Riemuylioppilas Aulikki Eerikäinen - Pyhäjoen Kuulumiset

P Y H ÄJOEN
K UU LUM ISET
L A U A N TA I 2 3 . 5 . 2 0 15 – V I I K K O 2 1
P Y H Ä J O E N L U K I O N T U O T TA M A J O U K KO J U L K A I S U
Riemuylioppilas Aulikki Eerikäinen
Pyhäjoen lukion
ylioppilasjuhlan ohjelma
JONNA LUOTO
Riemuylioppilas
on
henkilö, jonka ylioppilaaksi pääsystä on
kulunut 50 vuotta aikaa. Aulikki Eerikäinen pääsi ylioppilaaksi
vuonna 1965. Lauantaina 30.5, viisikymmentä
vuotta omasta ylioppilaaksi pääsystä, hän pitää juhlapuheen tämän
vuoden ylioppilaille.
30. toukokuuta 2015 klo 12.00 Monitoimitalolla
ALKUSOITTO
C. Dancla: Johdanto variaatioista Puccinin teemaan
Inka Pisilä, viulu
MUSIIKKIA
Swedish House Mafia. Don´t You Worry Child
USKO UNELMIIN
Hänen oman lukioaikansa parhaat muistot
liittyvät
kokonaisuuteen; kaikesta pinnistelystä ja ponnistelusta
huolimatta osattiin iloita ja nauttia elämästä
nuoruuden huolettomuudella. Hyviä muistoja ajalta on paljon.
“Maailma avautui suurena mahdollisuutena.
Sinne sitä valloittamaan
oli mentävä”, Aulikki
muistelee.
Kipinä opiskeluun syttyi jo lapsena. Kouluun
mentiin
7-vuotiaana
ensimmäiselle luokalle,
esikoulua ei ollut. Neljänneltä luokalta oli mahdollista pyrkiä oppikouluun
ja näin Aulikki tekikin,
koska halusi sitä kovasti.
“Muutos oli iso, sillä vain
11-vuotiaana piti muuttaa
asumaan Raaheen”, hän
kertoo. Koulua oli kuutena päivänä viikossa, joten
lauantaista sunnuntaihin
hän sai kuitenkin käydä
kotona. Koulunkäynti piti
maksaa itse lukukausimaksuista ja jokaisesta paperista ja kynästä lähtien.
lukion ykköset
Katja Keskitalo, Jonna Luoto, Heidi Mankisenmaa, Henri Petäjäsoja, Raija Piilola,
Jonna Rautio ja Timo Suni
RIEMUYLIOPPILAAN PUHEENVUORO
Rehtori Aulikki Eerikäinen
MUSIIKKIA
K. Hurri – J. Pöyhönen: Kun tänään lähden
lukion valinnaismusiikin ryhmä
REHTORIN PUHE
Antero Tervonen
YLIOPPILASTODISTUSTEN JAKO JA
YLIOPPILAAKSI JULISTAMINEN
rehtori Antero Tervonen ja ryhmänohjaaja Henna-Mari Tiainen
GAUDEAMUS IGITUR
Aulikki Eerikäinen pääsi ylioppilaaksi viisikymmentä vuotta sitten.
kohti ylioppilastutkintoa
Raahen lukiossa. Lukiossa
opiskelu oli lähinnä teoreettista
pänttäämistä.
Hän valitsi kielilinjan, jossa
uusia vieraita kieliä olivat
englanti ja latina aikaisempien ruotsin ja saksan
lisäksi. Lisäksi opiskeltiin
mm. historiaa, kirkkohistoriaa, matematiikkaa ja
äidinkieltä, unohtamatta
kuvataidetta ja liikuntaa.
Oli myös mahdollista valiViiden keskikouluvuoden
ta joko psykologia tai biojälkeen saattoi hakeutua
logia, joista Aulikki opiskeopiskelemaan ammattiin
li jälkimmäistä.
tai tavoitella ylioppilastutkintoa. Aulikille oli
Itse ylioppilasjuhla oli
itsestäänselvyys
jatkaa
Ylioppilaat ja juhlakansa (seisten)
säestys lukion valinnaismusiikin ryhmä
YLIOPPILAAN PUHE
hieno ja juhlava tapahtuma. Rehtorin puhe, musiikkia sekä vanhemmat
paikalla. “Sitten valkolakit painettiin päähämme
uurastuksen
päätteeksi”, Aulikki kertoo. Nyt,
tehtyään elämäntyönsä
ensin äidinkielen ja historian lehtorina Pyhäjoella
ja Pattijoella, sittemmin
Siikajoen yläkoulun rehtorina, hänellä on muutama
neuvo tuoreille ylioppilaille. “Luottakaa itseenne ja
muihin. Olkaa luottamuksen arvoisia. Rohkeutta ja
luovuutta!”
Ylioppilas Eemeli Anttila
STIPENDIEN JAKO
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Sari Hidén
SUVIVIRSI
Ylioppilaat ja juhlakansa (seisten)
säestys lukion valinnaismusiikin ryhmä
YLIOPPILAIDEN KUKITUS JA VALOKUVAUS
Valokuvaajat Oona Jauhiainen ja Jonna Rautio
YLIOPPILAIDEN KÄYNTI SANKARIHAUDOILLA
Ylioppilaan tervehdys Jarkko Impola
Ylioppilaiden harjoitukset monitoimitalolla perjantaina 29. toukokuuta
klo 14. Ylioppilaslakki mukaan.
sivu 2
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 15
Vuosi elämästä - elämä vuodessa
SANNA HALUNEN, PYHÄJOEN LUKION
OPPILAS, JOKA VIETTÄÄ PARHAILLAAN
VAIHTOVUOTTAAN POHJOIS-ITALIASSA, AOSTASSA
En usko, että olisin ikinä ennen jännittänyt niin paljoa.
Aamu oli harmaa, ja satoi tihkutellen. Harvinaisen lämmin elokuu oli loppumaisillaan, kuten
myös kesä. Mutta minulle syksy ei ollut vain kesän loppu, tai
koulun alku. Se ei ollut minulle,
kuten toisille lukiolaisille, paluu
arkeen, messuhuoliin ja syysmasennukseen. Minulle syksy
tarkoitti käytännössä uuden
elämän aloittamista, paikassa,
jota en tuntenut, kielellä, jota
en osannut, ihmisten kanssa,
joita en ikinä ollut tavannut.
Olin peloissani. Jännittynyt,
huolestunut, mutta onnellinen,
innokas. Ennen kaikkea, olin
valmis.
Kaksi vuotta aikaisemmin olin
tehnyt sen: päätöksen. Haluan
lähteä vaihtoon. Tai, pikemminkin, lähden vaihtoon. Vuosi
ulkomailla 15-18 -ikäisille nuorille, jonka ajan asutaan isäntäperheessä ja käydään paikallista
koulua. Opit uuden kielen, saat
uusia ystäviä, toisen kodin. Pääset reissaamaan ympäri hostmaatasi, ja tulet näkemään ja
kokemaan aivan uskomattomia
asioita. Vietä elämäsi paras
vuosi! Okei, ei ehkä ihan näin.
Vaihtovuosi on monen nuoren
unelma nykyään. Erilaiset järjestöt tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin kohteisiin, ja
hinnat vaihtelevat suunnasta
toiseen. Odotukset vuodesta
ovat usein korkealla, ja matkaan
saatetaan lähteä ruusunpunaiset lasit silmillä. Usein unohdetaan se, että vaihtovuosi sisältää niiden mahtavien asioiden
rinnalla paljon vaikeuksia, eikä
ymmärretä, että vuosi poissa
kotoa, vieraassa paikassa ei tule
olemaan helppo, vaikka siltä
voi tuntuakin. Olin kuullut paljon erilaisista vaihtovuosista, ja
tiesin, että vuosi tulisi olemaan
ikimuistoinen, täynnä hyviä ja
huonoja hetkiä.
Vaihtoehtoja vaihtoon lähtemiseen on paljon, erilaisia
järjestöjä ja mahdollisuuksia
löytyy. Itse päätin, että haluaisin yrittää maailmalle Rotaryn
kautta. Rotaryklubit Suomessa
ja kaikkialla maailmassa tarjoavat nuorille mahdollisuuden
viettää vuoden ulkomailla opiskelemassa, käydä paikallista
koulua ja tutustua vieraaseen
kulttuuriin. Rotareiden vaihtoonpääsyvaatimukset
ovat
hieman tiukemmat kuin muiden
järjestöjen, eivätkä klubit voi
tarjota vaihtopaikkaa jokaiselle
halukkaalle, vaan joutuvat valitsemaan yhdestä muutamaan
nuoreen, riippuen klubin koosta. Rotaryt sponssaavat nuoria,
ja se on näin ollen myös kohtalaisen halpa verraten toisiin järjestöihin; Rotaryt eivät toteuta
vaihto-ohjelmaa rahan takia,
vaan koska haluavat antaa nuorille mahdollisuuden saada uusia kokemuksia ja avartaa maailmankuvaansa. Alkuperäinen syy
vaihdon aloittamiseen oli, että
haluttaisiin estää sotia, ja samaan tavoitteeseen tähdätään
vieläkin. Oma sponsoriklubini
on Pietari Brahen Rotaryklubi,
toinen Raahen Rotaryklubeista,
ja olen kiitollinen klubille tästä
mahdollisuudesta.
Hakuprosessi vaihtoon on
kohtalaisen pitkä, ja se sisäl- vuoden tärkeimmistä tavoittää tapaamisia Rotareiden ja teista on oppia paikallinen kieli,
muiden tulevien vaihtareiden jota myös velvoitetaan nuorilta.
kanssa sekä paljon paperitöi-
”Kaksi vuotta
aikaisemmin
olin tehnyt sen:
päätöksen. Haluan
lähteä vaihtoon.”
tä. Ennen vaihtoa käydään läpi
vuoden säännöt, mahdolliset
hankaluudet ja pattitilanteet ja
miten niistä selvitään, sekä tietenkin jutellaan jo palanneiden
vaihtareiden kanssa, rakennellen haavekuvia omasta vuodesta. Rotareiden käytäntöön
kuuluu, että vaihtoon tuleva
nuori asuu keskimäärin kolmessa eri perheessä; näin hän saa
mahdollisimman laajan kuvan
uudesta kulttuurista. Vuosi
todellakin toimii ’vaihto’- menetelmällä: jokaista esimerkiksi
Suomesta lähtenyttä nuorta
kohden saapuu Suomeen myös
nuori ulkomailta. Vuoden aikana
nuoren tulee tehdä parhaansa
paikallisessa koulussa ja sopeutua paikalliseen kulttuuriin. Yksi
kilometrin päässä kaupungista.
Olin todella onnellinen kuullessani sijoituksestani ja tiesin
Aostan olevan upea paikka vietYksi ehkä elämäni jännittävim- tää vaihtovuottani.
mistä hetkistä oli, kun suunnilTuona sateisena elokuun
leen vuosi sitten sain ensimmäiset varmat tietoni tulevasta päivänä jätin Suomen. Oman
kotimaastani. Suurin osa vaih- perheen ja ystävien jättäminen
tareista oli saanut jo aikaisem- ei ollut helppoa, mutta yritin
min maatiedot, mutta minulle ennen kaikkea keskittyä jännitvarmistus tuli vasta huhtikuun tämään tulevaa vuottani. Enlopulla. Tuleva host-perheeni simmäinen host-perheeni tuli
laittoi minulle viestiä, ja sain hakemaan minua lentokentältä.
kuulla, että matka johtaisi Perhe koostui äidistä ja kahdesPohjois-Italian pikkukaupunkiin ta tyttärestä, joista tosin kumAostaan, joka sijaitsee Aostan- pikaan ei asunut kotona. Hostlaaksossa, ”Valle d’Aostassa”. äitini ei puhunut englantia, enkä
Laakso on Italian Ranskan ja minä italiaa - tilanne ei ollut siis
Sveitsin rajalla sijaitseva kaksi- aivan yksinkertainen. Alku meni
kielinen, autonominen alue. Itse uutta ihmetellessä ja siihen sokaupungissa, Aostassa asuu peutuessa, vaikka ensimmäisen
noin 35 000 asukasta. Valle host-äitini kanssa oli hieman
d’Aostaa ei voi kutsua saman- hankalaa. En voi siis sanoa vaihlaiseksi kuin Italian muita osia. toni ensimmäisten viikkojen olAlue on muutenkin saanut usei- leen elämäni parhaita. Koulun
ta piirteitä Ranskasta, ja myös alettua tilanne parani hieman,
ihmisten sanotaan olevan näin mutta lopulta ongelmien jatollen hieman sulkeutuneempia
kuin muualla Italiassa. Aosta,
nykyinen kotikaupunkini, sijaitsee laakson pohjalla, ja sitä ympäröivät Euroopan suurimmat
vuoret; Mont Blanc sijaitsee
suunnilleen viidenkymmenen
kuessa ensimmäisen perheeni
kanssa, vaihdoin seuraavaan
perheeseeni, alle kuukausi Italiaan saapumiseni jälkeen.
Tämä perheen nopea vaihtaminen ja muutenkin hieman
hankala alku toivat tietenkin
mukanaan koti-ikävää ja saivat
vaihdon tuntumaan muutenkin hankalalta. Vaihto-oppilaan
elämä on jaettu muutamiin erilaisiin osiin, tai jaksoihin: ensimmäinen jakso on niin sanottu
uutuudenhuuma, jolloin kaikki
on uutta ja hienoa, eikä haittaa olla kaukana kotoa. Alku on
yleensä vaihtarin huippuaikaa,
ja hehkutetaan kaikille, kuinka
hienoa on olla poissa kotona.
Kuitenkin, uutuuden hienouden
loputtua iskee kulttuurishokki, toisiin enemmän ja toisiin
vähemmän.
Kulttuurishokkia
kutsutaan ajanjaksoksi, jolloin
koti-ikävä vaivaa eniten, elämä tuntuu hankalalta, väsyttää
ja muutenkin ehkä masentaa.
Kulttuurishokkiin aina valmistellaan vaihto-oppilaita, sillä se
tulee jokaiselle. Viimeistä jaksoa kutsutaan sopeutumiseksi,
jolloin vähitellen nuori alkaa
oppia kielen, tottua kulttuuriin ja löytää oman paikkansa.
Usein sopeutumisen oletetaan
alkavan joulun jälkeen, kun kulttuurishokki ja pahin koti-ikävä
on ohi. Toki tämä malli on vain
suuntaa-antava, ja kenenkään
vaihto ei mene tismalleen samalla tavalla.
Itselle kulttuurishokki tuli jo
ensimmäisten viikkojen jälkeen.
Kieli oli uutta, kukaan koulussa
ei osannut juurikaan englantia,
uuteen tottuminen väsytti ja
koti-ikävääkin oli, aina silloin
tällöin. Olin väsynyt jatkuvasti,
ja jokainen pienikin virhe tuntui
suurelta ja merkittävältä. Ehkä
alussa rankinta olikin yksinäisyys - host-äitini kävi töissä,
kavereiden saaminen ei ollut
helppoa ja minulla ei ollut vielä
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 15
juurikaan ystäviä koulun ulkopuolella. Asioita eivät helpottaneet erilaiset väärinymmärrykset kotona ja koulussa, tai
niinkään rahapussin ja kaikkien
dokumenttien, paitsi passin,
katoaminen. Mutta, vähitellen,
aloin sopeutua paremmin uuteen kotikaupunkiini ja löytää
ystäviä, harrastuksia ja porukoita, joissa liikkua. Joulun jälkeen
aloin käyttää ainoastaan italiaa
puhuessani, ihan senkin vuoksi,
että juurikaan kukaan ystävistäni ei osaa englantia. Nykyään
italian kielitaitoni on jo melkein
täysin sujuvaa, vaikka teenkin
jatkuvasti virheitä; ymmärrän
kuitenkin kaiken, ja onnekseni
ihmiset ympärilläni ovat kärsivällisiä, jos en osaa jotain täydellisesti.
Koulu Italiassa on todella erilaista kuin Suomessa. Tiesin sen
jo ennen ensimmäistä koulupäivää, mutta siihen sopeutuminen
otti aikansa. Lukiossa kotona on
itsenäistä opiskelua ja omasta
opiskelusta tulee ottaa vastuu,
eikä kukaan vahdi opiskeluasi.
Italiassa taas tuntuu, että olisin
palannut jälleen 12 -vuotiaaksi. Oppilaita holhotaan paljon
enemmän, eivätkä nuoret ole
niin itsenäisiä kuin Suomessa.
Koulu yleisesti on rankempaa,
ja oppilailta vaaditaan paljon.
Myös vanhemmat odottavat
hyvää koulumenestystä nuoriltaan ja pitävät huolen, että he
opiskelevat riittävästi. Useimmissa kouluissa Aostassa myös
lauantait ovat koulupäiviä.
Omia oppiaineita ei voi valita, vaan jokainen valitsee 13
-vuotiaana koulun, jonka haluaa aloittaa. Erilaisia kouluja
ovat muun muassa klassinen,
taide- ja musiikkipainotteinen,
tiedepainotteinen tai kielipainotteinen lukio. Lisäksi on
myös Suomen ammattikouluja
vastaavat koulut. Jokaisessa
koulussa opiskellaan samoja
perusaineita, kuten italiaa, matematiikkaa, englantia, ranskaa,
historiaa ja fysiikkaa. Jokainen
koulu painottaa joihinkin tiettyihin aineisiin. Esimerkiksi,
klassisessa koulussa opiskellaan
myös latinaa ja kreikkaa, tiedepainotteisessa on enemmän
tiedeaineita, ja kielipainotteisessa opiskellaan myös saksaa.
Itse
käyn
musiikkipainotteista lukiota.
Siellä jokainen
oppilas soittaa
ainakin yhtä tai
kahta soitinta, ja koulussa
opiskellaan
musiikin teoriaa, musiikin
historiaa
ja
kerran viikossa
on käytännön
’musiikkia yhdessä’ eli soitetaan ja lauletaan yhdessä.
Tietenkin mus i i k k i p a i n o tteisessa opiskellaan myös
normaaleja aineita. Kahdesti
viikossa minulla
on koulua myös
iltapäivisin, ja
tämän vuoksi minun ei tarvitse käydä koulussa lauantaisin.
Yleensä koulupäivät alkavat
kahdeksalta ja loppuvat yhden
kahden aikaan; kouluissa ei tarjota lounasta kuten Suomessa,
joten lounas syödään vasta
koulun jälkeen. Italiassa nuoret
tekevät paljon kotiläksyjä, riippuen toki myös koulusta, mutta
usein monia tunteja koulun jälkeen.Vaikka suomalaisten vaihtareiden tuleekin tehdä käytännössä vuosi enemmän koulua,
eli minulle Italiassa tehty vuosi
ei vaikuta kouluun Suomessa,
myös meiltä vaaditaan ainakin
kohtalaista koulumenestystä,
ja pitää vähintään tehdä parhaansa.
Nykyään voisin sanoa elämäni
olevan ainakin kohtalaisen normaalia. Olen sanonut, että vaihtarin elämä ei tule ikinä olemaan
normaalia - siihen kuuluu liikaa
jatkuvaa liikettä, varsinkin jos
pitää vaihtaa perheitä, epävarmuutta ja uusia tilanteita, vieläkin. Mutta ehkä tämä tekeekin
juuri kokemuksesta paremman:
se ei tule olemaan ikinä samanlaista kuin elämä Suomessa.
Vaikeaa siitä tekee sen, että kun
lopulta elämä alkaa muuttua
selkeäksi, tajuaa, että kaipaa
normaalia elämää, sitä elämää
Suomessa, jota varsinkin aluksi
oli ikävä, aina vain vähemmän.
Ja tässä vaiheessa huomaa, että
kotiin paluu häämöttää vain
muutamien viikkojen päässä. En
sano, ettenkö tuntisi iloa kotiin
paluusta. Siitä, että näkee taas
perheen, ystävät, ne tutut kotikylän maisemat. Siitä, että voi
taas syödä päivittäin ruisleipää
ja pääsee nukkumaan omassa
sängyssä. Mutta tämä ei tarkoita, etten olisi surullinen, koska
minun tulee jättää Aosta. Toinen kotini. Kaikki tärkeimmät
ihmiset minulle. Kieli, joka alkaa
tuntua jo niin luonnolliselta. Ja
aina kun ajattelen kotiin paluuta, voin pahoin.
Olen oppinut rakastamaan
Aostaa. Pientä kaupunkia, jota
ympäröivät monet pienet alppikylät ja tietenkin itse Alpit.
Historiaa ja keisari Augustuksen aikaisia rakennuksia. Pientä jokea,
joka virtaa kaupungin
läpi. Aosta on toinen
koti. Osaan ulkoa keskustan, ne kadut, joita
pitkin kuljen melkein
päivittäin. Suurimmaksi
osaksi ne pienet tiet,
jotka oikovat suurien
katujen lomassa. Tunnen kaupungin rytmin,
tiedän, mitä kautta kannattaa mennä, jos haluaa lähteä Sveitsiin tai
Mont Blancille. Tiedän,
että tiistai ja lauantai
ovat markkinapäiviä ja
keväällä koko laaksossa puhaltaa tuuli, lähes
päivittäin, voimakkaasti. Osaan sanoa, mistä
saa parasta jäätelöä,
gelatoa, tai mistä ei saa
hyvää pizzaa. Aosta on
toinen kotini, jo nyt,
ja tulee aina olemaan.
Vuoden aikana olen
päässyt myös näkemään
hieman Italiaa. Rotarit ovat järjestäneet
muutamia retkiä eri
puolelle Italiaa, ja
olen käynyt EmiliaRomagnassa ja Cremonan kaupungissa.
Jo lokakuussa pääsin
yllätyksekseni Sisiliaan viikoksi koulun
kanssa ja nautin
reissusta paljon. Sisiliasta tulikin yksi
lempipaikoist ani,
maisemiensa, ihmistensä ja herkullisen
ruokansa
ansiosta. Koulun kanssa
olen päässyt myös
Firenzeen, sillä menimme Scandicciin,
Firenzen lähellä sijaitsevaan kaupunkiin osallistumaan
eräänlaiseen
musiikkikilpailuun, jonka jälkeen
onneksemme pääsimme myös
tutustumaan hieman kauniiseen
Firenzeen. Olen kiitollinen siitä,
että olen saanut nähdä useita
uusia asioita. Italian jokainen
osa on erilainen, jokaiselta alueelta löytyy omat erikoisuudet,
ruuat ja uusia maisemia, ja aina
oppii jotain. Edessä on vielä
Rotaryn järjestämä Eurotour,
eli kaikkien halukkaiden vaihtarien tekemä kierros ympäri Eurooppaa, esimerkiksi Pariisissa,
Saksan Monacossa ja Wienissä.
”Tour” kestää kaksi viikkoa, ja
se tehdään bussilla matkustaen
paikasta toiseen.
Italiasta itsestään ei ole tullut
vain lempimaani, vaan toinen
kotini. Rakastin Italiaa jo ennen
kuin tulin tänne. Sen historiaa,
kauneutta ja kieltä. Ruokakulttuuria, avoimia ihmisiä ja sen
monipuolisuutta. Mutta vuoteni aikana, olen oppinut oikeasti ymmärtämään tätä kaunista
maata. Sen kaunista kieltä, ja
tuntemaan paremmin eri alueiden eroja. Italiassa syö aina
hyvin; jokaisella alueella on jotain omaa, myös sen keittiössä,
esimerkiksi Aostan yksi erikoisuuksista on Fontina, Laakson
oma juusto. Olin myös oppinut,
että eivät kaikki asiat ole kuten
luulemme. Ihmiset Aostassa eivät ole niin avoimia, kuin ajatellaan. Nuoret opiskelevat paljon
enemmän kuin luulisi, ja heiltä
vaaditaan usein paljon enemmän kuin nuorilta Suomessa.
Ennen kaikkea kaipaan omaa
vapautta ja vastuuta, jonka
omaan Suomessa. Se tiedetään
yleisesti, että Suomessa nuoret
ottavat paljon vastuuta itsestään, mutta sen tarkoitusta ei
oikeasti ymmärrä, ennen kuin
sen itse kokee omakohtaisesti.
Mutta, siitäkin huolimatta, rakastan asua Italiassa. Aina ei ole
ollut helppoa, mutta kaikesta
on selvitty tähän asti. Rakastan sitä, että päivittäin syödään
yhdessä, että päivittäin ainakin tärkeille ihmiselle annetaan
poskipusut tervehdykseksi. Italialainen kulttuuri on osa minua,
nyt ja aina.
Nyt, kahdeksan kuukauden
jälkeen, minulta aletaan kysyä:
’Minkälainen vuosi sinulla on
ollut?’ tai ’Miltä tuntuu palata kotiin?’ tai ’Onko ollut sen
arvoista?’. On vaikeaa tiivistää
yhtä vuotta kahteen tai kolmeen sanaan. Varsinkaan, kun
se vuosi on ollut täynnä uusia
asioita, täynnä uusia kokemuksia. Vuoteni on ollut käytännössä todella mahtava. Se on
ollut - ja tulee vieläkin olemaan
sivu 3
- unohtumaton kokemus. Olen
kasvanut ihmisenä, ja ennen
kaikkea näen maailman ja ihmiset niin eri tavalla kuin ennen.
Uskallan olla enemmän oma
itseni - uskallan olla rehellinen
myös itselleni siitä, kuka olen, ja
hyväksyn itseni paremmin, niin
hyvät kuin huonotkin puolet.
Vuoteni aikana olen saanut
todellakin kokea mahtavia asioita, ja usein sanotaan, että vaihto-oppilasvuosi ei ole vuosi elämästä - se on elämä vuodessa.
Uudet asiat, ensimmäiset kuukaudet, ovat kuin uusi elämä,
ja kaikki on uuden opettelua ja
tekemistä. Vähitellen sitä pääsee mukaan uuteen kulttuuriin,
saa ystäviä ja sopeutuu, ennen
kaikkea oppii kielen. Kielen oppiminen todellakin on tärkeä
osa vuotta, ja sen huomaa, että
asiat helpottuvat huomattavasti, kun se alkaa sujua. Itsellä
italian oppimiseen meni aikaa
- tiesin, että kielen oppiminen
ei ole mahdotonta, mutta välillä se tuntui siltä. Kuitenkin,
joulun jälkeen olen selviytynyt
eteenpäin melkein pelkällä italialla, aluksi hieman heikosti, ja
nykyään kieli on jo mukavasti
hallussa. Kun alkaa olla vuoden loppupuolella. Se tuntuu
uskomattomalta. Se, että koko
vuosi, kaikki ne kuukaudet
ovat menneet niin nopeasti, ja
tuntuu, että vasta hetki sitten
olin kotona Suomessa, omassa
sängyssä. Eikä voi olla ajattelematta, mikä ihme on, että on
todellakin selvinnyt tänne asti.
Etten pakannut laukkuja kahden
kuukauden jälkeen ja lähtenyt
kotiin. Vaikka välillä olisin halunnut. Ja samalla tuntuu, että
on tuntenut tämän paikan aina,
koska se ei ole enää mikään random paikka jossain päin maailmaa. Se on toinen koti. Ennen
kaikkea, tuntee surua siitä, että
pian pitää jättää kaikki ja lähteä
kotiin, vaikka jossain määrin on
jo kotona. Ja tuntee iloa siitä,
että pääsee jälleen kotiin, sillä koti on myös siellä, missä se
on aina ollut. Ja niin loppujen
lopuksi se on vain tunteiden sekamelska, sillä palataksesi tärkeiden ihmisten luo, tulee jättää
sinulle tärkeät ihmiset.
Mutta viimeiseen kysymykseen on onneksi paljon helpompi vastata. Vaikka aina silloin tällöin on vaikeaa, ja käy
mielessä, miksi ikinä lähdin mukaan koko hommaan, niin jaksaa
aina muistaa, että lopussa kiitos
seisoo. Se, että on saavuttanut
kaiken, mitä oikeasti toivoi, ja
paljon enemmän. Kyllä. Se todellakin on sen arvosta.
sivu 4
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 15
PYHÄJOEN JA ESPANJAN
KIRJOSTOJEN VALOKUVAKILPAILU
Pyhäjoen kirjaston ja Espanjan
Madridin alueen maalaiskirjastojen yhteisen valokuvauskilpailun ensimmäinen vaihe on
ratkennut. Suomen osakilpailun
aikuisten sarjaan tuli kymmenkunta kuvaa. Lasten ja nuorten
sarjat eivät tällä kertaa kiinnostaneet kuvaajia.
Aikuisten sarjan voitti merijärvinen Maaria Saukko kuvalla, joka esittää 5-vuotiasta
Jalmaria pärekorissa lukemassa.
Toiseksi tuli raahelainen Virva
Lind. Kolmannen sijan jakoivat
oulaistelainen Jarmo Tyyskä ja
raahelainen Rauno Mätäsaho.
Kaikki palkitut saivat lahjakortin. Voittajakuva jatkaa loppukilpailuun Espanjaan.
Kilpailun teema oli Lukupaikkoja. Missä on mukava lukea ja
miksi? Kilpailussa on aikuisten,
nuorten ja lasten sarjat. Ensimmäisessä vaiheessa kukin kirjasto valitsi kunkin sarjan voittaja-
kuvan, joka jatkaa kilpailemaan
kaikkien kirjastojen kesken.
Pyhäjoen sisarkirjasto on
Chinchónissa sijaitseva Petra
Ramírezin kirjasto, joka kuuluu
Madridin kirjastopiiriin. Madridin alueen 25 maalaiskirjastoa
järjestävät vuosittain digitaalisen valokuvakilpailun, jossa on
tänä vuonna nyt siis mukana
myös Pyhäjoki.
5(7.,0$$7,/$//(
/HLULPDNVX¼VLVUXRNDLOXWPDMRLWWXPLQHQRKMHOPDQ
0XNDDQPDKWXXOHLULOlLVWl
,OPRLWWDXWXPLVHWPHQQHVVlUXRNDNRXOXILVLYXVWROOHWDL0DLUHOOH
SXK
<ŝƌŬŬŽŚĞƌƌĂŶǀŝƌĂƐƚŽĂǀŽŝŶŶĂŬĞƐćůůćŬĞƐŬŝǀŝŝŬŬŽŝƐŝŶ
<ŝƌŬŬŽŶĞƵǀŽƐƚŽŶŬŽŬŽƵŬƐĞƐƚĂϭϲ͘ϰ͘ϮϬϭϱ͗
<ŝƌŬŬŽŚĞƌƌĂŶǀŝƌĂƐƚŽŽŶĂǀŽŝŶŶĂŬĞƐćʹĞůŽŬƵƵƐƐĂ
ŬĞƐŬŝǀŝŝŬŬŽŝƐŝŶŬůŽϭϬͲϭϯ͘
dćůůƂŝŶǀŝƌĂƐƚŽƐƐĂŽŶƉćŝǀLJƐƚćŵćƐƐćƐĞƵƌĂŬƵŶƚĂƐŝŚƚĞĞƌŝƚĂŝƉĂƉŝƐƚŽ͘
DƵƵŶĂĂŝŬĂŶĂƉĂƉŝƐƚŽƉćŝǀLJƐƚććƉƵŚĞůŝŵŝƚƐĞ͗
ũĂůůĂϮϮ͘ϲ͘ͲϭϮ͘ϳ͘<Ăŝ:ƵǀŝůĂƉ͘ϬϱϬͲϯϮϴϴϭϬϳ
ũĂůůĂϭϯ͘ϳ͘Ͳϵ͘ϴ͘:ƵŬŬĂDĂůŝŶĞŶƉ͘ϬϰϬͲϱϬϱϬϬϭϲ͘
DĂŝŶŝƚƚƵũĞŶĂŝŬŽũĞŶƵůŬŽƉƵŽůĞůůĂǀŽŝƚƚĞŽƚƚĂĂLJŚƚĞLJƚƚćŵŽůĞŵƉŝŝŶƉĂƉĞŝƐƚĂƐĞŬćƐŽŝƚƚĂĂ
ŬŝƌŬŬŽŚĞƌƌĂŶǀŝƌĂƐƚŽŶƉƵŚĞůŝŶŶƵŵĞƌŽŽŶϬϴͲϰϯϯϭϭϵ͘
/$67(1
.89$7$,'(/(,5,
0DNHNOR
$QQDODQPXVHROOD
\OLYXRWLDLOOH
6$$5(1.28/81$/$/82..,(1
.(9b7-8+/$
2KMDDMD-XXOLD/DKQDRMD
7XWXVWXWDDQNXYDWDLWHHQWHNHPLVHHQHUL
WHNQLLNRLOODMDOHLNNLVlOOlRWWHHOOD
+LQWD½VLVlOWllRSHWXNVHQMDPDWHULDDOLW
2PDWHYllWPXNDDQ
021,72,0,7$/2//$
7,./2
7(59(78/2$
-lUMHVWll5DDKHRSLVWRMD3\KlMRHQNXQWD
.XUVVLQUR
,OPRLWWDXWXPLQHQDONDDNOR
1HWLVVlKWWSVZZZRSLVWRSDOYHOXWILUDDKH 3XK
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 15
<ĞƐćŝŶĞŶŬĞƉƉŝũƵŵƉƉĂ
ŵŽŶŝƚŽŝŵŝƚĂůŽŶƉŝŚĂůůĂ
d/Ϯϲ͘ϱ͘<>KϭϬͲϭϬ͘ϰϱ
d/Ϯ͘ϲ͘<>KϭϬ͘ϬϬͲϭϬ͘ϰϱ
d/ϵ͘ϲ͘<>Kϵ͘ϬϬͲϵ͘ϰϱ
d/ϭϲ͘ϲ͘ <>KϭϬ͘ϬϬͲϭϬ͘ϰϱ
d/Ϯϯ͘ϲ͘ <>KϭϬ͘ϬϬͲϭϬ͘ϰϱ
d/ϯϬ͘ϲ͘ <>KϭϬ͘ϬϬͲϭϬ͘ϰϱ
^ŽƉŝŝŬĂŝŬĞŶŝŬćŝƐŝůůĞŵŝĞŚŝůůĞũĂŶĂŝƐŝůůĞ͊
:ƵŵƉĂƐƐĂƚĞŚĚććŶLJŬƐŝŶŬĞƌƚĂŝƐŝĂůŝŝŬŬĞŝƚćŬĞƉŝůůćũĂŽŵĂůůĂŬĞŚŽŶƉĂŝŶŽůůĂ͘
ƚƚĂƌǀŝƚƐĞŽŵĂĂŬĞƉƉŝćŵƵŬĂĂŶ͊
^ĂƚĞĞůůĂƐŝƐćůůć͘
sivu 5
<33b5,1.28/81.(9b71b<77(/<
.LUMDVWROOD
WRXNRNXXQORSSXXQ
$YRLQQD
PD±
WLNH±
WR±
SH±
KŚũĂĂũĂŶĂsŝůũĂZŽŵƉƉĂŶĞŶ
dĞƌǀĞƚƵůŽĂ͊
KUULUTUS
PYHÄJOEN KUNNAN ALUEEN YKSITYISTEIDEN KESÄKUNNOSSAPITO
AVUSTUSTEN HAKEMINEN
Avustusten hakuaika alkaa 25.5.2015 ja päättyy 31.10.2015
PYHÄJOEN KUNTA MYY
Tarjousten perusteella
Rivitalotontin (AOR 1) keskustan kaava-alueen huippupaikalta
SIJAINTI Kortteli 130, tontti 6
OSOITE Pistoolintie 6, 86100 PYHÄJOKI
PINTA-ALA
RAK.OIKEUS
LÄHTÖHINTA
2524 m2
631 k-m2 (e=0,25)
15.000,00 €
Pyhäjoen kunnan antaman rakentamisvelvoitteen mukaan tontin
rakentaminen on aloitettava 2 vuoden kuluessa kaupanteosta.
Kirjalliset tarjoukset 03.06.2015 klo 15.00 mennessä osoitteella
Pyhäjoen kunta
Kuntatie 1
86100 PYHÄJOKI
Kuoreen merkintä: ”Rivitalotontti”
Lisätiedot:
Veikko Björn, kiinteistöpäällikkö
040 3596052
[email protected]
Tekninen lautakunta tiedottaa yksityisteiden ylläpidon kesäajan kunnossapitoon liittyvien avustusten hakuajan
alkamisesta
Pyhäjoen
kunta25.5.2015
julistaa Pyhäjoen
haettavaksi
kunnan Kuulumiset lehdessä teknisen lautakunnan päätöksen 18.5.2015
mukaisesti.
PÄÄKIRJANPITÄJÄN
VIRAN
Yksityistie avustusten periaate on,
että yksityistiehoitokunnat
maksavat
itse 100 % kesäkunnossapidosta 1.8.2015
ja kunta antaa
esitettyä,
maksettua
alkaen
laskua vastaan avustusta 50 %.
kunnan
Yksityisteiden kesäkunnossapitoPääkirjanpitäjä
avustusta hakevientoimii
tiekunnallisten
/ hallinto- ja talousp
tehtäviin
kuuluvat
peruskirjanpito
talokohtaisten yksityisteiden pitää
olla teknisen
lautakunnan
hyväksymillä ja tilinpäätök
yksityistielistoilla mukana (yksityistielistat
hyväksytty
teknisessä
lautakuntalousarvion laadintaan osallistuminen
sekä mu
nassa 1.1.2015 § 14) ennenkuin kunnan avustusta pystyy saamaan.
yleishallinnon
tehtävät.
Käytössämme
on
Pro Ec
Uusia yksityisteitä otetaan teknisen lautakunnan yksityistielistoille mukaan
Status –kirjanpito-ohjelma.
vain, jos ne täyttävät teknisen lautakunnan
asettamat ehdot: yksityistie
johtaa pysyvälle, ympärivuotisessä asumisen käytössä olevalle asunnolle,
yksityistien järjestäytyminen ja yksiköinti
on tehty soveltuvaa
ja dokumentit kaupallista
esitetään
Edellytämme
laskentatoim
tekniselle lautakunnalle. Kunta ei anna avustusta metsäautoteille, eikä
lutusta
(merkonomi,
tradenomi
tai
vastaava).
Ar
kesämökkiteille.
vahvaa työotetta, huolellisuutta, täsmällisyyttä j
Tiehoitokuntia ja talokohtaisten yksityisteiden
omistajia pyydetään
aloitteisuutta.
keräämään kaikki maksetut kuitit yhteen kesäkunnossapito avustukseen,
Tervetuloa mukavaan työyhteisöömme.
joka jätetään yhdellä kerralla samaan yksityistiehen kohdistuvana tekniselle osastolle 31.10.2015 mennessä.
Palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot määräy
Tekninen lautakunta noudattaa Pyhäjoen
kunnan hyväksyttyä tiedotumukaan.
sohjetta, jossa on julkinen kuulutus Kuulumiset lehdessä, kunnan ilmoitusVirassa sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa
taululla ja internet sivuilla.
vastaanottamista
pyydetään
esittämään hyväksy
Tekninen lautakunta ei tiedota kesäkunnossapito avustuksista
erikseen
yksityisteiden omistajille tai tiehoitokunnille,
vaan tiekuntien tulee
todistus terveydentilasta.
noudattaa teknisen lautakunnan yleisten kuulutusten mukaisia ohjeita
hakemisen määräajoista ja määräaikojen päättymisestä ym kriteereistä.
Kirjalliset hakemukset opinto- ja työtodistuksine
taa Pyhäjoen kunnantalolle 13.5.2015 klo 15.00
osoitteella Pyhäjoen kunta, Kunnanhallitus, PL 6
Yksityisteiden kesäkunnossapito avustukset on jätettävä Pyhäjoen
JOKI.
kunnantalon tekniselle osastolle 31.10.2015 mennessä, sen jälkeen
Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Matti Soronen, p
jätettäviä avustuksia ei enää makseta.
Lisätietoja asiasta antaa kiinteistöpäällikkö
Veikko Björn puh 040 359 6052.
Kunnanhallitus
Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki Municipality
Kuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | [email protected]
www.pyhajoki.fi
18.5.2015
Tekninen lautakunta
Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki Municipality
Kuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | [email protected]
www.pyhajoki.fi
sivu 6
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 15
3\KlMRHQOXNLRQXXGHW
\OLRSSLODDW
Tervetuloa lakkiaiskahville
lauantaina 30.5. kello 15 alkaen.
Tervetuloa lakkiaisiini
lauantaina 30.5. klo 15 alkaen.
Reetta Kangas
Eve Leppälä
$KROD6DPX
$QWWLOD(HPHOL
%UXVLQ6DPL
+DDSDNDQJDV-RQQD
+LUYLNRVNL-RKDQQD
,PSROD-DUNNR
.DQJDV5HHWWD
.HVNLWDOR-DQQH
.URQTYLVW$QQD
.\OPlOl7DUX
/HSSlOl(YH
/LQGHOl/HHQD
0DWWLOD$QQL
3LKODMDPDD+HQQD
3LLOROD7HUKL
6DUSROD2PDU
7HUYHWXORDMXKOLVWDPDDQW\WWlUHPPH
Tervetuloa juhlimaan lakkiaisiani kotiimme
lauantaina 30.5 klo 15 alkaen!
5LLQDQ
/lKLKRLWDMDQDPPDWWLVHNl\OLRSSLODVWXWNLQWRD
/lK
WRD
Johanna Hirvikoski
NRWLLPPH9DLQLRQWLHOOH
ODNORDONDHQ
211,77(/(00(
5DPLMD0DUL.RUSHOD
Tervetuloa juhlimaan kanssani kotiimme
Hyytämäntielle la 30.5. klo 15 alkaen
tai su 31.5. klo 14 alkaen!
Leena Lindelä
Tervetuloa Jarkko Impolan lakkiaisiin
metsästysmajalle Yppäriin
alkaen klo 15 30.5.2015
Tervetuloa juhlistamaan tyttäremme
Terhin valkolakkia
lauantaina 30.5 klo 14 jälkeen
Simunankankaantielle.
Terveisin Mirja ja Ismo
Tervetuloa juhlimaan Eemelin valkolakkia
lauantaina 30.5 klo 15 alkaen
Liisa-mummun puolelle (Vuotinperäntie 38).
Paula ja Janne Anttila
Tervetuloa poikamme
Samin ylioppilasjuhlaan
lauantaina 30.5.2015 klo 15 alkaen.
Margit ja Kalevi Brusin
Tervetuloa lakkiaiskahville
lauantaina 30.5. klo 15 alkaen.
Jonna Haapakangas
”Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskovat unelmiinsa”
Tervetuloa juhlimaan kanssani valkolakkia
la 30.5.2015 klo 15 alkaen Pormannintie 13.
Tervetuloa yo-juhliini Harjutielle
lauantaina 30.05.2015
klo 15:00 alkaen.
Taru Kylmälä
Janne Keskitalo
Tervetuloa juhlistamaan valkolakkiani
lauantaina 30.5. klo 14 alkaen.
Henna Pihlajamaa
7HUYHWXORDW\WWǫUHPPH$QQLQODNNLDLVLLQ
ODNORDONDHQNRWLLPPH3DUKDODKGHOOH
.DLVXMD-XKD0DWWLOD
TERVETULOA!
Wanhan Yppärin koulun kirpputorille
Lauantaina 23.5 klo 9-11
Myynnissä vanhoja kuvatauluja, oppikirjoja,
kaunokirjallisuutta ym.
Tavarat myydään siinä kunnossa, kun ne
ovat myyntihetkellä.
Niillä ei ole kuntotakuuta eikä p a l a u tusoikeutta.
7HUYHWXORD
Tervetuloa
W\WWlUHPPH$PLQDQ
poikamme
Omarin
\OLRSSLODVMXKOLLQ
ODXDQWDLQDNORMlONHHQ
ylioppilasjuhlaan
30.5 klo14 alkaen.
$QQD0DULMD$EHG6DUSROD
Anna-Mari ja Abed Sarpola
.(6b/20$5(,66832:(53$5.,,1
7RUVWDLQD
/lKW|3\KlMRHQ6KHOOSDOXX3\KlMRHOOHQNOR
0DWNDQKLQWDVLVN\\GLQMDUDQQHNNHHQ
\OLFP½MlVHQPXXW½
DOOHFP½MlVHQPXXW½
SHONNlN\\WL½VLVllQSllV\PDNVHWDDQLWVH
$OOHYKXROWDMDQVHXUDVVD
Tule hakemaan
muistosi koulusta!
Yppärin koulun henkilökunta ja oppilaat
,OPRLWWDXWXPLVHWPHQQHVVl0DLUH
-lUM5DQQLNRQMD3\KlMRHQ+\KGLVW\NVHW
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 15
sivu 7
Järjestöt toimivat
Seurakunta tiedottaa
Kuollut: Irja Annikki velu 5-6 luokkalaisille päivystää
Pisilä e Vaarala Pohjankylältä koulupäivinä numerossa 04484 v 8 kk 11 pv
7118638. Palveluun voi lähettää nimettömiä viestejä mieltä
Kastettu:
Niko Eetu painavissa asioissa tai vain jutOliver Hourula, Venla Anneli tukaverin puuttuessa.
Grekula
Nuorisotyö:
Jumalanpalvelus ja HPE kir- Sählykerho yläasteikäisille
kossa su 24.5. klo 10. Kirkko- monitoimitalolla tiistaisin klo
kuoro.
16.20 - 17.30 (Jesse ja Viljami)
Omaishoitajat ja hoidettavat
- Kasvuryhmä rippikoulun
Yppärin metsästysmajalla ma käyneille nuorille Sarpatissa
25.5. klo 13.
torstaisin klo 18.
Kirkkoherranvirasto suljet- Sählyä nuorille aikuisille
tu ke 27.5.
monitoimitalolla torstaisin klo
Toukosiunaus Etelänkylässä, 19-21.
Ilkka Tuuttilalla, Jokipuojintie
36, to 28.5. klo 12.
K i r k ko h e r r a nv i r a s to ss a
Koululaisjumalanpalvelus myynnissä seurakunnan adkirkossa pe 29.5. klo 12.
resseja 10 €/kpl.
Jumalanpalvelus kirkossa su
31.5. klo 10. Lähetyskahvila
RY: Raamattuluokka la 23.5.
jp:n jälkeen Sarpatissa.
klo 19.30 Timo Impolalla
Sururyhmä ma 1.6. klo
Kevätjuhla su 24.5. klo 16
18. Lisätiedot Mirja p. 050- ry:llä, Jouko Piilola
4929250.
Jumalanpalvelus ja HPE kirKirkkoherranvirasto p. 08kossa su 7.6. klo 10. Saarna 433119. Avoinna ma 8-12, ti
Esko Leinonen.
12-16, ke 11-14.
Jumalanpalvelus ja HPE kirKirkkoherranvirasto suljetkossa sunnuntaina 24.5. klo 10. tu ke 27.5, avoinna kesä –
Kirkkokuoro.
elokuussa keskiviikkoisin klo
10-13.
TULOSSA:
Tarvittaessa voitte ottaa yh-Näkövammaisten
kerho teyden papistoon: kirkkoherseurakuntatalolla ma 8.6. klo ra Jukka Malinen p.040-505
12. Kalajokiset vierailee. Ruo- 0016 tai seurakuntapastori Kai
kailu, kahvit, ohjelmahetki, Juvila p. 050-328 8107.
arvontaa. Ruokamaksu 6 €. Ilmoittautuminen 3.6. mennessä
Pyhäjoen seurakunnan kotiMirjalle p. 0504929250.
sivut löytyvät osoitteesta:
Varhaisnuorisotyö:
www.pyhajoenseurakunta.fi
-Tekstaritupu tekstiviestipal-
Toukosiunaus
Etelänkylällä Ilkka Tuuttilan tilalla
to 28.5 klo. 12.
Järj. MTK-Pyhäjoki ja
Eläkeliiton Pyhäjoen yhdistys
Partiolippukunta Hanhikiven Kiertäjät ry.: Lippukunnan
viikottainen partiotoiminta siirtyy kesätauolle, toiminta jatkuu
koulujen alkaessa. Kevätsiivouksen aika, lippukunnan romunkeräyslava on toukokuun ajan
vanhan tenniskentän paikalla.
Romulavalle vain vienti, lavalle romua vienyt haluaa tukea
lpk.n toimintaa, eikä halua että
romuja haetaan enää muiden
käyttöön.
Pirttikosken maaseutunaiset: Kesäretki Kuopioon la-su
13 - 14.6.2015. Lähtö Pirttikosken koululta klo 6.00. Saavumme n.klo 10 Kuopion torille, jossa Kuopio tanssii ja soi
-ohjelmaa sekä Pikku-Pietarin
torikujalle tutustuminen. Sen
jälkeen ostoksille ja syömään
kauppakeskus Matkukseen. Illalla/iltapäivällä sisävesiristeily
Kuopion vesillä. Majoittuminen
kylpylä-hotelli Kunnonpaikassa. Matkan hinta 134e, lapset
4-12v 104e. Hinta jäsenille
70e/50e.
Ilmoittautumiset
31.5 mennessä Railille p. 040
750 64 21. TERVETULOA MUKAAN MYÖS MUUTKIN KUIN
JÄSENET`!
Pirttikosken Iltavilli perjantaina 5.6. klo 20 alkaen. Pirttikosken koulu, os. Pirttikoskentie
585. Peräkärrykirppis, perennojen vaihtoa, arvontaa, laulua,
leikkiä ja iltajumppaa. Kesäyön
lenkki alkaa klo 23. 2 eripituista matkaa: Pyyntien lenkki n. 4
km ja Hellaamäen lenkki n. 11
km. Lähde matkaan juoksemalla, pyörällä tai kävellen. Maaliin
saapuville juomaa ja yöpalaa.
Lisätietoja: facebook.com/pirttikoskenkylayhdistys tai Asta
Nuorala 040 033 0432
Pyhäjoen
omaishoitajien ja hoidettavien yhteinen
keväinen tapahtuma Yppärin
metsästysmajalla maanantaina
25.5 klo 13.Yhteislähtö entisen
Shellin pihasta klo 12.30. Siellä
järjestyy kaikille kyyditys. Tervetuloa kaikki omaishoitajat ja
hoidettavat. Myös uudet erittäin tervetulleita.
Pyhäjoen SILMU: Kevätkauden päättäjäiset pidetään
Yppärin Metsästysmajalla maanantaina (huom. päivä) 25.5
klo 18.00. Kimppakyyti entisen
Shellin pihalta klo 17.30. Luvassa seurustelua, makkaranpaistoa, kahvittelua ja arpajaiset!
Tervetuloa!
Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Pyhäjoen kerho Toivon
päivä tilaisuus K-Market Eväskontin eteisessä torstaina 4.6
kello 10-18. Paikalla syöpäyhdistyksen keräyslipas, ruokakori arpoja yms.
Raahen Kuulonhuoltoyhdistys ry: Kevään viimeinen kuulon
lähipalvelu Pyhäjoen Jokikartanossa tiistaina 26.5 klo 15-16
kahvitarjoilun merkeissä. Saatavana paristoja, pullaa pikkuleipiä ym.kahvin / mehun kera.
Tervetuloa !
MTK-Pyhäjoki ja Eläkeliiton
Pyhäjoen yhdistys. Toukosiunaus.Etelänkylällä Ilkka Tuuttilan tilalla to 28.5 klo. 12.
Yppärin maa- ja kotitalousnaiset ry:n järjestöpalstalle 23.5.
ja 30.5. :
Yppärin maa- ja kotitalousnaiset ry: Ruokaa tulistellenkurssi Yppärin metsästysmajalla 5.6. klo 18. Valmistetaan
ruokaa nuotiolla ruokaneuvojan
johdolla. Kurssi on jäsenille ilmainen, muille 5€. Ilmoittautumiset Jennalle soittamalla tai
tekstiviestillä 31.5. mennessä
p. 044 05 377 45. Muistakaa
seurata myös blogia! ypparinnaiset.blogspot.fi
7HDWWHULUHLVVX2XOXQ
NDXSXQJLQWHDWWHULLQ
SHUMDQWDLQDNOR
3DXOLLQD5DXKDODQ
7DLYDVODXOX
/LSXW½HQQDNNRHVLW\VN\\WL½
6LWRYDWLOPRLWWDXWXPLVHWPDNORPHQQHVVl
3\KlMRHQNXOWWXXULWRLPLVWRRQSXKNORWDL
NXOWWXXUL#S\KDMRNLIL
/lKWLMlWRWHWDDQLOPRLWWDXWXPLVMlUMHVW\NVHVVl
/LSXWOlKHWllQMDODVNXWHWDDQHWXNlWHHQ
$LNDWDXOX
.DODMRNLPKNOR
<SSlUL1HVWHNOR
3\KlMRNL6DOHNOR
5DDKHPKNOR.RWLLQOlKW|KHWLHVLW\NVHQMlONHHQ
2OWDYDOlKWLMllHWWlWHDWWHULUHLVVXWRWHXWXX
-lUM3\KlMRHQ5DDKHQMD.DODMRHQNXOWWXXULWRLPHW ŠŒƒ––—ƒŽ‡‹‹‡––¡–‘‹‹–ƒƒ
͝ǤǦ͢͞Ǥ͜͢Ǥ͜͞͝͡
‹‡Ž‘•ƒƒ”‹Ž‘͟͝Ǧ͢͝
ƒŠƒ–‹‡ͣ͟
ƒƒ”‡‘—Ž—Ž‘͜͝Ǧ͟͝
‘—Ž—–‹‡ͥ
DŽŶŝƚŽŝŵŝƚĂůŽǀĂƌĂƚƚƵ
ŬŽƵůƵŶŬćLJƚƚƂƂŶǀŬϮϮ
ŵĂĂŶĂŶƚĂŝŶĂũĂƚŝŝƐƚĂŝŶĂ
ŬŽŬŽŚĂůůŝƐĞŬćϭ͘ůŽŚŬŽ
ŬĞƐŬŝǀŝŝŬŬŽ͕ƚŽƌƐƚĂŝũĂ
ƉĞƌũĂŶƚĂŝŬŽŬŽƉćŝǀćŶ͊
ƒ”’ƒ––‹Ž‘͜͝Ǧ͟͝
ƒŠƒ–‹‡ͣ͞
ƒ”ŠƒŽƒŠ†‡‘—Ž—Ž‘͝͝Ǧ͝͡
ƒ”ŠƒŽƒŠ†‡–‹‡ͤ͢
‹”––‹‘•‡‘—Ž—Ž‘͝͝Ǧ͝͡
‹”––‹‘•‡–‹‡ͤ͡͡
’’¡”‹‡”‹ƒŒƒŽ‘͝͝Ǧ͝͡
ƒƒ¡‡–‹‡ͣ͜
‡‹‹‡––¡˜ƒ•–ƒƒ˜ƒƒ–‘‹‹‹‹‹ƒ
”‡—Žƒ’—ŠǤͤͤ͜͜͜͜͢͠͝͠Ǥ
‘‹––‡‘––ƒƒ›Š–‡›––¡›Ú•’¡‹˜¡Š‘‹†‘Œ‘Š–ƒŒƒƒ”Œƒ‹‹”–‡‡•‡‡’—ŠǤ
ͥͤ͜͜͟͢͠͡͝͞Ǥ
G
P Y H ÄJOEN
K UU LUM ISET
PÄÄTOIMITTAJAT
Sari Hidén
Arvo Helanti
TOIMITUS
Elias Hirvikoski
Jeremia Toppari
http://kuulumiset.pyhajoki.fi
[email protected]
Puh. 040 359 6166
Fax (08) 4390 282
Toimitus:
Päätoimittaja:
Taloussihteeri:
040 359 6166
040 359 6165
040 359 6160
Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy
ISSN 0788-6071
Seuraava lehti
(22) ilmestyy
>> lauantaina 30.5.2015
Aineisto toimitettava
>> tiistaina 26.5.2015
klo 17.00 mennessä
Painosmäärä
>> vko n:1810 - kpl
>> vko n:1810 - kpl
Ilmoitushinnat
G (hintoihin lisätään alv 24%)
>> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm
G 120 €
>> puoli sivua:
>> koko sivu: 180 €
>> järjestöpalsta: 50 €/vuosi
G
Ilmoitusehdot
Lehteen tarkoitettu
G aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi
toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu
myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat
ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi
taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten
virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu
enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.
Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani
Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 – 665 5125 (Sanna Tjäder)
sivu 8
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 15