Motivoiva keskustelu
” Jos haluan onnistua johdattelemaan jonkun ihmisen tiettyyn päämäärään, minun on ymmärrettävä hänen tämänhetkinen tilansa ja aloitettava juuri siitä. Jos en sitä osaa, petän itseäni uskoessani pystyväni auttamaan häntä. Auttaakseni jotakuta, minun on toki ymmärrettävä asiasta enemmän kuin hän mutta ennen kaikkea minun on ymmärrettävä, mitä hän ymmärtää. Jos en siihen pysty, ei auta, että osaan ja tiedän enemmän kuin hän. Jos kuitenkin haluan osoittaa oman taitavuuteni, se johtuu turhamaisuudestani ja ylimielisyydestäni. Ja etsin oikeastaan hänen ihailuaan auttamisen sijaan. Kaikki auttaminen alkaa nöyryydellä autettavan edessä. Siksi minun tulee ymmärtää, ettei auttaminen ole hallitsemista vaan palvelemista. ” – Sören Kierkegaard tanskalainen teologi ja filosofi Millainen kohtaaminen, keskustelu ja työskentely ovat motivoivia? Muutospuhe on itseä motivoivia lauseita. Se on jotakin kohti – ei vain irti jostakin. Markku Rautiainen YTM, HTK [email protected] Motivaatio on avain muutokseen! Mikä saa meidät pohtimaan muutosta ja muuttumaan? hätä, ahdinko, menetyksen pelko ja menetykset (tunne-elämä) kriittiset elämän tapahtumat ja kokemukset (minäkuva) tietoinen, kognitiivinen arviointi (etuja ja haittoja), etujen ja haittojen puntarointi (toiminta ja käyttäytyminen) • kielteisten seurausten ja huolien tunnistaminen (esim. terveys) • oma etu, halu, kyvykkyys ja tarve (arvo- ja ajatusmaailma) • oma halu siitä, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä, merkityksellisiä • ympäristön paine (sosiaaliset sidokset ja suhteet) • myönteiset ja kielteiset ulkoiset yllykkeet • ulkoiset odotukset ja paineet • palkkio tai rangaistus (esim. rikosoikeudelliset seuraamukset) • asioiden tärkeysjärjestys, arvot, itseluottamus Motivoituminen on tarve päästä pois kärsimyksestä tai päästä eteenpäin. - Motivoituminen ilmenee paineena tehdä asialle/asioille jotakin. - Harhaileva tahtotila kiinnittyy käsitettäviin ja ymmärrettäviin mahdollisuuksiin, kun tavoite, halu, kyvykkyys ja tarve ovat kohdallaan. - Muutoksella saavutettavat asiat: henkinen eheys, itsekunnioitus, rauha ympäristön ja omien arvojen kanssa, kehon tuntemukset. • • • Helkama, K. (2015): Suomalaisten arvot. Mikä meille on oikeasti tärkeää? SKS. Arvot Helkama, K. (2015): Suomalaisten arvot. Mikä meille on oikeasti tärkeää? SKS. Arvot Muutos ja käsitys motivaatiosta Oman toiminnan havainnointi, arviointi ja omien motivaatiotekijöiden, valmiuksien ja vaihtoehtojen tunnistaminen ovat edellytyksiä muutokselle (yksilön ymmärrys omasta toiminnasta, käyttäytymisestä ja valinnoista ja seurauksista). Motivaatio on käyttövoima (halu), joka luo perustan inhimilliselle toiminnalle. Jotta löytäisi ja säilyttäisi motivaation, tulee yksilöllä olla tavoite. Muutospuhe, -valmius herättelee yksilöä itseään miettimään ja arvioimaan käyttäytymiseensä ja toimintaansa liittyvää tarvetta muutoksesta. Luonnollisia muutoksia - opiskelemaan lähtö - naimisiinmeno - avioero - työpaikan vaihto - armeijaan meno - lomalle lähtö - muutto - lapsen saaminen - eläkkeelle siirtyminen - sairastuminen Käsitys motivaatiosta - halu on avain muutokseen - sisältää useita ulottuvuuksia - on dynaaminen ja vaihteleva ilmiö - sosiaalinen kanssakäyminen vaikuttaa motivaatioon - voidaan vaikuttaa, muuttaa - työntekijän tyyli vaikuttaa asiakkaan motivaatioon - työntekijän tehtävä on herätellä ja voimistaa asiakkaan motivaatiota Motivaatio Sisäinen motivaatio Ulkoinen motivaatio Ennakoivaa, aloitteellista (proaktiivista) Reagoivaa (reaktiivista) Sisäinen innostus tekemiseen Laajentaa näkökulmia vaihtoehtoihin Ulkoiset palkkiot ja rangaistukset Kaventaa näkökulmia vaihtoehtoihin Etsiytymistä myönteisiin asioihin Energiaa antavaa, innostusta lisäävää Suojautumista kielteiseltä Kuluttavaa, pitäytymistä entisessä Tekeminen ja toiminta vetävät puoleensa Pakon edessä tekemistä Leikki, peliasetelma, uteliaisuus Keppi ja porkkana Motivaatio Sisäinen Tilannesidonnaisuus Henkinen kasvu Tekemisen ilo Työskentelystä nauttiminen ”Olen ahkera ja tunnollinen tehtävissäni” Ulkoinen Välineellistä ”Minulta odotetaan hyvää suoritusta” Palkkio Palkka Arvosana TOIMINTAAN/TYÖSKENTELYYN SITOUTUMISEN ASTE, ASENNE KORKEA Valmius muutokseen MATALA Motivoitumisen kaava Sisäinen motivaatio on omien arvojen mukaista toimintaa. Motivaatio on tilannesidonnaista. Motivoituminen = asian koettu tärkeys x onnistumisen todennäköisyys x tekemisen ilo Motivaation synnyttäminen Motivaation synnyttäminen: • Kohdatuksi tulemisen kokemus on tila päästää irti vanhoista kuormista ja mahdollisuus ottaa hyvää vastaan! Se on lempeää, eheyttävää ja hyväksyvää läsnäoloa. Puhumisen tavat ja sanavalinnat vaikuttavat kohdatuksi tulemisen kokemukseen. • Osallisuus merkitsee mukanaoloa, vaikuttamista, huolenpitoa ja yhteisesti sovittua suuntaa. • Kuulluksi tuleminen on omien kokemusten ja tunteitaan käsittelyä rakentavalla tavalla. • Puheeksi ottaminen on yksi tapa ottaa askarruttava asia puheeksi toista loukkaamatta. Se on havaitusta ongelmasta tai huolesta kertomista. Samalla se on suora ja ystävällinen ehdotus keskustelusta. Tarkoittaa sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin etsitään ratkaisut mahdollisimman aikaisessa vaiheessa lisäongelmien syntymisen ehkäisemiseksi. Motivoiva työtapa Motivoivan työntavan peruselementit ja asian puheeksiotto - Yhteistyö, kollaboraatio - Empatia, myötätunto - Ristiriidan vahvistaminen - Autonomian tukeminen - Pohdinnan herättely - Itsemäärääminen - Oman muutosmotivaation ja -puheen herättely, evokaatio Motivoivassa työtavassa vältetään - Opettamista ja kasvattamista - Asiantuntijana toimimista - Vastakkainasettelua, konfrontaatiota Motivoivan työntavan periaatteet - Osoita empatiaa, myötätuntoa - Voimista ristiriitaa nykyisen ja toivotun tilanteen välillä (vrt. elämäntapa) - Vahvista toiveikkuutta ja uskoa muutoskykyyn - Vältä väittelyä ja painostamista - Tarkoitus on saada asiakas puhumaan tilanteestaan, tunteistaan, kokemuksistaan ja ajatuksistaan siten, että asiakas vastatessaan miettii ja pohtii omia asioitaan, käyttäytymistään, valintojaan ja toimintaansa. - Tutkimustulosten mukaan keskeistä on työntekijän aito, välittävä ja myötätuntoinen, lämmin, mutta ei omistamishaluinen ja neutraali toimintatapa. - Motivoiva lähestymistapa lisää asiakkaan muutos- ja sitoutumispuhetta, mikä ennustaa myönteistä lopputulosta. Luottamus syntyy kohtaamisessa ja ajassa. - Toimintatapa ei kuitenkaan ole ”yleislääke” joka ”vaivaan”, vaan sitä tulee harkiten soveltaa ihmisen tilanteen ja tarpeiden mukaan. Muutosprosessi Muutoksen vaihemalli 1. ESIPOHDINTAVAIHE 2. POHDINTAVAIHE 3. VALMISTAUTUMISVAIHE 4. TOIMINTAVAIHE 5. YLLÄPITOVAIHE 6. VAKIINTUMISVAIHE 7. RETKAHDUSVAIHE Motivoiva toimintatapa perustuu William R. Millerin ja Stephen Rollnickin kehittämään motivoivaan haastatteluun sekä James Prochaskan ja Carlo DiClemenenten määrittelemään transteoreettiseen muutosvaihemalliin. http://www.motivationalinterview.org/ Muutoksen vaiheet Muutoksen vaiheet ja toimintatavat: 1. Esipohdintavaihe: Asiakas: - ei koe asiaa ongelmana - ei ole pohtinut asiaa - näkee hyötyjä - ei ole nyt valmis muutokseen tai ei tiedä miten muuttaisi tilannetta Työntekijä: - arvioi muutosvalmiuden - havahduttaa - kiinnittää huomion seurauksiin 2. Pohdintavaihe: Asiakas: - on epävarma - voi harkita asiaa - näkee hyödyt ja haitat - joskus tulevaisuudessa? - ristiriitaiset puheet Työntekijä: - tutkii ristiriitaa - tutkii vaihtoehtoja - tutkii muutoksen etuja ja haittoja - tukee asiakkaan itseluottamusta Muutoksen vaiheet 3. Valmistautumisvaihe: Asiakas: - voisi harkita tapojensa tai käyttäytymisensä muuttamista Työntekijä: - auttaa asiakasta suunnitelman laatimisessa - auttaa löytämään vaihtoehtoja - auttaa asiakasta asettamaan muutossuunnitelman kaiken muun edelle 4. Toimintavaihe: Asiakas: - päättää tehdä jotain asian hyväksi Työntekijä: - hyvien ratkaisujen etsintä - asiakaskeskeisyys - riskitilanteiden selviytymistaitojen tunnistaminen ja harjoittelu - muutosta tukevien sosiaalisten suhteiden hyödyntäminen - palkintojen käyttö - tukeminen ja asioiden etenemisen seuranta Muutoksen vaiheet 5. Ylläpitovaihe: Asiakas: - saanut etäisyyttä vanhaan elämäntyyliin, tehnyt muutoksia elämässään - esim. 6 kk muutoksen jälkeen - onnistuu pysymään päätöksissään myös riskitilanteissa - osaa käsitellä retkahduksia - ”on vaikeaa, mutta menettelee” Työntekijä: - mielihaluja laukaisevien tekijöiden tunnistaminen - retkahduksen ehkäisytekniikoiden soveltaminen - muutosta tukevan sosiaalisen verkoston vahvistaminen - uuden elämäntavan vakiinnuttaminen 6. Retkahdus: Asiakas: - tavallista elämänmuutoksien yhteydessä - palaa vanhaan käyttäytymistapaan - menee yksi tai useampia vaiheita taaksepäin muutoksen vaiheissa Työntekijä: - osoittaa myötätuntoa - tulkitsee retkahduksen oppimiskokemukseksi, miten toimia tulevaisuudessa ja tukee uutta muutosyritystä ESIHARKINTA Asiakas ei vielä itse harkitse muutosta ja on haluton tai kyvytön muuttumaan. - ympäristö ja lähiihmiset ovat huolissaan. - jännite asiakkaan ympärillä muodostaa esiharkinnaksi sanotun asetelman. - toiminta ei muutu. Kiitä asiakasta siitä, että hän on tullut keskustelemaan. - rakenna yhteistyösuhdetta. - herätä nykyistä tilannetta koskevia epäilyjä ja huolia. - ilmaise oma huolesi ja jätä ”ovi auki” uudelle tapaamiselle. HARKINTA Asiakas tunnustaa huolensa itse ja harkitsee muutoksen mahdollisuutta. - asiakas on vielä muutoksen suhteen epävarma. - ”toisaalta ja toisaalta” -ilmaisut. - toiminta vaihtelee. Hyväksy asiakkaan epätietoisuus ja kahtaalla keikkuminen. - auta asiakasta siirtämään punnuksia muutoksen puolelle. - ongi esiin asiakkaan muutospuhetta. - arvioi, tunteeko asiakas pystyvänsä muutokseen. - kokoa yhteen muutospuhetta. PÄÄTÖS Asiakas on päättänyt tehdä muutoksen ja suunnittelee toteuttavansa sen lähiaikoina. - asiakas valmistelee muutosta ja puhuu siitä. - asiakas hakee omia perusteluja päätökselleen. - toimintaan on tullut uusia asioita. Ota selvää asiakkaan tavoitteista. - tarjoa muutoksen toteuttamisvaihtoehtoja. - tarjoa asiantuntemustasi (asiakkaan luvalla). - tehkää yhdessä muutossuunnitelma. - tutki, miten voidaan poistaa muutoksen esteitä. - auta asiakasta tekemään lista sosiaalisen tuen lähteistä. TOIMINTA Asiakas on ryhtynyt toteuttamaan muutosta. - hän pohtii käytännöllisesti asioita ja keskustelee muutoksen tuomista tunnetiloista ja ajatuksista. - toiminta on muuttunut oleellisesti. Pidä yhteyttä asiakkaaseen ja kannusta häntä pysymään tavoitteessaan. - tue realistista pienten askelten muutosta. - tunnista alkuvaiheen vaikeudet. - auta asiakasta tunnistamaan riskitilanteita ja kehittämään niihin selviytymismenetelmiä. - auta asiakasta löytämään sosiaalista tukea ja uusia asioita elämäänsä. VAKIINNUTTAMINEN Uusi elämäntapa Pidä yllä tukisuhdetta asiakkaaseen. - auta asiakasta löytämään mielekästä tekemistä. - tue elämäntapamuutoksia (esim. terveys, asuminen, opiskelu, työ ja päihteidenkäyttö). - vahvista asiakkaan ratkaisua ja pystyvyyden tunnetta, sitoutumista. - auta asiakasta harjoittelemaan ja kokeilemaan uusia selviytymistaitoja. Asiakas on saavuttanut ensimmäiset tavoitteensa ja pyrkii nyt ylläpitämään muutosta. -asiakas opettelee uusia selviytymistaitoja. - ongelmatoiminta on loppunut ja uudenlaiset toimintatavat ovat käytössä. - kehitä ”varasuunnitelma” siihen tilanteeseen, että ongelmatoiminta ilmenee, uusiutuu. - tarkista asiakkaan kanssa hänen pitkän tähtäimen suunnitelmansa. PALUU ENTISEEN Repsahdukset tulee nähdä oppimiskokemuksina, jotka vievät muutosprosessia eteenpäin. Ongelmatoiminta on alkanut uudelleen. - asiakkaan täytyy selvitä paluun seurauksista ja pettymyksestä. - asiakkaan täytyy päättää mitä aikoo tehdä seuraavaksi. - (esi)harkinta voi kestää kauan, jonka aikana toiminta on epävakaata. Tue asiakasta kaikissa käänteissä. - auta asiakasta palaamaan muutokseen. - anna tunnustusta kaikille yrityksille harkita uudelleen myönteisiä vaihtoehtoja. - tulkitse tapahtunut oppimismahdollisuudeksi. - auta asiakasta löytämään vaihtoehtoisia selviytymiskeinoja. Raamit muutokselle: Muutoksen raamit Asian puheeksiotto, rohkeuden ja optimismin valaminen onnistumisen ja muutoksen suhteen (empaattinen ilmapiiri ja hyväksyntä). Elämäntapaan, käyttäytymiseen, toimintaan, tilanteeseen ja ratkaistaviin asioihin/ongelmiin liittyvä palaute (myönteinen palaute ja motivoivat lausumat). Tulkitse tapahtunut oppimismahdollisuudeksi (oppimistilanne). Esimerkiksi repsahdukset tulee nähdä oppimiskokemuksina, jotka vievät muutosprosessia eteenpäin. Muutospuheen houkuttelu esiin asiakkaassa ja avustaminen päätöksenteossa (muutospuhe). Arvot: ”Mikä minulle on tärkeää?”, ”Mitä arvostan elämässä?” Myötätuntoinen, lämmin ja reflektoiva lähestymistapa (katsekontakti, sanaton viestintä, väittelyn välttäminen, leimaamattomuus, vastarinnan tutkiminen ja myötäily). Itsemääräämisvastuun korostaminen ja henkilön oman päätöksen kunnioittaminen. ”Mitkä ovat tavoitteet mihin tähtäät?” Toimintaohjeiden ja vaihtoehtoisten toimintatapojen esille tuominen. Keskeistä on, että asiakas kokee tulleensa työskentelyssä, tapaamisissa kuulluksi, kohdatuksi. Tuetaan uskoa oman toiminnan vaikutukseen/pystyvyyteen. MOTIVOIVA TYÖOTE MOTIVOIVA TYÖOTE Vuorovaikutustilanne: - Puheeksi ottaminen - Vuorovaikutustilanne - Heijastava kuuntelu - Avoimet kysymykset - Vastarinta - Myönteinen vahvistaminen - Palaute - Ansat - Itseä motivoivat lauseet - Ensivaikutelma määrää, millaiseksi vuorovaikutus muodostuu. - Kokeeko asiakas tilanteen turvalliseksi ja luotettavaksi. - Tärkeätä on kokea tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Vahvista ja tue: - Tilanteeseen liittyvät empatian ilmaukset: ilmeillä, nyökkäyksillä, lyhyillä kommenteilla ja esimerkiksi erilaisilla äännähdyksillä: ”Mmm”. ”Hyvä idea!”, ”Tuossa on mahdollisuus…”, ”Hyvä huomio!” - Työntekijällä on tärkeä osa asiakkaan tukemisessa ja myönteisen palautteen muotoilemisessa ja sen antamisessa. - Työntekijän antamalla tuella on myönteinen merkitys asiakkaan motivaation synnyttämisessä. MOTIVOIVA TYÖOTE Kohteliaisuudet: - Asiakasta voi tukea häntä arvostavilla ääneen sanottavilla toteamuksilla ja kohteliaisuuksilla. On muistettava, että ne on perustuttava faktatietoon. Esimerkiksi : ”Ymmärrän, miten vaikea sinun oli tulla luokseni puhumaan. Minusta on hienoa, että haluat tehdä tälle asialle [ongelmalle] jotakin. Pohditaan yhdessä näkökulmia. Sopiiko se sinulle?” - Tarkoituksena on viestiä, että asiakasta ymmärretään ja ollaan samalla puolella. Tee avoimia kysymyksiä Motivoiva keskustelu on ajatuksenkulkua avaavia kysymyksiä. Millainen on avoin ja tiedusteleva kysymys? - Sellaisia, joihin ei voi vastata vain ”kyllä” tai ”ei”. - Ei sellaisia, joihin tiedät itse jo vastauksen. - Kysymykset liittyvät sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen. - Onnistunut keskustelu on onnistuneiden, tilannesidonnaisten ja virittävien kysymysten esittämistä, ei niinkään valmiiden jo ennaltaarvattavien vastausten antamisen odottamista. - Avoin ja tiedusteleva kysymys alkaa kysymyssanalla: esim. mitä, miten, mistä, milloin, minne, millainen, miksi, koska, kuka, ketkä... MOTIVOIVA TYÖOTE - Kysymys on hienotunteisesti asetettu, selkeä ja lyhyt. - Avoimilla ja tiedustelevilla kysymyksillä pyritään kohdentamaan asian puheeksi ottaminen ja ongelmanratkaisu. - Esitetä avoimia kysymyksiä, jotka tuottavat monipuolista ja runsasta pohdiskelua. Miten sinulla menee? Kertoisitko ensin…? Millä tavoin…? Mikä sinua huolestuttaa…? Liikutko riittävästi? Miten ruokailet? Miten liikut? Millaista asuntoa haet? Mikä sai sinut huolestumaan…? Kerrotko, miksi …? Voisitko…? Mitkä asiat toivoisit elämässäsi muuttuvan? Mitä ajattelet lääkityksestäsi? ”Mikä sai sinut hakeutumaan osastohoitoon?” - Käytä kysymyssanoja: Miksi? Milloin? Miten? Missä? Mistä? Mihin? Millainen? Moneltako? Mikä? Minä päivänä? Millaiset? Kuka? Ketkä? Mikä? Paljonko…? Kenelle? Mille? Kenen? Kuinka? Milloin? Keskustelun ylläpito: Kerrotko tuosta (esim. asunnottomuuden, ylipainon, tupakoinnin tai alkoholinkäytön haitoista) lisää? Mitä esteitä tälle muutokselle on? Mitä ajattelet...? Mihin perustuu...? Mitä tarkoittaa...? Mitä siitä seuraa...? Miten ymmärrät...? Mistä johtuu...? Mitä merkitystä...? Mitä sitten, jos...? Mihin tämä liittyy…? Miltä sinusta tuntuu...? Miten ajattelet tehdä tai toimia tässä tilanteessa, kun...? Millä tavalla selität…? Miten sinun mielestäsi…? Mikä tai millainen toiminta…? Millaisesta tulevaisuudesta unelmoit? Ketkä vaikuttavat elämääsi? Miksi vaihtoehto sulkeutuu pois? Miksi asia tuntuu…? Heijastava kuuntelu: MOTIVOIVA TYÖOTE - Heijastava kuuntelu on haastavin taito motivoivassa työotteessa. "Kerrotko tuosta…[ylipainon, tupakoinnin, alkoholinkäytön] haitoista ja vaikutuksista?" - Avaintekijä on se miten työntekijä reagoi asiakkaan puheeseen, kertomukseen. Asiakas: ”Tuntuu, että arjessa ei ole samanlaista sisältöä kuin silloin työvuosina.” Työntekijä: ”Työttömyytesi näyttää harmittavan sinua…Mikä siinä on vaikeinta?” - Toistaa samoin tai samaa tarkoittavin sanoin se, mitä asiakas sanoo. - Tehdään asian uudelleenmäärittely, jolloin pohdittava asia saa uuden näkökulman. - Työntekijä yrittää kuulemansa ja havaitsemansa perusteella arvata mitä asiakas tarkoittaa. Arvaus ääneen: ”Kuulinko oikein!”, ”Ymmärsinkö oikein…?”, ”Tarkoititko tätä…?”, ”Mietitkö tätä ratkaisua…?”, ”Mitä hyötyä on siitä, että…otti puheeksi…(esim. asiakkaan päihteidenkäytön, taloudenpidon, tupakoinnin, asunnottomuuden, työttömyyden, lääkehoidon)?” - Esitä lisäkysymyksiä ja toista mitä kuulit, tarkista oletko ymmärtänyt kuulemasi oikein. - Myötäelämisen elekieli on tärkeä osa heijastavaa kuuntelua. - Katsekontakti, kiireettömyyden tunne, nyökyttely, asiakkaan lauseiden toistamiset ja empaattiset arvaukset. - Heijastavan kuuntelemisen tavoitteena on tuottaa asiakkaalle itseä motivoivia lauseita, jotka ovat muutospuhetta. - Piilee vaara sortua erilaisiin ansoihin! MOTIVOIVA TYÖOTE TYÖNTEKIJÄN SUDENKUOPPIA 1. Kysymys–vastaus-ansa 2. Asiantuntija-ansa, kannanotto: varo, ettei keskustelusta tule tenttiä 3. Luokittelu-ansa, kategorisointi, leimaaminen 4. Konfrontaatio, kieltämisen ansa 5. Syyttely-ansa 6. Vastaan asettuminen, väittely (juupas–eipäs) 7. Kiirehtiminen (ennenaikaisen tarkentamisen ansa) Vastarinta - Ensimmäisellä tapaamiskerroilla vastarinta on luonnollinen reagointitapa elämäntilanteesta ja esim. asunnottomuudesta, päihteistä, rikoksista, sairaudesta ja talousongelmista puhuttaessa. - Erilaisia odotuksia työskentelystä: kritisoi, syyllistää, parantaa, kontrollia, hoitoa, lohdutusta, hoidon/lääkityksen aloitus, seuraamukset. - Ongelmaksi vastarinta muodostuu vasta, jos se jatkuu ja laajenee. - Työntekijän puheesta ja käyttäytymisestä riippuu jatkuuko ja syveneekö asiakkaan vastarinta. - Eron tekee se, miten työntekijä reagoi vastarintaan. - On huomattu, että motivoivan työotteen tekniikka tuottaa keskustelussa itseä motivoivia lauseita enemmän kuin vastarintaa. Vuorovaikutuksen esteet Motivoiva keskustelu Vuorovaikutuksen esteet • • • • • • • Käskeminen Varoittaminen Neuvominen kysymättä Tunteisiin tai järkeen vetoaminen Kasvattaminen Moralisointi Väittely { Kenellä/missä se asenneongelma oikein on? • • • • • • • Nolaaminen Vähättely, epäily Analysointi Mielistely Vakuuttaminen Vitsailu Puheenaiheen vaihto Kysymys–vastaus-ansa Asiantuntija-ansa, kannanotto: varo, ettei keskustelusta tule tenttiä Luokittelu-ansa, kategorisointi, leimaaminen Konfrontaatio, kieltämisen ansa Syyttely-ansa Vastaan asettuminen, väittely (juupas–eipäs) Kiirehtiminen (ennenaikaisen tarkentamisen ansa) MOTIVOIVA TYÖOTE Muutospuheen esiin kutsuminen (evokaatio): Työntekijä: ”Miten uskot muutoksen vaikuttavan elämääsi?”, ”Mitä aiot tehdä seuraavaksi?”, ”Mitä toivot tulevaisuudelta?” Asiakas (muutospuhe): ”Toivoisin tämän hetkisen tilanteeni olevan toinen…”, ”Todistan, että pystyn tähän…”, ”Mielialani voisi olla tasaisempi, jos muistaisin noudattaa lääkehoitoani.”, ”En voi enää jatkaa näin.” Asiakas voi ilmaista muutokseen liittyviä hyviä ja huonoja puolia ääneen, jota työntekijä tulisi vahvistaa. Tällainen muutospuhe kertoo asiakkaan aikeista muuttaa toimintatapojaan ja käyttäytymistään. Muutospuheen esiin kutsumisessa voidaan käyttää apuvälineenä arviointiasteikkoa. Asiakas voi ilmaista muutoshalukkuutensa tai muutoksen tärkeyden, merkityksen esimerkiksi asteikolla 1–10. Asiakkaan valittua numeron asteikolta, työntekijä voi kysyä, miksi hän valitsi juuri kyseisen numeron kuvaamaan asian merkitystä eikä pienempää tai suurempaa numeroa. Tämä asetelma tuottaa pohdintaa. MOTIVOIVA TYÖOTE Keskustelun aikana kootaan yhteen asioita, etenkin niitä keskustelussa olleita ristiriitaisia asetelmia, joita asiakas on siihen mennessä sanonut ja todennut ääneen. - Palaute jää asiakkaan mieleen kehittymään ja se luo pohjaa ratkaisulle. - Tiivistelmä osoittaa asiakkaalle, että häntä on kuunneltu ja hän saa tilaisuuden korjata. - Vältetään mielipiteen ilmaisuja, kerrotaan vain mitä työntekijä on kuullut asiakkaan todellisuudessa sanoneen. - Tiivistelmä, yhteenveto tehdään ennen kuin siirrytään uuteen aiheeseen. ”Tiivistääkseni tämänkertaisen keskustelumme...” Muutospuheen herättely Muutos ja motivaatio ovat avainsanoja muutoksen herättelyssä ja muutostyöskentelyssä: Motivaatio: millainen sen luonne on ja miten siihen voi vaikuttaa? ”Minun tulee tehdä jotain, että saan voimani takaisin ja uskon, että pystyn siihen.” Motivaatio käynnistää ja ohjaa tavoitteellista toimintaa. Toiminta ja käyttäytyminen tapahtuu halutun toiminnan suuntaisesti, kun se on toivottua ja haluttua. Se määrää, millä vireydellä henkilö toimii ja mihin hän on valmis energiansa suuntaamaan. Motivaatio ei ole persoonaan liittyvä ominaisuus vaan TILA, johon vuorovaikutus vaikuttaa. Työntekijä vaikuttaa asiakkaan motivaatioon eri tavoilla. Asiakkaan saaminen puhumaan muutospuhetta. Harhaileva tahtotila kiinnittyy mahdollisuuksiin, jos tavoite on kohdallaan. ”Ihminen alkaa käyttäytymään sen mukaan, mitä hän puhuu!” Muutospuheen herättely Muutos on henkilökohtainen sisäinen prosessi, johon voi ulkopuolelta vaikuttaa. Joustava prosessi, johon voimme itse vaikuttaa ja jota ympäristömme voi muokata. Motivaatio tarkoittaa asiakkaalle: haluan tiedän pystyn ja osaan. Tunne Tunnetila on motivaatioon liittyvä ja toiminnan liikkeelle paneva. Halu/sisäinen voima Tästä on minulle hyötyä (merkitys). Haluan tehdä näin, koska se edistää…(tarkoitus). Tieto Riittävä asiallinen tieto ja syy, miksi tehdä muutos? Taito/kyky Osaanko, pystynkö, kykenenkö? Riittävätkö voimani? Muutosmyönteisyys Muutosmyönteisyys (halu, kyky, tarve ja taito tehdä määritellylle asialle jotakin muutokseen kannustavaa) Mistä unelmoit? Jos haluaisit muuttua, mikä auttaisi sinua onnistumaan siinä? Mikä kannustaa sinua muuttumaan? Kerro onnistuneesta muutoksesta, jonka olet viime aikoina tehnyt? Mitä toivot, haluat ja tavoittelet itsellesi ja perheellesi? Millaisella aikataululla uskot saavuttavasi tavoitteesi? Miten olet pystynyt toteuttamaan näitä toiveitasi? Ilmaisumuodot/-tavat ja muutoksen määrittely ja sen tärkeys: - Halu muuttua: haluan, toivoisin, tahdon, uskon... - Kyky muuttua: pystyn, osaan, kykenen, minulla on rohkeutta - Syy(t) muuttua: jos...niin..., menee henki, menettämisen pelko - Tarve muuttua: täytyy, on pakko, pitää Halu Mikä on huolesi liittyen…? Mitä haluaisit tehdä tai muuttaa…? Mikä olisi yksi sellainen asia, jota haluaisit tehdä…? Mikä tällä hetkellä estää sinua toimimasta…? Kuinka tärkeää sinulle on tämä…(esim. asteikolla 1–10)? Muutosta vastustavien seikkojen tärkeys: Muutosta puoltavien seikkojen tärkeys: Kyky Tarve Sitoutuminen Askeleet kohti sitoutumista Käyttäytymisen muutos Syy Muutosmyönteisyys Muutosoptimismin/-myönteisyyden virittäminen Toistuvat epäonnistumiset passivoivat – vrt. opittu avuttomuus. Muutosoptimismia synnyttää työntekijän empatia, aito kiinnostus ja usko, luottamus asiakkaan mahdollisuuteen muuttua (rohkeus kanssakulkemiseen). Pyri siihen, että asiakas puhuu muutoksen puolesta – et niinkään sinä! Tunnista asiakkaan muutoksen suuntaiset ilmaukset (= muutospuhe) ja vahvista niitä, kun kuulet sellaista puhetta! Muutosmyönteisyys Motivaation viriämistä vaikeuttaa ristiriitainen olotila ja suhtautuminen muutokseen. Muutostyöskentelyä ja esimerkiksi kuntoutukseen, koulutukseen ja työhön hakeutumista, hoidossa pysymistä ja hoitoon sitoutumista leimaa asiakkaan ristiriitainen suhtautuminen, ambivalenssi: - ”Minun täytyy, mutta en halua...” - ”Vaikka ymmärsin, että saisin hoidosta apua, pidin keskusteluja/hoitoa jo etukäteen arveluttavina, jopa hieman mystisinä.” - ”Ahdisti ajatus, että joudun tarttumaan härkää sarvista ja luopumaan omista tottumuksistani.” - ”Toisaalta tiesin tarvitsevani apua, toisaalta pelotti se, että en tiennyt mitä saan juomisen tilalle.” Keskustelun virittely, puheeksi ottaminen: Tässä on aiempien keskustelujen pohjalta muutamia aiheita [kysymyksessä voi olla keskustelussa esille tullut elämäntavanmuutos tarve, ravitsemus, päihteidenkäyttö, asunnottomuus, rikokset, sairauden hoito, liikunta ja tupakointi], joista voisimme jonkun hetken keskustella. Kaikki nämä asiat liittyvät kertomasi mukaan sinun elämäntilanteeseesi. Onko, joku näistä [nimetyistä ja mainituista] aiheista sinun kannaltasi erityisen tärkeä, vaikkapa sellainen, josta olet huolissasi tai joka ratkaisevasti liittyy terveyteesi? Tai onko mielessäsi joku muu asia, josta haluaisti aloittaa? Etenemistapoja Erilaisia etenemistapoja motivoinnin yhteydessä • Hyvät ja huonot puolet nykyisessä tilanteessasi. • Vallitsevan tilanteen haitat ja riskit. • Muutoshalukkuus, optimismi: keinot, mitä voisi toimia, miten on aikaisemmin toiminut, mikä asia toiminut, vahvuutesi, kuka voisi tukea/ketkä voisivat tukea. • ”Mikä saa sinut ajattelemaan, että muutos on tarpeen?” • Selvennä: Mitkä keinot voisivat toimia? Miten paljon? Milloin? • Esimerkit aiemmista kokemuksista ja muiden onnistumisista. • Kuvaus viimeisestä tapahtumasta (esim. retkahdus ja onnistuminen). • Voimavarat: Kysy, oliko mielessä jotain muuta tai tiedossa olevia muita valintaan ja työskentelyyn vaikuttavia tekijöitä? • Taaksepäin katsominen: Miten oli ennen? Miten se on vaikuttanut sinuun elämään? Miksi et halua puhua menneisyydestäsi? • Tulevaisuuteen katsominen: Miltä elämä näyttää 1–3 vuoden kuluttua, jos elämäntapa jatkuu samana? Tuottaako tämä muutostoiveita? • Arvomaailman ja tavoitteiden tutkiminen: Mikä on tärkein asia elämässäsi? Tärkeimmät arvot ja tavoitteet sekä niiden määrittely. Vastustava asiakas: myötäile, hyödynnä vastustusta, näkemykset voivat muuttua ja asiakkailla voi olla omia käyttökelpoisia ratkaisuja. Motivoiva keskustelu Motivoiva keskustelu on tavoitteellinen, voimavara- ja asiakaskeskeinen haastattelutyyli käyttäytymisen muutoksen edistämiseksi. Se auttaa asiakasta tutkimaan ja ratkaisemaan ristiriitaisia/ambivalentteja käyttämiseen ja toimintaan liittyviä tunteita ja ajatuksia. Se on ongelman tunnistamista muutosstrategian laatimiseksi, sen täytäntöön panemiseksi ja muutoksen toteuttamiseksi. Mistä olet huolissasi? Mihin haluaisit muutosta… [esim. päihteidenkäytön suhteen]? Millainen vaikutus tällä [nimetyllä muutoksella] olisi sinun elämääsi? Miten kuvaisit tällaista muuttunutta tulevaisuutta? Mikä tekisi tuosta tapahtumasta onnistuneen? Mikä siinä olisi parasta? Millaisia taitoja, kykyjä sinulla on, että tuo onnistuminen olisi mahdollista? Miten muut asiat tekisivät onnistumisen/taitojen käytön mahdolliseksi? Miten yhteistyö muiden kanssa tekisi onnistumisen mahdolliseksi? Mikä tulee auttamaan sinua muutoksessa? Mitä selviäminen ja elämäntavan muutos kertoo sinusta?” Motivoivan keskustelun eri osia lyhyinä videoina löytyy osoitteesta: http://www.duodecim.fi/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=640&p_navi=70048&p_sivu=67266 Motivoiva keskustelu Motivoiva keskustelu: motivoiva haastattelu (motivational interviewing) on vuorovaikutuksen tekniikka, joilla voidaan lisätä yksilön ymmärrystä omasta ajattelustaan, toiminnastaan ja käyttäytymisestään. 1. Lisätään sisäistä muutoshalua tutkimalla nykytilanteeseen liittyviä jännitteisiä asetelmia toiveiden ja nykyisyyden/menneisyyden välillä. 2. Vahvistetaan muutokseen ja työskentelyyn sitoutumista ja tehdään muutossuunnitelma. 3. Kuuntele aktiivisesti ja reflektoi. Muutoksen yhteydessä yksilö pyrkii selvittämään kokemuksiaan tavoitteenaan uuden tiedon tai uusien näkökulmien löytäminen. - Kysy miten asiakas näkee ja kokee asian. - Anna tietoa ja palautetta, tee yhteenvetoja. - Vahvista myönteistä ja esitä rakentavia vaihtoehtoja. - Osoita erot uskomusten ja tosiasioiden välillä. - Anna asiakkaalle miettimisaikaa. Kenen tavoitteet? Lähestymistapa: - Mitä asiakas haluaa, mihin motivoituu? 1. Avoimet kysymykset - Tehokkaat tavoitteet liittyvät toimintaan. 2. Vahvistaminen - Ongelmia voidaan kääntää tavoitteiksi. 3. Heijastava kuuntelu - Lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteet. 4. Tiivistäminen - Jotakin kohti – ei vain irti jostakin. Motivoiva keskustelu Motivaatio, halu ja tarve ovat avaimia muutokseen! Mitä motivaatiota ja halua ylläpitävä kohtaaminen on asiakastyössä? - Kohtaamistilanne on henkilökohtaisesti tärkeä. - Se ei mukaudu ympäristön paineisiin. - Motivaatio kehittyy yleensä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vuorovaikutuksen pohjalta. - Se auttaa asiakasta itsenäisesti päättämään toiminnastaan. Motivoivan keskustelun tarkoitus on saada asiakas aktiivisesti ajattelemaan asiaa, joka on esillä. Motivoivan keskustelun tavoite tapahtuu työstämällä asiakkaan ambivalenssia ja tästä sisäisestä ristiriidasta syntyvää muutosmyönteisyyttä ja -vastarinta. Selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa, mikä hänelle on tärkeää ja tuetaan hänen itseluottamustaan. Keskeinen tavoite on saada asiakas ajattelemaan aihetta. Motivoiva keskustelu • auttaa tunnistamaan ja jäsentämään ongelman (lähestymistapa on tärkeä) • antaa löytämään uusia näkökulmia, ei pakota muutokseen • herättelee muutosajattelua ja -puhetta • on tutkittu keskustelumenetelmä (vrt. käypä hoito -suositus) • voidaan hyödyntää erilaisissa toiminnoissa ja työskentelyssä • auttaa näkemään oman elämäntyylin vaikutukset • saa aikaan elämänmuutokseen johtavan vaiheittaisen prosessin Muutospuheen merkkejä: Muutospuhe Itseä motivoivat lauseet: ne koskevat muutosprosessia asiakkaan elämäntavoissa 1. Ongelman tunnistaminen: ”En ole tullut ajatelleeksi, miten paljon juon”, ”Olen ehkä ottanut typeriä riskejä.”, ”Kun kärysin ratista, tajusin…”, ”Kun menetin asunnon,…” 2. Huolen ilmaiseminen: ”Minua huolestuttaa se, että…”, ”Nukun nykyään huonosti.” 3. Halun ilmaisu: ”Minä haluan vähentää juomista.”, ”Toivon, että tämä onnistuu…”, ”Haluan takaisin työelämään.”, ”Toivoisin, että voisin…”, ”Haluan tehdä…”, ”Pidän ajatuksesta…” 4. Syiden ilmaisu: ”…, koska…”, ”Minun on pakko muuttua, koska muuten menetän...”, ”Voisin paremmin, jos…”, ”Olisin terveempi, jos…” 5. Kyvyn, pystyvyyden ilmaisu: ”Minä pystyn…”, ”Saan kyllä apua…”, ”Minulla on voimia…”, ”Olen onnistunut ennenkin…”, ”Voin tehdä tämän…”, ”Kykenen muuttamaan tätä…” 6. Tarpeiden ilmaisu: ”Minä tarvitsen…”, ”Minun pitää…” 7. Suora ja epäsuora aikomus muutokseen: ”Minun on tehtävä tälle jotain.”, ”Miten muut ihmiset pääsevät eroon viinasta?” Muutospuhe 8. Muutosoptimismi/sitoutuminen: ”Luulen pystyväni siihen.”, ”Jos jotain päätän, teen sen myös.”, ”Tämä on minulle tärkeintä…”, ”Tämä voi olla mahdollista…”, ”Olen suunnitellut tätä…”, ”Toivoisin, että voisin…”, ”Olen harkinnut…”, ”Kyllä, pystyn toteuttamaan…”, ”Luulen, että pystyn…”, ”Minä teen tämän…”, ”Lupaan, että…”, ”Olen valmis…” Työntekijän keskeisin tehtävä on auttaa asiakasta ilmaisemaan itseään. Kun työntekijä saa asiakkaan puhumaan muutoksen puolesta, on asiakas jo pitkällä omassa muutosprosessissaan. Ambivalentit (vastakkaisten tarpeiden ja/tai tunteiden yhtäaikainen esiintyminen, ristiriita tekemisen ja ajatusten välillä), -isi-päätteet, muttasanan käyttö: ”…mutta…, ehkä…tekisin, jos..”, ”Voisin ehkä harkita…”, ”Minun tulisi liikkua enemmän, mutta minulla ei ole siihen aikaa.” Muttasanalla ihminen kumoaa edellisen toteamisensa ja muutos jää tapahtumatta. Tämä johtaa tutkimaan ambivalenssia, ristiriitaisuutta! Se on oivallista keskustelualustaa muutosprosessille. Henkilö huomaa omaan ongelmakäyttäytymiseensä ja toimintaansa liittyviä huolenaiheita. Tämä tarkoittaa sitä, että hän tiedostaa ongelman/ongelmien olemassaolon ja sen vaikutuksen/niiden vaikutukset. Ajatukset voivat olla ristiriitaisia ja vastakkaisia. Henkilö tiedostaa syyt ja tarpeet muutokseen sekä myös paineen muuttumattomuuteen, nykyiseen elämäntilanteen kiinnipitävyyden. Muutospuhe: Muutospuhe - on asiakkaan puhetta vallitsevan tilanteen haitoista ja muutoksen eduista. ”Toivoisin tämän hetkisen tilanteeni olevan…”, ”Todistan, että pystyn tähän…”, ”Mielialani voisi olla tasaisempi, jos muistaisin noudattaa lääkehoitoani.”, ”En voi enää jatkaa näin.”, ”Minulta menee…” - muutospuhe on itseä motivoivia lauseita. - työntekijä houkuttelee muutospuhetta esiin asettamalla kysymyksiä eri alueilta. - asiakas tuottaa kysymyksiin vastatessaan itselleen ajatuksia ja ideoita. Muutospuhe tuo esille: 1. nykyisen tilanteen haitat. 2. muutoksen edut. 3. muutostoiveikkuutta/-optimismia. 4. nimettävissä ja toteutettavissa olevan muutosaikomuksen. Kelvollinen tavoite: - myönteinen ja tärkeä, merkityksellinen. - asiakkaan oma tai yhdessä pohdittu. - muistiin kirjattu. - mahdollinen, toteutettavissa oleva ja hyväksyttävissä (ei laiton). - riittävän haasteellinen. - tulevaisuuteen suuntautuva. - muutos on havaittavissa jollakin aikavälillä ja tavalla, mitattavissa. Ristiriita Avoimet kysymykset AVOIMET KYSYMYKSET Asiakas joutuu pohtimaan, kertomaan itsestään ja toiminnastaan: - Mistä olet tällä hetkellä huolissasi…? Mistä haluaisit keskustella, puhua? - Mitkä asiat toivoisit elämässäsi muuttuvan? Mitä esteitä muutokselle on? - Miten päihteet vaikuttavat elämääsi? - Mikä sinua huolettaa päihteiden käytössäsi? - Mitä muut ovat sanoneet alkoholin käytöstäsi? - Kuvaile(pa) alkoholin käyttöäsi? [Kertoisitko päihteiden käytöstäsi?] - Mitä hyvää näet siinä? Mikä on se toinen, ikävämpi puoli…? - Millaisena näet päihteidenkäytön osuuden onnettomuuteesi? - Tukea antamalla palautetta esim. verikokeesta, päihdepidätysten määristä ja vuokrasopimusten päättymisestä. Sinua ei taida huolestuttaa nämä tulokset, kerrotko miksi ei? - Juominen taitaa olla sinulle tärkeää, tuottaa mielihyvää, kerropa siitä… - Miten ajokortittomuus vaikuttaa elämääsi? - Mikä tulee olemaan vaikeaa, jos et käytä päihteitä viikonloppuna? - Kuvaile(pa) asunnottomuuttasi? [Kertoisitko asunnottomuudestasi?] - Kertoisitko asunnottomuudestasi, sen kestosta ja vaikutuksesta? - Millainen suhde sinulla on vanhempiisi? - Mitä ajattelet masennuslääkityksestäsi? - Miten sinä koet masennuksen vaikuttavan elämääsi? - Mitä sinä haluaisit ja odotat näiltä tapaamisilta, käynneiltä? Avoimet kysymykset Merkittävin ongelma asiakkaan [tai yleensä kenen tahansa] kanssa keskusteltaessa on se, että kysymyksen/kysymysten vahvalla ennakkorajauksella ajaudutaan helposti sellaiseen vastavuoroiseen peliin, jossa työntekijä joutuu aktiivisen kysyjän rooliin ja asiakas passiiviseksi altavastaajaksi. Esimerkki keskustelun kysymysten ennakoivasta rajaavuudesta: T: ”Juotko viiniä vai väkeviä?” A: ”Viiniä.” T: ”Juotko kotona vai kapakassa?” A: ”Kotona.” Saman asian voi lähestyä tiedustelemalla esimerkiksi näin ilman vastaamiseen liittyvää laajuuden ennakoivaa rajaamista: T: ”Kertoisitko jotakin alkoholin käytöstäsi?” A: ”Yleensä juon mieheni kanssa viikonloppuisin. Juodaan muutama lasi viiniä ruokailun yhteydessä. Ehkä noin kerran kuukaudessa juon enemmän juhlatilaisuuksissa.” T: ”Onko jotain muuta, mitä haluaisit kertoa liittyen alkoholikäyttöösi?” A: ”Tosiasia on se, että olen oikeastaan kaksi viikkoa kuukaudessa täysin käyttämättä alkoholia kuukausittain toistuvien migreenikohtauksien takia.” Suljettu kysymys on sellainen, jossa voi valita ainoastaan vain jonkin mainittavista vaihtoehdoista, jolloin se ei johda pohdintaan: "Oliko auto punainen vai sininen?" tai vastaus voi olla vain muotoa: ”kyllä” tai ”ei”. On muistettava, että kun käytämme kysyvää liitepartikkelia -ko, se merkitsee kysymystä: kysymysliite -ko (-ko ~ -kö). MOHAN PERIAATTEITA MOTIVOIVAN KESKUSTELUN PERIAATTEITA KOOTUSTI 1. Osoita empatiaa ja kuuntele aktiivisesti Empatia on toisen kuuntelemista ja sen varmistamista, että ymmärsit hänet oikein. Voit osoittaa empatiaa käyttämällä ilmaisuja kuten: - Olen samaa mieltä, että tilanteesi… - Näytät siis ajattelevan, että... - Sinusta siis tuntuu..., koska... - Jos ymmärsin sinua oikein, niin... 2. Korosta ristiriitaa jatkamisen ja lopettamista puoltavien syiden välillä. - Koet siis, että vaivasi johtuu/pahenee selvästi…, mutta et ole miettinyt…lopettamista? 3. Vahvista asiakkaan uskoa siihen, että hän pystyy muuttamaan elämäntapaansa ja pitämään päätöksensä. - Vaikutat henkilöltä, joka pystyy siihen, mitä päättää... - Pystyit vuosi sitten olemaan monta kuukautta…ja nyt olet vielä viisaampi [tai kokeneempi tai valmiimpi tai...] - Nyt sinulla on tosiaankin hyvä syy... 4. Keskustele myönteisesti, myötäile, etsi uusia näkökulmia ja tarjoa vaihtoehtoja - älä opeta, kasvata, väittele tai muutoin nostata vastarintaa! - Vältä myös mutta-sanaa, se yleensä mitätöi edellä sanotun! MOHAN PERIAATTEITA Esimerkkejä avoimista kysymyksistä: • Mitä sinulle merkitsee…? • Milloin ja miten olet aikonut lopettaa…? • Mitä ajatuksia…lopettaminen herättää sinussa? • Onko…keskusteltu aiemmalla käynnillä ja mitä silloin keskusteltiin? • Onko lopettamiseen tarjottu apua? Millaista? • Oletko aikaisemmin yrittänyt lopettaa? Jos olet, miten? • Mitä hyötyä juuri sinulle…lopettamisesta voisi olla? Muutosvalmiuden arviointi • Mitä esteitä tai pelkoja…lopettamiseen liittyy omalla kohdallasi? • Entä mitä hyötyjä….lopettamisessa näet? • Mikä saisi sinut harkitsemaan…lopettamista? • Voisitko ajatella lopettamista puolen vuoden sisällä tai seuraavan kuukauden aikana? Oletko jo miettinyt päivämäärää? Muutoksen, lopettamiskyvyn arviointi • Kuinka suureksi arvioit kykysi/mahdollisuutesi…lopettamiseen (esim. asteikolla 1–10)? • Uskotko, että voisit onnistua lopettamaan? Kysy/houkuttele asiakas puhumaan/kerro elämänmuutoksen hyödyistä, haitoista ja lopettamisesta • Totesit itsekin äsken, että varmaan jaksaisit paremmin. Mitä muuta hyötyä…voisi olla? • Voisiko sen lisäksi olla odotettavissa…. • Mitä mieltä olet, voisiko tämäkin oireesi/vaivasi liittyä.... • Voinko kertoa, miten yleensä...? • On olemassa useita tapoja... • Haluatko, että käydään niitä yhdessä...? • Kertoisin/näyttäisin mielelläni... MOHAN PERIAATTEITA 5. Suunnitelman toteuttaminen ja tekeminen - Mikä olisi seuraava askel? - Mikä sinusta olisi paras vaihtoehto? - Miltä nämä ehdotukset vaikuttavat? - Mitä uskoisit voivasi...? - Miltä tämä kuulostaa sinusta? Voisimmeko sopia, että...? 6. Tee yhteenvetoja – lyhyesti keskustelun lomassa sekä kokoavasti lopussa - Ymmärsinkö oikein…? - Sanoit, että… - Aivan, tuo on hyvin oivallettu.... - Tänään puhuttiin... - Sovimme siis, että... - Tuliko tässä mielestäsi kaikki tarvittava vai mietityttääkö sinua vielä jokin asia? Vuorovaikutus tarkoittaa tasa-arvoista kumppanuutta ja neuvottelua, jossa osapuolilla on oikeus tulla kuulluksi (vaikuttaa) ja kuunnella (vaikuttua). Uuden omaksuminen, oppiminen on oivaltamista ja todeksi tekemistä sellaisessa vuorovaikutuksessa, joka lisää ihmisen uskoa muutosvoimiin. Moha on tietoista läsnäolo kohtaamistilanteessa. Se on asiakaslähtöinen keskustelutapa, jonka tavoitteena on vahvistaa yksilön sisäistä motivaatiota muutokseen ja lisätä muutoshalukkuutta. Dialogisuus Motivoivan kohtaamisen henki Suoruus/aviomuus/rehellisyys Asiakaslähtöisyys Ilmapiiri, lämpö Ammatillisuus Palautteen antaminen Väittelyn välttäminen Empaattisuus Tukeminen Toivo, onnistumiset Tavoite ja päämäärä Yhdessä etsiminen ”Kuulisin mielelläni, että mihin asioihin ja tottumuksiin olet tyytyväinen!” Kohtaamisen henki Kohtaamisen henki Motivoiva keskustelu asiakkaan kanssa Avoimet kysymykset Empatia Ilmapiiri Kunnioitus Luottamus Intuitio Sanaton viestintä Suora puhe Väittelyn välttäminen Ristiriitojen esille nostaminen Kuunteleminen/kuuleminen Yhteenvedot ja palaute Seuranta Läheisten huomiointi Sosiaalinen tilanne Tuetaan asiakkaan uskoa oman toiminnan vaikutukseen/pystyvyyteen! Minäpystyvyydellä tarkoitetaan ihmisen uskoa kykyynsä vaikuttaa elämänsä tärkeisiin asioihin ja tapahtumiin. Kohtaamisen henki Motivointiin liittyvä työskentely on: - asiakassuhteen vahvistamista ja tarkoitus on saada asiakas puhumaan tilanteestaan, tunteistaan, toiminnastaan ja ajatuksistaan. - siinä kannustetaan asiakasta yrittämään. - työskentelyssä kannustetaan asiakasta muutospuheeseen. - työote tukee asiakkaan itseluottamusta ja hänen pystyvyyden tunnettaan. - myönteisen, rakentavan ja kehittävän palautteen antamista: ”Tuo kuulostaa hyvälle idealle!”, ”Uskon, että tuo toimii.”, ”Tiedän, että olet oikeassa tuossa…” - Arvostan sitä, että olet jaksanut sinnitellä mukana tässä asiakassuhteessa/keskustelussa. Millaisena olet kokenut tämän…? - On hienoa, että olet vahva huomataksesi asian riskit ja haluat tehdä jotain, etteivät asiat menisi enää pahemmiksi. - Olemme kokeneet paljon yhdessä ja ihailen sitoutumistasi…[esim. työssä, opiskelussa, liitossa, vanhemmuudessa, ystävyydessä]. - Sinulla on todella kiinnostavia ja hyviä ajatuksia muutoksen suhteen. - Kiitos, kun jaksoit jutella! Kiitos, että keskityit niin huolellisesti tänään! - Kiitos, kun tulit paikalle tänään! - Kiitos juttutuokiosta ja siitä, että kerroit itsestäsi. - Olet ottanut [todella] merkittävän askeleen tänään! Kohtaamisen henki Asiakkaan oma hahmotus ja käsitys omasta tilanteestaan luo keskustelulle ja työskentelylle lähtökohdan ja rajat. - ”Mitä arvelet…?”, ”Mistä on kysymys, kun läheisesi sanovat kärsivänsä alkoholin käytöstäsi?” - ”Minun on vaikea käsittää mitä haittaa siitä heille on, olen hiljainen, en ole väkivaltainen ja juon vain vähän ja sitä paitsi vaimokin ottaa.” Työntekijä toimii asiakkaan ajatusten peilinä ja nostaa kuulemastaan esiin asioita, joista haluaa asiakkaan kertovan tarkemmin. - Tunnistetaan ja nimetään ääneen asiakkaan voimavaroja. - Osoitetaan ymmärrystä asiakkaan reaktioita kohtaan: ”Olet syystäkin loukkaantunut.” - Heijastaminen ja yhteenveto: ”Ymmärsinkö oikein, että...”, “Sanot siis, että...”, ”Korjaathan, jos unohdan jotain tai olen käsittänyt väärin...” - Myönteiset kommentit: ”Kuulostaa hyvältä.”, ”Olet selvästi miettinyt vaihtoehtoja.”, ”Kuulostaa hyvältä!” - Voimavaraoletukset: ”Vaikutat päättäväiseltä.” - Tarvittaessa myönnytyksiä ja ole kiertäen samaa mieltä asiakkaan kanssa: ”Tilannehan on vaikea…” Kohtaamisen henki Motivaation vahvistaminen: - Asiakkaan tunnetilan kuvaamista ”hänen saappaistaan” olosta: ”Näytät siis ajattelevan, että...”, ”Toisin sanoen...”, ”Sinusta siis tuntuu ...”, ”Jos ymmärsin sinua oikein, niin...”, ”Mitä muuta olet ajatellut tehdä?” - ”Uskot siis, että sinulla on voimaa tehdä tälle asialle jotakin?”, ”Miten uskot mainitsemasi muutoksen vaikuttavan elämääsi?”, ”Mitä aiot tehdä seuraavaksi?”, ”Mitä toivot tulevaisuudelta?” - ”Kuulostaa, että olet päättänyt…” - Myönteisen palautteen saaminen on kannustavaa. - Ongelman ja muutoksen äärelle pysähtyminen on pysäyttävää. - Anna palaute napakasti, selittelemättä ja ilman mutta-sanaa! Palaute auttaa asiakasta liikkumaan nykyminästä ihanneminään. - Auttaa lisäämään muutoksen merkittävyyttä, tärkeyttä. - Vie ajattelun kielteisestä toiminnasta kohti myönteistä tekemistä. - Keskustelu arvoista ja toiminnan vaihtoehdoista sekä niiden toteuttamisesta vie vaihtoehtoihin. - Auttaa etsimään tavoitteita, joiden avulla nykyistä (puheeksi tullutta) ristiriitaa voidaan vähentää. - Auttaa huomaamaan valintatilanteet ja auttaa tekemään jäsennettyjä valintoja käytettävissä olevien vaihtoehtojen pohjalta. Lähteet: Lähteet Miller, W. R. & Rollnick S. (2002): Motivational Interviewing. Preparing people to change. New York: Guilford Press. Koski-Jännes, A., Riittinen. L. & Saarnio, P. (2008): Kohti muutosta. Muutoksen motivointi päihde- ja käyttäytymisongelmissa. Tammi. Helkama, K. (2015): Suomalaisten arvot. Mikä meille on oikeasti tärkeää? SKS. Stanton, P. (2004): Miten voitat riippuvuudet. http://www.motivationalinterview.org/ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00147 http://www.duodecim.fi/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=640&p_navi=70048&p_sivu=67266 http://www.paihdelinkki.fi/tietoiskut/644-motivoiva-haastattelu http://www.helsinki.fi/sosiaalityo/tietoa/sosweb/sivut/motivointi.htm http://www.duodecim.fi/kotisivut/docs/f275002594/tup_luento030408.pdf https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/75239_MotivoivaHaasta ttelu2011-12.pdf http://arjenarkki.fi/menetelmapankki/hyvat-kaytannot/46 http://paly-fibin.directo.fi/@Bin/df67e44a2f1a0b7c74eadf8fa1213a7f/1413479584/application/pdf/171987/pala_paivat_2010_jari_lahti. pdf http://pekkanen.brinkster.net/polku/motivoivakeskustesiharkinta.pdf http://www.filha.fi/@Bin/1715979/KA+Motivoiva+haastattelu+muutoksen+eri+vaiheissa.pdf http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/tunteet_pelissa-testipalaute_ja_liikuntaan_motivointilintunen_ja_hirvensalo.pdf https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70726/Iivarinen_Lyyli.pdf?sequence=1 http://www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivu ”Elämä ei ole ongelma, joka pitäisi ratkaista, vaan todellisuus, joka on koettava.” – Sören Kirkegaard Jotakin kohti – ei vain irti jostakin
© Copyright 2024