PORKKALAN LUKIO 2015

Vuosikertomus 2014
PORKKALAN LUKIO 2015
PORKKALAN LUKIO
Rehtori
Matti Autero
050 310 7078
www.porkkalanlukio.fi
Kirkkotallintie 6
02400 Kirkkonummi
apulaisrehtori 050 414 3602
opinto-ohjaajat
040 126 9669
040 574 3947
040 126 9343
kanslia 040 126 9339
hakukoodi 0370/000
Vuosikertomuksen toimitus ja taitto FM Päivi Poutanen
Kansikuva opiskelija Janniina Isännäinen
SISÄLTÖ
4
6
17
18
20
22
26
31
32
36
39
40
41
42
42
43
44
46
48
54
58
60
62
68
70
72
74
77
79
Rehtorin katsaus
Kevään 2015 ylioppilasjuhla
Millainen on hyvä opiskelija
Lukio digitalisoituu
Matkani läpi lukion – abiturientin ajatuksia opiskelusta
Opintomatka Roomaan
LUMA-päivä lukiossa
Professori Juha Oikkosen vierailu
Pääministeri Alexander Stubbin vierailu
Koulusihteeri Kirsti Kohvakka jää eläkkeelle
Kesän kynnyksellä
Flooran-päivä
Vappuriehaa ja merkillistä väkeä
Onnea uusille sukeltajanaluille
Salibandy-joukkueelle hopeaa
Käräjillä tavattiin
Nuorisovaalit
Oppikokemusta lukiosta
Wanhojen tansseissa satumainen tunnelma
Opiskelua ja penkkaririehaa
Masalan opetuspisteen jäähyväiset
Lukion puurojuhla
Syksyn 2014 ylioppilasjuhla
Musikaali Odyn harharetket
Penen rooli tuli suurena mutta iloisena yllätyksenä
Svenska dagen i Kyrkslätts Gymnasium
Yrittäjyyspäivä Porkkalan lukiossa
Tutustumisia ja vierailuja
Kieli-iltapäivä Porkkalan lukiossa
REHTORIN KATSAUS
Matti Autero
Porkkalan lukion ytimenä on toiminta
laadukkaana, monipuolisena yleislukiona
Hyvä Porkkalan lukioväki
Lukuvuoden aherruksen päättyessä on
mukava hetkeksi pysähtyä ja palautella
mieleen kuluneen vuoden erityisiä
ilon aiheita. Sitä sopii tehdä myös tämän
lukuvuosikertomuksemme avulla, joka
nyt kolmatta kertaa julkaistaan pelkästään
sähköisessä muodossa. Vuosikertomus on
valmistumassa julkaistavaksi, kun juuri olemme
lakittaneet kevään uudet ylioppilaamme.
Kiitän äidinkielen lehtori Päivi Poutasta
tämän julkaisun toimittamisesta.
Lukion toimintakulttuurin
tulee tukea paitsi laadukasta
oppimista myös nuorten kasvua
hyvään elämään.
Porkkalan lukio on kasvanut noin 500
opiskelijan oppimisyhteisöksi, jonka ytimenä
on toiminta laadukkaana ja monipuolisena
kirkkonummelaisena yleislukiona.
Kurssitarjontamme näyttää vastanneen hyvin
opiskelijoiden tarpeisiin: kursseja valittiin
monipuolisesti oman kiinnostuksen mukaisesti.
Innostus näkyy jo nyt myös ensi vuoden
valinnoissa, joita opiskelijat ovat tehneet
kevään mittaan.
On pidettävä huoli, että koulu on nuorten näkökulmasta
vireä ja innostava arjen ympäristö.
A
ktiivinen opiskelu onkin Porkkalassa
pääasia. Tavoitteellinen opiskelu tuotti
myös mainiot tulokset lukuvuoden
ylioppilaskirjoituksissa.
Jatkossakin opetustarjontaa tulee tukea
monipuolisilla työskentelyn tavoilla, vaihtelevilla
oppimisympäristöillä sekä aktiivisella
vuorovaikutuksella ympäröivään yhteiskuntaan
esimerkiksi teemapäivinä ja yhteistyönä
korkeakoulujen kanssa.
Lukion toimintakulttuurin tulee tukea paitsi
laadukasta oppimista myös nuorten kasvua
hyvään elämään. Samalla on pidettävä huoli
siitä, että koulu on nuorten näkökulmasta vireä
ja innostava arjen ympäristö ja
kohtaamispaikka. Lukioomme sisältyy kosolti
mahdollisuuksia yhdessä toimimiseen, mikä
onkin esimerkiksi liikunta- ja
taidepainotustemme tärkeä yhteinen piirre.
Myös opiskelijakunnan toiminta on nykyisin
ilahduttavan aktiivista ja lukion vuoden kiertoon
liittyvät perinteet ovat voimissaan. Juuri
tällaisista seikoista kouluun kasvaa
opiskeluakin tukeva, myönteinen yhteisöllisyys.
O
piskelijoittemme monipuoliset
kiinnostuksen alueet mahdollistavat
sen, että voimme siltäkin pohjalta
yhdessä kehittää lukiotamme niin
toimintatapojen kuin sisältöjen osalta.
Toivotankin opiskelijamme lämpimästi
tervetulleeksi tällaiseen kehittämistyöhön, jotta
myös opiskelijoiden ääni ja aidot toiveet tulevat
kuulluksi.
Lukuvuoden päättyessä lausun koko
lukioyhteisöllemme, niin opettajille ja muulle
henkilöstölle kuin opiskelijoille, parhaimmat
kiitokseni kuluneesta lukuvuodesta. Lähetän
samalla tervehdykseni yhteistyökumppaneille
koulumme ulkopuolella sekä lukiolaistemme
huoltajille.
Toivotan kaikille virkistävää kesää ja lomaa.
Lämpimät onnitteluni vielä kaikille lukuvuonna
2014–2015 valmistuneille ylioppilaille!
Matti Autero
rehtori
Porkkalan lukio
Kevään 2015 ylioppilasjuhla
Porkkalan lukion ylioppilasjuhlaa vietettiin 30.5.2015. Valkolakin painoi päähänsä
yhteensä 78 opiskelijaa, joista 76 oli päivälinjan ja kaksi aikuislinjan opiskelijaa.
Porkkalan lukion opettajat ja henkilöstö onnittelevat uusia ylioppilaita!
Sara Suojalehto ja Elizabeth Uusitalo herkistivät yleisön laulullaan The Climb.
n
Stipendiaatin kumarrus
Iikka Frestadius sai stipendin erinomaisista fysiikan tiedoistaan
ja hyvästä kielitaidostaan sekä Pro Musica –mitalin ja kunniakirjan.
Airuina toimivat vasemmalta Ellen Peltonen, Noora Partanen,
Riku Saksa ja Otto Rouhelo.
Noora Almari noutaa rehtorilta ylioppilastodistuksen
ja Kiinteistömaailma Kirkkonummen stipendin liikunnallisuudesta.
Myös Selda Ahmad-Pirdawoodilla,
Tuomas Mäellä ja Tomas Rauhalalla on
syytä tyytväiseen hymyyn.
Kevään 2015 ylioppilasjuhla
Ohjelma
30.5.2015
♣
Jean Sibelius, Alla marcia
abiturientit saapuvat airuiden johdattamina
♣
Chorus Floridus
Hetki on kaunis
säv. ja san. Haloo Helsinki
sov. Heli-Maria Suomi
♣
Rehtorin puhe
Matti Autero
Lakitus
rehtori Matti Autero
apulasirehtori ja ryhmänohjaajat
Gaudeamus
♣
Jean Sibelius, Romanssi Des-duuri,
Aamu Suni, piano
♣
Ylioppilaan puhe
Iikka Frestadius
♣
The Climb
säv. ja san. Alexander - Mabe
Sara Suojalehto ja Elizabeth Uusitalo, laulu
Iikka Frestadius, kitara
♣
Suvivirsi
♣
Airuet
Taru Partanen, Riku Saksa
Ellen Pelkonen, Otto Rouhel
Kevään 2015 ylioppilaat
PORKKALAN LUKIO
Ahmad-Pirdawood Selda
Alkki
Lauri
Almari
Nora
Dibrani
Gazmend
Forsten
Viveca
Frestadius Iikka
Grönberg Niku
Haapala
Elsa
Hannula
Sanni
Hartman
Jonathan
Heino
Paula
Hellman
Joel
Hindrén
Henrik
Hirvonen Juha-Pekka
Honkala
Kalle
Hurme
Isla
Huumonen Elsa
Hytönen
Wilhelmiina
Hämäläinen Henna
Juntunen Antti
Jääskeläinen Eetu
Kallio
Erika
Karjula
Eero
Karlsson
Kalle
Kauraala Juliana
Kemppainen Rasmus
Keränen
Vili
Kettunen Lauri
Koistinen Eero
Koponen Leevi
Lehto
Tommi
Lehtonen Paavo
Leinonen Lauri
Liitsola
Jasmiina
Liljestrand Daniel
Loukola
Veikko
Mannonen Ville
Markkola Aleksi
Mäkinen
Leo
Mäkinen
Visa
Nummela Jimi
Nykänen Atro
Nyström
Mikael
Ojala
Joonas
Ollitervo
Virpi
Ora
Martin
Punkari
Toni
Pyre
Marianne
Rajala
Micaéla
Rauhala
Tomas
Rehell
Lasse
Ronkainen Niko
Räisänen Atte
Saksa
Milla
Salo
Siiri
Santamala Aleksi
Sarparanta Niklas
Silvennoinen Atte
Soininen
Aleksi
Solakuja
Jennika
Stam
Samuli
Suni
Aamu
Suojalehto Sara
Talvitie
Emma
Tenhunen Laura
Tiililä
Pihla
Tikander
Marihelen
Turkulainen Petra
Tyyskä
Sauli
Unt
Kadri
Ursin
Simo
Uusitalo
Elizabeth
Vehanen Emil
Vehmanen Jutta
Volkov
Santeri
Vähäranta Henri
AIKUISLINJA
Itäaho
Mäki
Teemu
Tuomas
YLIOPPILAAN PUHE 30.5.2015
Iikka Frestadius
Näen nuoren miehen uuden
elämänvaiheen kynnyksellä
Arvoisa rehtori,
opettajat ja koulun henkilökunta,
arvoisat kutsuvieraat ja opiskelutoverit!
M
uistan erään pienen pörröpään, joka
yhdessä ystävänsä kanssa heitteli
koulun välitunnilla hanskaansa
puuhun. Käsine tietysti jäi oksalle, jolloin sitä
ryhdyttiin pelastamaan toisella. Lopulta puussa
olivat sekä molemmat hanskat että pipokin, ja
pian olisi voinut olla takkikin, ellei tämä
viimeinen vaatekappale olisi onnistunut
tehtävässään auttaa ystävänsä alas puusta.
Kello soi, ja pienen pojan oli aika palata
oppitunnille. Seuraavalla välitunnilla odottivat
uudet leikit.
Poika varttui. Hän siirtyi yläasteelle ja alkoi
etsiä omaa identiteettiään. Yläkoulun
loppuessa hän tiesi haluavansa lukioon. Kun
tämä pörröpää tänään katsoo peiliin, hän
näkee lukion päättäneen ylioppilaan. Peilistä
hän näkee ihmisen, joka osaa niin derivoida ja
integroida kuin analysoida tekstejä tai tulkita
indeksejä. Ihmisen, joka pohtii elämän kipeitä
asioita ja yhä etsii identiteettiään. Hän näkee
nuoren miehen uuden elämänvaiheen
kynnyksellä.
Lukio on merkinnyt meille erilaisia asioita.
Jollekulle se on ollut ensisijaisesti tiedon
kartuttamista ja välivaihe matkalla
tulevaisuuden ammattiin, kun taas toiselle
Pro Musica -kunniamitalisti Iikka Frestadius
tärkeää on ollut oman sosiaalisuutensa
toteuttaminen ja ystävyyssuhteiden luominen.
Monille lukio on antanut aikaa pohtia, mitä
elämältä haluaa. Lukion aikana käsityksemme
itsestämme ja maailmasta on muovautunut, ja
varmasti monelle meistä aikamme täällä on
merkinnyt enemmänkin kuin vain tuota
määränpäätä – tulla ylioppilaaksi.
Hyvät kanssavalmistujat: se on nyt ohi!
Kun tämä pörröpää katsoo tänään peiliin,
hän näkee lukionsa päättäneen ylioppilaan!
K
oska lukio on merkinnyt eri ihmisille
eri asioita, on vaikea sanoa
tyhjentävästi, mitä tämä päivä
merkitsee meille uusille ylioppilaille. Kysymys
tulevasta on varmasti monen mielessä.
Olemme siirtymässä nuoruudesta
aikuisuuteen, ja lukion päättäminen on tästä
muutoksesta hyvin konkreettinen merkki.
Minne tästä jatkammekin, jätämme taakse
viime vuosien tutut rutiinit ja siirrymme
ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta
elämästämme. Taakse on jäämässä merkittävä
elämänvaihe.
Mutta kuulkaa, hyvät kanssavalmistujat:
se on nyt ohi. Aamun väsyneet hetket
Porkkalan lukion kansoitetulla käytävällä,
epätoivoiset yritykset Helmi-reissuvihossa
saada lukujärjestys kuntoon, hermostuneet
naurahdukset ennen kirjoitussaliin astumista,
ne ovat kaikki takanapäin. Vapaus on
suhteellinen käsite. Ponnistelut ovat kaikkea
muuta kuin ohi, mutta tällä hetkellä ainakin
minulle tuottaa suurta mielihyvää ajatella, että
lukio-opinnot on nyt suoritettu eikä niihin
tarvitse palata enää koskaan.
Siitä, että saamme tänään valkolakin
päähämme painaen päättää lukio-opintomme,
kuuluu kiitos paitsi omalle työnteollemme myös
lukuisille muille ihmisille. Kun puhutaan lukioopiskelusta, on pakko kiittää koulun
henkilökuntaa. Haluaisin nostaa esille, että
mielestäni opetuksen taso Porkkalan lukiossa
on todella korkealaatuista, ja siitä kiitos kuuluu
tietysti lukiomme hyville opettajille. Heidän
joukkoonsa mahtuu ikimuistoisia
persoonallisuuksia, ja heidän tekemänsä työ on
erittäin arvokasta.
Kiitos kuuluu erityisesti teille sukulaisille,
ystäville ja kaikille muille, jotka olette tukeneet
meidän nuorten mahdollisuuksia kasvaa
ihmisinä ja oppia menestymään elämässä.
Teidän osallisuutenne uuden ylioppilaan
elämässä on korvaamatonta, eikä sen arvoa
voi mitata millään numerolla tai kirjaimella.
Lopuksi haluaisin vielä sanoa, että vaikka
tulevaisuus on edessä, ei siitä kannata
murehtia tänään. Kaikilla meillä on oikeus
erehtyä, eikä kenenkään tarvitse osata
kaikkea. Tänään saamme olla tyytyväisiä siitä,
mitä meillä on ja mitä olemme tähän mennessä
saavuttaneet. Toivon kaikille iloista juhlapäivää.
Iikka Frestadius
Stipendit kevät 2015 PORKKALAN LUKIO
ABB
Frestadius Iikka
100 € erinomaisista fysiikan tiedoista
DUPONT
Hannula Sanni
100 € erinomaisista kemian tiedoista
HANDELSBANKEN
Kauraala Juliana
100 € ahkeralle opiskelijalle
HITAAN JOURNALISMIN YHDISTYS
Hannula Sanni
Long Playn vuosikerta monipuolisesta journalistisesta
osaamisesta
KEMIA-LEHTI
Mäkinen Visa
Kemia-lehden vuosikerta kemiasta laudaturin
kirjoittaneelle
KIINTEISTÖMAAILMA KIRKKONUMMI
Almari Nora, Rehell Lasse
50 € liikunnallisuudesta
KIRKKONUMMEN AUTOKOULU PRO
Salo Siiri
100 € hyvästä opintomenestyksestä
KIRKKONUMMEN KUKKA- JA HAUTAUSPALVELU Mäkinen Visa
50 € hyvästä opintomenestyksestä biologiassa
KIRKKONUMMEN OPTIIKKA
Suojalehto Sara
50 € hyvästä kielitaidosta
KIRKKONUMMEN POHJOLA-NORDEN
Haapala Elsa
sanakirja hyvästä ruotsin kielen taidosta
KIRKKONUMMEN ROTARYKLUBI
Liitsola Jasmiina
100 € positiivisesta suhtautumisesta opiskelutovereihin ja
koulun henkilökuntaan
KIRKKONUMMEN SANOMAT
Ursin Simo
100 € hyvästä menestyksestä äidinkielen
ylioppilaskokeessa
KIRKKONUMMEN STEELBAND RY
Hannula Sanni, Huumonen Elsa
kunniakirja ja 25 € aktiivisesta pannustelusta lukion
aikana
Stipendit kevät 2015 PORKKALAN LUKIO
KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kemppainen Rasmus, Ollitervo Virpi
75 € uskonnon opiskelussa menestyneelle
KIRKKONUMMEN YMPÄRISTÖYHDISTYS
Talvitie Emma, Jääskeläinen Eetu
50 € kiinnostuksesta luonnontieteisiin
KOULUJEN MUSIIKINOPETTAJAT RY
Frestadius Iikka, Juntunen Antti
Pro Musica- mitali ja kunniakirja
ansiokkaasta musiikkitoiminnasta lukioaikana
LC-KIRKKONUMMI-KYRKSLÄTT
Karlsson Kalle
350 € rehdille ja opinnoissaan
menestyneelle ylioppilaalle
LM ERICSSON
Karjula Eero, Nyström Mikael, Sarparanta Niklas
100 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa
Grönberg Niku
100 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa ja
englannin kielessä
LÄHITAPIOLA UUSIMAA
Vähäranta Henri
50 € aktiivisesta kansalaisuudesta
LÄNSI-UUDENMAAN OSUUSPANKKI
Salo Siiri
50 € kiinnostuksesta yhteiskuntaoppiin
MASALAN ASUKASYHDISTYS
Pyre Marianne
50 € masalalaiselle ylioppilaalle
MATKAHAUKKA OY
Loukola Veikko
100 € monipuolisesta kielitaidosta
NORDIC ALUMINIUM
Mäkinen Visa
150 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa
PAAVO KATAIKKO OY
Grönberg Niku
50 € hyvistä fysiikan tiedoista
Stipendit kevät 2015 PORKKALAN LUKIO
PRYSMIAN
Volkov Santeri
100 € hyvistä taidoista matemaattisissa aineissa
SVERIGEKONTAKT I FINLAND
Almari Nora, Hartman Jonathan
kirja ruotsin kielestä kiinnostuneelle ja
opinnoissaan menestyneelle
SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ KIRKKONUMMELLA
Keränen Vili
rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista biologiassa
Mannonen Ville, Ronkainen Niko
rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista englannissa
Hurme Isla, Sarparanta Niklas
rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista A-ruotsissa
Kallio Erika
rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista psykologiassa
Juntunen Antti, Saksa Milla, Huumonen Elsa
rahasto-osuus 100 € hyvästä opintomenestyksestä
Frestadius Iikka
rahasto-osuus 100 € hyvästä kielitaidosta
Koistinen Eero
rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista maantieteessä
Suni Aamu
rahasto-osuus 100 € hyvistä taidoista kuvataiteessa
SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ SIUNTIOSSA
Uusitalo Elizabeth
rahasto-osuus 120 €
siuntiolaiselle ylioppilaalle
VARUBODEN
Ahmad-Pirdawood Selda
100 € lahjakortti monipuolisesta kielitaidosta ja
positiivisesta asenteesta opiskeluun
Unt Kadri
100 € lahjakortti hyvästä kielitaidosta
ÄIDINKIELEN OPETTAJAIN LIITTO
Suni Aamu
kirja äidinkielessä ja kirjallisuudessa menestyneelle
ylioppilaalle
Porkkalan lukio ja stipendien saajat
kiittävät lämpimästi kaikkia lahjoittajia!
Millainen on hyvä opiskelija
Porkkalan lukion opiskelijat Niklas Pennanen ja Markus Tittonen
tekivät keväällä opettajille ja opiskelijoille kyselyn aiheesta.
Opiskelijoiden vastauksien perusteella hyvä
opiskelija on rehellinen, aktiivinen,
määrätietoinen sekä positiivinen. Hän on
ahkera, tunnollinen, ja yhteistyöhaluinen.
Hyvä opiskelija on myös halukas ja innokas
opiskelemaan. Hän pohtii käsiteltäviä aiheita ja
osaa kyseenalaistaa oppimaansa. Opiskelijan
on myös tärkeää kantaa itse vastuun
opiskelustaan. Hänen tulee olla tunnollinen,
työlleen omistautuva ja osata järkevästi käyttää
aikaa opiskeluunsa tekemällä työnsä
parhaansa mukaan.
Opettajien vastauksien perusteella hyvä
opiskelija on aktiivinen, haluaa oppia uutta,
suhtautuu avoimesti erilaisiin työtapoihin sekä
ymmärtää oman työnteon merkityksen. Hyvä
opiskelija osaa yhdistää eri oppiaineissa ja
koulun ulkopuolella oppimiaan asioita eikä
ajattele oppiainekohtaisesti. Hyvä opiskelija
suhtautuu opiskeluun ja oppimiseen
innostuneen positiivisesti, tekee annetut
tehtävät annettuna aikana eikä niele purematta
annettua aineistoa. Hyvä opiskelija yrittää
parhaansa eikä anna heti periksi ellei ymmärrä.
Hän on kohtelias, huomioi kouluyhteisössä
muut ihmiset eikä myöhästele. Hyvän
opiskelijan pitää olla utelias tiedon suhteen,
oma-aloitteinen ja itseohjautuva. Hän esittää
kysymyksiä, haastaa opettajaa ja tuo esille
uusia näkökulmia. Hyvästä opiskelijasta on iloa
koko opiskelevalle yhteisölle.
Lue koko juttu verkkolehti Taukotilasta tästä
linkistä http://taukotila.blogspot.fi/
REHTORI
Matti Autero
LUKIO DIGITALISOITUU
Yksi lukiokoulutuksen vallitsevista kehityssuunnista on
digitalisoituminen, johon paneuduimme Porkkalan lukiossa
monipuolisesti kuluneena lukuvuonna.
Tunnistamme kolme keskeistä kehityslinjaa, joissa kaikissa
otimme merkittäviä askelia.
Opetus digitalisoituu.
Kirkkonummi ja Porkkalan lukio etunenässä otti
käyttöön aivan uuden sähköisen Edisonoppimisympäristön, joka tarjoaa kaikille
käyttäjille, niin opettajille kuin opiskelijoille,
yhdellä kirjautumisella tarvittavat sähköiset
työvälineet ja palvelut. Näihin sisältyvät paitsi
Helmi-hallinto ja -reissuvihko sekä
henkilökohtainen sähköposti ja kalenteri, myös
esimerkiksi Microsoftin O365-ohjelmistopaketti,
OneDrive -perustainen tiedostojen hallinta ja
jakaminen sekä kurssien hallinnointi Moodlepohjaisella alustalla. Edison on kehittyvä
sähköinen ympäristö, joka toimii kokonaan
pilvipalveluna ja on siten käytettävissä millä
tahansa päätelaitteella, jolla opiskelijalla on
pääsy Internetiin.
Aineistot ja arjen välineet
digitalisoituvat.
Opettajamme perehtyvät uudistuviin sähköisiin
aineistoihin, joita otetaan hallitusti käyttöön, ja
osallistuvat myös aineistojen kehittämistyöhön.
Kaikille lukion aloittaneille opiskelijoille
opetimme kokonaisen tieto- ja
viestintätekniikan (tvt) opiskelukäytön kurssin
varmistamaan riittävä osaamistaso. Kehitimme
laitekantaamme, joihin nyt sisältyy runsaasti
tablettitietokoneita sekä useita luokkia
varustettuna koko ryhmälle uusilla kannettavilla
pc-koneilla. Tvt-välineistöä käytettiin aktiivisesti
eri oppiaineiden kursseilla.
Ylioppilaskirjoitukset
digitalisoituvat.
Valtakunnallisen Digabi-projektin mukaisesti
olemme jo ottaneet käyttöön sähköisen Abittikoeympäristön luokissa. Opetustoimen
investointina myös salimme on jo sähköistetty
ja verkotettu täydelle määrälle yo-kokelaita ja
kevään lopuksi järjestimme jo salissa tulevaa
sähköistä yo-koetta vastaavan kurssikokeen
Yo-kokeen mukaisella toteutuksella. Olemme
hyvin valmiudessa ja harjoitelleet, kun
sähköiset yo-kokeet alkavat syksyllä 2016.
MEDIAOPISKELIJA
Atte Räisänen
Matkani läpi lukion –
abiturientin ajatuksia opiskelusta
Tuleville lukiolaisille voisin
vinkiksi antaa, että älkää
hätääntykö, vaikka alussa
tuntuisi vaikealta.
H
ain Porkkalan lukioon kolme vuotta
sitten, sillä en tiennyt vielä, mille
alalle menisin, joten en uskaltanut
hakea ammatilliseen oppilaitokseen.
Ajattelin, että lukio tuo hyvät kolme vuotta
miettimisaikaa. Aluksi olin hämilläni, sillä
lukiossa vastuuta ja vapautta annettiin
paljon enemmän kuin yläasteella. Aiheet
olivat vaikeampia, ja ne käytiin läpi
nopeammin.
Aloin pikkuhiljaa tottua lukioympäristöön ja
itsenäisempään opiskeluun, mutta
arvosanat jatkoivat harmittavasti laskuaan
kurssien vaikeutuessa. Jotenkin sitten sain
kaiken suoritettua ja siitäkös vasta olen
iloinen!
Englanti oli lukiossa helpoin aine, sillä sitä
on luettu jo niin pitkään ja sitä kuulee joka
puolella. Vaikeimmat aineet olivat - yllätys
yllätys- matematiikka ja ruotsi. Vielä
vaikeampaa oli päättää, kumman näistä
kirjoittaisin keväällä 2015.
Kirjoitin tänä keväänä neljä ainetta:
matematiikan, englannin, maantiedon
ja äidinkielen.
Erittäin kiinnostavat kurssit olivat biologian
BIX02- kurssi ja historian HIX03-kurssi.
Biologian kurssilla tutkimme soluja ja niiden
rakennetta. Oli erittäin kiinnostavaa nähdä
pienemmällä tasolla, mistä kaikki elävä
koostuu. Historian kurssilla kävimme läpi
maailmansodat ja kylmän sodan. Kuulostaa
ehkä hiukan stereotyyppiseltä, mutta kurssi
oli mielestäni kiinnostava, koska siinä oli
sotaa ja aseita.
M
onet odottavat ylioppilaskirjoituksia pitkään ja valmistautuvat
huolellisesti. Minua kirjoitukset
tietyllä tavalla ärsyttävät, sillä mielestäni
yhden kokeen ei pitäisi vaikuttaa
tulevaisuuteen niin paljon. Jos esimerkiksi
on todella väsynyt kirjoituspäivänä, koe
menee varmasti huonommin, ja siitä joutuu
sitten kärsimään pitkään. Käytin aikaani
kaikkeen muuhun kuin lukemiseen, joten
menin kokeisiin hieman mieli maassa.
Alakuloisuus ei jatkunut pitkään, sillä
kolmen tunnin päästä kokeesta sai jo
lähteä. Mielestäni on tarpeetonta, että
koetilanteessa pitää istua vähintään kolme
tuntia. Tein maantiedon kokeen tunnissa ja
30 minuutissa ja koko loppuajan jouduin
istumaan toimettomana ja melkein
liikkumattomana nälissäni ja kylmissäni.
Mielestäni lukio toimii nykyisenmuotoisena
jo hyvin, mutta jos jotain pitäisi uudistaa
lukio-opetuksessa, se olisi tuntien pituus.
75-minuuttiset tunnit jaksaa juuri, mutta
kyllä lyhemmät tunnit olisivat mukavammat.
Jotkut opettajat ovat ottaneet myös tavaksi
käyttää opetusmenetelminä lapsekkaita
leikkejä ja mitä oudoimpia aktiviteetteja.
Kaikkien opiskelutovereitteni ilmeistä
päätellen olemme samaa mieltä, että
perinteiset opetustavat toimivat parhaiten.
Mielestäni opettajan tulisi kirjoittaa asiat
taululle ja oppilaiden kopioida asiat
vihkoon, ja tämän jälkeen opettaja
selventää käsitteitä ja aiheita.
Nyt olen jo ylioppilas ja mietin taaksepäin,
mitä olisin voinut tehdä toisin. Tärkeimpänä
seikkana tulevat heti mieleen ryhmänohjaustunnit. Monilla oppilailla on tapana
jättää menemättä ryhmänohjaustunnille.
Minulta kuitenkin jäi monet tärkeät tiedot
saamatta, kun en ollut näillä tunneilla. Jos
siis jotain tekisin toisin, kävisin kaikilla
ryhmänohjaustunneilla.
Lukion jälkeen työt ovat alkaneet
Kirkkonummen huollossa ja katse
kääntynyt kohti armeijaa, joka häämöttää
tammikuussa 2016. Paikaksi valitsin
Upinniemen, sillä sinne on ehkä helpointa
kulkea. Armeijan jälkeen olisi tarkoituksena
siirtyä kulttuurituotannon alalle
opiskelemaan joko Helsinkiin tai
Kauniaiseen. Kulttuuri on aina ollut lähellä
sydäntäni. Tanssin jo nuorena
breakdancea ja hip hoppia.
Nykyään toimin tanssiopettajien sijaisena.
Rap-musiikki on se asia, joka on valaissut
päivääni monta kertaa ja auttanut läpi
vaikeista ajoista, siksi sitä on mielestäni
hienoa tuottaa. Lukiossakin kävin kaksi
ylimääräistä musiikin kurssia, jotka antoivat
mielenkiintoisia näkökulmia musiikkiin ja
uusia ideoita omien biittien
tuottamiseen.
T
uleville lukiolaisille voisin antaa
vinkiksi, että älkää hätääntykö,
vaikka kaikki tuntuu aluksi hiukan
sekavalta. Lopulta pääsee kaikesta
kuitenkin kärryille. Tehkää kotitehtävät
ajatuksella, lukekaa kokeisiin hyvissä ajoin
ennen koeviikkoa ja ennen kaikkea pitäkää
hauskaa, vaikka se välillä kiellettäisiinkin.
Opettajille vielä rohkaisuksi haluan sanoa,
että älkää ottako kaikkea oppilaiden
sanomaa todesta ja koettakaa jaksaa teiniikäisten mielialavaihteluja ja ”löysääkin”
asennetta. Sisimmässämme olemme
kuitenkin kaikki rakastavia ja iloisia nuoria!
Opintomatka Roomaan
Q
Porkkalan lukion perinteinen kevään opintomatka Roomaan
tehtiin 4.-8. toukokuuta.
Matkaan osallistui 15 ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijaa. Ohjaavina opettajina toimivat
kuvataiteen opettaja Sinikka Kannosto-Elomaa ja historian opettaja Ossi Kokkonen.
Lisää Rooman kuvia klikkaa linkistä www.porkkalanlukio.fi ja katso kotisivujen Instagramista.
okaisen Roomaan ensi kertaa
matkustavan on nähtävä Colosseum,
Forum Romanum, Pietarinkirkko,
Vatikaanin museot, Piazza Navona ja
Pantheon. Nämä maailmankuulut
historialliset nähtävyydet kuuluivat
meidänkin matkaohjelmaamme.
J
Opiskelijat valmistivat matkaa varten
suulliset esitelmät, jotka he pitivät näissä
historiallisissa paikoissa. Maailmankuulujen
kohteiden lisäksi matkalla nähtiin monta
Rooman salaista helmeä kuten Santa
Costanzan pyöreä keskeiskirkko, jonne
menimme vierailtuamme ensin
Sant´Agnesen katakombissa. Molemmissa
paikoissa olimme ainoat vierailijat.
oinen vilkkaasta turistivirrasta
syrjässä oleva museo on Palazzo
Massimo, jossa on nähtävissä
antiikin roomalaisten huviloiden vaikuttavia
lattiamosaiikkeja ja roomalaisia kopioita
antiikin kreikkalaisista veistoksista. Keisari
Augustuksen puolison Livian huvilan upeita
seinäfreskoja katselemalla saimme
käsityksen roomalaisen ylellisen puutarhan
kauneudesta.
T
pintomatkalaiset ehtivät nähdä ja
kokea paljon, sillä päivät olivat
pitkiä ja ohjelma tiivis. Eräällä
opiskelijalla oli mukana askelmittari, jonka
mukaan kävelimme joka päivä yli 10
kilometriä. Helteisessä säässä reippaat
matkalaiset jaksoivat vaeltaa kohteesta
toiseen eivätkä valittaneet edes silloin, kun
paluulennon lähtö myöhästyi neljä tuntia
lentokentällä olleen tulipalon vuoksi. Tästä
viidessä päivässä nähdystä ja koetusta jäi
kaikille tunne, että joskus on palattava
takaisin
O
aluun varmistimme jälleen kerran
heittämällä kolikon Fontana di Trevin
suihkulähteeseen. Tätä huikeaa
barokkirakennelmaa tosin entisöitiin ja se
oli osittain rakennustelineiden peitossa,
mutta roomalaiset olivat huolehtineet
meistä turisteista sijoittamalla pienen
toivomuslähteen rakennustelineiden eteen.
Sinne heitimme kolikkomme toiveenamme
palata jälleen Roomaan.
P
Teksti ja kuvat Sinikka Kannosto-Elomaa
LUMA-PÄIVÄ LUKIOSSA 22.4.2015
Lukion LUMA-päivä tarjosi monipuolista ohjelmaa tieteen parissa.
Professori Teemu Teeri ja rehtori Matti Autero ovat perimmäisen kysymyksen äärellä.
Teeri on toiminut mm. Biotekniikan instituutin tutkimusjohtajana
ja vuodesta 2002 Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen professorina.
Päivän pääluennoitsija oli kasvibiotekniikan
professori Teemu Teeri Helsingin
yliopistosta. Hän kertoi kasvinjalostuksen
eri menetelmistä.
Osa opiskelijoista teki yritysvierailun
Nestlélle ja Pauligille, osa valitsi koululla
oman kiinnostuksensa mukaisesti jonkin
seuraavista työpajoista:
Iltapäivän luennoitsijana oli Helsingin
Uusi taivas eli aurinkokeskisen maailmankuvan synty, Suomisen perhe vuonna
2040, Nobel på svenska, Science in
English sekä Tiede ja Pseudotiede.
Sanomien tiedetoimittaja Arja Kivipelto,
joka kertoi tieteestä toimittajan
näkökulmasta.
Ossi Kokkonen piti tieteen historiaa käsitelleen oppitunnin, jossa hän kertoi
tähtitieteen muutoksesta uuden ajan alussa. Tuolloin tehtyjen havaintojen ansiosta
siirryttiin maakeskisestä aurinkokeskiseen maailmankuvaan. Tämä kopernikaaniseksi
vallankumoukseksi nimetty tapahtuma on yksi maailmankuvaamme eniten
muokanneista tieteen läpimurroista.
Kielten lehtori Kaisa Kallio innostaa opiskelijoita
tieteen saloihin työpajassaan Science in English.
MODERNIA KASVI- JA BIOTEKNIIKKAA
Professori Teemu Teerin luento
Professori Teemu Teeri esitteli opiskelijoilla
laajasti kasvinjalostuksen eri menetelmiä,
joiden tavoitteena on jalostaa kasveista
satoisampia, taudinkestävämpiä, torjuntaaineita paremmin kestäviä, säilyvämpiä ja
ravintoarvoltaan rikkaampia.
Teeri totesi aluksi, että valintaan perustuva
kasvinjalostus on yhtä vanha menetelmä
kuin maanviljely. Sillä pyrittiin parantamaan
mm. viljelykasvien satoisuutta. Kasvien
risteytyksestä jalostusmenetelmäni
ajateltiin vielä sata vuotta sitten, että se
tuottaa sekasikiöitä. Nykyään risteytyksen
avulla tuotettu uusi lajike on esim.
pensasmustikka, jota tuskin kukaan enää
kammoksuu. Harva sen sijaan taitaa tietää,
että hedelmätiskien verigreippi on
lajikkeena mutaatio, joka on saatu aikaan
neutronisäteilyllä.
G
eenisiirrot ovat modernin
kasvinjalostuksen uusi tehokas
menetelmä, jolla saadaan uusia
ominaisuuksia kasveihin.
Geenimanipulaatio kohdistuu aina yhteen
geeniin. Uuden geenin siirto voidaan tehdä
kolmella eri menetelmällä.
Partikkelipommituksella ammutaan
kasvisolun seinämän läpi geenipyssyllä
mikroskooppisen pieniä kultahiukkasia,
joiden pinnalla on siirrettävä vieraan kasvin
DNA.
Toinen tapa siirtää vieras geeni
kasvisoluun on elektroporaatio. Tämä
tapahtuu siten, että kasvisolulle, johon on
jätetty jäljellä vain solukalvo, annetaan
sähköiskuja, jolloin solukalvoon tulee reikiä.
Rei´istä siirretään uusi DNA solukalvon
sisään. Käsittelyn jälkeen solukalvo
umpeutuu.
Tehokkain geenimanipulaation menetelmä
on Teemu Teeren mukaan
agrobakteerivälitteinen geeninsiirto, jonka
avulla agrobakteeri siirtää geenejä kasviin.
Tämä menetelmä toimii monilla kasveilla.
Esimerkkinä on mm. tomaatti, jonka lehden
paloja käsitellään bakteerilla pari päivää
bakteerilla, minkä jälkeen bakteeri tapetaan
antibiootilla. Näin manipuloiduista
lehdenpaloista kasvatetaan sitten tomaatin
versoja.
M
oderni geeninsiirtomenetelmä
mahdollistaa sen, että GMfunktionaalisten elintarvikkeiden
ravintoarvoa voidaan parantaa mm. A- ja
E-vitamiinien sekä raudan ja Omega 3 –
rasvahappojen osalta. Kehittyvien maiden
ravinnontuotannon tarpeisiin on kehitetty
kultainen riisi, johon on siirretty geenejä
narsissista ja bakteerista. Tämän ansiosta
riisi sisältää beetakaroteenia ja on
ravintoarvoltaan rikkaampi. Muita
funktionaalisia GM-elintarvikkeita ovat mm.
tummumattomat omenat, myrkyttömät
ranskalaiset perunat sekä tomaatti, joka
sisältää mustikan antosyaaneja.
G
eeninsiirtomenetelmällä voidaan
myös sammuttaa geenejä, mikä on
vähintään yhtä tärkeää, tähdensi
professori Teemu Teeri. Ensimmäinen
markkinoille hyväksytty GM-elintarvike
on ollut hitaasti pehmenevä tomaatti.
Geenisiirroilla vahvistetaan myös kasvin
hyönteiskestävyyttä. Tällainen lajike on
maissi, joka tuottaa BT-toksiinia,
hyönteisten ruoansulatukseen vaikuttavaa
myrkkyä.
Herbisidikestävä soija puolestaan kestää
Round Up –rikkakasvimyrkkyä, jota
valmistaa agrojättiläinen Monsanto. Teeren
mukaan lähes kaikki soija on tällä hetkellä
geenimanipuloitua.
Geenimanipulaatio on saanut osakseen
laajaa kritiikkiä. Pelätään, että GMjalostetut kasvit aiheuttavat ihmisille mm.
allergioita. Toisaalta pelätään, että
ympäröivään luontoon saattaa karata
geenimanipuloituja lajikkeita ja luonnon
biodiversiteetti köyhtyy.
M
yös hyönteisiin vaikuttavan
proteiinimyrkyn mahdolliset
vaikutukset ympäristöön
huolettavat. Geenimanipulaation riskit ovat
Teerin mukaan kuitenkin samat kuin
muussakin kasvinjalostuksessa. Uutta
lajiketta jalostettaessa tehdään laajat
riskianalyysit.
Luentonsa lopuksi professori Teemu Teeri
muistutti kuulijoita siitä, että maatalous on
ekologisesti erittäin kuormittavaa joka
tavalla. Tällä hetkellä on valjastettu
maatalouden tarpeisiin miljardi hehtaaria
maata, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki
maailman maa-ala on käytössä.
Teemu Teerin luennon jälkeen monia
kuulijoita jäi varmasti askarruttamaan
kysymys, millä ihmeen keinoilla saadaan
ruokittua räjähdysmäisesti lisääntyvä
ihmismäärä maailmassa!
TIEDE TOIMITTAJAN NÄKÖKULMASTA
Tiedetoimittaja Arja Kivipellon luento
H
elsingin Sanomien tiedetoimittaja
Arja Kivipelto kertoi siitä, millaista
on toimittajan työ tieteen alalla.
Helsingin Sanomissa on tiedejuttuja
julkaistu vuodesta 1989 alkaen
palstanimikkeillä Tiede ja ympäristö, Tiede
ja luonto sekä Tiede. Helsingin Sanomien
verkkojulkaisuna tiedeartikkelit ovat
palstalla Auto ja tiede, mikä saattaa
kummastuttaa. Tutkimusten mukaan autot
ja mainokset kuitenkin houkuttelevat lähes
2 miljoonaa suomalaista lukemaan palstaa.
Juttujen havainnollistamiseksi tiedesivulla
on valokuvia ja informaatiografiikka. Kerran
viikossa ilmestyy myös kuvasivu, jossa
pääpaino on kuvalla.
Arja Kivipelto kertoi, että nykyään
tiedeartikkelit käsittelevät kaikkia
tieteenaloja. Se haastaa toimittajan
seuraamaan laajasti tieteen kenttää.
Toimittaja ei kuitenkaan voi yksin perehtyä
kaikkeen. Siksi artikkelien taustatyönä
haastatellaan eri tieteenalojen
asiantuntijoita. Artikkelin kirjoittaminen
erikoisalalta edellyttää tiedetoimittajalta
vankkaa taitoa popularisoida vaikeitakin
ilmiöitä kaikille ymmärrettävään muotoon.
Houkutteleva tiedejuttu syntyy Kivipellon
mukaan taustatyöstä, jossa tiedon
oikeellisuus on varmistettu. Hyvä
tiedeartikkeli käsittelee aihetta siten, että
tutkimuskohde tuodaan lähelle ihmistä ja
linkitetään käytännön elämään.
Kivipellon mukaan lukijoita innostuttaa se,
jos tutkijat ovat maallikkoja, jotka kehittävät
jonkin teorian tai sovelluksen. Tärkeää on
myös se, että tiede-toimitus muistaa
tieteentekijöiden merkkipäivät ja tekee
juhlavuoden kunniaksi jutun, kuten
”Laskekaamme heteitä Linnén kunniaksi”.
Myös ajankohtaisuus tiedeartikkeleissa
otetaan huomioon, kuten jutussa ”Maltti on
valttia joulusiivouksessa”.
K
un jotakin suurta tapahtuu, myös
tiedetoimittajalle tulee kiire haalia
tietoa ja asiantuntijanäkökulmia
ajankohtaiseen artikkeliin ja kirjoittaa
kiireesti juttu aiheesta. Tätä kutsutaan
”uutiskiimaksi”. Tällainen tilanne tuli
Fukushiman ydinonnettomuuden
yhteydessä. Viime tipassa suurena
helpotuksena ilmestyi ajankohtainen
tiedeartikkeli ”Japanin katastrofi”.
Toisinaan tiedetoimittaja kirjoittaa aiheista,
joissa on pysyttävä objektiivisena, mutta
joissa voi vaikuttaa hienovaraisesti.
Artikkeli ”Suot tuottavat tärkeitä
ekosysteemipalveluja” ilmestyi pian soiden
suojeluohjelman lakkautuksen jälkeen.
Artikkelissa Kivipelto halusi nostaa esiin
soiden suojelun tärkeyden. Arja Kivipelto
tunnusti, että toisinaan tulenarkojen
aiheiden suhteen toimittaja voi joutua
ohjailun kohteeksi, eikä kaikesta voi
kirjoittaa siten, kuin itse haluaisi.
Tiedetoimittaja Arja Kivipellolla on koulutuksenaan toimittajatutkinto.
Hän on opiskellut myös luonnontieteitä, kirjallisuustiedettä ja teatteritiedettä.
POFESSORI JUHA OIKKOSEN VIERAILU
LUMA-päivän 2015 teemaa edelsi
professori Juha Oikkosen vierailu
loppusyksystä 2014. Juha Oikkonen toimii
Helsingin yliopiston matematiikan laitoksen
professorina. Oikkosen luennon ”Mihin
matematiikkaa tarvitaan” painopiste oli
nimensä mukaisesti matematiikassa.
Luento avasi monipuolisesti sitä, missä
kaikkialla matematiikalla ja matematiikan
taidoilla on käyttöä nykyisessä
yhteiskunnassa. Opiskelijoille luento tarjosi
laajasti uusia näkökulmia.
Tekstit Päivi Poutanen, toimitus
Kuvat Janniina Isännäinen ja Miia Mattila
mediaopiskelijat
PÄÄMINISTERI ALEXANDER STUBB
VIERAILI PORKKALAN LUKIOSSA
Porkkalan lukio sai kunnian olla pääministeri Alexander Stubbin
151. vierailukohde. Stubb vieraili Porkkalan lukiossa 14.4.2015
ja valloitti rennolla tyylillään opiskelijat. Vierailunsa teemaksi
pääministeri oli valinnut nuoria puhuttelevan aiheen
"Mieli, keho ja oppiminen".
P
ääministeri kertoi aluksi
nuoruutensa opiskeluvalinnoista.
Isä oli kehottanut opiskelemaan
kieliä, mutta kaksikielisen kodin kasvattia
kiinnosti kouluaikana omien sanojen
mukaan enemmän "urheilu, keskiolut ja
tytöt". Lukion keskiarvo oli kuitenkin
kohtuullinen 8, ja ylioppilaslakin Alexander
painoi päähänsä M:n paperein.
Pääministeriys ei ollut urahaaveena, vaan
Alexander halusi ensin jääkiekkoilijaksi ja
sitten golfaajaksi. Golfin innoittamana hän
lähti Yhdysvaltoihin opiskelemaan mutta
huomasi, ettei golf ehkä olekaan hänen
päälajinsa ja halusi luoda uraa tutkijana.
Myöhemmin hänelle kirkastui, että hän
haluaa vaikuttaa ja virkamiehenä se on
mahdollista. Kansainvälinen ura EU:ssa
ja vuonna 2008 silloisen pääministerin
Jyrki Kataisen kutsu saapua Suomeen
ulkoministerin pestiin muovasivat
nousujohteista uraa poliitikkona.
Alexanderin isä tosin totesi pojalleen, että
ihminen ryhtyy poliitikoksi, jos ei muuta
työtä saa. Tämä "muu työ" sai uuden
käänteen, kun Alexander Stubb peri
pääministerin manttelin Jyrki Kataiselta.
Teksti Päivi Poutanen, toimitus
Kuvat Janniina Isännäinen, mediaopiskelija
Rehtori Matti Auterolla ja pääministeri
Stubbilla oli leppoisa keskusteluhetki.
Julkisuuden ja median ryöpytyksestä
pääministeri totesi, että pitää olla polte ja
maailmanparannusfiilis, että politiikassa voi
olla mukana, vaikka välillä olisikin
”valtakunnan kusitolppa”.
Opiskelijoille pääministerillä oli paljon
sanottavaa opiskelusta ja
elämänhallinnasta.
P
ääministerin teesi nro 1: Koulussa
ollaan siksi, että opitaan
ajattelemaan!
Pääministeri korosti, että opiskelussa ja
elämässä on aina pidettävä mieli avoinna,
aina pitää oppia jotain uutta ja olla utelias.
Stubb sanoi itse oppivansa uutta joka päivä
mm. kirjoittamalla, lukemalla ja puhumalla.
P
ääministerin teesi nro 2: Kun keho
voi hyvin, mieli on virkeä!
Jotta nuoret jaksavat kohdata elämässään
ja opinnoissaan haasteita, on pääministerin
mukaan tärkeää, että keho voi hyvin. Kun
keho voi hyvin, mieli on virkeä.
Pääministeri korosti, että molempia
pitää hoitaa, jotta saa "hyvän fiiliksen ja
onnellisen mielen". Jotta keho ja mieli
voivat hyvin, on uni pääministerin mukaan
erittäin tärkeää eikä sitä saa laiminlyödä.
Ruokavalion tulisi olla elämäntapa, pitäisi
syödä terveellisesti ja unohtaa dieetit.
Liikuntaa ei saa unohtaa, tunti liikuntaa
päivässä antaa kaksi tuntia lisäenergiaa
päivään. Liikuntamuodon pitää olla
sellaista, joka sopii juuri itselle, olipa se
tanssia, pyöräilyä, uimista tai
saliharjoittelua. Pääministeri kertoi itse
tarvitsevansa kahdeksan tuntia unta
vuorokaudessa, ja kuusi kertaa päivässä
hän nauttii terveellistä, hyvää ravintoa.
"Se, miltä keho näyttää, ei ole tärkeää.
Sillä on väliä, miltä tuntuu!" pääministeri
tähdensi. "Annettuja asioita ei voi muuttaa,
mullakin on hirveät kulmahampaat",
nauratti Stubb opiskelijoita.
P
ääministerin teesi nro 3: Usko,
unelmoi, uurasta ja onnistu!
"Muista kuunnella aina
sydäntäsi", rohkaisi pääministeri
opiskelijoita ja tähdensi, että elämänsuunta
pitää valita itse omista lähtökohdista ja
pyrkiä kohti omia tavoitteita. Jos on esim.
taiteellisesti lahjakas, kannattaa valita ura
taiteen parissa, jos on urheilullisesti
suuntautunut, kannattaa noudattaa sen
viitoittamaa tietä.
Opiskelijat saivat tilaisuuden kysyä
pääministeriltä heitä kiinnostavista ja
askarruttavista asioista. Kysymykseen,
miten pääministeri käsittelee mediaa,
Stubb vastasi, että ei tunnu kivalta, kun
kirjoitetaan pahasti. Hän korosti, että pitää
olla polte ja maailmanparannusfiilis,
että politiikassa voi olla mukana, vaikka
välillä olisikin "valtakunnan kusitolppa".
Hyvältä pääministeristä tuntuu silloin, kun
julkisuudessa kirjoitetaan rakentavasti. Hän
totesi julkisen roolin pääministerinä olevan
varsin erilainen kuin privaattiminä
Alexander Stubb, mutta sanoi kuitenkin
aina yrittävänsä olla oma itsensä.
Kysymykseen, onko Alexander
Stubb mielestään onnistunut
pääministerinä, Stubb totesi, että
kysymykseen on vaikea vastata, mutta
arvioi osittain onnistuneensa ja osittain
epäonnistuneensa, sillä hallitus harvoin
pelaa joukkueena.
K
ysymykseen, kuuluvatko uskonto ja
politiikka yhteen, Stubb vastasi, että
hänen mielestään eivät kuulu ja ne
on pidettävä erillään. Toisin kuin
Yhdysvalloissa, Suomessa uskonto ei
politiikassa näy, paitsi ehkä arvopohjassa,
joka on ollut perinteisesti protestanttinen ja
kristillinen.
Kiinnostuneita oltiin, mitä nuorille
ajankohtaisia asioita Kokoomus ajaa
politiikassa. Vastauksessaan pääministeri
korosti, että koulutuksen, sivistyksen ja
oppimisen kautta Suomi nousee. On
tärkeää, että opintotukijärjestelmä tukee
nopeaa valmistumista ja nuoret pääsisivät
nykyistä aiemmin työelämään. Nuoria
koskettava kysymys oli myös se, miten
pääministerin mielestä pitäisi tukea nuoria
yrittäjiä. Pääministerin vastaus oli:
"Vähemmän veroja, vähemmän sääntelyä."
L
opuksi opiskelijat latasivat
pääministerin vastattavaksi tiukkoja
kysymyksiä energiapolitiikasta, Natojäsenyydestä ja Venäjän uhasta.
Pääministerin vastaukset olivat
johdonmukaisesti samoja, joita hän on
joutunut toistamaan yhä uudestaan sekä
medialle että vaalidebattien yhteydessä.
Energiapoliittisena ratkaisuna suunnitteilla
oleva ydinvoimala ja Fennovoiman ja
Rosatomin yhteistyö ei Stubbin mukaan
lisää Suomen Venäjä-riippuvuutta vaan
päinvastoin lisää Suomen
sähköomavaraisuutta.
Mitä tulee Nato-jäsenyyteen, vastaus oli
tuttu: pääministerin mukaan varsinkin
tämänhetkisestä turvallisuuspoliittisesta
näkökulmasta katsottuna Suomen olisi
pitänyt liittyä Natoon jo vuonna 1995.
Pääministeri korosti, että Nato-jäsenyydelle
tarvitaan kuitenkin selkeä poliittinen
kannatus ja kansallinen tuki. Venäjää ei
pääministeri Alexander Stubb pidä Suomen
sotilaallisena uhkana. Pääministeriä
huolestuttaa sen sijaan Venäjän heikko
taloudellinen tilanne, koska Venäjä on
Suomen suurimpia kauppakumppaneita.
Pääministeri Alexander Stubb sai
vierailustaan kiitokseksi raikuvat aplodit.
Opiskelijoiden arvio pääministeristä ja
hänen vierailustaan oli hyvin myönteinen.
Pääministeri sai Porkkalan lukiosta
opiskelijoilta päättöarvosanaksi
10.
KIRSTI KOHVAKKA JÄÄ ELÄKKEELLE
Porkkalan lukion pitkäaikainen äitihahmo koulusihteeri Kirsti Kohvakka
jää eläkkeelle 33 työvuoden jälkeen. Kiitosten ja tervehdysten kera
nautittiin kahvipöydän antimia ja laulettiin Kirstin kunniaksi.
Kirsti on supernainen!
Eläkkeellä oleva rehtori Erkki Pärkkä totesi tervehdyksessään:
”Hallinto hoitaa yhtäällä hallinnon hommia,
opetus toisaalla opetuksen hommia.
Koulun kanslia ja koulusihteeri sen sijaan ovat kaiken keskiössä.”
Kirstille 20.5.2015
Sä pidit tän koulun pystyssä,
Ykkösfani olit musaprojektin,
ei kukaan voi olla niin kuin sä.
aina eturivissä hurrasit.
Kirsti on supernainen!
Wanhoissakin vielä kannustit.
Kun kukaan muu ei vastannut,
Sulle hyvää jatkoa toivotan,
silloin Kirsti aina riensi apuun.
avoinna on koko maailma.
Suhun voi luottaa kuin kiveen.
Kirsti on supernainen
Tulen kaipaamaan sinua
Tulen kaipaamaan sinua
kanslisti,
kanslisti,
kun Porkkalasta matkaa jatkat
kun Porkkalasta matkaa jatkat
eteenpäin.
eteenpäin.
Aina mulle teippiä lainasit
Aina mulle teippiä lainasit
ja sinä ylppärituloksetkin mulle
ja sinä ylppärituloksetkin mulle
paljastit.
paljastit.
Opiskelijoiden laulu raikui iloisena, ja sen sanoituksissa kiteytyi koko työyhteisön
kiitos parhaalla tavalla! Laulajina ovat Emily Stevens ja Kiia Rouhelo,
tahtia sormillaan napsuttelevat Lauri Nygren ja Pinja Päivärinta. Rehtoria naurattaa.
Sanat lauluun kynäilivät opiskelijat Kiia Rouhelo ja Emily Stevens
Porkkalan lukion mainetta tulevina vuosina niittävä mieskuoro sai kunnian
laulaa Kirstille ”Sä kasvoit neito kaunoinen”. Oikealta lukien rehtori Matti Autero,
opettajat Olli Rajakorpi, Marko Kettunen, Mikko Räsänen, Eero Nurmi ja Risto Niinikivi,
opinto-ohjaaja Pekka Kauttu, apulaisrehtori Ville Mäkelä sekä opettaja Harri Piirola.
Kesän kynnyksellä 30.5.
Vt. opetustoimen johtaja Leila Kurki tuli
tervehtimään ja toivotti opettajille hyvää
kesää. Hän vakuutti, että Porkkalan lukio
on hänen sydäntään lähellä.
Matemaattisten aineiden lehtori
Paula Göös jäi eläkkeelle.
Rehtori ja kollegat kiittävät Paulaa
suurenmoisesta työtoveruudesta.
Rehtori kiitti kielten lehtori Sanna
Alavillamoa, joka siirtyy yläkoulun puolelle
Kirkkoharjuun.
Rehtori kiitti lämpimästi biologian ja
maantiedon opettaja Rea Luttista
työpanoksesta Porkkalan lukiossa.
Flooran-päivä 13.5.
Paula, Pirjo ja Päivi toivottivat kollegoilleen iloista Flooran-päivää.
Flooran-päivän kakkua 13.5. tarjoilivat merkkipäiviensä johdosta
matematiikan lehtori Paula Göös, äidinkielen ja kirjallisuuden
lehtori Päivi Poutanen sekä historian opettaja Pirjo West.
Paula Göös jää eläkkeelle kesällä, Päivi Poutanen täytti 60 vuotta 12.5.,
ja Pirjo West saavutti saman iän edellisenä vuonna.
Vappuriehaa ja merkillistä väkeä
Vappuaatto kului riehakkaissa mutta hallituissa rajoissa.
Koulu oli täynnä outoa väkeä, jota oli vaikea tunnistaa tutuksi.
Vanhat tädit saapuivat oppitunnille reilusti
myöhässä, mutta ahkeroivat sitten sitäkin
uutterammin kutimiensa ääressä. Jopa
oppikirjat ovat sepposen selällään. Kyllä
vielä vanhanakin voi oppia, näyttävät tädit
mallia.
Historian opettajat Pirjo West ja
Tanja Sänkiaho heittäytyivät nostalgiseen
vappukatumuotiin ja halusivat tietää,
ken on koulussa kaunein.
ONNEA UUSILLE SUKELTAJANALUILLE!
Yhteishenki oli edellisvuosien tapaan jälleen mitä parhain!
Kuva Ville Mäkelä
23.-24.toukokuuta suoritettiin lukion
sukelluskurssin avovesiosuus Porkkalan
tutuissa maisemissa. Olosuhteet olivat
vaativat, koska tuuli oli navakka, eikä
pieneltä vesisateeltakaan vältytty.
Urakka saatiin vietyä kuitenkin mallikkaasti
loppuun muutamia pieniä rästisuoritteita
lukuun ottamatta. Sukelluskurssin
ohjaajana toimi jälleen liikunnan opettaja ja
apulaisrehtori Ville Mäkelä.
SALIBANDY-HOPEAA PORKKALAAN!
Lukion poikien salibandyjoukkue ylsi
hienosti historian parhaimpaan
saavutukseensa napaten huhtikuussa
lukiolaisten sm-turnauksesta hopeaa.
Loppuottelussa Seinäjoki oli niukasti
parempi lukemin 5-3. Joukkueen
valmennuksesta ja aamuharjoittelusta on
vastannut ansiokkaasti salibandyseura
Rangersin valmennuspäällikkö
Sebastian Fager-Pintilä.
Onnea hienosta suoritukses
LAKITIEDON OPISKELIJA
Tuomas Hilkos
KÄRÄJILLÄ TAVATTIIN!
E
nsimmäinen istunto oli
petosoikeudenkäynti, jonne ei
kuitenkaan saapunut syytettyjä.
Istunto oli jo neljäs, jota yritettiin turhaan
pitää syytettyjen poissaolon vuoksi. Tämän
jälkeen pienen odottelun jälkeen pääsimme
seuraamaan oikeudenkäyntiä
kavalluksesta. Oikeudenkäyntiin saapui
vain todistaja. Syytetty tuomittiin
poissaolevana. Kyseisen oikeudenkäynnin
syyttäjä tuli luoksemme keskustelemaan
istunnon jälkeen ja vastasi ystävällisesti
meitä askarruttaviin kysymyksiin.
Tuomas Hilkos ja syyttäjä Lotta Kokko
K
eväällä 2015 neljännessä jaksossa
pidetty lakitiedon kurssi huipentui
vierailuun Espoon käräjäoikeuteen.
Saavuimme paikalle hieman ennen klo
9:ää turvatarkastukseen, jonka jälkeen
pääsimme odotustilaan. Opettajaamme
Pirjo Westiä informoitiin, missä saleissa
olisi mahdollisia istuntoja, joita voisimme
mennä seuraamaan.
Pienen juttutuokion jälkeen hänen piti
mennä seuraavaan istuntoon, johon
meidätkin päästettiin. Kyse oli
pahoinpitelystä. Toinen syytetyistä tuotiin
vankilasta poliisien saattamana ja
oikeudenkäynnin ajan poliisien valvomana.
Oikeudenkäynti tosin oli lyhyt, sillä
osapuolet olivat tehneet sovittelun juuri
ennen oikeudenkäyntiä. Tämän jälkeen
syyttäjä vastaili vielä avuliaasti
kysymyksiimme ja lupasi jopa tulla
käymään koulussamme ensi kerralla, kun
lakitiedon kurssi järjestetään.
Selfie Tuomas Hilko
LAKITIEDON OPISKELIJA
Tuomas Varonen
NUORISOVAALIT PORKKALASSA
nuorisovaalit Porkkalan lukio
sdp
keskusta
kok
vihr.
rkp
vas
ps
piraattipuolue
itsenäisyyspuolue
Grafiikka Tuomas Varonen
N
uorisovaalit järjestää alianssi.fi. Viime
nuorisovaaleihin osallistui 630
oppilaitosta. Nuorisovaalien tarkoitus on
saada nuorille ensi kosketus
äänestämiseen, jota on tutkittu paljon. On
todettu, että se on tärkeä avain
äänestysaktiivisuuteen.
Tänä vuonna järjestetyt nuorisovaalit saivat
mukaansa 630 oppilaistosta ja lähes 60000
oppilasta äänesti. Kaikki yli 16-vuotiaat ja
alle 18-vuotiaat saivat äänestää
nuorisovaaleissa.
Nuorisovaaleja on kritisoitu nuorten tavasta
äänestää äänestysnumeroja ehdokkaan
sijasta. Suosituimmat äänestysnumerot
ovat 69 ja 313. Kaiken kaikkiaan
äänestysnumero 69 sai 5,1 % äänistä
ympäri Suomea. Hupaisan
äänestysnumeron äänestäminen ei
varmasti ole avain äänestysaktiivisuuteen,
ellei puhuta numerosta 69 tai 313.
P
orkkalan lukiossa ylivoimaisin
ääniharava oli Kokoomus. Yllätyksenä
tuli, että Keskusta, oikeiden vaalien
voittaja, ei saanut yhtään ääntä. Kokoomus
sai suhteutettuna Kokoomuksen ja
Keskustan äänet yhteensä, kun vertaa
koko Suomen ääniin. Myös Piraattipuolue
pärjäsi huomattavasti paremmin Porkkalan
vaaleissa kuin koko Suomessa tai
Uudenmaan vaalipiirissä.
nuorisovaalit koko Suomi
sdp
keskusta
kok
vihr.
rkp
vas
ps
piraattipuolue
itsenäisyyspuolue
nuorisovaalit Uudenmaan vaalipiiri
sdp
keskusta
kok
vihr.
rkp
vas
ps
piraattipuolue
itsenäisyyspuolue
K
oko Suomen nuorisovaalien tulokset
eroavat Uudenmaan vaalipiiristä ja
Porkkalan lukion tuloksista sillä, että
Keskusta sai huomattavasti enemmän
ääniä. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että
Keskusta pärjää maaseudulla paljon
paremmin kuin pääkaupunkiseudulla.
Vihreät pärjäsivät kaikissa verrattavissa
vaalipiireissä aika tasaisesti.
K
oko Suomen äänistä Kokoomus hävisi
noin yhden kolmasosan keskustalle.
Uudenmaan vaalipiirin ääniharavat olivat
Kokoomus, Perussuomalaiset ja Vihreät.
Nuorten äänet eroavat hyvin paljon oikeista
vaaleista sillä, että perussuomalaiset ja
vihreät saivat paljon enemmän ääniä
nuorilta, Keskusta ja SDP paljon
vähemmän.
MEDIAOPISKELIJA
Niklas Pennanen
OPPIKOKEMUKSIA LUKIOSTA
E
n ollut mielissäni asiasta, odotin
lukioajasta tulevan pelkkää kauhua, ja
ottaen huomioon ylä-asteaikaiset
opiskelumenetelmäni, odotin lukiosta
valmistumisen olevan mahdotonta. Oletin
että lukio olisi vaikeampi muoto yläasteesta, ja olin osittain oikeassa. Lukio on
vastannut suurimman osan odotuksistani,
asiat toimivat kuten yläluokilla, joten
lukioon tuloa ei todellakaan kannata
jännittää liikaa.
O
piskeluni Kirkkonummen ylä-asteella
oli loppumaisillaan ja oli aika hakea
jonkinlaiseen jatko-opiskelupaikkaan.
Hetken olin sitä jo pohtinut, mutta nyt oli
aika tehdä lopullinen päätös. Lukio ei ollut
ensimmäinen valintani, vaan vasta kolmas.
Kesäloman loppuessa pahakseni huomasin
että haluamaani ammattikouluihin minulla
ei ollut mahdollisuutta kovan kysynnän ja
huonojen arvosanojeni takia, joten
päämääräni oli läheinen lukio.
Oppiaineet jatkuvat suurin piirtein, mihin ne
yläkoulussa loppuivat, mutta onneksi
vaikeimpiin aineisiin sain apua
nivelkursseista, jotka auttoivat
palauttamaan muistin unohtuneita asioita.
Lukio on juuri niin vaikea, kuin itse päätät
sen olevan. Tietty määrä itsenäisyyttä on
odotettavissa omien asioiden hoitamisessa,
kuten kurssien valinnoissa, joten jos lukio
tuntuu liian helpolta, saattaa se myös
kestää kauemmin. Lintsaaminen on paljon
helpompaa, sillä oppilaita ei valvota niin
tarkasti. Omat koulupäiväni loppuivat
ensimmäisenä vuonna noin kello 13.00–
14.00, ja joudun nyt korvaamaan
laiskuuttani toisella lukuvuodella. Vaikeinta
lukiossa matematiikan jälkeen on nimittäin
itsekuri.
Henkilökohtaisesti minua kiinnostavat
lukiossa enemmän reaaliaineet, kuten
uskonto, psykologia tai filosofia, sillä niissä
ei ole aina olemassa tiettyjä oikeaoppisia
kaavoja ja saa luvan ajatella omin tavoin ja
tehdä omia päätelmiä. Kokeeseen
valmistautuminen reaaliaineissa koostuu
oikeaoppisesta pänttäämisestä, toisin kuin
englannin, jossa sanojen opiskelun lisäksi
täytyy myös osata milloin sanoja.
Niille, joilla lukio on vasta edessä, kerron,
että ylä-asteen läpäiseminen hyvillä
numeroilla on miltei tärkein vaihe koko
kouluelämässä. Tämä on jotain, mitä en
itse ymmärtänyt ja josta jouduin
maksamaan myöhemmin, sillä yläasteen
päättötodistus on avain unelma-ammattiin.
Kahdeksan ensimmäistä kouluvuotta ovat
perusopetusta, mutta yhdeksäs vuosi antaa
sunnan koko loppuelämälle. Niille, jotka
ovat jo päässeet lukioon tai tietävät
pääsevänsä, sanon, että ahkeruus
kannattaa. Lyhyet koulupäivät ovat turhia,
sillä siten työntää vain työtä myöhemmäksi.
L
ukiossa menestyminen riippuu maltista
lukea kokeisiin oikeaoppisesti, sillä
lukiossa opettajat eivät enää pidä kädestä
kiinni. Koulussa käydyt aiheet pitää
käsitellä kotona, jokaisen pitää löytää oma
tapansa tähän, sillä tärkeintä ei ole kirjan
lukeminen, vaan käsitteiden
ymmärtäminen. Helpoin tapa ymmärtää
asioita on alleviivata tärkeät käsitteet, ja
myöhemmin kirjaa tai vihkoa lukiessani
huomioin vain alleviivatut lauseet. Aineisiin
täytyy lukea muulloinkin kuin koeviikolla.
Jos asiat ymmärtää ennen koeviikkoa,
tulee kokeisiin lukemisesta sujuvaa ja
rentouttavaa. Jos ensimmäisen kerran
alkaa lukemaan muistiinpanoja kokeen
lähestyessä, tulee lukemisesta testi
stressinsietokyvystä. Tärkein neuvo
tulevalle lukiolaiselle on siis avoin mieli
opiskeluun.
L
ukio-opetus on muuttumassa paljon
lähitulevaisuudessa. Jo nyt opettajat
tutustuvat uusiin oppimisalustoihin
muistiinpanojen jakamiseen ja läksyjen
tekoon ja tarkastamiseen.
Helmi on internet-pohjainen on työkalu,
jolla hallitaan poissaolot, kurssien valinta ja
opettajien ja opiskelijoiden väliset viestit.
Uutta Abitti-käyttöjärjestelmää kokeillaan jo
sähköisten kokeiden tekemiseen, ja monet
kurssit voi nykyään suorittaa sähköisesti.
Muutama vuosi sitten koulujen liitutaulut
siirtyivät syrjään ja tilalle saapui erilaisia
tauluja tai heittimiä, nykyään koulun
perustarvikkeita kuten kyniä, kumeja tai
vihkoja näkee yhä vähemmän
tietokoneiden yleistyessä. Edison on juuri
käyttöönotettu oppimisalusta, joka yhdistää
pilvipalvelun, tekstinkäsittelyohjelman ja
Helmin.
Uudesta teknologiasta huolimatta lukiossa
on silti läsnä pieni vanhanaikaisuus.
Kursseihin vaaditaan kirjat ja liian monen
poissaolon seurauksena on kurssilta
putoaminen. Tietyt opettajat antavat
paikata poissaolot omilla keinoillaan, mutta
suurin osa ei hyväksy edes lisätehtäviä.
Jos kurssin käsitteitä ei osaa, ei kokeesta
pitäisi päästä läpi, mutta lupa kokeen
yrittämiseen pitäisi olla aina mahdollinen.
Jos saisin mahdollisuuden mennä ajassa
takaisin ja tehdä jotain toisin, en muuttaisi
mitään, Haaveilu on turhaa sillä ainoa
suunta on eteenpäin. Sitä paitsi uudet
kokemukset ja ystävät, jotka olen saanut
lukiossa, ovat unohtumattomat.
MEDIAOPISKELIJA
Miia Mattila
Satumainen tunnelma
wanhojen tansseissa 2015
Torstaina 12. helmikuuta satumainen tunnelma valtasi Porkkalan lukion, kun
prinssit ja prinsessat täyttivät koulun salin ja hurmasivat vieraat sulavilla
tanssiliikkeillään. Vihdoinkin, yli sata toisen vuosiluokan opiskelijaa pääsi
nauttimaan lukioajan yhdestä kohokohdasta, wanhojen tansseista.
O
hjelmamme sisälsi 12 tanssia,
joita olivat esimerkiksi Cicapo,
Menuetti, Rivimasurkka ja Tango.
Tanssien opetuksesta vastasivat liikunnan
lehtorit Kirsi Pajari, Outi Myllyveräjä sekä
Ville Mäkelä. Tunnelmankohottajana
esitettiin myös Jesper Luusuan ja Oona
Mämmelän suunnittelema omatanssi, johon
musiikin oli miksannut Dario Taddeo.
Liikuntasali oli koristeltu kauttaaltaan
valkoisilla, hopeisilla ja sinisillä
ilmapallokimpuilla, joiden loistokkuutta
lisäsivät valot ja muut upeat koristukset.
Torstai-iltana läheisille kutsuvieraille
opetettiin Cicapo, ja molempina päivinä
ohjelmaan kuului tietysti myös hakuvalssi.
Mukana ensimmäistä kertaa oli myös
wanhojen tansseissa pidetty puhe, jonka
kirjoittivat ja esittivät Kiia Rouhelo ja
Thomas Lindroth. Musiikkia soitti
Kirkkoharjun koulun orkesteri musiikin
lehtori Satu Jämsän johdolla.
Torstaina illalla tanssijoiden aivan ensimmäistä tanssia pääsivät ikuistamaan
perheenjäsenet ja muut läheiset, jotka
olivat tulleet läheltä ja kaukaa katsomaan
meitä yhtenä nuoruutemme tärkeimmistä
päivistä. Tanssien alkaessa seitsemältä
illalla olimme kaikki valmiina pyörähtelemään, sillä olimme olleet koululla jo
kolme tuntia aikaisemmin pukemassa
mekkojamme kuvia varten.
Tytöille todellinen koetus tuli kuitenkin
tanssien jälkeen torstaina illalla, kun oli
aika mennä nukkumaan juhlakampauksen
kanssa. Perjantaina tanssittaisiin vielä
kolmet tanssit, ja kampauksen tuli kestää
kaikkien tanssien ajan. Aamulla herätessä
pystyi tuntemaan huonosti nukutun yön
jäljet, mutta ajatukset vei muualle innostus
jäljellä olevien tanssien johdosta.
P
erjantaina tansseja tulivat
katsomaan koululaiset, alaastelaisista lukiolaisiin. Kaikki
jännitys tuntui olevan poissa. Tanssiminen
oli niin hauskaa, ettei melkein pystynyt
lopettamaan hymyilemistä! Tanssien
jälkeen suuntasivat kaikki juhlalounaalle
Majvikiin, jossa pohdittiin yhdessä tanssien
jälkeisiä tunnelmia.
Voi tosiaankin myöntää wanhojen tanssien
olleen hauskin lukiokokemukseni tähän
saakka! Tunnelma tansseissa, kuten
harjoituksissakin oli koko ajan mahtava ja
peittosi myös esityksien luoman
hermostuneisuuden ja jännityksen. Tanssit
jättivät, hauskojen muistojen lisäksi,
jälkeensä mukavan yhtenäisyyden tunteen,
jonka saattelemana on hauskaa jatkaa
lukiourakkaa näiden opiskelijatovereiden
kanssa!
Ystäväni, Emily Stevens, vaaleanvihreässä
mekossaan oli yksi prinsessoista.
Astellessaan saliin, vieraiden katseiden
alla, orkesterin kauniisti soittaessa, hän
pystyi tuntemaan jännityksen kutisevan
vatsan pohjassaan. Hän ei voinut uskoa,
että kuukausien valmistelun jälkeen,
tanssien hetki oli viimeinkin koittanut.
Siinä hän seisoi, mekko päällään, meikit
kasvoillaan sekä tanssit harjoiteltuna.
E
nää jäljellä oli tansseista
nauttiminen! Tanssiharjoituksissa oli
liikunnan lehtoreiden Kirsi Pajarin ja
Ville Mäkelän johdolla rento ja hauska
tunnelma, ja omasta puolestani voisinkin
sanoa, että ne ovat kokonaisuudessaan
yksi myönteisimmistä tekijöistä koko
wanhojen tansseissa. Oli ihanaa huomata,
miten ensin mahdottomilta tuntuneista
tansseista tulikin yllättävän helppoja ja
tuttuja.
Valmistautuminen omalla kohdallani ei
käynyt ilman vastoinkäymisiä, sillä netistä
tilaamani mekko oli hieman liian iso,
kampaajani perui vain paria päivää ennen
tansseja kampausvuoroni, eikä mistään
tuntunut löytyvän hyviä tanssikenkiä.
Stressi kaiken muun jännittämisen lisäksi ei
ollut kovinkaan mukavaa, mutta onneksi
kaikki kääntyi kuitenkin parhain päin.
Mekosta saatiin pienillä korjauksilla edes
vähän sopivampi, tätini ja hänen ystävänsä
tekivät kampaukseni, ja kengätkin löytyivät
ja käveltiin läpi ennen tansseja.
Itse tanssit menivät mielestäni ihan hyvin,
sillä säästyin ilman helman repeämistä,
kenkien lentelyä tai mitään muitakaan
ikäviä kohtauksia. Tunnelma oli juhlallinen,
ja oli ihana nähdä omaisten ja myöhemmin
myös pienten lasten ihmetystä täynnä
olevat kasvot. Itse en kuitenkaan tansseja
uudelleen tanssisi, sillä en erityisemmin
pitänyt kaikesta siitä turhasta
hössöttämisestä ja stressistä, mitä tanssit
tuottivat.
Nyt Porkkalan lukion wanhana minusta
tuntuu, että opiskelu Porkkalan lukiossa on
ollut juuri sellaista, mitä hyvältä lukiolta voi
odottaa. Kaikki opettajat ovat ystävällisiä ja
hyvin auttavaisia, ja vaikka jokaisella on
omanlainen opetustyylinsä, osaa jokainen
antaa oppilaille kaikkensa hyvään
menestykseen. Itse suosittelen Porkkalaa
kaikille, sillä itse en parempaa
lukioympäristöä osaisi toivoakaan.
Tätini tekemä kampaus kesti kahden
päivän kaikki tanssit, mistä olin iloinen.
T
ietenkin tuntui pelottavalta astua
uusi tuntematon askel elämässä,
mutta nyt kun sen on ottanut, ei sitä
koskaan jättäisi ottamatta. Vaikka en
kympin oppilas olekaan, voin silti sanoa,
että olen
peruskoulusta parantanut opiskeluani
huomattavasti. Itse olen kiinnostunut
kielistä ja eri maiden kulttuureista sekä
äidinkielestä, ja olen tyytyväinen kaikkeen
tietoon ja työmahdollisuuksiin, joita olen
saanut. Minulla alkaa aivan pian
valmistautuminen ylioppilaskokeisiin, mikä
on pelottavaa.
Vaikka koulussa kuuluu viihtyä ja
oppiminen saa ajoittain olla hauskaakin,
kannattaa opiskelu ottaa alusta alkaen
vakavasti, sillä lukio antaa hyvän pohjan
tulevaisuudelle vain, jos sen eteen tekee
töitä. Vaikka joka vuosi meille opiskelijoille
toistetaan samaa ohjetta, läksyt kannattaa
tehdä aina, sillä itsenäinen työskentely
kehittää jokaista enemmän kuin
tyhjänpäiväinen istuskelu tunnilla. Opettajat
pystyvät parhaiten auttamaan selittämällä
asioita, joita on jo itse yrittänyt pohtia. Asiat
jäävät näin myös pitemmällä aikavälillä
mieleen.
Haluaisin kovasti opiskelemaan yliopistoon
tai ammattikorkeakouluun journalismia,
kieliä tai mediaa.
Lisää kuvia wanhojen tansseista voit katso
Porkkalan lukion verkkolehti Taukotilasta,
kun klikkaat alla olevaa linkkiä.
http://taukotila.blogspot.fi/
M
ediaa olen lukiossa jo opiskellut
jonkin verran esimerkiksi lehden
taittamisen ja viestinnän parissa.
Kurssit opettavat mediakritiikkiä ja vinkkejä,
miten mediaa voi parhaalla tavalla käyttää
hyväkseen. Se on mielestäni kovin
hyödyllistä, kun miettii sitä, kuinka
yhteiskunta siirtyy yhä enemmän
käyttämään mediaa ja sen eri
mahdollisuuksia. Minulle kurssit ovat olleet
hyödyllisiä senkin takia, että ne antavat
hieman osviittaa, minkälaista median
parissa voisi olla työskennellä.
Kuvat Miia Mattila,
Päivi Poutanen, Satu Seppälä
MEDIAOPISKELIJA
Tommi Tapiovaara
OPISKELUA JA PENKKARIRIEHAA
Porkkalan lukiossa vietettiin
torstaina 12.helmikuuta
penkinpainajaisia jälleen
riehakkaissa tunnelmissa.
hjelmassa oli erilaisia kilpailuja
oppilaiden ja opettajien kesken.
Juontajina show´ssa toimivat Kalle
Karlsson, Henri Vähäranta ja jutun
tekijä minä Tommi Tapiovaara. Dario Taddeo
vastasi musiikista ja huikeista äänitehosteista.
Esityksessä
opettajille
jaettiin
hupaisia
jäähyväislahjoja.
Show´n
loppupuolella
opettajille sekä yleisölle näytettiin oppilaiden
tekemä abivideo, jossa oli jokaisen oppilaan
kuvia, ikään kuin he olisivat olleet vankilassa.
Videossa
oli
myös
erilaisia
tilanteita
oppitunneilta.
O
Tämän
jälkeen
innokkaat
abiturientit
suuntasivat penkkarirekoilla kohti kotikunnan
ala-asteita, joiden pihoilla riehakkaat tenavat
hyppelivät karkkien perässä. Kuvien sekä
abiturienttien jälkipuintien perusteella kaikilla oli
oikein hauskaa!
Seuraavana päivänä abit suuntasivat matkansa
Helsingin Länsisatamaan, josta lähti abiristeily
kohti Tallinnaa. Laiva oli täynnä riehakkaita
abiturientteja ympäri Suomea. Abiturientteja
viihdyttivät laivalla hittiartistit Aste, Tippa-T
sekä Kevin Tandu. Ilta sujui ilman dramatiikkaa
iloisen maltillisissa tunnelmissa.
Mies hevosena on Porkkalan lukion opiskelija
Samuli Vihavainen.
Karkkisade on monelle alakoulun oppilaalle kevään kohokohta.
Lavalla keikaroivat mm. abit Henri Vähäranta, Atro Nykänen,
Santeri Stigell, Eetu Jääskeläinen ja Jimi Nummela.
Lukiomme tarjoaa tasokasta opetusta joka aineessa.
Kurssitarjonta on mainion laaja ja tarjoaa joka opiskelijalle
kiinnostavia ja tarpeellisia lisäkursseja
L
ukioaikaan on kuulunut lukuisia mukavia
tapahtumia niin vuosikurssin 2012
opiskelijoiden kuin muidenkin
koulutovereiden kanssa, mutta Porkkalan
lukion kolmannen vuosikurssin opiskelijana voi
todeta, että penkkaririeha ja abiristeily olivat
ehdottomasti opiskeluajan kruunu. Oli loistavaa
saada luvallisesti laittaa hetkeksi aivot
narikkaan ja jopa viettää koulutyön ulkopuolella
aikaa niiden opettajien kanssa, jotka
osallistuivat abiristeilylle valvojina. Risteilyltä ei
ymmärrettävästä syystä jäänyt suuremmin
muistikuvia, mutta mielen sopukoihin jääneet
muistelmat ovat ehdottoman positiivisia.
Porkkalan lukion tiiviin koon takia lähes
jokainen opiskelija tuntee toisensa ainakin
nimeltä, ja tämä on mielestäni loistava asia.
Jopa niitä, joiden kanssa harvemmin on
kanssakäymisissä koulupäivien aikana, on
tullut tavaksi tervehtiä kaupungilla tai muualla
koulun ulkopuolella. Ihmisiin, jotka tuntee jo
jollain tavalla entuudestaan, on helppo tutustua
ja heidän kanssaan on helppo aloittaa
esimerkiksi ryhmätyö tunnilla.
Tämä on yksi niistä asioista, jotka ovat tehneet
opiskelusta Porkkalan lukiossa niin antoisaa.
Omiin lempikursseihini ovat kuuluneet laajat
kielten lisäkurssit. Lukiossamme on tarjolla
lukuisia syventäviä ja soveltavia kursseja niin
ruotisin, englannin kuin muidenkin kielten
kohdalla. Kursseilla tutustutaan kielten
koukeroihin, mutta myös esimerkiksi
englanninkielisten maiden kulttuureihin.
Jutun kirjoittaja Tommi Tapiovaara opiskelee
kolmatta vuotta Porkkalan lukiossa.
Kurssityö on rentoa ja mielenkiintoista ja
tarjoaa tasapainoa vaativampien kurssien
läpipuurtamiseen tarvittavaan työmäärään.
Oppilaat ja opettajat ovat hyvissä väleissä
keskenään, ja esimerkiksi välituntien aikana on
helppo aloittaa kepeä keskustelu myös
henkilökunnan kanssa. Rento ilmapiiri
helpottaa koulutyötä ja tuo lisäkannustinta ja
opiskelumotivaatiota.
Uusille opiskelijoille tahdon antaa lyhyen ohjeen:
Älkää turhaan jännittäkö uuteen opiskeluympäristöön astumista.
Lukiossamme vallitsee mukavan rauhallinen ilmapiiri.
Itsenäisen opiskelun merkitystä ei voi korostaa
liikaa. Kurssien aikana ei ehkä tuputeta
suuremmin kotitehtäviä, mutta on sanomattakin
selvää, että kirjan selailu ja tehtävien teko omin
päin on kannustettavaa. Koeviikko on
stressaava, mutta työn määrää voi lieventää
kertaamalla asioita jo kurssin aikana.
Ylioppilaskokeisiin valmistautuminen etukäteen
on niin ikään tärkeää. Mikäli suunnitelmana on
jo lukion alusta alkaen kirjoittaa tietty aine, on
viisasta valita lisäkursseja ja puuhastella
aineen parissa pitkin lukioaikaa, jo ennen
abivuotta.
O
petukseen ja opiskeluun liittyen
minulla ei ole minkäänlaista
moittimisen aihetta. Lukiomme tarjoaa
tasokasta opetusta joka aineessa, ja
kurssitarjonta on mainion laaja tarjoten joka
opiskelijalle kiinnostavia ja tarpeellisia
lisäkursseja.
JÄÄHYVÄISET MASALASSA 22.1.
Helmikuun 2015 alusta Masalan opetuspiste siirtyi Kirkonkylään.
Näin jo useamman vuoden mittainen yhdistämisprosessi sai hallitun
päätöksensä ja Porkkalan lukio jatkaa toimintaansa yhdessä
opetuspisteessä.
H
eti vuodenvaihteesta alkaen
ryhdyttiin ponnekkaasti
inventoimaan vuosien ja
vuosikymmenien varrella kertynyttä
materiaalia ja pakkaamaan tarpeelliset
aineistot pahvilaatikoihin. Kirjalaatikoitakin
kertyi melkoinen määrä kirjaston nurkkaan
odottamaan muuttoautoa.
Mieli oli monella hiukan haikea. Olihan
totuttu tulemaan Masalaan, jossa niin
ihmiset, tilat kuin tavatkin olivat vuosien
hiomien rutiinien silottamia, mikä sai arjen
sujumaan omalla painollaan. Tuttuudesta
oli tullut toinen luonto, ja toisinaan tuntui
siltä, että kun aamuhämärässä kouluun
saapui, tuntui kuin toiseen kotiinsa olisi
tullut.
Siirtymistä Kirkonkylän opetuspisteeseen
helpotti kuitenkin se, että moni opettajista
ja opiskelijoista oli jo osittain siirtynyt
uuteen työ- ja opiskeluyhteisöön. Niinpä
uuden opintojakson aloittaminen saman
katon alla ei enää tuntunut vieraalta. Myös
kaikki Kirkonkylän opetuspisteen opettajat
olivat tiimityön, yhteisten kokousten ja
vesopäivien sekä koulun vuotuisten juhlien
myötä tuttuja. Monet opiskelijat tunsivat
toisiaan myös jo entuudestaan.
Tärkein ja pitkäjänteisin työ haastavassa
mutta tarkasti hallitussa
rakennemuutoksessa on rehtori Matti
Auteron ansiota. Kurssitarjottimien ja
lukujärjestysten yhteensovittamisen
viidakossa ja uusien lisätilojen
suunnittelussa riittää työsarkaa.
Muutosten keskellä hän on
johdonmukaisesti rakentanut työyhteisön
arvopohjaa ja toimintakulttuuria yhdessä
opettajien kanssa. Tässä hänen
johtajuutensa on määrätietoista ja
tinkimätöntä mutta samalla avoimen
keskustelevaa, työyhteisön jäseniä
kuuntelevaa ja kannustavaa.
Tämä antaa meille selkeän viitekehyksen
sitoutua levollisin mielin yhteiseen
tavoitteeseen rakentaa entistäkin
monipuolisempaa ja laadukkaampaa
Porkkalan lukiota.
Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin.
Päivi Poutanen
apulaisrehtori
Masalan opetuspiste
Porkkalan lukio
Torstaina 22.1. tarjosimme läksiäisten kakkukahvit Nissnikun koulun
väelle, jonka kanssa vuosia jaoimme yhä ahtaammiksi käyvät koulutilat.
Musiikin lehtori Mikko Sateilan säestämänä toivotimme jälleennäkemisiä
mukaillen ikivihreää sävelmää We`ll meet again.
Kun taas tavataan, jutellaan, nauretaan,
on yhteinen tää tunne silloin verraton!
Taas iloitaan, juhlitaan, lauletaan
tää jengi yhdessä on paras, mitä on!
LUKION PUUROJUHLA 18.12.
Porkkalan lukion puurojuhlaa vietettiin molempien opetuspisteiden
kesken Kirkonkylän opetuspisteessä. Puurojuhlan juontajana toimi
Henri Vähäranta, joka palkittiin juhlassa yrittäjästipendillä ja joka
toimi myös syksyn 2014 Yrittäjä-päivän ansiokkaana juontajana.
Ohjelmassa oli musiikkiesityksiä, tonttukuoro, yhteislaulua,
erilaisia kilpailuja ja juonikas tietovisa.
Syksyn 2014ylioppilasjuhla
Porkkalan lukion ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlaa vietettiin 5.12.2014.
Valkolakin päähänsä painoi yhteensä 26 ylioppilasta, joista kolme oli aikuislinjalta.
Ylioppilaan puheen piti Pihla Silén, airuina toimivat Taru Partanen ja Riku Saksa.
Syksyn 2014 ylioppilaat
Frestadius Atte
Hartikainen Markus
Jimenez-Nevalainen Angela
Jokinen Pyry
Jukantupa Emilia
Juvonen Tuomas
Laakkonen Tomi
Lehtisalo Vilma
Leppäjärvi Pinja
Mansnerus Seidi
Mattila Marianna
Niemelä Ville-Veikko
Palokangas Juhani
Ryynänen Ida
Silén Pihla
Sillanpää Joonas
Somppi Iitu
Sutinen Melissa
Särkikoski Ilari
Tarkiainen Tiia-Maria
Vanhanen Anni
Vilmi Olli
Vuori Aku-Kalle
AIKUISLINJA
Korhonen Anni
Ryynänen Emilia
Somero Noora
Stipendit
AUTOKOULU PRO
Frestadius Atte
hyvästä opintomenestyksestä
Särkikoski Ilari
hyvästä opintomenestyksestä
KIRKKONUMMEN MUKAVA
LIIKENNEKOULU
Jimenez-Nevalainen Angela
kuvataiteellisesti lahjakkaalle opiskelijalle
suorittanut kuvataiteen lukiodiplomin
KIRKKONUMMEN STEEL BAND RY
Frestadius Atte
stipendi pannustelijalle
MUSIIKIN OPETTAJAT RY
Frestadius Atte
Pro Musica –mitali ja kunniakirja
NORDEA
Vuori Aku-Kalle
stipendi hyvästä opintomenestyksestä
MUITA STIPENDEJÄ
Leppäjärvi Pinja
kirjastipendi ranskan opettajalta
Niemelä Ville-Veikko
kuvataideopettajan materiaalipaketti
raapetekniikan mestarille
Rehtori kiinnittää Pro Musica –mitalia
Atte Frestadiuksen rintaan.
Syksyn 2014 ylioppilasjuhla
Ohjelma
5.12.2014
Jean Sibelius, Alla marcia
abiturientit saapuvat airuiden johdattamina
♣
Chorus Studiensis
Nää maat
säv. ja san. A.Kleemola
sov. S.Jämsä
Sankarit
säv. ja san. J.Karjalainen
sov. S.Jämsä
♣
Rehtorin puhe
Matti Autero
Lakitus
rehtori Matti Autero
Gaudeamus
♣
Ylioppilaan puhe
Pihla Silen
♣
Musiikkiesitys
Iikka Frestadius, Robert Jansson
ja Antti Juntunen
I’m Your Captain/Closer to Home
säv. M.Farner
sov. I.Frestadius ja A.Juntunen
♣
Maamme
♣
Airuet
Taru Partanen ja Riku Saksa
Juhlan airuina toimivat Taru Partanen
ja Riku Saksa.
YLIOPPILAAN PUHE 5.12.2015
Pihla Silén
Opiskelu Porkkalan lukiossa on
sisältänyt riemukkaita hetkiä
T
änään on se päivä, kun
uurastuksemme palkitaan ja
saamme vihdoin laittaa valkolakin
päähämme. Tänään meistä on tullut
ylioppilaita! Monilla meistä tuoreista
ylioppilaista pyörii varmasti päässä sana
”vapaus”. Vapaus tuntuu erityisen hyvälle
kun on nuori ja koko maailma on avoinna,
mutta vapaus voi olla myös pelottavaa.
Tuttu ja turvallinen aika Porkkalan lukiossa
on ohi enkä ole varmasti ainoa, joka miettii,
mitä seuraavaksi tapahtuu?
Itse ainakin muistan elävästi sen tunteen,
kun viimeinenkin kurssimerkintä komeili
helmessä. Luonnollisesti tunsin suurta iloa,
mutta myös tietynlaista tyhjyyttä. Tässäkö
se nyt oli? Kolme ja puoli vuotta opiskelua,
75 kurssia ja ylioppilaskirjoitukset, ja nyt se
on ohi. Kuitenkin tulee muistaa, että kun
yksi ovi sulkeutuu, niin uusi aukeaa.
Lukiossa opiskelu on myös
opettanut meille tärkeitä
elämäntaitoja, kuten vastuuta,
pitkäjänteisyyttä ja periksi
antamattomuutta.
Näiden menneiden vuosien aikana on
opiskelu Porkkalan lukiossa sisältänyt
riemukkaita hetkiä kuten vanhojentanssit,
penkkarit ja abiristeilyn, joista on meille
jokaiselle jäänyt varmasti kultaisia muistoja.
Kun itse ajattelen koko lukiotaivalta, niin
mieleeni jäi erityisesti lukiomme hyvä
ilmapiiri sekä loistavat opettajat.
Lukioaikana on solmittu uusia
ystävyyssuhteita ja luonnollisesti
opiskelukaverien tuki on ollut erityisen
tärkeää vaikeina hetkinä. Yhdessä kirottiin
hankalat kokeet maan alle ja poljettiin
jalkaa, kun asiat eivät sujuneet ihan niin
kuin Strömsössä. Lukiomme opettajat ovat
puolestaan olleet meille korvaamaton apu
ja tuki, ja heistä jokainen on jäänyt mieleen
omina erikoisina persooninaan. Opettajat
ovat jaksaneet puskea meitä eteenpäin,
kun omat voimat ovat loppuneet ja heidän
kärsivällisyytensä on auttanut meitä
valkolakin saavuttamisessa, vaikka me
varmastikin olemme koetelleet heidän
hermojaan. Uskon ainakin että
matematiikan opettaja Räsänen huokasi
helpotuksesta, kun läpäisin viimeisenkin
kurssin.
Lukiossa opiskelu on myös opettanut meille
tärkeitä elämäntaitoja kuten vastuuta,
pitkäjänteisyyttä ja periksi
antamattomuutta. Nämä taidot tulee
meidän jokaisen säilyttää ja viedä
mukanaan tulevaisuuden haasteisiin.
Kuitenkin tämä matka on riemun ja
onnistumisien ohella sisältänyt myös
kyyneleitä ja pettymyksiäkin. Lukiossa
opiskelu on varmasti koetellut meidän
jokaisen stressinsietokykyä ja ajanut
epätoivon partaalle, mutta silti olemme
onnistuneet voittamaan omat vaikeutemme
ja raivaamaan tiemme tähän päivään.
Opiskelu on ollut kovaa työtä ja vaatinut
monenlaisia uhrauksia, mutta valkolakki
päässämme todistaa meidän selviytyneen
lukion haasteita kunniakkaasti. Vaikka
lukion aloittaessa edessä oleva matka
tuntui pitkältä ja vaivalloiselta kulkea, niin
jälkeenpäin katsoen lukiovuodet ovat
kiitäneet ohi nopeammin kuin osasi
kuvitellakaan.
R
akkaat opiskelutoverini, uudet
ylioppilaat! Ensimmäiseksi haluan
kiittää Teitä, joiden kanssa olen
saanut kokea ikimuistoiset lukiovuoteni. Te
olette aina jaksaneet tukea ja tsempata
minua haastavina hetkinä. Suuret kiitokset
myös koulun rehtorille, opettajille sekä
muulle henkilökunnalle, jotka ovat antaneet
meille tarvitsemamme tiedot ja taidot, sekä
pitänyt meistä hyvää huolta koulussa.
Haluan myös erityisesti kiittää ystäviäni ja
vanhempiani, joiden tuki on ollut
korvaamatonta. He ovat jaksaneet
kuunnella huoliani ja auttaneet minua
parhaansa mukaan.
Nyt on meidän tuoreiden ylioppilaiden aika
kokeilla siipiämme ja kohdata
tulevaisuuden haasteet. Me uudet
ylioppilaat haluamme toivottaa teille hyvää
itsenäisyyspäivää sekä rauhallista joulun
odotusta.
Pihla Silén
MUSIKAALI ODYN HARHARETKET
Porkkalan lukion musaprojektilaisten marraskuu huipentui jälleen
huikeaan musikaaliesitykseen. Musikaalin sovitus oli samalla sekä
ikuinen että ajankohtainen tarina nuoren miehen Odyn ja hänen
polttarikavereidensa harharetkestä Kreikkaan häiden aattona.
Penen tyttöporukka vasemmalta Mira (Kiia Rouhelo), Pene (Emily Stevens),
Anni (Jenna Väliviita) ja Rosa (Anna-Sofia Isosomppi.
Odyn poikaporukka vasemmalta Riku (Niilo Pääkkönen), Odyn veli
Viktor eli Vikke (Thomas Lindroth , Ody (Robert Jansson) ja Aki (Jesper Luusua).
Koti-Suomessa kihlattuaan uskollisena
kaipaava Pene puolestaan joutui
kokemaan epätietoisuuden ja odotuksen
tuskan tukenaan parhaat tyttökaverinsa.
Tarinan moderni sovitus pohjautui vapaasti
Homeroksen Odysseiaan. Antiikin tarinan
viitteinä poikaporukka kohtaa Kreikassa
seireenien ja jumalattarien kaltaiset
lumoojattaret, jotka kuitenkin osoittautuvat
modernin ajan pahistytöiksi. Railakkaasti
vietetyn polttari-illan jälkeen pojat
huomaavat, että lumoojattaret ovat heidät
ryöstäneet ja he ovat turisteina puilla
paljailla. Modernin yhteiskuntakriittisen
ulottuvuuden tarinaan tuovat kreikkalaiset
työttömät, jotka toimivat sadun auttajien
tapaan Odyn ja kavereiden tukena hädän
hetkellä, sekä ympäristöaktiivien
mielenosoitus saasteita vastaan.
Tarinan yhtenä koskettavimmista
huippukohdista mieleen jäi soimaan Penen
balladi "Oot siellä jossain mun", jonka
Emily Stevens tulkitsi herkän huurteisella
äänellään. Tarinan loppu on tietenkin
onnellinen: pahikset saavat palkkansa ja
epätoivon partaalla kituva Pene saa Odyn
ja polttarikaverit kotiin. Huipentumana
vietetään häät. Ja niin Pene ja Ody elävät
elämäänsä onnellisina loppuun saakka,
elleivät peräti ikuisesti!
Kuvat Ella Kajaste, opiskleija
MUSIKAALIN PÄÄROOLISSA
Emily Stevens
Penen rooli tuli suurena mutta
iloisena yllätyksenä
Heti silloin, kun näin
ensimmäisen kerran lukiomme
musaprojektin, paloin halusta
itsekin osallistua projektin
tekemiseen.
H
ermoilevan morsiamen, Penen,
roolin saaminen tuli minulle
suurena, mutta kuitenkin iloisena
yllätyksenä. Aluksi ajatus pääroolista
jännitti minua, mutta sain nopeasti
huomata, ettei minulla ollut mitään pelon
aihetta. Harjoittelimme paljon ja porukka oli
luotettava, joten näytteleminen tuntui
lopulta luontevalta. Onnistuimme mielestäni
juonessa hyvin siltä osin, etteivät pääroolit
olleet ylivoimaisia, vaan tärkeitä rooleja oli
paljon ja kaikilla rooleilla oli merkittävä osa
tarinan kulussa.
Musaprojektissa paikkansa löytävät monenlaiset nuoret.
K
uukausia kestänyt musikaalin
tekeminen ja harjoitteleminen
huipentui esitysviikkoon
marraskuussa. Kaikki alkoi avoimella iltaesityksellä, jossa saimme näyttää
tuotoksemme ystävillemme ja
perheillemme. Kenraaliharjoitukset jättivät
kaikille pienen jännityksen, mutta ensi-illan
esitys sujui onneksi loistavasti. Viikko oli
intensiivinen ja melko väsyttävä, mutta
näytösten aikana fiilis oli mahtava ja
ryhmän yhteishenki kukoisti.
Oli hauskaa päästä näyttämään katsojille
luomamme musikaali, josta kaikki olimme
ylpeitä. Tuntui mahtavalta saada hyvää
palautetta kavereilta ja erityisesti opettajilta,
jotka lukuisten eri musaprojektien
näkemisen jälkeen antoivat kehuja
esityksellemme.
Lukiossamme on varsin kattava
kurssitarjonta musiikin ja ilmaisutaidon
suhteen. Musiikin kursseissa löytyy
kursseja jotka erikoistuvat soittamiseen ja
laulamiseen, kuten Musiikin työpaja- sekä
Laulunlyömä-kurssit. Musaprojektissa
paikkansa löytävät monenlaiset nuoret, oli
omana erityislahjakkuutena sitten
musisointi, näyttely tai käsikirjoittaminen.
Tarjolla on myös ilmaisutaidon kursseja,
jotka kehittävät itseilmaisua ja
improvisaatiota. Musiikin tai ilmaisutaidon
kurssi Porkkalassa on myös helppo ja
turvallinen paikka lähteä kokeilemaan jotain
uutta ja löytää ennestään tuntemattomia
lahjakkuuksia itsestään.
Emily Stevens
SVENSKA DAGEN
Svenska dagen 6. marraskuuta oli vuonna 2014 ryhmälle
Porkkalan lukion opiskelijoita ja kolmelle opettajalle erityinen.
Kyrkslätts Gymnasium oli kutsunut meidät tutustumaan
Kirkkonummen ruotsinkieliseen lukioon.
L
ähdimme liikkeelle lumisateisessa
aamuhämärässä, koordinaatit vain
netistä ja suunta kohti pohjoista.
Koululla vastassa oli tutoreita ja opettajia,
jotka olivat suunnitelleet aamupäivän
ohjelman. Tervetulotoivotusten ja
aamukahvin jälkeen opiskelijat jaettiin
ryhmiin ja alkoi tietovisa. Siinä mietittiin
ruotsiksi mm., mitä nähdyllä videolla oikein
sanottiin Ruotsin ja Suomen suhteista,
millainen Ahvenanmaan lippu on ja
paljonko Kirkkonummella on ruotsinkielisiä
yläkouluja.
Tutustuimme myös koulun muihin tiloihin,
isoon kirjastoon, viihtyisään aulaan ja
oppilaskunnan pieneen mutta
kodikkaaseen kahvilaan. Antoisa vierailu oli
onnistunut ja aloimmekin jo heti suunnitella
jatkoa. Oppilaiden palaute oli oikein
positiivista ja myös me opettajat olimme
iloisia uusista kontakteista Gymin
kollegoihin. Eikä vähäisimmässä roolissa
suinkaan ollut ruotsin kieli, jolla toisiimme
tutustuimme. Sopiva tilaisuus tarjosi
luontevan mahdollisuuden opiskelijoille
harjoitella sitäkin.
Pääsimme mukaan myös aamupäivän
oppitunneille. Matematiikkaa, terveystietoa,
englantia ja modersmålia, tuttuja aineita,
mutta nyt vähän toisenlaisissa ympyröissä.
Englannissa oli jopa käytössä sama
oppikirja.
Kävely Gymiin osoitti, että sijaitsemme vain
noin 15 minuutin päässä toisistamme, joten
ainakaan matka ei ole mikään este
yhteistyölle! Ei edes ruotsin kieli, jota kaikki
osaamme!
Katri Kauppinen
YRITTÄJYYSPÄIVÄ 5.11.2014
Keskiviikkona 5.11.2014 vietettiin Porkkalan lukiossa yrittäjyyspäivää.
Koko lukion yhteinen tilaisuus alkoi juhlasalissa klo 10.00.
Puhujana tilaisuudessa oli kansanedustaja Pekka Haavisto.
Henri Vähäranta, joka on myös Kirkkonummen Nuorisofoorumin puheenjohtaja, veti
paneelikeskustelua ja esitti kiperiä kysymyksiä yrittäjyydestä.
Keskustelemassa ovat vasemmalta oikealle Amin Asikainen, Macus Kevin,
Leena Kylliäinen ja Matti Vanhanen.
P
ekka Haaviston
avauspuheenvuoron jälkeen oli
paneelikeskustelu, jonka
osallistujina olivat Matti Vanhanen
Perheyritysten liitosta sekä asianajaja
Marcus Kevin MK-Law -asianajotoimistosta, toimittaja Leena Kylliäinen
Verkkonummi.fi -verkkolehdestä sekä
kuntosaliyrittäjä Amin Asikainen. Paneelin
vetäjänä toimii Porkkalan lukion opiskelija,
Kirkkonummen Nuorisofoorumin
puheenjohtaja Henri Vähäranta.
Jaksolla, jossa koulussamme vietettiin
yrittäjyyspäivää, ryhmämme opiskeli
historian ja yhteiskuntaopin opettajan Pirjo
Westin vetämällä Tulevaisuus yrittäjänä kurssilla. Suunnittelimme yhdessä, mitä
kysymyksiä haluaisimme tehdä
yrittäjyyspäivän paneelikeskustelun
vieraille.
Kouluumme oli kutsuttu
kirkkonummelalaisia yrittäjiä:
lakiasiaintoimistoyrittäjä Marcus Kevin,
kuntosaliyrittäjä Amin Asikainen ja
verkkonummi.fi -sivustoa ylläpitävä Leena
Kylliäinen. Lisäksi paneelikeskustelun
neljäntenä jäsenenä oli Perheyritysten liiton
toimitusjohtaja Matti Vanhanen.
Päivä alkoi liikuntasalissa, joka täyttyi
nopeasti opiskelijoista ja opettajista.
Avauspuheenvuoron piti kansanedustaja
Pekka Haavisto. Hän lähestyi
maailmanlaajuisesti yritysten
yhteiskuntavastuuta ja korosti, kuinka
yritykset ovat nykyään
vaikutusvaltaisempia kuin valtioiden
hallitukset.
Rehtori Matti Autero toivotti Pekka
Haaviston tervetulleeksi päivän vieraana.
Haavisto otti esiin yritysten kansainvälisen
vastuun luonnonvaroista, luonnosta ja siitä,
etteivät yritykset tue esim. sotaa käyviä
tahoja tai käytä lapsityövoimaa.
Esimerkkinä hän kertoi Stora Enson
tapauksesta, jossa alihankkijat
Pakistanissa olivat käyttäneet
lapsityövoimaa lasten kerätessä kartonkia
kaatopaikalta. Stora Enso korjasi kuitenkin
tilanteen rakentamalla koulun näille lapsille.
Haavisto korosti myös, että yritysten lisäksi
yritysten työntekijöiden, kuluttajien ja
kansalaisjärjestön tehtävä on myös valvoa,
että yritykset toimivat vastuullisesti. Hänen
mukaansa monipuolinen koulutus ja
järjestöosaaminen luo myös kykyä toimia
yrittäjänä. Hän itse oli jo nuorena
kansalaisjärjestöissä ja esim.
lehtikustannustoiminnassa.
P
ekka Haaviston jälkeen paneelin
jäsenet pääsivät ääneen.
Paneelikeskustelua johti kurssimme
opiskelija Henri Vähäranta, joka on myös
Kirkkonummen Nuorisofoorumin
puheenjohtaja.
Jokaisella paneelikeskusteluun tulleella
yrittäjällä oli erilainen kertomus siitä, miksi
hänestä tuli yrittäjä. Marcus Kevin kertoi,
kuinka hänestä tuli yrittäjä oikeastaan
vahingossa. Hänellä oli kuitenkin
yrittäjyystaustaa perheestään ja jo
opiskeluaikana hän suunnitteli
kavereittensa kanssa lautapelin. Jotkut
ihmettelivät, miksi hän lähti juristin
koulutuksen saaneena. Menestymällä
yrittäjänä hän pääsi näyttämään epäilijöille.
Amin Asikainen kertoi, kuinka hänen oli
järkevämpää toimia yrittäjänä kuin
palkansaajana. Näin hän pystyi myymään
omaa osaamistaan ja hallinnoimaan omaa
nimeään yrityksen avulla. Leena Kylliäinen
puolestaan kertoi tehneensä aikoinaan
vääriä valintoja ja hänellä oli puutteellinen
CV. Hänen intohimonsa oli aina ollut
kirjoittaminen ja toimittajan työ, ja niinpä
hän työllisti itse itsensä.
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti
Vanhanen huomautti, kuinka perheyritykset
ovat Suomen suurin yrityshautomo. Vaikka
lapset eivät välttämättä jatka
vanhempiensa perustamaa yritystä, he
saavat kuitenkin esimerkin yrittäjyydestä ja
saattavat sitten perustaa omia yrityksiään.
Maailma muuttuu nopeasti ja yritykset sen
mukana. Yritykset suuntaavat niille aloille,
joille on tarvetta ja yrittäjyyden myötä
kansantalous kasvaa. Menestyvät yritykset
tuovat vakautta Suomeen.
Tulevaisuuden yrittäjät saattavat toimia
aivan eri aloilla kuin nykysukupolven
yrittäjät. Tällä hetkellä suosikkialoja ovat
Amin Asikaisen mukaan kauneus- terveysja hyvinvointiala. Vanhanen muistutti
hoivapalvelujen kasvun merkityksestä
yrittäjyydelle. Yrityksen perustamisen
jälkeen on markkinoitava omaa yritystä,
sillä ilman markkinointia tuote ei myy.
Yrittäjän on oltava aina hereillä ja
korjattava yrityksen epäkohtia pitääkseen
sen kannattavana.
L
opuksi paneelikeskustelijoiden piti
vastata yhdellä sanalla, mitä
yrittäjyys on. Matti Vanhanen vastasi
riskinottoa, Marcus Kevin vapautta, Leena
Kylliäinen kunnianhimoa ja Amin Asikainen
taistelua leivästä.
Päivä jatkui oppitunneilla, joissa opettajat
käsittelivät yrittäjyyttä oman aineensa
näkökulmasta. Lisäksi saatoimme käydä
Rooma-ryhmän pop up -kahvilassa ja ostaa
kemian tunnilla tehtyä saippuaa.
Teksti Tulevaisuus yrittäjänä -kurssin
opiskelijat
Kuvat Janniina Isännäinen, opiskelija
VIERAILUJA JA TUTUSTUMISIA
Haaga Helian ammattikorkeakoulu kertomassa toiminnastaan.
Ylikielenkääntäjä Antti Kangasmäki ja
insinööri Suvi Kylmänen kertoivat omasta
työstään opiskelijoille.
Hallintojohtaja Christofer Masar ja
Jukon pääluottamusmies Sari Pääkkönen
kertoivat vinkkejä opintojen suorittamisesta.
Laurean ammattikorkeakoulu vieraanamme.
Me vierailimme tutustumassa Kirkkonummen toimialoihin.
Kävimme esittelemässä Porkkalan lukiota
9. luokkalaisten koulutusmessuilla.
KIELIÄ PORKKALAN LUKIOSSA
Ensimmäisen vuoden opiskelijoille
järjestettiin Kirkonkylän toimipisteessä kieliiltapäivä 16.9. ja Masalassa kieliaamupäivä
17.9. Näissä tilaisuuksissa opiskelijoille
kerrottiin Porkkalan lukion kieliohjelmasta
ja mahdollisuuksista tehdä erilaisia
kielivalintoja. Tavoitteena oli innostaa
opiskelijoita monipuolisiin kieliopintoihin.
Lukiossamme voi opiskella lyhyenä kielenä
espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää.
Opiskelijat pääsivät kokeilemaan
käytännössä jokaisen tarjolla olevan lyhyen
kielen opiskelua erilaisten innostavien
tehtävien parissa. Kielivalintoja onkin tehty
runsaasti ja lyhyen kielen aloittajia oli tänä
vuonna lähes sata.
Porkkalan lukio
toivottaa kaikille oikein hyvää kesää!