Riemuylioppilas Aulikki Eerikäinen - Pyhäjoen Kuulumiset
P Y H ÄJOEN K UU LUM ISET L A U A N TA I 2 3 . 5 . 2 0 15 – V I I K K O 2 1 P Y H Ä J O E N L U K I O N T U O T TA M A J O U K KO J U L K A I S U Riemuylioppilas Aulikki Eerikäinen Pyhäjoen lukion ylioppilasjuhlan ohjelma JONNA LUOTO Riemuylioppilas on henkilö, jonka ylioppilaaksi pääsystä on kulunut 50 vuotta aikaa. Aulikki Eerikäinen pääsi ylioppilaaksi vuonna 1965. Lauantaina 30.5, viisikymmentä vuotta omasta ylioppilaaksi pääsystä, hän pitää juhlapuheen tämän vuoden ylioppilaille. 30. toukokuuta 2015 klo 12.00 Monitoimitalolla ALKUSOITTO C. Dancla: Johdanto variaatioista Puccinin teemaan Inka Pisilä, viulu MUSIIKKIA Swedish House Mafia. Don´t You Worry Child USKO UNELMIIN Hänen oman lukioaikansa parhaat muistot liittyvät kokonaisuuteen; kaikesta pinnistelystä ja ponnistelusta huolimatta osattiin iloita ja nauttia elämästä nuoruuden huolettomuudella. Hyviä muistoja ajalta on paljon. “Maailma avautui suurena mahdollisuutena. Sinne sitä valloittamaan oli mentävä”, Aulikki muistelee. Kipinä opiskeluun syttyi jo lapsena. Kouluun mentiin 7-vuotiaana ensimmäiselle luokalle, esikoulua ei ollut. Neljänneltä luokalta oli mahdollista pyrkiä oppikouluun ja näin Aulikki tekikin, koska halusi sitä kovasti. “Muutos oli iso, sillä vain 11-vuotiaana piti muuttaa asumaan Raaheen”, hän kertoo. Koulua oli kuutena päivänä viikossa, joten lauantaista sunnuntaihin hän sai kuitenkin käydä kotona. Koulunkäynti piti maksaa itse lukukausimaksuista ja jokaisesta paperista ja kynästä lähtien. lukion ykköset Katja Keskitalo, Jonna Luoto, Heidi Mankisenmaa, Henri Petäjäsoja, Raija Piilola, Jonna Rautio ja Timo Suni RIEMUYLIOPPILAAN PUHEENVUORO Rehtori Aulikki Eerikäinen MUSIIKKIA K. Hurri – J. Pöyhönen: Kun tänään lähden lukion valinnaismusiikin ryhmä REHTORIN PUHE Antero Tervonen YLIOPPILASTODISTUSTEN JAKO JA YLIOPPILAAKSI JULISTAMINEN rehtori Antero Tervonen ja ryhmänohjaaja Henna-Mari Tiainen GAUDEAMUS IGITUR Aulikki Eerikäinen pääsi ylioppilaaksi viisikymmentä vuotta sitten. kohti ylioppilastutkintoa Raahen lukiossa. Lukiossa opiskelu oli lähinnä teoreettista pänttäämistä. Hän valitsi kielilinjan, jossa uusia vieraita kieliä olivat englanti ja latina aikaisempien ruotsin ja saksan lisäksi. Lisäksi opiskeltiin mm. historiaa, kirkkohistoriaa, matematiikkaa ja äidinkieltä, unohtamatta kuvataidetta ja liikuntaa. Oli myös mahdollista valiViiden keskikouluvuoden ta joko psykologia tai biojälkeen saattoi hakeutua logia, joista Aulikki opiskeopiskelemaan ammattiin li jälkimmäistä. tai tavoitella ylioppilastutkintoa. Aulikille oli Itse ylioppilasjuhla oli itsestäänselvyys jatkaa Ylioppilaat ja juhlakansa (seisten) säestys lukion valinnaismusiikin ryhmä YLIOPPILAAN PUHE hieno ja juhlava tapahtuma. Rehtorin puhe, musiikkia sekä vanhemmat paikalla. “Sitten valkolakit painettiin päähämme uurastuksen päätteeksi”, Aulikki kertoo. Nyt, tehtyään elämäntyönsä ensin äidinkielen ja historian lehtorina Pyhäjoella ja Pattijoella, sittemmin Siikajoen yläkoulun rehtorina, hänellä on muutama neuvo tuoreille ylioppilaille. “Luottakaa itseenne ja muihin. Olkaa luottamuksen arvoisia. Rohkeutta ja luovuutta!” Ylioppilas Eemeli Anttila STIPENDIEN JAKO äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Sari Hidén SUVIVIRSI Ylioppilaat ja juhlakansa (seisten) säestys lukion valinnaismusiikin ryhmä YLIOPPILAIDEN KUKITUS JA VALOKUVAUS Valokuvaajat Oona Jauhiainen ja Jonna Rautio YLIOPPILAIDEN KÄYNTI SANKARIHAUDOILLA Ylioppilaan tervehdys Jarkko Impola Ylioppilaiden harjoitukset monitoimitalolla perjantaina 29. toukokuuta klo 14. Ylioppilaslakki mukaan. sivu 2 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 15 Vuosi elämästä - elämä vuodessa SANNA HALUNEN, PYHÄJOEN LUKION OPPILAS, JOKA VIETTÄÄ PARHAILLAAN VAIHTOVUOTTAAN POHJOIS-ITALIASSA, AOSTASSA En usko, että olisin ikinä ennen jännittänyt niin paljoa. Aamu oli harmaa, ja satoi tihkutellen. Harvinaisen lämmin elokuu oli loppumaisillaan, kuten myös kesä. Mutta minulle syksy ei ollut vain kesän loppu, tai koulun alku. Se ei ollut minulle, kuten toisille lukiolaisille, paluu arkeen, messuhuoliin ja syysmasennukseen. Minulle syksy tarkoitti käytännössä uuden elämän aloittamista, paikassa, jota en tuntenut, kielellä, jota en osannut, ihmisten kanssa, joita en ikinä ollut tavannut. Olin peloissani. Jännittynyt, huolestunut, mutta onnellinen, innokas. Ennen kaikkea, olin valmis. Kaksi vuotta aikaisemmin olin tehnyt sen: päätöksen. Haluan lähteä vaihtoon. Tai, pikemminkin, lähden vaihtoon. Vuosi ulkomailla 15-18 -ikäisille nuorille, jonka ajan asutaan isäntäperheessä ja käydään paikallista koulua. Opit uuden kielen, saat uusia ystäviä, toisen kodin. Pääset reissaamaan ympäri hostmaatasi, ja tulet näkemään ja kokemaan aivan uskomattomia asioita. Vietä elämäsi paras vuosi! Okei, ei ehkä ihan näin. Vaihtovuosi on monen nuoren unelma nykyään. Erilaiset järjestöt tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin kohteisiin, ja hinnat vaihtelevat suunnasta toiseen. Odotukset vuodesta ovat usein korkealla, ja matkaan saatetaan lähteä ruusunpunaiset lasit silmillä. Usein unohdetaan se, että vaihtovuosi sisältää niiden mahtavien asioiden rinnalla paljon vaikeuksia, eikä ymmärretä, että vuosi poissa kotoa, vieraassa paikassa ei tule olemaan helppo, vaikka siltä voi tuntuakin. Olin kuullut paljon erilaisista vaihtovuosista, ja tiesin, että vuosi tulisi olemaan ikimuistoinen, täynnä hyviä ja huonoja hetkiä. Vaihtoehtoja vaihtoon lähtemiseen on paljon, erilaisia järjestöjä ja mahdollisuuksia löytyy. Itse päätin, että haluaisin yrittää maailmalle Rotaryn kautta. Rotaryklubit Suomessa ja kaikkialla maailmassa tarjoavat nuorille mahdollisuuden viettää vuoden ulkomailla opiskelemassa, käydä paikallista koulua ja tutustua vieraaseen kulttuuriin. Rotareiden vaihtoonpääsyvaatimukset ovat hieman tiukemmat kuin muiden järjestöjen, eivätkä klubit voi tarjota vaihtopaikkaa jokaiselle halukkaalle, vaan joutuvat valitsemaan yhdestä muutamaan nuoreen, riippuen klubin koosta. Rotaryt sponssaavat nuoria, ja se on näin ollen myös kohtalaisen halpa verraten toisiin järjestöihin; Rotaryt eivät toteuta vaihto-ohjelmaa rahan takia, vaan koska haluavat antaa nuorille mahdollisuuden saada uusia kokemuksia ja avartaa maailmankuvaansa. Alkuperäinen syy vaihdon aloittamiseen oli, että haluttaisiin estää sotia, ja samaan tavoitteeseen tähdätään vieläkin. Oma sponsoriklubini on Pietari Brahen Rotaryklubi, toinen Raahen Rotaryklubeista, ja olen kiitollinen klubille tästä mahdollisuudesta. Hakuprosessi vaihtoon on kohtalaisen pitkä, ja se sisäl- vuoden tärkeimmistä tavoittää tapaamisia Rotareiden ja teista on oppia paikallinen kieli, muiden tulevien vaihtareiden jota myös velvoitetaan nuorilta. kanssa sekä paljon paperitöi- ”Kaksi vuotta aikaisemmin olin tehnyt sen: päätöksen. Haluan lähteä vaihtoon.” tä. Ennen vaihtoa käydään läpi vuoden säännöt, mahdolliset hankaluudet ja pattitilanteet ja miten niistä selvitään, sekä tietenkin jutellaan jo palanneiden vaihtareiden kanssa, rakennellen haavekuvia omasta vuodesta. Rotareiden käytäntöön kuuluu, että vaihtoon tuleva nuori asuu keskimäärin kolmessa eri perheessä; näin hän saa mahdollisimman laajan kuvan uudesta kulttuurista. Vuosi todellakin toimii ’vaihto’- menetelmällä: jokaista esimerkiksi Suomesta lähtenyttä nuorta kohden saapuu Suomeen myös nuori ulkomailta. Vuoden aikana nuoren tulee tehdä parhaansa paikallisessa koulussa ja sopeutua paikalliseen kulttuuriin. Yksi kilometrin päässä kaupungista. Olin todella onnellinen kuullessani sijoituksestani ja tiesin Aostan olevan upea paikka vietYksi ehkä elämäni jännittävim- tää vaihtovuottani. mistä hetkistä oli, kun suunnilTuona sateisena elokuun leen vuosi sitten sain ensimmäiset varmat tietoni tulevasta päivänä jätin Suomen. Oman kotimaastani. Suurin osa vaih- perheen ja ystävien jättäminen tareista oli saanut jo aikaisem- ei ollut helppoa, mutta yritin min maatiedot, mutta minulle ennen kaikkea keskittyä jännitvarmistus tuli vasta huhtikuun tämään tulevaa vuottani. Enlopulla. Tuleva host-perheeni simmäinen host-perheeni tuli laittoi minulle viestiä, ja sain hakemaan minua lentokentältä. kuulla, että matka johtaisi Perhe koostui äidistä ja kahdesPohjois-Italian pikkukaupunkiin ta tyttärestä, joista tosin kumAostaan, joka sijaitsee Aostan- pikaan ei asunut kotona. Hostlaaksossa, ”Valle d’Aostassa”. äitini ei puhunut englantia, enkä Laakso on Italian Ranskan ja minä italiaa - tilanne ei ollut siis Sveitsin rajalla sijaitseva kaksi- aivan yksinkertainen. Alku meni kielinen, autonominen alue. Itse uutta ihmetellessä ja siihen sokaupungissa, Aostassa asuu peutuessa, vaikka ensimmäisen noin 35 000 asukasta. Valle host-äitini kanssa oli hieman d’Aostaa ei voi kutsua saman- hankalaa. En voi siis sanoa vaihlaiseksi kuin Italian muita osia. toni ensimmäisten viikkojen olAlue on muutenkin saanut usei- leen elämäni parhaita. Koulun ta piirteitä Ranskasta, ja myös alettua tilanne parani hieman, ihmisten sanotaan olevan näin mutta lopulta ongelmien jatollen hieman sulkeutuneempia kuin muualla Italiassa. Aosta, nykyinen kotikaupunkini, sijaitsee laakson pohjalla, ja sitä ympäröivät Euroopan suurimmat vuoret; Mont Blanc sijaitsee suunnilleen viidenkymmenen kuessa ensimmäisen perheeni kanssa, vaihdoin seuraavaan perheeseeni, alle kuukausi Italiaan saapumiseni jälkeen. Tämä perheen nopea vaihtaminen ja muutenkin hieman hankala alku toivat tietenkin mukanaan koti-ikävää ja saivat vaihdon tuntumaan muutenkin hankalalta. Vaihto-oppilaan elämä on jaettu muutamiin erilaisiin osiin, tai jaksoihin: ensimmäinen jakso on niin sanottu uutuudenhuuma, jolloin kaikki on uutta ja hienoa, eikä haittaa olla kaukana kotoa. Alku on yleensä vaihtarin huippuaikaa, ja hehkutetaan kaikille, kuinka hienoa on olla poissa kotona. Kuitenkin, uutuuden hienouden loputtua iskee kulttuurishokki, toisiin enemmän ja toisiin vähemmän. Kulttuurishokkia kutsutaan ajanjaksoksi, jolloin koti-ikävä vaivaa eniten, elämä tuntuu hankalalta, väsyttää ja muutenkin ehkä masentaa. Kulttuurishokkiin aina valmistellaan vaihto-oppilaita, sillä se tulee jokaiselle. Viimeistä jaksoa kutsutaan sopeutumiseksi, jolloin vähitellen nuori alkaa oppia kielen, tottua kulttuuriin ja löytää oman paikkansa. Usein sopeutumisen oletetaan alkavan joulun jälkeen, kun kulttuurishokki ja pahin koti-ikävä on ohi. Toki tämä malli on vain suuntaa-antava, ja kenenkään vaihto ei mene tismalleen samalla tavalla. Itselle kulttuurishokki tuli jo ensimmäisten viikkojen jälkeen. Kieli oli uutta, kukaan koulussa ei osannut juurikaan englantia, uuteen tottuminen väsytti ja koti-ikävääkin oli, aina silloin tällöin. Olin väsynyt jatkuvasti, ja jokainen pienikin virhe tuntui suurelta ja merkittävältä. Ehkä alussa rankinta olikin yksinäisyys - host-äitini kävi töissä, kavereiden saaminen ei ollut helppoa ja minulla ei ollut vielä P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 15 juurikaan ystäviä koulun ulkopuolella. Asioita eivät helpottaneet erilaiset väärinymmärrykset kotona ja koulussa, tai niinkään rahapussin ja kaikkien dokumenttien, paitsi passin, katoaminen. Mutta, vähitellen, aloin sopeutua paremmin uuteen kotikaupunkiini ja löytää ystäviä, harrastuksia ja porukoita, joissa liikkua. Joulun jälkeen aloin käyttää ainoastaan italiaa puhuessani, ihan senkin vuoksi, että juurikaan kukaan ystävistäni ei osaa englantia. Nykyään italian kielitaitoni on jo melkein täysin sujuvaa, vaikka teenkin jatkuvasti virheitä; ymmärrän kuitenkin kaiken, ja onnekseni ihmiset ympärilläni ovat kärsivällisiä, jos en osaa jotain täydellisesti. Koulu Italiassa on todella erilaista kuin Suomessa. Tiesin sen jo ennen ensimmäistä koulupäivää, mutta siihen sopeutuminen otti aikansa. Lukiossa kotona on itsenäistä opiskelua ja omasta opiskelusta tulee ottaa vastuu, eikä kukaan vahdi opiskeluasi. Italiassa taas tuntuu, että olisin palannut jälleen 12 -vuotiaaksi. Oppilaita holhotaan paljon enemmän, eivätkä nuoret ole niin itsenäisiä kuin Suomessa. Koulu yleisesti on rankempaa, ja oppilailta vaaditaan paljon. Myös vanhemmat odottavat hyvää koulumenestystä nuoriltaan ja pitävät huolen, että he opiskelevat riittävästi. Useimmissa kouluissa Aostassa myös lauantait ovat koulupäiviä. Omia oppiaineita ei voi valita, vaan jokainen valitsee 13 -vuotiaana koulun, jonka haluaa aloittaa. Erilaisia kouluja ovat muun muassa klassinen, taide- ja musiikkipainotteinen, tiedepainotteinen tai kielipainotteinen lukio. Lisäksi on myös Suomen ammattikouluja vastaavat koulut. Jokaisessa koulussa opiskellaan samoja perusaineita, kuten italiaa, matematiikkaa, englantia, ranskaa, historiaa ja fysiikkaa. Jokainen koulu painottaa joihinkin tiettyihin aineisiin. Esimerkiksi, klassisessa koulussa opiskellaan myös latinaa ja kreikkaa, tiedepainotteisessa on enemmän tiedeaineita, ja kielipainotteisessa opiskellaan myös saksaa. Itse käyn musiikkipainotteista lukiota. Siellä jokainen oppilas soittaa ainakin yhtä tai kahta soitinta, ja koulussa opiskellaan musiikin teoriaa, musiikin historiaa ja kerran viikossa on käytännön ’musiikkia yhdessä’ eli soitetaan ja lauletaan yhdessä. Tietenkin mus i i k k i p a i n o tteisessa opiskellaan myös normaaleja aineita. Kahdesti viikossa minulla on koulua myös iltapäivisin, ja tämän vuoksi minun ei tarvitse käydä koulussa lauantaisin. Yleensä koulupäivät alkavat kahdeksalta ja loppuvat yhden kahden aikaan; kouluissa ei tarjota lounasta kuten Suomessa, joten lounas syödään vasta koulun jälkeen. Italiassa nuoret tekevät paljon kotiläksyjä, riippuen toki myös koulusta, mutta usein monia tunteja koulun jälkeen.Vaikka suomalaisten vaihtareiden tuleekin tehdä käytännössä vuosi enemmän koulua, eli minulle Italiassa tehty vuosi ei vaikuta kouluun Suomessa, myös meiltä vaaditaan ainakin kohtalaista koulumenestystä, ja pitää vähintään tehdä parhaansa. Nykyään voisin sanoa elämäni olevan ainakin kohtalaisen normaalia. Olen sanonut, että vaihtarin elämä ei tule ikinä olemaan normaalia - siihen kuuluu liikaa jatkuvaa liikettä, varsinkin jos pitää vaihtaa perheitä, epävarmuutta ja uusia tilanteita, vieläkin. Mutta ehkä tämä tekeekin juuri kokemuksesta paremman: se ei tule olemaan ikinä samanlaista kuin elämä Suomessa. Vaikeaa siitä tekee sen, että kun lopulta elämä alkaa muuttua selkeäksi, tajuaa, että kaipaa normaalia elämää, sitä elämää Suomessa, jota varsinkin aluksi oli ikävä, aina vain vähemmän. Ja tässä vaiheessa huomaa, että kotiin paluu häämöttää vain muutamien viikkojen päässä. En sano, ettenkö tuntisi iloa kotiin paluusta. Siitä, että näkee taas perheen, ystävät, ne tutut kotikylän maisemat. Siitä, että voi taas syödä päivittäin ruisleipää ja pääsee nukkumaan omassa sängyssä. Mutta tämä ei tarkoita, etten olisi surullinen, koska minun tulee jättää Aosta. Toinen kotini. Kaikki tärkeimmät ihmiset minulle. Kieli, joka alkaa tuntua jo niin luonnolliselta. Ja aina kun ajattelen kotiin paluuta, voin pahoin. Olen oppinut rakastamaan Aostaa. Pientä kaupunkia, jota ympäröivät monet pienet alppikylät ja tietenkin itse Alpit. Historiaa ja keisari Augustuksen aikaisia rakennuksia. Pientä jokea, joka virtaa kaupungin läpi. Aosta on toinen koti. Osaan ulkoa keskustan, ne kadut, joita pitkin kuljen melkein päivittäin. Suurimmaksi osaksi ne pienet tiet, jotka oikovat suurien katujen lomassa. Tunnen kaupungin rytmin, tiedän, mitä kautta kannattaa mennä, jos haluaa lähteä Sveitsiin tai Mont Blancille. Tiedän, että tiistai ja lauantai ovat markkinapäiviä ja keväällä koko laaksossa puhaltaa tuuli, lähes päivittäin, voimakkaasti. Osaan sanoa, mistä saa parasta jäätelöä, gelatoa, tai mistä ei saa hyvää pizzaa. Aosta on toinen kotini, jo nyt, ja tulee aina olemaan. Vuoden aikana olen päässyt myös näkemään hieman Italiaa. Rotarit ovat järjestäneet muutamia retkiä eri puolelle Italiaa, ja olen käynyt EmiliaRomagnassa ja Cremonan kaupungissa. Jo lokakuussa pääsin yllätyksekseni Sisiliaan viikoksi koulun kanssa ja nautin reissusta paljon. Sisiliasta tulikin yksi lempipaikoist ani, maisemiensa, ihmistensä ja herkullisen ruokansa ansiosta. Koulun kanssa olen päässyt myös Firenzeen, sillä menimme Scandicciin, Firenzen lähellä sijaitsevaan kaupunkiin osallistumaan eräänlaiseen musiikkikilpailuun, jonka jälkeen onneksemme pääsimme myös tutustumaan hieman kauniiseen Firenzeen. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut nähdä useita uusia asioita. Italian jokainen osa on erilainen, jokaiselta alueelta löytyy omat erikoisuudet, ruuat ja uusia maisemia, ja aina oppii jotain. Edessä on vielä Rotaryn järjestämä Eurotour, eli kaikkien halukkaiden vaihtarien tekemä kierros ympäri Eurooppaa, esimerkiksi Pariisissa, Saksan Monacossa ja Wienissä. ”Tour” kestää kaksi viikkoa, ja se tehdään bussilla matkustaen paikasta toiseen. Italiasta itsestään ei ole tullut vain lempimaani, vaan toinen kotini. Rakastin Italiaa jo ennen kuin tulin tänne. Sen historiaa, kauneutta ja kieltä. Ruokakulttuuria, avoimia ihmisiä ja sen monipuolisuutta. Mutta vuoteni aikana, olen oppinut oikeasti ymmärtämään tätä kaunista maata. Sen kaunista kieltä, ja tuntemaan paremmin eri alueiden eroja. Italiassa syö aina hyvin; jokaisella alueella on jotain omaa, myös sen keittiössä, esimerkiksi Aostan yksi erikoisuuksista on Fontina, Laakson oma juusto. Olin myös oppinut, että eivät kaikki asiat ole kuten luulemme. Ihmiset Aostassa eivät ole niin avoimia, kuin ajatellaan. Nuoret opiskelevat paljon enemmän kuin luulisi, ja heiltä vaaditaan usein paljon enemmän kuin nuorilta Suomessa. Ennen kaikkea kaipaan omaa vapautta ja vastuuta, jonka omaan Suomessa. Se tiedetään yleisesti, että Suomessa nuoret ottavat paljon vastuuta itsestään, mutta sen tarkoitusta ei oikeasti ymmärrä, ennen kuin sen itse kokee omakohtaisesti. Mutta, siitäkin huolimatta, rakastan asua Italiassa. Aina ei ole ollut helppoa, mutta kaikesta on selvitty tähän asti. Rakastan sitä, että päivittäin syödään yhdessä, että päivittäin ainakin tärkeille ihmiselle annetaan poskipusut tervehdykseksi. Italialainen kulttuuri on osa minua, nyt ja aina. Nyt, kahdeksan kuukauden jälkeen, minulta aletaan kysyä: ’Minkälainen vuosi sinulla on ollut?’ tai ’Miltä tuntuu palata kotiin?’ tai ’Onko ollut sen arvoista?’. On vaikeaa tiivistää yhtä vuotta kahteen tai kolmeen sanaan. Varsinkaan, kun se vuosi on ollut täynnä uusia asioita, täynnä uusia kokemuksia. Vuoteni on ollut käytännössä todella mahtava. Se on ollut - ja tulee vieläkin olemaan sivu 3 - unohtumaton kokemus. Olen kasvanut ihmisenä, ja ennen kaikkea näen maailman ja ihmiset niin eri tavalla kuin ennen. Uskallan olla enemmän oma itseni - uskallan olla rehellinen myös itselleni siitä, kuka olen, ja hyväksyn itseni paremmin, niin hyvät kuin huonotkin puolet. Vuoteni aikana olen saanut todellakin kokea mahtavia asioita, ja usein sanotaan, että vaihto-oppilasvuosi ei ole vuosi elämästä - se on elämä vuodessa. Uudet asiat, ensimmäiset kuukaudet, ovat kuin uusi elämä, ja kaikki on uuden opettelua ja tekemistä. Vähitellen sitä pääsee mukaan uuteen kulttuuriin, saa ystäviä ja sopeutuu, ennen kaikkea oppii kielen. Kielen oppiminen todellakin on tärkeä osa vuotta, ja sen huomaa, että asiat helpottuvat huomattavasti, kun se alkaa sujua. Itsellä italian oppimiseen meni aikaa - tiesin, että kielen oppiminen ei ole mahdotonta, mutta välillä se tuntui siltä. Kuitenkin, joulun jälkeen olen selviytynyt eteenpäin melkein pelkällä italialla, aluksi hieman heikosti, ja nykyään kieli on jo mukavasti hallussa. Kun alkaa olla vuoden loppupuolella. Se tuntuu uskomattomalta. Se, että koko vuosi, kaikki ne kuukaudet ovat menneet niin nopeasti, ja tuntuu, että vasta hetki sitten olin kotona Suomessa, omassa sängyssä. Eikä voi olla ajattelematta, mikä ihme on, että on todellakin selvinnyt tänne asti. Etten pakannut laukkuja kahden kuukauden jälkeen ja lähtenyt kotiin. Vaikka välillä olisin halunnut. Ja samalla tuntuu, että on tuntenut tämän paikan aina, koska se ei ole enää mikään random paikka jossain päin maailmaa. Se on toinen koti. Ennen kaikkea, tuntee surua siitä, että pian pitää jättää kaikki ja lähteä kotiin, vaikka jossain määrin on jo kotona. Ja tuntee iloa siitä, että pääsee jälleen kotiin, sillä koti on myös siellä, missä se on aina ollut. Ja niin loppujen lopuksi se on vain tunteiden sekamelska, sillä palataksesi tärkeiden ihmisten luo, tulee jättää sinulle tärkeät ihmiset. Mutta viimeiseen kysymykseen on onneksi paljon helpompi vastata. Vaikka aina silloin tällöin on vaikeaa, ja käy mielessä, miksi ikinä lähdin mukaan koko hommaan, niin jaksaa aina muistaa, että lopussa kiitos seisoo. Se, että on saavuttanut kaiken, mitä oikeasti toivoi, ja paljon enemmän. Kyllä. Se todellakin on sen arvosta. sivu 4 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 15 PYHÄJOEN JA ESPANJAN KIRJOSTOJEN VALOKUVAKILPAILU Pyhäjoen kirjaston ja Espanjan Madridin alueen maalaiskirjastojen yhteisen valokuvauskilpailun ensimmäinen vaihe on ratkennut. Suomen osakilpailun aikuisten sarjaan tuli kymmenkunta kuvaa. Lasten ja nuorten sarjat eivät tällä kertaa kiinnostaneet kuvaajia. Aikuisten sarjan voitti merijärvinen Maaria Saukko kuvalla, joka esittää 5-vuotiasta Jalmaria pärekorissa lukemassa. Toiseksi tuli raahelainen Virva Lind. Kolmannen sijan jakoivat oulaistelainen Jarmo Tyyskä ja raahelainen Rauno Mätäsaho. Kaikki palkitut saivat lahjakortin. Voittajakuva jatkaa loppukilpailuun Espanjaan. Kilpailun teema oli Lukupaikkoja. Missä on mukava lukea ja miksi? Kilpailussa on aikuisten, nuorten ja lasten sarjat. Ensimmäisessä vaiheessa kukin kirjasto valitsi kunkin sarjan voittaja- kuvan, joka jatkaa kilpailemaan kaikkien kirjastojen kesken. Pyhäjoen sisarkirjasto on Chinchónissa sijaitseva Petra Ramírezin kirjasto, joka kuuluu Madridin kirjastopiiriin. Madridin alueen 25 maalaiskirjastoa järjestävät vuosittain digitaalisen valokuvakilpailun, jossa on tänä vuonna nyt siis mukana myös Pyhäjoki. 5(7.,0$$7,/$//( /HLULPDNVX¼VLVUXRNDLOXWPDMRLWWXPLQHQRKMHOPDQ 0XNDDQPDKWXXOHLULOlLVWl ,OPRLWWDXWXPLVHWPHQQHVVlUXRNDNRXOXILVLYXVWROOHWDL0DLUHOOH SXK <ŝƌŬŬŽŚĞƌƌĂŶǀŝƌĂƐƚŽĂǀŽŝŶŶĂŬĞƐćůůćŬĞƐŬŝǀŝŝŬŬŽŝƐŝŶ <ŝƌŬŬŽŶĞƵǀŽƐƚŽŶŬŽŬŽƵŬƐĞƐƚĂϭϲ͘ϰ͘ϮϬϭϱ͗ <ŝƌŬŬŽŚĞƌƌĂŶǀŝƌĂƐƚŽŽŶĂǀŽŝŶŶĂŬĞƐćʹĞůŽŬƵƵƐƐĂ ŬĞƐŬŝǀŝŝŬŬŽŝƐŝŶŬůŽϭϬͲϭϯ͘ dćůůƂŝŶǀŝƌĂƐƚŽƐƐĂŽŶƉćŝǀLJƐƚćŵćƐƐćƐĞƵƌĂŬƵŶƚĂƐŝŚƚĞĞƌŝƚĂŝƉĂƉŝƐƚŽ͘ DƵƵŶĂĂŝŬĂŶĂƉĂƉŝƐƚŽƉćŝǀLJƐƚććƉƵŚĞůŝŵŝƚƐĞ͗ ũĂůůĂϮϮ͘ϲ͘ͲϭϮ͘ϳ͘<Ăŝ:ƵǀŝůĂƉ͘ϬϱϬͲϯϮϴϴϭϬϳ ũĂůůĂϭϯ͘ϳ͘Ͳϵ͘ϴ͘:ƵŬŬĂDĂůŝŶĞŶƉ͘ϬϰϬͲϱϬϱϬϬϭϲ͘ DĂŝŶŝƚƚƵũĞŶĂŝŬŽũĞŶƵůŬŽƉƵŽůĞůůĂǀŽŝƚƚĞŽƚƚĂĂLJŚƚĞLJƚƚćŵŽůĞŵƉŝŝŶƉĂƉĞŝƐƚĂƐĞŬćƐŽŝƚƚĂĂ ŬŝƌŬŬŽŚĞƌƌĂŶǀŝƌĂƐƚŽŶƉƵŚĞůŝŶŶƵŵĞƌŽŽŶϬϴͲϰϯϯϭϭϵ͘ /$67(1 .89$7$,'(/(,5, 0DNHNOR $QQDODQPXVHROOD \OLYXRWLDLOOH 6$$5(1.28/81$/$/82..,(1 .(9b7-8+/$ 2KMDDMD-XXOLD/DKQDRMD 7XWXVWXWDDQNXYDWDLWHHQWHNHPLVHHQHUL WHNQLLNRLOODMDOHLNNLVlOOlRWWHHOOD +LQWD½VLVlOWllRSHWXNVHQMDPDWHULDDOLW 2PDWHYllWPXNDDQ 021,72,0,7$/2//$ 7,./2 7(59(78/2$ -lUMHVWll5DDKHRSLVWRMD3\KlMRHQNXQWD .XUVVLQUR ,OPRLWWDXWXPLQHQDONDDNOR 1HWLVVlKWWSVZZZRSLVWRSDOYHOXWILUDDKH 3XK P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 15 <ĞƐćŝŶĞŶŬĞƉƉŝũƵŵƉƉĂ ŵŽŶŝƚŽŝŵŝƚĂůŽŶƉŝŚĂůůĂ d/Ϯϲ͘ϱ͘<>KϭϬͲϭϬ͘ϰϱ d/Ϯ͘ϲ͘<>KϭϬ͘ϬϬͲϭϬ͘ϰϱ d/ϵ͘ϲ͘<>Kϵ͘ϬϬͲϵ͘ϰϱ d/ϭϲ͘ϲ͘ <>KϭϬ͘ϬϬͲϭϬ͘ϰϱ d/Ϯϯ͘ϲ͘ <>KϭϬ͘ϬϬͲϭϬ͘ϰϱ d/ϯϬ͘ϲ͘ <>KϭϬ͘ϬϬͲϭϬ͘ϰϱ ^ŽƉŝŝŬĂŝŬĞŶŝŬćŝƐŝůůĞŵŝĞŚŝůůĞũĂŶĂŝƐŝůůĞ͊ :ƵŵƉĂƐƐĂƚĞŚĚććŶLJŬƐŝŶŬĞƌƚĂŝƐŝĂůŝŝŬŬĞŝƚćŬĞƉŝůůćũĂŽŵĂůůĂŬĞŚŽŶƉĂŝŶŽůůĂ͘ ƚƚĂƌǀŝƚƐĞŽŵĂĂŬĞƉƉŝćŵƵŬĂĂŶ͊ ^ĂƚĞĞůůĂƐŝƐćůůć͘ sivu 5 <33b5,1.28/81.(9b71b<77(/< .LUMDVWROOD WRXNRNXXQORSSXXQ $YRLQQD PD± WLNH± WR± SH± KŚũĂĂũĂŶĂsŝůũĂZŽŵƉƉĂŶĞŶ dĞƌǀĞƚƵůŽĂ͊ KUULUTUS PYHÄJOEN KUNNAN ALUEEN YKSITYISTEIDEN KESÄKUNNOSSAPITO AVUSTUSTEN HAKEMINEN Avustusten hakuaika alkaa 25.5.2015 ja päättyy 31.10.2015 PYHÄJOEN KUNTA MYY Tarjousten perusteella Rivitalotontin (AOR 1) keskustan kaava-alueen huippupaikalta SIJAINTI Kortteli 130, tontti 6 OSOITE Pistoolintie 6, 86100 PYHÄJOKI PINTA-ALA RAK.OIKEUS LÄHTÖHINTA 2524 m2 631 k-m2 (e=0,25) 15.000,00 € Pyhäjoen kunnan antaman rakentamisvelvoitteen mukaan tontin rakentaminen on aloitettava 2 vuoden kuluessa kaupanteosta. Kirjalliset tarjoukset 03.06.2015 klo 15.00 mennessä osoitteella Pyhäjoen kunta Kuntatie 1 86100 PYHÄJOKI Kuoreen merkintä: ”Rivitalotontti” Lisätiedot: Veikko Björn, kiinteistöpäällikkö 040 3596052 [email protected] Tekninen lautakunta tiedottaa yksityisteiden ylläpidon kesäajan kunnossapitoon liittyvien avustusten hakuajan alkamisesta Pyhäjoen kunta25.5.2015 julistaa Pyhäjoen haettavaksi kunnan Kuulumiset lehdessä teknisen lautakunnan päätöksen 18.5.2015 mukaisesti. PÄÄKIRJANPITÄJÄN VIRAN Yksityistie avustusten periaate on, että yksityistiehoitokunnat maksavat itse 100 % kesäkunnossapidosta 1.8.2015 ja kunta antaa esitettyä, maksettua alkaen laskua vastaan avustusta 50 %. kunnan Yksityisteiden kesäkunnossapitoPääkirjanpitäjä avustusta hakevientoimii tiekunnallisten / hallinto- ja talousp tehtäviin kuuluvat peruskirjanpito talokohtaisten yksityisteiden pitää olla teknisen lautakunnan hyväksymillä ja tilinpäätök yksityistielistoilla mukana (yksityistielistat hyväksytty teknisessä lautakuntalousarvion laadintaan osallistuminen sekä mu nassa 1.1.2015 § 14) ennenkuin kunnan avustusta pystyy saamaan. yleishallinnon tehtävät. Käytössämme on Pro Ec Uusia yksityisteitä otetaan teknisen lautakunnan yksityistielistoille mukaan Status –kirjanpito-ohjelma. vain, jos ne täyttävät teknisen lautakunnan asettamat ehdot: yksityistie johtaa pysyvälle, ympärivuotisessä asumisen käytössä olevalle asunnolle, yksityistien järjestäytyminen ja yksiköinti on tehty soveltuvaa ja dokumentit kaupallista esitetään Edellytämme laskentatoim tekniselle lautakunnalle. Kunta ei anna avustusta metsäautoteille, eikä lutusta (merkonomi, tradenomi tai vastaava). Ar kesämökkiteille. vahvaa työotetta, huolellisuutta, täsmällisyyttä j Tiehoitokuntia ja talokohtaisten yksityisteiden omistajia pyydetään aloitteisuutta. keräämään kaikki maksetut kuitit yhteen kesäkunnossapito avustukseen, Tervetuloa mukavaan työyhteisöömme. joka jätetään yhdellä kerralla samaan yksityistiehen kohdistuvana tekniselle osastolle 31.10.2015 mennessä. Palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot määräy Tekninen lautakunta noudattaa Pyhäjoen kunnan hyväksyttyä tiedotumukaan. sohjetta, jossa on julkinen kuulutus Kuulumiset lehdessä, kunnan ilmoitusVirassa sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa taululla ja internet sivuilla. vastaanottamista pyydetään esittämään hyväksy Tekninen lautakunta ei tiedota kesäkunnossapito avustuksista erikseen yksityisteiden omistajille tai tiehoitokunnille, vaan tiekuntien tulee todistus terveydentilasta. noudattaa teknisen lautakunnan yleisten kuulutusten mukaisia ohjeita hakemisen määräajoista ja määräaikojen päättymisestä ym kriteereistä. Kirjalliset hakemukset opinto- ja työtodistuksine taa Pyhäjoen kunnantalolle 13.5.2015 klo 15.00 osoitteella Pyhäjoen kunta, Kunnanhallitus, PL 6 Yksityisteiden kesäkunnossapito avustukset on jätettävä Pyhäjoen JOKI. kunnantalon tekniselle osastolle 31.10.2015 mennessä, sen jälkeen Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Matti Soronen, p jätettäviä avustuksia ei enää makseta. Lisätietoja asiasta antaa kiinteistöpäällikkö Veikko Björn puh 040 359 6052. Kunnanhallitus Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki Municipality Kuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | [email protected] www.pyhajoki.fi 18.5.2015 Tekninen lautakunta Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki Municipality Kuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | [email protected] www.pyhajoki.fi sivu 6 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 15 3\KlMRHQOXNLRQXXGHW \OLRSSLODDW Tervetuloa lakkiaiskahville lauantaina 30.5. kello 15 alkaen. Tervetuloa lakkiaisiini lauantaina 30.5. klo 15 alkaen. Reetta Kangas Eve Leppälä $KROD6DPX $QWWLOD(HPHOL %UXVLQ6DPL +DDSDNDQJDV-RQQD +LUYLNRVNL-RKDQQD ,PSROD-DUNNR .DQJDV5HHWWD .HVNLWDOR-DQQH .URQTYLVW$QQD .\OPlOl7DUX /HSSlOl(YH /LQGHOl/HHQD 0DWWLOD$QQL 3LKODMDPDD+HQQD 3LLOROD7HUKL 6DUSROD2PDU 7HUYHWXORDMXKOLVWDPDDQW\WWlUHPPH Tervetuloa juhlimaan lakkiaisiani kotiimme lauantaina 30.5 klo 15 alkaen! 5LLQDQ /lKLKRLWDMDQDPPDWWLVHNl\OLRSSLODVWXWNLQWRD /lK WRD Johanna Hirvikoski NRWLLPPH9DLQLRQWLHOOH ODNORDONDHQ 211,77(/(00( 5DPLMD0DUL.RUSHOD Tervetuloa juhlimaan kanssani kotiimme Hyytämäntielle la 30.5. klo 15 alkaen tai su 31.5. klo 14 alkaen! Leena Lindelä Tervetuloa Jarkko Impolan lakkiaisiin metsästysmajalle Yppäriin alkaen klo 15 30.5.2015 Tervetuloa juhlistamaan tyttäremme Terhin valkolakkia lauantaina 30.5 klo 14 jälkeen Simunankankaantielle. Terveisin Mirja ja Ismo Tervetuloa juhlimaan Eemelin valkolakkia lauantaina 30.5 klo 15 alkaen Liisa-mummun puolelle (Vuotinperäntie 38). Paula ja Janne Anttila Tervetuloa poikamme Samin ylioppilasjuhlaan lauantaina 30.5.2015 klo 15 alkaen. Margit ja Kalevi Brusin Tervetuloa lakkiaiskahville lauantaina 30.5. klo 15 alkaen. Jonna Haapakangas ”Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskovat unelmiinsa” Tervetuloa juhlimaan kanssani valkolakkia la 30.5.2015 klo 15 alkaen Pormannintie 13. Tervetuloa yo-juhliini Harjutielle lauantaina 30.05.2015 klo 15:00 alkaen. Taru Kylmälä Janne Keskitalo Tervetuloa juhlistamaan valkolakkiani lauantaina 30.5. klo 14 alkaen. Henna Pihlajamaa 7HUYHWXORDW\WWǫUHPPH$QQLQODNNLDLVLLQ ODNORDONDHQNRWLLPPH3DUKDODKGHOOH .DLVXMD-XKD0DWWLOD TERVETULOA! Wanhan Yppärin koulun kirpputorille Lauantaina 23.5 klo 9-11 Myynnissä vanhoja kuvatauluja, oppikirjoja, kaunokirjallisuutta ym. Tavarat myydään siinä kunnossa, kun ne ovat myyntihetkellä. Niillä ei ole kuntotakuuta eikä p a l a u tusoikeutta. 7HUYHWXORD Tervetuloa W\WWlUHPPH$PLQDQ poikamme Omarin \OLRSSLODVMXKOLLQ ODXDQWDLQDNORMlONHHQ ylioppilasjuhlaan 30.5 klo14 alkaen. $QQD0DULMD$EHG6DUSROD Anna-Mari ja Abed Sarpola .(6b/20$5(,66832:(53$5.,,1 7RUVWDLQD /lKW|3\KlMRHQ6KHOOSDOXX3\KlMRHOOHQNOR 0DWNDQKLQWDVLVN\\GLQMDUDQQHNNHHQ \OLFP½MlVHQPXXW½ DOOHFP½MlVHQPXXW½ SHONNlN\\WL½VLVllQSllV\PDNVHWDDQLWVH $OOHYKXROWDMDQVHXUDVVD Tule hakemaan muistosi koulusta! Yppärin koulun henkilökunta ja oppilaat ,OPRLWWDXWXPLVHWPHQQHVVl0DLUH -lUM5DQQLNRQMD3\KlMRHQ+\KGLVW\NVHW P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 15 sivu 7 Järjestöt toimivat Seurakunta tiedottaa Kuollut: Irja Annikki velu 5-6 luokkalaisille päivystää Pisilä e Vaarala Pohjankylältä koulupäivinä numerossa 04484 v 8 kk 11 pv 7118638. Palveluun voi lähettää nimettömiä viestejä mieltä Kastettu: Niko Eetu painavissa asioissa tai vain jutOliver Hourula, Venla Anneli tukaverin puuttuessa. Grekula Nuorisotyö: Jumalanpalvelus ja HPE kir- Sählykerho yläasteikäisille kossa su 24.5. klo 10. Kirkko- monitoimitalolla tiistaisin klo kuoro. 16.20 - 17.30 (Jesse ja Viljami) Omaishoitajat ja hoidettavat - Kasvuryhmä rippikoulun Yppärin metsästysmajalla ma käyneille nuorille Sarpatissa 25.5. klo 13. torstaisin klo 18. Kirkkoherranvirasto suljet- Sählyä nuorille aikuisille tu ke 27.5. monitoimitalolla torstaisin klo Toukosiunaus Etelänkylässä, 19-21. Ilkka Tuuttilalla, Jokipuojintie 36, to 28.5. klo 12. K i r k ko h e r r a nv i r a s to ss a Koululaisjumalanpalvelus myynnissä seurakunnan adkirkossa pe 29.5. klo 12. resseja 10 €/kpl. Jumalanpalvelus kirkossa su 31.5. klo 10. Lähetyskahvila RY: Raamattuluokka la 23.5. jp:n jälkeen Sarpatissa. klo 19.30 Timo Impolalla Sururyhmä ma 1.6. klo Kevätjuhla su 24.5. klo 16 18. Lisätiedot Mirja p. 050- ry:llä, Jouko Piilola 4929250. Jumalanpalvelus ja HPE kirKirkkoherranvirasto p. 08kossa su 7.6. klo 10. Saarna 433119. Avoinna ma 8-12, ti Esko Leinonen. 12-16, ke 11-14. Jumalanpalvelus ja HPE kirKirkkoherranvirasto suljetkossa sunnuntaina 24.5. klo 10. tu ke 27.5, avoinna kesä – Kirkkokuoro. elokuussa keskiviikkoisin klo 10-13. TULOSSA: Tarvittaessa voitte ottaa yh-Näkövammaisten kerho teyden papistoon: kirkkoherseurakuntatalolla ma 8.6. klo ra Jukka Malinen p.040-505 12. Kalajokiset vierailee. Ruo- 0016 tai seurakuntapastori Kai kailu, kahvit, ohjelmahetki, Juvila p. 050-328 8107. arvontaa. Ruokamaksu 6 €. Ilmoittautuminen 3.6. mennessä Pyhäjoen seurakunnan kotiMirjalle p. 0504929250. sivut löytyvät osoitteesta: Varhaisnuorisotyö: www.pyhajoenseurakunta.fi -Tekstaritupu tekstiviestipal- Toukosiunaus Etelänkylällä Ilkka Tuuttilan tilalla to 28.5 klo. 12. Järj. MTK-Pyhäjoki ja Eläkeliiton Pyhäjoen yhdistys Partiolippukunta Hanhikiven Kiertäjät ry.: Lippukunnan viikottainen partiotoiminta siirtyy kesätauolle, toiminta jatkuu koulujen alkaessa. Kevätsiivouksen aika, lippukunnan romunkeräyslava on toukokuun ajan vanhan tenniskentän paikalla. Romulavalle vain vienti, lavalle romua vienyt haluaa tukea lpk.n toimintaa, eikä halua että romuja haetaan enää muiden käyttöön. Pirttikosken maaseutunaiset: Kesäretki Kuopioon la-su 13 - 14.6.2015. Lähtö Pirttikosken koululta klo 6.00. Saavumme n.klo 10 Kuopion torille, jossa Kuopio tanssii ja soi -ohjelmaa sekä Pikku-Pietarin torikujalle tutustuminen. Sen jälkeen ostoksille ja syömään kauppakeskus Matkukseen. Illalla/iltapäivällä sisävesiristeily Kuopion vesillä. Majoittuminen kylpylä-hotelli Kunnonpaikassa. Matkan hinta 134e, lapset 4-12v 104e. Hinta jäsenille 70e/50e. Ilmoittautumiset 31.5 mennessä Railille p. 040 750 64 21. TERVETULOA MUKAAN MYÖS MUUTKIN KUIN JÄSENET`! Pirttikosken Iltavilli perjantaina 5.6. klo 20 alkaen. Pirttikosken koulu, os. Pirttikoskentie 585. Peräkärrykirppis, perennojen vaihtoa, arvontaa, laulua, leikkiä ja iltajumppaa. Kesäyön lenkki alkaa klo 23. 2 eripituista matkaa: Pyyntien lenkki n. 4 km ja Hellaamäen lenkki n. 11 km. Lähde matkaan juoksemalla, pyörällä tai kävellen. Maaliin saapuville juomaa ja yöpalaa. Lisätietoja: facebook.com/pirttikoskenkylayhdistys tai Asta Nuorala 040 033 0432 Pyhäjoen omaishoitajien ja hoidettavien yhteinen keväinen tapahtuma Yppärin metsästysmajalla maanantaina 25.5 klo 13.Yhteislähtö entisen Shellin pihasta klo 12.30. Siellä järjestyy kaikille kyyditys. Tervetuloa kaikki omaishoitajat ja hoidettavat. Myös uudet erittäin tervetulleita. Pyhäjoen SILMU: Kevätkauden päättäjäiset pidetään Yppärin Metsästysmajalla maanantaina (huom. päivä) 25.5 klo 18.00. Kimppakyyti entisen Shellin pihalta klo 17.30. Luvassa seurustelua, makkaranpaistoa, kahvittelua ja arpajaiset! Tervetuloa! Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Pyhäjoen kerho Toivon päivä tilaisuus K-Market Eväskontin eteisessä torstaina 4.6 kello 10-18. Paikalla syöpäyhdistyksen keräyslipas, ruokakori arpoja yms. Raahen Kuulonhuoltoyhdistys ry: Kevään viimeinen kuulon lähipalvelu Pyhäjoen Jokikartanossa tiistaina 26.5 klo 15-16 kahvitarjoilun merkeissä. Saatavana paristoja, pullaa pikkuleipiä ym.kahvin / mehun kera. Tervetuloa ! MTK-Pyhäjoki ja Eläkeliiton Pyhäjoen yhdistys. Toukosiunaus.Etelänkylällä Ilkka Tuuttilan tilalla to 28.5 klo. 12. Yppärin maa- ja kotitalousnaiset ry:n järjestöpalstalle 23.5. ja 30.5. : Yppärin maa- ja kotitalousnaiset ry: Ruokaa tulistellenkurssi Yppärin metsästysmajalla 5.6. klo 18. Valmistetaan ruokaa nuotiolla ruokaneuvojan johdolla. Kurssi on jäsenille ilmainen, muille 5€. Ilmoittautumiset Jennalle soittamalla tai tekstiviestillä 31.5. mennessä p. 044 05 377 45. Muistakaa seurata myös blogia! ypparinnaiset.blogspot.fi 7HDWWHULUHLVVX2XOXQ NDXSXQJLQWHDWWHULLQ SHUMDQWDLQDNOR 3DXOLLQD5DXKDODQ 7DLYDVODXOX /LSXW½HQQDNNRHVLW\VN\\WL½ 6LWRYDWLOPRLWWDXWXPLVHWPDNORPHQQHVVl 3\KlMRHQNXOWWXXULWRLPLVWRRQSXKNORWDL NXOWWXXUL#S\KDMRNLIL /lKWLMlWRWHWDDQLOPRLWWDXWXPLVMlUMHVW\NVHVVl /LSXWOlKHWllQMDODVNXWHWDDQHWXNlWHHQ $LNDWDXOX .DODMRNLPKNOR <SSlUL1HVWHNOR 3\KlMRNL6DOHNOR 5DDKHPKNOR.RWLLQOlKW|KHWLHVLW\NVHQMlONHHQ 2OWDYDOlKWLMllHWWlWHDWWHULUHLVVXWRWHXWXX -lUM3\KlMRHQ5DDKHQMD.DODMRHQNXOWWXXULWRLPHW ¡ ͝ǤǦ͢͞Ǥ͜͢Ǥ͜͞͝͡ ͟͝Ǧ͢͝ ͣ͟ ͜͝Ǧ͟͝ ͥ DŽŶŝƚŽŝŵŝƚĂůŽǀĂƌĂƚƚƵ ŬŽƵůƵŶŬćLJƚƚƂƂŶǀŬϮϮ ŵĂĂŶĂŶƚĂŝŶĂũĂƚŝŝƐƚĂŝŶĂ ŬŽŬŽŚĂůůŝƐĞŬćϭ͘ůŽŚŬŽ ŬĞƐŬŝǀŝŝŬŬŽ͕ƚŽƌƐƚĂŝũĂ ƉĞƌũĂŶƚĂŝŬŽŬŽƉćŝǀćŶ͊ ͜͝Ǧ͟͝ ͣ͞ ͝͝Ǧ͝͡ ͤ͢ ͝͝Ǧ͝͡ ͤ͡͡ ¡͝͝Ǧ͝͡ ¡ͣ͜ ¡ Ǥͤͤ͜͜͜͜͢͠͝͠Ǥ ¡Ú¡¡Ǥ ͥͤ͜͜͟͢͠͡͝͞Ǥ G P Y H ÄJOEN K UU LUM ISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Elias Hirvikoski Jeremia Toppari http://kuulumiset.pyhajoki.fi [email protected] Puh. 040 359 6166 Fax (08) 4390 282 Toimitus: Päätoimittaja: Taloussihteeri: 040 359 6166 040 359 6165 040 359 6160 Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071 Seuraava lehti (22) ilmestyy >> lauantaina 30.5.2015 Aineisto toimitettava >> tiistaina 26.5.2015 klo 17.00 mennessä Painosmäärä >> vko n:1810 - kpl >> vko n:1810 - kpl Ilmoitushinnat G (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm G 120 € >> puoli sivua: >> koko sivu: 180 € >> järjestöpalsta: 50 €/vuosi G Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu G aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 – 665 5125 (Sanna Tjäder) sivu 8 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 15
© Copyright 2024