Joynight
Ruotsin
Valloitus
16
Leirialue. / Kerhojen lippuparaati avasi kisat. / Blue Henry, Darkling Night ja Joynight. / Buffetti. / Sini, Shiny Silk, halaus. / Lähtökopit.
Heinäkuu, Skellefteå, Ruotsi.
Runsas viikko ruotsalaista
greyhound racingia. SM finaalipäivän aamuna jännitys
kihisee joka solussa. Sankaritar on tyyni. Voisiko... ,
ei uskalla edes ajatella. 30
sekuntia on ensin juostava.
Teksti ja KUVAt REIja Kiiski
Finaalin 1.-2. kaarteessa.
Pippu, Galway Pipe, pesupaikalla. / Lissen Pisama, Phoenix Bird, tarkistettavana / Marko Vuopponen ja voitokas Aussie Green eli Jussi.
Siskokset ja Lisse.
17
Kohta eksytään porukalla! / Tossukauppiaan leiri. / Annelie pentutreeneissä kuusikuisten pentujensa kanssa. / Lisse leikkipaikalla. / Leppoisia illanvie
P
Korkeimmalla korokkeella Lisse,
Joynight ”Svart” ja Jones. 18
erjantaina 19.7. talossa käy kuhina.
Muistitko ottaa... Onko se jo...? Missä
mun.. ? Lauman ei tarvitse aavistaa,
että kohta lähdetään. Asuntoauto on ajettu
jo alaoven eteen ja juoksemme vuoronperään edestakas vieden tuoden sitä sun tätä.
Koirat ovat skarppina, kaikki haluavat mukaan. Mutta matkaan otetaan vain kahdeksan, muita tulee hoitaamaan luottohoitajat.
Järjestelyt ovat liki minuuttiaikataululla,
kun yksi lähtee, toinen tulee. On jotenkin
epätodellinen olo. Onko tässä mitään järkeä, mennä nyt sinne asti. Viimeksi koko
ihmispoppoomme lomaili yhdessä 2010
kun kävimme Australiassa. Upea reissu, tapasimme mm. koiran nimeltä
Bling It On, eli Danny.
Mutta onhan se hienoa
päästä itselle uudelle radalle
lahden taakse. Vuonna 1998
koiramme Tullamore Dew
”Kolli” voitti Ruotsin suurimman juhannuskilpailun
Järbossa. Silloin oli peräti kolmella radalla kisat yhtäaikaa! Se kertoo jotain eroista
maittemme välillä. Sen jälkeen on Ruotsissa eletty vielä kulta-ajat, kun Svenska
Spelet lähti racingiin mukaan. Saatiin uusia ratoja ja huimat palkintosummat, ehkä
niitä ongelmiakin. Mutta olipa hienoa kun
lätkäkaukalon jäässä oli greyhound logot ja
ne muut makeat mainokset!
Kaikki kuitenkin tyssäsi vuonna 2003.
Hetken nikoteltiin, rahakisaajat kaikkosivat ja kerhot jäivät oman onnensa nojaan.
Oli aika taas alkaa tehdä perinteistä klubityötä kun palkalliset työntekijät lähtivät.
Radat ja rakennukset sentään jäivät, hyvät
fasiliteetit jatkaa. Ja tärkeintä, ne koirat!
Nyt Ruotsissa on 13 klubia ja 11 rataa.
Tänä vuonna Ruotsin Mestaruuskisat pidettiin pohjoisessa, 2014 kisoja isännöi
Landskrona, joka puolestaan on aivan
Ruotsin etelä-kärjessä. Skellefteån rata ei
ollut vauhtivuosina vedonlyöntirata. Se uudistettiin täysin vuonna 2008. Radan keskimatka on 510m ja lyhyt 295m. Skellefteån
kaupungissa asuu liki 33000 asukasta.
Puolen päivän jälkeen saamme vihdoin
koirat kyytiin ja menoksi. Pari turistia
ja kilpurit. Edessä on yli 1000 kilsan kapuaminen Tornion kautta Ruotsiin, matka
on kuitenkin lyhyempi kuin eteläruotsalaisilla. Sää suosii ja hieman ennen keskiyötä
saavumme Tornioon, jossa meitä odottaa
outo valoilmiö, väentungos ja mökä. Liuútamme ikkunat auki ja ajamme sillalle,
josta eteemme aukeaa Haloo Helsingin
ulkoilmakeikka! Koko kaupunki raikaa:
Maailma on minun
maailma on sinun
Maailma on tehty meitä varten
Jokainen tänne jonkun jäljen jättää
Maagista. Matkaa on vielä pari tuntia ja
käännymme moottoritien rampilta kohti
rataa, joka on heti tien kainalossa. Hetken
hämmästelemme, eikö paikalla ole ketään
alkavathan kisat jo samana päivänä. Körö-
ttoja. / Iltakisat. / Urosten B-finaalin lähtö, Denewie Snowtoe mantelilla kaksi tuli toiseksi. / Urosten finaalin 1. kaarteessa ruuhkaa, voiton vei Risto (3).
tämme hissukseen keltaisen päärakennuksen ohi kohti metsää, sieltä vasemmalle alas
ja eteemme aukeaa pienehkö aukio, jonka
molemmin reunoin on tiiviisti parkeerattu
vaunuja ja telttoja. Keskellä kulkee murskekivinen tie. Aluetta saartaa tiukka metsä.
Ainoa reitti on se mursketie. Ajamme melkein perälle missä on meille varattu paikka
”suomileiriin”. Taskuparkki ja nukkumaan.
Lauantaina 20.7. kisataan avoimien
sarjojen alkuerät. Muita kisapäiviä ovat
sunnuntai, tiistai, keskiviikko, perjantai ja
seuraavana lauantaina vihdoin jännittävät
finaalit. Yhteensä kuutena päivänä kisataan! On siinä järjestävällä kerholla sarkaa. Mutta ruotsalaiset osaavat. Cup kisoja
on monta erilaista, näin eritasoiset koirat
huomioidaan hienosti. Eläinlääkärintarkistus aukeaa ennen luvattua aikaa, jonoja
ei synny. Jo aamuvarhaisesta Nils jyristää
isoilla koneilla radalla, buffassa puuhaa
aina joku. Jos muilla ei ole aikaa, olutta
myy kisojen eläinlääkäri. Kaikki tuntuu tietävän mitä tehdä ja yhdessä tekeminen on
kivaa. Kukaan ei marise saati hauku. Kun
kisojen alku lähenee, leirialueen väki nappaa kokoontaitettavat tuolit kainaloonsa ja
perustaa katsomon 1. -2. kaarteessa olevan
nyppylän laelle. Ne jotka haluavat pelata
ratatotoa, vaivautuvat 100 m pidemmälle
buffetin eteen maalilinjan kohdalle.
Kisat alkavat kerhojen juhlallisella lippuparaatilla. Kisoissa edustetaan nimenomaa omaa kerhoa ja esittelyssä pitää olla
joko kerhotakki tai -paita. Muuten lähtöesittelyssä oli erona suomeen se, että perheestä saattoi olla useampi koiraa tuomassa
tai alaikäinen. Toinen poikkeus omaamme
oli se, että kopituksessa ei turhia kiirehditty. Mutta itse kisa-aikataulut pitivät ja
tekniikka pelasi, kuulutus palveli selkeästi
ja mikä mainiota, vain tovi lähdön jälkeen
ilmoitettiin onko juoksu ”hyväksytty”. Ja
tällä mentiin koko SM-viikko!
Ainoa mikä huolettaa on leirialue. Yli
50 leirikuntaa, joka vaunussa koiria paljon.
Mitähän tästä tulee... Mutta ihme kyllä mitään kummempaa ei sattunut! Aamulla oli
joskus reiteillä ruuhkaa kun suurperheet
sattuivat samaan aikaan liikkeelle, mutta
esimerkiksi kakat kerätään niille varattuihin roskiksiin, joita myös kerhon porukka
kävi säännöllisesti tyhjentämässä! Samoin
bajamajat tyhjennettiin. Ainoa hetki kun
alueella ei ollut sähköä oli kun kisoja vedettiin, silloin virta otettiin pois.
Meille kerrottiin, että Joynight ”Svart”
on paikallisten mielestä kovimmassa alkuerässä. No, kaikki ne kovat on kohdattava
jos mielii pärjätä. Ja hyvin tyttömme juoksikin, voittaen alkuerän! Mukavaa! Ruotsissa lähtövoittaja saa näyttelyistä tutun
ruusukkeen. Myös Svartin sisko valeraskas
”Pimee” Darkling Night pääsi semifinaaliin omasta erästään. Muuten koiramme
tuntuivat kärsivän matkaväsymystä tai uusi
rata ei sopinut niille.
Lopp 7 SM tik kvartsfinal 510m MÖ
fin namn kön tid box split
1a Joynight tik 30,44 6 4,29
2a Mustang Minogue tik 30,50 4 4,28
3a Playa Marina tik 30,76 1 4,38
4a Miss Lee tik 30,82 5 4,46
5a Crimdon Medusa tik 30,83 2 4,39
6a Ice Queen tik 31,33 3 4,44
Asuntoautossa sen sijaan kaikki viihtyvät. Iltaruoan jälkeen oli aina hienoin hetki
kun kaikki röhnöttää pitkin autoa ja etutelttaa tyytyväisenä, itse katsellaan DVD:tä
tai Ruotsin tv:tä ja syödään. Ihan lomaa!
Välierävoittajana esittelyssä Reijan kanssa.
Jotenkin autossa nukkuminenkin on kuin
olisi hotellissa! Takana on alaosassa koirille neljä häkkiä joissa kussakin on oma ovi
ulos ja kahdessa vielä sisään autoon. Niiden
yläpuolella on ns. luksusluokka eli kahden
hengen peti ja sen lisäksi vielä ohjaamon
yläpuolella isoin peti ja keskellä kahden
hengen punkka = 4 hengen istuinryhmä.
Tietysti varusteisiin kuuluu hyvin varusteltu keittiö, ja vessa suihkuineen. Ihmevekottimia nämä asuntoautot. Etuteltta on
iso lisähuone, jossa koirat nukkuivat pitkin
mattoja. Polkupyörillä liikuttiin silloin kun
ei ollut koiria mukana, varsinkin 7 v. Lisse.
Kisaviikkomme alkoi pyöriä selkeillä
rutiineilla. Koska radan läheisyydessä ei ollut mitään muuta, aika kului koirien kanssa
ja buffetissa, jonka pihalla oli iso nurmialue
lasten leikkipaikkoineen. Ruotsalaiset olivat mukavan välittömiä, mitään murinaa ei
kuulunut ainakaan suoraan siitä, että olimme heidän mestaruuskisoissaan.
Kaikki hyvin ala- ja yläosastossa? ;) / Sukka, Little Teapot ja Svart. / Etuteltta tuo valtavasti lisätilaa. / Nyt saa syödä pedissä. / Finaalikatsomo.
19
Finaalin maalisuora, Joynight vie voiton. / Kaikkien voittajien iloinen loppuparaati.
Lopp 1 SM tik semifinal 510m MÖ
fin namn kön tid box split
1a Joynight tik 30.22 4.31
2a Hazel O’Hanna tik 30.23 4.31
3a Mustang Minought tik 30.39 4.42
4a Smala Sussi tik 30.46 4.39
5a Darkling Night tik 30.62 4.35
6a By By Mary Fly tik 30.73 4.49
Katarina Lindberg ja toiseksi tullut kaunis Hazel O´Hannah.
Välieriin valmistautuminen sai aivan
uutta väriä kun päätimme lähteä maanantaina koko perhe metsälenkille, kuusi koiraa ja kaikki kaksijalkaiset. Satuimme kulkemaan samaan suuntaan Annelie ja Kent
Anderssonin kanssa. Heillä oli matkassa
veteraaninarttu Flower Power ja tämän
kolme kuusikuista pentua. Joku oli sanonut,
että kiertämällä metsän radan takaa pääsee
takaisin radalle. Siellä me sitten rämmittiin,
jylhässä metsässä, jossa hädin tuskin erotti
polkuja ja välillä ne olivat syviä kavioiden
jäljistä. Alkuunsa menimme Anderssonien
perässä, mutta oma suuntavaisto sanoi, että
nyt mennään ohi, joten me otimme kurssin
oikealle pois hevospolulta. Jonesin kännykän avulla saimme paikannettua itsemme.
Se oli suuntavaistomme kanssa samoilla
linjoilla ja matka jatkui korvessa. Siinä vaiheessa kun vastaan tuli muurahaiskekoja,
jotka joku oli kuopinut auki, alkoi mielikuvitus nähdä mörköjä. Tulipahan jännä irrottotelulenkki! Vihdoin ja viimein kaiken
maailman rämeiden ja kuusikoiden jälkeen
tunkeuduimme tutulle polulle radan taakse, mikä helpotus! Yllätykseksi reilu tunnin
metsätarpominen taisi tehdä hyvää koko
porukalle. Anderssonien lenkki kestikin yli
kolme tuntia, onneksi hekin lopulta löysivät takaisin radalle!
Välierät juostiin tiistai-iltana. Ajatus
siitä, että oma koira saattaisi kilpailla vielä
Ruotsin Mestaruus finaalissa, oli kutkuttava. Svart tuntui olevan omassa elementissään niin leirikylässä, että tällä radalla.
Painokin oli viritetty kohdalleen. Eläinlääkäri päivitteli tarkistaessaan kuinka voi
olla näin tyyni koira, tuskin tällä on sykettäkään! Ja tyynesti Svart otti ja juoksi välierä voittoon ajalla 30.22! Fiiiiiiiiint! Nyt oli
sitten otettava iisisti kolme päivää finaaliin.
20
Sää parani pitkin viikkoa. Torstai iltana järjestettiin suuri SM-banket, iltajuhla.
Näppärästi buffetin viereen nousi suuri
telttakatos ja pöydät penkkeineen. Illalla syötiin, juotiin ja laulettiin, niin ruotsalaista. Ja bändikin oli paikalla. Minä ja
Lisse lähdimme ajoissa nukkumaan, isäntä kotiutui myöhemmin. Aamulla herään
omituiseen mussutus ääneen. Svart vetää
sohvalla tomaatteja! Mitä, mistä se ne on
saanut! Mattimyöhäisemme oli näemmä
tehnyt yöllä hiukopalaa ja jättänyt kaikki
pöydälle levälleen. Raivoan kuin härkä kun
huomaan lähes kilon juuston kadonneen.
Nappaan koirat ja lähden aamupissitykselle
savu korvista nousten. Mennä nyt mokaamaan finaali näin! Kun palaan, isäntä virnuilee ovenpielessä, tekee mieli motata sitä.
Mutta en onneksi ehdi, tunari on löytänyt
juuston kuiva-ainekaapista!
Perjantaina voimme keskittyä kisoissa
vain katsojan rooliin. Iltaa kohden alkaa
taivaalle kertyä hurjan näköisiä pilviä. Melko tasan puolilta öin alkaa sellainen ukkonen, että en moista ole kokenut ja monta
hurjaa olen Saimaan selkää vasten asuneena nähnyt. Tämä paukkaa julmetusti, salamat ovat omitusia hässäköitä. Vettä tulee
kuin nauloja iskisi asuntoauton kattoon.
Auto tuntuu pieneltä tinapurkilta. Mutta
greyt tuhisee, ukkonenkaan ei haittaa.
Aamulla siivoamme ja laitamme tavaroita kasaan. Jännitys hiipii väkisinkin
vaikka kuinka puuhastelee. Monasti on kysytty tuntuuko se enää kun on niin pitkään
kisannut. Voi kyllä, nythän se vasta tuntuu!
Kun tietää miten vaikeaa on saada kaikki
kohdalleen. On nähnyt ja kokenut niin valtavan paljon. Yritän vältellä ajattelua, what
if? Tässä vaiheessa on kuitenkin välttämätöntä psyykata itsensä kaikkeen, finaalissa
voi käydä mitä vain kun kovaa mennään.
Huomaan, että isäntäkin vakavoituu.
Kisoja vielä siirretään kuumuuden takia. Se
tietää sitä että yö ajetaan kotiin lähes tauotta. Ensin juostaan whippettien finaalit. Molemmat voitot tulevat Suomeen! Ei kahta
ilman kolmatta... - en ajattele! Greyurosten
finaaliesittelyssä vaistoan kuinka pinnassa tunteet ovat katsomossa. Huuuuurrien
jännää! Kädet tärisevät, hyvä kun kamera
pysyy näpeissäni. Urokset ampaisevat ulos,
1. kaarteessa törmäillään, Risto pääsee kiskolle ja kiskaisee itsensä keullille vieden
voiton. Hejaheja! Grattis kaikuu, pettyneitäkin on. Seuraava mahdollisuus on vasta
vuoden päästä. Näen, että Jones ja Svart
kiertävät jo lämmittelyalueella. Puristan
Lisseä niin, että tämä sanoo ”sattuu”. Nyt ne
menevät esittelyyn, Ruotsin lipun perässä.
Lipunkantaja vie joka lähdön esittelyyn.
Annelie kysyi välierien jälkeen mitä
koppia toivon finaaliin. Svart fyra! Saimme
nelosen. Toinen suosikki Hazel O´Hannah
on myös toivekopissaan kuutosessa. Katsomo on täynnä ihmisiä, ilta-aurinko hehkuu
oranssina kun veräjä aukeaa. Pakko olla
kyykyssä, jalat eivät pidä. Svart ottaa startin, se on nopea! Sitä ei voi estää kuin se
itse. Vajaat 30 sekuntia on pitkä aika, kyyneleet valuvat jo ennen maalia. Lisse sanoo
”Mami, Svart voitti!” heti maalilinjan jälkeen. Jonkun käsi laskeutuu olalleni, grattis
kuuluu, grattis, tosi monta grattista!!! Päässä humisee. SM, Ruotsin Mestaruus!!!
Lopp 6 SM tik final 510m M1
fin namn kön tid box
1a Joynight 29.94 4.29
2a Hazel O’Hannah 29.95 4.31
3a Mustang Minogue 30.09 4.34
4a Playa Marina 30.11 4.35
5a Miss Li 30.35 4.43
Joku tiesi varautua. Haastattelija kysyy
Jonesilta englanniksi miltä tuntuu ja oliko
yllätys. Saan vihdoin jalat alle, kiitän ruotsalaisia hienoista kisoista ja kerron, että
tämä on unohtumaton saavutus. Täyttä
totta. Hazel O´Hannahin omistaja Katarina on uskomattoman hyväntuulinen runner-up, kolmanneksi tullut Mustang Minoquen omistaja Monica Hagberg kättelee
niin lämpimästi. Lähtiessään palkintopallilta Katarina vielä kerran koskettaa Svartin
napakoita korvia, niitä on moni ihastellut,
ja ihmetellyt. Pitkäkorva. Puhelimet soivat
ja Jonesin hymy on leveämpi kuin koskaan. Onnentunne on sanoinkuvaamaton.
Lisse pääsee palkintopallille sekä voittajien
loppuparaatiin. Mera banket! Suomeen tuli
kolme mestaruutta, kaksi Ruotsalaisille ja
yksi Svartille, nimi on enne? ;)
Kotimatka taittui kepeästi yön selässä,
olihan meillä Joynight.
Huuda, huuda ilosta
Huuda, huuda vapaudesta
Huuda, huuda onnesta
Ja sä voit poistuu hymyillen 
P.S. Bling It On - Joynight yhdistelmä
on astutettu ja pentuja odotetaan
Run-Up kenneliin joulun jälkeen.