1. No category

Integroidun hoitomallin
kehittäminen
koulutuksen avulla
Antti Weckroth
Tutkija /
koulutussuunnittelija
Järvenpään sosiaalisairaala
www.sosiaalisairaala.fi
Määritelmä / Mauri Aalto
• Kaksoisdg =
– Päihdeongelma + psyykkisiä
oireita
– Päihdediagnoosi +
mielenterveyden häiriö
– Päihdediagnoosi + vakava
mielenterveyden häiriö
– Päihdediagnoosi + mielisairaus
www.sosiaalisairaala.fi
Elinikäinen esiintyvyys / Mauri
Aalto
Väärinkäyttö/riippuvuus
Alkoholi/
Huumeet
%
Alkoholi %
Huumeet
%
Yleisväestö
17
14
6
Skitsofrenia
47
34
28
Bipolaari
56
44
34
Masennus
27
17
18
Paniikkihäiriö
36
29
17
Regier ym.
1990
www.sosiaalisairaala.fi
Ajankohtaista Aklinikkasäätiöllä
• A-klinikkasäätiö on mukana Mieli ja
päihde –hankkeessa = Kansallinen
mielenterveys- ja päihdesuunnitelma
http://info.stakes.fi/mielijapaihde/FI/ind
ex.htm
• Palvelualueilla integroidutaan päihde- ja
mielenterveystyön palvelurakenteisiin
• Paradise tutkimushanke
http://toimipaikka.aklinikka.fi/jarvenpaa/paradise
• Järjestetään koulutusta
-> 2D verkostokoulutus
www.sosiaalisairaala.fi
Motto / Mauri Aalto
”Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito
on aina integroitua. Kysymys on
vain siitä integroiko hoidon
palvelujärjestelmä vai potilas.”
Mueser KT, Noordsy DL, Drake RE, Fox L.
Integrated treatment for dual disorders: a
guide to effective practice. New York: The
Guilford Press, 2003
www.sosiaalisairaala.fi
Mitä integroitu hoito on?
/ Mauri Aalto
• Molemmat häiriöt mielletään
aluksi ”primaarisiksi”, jotka
vaikuttavat toisiinsa
• Sama kliinikko tai työryhmä
tarjoaa hoitoa samanaikaisesti (tai
tekee ratkaisun jaksottamisesta)
sekä päihdehäiriöön että
mielenterveyden häiriöön
www.sosiaalisairaala.fi
Keskeiset piirteet 1 / Mauri
Aalto
• Työryhmän tulee olla perehtynyt
sekä päihteiden käytön häiriöiden että
muiden mielenterveyden häiriöiden
tutkimiseen ja hoitoon
• Kaksoisdiagnoosipotilaan häiriöitä
arvioidaan kokonaisuutena ja
hoitotoimiin ryhdytään eri häiriöiden
osalta tarvittaessa samanaikaisesti
• Erilaiset riippuvuuden lääkehoidot:
disulfiraami, naltreksoni,
akamprosaatti, korvaushoitolääkkeet,
vieroitushoidot
www.sosiaalisairaala.fi
Keskeiset piirteet 2 / Mauri
Aalto
• Osa tehokkaista päihteiden käytön
häiriöiden psykososiaalisista
hoidoista: motivoiva haastattelu,
yhteisövahvistusohjelma, retkahduksen
ehkäisy, 12-askeleen hoidot
• Hoito-ote on sekä mielenterveyden
että päihteiden käytön häiriöiden
osalta pitkäjänteinen
• Keskeisimmät hoidon vaiheet on
motivointi ja aktiivisen hoidon vaihe.
www.sosiaalisairaala.fi
Keskeiset piirteet 3 / Mauri
Aalto
• Retkahtaminen päihteisiin ei ole syy
lopettaa hoitoa, vaan se käynnistää
hoidon arvioinnin
• Päihteiden käytön aiheuttamien
haittojen vähentämistä pidetään
joissakin tilanteissa riittävänä
tavoitteena
• Päihteiden käytön kehityksen rinnalla
hoidon hyötyä arvioidaan myös
tarkastelemalla potilaan toimintakyvyn
ja elämänlaadun kehittymistä
www.sosiaalisairaala.fi
Esim. 1: konfrontaatio / Mauri
Aalto
• Päihdeongelman hoidossa
konfrontaatio on suhteellisen
yleisesti käytetty ja joskus
hyväksi havaittu
• Vakavissa mielenterveyden
häiriöissä konfrontaatio voi
edesauttaa sosiaalista
eristäytymistä ja oireiden
uusiutumista (Butzlaff & Hooley,
1998)
www.sosiaalisairaala.fi
Esim. 2: motivoiva haastattelu
/ Mauri Aalto
• Motivoiva haastattelu voi toimia
yhtä hyvin kaksoisdiagnoosipotilailla
kuin muilla päihdeongelmaisilla
• Kaksoisdiagnoosipotilaalle
tavoitteiden löytäminen on
kuitenkin haastavampaa (”Kun ei
ole tavoitteita niin en taas pety”)
www.sosiaalisairaala.fi
Esim. 4: Hoitoon
sitoutumisvaihe / Mauri Aalto
• Hoitoon sitoutumisvaiheen
yhtenä tavoitteena on auttaa
potilasta näkemään päihteiden
käytön haitallisuus (menetelmänä
esim. motivoiva haastattelu)
• Jos tähän pyritään jo
hoitopaikkaan sitoutumisvaiheen
aikana, potilas saattaa helposti
keskeyttää hoidon
www.sosiaalisairaala.fi
Sekakäytön ja
mielenterveysongelmien
verkostokoulutus
• työyhteisökoulutus
• alun perin mukana:
HUS Kellokosken sairaala
HUS Peijaksen sairaala
Järvenpään sosiaalisairaala
Ridasjärven päihdehoitokeskus
• työyhteisöistä ”edustajat”
• järjestäjänä Seurakuntaopisto ja
Järvenpään sosiaalisairaala
www.sosiaalisairaala.fi
2D verkostokoulutus
Koulutuspäivät
Vertaisryhmät
1 Seminaari
2
3
4 Seminaari
5
6
7
8 Seminaari
www.sosiaalisairaala.fi
Hoitoyksiköt
2D verkostokoulutus
1. Alkuseminaari
2. Päihderiippuvuus ja psykiatriset
häiriöt
3. Asiakkaan tila ja arviointi
4. Väliseminaari: kaksoisdiagnostiikka
5. Persoonallisuushäiriöt ja depressio
6. Hoitojärjestelmät
7. Lainsäädäntö ja asiakkaan oikeudet
8. Päätösseminaari: kehittämistyön
tulosten esittely ja arviointi
www.sosiaalisairaala.fi
2D verkostokoulutus
Koulutuspäivät
Vertaisryhmät
Hoitoyksiköt
1 Seminaari
Tehtävät:
2
artikkelit
3
oman työn
tutkiminen
arviointi
kehittäminen
työryhmän
kanssa
4 Seminaari
5
6
työntekijävaihto
7
8 Seminaari
www.sosiaalisairaala.fi
2D verkostokoulutus
Koulutuspäivät
1 Seminaari
Vertaisryhmät
Kokoontumiset
1
2
Hoitoyksiköt
Tehtävät:
artikkelit
2
3
3
4 Seminaari
4
5
5
oman työn
tutkiminen
arviointi
kehittäminen
työryhmän
kanssa
6
6
7
7
8 Seminaari
www.sosiaalisairaala.fi
työntekijävaihto
”Minnalle” kertyneet
diagnoosit:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
F 11.22 Opiaattiriippuvuus
F 11.53 Opioidien käytön aiheuttama psykoottinen häiriö
F 13.25 Anksiolyyttiriippuvuus
F 32.9 Määrittämätön masennustila
F 60.31 Epävakaa persoonallisuus/ rajatilatyyppi
F 50.9 Määrittämätön syömishäiriö
E 34.9 Hyperkortisolinemia
E 50.0 Laihuushäiriö
F 41.01 Vaikea-asteinen paniikkihäiriö
F 33.1. Toistuvan masennuksen keskivaikea
masennusjakso
F 12.4 Kannabinoidien käytön aiheuttamat vieroitusoireet,
joihin liittyy sekavuustila
F 30.2 Mania, johon liittyy psykoottisia oireita
F 19.2 Useiden lääkeaineiden ja psyykkisiin toimintoihin
vaikuttavien aineiden aiheuttama riippuvuus
T 90.5 Kallonsisäisen vamman myöhäisvaik.
F 07.2 Aivoruhjeen jälk. oireyhtymä
G 40.1 Epilepsia symtomatica
www.sosiaalisairaala.fi
Ryhmän ajatuksia:
•
•
•
•
•
•
•
•
Miten tie lyhyemmäksi?
Kun hoidettavana on päihdeongelmainen, usealla
psykiatrisella diagnoosilla arvioitu potilas, väistämättä tulee
mieleen määritteet: vaikeahoitoinen, huonoimpia
ennusteita hoidon onnistumiselle. Miten tämä
välittyy/tihkuu henkilökunnasta potilaaseen? Onko tulkinta
yhtä kuin toivoton tapaus? Itseään toteuttava ennuste?
Miten potilaan motivaatiota kehitetään ja ylläpidetään,
mielikuvaa kyvystä muutokseen?
Tutkimusten mukaan psyykkisesti moniongelmainen ei
välttämättä hyödy perinteisestä konfrontoivasta,
vastuuttavasta, rajoittavasta ja yhteisöllisestä
päihdehoidosta.
Millä keinoin pääsemme toteuttamaan samanaikaista
päihde- ja psykiatrista hoitoa?
Voiko palveluohjaus olla hoidon kokonaissuunnittelun
väline?
Kysymyksessä on paitsi potilaan onnistunut hoitotulos ja
pallottelun lopettaminen, myös hoitavan henkilökunnan
kuormittavan, kuluttavan ja lähes ylivoimaisen tehtävän
uudelleen määrittely ja ammattitaidon jakaminen ja
lisääminen.
Voisimmeko yhdessä löytää vastauksia siihen, mikä
potilaassa huutaa niin kovaa, ettei hän voi luopua
suojauksestaan, päihteestä.
www.sosiaalisairaala.fi
Hullunmylly
sattumakortit
Sosiaalityöntekijäsi
on lomalla, etkä saa
rahaa lääkkeisiin.
Odota yhden
heittovuoron ajan.
Et ole täyttänyt
Toimeentulohakemusta
ajoissa. Odotat yhden
heittovuoron ajan
päätöstä.
Olet aiheuttanut pahennusta
naapurustossasi. Saat häädön
ja odotat aikaa kaupungin
asuntotoimistoon 2
heittovuoron ajan.
Jäät kiinni
rattijuopumuksesta ja
menetät korttisi. Saat
sen takaisin, kun
heität 2, 4, tai 6.
Jäät kiinni kortitta
ajosta. Mene 2
askelta taaksepäin
Diapamisi ovat loppu. Siirryt
terveyskeskukseen uusimaan
reseptiäsi, mutta lääkärisi on
lomalla ja joudut odottamaan
yhden heittovuoron ajan.
www.sosiaalisairaala.fi
Hullunmylly
diagnoosikortit
F10.1 Alkoholin haitallinen käyttö
Suomessa käytetään alkoholia keskimäärin
10,5 l / vuosi / asukas (2005).
Vuonna 2005 alkoholi oli 15-64 vuotiaiden
miesten YLEISIN ja naisten toiseksi
yleisin kuolinsyy.
F10.2 Alkoholiriippuvuus.
Suomessa käytetään alkoholia keskimäärin
10,5 l / vuosi / asukas (2005).
Vuonna 2005 alkoholi oli 15-64 vuotiaiden
miesten YLEISIN ja naisten toiseksi
yleisin kuolinsyy.
F11.1 Opioidien haitallinen käyttö ja käytön
aiheuttama riippuvuusoireyhtymä
Raakaoopiumista valmistetaan morfiinia sekä
kodeiinia ja niistä edelleen heroiinia.
Synteettisiä opiaatteja ovat esimerkiksi
metadoni ja petidiini. Buprenorfiini
(Temgesic, Subutex) on paitsi lääke
myös yleisimmin käytetty opiaatti
suomalaisten huumeidenkäyttäjien
piirissä.
Opiaatit vaikuttavat lamaannuttavasti
keskushermostoon. Välittömästi aineen
ottamisen jälkeen käyttäjä kokee
voimakkaan hyvän olon tunteen. Annosta
kasvatettaessa hengitys hidastuu,
pupillit muuttuvat nuppineulanpään
kokoisiksi ja iho tuntuu kylmältä,
nihkeältä ja se sinertää.
Hengityspysähdys voi johtaa kuolemaan.
Yliannostuksen vaara on aina olemassa
kun huume ostetaan katukaupasta,
koska sen vahvuutta on vaikea arvioida.
F12.1 Kannabioidien haitallinen käyttö ja
riippuvuusoireyhtymä
Kannabistuotteita ovat hasis, hasisöljy ja
marihuana. Usein kannabiksen välittömät
vaikutukset ilmenevät puheliaisuutena,
iloisuutena, estojen katoamisena sekä
voimakkaana nälän tunteena. Fyysisiä
vaikutuksia ovat pulssin kiihtyminen ja
silmien verestäminen.
Vaikutuksiin kuuluvat myös lyhytmuistin ja
suoriutumiskyvyn heikentyminen niin,
ettei käyttäjä pysty suoriutumaan
keskittymistä vaativista tehtävistä,
kuten autolla ajosta. Erittäin suurten
annosten vaikutukset muistuttavat
LSD:n ja muiden hallusinogeenien
vaikutuksia. Jotkut käyttäjät voivat
joutua psykoottiseen tilaan, josta
toipuminen kestää muutamasta päivästä
kuuteen viikkoon.
www.sosiaalisairaala.fi
Seinäjoki 2011
www.sosiaalisairaala.fi
Kärsitkö päihde- ja
mielenterveyspulmista?
Avaa rohkeasti uusia ovia!
Täällä
mahdollisuus
ruokailuun
Astu sisään >>
Polkuprojekti 2007
www.sosiaalisairaala.fi
Kärsitkö päihde- ja
mielenterveyspulmista?
Avaa rohkeasti uusia ovia!
Täällä
mahdollisuus
peseytymiseen ja
pyykinpesuun
Astu sisään >>
Polkuprojekti 2007
www.sosiaalisairaala.fi
TOIMENPIDE EHDOTUS
• Poikkihallinnollinen/suunnitteleva
yhteistyöryhmä
• Edustajajäsenet :
– Päihdehuollon yksiköt
– Lahden sosiaali-ja terveysvirasto
– Päijät-Hämeen sosiaali-ja terveysyhtymä
Lahti 2007
www.sosiaalisairaala.fi
2D verkostokoulutus
• Toteutettu vuodesta 2004
• Mm. pääkaupunkiseudulla,
Lahdessa, Seinäjoella,
Tampereella, Turussa, Kymessä,
Keski-Uudellamaalla, Kainuussa
• Tomi-Pekka Liias
[email protected]
0447124983
www.sosiaalisairaala.fi