle ja koko keholle.
–20%
Uusi TEMPUR Breeze tyyny
haihduttaa ylimääräistä
kosteutta tarjoten raikkaamman
nukkumiselämyksen. EasyClean
-tyyny on helppohoitoinen ja
pestävä uutuustyyny. 3 eri korkeutta.
PATJATARJOUS!
esim. TEMPUR Cloud-patjat alkaen
TYYNYTARJOUS! TEMPUR Breeze
tai EasyClean-tyynyt
19 x 80 x 200 cm 999,20 € (1249 €)
60x50 cm 149,60 € (187 €)
Jäsenetutarjoukset voimassa 2.8.2015 asti. Tilaamalla
TEMPUR-tuotteet Uniliiton kautta tuet yhdistyksen toimintaa!
UNILIITTO JÄSENETU -tarjous
Tilaan seuraavat TEMPUR-tuotteet ilman muita kuluja
_____ TEMPUR Flexible Base -vuode 90x200 cm (1783 €)
_____ TEMPUR Flexible Base -parivuode 160x200 cm (3306 €)
(TEMPUR maksaa toimituskulut)
1426,40 €
2644,80 €
Uniliitto
maksaa
postimaksun
Hinta sis. rungon mustalla huonekalukankaalla, TEMPUR-patjan sekä jalkasarjan, korkeus 12 cm
tai 19 cm (arvo 59 €). Pääty lisäosana alk. 335 € (90x200 cm), parivuoteeseen alk. 495 €.
Valitse jalkakorkeus
12 cm tai
19 cm (rasti ruutuun)
_____ TEMPUR-patja 19x90x200 cm (1249€)
TEMPUR Breeze-tyyny (187 €) 149,60€
Soft
Medium
Firm
TEMPUR asiakaspalvelu puh. (09) 5868 360
Original
Cloud
999,20€
TEMPUR EasyClean-tyyny (187 €)149,60 €
Soft
Medium
Firm
Olen jäsen
Liityn jäseneksi
NIMI:
OSOITE:
PUHELINNUMERO:
Uniliitto ry
Vastauslähetys
Tunnus 5015671
00003 Vastauslähetys