VUOSIKERTOMUS - Riihimäen kaupunki

RIIHIMÄEN LUKIO
VUOSIKERTOMUS
2014–2015
1
pohtimaan, mitä kolmen lukion yhteistyö voisi
tulevaisuudessa olla. Yhteistyöllä on omat haasteensa, mutta pienin askelin asiassa on päästy
eteenpäin.
Nyt päättyvä lukuvuosi on siinä mielessä historiallinen, että uusi lukuvuosi aloitetaan elokuussa
2015 hallinnollisesti yhdistyneessä Riihimäen lukiossa ja Riihimäen aikuislukiossa. Riihimäen aikuislukion pitkäaikainen rehtori Usko Saraneva siirtyy
elokuun alussa hyvin ansaituille eläkepäiville.
Koulujen välillä on toki aina tehty yhteistyötä, ja
osalla opettajakunnasta on jo vuosien ajan ollut
opetusta molemmissa kouluissa. Myös opiskelijat ovat hyödyntäneet opiskelumahdollisuuksia
kummassakin koulussa.
Lukiokoulutus on uusien haasteiden edessä.
Olemme saaneet lukioon uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien perusteiden pitäisi olla
valmiina, kun palaamme koulutyöhön elokuussa. Ensi vuoden aikana kirjoitamme seudullisen
ja koulukohtaisen opetussuunnitelman. Käyttöön
uusi opetussuunnitelma otetaan elokuussa 2016.
Maamme on saanut uuden hallituksen lukuvuoden viimeisenä varsinaisena koulupäivänä.
Epätietoisuus uuden edessä on suurta, sillä tällä hetkellä meistä kukaan ei tiedä, millä tavalla
hallitusohjelmaan kirjatut mittavat koulutukseen
kohdistettavat säästöt tulevat lukiota kohtelemaan.
Opiskelijoille tehdystä kevätkyselystä käy ilmi,
että Riihimäen lukioon on mukava tulla, täällä
viihdytään ja ilmapiiri on hyvä. Koko kouluyhteisömme on vastuussa siitä, että hyvä säilyy jatkossakin hyvänä.
Lämpimät kiitokset koko koulun väelle kuluneesta lukuvuodesta!
Rehtori Kari Jukaraisen tervehdys3
Uudet kasvot4
Opiskelijakunta6
Tutorit toimivat8
Uuden ylioppilaan puhe ja Syksyn ylioppilaat
10
Opetusharjoittelijat12
VIRO14
Vaihto-opiskelijat17
In Berlin26
Kuvataidediplomit28
Dear Mr. Putin32
Abit34
Puhe Vanhoille36
Ein lachendes Pferd 38
TET40
Opiskeluhuolto osana koulun arkea
42
Teema: Työhyvinvointi45
Go with the Finnish Flow46
Sananvapaus aiheena väittelykisassa46
Tiimit48
Piristystä koulutyöhön55
Vaikeinta on suomi59
Projektikurssit60
Leffa-arvio63
Seikkailukurssi65
Opet tutustumassa työelämään66
Sähköä ilmassa68
Digiopen tietotekniikan opetuskäytön sanasto
70
Vieraat 72
Onnittelut76
Kevään ylioppilaat79
Opintoryhmät ja ryhmänohjaajat84
Henkilökunta89
Kiitos90
2
Kuva: Liina Salmela
SISÄLLYSLUETTELO
Rento tekemisen
meininki
”Tässä talossa on rento tekemisen meininki”, totesi moni opettaja kevättalvella käydyissä kehityskeskusteluissa. Tekeminen onkin leimannut lukuvuotta ja tekemistä on riittänyt mm. opetuksen
sähköistymisessä. Fronter-oppimisalustan käyttö
on lisääntynyt ja esimerkiksi Ylioppilastutkintolautakunnan Abitti-koejärjestelmällä on pidetty ensimmäiset sähköiset kokeet.
Tekemistä on riittänyt myös seutulukiohankkeen parissa. Riihimäen lukio on yhdessä Hausjärven ja Lopen lukion kanssa mukana kuntakokeilulaissa. Vuoden aikana on kokoonnuttu yhteen
Rehtori Kari Jukarainen
3
Kuva: Liina Salmela
UUDET KASVOT
RIIHIMÄEN LUKION KURAATTORI
JA KOULUSIHTEERI ESITTÄYTYVÄT
Uusi opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014. Lain tarkoitus on turvata
varhainen tuki sekä opiskeluhuoltopalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Tarkoitus on myös edistää opiskelijoiden oppimista ja
hyvinvointia ja kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Tähän sisältyy mm. kuraattorin palveluiden järjestäminen.
4
Kuraattori Pia Mikkola-Autio
Koulusihteeri Piia Veijalainen
Millaisena näet työnkuvasi?
- Pyrin pitämään matalan kynnyksen opiskelijoille, toivon, että opiskelijat voisivat tulla kuraattorin
luo helposti. Haasteena on se, ettei lukiossa ole
aikaisemmin ollut kuraattoreita eivätkä opiskelijat ole tottuneet tällaiseen palveluun.
Miten päädyit kuraattoriksi juuri Riihimäen lukioon?
- Edellisen, määräaikaisen työsuhteeni päätyttyä
hain tänne ja tulin valituksi
Mitä työtä tekisit, jos et olisi kuraattori?
- Olisin jollakin tavalla mukana nuorten parissa
tehtävässä työssä, ehkä lastensuojelussa…
Miten lukion voi selvittää joutumatta kuraattorin
puheille?
- Kysymys on mielestäni huono, kuraattorin työ
on kuitenkin palvelua ja neuvontaa. Minuun voi
ottaa yhteyttä kaikissa elämäntilanteissa, esimerkiksi jos oma tai perheen taloudellinen tilanne vaikeuttaa lukio-opiskelua.
Anna lopuksi hyvän elämän ohjeita nuorille.
- Suhtaudu vakavasti opiskeluun, mutta älä itseesi. Kanna vastuuta opiskelusta, mutta hanki myös
riittävästi vapaa-ajan harrastuksia.
Mitä seuraavista kirjaimista tulee mieleen?
Mitä kaikkea työhösi kuuluu? Teetkö esimerkiksi
yhteistyötä kuraattorin kanssa?
- Opiskelija-asiat vievät suurimman osan ajastani, esimerkiksi erilaisten todistusten tekeminen.
Lisäksi käytän paljon aikaa Populus-järjestelmän
parissa. Erilaisia henkilöstöhallintoon liittyviä töitä
on paljon. Kuraattorin kanssa olemme tekemisissä lähes päivittäin, teemme paljon yhteistyötä
opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.
Aika usein käymme läpi erilaisia tilastoja.
Miten päädyit töihin Riihimäen lukioon?
- Olin aikaisemmin töissä varuskunnassa, jossa
tehtäviini kuului mm. tietohallintoa ja koulutuksen
antamista. Puolustusvoimien uudistusten jälkeen
olin jäämässä työttömäksi, kun sain tiedon, että
lukion koulusihteerin paikka on auki. Hain paikkaa ja haastattelun jälkeen tulin valituksi.
Millaisia haasteita työssäsi on?
- Kaikki henkilöstöhallintoon liittyvät asiat ovat
vaativia, yksittäisistä asioista voisi mainita yo-lautakunnan. Sinne tulee usein oltua yhteydessä.
Miten koulumaailman sähköistyminen näkyy
koulusihteerin työssä?
- Yllättävän vähän toistaiseksi. Olen lähinnä antanut neuvontaa eri järjestelmien käytössä.
Miten pääset irti töistäsi?
- Pistän luurit korville ja lähden pururadalle. Aikaisemmin tuli kotonakin puhuttua työasioita, koska
olimme mieheni kanssa samassa työpaikassa.
Kerro jokin hauska tapahtuma kuluneelta vuodelta…
- Mitään yksittäistä tapahtumaa ei nyt tule mieleen. Aika paljon täällä tulee kyllä naurettua
muuten…
K - koulu
U - uuttera
R - rehellinen
A - ahkera
A - aito
T - todistus
T - työnteko
O - oma
R - reipas
I - innostunut
Timo Rajamaa
5
OPISKELIJAKUNTA
Uusi opiskelijakunnan hallitus 2014–2015 aloitti tehtävissään heti syyskokouksen jälkeen, joka
pidettiin 13.11.2014. Edellinen hallitus koostui 10
opiskelijasta, mutta uudistusmielisestä päätöksestä johtuen uuteen hallitukseen valittiin vain 8
henkilöä. Hallituslaiset osallistuivat marraskuussa
pidettyihin vaaleihin, johon sisältyi vaalimainostuksen lisäksi vaalipaneeli. Kaikki koulumme oppiskelijat saavat osallistua vaaleihin ja äänestää.
Hallituksen tavoitelista on pitkä, mutta poimin
listalta viisi oleellista kohtaa:
Kuvat:Liina Salmela
●Haluamme taata lukion opiskelijoille hyvän viih tyvyyden koulussamme
●Riihimäen lukion opiskelijakunnan edustaminen
●Kouluvuoden aikana virkistävää toimintaa
●Opiskelijoiden edunvalvonta
Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet
Yllä: Walter Cristianson, Simo Kalliola, Jere Mattila,
Nellinoora Paju. Alla: Suvi Rinne, Monika Lehtonen,
Vili Ikonen, Jasmine Kaaya.
●Pyrimme hyvään ja vaivattomaan yhteistyöhön koulun henkilökunnan kanssa
6
Tähän mennessä opiskelijakunnan hallitus on
järjestänyt paljon erilaista virkistystoimintaa joka
vuodenaikaan. Joulun alla hallitus tarjosi opiskelijoille ja koulun henkilökunnalle glögiä ja pipareita. Talvella järjestettiin myös halloween-aiheinen teemapäivä, jonka järjestelyihin osallistuivat
myös lukiomme Tutorit ja monet opettajat. Alkukeväästä saimme esimakua tulevasta kesästä,
kun opiskelijakunta järjesti koululla perinteeksi
syntyneen ”Kesä keskellä talvea” -päivän, jonka tarkoituksena on, että kaikki pukeutuvat kesäisesti. Opiskelijat saivat nauttia pizzasta, eksoottisen värisistä limuista ja hilpeästä musiikista.
Viimeinen hallituksen järjestämä tapahtuma oli
vappupäivä, jolloin herkuteltiin simalla ja sokerisilla munkeilla.
Opiskelijakunnan hallitus on hyvin innokas ja
tiivis porukka joka on tehnyt kovasti töitä. Kausi
on mennyt varsin nopeasti ja vaivatta, emmekä
malta odottaa näkevämme mitä lyhyt syyskausi
tuo tullessaan.
Opiskelijakunnan järjestämän Halloween tapahtuman kasvomaalauksessa on opiskelijakunnanhuoneen tilavastaava Jasmine Kaaya.
Monika Lehtonen, opiskelijakunnan hallituksen pj.
7
Kuva: Niko Tammi
Sivun kuvat: Mari Sintonen 13c
TUTORIT TOIMIVAT
Tutorit järjestävät 1. vuoden opiskelijoille aamukahvit.
Toimiminen tutorina on antanut kokemusta tulla toimeen ja selviytyä uusien ihmisten kanssa.
Olemme saaneet tutustua uusiin ihmisiin ja luoneet uusia ystävyyssuhteita. Tutorien ryhmähenki on hyvä ja tulemme hyvin toimeen toistemme
kanssa.
Tutortoiminta on opettanut meille tutoreille,
kuinka tärkeää ryhmäyttäminen on ja kuinka se
vaatii töitä meiltä tutoreilta sekä tutoroitavilta.
Koulutuksen sekä erilaisten tilanteiden avulla
olemme saaneet varmuutta esiintymiseen ja itseluottamuksemme on parantunut. Pystymme
kohtamaan uudet ja haastavat tilanteet helpommin.
Tutorit tekevät työtään vapaaehtoisesti ja
ovat motivoituneita. Toiminta tuo hauskaa tekemistä koulupäivän arkeen. Tutorit ovat koulumme supersankareita!
Sanni Lähdekorpi 13d
Eliisa Raninen 13b
8
Tutortoiminnan kohokohta on tutorleiri, joka pidetään aina koulutuksen päätteeksi toukokuussa. Tänä vuonna
leiri pidettiin Kaitaniemen leirikeskuksessa Hyvinkäällä 18.5.–19.5.2015.
9
Kuvat: Siiri Franssi 12d
Uuden ylioppilaan puhe
Hyvät opettajat, hyvät vanhemmat, arvoisa
juhlaväki! Hyvät ylioppilaat!
Muutama viikko sitten rehtorimme Kari Jukarainen soitti minulle ja pyysi pitämään tänään
täällä juhlassa Uuden Ylioppilaan Puheen. Siinä
sitten tuli tehtävään suostuttua, niin kuin näkyy.
Puhelun lopetettuani mietin, että miksi ihmeessä
suostuin tähän, mitä sanottavaa minulla muka
voisi olla. En ole mikään synnynnäinen filosofi tai
muutenkaan kovin elegantti ja karismaattinen
esiintyjä. Tajusin kuitenkin pienen pohdinnan jälkeen, että nyt jos koskaan on oikea aika pitää
puhe. Sanotaan nimittäin, että me ylioppilaat
olemme sivistyksemme kukkuloilla. Ja onhan
menneisiin lukiovuosiimme mahtunut vaikka minkälaisia sattumuksia ja hienoja hetkiä mistä puhua. Päällimmäisenä varmasti kaikilla meillä lakki
päässä seisovilla ovat mielessämme Wanhojen
tanssit ja penkkarit. Wanhoissa me tytöt saimme oman prinsessapäivämme ajan pyörähdellä
mekoissamme ja kampauksissamme, kun pojat
puolestaan näyttivät kerrankin kaikki sivistyneiltä puvuissaan ja smokeissaan. Koulussa tapahtunutta vallanvaihtoa juhlistaneista tansseista
tasan vuotta myöhemmin pääsimme juhlimaan
koulun loppumista penkkarien merkeissä. Vaikka
lukion päätös meille tämän päivän ylioppilaille
tuli hieman myöhemmin, juhlimme silloin kovasti
muiden mukana, kun itsekin painelin aamutuimaan jopollani pitkin Riihimäen katuja kohti koulua Spiderman-puvussa, ja myöhemmin hypin
rekan lavalla holtittomasti samaisessa puvussani.
Jos nyt muutaman sanan sanon myös omasta lukiotaipaleestani. Matkalle on mahtunut niin
menestystä kuin menetystäkin. Kolme ja puoli
vuotta sitten aloitin lukion yhdessä hyvän ystäväni kanssa, molemmilla tarkoituksena saada
urakka päätökseen juurikin kolmessa ja puolessa vuodessa. Elämä on kuitenkin arvaamatonta,
jopa epäreilua, ja olen täällä päättämässä lukiotaipaleeni ilman häntä. Ystäväni sairastui ja sairaus vei hänet johonkin parempaan paikkaan,
niin tahdon uskoa. Mutta vaikka hänen matkansa loppuikin liian aikaisin, olisi hän halunnut, että
meidän matkamme jatkuu. Ja niin se jatkuukin.
Me kaikki ylioppilaat olemme vasta matkamme
yhden etapin saavuttaneet, ja seuraavat haasteet siintää edessäpäin. Riihimäen lukioon jää
paljon muistoja, niin uskomattoman hienoja kuin
kipeitäkin, ja ne muistot pysyvät mielessämme
varmasti lopun ikäämme.
Riihimäen lukio on ollut hyvä paikka oppia uutta, sivistää itseämme, mutta myös kasvaa ihmisenä. Haluankin kiittää opettajia, jotka valmistitte
10
meitä jokaisen lukiolaisen arkkivihollista Ylioppilastutkintolautakuntaa vastaan, ja mahdollistitte meidän painaa lakit päähämme tänään. Lisäksi haluan kiittää kärsivällisyydestä meidän
kanssamme, joka on varmasti ollut koetuksella.
Olette kestäneet meitä, ja ennen kaikkea myöhässä olevia töitämme ja poissaolojamme, joita
itsellänikin oli jalkapallon takia, tai omasta näkökulmastani ansiosta, varmasti enemmän kuin
läsnäoloja. Haluan kiittää nykyistä rehtoriamme
Kari Jukaraista, joka otti meidät siipiensä suojaan
viimeiseksi lukioajaksemme. Kiitokset kuuluvat
tietenkin niin ikään opinto-ohjaajillemme, jotka
ovat sinnikkäästi yrittäneet ohjata meitä opiskelemaan lukion jälkeen. Haluan kiittää myös
kahta aikaisempaa rehtoriamme, sekä koulumme henkilökuntaa, jotka ovat luoneet Riihimäen
lukiosta hyvän ympäristön työskennellä, opiskella ja ennen kaikkea ruokailla. Ainakin omasta
puolestani haluan kiittää Urheiluvalmennusta,
joka Rilussa toimi koko opiskeluaikani, mahdollisti treenaamisen kouluaikana ja näin ollen tien
Suomen huipulle jalkapallossa, aina maajoukkueeseen asti. Terveiset Riihimäen päättäjille, jotka
ovat ajamassa urheiluvalmennusta alas. Itseltäni erityiskiitokset liikunnanopettajillemme Eero
Valovirralle ja Heidi Turuselle, jotka ovat olleet
vahvasti läsnä lukioaikani. Kiitokset ehdottomasti
Leena Päres-Schulmanille, joka auttoi tämän puheen valmistelussa. Kiitän meidän kaikkien ylioppilaiden perheitä, jotka ovat olleet tukenamme
läpi villien lukiovuosiemme. Viimeisimpänä mutta
ei suinkaan vähäisimpänä kiitän kanssaopiskelijoitani, jotka ovat tehneet viime vuosista ikimuistoiset!
Hyvää juhlapäivää jokaiselle ylioppilaalle, ja
hyvää itsenäisyyspäivää muulle juhlaväelle!
Sanni Franssi 11h
11
Syksyn ylioppilaat
ylioppilas- ja itsenäisyysjuhla
5.12.2014
OPETUSHARJOITTELIJAT
Heli Eisher, hyvinkääläinen Itä-Suomen
yliopiston ohjauksen opiskelija harjoitteli
lukiossamme oppilaanohjausta.
T
Kuva: Liina Salmela
ein viimeisen opo-harjoitteluni Riihimäen lukiossa tammi–helmikuussa 2015 Riitta Valkosen
ja Hanna-Kaisa Hietajärven pätevässä ohjauksessa. Harjoitteluni alkoi vauhdikkaasti, sillä
heti ensimmäisenä päivänä pääsin seuraamaan
lukioon aikoville yhdeksäsluokkalaisille suunnattua info-tilaisuutta.
Vaikutuin syvästi kahdesta asiasta – ensinnäkin siitä miten innostuneita opiskelijat olivat ja
miten hienosti he kouluaan esittelivät. Oli improvisaatiota ja oli mahtava bändi. Seuraavaksi
vaikutuin siitä, miten paljon kieliä voi Riihimäen
lukiossa opiskella – englannin, ruotsin ja saksan
lisäksi venäjää, espanjaa ja ranskaa. Tunsin pienen kateuden piston, sillä omana aikanani ei lukio vastaavaa tarjonnut. Olisin aikanani viihtynyt
oppilaana hyvin juuri tällaisessa koulussa. Ajan
pyörää ei voi kääntää taaksepäin, mutta tyttäreni voisin mielelläni ohjata tänne opiskelemaan,
kun se aika tulee!
Alusta asti sekä opiskelijat että henkilökunta
ottivat minut lämpimästi vastaan. Lämmin vaikutelma koulussa vallitsevasta yhteishengestä vain
vahvistui, kun harjoitteluni eteni. Harjoittelustani
teki erityisen antoisan paneutuvan opiskelijahuoltotyön ja koulun kehittämistyön seuraaminen.
Opoharjoittelija Heli Eischer.
S
Sami Piironen etenee
liikunnan päättöharjoittelun
myötä kohti työelämää
uoritin liikunnan päättöharjoitteluuni kuuluvan viimeisen eli kolmannen vaiheen harjoittelun Riihimäen lukiossa. Toteutin harjoitteluni
6.3–18.3.2015 välisenä ajanjaksona. Harjoitteluni
ohjaavana opettajana toimi Eero Valovirta, joka
on toiminut aikoinaan myös minun liikunnanopettajanani Riihimäen lukiossa.
Halusin suorittaa viimeisen vaiheen harjoitteluni juuri lukiossa, koska se täydensi mukavasti
koko päättöharjoitteluni kokonaisuuden opetusharjoitteluideni osalta. Suoritin päättöharjoittelun
ensimmäisen vaiheen Jyväskylässä yläkoulun
puolella ja toisen vaiheen Jyväskylän ammattiopistolla. Näin sain päättöharjoittelustani kaiken
hyödyn irti, kun sain kokemusta kaikista kolmesta
tulevaisuuteni mahdollisesta työympäristöstä.
Näin jälkeenpäin ajateltuna lukio nousi minulle kaikista kokemuksista kaikkein mieluisimmaksi
vaihtoehdoksi työnhakua suunnitellessani. Riihimäen lukion oppilaat olivat erittäin mukavia
ja fiksuja. Lisäksi lukiossa sai keskittyä eniten itse
opettamiseen, kun ei tarvinnut puuttua juuri lainkaan häiriökäyttäytymiseen.
Harjoitteluni suurin anti oli, että pääsin todella
tekemään ja tutustumaan kunnolla liikunnan- ja
terveystiedon opettajan arkeen ja arkirutiineihin oppituntien lisäksi. Eero antoi minulle paljon
vastuuta harjoitteluni aikana ja sain mm. hoitaa
liikuntatilojen ja – paikkojen varauksia kurssisuunnitelmien mukaan. Lisäksi sain suunnitella ja toteuttaa itse opetettavat tuntini juuri sen näköisiksi
kuin halusin.
Kaiken kaikkiaan kokemus vahvisti sitä, että
uravalintani on ollut oikea. Nautin erittäin paljon
liikunnan ja terveystiedon opettamisesta ja odotan innolla valmistumistani, joka häämöttää jo
aivan kulman takana.
Riihimäen lukion valitseminen viimeiseksi harjoittelupaikakseni oli erittäin onnistunut, sillä oli
mukava nähdä vanhat opettajani nyt hieman
erilaisessa valossa kuin mihin lukio-opiskelijana
olin tottunut.
Näin lopuksi annan nykyisille opiskelijoille sellaisen vinkin, että kannattaa todella muistaa elämässä se, että minkä taakseen jättää, sen usein
edestään löytää. Itse en kuvitellut palaavani Riihimäen lukioon sieltä lähtemisen jälkeen vuonna
2009.
Tuleva liikuntatieteiden maisteri,
Sami Piironen
Heli Eischer
12
13
Kuvat: Antti Räsänen
Reissulle osallistuivat (vasemmalta) Henna Tiirikainen, Dilan
Turan, Veera Lonka, Sarlotta
Viilomaa ja Annika Nikander.
Keskellä on paikallinen käsityöopettaja.
VIRO
Kiviõli 6.10–9.10.2014
Syksyinen Itä-Viro kutsui viittä opiskelijaa ja yhden
opettajan vierailulle lokakuussa 2014. Kiviõlin vierailu tarjosi meille mukavan katsauksen virolaiseen kulttuuriin ja koulujärjestelmään.
Erityisen positiivisen vaikutuksen teki paikallinen työnteon kulttuuri ja koulun yhteiset ohjelmat. Koulussa oli ihan erillinen ”huvitusvastaavan virka”, ja tämä ”huvitusvastaava” piti huolta
esimerkiksi koulun viihtyvyydestä järjestämällä
yhteistä ohjelmaa, kuten illalla järjestetyn opiskelijoiden ja opettajien yhteisen koripalloturnauksen.
Kiviõlin lukiossa hämmästytti hektinen työtahti
45 minuutin pituisine oppitunteineen. Tästä oikein
huomasi, kuinka Riihimäen lukion 75 minuutin
mittainen oppitunti tuo paljon rauhaa työskentelyyn. Oman haasteensa opiskeluun antaa myös
kielikysymys: noin 60 prosenttia Kiviõlin lukion
opiskelijoista puhuu äidinkielenään venäjää ja
noin 40 prosenttia viroa. Monen kielelliset taidot
ovat sellaiset, että eri kieliryhmiin kuuluvien yhtei-
nen kieli on ennemminkin englanti kuin viro tai
venäjä.
Viron värikkäästä historiasta opimme myös
kaikenlaista uutta, kuten Neuvosto-Viron kaivostyöläisten arkea vieraillessamme paikallisessa
kaivosmuseossa. Vanhan neuvostoajan huomasi
myös rakennusarkkitehtuurissa: kun vierailimme
naapurikunnan lukiossa, niin huomasi kuinka lukio oli rakennettu samalla tavalla kuin Kiviõlin lukio. Suorastaan huvitti, kuinka tilat löytyivät molemmista rakennuksista samoista paikoista.
Vierailun yleisantina voi sanoa, että tutustuimme alueeseen, johon ei välttämättä olisi tullut
muissa merkeissä lähdettyä. Monet opiskelijat
kokivat erityisen hyödyllisenä, että he pääsivät
käyttämään kielitaitoaan epämuodollisissa yhteyksissä, sillä projektikielenä oli englanti. Moni
myös koki, että oli avartavaa nähdä, kuinka Suomenlahden eteläpuolella eletään ja opiskellaan.
Antti Räsänen
14
Viron päässä reissua emännöinyt Kaja Toikka opettaa suomea.
Opettaja sai majoittua paikallisen laskettelumäen juurella.
15
ITALIA, SAKSA, JAPANI, THAIMAA, MEKSIKO
Sara Padula, Italia
Elokuun 20. päivänä Helsinki–Vantaan lentokentällä raikuivat italialaiset huudot, kun joukko vaihto-oppilaita saapui Suomeen. Hetken päästä
innostuneet nuoret tajusivat kaikkien muiden olevan ympärillään hiljaa. Suomalaisten hiljaisuus oli
ensimmäinen asia, jonka italialaiset vaihto-oppilaat huomasivat. Yksi nuorista oli Sara Padula.
Iloinen 16-vuotias Sara on ollut Suomessa vähän yli kaksi kuukautta ja nauttinut olostaan täällä. Ennen saapumistaan Sara oli ottanut selvää
Suomesta, joten moni asia olikin niin kuin hän oli
kuvitellut, esimerkiksi kaunis luonto järvineen ja
metsineen. Ihmetystä herätti kuitenkin se, kuinka harvaan asuttua täällä on ja kuinka metsää
löytyy myös kaupunkien keskeltä. Saran kotikaupungissa, Mesagnessa, asuu suurin piirtein saman verran ihmisiä kuin Riihimäellä, mutta asutus
on keskitetty keskustaan.
Suurimmat erot Italian ja Suomen välillä löytyvät kuitenkin ihmisistä. Suomalaiset kaipaavat
omaa tilaansa eivätkä päästä ihmisiä turhan lähelle. Sen sijaan Italiassa ihmiset ovat avoimem-
pia ja hakeutuvat fyysiseen kontaktiin muiden
ihmisten kanssa. Toisista huolehtiminen onkin tärkeä osa italialaista kulttuuria. ”Jos jollain on jokin
ongelma, kaikki tietävät siitä ja ovat valmiita auttamaan. Sinun ongelmasi on minun ongelma”,
kertoo Sara. Ihmisläheisyys näkyy hyvin naapurisuhteissa. Sara muistelee erityisesti naapuria, joka
teki usein takapihallaan ruokaa ja kipusi aidan yli
antamaan Saralle maistiaisia.
Italiassa tervehditään poskisuudelmilla. Myös
keskustelun lopettamisen merkiksi vaihdetaan
poskipusut, halataan tai kätellään. Suomalaisten tapa lähteä keskustelusta hyvästelemättä
kunnolla onkin tuottanut outoja tilanteita Saralle.
”Hämmästyin kovasti, kun keskustelin ensi kertaa
suomalaisen kaverini kanssa eikä keskustelua lopetettu selvästi. En tiennyt oliko, keskustelu ohi
vai ei”, Sara naurahtaa.
Aurinkoisesta Italiasta Sara jäi erityisesti kaipaamaan hellettä. Myös meri on lapsuutensa
Sardinian saarella viettäneelle Saralle erittäin
tärkeä. Suomalainen saunominen ja järvessä uin-
KU3 Media ja kuvien viestit, Lehden kannen kuvitus ja taitto, Sasathorn Yimbunlue 13f.
16
17
”kiroilevien suomalaisten
puhetta on vaikea
ottaa tosissaan.”
Mikä on ollut huonointa Suomessa?
- Ihmisten varautuneisuus. Uusien ystävien saaminen on ollut hankalaa, koska suomalaiset ovat
niin etäisiä. En pitänyt myöskään siitä, kun jotkut
suomalaiset kiroilevat niin paljon. Kiroilu kuulostaa todella aggressiiviselta ja kiroilevien suomalaisten puhetta on vaikea ottaa tosissaan.
”Monet kerrat kaverini tilasivat pizzaa ja minä jouduin
katsomaan vierestä, kun he
söivät, koska halusin
säästää rahaa vaihtoon
lähtemiseen.”
Maximilian Niewöhner, Saksa
ti osoittautuivat kuitenkin ikimuistoisiksi kokemuksiksi. Sara on saanut myös maistella paljon uusia
ruokia. Erityisinä herkkuina Sara mainitsee perinteiset pullat, karjalanpiirakat ja graavilohen.
Vaihtoon lähteminen oli muhinut jo pitkään
Saran mielessä ja vieraillessaan Liverpoolissa pari
vuotta sitten päätös lähtemisestä alkoi vahvistua.
Saralla oli kuitenkin yksi ongelma: hänen isänsä
ei halunnut päästää Saraa lähtemään. Sitkeä
tyttö ei kuitenkaan antanut periksi vaan alkoi
itse kerätä rahaa. Lopulta isä myöntyi, kun tajusi, kuinka tosissaan Sara halusi päästä vaihtoon.
”Monet kerrat kaverini tilasivat pizzaa ja minä
jouduin katsomaan vierestä, kun he söivät, koska
halusin säästää rahaa vaihtoon lähtemiseen”,
Sara muistelee hymyssä suin. Vaihtoon lähtö on
ollut kuitenkin ehdottomasti kaiken säästämisen
arvoista eikä Sara vaihtaisi tätä ainutlaatuista kokemusta mihinkään.
Katri Kemppainen 13c ja Tiina Niemi 13c
Maximilian Niewöhner, tuttavallisemmin Max
kävi Riihimäen lukiota syksyn alussa. Hän oli vaihto-oppilas Saksasta ja tuli Suomeen lähetysjärjestö YFU:n kautta. Joulun tienoilla Max vaihtoi isäntäperhettä ja siksi myös lukiota.
Miksi tulit Suomeen?
- Suomeen tuleminen oli osittain lähetysjärjestöni
valitsema. 15 eri maasta Suomen valitsin yhdeksi
vaihtoehdoksi, koska pidän luonnosta ja rakastan talvea.
Mikä oli yllättävää Suomessa?
- Arkkitehtuuri oli erilaista muuhun Eurooppaan
nähden. Olin kuvitellut sen olevan samankaltaisempaa Saksan arkkitehtuurin kanssa.
Iloinen Sara naputtelee tamburiinia. Vieressään hänellä on pussillinen Italialaista pastaa.
18
Mikä on ollut parasta Suomessa?
- Parasta oli YFU:n järjestämällä Lapin reissulla.
Pääsimme vaeltamaan luonnossa sekä käymään poro- ja huskytiloilla.
Mitä olet kaivannut eniten kotimaastasi vaihdon
aikana?
- Ruokaa ja pieniä leipomoita tienvarrella. Pidän
saksalaisesta ruoasta paljon ja odotan innolla
että pääsen taas syömään sitä.
Mitä tulet kaipaamaan Suomessa, kun palaat
kotimaahasi?
- Talvea, Saksan talvi ei ole mitään verrattuna
Suomen talveen. Tulen kaipaamaan myös ystäviä; sekä suomalaisia että heitä, joita sain YFU:n
kautta.
Mitä mieltä olet Suomenvaihdostasi kokonaisuudessaan?
- Olen iloinen siitä, että tulin Suomeen. Kaikki saamani hyvät ja huonot kokemukset ovat opettaneet ja kasvattaneet minua. Olen saanut tutustua uusiin ihmisiin ja tullut hieman rohkeammaksi
ihmisten kohtaamisessa. Kielitaitoni on kehittynyt
paljon ja siihen olen erittäin tyytyväinen. Wanhojen tanssit olivat ikimuistoinen kokemus.
Heidi Uusitie 12e
19
kummaksuu.
Harukan mielestä on mukavaa, että Suomessa
vietetään aikaa perheen kanssa mm. päivittäin
yhdessä syöden. Hän pitää suomalaisia ystävällisinä, sillä kukaan ei tuijota ja tuntemattomatkin
auttavat. Suomesta puuttuva small talk -kulttuuri
ei haittaa Harukaa, sillä japanilaisetkaan eivät
ole kovin puheliaita.
Sanna Friman 12c ja Siiri Franssi 12d
Kuva: Liina Salmela
Kuva: Siiri Franssi 12d
Haruka todella panostaa opiskeluun ja läksyjen teko verottaakin hänen yöuniaan. Hän on
kuitenkin tottunut opiskelemaan ahkerasti, sillä jätti uintiharrastuksensa opiskellakseen lukion
pääsykokeisiin Japanissa.
Ainoa asia, jota Haruka kertoo ikävöivänsä
on japanilainen ruoka, mutta onneksi myös suomalaiset syövä paljon riisiä. Haruka pitää kouluruuasta, mutta ei salmiakista. Runsasta perunansyöntiämme ja hedelmiä tuoresalaatissa hän
Haruka on ahkera ja tunnollinen opiskelija.
Haruka Abe, Japani
Yksi viidestä Riihimäen lukion vaihto-oppilaasta
on 17-vuotias Haruka Abe Japanista. Elokuussa
Suomeen saapuneen Harukan vaihtovuoden
pituus on 10 kuukautta. Haruka on kotoisin Japanin eteläisimmältä saarelta Nakatsu-nimisestä
kaupungista, jossa hän asuu äitinsä kanssa. Harukan isä asuu töiden takia Tokiossa ja pikkuveli
opiskelee eri paikkakunnalla. Tämä on kuitenkin
yleistä Japanissa.
Haruka kertoo valinneensa Suomen vaihtovuotensa kohdemaaksi, koska arvostaa maamme hyvää koulutusta. Häntä viehättää myös
kaunis luontomme. Talven pimeys ja kesän yöttömät yöt ovat japanilaiselle vaihto-oppilaalle
todella eksoottisia kokemuksia. Erityisesti Haruka
haluaisi nähdä revontulia.
Saavuttuaan Helsinki–Vantaan lentokentälle
elokuisena lauantaipäivänä Haruka muistelee
hämmästyneensä sitä, ettei siellä ollut hänen
mielestään lainkaan ihmisiä.
Haruka pitää suomalaisesta koulusysteemistä,
jossa on paljon vapautta valita kursseja. Aluksi
olikin hämmentävää kun tunnin jälkeen siirryttiin
luokasta toiseen, sillä Japanissa hän oli tottunut
opiskelemaan samassa luokassa samojen oppilaiden kanssa niin, että opettaja vaihtui.
Ennen vaihtoon lähtöä Haruka opiskeli suomea itsenäisesti ja nyt Suomessa hän käy suomen tunneilla kolme kertaa viikossa. Perussanastoa hän hallitsee melko hyvin, mutta varsinkin
sanojen päätteet tuottavat vaikeuksia merkitysten ymmärtämisessä.
20
Jessica, Haruka ja Snooker ovat iloisia saadesaan osallistua vanhojenpäivään.
21
”Olette tosi mahtavia tyyppejä.
Luottakaa vain itseenne
ja puhukaa.”
Snookerin päätös, Thaimaa
Ensimmäinen asia, jonka tiesin Suomesta oli ´koulutusjärjestelmä´. Sen vuoksi Suomi oli minun valintani, kun valitsin maata. Myöhemmin tietäen
voivani tulla Suomeen en silti yrittänyt etsiä lisää
tietoa Suomesta (voit sanoa, että olen hullu hahaha). Pidän yllätyksellisistä asioista. En halunnut
tehdä suunnitelmaa siitä, mitä minun pitäisi tehdä vaihto-oppilas vuonnani. Halusin olla vapaa.
Kaikki näytti niin mielenkiintoiselta, kun ei tiennyt
mitään.
Olen ollut Suomessa melkein kahdeksan kuukautta. Olen löytänyt monia ällistyttäviä asioita,
esimerkiksi ihmiset ja kielen! Suomi on todella vaikeaa, ja ennen ajattelin muiden kielien olevan
helppoja.
Ennen tuloani tänne yksi vanha vaihto-oppilas kertoi minulle ”Suomalaiset ovat ujoja”, ja sillä
hetkellä en tiennyt mitä se on. Mutta se ei ole
niin paha asia, suomalaiset ovat niin mukavia.
Myöhemmin otin englannin kurssin koulussa (Suomessa), ja ensimmäisellä ja toisella oppitunnilla
halusin sanoa, että ”Olette tosi mahtavia tyyppejä. Luottakaa vain itseenne ja puhukaa.” Olen
varma, että kaikki pystyvät siihen.
Olen vaikuttunut monista asioista, erityisesti
salmiakista. En todellakaan voi syödä sitä hahaha, mutta lohi oli todella hyvää. Syötte todella
terveellisesti ja puhdasta ruokaa. Minusta tuntui,
ettei se edes maistuisi minulle, mutta olen selviytyjä.
Pidän todella paljon luonnosta ja ilmastosta
Suomessa sekä Helsingin arkkitehtuurista (pidän
arkkitehdeista). Elämä Suomessa on liian kallista
minulle, joten minun on täytynyt säästää ja kontrolloida itseäni, hahaha.
Joka tapauksessa olen todella iloinen täällä.
Olen nähnyt monia ihmeellisiä asioita. Olen saanut paljon ystäviä, kokemuksia ja perheen. Tunnen maailman olevan todella iso ja todella pieni
samaan aikaan.
Sasathorn Yimbunlue 13f
22
Snooker teki KU2 kurssilla muistinvaraisen menneisyyden kartan kotikaupungistaan ajalta, jolloin hän oli 9-vuotias.
23
Kerro jotakin maastasi Meksikosta, esimerkiksi
kulttuurista, ihmisistä, ruoasta tai jostakin muusta?
- Meksiko on maa Pohjois-Amerikassa. Se on jaettu osavaltioihin, joita on yhteensä 31. Pääkaupunki on Mexico City. Maa on täynnä kulttuureja, missä ihmiset ovat lämpimiä ja toivottavat
vieraansa tervetulleiksi. Luulen, että moni ihminen tietää Meksikosta tulevan esimerkiksi pinjatat, tequilan, mariachin, tacot ja tortillat.
Jessica, Meksiko
Snooker valitsi mediakurssilla haastateltavakseen ystävänsä Jessican.
Voisitko kertoa jotain itsestäsi? Ihan mitä tahansa haluat.
- Nimeni on Jessica. Olen 17-vuotias Meksikolainen tyttö. Asun Lopella. Olen hyvin pitkä, ehkä
noin 182 cm. Puhun englantia, espanjaa, vähän
suomea ja ymmärrän vähän italiaa. Olen hyvin
iloinen ihminen. Pidän tulisesta ruuasta.
Se on varmaan vaikeaa sinulle, koska ruoka
Suomessa ei ole mielestäni kovin tulista.
- Kyllä, koska suomalaista ruokaa ei ole maustettu lainkaan.
Missä päin Meksikoa asut?
- Asun kaupungissa, jota kutsutaan Mecaliksi.
Se on Baja Californian osavaltion pääkaupunki,
Yhdysvaltojen rajalla lähellä Tijuanaa ja San Diegoa. Itseasiassa se on pieni aavikko Meksikossa.
Mitä ne ovat?
- Ne ovat näitä pyöreitä asioita, jotka tehdään
jauhoista tai maissista, ja sinä teet niistä tacon tai
burriton.
Miksi sinä päätit lähteä vaihto-oppilaaksi?
- Olin hyvin kiinnostunut ymmärtämään muita
kulttuureja ja oppimaan myös jotain itsestäni, joten ajattelin haluavani oppia muita kieliä ja tapaavani paljon ihmisiä.
Mikä on sinun järjestösi?
- Tulin Rotary Internationalin kautta. Sen päätarkoitus on auttaa ihmisiä ympäröivää yhteisöllisyyttä ja yksi sen ohjelmista on vaihto-oppilas –
ohjelma. Pidän siitä todella paljon, koska meillä
voi olla yhden isäntäperheen sijaan 3–5 isäntäperhettä. Me emme mene vain vaihto-oppilaiksi, vaan edustamme omaa maatamme ja menemme ottamaan selvää opetuksesta. Se avaa
sinulle sekä näkemyksen maailmasta että silmäsi
muista henkilöistä, joilta saatat oppia muita kieliä
ja saat paljon ystäviä.
24
Mitä muita maita valitsit. Tiedän, että voi valita
kolme maata, minkä sinä valitsit ensimmäiseksi,
toiseksi ja kolmanneksi?
- Ensimmäinen oli Suomi. Toinen oli Norja. Kolmas
oli Irlanti.
Okei, pidät siis Pohjoismaista. Miksi valitsit Suomen?
- Halusin tulla vaihto-oppilaaksi siitä lähtien, kun
olin pieni. Kun valitsin maata, halusin mennä jonnekin päin Eurooppaa. Vaikka tahdoin Aasiaan,
olin niin peloissani, että valitsin Euroopan. Halusin
jotakin todella alkuperäistä, jotakin mistä ihmiset
eivät tiedä kovinkaan paljon. Jokainen menee
Ranskaan, Italiaan, Saksaan, Belgiaan tai Aasiaan, mutta halusin erikoisempaa. Sellaista mistä
kukaan ei tiedä. Joten sen vuoksi tulin Suomeen.
Myös maan koulutus ja kylmyys ratkaisivat asian,
koska halusin jotakin kylmää ja pohjoisen valkeutta.
Kuinka ajattelet Suomen tulosi jälkeen?
- Minulle Suomi oli sitä mitä odotinkin, mutta ei
kaikki. Maisema oli sellainen mitä odotinkin, mutta ihmiset ja kulttuuri ovat hyvin erilaisia. Itseasiassa en arvannut sen olevan tällaista. En ajatellut
sitä, että nyt ollessani täällä se olisi näin iso shokki,
koska kulttuuri täällä on niin erilaista omaan kulttuurini nähden.
Esimerkkejä?
- Esimerkiksi ihmiset täällä ovat hyvin kylmiä. Meksikossa ihmiset puhuvat paljon ja pitävät siitä,
mutta suomalaiset ovat kovin ujoja. Tarkoitan,
Jessica Leon Alvarez opiskelee suomea.
että se ei ole sitä etteivät he pidä ihmisistä, mutta he kunnioittavat niin paljon muiden tilaa kaikkialla, joten he eivät voi kohdata. He suosivat yksin oloa eivätkä näe sitä ongelmana ja he eivät
pidä fyysisestä kontaktista. Siksi sinä voit kuvitella,
kuinka vaikeaa se on minulle.
Tahdotko sanoa jotakin muuta?
- Olen ollut täällä kaksi kuukautta enkä ole pahoittanut mieltäni mistään, vaikka säästä ja kaikista ongelmista on täytynyt selviytyä. Olen hyvin
rakastunut ja jos voisin valita uudestaan, valitsisin
Suomen. :)
MS.Sasa
Suomentanut: Salla Ruhanen 13e
25
In Berlin
S
aksanlukijoiden abiryhmä reissasi 15.–19.1.
kymmenen ihmisen voimin Berliiniin, yhteen
Euroopan suurimmista metropoleista. Kaduilla kävellessämme juttelimme paikallisten kanssa, pääsimme todistamaan saksalaisten erittäin
toimivaa julkista liikennettä (heidän täsmällinen
metrojärjestelmä voittaa kevyesti vr-liikenteen)
ja ihastelemaan mielenkiintoisia nähtävyyksiä. Erityisesti mieleeni jäi erään hotellin aulassa
pönöttävä miljoonalitrainen jättiakvaario, Madame Tussaud’sin vahakabinetin yllättävän lyhyet Hollywood-julkkikset ja Sachsenhausenin hyytävä keskitysleiri.
Reissusta jäi käteen kuitenkin paljon muutakin,
kuin vain valokuvia monimuotoisesta katukuvasta ja matkamuistoja. Oli upeaa tajuta, että niin
valtavassa suurkaupungissa oppii kulkemaan
nopeasti suhteellisen itsenäisesti.
Reissun paras anti oli kuitenkin kielellisen itsevarmuuden kehittyminen. Oli mahtavaa huomata, että omalla kielitaidolla pärjää pitkälle.
Saksalaiset keskustelukumppanit eivät ikinä nauraneet tai pyöritelleet silmiään pienille kielioppivirheille. Tämän takia kehottaisinkin kaikkia kieliä
opiskelevia puhumaan rohkeasti virheistä välittämättä. Kuunteleva osapuoli saa kyllä sanomasta
selvää.
Aino Suhonen 12b
26
Yllä: Saksan valtiopäivätalon kupoli.
Alla: Berliinin muurin muistomerkki.
Yllä: Sachsenhausenin keskitysleiri.
Alla: Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki.
27
KUVATAIDEDIPLOMIT
Tulevaisuuteen
voi itse vaikuttaa ja
tehdä siitä paremman.
Minä maalasin
siitä paremman.
Toivo-nimisessä teoksessa
pyöreys on valoa, valoa
tunnelin päässä.
V
alitsin lukiodiplomini aiheeksi ”Maailmankaikkeuden”, koska aihe antoi minulle
laajimman lähestymistavan. Valitsemalla
tämän aiheen asetin itselleni haastetta, koska
visioni oli hyvin abstrakti. En ollut koskaan aikaisemmin tehnyt abstraktia taidetta.
Kuvataiteen lukiodiplomini liittyy vahvasti aikaan. Pohdin mitä aika ja mitä maailmankaikkeus on. Aika on rajaton, sillä ei ole alkua eikä
loppua. Maailmankaikkeudellakaan ei ole alkua
eikä loppua. Se on niin iso asia, että sitä on vaikea käsittää. Käsitän maailmankaikkeuden mieluummin aikana, johon kuuluu menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Siksi tein teoksestani triptyykin,
jossa jokaisessa teoksessa on eri aika ja eri tunne.
Teosten nimet ovat Tiedottomuus, Onni ja Toivo.
Tiedottomuus
Onni
Toivo
Tiedottomuus on teos, joka kuvaa menneisyyttä. Kun lähdin miettimään menneisyyttä, aikaa
ennen minua, ymmärsin sen olevan aukko tietoisuudessani. Toivoin saavani teokseen pelkoa,
epätoivoa ja menetystä. Teoksen pyöreys kuvastaa monia asioita: mustaa aukkoa, galakseja ja
sikiöasentoa. Värityksenä käytin tummia värejä,
koska ne tuovat synkkyyttä ja surua.
Elämä, eli nykyisyys, on minulle kauneutta,
onnea ja iloa. Se on kiireistä, mutta minulla on
palava halu elää ja kokea kaikkea mahdollista.
Onni-teoksessa halusin revitellä hieman ja tehdä
siitä joukosta hieman poikkeavan. Halusin pyöreään keskustaan jotakin kaunista ja siksi valitsin
piirtää siihen hiilellä kukan. Kukassa on monta
terälehteä, jolloin ne kuvaavat myös elämän eri
osa-alueita, joita on niin monta. Se, mitä lähdin
teoksella hakemaan, ei viittaa kuitenkaan mihinkään konkreettiseen asiaan.
Tulevaisuutta kuvaava teoksen nimesin Toivoksi, koska tulevaisuudessa on toivoa. Tulevaisuuteen voi itse vaikuttaa ja tehdä siitä paremman.
Minä maalasin siitä paremman. Toivo nimisessä teoksessa pyöreys on valoa, valoa tunnelin
päässä. Pyöreässä keskustassa on myös ruskeita viivoja, jotka kuvastavat tähtiä. Tähdet ovat
pilkahduksia menneestä, menetettyjä rakkaita.
Menneisyys kulkee mukana aina, mutta tulevaisuutta voi muuttaa.
Lukiodiplomiini olen kokonaisuudessaan tyytyväinen. Kolme erilaista teosta muodostavat yhdessä yhtenäisen kokonaisuuden. Pelkäsin, että
jokaisesta työstä olisi tullut liian erilainen, mutta
mielestäni jokaisen samantapainen pyöreys ja
taulujen neliö muoto liittää ne yhteen.
Alkukurssista toivoin, että kasvaisin jotenkin
työtä tehdessä ja luulen, että onnistuin siinä. Sain
tehtyä maailmankaikkeuttani konkreettiseksi.
Kurssin alussa olin myös vähän ahdistunut väärän
aihevalinnan takia, onneksi muutin sitä. Pääsin
työskentelemään kuten rakastan, pääsin maalaamaan. Saavutin kurssilla yhden tärkeän asian;
minulla oli hauskaa tehdessäni lukiodiplomia.
28
Atte Makkonen 12e
29
Idea rintataskussa
olevaan sydämeen lähti englanninkielisestä
sanonnasta ”wear your
heart on your sleeve”.
T
iesin jo lukioon tullessani, että tulen tekemään
kuvisdiplomin. Olin kuullut ettei se ole mikään
helppo homma, mutta en tiennyt mitä tarkalleen odottaa. Tehtävät jaettiin jo keväällä, joten
aikaa niiden pohtimiseen oli runsaasti. Valitsin
tehtävän nimeltä ”Olen kuvassa, olen olemassa”. Tehtävänanto oli aika yksinkertainen: piti valita näkökulma, josta pohtia omaa suhtautumista
omakuviin. Lisäksi oli tarkoitus miettiä omakuvien
merkitystä ihmiselle, sekä sitä, miten haluaa ja
miten ei halua tulla itse nähdyksi. Tämän tehtävä
oli minusta kaikista mielenkiintoisin, vaikkakin vaikea. Päätin tehdä työn mahdollisimman yksin-
kertaisesti käyttäen vain lyijykynää, kumia, mustaa tussia, ja maalia yksityiskohtiin.
Työssäni on kaksi pahvihenkilöä, Onni ja Kukka. Halusin henkilöideni kuvaavan kahta erilaista
ihmistyyppiä: Onni on avoin ja esiintyy kuvissakin
aitona mitään peittelemättä. Idea rintataskussa
olevaan sydämeen lähti englanninkielisestä sanonnasta ”wear your heart on your sleeve”. Se
tarkoittaa sitä, että esittää tunteensa vapaasti
kaikkien nähden, tehden itsestään samalla haavoittuvaisen. Taskussa oleva reikä merkitsee Onnin ottaneen jossain vaiheessa elämässään osumia, eikä hän ole täysin toipunut siitä.
30
Kukka on Onnin vastakohta: hän ei halua
näyttää todellista itseään muille. Kukka on selin
katsojaan päin, mutta kännykän näyttö näkyy
katsojalle. Siinä näkyy iloinen ilme – ”kaikki on
hyvin”. Kukalla on kuitenkin toinen käsi selän takana ja kädessä veitsi, jota hän on työntämässä
selkäänsä. Iloinen ilme on vain teeskentelyä, jota
hän vihaa mutta ei osaa tehdä muutakaan. Hän
ei myöskään halua huolestuttaa muita.
Panostin paljon portfolion tekoon sen pelossa että työstäni tulisi liiankin yksinkertainen. Tiesin
että portfolion tekeminen tulisi olemaan tuskallista ja vaatimaan keskittymistä. Kuitenkin viivästytin sen kirjoittamista koko ajan, vaikka se onkin
puolet diplomin arvosanasta. Noin viikko ennen
deadlinea tajusin että portfolioni oli aivan törkeän huonosti tehty. Olin siinä vaiheessa jo aikalailla hajalla, mutta tsemppasin ja käytin loppuajan
miltei pelkästään sen tekemiseen. Loppujen lopuksi sain tehtyä portfoliosta sopivan laajan ja
olin siihen erittäin tyytyväinen. Myönnän pohtineeni useaan otteeseen kurssin aikana että
otinko väärän tai liian vaikean tehtävän. Luovuttaminen ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut
vaihtoehto.
Suoritin kuvisdiplomin ennen kaikkea haastaakseni itseni. Suosittelen kuvisdiplomin tekemistä, koska työskentely on palkitsevaa ja hauskaa
(vaikkakin myös ajoittain todella raastavaa). Tekemisen ilon lisäksi diplomista on konkreettistakin
hyötyä: siitä saa joissakin taidealan opiskelupaikoissa lisäpisteitä ja se näyttää hyvältä CV:ssä.
Petra Rapo 12f
31
Vladimir Putin
103073 Russia, Moscow, Kremlin
Dear Mr. Putin,
If you could hear me out, it would be great. I am concerned about Russia’s
involvement in the Ukraine crisis and about the human rights of the Russian
people.
There are still political prisoners in Russia and the opposition is oppressed by you and Russia’s police forces. The recent death of Boris Nemtsov has again started the conversation about political freedom in Russia.
Kremlin’s cameras were mysteriously under maintenance and there were many
other things that were obstructing the murder of Nemtsov. Some of Nemtsov’s
friends could not attend his funeral because they were in home confiment.
The ruble isn’t worth anything anymore and still you say that Russia’s economy is in a magnificent state. At the same time there are many types of
media which broadcast your masculinity, good leadership and other kinds of
propaganda about you.
Then there is the whole Ukrainian crisis. It is obvious that there were
and still are Russian soldiers and other military personel in East Ukraine.
You should not interfere with the business of other countries and then try to
vigorously hide it from the rest of the world. Just let the Ukranians solve
their own problems and then you could concentrate on fixing your country’s
economy.
This was just a suggestion, but you should consider the results of your
future actions. Here is a protip: be the nice Putin we saw at Sochi Winter
Olympics and go wrangle some more Siberian tigers. Thanks for hearing me
out.
Yours sincerely
Johannes Savolainen
KU3 Media ja kuvien viestit, Pilakuva, Oskari Saurus 13b.
32
33
ABIT
”Ikävä tulee varmasti! Kiitos näistä 3 vuodesta.”
”Toimiva yhteisö sekä avulias ja osaava henkilökunta, keskeinen sijainti.”
”Opettajat ovat aivan ensiluokkaisia... Heidän opissaan kolme vuotta on liian lyhyt aika.”
”Hyvä lukio, mahdollisuus hyviin arvosanoihin ja hyvää opetusta.”
”Oppilaskunnan hallitus, joka järjestää erilaisia tapahtumia koulupäivän piristykseksi.”
”Opettajat ovat mukavia ja opiskelija voi huomata itsenäistyvänsä turvallisessa
ja avoimessa koulussa hyvien tukipalvelujen siivittämä.”
”Urheiluvalmennus.”
”Viihtyisä lukio, jossa motivoituneet opettajat, hyvä ilmapiiri ja kiva olla.”
34
35
Hyvä juhlaväki ja
arvoisat Vanhat!
Ihan aluksi haluan välittää onnittelut teille pääsystä koulun vanhimmiksi.
Teillä on menossa lukiourallanne tärkeä vuosi,
joka pitää sisällään merkittäviä asioita. Osa teistä
saavuttaa täysi-ikäisyyden ja te alatte valmistautua viimeisen vuoden tärkeisiin koitoksiin. Abiturienttien lähdettyä lukulomalle, on teillä tänään
edessänne yksi lukiouranne kohokohdista.
Vanhojenpäivillä on pitkä historia ja ne juontavat juurensa 1920-luvulle asti. 1950-luvulle asti
Vanhojenpäivää vietettiin satunnaisesti, tämän
jälkeen tapa alkoi vakiintua leviten pikkuhiljaa
ympäri Suomen.
Tanssiaiset eivät ole olleet mukana alusta asti,
vaan ne tulivat mukaan Vanhojenpäivän viettoon vasta myöhemmin, vakiintuen pikkuhiljaa
tärkeäksi osaksi tätä perinnettä.
Pukeutumisen merkitys on sen sijaan aina ollut
tärkeä. Ennen vanhaan etsittiin mummin ja vaarin vanhoja vaatteita ullakolta, haluten näyttää
vanhahtavilta. Myöhemmin pukeuduttiin 1800ja 1900-lukujen taitteen mukaisiin asuihin, ja nykyisin pukeudutaan näyttävään gaalatyyliin.
Vanhojenpäivä merkitsee kuitenkin paljon
muutakin kuin tanssia ja pukeutumista hienoihin vaatteisiin. Teille tämä päivä on eräänlainen
tanssi kohti aikuisuutta yhdessä luokkatovereidenne kanssa. Taustalla on paljon työtä ja oppimista perinteisten tanssien askelista aina arvokkaan käytöksen saloihin. Ja voin sanoa, että te
olette kaikessa tässä onnistuneet erinomaisesti.
Nauttikaa siis tästä hetkestä, pitäkää hauskaa
ja viettäkää ikimuistoinen Vanhojenpäivä.
Onnittelut vielä pääsystä koulun vanhimmiksi!
Niina Körkkö
36
37
Ein lachendes Pferd
Es war einmal eine kleine Lehrerin,
die Physik die Studenten lehrte.
Sie wurde von allen geliebt,
aber vor vielen Sachen hatte sie Angst.
Zum Beispiel:
den Leuten, die unvernüftig viele Zähne im Mund haben,
dem Heute, und auch der Vergangenheit und der Zukunft,
anderen Lehrern, weil sie immer etwas zu tun haben,
allen Schülern, weil sie nie etwas zu tun haben,
ihrer Mutter, und übrigen Verwandten,
Katzenfutter, und Hunden, Fischen und natürlich Katzen,
Dunkelheit, Licht und allem dazwischen,
Schönheit, weil sie nicht besonders zauberhaft war,
und noch einigen Dingen,
zum Beispiel:
zu langen Straßen,
zu schmalen Fenstern,
zu steilen Treppen,
zu glücklichen Leuten,
zu glänzenden Farben,
zu heißem Essen,
zu pelzigen Tieren,
zu schmutzigen Pieren,
dem Weltraum,
Leuten, die sagen: ”kaum”,
Inseln,
Halbinseln,
dem Film Bambi,
den Leuten aus Sambia,
süßen Kuchen,
praktisch allem,
und zu guter Letzt:
Gedichten, die sich reimen versuchen.
Trotz ihrer Ängste konnte sie zwar ein ganz normales Leben führen.
Runo: Jaakko Ekman 13d
Kuva: Enni Linnavirta 13e
38
KU11 Kuvankäsittelykurssin työ: ”Liisa ihmemaassa”, Aleksi Koskela 14c.
39
TET
”Hyvä ja rento työilmapiiri,
joustava aikataulu ja mielenkiintoisen työn seuranta.”
Riihimäen lukion toisen vuosikurssin
opiskelijat tutustuivat työelämään
keväällä 2015.
Parasta antia
TET:n kesto oli yksi työpäivä ja siihen osallistuvat
kaikki 2. vuosikurssin opiskelijat.
Päivän aikana nuorella oli mahdollisuus joko tutustua kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaan,
tulevaisuuden näkymiin ja eri työtehtäviin tai seurata yhden työntekijän päivän kulkua ja samalla
saada kuva ammattiin liittyvistä työtehtävistä ja
vaatimuksista. Opiskelija haki työelämääntutustumispaikan itse tai opinto-ohjaajien avustuksella.
TET:n tavoitteena oli, että opiskelija näkisi vaivaa
ja löytäisi itselleen sellaisen tutustumispaikan, josta olisi hänelle hyötyä tulevia jatko-opintoja ja
työelämään sijoittumista ajatellen.
TET-päivän jälkeen opiskelijat antoivat sähköisesti palautteen päivästä.
”Pääsin juttelemaan ja kyselemään eri koulutuksista. Myös käytännön työn näkeminen oli hyvä
kokemus. Yritys vaikutti mielenkiintoisemmalta
työpaikalta kuin etukäteen oletin.”
”Parasta oli se, että sain nähdä millainen on
lähihoitajan päivä dementiakodissa. Pidin myös
siitä, että sain itsekin tehdä siellä. Pidin vanhuksista.”
”Hyvä ja rento työilmapiiri, joustava aikataulu
ja mielenkiintoisen työn seuranta.”
”Sain selvyyttä alan työstä ja siitä olen eniten
tyytyväinen. Myös pieni vaihtelu jokapäiväiseen
opiskeluun oli ihan paikallaan.”
”Opin paljon uutta kääntäjän ja tulkin työstä.
Minulle kerrottiin jatkokoulutusmahdollisuuksista
ja sain vastauksia kaikkiin kysymyksiini.”
”Varmistuin siitä, etten halua lastenhoitajaksi.”
40
Kun kysyttiin lukiolaisten työelämään tutustumiseen liittyviä kehittämisideoita, lähes kaikki ehdottivat pidempää TET-jaksoa:
”Pidentäisin jaksoa huomattavasti, jotta lukiolaisillakin olisi mahdollisuutta luoda suhteita työnantajiin tulevaisuutta ajatellen, kuten ammattikouluissa. Kesätöiden saanti on huomattavasti
hankalampaa lukiolaisille.”
”Pituutta TETissä saisi olla lisää, yksi päivä ei ole
tarpeeksi näyttämään koko totuutta työpaikasta.”
”Työelämään tutustumista voisi olla edes vähän enemmän, vaikka edes viikon kestävä.
Moni oppii asiat käytännössä. Kun opiskelemme
kursseilla asioita, niitä olisi hyvä päästä hyödyntämään käytännössä. Tällöin asian ymmärtäisi
kunnolla.”
Tämä on arvokasta palautetta, joka toivottavasti voidaan huomioida ensi lukuvuoden suunnittelussa.
Hanna-Kaisa Hietajärvi ja Riitta Valkonen
41
OPISKELUHUOLTO OSANA KOULUN ARKEA
” Mä en tiedä mitä mun pitäis tehdä... ”
Ei tarvitsekaan tietää, mutta asiaa voi koulussamme pohtia yhdessä
jonkun opiskeluhuoltoryhmän jäsenen – opinto-ohjaajan, erityisopettajan, terveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa. Terveydenhoitajan luokse voi tulla aina. Usein esiin nousevat asiat liittyvät stressiin/jaksamiseen,
mielialaan, ehkäisyyn, nukkumiseen tai ihmissuhteisiin. Terveydenhoitaja tapaa jokaisen lukion aloittavan opiskelijan ensimmäisen vuoden aikana terveystarkastuksen yhteydessä.
Mikä tahansa omaa arkea häiritsevä asia kannattaa ottaa puheeksi
ja yhdessä pohdittavaksi. Osa asioista hoituu vastaanotolla ja osa kaipaa muiden ammattilaisten työpanosta, joiden luo terveydenhoitaja
voi opiskelijan tarvittaessa ohjata.
Oppimisvaikeudet – lukivaikeus, vieraiden kielten ja matematiikan oppimisvaikeudet, ongelmat tarkkaavaisuudessa sekä pulmat opiskelutekniikoissa ovat muiden muassa niitä asioita, joissa puolestaan erityisopettaja auttaa, tukee, ohjaa ja opettaa. Tukea saa yksilöllisesti sekä oman
ryhmän mukana erityisopettajan ollessa samanaikaisopettajana. Kerran vuodessa järjestettävä, erityisopettajan pitämä ”Opin”-kurssi on tarkoitettu lukivaikeuksisille opiskelijoille. Kurssilla harjoitellaan oppimaan
oppimisen taitoja, annetaan ja saadaan vertaistukea sekä kohennetaan lukitaitoja. Lukivaikeus, sairaus tai vamma ei jää huomioimatta
myöskään ylioppilaskirjoituksissa, joissa mahdollisella arvosanankorotuksella tai erityisjärjestelyin pyritään huomioimaan erilainen oppija.
Kuraattorin luokse voit tulla myös aina juttelemaan. Keskusteluapua
saat, jos sinulla on henkilökohtaisia murheita ihmissuhteissa, yleisessä
jaksamisessa, mutta myös raha-asioissa ja asumisessa. Kuraattorin tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijan psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kuraattori auttaa myös opintotukiasioissa, esim. miten haet opintotukea. Pääsääntöisenä tukimuotona ovat ohjaus- ja tukikeskustelut
opiskelijan kanssa ja keskustelut ovat aina luottamuksellisia.
Sanna Taipale, Jaana Kirjavainen ja Pia Mikkola-Autio
42
Anniina Bitter 13f
43
TEEMA
Työhyvinvointi
Opettajilla oli 24.1.2015 koulutuspäivä, joka oli
otsikoitu: Muutos haastaa työhyvinvoinnin – mitä
työhyvinvointi on, ja miten yksilö- ja yhteisö voi
pitää huolta voimavaroistaan? Ensin tunnistettiin
hyviä ja toimivia asioita, joista ei kannata luopua, sitten unelmoitiin, heittäydyttiin ja visioitiin.
Ryhmille annettiin vapaat kädet luoda visio, jonka tavoitetilana oli Riihimäen lukio vuonna 2017,
kiistatta Suomen parhaiten voiva lukio! Yhden
ryhmän tuotos muotoutui amerikkalaisen sanomalehden pääsivun jutuksi: Go with the Finnish
Flow. Tämä opettajien koulutuspäivässä syntynyt
fiktiivinen artikkeli on melkein julkaistu Financial Times -nimisessä amerikkalaisessa sanomalehdessä.
Neljä asiaa valittiin kehittämiskohteiksi ja ryhmissä ideoitiin keinoja, jolla asioihin vaikutetaan.
Muutoksen keskellä yritetään selkeyttää tavoitteita ja vahvistaa tiedon liikkumista joka suuntaan. Pohdittiin elämäntilanteiden merkitystä
sekä kuulluksi tulemisen tärkeyttä ideoinnissa ja
aloitteen tekemisessä. Neljäntenä teemana oli
kiireettömyys. Jokainen opettaja voi organisoida
omaa työtään, mutta toisaalta ryhmänohjaus,
yo-kirjoitukset ja lukujärjestyksessä olevat kurssit
luovat puitteet työlle. Kiirettä ja väsymistä ei voi
täysin välttää. Työhyvinvointi lisääntyy pienillä
muutoksilla vähitellen ja yhdessä tekemällä.
KU5 Nykytaide, Taru Vitikka 13c.
Ulla Korpinen
44
45
Go with the
Finnish Flow
Kuinka on mahdollista, että diktatorisen Venäjän
naapurissa, pienessä kaupungissa on maailman
paras koulu? Minkä tahansa mittarin mukaan
mitattuna Riihimäen lukio on kaikissa
vertailuissa viiden parhaan joukossa.
Flow tarttuu
”Tänne tulevat oppilaat ovat
aivan tavallisia nuoria. Heti tänne tultuaan koulumme ilmapiiri tempaa heidät mukaansa.
Joka ikinen ylittää itsensä jo
ensimmäisten viikkojen aikana. Koulussamme on hyväksi
havaittu ryhmäytymiskäytäntö. Jokainen löytää heti oman
paikkansa. Kaikki hyväksytään
sellaisena kuin he ovat”, sanoo
rehtori ja lisää, että opettajat
ovat työhönsä motivoituneita,
työhönsä sitoutuneita ja innostuneita. Uudistuksista ammennetaan jatkuvasti voimaa, ja
sitä voimaa on viime vuosina
ollut tarjolla yllin kyllin :)”
”Akateemiset saavutukset,
eli konkreettisesti YO-kirjoitusten tulokset ylittävät jatkuvasti
niiden lukioiden tulokset, joiden
oppilaat ovat lukioon tullessaan 10-tasoa.
Jokainen saa unelmajatko-opiskelupaikan
”Meillä on tavoitteet korkealla.
Kaikki ystävämme ovat viimeistään toisella yrittämällä päässet haluamaansa jatko-opiskelupaikkaan. jostakin syystä aika
moni hakeutuu opiskelemaan
pääaineenaan työhyvinvointia.” ”jos jollakin on paha olo,
on aina joku, joka kuuntelee
tai halaa. ”Saamme joka päivä
46
positiivista palautetta 1/6-suhteessa.”
Opettajat saavat vapaapäivän, jos aamulla ei
nappaa tulla töihin
”Koska on ensiarvoisen tärkeää,
että hyvä tuuli tattuuu luokkatilanteissa, olemme eliminoineet
sen mahdollisuuden resursoimalla erityisiä InTO-avustajia,
joiden tehtävänä on astua
remmiin, jos opettajalla on huono päivä.” ”Hyvin harvoin näitä
avustajia kuitenkaan tarvitaan,
sillä yleensä into tarttuuu viimeistään opiskelijoista opettajiin, yleensä kuitenkin jo opettajainhuoneessa kollegoilta.
Kuvituskuvaa edellisen sivun artikkeliin.
47
SANANVAPAUS AIHEENA VÄITTELYKISASSA
V
aikea aihe vei voittoon Riihimäen lukion
väittelykilpailussa. Finaaliaiheena oli ajankohtainen sananvapaus. Hyvä yhteistyö,
vastapuolen kuunteleminen ja napakat torjunnat veivät tuomariston arvioinnin mukaan voittajapari Aada Kandzian ja Johannes Savolaisen
voittoon. ”Olimme varmoja, että häviämme,
koska jouduimme puolustamaan sananvapauden rajoittamista. Se oli tosi vaikeaa. Vaikea aihe
pisti yrittämään täysillä”, nuoret totesivat. ”Voittajapari oli niin vakuuttava, että itsekin aloin ajatella, että kyllähän sitä sananvapautta ehkä olisi
ihan hyvä vähän rajoittaa”, Riihimäen kaupungin viestintäpäällikkö Anna Availa kiitteli palautepuheenvuorossaan.
Riihimäen lukiossa käytiin perjantaina 6.3.2015
perinteinen väittelykilpailu jo 18. kerran. Kotitöistä maksaminen, lukiolaisen kotoa muuttaminen
ja ulkonäön vaikutus työpaikan saantiin olivat
ensimmäisen väittelykierroksen aiheina ja saivat
väittelijät pohtimaan vastuunkantoa, syrjäytymistä ja rahan arvon ymmärtämistä. ”Ihmiset
ovat vanhakantaisia. Voi olla järkytys, jos lapsi
tulee päiväkodista kotiin ja kysyy, että joudunko huomennakin olemaan sen mörön kanssa”,
havainnollisti Anniina Enroth parinsa Roope Ruokosen kanssa argumentointiaan työntekijän ulkonäköön liittyen.
Semifinaalissa kännykän käyttö oppitunneilla
kirvoitti kunnon sanaharkan väittelyparien välille,
kun ”Puhelin tyhmentää” -aloitusrepliikin jälkeen
kännykänkäytön kieltäjät jäivät itse kiinni känny-
Väittelykilpailun arvoisat tuomarit: Anna Availa, Jussi
Savola, Matti Arnkil.
kän tyhmentävästä vaikutuksesta. ”Ootkos itse
selannut puhelinta historiantunnilla, kun ’puhut
Suomen toisesta maailmansodasta’”, kuului vastapuolen Eliisa Ranisen ja Minna Rädyn armoton
tykitys. ”Kuka tyhmä tulee lukioon pelaamaan
pelejä ja selaamaan Instagramia tunneilla?”
ihmettelivät Lahja Matilainen ja Valtteri Kauppinen. ”No joo. Jos Erkki käyttää puhelinta ja saa
kutosia ja Ritva ei ja saa kymppejä niin eikö siitä
jo pitäisi itsekin tajuta, että pelaaminen tunnilla
on hölmöä?”, kysyivät koko kilpailussa kakkoseksi
yltäneet Raninen ja Räty.
Johannes Savolainen ja Aada Kandzia.
Leena Päres-Schulman
48
Valtteri Kauppinen
Lahja Matilainen
Markus Sipronen
Samu Isola
Elisa Raninen
49
Minna Räty
Tuomas Väisänen
Roope Levänen
Anniina Enroth
Roope Ruokanen
TIIMIT
Ryhmänohjausta
ja työelämää
Ohjaus- ja työelämätiimi suunnitteli ryhmänohjaustuokioiden (ROT) sisältöjä. Niiden tiedotuspainotteisuutta haluttiin vähentää ja ohjata opiskelijat
lukemaan ajankohtaiset asiat Wilman viikkotiedotteista. Ryhmänohjaustuokioissa oli tehtäviä,
kilpailuja ja sosiaalisia taitoja kehittäviä harjoituksia.
Ensimmäisen jaksossa ykköset perehdytettiin
arjen aakkosiin lukiossa. He tutustuivat omaan
opintoryhmäänsä, lukion käytännön asioihin,
opinto-oppaaseen ja arviointiviikkoon. Toisen
vuosikurssin opiskelijat etsivät motivaatiota tulevaisuuden näkökulmasta: Jos kaikki menee niin
kuin toivot, mitä olet saavuttanut ja mitä lukuvuoden aikana on tapahtunut? Kolmoset orientoituivat ensin syksyn ylioppilaskirjoituksiin ja arvioivat jälkeenpäin niiden sujumista. Facebookin
Kutsumua-kampanjaan osallistuivat myös aika
monet ryhmät ja kuvat löytyvät koulun Facebookin aikajanalta. http://bot.fi/w0k.
Kolmannen jakson ROT-teemana oli opiskelu lukiossa. Neljäs jakso oli otsikoitu: valintojen ja
päätösten paikka. Opiskelijat on pidetty ajan
tasalla lukiolaisen tulevaisuuteen vaikuttavista
asioista, joita olivat vuosikurssista riippuen yhteishaku, ylioppilaskirjoituksiin liittyvät kirjoitusainevalinnat, ilmoittautumiset ja käytännön infot,
vanhojen päivä ja penkkarit sekä alustavat kurssivalinnat.
Yritys- ja oppilaitosyhteistyö on näkynyt opeTET:eissä, Mestarien Areenassa, HAMK- ja Laureayhteyksissä. Laurean P2P:n projektiryhmä oli mukana ysien päivän suunnittelussa ja toteutuksessa.
Eelis Raatikainen johti ensimmäistä projektiryhmää ja Anni Kantola toista.
50
Opettajat testaavat Abitti-koetta.
TVT-tiimi, tieto- ja viestintätekniikkaan keskittyvä tiimi
Tvt-tiimiin kuuluivat Heini Eveli, Sirkka Savonmäki,
Eero Valovirta, Antti Virtanen ja rehtori Kari Jukarainen. Tarvittaessa myös muita tvt-asioihin liittyviä henkilöitä on kutsuttu kokouksiimme.
Tvt-tiimissä olemme käsitelleet tietokoneisiin,
oheislaitteisiin, ohjelmistoihin ja verkon toimin-
taan ja palveluihin liittyviä asioita. Sähköinen oppimisympäristö Fronter on tuonut opetukseen ja
oppimiseen uusia ulottuvuuksia. Ylioppilastutkintolautakunnan Abitti-koejärjestelmää testattiin
ja sen avulla järjestettiin ensimmäiset sähköiset
kokeet kevään aikana.
51
Kansainvälisyystiimin järestämän
Erasmus+-hankkeen ensimmäinen vuosi
Koulumme pääsi mukaan Euroopan unionin
Erasmus+-hankkeeseen, jonka tarkoitus on kouluttaa opettajia monipuolisiin opetusmenetelmiin. Ensimmäisen vuoden aikana kolme opettajaa on jo osallistunut täydennyskoulutukseen:
Juha-Pekka Sinivuori matematiikan opetuksen
kehittämiseen Grazissa Itävallassa, Eero Valovirta ulkona tapahtuvaan liikunnanopetukseen
Cascaisissa Portugalissa ja Erkki Löfberg sosiaalisen median käyttöön Firenzessä Italiassa. Kristiina Laaksonen ja Maarit Jarho lähtevät elokuussa
englannin opetusta kehittävään seminaariin Ennisiin Irlantiin. Ensi lukuvuoden aikana opetuksen
kehittämisen seminaareihin lähtevät Heidi Muumäki, Pauliina Lamberg ja Niina Körkkö.
Hankkeen tarkoituksena on, että opettajat
perehtyvät monipuolisiin opetusmetodeihin ja
tuovat ne koko koulun tietoisuuteen. Uusien työtapojen toivotaan näkyvän koulun arjessa.
Hankkeen aikana opettajat solmivat suhteita
muihin eurooppalaisiin opettajiin, minkä toivotaan poikivan uusia yhteistyömahdollisuuksia.
52
Viestintätiimi keskittyi lukion markkinointiin
Tiimi, johon kuuluvat Ulla Korpinen, Timo Rajamaa, Sanna Taipale ja Liina Salmela nimesi itsensä trendikkäästi PR-tiimiksi. Lähdimme ideoimaan
toimintaa, jolla lukiomme saisi lisää näkyvyyttä,
uusia opiskelijoita ja loistaisi kirkkaana alueen
muiden lukioiden joukossa. Tiimimme ehdoton
tuki oli mainostoimistokurssin opiskelijaryhmä,
joka toi nuorekaan näkemyksen ideoihimme, kehitteli ja visualisoi ajatuksiamme.
Tämän vuoden näkyvin ponnistus oli talvella
yhteishakua mainostavat ylioppilaslakki-julisteet
Riihimäen rautatieaseman tunnelissa. Timon lois-
tokommentti ”Älä jää tunneliin – Riihimäen lukiosta löydät suuntasi” – sopi hyvin sekä tiimimme
että lukion ideologiaan.
Tiimin toiminta oli antoisaa, uuden suunnittelu elävöitti mukavasti arkea. Vinkkasimme lukion
tapahtumista ja opiskelijoiden saavutuksista paikallislehtiin. Järjestimme lukion logokilpailun sekä
käynnistimme lukiota esittelevän videotrailerin
kuvaukset, suunnittelimme flyereita ja toimitimme vuosikertomusta. Jännittäviä ideoita jäi vielä
odottelemaan toteutustaan ensi lukuvuonna.
53
sta
Tapahtumatiimi tuo juhlaa arkeen
Juhlaa arkeen, valoa pimeyteen, leikkimieltä ja
iloa sydämeen. Tapahtumatiimin tämän lukuvuoden tavoitteena on ollut pitää yllä ja kohottaa kouluviihtyisyyttä ja yhteishenkeä erilaisten
tapahtumien kautta. Tapahtumissa on pyritty
osallistamaan myös opiskelijoita ja tarjottu heille
mahdollisuuksia esiintyä sekä harjoitella vastuunkantamista. Lukuvuoden tapahtumia ovat olleet
Halloween-teemapäivä lokakuussa, joulujuhla
joulukuussa ja liikuntailtapäivä toukokuussa.
Lisäksi tapahtumatiimi on osallistunut tiiviisti
lukio 110-vuotisjuhlan suunnitteluun ja ylioppilasjuhlien järjestelyihin. Tapahtumatiimissä hääräsivät vuoden aikana opettajat Tuomo Komonen
(tiiminvetäjä), Leena Pääsky, Tuija Juntunen ja
Kirsti Hokkanen sekä opiskelijajäsenet Simo Kostiainen, Sara Jokela ja Annastina Piirainen.
54
PIRISTYSTÄ KOULUTYÖHÖN
Liikuntailtapäivä 12.5.2015
Lintu- ja kävelyretki
Frisbee-golfia Riuttassa
Ratsastusta Sammaliston tallilla
Melontaa Lopella, Pikku-Punelialla
55
Pojat fysiikan työkurssilla HAMK:ssa
ÄI10 Mediakurssi Bassoradiolla Helsingissä
PS3 Kumikäsi-illusio
PS3 Tuntoaistin adaptaatiokoe
LT3 Jousiammuntaa HAMK:ssa
BI6 Luonnontieteellisessä museossa
PS3 Kolmiulotteinen kuva
PS3 Makuaistin tarkkuuskoe
BI7 Kasvitieteellisessä puutarhassa
KU9 Omat teemat, Kiasmassa
BI5 Heurekassa
56
57
Auringonpimennys 20.3.2015
Vaikeinta on suomi
KU8 Valokuvaus. Ristirouvan on valokuvannut ja
vedostanut Jessica Leon Alvarez 13c. Patajätkän
on tehnyt Jonna Seppälä 13 e.
58
Istun alas Afganistanista kolme vuotta sitten Suomeen tulleen 28-vuotiaan Rabee Amirin kanssa.
Aiemmin etsiessäni tietoa Afganistanista luin siellä puhuttavan kieliä, joista en ollut ennen kuullutkaan. Tarkistaessani Rabeelta hän kertoo puhuvansa persian kieltä, joten päätän uskoa häntä.
Hän on Riihimäen lukiossa puolitoista viikkoa Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien päiväopetuksessa. Olinkin utelias kuulemaan, mikä on
erilaista hänen kotimaansa ja Suomen välillä.
Rabee kertoo opiskelleensa peruskoulussa Afganistanissa neljä vuotta, minkä jälkeen muutti
Iraniin ja opiskeli vielä kolme vuotta. Yhteensä
hän kertoo asuneensa Iranissa 17 vuotta. Kysyn
opetustyylien erosta ja hetken hämmennyksen
ja ankaran opettajan lailla elehtimisen jälkeen
Rabee kertoo, että Suomessa opettajat ovat
paljon lempeämpiä opetuksessaan. Hän huomauttaa kuitenkin, että oli pieni Afganistanissa
koulua käydessään, eikä muista kovin paljoa
ajasta.
Seuraavaksi kysyn hänen lempiainettaan, ja
muutaman lauseen uudelleen muodostamisen
jälkeen hän kertoo pitävänsä historiasta ja matematiikasta. Rabee stressaa vähän kanssani
puhumisesta, koska ei saa muodostettua lauseita ihan niin kuin haluaisi, mutta pyydän häntä
vain puhumaan niin paljon kuin pystyy ja lisään
yrittäen keventää ilmaa, ettei tämä ole mikään
kuulustelu. Hän kertoo suomen kielen olevan vaikeaa, varsinkin kun tunneilla lähinnä kirjoitetaan
ja kuunnellaan. Kaikki oppiaineet ja kotitehtävät ovat suomeksi, joten se aiheuttaa vaikeuksia
usein. Kysyessäni vaikeimmasta aineesta, hänen
ei tarvitse edes harkita vastaustaan vaan sanoo
saman tien suomen kielen. Hän nauraa kaiken
olevan helpompaa kuin suomi. Rabee mainitsee
kokemuksestaan Iranissa, kuinka kolmen vuoden
jälkeen hän puhui jo hyvin arabian kieltä, mutta
suomen kieli on yhä hakusessa.
Hänen mielestään mielekkäintä on kavereiden kanssa keskusteleminen tauoilla, koska tunnilla ei paljon ehdi puhumaan. Vapaa-ajallaan
hän on paljon kotona ja katsoo televisiota, mutta sanoo käyvänsä ulkona kavereidensa kanssa
pelaamassa biljardia. Kysyn hänen suomalaisista ystävistään ja hän kertoo harmissaan, ettei
niitä ole. Hän selittää, että suomalaiset eivät
puhu hänelle. Kenelläkään, jonka hän tuntee, ei
myöskään ole suomalaisia ystäviä. Harmistun itsekin vähän ja ihmettelen ääneen, mutta sanon
myös, että suomalaisilla tuppaa olemaan paljon
ennakkoluuloja. Hän kääntyy puoleeni ja kysyy
miten hän voisi saada suomalaisia ystäviä, että
voisi harjoitella suomen kieltä. Pysähdyn ajatuksissani, sillä tuskin itsekään tiedän vastausta. Kerron rehellisesti, etten itsekään ole varma, mutta
ehdotan harrastuksia tai jotain kerhoja. Tiedämme molemmat, etten antanut kunnon vastausta ja minua harmittaa, etten voi auttaa. Keskustelumme johtaa kielen oppimisen vaikeuksiin ja
samanlaisiin aiheisiin. Omat ennakkoluuloni alkavat hälvetä, sillä huomaan, että Rabee on ihan
samanlainen kuin kuka muu tahansa.
Aada Kandzia 13b
59
PROJEKTIKURSSIT
Mainostoimistokurssilla ”leikittiin”
mainostoimistoa
Mainostoimistokurssilla pureuduttiin lukion markkinointivistintään, mietittiin imagoa ja brändiä,
tuotteen lupausta ja etua. Kurssilaiset tekivät
erilaisia töitä vahvuusalueensa mukaan, kaikki
kuitenkin ideoivat ja keskustelivat, perustelivat ja
kritisoivat.
Joiltakin opiskelijoilta hersyi hyviä tekstejä ja
napakoita lauseita, he keskittyivät sisältöön. Toiset taas näkivät ideat heti kuvina ja kehittivät
visuaalista ilmettä. Digitaaliset taiturit käsittelivät
kuvia koneella, jotkut työt piirrettiin käsin, maalattiin ja valokuvattiin. Yhdessä syntyi monenlaisia toiminnallisiakin ideoita flashmobista eläviin
patsaisiin. Opiskelijat ottivat kantaa lukion näkyvyyteen ja siihen, miten he kokevat lukion ja
markkinoisivat sitä houkuttelevana paikkana.
Mietittiin kohderyhmiä ja monenlaisia mainoslauseita. Kolmannen vuosikurssin opiskelijat osallistuivat myös Laurean projektiin ysiluokkalaisten päivän järjestämiseksi. He toimivat lukion edustajina
ja yhdyshenkilöinä mainostoimiston ja Laurean
välillä.
Kurssilla toteutettiin yhteishakua mainostavia
ylioppilaslakkijulisteita, joista sovellettiin myös
flyereita. Kurssilla myös maalattiin messuständiä
ja ideoitiin NY-yritykselle logoa. Lukion esittelytrailerin käsikirjoitusta mietittiin yhteisvoimin ja kuvaushommiakin pääsivät muutamat tekemään.
Viimeisenä yhteisenä projektina kurssilla suunniteltiin tämän kirjan taittopohjaan graafisia elementtejä, jotka löydät vahojen sivuilta sekä vaihto-opiskelijoiden ja saksanreissun aukeamilta.
60
Vuosi yrittäjänä
Riihimäen lukiossa perustettiin kolme yritystä lukuvuonna 2014–2015. Lukiolaiset perustivat pienkoneita korjaavan yrityksen RS Techin, monitoimiyritys Penbergin (jonka toimialaan kuului muun
muassa kahvitusten järjestäminen ja rakennekynsien tekeminen) sekä kioskiyritys Café Toastin.
Yritysvuoteen kuului yritystoiminnan lisäksi osallistuminen alueellisille messuille ja vierailut paikallisiin yrityksiin Riihimäen teollisuuspalveluun ja
First Round Oy:n. RS Tech valittiin Päijät-Hämeen
alueen parhaaksi toisen asteen yritykseksi ja
pääsi valtakunnalliseen finaaliin, Uskalla yrittää
-messuille.
Vuosi huipentui Uskalla yrittää -messuihin ja
lukion omaan Mestarien Areenaan. RS Techin
Roope Levänen ja Juhani Sankari esittelivät yritystään mallikelpoisesti messuilla, mutta palkinnoille
pojat eivät ihan yltäneet. Sen sijaan he voittivat
Riihimäen–Hyvinkään alueen lukioiden parhaan
yrityksen tittelin, kun voittivat ”Leijonaluola-konseptilla” pidetyn Mestarien Areenan. Mestarien
Areenassa oikean liike-elämän edustajat olivat
arvioimassa lukiolaisten perustamia yrityksiä.
Vuosi yrittäjänä kurssi on tarjonnut opiskelijoille
käytännönläheistä opiskelua ja erilaisia näkökulmia yrittäjyyteen ja työelämään.
Penbergin, Julia Sinivuoren ja Tiina Niemen herkkuja.
Roope Leväsen ja Sami Ahtisen yritys RS Tech oli
Päijät-Hämeen alueen paras toisen asteen NY-yritys.
Tuomaristo vakuuttui mallikelpoisesta esiintymisestä
ja tyylikkäästä messupöydästä.
Roope Levänen ja Juhani Sankari Uskalla yrittää
-finaalissa Kampin kauppakeskuksessa. Tuomaristo
tenttaa poikia.
61
Kuvat: Erkki Löfberg
Guldbagge ei tuo
kouluvuosia takaisin
Kulttuurikurssi
Kulttuurikurssilla katsottiin syksyllä mustavalkoisia
elokuvia: de Sican Polkupyörävaras ja Honkasalon Betoniyö. Tammikuussa tehtiin kulttuuriretki Helsinkiin, jossa pääkohteena oli Ateneumin
Sibelius-näyttely. Tutustuttiin myös Temppeliaukion kirkkoon ja keskustan nähtävyyksiin. Maaliskuun retki tehtiin Tuusulanjärven maisemiin:
tutustuttiin Järvenpään taidemuseon Aino Sibelius
-näyttelyyn, käytiin Halosenniemessä Pekka Halosen
ja Akseli Gallen-Kallelan maalauksia ihailemassa ja
Erkkolassa katsomassa Maija Karman kuvituksia.
Toukokuussa oli vuorossa Tampere, jossa tutustuttiin Vapriikin Tampere 1918- ja Pyhiinvaellukset
-näyttelyihin. Eväät ja munkit syötiin Pyynikillä, ja
sitten hiljennyttiin ihailemaan Tuomiokirkkoa.
Kino Sammon elokuvayhdistyksen kanssa järjestettiin kaksi näytöstä: Anna Odellin Luokkajuhla ja Pawel Pawlikowskin Ida. Kino Sampo täyttyi
ääriään myöten.
62
Kun ruotsalainen Anna Odell jätetään kutsumatta luokkakokoukseen, hän ei jää nuolemaan
näppejään. Hän tekee aiheesta elokuvan, joka
saa ruotsalaisen ”Oscarin. Guldbaggen, eli palkinnon parhaasta elokuvasta ja käsikirjoituksesta.
Suorituksesta tekee mielestäni vielä paremman
se, että hän näyttelee elokuvassa itse itseään.
Elokuva on hänen ensimmäisensä.
Luokkajuhla koostuu kahdesta osasta: ensimmäisessä osassa Odell on tehnyt pienoiselokuvan
siitä, mitä luokkakokouksessa olisi voinut tapahtua, jos hän olisi mennyt sinne siitä huolimatta,
ettei saanut kutsua. Tässä kuvitteellisessa osassa
hän menee luokkakokoukseen ja puhuu omasta
näkemyksistään kouluvuosista näyttelijöille, jotka
esittävät hänen luokkatovereitaan. He syyttävät
Annaa tunnelman pilaamisesta ja heittävät hänet ulos paikalta.
Toisessa osassa Odell kutsuu entisiä luokkatovereitaan katsomaan hänen juuri tekemäänsä pienoiselokuvaa ja keskustelemaan heidän
näkemyksistään elokuvasta ja koulumuistoista.
Suurin osa ei kuitenkaan suostu tapaamiseen tai
edes vastaamaan puhelimeen. Elokuvan katsojasta tuntuu siltä, ettei osa luokkatovereista olisi
aikuistunut lainkaan kahdenkymmenen vuoden
aikana.
Elokuvassa sekoittuvat oikeasti tapahtuneet
ja fiktiiviset kohdat, mikä tekee siitä hieman vaikeasti seurattavan, mutta myös hyvällä tavalla
erilaisen muihin elokuviin verrattuna. Osaa elokuvan kohdista ei välttämättä ymmärrä ensimmäisellä kerralla, mutta jos elokuvaa seuraa tarkasti ja sen aikana ajattelee, kohdat aukeavat
paremmin.
Vaikka Odell varmasti saikin näkemyksensä
kouluvuosista välitettyä kiusaajilleen ja herätti
katsojissa kiusaamiseen liittyviä tunteita, se tuskin korvaa kiusattuna vietettyjä kouluvuosia. Toivottavasti elokuva saa edes jonkun kiusaajan
miettimään asiaa ja tajuamaan, kuinka tyhmää
kiusaaminen on. Ainakin elokuva olisi silloin pelastanut jonkun toisen Odellin kohtalolta.
Aleksi Huttunen 14e
63
Sivun kuvat: Heidi Turunen
Tiina Nimi 13c
Seikkailukurssi
Seikkailukurssi pidettiin tänä vuonna Kytäjän
maastossa 25.–26.4.2015. Reippaat seikkailijat
saapuivat auringon saattelemina paikalle aikaisin aamulla ja suuntasivat kartta ja kompassi
mukanaan tuntemattomaan. Matkalla oli kahdeksan rastia ennen lounasta. Nautimme sen
ihanissa aurinkoisissa maisemissa. Siitä jatkui vielä
muutaman tunnin matka kohti Rytkön leirikeskusta, jossa seikkailijat pääsivät pystyttämään telttojaan, syömään sekä saunomaan. Muutama
uskaltautui heittämään myös talviturkin. Sunnuntaina jokunen vesipisara sai seikkailijat suoriutumaan rasteista pikavauhtia. Kotiin lähdettiin monia kokemuksia rikkaampina.
Heidi Turunen
64
Yllä: Konsta Pulkkinen kokkaamassa lounasta.
Alla: Rastinpitäjät Jonna Seppälä ja Meri Santanen.
Yllä: Lounaspaikka Kiiskilammella.
Alla: Koriviestissä Markus Enroth ja Roope Levänen.
65
Opet tutustumassa työelämään
luontokeskuksessa ja eduskunnassa
M
etsähallituksen ylläpitämä Hämeen luontokeskus sijaitsee Tammelassa Liesjärven
ja Torronsuon kansallispuistojen välissä.
Keskuksessa on kansallispuistoista kertova näyttely ja sieltä on mahdollista myös mm. pyytää
opaspalveluita.
Tutustuin keskuksen toimintaan kahden päivän
ajan toukokuun alussa. Tuolloin kesätyöntekijät
olivat juuri aloittaneet työpestinsä ja pääsin heidän mukanaan perehtymään luontokeskuksen
arkeen. Mielenkiintoisinta oli touhuilla päiväko-
ti- ja alakouluikäisten lasten kanssa lähiluonnossa. Heille oli järjestetty toimintapisteitä metsään
ja kaikki tehtävät nivoutuivat johonkin luontoon
liittyvään tarinaan. Parin päivän aikana tutuiksi tulivat myös luontokeskuksen työntekijöiden
moninaiset ammatilliset taustat; ympäristökasvattajaksi voi edetä useita eri polkuja kulkemalla. Vaan enpä ennättänyt parin päivän aikana
varsinaisesti kansallispuistojen reiteille asti – niihin
pitää sitten tutustua kesälomalla.
Leena Pääsky, maantieteen ja biologian opettaja
O
lin marraskuussa 2014 kolme päivää työharjoittelussa eduskunnassa kansanedustaja Timo Heinosen avustajana. Olen aina
ollut kiinnostunut politiikasta ja kun mahdollisuus
opettajien työharjoitteluun aukeni, tartuin heti tilaisuuteen. Minulla olikin eturivin paikka tarkastella eduskunnan työskentelyä.
Tein monia erilaisia töitä blogin kirjoittamisesta
joulukorttien leimaamiseen. Istuin myös joka päivä lehterillä seuraamassa täysistuntoa. Jännittävintä oli äänestys eduskunnan mahdollisesta
hajoamisesta ennen vaaleja. Kuten tiedämme
eduskunta ei hajonnut, mutta tunnelma ennen
äänestystä oli käsin kosketeltavan tiivis ja hyvin
helpottunut äänestyksen jälkeen.
Eri järjestöt ja firmat tulevat myös eduskuntaan
lobbaamaan omaa asiaansa, ja nämä keskustelutuokiot olivat myös erittäin mielenkiintoisia. Oli
mukava tutustua eduskunnan vahtimestareihin,
avustajiin ja muuhun henkilökuntaan ja tietenkin
itse eduskuntarakennukseen, joka on nyt menossa remonttiin ja aukeaa vasta 2017.
Ope-TET oli minulle hyödyllinen tilaisuus nähdä
työelämää lukion ulkopuolella. Suosittelen kaikille!
Kristiina Laaksonen, englannin opettaja
Mielikki metsän emäntä (Metsähallituksen työntekijä Maria Laine) ja Leena Pääsky luontokeskuksen näyttelyosastolla.
66
Kristiina Laaksonen työharjoittelupaikkansa tuntumassa Helsingissä.
67
SÄHKÖÄ ILMASSA
R
iihimäen lukio käyttää oppimisalustana
Fronteria, johon monet opettajat ovat työstäneet kurssejaan. Fronteriin voi tuoda lisätietoa, linkittää mielenkiintoisia videoita tai artikkeleita tai luoda vaikka keskustelun jostakin
aiheesta. Muutamat opettajat käyttävät kaikilla
kursseillaan Fronteria ja osa on ottanut käyttöönsä vaikka vain palautuskansion, jonne opiskelijat
voivat palauttaa kurssitöitään.
Ensimmäiset opettajat aloittivat Fronter-uransa jo syksyllä 2012 ja ovat edenneet pikkuhiljaa
pitemmälle. Muutamat ovat käyneet ammentamassa lisäoppia jopa valtakunnallisista koulutustilaisuuksista ja olemme muutaman kerran
saaneet kouluttajaksi lukiolle myös Fronterin kehittäjiä. Suurin haaste on ollut saada opiskelijat
innostumaan Fronterin käytöstä, sillä monille perinteinen opiskelu on jo riittävän työlästä. Välillä
tuntuu, että Fronter on kuin F-sana, joka ei aina
herätäkään myönteisiä tunteita. Itse olemme
huomanneet kuitenkin, että tuskan kautta voi
syntyä jotain kaunista.
Sähköisyys hiipii opettajien ja opiskelijoiden
elämään joka tapauksessa. Sähköisyys ei ole itsetarkoitus vaan Fronterkin on väline, jonka pitää
edistää oppimista. Kaikki tämä tähtää sähköisiin
ylioppilaskirjoituksiin, jotka alkavat muutamissa
aineissa jo syksyllä 2016. On sanottu, että sähköiset ylioppilaskirjoitukset piti luoda, jotta lukio-opetuskin muuttuisi sähköisemmäksi.
KU8 Valokuvauskurssi, Taidevalokuva, Atte Makkonen 12e.
Fronter-asiantuntijat
68
69
Digiopen tietotekniikan opetuskäytön sanasto
1) Sähköinen ylioppilaskoe = ylioppilaskokeet tehdään syksystä 2016 lähtien sähköisesti opiskelijan
omalla kannettavalla. Sähköisessä yo-kokeessa ei ole
pääsyä nettiin eikä koneen omiin tiedostoihin. Uudistus etenee portaittain, syksyllä 2016 maantieto, saksa
ja filosofia tehdään sähköisesti. Vuonna 2019 kaikki
kokeet pidetään sähköisessä muodossa.
8) Jatkuva-arviointi = kurssiarvioinnin muoto, jossa arviointi suoritetaan pienemmillä välitesteillä tai -kokeilla ja kurssin aikana.
2) Abitti.fi = sähköisen ylioppilaskokeen Ubuntu-pohjainen käyttöjärjestelmä.
10) Kahoot = nettiselainpohjainen ja hieman pelillinen
testialusta, jossa voidaan pitää pieniä sähköisiä monivalinta- ja aukkotehtäviä. Vaatii nettiyhteyden.
3) Digabi.fi = sähköisesti ylioppilaskokeesta viestivä YTL:n nettisivu. Täältä löydät esim. yo-kokeen laitevaatimukset.
4) YTL = ylioppilastutkintolautakunta
5) Boottaus = Koneen käynnistäminen USB-tikulta tai
CD:ltä Abitti-järjestelmään. Boottauksessa yo-kokeen
käyttöjärjestelmä käynnistetään ulkoiselta lähteeltä
(esim. UBS-tikulta) niin, että kone käyttää kokeen ajan
vain YTL:n käyttöjärjestelmää ilman nettiyhteyttä tai
pääsyä koneella oleviin tiedostoihin.
9) Socrative = nettiselainpohjainen testialusta, jossa
voidaan pitää pieniä sähköisiä monivalinta- ja aukkotehtäviä. Vaatii nettiyhteyden.
11) Pilvipalvelu = palvelu, joka aukeaa tunnuksillasi
koneesta ja paikasta riippumatta. Esim. sähköposti ja
Facebook ovat pilvipalveluita; ne aukeavat kaikilla
nettiyhteydessä olevilla laitteilla.
12) Google Drive = Googlen pilvipalvelu, johon kirjaudutaan Gmail-sähköpostiosoitteella. Pitää sisällään
mm. kirjoitus- ja tiedoston tallennustyökalut. Voidaan
käyttää esim. ryhmätöissä.
6) LibreOffice = avoimen lähdekoodin ilmainen kirjoitus- ja taulukkolaskentaohjelma. Käytössä sähköisessä
yo-kokeessa.
13) Office365 = Microsoftin pilvipalvelu, johon kirjaudutaan joko koulun antamilla tunnuksilla tai Outlook-sähköpostiosoitteella. Pitää sisällään mm. kirjoitus- ja tiedoston tallennustyökalut. Voidaan käyttää
esim. ryhmätöissä.
7) BYOD = Bring Your Own Device, ”tuo oma laitteesi”. Ylioppilaskoe suoritetaan opiskelijan omalla kannettavalla tietokoneella. Koululla on koetta varten
varakoneita.
14) Blogger = Googlen blogipalvelu, johon kirjaudutaan Gmail-sähköpostiosoitteella. Suljettuja blogeja
käytetään nykyään opetuksessa mm. sähköisinä vihkoina ja kirjallisuuskurssin kurssialustana.
70
Fronter-gurut Kolehmainen,
Jarho ja Savonmäki ovat
Fronterin käytön tukena
koulussamme.
15) Fronter = koulun sähköinen oppimisympäristö, jonne voidaan mm. palauttaa sähköisiä kirjoitelmia, jakaa kurssimateriaalia ja tehdä sähköisiä kurssikokeita.
16) Ephorus = sähköinen plagiaatintunnistusjärjestelmä, vertaa automaattisesti palauttamaasi kirjoitelmaa internetin materiaaliin ja aiemmin palautettuihin
töihin. Järjestelmä ilmoittaa, paljonko kirjoitelmastasi
on lainattu tai kopioitu suoraan netistä (muista siis lähdeviitteet!).
17) Tabletti = riittää pääosin koulutyöskentelyyn, mutta ei kelpaa sähköisen yo-kokeen suorittamiseen.
Yo-kokeen voi tehdä vain kannettavalla, katso kohta 3!
18) Padlet = nettiselainpohjainen alusta, jonne voidaan koota esim. ryhmätöitä tai oppitunnin materiaalia. Reaaliaikainen ja näyttää koko ryhmälle yh-
dellä kertaa kaikkien ryhmien tekstit tai palautukset.
Käytössä mm. ryhmätyöskentelyssä.
19) Etäopetus = mahdollisuus opiskella uusilla ja vuorovaikutteisemmilla välineillä itselle sopivaan aikaan
esim. harvinaisempia kieliä. Saatetaan käyttää myös
pienien opetusryhmien kohdalla alueellisen etäopetuskurssin toteuttamisessa.
20) Videot = kurssisuoritukseen voi nykyään kuulua
muutakin kuin vain esseitä. Voit opettajasta riippuen
päästä näyttämään osaamistasi esimerkiksi taidokkaan historian trailerin tai biologian opetusvideon
kautta.
Laatija: Kanta-Hämeen Digiope –hankkeen hankekoordinaattori Aleksi Lahti ([email protected])
71
VIERAAT
12.9.2014
Saksalaisia vieraita Bad Segebergistä.
6.11.2014
70 vuotta sitten lukionsa aloittaneita rouvia vierailulla. Kuva yllä.
10.11.2014
Tietobreikki unesta. Timo Partonen, THL.
20.1.2015
Forum-teatteriesitys Häränsilmä, näyttelijä Minna
Mäkinen
21.4.2015
Ammattipanelistit: Kuva alla.
Anna Availa, Riihimäen kaupungin viestintäpäällikkö.
Markus Friman, Riihimäen Teollisuuspalvelu Oy:n
kauppias, Riihimäen Yrittäjien puheenjohtaja
Mari Pöysti, Yrityspalveluiden asiantuntija Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa.
Esko Turunen, Matematiikan professori Tampereen teknillisessä yliopistossa.
6.2.2015
Varusmiehiä kävi lukiolla esittelemässä rajavartiolaitoksen erikoisjääkärikomppanian varusmiespalvelusta.
6.10.2014
Eduskunnan kyselytunti abeille. Tarja Filatov,
Aino-Kaisa Pekonen, Timo Heinonen.
72
17.3.2015
Lauri Porra ja Juho Viljanen konsertoimassa lukiolla. Konsertin teemana oli Jean Sibelius 150
vuotta, Ainolasta kohti ääretöntä.
73
27.4.2015
HAMK:n teollisen muotoilun opettaja Jaakko
Vasko kävi opettamassa KU6-kurssilaisille (kolmiulotteista) tuotepiirtämistä. Kuva oikealla.
6.5.2015
Mestarien Areena-tapahtumassa NY-yrityksiä arvioivat Leevi Saraneva, Timo Liukko ja Anne Pevkur.
11.5.2015
Rohkea Suomi -kiertueen yrittäjävieraat olivat
Olli Soini ja Juha-Matti Sivula. TAT:n puolesta mukana olivat Juuso Pesonen ja TAT:n johtaja Liisa
Tenhunen-Ruotsalainen. Kuva alla kiertueen yleisöstä.
KU6 Kolmiulotteista, tuotesuunnittelutehtävä,
Anniina Bitter 13 f.
74
75
ONNITTELUT
Urheiluvalmennettavat saavuttivat SM-, EM- ja MM-kilpailuissa aikuisten ja nuorten tasolla viime lukuvuonna
45 mitalia seuraavissa lajeissa; jääkiekko, jalkapallo,
salibandy, yleisurheilu, jiu-jitsu, lukkopaini, uinti ja ratsastus. Saavutuksissaan lukiomme on Suomen huipputasoa.
ISOT MITALIT
LUKUVUONNA 2014–2015
A-nuorten SM-hopea, jääkiekko, Roope Yrjänen
B2-nuorten SM-hopea, jääkiekko, Remy Pennanen
B-nuorten SM-hopea, jalkapallo, Ida Raustola
Lukioiden SM-pronssi, jalkapallo, Lukion tytöt
SM-kulta, katusähly, Remy Pennanen
SM-kulta, katusähly, Mikael Haaranen
A-Nuorten SM-hopea, salibandy, Metsälä Teemu
Nuorten MM-kulta, salibandy, Metsälä Teemu
B-Nuorten SM-kulta, salibandy, Metsälä Teemu
Nuorten MM-kulta, salibandy Ville Lastikka
SM-pronssia 100m ja 200m, pikajuoksu, Juho Rönkä
SM-kulta, No-Gi (lukkopaini), Mika Nieminen
Nuorten SM-hopea, Brasilian jiu-jitsu, Mika Nieminen
Nuorten EM-kulta, No-Gi, Mika Nieminen
Nuorten EM-hopea, No-Gi, Mika Nieminen
3 nuorten SM-pronssia, uinti, Pihkamäki Eveliina
2 SM-kultaa ja 4 SM-hopeaa, uinti, Hannes Väre
SM-kulta, uinti, Mikael Laakso
1 SM kulta, uinti, Niko Mäkelä
6 Nuorten SM-kultaa, Niko Mäkelä
4 Nuorten SM-hopeaa, Niko Mäkelä
1 Nuorten SM-pronssi, Niko Mäkelä
2 Nuorten Se, Niko Mäkelä
1 Nuorten EM-raja alitus, Niko Mäkelä
Suomen lukioiden mestaruuskilpailut:
2 kultaa, 2 hopeaa, Niko Mäkelä
76
77
KEVÄÄN YLIOPPILASJUHLA 30.5.2015
Kuvat: Liina Salmela
Riihimäen lukiossa valkolakin painoi päähänsä 159 ylioppilasta.
78
Seurakunnan tervehdyksen toi
kirkkoherra Sirpa Viherä.
Nina Sillanpää piti ylioppilaan
vanhemman puheenvuoron.
79
Ylioppilas Janina Kuutti.
Ylioppilaat: ryhmä 11h ja kaksoistutkintolaiset
Ylioppilaat: ryhmä 12b
Ylioppilaat: ryhmä 12a
Ylioppilaat: ryhmä 12c
80
81
Ylioppilaat: ryhmä 12d
Ylioppilaat: ryhmä 12f
Ylioppilaat: ryhmä 12e
Riemuylioppilaat
82
83
OPINTORYHMÄT JA RYHMÄNOHJAAJAT
11h Kari Jukarainen
Blomberg Reetta
Lautala Suvi
Lucy Lucy
Rautavuori Mika
Riihimaa Rasmus
Saarinen Jooa
12a Kirsti Hokkanen
Aalto Roope
Eskelinen Miro
Heimo Laura
Hyryläinen Henri
Jokinen Pasi
Jousimaa Riitta
Kivikoura Heli
Koistinen Venla
Laaksonen Emil
Lappalainen Lisa
Lastikka Ville
Lehtinen Mikko
Lehtonen Roosa
Lietzén Martin
Mannersalo Emilia
Mikkola Iida
Nurmela Victor
Pelkonen Aleksi
Pennala Peetu
Raatikainen Benjami
Ripatti Pinja
Rötkö Nea
Uppman Ella
Viitanen Jere
Vuorinen Pinja
Weckström Siiri
12b Sirkka Savonmäki
Haapanen Riina
Hyppönen Aleksis
Kemppainen Janne
Lammi Janika
Malin Anna
Nuutinen Juha
Aalto Laura
Aaltonen Atte
Airasmaa Katri
Armio Janni
Franssi Siiri
Friman Väinö
Hatakka Joni
Hokkanen Simo
Huovari Henry
Islander Krista
Jaatinen Essi
Jaurimaa Iida
Järvi Jannika
Keo Dany
Kostjukova Sofia
Kuronen Matias
Laine Henri
Lehto Juho
Markou Nikos
Moisio Antti
Perttilä Rikhard
Rantala Joonas
Salmi Anni
Sumiloff Satu
Tamminen Essi
Vepsä Janna
Viitanen Aleksi
Yli-Savola Juuso
Pikkumäki Santeri
Ristiniemi Miika
Räsänen Juulia
Saarinen Kasperi
Salin Teemu
Salminen Inka
Salonen Essi
Santanen Meri
Satomaa Joeli
Silvennoinen Tommi
Sohlberg Dani
Suhonen Aino
Suokas Lauri
Tiainen Arttu
Tiirikainen Henna
Toivonen Elisa
12c Antti Räsänen
Bitter Katariina
Friman Sanna
Hapulahti Helena
Hauhia Veera
Helminen Nea
Ikävalko Jyri
Jalovaara Juuso
Jobe Cherno
Järvinen Eero
Kainulainen Henna
Karvonen Maria
Kesseli Samuli
Kosamo Marko
Kotajärvi Heidi
Lehtola Henna
Leinonen Alina
Leppäranta Noora
Lindblom Anton
Lohilahti Heikki
Makkonen Tinja
Malinen Katri
Nykänen Arttu
Pekkanen Tuomas
Ruotsalainen Feeli
Yrjänen Roope
12d Heidi Turunen
12e Tuomo Komonen
KU7 Värin valtakunta, ”Kasvot”, sekatekniikka,
Anniina Bitter 13f
84
Kaarniemi Elina
Laine Panu
Laukkanen Maria
Makkonen Atte
Mansikka Mikael
Martikainen Jesse
Mellander Janita
Meronen Unto
Mäkelä Annika
Mäki Maija
Nikander Annika
Nuutinen Juho
Nylund Oliver
Pyhähuhta Matilda
Saarinen Eemi
Saros Juho
KU7 Värin valtakunta ”Kasvot”, sekatekniikka, Jonna Seppälä 13e
Selkälä Santeri
Siira Veeti
Sillanpää Sara
Sipponen Tommi
Teräväinen Manu
Toivonoja Julia
Tuomainen Ira
Turan Dilan
Uusitie Heidi
Viilomaa Sarlotta
12f Antti Virtanen
Aalto Jori
Ahola Timi
De Sousa Kaarlo
Haapakka Saku
Hallamaa Paavo
Hapulahti Juuso
Hildén Felix
Hujala Emmi
Inkinen Taru
Jankuj Emese
Järveläinen Heidi
Järvensivu Kai
Kiviluoto Riku
Korpilahti Valtteri
Kuutti Janina
Laukkanen Mira
Lonka Veera
Mäenpää Sebastian
Nieminen Terhi
Näränen Sofia
Peiponen Jasmin
Piiponniemi Miisa
Rantala Emilia
Rantanen Essi
85
Rapo Petra
Sasi Otto
Tauriainen Juho
Viitanen Niklas
12h Ulla Korpinen
Heikkonen Katariina
Jokinen Markus
Kalliotähti Cristiina
Klemola Henrietta
Lappalainen Teemu
Nummikoski Jaakko
Passi Adele
Pihkamäki Marianne
Tiainen Tuomas
Vihervaara Aleksi
13a Niina Körkkö
13c Pauliina Lamberg
Heikkala Jutta
Heino Sanni
Hutri Erika
Jokela Sara
Kemppainen Katri
Kiiski Kristiina
Lehmus Sara
Leon Alvarez Jessica
Manninen Kalle
Niemi Tiina
Numminen Eveliina
Näätänen Anni
Ojanen Veera
Pehkonen Juulia
Perkiö Eveliina
Pulkkinen Konsta
Rihti Jere
Rinnetie Petri
Räty Miira
Salo Nea
Samula Pinja
Santala Sami
13b Kristiina Laaksonen Sinivuori Julia
Sintonen Mari
Vihavainen Oona
Hyvönen Heli
Vitie Anette
Järvinen Lotta
Vitikka Taru
Kaartinen Jare
Vornanen Jasmin
Kandzia Aada
Kauppinen Valtteri
13d Kalle Laaksonen
Laakso Mikael
Lehtonen Monika
Ekman Jaakko
Lintervo Arvi
Enroth Anniina
Marttila Jonna
Kakko Sani
Ojanen Marianna
Kesseli Mari
Oksanen Miikka
Kivioja Saara
Patronen Sanni
Koukku Niklas
Pukki Alexander
Laaksoneva Mariel
Putkonen Milja
Lohvansuu Marika
Raninen Eliisa
Lähdekorpi Sanni
Ranta Ville
Mielikäinen Riina
Rautavuori Tomas
Moilanen Panu
Salmi Kristoffer
Niemelä Juuli
Sankari Juhani
Numento Mimosa
Saurus Oskari
Nurminen Helmi
Seitsonen Laura
Ollonen Isa-Lotta
Valo Annemari
Pennanen Erika
Virtanen Milla
Rantanen Riku
Väre Hannes
Augustin Nea
Falck Sara
Hirvonen Riikka
Jalkanen Erika
Juonela Eelis
Kurvinen Aino
Metsälä Teemu
Ojala Iina
Oksanen Toni
Palmu Emilia
Pulli Julia
Rautio Katja
Saurus Anniina
Simolin Micke
Sipronen Markus
Somersaari Sofia
Syrjäläinen Janne
Testiopiskelija Teuvo
Vilenius Janina
Ylipekka Miikka
Österdahl Marie
Ruokonen Roope
Santos Patrik
Seppälä Susanna
Tammi Niko
Toivonen Ville
Träff Ester
Valk Echtel-Erle
Viherä Loviisa
Virtanen Tommy
Väisänen Tuomas
13e Liina Salmela
Abe Haruka
Ahtinen Sami
Hirvelä Emma
Hirvonen Roosa
Iivonen Ilari
Isola Samu
Kauppinen Emmi-Riina
Kekkonen Saraella
Koivisto Hanna
Levänen Roope
Liikanen Juho
Linnavirta Enni
Malkamäki Emma
Paloheimo Ella
Paloluoto Lassi
Pitkänen Iina
Pohjonen Iida
Puttonen Alex
Rinne Suvi
Ruhanen Salla
Räty Minna
Seppälä Jonna
Vesanto Jere
Vähäkoski Petra
Väänänen Anni
13f Heini Eveli
Aalto Linda
Arminen Kasimir
Bitter Anniina
Enroth Markus
Enäsuo Vesa
Halmesmäki Aleksi
Hanninen Tiina
Huotari Topias
Ikonen Aino
86
Kauppi Karita
Koskela Kasper
Koskinen Kiia
Kostiainen Simo
Kurhila Antti
Laukkanen Julia
Lindroos Susanna
Matilainen Lahja
Mäenpää Monika
Nikula Maria
Ojennus Pauliina
Ripatti Tinka
Saarinen Mea
Salminen Pauli
Santos Remet
Savolainen Johannes
Yimbunlue Sasathorn
Ylä-Soininmäki Konsta
14a Erkki Löfberg
Antas Aino
Borissov Nikita
Cao Minh Phung
Dang Linda
Jaatinen Vivi
Jokinen Jami
Katilainen Henri
Knape Enni
Kuparinen Iida
Kuusela Karoliina
Kämäräinen Oona
Laukkanen Sofia
Lehto Alina
Lindblom Lilli
Lintunen Krista
Nummikoski Heikki
Nurmi Angela
Piirainen Joona
Poikonen Julia
Porvali Ville
Setälä Topias
Soldatkin Aleksi
Teperi Emma
Westerberg Aarne
Whitley Julianne
14b Jarmo Kolehmainen Pyykkö Jaakko
Rapo Noora
Rintaluoma Riina-Maria
Haaranen Mikael
Tervo Noah
Hakala Emmi
Tienhaara Anni
Harju Christian
Tuovinen Noora
Ivén Marcus
Virtanen Eetu
Jaro Tuomas
Vuorinen Saara
Junnila Sanna
Koivisto Matias
14d Leena PäresKorkiakoski Elina
Schulman
Kristiansson Walter
Kääriäinen Sira
Hildén Axel
Lahtinen Taru
Hägg Tiia
Laine Elisa
Inkinen Sonja
Lehtonen Lotta
Jormalainen Teemu
Leppänen Nenna
Kaaya Jasmine
Lindelöf Erika
Kallioniemi Enni
Manninen Lauri
Koivisto Roosa
Matikka Tiia
Kotirinta Sami
Pekonen Toivo
Laurén Kim
Raustola Ida
Lehto Elias
Ristiniemi Henna
Makkonen Antti-Jussi
Räty Riia
Mäenpää Milla
Sandberg Toni
Ojapalo Isabell
Sköld Julia
Paju Nellinoora
Sonko Jessica
Pihkamäki Katariina
Teräsniska Katri
Reunanen Marianne
Virtanen Valtteri
Riipinen Petra
Vuoltee Oona
Saranpää Roosa
Suokas Markus
14c Timo Rajamaa
Sutinen Camilla
Tuominen Anniina
Anttila Julia
Vihavainen Arttu
Haapanen Mikko
Vuorela Markus
Hyökki Topi
Välimaa Sanni
Hämäläinen Niko
Julkunen Oona
14e Leena Pääsky
Jussila Neea
Kaijala Salla
Asikainen Samuli
Kallio Sanni
Friman Suvi
Koskela Aleksi
Ganjoorpoor Sophia
Kotiharju Veera
Grönberg Laura
Lahti Juulia
Huttunen Aleksi
Lampén Elmo
Ikonen Vili
Laurila Teo
Jussila Siru
Lehtonen Elisa
Kirppu Heidi
Luostarinen Pinja
Korjus Kaija
Niemelä Akseli
Koskinen Wilma
Niemi Minna
Lasmio Aleksi
Nikurautio Jessica
Liehu Ilmari
Peltoniemi Annika
Majamäki Tia
Miettunen Sinililja
Nieminen Mika
Nummenpää Emmi
Pihkamäki Eveliina
Puurunen Santeri
Rantala Artturi
Raunio Arttu
Saarinen Karoliina
Salonen Ella
Tulirinta Noah
Vakkuri Eevi
Vehmas Arno
Viitanen Nea
14f Anne Rössi
Demetriou Demetriana
Eronen Roni
Halme Inkeri
Hautala Nina
Juutilainen Jatta
Kallio Reetta
Kangas Oskari
Karhunen Sami
Koskinen Roosa
Kytöläinen Ville
Laakso Salla
Lehtola Henna
Lehtonen Saara
Lindholm Siiri
Mattila Jere
Pelkonen Suvi
Pennanen Remy
Perttilä Edvard
Rönkä Juho
Sundell Essi
Tuomi Elviira
Tuominen Veikko
Weckström Ellinoora
Ylitie Heta
11gK Riitta Valkonen
Daoud Amir
Linnavuori Emilia
Mähönen Juulia
Paakkola Misa
Pöhö Jesse
Ruissalo Senja
Tervonen Laura
87
12gK Riitta Valkonen
Ainasoja Jesse
Arminen Teemu
Harmokivi Krista
Häkli Krista
Härkönen Samuli
Korhonen Sara-Anna
Latvala Juho
Lehtinen Suvi
Luoto Ria
Vakkuri Eemil
Wilenius Sofia
13gK Riitta Valkonen
Allred Benjamin
Bergman Sami
Heikkonen Ville-Matti
Kakko Cassandra
Kivinen Mirka
Kujala Roope
Paajanen Mirja
Riikonen Tiia
Valli Laura
Virtanen Taru
14gK Riitta Valkonen
Aalto Ada
Alander Elis
Helin Lauri
Hietala Katri
Järvi Onni
Kalttonen Jarno
Karonen Jere
Kempa Anton
Kerava Heikki
Ketola Oona
Kinnunen Anssi
Koskinen Lari
Kuortti Markus
Lindfors Niklas
Nikkinen Tomi
Ots Ottomar
Pönni Lauri
Syrjälä Laura
Unkila Anton
Valkama Miikka
Väänänen Riina
KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin, Pakkaussuunnittelu inspiraationa tunnettu taideteos.
Secret Smile: Julianne Whitley 14a, Hiililiitu: MInna Räty 13e, Uni-parfymi: Karoliina Saarinen 14e, Yövoide:
Hanna Koivisto 13e, Pääkallo-parfyymi: Henna Niemi aineop, Papilon-tupakka-aski, Petra Vähäkoski 13e,
Liidut: Emma Malkamäki 13e.
88
H
E
N
K
I
L
Ö
K
U
N
T
A
Eveli Heini matematiikka ja tietotekniikka
Hietajärvi Hanna-Kaisa
opinto-ohjaus
Hokkanen Kirsti
psykologia ja filosofia, tutor-toiminta
Huttunen Leena
äidinkieli ja kirjallisuus
Jarho Maaritenglanti
Jukarainen Kari
rehtori, ruotsi
Juntunen Tuija
venäjä ja ruotsi
Kaakinen Ari
historia ja yhteiskuntaoppi
Kolehmainen Jarmo
historia ja yhteiskuntaoppi
Komonen Tuomo
musiikki
Korpinen Ulla
apulaisrehtori, filosofia ja elämänkatsomustieto
Körkkö Niina
ruotsi ja saksa
Laaksonen Kalle
ruotsi ja englanti
Laaksonen Kristiina
englanti
Lamberg Pauliina
espanja ja ranska
Löfberg Erkki
äidinkieli ja kirjallisuus, venäjä
Monto Anneenglanti
Muumäki Heidi
saksa ja ruotsi
Nurmela Minna
fysiikka ja matematiikka
Päres-Schulman Leena
äidinkieli ja kirjallisuus, oppilaskunnan ohjaava opettaja
Pääsky Leena
biologia ja maantiede
Rajamaa Timo
historia ja yhteiskuntaoppi
Ruohoniemi Päivi
äidinkieli ja kirjallisuus
Räsänen Antti
uskonto, filosofia ja yrittäjyys
Rönnkvist Essiilmaisutaito
Rössi Anne
kemia, tutor-toiminta
Salmela Liinakuvataide
Savonmäki Sirkka
biologia
Simola Ritva
äidinkieli ja kirjallisuus
Sinivuori Juha-Pekka
matematiikka
Suomalainen Jari
fysiikka ja matematiikka
Taipale Sannaerityisopetus
Turunen Heidi
liikunta ja terveystieto
Valkonen Riitta
opinto-ohjaus
Valovirta Eero
liikunta, terveystieto ja urheiluvalmennus
Virtanen Antti
matematiikka ja tietotekniikka
Veijalainen Piia
koulusihteeri
Salli Seppovahtimestari
Kirjavainen Jaana
terveydenhoitaja
Mikkola-Autio Pia
kuraattori
Islander Saturuokapalvelutyöntekijä
Pyykkö Heidiruokapalvelutyöntekijä
Tuominen Marika
siistijä
Vilenius Niinasiistijä
89
Suunnittelu
Ulla Korpinen, Timo Rajamaa, Sanna Taipale, Liina Salmela
TaittoLiina Salmela (mainostoimistokurssi oli mukana tekemässä seuraavia aukeamia: Berliinin matka, vanhat ja vaihto-opiskelijat)
Riihimäen lukio kiittää
kaikkia stipendien lahjoittajia,
toimintaa tukeneita yhteisöjä,
yhteistyökumppaneita
ja yksityisiä henkilöitä.
90
Valokuvat Liina Salmela, Kari Jukarainen, Riitta Valkonen, Niina Körkkö, Sirkka Sa-
vonmäki, Kirsti Hokkanen, Ulla Korpinen, Antti Räsänen, Sanna Taipale, Heidi Turunen, Erkki Löfberg, Tuomo Komonen, Niko Tammi, Tiina Niemi, Siiri Franssi, Atte Makkonen, Mari Sintonen, Jaakko Ekman.
Kannen kuva Mainostoimistokurssin toteuttama kuva lukion markkinointiin
Painopaikka
Next Print Oy, Helsinki 2015
91
RIIHIMÄEN LUKIO
92