TEEMA-ARTIKKELI 40/2015 Kuva: Maiju Landström TÄMÄ ARTIKKELI ON TARKOITETTU JAETTAVAKSI VAIN TILAAJAORGANISAATION SISÄLLÄ. Päijät-Hämeen Linkku-linja-autossa on tarkoitus tarjota terveyspalvelujen lisäksi myös esimerkiksi apteekki- tai sosiaalipalveluja. Liikkuvat terveyspalvelut eivät ole vain maaseutua varten Terveydenhoitopalveluiden liikkuvat yksiköt ovat osa tulevaisuuden lähipalveluja. Liikkuva terveysasema ei ole vain maaseutua varten vaan auto voisi toimia myös suurissa kaupungeissa. Jotta liikkuvat palvelut toimivat moitteettomasti, myös langattoman verkkoyhteyden pitää toimia. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella kulkee Linkku-bussi, joka voidaan varustaa useilla eri välineillä käyttötarpeen ja kierroksen mukaan. Peruspalvelukeskus Aavan hyvinvointijohtaja Heli LaapioKnuutilan mukaan liikkuvassa yksikössä toimiminen vaatii reipasta retkeilyhenkeä. – Kaikki työntekijät eivät ole innostuneet liikkuvista palveluista. Oma pysyvä työpiste tuntuu monelle houkuttelevammalta, Laapio-Knuutila sanoo. Linkkua kehitetään koko ajan ja auton ei ole tarkoituskaan olla ainoastaan terveyspalveluja varten. Autossa on kokeiltu Bonnier Business Forum Oy Korkeavuorenkatu 37 00130 Helsinki Puh. 030 422 8810 arkisin 9–12 bonnierbusiness.fi [email protected] muun muassa sosiaalipalveluja, pientä kirjastoa, postia ja apteekkia, mutta Laapio-Knuutilan mukaan neuvottelut yhteistyökumppaneiden kanssa eivät ole vielä edenneet. – Monialaista palvelua on myös haastava hallita. Haluamme kuitenkin kokeilla erilaisia palvelumalleja, Laapio-Knuutila sanoo. Autosta on tähän mennessä tarjottu pääasiassa koululaisten terveydenhuoltoa ja suuhygieniapalveluja sekä maakunnan rokotuskierroksia. Syksyllä autoon hyppää mukaan hammaslääkäri, joka alkaa tarkistaa koululaisten hampaita. Kevättalvella pidetään viikon verran lääkärin vastaanottoa. Linkkuun pääsee sisään muun muassa pyörätuolilla tai rollaattorilla. Näin myös liikuntarajoitteiset pääsevät kyytiin. Oman haasteensa liikkuville palveluille asettavat tietoliikenneyhteydet. Pääsy potilastietojärjestelmiin ja kuvayhteys lääkäriin vaativat kaistaa toimiakseen. Tämä asettaa haasteita juuri maaseudulla. Laapio-Knuutilan mukaan yhteyden pitää olla moitteeton koko ajan, jotta palvelu on sujuvaa. Vastaava kustantaja: Frank Sjöblom Päätoimittaja: Merja Aura VAPAASTI JAETTAVISSA. Sisältöä suojaa tekijänoikeuslaki, muistathan siteeratessasi toimia hyvien tapojen mukaisesti ja lähde mainiten. Osoitelähde: Bonnier Business Forum Oy. TEEMA-ARTIKKELI 40/2015 Ei vain maaseudulle Liikkuvat terveyspalvelut eivät ole uusi keksintö. 1950 ja -60-luvuilla metsätyömiesten terveystarkastuksia hoidettiin Kleinbussin takapenkillä. Mammografiarekka sekä punkkibussi ovat kiertäneet yleisötapahtumia jo vuosia ja Turun saaristossa lääkäripalvelut kulkevat kesäisin veneellä. Pieniä pakettiauton kokoisia liikkuvia terveyspalveluja on pitkin Suomea. Helsingissä Liisu-kuorma-autossa hoidetaan hampaita, Pohjois-Savossa kiertää Suupirssi, Torniojokilaaksossa ajelee Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulun kanssa yhdessä kehitetty Onni-auto. Lyhyempiä terveysautokokeiluja on ollut muun muassa Tampereella ja Ylä-Savon alueella. Eksoten alueella kiertävät Mallu- ja Malla-auto. Pienessä autossa on se etu, että hoitaja voi ajaa sitä henkilöautokortilla. Tämä säästää erillisen kuljettajan palkan. Ambulanssin kokoinen auto myös taittuu vaikka asiakkaan kotipihaan. Liikkuvat yksiköt tulee mitoittaa ennen kaikkea tarpeen ja kysynnän mukaan. Väestön ikääntyminen pakottaa terveyspalvelujen tuottajat kuitenkin miettimään palveluverkkoa uudelleen. Väestön pakkautuessa yhä tiiviimmin kasvukeskuksiin tulee väistämättä mieleen, onko maakunnan äärikolkassa kustannustehokasta pitää terveyskeskusta auki joka päivä. Liikkuvat yksiköt eivät silti ole vain maaseudun juttu. Yhtä lailla suuren kaupungin lähiössä voi kiertää terveydenhoitoauto. Lähelle saapuva auto helpottaa muun muassa lapsiperheiden arkea. Täydentävää palvelua Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula on moneen otteeseen sanonut haluavansa suitsia sairaanhoitopiirien miljardi-investointeja uusiin sairaalarakennuksiin. On selvää, että sote-uudistuksen yhteydessä terveyskeskusverkosto tulee harvenemaan ja keskuksia voidaan muuttaa esimerkiksi hyvinvointiasemiksi. Pienet autot eivät korvaa kokonaisia terveyskeskuksia vaan ovat osa palvelukokonaisuutta. – Liikkuvat palvelut täydentävät lähipalvelujen kokonaisuutta. Vielä emme voi sanoa, että liikkuvat palvelut olisivat säästäneet rahaa, koska kehitämme niitä jatkuvasti, mutta pitkällä aikavälillä säästöjä varmasti tulee, kun kansalaiset saadaan pysymään terveempinä kotonaan, Eksoten johtaja Pentti Itkonen sanoo. Jatkossakin ihmiset voivat itse ajaa terveyskeskukseen hoidettavaksi. Liikkuvilla palveluilla on kuitenkin mahdollista hoitaa rutiinitehtäviä, jolloin terveyskeskuksissa vapautuu kapasiteettia sairaampien asiakkaiden hoitoon. Reseptien uusinnat, rokotukset, näytteiden otot, diabetesseulonnat ja rutiinitarkastukset on helppo hoitaa myös pyörien päällä. Esimerkiksi omaishoitajien asemaa helpottaa se, että terveyspalvelut tulevat lähelle. Kelan sairaanhoitokorvaustilastoissa taksimatkojen korvaukset ovat olleet kasvussa jo vuosia. Korvattavista taksikyydeistä on tullut osa joidenkin asiakkaiden arkipäivää, koska palveluihin on matkaa. Yksikanavarahoitukseen siirryttäessä sote-alueiden hallinnon on mietittävä, miten ihmiset pysyvät terveenä mahdollisimman vähin kustannuksin. Artikkelia varten on haastateltu Pentti Itkosen, Heli LaapioKnuutilan ja Jouni Koivuniemen lisäksi lääkintöneuvos Taina Mäntyrantaa STM:stä, Lapin Sote-Savotta -hankkeen projektijohtaja Tommi Lepojärveä ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Arja Meinilää. Toimittaja: Juha Kartano Hoiva&Terveys [email protected] Überistä mallia liikkuviin palveluihin Liikkuvat yksiköt kulkevat tällä hetkellä pääosin aikataulutetusti niin, että ne seisovat samassa paikassa muutaman tunnin esimerkiksi kahden viikon välein. Eksoten liikkuvien yksiöiden käyttöä tutkinut Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijaopettaja Jouni Koivuniemi ehdottaa, että yksiköt voisivat liikkua kysynnän ja tarpeen mukaan mobiilisovelluksen kautta kuin taksialaa ravisteleva Über. Kunnan tai kaupunginosan asukkaat voisivat valita mobiilissa, mihin aikaan he haluaisivat terveysauton kotikadulleen. KOMMENTTI Bonnier Business Forum Oy Korkeavuorenkatu 37 00130 Helsinki Puh. 030 422 8810 arkisin 9–12 bonnierbusiness.fi [email protected] Algoritmi laskisi autolle parhaan mahdollisen reitin kysynnän mukaan. Palvelun käyttäjät ja palvelun tarjoajat näkisivät grafiikasta, mihin aikaan alueella on kysyntää. – Ihmiset tilaavat jo nyt kaikkea, partureita, fysioterapeutin aikaa, ynnä muuta. Vastaavat tiedot ovat jo olemassa, mutta ne pitäisi integroida yhteen palveluksi, Koivuniemi sanoo. Vastaavaa reaaliaikaista reittijärjestelmää kehitetään koko ajan Päijät-Hämeen Linkku-bussin liikkumisen tehostamiseksi. Vastaava kustantaja: Frank Sjöblom Päätoimittaja: Merja Aura VAPAASTI JAETTAVISSA. Sisältöä suojaa tekijänoikeuslaki, muistathan siteeratessasi toimia hyvien tapojen mukaisesti ja lähde mainiten. Osoitelähde: Bonnier Business Forum Oy.
© Copyright 2024