VUOSIKERTOMUS - Riihimäen kaupunki
RIIHIMÄEN LUKIO VUOSIKERTOMUS 2014–2015 1 pohtimaan, mitä kolmen lukion yhteistyö voisi tulevaisuudessa olla. Yhteistyöllä on omat haasteensa, mutta pienin askelin asiassa on päästy eteenpäin. Nyt päättyvä lukuvuosi on siinä mielessä historiallinen, että uusi lukuvuosi aloitetaan elokuussa 2015 hallinnollisesti yhdistyneessä Riihimäen lukiossa ja Riihimäen aikuislukiossa. Riihimäen aikuislukion pitkäaikainen rehtori Usko Saraneva siirtyy elokuun alussa hyvin ansaituille eläkepäiville. Koulujen välillä on toki aina tehty yhteistyötä, ja osalla opettajakunnasta on jo vuosien ajan ollut opetusta molemmissa kouluissa. Myös opiskelijat ovat hyödyntäneet opiskelumahdollisuuksia kummassakin koulussa. Lukiokoulutus on uusien haasteiden edessä. Olemme saaneet lukioon uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien perusteiden pitäisi olla valmiina, kun palaamme koulutyöhön elokuussa. Ensi vuoden aikana kirjoitamme seudullisen ja koulukohtaisen opetussuunnitelman. Käyttöön uusi opetussuunnitelma otetaan elokuussa 2016. Maamme on saanut uuden hallituksen lukuvuoden viimeisenä varsinaisena koulupäivänä. Epätietoisuus uuden edessä on suurta, sillä tällä hetkellä meistä kukaan ei tiedä, millä tavalla hallitusohjelmaan kirjatut mittavat koulutukseen kohdistettavat säästöt tulevat lukiota kohtelemaan. Opiskelijoille tehdystä kevätkyselystä käy ilmi, että Riihimäen lukioon on mukava tulla, täällä viihdytään ja ilmapiiri on hyvä. Koko kouluyhteisömme on vastuussa siitä, että hyvä säilyy jatkossakin hyvänä. Lämpimät kiitokset koko koulun väelle kuluneesta lukuvuodesta! Rehtori Kari Jukaraisen tervehdys3 Uudet kasvot4 Opiskelijakunta6 Tutorit toimivat8 Uuden ylioppilaan puhe ja Syksyn ylioppilaat 10 Opetusharjoittelijat12 VIRO14 Vaihto-opiskelijat17 In Berlin26 Kuvataidediplomit28 Dear Mr. Putin32 Abit34 Puhe Vanhoille36 Ein lachendes Pferd 38 TET40 Opiskeluhuolto osana koulun arkea 42 Teema: Työhyvinvointi45 Go with the Finnish Flow46 Sananvapaus aiheena väittelykisassa46 Tiimit48 Piristystä koulutyöhön55 Vaikeinta on suomi59 Projektikurssit60 Leffa-arvio63 Seikkailukurssi65 Opet tutustumassa työelämään66 Sähköä ilmassa68 Digiopen tietotekniikan opetuskäytön sanasto 70 Vieraat 72 Onnittelut76 Kevään ylioppilaat79 Opintoryhmät ja ryhmänohjaajat84 Henkilökunta89 Kiitos90 2 Kuva: Liina Salmela SISÄLLYSLUETTELO Rento tekemisen meininki ”Tässä talossa on rento tekemisen meininki”, totesi moni opettaja kevättalvella käydyissä kehityskeskusteluissa. Tekeminen onkin leimannut lukuvuotta ja tekemistä on riittänyt mm. opetuksen sähköistymisessä. Fronter-oppimisalustan käyttö on lisääntynyt ja esimerkiksi Ylioppilastutkintolautakunnan Abitti-koejärjestelmällä on pidetty ensimmäiset sähköiset kokeet. Tekemistä on riittänyt myös seutulukiohankkeen parissa. Riihimäen lukio on yhdessä Hausjärven ja Lopen lukion kanssa mukana kuntakokeilulaissa. Vuoden aikana on kokoonnuttu yhteen Rehtori Kari Jukarainen 3 Kuva: Liina Salmela UUDET KASVOT RIIHIMÄEN LUKION KURAATTORI JA KOULUSIHTEERI ESITTÄYTYVÄT Uusi opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014. Lain tarkoitus on turvata varhainen tuki sekä opiskeluhuoltopalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Tarkoitus on myös edistää opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia ja kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Tähän sisältyy mm. kuraattorin palveluiden järjestäminen. 4 Kuraattori Pia Mikkola-Autio Koulusihteeri Piia Veijalainen Millaisena näet työnkuvasi? - Pyrin pitämään matalan kynnyksen opiskelijoille, toivon, että opiskelijat voisivat tulla kuraattorin luo helposti. Haasteena on se, ettei lukiossa ole aikaisemmin ollut kuraattoreita eivätkä opiskelijat ole tottuneet tällaiseen palveluun. Miten päädyit kuraattoriksi juuri Riihimäen lukioon? - Edellisen, määräaikaisen työsuhteeni päätyttyä hain tänne ja tulin valituksi Mitä työtä tekisit, jos et olisi kuraattori? - Olisin jollakin tavalla mukana nuorten parissa tehtävässä työssä, ehkä lastensuojelussa… Miten lukion voi selvittää joutumatta kuraattorin puheille? - Kysymys on mielestäni huono, kuraattorin työ on kuitenkin palvelua ja neuvontaa. Minuun voi ottaa yhteyttä kaikissa elämäntilanteissa, esimerkiksi jos oma tai perheen taloudellinen tilanne vaikeuttaa lukio-opiskelua. Anna lopuksi hyvän elämän ohjeita nuorille. - Suhtaudu vakavasti opiskeluun, mutta älä itseesi. Kanna vastuuta opiskelusta, mutta hanki myös riittävästi vapaa-ajan harrastuksia. Mitä seuraavista kirjaimista tulee mieleen? Mitä kaikkea työhösi kuuluu? Teetkö esimerkiksi yhteistyötä kuraattorin kanssa? - Opiskelija-asiat vievät suurimman osan ajastani, esimerkiksi erilaisten todistusten tekeminen. Lisäksi käytän paljon aikaa Populus-järjestelmän parissa. Erilaisia henkilöstöhallintoon liittyviä töitä on paljon. Kuraattorin kanssa olemme tekemisissä lähes päivittäin, teemme paljon yhteistyötä opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Aika usein käymme läpi erilaisia tilastoja. Miten päädyit töihin Riihimäen lukioon? - Olin aikaisemmin töissä varuskunnassa, jossa tehtäviini kuului mm. tietohallintoa ja koulutuksen antamista. Puolustusvoimien uudistusten jälkeen olin jäämässä työttömäksi, kun sain tiedon, että lukion koulusihteerin paikka on auki. Hain paikkaa ja haastattelun jälkeen tulin valituksi. Millaisia haasteita työssäsi on? - Kaikki henkilöstöhallintoon liittyvät asiat ovat vaativia, yksittäisistä asioista voisi mainita yo-lautakunnan. Sinne tulee usein oltua yhteydessä. Miten koulumaailman sähköistyminen näkyy koulusihteerin työssä? - Yllättävän vähän toistaiseksi. Olen lähinnä antanut neuvontaa eri järjestelmien käytössä. Miten pääset irti töistäsi? - Pistän luurit korville ja lähden pururadalle. Aikaisemmin tuli kotonakin puhuttua työasioita, koska olimme mieheni kanssa samassa työpaikassa. Kerro jokin hauska tapahtuma kuluneelta vuodelta… - Mitään yksittäistä tapahtumaa ei nyt tule mieleen. Aika paljon täällä tulee kyllä naurettua muuten… K - koulu U - uuttera R - rehellinen A - ahkera A - aito T - todistus T - työnteko O - oma R - reipas I - innostunut Timo Rajamaa 5 OPISKELIJAKUNTA Uusi opiskelijakunnan hallitus 2014–2015 aloitti tehtävissään heti syyskokouksen jälkeen, joka pidettiin 13.11.2014. Edellinen hallitus koostui 10 opiskelijasta, mutta uudistusmielisestä päätöksestä johtuen uuteen hallitukseen valittiin vain 8 henkilöä. Hallituslaiset osallistuivat marraskuussa pidettyihin vaaleihin, johon sisältyi vaalimainostuksen lisäksi vaalipaneeli. Kaikki koulumme oppiskelijat saavat osallistua vaaleihin ja äänestää. Hallituksen tavoitelista on pitkä, mutta poimin listalta viisi oleellista kohtaa: Kuvat:Liina Salmela ●Haluamme taata lukion opiskelijoille hyvän viih tyvyyden koulussamme ●Riihimäen lukion opiskelijakunnan edustaminen ●Kouluvuoden aikana virkistävää toimintaa ●Opiskelijoiden edunvalvonta Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet Yllä: Walter Cristianson, Simo Kalliola, Jere Mattila, Nellinoora Paju. Alla: Suvi Rinne, Monika Lehtonen, Vili Ikonen, Jasmine Kaaya. ●Pyrimme hyvään ja vaivattomaan yhteistyöhön koulun henkilökunnan kanssa 6 Tähän mennessä opiskelijakunnan hallitus on järjestänyt paljon erilaista virkistystoimintaa joka vuodenaikaan. Joulun alla hallitus tarjosi opiskelijoille ja koulun henkilökunnalle glögiä ja pipareita. Talvella järjestettiin myös halloween-aiheinen teemapäivä, jonka järjestelyihin osallistuivat myös lukiomme Tutorit ja monet opettajat. Alkukeväästä saimme esimakua tulevasta kesästä, kun opiskelijakunta järjesti koululla perinteeksi syntyneen ”Kesä keskellä talvea” -päivän, jonka tarkoituksena on, että kaikki pukeutuvat kesäisesti. Opiskelijat saivat nauttia pizzasta, eksoottisen värisistä limuista ja hilpeästä musiikista. Viimeinen hallituksen järjestämä tapahtuma oli vappupäivä, jolloin herkuteltiin simalla ja sokerisilla munkeilla. Opiskelijakunnan hallitus on hyvin innokas ja tiivis porukka joka on tehnyt kovasti töitä. Kausi on mennyt varsin nopeasti ja vaivatta, emmekä malta odottaa näkevämme mitä lyhyt syyskausi tuo tullessaan. Opiskelijakunnan järjestämän Halloween tapahtuman kasvomaalauksessa on opiskelijakunnanhuoneen tilavastaava Jasmine Kaaya. Monika Lehtonen, opiskelijakunnan hallituksen pj. 7 Kuva: Niko Tammi Sivun kuvat: Mari Sintonen 13c TUTORIT TOIMIVAT Tutorit järjestävät 1. vuoden opiskelijoille aamukahvit. Toimiminen tutorina on antanut kokemusta tulla toimeen ja selviytyä uusien ihmisten kanssa. Olemme saaneet tutustua uusiin ihmisiin ja luoneet uusia ystävyyssuhteita. Tutorien ryhmähenki on hyvä ja tulemme hyvin toimeen toistemme kanssa. Tutortoiminta on opettanut meille tutoreille, kuinka tärkeää ryhmäyttäminen on ja kuinka se vaatii töitä meiltä tutoreilta sekä tutoroitavilta. Koulutuksen sekä erilaisten tilanteiden avulla olemme saaneet varmuutta esiintymiseen ja itseluottamuksemme on parantunut. Pystymme kohtamaan uudet ja haastavat tilanteet helpommin. Tutorit tekevät työtään vapaaehtoisesti ja ovat motivoituneita. Toiminta tuo hauskaa tekemistä koulupäivän arkeen. Tutorit ovat koulumme supersankareita! Sanni Lähdekorpi 13d Eliisa Raninen 13b 8 Tutortoiminnan kohokohta on tutorleiri, joka pidetään aina koulutuksen päätteeksi toukokuussa. Tänä vuonna leiri pidettiin Kaitaniemen leirikeskuksessa Hyvinkäällä 18.5.–19.5.2015. 9 Kuvat: Siiri Franssi 12d Uuden ylioppilaan puhe Hyvät opettajat, hyvät vanhemmat, arvoisa juhlaväki! Hyvät ylioppilaat! Muutama viikko sitten rehtorimme Kari Jukarainen soitti minulle ja pyysi pitämään tänään täällä juhlassa Uuden Ylioppilaan Puheen. Siinä sitten tuli tehtävään suostuttua, niin kuin näkyy. Puhelun lopetettuani mietin, että miksi ihmeessä suostuin tähän, mitä sanottavaa minulla muka voisi olla. En ole mikään synnynnäinen filosofi tai muutenkaan kovin elegantti ja karismaattinen esiintyjä. Tajusin kuitenkin pienen pohdinnan jälkeen, että nyt jos koskaan on oikea aika pitää puhe. Sanotaan nimittäin, että me ylioppilaat olemme sivistyksemme kukkuloilla. Ja onhan menneisiin lukiovuosiimme mahtunut vaikka minkälaisia sattumuksia ja hienoja hetkiä mistä puhua. Päällimmäisenä varmasti kaikilla meillä lakki päässä seisovilla ovat mielessämme Wanhojen tanssit ja penkkarit. Wanhoissa me tytöt saimme oman prinsessapäivämme ajan pyörähdellä mekoissamme ja kampauksissamme, kun pojat puolestaan näyttivät kerrankin kaikki sivistyneiltä puvuissaan ja smokeissaan. Koulussa tapahtunutta vallanvaihtoa juhlistaneista tansseista tasan vuotta myöhemmin pääsimme juhlimaan koulun loppumista penkkarien merkeissä. Vaikka lukion päätös meille tämän päivän ylioppilaille tuli hieman myöhemmin, juhlimme silloin kovasti muiden mukana, kun itsekin painelin aamutuimaan jopollani pitkin Riihimäen katuja kohti koulua Spiderman-puvussa, ja myöhemmin hypin rekan lavalla holtittomasti samaisessa puvussani. Jos nyt muutaman sanan sanon myös omasta lukiotaipaleestani. Matkalle on mahtunut niin menestystä kuin menetystäkin. Kolme ja puoli vuotta sitten aloitin lukion yhdessä hyvän ystäväni kanssa, molemmilla tarkoituksena saada urakka päätökseen juurikin kolmessa ja puolessa vuodessa. Elämä on kuitenkin arvaamatonta, jopa epäreilua, ja olen täällä päättämässä lukiotaipaleeni ilman häntä. Ystäväni sairastui ja sairaus vei hänet johonkin parempaan paikkaan, niin tahdon uskoa. Mutta vaikka hänen matkansa loppuikin liian aikaisin, olisi hän halunnut, että meidän matkamme jatkuu. Ja niin se jatkuukin. Me kaikki ylioppilaat olemme vasta matkamme yhden etapin saavuttaneet, ja seuraavat haasteet siintää edessäpäin. Riihimäen lukioon jää paljon muistoja, niin uskomattoman hienoja kuin kipeitäkin, ja ne muistot pysyvät mielessämme varmasti lopun ikäämme. Riihimäen lukio on ollut hyvä paikka oppia uutta, sivistää itseämme, mutta myös kasvaa ihmisenä. Haluankin kiittää opettajia, jotka valmistitte 10 meitä jokaisen lukiolaisen arkkivihollista Ylioppilastutkintolautakuntaa vastaan, ja mahdollistitte meidän painaa lakit päähämme tänään. Lisäksi haluan kiittää kärsivällisyydestä meidän kanssamme, joka on varmasti ollut koetuksella. Olette kestäneet meitä, ja ennen kaikkea myöhässä olevia töitämme ja poissaolojamme, joita itsellänikin oli jalkapallon takia, tai omasta näkökulmastani ansiosta, varmasti enemmän kuin läsnäoloja. Haluan kiittää nykyistä rehtoriamme Kari Jukaraista, joka otti meidät siipiensä suojaan viimeiseksi lukioajaksemme. Kiitokset kuuluvat tietenkin niin ikään opinto-ohjaajillemme, jotka ovat sinnikkäästi yrittäneet ohjata meitä opiskelemaan lukion jälkeen. Haluan kiittää myös kahta aikaisempaa rehtoriamme, sekä koulumme henkilökuntaa, jotka ovat luoneet Riihimäen lukiosta hyvän ympäristön työskennellä, opiskella ja ennen kaikkea ruokailla. Ainakin omasta puolestani haluan kiittää Urheiluvalmennusta, joka Rilussa toimi koko opiskeluaikani, mahdollisti treenaamisen kouluaikana ja näin ollen tien Suomen huipulle jalkapallossa, aina maajoukkueeseen asti. Terveiset Riihimäen päättäjille, jotka ovat ajamassa urheiluvalmennusta alas. Itseltäni erityiskiitokset liikunnanopettajillemme Eero Valovirralle ja Heidi Turuselle, jotka ovat olleet vahvasti läsnä lukioaikani. Kiitokset ehdottomasti Leena Päres-Schulmanille, joka auttoi tämän puheen valmistelussa. Kiitän meidän kaikkien ylioppilaiden perheitä, jotka ovat olleet tukenamme läpi villien lukiovuosiemme. Viimeisimpänä mutta ei suinkaan vähäisimpänä kiitän kanssaopiskelijoitani, jotka ovat tehneet viime vuosista ikimuistoiset! Hyvää juhlapäivää jokaiselle ylioppilaalle, ja hyvää itsenäisyyspäivää muulle juhlaväelle! Sanni Franssi 11h 11 Syksyn ylioppilaat ylioppilas- ja itsenäisyysjuhla 5.12.2014 OPETUSHARJOITTELIJAT Heli Eisher, hyvinkääläinen Itä-Suomen yliopiston ohjauksen opiskelija harjoitteli lukiossamme oppilaanohjausta. T Kuva: Liina Salmela ein viimeisen opo-harjoitteluni Riihimäen lukiossa tammi–helmikuussa 2015 Riitta Valkosen ja Hanna-Kaisa Hietajärven pätevässä ohjauksessa. Harjoitteluni alkoi vauhdikkaasti, sillä heti ensimmäisenä päivänä pääsin seuraamaan lukioon aikoville yhdeksäsluokkalaisille suunnattua info-tilaisuutta. Vaikutuin syvästi kahdesta asiasta – ensinnäkin siitä miten innostuneita opiskelijat olivat ja miten hienosti he kouluaan esittelivät. Oli improvisaatiota ja oli mahtava bändi. Seuraavaksi vaikutuin siitä, miten paljon kieliä voi Riihimäen lukiossa opiskella – englannin, ruotsin ja saksan lisäksi venäjää, espanjaa ja ranskaa. Tunsin pienen kateuden piston, sillä omana aikanani ei lukio vastaavaa tarjonnut. Olisin aikanani viihtynyt oppilaana hyvin juuri tällaisessa koulussa. Ajan pyörää ei voi kääntää taaksepäin, mutta tyttäreni voisin mielelläni ohjata tänne opiskelemaan, kun se aika tulee! Alusta asti sekä opiskelijat että henkilökunta ottivat minut lämpimästi vastaan. Lämmin vaikutelma koulussa vallitsevasta yhteishengestä vain vahvistui, kun harjoitteluni eteni. Harjoittelustani teki erityisen antoisan paneutuvan opiskelijahuoltotyön ja koulun kehittämistyön seuraaminen. Opoharjoittelija Heli Eischer. S Sami Piironen etenee liikunnan päättöharjoittelun myötä kohti työelämää uoritin liikunnan päättöharjoitteluuni kuuluvan viimeisen eli kolmannen vaiheen harjoittelun Riihimäen lukiossa. Toteutin harjoitteluni 6.3–18.3.2015 välisenä ajanjaksona. Harjoitteluni ohjaavana opettajana toimi Eero Valovirta, joka on toiminut aikoinaan myös minun liikunnanopettajanani Riihimäen lukiossa. Halusin suorittaa viimeisen vaiheen harjoitteluni juuri lukiossa, koska se täydensi mukavasti koko päättöharjoitteluni kokonaisuuden opetusharjoitteluideni osalta. Suoritin päättöharjoittelun ensimmäisen vaiheen Jyväskylässä yläkoulun puolella ja toisen vaiheen Jyväskylän ammattiopistolla. Näin sain päättöharjoittelustani kaiken hyödyn irti, kun sain kokemusta kaikista kolmesta tulevaisuuteni mahdollisesta työympäristöstä. Näin jälkeenpäin ajateltuna lukio nousi minulle kaikista kokemuksista kaikkein mieluisimmaksi vaihtoehdoksi työnhakua suunnitellessani. Riihimäen lukion oppilaat olivat erittäin mukavia ja fiksuja. Lisäksi lukiossa sai keskittyä eniten itse opettamiseen, kun ei tarvinnut puuttua juuri lainkaan häiriökäyttäytymiseen. Harjoitteluni suurin anti oli, että pääsin todella tekemään ja tutustumaan kunnolla liikunnan- ja terveystiedon opettajan arkeen ja arkirutiineihin oppituntien lisäksi. Eero antoi minulle paljon vastuuta harjoitteluni aikana ja sain mm. hoitaa liikuntatilojen ja – paikkojen varauksia kurssisuunnitelmien mukaan. Lisäksi sain suunnitella ja toteuttaa itse opetettavat tuntini juuri sen näköisiksi kuin halusin. Kaiken kaikkiaan kokemus vahvisti sitä, että uravalintani on ollut oikea. Nautin erittäin paljon liikunnan ja terveystiedon opettamisesta ja odotan innolla valmistumistani, joka häämöttää jo aivan kulman takana. Riihimäen lukion valitseminen viimeiseksi harjoittelupaikakseni oli erittäin onnistunut, sillä oli mukava nähdä vanhat opettajani nyt hieman erilaisessa valossa kuin mihin lukio-opiskelijana olin tottunut. Näin lopuksi annan nykyisille opiskelijoille sellaisen vinkin, että kannattaa todella muistaa elämässä se, että minkä taakseen jättää, sen usein edestään löytää. Itse en kuvitellut palaavani Riihimäen lukioon sieltä lähtemisen jälkeen vuonna 2009. Tuleva liikuntatieteiden maisteri, Sami Piironen Heli Eischer 12 13 Kuvat: Antti Räsänen Reissulle osallistuivat (vasemmalta) Henna Tiirikainen, Dilan Turan, Veera Lonka, Sarlotta Viilomaa ja Annika Nikander. Keskellä on paikallinen käsityöopettaja. VIRO Kiviõli 6.10–9.10.2014 Syksyinen Itä-Viro kutsui viittä opiskelijaa ja yhden opettajan vierailulle lokakuussa 2014. Kiviõlin vierailu tarjosi meille mukavan katsauksen virolaiseen kulttuuriin ja koulujärjestelmään. Erityisen positiivisen vaikutuksen teki paikallinen työnteon kulttuuri ja koulun yhteiset ohjelmat. Koulussa oli ihan erillinen ”huvitusvastaavan virka”, ja tämä ”huvitusvastaava” piti huolta esimerkiksi koulun viihtyvyydestä järjestämällä yhteistä ohjelmaa, kuten illalla järjestetyn opiskelijoiden ja opettajien yhteisen koripalloturnauksen. Kiviõlin lukiossa hämmästytti hektinen työtahti 45 minuutin pituisine oppitunteineen. Tästä oikein huomasi, kuinka Riihimäen lukion 75 minuutin mittainen oppitunti tuo paljon rauhaa työskentelyyn. Oman haasteensa opiskeluun antaa myös kielikysymys: noin 60 prosenttia Kiviõlin lukion opiskelijoista puhuu äidinkielenään venäjää ja noin 40 prosenttia viroa. Monen kielelliset taidot ovat sellaiset, että eri kieliryhmiin kuuluvien yhtei- nen kieli on ennemminkin englanti kuin viro tai venäjä. Viron värikkäästä historiasta opimme myös kaikenlaista uutta, kuten Neuvosto-Viron kaivostyöläisten arkea vieraillessamme paikallisessa kaivosmuseossa. Vanhan neuvostoajan huomasi myös rakennusarkkitehtuurissa: kun vierailimme naapurikunnan lukiossa, niin huomasi kuinka lukio oli rakennettu samalla tavalla kuin Kiviõlin lukio. Suorastaan huvitti, kuinka tilat löytyivät molemmista rakennuksista samoista paikoista. Vierailun yleisantina voi sanoa, että tutustuimme alueeseen, johon ei välttämättä olisi tullut muissa merkeissä lähdettyä. Monet opiskelijat kokivat erityisen hyödyllisenä, että he pääsivät käyttämään kielitaitoaan epämuodollisissa yhteyksissä, sillä projektikielenä oli englanti. Moni myös koki, että oli avartavaa nähdä, kuinka Suomenlahden eteläpuolella eletään ja opiskellaan. Antti Räsänen 14 Viron päässä reissua emännöinyt Kaja Toikka opettaa suomea. Opettaja sai majoittua paikallisen laskettelumäen juurella. 15 ITALIA, SAKSA, JAPANI, THAIMAA, MEKSIKO Sara Padula, Italia Elokuun 20. päivänä Helsinki–Vantaan lentokentällä raikuivat italialaiset huudot, kun joukko vaihto-oppilaita saapui Suomeen. Hetken päästä innostuneet nuoret tajusivat kaikkien muiden olevan ympärillään hiljaa. Suomalaisten hiljaisuus oli ensimmäinen asia, jonka italialaiset vaihto-oppilaat huomasivat. Yksi nuorista oli Sara Padula. Iloinen 16-vuotias Sara on ollut Suomessa vähän yli kaksi kuukautta ja nauttinut olostaan täällä. Ennen saapumistaan Sara oli ottanut selvää Suomesta, joten moni asia olikin niin kuin hän oli kuvitellut, esimerkiksi kaunis luonto järvineen ja metsineen. Ihmetystä herätti kuitenkin se, kuinka harvaan asuttua täällä on ja kuinka metsää löytyy myös kaupunkien keskeltä. Saran kotikaupungissa, Mesagnessa, asuu suurin piirtein saman verran ihmisiä kuin Riihimäellä, mutta asutus on keskitetty keskustaan. Suurimmat erot Italian ja Suomen välillä löytyvät kuitenkin ihmisistä. Suomalaiset kaipaavat omaa tilaansa eivätkä päästä ihmisiä turhan lähelle. Sen sijaan Italiassa ihmiset ovat avoimem- pia ja hakeutuvat fyysiseen kontaktiin muiden ihmisten kanssa. Toisista huolehtiminen onkin tärkeä osa italialaista kulttuuria. ”Jos jollain on jokin ongelma, kaikki tietävät siitä ja ovat valmiita auttamaan. Sinun ongelmasi on minun ongelma”, kertoo Sara. Ihmisläheisyys näkyy hyvin naapurisuhteissa. Sara muistelee erityisesti naapuria, joka teki usein takapihallaan ruokaa ja kipusi aidan yli antamaan Saralle maistiaisia. Italiassa tervehditään poskisuudelmilla. Myös keskustelun lopettamisen merkiksi vaihdetaan poskipusut, halataan tai kätellään. Suomalaisten tapa lähteä keskustelusta hyvästelemättä kunnolla onkin tuottanut outoja tilanteita Saralle. ”Hämmästyin kovasti, kun keskustelin ensi kertaa suomalaisen kaverini kanssa eikä keskustelua lopetettu selvästi. En tiennyt oliko, keskustelu ohi vai ei”, Sara naurahtaa. Aurinkoisesta Italiasta Sara jäi erityisesti kaipaamaan hellettä. Myös meri on lapsuutensa Sardinian saarella viettäneelle Saralle erittäin tärkeä. Suomalainen saunominen ja järvessä uin- KU3 Media ja kuvien viestit, Lehden kannen kuvitus ja taitto, Sasathorn Yimbunlue 13f. 16 17 ”kiroilevien suomalaisten puhetta on vaikea ottaa tosissaan.” Mikä on ollut huonointa Suomessa? - Ihmisten varautuneisuus. Uusien ystävien saaminen on ollut hankalaa, koska suomalaiset ovat niin etäisiä. En pitänyt myöskään siitä, kun jotkut suomalaiset kiroilevat niin paljon. Kiroilu kuulostaa todella aggressiiviselta ja kiroilevien suomalaisten puhetta on vaikea ottaa tosissaan. ”Monet kerrat kaverini tilasivat pizzaa ja minä jouduin katsomaan vierestä, kun he söivät, koska halusin säästää rahaa vaihtoon lähtemiseen.” Maximilian Niewöhner, Saksa ti osoittautuivat kuitenkin ikimuistoisiksi kokemuksiksi. Sara on saanut myös maistella paljon uusia ruokia. Erityisinä herkkuina Sara mainitsee perinteiset pullat, karjalanpiirakat ja graavilohen. Vaihtoon lähteminen oli muhinut jo pitkään Saran mielessä ja vieraillessaan Liverpoolissa pari vuotta sitten päätös lähtemisestä alkoi vahvistua. Saralla oli kuitenkin yksi ongelma: hänen isänsä ei halunnut päästää Saraa lähtemään. Sitkeä tyttö ei kuitenkaan antanut periksi vaan alkoi itse kerätä rahaa. Lopulta isä myöntyi, kun tajusi, kuinka tosissaan Sara halusi päästä vaihtoon. ”Monet kerrat kaverini tilasivat pizzaa ja minä jouduin katsomaan vierestä, kun he söivät, koska halusin säästää rahaa vaihtoon lähtemiseen”, Sara muistelee hymyssä suin. Vaihtoon lähtö on ollut kuitenkin ehdottomasti kaiken säästämisen arvoista eikä Sara vaihtaisi tätä ainutlaatuista kokemusta mihinkään. Katri Kemppainen 13c ja Tiina Niemi 13c Maximilian Niewöhner, tuttavallisemmin Max kävi Riihimäen lukiota syksyn alussa. Hän oli vaihto-oppilas Saksasta ja tuli Suomeen lähetysjärjestö YFU:n kautta. Joulun tienoilla Max vaihtoi isäntäperhettä ja siksi myös lukiota. Miksi tulit Suomeen? - Suomeen tuleminen oli osittain lähetysjärjestöni valitsema. 15 eri maasta Suomen valitsin yhdeksi vaihtoehdoksi, koska pidän luonnosta ja rakastan talvea. Mikä oli yllättävää Suomessa? - Arkkitehtuuri oli erilaista muuhun Eurooppaan nähden. Olin kuvitellut sen olevan samankaltaisempaa Saksan arkkitehtuurin kanssa. Iloinen Sara naputtelee tamburiinia. Vieressään hänellä on pussillinen Italialaista pastaa. 18 Mikä on ollut parasta Suomessa? - Parasta oli YFU:n järjestämällä Lapin reissulla. Pääsimme vaeltamaan luonnossa sekä käymään poro- ja huskytiloilla. Mitä olet kaivannut eniten kotimaastasi vaihdon aikana? - Ruokaa ja pieniä leipomoita tienvarrella. Pidän saksalaisesta ruoasta paljon ja odotan innolla että pääsen taas syömään sitä. Mitä tulet kaipaamaan Suomessa, kun palaat kotimaahasi? - Talvea, Saksan talvi ei ole mitään verrattuna Suomen talveen. Tulen kaipaamaan myös ystäviä; sekä suomalaisia että heitä, joita sain YFU:n kautta. Mitä mieltä olet Suomenvaihdostasi kokonaisuudessaan? - Olen iloinen siitä, että tulin Suomeen. Kaikki saamani hyvät ja huonot kokemukset ovat opettaneet ja kasvattaneet minua. Olen saanut tutustua uusiin ihmisiin ja tullut hieman rohkeammaksi ihmisten kohtaamisessa. Kielitaitoni on kehittynyt paljon ja siihen olen erittäin tyytyväinen. Wanhojen tanssit olivat ikimuistoinen kokemus. Heidi Uusitie 12e 19 kummaksuu. Harukan mielestä on mukavaa, että Suomessa vietetään aikaa perheen kanssa mm. päivittäin yhdessä syöden. Hän pitää suomalaisia ystävällisinä, sillä kukaan ei tuijota ja tuntemattomatkin auttavat. Suomesta puuttuva small talk -kulttuuri ei haittaa Harukaa, sillä japanilaisetkaan eivät ole kovin puheliaita. Sanna Friman 12c ja Siiri Franssi 12d Kuva: Liina Salmela Kuva: Siiri Franssi 12d Haruka todella panostaa opiskeluun ja läksyjen teko verottaakin hänen yöuniaan. Hän on kuitenkin tottunut opiskelemaan ahkerasti, sillä jätti uintiharrastuksensa opiskellakseen lukion pääsykokeisiin Japanissa. Ainoa asia, jota Haruka kertoo ikävöivänsä on japanilainen ruoka, mutta onneksi myös suomalaiset syövä paljon riisiä. Haruka pitää kouluruuasta, mutta ei salmiakista. Runsasta perunansyöntiämme ja hedelmiä tuoresalaatissa hän Haruka on ahkera ja tunnollinen opiskelija. Haruka Abe, Japani Yksi viidestä Riihimäen lukion vaihto-oppilaasta on 17-vuotias Haruka Abe Japanista. Elokuussa Suomeen saapuneen Harukan vaihtovuoden pituus on 10 kuukautta. Haruka on kotoisin Japanin eteläisimmältä saarelta Nakatsu-nimisestä kaupungista, jossa hän asuu äitinsä kanssa. Harukan isä asuu töiden takia Tokiossa ja pikkuveli opiskelee eri paikkakunnalla. Tämä on kuitenkin yleistä Japanissa. Haruka kertoo valinneensa Suomen vaihtovuotensa kohdemaaksi, koska arvostaa maamme hyvää koulutusta. Häntä viehättää myös kaunis luontomme. Talven pimeys ja kesän yöttömät yöt ovat japanilaiselle vaihto-oppilaalle todella eksoottisia kokemuksia. Erityisesti Haruka haluaisi nähdä revontulia. Saavuttuaan Helsinki–Vantaan lentokentälle elokuisena lauantaipäivänä Haruka muistelee hämmästyneensä sitä, ettei siellä ollut hänen mielestään lainkaan ihmisiä. Haruka pitää suomalaisesta koulusysteemistä, jossa on paljon vapautta valita kursseja. Aluksi olikin hämmentävää kun tunnin jälkeen siirryttiin luokasta toiseen, sillä Japanissa hän oli tottunut opiskelemaan samassa luokassa samojen oppilaiden kanssa niin, että opettaja vaihtui. Ennen vaihtoon lähtöä Haruka opiskeli suomea itsenäisesti ja nyt Suomessa hän käy suomen tunneilla kolme kertaa viikossa. Perussanastoa hän hallitsee melko hyvin, mutta varsinkin sanojen päätteet tuottavat vaikeuksia merkitysten ymmärtämisessä. 20 Jessica, Haruka ja Snooker ovat iloisia saadesaan osallistua vanhojenpäivään. 21 ”Olette tosi mahtavia tyyppejä. Luottakaa vain itseenne ja puhukaa.” Snookerin päätös, Thaimaa Ensimmäinen asia, jonka tiesin Suomesta oli ´koulutusjärjestelmä´. Sen vuoksi Suomi oli minun valintani, kun valitsin maata. Myöhemmin tietäen voivani tulla Suomeen en silti yrittänyt etsiä lisää tietoa Suomesta (voit sanoa, että olen hullu hahaha). Pidän yllätyksellisistä asioista. En halunnut tehdä suunnitelmaa siitä, mitä minun pitäisi tehdä vaihto-oppilas vuonnani. Halusin olla vapaa. Kaikki näytti niin mielenkiintoiselta, kun ei tiennyt mitään. Olen ollut Suomessa melkein kahdeksan kuukautta. Olen löytänyt monia ällistyttäviä asioita, esimerkiksi ihmiset ja kielen! Suomi on todella vaikeaa, ja ennen ajattelin muiden kielien olevan helppoja. Ennen tuloani tänne yksi vanha vaihto-oppilas kertoi minulle ”Suomalaiset ovat ujoja”, ja sillä hetkellä en tiennyt mitä se on. Mutta se ei ole niin paha asia, suomalaiset ovat niin mukavia. Myöhemmin otin englannin kurssin koulussa (Suomessa), ja ensimmäisellä ja toisella oppitunnilla halusin sanoa, että ”Olette tosi mahtavia tyyppejä. Luottakaa vain itseenne ja puhukaa.” Olen varma, että kaikki pystyvät siihen. Olen vaikuttunut monista asioista, erityisesti salmiakista. En todellakaan voi syödä sitä hahaha, mutta lohi oli todella hyvää. Syötte todella terveellisesti ja puhdasta ruokaa. Minusta tuntui, ettei se edes maistuisi minulle, mutta olen selviytyjä. Pidän todella paljon luonnosta ja ilmastosta Suomessa sekä Helsingin arkkitehtuurista (pidän arkkitehdeista). Elämä Suomessa on liian kallista minulle, joten minun on täytynyt säästää ja kontrolloida itseäni, hahaha. Joka tapauksessa olen todella iloinen täällä. Olen nähnyt monia ihmeellisiä asioita. Olen saanut paljon ystäviä, kokemuksia ja perheen. Tunnen maailman olevan todella iso ja todella pieni samaan aikaan. Sasathorn Yimbunlue 13f 22 Snooker teki KU2 kurssilla muistinvaraisen menneisyyden kartan kotikaupungistaan ajalta, jolloin hän oli 9-vuotias. 23 Kerro jotakin maastasi Meksikosta, esimerkiksi kulttuurista, ihmisistä, ruoasta tai jostakin muusta? - Meksiko on maa Pohjois-Amerikassa. Se on jaettu osavaltioihin, joita on yhteensä 31. Pääkaupunki on Mexico City. Maa on täynnä kulttuureja, missä ihmiset ovat lämpimiä ja toivottavat vieraansa tervetulleiksi. Luulen, että moni ihminen tietää Meksikosta tulevan esimerkiksi pinjatat, tequilan, mariachin, tacot ja tortillat. Jessica, Meksiko Snooker valitsi mediakurssilla haastateltavakseen ystävänsä Jessican. Voisitko kertoa jotain itsestäsi? Ihan mitä tahansa haluat. - Nimeni on Jessica. Olen 17-vuotias Meksikolainen tyttö. Asun Lopella. Olen hyvin pitkä, ehkä noin 182 cm. Puhun englantia, espanjaa, vähän suomea ja ymmärrän vähän italiaa. Olen hyvin iloinen ihminen. Pidän tulisesta ruuasta. Se on varmaan vaikeaa sinulle, koska ruoka Suomessa ei ole mielestäni kovin tulista. - Kyllä, koska suomalaista ruokaa ei ole maustettu lainkaan. Missä päin Meksikoa asut? - Asun kaupungissa, jota kutsutaan Mecaliksi. Se on Baja Californian osavaltion pääkaupunki, Yhdysvaltojen rajalla lähellä Tijuanaa ja San Diegoa. Itseasiassa se on pieni aavikko Meksikossa. Mitä ne ovat? - Ne ovat näitä pyöreitä asioita, jotka tehdään jauhoista tai maissista, ja sinä teet niistä tacon tai burriton. Miksi sinä päätit lähteä vaihto-oppilaaksi? - Olin hyvin kiinnostunut ymmärtämään muita kulttuureja ja oppimaan myös jotain itsestäni, joten ajattelin haluavani oppia muita kieliä ja tapaavani paljon ihmisiä. Mikä on sinun järjestösi? - Tulin Rotary Internationalin kautta. Sen päätarkoitus on auttaa ihmisiä ympäröivää yhteisöllisyyttä ja yksi sen ohjelmista on vaihto-oppilas – ohjelma. Pidän siitä todella paljon, koska meillä voi olla yhden isäntäperheen sijaan 3–5 isäntäperhettä. Me emme mene vain vaihto-oppilaiksi, vaan edustamme omaa maatamme ja menemme ottamaan selvää opetuksesta. Se avaa sinulle sekä näkemyksen maailmasta että silmäsi muista henkilöistä, joilta saatat oppia muita kieliä ja saat paljon ystäviä. 24 Mitä muita maita valitsit. Tiedän, että voi valita kolme maata, minkä sinä valitsit ensimmäiseksi, toiseksi ja kolmanneksi? - Ensimmäinen oli Suomi. Toinen oli Norja. Kolmas oli Irlanti. Okei, pidät siis Pohjoismaista. Miksi valitsit Suomen? - Halusin tulla vaihto-oppilaaksi siitä lähtien, kun olin pieni. Kun valitsin maata, halusin mennä jonnekin päin Eurooppaa. Vaikka tahdoin Aasiaan, olin niin peloissani, että valitsin Euroopan. Halusin jotakin todella alkuperäistä, jotakin mistä ihmiset eivät tiedä kovinkaan paljon. Jokainen menee Ranskaan, Italiaan, Saksaan, Belgiaan tai Aasiaan, mutta halusin erikoisempaa. Sellaista mistä kukaan ei tiedä. Joten sen vuoksi tulin Suomeen. Myös maan koulutus ja kylmyys ratkaisivat asian, koska halusin jotakin kylmää ja pohjoisen valkeutta. Kuinka ajattelet Suomen tulosi jälkeen? - Minulle Suomi oli sitä mitä odotinkin, mutta ei kaikki. Maisema oli sellainen mitä odotinkin, mutta ihmiset ja kulttuuri ovat hyvin erilaisia. Itseasiassa en arvannut sen olevan tällaista. En ajatellut sitä, että nyt ollessani täällä se olisi näin iso shokki, koska kulttuuri täällä on niin erilaista omaan kulttuurini nähden. Esimerkkejä? - Esimerkiksi ihmiset täällä ovat hyvin kylmiä. Meksikossa ihmiset puhuvat paljon ja pitävät siitä, mutta suomalaiset ovat kovin ujoja. Tarkoitan, Jessica Leon Alvarez opiskelee suomea. että se ei ole sitä etteivät he pidä ihmisistä, mutta he kunnioittavat niin paljon muiden tilaa kaikkialla, joten he eivät voi kohdata. He suosivat yksin oloa eivätkä näe sitä ongelmana ja he eivät pidä fyysisestä kontaktista. Siksi sinä voit kuvitella, kuinka vaikeaa se on minulle. Tahdotko sanoa jotakin muuta? - Olen ollut täällä kaksi kuukautta enkä ole pahoittanut mieltäni mistään, vaikka säästä ja kaikista ongelmista on täytynyt selviytyä. Olen hyvin rakastunut ja jos voisin valita uudestaan, valitsisin Suomen. :) MS.Sasa Suomentanut: Salla Ruhanen 13e 25 In Berlin S aksanlukijoiden abiryhmä reissasi 15.–19.1. kymmenen ihmisen voimin Berliiniin, yhteen Euroopan suurimmista metropoleista. Kaduilla kävellessämme juttelimme paikallisten kanssa, pääsimme todistamaan saksalaisten erittäin toimivaa julkista liikennettä (heidän täsmällinen metrojärjestelmä voittaa kevyesti vr-liikenteen) ja ihastelemaan mielenkiintoisia nähtävyyksiä. Erityisesti mieleeni jäi erään hotellin aulassa pönöttävä miljoonalitrainen jättiakvaario, Madame Tussaud’sin vahakabinetin yllättävän lyhyet Hollywood-julkkikset ja Sachsenhausenin hyytävä keskitysleiri. Reissusta jäi käteen kuitenkin paljon muutakin, kuin vain valokuvia monimuotoisesta katukuvasta ja matkamuistoja. Oli upeaa tajuta, että niin valtavassa suurkaupungissa oppii kulkemaan nopeasti suhteellisen itsenäisesti. Reissun paras anti oli kuitenkin kielellisen itsevarmuuden kehittyminen. Oli mahtavaa huomata, että omalla kielitaidolla pärjää pitkälle. Saksalaiset keskustelukumppanit eivät ikinä nauraneet tai pyöritelleet silmiään pienille kielioppivirheille. Tämän takia kehottaisinkin kaikkia kieliä opiskelevia puhumaan rohkeasti virheistä välittämättä. Kuunteleva osapuoli saa kyllä sanomasta selvää. Aino Suhonen 12b 26 Yllä: Saksan valtiopäivätalon kupoli. Alla: Berliinin muurin muistomerkki. Yllä: Sachsenhausenin keskitysleiri. Alla: Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki. 27 KUVATAIDEDIPLOMIT Tulevaisuuteen voi itse vaikuttaa ja tehdä siitä paremman. Minä maalasin siitä paremman. Toivo-nimisessä teoksessa pyöreys on valoa, valoa tunnelin päässä. V alitsin lukiodiplomini aiheeksi ”Maailmankaikkeuden”, koska aihe antoi minulle laajimman lähestymistavan. Valitsemalla tämän aiheen asetin itselleni haastetta, koska visioni oli hyvin abstrakti. En ollut koskaan aikaisemmin tehnyt abstraktia taidetta. Kuvataiteen lukiodiplomini liittyy vahvasti aikaan. Pohdin mitä aika ja mitä maailmankaikkeus on. Aika on rajaton, sillä ei ole alkua eikä loppua. Maailmankaikkeudellakaan ei ole alkua eikä loppua. Se on niin iso asia, että sitä on vaikea käsittää. Käsitän maailmankaikkeuden mieluummin aikana, johon kuuluu menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Siksi tein teoksestani triptyykin, jossa jokaisessa teoksessa on eri aika ja eri tunne. Teosten nimet ovat Tiedottomuus, Onni ja Toivo. Tiedottomuus Onni Toivo Tiedottomuus on teos, joka kuvaa menneisyyttä. Kun lähdin miettimään menneisyyttä, aikaa ennen minua, ymmärsin sen olevan aukko tietoisuudessani. Toivoin saavani teokseen pelkoa, epätoivoa ja menetystä. Teoksen pyöreys kuvastaa monia asioita: mustaa aukkoa, galakseja ja sikiöasentoa. Värityksenä käytin tummia värejä, koska ne tuovat synkkyyttä ja surua. Elämä, eli nykyisyys, on minulle kauneutta, onnea ja iloa. Se on kiireistä, mutta minulla on palava halu elää ja kokea kaikkea mahdollista. Onni-teoksessa halusin revitellä hieman ja tehdä siitä joukosta hieman poikkeavan. Halusin pyöreään keskustaan jotakin kaunista ja siksi valitsin piirtää siihen hiilellä kukan. Kukassa on monta terälehteä, jolloin ne kuvaavat myös elämän eri osa-alueita, joita on niin monta. Se, mitä lähdin teoksella hakemaan, ei viittaa kuitenkaan mihinkään konkreettiseen asiaan. Tulevaisuutta kuvaava teoksen nimesin Toivoksi, koska tulevaisuudessa on toivoa. Tulevaisuuteen voi itse vaikuttaa ja tehdä siitä paremman. Minä maalasin siitä paremman. Toivo nimisessä teoksessa pyöreys on valoa, valoa tunnelin päässä. Pyöreässä keskustassa on myös ruskeita viivoja, jotka kuvastavat tähtiä. Tähdet ovat pilkahduksia menneestä, menetettyjä rakkaita. Menneisyys kulkee mukana aina, mutta tulevaisuutta voi muuttaa. Lukiodiplomiini olen kokonaisuudessaan tyytyväinen. Kolme erilaista teosta muodostavat yhdessä yhtenäisen kokonaisuuden. Pelkäsin, että jokaisesta työstä olisi tullut liian erilainen, mutta mielestäni jokaisen samantapainen pyöreys ja taulujen neliö muoto liittää ne yhteen. Alkukurssista toivoin, että kasvaisin jotenkin työtä tehdessä ja luulen, että onnistuin siinä. Sain tehtyä maailmankaikkeuttani konkreettiseksi. Kurssin alussa olin myös vähän ahdistunut väärän aihevalinnan takia, onneksi muutin sitä. Pääsin työskentelemään kuten rakastan, pääsin maalaamaan. Saavutin kurssilla yhden tärkeän asian; minulla oli hauskaa tehdessäni lukiodiplomia. 28 Atte Makkonen 12e 29 Idea rintataskussa olevaan sydämeen lähti englanninkielisestä sanonnasta ”wear your heart on your sleeve”. T iesin jo lukioon tullessani, että tulen tekemään kuvisdiplomin. Olin kuullut ettei se ole mikään helppo homma, mutta en tiennyt mitä tarkalleen odottaa. Tehtävät jaettiin jo keväällä, joten aikaa niiden pohtimiseen oli runsaasti. Valitsin tehtävän nimeltä ”Olen kuvassa, olen olemassa”. Tehtävänanto oli aika yksinkertainen: piti valita näkökulma, josta pohtia omaa suhtautumista omakuviin. Lisäksi oli tarkoitus miettiä omakuvien merkitystä ihmiselle, sekä sitä, miten haluaa ja miten ei halua tulla itse nähdyksi. Tämän tehtävä oli minusta kaikista mielenkiintoisin, vaikkakin vaikea. Päätin tehdä työn mahdollisimman yksin- kertaisesti käyttäen vain lyijykynää, kumia, mustaa tussia, ja maalia yksityiskohtiin. Työssäni on kaksi pahvihenkilöä, Onni ja Kukka. Halusin henkilöideni kuvaavan kahta erilaista ihmistyyppiä: Onni on avoin ja esiintyy kuvissakin aitona mitään peittelemättä. Idea rintataskussa olevaan sydämeen lähti englanninkielisestä sanonnasta ”wear your heart on your sleeve”. Se tarkoittaa sitä, että esittää tunteensa vapaasti kaikkien nähden, tehden itsestään samalla haavoittuvaisen. Taskussa oleva reikä merkitsee Onnin ottaneen jossain vaiheessa elämässään osumia, eikä hän ole täysin toipunut siitä. 30 Kukka on Onnin vastakohta: hän ei halua näyttää todellista itseään muille. Kukka on selin katsojaan päin, mutta kännykän näyttö näkyy katsojalle. Siinä näkyy iloinen ilme – ”kaikki on hyvin”. Kukalla on kuitenkin toinen käsi selän takana ja kädessä veitsi, jota hän on työntämässä selkäänsä. Iloinen ilme on vain teeskentelyä, jota hän vihaa mutta ei osaa tehdä muutakaan. Hän ei myöskään halua huolestuttaa muita. Panostin paljon portfolion tekoon sen pelossa että työstäni tulisi liiankin yksinkertainen. Tiesin että portfolion tekeminen tulisi olemaan tuskallista ja vaatimaan keskittymistä. Kuitenkin viivästytin sen kirjoittamista koko ajan, vaikka se onkin puolet diplomin arvosanasta. Noin viikko ennen deadlinea tajusin että portfolioni oli aivan törkeän huonosti tehty. Olin siinä vaiheessa jo aikalailla hajalla, mutta tsemppasin ja käytin loppuajan miltei pelkästään sen tekemiseen. Loppujen lopuksi sain tehtyä portfoliosta sopivan laajan ja olin siihen erittäin tyytyväinen. Myönnän pohtineeni useaan otteeseen kurssin aikana että otinko väärän tai liian vaikean tehtävän. Luovuttaminen ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut vaihtoehto. Suoritin kuvisdiplomin ennen kaikkea haastaakseni itseni. Suosittelen kuvisdiplomin tekemistä, koska työskentely on palkitsevaa ja hauskaa (vaikkakin myös ajoittain todella raastavaa). Tekemisen ilon lisäksi diplomista on konkreettistakin hyötyä: siitä saa joissakin taidealan opiskelupaikoissa lisäpisteitä ja se näyttää hyvältä CV:ssä. Petra Rapo 12f 31 Vladimir Putin 103073 Russia, Moscow, Kremlin Dear Mr. Putin, If you could hear me out, it would be great. I am concerned about Russia’s involvement in the Ukraine crisis and about the human rights of the Russian people. There are still political prisoners in Russia and the opposition is oppressed by you and Russia’s police forces. The recent death of Boris Nemtsov has again started the conversation about political freedom in Russia. Kremlin’s cameras were mysteriously under maintenance and there were many other things that were obstructing the murder of Nemtsov. Some of Nemtsov’s friends could not attend his funeral because they were in home confiment. The ruble isn’t worth anything anymore and still you say that Russia’s economy is in a magnificent state. At the same time there are many types of media which broadcast your masculinity, good leadership and other kinds of propaganda about you. Then there is the whole Ukrainian crisis. It is obvious that there were and still are Russian soldiers and other military personel in East Ukraine. You should not interfere with the business of other countries and then try to vigorously hide it from the rest of the world. Just let the Ukranians solve their own problems and then you could concentrate on fixing your country’s economy. This was just a suggestion, but you should consider the results of your future actions. Here is a protip: be the nice Putin we saw at Sochi Winter Olympics and go wrangle some more Siberian tigers. Thanks for hearing me out. Yours sincerely Johannes Savolainen KU3 Media ja kuvien viestit, Pilakuva, Oskari Saurus 13b. 32 33 ABIT ”Ikävä tulee varmasti! Kiitos näistä 3 vuodesta.” ”Toimiva yhteisö sekä avulias ja osaava henkilökunta, keskeinen sijainti.” ”Opettajat ovat aivan ensiluokkaisia... Heidän opissaan kolme vuotta on liian lyhyt aika.” ”Hyvä lukio, mahdollisuus hyviin arvosanoihin ja hyvää opetusta.” ”Oppilaskunnan hallitus, joka järjestää erilaisia tapahtumia koulupäivän piristykseksi.” ”Opettajat ovat mukavia ja opiskelija voi huomata itsenäistyvänsä turvallisessa ja avoimessa koulussa hyvien tukipalvelujen siivittämä.” ”Urheiluvalmennus.” ”Viihtyisä lukio, jossa motivoituneet opettajat, hyvä ilmapiiri ja kiva olla.” 34 35 Hyvä juhlaväki ja arvoisat Vanhat! Ihan aluksi haluan välittää onnittelut teille pääsystä koulun vanhimmiksi. Teillä on menossa lukiourallanne tärkeä vuosi, joka pitää sisällään merkittäviä asioita. Osa teistä saavuttaa täysi-ikäisyyden ja te alatte valmistautua viimeisen vuoden tärkeisiin koitoksiin. Abiturienttien lähdettyä lukulomalle, on teillä tänään edessänne yksi lukiouranne kohokohdista. Vanhojenpäivillä on pitkä historia ja ne juontavat juurensa 1920-luvulle asti. 1950-luvulle asti Vanhojenpäivää vietettiin satunnaisesti, tämän jälkeen tapa alkoi vakiintua leviten pikkuhiljaa ympäri Suomen. Tanssiaiset eivät ole olleet mukana alusta asti, vaan ne tulivat mukaan Vanhojenpäivän viettoon vasta myöhemmin, vakiintuen pikkuhiljaa tärkeäksi osaksi tätä perinnettä. Pukeutumisen merkitys on sen sijaan aina ollut tärkeä. Ennen vanhaan etsittiin mummin ja vaarin vanhoja vaatteita ullakolta, haluten näyttää vanhahtavilta. Myöhemmin pukeuduttiin 1800ja 1900-lukujen taitteen mukaisiin asuihin, ja nykyisin pukeudutaan näyttävään gaalatyyliin. Vanhojenpäivä merkitsee kuitenkin paljon muutakin kuin tanssia ja pukeutumista hienoihin vaatteisiin. Teille tämä päivä on eräänlainen tanssi kohti aikuisuutta yhdessä luokkatovereidenne kanssa. Taustalla on paljon työtä ja oppimista perinteisten tanssien askelista aina arvokkaan käytöksen saloihin. Ja voin sanoa, että te olette kaikessa tässä onnistuneet erinomaisesti. Nauttikaa siis tästä hetkestä, pitäkää hauskaa ja viettäkää ikimuistoinen Vanhojenpäivä. Onnittelut vielä pääsystä koulun vanhimmiksi! Niina Körkkö 36 37 Ein lachendes Pferd Es war einmal eine kleine Lehrerin, die Physik die Studenten lehrte. Sie wurde von allen geliebt, aber vor vielen Sachen hatte sie Angst. Zum Beispiel: den Leuten, die unvernüftig viele Zähne im Mund haben, dem Heute, und auch der Vergangenheit und der Zukunft, anderen Lehrern, weil sie immer etwas zu tun haben, allen Schülern, weil sie nie etwas zu tun haben, ihrer Mutter, und übrigen Verwandten, Katzenfutter, und Hunden, Fischen und natürlich Katzen, Dunkelheit, Licht und allem dazwischen, Schönheit, weil sie nicht besonders zauberhaft war, und noch einigen Dingen, zum Beispiel: zu langen Straßen, zu schmalen Fenstern, zu steilen Treppen, zu glücklichen Leuten, zu glänzenden Farben, zu heißem Essen, zu pelzigen Tieren, zu schmutzigen Pieren, dem Weltraum, Leuten, die sagen: ”kaum”, Inseln, Halbinseln, dem Film Bambi, den Leuten aus Sambia, süßen Kuchen, praktisch allem, und zu guter Letzt: Gedichten, die sich reimen versuchen. Trotz ihrer Ängste konnte sie zwar ein ganz normales Leben führen. Runo: Jaakko Ekman 13d Kuva: Enni Linnavirta 13e 38 KU11 Kuvankäsittelykurssin työ: ”Liisa ihmemaassa”, Aleksi Koskela 14c. 39 TET ”Hyvä ja rento työilmapiiri, joustava aikataulu ja mielenkiintoisen työn seuranta.” Riihimäen lukion toisen vuosikurssin opiskelijat tutustuivat työelämään keväällä 2015. Parasta antia TET:n kesto oli yksi työpäivä ja siihen osallistuvat kaikki 2. vuosikurssin opiskelijat. Päivän aikana nuorella oli mahdollisuus joko tutustua kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaan, tulevaisuuden näkymiin ja eri työtehtäviin tai seurata yhden työntekijän päivän kulkua ja samalla saada kuva ammattiin liittyvistä työtehtävistä ja vaatimuksista. Opiskelija haki työelämääntutustumispaikan itse tai opinto-ohjaajien avustuksella. TET:n tavoitteena oli, että opiskelija näkisi vaivaa ja löytäisi itselleen sellaisen tutustumispaikan, josta olisi hänelle hyötyä tulevia jatko-opintoja ja työelämään sijoittumista ajatellen. TET-päivän jälkeen opiskelijat antoivat sähköisesti palautteen päivästä. ”Pääsin juttelemaan ja kyselemään eri koulutuksista. Myös käytännön työn näkeminen oli hyvä kokemus. Yritys vaikutti mielenkiintoisemmalta työpaikalta kuin etukäteen oletin.” ”Parasta oli se, että sain nähdä millainen on lähihoitajan päivä dementiakodissa. Pidin myös siitä, että sain itsekin tehdä siellä. Pidin vanhuksista.” ”Hyvä ja rento työilmapiiri, joustava aikataulu ja mielenkiintoisen työn seuranta.” ”Sain selvyyttä alan työstä ja siitä olen eniten tyytyväinen. Myös pieni vaihtelu jokapäiväiseen opiskeluun oli ihan paikallaan.” ”Opin paljon uutta kääntäjän ja tulkin työstä. Minulle kerrottiin jatkokoulutusmahdollisuuksista ja sain vastauksia kaikkiin kysymyksiini.” ”Varmistuin siitä, etten halua lastenhoitajaksi.” 40 Kun kysyttiin lukiolaisten työelämään tutustumiseen liittyviä kehittämisideoita, lähes kaikki ehdottivat pidempää TET-jaksoa: ”Pidentäisin jaksoa huomattavasti, jotta lukiolaisillakin olisi mahdollisuutta luoda suhteita työnantajiin tulevaisuutta ajatellen, kuten ammattikouluissa. Kesätöiden saanti on huomattavasti hankalampaa lukiolaisille.” ”Pituutta TETissä saisi olla lisää, yksi päivä ei ole tarpeeksi näyttämään koko totuutta työpaikasta.” ”Työelämään tutustumista voisi olla edes vähän enemmän, vaikka edes viikon kestävä. Moni oppii asiat käytännössä. Kun opiskelemme kursseilla asioita, niitä olisi hyvä päästä hyödyntämään käytännössä. Tällöin asian ymmärtäisi kunnolla.” Tämä on arvokasta palautetta, joka toivottavasti voidaan huomioida ensi lukuvuoden suunnittelussa. Hanna-Kaisa Hietajärvi ja Riitta Valkonen 41 OPISKELUHUOLTO OSANA KOULUN ARKEA ” Mä en tiedä mitä mun pitäis tehdä... ” Ei tarvitsekaan tietää, mutta asiaa voi koulussamme pohtia yhdessä jonkun opiskeluhuoltoryhmän jäsenen – opinto-ohjaajan, erityisopettajan, terveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa. Terveydenhoitajan luokse voi tulla aina. Usein esiin nousevat asiat liittyvät stressiin/jaksamiseen, mielialaan, ehkäisyyn, nukkumiseen tai ihmissuhteisiin. Terveydenhoitaja tapaa jokaisen lukion aloittavan opiskelijan ensimmäisen vuoden aikana terveystarkastuksen yhteydessä. Mikä tahansa omaa arkea häiritsevä asia kannattaa ottaa puheeksi ja yhdessä pohdittavaksi. Osa asioista hoituu vastaanotolla ja osa kaipaa muiden ammattilaisten työpanosta, joiden luo terveydenhoitaja voi opiskelijan tarvittaessa ohjata. Oppimisvaikeudet – lukivaikeus, vieraiden kielten ja matematiikan oppimisvaikeudet, ongelmat tarkkaavaisuudessa sekä pulmat opiskelutekniikoissa ovat muiden muassa niitä asioita, joissa puolestaan erityisopettaja auttaa, tukee, ohjaa ja opettaa. Tukea saa yksilöllisesti sekä oman ryhmän mukana erityisopettajan ollessa samanaikaisopettajana. Kerran vuodessa järjestettävä, erityisopettajan pitämä ”Opin”-kurssi on tarkoitettu lukivaikeuksisille opiskelijoille. Kurssilla harjoitellaan oppimaan oppimisen taitoja, annetaan ja saadaan vertaistukea sekä kohennetaan lukitaitoja. Lukivaikeus, sairaus tai vamma ei jää huomioimatta myöskään ylioppilaskirjoituksissa, joissa mahdollisella arvosanankorotuksella tai erityisjärjestelyin pyritään huomioimaan erilainen oppija. Kuraattorin luokse voit tulla myös aina juttelemaan. Keskusteluapua saat, jos sinulla on henkilökohtaisia murheita ihmissuhteissa, yleisessä jaksamisessa, mutta myös raha-asioissa ja asumisessa. Kuraattorin tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijan psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kuraattori auttaa myös opintotukiasioissa, esim. miten haet opintotukea. Pääsääntöisenä tukimuotona ovat ohjaus- ja tukikeskustelut opiskelijan kanssa ja keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Sanna Taipale, Jaana Kirjavainen ja Pia Mikkola-Autio 42 Anniina Bitter 13f 43 TEEMA Työhyvinvointi Opettajilla oli 24.1.2015 koulutuspäivä, joka oli otsikoitu: Muutos haastaa työhyvinvoinnin – mitä työhyvinvointi on, ja miten yksilö- ja yhteisö voi pitää huolta voimavaroistaan? Ensin tunnistettiin hyviä ja toimivia asioita, joista ei kannata luopua, sitten unelmoitiin, heittäydyttiin ja visioitiin. Ryhmille annettiin vapaat kädet luoda visio, jonka tavoitetilana oli Riihimäen lukio vuonna 2017, kiistatta Suomen parhaiten voiva lukio! Yhden ryhmän tuotos muotoutui amerikkalaisen sanomalehden pääsivun jutuksi: Go with the Finnish Flow. Tämä opettajien koulutuspäivässä syntynyt fiktiivinen artikkeli on melkein julkaistu Financial Times -nimisessä amerikkalaisessa sanomalehdessä. Neljä asiaa valittiin kehittämiskohteiksi ja ryhmissä ideoitiin keinoja, jolla asioihin vaikutetaan. Muutoksen keskellä yritetään selkeyttää tavoitteita ja vahvistaa tiedon liikkumista joka suuntaan. Pohdittiin elämäntilanteiden merkitystä sekä kuulluksi tulemisen tärkeyttä ideoinnissa ja aloitteen tekemisessä. Neljäntenä teemana oli kiireettömyys. Jokainen opettaja voi organisoida omaa työtään, mutta toisaalta ryhmänohjaus, yo-kirjoitukset ja lukujärjestyksessä olevat kurssit luovat puitteet työlle. Kiirettä ja väsymistä ei voi täysin välttää. Työhyvinvointi lisääntyy pienillä muutoksilla vähitellen ja yhdessä tekemällä. KU5 Nykytaide, Taru Vitikka 13c. Ulla Korpinen 44 45 Go with the Finnish Flow Kuinka on mahdollista, että diktatorisen Venäjän naapurissa, pienessä kaupungissa on maailman paras koulu? Minkä tahansa mittarin mukaan mitattuna Riihimäen lukio on kaikissa vertailuissa viiden parhaan joukossa. Flow tarttuu ”Tänne tulevat oppilaat ovat aivan tavallisia nuoria. Heti tänne tultuaan koulumme ilmapiiri tempaa heidät mukaansa. Joka ikinen ylittää itsensä jo ensimmäisten viikkojen aikana. Koulussamme on hyväksi havaittu ryhmäytymiskäytäntö. Jokainen löytää heti oman paikkansa. Kaikki hyväksytään sellaisena kuin he ovat”, sanoo rehtori ja lisää, että opettajat ovat työhönsä motivoituneita, työhönsä sitoutuneita ja innostuneita. Uudistuksista ammennetaan jatkuvasti voimaa, ja sitä voimaa on viime vuosina ollut tarjolla yllin kyllin :)” ”Akateemiset saavutukset, eli konkreettisesti YO-kirjoitusten tulokset ylittävät jatkuvasti niiden lukioiden tulokset, joiden oppilaat ovat lukioon tullessaan 10-tasoa. Jokainen saa unelmajatko-opiskelupaikan ”Meillä on tavoitteet korkealla. Kaikki ystävämme ovat viimeistään toisella yrittämällä päässet haluamaansa jatko-opiskelupaikkaan. jostakin syystä aika moni hakeutuu opiskelemaan pääaineenaan työhyvinvointia.” ”jos jollakin on paha olo, on aina joku, joka kuuntelee tai halaa. ”Saamme joka päivä 46 positiivista palautetta 1/6-suhteessa.” Opettajat saavat vapaapäivän, jos aamulla ei nappaa tulla töihin ”Koska on ensiarvoisen tärkeää, että hyvä tuuli tattuuu luokkatilanteissa, olemme eliminoineet sen mahdollisuuden resursoimalla erityisiä InTO-avustajia, joiden tehtävänä on astua remmiin, jos opettajalla on huono päivä.” ”Hyvin harvoin näitä avustajia kuitenkaan tarvitaan, sillä yleensä into tarttuuu viimeistään opiskelijoista opettajiin, yleensä kuitenkin jo opettajainhuoneessa kollegoilta. Kuvituskuvaa edellisen sivun artikkeliin. 47 SANANVAPAUS AIHEENA VÄITTELYKISASSA V aikea aihe vei voittoon Riihimäen lukion väittelykilpailussa. Finaaliaiheena oli ajankohtainen sananvapaus. Hyvä yhteistyö, vastapuolen kuunteleminen ja napakat torjunnat veivät tuomariston arvioinnin mukaan voittajapari Aada Kandzian ja Johannes Savolaisen voittoon. ”Olimme varmoja, että häviämme, koska jouduimme puolustamaan sananvapauden rajoittamista. Se oli tosi vaikeaa. Vaikea aihe pisti yrittämään täysillä”, nuoret totesivat. ”Voittajapari oli niin vakuuttava, että itsekin aloin ajatella, että kyllähän sitä sananvapautta ehkä olisi ihan hyvä vähän rajoittaa”, Riihimäen kaupungin viestintäpäällikkö Anna Availa kiitteli palautepuheenvuorossaan. Riihimäen lukiossa käytiin perjantaina 6.3.2015 perinteinen väittelykilpailu jo 18. kerran. Kotitöistä maksaminen, lukiolaisen kotoa muuttaminen ja ulkonäön vaikutus työpaikan saantiin olivat ensimmäisen väittelykierroksen aiheina ja saivat väittelijät pohtimaan vastuunkantoa, syrjäytymistä ja rahan arvon ymmärtämistä. ”Ihmiset ovat vanhakantaisia. Voi olla järkytys, jos lapsi tulee päiväkodista kotiin ja kysyy, että joudunko huomennakin olemaan sen mörön kanssa”, havainnollisti Anniina Enroth parinsa Roope Ruokosen kanssa argumentointiaan työntekijän ulkonäköön liittyen. Semifinaalissa kännykän käyttö oppitunneilla kirvoitti kunnon sanaharkan väittelyparien välille, kun ”Puhelin tyhmentää” -aloitusrepliikin jälkeen kännykänkäytön kieltäjät jäivät itse kiinni känny- Väittelykilpailun arvoisat tuomarit: Anna Availa, Jussi Savola, Matti Arnkil. kän tyhmentävästä vaikutuksesta. ”Ootkos itse selannut puhelinta historiantunnilla, kun ’puhut Suomen toisesta maailmansodasta’”, kuului vastapuolen Eliisa Ranisen ja Minna Rädyn armoton tykitys. ”Kuka tyhmä tulee lukioon pelaamaan pelejä ja selaamaan Instagramia tunneilla?” ihmettelivät Lahja Matilainen ja Valtteri Kauppinen. ”No joo. Jos Erkki käyttää puhelinta ja saa kutosia ja Ritva ei ja saa kymppejä niin eikö siitä jo pitäisi itsekin tajuta, että pelaaminen tunnilla on hölmöä?”, kysyivät koko kilpailussa kakkoseksi yltäneet Raninen ja Räty. Johannes Savolainen ja Aada Kandzia. Leena Päres-Schulman 48 Valtteri Kauppinen Lahja Matilainen Markus Sipronen Samu Isola Elisa Raninen 49 Minna Räty Tuomas Väisänen Roope Levänen Anniina Enroth Roope Ruokanen TIIMIT Ryhmänohjausta ja työelämää Ohjaus- ja työelämätiimi suunnitteli ryhmänohjaustuokioiden (ROT) sisältöjä. Niiden tiedotuspainotteisuutta haluttiin vähentää ja ohjata opiskelijat lukemaan ajankohtaiset asiat Wilman viikkotiedotteista. Ryhmänohjaustuokioissa oli tehtäviä, kilpailuja ja sosiaalisia taitoja kehittäviä harjoituksia. Ensimmäisen jaksossa ykköset perehdytettiin arjen aakkosiin lukiossa. He tutustuivat omaan opintoryhmäänsä, lukion käytännön asioihin, opinto-oppaaseen ja arviointiviikkoon. Toisen vuosikurssin opiskelijat etsivät motivaatiota tulevaisuuden näkökulmasta: Jos kaikki menee niin kuin toivot, mitä olet saavuttanut ja mitä lukuvuoden aikana on tapahtunut? Kolmoset orientoituivat ensin syksyn ylioppilaskirjoituksiin ja arvioivat jälkeenpäin niiden sujumista. Facebookin Kutsumua-kampanjaan osallistuivat myös aika monet ryhmät ja kuvat löytyvät koulun Facebookin aikajanalta. http://bot.fi/w0k. Kolmannen jakson ROT-teemana oli opiskelu lukiossa. Neljäs jakso oli otsikoitu: valintojen ja päätösten paikka. Opiskelijat on pidetty ajan tasalla lukiolaisen tulevaisuuteen vaikuttavista asioista, joita olivat vuosikurssista riippuen yhteishaku, ylioppilaskirjoituksiin liittyvät kirjoitusainevalinnat, ilmoittautumiset ja käytännön infot, vanhojen päivä ja penkkarit sekä alustavat kurssivalinnat. Yritys- ja oppilaitosyhteistyö on näkynyt opeTET:eissä, Mestarien Areenassa, HAMK- ja Laureayhteyksissä. Laurean P2P:n projektiryhmä oli mukana ysien päivän suunnittelussa ja toteutuksessa. Eelis Raatikainen johti ensimmäistä projektiryhmää ja Anni Kantola toista. 50 Opettajat testaavat Abitti-koetta. TVT-tiimi, tieto- ja viestintätekniikkaan keskittyvä tiimi Tvt-tiimiin kuuluivat Heini Eveli, Sirkka Savonmäki, Eero Valovirta, Antti Virtanen ja rehtori Kari Jukarainen. Tarvittaessa myös muita tvt-asioihin liittyviä henkilöitä on kutsuttu kokouksiimme. Tvt-tiimissä olemme käsitelleet tietokoneisiin, oheislaitteisiin, ohjelmistoihin ja verkon toimin- taan ja palveluihin liittyviä asioita. Sähköinen oppimisympäristö Fronter on tuonut opetukseen ja oppimiseen uusia ulottuvuuksia. Ylioppilastutkintolautakunnan Abitti-koejärjestelmää testattiin ja sen avulla järjestettiin ensimmäiset sähköiset kokeet kevään aikana. 51 Kansainvälisyystiimin järestämän Erasmus+-hankkeen ensimmäinen vuosi Koulumme pääsi mukaan Euroopan unionin Erasmus+-hankkeeseen, jonka tarkoitus on kouluttaa opettajia monipuolisiin opetusmenetelmiin. Ensimmäisen vuoden aikana kolme opettajaa on jo osallistunut täydennyskoulutukseen: Juha-Pekka Sinivuori matematiikan opetuksen kehittämiseen Grazissa Itävallassa, Eero Valovirta ulkona tapahtuvaan liikunnanopetukseen Cascaisissa Portugalissa ja Erkki Löfberg sosiaalisen median käyttöön Firenzessä Italiassa. Kristiina Laaksonen ja Maarit Jarho lähtevät elokuussa englannin opetusta kehittävään seminaariin Ennisiin Irlantiin. Ensi lukuvuoden aikana opetuksen kehittämisen seminaareihin lähtevät Heidi Muumäki, Pauliina Lamberg ja Niina Körkkö. Hankkeen tarkoituksena on, että opettajat perehtyvät monipuolisiin opetusmetodeihin ja tuovat ne koko koulun tietoisuuteen. Uusien työtapojen toivotaan näkyvän koulun arjessa. Hankkeen aikana opettajat solmivat suhteita muihin eurooppalaisiin opettajiin, minkä toivotaan poikivan uusia yhteistyömahdollisuuksia. 52 Viestintätiimi keskittyi lukion markkinointiin Tiimi, johon kuuluvat Ulla Korpinen, Timo Rajamaa, Sanna Taipale ja Liina Salmela nimesi itsensä trendikkäästi PR-tiimiksi. Lähdimme ideoimaan toimintaa, jolla lukiomme saisi lisää näkyvyyttä, uusia opiskelijoita ja loistaisi kirkkaana alueen muiden lukioiden joukossa. Tiimimme ehdoton tuki oli mainostoimistokurssin opiskelijaryhmä, joka toi nuorekaan näkemyksen ideoihimme, kehitteli ja visualisoi ajatuksiamme. Tämän vuoden näkyvin ponnistus oli talvella yhteishakua mainostavat ylioppilaslakki-julisteet Riihimäen rautatieaseman tunnelissa. Timon lois- tokommentti ”Älä jää tunneliin – Riihimäen lukiosta löydät suuntasi” – sopi hyvin sekä tiimimme että lukion ideologiaan. Tiimin toiminta oli antoisaa, uuden suunnittelu elävöitti mukavasti arkea. Vinkkasimme lukion tapahtumista ja opiskelijoiden saavutuksista paikallislehtiin. Järjestimme lukion logokilpailun sekä käynnistimme lukiota esittelevän videotrailerin kuvaukset, suunnittelimme flyereita ja toimitimme vuosikertomusta. Jännittäviä ideoita jäi vielä odottelemaan toteutustaan ensi lukuvuonna. 53 sta Tapahtumatiimi tuo juhlaa arkeen Juhlaa arkeen, valoa pimeyteen, leikkimieltä ja iloa sydämeen. Tapahtumatiimin tämän lukuvuoden tavoitteena on ollut pitää yllä ja kohottaa kouluviihtyisyyttä ja yhteishenkeä erilaisten tapahtumien kautta. Tapahtumissa on pyritty osallistamaan myös opiskelijoita ja tarjottu heille mahdollisuuksia esiintyä sekä harjoitella vastuunkantamista. Lukuvuoden tapahtumia ovat olleet Halloween-teemapäivä lokakuussa, joulujuhla joulukuussa ja liikuntailtapäivä toukokuussa. Lisäksi tapahtumatiimi on osallistunut tiiviisti lukio 110-vuotisjuhlan suunnitteluun ja ylioppilasjuhlien järjestelyihin. Tapahtumatiimissä hääräsivät vuoden aikana opettajat Tuomo Komonen (tiiminvetäjä), Leena Pääsky, Tuija Juntunen ja Kirsti Hokkanen sekä opiskelijajäsenet Simo Kostiainen, Sara Jokela ja Annastina Piirainen. 54 PIRISTYSTÄ KOULUTYÖHÖN Liikuntailtapäivä 12.5.2015 Lintu- ja kävelyretki Frisbee-golfia Riuttassa Ratsastusta Sammaliston tallilla Melontaa Lopella, Pikku-Punelialla 55 Pojat fysiikan työkurssilla HAMK:ssa ÄI10 Mediakurssi Bassoradiolla Helsingissä PS3 Kumikäsi-illusio PS3 Tuntoaistin adaptaatiokoe LT3 Jousiammuntaa HAMK:ssa BI6 Luonnontieteellisessä museossa PS3 Kolmiulotteinen kuva PS3 Makuaistin tarkkuuskoe BI7 Kasvitieteellisessä puutarhassa KU9 Omat teemat, Kiasmassa BI5 Heurekassa 56 57 Auringonpimennys 20.3.2015 Vaikeinta on suomi KU8 Valokuvaus. Ristirouvan on valokuvannut ja vedostanut Jessica Leon Alvarez 13c. Patajätkän on tehnyt Jonna Seppälä 13 e. 58 Istun alas Afganistanista kolme vuotta sitten Suomeen tulleen 28-vuotiaan Rabee Amirin kanssa. Aiemmin etsiessäni tietoa Afganistanista luin siellä puhuttavan kieliä, joista en ollut ennen kuullutkaan. Tarkistaessani Rabeelta hän kertoo puhuvansa persian kieltä, joten päätän uskoa häntä. Hän on Riihimäen lukiossa puolitoista viikkoa Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien päiväopetuksessa. Olinkin utelias kuulemaan, mikä on erilaista hänen kotimaansa ja Suomen välillä. Rabee kertoo opiskelleensa peruskoulussa Afganistanissa neljä vuotta, minkä jälkeen muutti Iraniin ja opiskeli vielä kolme vuotta. Yhteensä hän kertoo asuneensa Iranissa 17 vuotta. Kysyn opetustyylien erosta ja hetken hämmennyksen ja ankaran opettajan lailla elehtimisen jälkeen Rabee kertoo, että Suomessa opettajat ovat paljon lempeämpiä opetuksessaan. Hän huomauttaa kuitenkin, että oli pieni Afganistanissa koulua käydessään, eikä muista kovin paljoa ajasta. Seuraavaksi kysyn hänen lempiainettaan, ja muutaman lauseen uudelleen muodostamisen jälkeen hän kertoo pitävänsä historiasta ja matematiikasta. Rabee stressaa vähän kanssani puhumisesta, koska ei saa muodostettua lauseita ihan niin kuin haluaisi, mutta pyydän häntä vain puhumaan niin paljon kuin pystyy ja lisään yrittäen keventää ilmaa, ettei tämä ole mikään kuulustelu. Hän kertoo suomen kielen olevan vaikeaa, varsinkin kun tunneilla lähinnä kirjoitetaan ja kuunnellaan. Kaikki oppiaineet ja kotitehtävät ovat suomeksi, joten se aiheuttaa vaikeuksia usein. Kysyessäni vaikeimmasta aineesta, hänen ei tarvitse edes harkita vastaustaan vaan sanoo saman tien suomen kielen. Hän nauraa kaiken olevan helpompaa kuin suomi. Rabee mainitsee kokemuksestaan Iranissa, kuinka kolmen vuoden jälkeen hän puhui jo hyvin arabian kieltä, mutta suomen kieli on yhä hakusessa. Hänen mielestään mielekkäintä on kavereiden kanssa keskusteleminen tauoilla, koska tunnilla ei paljon ehdi puhumaan. Vapaa-ajallaan hän on paljon kotona ja katsoo televisiota, mutta sanoo käyvänsä ulkona kavereidensa kanssa pelaamassa biljardia. Kysyn hänen suomalaisista ystävistään ja hän kertoo harmissaan, ettei niitä ole. Hän selittää, että suomalaiset eivät puhu hänelle. Kenelläkään, jonka hän tuntee, ei myöskään ole suomalaisia ystäviä. Harmistun itsekin vähän ja ihmettelen ääneen, mutta sanon myös, että suomalaisilla tuppaa olemaan paljon ennakkoluuloja. Hän kääntyy puoleeni ja kysyy miten hän voisi saada suomalaisia ystäviä, että voisi harjoitella suomen kieltä. Pysähdyn ajatuksissani, sillä tuskin itsekään tiedän vastausta. Kerron rehellisesti, etten itsekään ole varma, mutta ehdotan harrastuksia tai jotain kerhoja. Tiedämme molemmat, etten antanut kunnon vastausta ja minua harmittaa, etten voi auttaa. Keskustelumme johtaa kielen oppimisen vaikeuksiin ja samanlaisiin aiheisiin. Omat ennakkoluuloni alkavat hälvetä, sillä huomaan, että Rabee on ihan samanlainen kuin kuka muu tahansa. Aada Kandzia 13b 59 PROJEKTIKURSSIT Mainostoimistokurssilla ”leikittiin” mainostoimistoa Mainostoimistokurssilla pureuduttiin lukion markkinointivistintään, mietittiin imagoa ja brändiä, tuotteen lupausta ja etua. Kurssilaiset tekivät erilaisia töitä vahvuusalueensa mukaan, kaikki kuitenkin ideoivat ja keskustelivat, perustelivat ja kritisoivat. Joiltakin opiskelijoilta hersyi hyviä tekstejä ja napakoita lauseita, he keskittyivät sisältöön. Toiset taas näkivät ideat heti kuvina ja kehittivät visuaalista ilmettä. Digitaaliset taiturit käsittelivät kuvia koneella, jotkut työt piirrettiin käsin, maalattiin ja valokuvattiin. Yhdessä syntyi monenlaisia toiminnallisiakin ideoita flashmobista eläviin patsaisiin. Opiskelijat ottivat kantaa lukion näkyvyyteen ja siihen, miten he kokevat lukion ja markkinoisivat sitä houkuttelevana paikkana. Mietittiin kohderyhmiä ja monenlaisia mainoslauseita. Kolmannen vuosikurssin opiskelijat osallistuivat myös Laurean projektiin ysiluokkalaisten päivän järjestämiseksi. He toimivat lukion edustajina ja yhdyshenkilöinä mainostoimiston ja Laurean välillä. Kurssilla toteutettiin yhteishakua mainostavia ylioppilaslakkijulisteita, joista sovellettiin myös flyereita. Kurssilla myös maalattiin messuständiä ja ideoitiin NY-yritykselle logoa. Lukion esittelytrailerin käsikirjoitusta mietittiin yhteisvoimin ja kuvaushommiakin pääsivät muutamat tekemään. Viimeisenä yhteisenä projektina kurssilla suunniteltiin tämän kirjan taittopohjaan graafisia elementtejä, jotka löydät vahojen sivuilta sekä vaihto-opiskelijoiden ja saksanreissun aukeamilta. 60 Vuosi yrittäjänä Riihimäen lukiossa perustettiin kolme yritystä lukuvuonna 2014–2015. Lukiolaiset perustivat pienkoneita korjaavan yrityksen RS Techin, monitoimiyritys Penbergin (jonka toimialaan kuului muun muassa kahvitusten järjestäminen ja rakennekynsien tekeminen) sekä kioskiyritys Café Toastin. Yritysvuoteen kuului yritystoiminnan lisäksi osallistuminen alueellisille messuille ja vierailut paikallisiin yrityksiin Riihimäen teollisuuspalveluun ja First Round Oy:n. RS Tech valittiin Päijät-Hämeen alueen parhaaksi toisen asteen yritykseksi ja pääsi valtakunnalliseen finaaliin, Uskalla yrittää -messuille. Vuosi huipentui Uskalla yrittää -messuihin ja lukion omaan Mestarien Areenaan. RS Techin Roope Levänen ja Juhani Sankari esittelivät yritystään mallikelpoisesti messuilla, mutta palkinnoille pojat eivät ihan yltäneet. Sen sijaan he voittivat Riihimäen–Hyvinkään alueen lukioiden parhaan yrityksen tittelin, kun voittivat ”Leijonaluola-konseptilla” pidetyn Mestarien Areenan. Mestarien Areenassa oikean liike-elämän edustajat olivat arvioimassa lukiolaisten perustamia yrityksiä. Vuosi yrittäjänä kurssi on tarjonnut opiskelijoille käytännönläheistä opiskelua ja erilaisia näkökulmia yrittäjyyteen ja työelämään. Penbergin, Julia Sinivuoren ja Tiina Niemen herkkuja. Roope Leväsen ja Sami Ahtisen yritys RS Tech oli Päijät-Hämeen alueen paras toisen asteen NY-yritys. Tuomaristo vakuuttui mallikelpoisesta esiintymisestä ja tyylikkäästä messupöydästä. Roope Levänen ja Juhani Sankari Uskalla yrittää -finaalissa Kampin kauppakeskuksessa. Tuomaristo tenttaa poikia. 61 Kuvat: Erkki Löfberg Guldbagge ei tuo kouluvuosia takaisin Kulttuurikurssi Kulttuurikurssilla katsottiin syksyllä mustavalkoisia elokuvia: de Sican Polkupyörävaras ja Honkasalon Betoniyö. Tammikuussa tehtiin kulttuuriretki Helsinkiin, jossa pääkohteena oli Ateneumin Sibelius-näyttely. Tutustuttiin myös Temppeliaukion kirkkoon ja keskustan nähtävyyksiin. Maaliskuun retki tehtiin Tuusulanjärven maisemiin: tutustuttiin Järvenpään taidemuseon Aino Sibelius -näyttelyyn, käytiin Halosenniemessä Pekka Halosen ja Akseli Gallen-Kallelan maalauksia ihailemassa ja Erkkolassa katsomassa Maija Karman kuvituksia. Toukokuussa oli vuorossa Tampere, jossa tutustuttiin Vapriikin Tampere 1918- ja Pyhiinvaellukset -näyttelyihin. Eväät ja munkit syötiin Pyynikillä, ja sitten hiljennyttiin ihailemaan Tuomiokirkkoa. Kino Sammon elokuvayhdistyksen kanssa järjestettiin kaksi näytöstä: Anna Odellin Luokkajuhla ja Pawel Pawlikowskin Ida. Kino Sampo täyttyi ääriään myöten. 62 Kun ruotsalainen Anna Odell jätetään kutsumatta luokkakokoukseen, hän ei jää nuolemaan näppejään. Hän tekee aiheesta elokuvan, joka saa ruotsalaisen ”Oscarin. Guldbaggen, eli palkinnon parhaasta elokuvasta ja käsikirjoituksesta. Suorituksesta tekee mielestäni vielä paremman se, että hän näyttelee elokuvassa itse itseään. Elokuva on hänen ensimmäisensä. Luokkajuhla koostuu kahdesta osasta: ensimmäisessä osassa Odell on tehnyt pienoiselokuvan siitä, mitä luokkakokouksessa olisi voinut tapahtua, jos hän olisi mennyt sinne siitä huolimatta, ettei saanut kutsua. Tässä kuvitteellisessa osassa hän menee luokkakokoukseen ja puhuu omasta näkemyksistään kouluvuosista näyttelijöille, jotka esittävät hänen luokkatovereitaan. He syyttävät Annaa tunnelman pilaamisesta ja heittävät hänet ulos paikalta. Toisessa osassa Odell kutsuu entisiä luokkatovereitaan katsomaan hänen juuri tekemäänsä pienoiselokuvaa ja keskustelemaan heidän näkemyksistään elokuvasta ja koulumuistoista. Suurin osa ei kuitenkaan suostu tapaamiseen tai edes vastaamaan puhelimeen. Elokuvan katsojasta tuntuu siltä, ettei osa luokkatovereista olisi aikuistunut lainkaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Elokuvassa sekoittuvat oikeasti tapahtuneet ja fiktiiviset kohdat, mikä tekee siitä hieman vaikeasti seurattavan, mutta myös hyvällä tavalla erilaisen muihin elokuviin verrattuna. Osaa elokuvan kohdista ei välttämättä ymmärrä ensimmäisellä kerralla, mutta jos elokuvaa seuraa tarkasti ja sen aikana ajattelee, kohdat aukeavat paremmin. Vaikka Odell varmasti saikin näkemyksensä kouluvuosista välitettyä kiusaajilleen ja herätti katsojissa kiusaamiseen liittyviä tunteita, se tuskin korvaa kiusattuna vietettyjä kouluvuosia. Toivottavasti elokuva saa edes jonkun kiusaajan miettimään asiaa ja tajuamaan, kuinka tyhmää kiusaaminen on. Ainakin elokuva olisi silloin pelastanut jonkun toisen Odellin kohtalolta. Aleksi Huttunen 14e 63 Sivun kuvat: Heidi Turunen Tiina Nimi 13c Seikkailukurssi Seikkailukurssi pidettiin tänä vuonna Kytäjän maastossa 25.–26.4.2015. Reippaat seikkailijat saapuivat auringon saattelemina paikalle aikaisin aamulla ja suuntasivat kartta ja kompassi mukanaan tuntemattomaan. Matkalla oli kahdeksan rastia ennen lounasta. Nautimme sen ihanissa aurinkoisissa maisemissa. Siitä jatkui vielä muutaman tunnin matka kohti Rytkön leirikeskusta, jossa seikkailijat pääsivät pystyttämään telttojaan, syömään sekä saunomaan. Muutama uskaltautui heittämään myös talviturkin. Sunnuntaina jokunen vesipisara sai seikkailijat suoriutumaan rasteista pikavauhtia. Kotiin lähdettiin monia kokemuksia rikkaampina. Heidi Turunen 64 Yllä: Konsta Pulkkinen kokkaamassa lounasta. Alla: Rastinpitäjät Jonna Seppälä ja Meri Santanen. Yllä: Lounaspaikka Kiiskilammella. Alla: Koriviestissä Markus Enroth ja Roope Levänen. 65 Opet tutustumassa työelämään luontokeskuksessa ja eduskunnassa M etsähallituksen ylläpitämä Hämeen luontokeskus sijaitsee Tammelassa Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistojen välissä. Keskuksessa on kansallispuistoista kertova näyttely ja sieltä on mahdollista myös mm. pyytää opaspalveluita. Tutustuin keskuksen toimintaan kahden päivän ajan toukokuun alussa. Tuolloin kesätyöntekijät olivat juuri aloittaneet työpestinsä ja pääsin heidän mukanaan perehtymään luontokeskuksen arkeen. Mielenkiintoisinta oli touhuilla päiväko- ti- ja alakouluikäisten lasten kanssa lähiluonnossa. Heille oli järjestetty toimintapisteitä metsään ja kaikki tehtävät nivoutuivat johonkin luontoon liittyvään tarinaan. Parin päivän aikana tutuiksi tulivat myös luontokeskuksen työntekijöiden moninaiset ammatilliset taustat; ympäristökasvattajaksi voi edetä useita eri polkuja kulkemalla. Vaan enpä ennättänyt parin päivän aikana varsinaisesti kansallispuistojen reiteille asti – niihin pitää sitten tutustua kesälomalla. Leena Pääsky, maantieteen ja biologian opettaja O lin marraskuussa 2014 kolme päivää työharjoittelussa eduskunnassa kansanedustaja Timo Heinosen avustajana. Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta ja kun mahdollisuus opettajien työharjoitteluun aukeni, tartuin heti tilaisuuteen. Minulla olikin eturivin paikka tarkastella eduskunnan työskentelyä. Tein monia erilaisia töitä blogin kirjoittamisesta joulukorttien leimaamiseen. Istuin myös joka päivä lehterillä seuraamassa täysistuntoa. Jännittävintä oli äänestys eduskunnan mahdollisesta hajoamisesta ennen vaaleja. Kuten tiedämme eduskunta ei hajonnut, mutta tunnelma ennen äänestystä oli käsin kosketeltavan tiivis ja hyvin helpottunut äänestyksen jälkeen. Eri järjestöt ja firmat tulevat myös eduskuntaan lobbaamaan omaa asiaansa, ja nämä keskustelutuokiot olivat myös erittäin mielenkiintoisia. Oli mukava tutustua eduskunnan vahtimestareihin, avustajiin ja muuhun henkilökuntaan ja tietenkin itse eduskuntarakennukseen, joka on nyt menossa remonttiin ja aukeaa vasta 2017. Ope-TET oli minulle hyödyllinen tilaisuus nähdä työelämää lukion ulkopuolella. Suosittelen kaikille! Kristiina Laaksonen, englannin opettaja Mielikki metsän emäntä (Metsähallituksen työntekijä Maria Laine) ja Leena Pääsky luontokeskuksen näyttelyosastolla. 66 Kristiina Laaksonen työharjoittelupaikkansa tuntumassa Helsingissä. 67 SÄHKÖÄ ILMASSA R iihimäen lukio käyttää oppimisalustana Fronteria, johon monet opettajat ovat työstäneet kurssejaan. Fronteriin voi tuoda lisätietoa, linkittää mielenkiintoisia videoita tai artikkeleita tai luoda vaikka keskustelun jostakin aiheesta. Muutamat opettajat käyttävät kaikilla kursseillaan Fronteria ja osa on ottanut käyttöönsä vaikka vain palautuskansion, jonne opiskelijat voivat palauttaa kurssitöitään. Ensimmäiset opettajat aloittivat Fronter-uransa jo syksyllä 2012 ja ovat edenneet pikkuhiljaa pitemmälle. Muutamat ovat käyneet ammentamassa lisäoppia jopa valtakunnallisista koulutustilaisuuksista ja olemme muutaman kerran saaneet kouluttajaksi lukiolle myös Fronterin kehittäjiä. Suurin haaste on ollut saada opiskelijat innostumaan Fronterin käytöstä, sillä monille perinteinen opiskelu on jo riittävän työlästä. Välillä tuntuu, että Fronter on kuin F-sana, joka ei aina herätäkään myönteisiä tunteita. Itse olemme huomanneet kuitenkin, että tuskan kautta voi syntyä jotain kaunista. Sähköisyys hiipii opettajien ja opiskelijoiden elämään joka tapauksessa. Sähköisyys ei ole itsetarkoitus vaan Fronterkin on väline, jonka pitää edistää oppimista. Kaikki tämä tähtää sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, jotka alkavat muutamissa aineissa jo syksyllä 2016. On sanottu, että sähköiset ylioppilaskirjoitukset piti luoda, jotta lukio-opetuskin muuttuisi sähköisemmäksi. KU8 Valokuvauskurssi, Taidevalokuva, Atte Makkonen 12e. Fronter-asiantuntijat 68 69 Digiopen tietotekniikan opetuskäytön sanasto 1) Sähköinen ylioppilaskoe = ylioppilaskokeet tehdään syksystä 2016 lähtien sähköisesti opiskelijan omalla kannettavalla. Sähköisessä yo-kokeessa ei ole pääsyä nettiin eikä koneen omiin tiedostoihin. Uudistus etenee portaittain, syksyllä 2016 maantieto, saksa ja filosofia tehdään sähköisesti. Vuonna 2019 kaikki kokeet pidetään sähköisessä muodossa. 8) Jatkuva-arviointi = kurssiarvioinnin muoto, jossa arviointi suoritetaan pienemmillä välitesteillä tai -kokeilla ja kurssin aikana. 2) Abitti.fi = sähköisen ylioppilaskokeen Ubuntu-pohjainen käyttöjärjestelmä. 10) Kahoot = nettiselainpohjainen ja hieman pelillinen testialusta, jossa voidaan pitää pieniä sähköisiä monivalinta- ja aukkotehtäviä. Vaatii nettiyhteyden. 3) Digabi.fi = sähköisesti ylioppilaskokeesta viestivä YTL:n nettisivu. Täältä löydät esim. yo-kokeen laitevaatimukset. 4) YTL = ylioppilastutkintolautakunta 5) Boottaus = Koneen käynnistäminen USB-tikulta tai CD:ltä Abitti-järjestelmään. Boottauksessa yo-kokeen käyttöjärjestelmä käynnistetään ulkoiselta lähteeltä (esim. UBS-tikulta) niin, että kone käyttää kokeen ajan vain YTL:n käyttöjärjestelmää ilman nettiyhteyttä tai pääsyä koneella oleviin tiedostoihin. 9) Socrative = nettiselainpohjainen testialusta, jossa voidaan pitää pieniä sähköisiä monivalinta- ja aukkotehtäviä. Vaatii nettiyhteyden. 11) Pilvipalvelu = palvelu, joka aukeaa tunnuksillasi koneesta ja paikasta riippumatta. Esim. sähköposti ja Facebook ovat pilvipalveluita; ne aukeavat kaikilla nettiyhteydessä olevilla laitteilla. 12) Google Drive = Googlen pilvipalvelu, johon kirjaudutaan Gmail-sähköpostiosoitteella. Pitää sisällään mm. kirjoitus- ja tiedoston tallennustyökalut. Voidaan käyttää esim. ryhmätöissä. 6) LibreOffice = avoimen lähdekoodin ilmainen kirjoitus- ja taulukkolaskentaohjelma. Käytössä sähköisessä yo-kokeessa. 13) Office365 = Microsoftin pilvipalvelu, johon kirjaudutaan joko koulun antamilla tunnuksilla tai Outlook-sähköpostiosoitteella. Pitää sisällään mm. kirjoitus- ja tiedoston tallennustyökalut. Voidaan käyttää esim. ryhmätöissä. 7) BYOD = Bring Your Own Device, ”tuo oma laitteesi”. Ylioppilaskoe suoritetaan opiskelijan omalla kannettavalla tietokoneella. Koululla on koetta varten varakoneita. 14) Blogger = Googlen blogipalvelu, johon kirjaudutaan Gmail-sähköpostiosoitteella. Suljettuja blogeja käytetään nykyään opetuksessa mm. sähköisinä vihkoina ja kirjallisuuskurssin kurssialustana. 70 Fronter-gurut Kolehmainen, Jarho ja Savonmäki ovat Fronterin käytön tukena koulussamme. 15) Fronter = koulun sähköinen oppimisympäristö, jonne voidaan mm. palauttaa sähköisiä kirjoitelmia, jakaa kurssimateriaalia ja tehdä sähköisiä kurssikokeita. 16) Ephorus = sähköinen plagiaatintunnistusjärjestelmä, vertaa automaattisesti palauttamaasi kirjoitelmaa internetin materiaaliin ja aiemmin palautettuihin töihin. Järjestelmä ilmoittaa, paljonko kirjoitelmastasi on lainattu tai kopioitu suoraan netistä (muista siis lähdeviitteet!). 17) Tabletti = riittää pääosin koulutyöskentelyyn, mutta ei kelpaa sähköisen yo-kokeen suorittamiseen. Yo-kokeen voi tehdä vain kannettavalla, katso kohta 3! 18) Padlet = nettiselainpohjainen alusta, jonne voidaan koota esim. ryhmätöitä tai oppitunnin materiaalia. Reaaliaikainen ja näyttää koko ryhmälle yh- dellä kertaa kaikkien ryhmien tekstit tai palautukset. Käytössä mm. ryhmätyöskentelyssä. 19) Etäopetus = mahdollisuus opiskella uusilla ja vuorovaikutteisemmilla välineillä itselle sopivaan aikaan esim. harvinaisempia kieliä. Saatetaan käyttää myös pienien opetusryhmien kohdalla alueellisen etäopetuskurssin toteuttamisessa. 20) Videot = kurssisuoritukseen voi nykyään kuulua muutakin kuin vain esseitä. Voit opettajasta riippuen päästä näyttämään osaamistasi esimerkiksi taidokkaan historian trailerin tai biologian opetusvideon kautta. Laatija: Kanta-Hämeen Digiope –hankkeen hankekoordinaattori Aleksi Lahti ([email protected]) 71 VIERAAT 12.9.2014 Saksalaisia vieraita Bad Segebergistä. 6.11.2014 70 vuotta sitten lukionsa aloittaneita rouvia vierailulla. Kuva yllä. 10.11.2014 Tietobreikki unesta. Timo Partonen, THL. 20.1.2015 Forum-teatteriesitys Häränsilmä, näyttelijä Minna Mäkinen 21.4.2015 Ammattipanelistit: Kuva alla. Anna Availa, Riihimäen kaupungin viestintäpäällikkö. Markus Friman, Riihimäen Teollisuuspalvelu Oy:n kauppias, Riihimäen Yrittäjien puheenjohtaja Mari Pöysti, Yrityspalveluiden asiantuntija Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa. Esko Turunen, Matematiikan professori Tampereen teknillisessä yliopistossa. 6.2.2015 Varusmiehiä kävi lukiolla esittelemässä rajavartiolaitoksen erikoisjääkärikomppanian varusmiespalvelusta. 6.10.2014 Eduskunnan kyselytunti abeille. Tarja Filatov, Aino-Kaisa Pekonen, Timo Heinonen. 72 17.3.2015 Lauri Porra ja Juho Viljanen konsertoimassa lukiolla. Konsertin teemana oli Jean Sibelius 150 vuotta, Ainolasta kohti ääretöntä. 73 27.4.2015 HAMK:n teollisen muotoilun opettaja Jaakko Vasko kävi opettamassa KU6-kurssilaisille (kolmiulotteista) tuotepiirtämistä. Kuva oikealla. 6.5.2015 Mestarien Areena-tapahtumassa NY-yrityksiä arvioivat Leevi Saraneva, Timo Liukko ja Anne Pevkur. 11.5.2015 Rohkea Suomi -kiertueen yrittäjävieraat olivat Olli Soini ja Juha-Matti Sivula. TAT:n puolesta mukana olivat Juuso Pesonen ja TAT:n johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Kuva alla kiertueen yleisöstä. KU6 Kolmiulotteista, tuotesuunnittelutehtävä, Anniina Bitter 13 f. 74 75 ONNITTELUT Urheiluvalmennettavat saavuttivat SM-, EM- ja MM-kilpailuissa aikuisten ja nuorten tasolla viime lukuvuonna 45 mitalia seuraavissa lajeissa; jääkiekko, jalkapallo, salibandy, yleisurheilu, jiu-jitsu, lukkopaini, uinti ja ratsastus. Saavutuksissaan lukiomme on Suomen huipputasoa. ISOT MITALIT LUKUVUONNA 2014–2015 A-nuorten SM-hopea, jääkiekko, Roope Yrjänen B2-nuorten SM-hopea, jääkiekko, Remy Pennanen B-nuorten SM-hopea, jalkapallo, Ida Raustola Lukioiden SM-pronssi, jalkapallo, Lukion tytöt SM-kulta, katusähly, Remy Pennanen SM-kulta, katusähly, Mikael Haaranen A-Nuorten SM-hopea, salibandy, Metsälä Teemu Nuorten MM-kulta, salibandy, Metsälä Teemu B-Nuorten SM-kulta, salibandy, Metsälä Teemu Nuorten MM-kulta, salibandy Ville Lastikka SM-pronssia 100m ja 200m, pikajuoksu, Juho Rönkä SM-kulta, No-Gi (lukkopaini), Mika Nieminen Nuorten SM-hopea, Brasilian jiu-jitsu, Mika Nieminen Nuorten EM-kulta, No-Gi, Mika Nieminen Nuorten EM-hopea, No-Gi, Mika Nieminen 3 nuorten SM-pronssia, uinti, Pihkamäki Eveliina 2 SM-kultaa ja 4 SM-hopeaa, uinti, Hannes Väre SM-kulta, uinti, Mikael Laakso 1 SM kulta, uinti, Niko Mäkelä 6 Nuorten SM-kultaa, Niko Mäkelä 4 Nuorten SM-hopeaa, Niko Mäkelä 1 Nuorten SM-pronssi, Niko Mäkelä 2 Nuorten Se, Niko Mäkelä 1 Nuorten EM-raja alitus, Niko Mäkelä Suomen lukioiden mestaruuskilpailut: 2 kultaa, 2 hopeaa, Niko Mäkelä 76 77 KEVÄÄN YLIOPPILASJUHLA 30.5.2015 Kuvat: Liina Salmela Riihimäen lukiossa valkolakin painoi päähänsä 159 ylioppilasta. 78 Seurakunnan tervehdyksen toi kirkkoherra Sirpa Viherä. Nina Sillanpää piti ylioppilaan vanhemman puheenvuoron. 79 Ylioppilas Janina Kuutti. Ylioppilaat: ryhmä 11h ja kaksoistutkintolaiset Ylioppilaat: ryhmä 12b Ylioppilaat: ryhmä 12a Ylioppilaat: ryhmä 12c 80 81 Ylioppilaat: ryhmä 12d Ylioppilaat: ryhmä 12f Ylioppilaat: ryhmä 12e Riemuylioppilaat 82 83 OPINTORYHMÄT JA RYHMÄNOHJAAJAT 11h Kari Jukarainen Blomberg Reetta Lautala Suvi Lucy Lucy Rautavuori Mika Riihimaa Rasmus Saarinen Jooa 12a Kirsti Hokkanen Aalto Roope Eskelinen Miro Heimo Laura Hyryläinen Henri Jokinen Pasi Jousimaa Riitta Kivikoura Heli Koistinen Venla Laaksonen Emil Lappalainen Lisa Lastikka Ville Lehtinen Mikko Lehtonen Roosa Lietzén Martin Mannersalo Emilia Mikkola Iida Nurmela Victor Pelkonen Aleksi Pennala Peetu Raatikainen Benjami Ripatti Pinja Rötkö Nea Uppman Ella Viitanen Jere Vuorinen Pinja Weckström Siiri 12b Sirkka Savonmäki Haapanen Riina Hyppönen Aleksis Kemppainen Janne Lammi Janika Malin Anna Nuutinen Juha Aalto Laura Aaltonen Atte Airasmaa Katri Armio Janni Franssi Siiri Friman Väinö Hatakka Joni Hokkanen Simo Huovari Henry Islander Krista Jaatinen Essi Jaurimaa Iida Järvi Jannika Keo Dany Kostjukova Sofia Kuronen Matias Laine Henri Lehto Juho Markou Nikos Moisio Antti Perttilä Rikhard Rantala Joonas Salmi Anni Sumiloff Satu Tamminen Essi Vepsä Janna Viitanen Aleksi Yli-Savola Juuso Pikkumäki Santeri Ristiniemi Miika Räsänen Juulia Saarinen Kasperi Salin Teemu Salminen Inka Salonen Essi Santanen Meri Satomaa Joeli Silvennoinen Tommi Sohlberg Dani Suhonen Aino Suokas Lauri Tiainen Arttu Tiirikainen Henna Toivonen Elisa 12c Antti Räsänen Bitter Katariina Friman Sanna Hapulahti Helena Hauhia Veera Helminen Nea Ikävalko Jyri Jalovaara Juuso Jobe Cherno Järvinen Eero Kainulainen Henna Karvonen Maria Kesseli Samuli Kosamo Marko Kotajärvi Heidi Lehtola Henna Leinonen Alina Leppäranta Noora Lindblom Anton Lohilahti Heikki Makkonen Tinja Malinen Katri Nykänen Arttu Pekkanen Tuomas Ruotsalainen Feeli Yrjänen Roope 12d Heidi Turunen 12e Tuomo Komonen KU7 Värin valtakunta, ”Kasvot”, sekatekniikka, Anniina Bitter 13f 84 Kaarniemi Elina Laine Panu Laukkanen Maria Makkonen Atte Mansikka Mikael Martikainen Jesse Mellander Janita Meronen Unto Mäkelä Annika Mäki Maija Nikander Annika Nuutinen Juho Nylund Oliver Pyhähuhta Matilda Saarinen Eemi Saros Juho KU7 Värin valtakunta ”Kasvot”, sekatekniikka, Jonna Seppälä 13e Selkälä Santeri Siira Veeti Sillanpää Sara Sipponen Tommi Teräväinen Manu Toivonoja Julia Tuomainen Ira Turan Dilan Uusitie Heidi Viilomaa Sarlotta 12f Antti Virtanen Aalto Jori Ahola Timi De Sousa Kaarlo Haapakka Saku Hallamaa Paavo Hapulahti Juuso Hildén Felix Hujala Emmi Inkinen Taru Jankuj Emese Järveläinen Heidi Järvensivu Kai Kiviluoto Riku Korpilahti Valtteri Kuutti Janina Laukkanen Mira Lonka Veera Mäenpää Sebastian Nieminen Terhi Näränen Sofia Peiponen Jasmin Piiponniemi Miisa Rantala Emilia Rantanen Essi 85 Rapo Petra Sasi Otto Tauriainen Juho Viitanen Niklas 12h Ulla Korpinen Heikkonen Katariina Jokinen Markus Kalliotähti Cristiina Klemola Henrietta Lappalainen Teemu Nummikoski Jaakko Passi Adele Pihkamäki Marianne Tiainen Tuomas Vihervaara Aleksi 13a Niina Körkkö 13c Pauliina Lamberg Heikkala Jutta Heino Sanni Hutri Erika Jokela Sara Kemppainen Katri Kiiski Kristiina Lehmus Sara Leon Alvarez Jessica Manninen Kalle Niemi Tiina Numminen Eveliina Näätänen Anni Ojanen Veera Pehkonen Juulia Perkiö Eveliina Pulkkinen Konsta Rihti Jere Rinnetie Petri Räty Miira Salo Nea Samula Pinja Santala Sami 13b Kristiina Laaksonen Sinivuori Julia Sintonen Mari Vihavainen Oona Hyvönen Heli Vitie Anette Järvinen Lotta Vitikka Taru Kaartinen Jare Vornanen Jasmin Kandzia Aada Kauppinen Valtteri 13d Kalle Laaksonen Laakso Mikael Lehtonen Monika Ekman Jaakko Lintervo Arvi Enroth Anniina Marttila Jonna Kakko Sani Ojanen Marianna Kesseli Mari Oksanen Miikka Kivioja Saara Patronen Sanni Koukku Niklas Pukki Alexander Laaksoneva Mariel Putkonen Milja Lohvansuu Marika Raninen Eliisa Lähdekorpi Sanni Ranta Ville Mielikäinen Riina Rautavuori Tomas Moilanen Panu Salmi Kristoffer Niemelä Juuli Sankari Juhani Numento Mimosa Saurus Oskari Nurminen Helmi Seitsonen Laura Ollonen Isa-Lotta Valo Annemari Pennanen Erika Virtanen Milla Rantanen Riku Väre Hannes Augustin Nea Falck Sara Hirvonen Riikka Jalkanen Erika Juonela Eelis Kurvinen Aino Metsälä Teemu Ojala Iina Oksanen Toni Palmu Emilia Pulli Julia Rautio Katja Saurus Anniina Simolin Micke Sipronen Markus Somersaari Sofia Syrjäläinen Janne Testiopiskelija Teuvo Vilenius Janina Ylipekka Miikka Österdahl Marie Ruokonen Roope Santos Patrik Seppälä Susanna Tammi Niko Toivonen Ville Träff Ester Valk Echtel-Erle Viherä Loviisa Virtanen Tommy Väisänen Tuomas 13e Liina Salmela Abe Haruka Ahtinen Sami Hirvelä Emma Hirvonen Roosa Iivonen Ilari Isola Samu Kauppinen Emmi-Riina Kekkonen Saraella Koivisto Hanna Levänen Roope Liikanen Juho Linnavirta Enni Malkamäki Emma Paloheimo Ella Paloluoto Lassi Pitkänen Iina Pohjonen Iida Puttonen Alex Rinne Suvi Ruhanen Salla Räty Minna Seppälä Jonna Vesanto Jere Vähäkoski Petra Väänänen Anni 13f Heini Eveli Aalto Linda Arminen Kasimir Bitter Anniina Enroth Markus Enäsuo Vesa Halmesmäki Aleksi Hanninen Tiina Huotari Topias Ikonen Aino 86 Kauppi Karita Koskela Kasper Koskinen Kiia Kostiainen Simo Kurhila Antti Laukkanen Julia Lindroos Susanna Matilainen Lahja Mäenpää Monika Nikula Maria Ojennus Pauliina Ripatti Tinka Saarinen Mea Salminen Pauli Santos Remet Savolainen Johannes Yimbunlue Sasathorn Ylä-Soininmäki Konsta 14a Erkki Löfberg Antas Aino Borissov Nikita Cao Minh Phung Dang Linda Jaatinen Vivi Jokinen Jami Katilainen Henri Knape Enni Kuparinen Iida Kuusela Karoliina Kämäräinen Oona Laukkanen Sofia Lehto Alina Lindblom Lilli Lintunen Krista Nummikoski Heikki Nurmi Angela Piirainen Joona Poikonen Julia Porvali Ville Setälä Topias Soldatkin Aleksi Teperi Emma Westerberg Aarne Whitley Julianne 14b Jarmo Kolehmainen Pyykkö Jaakko Rapo Noora Rintaluoma Riina-Maria Haaranen Mikael Tervo Noah Hakala Emmi Tienhaara Anni Harju Christian Tuovinen Noora Ivén Marcus Virtanen Eetu Jaro Tuomas Vuorinen Saara Junnila Sanna Koivisto Matias 14d Leena PäresKorkiakoski Elina Schulman Kristiansson Walter Kääriäinen Sira Hildén Axel Lahtinen Taru Hägg Tiia Laine Elisa Inkinen Sonja Lehtonen Lotta Jormalainen Teemu Leppänen Nenna Kaaya Jasmine Lindelöf Erika Kallioniemi Enni Manninen Lauri Koivisto Roosa Matikka Tiia Kotirinta Sami Pekonen Toivo Laurén Kim Raustola Ida Lehto Elias Ristiniemi Henna Makkonen Antti-Jussi Räty Riia Mäenpää Milla Sandberg Toni Ojapalo Isabell Sköld Julia Paju Nellinoora Sonko Jessica Pihkamäki Katariina Teräsniska Katri Reunanen Marianne Virtanen Valtteri Riipinen Petra Vuoltee Oona Saranpää Roosa Suokas Markus 14c Timo Rajamaa Sutinen Camilla Tuominen Anniina Anttila Julia Vihavainen Arttu Haapanen Mikko Vuorela Markus Hyökki Topi Välimaa Sanni Hämäläinen Niko Julkunen Oona 14e Leena Pääsky Jussila Neea Kaijala Salla Asikainen Samuli Kallio Sanni Friman Suvi Koskela Aleksi Ganjoorpoor Sophia Kotiharju Veera Grönberg Laura Lahti Juulia Huttunen Aleksi Lampén Elmo Ikonen Vili Laurila Teo Jussila Siru Lehtonen Elisa Kirppu Heidi Luostarinen Pinja Korjus Kaija Niemelä Akseli Koskinen Wilma Niemi Minna Lasmio Aleksi Nikurautio Jessica Liehu Ilmari Peltoniemi Annika Majamäki Tia Miettunen Sinililja Nieminen Mika Nummenpää Emmi Pihkamäki Eveliina Puurunen Santeri Rantala Artturi Raunio Arttu Saarinen Karoliina Salonen Ella Tulirinta Noah Vakkuri Eevi Vehmas Arno Viitanen Nea 14f Anne Rössi Demetriou Demetriana Eronen Roni Halme Inkeri Hautala Nina Juutilainen Jatta Kallio Reetta Kangas Oskari Karhunen Sami Koskinen Roosa Kytöläinen Ville Laakso Salla Lehtola Henna Lehtonen Saara Lindholm Siiri Mattila Jere Pelkonen Suvi Pennanen Remy Perttilä Edvard Rönkä Juho Sundell Essi Tuomi Elviira Tuominen Veikko Weckström Ellinoora Ylitie Heta 11gK Riitta Valkonen Daoud Amir Linnavuori Emilia Mähönen Juulia Paakkola Misa Pöhö Jesse Ruissalo Senja Tervonen Laura 87 12gK Riitta Valkonen Ainasoja Jesse Arminen Teemu Harmokivi Krista Häkli Krista Härkönen Samuli Korhonen Sara-Anna Latvala Juho Lehtinen Suvi Luoto Ria Vakkuri Eemil Wilenius Sofia 13gK Riitta Valkonen Allred Benjamin Bergman Sami Heikkonen Ville-Matti Kakko Cassandra Kivinen Mirka Kujala Roope Paajanen Mirja Riikonen Tiia Valli Laura Virtanen Taru 14gK Riitta Valkonen Aalto Ada Alander Elis Helin Lauri Hietala Katri Järvi Onni Kalttonen Jarno Karonen Jere Kempa Anton Kerava Heikki Ketola Oona Kinnunen Anssi Koskinen Lari Kuortti Markus Lindfors Niklas Nikkinen Tomi Ots Ottomar Pönni Lauri Syrjälä Laura Unkila Anton Valkama Miikka Väänänen Riina KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin, Pakkaussuunnittelu inspiraationa tunnettu taideteos. Secret Smile: Julianne Whitley 14a, Hiililiitu: MInna Räty 13e, Uni-parfymi: Karoliina Saarinen 14e, Yövoide: Hanna Koivisto 13e, Pääkallo-parfyymi: Henna Niemi aineop, Papilon-tupakka-aski, Petra Vähäkoski 13e, Liidut: Emma Malkamäki 13e. 88 H E N K I L Ö K U N T A Eveli Heini matematiikka ja tietotekniikka Hietajärvi Hanna-Kaisa opinto-ohjaus Hokkanen Kirsti psykologia ja filosofia, tutor-toiminta Huttunen Leena äidinkieli ja kirjallisuus Jarho Maaritenglanti Jukarainen Kari rehtori, ruotsi Juntunen Tuija venäjä ja ruotsi Kaakinen Ari historia ja yhteiskuntaoppi Kolehmainen Jarmo historia ja yhteiskuntaoppi Komonen Tuomo musiikki Korpinen Ulla apulaisrehtori, filosofia ja elämänkatsomustieto Körkkö Niina ruotsi ja saksa Laaksonen Kalle ruotsi ja englanti Laaksonen Kristiina englanti Lamberg Pauliina espanja ja ranska Löfberg Erkki äidinkieli ja kirjallisuus, venäjä Monto Anneenglanti Muumäki Heidi saksa ja ruotsi Nurmela Minna fysiikka ja matematiikka Päres-Schulman Leena äidinkieli ja kirjallisuus, oppilaskunnan ohjaava opettaja Pääsky Leena biologia ja maantiede Rajamaa Timo historia ja yhteiskuntaoppi Ruohoniemi Päivi äidinkieli ja kirjallisuus Räsänen Antti uskonto, filosofia ja yrittäjyys Rönnkvist Essiilmaisutaito Rössi Anne kemia, tutor-toiminta Salmela Liinakuvataide Savonmäki Sirkka biologia Simola Ritva äidinkieli ja kirjallisuus Sinivuori Juha-Pekka matematiikka Suomalainen Jari fysiikka ja matematiikka Taipale Sannaerityisopetus Turunen Heidi liikunta ja terveystieto Valkonen Riitta opinto-ohjaus Valovirta Eero liikunta, terveystieto ja urheiluvalmennus Virtanen Antti matematiikka ja tietotekniikka Veijalainen Piia koulusihteeri Salli Seppovahtimestari Kirjavainen Jaana terveydenhoitaja Mikkola-Autio Pia kuraattori Islander Saturuokapalvelutyöntekijä Pyykkö Heidiruokapalvelutyöntekijä Tuominen Marika siistijä Vilenius Niinasiistijä 89 Suunnittelu Ulla Korpinen, Timo Rajamaa, Sanna Taipale, Liina Salmela TaittoLiina Salmela (mainostoimistokurssi oli mukana tekemässä seuraavia aukeamia: Berliinin matka, vanhat ja vaihto-opiskelijat) Riihimäen lukio kiittää kaikkia stipendien lahjoittajia, toimintaa tukeneita yhteisöjä, yhteistyökumppaneita ja yksityisiä henkilöitä. 90 Valokuvat Liina Salmela, Kari Jukarainen, Riitta Valkonen, Niina Körkkö, Sirkka Sa- vonmäki, Kirsti Hokkanen, Ulla Korpinen, Antti Räsänen, Sanna Taipale, Heidi Turunen, Erkki Löfberg, Tuomo Komonen, Niko Tammi, Tiina Niemi, Siiri Franssi, Atte Makkonen, Mari Sintonen, Jaakko Ekman. Kannen kuva Mainostoimistokurssin toteuttama kuva lukion markkinointiin Painopaikka Next Print Oy, Helsinki 2015 91 RIIHIMÄEN LUKIO 92
© Copyright 2024