Pyhäjoen Kuulumiset
P Y H ÄJOEN K UU LUM ISET L A U A N T A I 1 8 . 7. 2 0 1 5 – V I I K K O 2 9 P Y H Ä J O E N L U K I O N T U O T TA M A J O U K KO J U L K A I S U Ramirentin toimintaa Pyhäjoella Ramirent Finland Oy osti alkuvuodesta 2012 Pyhäjoen kunnalta teollisuustontin. Tontti on yhden hehtaarin kokoinen. Se sijaitsee Parhalahden kylällä, Ouluntien ja Parhalahdentien kulmauksessa. “Tontille on tarkoitus perustaa kone- ja laitevuokrauksen varikko sekä konevuokraamo. Sijainti on erinomainen konevuokrauspalvelujen toteuttamiseen”, kertoo Ramirentin kiinteistöistä vastaava päällikkö Mirja Pahkala. Tarvittavat kiinteistön rakennustyöt Ramirent käynnistää ydinvoimahankkeen etenemisen myötä. Rakentaminen toteutetaan vaiheittain. Maatöiden osalta rakentaminen aloitetaan kesällä 2015. “Alueelle tulee pari isoa kevytrakenteista varasto- ja huoltohallia, joista toinen valmistuu syksyn 2015 aikana”, Pahkala jatkaa. Toimisto- ja vuokraamorakennukset toteutetaan Ramirentin omilla tilaratkaisuilla. Tiloja voidaan lisätä toiminnan kasvaessa, sillä ne ovat moduulirakenteisia. Ramirent tarjoaa Parhalahden tontilla tilaa myös yhteistyökumppaneidensa varikko- ja toimistotarpeisiin. Ramirent Finland Oy haluaa olla mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa. He haluavat palvella siihen osallistuvia toimijoita ja rakentajia: “Ramirentilla on vahvaa osaamista ja kokemusta isojen projektien kone- ja laitetoimittajana. Esimerkiksi Olkiluoto 3 – projektissa Ramirent on ollut merkittävä konevuokraaja, erityisesti teline- ja sääsuojien asennustoimittajana.” Ydinvoimaprojektin pääs- vuorauspalveluja kaikille rakentessä vauhtiin Ramirent avaa nuskoneita ja -laitteita tarvitsekonevuokraamon Parhalahden ville, myös kuluttaja-asiakkaille. tukikohdassa ja tarjoaa koneLisätietoja toiminnan käyn- Faktalaatikko: -Ramirent on johtava konevuokraamisen yleistoimija Pohjoismaissa sekä Keski- ja ItäEuroopan maissa -Ramirent Finland on Ramirent Oyj:n tytäryhtiö -Ramirent on suomalainen yhtiö, perustettu 60 vuotta sitten (1955) -Asiakaskuntaan kuuluu rakennusala, asennusliikkeitä, teollisuuslaitoksia, telakoita, kunnan ja valtion viranomaisia sekä yksityisiä kotitalouksia -Ramirent tarjoaa vuokrausratkaisuja yhdellä Euroopan laajimmista vuokrauskalustoista, jonka yli 200 000 laitetta on jaettu kahdeksaan ydintuoteryhmään nistymisestä antaa Ramirentin Pohjois-Suomen aluepäällikkö Timo Saarela, puh. 0400 423255 Ramirentin toteuttamia telineratkaisuja ja -asennuksia Olkiluoto 3 ydinvoimaprojektissa sivu 2 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 8 . 7. 2 0 1 5 Funky Hall tanssiyhdistys - tanssilajeja laidasta laitaan TAINA KESKITALO Funky Hall SODAP eli School Of Dance And Performance on vuonna 2009 perustettu raahelainen tanssiyhdistys. Se on toiminut silloin tällöin myös Pyhäjoella. Idea nimeen on alun perin saatu tanssiryhmästä Funky RE-mix. Funky RE-mix tanssiryhmän valmentaja Heini-Maria Ekoluoma sai idean omaan yhdistykseen, kun ryhmä kävi paljon kilpailuissa ja esiintymisissä. Silloinen yhdistys, jossa tanssiryhmä Funky RE-mix oli, ei juurikaan tukenut tämän toimintaa, joten tanssijat hoitivat itse keikkansa ja vaatteensa. Koko ryhmä, Anu Rytivaara, Milja Salmela, Silja Sippala, Heli Rautio, Henna Karvonen, Jenna Lämsä ja itse Heini halusivat mieluummin kantaa omaa yhdistystä, kuin antaa mainetta silloiselle tanssiyhdistykselle Raahen Rytmikkäille. Milja Salmela ja Heini-Maria Ekoluoma lähtivät perustamaan Funky Hall tanssiyhdistystä. Suurimman työn tekivät kuitenkin Heini ja hänen äitinsä Johanna Ekoluoma. Tanssilajeja tarjotaan laidasta laitaan esimerkiksi showta, discoa ja monia katutanssin alalajeja. Tunteja tarjotaan 4 -vuotiaista ylöspäin. Funky Hallilla on nykyään omat tilat Raahessa Seminaarilla. “Tila on vanha Funky Hallin hallitus koulurakennus, jossa meillä on kaksi salia. Aikaisemmin salien vuokraus on ollut hieman haastavampaa, koska Raahessa ei ole paljoakaan treenitiloja”, Milja kertoo. Funky Hall pitää tunteja viikoittain kouluaikojen mukaan sekä kesäaikaan satunnaisesti (workshop tyyppisesti.) Kesäisin harjoittelee myös erikoiskoulutusryhmä eli kilpaileva/ esiintyvä ryhmä. Joka kauden alussa järjestetään ilmoittautuminen haluttuun tanssiryhmään. Hinnat vaihtelevat sen mukaan, kuinka monta tuntia haluaa ottaa: mitä useampi, sen edullisempi. Tarkemmat hinnat löytyvät Funky Hallin sivuilta. Funky Hall järjestää pieniä matkoja jäsenille esimerkiksi tanssinäytöksiin ja -kursseille. Joka vuosi järjestetään myös tanssinäytöksiä, jossa ryhmät saavat esittää harjoittelemansa tanssit. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa näytös järjestetään kaksi kertaa, kun tähän asti näytöksiä on ollut vain yksi isompi. Funky RE-mixin aikaan kilpailuissa käytiin muutaman kerran vuodessa. Menestys vaihteli. Paras sijoitus SM-kisoissa oli pääsy finaaliin. Kilpailevia ryhmiä oli hieman yli 25 ja Funky RE-mix sijoittui 7 sijalle. Myös yhdet pienemmät kilpailut on tanssiryhmä voittanut sekä saanut myös kaksi kertaa pronssia erinäisissä kilpailuissa. Aina sijoitusta ei kuitenkaan tullut. “Nykyään erikoiskoulutusryhmät ovat kilpailleet jonkin verran. Pienemmissä kilpailuissa on tullut joitakin hyviä sijoituksia. SM-kilpailuissa ei vielä ainakaan ole kauhean hyviä sijoituksia tullut, mutta kehitystä tulee siihen tahtiin, että toivoa on”, Milja lisää. Funky Hall on osallistunut myös sooloihin ja duoihin vaihtelevalla menestyksellä. Kilpailujen lisäksi esiintymisiä on ollut hyvin monissa tilaisuuksissa muun muassa firmojen pikkujouluissa, messuilla, syntymäpäivillä ja muissakin juhlissa. Esiintymisiä on ollut esimerkiksi Oulussa, Raahessa ja Pyhäjoella. Esiintymisasut vaihtelevat lajin mukaan; hip hopissa hieman löysää, persoonallista, rentoa ja asennevaatetta. Discossa taas minishortsit ja tiukkaa paitaa. Vaatteita on hankittu monesta paikasta. Gina Tricotista, Johanna Ekoluoma on tehnyt jotkut vaatteet itse sekä joukossa on myös muutamia Halpa-Hallin löytöjä. Osa vaatteista on hankittu Miljan kautta hänen Letkiä-mallistosta tai tilattu tilaustyönä, kuten seuraaviin SM-kisoihin. nut yhtä ACES- juniorien kisaryhmää, joka pärjäsi hienosti SM-kisoissa. Ryhmä pääsi semifinaaliin asti ja sijoitus oli 12. ACES-ryhmässä oli pyhäjokisia tyttöjä, muun muassa Sofia Airio, Sofia Pakkanen, Reetta Möttönen, Jasmin Hulamäki, Hinni Viirret ja Jemina Bäckman. Valitettavasti he lopettivat kilpailujen jälkeen, vaikka Miljan mukaan taitoa olisi löytynyt. Funky Hall vietti 5-vuotissyntymäpäiviä uusissa tiloissa, jossa oli hieman muutakin ohjelmaa. “Tarjoiltiin kakkua ja kahvia. Heini järjesti vaatemerkMilja on itse myös valmenta- kini tuotteille muotinäytöksen, koska en olisi itse millään ehtinyt. Meillä oli puhumassa koulutettu hieroja ja myös jotkin oppilaat tanssivat hieman esityksen merkeissä. Katselimme vanhoja esiintymis- ja kisavideoita ja muiden lähdettyä pidimme mukavan illan hallituksen jäsenien kanssa”, Milja kertoo. Funky Hall tanssiyhdistyksen suosio on noussut, laskenut ja nyt taas noussut. Kasvua on tietenkin alusta asti tullut koko ajan enemmän, kun sana kiertää. Uusia tanssijoita halutaan Funky Halliin vieläkin enemmän ja laajemmin. P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 8 . 7. 2 0 1 5 sivu 3 Mitä kirjastosta voi lainata? Kirjoja Vaikka kirjastosta voi nykyään lainata paljon kaikenlaista, ykkösenä pysyvät toki kirjat. Kirjastosta löytyy niin kaunokuin tietokirjatkin, opiskeluun liittyvää aineistoa, tenttikirjoja ja pääsykoekirjoja. Kirjojen eri luokat ovat lueteltuna kirjahyllyjen päädyissä, ja apua voi aina kysyä henkilökunnalta. Lasten- ja nuortenkirjat sijaitsevat erillisinä osastoina kirjaston etuosassa löytämisen helpottamiseksi, mutta mikään ei estä nuorempaa väkeä etsimästä kirjoja myös aikuisten osastolta ja päinvastoin. Esimerkiksi taidekirjojen, elokuvakirjojen, keittokirjojen, tietokirjojen tai vaikka eläinten hoidosta kertovien kirjojen joukosta löytyy runsaasti nuoria ja lapsiakin kiinnostavaa materiaalia. Etkö löytänyt hyllystä etsimääsi? Kirja jota kaipaat voi olla lainassa, tai sitä ei ole hankittu kirjaston kokoelmiin. Ei hätää, haluamastasi kirjasta voi tehdä varauksen, jolloin saat kirjan sil- loin kun se vapautuu edelliseltä lainaajalta. Joskus uutuuskirjojen varausjonot saattavat olla pitkiäkin, mutta suosituimpia teoksia hankitaan kirjastoihin useampia kappaleita. Häntäpäässäkin kirjaa jonottelevat saattavat saada opuksen käsiinsä hyvinkin pian. Jos kirjaa ei löydy kokoelmista ollenkaan, voit kaukolainata sen kirjaston henkilökunnan avulla jostain toisesta kirjastosta. Kirja saapuu lähikirjastoosi, ja voit noutaa ja lainata sen normaalisti. Pyhäjoella kaukolainaus on maksutonta. Äänikirjoja Kirjastoon ostetaan käytännössä kaikki ilmestyvät aikuisten äänikirjat. Niitä saavat lainata kaikki. Celia-äänikirjoja saavat lainata lakipykälien vuoksi vain lukemisesteiset. Lehtiä Lehtisali sijaitsee kirjaston perällä, näyttelytilan takana. Siellä ovat luettavissa päivän lehdet, sekä kattava valikoima aikakausilehtiä. Lehden voi lukea myös muualla, missä tahansa kirjaston tiloissa. Pääsääntöisesti uusinta lehteä ei voi lainata, mutta kurkista kaappiin uusimman numeron takana, sieltä löytyvät lainattavissa olevat aiemmat numerot. Jos etsimäsi numero on lainassa, voit varata sen samalla lailla kuin kirjatkin. Kirjaston väki myös auttaa sinua etsimään haluamiasi artikkeleita tai ohjeita, sekä löytämään esimerkiksi opiskeluihisi liittyvää lehtimateriaalia. koelmiinsa kattavan määrän uutuusleffoja, sekä vanhoja klassikoita. DVD-hyllystä löytyvät myös monien suosittujen tv-sarjojen tuotantokausia. Elokuvia ja sarjoja voi myös kaukolainata tai varata samalla tavalla kuin kirjojakin. Muistathan että kirjasto noudattaa ikärajasuosituksia, eikä elokuvia lainata rajoitusta nuoremmille asiakkaille. Musiikkia on varustettu K-merkinnöillä, jota kirjasto poikkeuksetta noudattaa. Tietokonepelien lisäksi kirjastossa on lainattavissa myös perinteisiä lautapelejä kotona vietettäviin peli-iltoihin. kisia tilaisuuksia varten. Näyttelytilassa on lisäksi kuukausittain vaihtuva taidenäyttely, johon kuka tahansa voi varata omaa näyttelyään varten ajan ilmaiseksi. Taidetta Mitä kirjastossa voi tehdä? Kirjojen, lehtien, elokuvien ja pelien lainaamisen lisäksi kirjastossa voi myös viettää aikaa. Kirjasto ei nykyään ole mikään hiljaisuuden tyyssija, vaan siellä voi normaalisti jutella, tavata ystäviä, pelata lauta- tai tietokonepelejä tai ihan vain katsella ja viettää aikaa. Totta kai kirjastossa voi myös lukea ja selailla, sekä opiskella, tehdä läksyjä ja tutkia opintomateriaalia. Kirjastosta löytyy tietokoneita ja tarvittaessa opastusta. Kirjaston tiloissa on Wi-Fi -yhteys asiakkaitten omia läppäreitä ja tabletteja varten. Kahviautomaatti näyttelytilan vieressä palvelee pientä korvausta vastaan. Pyhäjoen kirjaston erikoisuus ja ylpeys on täysin ilmainen taidelainaamo. Lainattavat taideteokset ovat esillä kirjaston tiskin takana. Kysy myös luetteloa koko kokoelmasta, voit varata mieleisesi teoksen ja varata sen edellisen laina-ajan umpeuduttua. Piristystä sisustukseen, katseenvangitsija juhliin, harjoituskappale ennen oman taideteoksen hankkimista? Taideteoksen lainan voit uusia samalla tavalla kuin kirjan lainan, teos ehtii ihastuttaa seinälläsi useitakin kuukausia. Musiikkiosasto löytyy näyttelytilan vierestä. CD-levyjen lisäksi kirjaston valikoimissa on myös jonkin verran lp-levyjä, sekä muutamia c-kasetteja. MuElokuvia siikkiosastolta löytyvät myös Kirjaston valikoimista löytyy nuotti- ja laulukirjat. Lasten eniten DVD-levyjä, mutta myös levyt löytyy lastenosastolta, Blu-ray-levyjä, sekä muutamia tiskiä vastapäätä. VHS-kasetteja. Lasten elokuvat löytyvät lastenosaston sivul- Pelejä la olevasta hyllystä, nuorten Konsoli- ja tietokonepelit sielokuvat nuorten osastolta Muuta lainattavaa ja aikuisten elokuvat lehtisa- jaitsevat nuorten osastolla. LasSatukasetit, kartat, äänikirjat, lin vieressä olevista keltaisista ten CD-rom-pelit ovat samassa kannettava tietokone, lukulaipyörivistä telineistä. Kirjasto hyllyssä kuin lasten elokuvat. te. Myös kirjaston tilat, kuten pyrkii hankkimaan elokuvako- Kuten elokuvatkin, myös pelit näyttelysali on lainattavissa jul- Lahjakellon paljastustilaisuus Pyhäjoen kunnantalolla 20.7.2015 klo 11 Martti Jukkola näki päivänvalon ensimmäistä kertaa lähes kahdeksankymmentä vuotta sitten (29.09.1935) savusaunassa myrskylyhdyn loisteessa Jukonperällä. Kun poika-alkoi käydä miehestä, niinpä hän sai työskennellä Pyhäjoen pengerrystöissä. Mieleen jäi, kun Pääministeri Urho Kekkonen ajoi jeepillä pengertä pitkin. Laulu Satumaa oli vielä tuntematon 1959, mutta minä lähdin sinne satumaahan Australiaan. Ajatus oli että semmoiselle kahden vuoden reissulle, mutta kas kummaa se venähti reiluun puolenvuosisataa pitkäksi. Hyvät ovat muistot. Nyt olen niinsanottu paluumuuttaja kotisuomeen. Tampereella asustan, mutta Pyhäjoella ovat juureni. Kotikuntaani haluan muistaa (minun) syntymäpäivälahjalla, ja se on kello, joka asennetaan Pyhäjoen kunnantalon seinään kaikkien nähtäväksi. Tehdään yhdessä historiaa. Tulkaa sankoin joukoin juhlistamaan kellon paljastustilaisuutta maanantaina 20.07.2015 kello 11.00. Nähdään kellon alla Martti Jukkola - Suomen Valkoisen Ruusun Ritari Messut 2015 roolit: Looshitiimi Elias Hirvikoski looshi/markkinavastaava, Pyhäjoen Messut [email protected] puh. 0445464788 Looshit ja markkinapaikat ovat osa messujen ydintä. Niistä eivät hyödy pelkästään messutiimi; ne tuovat mainosta ja jopa tuottoa yrityksille. Hyödyn lisäksi ne tuovat messuille viihtyvyyttä ja monipuolisuutta. Jos ei ole myyjiä ja esittelijöitä, ei ole messuja. jöitä tämän vuoden messuille. Heidän tavoitteenaan on saada looshi- ja markkinapaikat täyteen. Jos haluatte looshi- tai markkinapaikan tämän vuoden messuille 19.9, ottakaa yhteyttä Oonaan tai Eliakseen. Paikkojen myynti loppuu elokuun lopulla. Tänä vuonna looshivastaavia on kaksi: Oona Jauhiainen ja Toivotamme kaikenlaiset myyElias Hirvikoski. Kuten yleensä, jät ja esittelijät tervetulleiksi myös he ovat aktiivisia ja mää- messuille! rätietoisia. He hankkivat laajan kattauksen myyjiä ja esitteli- Oona Jauhiainen looshi/markkinavastaava, Pyhäjoen Messut 2015 [email protected] puh. 0443177528 Perinteinen Merikirkko Pyhäjokisuulla su 26.7. klo 18 On jälleen Merikirkon aika. Merikirkkoon ajetaan taas veneillä joen ja meren kohtaamispaikalle. Toimitusalus Raahen Fiia saapuu Raahesta ja sen kannelta pidetään merellinen hartaus musiikin ja sanan kuulossa. Merikirkkoon lähdetään Tervon kalasatamasta klo 17.30. Mahdollisimman monia veneitä toivotaan mukaan ja toivotaan, että veneettömätkin voivat päästä mukaan. Omia pelastusliivejä on hyvä ottaa mukaan. Kirkkokahvit Tervon satamassa Merikiron jälkeen. Kesän säät ovat olleet viileitä ja sateisia, mutta me tiedämme, etteivät luonnon ja sään vaihtelut ole ihmisen päätettävissä. Saamme ottaa vastaan Luojamme ja Jumalamme antamat säät hänen parhaaksi näkemällään tavalla. Jumala pitää huolta elämästämme niin merellä kuin maallakin. Tervetuloa Merikirkkoon Pyhäjoen Meripelastusyhdistys ja Pyhäjoen seurakunta Jukka Malinen sivu 4 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 8 . 7. 2 0 1 5 YPPÄRIN KONEISTUMINEN VUOSINA 1950-1970 Yppärin maanviljelyn nopea koneistuminen alkoi vasta 1950-luvulla. Siihen aikaan aloittivat Yppärissä maanviljelyn tiloillansa tässä haastatellut Petäjäsoja Juhani ja Impola Sauli. Käsittelemme Yppärin koneistautumista näiden tilallisten muistojen ja kokemusten pohjalta. Sauli Impola aloitti maatyöt vuonna 1955: “Hevosella tehtiin kaikki maatyöt, joten se oli hyvin pienimuotoista. Hevosvehkeet olivat pieniä ja tilojen pinta-alat olivat vielä pieniä. Koska silloin oli karjaa lähes joka talosa, niin peltopinta-alasta piti olla pieni osa ketona eli heinällä, josta saatiin elukoille talveksi heinä. Yksi osa peltoalasta oli viljalla, josta saatiin jyvät ja jauhot talveksi. Nykyään ostetaan kaupasta leipä ja särvin. Perunaa oli vain kotitarveperunaksi ja annettiin sitä vähän karjallekin. Ohra ja kaura olivat pääviljelykasvit. Vielä alkualkoina viljeltiin ruista. Pienesä mittakaavasa viljeltiin vehnää. Maanviljely oli pienimuotoista ja hirviän työvaltasta.” Silloin oltiin kuitenkin pitkälle omavaraisia ruoan suhteen ja emännät taitavia taloudessaan. Sauli kertoo, että hevosia oli enintään kaksi kerrallaan. “Aikaisemmin isäukko varsotti. Joka kevät oli pikkuvarsa. Ne kasvatettiin ja myytiin. Siitä saatiin leivän jatkoa.” Saulilla ehti olla kaiken kaikkiaan viisi hevosta. Juhani Petäjäsoja aloitti maanviljelyn 12-vuotiaana keväällä 1954, kun hänen isänsä Arvo sairastui. “Tuollon kaikki peltotyöt ja mehtäajot tehtiin hevosella. Hevosharavakoneita oli jo olemasa, mutta ei läheskään joka talosa. Niittukone oli yhteinen Pirkolan Yrjön kanssa. Yhdessä tehtiin niittutyöt. Meijän hevonen oli hyvä niittukoneen vetäjä.” Impolassa oli Saulin ryhdyttyä isännäksi ainoana maatalouskoneena niittokone: “Isäukon ostama vanha niittukone. Se oli yhden hevosen vetämä. Se oli sellanen kone, jota piti lähes joka käyttökerran jälkeen korjata. Haravakone tuli jokusen vuoden päästä, mutta raha oli kaikilla tiukasa. Pyhäjoen osuuskaupasta ostettiin uutena haravakone.” Sauli painottaa kuinka suuri edistysaskel haravakonekin jo oli, kun ei tarvinnut enään käsin haravoida heiniä palteille, vaan hevospelillä onnistui. Koneistuminen alkoi kokonaisvaltaisesti vasta, kun hevoset jäivät pois 1960-70-lukujen vaihteessa. Sauli Impola muistaa, että ensimmäiset traktorit tulivat Yppäriin vuonna 1954. Kauppias Väinö Nikki oli suuri maatalouskauppias Yppärissä. Hän myi vain Nuffieldiä. Sauli muistelee huvittuneena, että joku oli ilkikurisesti sanonut tästä, että Yppäristä tulee Nuffettien hautausmaa. Ensimmäinen traktori oli kuitenkin Fordson major ja heti sen jälkeen tuli kaksi uutta Nuffieldiä Yppäriin. Traktoreita rupesi v. 1954 jälkeen tulemaan Yppäriin paljon. totraktoreita. Juhani Petäjäsoja muistelee, että Perälän Arvolla oli ensimmäinen rautapyöräinen traktori. Perälän Arvolla oli sittemmin myös kylän ensimmäinen kumipyöräinen traktori Fordson. Pisilän Fransilla oli Massey Ferguson 25. Matti Pietari Pirkolalle tuli ensimmäinen traktori Nuffield vuonna 1955. Luoman Aimo osti vuonna 1956 Zetor 25A:n. Koskelassa oli Zetor 25K, joka oli 25A:ta korkeampi traktorimalli . A-malli oli nopeampi traktori. Zetorit olivat tuolloin 2-sylinterisiä, mutta Nuffetit olivat nelisylinterisiä jo 1950-luvulla. Sauli Impola ihmettelee kovasti, jos maatalous kehittyy vielä yhtä radikaalisti seuraavan 70 vuodena aikana: ”Kaikki alkoi suosta ja kuokasta. Kaikki tehtiin käsin, kaikki pellon ojat ja mehtätyöt kirveellä ja pokasahalla. 1950-luvulla, kun Ruotsin siirtolaiset tulivat kesälomalle, pyydettiin heitä tuomaan kaarisahoja. Se tuntui, että jo nyt on heleppua, kun kaarisaha mahtu niin pienestä puuvälistä liikkumaan.” Yppärissä oli kaksi merkittävää laitosta: “Oli Pisilä paja ja Tekevän mylly. Jos joku olisi siihen aikaan ennustanut, että ne kuolevuu tältä kylältä, niin ei ois’ uskottu. Niin tärkeät ne oli Yppärin arjesa. Vaan niin ovat molemmat ajat sitten menettäneet taloudellisen merkityksensä,“ Sauli kertoo. Pisilän paja on nykyään nähtävillä Oulaisten Perinnekeskuksessa. Wanhan Woiman konepäivillä pajassa on näytöksiä. Sepälle vietiin työvuoden mukaan välinekorjaukset ja teroitukset: viikatteita, karhinpiikkejä, rekien raudoitukset ja hevosen kengitykset. Pajassa oli valtavat viikateniput monta viikkoa ennen niittoaikaa, kun viikatteen terät oli kallitettavana. Pisilän Matti kengitti parhaana päivä kaksitoista hevosta. ”Se vaati jo selekää sepältä”, tunnustaa Sauli kovasta työstä. Saulin mukaan koneet toivat helpotusta työhön siten, että ”hartiapankki keveni” ja koneiden perässä käveleminen väheni. Maanviljelijä joutui kävelemään kevään mittaan useita kymmeniä kilometriä päivässä hevosen perässä, koska hevosvehkeet olivat niin kapeita. Koneistumisen myötä työpäivät lyhenivät paljon ja vapaa-aika piteni. Traktorit valtasivat nopeasti maanviljelyn ennen vuotta 1970. Pienmaatilalliset ostivat traktoritilallisilta peltotyön. Traktorit olivat usein yötäpäivää työssä. “Toiset olivat rohkeampia ottamaan lainaa ja laittamaan koneita. Oli niitä päivittelijöitäkin. Sitä piti kasvattaa mulleja ja maitotilistä tuli pikkuhiliaan kaikki maksettua. Neiti ei uskaltanut Ylivieskan aseman luukulla ottaa puimurirahoja vastaan ja Impolaan ostettiin ensimmäikuitata vastaanotetuksi. Naapuriluukulla kuitenki otettiin rahat seksi traktoriksi Nuffield, joka vastaan, että saatiin puimuri hankittiin uutena kauppias Väinö Nikiltä. Hautalan Vilho haki ajettua kotia.” sen kuorma-autolla Kokkolasta. Petäjäsojan tilan ensimmäinen Se ostettiin helmikuussa 1969, traktori ”pikkuvalametti petrooli koska heinäkuun ensimmäisenä 15”, oli vielä vanhaisäntä Arvon päivänä -69 tuli olla siitä päiväsnimissä. Se ostettiin vuonna tä lähtien kaikissa traktoreissa 1961 käytettynä Tähjänjoen turvahytti. Kopittoman sai vieVäinöltä. ”Valmet Tourulan teh- lä hieman halvemmalla. Viimeidas luki kyljessä”, Juhani muis- nen hevonen myytiin Impolassa telee. Se maksoi haravakoneen, pois samaan aikaan helmikuussa niittokoneen, karhin ja auran 1969, kun traktori ostettiin. kanssa 80000 sen ajan mark- Seuraava traktori oli v. 1977 oskaa. Peräkärry tehtiin itse puus- tettu Ursus, joita ei kylällä vielä ta. Juhani osti vuonna 1966 ollut yhtään. Se vaihdettiin -85 Nuffied 460, jolloin hän aloitti nykyiseen punaiseen Ursukseen. minkin rehun ajamisen viljelyn Se palvelee vieläkin hyvin, Sauli ohella. Sen jälkeen oli talossa kertoo. v. 1969 hankittu uusi Nuffield 10/60. Sitten ”friisiläinen Nuf- Viljan puinti ennen ja nyt field” ja Massey Ferguson 165 multipower. Internationaaleja Ennen vanhaan vilja seiväsoli peräkkäin 574, 684 ja 475. tettiin kuivumaan ja puitiin Näiden jälkeen ostettiin nelive- riihessä. Sitten käytettiin esi- merkiksi Petäjäsojilla Olympiamaamoottoria pyörittämään ryskyä eli puimakonetta. Myöhemmin puimakoneita pyörittivät traktorit. Sitten kylälle ostettiin puimureita, joissa oli oma moottori. Yppäriin tuli ensimmäiseksi puimuri Esko Björkmanille vuonna 1960. Se oli Fahr-merkkinen, ja se ostettiin Nikiltä. Seuraava puimuri Yppärissä oli Sauli Impolalla vuonna 1962. Hän hankki sen yhdessä Raimo Kaivosojan ja Eero Luoman kanssa. Maaseudun tulevaisuudessa nähtiin ilmotus käytetystä puimurista ja kolmessa mentiin junalla Helsinkiin Hankkialle. Puimuri haettiin Rengon pitäjästä. Se oli Massey Harris 780 -merkkinen. Siinä oli suurena edistysaskeleena oljen paanaaja. Puimurilla oli suuri kysyntä, koska irto-olkia ei tarvinnut koota, kun puimuri sitoi ne tukevasti kahdella narulla paanuiksi. Sillä puitiin kaikkiaan 15 vuotta. Sitä ennen Raimo Kaivosoja laittoi oman puimurin ja jätti Massey Harris porukan. Me puitiin Massey Harrisilla vielä pari vuotta. Yli kaksikymmentä vuotta vanha Massikka alkoi tuntumaan jo vanhalta peliltä jopa siinä määrin, että “laulu on vaikeinta”, veistelee Sauli. Sillä välin oli konetekniikka kehittynyt raskaasti. Harris vaihdettiin pois Pyhäjoen osuuskaupalta Fahr 600S:ään vuoden 1992 paikkeilla. Sauli Impolan pellot vuokrattiin vuonna 1992. Pumureiden aikaan tuli viljan kuivaus ongelmaksi. Niinpä perustettiin tällekin kylälle kuivausyhtymä. “Ostettiin kaksikin härmäläistä siilokuivaajaa, kuten Tekevän kankaan kuivaaja, josta on edelleen rakennus jäljellä. Se oli sen ajan kehitystä, päivittelee Sauli. ”Kuivaamot oli hitaita ja puimurit lisääntyivät nopeasti kylällä. Kuivaamolle oli pitkät jonotusajat. Sitä joutui odottamaan lähelle kaksi viikkoa kuivausvuoroa tuoreen viljan kanssa.” Nykyään kuivaamot ovat niin automaattisia, ettei siellä isännän tarvi aikaansa viettää. Sauli kertoo: “Koneistautumiseen alkamiseen vaikutti se, että yleinen hyvinvointi alkoi nousta. Ihmiset näkivät, että ammatinharjoitus on helpompaa, kun saatiin koneita avuksi. Raskaat työt helpottuivat. Ihmiset kokeilivat aluksi puintia siten, että puittivat vain muutaman saran pellostaan nähäkseen kuinka kalliksi työ käy. Näin he huomasivat sitten, että koneistus kannattaa. Martti Björkmanin uusi puimuri Fahr maksoi siihen aikaan melko tarkkaan 10 000 vanhaa markkaa.” Saulin viisi vuotta vanha kone maksoi 90 000 sen ajan markkaa. Juhanin ja Saulin aikaan rahan arvo on muuttunut kolmeen kertaan. Traktoreita käytettiin luonnollisesti peltojen muokkaukseen ja puunajoon. Ensi alkuun traktoreista ei ollut apua metsässä, koska kellään ei ollut kettinkejä renkaissa. Sitä mukaan kuin vauraus nousi, saatiin myös kettingit. Myöhemmin tuli nelivetotraktorit ja kulku vain parani. Paljon muutakin koneis- Hevosten rooli maanviljelyssä oli tärkeä aikaan, jolloin Juhani Petäjäsoja ja Sauli Impola aloittivat maahommat. Vuonna 1955 oli Pyhäjoella noin 400 hevosta. Sotien jälkeen perustettiin Yppärin oriosuuskunta, jonka tarkoituksena oli määrätietoinen hevosten kasvattaminen ja jalostaminen osuuskunnan alueella. Ensimmäinen ori oli nimeltään Solun Hoppu. Sitä hoiti Aatu Hautala ja Antti Grekula. Vuonna 1946 ostettiin ori nimeltä Paasi Kausalasta Kaarlo Partaselta. Paasi-oria käytettiin paljon siitokseen tällä alueella ”jopa yli sadalle tammalle parraana kevväänä” (RaaheYlivieska-Kalajoki -akselilla). Mehtäkylän maantien pitkällä suoralla pidettiin raveja. Isoimmat ajot olivat helluntaipyhinä toukokuun lopulla. Paasi juoksi suoralla tähtiajani 2,59. Tähtiajan sai kun hevonen juoksi alle 3 minuutin. Paasi myytiin Kauhajoelle Kauko Ylikorhoselle vuonna 1950. Sauli muistaa tämän jännittävän hevoskaupan nuoruudestaan, kun Yppärin hevosmiehet aluksi suunnittelivat Paasin hinnaksi peräti 400 000 markkaa. Hintaa laskettiin kuitenkin rehellisyyden merkeissä, koska Paasi ”paino vähän puuta”. He saivat Paasista noin 360 000 markkaa. Vuonna 1953 Seinäjoen kuninkuusraveissa orien sarjassa Paasi sijoittui kuudenneksi. tusta alkoi tulla 1970-luvun vaiheessa. Siihen asti oli ollut sorminiittokoneet. Sitten tuli lautaniittokoneet. Sitten tuli heinämurskaimet, jossa heinän kuitu särjettiin, jotta ne kuivuisivat nopeammin. Sitten tuli pienpaalaajat, joilla heinät paanattiin pienpaanuihin. Siihen asti oli pantu kaikki heinät seipäälle kuivumaan. Niistä ajettiin irtoheinänä heinälatoihin. Sauli muistelee: ”Siinä se tuli hirviä työnsäästö, kun seivästys jäi pois. Pienpaanausaika oli liian ilmoista riippuvainen, koska piti olla aina kolme-neljä hyvää poutapäivää, jotta niitä pystyi paanaamaan.“Locomobliili pyörittää ryskyä. Locomobliilit ja maamoottorit vedettiin paikalle hevosella. Ravirata tehtiin talkoilla Merimajalle. Kenttä saatiin tyhjennettyä miesvoimin. Siihen aikaan ei ollut oikein Yppärissä traktoreita. Mehtäkylän puolelta Nikulan Frans kävi Fordson Mayorilla tasaamassa kentän. Hän kävi hinattavilla auroilla välttäämässä metsänpohjan. Puut kaadettiin siten, että ohjapiilulla lyötiin puiden juuret poikki. Sitten joku miehistä vei köyden puun latvaan ja suurella mieslaumalla vedettiin petäjiä nurin. Sitten kun kenttä oli tasattu, niin keikauskärryillä haettiin savea ja hietaa radan pohjaksi. Vuonna 1954 oli radan vihkiäiset ja ensimmäiset kilpailut. “Hevosia tuli Raahesta, Oulusta, Nivalasta, Kalajoelta ja taisi olla Kokkolasta asti. “Ne oli valtavat juhulat Yppäristä.” Oriosuuskunta osti Paavolasta Ojantakaselta seuraava ori nimeltä Soihtu, jota käytettiin pari vuotta siitokseen, mutta pienemmässä määrin, koska oli alkanut jo pikkuhiljaa hevostalouden lasku. Soihtulla vaihdettiin Kurikasta sellainen suurjuoksija ori nimeltä Markus. Sen ennätys oli 3,04. Kun vuonna 1957 oriosuuskunnan hevosenhoitaja Aato Pisilä lähti perheineen Amerikkaan, niin viimeinen osuuskunnan hevonen myytiin huutokaupalla pois. Sauli Impola osti Markus-orin itselleen. Neljän vuoden päästä hevoselle tuli suolitukkeuma, ja Mehtäkylän maantien raveista se kuoli pois. syntyi idea omasta raviradasta. P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 8 . 7. 2 0 1 5 sivu 5 Pyhäjoen palveluhakemisto Vihannintie 10, 86100 Pyhäjoki OSTAMME JA OTAMME VASTAAN ROMUAUTOJA YM. METALLIROMUA ISOIMMAT ERÄT NOUDAMME NOSTURIAUTOLLA MYYTÄVÄNÄ RST-PUTKIA esim. 40 - 140 mm LISÄTIETOJA 0400 189 018 AVOINNA MA - PE 8 - 17 [email protected] 08 - 434 333 JALKAHOITO PIRJO KANGAS VANHATIE 31 PYHÄJOKI PUH: 045-1956429 / 050-4919321 Palvelemme joka päivä klo 21 asti! ark. 8-21 la 8-21 su 12-21 EVÄSKONTTI Vanhatie 44, 86100 Pyhäjoki, Puh. 433186 ERILAISET JALKAHOIDOT JALKOJEN VYÖHYKETERAPEUTTINEN HIERONTA HOT STONE TERAPIA KESTOVÄRJÄYKSET RTV-huolto Tmi Kari Kivimäki SÄHKÖPALVELU 0400 181785 Anttila Oy Antenniasennukset ja antennitarvikkeet Wz,:KEWd<</ ǀŽŝŶŶĂŵĂͲƉĞϵͲϭϳ͕ůĂϭϬͲϭϰͬƉƵŚ͘;ϬϴͿϰϯϰϬϱϬϬ ǁǁǁ͘ƉLJŚĂũŽĞŶĂƉƚĞĞŬŬŝ͘Į DZ/:ZsE^/shWd<</ ǀŽŝŶŶĂŵĂͲƉĞϵ͘ϯϬͲϭϲ͘ϯϬͬƉƵŚ͘;ϬϴͿϰϳϳϮϮϬ ǁǁǁ͘ŵĞƌŝũĂƌǀĞŶĂƉƚĞĞŬŬŝ͘Į Sähköasennukset - Sähkösuunnitelmat Antenniasennukset Puh. (08) 433 087 0400 586 441 Viirretjärventie 7 86170 YPPÄRI JUMPPA- JUSSIN FYSIOTERAPIA FT: Vesa Mikkonen Satu Mikkonen puh 433 921, Kuntatie 4, 86100 Pyhäjoki 3$5785,.$03$$027$1-$ 3XK.XQWDWLH $YRLQQD WL²OD NORDONDHQ 7DQMD6LUSD 6LUSDOWDP\|VPHLNNDXNVHW MDKLXVWHQSLGHQQ\NVHW PARTURI-KAMPAAMO Johannan Hiuspalvelu TI-PE 10 - 17 | LA 8 - 13 TIISTAISIN ILMAN AJANVARAUSTA 08 - 433 750 TERVETULOA johannanhiuspalvelu.fi sivu 6 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 8 . 7. 2 0 1 5 Messut 2015 roolit: Lehtitiimi “Toimintani perustuu kestäviin perusarvoihin ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Kannamme yhdessä vastuuta perhearvoista, työllisyydestä, yrittäjyydestä, koulutuksesta ja heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevista lähimmäisistämme”, Tölli kertoo kotisivuillaan Yrittäjyys on tärkeää Töllille. Hän määrittelee yrittäjyyden asenteeksi: “Työn tekeminen koetaan mielekkääksi, oltiinpa sitten toisen töissä tai itse yrittäjinä.” Paneelikeskustelussa tänä vuonna keskustellaan yrittäjyydestä - läheinen ja ajankohtainen aihe monelle. Sanna Halunen päätoimittaja, Pyhäjoen messut 2015 [email protected] puh. 044 2772116 5DQWDOHLUL9HWHUDDQLPDMDOOD astaan edes tunnu roolilta; rooli kuulostaa maskilta, jonka taakse naamioidutaan. Kätketään todellinen minä. Päätoimittajuus tuntui niin omalta, että sitä ei oikeastaan tarvinnut miettiä. Lehti on sopivan vastuullinen ja haastava tehtävä kunnianhimoiselle ihmiselle. Päätoimittajan vastuuseen kuuluu painon ja jakelun hoitaminen sekä juttujen kirjoittaminen. Messuvieraalle siis varsin näkymätöntä hommaa; tykkään ajatella, että te ette huomaa meitä, ellemme tee virheitä. Se pitää ihmisen motivoituneena. Messulehti on ehkä yksi koko messujen tärkeimmistä elementeistä. Harvoin tulisi ajatellen niin, mutta se on fakta. Messulehden työstäminen ja luominen on ajatusten heittelyä, uuden ideointia ja omien mielipiteiden kertomista. Messulehti saa tekijöiksi aina tiimin työläisiä: päätoimittajat, joita tänä vuonna on siis kaksi, ja taittotiimin. Yleensä mukaan valitaan kokeneita ja innokkaita nuoria, jotka ovat valmiita antamaan kaikkensa onnistuneen lehden Tänä vuonna päätoimittajia puolesta. on kaksi; minä ja Sanna Halunen. Tämän vuoden tavoite Minulle roolin valinta tuntui onkin lyödä kaksi viisasta pääselkeältä ja helpolta. Se ei oike- tä yhteen ja luoda jotain uutta. Suosittelen siis lukemaan Messulehden ajan kanssa! Sen lisäksi henkilökohtainen tavoitteeni on kasvaa ihmisenä, kehittää organisointikykyä ja hankkia uusia kokemuksia. Lehtitiimiin kuuluvat myös taittajat Elias Hirvikoski, Henri Petäjäsoja ja Jeremia Toppari. He ovat leikkaa-liimaa-askartelutyylin ammattilaisia ja kokoavat lehden luettavaan muotoon. Heidän lisäksi Mikko Muikkula suunnittelee messujen graafista puolta. Esimerkiksi Messublogi on hänen suunnittelemansa ja koodaama. Tervetuloa messuille meidänkin puolesta! 7HDWWHULUHLVVX2XOXQ NDXSXQJLQWHDWWHULLQ SHUMDQWDLQDNOR 3DXOLLQD5DXKDODQ 7DLYDVODXOX /LSXW½HQQDNNRHVLW\VN\\WL½ 6LWRYDWLOPRLWWDXWXPLVHWPDNORPHQQHVVl 3\KlMRHQNXOWWXXULWRLPLVWRRQSXKNORWDL NXOWWXXUL#S\KDMRNLIL /lKWLMlWRWHWDDQLOPRLWWDXWXPLVMlUMHVW\NVHVVl /LSXWOlKHWllQMDODVNXWHWDDQHWXNlWHHQ $LNDWDXOX .DODMRNLPKNOR <SSlUL1HVWHNOR 3\KlMRNL6DOHNOR 5DDKHPKNOR.RWLLQOlKW|KHWLHVLW\NVHQMlONHHQ 2OWDYDOlKWLMllHWWlWHDWWHULUHLVVXWRWHXWXX -lUM3\KlMRHQ5DDKHQMD.DODMRHQNXOWWXXULWRLPHW Keskustan kansanedustaja - entinen hallinto- ja kuntaministeri - Tapani Tölli avaa tämän vuoden messut lauantaina 19. syyskuuta. Avaaja tuo omaa näkökulmaansa tämän vuoden teemaan, hyvinvointiin ja vapaa-aikaan liittyen. Tölli aloitti kansanedustajana vuonna 2003. Hän toimi vuosina 2010-2011 Kiviniemen hallituksessa hallinto- ja kuntaministerinä. Nykyään hän on perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan jäsen, puolustusvaliokunnan ja Suomen Pankin tilintarkastajien varajäsen. Ennen uraansa eduskunnassa Tölli työskenteli Tyrnävän kunnanjohtajana vuodesta 1991. Katja Keskitalo päätoimittaja, Pyhäjoen messut 2015 [email protected] puh. 044 2785780 Kuulumisten taittopiste [email protected] puh. 040 359 6166 Tapani Tölli avaa messut 2KMHOPDVVDRQPPDVNDUWHOXDSHOHMĖOHLNNHMĖMDXLQWLD2WD XLPDNDPSSHHWMDRPDWHYĖĖWPXNDDQ$ODLNĖUDMDV\NV\OOĖ NRXOXXQPHQHYĖWMD\OĖLNĖUDMDNXXGHQQHOWDOXRNDOWDSĖĖVVHHW +LQWDHXURDVLVN\\GLQMDPDWHULDDOLW $LNDWDXOX3LUWWLNRVNHQNRXOX3DUKDODKGHQ NRXOX .LUNRQN\OĖQ6KHOO<SSĖULQ 1HVWH/ĖKWIJWDNDLVLQMRND SĖLYĖ 6LWRYDWLOPRLWWDXWXPLVHW PHQQHVVĖSXK WDLDVWLVĖKNIJSRVWLOODRVRLWWHHVHHQWLWWDKLQNXOD#S\KDMRNLIL /HLULOOHPDKWXXOHLULOĖLVWĖLOPRLWWDXWXPLVMĖUMHVW\NVHVVĖ ,OPRLWWDXWXQHLOOHOĖKHWHWĖĖQODVNXMDOHLULNLUMHMRVVDWDUNHPSLD RKMHLWD -ĖUM9DSDDDLNDWRLPL+\KGLVW\V MDVHXUDNXQWD P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 8 . 7. 2 0 1 5 Seurakunta tiedottaa Kastettu: Emmi Katariina Heikkilä Avioliittoon kuulutettu: Risto Kustaa Laukkola ja Anniina Anna Aleksandra Fors Jumalanpalvelus su 19.7. klo 10 Kesäillan hartaus, Heleena Kittilälällä (Isorannantie 16) ke 22.7. klo 19. Jumalanpalvelus ja HPE su 26.7. klo 10. Merikirkko su 26.7. klo 18 merellä Pyhäjokisuulla. Toimitusaluksena Raahen Fiia. Lähtö Tervon satamasta n. klo 17.30.. KOULUIKÄISET: -Rantaleiri Veteraanimajalla ma 3.- pe 7.8. Leiriohjelmaa alakouluikäisille. Leirimaksu 30€. Linja-auton aikataulu: Pirttikosken koulu 8.45, Parhalahden koulu 8.55, Kirkonkylän Shell 9.05, Yppärin Neste 9.20. Ilmoittautuminen 3.7. mennessä p. 0403596104 tai 24.7. asti [email protected]. Mukaan mahtuu 45 leiriläistä. Järjestää Pyhäjoen seurakunta, 4H, Pyhäjoen kunta. TULOSSA: -Lohdutuksen säveliä –konsertti kirkossa su 2.8. klo 16. Naiskuoro Merikosken laulu, ohjelma 10€. -Kesäinen retki ke 5.8 Rautioon ja Kalajoelle (huom.ystäväkerholaiset ja muut). Lähtö seurakuntatalolta linja-autolla Järjestöt toimivat klo 11 ja paluu n.klo 17. Vierailu Vääräjoen elämystilalla Rautiossa, jossa ruokailu ja kahvit. Käynti Tyngällä AntiikkiMakasiinissa ja Havulan pihapiirissä Plassilla (Siiri-kahvila, Havulan kierros omakustanteisesti). Retken hinta 20 € ystäväkerholaiset, muut 30€. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon keskiviikkoisin klo 10-13 p. 08433119, 29.7 mennessä . Ilmoita myös ruoka-allergiasi ja halukkuutesi Havulan kierrokselle. -Diakonia- ja lähetystyön vapaaehtoisten kiitosjuhla jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntatalolla su 9.8. Ruokailu, kahvit ja ohjelmahetki. Ruokailun vuoksi ilmoittautuminen virastoon keskiviikkoisin klo 1013 p. 08-433119. RY: Seurat/rantailta su 19.7. klo 18 Veteraanimajalla, Eero Pisilä Seurat su 2.8. klo 13 Yppärin rukoushuoneella, Ilpo Tikkanen, Paulus Veteläinen Kirkkoherranvirasto p. 08433119. Avoinna kesä – elokuussa keskiviikkoisin klo 1013. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p.040-505 0016 tai seurakuntapastori Kai Juvila p. 050-328 8107. Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: www.pyhajoenseurakunta.fi Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys ry Liikunta ja ulkoilupäivä pidetään ti 21.7. klo 12.00 alkaen Merimajalla. Kisaillaan mm. tikan, hevosenkengän ja kettingin heitossa. Arvotaan herkkukori. Tervetuloa joukolla mukaan viettämään mukavaa iltapäivää. Jos haluat osallistua yhteiseen pyöräretkeen Merimajalle, yhteislähtö ent. Shell 21.7. klo 11.00. Säävaraus. Lisätietoja toiminnastamme www. elakeliitto.fi/pyhajoki Pyhäjoen Martat ry. Ouluun teatteriin su 26.7 lähtijät.Lähtö entinen Shell klo 10.45. Pyhäjoen SILMU: Kesätapaaminen Kalajoella Lokkilinnassa ti 21.7. klo 12.00. Lähtö entisen Shellin pihalta klo 11.15 kimppakyydein. Tervetuloa! Hilkka Koutonen 0405918482 .88/80,67(1-$.(/8+b,5,g7 3\KlMRHQ.XXOXPLVHWOHKGHQMDNHOXVWDYDVWDD5DDKHODLQHQ ,OPRLWXNVHWMDNHOXKlLUL|LVWlSXK6DQQD7MlGHU Aihetta kiitokseen Kuulumiset julkaisee Aihetta Kiitokseen -palstaa. Lukijoilla on mahdollisuus lähettää ilmaiseksi lyhyitä viestejä, joissa kiitellään arkipäivän tapahtumia, tekoja tai sanoja. Kiitoksen aiheen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai käydä tuomassa lukiolle. Laita viestiin teksti Aihetta Kiitokseen, oma nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Kiittää voi nimellä tai nimimerkillä. YPPÄRIN ERÄMIEHET ry Syyskokous Metsästysmajalla keskiviikkona 29.7.2015 klo 19.00 käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Pihakirppis Halusen Annikilla Minkintie 5 Pe 24.7 klo 12- 18 La 25.7 klo 10- 16 Astioita, mattoja, huonekaluja, naisten ja miesten vaatteita ja paljon muuta! Tervetuloa! .DWXVĖKO\WXUQDXV -DONDSDOORNHUKR8UKHLOXNHQWĖOOĖ VDWHHOOD0RQLNNDULOOD 0RQLNNDULQ SLKDOOD 3HUMDQWDLQD sivu 7 .HVĖ MDKHLQĖNXXQDMDQ PDDQDQWDLVLQMDSHUMDQWDLVLQ YXRWLDLOOHNOR YXRWLDLOOHNOR NOR YXRWLDLOOH ,OPRLWWDXWXPLQHQHQQDNNRRQ9LOMDOOHWHNVWLYLHVWLOOĖQXPHURRQ 2VDOOLVWXPLQHQPDNVXWRQWD (LHQQDNNRLOPRLWWDXWXPLVWD LOPRLWDMRXNNXHHQQLPLMDNRNRYĖKSHODDMDDMRXNNXH 2KMDDMLQD9LOMDMD+LQQL MĖUM3\KĖMRHQYDSDDDLNDWRLPL /LVĖWLHWRMD9DSDDDLNDWRLPLVWRVWDQXPHURVWD P Y H ÄJOEN K UU LUM ISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS http://kuulumiset.pyhajoki.fi [email protected] Puh. 040 359 6166 Toimitus: Päätoimittaja: Taloussihteeri: 040 359 6166 040 359 6165 040 359 6160 Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071 Seuraava lehti (nro) ilmestyy >> lauantaina dd.mm.yyyy Aineisto toimitettava >> tiistaina dd.mm.yyyy klo 17.00 mennessä Painosmäärä >> vko n: - kpl >> vko n: - kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 € >> koko sivu: 180 € >> järjestöpalsta: 50 €/vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 – 665 5125 (Sanna Tjäder) sivu 8 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 8 . 7. 2 0 1 5
© Copyright 2024