Uniuutiset 1-2015

Uniuutiset
1/2015
Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti
SISÄLTÖ
Kansisivu.................................................................1
Sisältö - Yhteystiedot – Vertaistuki - Unishop........2
Päätoimittajalta – Yhdistyksiltä...............................3
Hallitukset 2015 – Kelan tiedote.............................4
Suomen Aivot ry:n tiedote – Naiset ja uniapnea,
miksi diagnosointi viivästyy....................................5
Somnomed uniapneahammaskisko ........................6
Nuoret ja arkirytmin ongelmat.............................7-8
Prof. Timo Partosen Kiireen Lyhyt Historia .....9-10
Rentoutusharjoitus - Onko vireystasosi hyvä?......11
TEMPUR jäsenedut..............................................12
JULKAISIJA:
Uniliitto ry (Y-tunnus: 1559876-2)
Sitratori 3 - 00420 Helsinki
Puh.: 010 292 8080
sähköposti: [email protected]
Levottomat Jalat – Restless Legs ry
Suomen Unettomat ry
Suomen Uniapneayhdistys ry
Helsingin Uniyhdistys ry
Vantaan Uniyhdistys ry
Sitratori 3, 4. krs - 00420 Helsinki
Puh: 010 292 8080
Suomen Narkolepsiayhdistys ry
PL 93 - 15101 Lahti
Puh: 044 029 0563 / 044 469 1253 (Hanna Nikupaavo)
sähköposti: [email protected]
Pirkanmaan Uniyhdistys ry
c/o Tampereen Seudun Vertaiskeskus ry
Mustanlahdenkatu 19 - 33210 Tampere
Puh: 040 062 2144 (Matti Mustajärvi)
Päijät-Hämeen Uniyhdistys ry
Puh: 045 234 2778 (Jorma Heinonen)
LEVIKKI: 2000 kpl
Paino: KTMP
ISSN 1457-6406
Satakunnan Uniyhdistys ry
c/o Satakunnan Yhteisökeskus
Isolinnankatu 16 - 28100 Pori
JAKELU: Jäsenistö, sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat, työterveysasemat, apteekit ja Uniliiton postituslistalla
olevat neurologit, tutkijat, terveydenhoitohenkilöt ja muita
asiasta kiinnostuneita.
Turun Uniyhdistys ry
Pintelikatu 1, 20660 Littoinen
Puh: 02 275 5555 / gsm: 040 534 5555
LEHDEN TOIMITUS
Päätoimittaja: Pentti Fri
Toimitussihteeri: Anne Teisseire
Taitto: Milja Saresvaara
Uniliitto on saanut RAY:n toiminta-avustusta unihäiriöistä kärsivien syrjäytymisen
ehkäisemiseksi. Vertaistukiryhmässä yhteisöllisyys lisää
yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kaikilla on ryhmässä vapaa
sana. Vertaistukiryhmässä on mahdollisuus jakaa uniongelman herättämiä ajatuksia ja tunteita muiden samassa
tilanteessa olevien kanssa. Ryhmäläisillä on mahdollisuus
vaihtaa yhteystietoja ja olla yhteydessä toisiinsa myös
tapaamisten välillä.
TEKNISET TIEDOT
Väri: 4/4 Lehden koko: A4
Lehden laajuus: 12 - 18 sivua
LEHDEN ILMESTYMISAJAT
Uniuutiset 2/2015 ilmestyy 27.5.2015
Uniuutiset 3/2015 ilmestyy 9.9.2015
Uniuutiset 4/2015 ilmestyy 2.12.2015
MAINOKSET JA MATERIAALI:
Mainoskoot
1/1 sivu on A4 (+ bleedit 3mm)
1/2 sivua vaaka 184x133 / pysty 90x272
1/4 sivua vaaka 184x64
1/4 sivua pysty 90x13
Digitaalinen aineisto: PDF-tiedostona tai kuvauskelpoisina
paperioriginaaleina sisältäen tekstityyppi- ja 4-värimääritykset. Kuvat paperikopioina, dioina tai tiedostoina tulosteineen.
Toimitusajat
Uniuutiset 1/2015 10.2.2015 mennessä
Uniuutiset 2/2015 6.5.2015 mennessä
Uniuutiset 3/2015 25.8.2015 mennessä
Uniuutiset 4/2015 18.11.2015 mennessä
PANKKIYHTEYS: FI55 6601 0001 0316 32
MAKSUEHTO: 8 vrk
YHTEYSTIEDOT
Epätyypillinen unirytmi ry
VERTAISTUKI
Helsingin Unitupa
Kerran kuukaudessa Uniliiton toimistolla. Seuraavat tapaamiset to 19.3., 16.4. ja 21.5.2015 klo 16:00
Vantaan Unitupa
Kerran kuukaudessa keskiviikkoisiin klo 14 – 16
Viola vapaa-ajankeskuksessa - Orvokkirinne 4 - 01300
Vantaa
Seuraavat tapaamiset: 1.4., 29.4., 6.5. ja 3.6.2015
Levottomat Jalat vertaistukiryhmä Helsingissä
Kerran kuukaudessa Uniliiton toimistolla klo 17:00
Seuraavat tapaamiset: 13.4.
Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisillat Tampereella
Jokaisen kuukauden kolmas keskiviikko klo 17 Tampereen
Seudun Vertaiskeskuksessa - Mustanlahdenkatu 19
UNISHOP
Palvelemme jäsenistöään välittämällä uneen liittyviä tuotteita:
-Tempur tuotteet: - 10 % jäsenalennus
-Carnero Oy:n villatuotteet: -10 % jäsenalennus
-Torkkupeitto – CD ja Unen Taidot kirja
Lisätietoja: www.uniliitto.fi/fi/UNISHOP/Hinnasto.html
Kyselyt ja tilaukset Uniliiton toimistolta
PÄÄTOIMITTAJALTA
Hyvät ystävät,
Kevättä rintaan. Talvi tuntuu olevan lyhyt tai itse asiassa sitä ei oikein ollut tällä Etelä-Suomessa. Nyt alkaa valon ja vireyden
aika. Odottelen luonnon heräämistä ja kevään tuoksuja. Se antaa meille kaikille voimia vireyttä. Pertti Kurikan Nimipäivät
voittivat Suomen edustuksen Itävallassa keväällä pidettäviin Euroviisuihin. Heidän esityksensä oli upea ja toivottavasti myös
ihmisten ajatusmaailma laajene. Kehitysvammaisilla kuten myös muillakin vammaisilla tulee olla oikeus parempaan elämän
laatuun. Ollaan kaikki mukana jakamassa heidän menestystään.
Asuuko kunniattomuus meissä? ”Kuka kuritta kasvaa - se kunniatta kuolee” on vanhan kansan viisautta, mikä taitaa olla
usealta unohtunut. Kevät tuo esiin meidän sotkut ympäristössämme. Näitä ovat koirien ”kakkakökkäreet” teiden ja polkujen varrella, rikotut ja sotketut julkisen liikenteen pysäkit, juna-asemien hissikäymälät, älyttömät tuherrukset eri paikoissa.
Liikennekuri ei näytä paranevan ja siihen sen parantaminen tulisi alkaa meistä itsestämme. Jalankulkijoiden, pyöräilijöiden
tulisi olla lapsille esimerkkinä liikennevalojen noudattamisesta. Autoilijat ovat puolestaan itsekkään typeriä – mikä antaa
oikeutuksen ajamaan päin punaisia ja vaarantamaan kanssaihmisten turvallisuuden? Ovatko poliisit voimattomia valvomaan
liikennekuria? Risteysvalvontaa voidaan tehostaa ja rikemaksut ja sakot varmaankin kattaisivat moninkertaisesti kulut. Joka
tapauksessa yksikin pelastettu lapsi korvaa aiheutuneet kulut. Suurituloiset ja suurien omaisuuksien hallitsijat uhoavat perintö- ym. verojen vuoksi muuttavansa ulkomaille. Sitä pidän maanpetturuutena, varathan ovat tulleet heidän meiltä veronmaksajilta. Veronkierto on heillä muutoinkin hallinnassa, kun tavallinen kansalainen maksaa veronsa täysin mitoin.
Mitä on ilkeys? Henkilö on ehdottanut itsensä erään tuntemani yhdistyksen hallitukseen ja tullut myös valituksi hallitukseen.
Henkilö ei ole osallistunut yhteenkään hallituksen kokoukseen, mutta on hyökännyt yhdistyksen toimihenkilöitä ja hallitusta
vastaan lukuisin sähköpostein ja uhkauksin. Hän on ollut yhteydessä RAY, PRH, TE-keskus ja kunnan henkilöihin pyrkimyksenä tuottaa vahinkoa yhdistyksen toiminnalle. Missä on kiusaamisen raja? Henkilö, joka kuuluu hallitukseen, toimii jatkuvasti yhdistystä tarkoituksellisesti vahingoittaen ja erityisesti kohdistuen toiminnanjohtajaan. Tästä ei voi tehdä edes rikosilmoitusta, koska henkilö ei ole esimiehen asemassa. Päättäjiltä odotan apua yhdistysten toimintaan, jotta tällaiset vihamieliset
hyökkäykset voidaan eliminoida. Voitte vain arvata miten paljon työtä hänen aiheettomiin syytöksiin vastaaminen on vienyt
aikaa yhdistyksen toiminnasta ja miten paljon mielipahaa tällainen epäasiallinen toiminta aiheuttaa.
Eduskuntavaalit 2015. Ketä aiot äänestää? Nyt on taas lupauksien aika. Toivon, että osa pitäisi paikkansa ja sairaiden, vanhuksien. lapsiperheiden ja pientuloisten saisivat tukea. Tulonjako pientuloisille on merkittävä asia, koska ne varat menevät
pääosin kulutukseen ja lisäävät työpaikkoja ja valtion tuloja.
Mitä edessä? Vireysviikkoa vietämme 29.3.–4.4.2015, jolloin järjestämme eri paikkakunnilla tilaisuuksia.
Lisätietoja saat Uniliiton sivuilta: www.uniliitto.fi
Tehdään parempaa maailmaa olemalla ystävällisiä, osoittamalla kunnioitusta, auttamalla muita,
hyväksymällä, erilaiset ihmiset, noudattamalla hyviä tapoja ja liittymällä mukaan
voittoa tavoittelemattomien yhteisöihin ja toimintaan osallistumisella.
Eikä tässä kaikki – saat itsellesi hyvää oloa ja hyvän mielen.
Hyvää kevään odotusta
Pentti Fri
Uniliitto ry, hallituksen puheenjohtaja
● Päijät-Hämeen Uniyhdistyksen puheenjohtaja
Jorma Heinonen täytti 70 vuotta vuoden alussa.
● 4.2.2015 pidettiin Viola vapaaehtoistalossa Vantaan unipäivä.
Noin 50 Vantaalaisia kävi kuuntelemassa uniterapeuttia Susan
Pihl, joka luennoi unesta, sen metabolismista ja unihäiriöiden
vaikutuksesta terveyteen, ja antoi luentoon osallistujille vinkkejä
parempaan uneen.
● Satakunnan Uniyhdistys ry on hereillä! Vaikka puheenjohtaja Reijo Lehto laittoi yhdistyksen horrostilaan, niin vuosien pohjatyö toimii ja kysyntää uniasioille tuntuu olevan.
Esitteitä ja Uniliiton jäsenlehtiä löytyy Yhteisökeskuksen esitehyllystä. Tervetuloa Porin alueella asuville Yhteisökeskuksen
eri tapahtumiin! Dosentti Kirsi Vaali
luennoi melatoniinin roolista unen
saamisessa, oman
melatoniinituotannon mittauksesta ja
melatoniinin oikeasta käytöstä.
YHDISTYKSILTÄ
Onnittelut.
3
Uniliiton yhteistyökumppanit Philips Healthcare Solutions, ResMed Finland ja Somnomed Nordic esittelivät
uniapnean hoidon tuotteistaan, Vitalmedin edustaja vastasi yleisön kysymyksiin Helsingin uniklinikan toiminnastaan ja Haikon Kartanon ja Carnero Oy:n edustajat
esittelivät hyvinvointituotteista yleisölle.
● Helmikuun lopussa pidettiin Uniliiton potilasyhdistyksien hallituksen kokouksia.
Ohessa 2015 hallitukset:
Levottomat Jalat - Restless Legs ry
Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Ronni
I varapuheenjohtaja Irmeli Hännikäinen
II varapuheenjohtaja Eero Eronen
Taloudenhoitaja Pentti Fri
Muut hallituksen jäsenet ovat Sirkku Nyström, Pirjo
Kuopila, Prof. Markku Partinen ja Juhani Mäkelä
Sihteeri Anne Teisseire
Suomen Unettomat ry
Puheenjohtaja Rose-Marie Kjellberg
I varapuheenjohtaja Susan Pihl
II varapuheenjohtaja Anna-Mari Aronen
Taloudenhoitaja Pentti Fri
Muut hallituksen jäsenet ovat Irmeli Hännikäinen ja Sirkka-Liisa Ronni Sihteeri Anne Teisseire
Suomen Uniapneayhdistys ry
Puheenjohtaja Jorma Heinonen
I varapuheenjohtaja Kari Malinen
II varapuheenjohtaja Matti Mustajärvi
Taloudenhoitaja Pentti Fri
Muut hallituksen jäsenet ovat
Sirkka-Liisa Ronni ja Antero Lummi Sihteeri Anne Teisseire
Helsingin Uniyhdistys ry
Puheenjohtaja Rose-Marie Kjellberg
I varapuheenjohtaja Susan Pihl
II varapuheenjohtaja Anna-Mari Aronen
Taloudenhoitaja Pentti Fri
Muut hallituksen jäsenet ovat Irmeli Hännikäinen ja Sirkka-Liisa Ronni Sihteeri Anne Teisseire
Päijät-Hämeen Uniyhdistys ry
Puheenjohtaja Jorma Heinonen
Varapuheenjohtaja Tuire Vitikainen
Sihteeri Helvi Heinonen
Muut hallituksen jäsenet ovat Kirsti Heinonen ja
Jouko Heinonen
Vantaan Uniyhdistys ry
Puheenjohtaja Pentti Fri
I varapuheenjohtaja Eero Eronen
II varapuheenjohtaja Jouko Hyvärinen
Taloudenhoitaja Pentti Fri
Muut hallituksen jäsenet ovat Esa Harvala ja Juhani Mä4
kelä
Sihteeri Anne Teisseire
Lisätietoja paikallisyhdistyksien hallituksista Uniliiton sivuilta: www.uniliitto.fi/fi/PAIKALLISYHDISTYKSET.html
● 10.3.2015 Vantaan Uniyhdistys ry:n hallituksen jäsenet
Pentti Fri ja Esa Harvala osallistuivat 150 muiden osallistujien kanssa Heurekan tiedekeskuksen järjestämänään Uni
ja Muisti Aivoviikon tapahtumaan. Heurekassa Uniliiton
Hyvä Uni-lehdet, joita oli mukana noin 100 kpl, menivät
alle 2 minuutissa osallistujille. Uniliitto ry ja sen potilasyhdistyksien toiminta mainittiin ja Vantaan uniyhdistyksen
edustajat saivat lehtipyyntöjä.
KELA-TIEDOTE narkolepsiasta lapsille ja
heidän läheisillensä.
Narkolepsiaan sairastuneiden lasten perheet saivat viime
vuosissa tukea Kelan sopeutumisvalmennuskursseilla. Nyt
julkaistavassa tutkimuksessa on selvitetty, mitkä olivat sairastuneiden ja heidän perheidensä tarpeet ja odotukset sekä
miten hyvin kurssit pystyivät vastaamaan niihin. Tutkimusaineisto on kerätty kevään 2012 ja syksyn 2013 välisenä
aikana ja tutkimuksen ovat toteuttaneet yhteistyössä Kelan
tutkimusosasto, Lapin yliopisto ja Suomen Mielenterveysseura.
Vanhemmat olivat huolissaan nuoren tulevaisuudesta,
omien auttamiskeinojensa riittävyydestä, sisarusten voinnista ja omasta jaksamisestaan. Lapsen sairastuminen narkolepsiaan olikin koko perheen kriisi ja monilla perheillä
oli runsaasti psykososiaalisen tuen tarpeita. Perheiden
odotukset painottuivat vertaistuen saamiseen ja tältä osin
sopeutumisvalmennuskurssit vastasivat hyvin odotuksiin.
Enemmistö koki saaneensa jonkin verran etäisyyttä arkisiin huoliin, tukea tunteiden käsittelyyn ja lapsen tai nuoren
vahvuuksien tunnistamiseen. Asiantuntijatiedon ja ammatillisen psykososiaalisen tuen tarpeeseen kurssit eivät pystyneet vastaamaan.
Sopeutumisvalmennuskurssien toimeenpanossa ilmeni
useita kehittämisen kohteita. Kurssien tavoitteiden tarkentaminen, asiantuntijatiedon vahvistaminen, yksilöllisten
työmenetelmien valinnan mahdollisuus, ennakkoinformaation lisääminen sekä Kelan ja palveluntuottajan välisen yhteistyön vahvistaminen mahdollistavat kuntoutujalähtöisiin
tarpeisiin vastaamisen. Yleisemmin todettiin, että palveluiden hankinnassa on huomioitava pienten sairausryhmien ja
erityistilanteiden tarpeet.
Julkaisu:
Autti-Rämö I, Kippola-Pääkkönen A, Valkonen J, Tuulio-Henriksson A, Härkäpää K., Narkolepsiaan sairastuneiden lasten ja
nuorten perheiden arki ja sopeutumisvalmennuskurssilta saatu
tuki.
Pdf-tiedosto on saatavilla osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/
handle/10138/152797
Lisätietoja:
Kelan tutkimusosaston tutkimusprofessori LKT Ilona Autti-Rämö; sähköposti: [email protected]
Lapin yliopiston tutkija Anu Kippola-Pääkkönen, ja professori
Kristiina Härkäpää; sähköpostit: [email protected]
Tiedote
ry
Suomen Aivot ry:n hallitus vei 11.2.2015 kannanoton
eduskuntaryhmille.
Aivosairaudet ovat Suomen kalleimmat kansantaudit. Lasten ja nuorten neuropsykiatriset ja psykiatriset ongelmat
ovat yleisiä ja hoitamattomina ennustavat voimakkaasti aikuisiän ongelmia. Erityisesti lasten ja nuorten käytösongelmat ennustavat aikuisiän fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia,
väkivaltaisuutta, rikollisuutta, sosiaalista huono-osaisuutta,
syrjäytymistä ja varhaista kuolleisuutta. Edistämällä lasten
ja nuorten mielenterveyttä voidaan ehkäistä aikuisiän ongelmia ja vähentää psyykkisten sairauksien tuottamia kustannuksia. Suomessa järjestelmälliseen hoitomallien kehittämiseen, tehon tutkimiseen tai ulkomailla jo tehokkaiksi
todettujen hoitomallien käyttöönottoon ja seurantaan ei
ole olemassa resursseja. Nuorten aikuisten masennuksen
vuoksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisäänty-
neet, kun kehitys on aikuisilla jo laskusuunnassa. Syynä
eivät ole lisääntyneitten palvelujen saatavuuden ongelmat.
Suuria kokonaiskustannuksia muodostavat neurologiset
sairaudet. Vuosittain noin suomalaista 15 000 sairastaa
aivoverenkiertohäiriön (aivoinfarktin tai -verenvuodon).
Joka neljäs sairastuneista on työikäinen. Vain 25 %
kuntoutuu (lähes) täysin. Suomessa on maailman paras
akuuttihoito, mutta sen hyödyt valuvat hiekkaan, sillä
moni ammatillisen kuntoutuksen saatavuus riittämätön.
Ilman riittävää rahoitusta aivosairauksien kliininen tutkimus näivettyy Suomessa. Suomen Aivot ry edellyttää
aivojen tutkimukseen tarkoitetun rahoituksen turvaamista ja rahoituksen lisäämistä, jotta kalleimpien kansantautiemme, aivosairauksien, ennaltaehkäisy, hoito ja
kuntoutus voidaan turvata.
Koko kannanotto löytyy Suomen Aivojen uusiutuneilta www-sivuilta: www.suomenaivot.fi
NAISET JA UNIAPNEA:
MIKSI DIAGNOSOINTI VIIVÄSTYY
Tietoisuuden lisäämiseen obstruktiivisen uniapnean tärkeistä fysiologisista, sukupuolispesifisistä eroista on hoidon
suhteen tarve saada enemmän huomiota.
Obstruktiivista uniapneaa (OSA) on vielä liian usein pidetty miesten sairautena ja viime aikoihin asti useimmissa
kliinisissä tutkimuksissa obstruktiivisesta uniapneasta joko
yhdistettiin sukupuolet tuloksissa tai kuvattiin tuloksia vain
miehillä. Mutta obstruktiivisen uniapnean ominaisuudet
sekä oireet eivät ilmesty samalla tavalla miehillä ja naisilla,
joka valitettavasti naisilla johtaa taudin huomiotta jättämiseen.1
Ylipainoa yleisesti pidetään obstruktiivisen uniapnean merkittävänä riskitekijänä. Verrattuna miehiin, naisilla on tilastollisesti suurempi määrä kehon rasvaa. Obstruktiivisen
uniapnean esiintyvyys on silti paljon suurempi miehillä,
joka osoittaa että naisilla taudin taustalla olevan patogeneettisen mekanismin. Hengitysteiden koko ja elastisuus
sekä nielun lihaskunto ovat tärkeät tekijät ylähengitysteiden
avoimuudessa unen aikana. Ylähengitysteiden mitoista voi
päätellä korrelaatiota uniapneaan miehillä, toisin kuin naisilla, kertoo tutkimus joka tarkasteli ylipainon vaikutusta
nielun kokoon ja ilmanvaihtokykyyn.
Tämä havainto viittaa siihen, että luontaiset rakenteelliset
ja toiminnalliset erot ylemmissä hengitysteissä miesten ja
naisten välillä, hyödyttää naisia unen aikana. 2 On kuitenkin
todennäköistä, että naiset ovat alttiimpia unenaikaisiin hengityshäiriöihin vaihdevuosien jälkeen, mutta myös raskauden aikana, kun hengityshäiriöt voivat liittyä pre-eklampsian suurempaan riskiin ja sikiön kasvun hidastumiseen.3
Lyhyellä aikavälillä obstruktiivista uniapneaa sairastavien
naisten elämänlaatu todennäköisesti alenee ja oireisiin kuuluu masennusta, uneliaisuutta ja kognitiivisia ongelmia.
Naisten vaikeaan uniapneaan liittyy myös merkittäviä pitkäaikaisia seurauksia, muun muassa suurentunut dementian
ja kardiovaskulaarisen kuoleman riski.4
Kun puhutaan
obstruktiivisesta
uniapneasta, puhutaan
ensisijaisesti miesten sairaudesta, joihin oireisiin kuuluu
kuorsaus, päiväväsymys ja sydän- ja verisuonisairaudet.
Vuonna 2012 tutkimus5 osoitti, että naisten uniapnean
oireisiin ei kuulunut päiväväsymys, vaan liika-lihavuus
(painoindeksi ≥ 30 kg) ja verenpainetauti ja, että riski
sairastua obstruktiiviseen uniapneaan lisääntyi iän mukaan. Näin tutkimuksen mukaan 55–70 v. liikalihavat
naiset ovat kaksi kertaa alttiimpia sairastumaan vaikeaan
uniapneaan kuin 55–70 v. naiset, joiden painoindeksi on
alle 30. Kohonneesta verenpaineesta ja/tai lihavuudesta kärsivät naiset olisi tutkittava mahdollisen uniapnean
diagnosoimiseksi tai poissulkemiseksi.
Lähteet: (englanninkieliset abstraktit saatavilla netistä):
1 Lin CM, Davidson TM and Ancoli-Israel S. Gender differences in obstructive sleep apnea and treatment implications.
Sleep Medicine Review, December 2008; 12(6):481-96
2 Mohsenin V. Gender differences in the expression of
sleep-disordered breathing : role of upper airway dimensions.
Chest 2001; 120(5):1442-7.
3 Franklin KA, et al. Snoring, pregnancy-induced hypertension, and growth retardation of the foetus. Chest 2000;
117(1):137-41.
4 Yaffe L, et al. Sleep-disordered-breathing, hypoxia, and risk
of mild cognitive impairment and dementia in older women.
Jama 2011; 306(6):613-9
5 Franklin KA, et al. Sleep apnoea is a common occurrence in
females. European Respiratory Journal 2012.
5
6
NUORET JA ARKIRYTMIN
ONGELMAT
Merja Salomon, Lastensuojelun sosiaalityöntekijä
VINKKEJÄ VANHEMMILLE
Perheen ja nuoren ongelmat
1. Vanhempi – 1. Vanhempi - älä luovuta!
(esim. koulu, vuorovaikutus, yksinäisyys)
Nuorten arkirytmin ja kotiin vetäytymisen
ongelmat ovat kasvaneet.
Nuorten arkirytmiin ja unen laatuun ja määrään
kiinnitetään muuttuvassa 7/24 auki olevassa
yhteiskunnassa yhä enemmän huomiota.
Myös lastensuojelun sosiaalityössä on huomattu,
että nuoret saattavat syrjäytyä, jos arkirytmin ja
unen ongelmiin ei puututa. Yhä tärkeämmäksi
tulee sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö
yhdessä perheiden ja nuorten kanssa.
Tätä arkirytmin syrjäyttävän kehän aihetta käsitellään kirjassa ”Aika hukassa”.
KUVIO 6. Nuorten rytmittömän arjen syrjäyttävä
kehä (Merja Salomon, 2011)
Vetäytyvä nuoresi ei ole harvinaisuus – saattaa olla, että
koko kaveripiirillä on samantapaista käyttäytymistä.
Nykyään nuorten kanssa työskentelevät tunnistavat ongelman ja osaavat auttaa. Pohdi tarkkaan, voiko nuoren
arkirytmin häiriintymisen syynä olla nuoren sairastuminen? Tämä vaihtoehto on mahdollinen ja oireet saattavat näyttäytyä samankaltaisilta kuin arkirytmin häiriöt.
Mahdollisia terveydellisiä syitä ovat mm. kilpirauhasongelmat ja anemia. Mikäli epäilet sairauden puhkeamista, ota yhteyttä lääkäriin. Vakavien unihäiriöiden esim.
narkolepsian tunnistamisessa suositellaan unihäiriöihin
perehtyneen erikoislääkärin konsultaatiota.
2. Onko ongelma ainoastaan omalla nuorellasi, vai
koskeeko se koko perhettäsi?
Onko perheelläsi omia perinteitä, yhteisiä rituaaleja ja
tapoja, perheen omia juttuja? Jos ei ole, olisiko aika luoda toistuvia perheen yhteisiä hetkiä ja tapoja. Pohdi, haluatko muutoksen perhetilanteeseen. Oletko itse valmis
työskentelemään oman arki- tai unirytmiongelmasi kanssa? Varmasti tiedät, että olet mallina,
esim. miten unta vaalitaan tai miten vältetään jatkuva puhelimen tai tietokoneen räplääminen.
7
3. Puhu nuoresi kanssa arkirytmin ja nukkumisen
tärkeydestä.
Viime vuosina nuorilla näyttää onneksi olevan heräämässä enemmän tietoisuutta unen tärkeydestä. Unirytmiä sekoittavat ensisijaisesti epäsäännöllinen nukkumaanmeno- ja heräämisaika ja päiväunet. Unen
saantia ja laatua häiritsevät piristeiden käyttö (esim.
energiajuomat) sekä myös kaikki päihteet. Nukkumisen tärkeydestä on melko helppo keskustella, kun varaat sille sopivan ajankohdan ja itse olet valmistautunut
pysymään rauhallisena.
4. Varaudu kuitenkin taistelemaan.
Tietokoneen ja muiden laitteiden sinivalo pitää hereillä
ja estää toipumasta. Siis kännykkä, tietokone ja televisio pois nuoren huoneesta yöksi. Tämä vaatimus aiheuttaa nuorissa lähes aina vastustusta. Kännykän käyttö sitä vastoin aamulla on piristävääkin! Nuori ei halua
tottumuksiinsa muutosta ja ei tiedosta aina valvomisen
ja liiallisen tietokoneen äärellä olemisen haittatekijöitä.
Usein tilanne aiheuttaa dramaattisia konflikteja. Varaudu niihin, hae tukea muista ihmisistä.
5. Arkirytmin ja yhteyden arkeen kadottanut nuori
on saattanut muuttua persoonaltaan aivan toisenlaiseksi.
On hyvä muistaa, että tietokoneriippuvaisuus on sairaus samoin kuin mikä tahansa vakava riippuvaisuus.
Riippuvaisen henkilön persoonallisuus muuttuu usein
hänen sitä itse oivaltamatta. Internet- ja peliriippuvaisuuteen on kehitetty hoitoa myös nuorille (ks. alla).
Nuori saattaa olla uhkaava, ylimielinen, kylmä ja riidanhakuinen. Tutkimuksissa on todettu, että univajeinen ja arkirytminsä menettänyt nuori on usein taipuvainen aggressiivisuuteen. Univajeesta kärsivä ja/tai
peliriippuvainen nuori saattaa olla samanaikaisesti erittäin aggressiivinen, vetäytyvä ja välttelevä. Tämä ei ole
oman lapsesi aito persoonallisuus. Hän on varmuudella
”hankala potilas”. Hän tarvitsee tukea ja johdonmukaista otetta, vaikkakin hän uhraa valtavasti energiaa
hoidon ja muutoksen torjumiseen. Mikäli nuoresi kärsii masennuksesta tai muusta mielen-terveyden ongelmasta, on unen hoito ensisijaisen tärkeää. Tarpeeksi pitkä, hyvälaatuinen ja oikea-aikainen uni lievittää myös
mielenterveyden oireita hoitoa unohtamatta.
6. Älä lannistu.
Kun tiedät, mitä on tehtävä, nuoresi ei myöskään voi
manipuloida sinua. Älä jää yksin. Nuori tarvitsee pattitilanteessa hoitoa ja myös sinä tarvitset ammatillista tukea. Ota tilanne haltuusi. Auttavat tahot auttavat, mutta
muutos on omissa käsissäsi.
TIETOA JA TUKEA
Seuraavilta sivuilta ja tahoilta voit saada tietoa ja tukea:
8
www. uniliitto.fi ja www.sus.fi (Suomen Unitutkimusseura
ry).
Hyviä ohjeita ja artikkeleita unettomuuteen ja hyvään uneen,
lisäksi paljon tuoretta tutkimustietoa aiheesta.
www.uniresepti.fi
Johannes Kajavan blogisivut nuorten uniongelmista ja niiden
hoidosta.
www.vaestoliitto.fi/nuoret/ sivulta saa paljon tietoa ja palveluita nuoria askarruttaviin ongelmiin. Suurissa kaupungeissa Väestöliiton kotipalvelulla (”Kotisisar”) on myös
vankkaa asiantuntemusta arkirytmin ongelmissa koko perheille. Useat kunnat ostavat Väestöliiton palveluita.
www.nuortenlinkki.fi
A-klinikkasäätiö, Nettiriippuvuus. Paljon tietoa esim. peliriippuvuudesta. A-klinikkasäätiö tarjoaa myös palveluita
peliongelmiin ja peliriippuvuuteen perinteisten päihdepalveluiden lisäksi.
https://www.punainenristi.fi/hae-tukea-ja-apua/nuorten-turvatalosta
Erinomainen taho pysäyttää nuori, saada apua perheongelmiin ja nuoren aktivoitumiseen. Turvatalot tarjoavat myös
mahdollisuuden ”nuoren unikouluun”. Nuori voi tulla turvatalolle vain juttelemaan. Turvatalot ovat yleensä avoinna
joka päivä klo 17 aamuun klo 10. Tarpeen vaatiessa turvatalosta saa väliaikaisen yöpymis-paikan, josta sovitaan huoltajan kanssa. Nuorelle majoitus on maksuton eikä hän tarvitse
sitä varten lähetettä.
www.mll.fi
Infoa katseltavaksi nuorten ja lasten kanssa huomioiden nuoren ikä ja sukupuoli.
www.vamosnuoret.fi
VAMOS on 16–29-vuotiaille helsinkiläisille ja espoolaisille
nuorille suunnattu palvelukokonaisuus. Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa nuoren omia voimavaroja ja vahvuuksia sekä tukea nuorta kiinnittymään yksilöllisesti arvioituun
ja suunniteltuun jatkopolkuun. Päätavoitteena on löytää nuorelle tie koulutukseen tai työelämään.
Sosiaalitoimen puolella on paljon tarjolla matalan kynnyksen palveluita riippuen kunnasta. Esimerkiksi nuorisoasemat
ja nuorisotalot, tyttöjen talo ja poikien talo ovat myös hyviä
hakusanoja, kun etsii palveluita nuorten ongelmiin.
Kuntien lastensuojelu tarjoaa perheille palveluita erityisesti
pitkittyneissä ongelmissa ja mikäli nuori kieltäytyy hoidosta.
Terveydenhuollossa kunnallisella sektorilla on lääkärissäkäynti (myös kouluterveydenhuolto) avainasemassa, josta
saa lähetteen nuorten psykiatrisiin palveluihin ja myös melatoonin hoitoon.
www.uniklinikka.fi
Yksityissektorilla toimii unihäiriöihin erikoistuneita lääkäreitä. Tällaisista palveluista saa tietoa esimerkiksi uniklinikan ja Uniliiton sivuilta.
Otteet kirjasta Aika Hukassa. Lastensuojelun asiakasnuorten arkirytmin ongelmia (235 sivua, kustantaja BoD, 2014).
Timo Partonen
Lisää Unta – Kiireen Lyhyt
Historia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) työskentelevä psykiatri ja tutkimusprofessori Timo Partonen
tuntee hyvin valon vaikutukset ihmismetabolismiin ja
ihmispsyykeeseen. Hän on johtanut vuodesta 2009 Mieliala-, depressio- ja itsetuhokäyttäytyminen -yksikköä.
Häneltä ilmestyi 28.10.2014 kirja Lisää unta - kiireen lyhyt historia .
Kirjan lukijat pitivät hienosti kirjoitetusta kirjasta, jossa on tieteellistä, historiallista ja poliittista näkökulmaa,
vieläpä runollistakin. Lukijoiden mukaan parasta oli ehdotus aikavyöhykkeen vaihdosta ja kesä-talviajan poistosta.
Ohessa Helsingin Uniyhdistys ry:n ja Suomen Unettomat
ry:n puheenjohtaja Rose-Marie Kjellbergin mielipide:
Testin mukaan (Kaikki terveysvaarat kertyvät illanvirkuille, s. 39), olen siltä väliltä aamu- ja iltaihmisen. Nuoruudessa olin tyypillinen illanvirkku, jonka elämä alkoi
iltaisin. Lomilla työstä palasin siihen myös, mutta työelämässä pystyin noudattamaan erilaista rytmiä. Tein aluksi
säännöllistä aamuvuoroa, joka sopi minulle, mutta työnkuva muuttui kolmivuorotyöksi ja työskentelin myös
joka toinen viikonloppu. Tätä kesti n. parikymmentä
vuotta ja ikääntyessäni se alkoi olla melko haasteellista.
Lopetin ja olin päivätyössä jonkin aikaa ja palasin taas
kolmivuorotyöhön. Viimeiset vuodet työelämässä olivat
päiväpainotteisia.
Nyt eläkkeelle päästyäni noudatan osan aikaa rytmiä,
jossa menen n.23.00 nukkumaan ja osan aikaa luen tai
katson televisiota n. klo 01-1.30. En valvo, jos tiedän,
että on menoa seuraavana päivänä. Usein stressi kuitenkin iskee ja heräilen, jos tiedän että pitää nousta. Yleensä
en kuitenkaan ole kovin väsynyt ja suoriudun päivästä.
Terveysriskit, jotka uhkaavat illanvirkkuja eivät ole vielä
kohdanneet ehkä sen takia, että olen siltä väliltä. Asia,
joka mietityttää on se, että koen niin vaikeana heräämisen uuteen päivään ja, että mieliala on niin surkea. Tämä
tulee esiin, kun ei ole pakollisia menoja. Muistan usein
olleen niin että iltaa myöten mieliala on korkealla ja aamulla hyvin matalalla. Tähän toivoisin apua. En pidä
siitä, että nukun tai makaan sängyssä pitkään, mutta itsekuri ei aina riitä siitä nousemaan. Olen jostain lukenut, että henkilöt, joilla on matala verenpaine on aamulla
käynnistysvaikeuksia.
Aikaisemmin koin lisääntyvän aamuvalon häiritsevänä,
nyt on tunne että on herättävä ja noustava. Ehkä on tapahtunut hienoista edistystä. Toinen häiritsevä tekijä on
joskus yöllä tai myöhään illalla syöminen. Tämäkin puoli on hieman rauhoittunut.
Ristiriitaista on myös se, että jos menen myöhään nukkumaan ja syön myöhään, nukun joskus paremmin. En
kuitenkaan halua pysyvästi kääntää itseäni illanvirkuksi, koen, että on terveellisempää henkisesti ja fyysisesti
aloittaa päivä aikaisemmin, mutta vielä tarvitsen siihen
sisäistä koulutusta ja itsekuria.
Oli mielenkiintoista lukea miten Suomen aikavyöhyke
painottuu, miten pimeä pitkä talvi ja pimeät aamut vaikuttavat mieleemme. Kesäajasta olen samaa mieltä kirjailijan kanssa, omalta kohdalta niihin sopeutuminen on
ollut hankalaa, ainakin työelämän aikoina. Sain kirjasta paljon uutta ajattelemista ja kiitän tekijää
siitä.
Kirjan lukeminen aiheutti myös kommentteja ja Timo
Partonen vastasi Epätyypillinen unirytmi ry:n hallituksen jäsenien kysymyksiin.
Minttu Lehtovaara (puheenjohtaja)
· Kirjassa puhutaan illanvirkuista ja että he menevät
nukkumaan myöhäisimmillään klo 3. Sitten on kuitenkin
myös vielä myöhäisempiä yökyöpeleitä (VUJ, DSPD,
G47.2) ja osa hiukan aikaisemmistakaan illanvirkuista
ei välttämättä pysty siirtämään nukkumaanmenoaikaansa vaikka tahdonvoimaa olisi pienen kylällisen verran.
Heillähän vuosien univaje haittaa merkittävästi suoriutumista ja he ovat vaarassa mm. masentua, syrjäytyä ja
muutenkin sairastua. ”Kipinänvartija” -tyyppisille ihmisille löytyy kyllä yötöitä mutta ammatteihin opiskelu tapahtuu päivisin.
Mitä ehdotat heille ratkaisuksi?
9
Timo Partonen: Tämä on vaikea kysymys, sillä jokaisen
ihmisen tilanne olisi hyvä arvioida yksilöllisesti. Mitään
rutiininomaista patenttiratkaisua ei tähän ole olemassa.
Tiettyjä vuorokausirytmejä tahdistavia keinoja voi tietenkin aina suositella tai kokeilla itsekin. Säännöllinen (2-3
kertaa viikossa) kuntoliikunta (rasittavaa liikuntaa 45-60
minuutin ajan) loppuiltapäivästä tai alkuillasta aikaistaa
vuorokausirytmejä, samoin säännöllinen (5-7 päivänä
viikossa) kirkasvalossa oleskelu (30-60 minuutin ajan)
aamulla (kello 5-10 välillä) aikaistaa vuorokausirytmejä. Mahdollisimman säännölliset nukkumaanmenoajat ja
heräämisajat pitävät vuorokausirytmit tahdissa.
Minttu Lehtovaara: Esim. Norjassahan on tutkittu
eri vuorokausirytmien esiintyvyyttä.
Onko Suomessa tehty tai suunnitteilla laajaa tutkimusta aiheesta?
Timo Partonen: Suomessa on tehty osana uusimpia
väestötutkimuksia kyselylomaketutkimuksia kronotyypin määrittämiseksi. Niiden perusteella tiedämme, kuinka monet suomalaisista (yli 25-vuotiaista) aikuisista ovat
iltavirkkuja.
M.L: Voisiko siitä olla apua mietittäessä ja perusteltaessa kesäajan lopettamista ja aikavyöhykkeen
vaihtoa? Nythän esim. oman viivästyneen unijaksoni
vaikeusaste riippuu tästä sopimusasiasta kun rytmi pysyy kesät talvet samana kesä- ja talviajoista huolimatta
samoin kuin mummollani joka ei lapsena altistunut edes
luomuliekkiä pahemmalle keinovalolle.
T.P: Kyllä, tästä on apua. Kirjassani onkin ehdotus, että
kesäajan käytöstä luovuttaisiin ja että Suomi vaihtaisi aikavyöhykettä.
M.L: Jos illanvirkkujen, yökyöpeleiden ja aamunvirkkujen määrää suomalaisissa on arvioitu, kuinka monen
elämää kesäajan lopettaminen ja aikavyöhykkeen
vaihto voisi helpottaa ja kuinka monen vaikeuttaa?
T.P: Kesäajan käytön lopettaminen todennäköisesti helpottaisi 90 % suomalaisista aikuisista vointia ja lähes
kaikkien elämää, kun kellonsiirtoja ei enää tarvittaisi.
Tämä on havainto, joka on tehty. Sitä on selitetty siten,
että aiemmissa tutkimuksissa ei ole tutkittu kronotyyppiä
vaan on keskitytty vain yöunen määrään tai laatuun ja
että niissä yöunen pituuden merkitystä on yliarvioitu.
Salla Mansikkamäki (varapuheenjohtaja):
Kysymys löytyy sivulta 46. Aamuisuus-iltaisuuspiirteesi tulkinnassa todettiin että jos saat pistemäärän 5-12 eli
olet selkeästi illanvirkku, muista huolehtia terveydestäsi
mahdollisimman hyvin jo nuoresta pitäen.
Onko vinkkejä tai neuvoja miten se onnistuu?
T.P: Jokaisen ihmisen olisi hyvä tunnustella, kuinka pitkän yöunen itselleen tarvitsee. Tämän jälkeen olisi hyvä
turvata itselleen mahdollisuus nukkua riittävän pitkät
yöunet. Unta tulisi arvostaa.
Salla Mansikkamäki: Viivästynyttä unijaksoa potevana ja yhteiskunnan aikataulujen seuraamisen seurauksena vakavasti sairastuneena sitä mietin. Joillekin uni-valverytmiltään erilaisille myöhemmät kouluajat olisi iso
pelastus. Unen terveysvaikutuksista on tällä hetkellä
olemassa valtavasti tietoa ja yhteiskunta on muuttunut ja
muuttumassa 24/7 yhteiskunnaksi, luulisi että sellaisen
järjestyminen olisi mahdollista. Ääri-ihmisiä on toki vähemmistö, mutta määrät ovat silti merkittäviä. Ei kaikkien kouluaamuja tarvitsisi siirtää, mutta voisiko olla
normaaliin aikaan ja vähän myöhemmin alkavia ryhmiä?
T.P.: Tämä on asia, josta voisi hyvin vaihtaa ajatuksia
koulussa järjestettävissä kodin ja koulun yhteisissä tilaisuuksissa, jolloin niin opettajien, oppilaiden kuin oppilaiden vanhempien näkökannat tulisi käsiteltyä.
S.M: Ja varsinkin murrosikäisten myöhästyneillä
rytmeillä koulumotivaatiokin voisi olla parempaa?
TP: Osalle tämä voisi olla helpotus, mutta se ei todennäköisesti auttaisi kaikkia. Kirjassani on esitelty eri
vaihtoehtoja, mitä kouluaamujen myöhentäminen voisi
merkitä. Ongelmaksi voisi edelleen jäädä se, että yöunta
ei arvostettaisi tarpeeksi ja että he, jotka tarvitsisivat nykyistä enemmän yöunta, eivät nukkuisi pitempään.
M.L: Viittaamistasi koulun alkamisajan myöhästymiskokeiluista saa vaikutelman ettei lyhyempi yöuni haittaa
suoriutumista tai vaikuta vireystilaan. Kuitenkin lukuisat
muut vastaavat kokeilut ovat johtaneet erilaisiin johtopäätöksiin. Monesti on myös todettu että univaje altistaa
monenlaisille sairauksille ja sosiaalisille ongelmille.
Osaatko kertoa mistä tämä ristiriita johtuu?
T.P: Viimeisen parin vuoden aikana on julkaistu useampia tutkimuksia, joissa on osoitettu, että myöhäisellä
nukkumaanmenoajalla on haitallisempi vaikutus koulussa suoriutumiseen kuin lyhyellä yöunen pituudella.
10
Lisää Unta, Kiireen
Lyhyt Historia, Timo
Partonen, Duodecim
(2014).
RENTOUTUSHARJOITUS Marjut Saresvaara, fysioterapeutti
Huomioitavaa ennen harjoitusta:
- Suorita harjoitus rauhallisessa, mielellään hämärässä
huoneessa.
- Voit käyttää taustamusiikkina rauhallista instrumentaalimusiikkia.
Harjoitus: Asetu selinmakuulle, tyyny pään ja polvitaipeiden alle ja sulje silmäsi:
1. Hengitä syvään 2-4 kertaa vetäen ilmaa nenän kautta sisään ja päästä suun kautta ulos.
2. Rentouta kasvot ja kaula. Pure hampaita kevyesti yhteen – ja päästä rennoksi 2-3 kertaa. Rentouta myös kieli.
3. Siirrä ajatukset hartioihin ja yläselkään. Nosta hartioita kevyesti ylös – ja päästä rennoksi 2- 3 kertaa. Anna hartioiden ja yläselän olla rentoina alustalla. Hengitä edelleen
rauhallisesti.
4. Siirrä ajatukset yläraajoihin. Purista oikea käsi kevyesti nyrkkiin – ja päästä rennoksi 2-3 kertaa. Tee sama vasemmalla kädellä.
Nyt olkapäät, kyynärpäät, ranteet ja sormet ovat rentoina
alustalla ja tuntuvat painavilta.
ONKO VIREYSTASOSI HYVÄ?
TARKISTA ALLA OLEVASTA KYSELYSTA
Epworth Sleepiness Scale (EES), eli Epworth-uneliaisuus
asteikko on tehokas väline, jolla mitataan keskimääräistä
päiväväsymystä. Tämä testi on kansainvälisesti tunnustettu
uneliaisuutta mittaava testi, joka auttaa vastaamaan siihen,
voivatko väsymysoireesi johtua unihäiriöstä tai epätasoisesta
unihäiriön hoidosta.
5. Siirrä ajatukset vatsaan ja
selkään. Paina alaselkää kevyesti alustaan – ja päästä rennoksi 2-3
kertaa. Rentouta vatsan alue.
Hengitä rauhallisesti ja pidä kasvot
edelleen rentoina.
6. Siirrä ajatukset alaraajoihin. Paina jalkoja vuorotellen tyynyä vasten – ja päästä rennoksi 2-3
kertaa.
Huom! Älä ojenna nilkkoja suoraksi, koska se voi aiheuttaa suonenvetoa.
Nyt lonkat, polvet, nilkat ja varpaat ovat aivan rentoina ja
tuntuvat painavilta. Hengitä edelleen rauhallisesti.
7. Käy vielä mielessäsi läpi kasvot, hartiat, yläraajat,
selkä, vatsa ja jalat, jotta ne ovat aivan rentoina ja tuntuvat
painavilta. Nyt olet aivan rento ja lepäät rauhassa!
Rentoutusharjoitus kestää 20-30 minuuttia. Kun olet oppinut rentoutumaan, niin voit käydä läpi harjoituksen
pelkän ajatuksen voimalla mielikuvaharjoituksena, joilloin
harjoituksen kesto lyhenee. Rentoutuminen on siis harjoittelua ja siihen pitää keskittyä. Rentoutumisen oppiminen
vaatii useita harjoittelukertoja.
Rentoutuminen rauhoittaa elimistöä ja näin siitä
on apua uneen pääsemiseksi.
Testi koostuu joukosta tilanteita, joiden kohdalla arvioit, kuinka todennäköisesti torkahdat tai nukahdat sen sijaan, että tunnet vain itsesi väsyneeksi. Vaikka et olisikaan kokenut mitään
näistä tilanteista viime aikoina, yritä päätellä, kuinka reagoisit.
Valitse seuraavasta asteikosta luku, joka kuvaa parhaiten
kutakin tilannetta, rengasta oikea vaihtoehto ja laske pistemäärä:
Tulkinta: 10 pistettä tai enemmän tulkitaan yleensä poikkeavaksi. Mikäli tunnet itsesi väsyneeksi unihäiriön hoidosta
huolimatta, ota yhteyttä erikoislääkäriin.
Huomaa, että testi ei koskaan korvaa lääkärin tekemää diagnoosia. Jos olet huolissasi nukkumisongelmien takia,
ota yhteys lääkäriisi tai terveyskeskukseen.
Älä epäröi repiä tätä sivua pois tai tulostaa ja ottaa testin tulokset mukaan terveysasemalle tai lääkärin vastaanotolle.
Testin voi myös tulostaa www.terveyskirjasto.fi sivuilta.
11