EP - Akordi
Tampereen Eteläpuiston yhteistyöryhmän vuorovaikutusalustan ensimmäisen kyselyn tulokset 10.6.2015 Akordi Oy Kyselun tausta: Eteläpuiston yhteistyöryhmän työn tueksi on perustettu sähköinen vuorovaikutusalusta (http://maptionnaire.com/etelapuisto), jonka kautta kautta voi lähettää omia kysymyksiä, näkemyksiä ja kommentteja yhteistyöryhmälle sen työskentelyn aikana sekä saada tietoa käydyistä keskustelusta tapaamisten jälkeen. Sen kautta tiedotetaan myös etukäteen tulevista kokouksista sekä niissä käsiteltävistä asioista. Työskentelyalustalla oli 29.5.2015 lähtien avoinna kysely Eteläpuiston suunnitteluun liittyen. Kyselyssä oli esillä kaavan aloitusvaiheen yleisötilaisuudessa (27.4.2015) esitettyjä näkemyksiä ja vastaajia pyydettiin antamaan oma mielipiteensä suhteessa näihin. Kyselystä tiedotettiin Tampereen kaupungin sivuilla, Aamulehdessä sekä Tamperelaisessa. Tässä raportissa on käsitelty kyselyn avokysymyksiin tulleet vastaukset (8.6.2015 mennessä.) Kyselyyn oli vastannut siihen mennessä 139 henkilöä. Jakelussa on myös erillinen tiedosto “EP_Vuorovaikutusalusta_1Kysely_esitys”, joka sisältää karttoihin annetut vastaukset ja tuloskuvat mielipidekysymyksistä. Kyselyn tulokset 1. Miten Eteläpuistoa pitäisi mielestäsi suunnitella ja rakentaa, jotta kulttuuriperintö, luonto-‐ ja maisema-‐arvot huomioidaan ja saadaan samalla kaupunkilaisille lisää asuntoja ja kaupungin kassaan tuloja? Täysin samaa mieltä 0 – Täysin eri mieltä 100 1 -‐ 10 11 -‐ 20 21 -‐ 30 31 -‐ 40 41 -‐ 50 51 -‐ 60 61 -‐ 70 71 -‐ 80 81 -‐ 90 91 -‐ 100 Vanhat puut säilytettävä Omaleimaisuuden säilyttäminen tärkeää Yhteisesti käytössä oleva rantakaistale riittävän leveä Väljää rakentamista Korkeita taloja Paljon rakentamista Ranta kaikkien käytössä Keskustaan tarvitaan paljon uusia asukkaita 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Muuta, mitä? Romanileirit kiellettävä Eteläpuistossa. Eritellen: rakentaminen tiivistä, tilaa sen ympärille, ja Eteläpuisto on osa Pyynikkiä ja kuuluu kaikille. Rakentaminen hyvä sillä silloin saadaan nyt toiminnallisesti köyhä Eteläpuiston alue elävämmäksi ja paremmin yhdistymään Ratinan alueeseen. Mutta viheralue osattava säästää taiten! Tarvitaan vähemmän mutta paljon korkeampia taloja jolloin maata riittää yhteiseen käyttöön mutta asuntoja saadaan riittävästi. Eteläpuistosta kaupunkilaisten ja turstien yhteinen olohuone. Varsinainen Eteläpuisto jätettävä rauhaan. Ainoastaan kunnostettava ja siistittävä. Joitakin pienimuotoista, esim. skeittiramppeja voi harkita. Puistovaihtoehto on hyvä ja takaa riittävät, alkuperäisen tavoitteen mukaiset asuntoneliöt. Ei nyt pidä luopua sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ihmisten saada tavoittaa viimeinen keskikaupungin aito järvenranta. Vihreät arvot pitäisi palauttaa, vaikka ns. poliittisesti vihreät Tampereella ovatkin uussoininvaaralaisssa huumassa tehneet täyskäännöksen ja ottamassa puistot rakennusmaaksi. Kaupungin parhaat jäljellä olevat maisemat kuuluvat kaikille. Nyt on kyse oleskelupuistosta, jolta edellytetään luonnon rauhaa ja riittävä metsikkömäinen koko. Ratinanranta ei ole kuin kulkuväylä ja tehorakentamisen murheellinen muistomerkki. Historiallista vanhaa kaupunkia on kohdeltava pieteetillä. Jos halutaan korkeita torneja, basaareja, terasseja ja muuta hälinää, niin niitä varten täytyy perustaa oma ympäri vuorokauden sykkivä uusi alue jonnekin vähemmän herkälle alueelle ja haalia tällaista menoa haluava väki niihin asukkaiksi ja juhlijoiksi. Rannat tavallisten asukkaiden käyttöön on punaisen Tampereen demokraattinen perinne ja sen on porvaristokin hyväksynyt. Se oli itsestään selvyys myös poliittisille vihreille, ennen tätä nykyvillitystä. Ympäristöväki on onneksi vieläkin puistojen säilyttämisen kannalla. Eteläpuiston suunnittelukilpailun voittanut Sealake-‐työ on erinomaisen hyvä lähtökohta suunnittelulle. Yksittäisten rakennusten arkkitehtooniseen laatuun kiinnitettävä erityistä huomiota näinkin merkittävällä paikalla. Toki mielellään kaikkialla muuallakin. Syytetään aina, että ranta on nykyisin "rytö". Kyllä Tampereen kaupungin pitää keksiä muunkinlainen ehostuskeino, kuin kerrostalot. Onhan alueen nimikin aina ollut hieno Eteläpuisto. Ei puistoa voi hylätä pelkästään urbaani-‐ihmisten toiveiden vuoksi Rantabulevardi rantakahviloineen, kansalle hyvä ulkoilureitti mikä tukisi alueen integrointia Laukon torin ym näkökulmista Hämeenpuiston eteläpäädyn liikennettä ei saa siirtää vierekkäisille kaistoille puiston itäpuolelle ja näin lähemmäksi asuintaloja ja kauemmaksi toimistotalona toimivasta Klingendahlin puolesta. Nalkalan kenttä säilytettävä harrastustoimintaan ja pelastushelikopterin laskeutumista varten. Väljää, vihreää ja avaraa rakentamista aluella jo olevat asukkaat huomioiden. Myös alueen nykyisten asukkaiden asuntojen arvon ja elämänlaadun säilyminen on tärkeää, ei vain uusien talojen asukkaiden. Alueelle olisi mukava saada pieni kauppa, kahvila, kioski tai muuta liiketoimintaa, joka olisi avoinna illalla. Korkeita, moderneja (ei punatiili-‐ tai perusharmaita elementtihirvityksiä) rakennuksia, joissa kattavasti asuin-‐ toimistotilakerroksia sekä kivijalkaliiketiloja. Keskusosuudelta todella tiivistä, rantaa kohden väljeten. Rantaan asti suurelta osin rakennusoikeutta, tosin säilyttäen kaikille avoimen rantapromenadin, jossa voisi olla kahvilakulttuuria sekä vesi-‐/jääharrastemahdollisuuksia, esim. kajakki-‐
/retkiluisteluvuokraamo. Puistomainen kevyen liikenteen bulevardiyhteys Hämeenpuistoon sekä länsilaidalla saumaton linjaus Pyynikin rinteisiin, minigolf-‐rataan ja Koulukadun nurkkiin, joita näitäkin viime mainittuja toki sopii uusia ja rationalisoida. Tampereen "Manhattan", vesiliikenteen tuloväylän eteinen. Ei sovi mokata! Ydinkeskustan vieressä arvokasta tonttimaata ei järkeä tuhlata! Suunnitelmissa oleva korkea tornitalo pitää rakentaa. Kun Tampereella on nyt rakennettu korkeita taloja keskustaan, niin sitä pitää jatkaa, koska muutama torni yksinään on typerän näköistä. Laivapuisto säilytettävä Eteläpuiston ainutlaatuinen omaleimaisuus on säilytettävä, korkeuserot säilytettävä sekä vanhat kauniit puut ja pensaat. Eteläpuisto on kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta, joka on säilytettävä mahdollisimman alkuperäisessä muodossa. Alemmalle tasanteelle lähelle rantaa tulisi rakentaa kaunis kahvila-‐ tms. alue istutuksineen. Maltillinen rakentaminen Ok, maltiton (Seelake) Ei. Hämeenpuistoa ei saa pilkkoa! liiketiloja kivijalkoihin Kiinnitettävä erityistä huomiota alueen arkkitehtoniseen ilmeeseen. Ns. NIMBY-‐ilmiötä tulee vastustaa Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus rakentaa tiivistä ja korkeaa Tampereen vetovoimaisuuden takaamiseksi. Ei tehdä tästä(kin) 70-‐luvun Hervantaa. Rantaviivaakin on muualla jo ihan tarpeeksi. Tampere ei ole ulkomuseo vaan keskustaa saa uudistaa rohkeasti. Keskusta-‐asunnoista on kova kysyntä ja kaupunkimainen asuinympäristö pitää mahdollistaa kaikille halukkaille. Riittävällä keskusta-‐ asuntotarjonnalla asuntojen hinnat eivät karkaa käsistä Suuri osa Tampereen viehätyksestä perustuu keskustan läpi ja ympäri kulkeviin viher-‐ ja virkistysalueisiin. Mielestäni näitä viheralueita ei missään nimessä tule vähentää, sillä monilla ei ole mahdollisuutta lähteä oikeasti metsään. Hämeenpuisto ja Tampereen valtatie ovat keskeisiä liikenneväyliä, joita ei voi nakertaa eikä niillä liikkumista häiritä. Keskustaan ei pääse kukaan, jos teitä sumputetaan. Se ei ole vain asukkaiden keskusta, vaan koko Pirkanmaan ainoa keskusta. Pitäisi rakentaa perinteistä tiivistä korttelikaupunkia, jolloin kunnollisille viheralueille jäisi myös tilaa. Rantaan asti tulisi tehdä taloja, sillä urbaania järvenrantaa on Tampereella aivan liian vähän. Rantarakentaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ranta olisi vain asukkaiden käytössä. Monipuolista rakentamista siten, että rantaan muodostuu vaihetelevasti tiiviitä ja avaria ja väljiä kohtia. Samoin matalaa ja korkeaa rakentamista porrastaen. Ratinansillan kevyenliikenteen yhteys lähelle veden tasoa > suoraviivaisempi ja miellyttävämpi reitti hatanpäältä rannan kautta keskustaan ja pyynikille. Alueelle tulisi mielestäni sijoittua sekä asumista, että työpaikkoja. Tiivistä ja korkeaa rakentamista, jolloin jää tilaa myös puistolle. Klingendahlin sisäpiha aktiiviseksi, julkiseksi tilaksi, jopa puistoksi. Autot kansirakenteiden alle. Bussilinja/varaus ratikalle alueen keskeltä. Eteläpuistossa tulee olla jotain, mikä on tarpeeksi suuri syy tulla sinne. Tavallinen puisto ei riitä, sellainen on jo Tammerkosken rannalla: Koskipuisto. Näyttävä kultturikohde, esimerkiksi uusi Sara Hildènin taidemuseo rakennuksessa, joka on voimakkaassakin ristiriidassa olemassa olevien rakennusten kanssa. Chicagon Millennium Parkista voi ottaa mallia: julkista, vuorovaikutteista taidetta (Cloud Gate). Eteläpuisto osana tulevaa kansallista kaupunkipuistoa. Rauhallinen kevyen liikenteen yhteys Pyynikiltä Eteläpuiston kautta Tammerkosken puistoihin. Oikeasti vanhat ja hienot puut säilytettävä, ei mitenkään että kaikki vanha on säilytettävä siis. Siellä on pari-‐kolme vanhaa upeaa puuta, mutta taitavat jopa osua suunnittelualueen ulkopuolelle? Enemmän pitäisi selvittää muita lisärakentamismahdollisuuksia, kuten lisäkerrosten rakentamista, toimistotilojen muuttamista asunnoiksi ja hukkakäytössä olevien tonttien hyödyntämistä vanhojen asuinalueiden liepeillä. Nämä kysymykset olisi pitänyt esittää ennen kilpailua! Tehkää laatua! Eikä halvinta & nopeinta. Manhattan-‐tyypinen suunnitelma oli loistava. Tiivistä, ja modernia kaupunkirakentamista. Mieluummin korkeampia taloja (25+ kerrosta) väljemmin kuin tiivistä matalaa (alle 10 kerrosta) massaa Rantaparkki ja hiekkakenttä aivan karseita. Rakentamalla ja jättämällä ranta yhteiseksi saadaan viihtyisää. Virkistysmahdollisuudet, eli sujuva reitti Pyynikille. Joukkoliikenneyhteydet, ja koko rannan mittainen kevyen liikenteen väylä ja oleskelutilaa rantaan, aivan kuin Ratinanrannassa Enemmän tulisi selvittää muita tapoja lisätä asuntoja: toimistot, lisäkerrokset, vajaakäyttötontit asuintalojen pihapiirissä. Tilaa laajentamiseen, ja erityisesti tiivistämiseen on keskustan nykyiselläkin alueella. Sorakentästä/romaniparkista olis kyllä hyvä päästä eroon, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa rantaan saakka rakentamista. Vanerinen skeittiramppi ennen varsinaista rakentamista. Plazatyylinen aukio, jossa huomioidaan skeittareiden tarpeet materiaaleja ja rakenneratkaisuja suunniteltaessa. Talojakin tietenkin tarvitaan, mutta Eteläpuistoa EI VOI "RAKENTAA" muualle! Rantapuisto pitää olla kaikkien käytössä ja suunniteltu moniin kaupunkilaisten ulkoilu-‐ ja vapaa-‐ajanviettotarpeisiin sopivaksi, niin kesällä kuin talvellekin! Samoin tulisi säilyttää vanhat arvokiinteistöt osana puistoaluetta. Asuntorakentaminen voi mielestäni olla tiivistä ja korkeaakin, kunhan ranta ja puistoalue on suunniteltu "kaikelle kansalle". Eteläpuiston tämänhetkisessä ilmeessä ei ole paljon säilytettävää. Talojen tulee olla eri kohdissa eri korkuisia. Pihojen ja viheralueiden tulee olla suuria. 2. Mitä Eteläpuistoon pitäisi rakentaa? Julkinen rakennus Ryhmärakennuttamista Asuntoja vanhuksille Ei mitään Opiskelija-‐asuntoja Mahdollisimman monimuotoista asumista Puukerrostaloja 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Prosenttia vastauksista Jos muu, mikä? edes se yksi korkeampi rakennus järkevälle paikalle Ennen kaikkea korkeatasoista suunnittelua ja laadukasta rakentamista! Korkeita kerrostaloja Asuntojen lisäksi aukio hämeenpuiston päätteeksi missä kaikki saavat olla, rullalautailu ja pyöräily otettuna huomioon. Autot pois kokonaan maan alle. tasokas Uimala ja sauna Esim maauimala, tai matala korkeintaan kolmekerroksinen museo. Tasokkaita kerrostaloja Korkeaa rakentamista Liikuntapaikkoja ja mahdollisesti museokeskus, näillä saataisiin alueelle elämää Moderneja tornitaloja monimuotoiselle asumiselle, toimistotiloille sekä liiketiloille Ainakin se suunnitelmissa oleva torni Tilava rantalaituri tms. pääasiassa 20-‐25-‐kerroksia taloja väljästi ja harmaan. Mielellään myös kahviloita, ravintoloita, pieniä kauppoja ja muuta, jotta alueesta ei tule pelkkä nukkumalähiö. Laadukkaita taloja. korkeita kerrostaloja Taidemuseo Myös liiketiloja, palveluita Kerrostaloja ja liiketiloja tavallisille ihmisille. Tyhjille tonteille puistoehdotuksen mukaan voi rakentaa, ei muuta (sekalainen ja san city hylättävä) Luonnossa olevan hyllyn päälle voidaan rakentaa kerrostaloja, alapuoli pidettävä puistomaisena Perinteistä korttelikaupunki, jossa on kaikenlaista asumista ja toimintaa. Työpaikkarakennus esimerkiksi opiskelija-‐ ja vanhusasumisen yhteyteen. Kaikille avoin laaja rantapuisto, tyylikästä ja paikalle sopivaa monimuotoista asumista. pari tornitaloa. Umpikortteleita ja vinokattoisia taloja. Mallia Juhannuskylästä ja Pyynikiltä. Uinti ja saunapaikka, avointa viihtyisää puisotilaa myös. Kaupallisia palveluita tukevia rakennuksia muutakin, kuin rakennuksia, myös puistoa on kehitettävä korkealla pieteetillä Liikuntakeskus huolto-‐ ja kahvilatiloineen eri harrastuskenttien yhteiskäyttöön. Laadukkaita, juuri tähän paikkaan suunniteltuja eri korkuisia kerrostaloja. Pienehkö hotelli. 3. Miten Eteläpuistossa tulisi mielestäsi toteuttaa sujuva katkeamaton kulkeminen jalan ja pyörällä? Entä joukkoliikenne, pysäköinti ja henkilöautoilu? Täysin samaa mieltä 0 – Täysin eri mieltä 100 1 -‐ 10 11 -‐ 20 21 -‐ 30 31 -‐ 40 41 -‐ 50 51 -‐ 60 61 -‐ 70 71 -‐ 80 81 -‐ 90 91 -‐ 100 Pyöräilijöille oma baana Hyvät kulkureitit alueen läpi Uusiin taloihin pysäköinti maan alle Riittävästi pysäköintitilaa kadunvarsiin Tehokasta kaupunkirakentamista joka mahdollistaa joukkoliikenteen kehittämisen Ydinkeskustan jatkeena Eteläpuisto ennenkaikkea käveltäväksi alueeksi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Mitä muuta? Hyvät kulkureitit EI tarkoita autostraadaa, vaan julkista ja avointi kulkua -‐ ei semmoista blokkia kuin Ratinassa. Asutuksen keskittämistä palveluiden lähelle puoltaa nimenomaan ratkaisun ekologisuus, jota pitäisi tukea myös panostamalla kevyeen ja julkiseen liikenteeseen. yhteys ratinan ja eteläpuiston välille kevyen liikenteen sillalla Kunhan pyöräilijät myös käyttäisicät sitä baanaa, ettei menisi rahat hukkaan. Riittävän urbaania rakentamista, jossa eheät korttelit muodostavat miellyttäviä, selkeästi rajattuja katutiloja. Ei yksittäisiä pistetaloja, eikä väljyyden nimissä hajanaiseksi jäävää lähiömäistä aluetta. Rohkeasti vain riittävästi rakennusoikeutta todellisen kaupunkimiljöön luomiseksi. avoin reitti rannan tuntumassa niin ettei tunne kävelevänsä toisten pihassa, Hämeenpuisto on nyt jo aika tukkoinen autoille tiettyinä aikoina päivästä, tähän asti tehdyt hahmotelmat eivät avaa hyvin liikennesuunnittelua esim siinä tapauksessa, että liittymä Tampereen valtatielle suljetaan sillan kupeesta Valmius ratikan linjalle Hämeenpuiston ja Ratinansillan kautta säilyttäen puistobulevardin. Ranta kaikille läpikuljettavaksi ("boardwalk"). Kevyen liikenteen väylä Ratinaan! Myös autottomien talojen rakentaminen tulee mahdollistaa. Joukkoliikenne ei oikein kehity mihinkään jos saman matkan voi tehdä autolla. Lisäksi olisi hyvä jos alueella olisi edes tarjolla jonkinmoista joukkoliikennettä. Alueella asuu myös ikäihmisiä, joiden on päästävä kotiensa eteen autoilla. Kaupunki ei suinkaan kuskaa kaikkia halvalla Palin busseilla. Riittävät parkkialueet myös talojen pihoihin ja katujen varsiin. Maltillisuus avainsana. Bussilla ja autolla pitää päästä kotiinsa, mutta ns ´läpikulkuliikenne´ttä ei tarvita. Mahdollisimman matala kevyen liikenteen silta Ratinan rannasta Eteläpuitoon, jotta nämä kaksi aluetta saataisiin tiiviimmin yhteen ja liikkuminen Ratinan rannan ja Eteläpuiston välillä helpottuu. Iso osa keskusta-‐asukkaista asuu keskustassa siksi, ettei halua omistaa autoa. Tehokas joukkoliikenne, aluksi vaikka bussilla, myöhemmin ehkä ratikalla (esim. bussilinjan 2 muuttaminen ratikkalinjaksi ja reitiksi Lapinnniemi-‐Keskusta-‐Eteläpuisto). Pitäisi kiinnittää huomiota läpikulkureittien moninaisuuteen ja laatuun. Miellyttävää ja vaihtelevaa kävely-‐ympäristöä ja sujuva pyörätie. Uusien talojen pysäköinti on hyvä ohjata maan alle, mutta parkkiluolien kustannuksia ei saa upottaa kaikkien asuntojen hintoihin. Käyttäjä maksaa. Asukaspysäköinti maan alle tai maanpäällisiin monikerroksisiin halleihin. Ei yhtäkään parkkikenttää. Siis, jos rakennetaan tyhjille tonteille puistoehdotuksen mukaam Rantaan jäävän monimuotoisen puiston saavutettavuus pitää varmistaa sekä joukkoliikenteellä että varaamalla pysäköintitilaa alueelle. Raitiotien pistoraide keskustasta Hämeenpuiston kautta. Pyöräilijöille ja kävelijöille omat reittinsä. Täysin uudenlaisen reittikonseptin kehitys, esimerkiksi vuodenaikojen mukaan vaihtelevat väylät: kesällä kävely+juoksu+pyöräily > talvella kävely/juoksu+hiihto+pyöräily. Yhteyttä pyynikin ulkoilureitteihin on kehitettävä (ja pyynikin ulkoilureittejä siinä samalla. Keskustassa ei tarvitse ollenkaan autoa, kunhan julkinen liikenne alueella toimii. Taksitolppa? Takseilla pääsy kohteille. Rantaan rauhallinen luonto-‐kevyen liikenteen väylä: Pyynikiltä Eteläpuiston kautta Tammerkosken puistoihin. Rantapuistoihin oleilupaikkoja, istuimia, lintutorni tai -‐torneja. Näin keskustassa voisi kokeilla aivan uudenlaista suunnittelua. Teesini: -‐ Alueen suunnittelu pitää tehdä siten, että se voidaan liikennöidä tehokkaasti yhdellä bussilinjalla (Case Ratinanranta ei saa toistua). Lisäksi tämä reitti on suunniteltava niin, että sitä voi käyttää katuraitiotien liikennöintiin. -‐ Alueelta tulee olla suora, nopea ja esteetön pyöräily-‐ ja jalankulkuyhteys moniin suuntiin. Pyöräily pitää olla turvallista ja sujuvaa, ja ehdottomasti jalankulusta rakenteellisesti erotettua. -‐ Korttelikaduilla autoilun tulee olla mahdollista, mutta ajonopeuksien tulee olla hiljaisia. Jalkakäytävät jalankulkijoille ja ajoradoille pyöräkaistat. En ymmärrä, miksi niitä ei yleensäkään ole Tampereella. Yksisuuntaisilla kaduilla pitää sallia pyöräily vastavirtaan. -‐ Pyöräilyä siis vain omalla pyöräilijöille varatulla väylällä tai pyöräkaistoilla ajoradalla. Ei jalkakäytäväpyöräilyä eikä myöskään mielellään puhdasta ajoratapyöräilyä (vaan pyöräkaistoja). Keskustan yhteyden tulisi olla täysin oma väylänsä, vrt Helsingin Baana. -‐ Ei kadunvarsipysäköintiä tai ainakin hyvin rajoitetusti sellaista. Huoltoajoneuvoille yms tulee varata kuitenkin jonkin verran osoitettua tilaa, jotta ne eivät tuki ajorataa tai jalkakäytäviä. Lähtökohtaisesti tulisi pyrkiä suunnittelemaan kaupunginosa, joka mahdollistaa autottoman elämisen. Auton omistamista ei pidä kieltää, mutta alueen suunnittelu autottomaksi johtaa siihen, että kaikki eivät sitä halua omistaa tai jättävät ainakin talouden mahdollisen toisen auton ostamatta. Tämä edellyttää myös, että pyöräily-‐, jalankulku-‐ ja joukkoliikenneyhteyksien tulee olla heti alueen rakentamisen ensimetreiltä kunnossa, jotta ensimmäisetkin asukkaat voivat pärjätä ilman autoa. Lopputilanteessa alueella tulee olla tehokas, ruuhka-‐aikaan 10 minuutin välein liikennöivä bussin runkolinja tai ratikka. Eteläpuistosta ei saa muodostua nykyisenlaista umpikujaa. Joukkoliikenteen suhteen täytyy oppia Ratinasta, jossa asiat ovat menneet aivan surkeasti. Pyöräilijöille sujuva reitti koskenrantaa pitkin Eteläpuistosta Laukontorille ja edelleen Keskustorille. Autoilulle ei tarvitse varata hirveästi tilaa Kevyt liikenne ja julkiset pääasialliseksi yhteydeksi ! Joukkoliikennettä voi ja pitää kehittää Eteläpuistoon ja Kaakinmaalle jo nyt. Bussin päätepysäkkiä tarvitaan alueelle, myöhemmin raitiotielinjan haara. Raidevarauksia ei missään tapauksessa saa jättää tekemättä. Varauksien teko on tärkein tehtävä tulevaisuutta ajatellen eikä niiden teko ole pois mistään. Autoilla tuleville liikuntaharrastajille alueen käyttöön PARKKIHALLI, jossa joustava/edullinen maksumahdollisuus . ( ei tarvitse tietää, kuinka kauan viipyy ja maksun suorittamiseen eri vaihtoehtoja.) HALLI esim. jonkun kentän alle. Jalankulkijan täytyy päästä helpommin Ratinan puolelle 4. Virkistävä keidas ja kokoontumispaikka keskellä kaupunkia: tilaa uudelle kaupunkikulttuurille Täysin samaa mieltä 0 – Täysin eri mieltä 100 Alueelle ennekaikkea monimuotoisuutta: liiketiloja, kahviloita, esiintymislavoja, taidetta, luontoa 1 -‐ 10 11 -‐ 20 Eteläpuistosta toiminnallinen puisto, harrastus-‐ ja toimintamahdollisuuksia kaiken ikäisille 21 -‐ 30 31 -‐ 40 41 -‐ 50 Hiljentymispaikka keskellä kaupunkia 51 -‐ 60 61 -‐ 70 Kaupunkikulttuurin kehittyminen vaatii vapaata tilaa, jossa järjestää konsertteja ja tapahtumia 71 -‐ 80 81 -‐ 90 Ei massakokoontumispaikkoja, ongelmat tiedetään 91 -‐ 100 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Muuta, mikä? Kaupunkipuiston lisäksi rannalle uimalaitos ja taidemuseo. rakentaminen tiivistä, ei liian korkeaa -‐ viheralue laajaa ja väljää Konsertit mahtuu Ratinan stadionille. Se on riittävän lähellä. Ongelmia ei ratkaista kehittämällä tiloja, joihin pääsy on vain osalla kansalaisista. Tiettyjen ryhmien suunnitelmallinen ulossulkemisen luulisi vain syventävän kuilua valtavirran ja alakulttuurien välillä. Puistot, aukiot ja tapahtumat kuuluvat kaikille; monimuotoisuus on loistava käsite kunhan sen merkitys oikeasti pidetään mielessä. Suurillekin tapahtumille on hyvä jättää kaupungissa tilaa, mutta toisaalta olisi ehkä mielekkäämpää nähdä tiloja, jotka eivät ole käytön ulkopuolella ankeita ja autioita. Urheiluvälineitä tms. ei tarvitse kaikkialle, vaan myös pelkät puut ja pensaat sekä vihreys ylipäätään voivat luoda mielekkään ympäristön. Liian loppuunsa viilattu kehittäminen ei jätä tilaa muutokselle ja käyttäjien omalle luovuudelle. Erityisesti kuitenkin haluaisin painottaa sitä, että kaupunkiin ei tarvita lisää paikkoja, joissa on "kulku kielletty muilta kuin talojen asukkailta". Pienituloiset pois silmistä ja keskusta rantoineen ja hoidettuine puistoineen vain rikkaille? Kahviloita ym. mahdollisesti mutta maltillisesti niin, että koko keskustaa ei rakenneta kuluttamiselle. Kuluttamisen ja itseriittoisuuden sijaan tilaa yhteistoiminnalle, jossa rakennetaan luottamusta ja vastuuta kaupunkilaisten välille. Kaikille avointa tilaa, tiivistä rakentamista joukkoliikennettä (ratikkaa) unohtamatta! Mielestäni ei voi vain rakentaa nykyisten talojen eteen, jolloin näiltä asukkailta viedään avaruus ja asuntojen arvo laskee. Maltillisella rakentamisella alueelle saadaan lisää elämää, tilaa rauhoittumiseen ja harrastuksille, sekä luonnon rauhaa Tiivistä ja korkeaa tornitalorakennelmaa osin rantaan asti. Julkisia tiloja rantabulevardille (kahvila-‐ ja virkistysliiketiloja sekä todella pienimuotoisia harraste-‐ ja esiintymisahdollisuuksia). Muutama esim. musiikkitapahtuma pari kertaa vuodessa, käytännössä kesällä, ei aiheuta merkittävää häiriötä. Vertaa jatkuva häiriö Keskustorilla vuosien ajan. Rannat siis kaupungin asukkaille, eikä alueen asukkaille kuten Ratinassa. Bistro, kalaravintola Alue tarvitsee ensisijaisesti riittävästi asukkaita, jotta liiketiloille yms. tulisi riittävästi vakituista käyttäjäkuntaa. Tällä hetkellä Eteläpuisto on valitettavan syrjässä ja epäkiinnostava muualla keskustan tuntumassa asuvien silmissä. Erityistä laajaa tapahtumakenttää ei mielestäni tarvita, senkaltaisia paikkoja on Tampereella jo riittävästi. Tapahtumia voi järjestää myös kaduilla ja rantapromenadilla, vaikka se olisi kapeampikin. Ehdottomasti ei puistoja ja kenttiä, koska Tampere on niitä jo täynnä. Uintiin (yleinen sauna) ja vesiurheiluun (esim. melonta) liittyviä palveluita olisi mukava saada keskustaan. Kompakti rinnepuutarha olisi hieno. Eteläpuisto ei tarvitse konserttipaikkaa, sellainen on jo Ratinassa. Luonnontilaista luontoa puolestaan on Pyynikillä. Olemme keskusta-‐alueella, jossa eteläpuiston kokoiselle alueelle mahtuu todella monimuotoisia (ulko)tiloja. Olennaista alueen houkuttelevuudelle ja esimerkiksi ulkotilojen käytön toteutumiselle on se, kuinka paljon alueelle saadaan uusia asukkaita (mahdollisimman paljon) ja se, miten tilat liittyvät ympäröiviin alueisiin. Esimerkki jaottelusta: -‐ Klingendahlin sisäpihalle tapahtumatori -‐ Uusien asuinkortteleiden väliin korttelipuisto, jossa hiljentyä -‐ Alueen laukontorin puoleiselle reunalle paikka "massatapahtumille" > voidaan hyödyntää tarvittaessa yhdessä ratinan kanssa -‐ Hämeenpuiston eteläpäähän tilaa katutaiteelle ja kioskeille Viiden minuutin kävelymatkan päässä Eteläpuistosta löytyy jo täydellinen hiljentymispaikka, Pyynikin metsät. Eteläpuiston palvelutasoon on kiinnitettävä huomiota, jottei käy kuten Ratinan taloille. Siis, jos selvät tyhjät tontit (jo olemassa olevassa asemakaavassa) rakennetaan Rantapuisto tulee tehdä niin houkuttelevaksi, että sinne haluavat tulla muutkin kuin lähitalojen asukkaat. Toiminallinen puisto ja palvelut kaipaavat lisä ihmisä. Rakentamista tarvitaan, jotta palvelut saadaan. Puiston toiminnan kehittäminen ja rakentaminen eivät sulje toisiaan pois! Keskustassa on jo liikaa "vapaata tilaa", joka on epäsiistiä ja tylsää suurimman osan ajasta tyhjillään ollessaan. Ei joka nurkan takana tarvitse olla isoa tyhjää kenttää. Eteläpuiston ei myöskään ole tarkoitus olla mikään hiljentymispaikka tai harrastuspaikka, vaan osa kaupungin keskustaa. Ihmiset luovat alueelle elämää, siksi asukkaita on houkuteltava mahdollisimman paljon. Kahvilat ja muut eivät elä ilman ihmisiä. Lisäksi jos alue suunnitellaan autoiluun kannustavaksi, eivät liiketilat menesty kun asukkaat ajavat vain autohalleistaan alueelta pois. Olen avoin rantavyöhykkeen käyttötarkoitukselle järkevän kokonaisuuden löytyessä, mutta itse kannattaisin rantaan asti rakentamista vaikka ihan eteläkärjessä (länsi-‐ ja itäreunoilla rantavyöhykettä). Tekosaarelle rakennettava uimaranta on erittäin tärkeä hanke, ja sen ympäristö on kehitettävä puistomaiseen suuntaan. Eteläpuistosta ei saa tulla lähiötä keskustan sisällä. Eteläpuiston on muodostettava toimiva kaupunkirakenne rantaan asti, mikä ei onnistu jättämällä kaupunkia rantalepikön taakse piiloon rannat _asukkaille_ ? toivottavasti tällä tarkoitetaan kaupungin asukkaita, ei eteläpuiston asukkaita Taidenäyttelytilakin olisi hyvä! Mielenkiintoista nykytaidetta kaikkien iloksi. Paljon penkkejä. 5. Mitkä palvelut ovat mielestäsi tärkeitä Eteläpuistossa? Virkistys-‐ ja harrastepalvelut Liikunta-‐ ja urheilupalvelut Asukkaiden mahdollisuus kehittää yhteisöjä ja yhteisöllisiä palveluita. Kohtaamispaikkojen Joukkoliikenne toimimaan alueella Kauppoja, kahviloita ja terasseja Uimaranta/uimala Alueen rakentamisessa otettava matkailijat huomioon Vierasvenesatama ja venepaikkoja Hyvät wc:t ulkoilijoille Taidemuseo, kulttuuripuisto 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Prosenttia vastauksista Jos muu, mikä? Tehdään eteläpuistosta puistomainen niin, että rakennetaan sinne vain kolmasosa suunniteltujen kerrostalojen määrästä ja tehdään niistä 20-‐25 kerrosta korkeita. Näin saadaan Etelä-‐Puisto tuntumaan puistolta edelleen, koska vihreää on normaalia kerrostaloaluetta huomattavasti enemmän. Ei näistä mikään, mahdollisimman luonnonmukainen ympäristö, joka ei erityisiä palveluita kaipaa. Korkeissa rakennuksissa toimistotiloja sekä perus-‐, että erikoisliiketoimitiloja Kajakkivuokraus. Pieni kajakkihalli tms. kaupunkilaisten kajakkien säilyttämiseen. Kaupunkilaiset tarvitsevat vihreää metsämaista puistoa ja järvinäköalaa virkistyskäyttöön. Ei voi olla niin, että Tampere tuhotaan rakentamalla ikävää harmaata kerrostaloa ylitäyteen. Kaunis, Tammerkosken ympärille kahden järven väliin rakennettu kaupunki menettää viihtyisyyden jos rannat rakennetaan vain muutamien ihailtavaksi. Kyllä rannat ja puistot kuuluvat kaikille. Kaikille tamperelaisille siis... Eteläpuistoon ei tarvitse tunkea liikaa kaikkea mahdollista; mielestäni siellä voisi keskittyä vaikka monipuolisten liikuntapaikkojen kehittämiseen. Museot keskittäisin Vapriikin ja Taidemuseon läheisyyteen. Yleinen rantasauna Siis, ennen kaikkea, jos rakennetaan puistoehdotuksen pohjalta oleilupaikat ja istuimet, lintutornit, auringonottopaikat, peli-‐ja harrastekentät Ratinanrannassa on jo satama tyhjillään Ravintoloita Kajakkiparkki jonkin rantarakennuksen kivijalkaan. Ravintoloita. Jäätelökioski. 6. Mikä on mielestäsi tärkeintä, jotta Eteläpuiston suunnitteluprosessista tulisi avoin ja reilu? Tieto siitä, että puhutaan ja tehdään mitä hyvänsä, gryndereiden suunnitelma vie voiton kuten Hämeenkadulla. Ruma Tampere! Kiitos ei. Päätöksenteon avoimmuus ja tiedotus suunnittelun edetessä. Eteläpuiston lähellä asuvien ja siellä päivittäin liikkuvien ihmisten kokemusten ja näkemysten huomioon ottaminen. Että valittavaa kehittämisvaihtoetoa ei ole jo loppuun piirretty. Suunnitteluprosessin vaiheista tiedottaminen ja mahdollisimman laaja kaupunkilaisten kuuleminen. Erityisesti voisi miettiä sitä, onko olemassa ihmisryhmiä, joiden ääni ei useinkaan tällaisissa asioissa tule esille (esimerkiksi nuoret?) ja näiden ryhmien aktivointi mukaan suunnitteluprosessiin jollakin tavalla. Läpinäkyvyys suunnittelussa Että alueen kehittäminen ei kaatuisi suppean ryhmän vastustukseen vaan kehittämisessä huomioitaisiin myös laajempikin mielipide, jotka kannattavat alueen kehittämistä palveluille, virkistukselle ja asumiselle. Uudet päättäjät. Psykologisessa ja poliittisessa mielessä päätökset lienee jo tehty. Prosessi on käytännössä käynnistettävä uudelleen vaalien jälkeen. Tässä on nyt edetty väärässä järjestyksessä. Kansalaisten mielipide ja prosessin lopputulos tulee olemaan todennäköisesti ristiriidassa. Ei nykyisillä päättäjillä riitä poliittista mahdollisuutta muuttaa kantaansa. Tämä saattaa olla vain kallis keino saada prosessi näyttämään demokraattiselta. Aidosti puhdas pöytä on ainoa ratkaisu. Suunnittelun avoimuus ja läpinäkyvyys. Tärkeintä on, että otettaisiin huomioon meidät uudehkot Tampereen veronmaksajat ja annettaisiin meillekin mahdollisuus asua keskustan Eteläpuistossa. Tärkein että kaikenlaisia ihmisiä otetaan huomioon. Toivoisin että luontoa säilytettäisiin, jotta jäisi mahdollisuus ihailla hienoja maisemia. Ettei niitä peitettäisi korkeilla kerrostaloilla. Pyynikin metsä alue on kaupunkilaisille tärkeä, koska siellä heillä on mahdollisuus ulkoilla ja siten päästä pois kaupungin metelistä ja menosta. Läpinäkyvyys perustelluin päätöksin, vahvuus tehdä päätökset ilman kompromisseja. Huomaa, kameli on komitean suunnittelema ravihevonen -‐ kompromissit tuhoavat lopputuloksen helposti. Hyvä kommunikaatio, mahdollisuudet antaa mielipiteitä, juuri kuten tämä sivusto! Ja se, että prosessin aikataulu kerrotaan avoimesti, niin ettei jossain kohtaa vain todeta, "että näin on nyt päätetty". Todellakin ihmisten mielipiteen huomioiminen, kaupunkia tuskin kehitetään vain rakennusyrityksien intressien valossa. Parlamentarismin kannatajana en halua mitään kansanäänestystä ja turhan avointa keskustelua. Ei olisi Särkänniemeä, Näsinneulaa, Koskikeskusta tai paljoa muutakaan ellei aikanaan oltaisi rohkeasti sijoitettu tulevaisuuteen sekä kasvavan kaupungin mahdollisuuksiin ja kasvuun. Tiedottaminen. Kaikkien vaihtoehtojen, myös säilyttämisen, tulee olla aidosti mukana prosessissa. Paikan arvo ei ole rahassa mitattavissa, joten raha ja taloudelliset hyödyt eivät saa olla painavimpina päätöskriteereinä vaan tilaa tulee ajatella koko kaupungin/keskustalaisten keskeisenä virkistyskohteena. Ottaa alueella päivittäin liikkujat ja alueella ASUVAT huomioon. Myös ihmiset jotka asuvat Koskikeskuksen ja Tuomiokirkon alueilla kävelevät, kenkkeilevät ja ulkoilevat Pyynikillä. He siirtyvät sinne kävellen ja pyöräillen Ratinan siltaa ja Ratinan kävelysiltaa pitkin. Tiedottaminen avoimesti riittävän usein. Erittäin tärkeää että demokraattisesti päätetään Eteläpuiston kohtalosta. Kaupungin valtuusto/hallitus ei saa tehdä omia nopeita/vääriä päätöksiä! Maltillista kehitystä. Mielestäni suunnittelijoiden ei pidä tehdä liikaa kompromisseja kovaäänisten naapureiden vaatimuksien suhteen, vaan päättää heti alussa lähtökohdat suunnittelulle (esim. tehokas mutta laadukas rakentaminen) ja pyytää sen mukaisia ehdotuksia. Tulisi ajatella enemmän alueen (ja koko kaupungin) tulevia asukkaita kuin niitä, jotka vastustavat kaikkia muutoksia periaatteesta! Eri näkemysten ja myös kaupungin edun huomioiminen Ottaa huomioon nykyisten asukkaiden mielipiteet! Aamulehteä pitäisi kieltää uutisoimasta asiasta. Niiden kanta tiedetään, ei pidä rakentaa mitään! Suunnitteluprosessin ei mielestäni pidäkään olla avoin eikä reilu. Tampereen Kaupunginvaltuuston tulee toimia kuten parhaaksi näkee. Ihmiset ovat jo äänestäneet kunnallisvaaleissa eikä mitään tunnepohjaista lisäsekoilua tarvita. Kaupungin tulee antaa kasvaa kaupunkimaisesti, eikä lätistää suunnitelmia lähiösaarekkeeksi vastarinnasta johtuen. Luotan kaupungin virkamiehiin siinä, että he tietävät, mikä on kaupungin ja sitä kautta kaupunkilaisten edun mukaista. Lähtökohtana tulee mielestäni olla alueen monimuotoisuus ja sen kehittäminen. Reiluutta on esimerkiksi se, että alueella on monen tyyppistä asumista (edullista ja hulppeaa, tuettua ja itsenäistä, .. ja ..). Liikkuminen alueella on tasapuolista ja eri liikkumismuodot huomioidaan. Taitavien suunnittelijoiden (arkkitehdit, muut ammattilaiset) hyödyntäminen koko suunnitteluprosessin ajan. Asukkaat ja asukkaiden mielipide aidosti vaikuttamaan päätöksentekoon. Ranta jätettävä avoimeksi aivan kuten Tammerkosken rannat ovat. Eteläpuisto pitää säilyttää kaupunkilaisten vapaa-‐ajan paikkana. Se on monen keskustassa asuvan "takapiha". Siellä pääsee rauhottumaan ja nauttimaan luonnosta. Siellä juostaan, kävellään, pyöräillään, pelataan pesäpalloo ja lentopalloo. Siellä pelataan erilaisia pelejä. Siellä otetaan aurinkoa ja käydään uimassa. Lenkkeillään koiran/koirien kanssa. Siellä on rock-‐konsertteja ja sirkus. Siellä on koiraharrastajat, match-‐
showt, agilityt ym. Vanhat puut suojaa hellepäivinä luoden varjot ja talvimyräköissä samat puut suojaa kulkijoita pahimmilta tuiskuilta. Eteläpuisto ei tarvitse kuin pienen "kasvojen kohotuksen" Kaupungin kasvattaminen demokraattisten strategioiden eikä NIMBYjen mukaan. grynderit pois neuvotteluista Kuunnellaan muitakin kaupunkilaisia kuin vain naapuritaloyhtiöiden valitusvirttä Kaupunkilaisille tulisi tehdä selväksi, että suunnittelun avoimuus ei tarkoita demokratiaa. Se, että hyväksytään lähtökohtaisesti, ettei alueelle tarvitse rakentaa välttämättä mitään (siis kovanrahan kerrostaloja). Jos rakennetaan, niin intoilijoille riittää kaavassa nyt olevat rakentamattomat tontit Eriävien mielipiteiden huomioon ottaminen, harrastusmahdollisuuksista kiinni pitäminen. Kyse on koko kaupungin kehittämisestä eikä vain lähitalojen asukkaiden alueesta. Näkökulmassa tulee tämä huomioida. Ei siitouduta kilpailuohjelman vastaiseen Seelake-‐ratkaisuun. Haetaan avoimin mielin alueelle sopiva ja sen arvoja kunnioittava ja kehittävä ratkaisu. Taloudellisen voiton tavoittelu ei etusijalla! Osallistaminen tehdään monipuolisesti. Kovimmat huutajat eivät yleensä edusta enemmistön mielipidettä. Enemmistöllä tosin harvemmin edes on mielipidettä kaava-‐ ja rakennusasioissa. Onhan tässä kai kaikkia yritetty kuulla. Toivon keskustaan lisää asukkaita, joten tiivistä rakentamista eikä tehdä koko kaupungista puistoa. Ei pidetä liian tiukasti kiinni Seelaken kaikista yksityiskohdista, esim. ranta-‐alueen leveyttä voitava suurentaa. Muutoin osallistuminen voi tuntua näennäiseltä. Kaikkien tamperelaisten sekä matkailijoiden mielipiteiden kuuntelu ja mahdollisimman hyvin huomioon ottaminen toteutuksessa. Kaavoittaja/kaupunki ottaa aidosti huomioon "vastustajien" kommentit, toivottavasti tämä yhteistyöfoorumi ei ole vain kosmeettinen. Kaikkia suunnitteluprosessin osapuolia tulee toki kuunnella, mutta kaikkia osapuolia tyydyttäviä kompromisseja tulee välttää, koska tällaiset ratkaisut tuppaavat olemaan arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti epäonnistuneita. Tässä on nyt mahdollisuus luoda aivan uusi asuinalue ydinkeskustaan. Lainaus Taloforumilta: "Tässä on pitkästä aikaa taas kyllä 99% todennäköisyys kunnon pannukakun syntyyn. Kaikki yrittää saada omia etujaan alueelle ja lopputuloksena on joku lähiötaloja siellä täällä sisältävä puisto, joka onkin hiekkakenttä voimistelijoita varten ja rannan parkkipaikat suojellaan PirPerPolin ansiosta tms. Eli siis mitään muuta ei tehdä alueella kuin rakennetaan pari pistetaloa ja muutenhan se onkin valmis." PirPerPol = Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys Lainauksen mukaista skenaariota tulee siis välttää kaikin tavoin. Ei anneta nykyisten naapureiden vesittää hanketta kaiken maailman tekosyillä. Kaikkihan sen tietävät, että naapuritaloyhtiöiden valitus on vain nimbyilyä, eli yritetään vaan pitää alueet "omina", ettei vaan tule uusia asukkaita häiritsemään alueen elämää tai rakennuksia estämään omia näkymiä. Eli täysin itsekästä toimintaa. Tamperelaisille tulisi tiedottaa aktiivisesti, missä mennään ja ketkä päättävät. Pelkkä tiedote kaupungin verkkosivuilla ei riitä. Kuunnella myös kehittämistä kannattavia näkemykisiä, sekä tehdä oikeasti muutoksia suunnitelmiin parhaimpien ehdotusten pohjalta, eikä vain tyytyä onnettomaan kompromissitilanteeseen, joka ei sitten kuitenkaan palvele kettään. Koen, että alueen kehittämistä asuinalueeksi vastustava ryhmittymä on niin sanottu äänekäs vähemmistö. Tälle ei saa antaa liikaa valtaa. Ollaan hyvässä hengessä. Ei hyökätä muita vastaan. Ei keskitytä jatkuvaa eitä huuteleviin idiootteihin. Kuunnellaan asiantuntijoita, ei vaatustavia naapureita. Totwutetaan Seelake sellaisenaan! Kuunnella kaupungin asukkaiden mielipiteitä. Avoimuus ja reiluus. Jos joskus katsottaisiin vähän kauemmas kuin omiin kengänkärkiin.. ettei nyt omille kengille kusta, ja annettaisiin jonkun muun kuin rahan toimia korkeimpana prinsiippinä, voisi lopputulos olla prosessi, josta Tampere voisi olla ylpeä ! Pitää kuunnella myös niitä, jotka ovat mahdollisia tulevia alueen asukkaita, mutta joilla ei ole edustajaa vielä! On kuunneltava myös heitä, jotka asuvat nyt muualla, mutta haluavat kehittää keskustaa tiiviimmäksi ja kaupunkimaisemmaksi. Vastustajien kova ääni ei saa peittää kannattajien ääntä. On käytävä katsomaan esimerkkejä tiiviistä hyvästä kaupungista esim. Pyynikiltä, Juhannuskylästä, Amurista, Lapinniemestä jne. Siellä voi haastatella asukkaita, joilla on kokemusta tiiviistä asumisesta. Perusteltujen mielipiteiden huomioiminen, joustavuus tavoitteista Kuullaan mahd. monia kaupunkilaisia, harrastajia, palveluittentarjoajia. Yhteenvedosta REILU loppupäätelmä toteuttamis mahdollisuuksista ja kaupunkilaisten toiveista 7. Mitkä muut asiat pitäisi ottaa huomioon suunnittelussa? Miten erilaisia tavoitteita olisi mahdollista sovittaa yhteen alueen kaavassa? Tonteilla rahastaminen on kertakäyttökulttuuria. Tuhottu luonto ei koskaan palaa. Pitäisi nähdä yli tämän päivän. Tampereellahan ei ole mitään muuta arvokasta kuin vesi ja puistot. Ne pitää säilyttää vapaina. Vanhan sairaalakorttelin rakennuskanta tulisi säilyttää ja huomioida täydennysrakentamisen osana -‐ säilytetään se, mikä alueella on jo nyt arvokasta. Tehdään upea kaupunkipuisto ja rakennettavista alueista ja kaduista myös vehreitä. Tiivis kaupunkimainen monimuotoinen rakentaminen sekä perinteisen viheralueen parhaiden kohtien säilyttäminen kaikkien ulottuvilla Uudet asunnot korkeisiin taloihin ja pysäköinti maan alle jolloin jää tilaa luonnolle. Ekologisuus: esim. liikennejärjestelyt ja se, millaiseen toimintaan kaupunkilaisia aktivoidaan (kuluttaminen vs. kestävät palvelut). Keskusta ei pelkästään kovatuloisille, vaan tarvitaan tiloja, joissa mahdollistuu monenlaisten ihmisten kohtaaminen. Esteettömyys. Mahdollisimman vähän lisää melusaastetta. hyvät rantareitit tärkeimpiä pyynikiltä keskustaan. rakentaminen ja hyvä rantareitti ovat molemmat mahdollisia Säilyttäkää nyt kuitenkin edes jonkinlainen puisto vanhan Eteläpuiston muistoksi. Teette sitten muutaman vuosikymmenen päästä sellaisen, kun haluatte, jos raha vielä silloinkin sanelee kaavoitusasioissa. Kaikkia ei tietenkään voi miellyttää. Kaupunki kuitenkin kehittyy tai näivettyy jos mitään ei tehdä. Tehkää rohkeasti mieluimmin esimerkiksi seitsemän korkeaa tornia (20-‐25 kerrosta) kuin 20 kahdeksan kerroksista kerrostaloa. Näin saadaan säästettyä aitoa laajaa puistotunnelmaa täysin uudella tavalla niin asukkaille kuin kaikille kaupunkilaisille. Korkeaan torniin silmä tottuu nopeasti, samoin kuin se tottui uuteen Torni-‐hotelliin. Monipuolisuus, kauneus, selkeys, turvallisuus. Huomioida synenrgia Pyynikin rannan urheilu, hotelli ja teatterialueen kanssa Minusta maltillisella ja kohtuullisella rakentamisella voidaan saavuttaa tulos, jossa suurin osa tarpeista tulee katetuksi. Alueesta voidaan tehdä monimuotoinen, eikä rakentaa sitä täyteen suuren voluumin taloja olemassaolevien talojen maisemien eteen samalla tuhoten vapaa-‐ajan ja virkistymisen edellytykset. Ei ainoastaan seuraavat 10-‐15 vuotta, vaan 50 vuotta. Kaupungin on kasvettava eikä kahden ison järven puristuksissa voi luottaa takamaiden täydennyksin ja näivettää keskustaa matalaprofiilisella kehittämisellä. Nyt tarvitaan urbaania, korkeaa ja tiivistä rakennuskantaa. Huomiotava Nokian ja Ylöjärven kaupunkien läheisyys, tiivistyminen sekä jossain vaiheessa väistämätön yhdistyminen Suur-‐Tampereeksi. Näsijärvi -‐ Pyhäjärvi -‐yhteys tulee säilyttää esteettömänä ja Hämeenpuisto entisellään. Koko ranta yhteiseen käyttöön eli rakennukset eivät saa tulla lähelle rantaa, jotta puistomainen ja avara tunnelma säilyy eikä ihmisten tarvitse tuntea olevansa asukkaiden etupihalla, kuten Ratinanrannassa. Rakennuspinta-‐ala tulee säilyttää maltillisena, sillä Tampereella on tilaa levittää asutusta muualle kuin keskustan puistoihin ja rakennusoikeutta voidaan kaavoittaa ”arvottomimmille” paikoille. Kaikki ihmisten hyvinvointiin liittyvät tutkimukset esim. UKK-‐instituutin tekemät puoltavat sitä, että me tarvitsemme luontoa, vihreyttä ja vehreyttä ekä ihmisen mielen että fyysisen kunnon kannalta. Kun se on valmiina Eteläpuistossa, miksi se pitäisi tuhota. Täysin teennäistä, että keskustassa asuvat siirtyisivät ulkoilemaan bussilla tai autolla esim Kaupin metsiin kun keskustassa on valmiina tallainen virkistyspaikka. Sitä ei saa tuholta. Jos vanha arvokas puisto tuhotaan, ei sitä saa enää koskaan takaisin! Puisto puineen ja pensaineen on tärkeä pala historiaa ja erityisen rakas vanhoille kaakinmaalaisille, älkää viekö sitä meiltä! Hämeenpuisto, Eteläpuisto ja Pyynikki muodostavat yhtenäisen (virkistys)alueen muuttumalla kaupunkimaisesta (Hämeenpuisto) aktiviisempaan/ulkoilullisempaan (Eteläpuisto) ja lopulta luonnolliseen (Pyynikki) virkistysalueeseen. Asumista Eteläpuistossa lisättäisiin (maltillisesti) menettämättä yllämainittua. Ratinasta on otettava oppia, kuinka tärkeää eri toimintojen sekoittaminen on. Ei siis pelkkiä asuntoja järvinäköalalla, vaan monipuolisuutta. Joukkoliikenteen toimivuus huomioitava jo rakentamisen alkuvaiheessa. Tampereen valtatien/Hämeenpuiston mutkan kaventaminen katumaiseksi ja kevyen liikenteen kulun helpottaminen ja reittien selkeyttäminen. Tiivistä rakentamista, mutta ei pelkkää punatiilijulkisivua! Ei lähiömäisyyttä. Tiiviin kaupunkirakenteen ja viihtyisyyden yhdistäminen. Ranta puistomaisena, muuten korttelirakentamista. Pikaratikka, Hämeenpuisto -‐ Tampereen valtatie -‐välillä Ei pilata Hämeenpuistoa jollakin idioottimaisella "hienolla" liikenneratkaisulla. Kaava voisi ihan hyvin olla jo olemassa olevan ruutuasemakaavan jatke. Pitää rakentaa umpikortteleita eikä missään nimessä saa rakentaa matalia liikesiipiä yhdelle sivulle ja sit harjakorkeuteen toiselle. Harjakorkeuteen kaikkialla! Ääripäät pois. Ei siis liian tiivistä, mutta silti urbaania. Ei misäään tapauksessa lähiömäisiä pistetaloja. Hämeenpuiston ja rannan välinen yhteys tärkeä. Tälle alueelle ei liian korkeaa rakentamista. Ei sovi tornitaloille. Tärkeintä on se, että tästä ei tule täysin kasaanlässähtänyttä kompromissia, joka yrittää epäonnistuneesti miellyttää kaikkia. Tavoitteet asuntojen määrästä pidettävä kunnianhimoisina, jotta esimerkiksi rantaa kiertävälle bulevardille riittäisi asiakaspohjaa terasseille ja kahviloille. Tiivis ja urbaani, mutta samalla vehreä alue. Vanhojen puiden säilyttämistä, taskupuistoja, monipuolisia kulkureittejä jalankulkijoille (ei suljettuja isoja korttelita), kaikille avoin ranta, jossa palveluita. Minun mielestäni energia-‐asiat ja resurssiviisaus tulisi ottaa huomioon. Moni muu kaupunki on näissä asioissa Tamperetta edellä. Tässä olisi erinomainen tilaisuus tehdä jonkinlainen pilotti esimerkiksi aurinkolämmön tai -‐
sähkön tuottamisesta suuressa mittakaavassa kaupungin keskustassa. Ehdottomasti pitää myös rakentaa mahdollisimman paljon ja tehdä siten mahdolliseksi hyödyntää kaukojäähdytystä. Jos uusia asuntoja niin sovelluttava maisemaan. Voivat olla myös korkeita. Muta riittävän vähän, jotta avointa tilaa reilusti. Muuten alueesta tulee slummi. Alue on suuri, sinne mahtuu monenlaisia paikkoja. Tampere on aina muuttunut, pysähtyneisyyden vaaliminen ei auta ketään. Rakennukset kiinni rannassa ja kaikille avoin ranta eivät ole ristiriidassa, kuten alkuperäisessä Seelake suunnitelmassa oli parhaiten havainnollistettu. Ei mitenkään, jos lähtökohdaksi otetaan sea lake ja san city suunnitelmat Kevyellä liikenteellä on jo nyt paremmat kulkumahdollisuudet kuin autoilla. Vaikka yhtenäistä väylästöä tuleekin kehittää, niin kyllä myös kaupungissa asuvien pitää voida käyttää autoa. Keskustan elinvoiman ratkaisevat lisäksi muualta keskustaan tulevat ihmiset ja sekin väkimäärä tulee pääsääntöisesti autolla tai joukkoliikenteellä. Jos rakennetaan koko alue mutta väljästi, saadaan vain vesitetty kompromissi, johon kukaan ei lopulta ole tyytyväinen. Urbaania umpikorttelikaupunkia pitäisi siis tehdä rantaan asti, mutta myös kaupunkipuistoa rantaan. Nämä molemmat mahtuvat Eteläpuistoon, jos se suunnitellaan oikein. Tulevaisuus. Eteläpuistoa ei rakenneta vain vuodeksi tai kahdeksi. Eteläpuiston pitää olla elävä kaupunginosa, jossa haluaa viettää aikaa ja jossa on muitakin ihmisiä. En halua uutta sisäänpäin kääntynyttä Tampellaa. Kannatan kaupunkirakenteen tiivistämistä, joten kantakaupungin vapaat alueet on rakennettava tiiviisti ja korkeasti. Toki ihmisille kulkuväylä rantaan ja vähän vihreää, mutta ei mitään lähiörakentamista keskustaan, kiitos. Seelake -‐ehdotus, joka valittiin parhaaksi vaikuttaa hyvältä. Kansallisen kaupunkipuiston suunnittelu Tampereelle. Kaikki tavoitteet on mahdollista sovittaa toteutukseen, ei tosin "täysimääräisenä" Puiston vanhat puut säilytettävä, puistoalue säilytettävä. Eteläpuiston rannan puoleiset hiekkakentät hyötykäyttöön. Hienoa olisi, jos vanhat rapistumaan päässeet rakennukset korjattaisiin. Täydennysrakentaminen Papinkadun ja Koulukadun välisille tonteille. Sivukommenttina: hölmöä että Näsijärven rantaan rakennetaan isolla rahalla puisto, jossa harrastemahdollisuuksia. Ja vastavuoroisesti valmis puisto tuhotaan täydennysrakentamisella. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että asuinalue integroituu mahdollisimman sujuvasti Hämeenpuiston itäpuoleiseen eli Keskustorin puoleiseen osaan. Tämä vaatii Tampereen valtatien mutkan ja Hämeenpuiston liikenteen rauhoittamista ja muuttamista kaksikaistaiseksi. Olisiko jonkinlainen kansiratkaisu mahdollinen? Tamperetta on suunniteltu jo aivan riittävän kauan autoilun ehdoilla, mutta onneksi viime vuosina trendi on muuttunut jalankulkua, pyöräilyä ja julkista liikennettä suosivampaan suuntaan. Rantapolku säilytettävä. Mutta muuten saa olla tiivistä kaupunkirakentamista. Mielellään ei pelkkiä kovan rahan kämppiä, vaan vuokra-‐asumista kohtuuhinnalla myös. Tampella ja Ratinanranta eivät saa aikaan wow-‐elämyksiä. Mielestäni Seelaken ensimmäinen versio oli sellainen. Tällaisessa yhteistyösuunnittelussa syntyy helposti huono kompromissi. Parasta olisi suunnitella voimakkaasti kaupunkia, ja vastavuoroisesti rauhoittaa viereinen Pyynikki pysyvästi rakentamiselta tai kehittää muu vastaava kaikkia palveleva ratkaisu. Pahin virhe on kehittää kaupunginosa, joka on epäedustava kaupunkina ja epäviihtyisä puistona. Alueen kaiken rakentamisen tulisi olla Tampereen ns. korkeaa rakentamista, eli puhuisin vähintään 16-‐20-‐
kerroksisesta rakennusmassasta. Tätä voisi mahdollisesti kompensoida lisäämällä jonkin verran viihtyisää viheraluetta (mutta vihreyden lisäämismahdollisuus optiona). Alueella tulee olla selvä maamerkki, ja lähtisin puhumaan 30-‐40-‐kerroksisesta asuintornista. Yleisesti ottaen ihmiset tuntuvat lämpenevän korkealle rakentamiselle varsin laajasti. Laaja väestöpohja mahdollistaa palvelujen ja tehokkaan joukkoliikenteen synnyn. Arkkitehtuurin tulee olla mielenkiintoista ja mieleenpainuvaa, eikä tylsää elementtitalomassaa. Aluetta voi pitää onnistuneena, jos siitä saadaan luotua niin kiinnostava, että turisti haluaa käydä siellä. Veneilijät. Se wttei tehdä kaikkea kaikille. Siitä tulee aina surkea kompromissi! Helppo liikkuminen pyörällä. Alue rakennettava NOPEASTI! Tämä on hoidettava niin, että korttelit jaetaan usealle eri rakennusliikkeelle ja tontin luovutussäännöissä vaaditaan määräaika talojen valmistumiselle. On myös tehtävä osakokonaisuuksia siten, että viihtyisyys ei kärsi rakennusvaiheessakaan kohtuuttomasti. Esim. Tampellan rakentaminen kesti aivan liian kauan! Ei enää niin. Ja sieltä Tampellasta puuttuu joukkoliikenne yhä edelleen. Ei enää samoja virheitä! Raitioliikenteen laajentaminen Eteläpuiston alueelle. Raitioliikenteen laajentaminen Eteläpuiston alueelle. kaupungin esittämät kerrosalatavoitteiden lisäksi osallisilla on useita muita hyviä tavoitteita, joita tulisi huomioida Siinäpä se! -‐ TURISTIT kuvaan mukaan! -‐ Korkeita taloja tiheästi kovalle maalle, ei rantaviivaan. -‐ HYVÄ, että on pidetty yleisötilaisuuksia ja koottu Eteläpuiston yhteistyöryhmä, monenlaisiata toimijoista ja viranhaltijoista kehittämään asiaa, päätösten pohjaksi.
© Copyright 2024