1. No category

B6 // TEEMA // Terveys
Aamulehti // Tiistaina 25. elokuuta 2015
Terveys // TEEMA // B7
Aamulehti // Tiistaina 25. elokuuta 2015
Urheilevat lapset tarvitsevat monipuolista liikettä
●●Ihmisen hermosto kehittyy kiivaasti ennen murrosikää. Lapsi oppii uusia asioita nopeasti, olipa
Anna Ruohonen, teksti
Olli-Pekka Saloniemi, kuvitus
lähestyy murrosikää,
•hänKunonlapsi
erityisen altis oppimaan
uusia asioita. Se johtuu siitä, että
ihmisen hermosto kehittyy tuossa vaiheessa nopeasti.
Murrosikää edeltävää aikaa kutsutaan usein herkkyyskaudeksi.
Herkkyyskausilla tarkoitetaan eri
kehitysvaiheita, joiden aikana lapsi
omaksuu tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia helpoiten.
Perinteisesti on ajateltu, että optimaalisin aika nopeuden kehittymiselle alkaa noin seitsemänvuotiaana. Herkkyyskaudet tulkitaan
kuitenkin usein liian kapea-alaisesti, uskoo urheilevien lasten parissa työskentelevä urheilulääkäri
ja liikuntatieteen maisteri Harri
Hakkarainen.
”Tiukasta herkkyyskausiajattelusta on usein
jopa enemmän haittaa
kuin hyötyä.”
Harri Hakkarainen
Urheilulääkäri
– Herkkyyskausille ei kannata
asettaa ikärajoja pienillä ajanjaksoilla. Tiukasta herkkyyskausiajattelusta on usein jopa enemmän
haittaa kuin hyötyä.
Tarkkoja ikävuosia eri ominai-
suuksien kehittymiselle on vaikeaa ellei jopa mahdotonta antaa.
Jotain kuitenkin jo tiedetään:
Hermoston nopea kehitysvaihe
mahdollistaa nopean oppimisen,
ja murrosiän jälkeen hidastuva kehitys puolestaan tarkoittaa, että
oppiminen kestää kauemmin.
Valmentajat ovat pitkään hyödyntäneet valmennuksessa herkkyyskausia. Tausta-ajatuksena on,
että jos tietyssä iässä harjoittelee
tiettyjä ominaisuuksia, on lajissa
menestyminen myöhemmin todennäköisempää.
Teknisissä lajeissa, kuten telinevoimistelussa, lapsen aikainen erikoistuminen lajiin ja herkkyyskauden hyödyntäminen on lähes välttämätöntä, jotta lapsi oppii tietyt
lajin vaatimat haastavat liikkeet.
Tieto ei ole Harri Hakkaraisen
mukaan vanhentunutta, mutta
asian ajattelutapa tarvitsee päivitystä. Hänen mukaansa herkkyyskaudet on tulkittu väärin, jos harjoittelu painottuu lajitekniikkaan
liian aikaisin.
On harhaanjohtavaa ajatella, että aika ennen murrosikää on hermoston ja nopeuden kehityskausi,
ja että silloin pitää keskittyä pääasiassa näiden ominaisuuksien kehittämiseen.
– Äärimmäisessä tilanteessa lapsi odottaa suurimman osan harjoitusajasta jonossa, jotta pääsisi tekemään valmentajan määräämän
taktisen kuvion, hän sanoo.
Lapset ovat yksilöitä, jotka kehittyvät eri aikaan.
Hakkaraisen mukaan esimerkiksi nopeus on 40–50-prosenttisesti
kiinni perimästä. Perimä taas koostuu vanhempien geeniperimästä ja
siitä, millainen elämäntyyli heillä
on ja millaisia he ovat luonteiltaan.
Vaikka lapsen lihakset olisivat
geeneiltään nopeat, vaikuttaa nuoruuden tekeminen siihen, mitkä
geenit lopulta ilmenevät aktiivisina. Ilman ärsykkeitä geeni ei välttämättä ilmene.
Marjastus- ja erähenkisen perheen lapsi liikkuu todennäköisesti
paljon vanhempien mukana ja saa
samalla kestävyystyyppistä harjoittelua. Ulkopeleistä hullaantunut
lapsi tekee paljon nopeita, lyhytkestoisia pyrähdyksiä, jotka kehittävät nopeita lihassoluja.
Lapsi tarvitsee viikossa fyysistä
kuormitusta vähintään 15 tuntia,
jotta hengitys- ja verenkiertoelimet kehittyvät normaaleiksi. Tuntimäärä kuulostaa kovalta, jos sen
pitäisi tapahtua ohjatussa valmennuksessa. 30 viikkotuntia omaehtoista liikuntaa ei ole liian paljon,
jos ajan viettää aktiivisesti leikkien ja pelaillen.
Kehityskauden voi jakaa
karkeasti kolmeen
Herkkyyskausiajattelu perustuu biologiseen ikään. Tyttöjen biologinen
kehitys on noin kaksi vuotta poikien biologista kehitystä edellä.
1. Ennen murrosikää
Lapsuuden kasvuvaiheessa raajat
kasvavat. Luiden suhteellinen pituus
toisiinsa on vakio, mikä helpottaa
liikkeiden tekemistä.
Autonominen ja ääreishermosto
kehittyvät hurjaa vauhtia. Autonominen hermosto on kehon
säätelyjärjestelmä, kun taas ääreis-
hermosto säätelee aivojen ja lihasten välistä toimintaa. Harjoittelussa
tulisi korostaa taitoa, ketteryyttä ja
terävyyttä. Hermolihasjärjestelmää
tulee kehittää monipuolisesti,
esimerkiksi erilaisilla askeltiheys,
rytmi- ja koordinaatioharjoituksilla.
hyödyntäminen on yleistä.
Nopeuden kehitykseen vaikuttavat
erityisesti hermotus eli liiketiheys,
reagointikyky ja rytmitaju sekä
voimataso ja taito. Hermoston
monipuolinen kehitys luo pohjan
voiman kehittymiselle.
Nopeus on perinnöllinen ominaisuus ja myös ominaisuus, jonka
kehittämisessä herkkyyskauden
Peruskestävyys kehittyy leikeissä ja
peleissä. Lapsena luotu pohjakunto
kantaa vielä aikuisenakin.
Lapsen liikkumattomuus ei ole hänen syytään
Kolumni
Anna Ruohonen
@lannenmedia.fi
K
otikaupungissani on
kiistelty skeittiparkista vuosia. Kaupungin tämänhetkinen kanta on, että skeittiparkki – sikäli kun semmoista edes saadaan – olisi maksullinen yli 16-vuotiaille.
Suurin osa nuorista urheilevista lapsista lopettaa harrastamisen
juuri murrosiässä.
Katso ympärillesi. Näkyykö kaupungissasi paikkoja, joihin on helppo mennä arkiliikkumaan?
Ei näy.
Sen sijaan näkyy erityisen rumia
ostoskeskuksia ja korkean kuukausimaksun kuntosaleja, joissa puntin jälkeen juodaan peilin edessä
vaaleanpunaista proteiinijuomaa.
Lapset ja nuoret eivät liiku, kos-
ka heillä ei ole mahdollisuutta tai
tietoa. Ei ole paikkoja, kyytiä tai
perheessä ei ole liikkumisen kulttuuria.
Ennen liikunta tuli kaiken sivussa. Nyt sen ajatellaan vaativan organisointia ja herkkyyskausien op-
kyse sitten liikunnasta tai kielistä. Herkkyyskaudet eivät ole tarkkoja ajanjaksoja.
timointia. Liikunnasta on tullut
velvollisuus, joka jokaisen on hoidettava jossain välissä.
Sen vuoksi monen lajin harjoittelua leimaa nykyisin yksipuolisuus ja kuormittavuus. Yksipuolinen liikuntaharrastus jaksaa innos-
He elävätkin
yhteiskunnassa menneen
maailman tavalla.
He eivät liikkuessaan
laske tunteja
tai toistoja.
taa noin viidesosaa harrastajista.
Loput jättävät leikin kesken.
Liikkumattomuus on riski. Nuo-
rena opittu kehonhallinta ( joka
muuten kehittyy skeitatessa) kantaa pitkälle vanhuuteen.
Aikuisten silmissä skeittarit eivät nauti samanlaista statusta kuin
esimerkiksi jalkapalloilijat tai taitoluistelijat.
He elävätkin yhteiskunnassa
uhanalaisella, menneen maailman
tavalla. He eivät liikkuessaan laske
tunteja tai toistoja. Heidän elämänsä ei vaikuta kovin ankaralta, ja he
näyttävät jopa viihtyvän rampeilla.
Touhuaminen on elämäntapa.
Jos siis näet kadulla ylipainoisen
lapsen, joita muuten on nykyisin
enemmän kuin koskaan, älä päivittele.
Ylipainoisten lasten vastapainoksi havaittavissa on myös lapsia, joiden selkä ja polvet oireilevat jo ennen kymmentä ikävuotta.
Syynä on liian yksipuolinen fyysinen kuormitus.
Älä päivittele heitäkään.
Katso kaupungin kotisivuilta,
paljonko nuorten liikunta saa tukea. Selvitä sitten, paljonko maksaa golfkenttä.
Kirjoittaja on toimittaja.
2. Murrosikä eli ”kömpelyyskausi”
Murrosiässä kasvu kohdistuu ylävartaloon ja
sisäelimiin sekä lihaksistoon. Niin sanottu
kasvupyrähdys alkaa käsistä ja jaloista ja
päättyy lopuksi selkärankaan.
Kehon mittasuhteet voivat vaihdella kasvun
aikana paljon, mikä tekee liikkumisesta joskus
kömpelöä. Liikkeiden hallinta palaa kuitenkin
takaisin, kun kasvupyrähdys on ohi.
Harrastamisen näkökulmasta murrosikä on
haastavaa aikaa. Peräti 80 prosenttia tytöistä
lopettaa harrastamisen tässä vaiheessa Pojilla
vastaava luku on hieman pienempi.
3. Murrosiän jälkeen
Voimaa kertyy, sillä hormonaalinen toiminta
on murrosiässä vilkkaimmillaan. Kasvupyrähdyksen aikana nivelten heikko liikkuvuus
voi rajoittaa suorituskykyä ja altistaa rasitusvammoille, joten liikkuvuusharjoitteluun tulee
kiinnittää erityistä huomiota.
Anaerobista eli maitohapollista nopeuskestävyyttä voi kehittää laajemmin vasta
kasvupyrähdyksen päätyttyä, kun kehon
maitohapollinen energia-aineenvaihdunta
on tehostunut.
Opetuksia
oman
mielen
käytöksestä
Kenelle: Kirja soveltuu etenkin
urheilevien lasten vanhemmille,
urheilijoille ja valmentajille. Toimii myös omatoimisten aktiiviliikkujien apuna.
esimerkkitarinat avaavat hyvin
tekstiä.
Kirja sisältää paljon käytännön
harjoituksia, joihin liittyy päiväkirjan pitäminen. Mutta kuinka
moni jaksaa kirjata tuntemuksiaan jokaisen harjoituksen jälkeen?
Christina Forssell: Huipulle!
Henkinen valmentautuminen
urheilussa
huonoa: Kirjassa on 14 kappa-
Tietosanoma 2014, 404 sivua.
kologiaan. Siihen, miten ajatuksemme juoksee erilaisissa urheilutilanteissa ja miten voimme oh-
Ihmisen aerobinen peruskestävyys kehittyy
tasaisesti koko eliniän, mikäli ominaisuutta
muistaa harjoittaa.
Lähde: Urheilulääkäri Harri Hakkarainen ja
fysioterapeutti Jari Tapio, Kehonhuoltamo FixIt
H y vä k ysy m ys
Kannattaako täitä
ehkäistä karkoteaineilla?
hyvää: Huippu-urheilijoiden
Opaskirja
Mikä: Opaskirja urheilijan psy-
Opittuja ominaisuuksia jalostetaan lajin
vaatimuksiin sopiviksi.
Murrosiässä ja sen jälkeen tapahtuva voimaharjoittelu jatkaa nopeuden kehittämistä
siitä, mihin se jäi ennen murrosikää.
jailla ajatuksiamme. Huipulla ei
ole tilaa kaikille. Kirja opastaa,
miten mieltä hallitaan tiukoissa
tilanteissa.
letta ja valtavasti alakappaleita.
Tämä yhdistettynä sisäisiin viittauksiin, esimerkkitarinoihin ja
grafiikoihin antaa sekavan vaikutelman.
Anna Ruohonen
Annamari Nurminen
Onko päätäiden ennaltaehkäisyyn tarkoitettujen kemikaalituotteiden käyttäminen tarpeellista, Helsingin epidemiologisen
toiminnan infektiolääkäri Hannele Kotilainen?
– Minä en näe syytä käyttää ennaltaehkäisyyn karkotteita. Täitä
voi ehkäistä ilman kemikaalejakin. Jos haluaa estää täitartunnan
leviämisen heti alkuunsa, on paras
keino käydä hiukset läpi pari kertaa viikossa täikammalla, mikä kyl-
•
lä seuloo täit tehokkaasti. Täihän
vaatii suoran kosketuksen isännästä seuraavaan uhriinsa. Se ei
pompi piposta toiseen, vaan tartunta tulee esimerkiksi siinä, kun
uusi isäntä laittaa pipon päähänsä.
Voiko täiden ehkäisyyn tarkoitetuista tuotteista olla haittaa?
– Näissä tuotteissa on kemikaaleja,
jotka imeytyvät ihon läpi verenkiertoon. Päänahassa on hyvin vilkas verenkierto. Samoja kemikaaleja on hyönteiskarkotteissa eikä
niiden jatkuvaa käyttöä suositella.