Teollisuusyritysten digipolku
KATSAUS 319/2015 Teollisuusyrityksen digipolku Katsaus digitalisaatioon teollisuusyritysten näkökulmasta Harri Lakkala, Timo Rainio, Jari Jussila, Hannu Kärkkäinen, Olli Pirttilä, Marko Seppänen ja Tero Peltola 2 Harri Lakkala, Timo Rainio, Jari Jussila, Hannu Kärkkäinen, Olli Pirttilä, Marko Seppänen ja Tero Peltola Teollisuusyrityksen digipolku Katsaus digitalisaatioon teollisuusyritysten näkökulmasta Tekes Review 319/2015 Helsinki 2015 3 Tekes – rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat – valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN 1797-7339 ISBN 978-952-457-601-7 Kannen kuva: Tanaka Juuyoh, Creative Commons -lisenssin mukaisesti – https://www.flickr.com/photos/tanaka_juuyoh/4489149778/ Taitto: DTPage Oy 4 Esipuhe Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelma haastaa suomalaisia yrityksiä uudistamaan liiketoimintaa kehittämällä johtamista ja uusia toimintatapoja. Visiona on, että Suomessa on Euroopan kilpailukykyisimmät työpaikat vuonna 2020. Liideri-ohjelma kokoaa yhteen sen teemoihin liittyviä yritysten ja muiden organisaatioiden kehittämisprojekteja. Pääteemoja on kolme: 1) Työntekijöiden osallistuminen tuotteiden ja palvelujen uudistamiseen. Miten otatte asiakkaat mukaan kehittämistyöhön? 2) Uudet tavat tehdä työtä. Miten hyödynnätte verkostoja ja digitaalisuutta? Etsittekö uusia toimintamalleja strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi? ja 3) Uudenlainen johtaminen. Nähdäänkö teillä työntekijöiden osaaminen ja aloitteellisuus yrityksen kilpailuedun lähteenä? Miten tätä johdetaan? Kävimme eri tahojen kanssa kevään 2013 aikana keskustelua siitä, miten Tekes voisi tukea yrityksiä paremmin hyödyntämään sosiaalista mediaa oman liiketoimintansa uudistamisesta. Keskustelujen pohjalta Tekes järjesti tarjouskilpailun ”Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelman kokeilu yhteisöllisen sosiaalisen median paremmasta hyödyntämisestä teollisuusyritysten liiketoiminnan kehittämisessä.” Tekes toivoi saavansa uusia ehdotuksia, ideoita ja ajatuksia, joilla voidaan vauhdittaa suomalaisten teollisuusyritysten kilpailukyvyn kehittämistä edistämällä yhteisöllisten toimintatapojen käyttöönottoa. Kokeilun avulla haluttiin lisätä ymmärrystä yhteisöllisten toimintatapojen mahdollisuuksista sekä kokeiluun osallistuvassa yritysryhmässä että laajemmin suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Tavoitteena oli luoda yrityksiä tukeva toimintamalli yhteisöllisen sosiaalisen median hyödyntämisen edistämiseksi suomalaisessa teollisuudessa. Selvityksen tekijäksi valittua asiantuntijajoukkoa koordinoi toimitusjohtaja Harri Lakkala Intosome Oy:stä. Muina keskeisinä asiantuntijatahoina toimivat Tampereen teknillinen yliopisto professori Hannu Kärkkäisen johdolla ja Hermia Groupin kehityspäällikkö Timo Rainio. Runsaan vuoden kestänyt selvityshanke monipuolisine sisältöineen ja erilaisine tilaisuuksineen on takana. Selvityksen laajempana antina syntynyt ”Teollisuusyritysten digipolku” -julkaisu on nyt valmis ja tarkoitettu suomalaisten teollisten pk-yritysten ”käsissä kulutettavaksi”. Kiitän mielestäni erinomaisen julkaisun tekijöitä. Uskon ja toivon, että sähköinen julkaisu löytää lukijansa ja sen kautta moni yritys saa paremmin kiinni omista digitaalisuuden hyödyntämisen mahdollisuuksistaan. Huhtikuussa 2015 ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen 5 Sisältö Esipuhe............................................................................................................................................................................................... 5 Johdanto.......................................................................................................................................................................................... 8 Miten liikkeelle digitalisaation kanssa?........................................................................................................... 9 Muista liiketoimintalähtöisyys................................................................................................................................... 9 Tue muutosta......................................................................................................................................................................... 9 Harjoittele sisäisesti........................................................................................................................................................... 9 Huomioi resurssit............................................................................................................................................................. 10 Hyödynnä ammattilaisia............................................................................................................................................. 10 Etene askel kerrallaan................................................................................................................................................... 10 Digitalisaatio asiakasrajapinnassa..................................................................................................................... 11 Miten liikkeelle................................................................................................................................................................... 11 Mahdollisuudet – Ulkoinen...................................................................................................................................... 13 Käytännön vinkkejä – Ulkoinen............................................................................................................................. 14 Verkkopalveluja................................................................................................................................................................. 15 Digitalisaatio yrityksen sisällä ja partnerien kanssa....................................................................... 18 Miten liikkeelle................................................................................................................................................................... 18 Mahdollisuudet – Sisäinen........................................................................................................................................ 18 Digitaalisia ja yhteisöllisiä työkaluja................................................................................................................... 19 Digitalisaatiokartoitus.................................................................................................................................................... 22 Riskit ja strategiset virheet........................................................................................................................................ 23 Tietoturva............................................................................................................................................................................. 23 Riippuvuus verkkoyhteyksistä pilvipalvelujen osalta............................................................................ 23 Työkalujen käyttöönotto epäonnistuu............................................................................................................ 24 Menetetty kilpailuetu................................................................................................................................................... 24 Yritysesimerkkejä teollisuudesta........................................................................................................................ 25 Case Ata Gears – Parhaat hammaspyörät ja yhteisöllisyys................................................................ 25 Case Sandvik ja Nomet – Kilpailukykyä yhdessä kehittämällä........................................................ 26 Muita yritysesimerkkejä.............................................................................................................................................. 27 SYKE-projektin materiaaleja..................................................................................................................................... 27 6 Digitalisaatio ja mittaaminen.................................................................................................................................. 29 Seuraa ja mittaa: sisäinen mittaaminen.......................................................................................................... 29 Mistä tukea kehittämiseen?...................................................................................................................................... 31 Kehittämistoiminnan hankkeistus ja rahoitusmahdollisuudet...................................................... 31 Tutkimus ja kehittämistoiminnan rahoitus – Tekes................................................................................. 32 EU-rahoitus........................................................................................................................................................................... 33 INKA – Innovatiiviset kaupungit -ohjelma..................................................................................................... 33 SYKE-projekti............................................................................................................................................................................ 34 Tekijätiedot................................................................................................................................................................................. 35 Tekesin katsaukset.............................................................................................................................................................. 36 7 Johdanto Digitalisaatio on todennäköisesti myös teollisuusyritysten johtajille vastaan tullut termi. Kuitenkin monissa yrityksissä – etenkin pk-sektorilla – digitalisaation mahdollisuudet ja käyttöönottotavat ovat todennäköisesti vielä hämärän peitossa. Edessäsi oleva ”Teollisuusyrityksen digipolku” -raportti pyrkii selkeyttämään digitalisaation mahdollisuuksia ja käyttöönottoa teollisuuden pk-yritysten näkökulmasta. Siis – mistä on kyse, mitä mahdollisuuksia on olemassa ja miten lähteä teeman kanssa liikkeelle. Raportin tarkoitus ei ole tarjota kaikkia vastauksia, vaan auttaa yrityksiä liikkeelle digitalisaatioon tutustumisessa sekä antaa käytännön hyödyntämisvinkkejä. Suuntaviivana on ollut viitoittaa yrityksille ”selkeä polku” digitalisaatioon. Raportti on tarkoitettu kaikille pk-teollisuusyritysten kehittämistehtävissä työskenteleville; etenkin johdolle, markkinointivastaaville ja sisäisten prosessien kehittäjille. Digitalisaatio on laaja termi ja voi tarkoittaa kaikkea verkkokaupasta Teolliseen internettiin tai data-analytiikasta itseajaviin ajoneuvoihin. Tässä raportissa tarkastellaan toimeksiantajan toiveen mukaisesti lähinnä digitaalisten ja yhteisöllisten työkalujen hyödyntämistä yritysten sisällä ja välillä sekä sosiaalisen median palvelujen käyttöä B2Byritysten markkinointiviestinnässä. Raportti on samalla teollisuuden digitalisaatiota selvittäneen Teollisuuden uusi SYKE -projektin loppuraportti. Projekti toteutettiin vuonna 2014 ja alkuvuonna 2015 osana Tekesin Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelmaa. SYKE-projektin toteutuksesta vastasivat Intosome Oy (Harri Lakkala, [email protected], 045 260 3884), Tampereen teknillinen yliopisto (Hannu Kärkkäinen, [email protected], 040 849 0228) ja Hermia Group (Timo Rainio, [email protected], 0500 736 605). Jos kaipaat nopeaa katsausta aiheeseen tutustu ensin ”Teollisuusyrityksen digipolku”-infograafiin: http://www.slideshare.net/hrry/syke-infograafi 8 Miten liikkeelle digitalisaation kanssa? Digitalisaatiosta on saatavilla todella paljon tietoa, mutta selkeän kuvan muodostaminen mahdollisuuksista ja siitä miten asiaa tulisi lähestyä, on monessa yrityksessä haastavaa. Tässä tiivistelmä tärkeimmistä asioista aiheeseen tarttumista mietittäessä. Muista liiketoimintalähtöisyys Mieti miten digitalisaatio voisi oikeasti tukea liiketoimintaasi. Mahdollistaako se jonkin uuden tavan tehdä asioita tai saada kilpailuetua? Digitalisaatio voi auttaa tekemään asioita tehokkaammin, tekemään asioita uusilla tavoilla tai jopa luomaan uutta liiketoimintaa. Ota digitalisaation mahdollisuudet huomioon strategiasuunnittelussa ja mieti miten voisit tukea valittuja strategisia kehittämisteemoja digitalisaation avulla. Teollinen internet on digitalisaation liiketoimintaa luova ja uudistuva ulottuvuus, tarkoittaen muun muassa etämonitoroinnin ja -huollon sekä data-analytiikan mahdollistamaa palveluliiketoimintaa. Aihe on tärkeä etenkin suurille teollisuuden päähankkijayrityksille, mutta myös pk-yritykset, joilla on omia älyä sisältäviä tuotteita voivat hyötyä siitä. Kaikkien yritysten kannattaa myös miettiä miten hyödyntää teollisen internetin teknologioita oman toimintansa tehostamisessa. Käynnistäessäsi kehittämistoimia muista myös kertoa muille miksi muutos on tarpeellinen ja miten se tukee yrityksesi strategiaa. Tue muutosta Kanavien avaaminen ja työkalujen hankkiminen on nopeaa; toimintatapojen ja kulttuurin muuttaminen hidasta. Muista johtaa ja tukea muutosta. Pilvipalveluiden aikakaudella uusien viestintäkanavien tai sisäisten digitaalisten työkalujen hankkiminen on hyvin nopeaa. Työkalujen saaminen päivittäiseen käyttöön ja uuden avoimemman kommunikointitavan jalkauttaminen on puolestaan hidasta. Digitaalisten työkalujen käyttöönotto kannattaakin nähdä muutosprosessina, jossa kietoutuvat toisiinsa työkalut, hyödyntämiskohteiden selvittäminen ja muutoksen tukeminen. Muutosta tukevia asioita: •• Kommunikoi aktiivisesti – Kerro miksi muutos tehdään, •• •• •• •• •• millaisella aikataululla ja mikä tulee muuttumaan käytännön työskentelyssä. Koulutukset – Koulutukset ovat tärkeitä, mutta työkalujen käytön lisäksi niissä on tärkeä kertoa mihin tarkoitukseen työkaluja käytetään ja miksi. Tunnista hyödyntämiskohteet – Käy hyödyntämiskohteita läpi eri toiminnoissa tai tiimeissä henkilöstön kanssa ja poimi selkeimmät tarvealueet ensimmäisiksi käyttökohteiksi. Seuraa käyttöä – Seuraa työkalujen käyttöä ja aktivoi avainhenkilöitä mukaan. Neuvo käyttäjiä hyvien käytäntöjen hyödyntämisessä. Mieti mittarit ja seuraa muutosta niiden kautta. Varmista johdon esimerkki – Avainhenkilöiden osallistuminen vaikuttaa paljon myös muiden suhtautumiseen. Hyödynnä onnistumiset – Poimi toimivia käyttökohteita esimerkeiksi ja jaa niistä tietoa. Harjoittele sisäisesti Yrityksen omat sisäiset työkalut tarjoavat turvallisen paikan harjoitella online-työskentelyä ennen julkiseen internettiin siirtymistä. Verkossa julkaiseminen tai verkkokeskusteluihin osallistuminen on vielä outoa ja yleensä pelottavaakin isolle osalle työntekijöistä. Etenkin avoimilla foorumeilla toimimiseen voi tämän vuoksi olla iso kynnys. Normaalisti onkin helpointa aloittaa digitaalisten ja yhteisöllisten työkalujen käyttö ensin yrityksen sisällä. Työkavereiden kanssa kommunikointiin on paljon pienempi kynnys ja opittuja toimintamalleja voi hyödyntää myös avoimissa verkkopalveluissa. 9 Huomioi resurssit Pk-yrityksessä resurssit ovat pienet ja kehittämistä on paljon. Jaa kehittäminen pienemmiksi peräkkäisiksi askeliksi, hyödynnä ulkoisia resursseja ja aikatauluta kehittäminen. Pienissä yrityksissä suurin pullonkaula digitalisaatiokehittämiselle ovat pienet henkilöstöresurssit. Avainhenkilöillä on monia vastuualueita ja helposti tärkeätkin kehittämisteemat jäävät operatiivisen toiminnan ja kiireellisten asioiden jalkoihin. Mieti etukäteen miten kehitystä viedään eteenpäin pienin askelin (pitäen myös pidempi näkökulma mielessä), varaa itsellesi aikaa ohjata kehittämistä ja jos mahdollista, hyödynnä sisäisiä ja ulkoisia osaajia avuksi suunnittelussa ja tekemisessä. Hyödynnä ammattilaisia Ulkopuoliset osaajat nopeuttavat kehittämistä, pienentävät omaa resurssitarvetta ja varmistavat oikeiden asioiden tekemisen. Valitse osaavat ja luotettavat kumppanit. Hyödynnä rohkeasti ulkopuolista osaamista ja resursseja digitalisaatiokehityksessä. Alkuvaiheessa ulkoinen asiantuntija voi auttaa selventämään aihetta avainhenkilöille, tunnistaa tärkeimmät hyödyntämiskohteet ja auttaa kehittämissuunnitelman laatimisessa. Kehittämisen tueksi kannattaa pitää koulutuksia, tehdä ohjeistuksia sekä seurata ja ohjata käyttöä. Ulkopuoliset resurssit voivat olla näissä isoksi avuksi, mutta huomaa, että tarvitset myös sisäisen omistajan aiheelle. 10 Voit ehkä pystyä kiihdyttämään yrityksesi digitalisaatiokehitystä erilaisten hankkeiden kautta tai hakemalla julkista kehittämisrahoitusta. Lue lisää aiheesta tämän raportin loppupuolelta kehitysrahoitusta käsittelevästä kappaleesta. Etene askel kerrallaan Hahmottele määränpää pidemmälle, mutta lähde liikkeelle pienin ja konkreettisin askelin. Tekemällä opit ja pystyt suunnittelemaan seuraavat askeleet helpommin. Digitalisaation käyttöönotto ei ole yksittäinen projekti, jonka voi suunnitella alusta loppuun ennen kehittämisen aloitusta. Se on enemmänkin pienistä kehitystoimista koostuva laajempi ohjelma, jossa on takaisinkytkentä suunnitteluprosessiin. On tärkeää miettiä heti alussa strategiset tavoitteet ja kehittämisen yleinen aikataulu, mutta tavoitteita ja suunnitelmia kannattaa tarkistaa saatujen kokemusten myötä. Ymmärrys markkinointiviestinnästä omalla alalla ja organisaation toiminnan muuttamisesta kasvaa kehittämisprojektien myötä ja auttaa jatkotoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Liian tarkkojen suunnitelmien vaatiminen aiheuttaa myös riskin jäämisestä jumiin suunnitteluvaiheeseen. Kehittämistoimien myöhästyminen viivyttää hyötyjen saamista tai kehittäminen voi jäädä kokonaan käynnistämättä, jolloin myöskään hyötyjä ei saada. Digitalisaatio asiakasrajapinnassa Miten liikkeelle Miten digitalisaation ulkoisen hyödyntämisen kanssa kannattaisi lähteä liikkeelle? Seuraavassa käytännön tasolla toimivaksi havaittuja vinkkejä. Tähtää ensin Tee kevyt strategia tai suunnitelma digitalisaation hyödyntämiseksi. Jos teema on tuntematon, digitalisaatiokartoitus auttaa liikkeelle suunnitelmallisesti ja ketterästi. Digitalisaation hyödyntämisessä on kyse yrityksen toiminnan kehittämisestä uusia mahdollisuuksia hyödyntämällä ja kehittäminen kannattaa luonnollisesti suunnitella ensin. Iso haaste suunnittelun kanssa kuitenkin on, että monesta organisaatiosta ei löydy tarpeeksi osaamista aiheesta, jotta hyödyntämismahdollisuudet tunnettaisiin ja tiedettäisiin mitä käyttöönotto vaatii. Jos osaamista tai aikaa aiheen läpikäyntiin ei löydy, kannattaa harkita digitalisaatiokartoituksen tilaamista ulkoiselta osaajalta. Kunnollinen digitalisaatiokartoitus nostaa esiin tärkeimmät hyödyntämismahdollisuudet ja tarjoaa selkeän kuvan kehittämistoimien toteuttamisesta. Tutustu tämän raportin Digitalisaatiokartoitus- ja Yritysesimerkitkappaleisiin saadaksesi lisätietoa aiheesta. Ulkoisen hyödyntämisen suunnitelmaa tehdessä kannattaa miettiä muun muassa seuraavia asioita: •• Päätavoitteet •• Kohderyhmät •• Kanavat ja niiden roolit •• Resurssit ja vastuut •• Budjetti •• Kehittämisen painopistealueet ja aikataulu •• Karkean tason viestinnän ja markkinoinnin toimenpidekalenteri (esimerkiksi messut ja muut tapahtumat) Hyödynnä henkilöstö Yrityksen uskottavuus ja asiantuntemus rakentuu sen henkilöstön varaan. Laita avainhenkilöiden ammatilliset profiilit kuntoon ja ota heidät mukaan tuottamaan verkkosisältöjä. Verkko on nykypäivänä ensimmäinen ja tärkein tiedonhakukanava, josta haetaan tietoa sekä yrityksistä että niiden henkilöstöstä. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia uskottavan kuvan antamisesta sekä yrityksen omien kanavien – kuten kotisivut ja yrityksen sosiaalisen median profiilit – että avainhenkilöiden oman ammatillisen verkkoläsnäolon kautta. Tehokas tapa parantaa yrityksen uskottavuutta verkossa on pitää henkilöstölle koulutus LinkedInin tehokkaasta hyödyntämisestä ja tukea avainhenkilöitä LinkedIn-profiilien laittamisessa kuntoon. Etenkin yrityksen myyjien ja ylimmän johdon profiilien tulisi näyttää uskottavilta ja ammattimaisilta. Samalla kannattaa luoda yritykselle yritysprofiili ja miettiä sisältöjen julkaisemisesta myös sen kautta. LinkedInissä voi julkaista esimerkiksi uutisia, videoita ja työpaikkailmoituksia, ja pyytää henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita jakamaan sisältöjä eteenpäin. Yritysten avainhenkilöiden oma ammatillinen verkkonäkyvyys, eli esimerkiksi LinkedIn-profiilin sisältö, vaikuttaa myös henkilön työnantajasta luotavaan kuvaan. Henkilöstö voi lisäksi löytää erilaisia kiinnostavia keskusteluja erilaisista verkkoyhteisöistä, joista voidaan saada selville uusia potentiaalisia asiakaskontakteja. Henkilöstöä kannattaa hyödyntää myös verkkosisältöjen tuottajina. Esimerkiksi asiantuntijoita ja johtoa voi hyödyntää blogikirjoittajina. Huomaa kuitenkin tarjota koulutusta ja sparrausta verkkokirjoittamiseen ja muutenkin verkossa toimimiseen. Sovi pelisäännöt Laadi ja jalkauta oma sosiaalisen median ohjeistuksesi yhteisten pelisääntöjen luomiseksi. Sosiaalisen median – tuttavallisemmin ”some” – läpimurron myötä käytännössä jokaisen yrityksen henkilöstöä on jakamassa kuulumisiaan ja ajatuksiaan verkossa. Työntekijät saattavat kuitenkin kertoa ymmärtämättään liikaa työasioista tai jopa arvostella työnantajaansa ajattelemattomuuttaan. Työntekijän lojaliteettivelvoite kuitenkin kattaa myös vapaa-ajan. Koska some-päivityksiä on helppo jakaa eteenpäin, harkitsemattomat julkaisut voivat johtaa ongelmiin Yritysten kannattaa tämän vuoksi tehdä omat sosiaalisen median ohjeistuksensa. Tiiviissä ohjeessa on suositeltavaa kannustaa verkon hyödyntämiseen, mutta samalla 11 nostaa esiin työntekijän vastuut ja velvollisuudet. Someohjeistuksesta ja sen käytännön vaikutuksista kannattaa myös kertoa henkilöstölle. Verkosta löytyy useita eri yritysten ja organisaatioiden some-ohjeistuksia pohjaksi omalle ohjeistukselle. Ohjeistuksesta kannattaa kuitenkin räätälöidä yrityksen arvoihin ja kulttuuriin sopiva versio. Ohjeistuksia verkossa: •• Yleinen ohjeistuspohja Intosomen sivuilla: http://www.intosome.fi/someohjeistukset/ •• Sosiaalisen median ohjeistus SAK:n henkilöstölle: http://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sakn-henkilostolle-sosiaalisen-median-pelisaannot •• Pidempi listaus ohjeistuksia: http://wiki.eoppimiskeskus.fi/display/someorg/Some-ohjeistuksia Benchmarkkaa Katso mitä kilpailijasi ja eri alojen edelläkävijät tekevät ja poimi parhaat ideat. Ovatko kilpailijasi vielä lähtökuopissa digitalisaation hyödyntämisen suhteen vai onko joukossa myös edelläkävijöitä? Oman strategisen suunnittelun taustaksi ja ideoiden saamiseksi on hyvä kartoittaa mitä kilpailijat tekevät verkossa. Kartoitettavia asioita: •• Millaisessa kunnossa kilpailijan kotisivut ovat? •• •• •• •• •• Onko ne linkitetty sosiaalisen median kanaviin? Missä sosiaalisen median kanavissa kilpailijat toimivat (esim. LinkedIn, YouTube, Facebook tai Twitter) Millaisia sisältöjä verkossa jaetaan? Millaista tyyliä eri verkkokanavissa käytetään? Miten kuvia, videoita ja muita sisältöjä käytetään? Kuinka uskottavalta ja ammattimaiselta verkkoosallistuminen vaikuttaa? Mitä ideoita voisimme hyödyntää ja mitä puolestaan meidän ei kannata tehdä? Kilpailijoiden lisäksi kannattaa tutkia edelläkävijäesimerkkejä muilta vastaavilta aloilta sekä isommista yrityksistä. Tee verkosta myynnin väline Rakenna verkosta kanava liidien ja yhteystietojen keräämiseen. Se on helpompaa ja edullisempaa kuin luulet. Alkuvaiheessa on tärkeää näkyä verkossa ja houkutella mahdollisia asiakkaita, eli niin sanottuja prospekteja, tutustumaan tarjottuihin ratkaisuihin ja käymään verkkosivuillasi. Tästä eteenpäin yhä tärkeämmäksi nousee pyytää asiakkailta markkinointilupa ja kommunikoida 12 myös asiakkaan suuntaan. Kotisivuilla tulisi tietenkin olla myyjien yhteystiedot sekä yhteydenottolomake, mutta lisäksi kannattaa tarjota kävijälle mahdollisuus tilata yrityksen uutiskirje tai jos yrityksellä on blogi, niin tieto uusista kirjoituksista. Yksi kiinnostava keino on myös ”hunajapurkkien” hyödyntäminen eli tarjota kävijälle jotakin hyödyllistä sisältöä hänen yhteystietojaan (tyypillisesti sähköpostiosoite) vastaan. Tarjottava sisältö voi olla esimerkiksi jokin raportti, tutkimus tai verkkolaskuri. Esimerkiksi suomalainen yritys Actiw tarjoaa vapaasti ladattavaksi referenssikuvauksia omasta rahtikonttien lastaamisen automatisoivasta tuotteestaan, mutta pidempien aihealueeseen liittyvien raporttien lataaminen vaatii sähköpostiosoitteen antamista. Katso lisää Actiw LoadPlaten sivuilta: http://loadplate.com/media/. Yhteystietonsa antaneiden voi olettaa olevan kiinnostuneita yrityksen tarjoamien tuotteiden tai palvelujen hankkimisesta. Myynti voi olla kontakteihin yhteydessä tai heille voi esimerkiksi lähettää yrityksen uutiskirjeen ja ottaa yhteyttä myöhemmin. Jos liidien kerääminen verkon kautta on hyvin tärkeää, kannattaa tutustua viime vuosina suosioon nousseisiin markkinointiautomaatioratkaisuihin. Automatisointi vähentää työmäärää ja mahdollistaa paljon suuremman liidimäärän tehokkaan hallinnan. Järjestelmät ovat etenkin suuryritysten suosiossa, mutta markkinoilta löytyy nykyään myös pk-yrityksille soveltuvia tuotteita. Ruukin kattobisnes on ollut yksi suomalaisia edellä kävijöitä teollisuudessa, lisätietoa: http://blog.idbbn. fi/2013/11/19/mestarit-katolla-kuinka-rautaruukille-luotiin-teraeksinen-liidikone.aspx ja http://www.slideshare. net/KimmoKanerva/marketing-automation-and-it-collaboration-eloqua-markie-award-winner-2014-rautaruukki. Seuraa ja mittaa Hyödynnä ilmaiset tai edulliset seurantatyökalut ja ohjaa kehittämistoimiasi datan pohjalta mutun sijaan. Yrityksen kotisivujen kävijämääriä on helppo seurata edullisilla tai jopa ilmaisilla analytiikkapalveluilla. Ilmainen Google Analytics (http://www.google.com/analytics/) on hyvä työkalu ja palvelun käyttöönoton pitäisi onnistua kaikilta kotisivujen toteuttajilta. Toinen vaihtoehto on käyttää kotimaista Snoobi Analytics -palvelua (http://www.snoobi.fi/snoobi-analytics/), jonka hinta lähtee noin sadasta eurosta kuukaudessa. Web-analytiikkapalvelu näyttää kävijämäärät eri sivuilla, sekä millä hakusanoilla tai minkä muiden sivustojen kautta kotisivuille on löydetty. Palveluilla voi myös seurata hakusanamainonnan tai mainoskampanjoiden vaikuttavuutta kävijämääriin. Useat sosiaalisen median palvelut (kuten LinkedIn, Facebook ja Twitter) tarjoavat myös omat yleensä maksuttomat analytiikkatyökalut sisältöjen ja kävijöiden seurantaan. Esimerkiksi Twitter Analytics -palvelun (https://analytics. twitter.com) saa käyttöön kirjautumalla sivustolle omalla Twitter-tunnuksella. Statistiikkojen ymmärtäminen vaatii opettelua (lue esimerkiksi http://todaymade.com/blog/heres-whats-wrongwith-social-media-metrics/), mutta tietoa löytyy paljon sekä verkosta että aihealueen asiantuntijoilta. Tärkeää on miettiä, mitkä ovat tärkeimmät seurattavat asiat ja miten tietoja hyödynnetään. Parhaistakaan raporteista ei ole apua, jos katsotaan vääriä asioita tai raportteja ei käytetä päätöksenteossa. Huomaa yhteisöt Kartoita ja osallistu oman alasi verkkoyhteisöihin. Mieti oman yhteisön perustamista tukemaan myyntiä, asiakaspalvelua tai innovointia. Olethan huomannut hyödyntää yrityksesi alaa lähellä olevat verkkoyhteisöt? Esimerkiksi LinkedInistä löytyy paljon eri toimialojen ryhmiä, ja lisäksi erilaisilla ammattilehdillä ja järjestöillä voi olla omia verkkoyhteisöjään. Yhteisöistä voi löytää ratkaisuja kartoittavia kyselijöitä tai aihealueen mielipidevaikuttajia, joita kontaktoida. Muista kuitenkin toimia fiksusti. Älä pelkästään mainosta omia ratkaisujasi, vaan tuota yhteisöön arvoa osallistumalla keskusteluihin ja jakamalla hyödyllisiä sisältöjä. Verkkoyhteisöjä voi hyödyntää myös asiakastuessa, kuten Genelec on tehnyt (http://bit.ly/genelectuki) sekä innovoinnissa, kuten ideoiden keräämisessä tuotekehitykseen liittyen. Verkkoon on syntynyt esimerkiksi iso, globaali CAD-suunnittelijoiden yhteisö GrabCAD, jota muun muassa Konecranes on hyödyntänyt uuden tuotteen yhden ominaisuuden kehittämisessä. Lue aiheesta tarkemmin Yritysesimerkit-kappaleesta. Mahdollisuudet – Ulkoinen Herätät tarpeita Tuo tarjoamasi uudenlaiset tuotteet ja palvelut laajemmin ja tehokkaammin potentiaalisten asiakkaiden tietoon ja herätä uusia ajatuksia. Myyntiputken ihan alussa ja jo ennen sitä mahdollisilla asiakkailla ei ole edes käsitystä, että heillä on jokin tarve tai että heidän ongelmansa voisi ratkaista. Nostamalla esiin tarjontaasi liittyviä kysymyksiä ja yritysesimerkkejä, voit parantaa tietoisuutta tuotteistasi ja herättää uudenlaisia tarpeita potentiaalisten asiakkaittesi joukossa. Esimerkiksi blogikirjoittaminen voi olla tehokas työkalu sekä esitysten ja videoiden julkaiseminen verkossa. Hyvä tapa on esittää kysymyksiä sisältöjesi otsikoissa ja tarjota niihin vastaus. Parannat uskottavuuttasi Verkko on yksi tärkeimpiä tiedonhakukanavia joka markkina-alueella. Panostamalla fiksuun verkkoläsnäoloon näytät luotettavalta ja modernilta toimijalta. Lisäpotkua saat näyttämällä asiantuntemuksesi verkossa. Verkkohaut ovat ensisijainen tiedonhakukanava suurimmalle osalle potentiaalisista asiakkaista, joten sillä miten yritys ja sen henkilöstö näkyy verkossa on suuri merkitys yrityksestä muodostuvaan mielikuvaan. Yrityksen on vaikea mainostaa itseään aikaansa seuraavana tai edelläkävijänä, jos sillä ei ole verkkosivuja tai ne eivät vastaa nykypäivän vaatimuksia. Kotisivujen lisäksi toinen tärkeä paikka on LinkedIn, johon kannattaa luoda sekä yritysprofiili että uskottavat profiilit yrityksen avainhenkilöille. Yrityksen koko henkilöstölle on hyvä järjestää koulutus LinkedInin hyödyistä ja siitä millainen on hyvä profiili. Verkkoläsnäolon perusasioiden kuntoon laittamisen jälkeen kannattaa paneutua asiantuntijuuden näyttämiseen verkossa. Esimerkiksi hyvän yritysblogin avulla voit tukea myyntiä ja kerätä liidejä, mutta lähtökohtana täytyy olla asiakkaiden auttaminen ja lisäarvon tuottaminen, eikä pelkkä myyminen. Ymmärrät markkinoita paremmin Ymmärrä paremmin millaista tietoa potentiaalit hakevat ja mistä sitä haetaan. Jaa markkina- ja kilpailijatietoa tehokkaasti oman yrityksesi sisällä. Voit myös hyödyntää verkkoyhteisöjä innovoinnissa. Verkko tarjoaa myös laajan tietolähteen yrityksellesi, josta voit kerätä tietoa asiakkaiden tarpeista, markkinoista ja kilpailijoista. Seuraa esimerkiksi oman liiketoiminta-alueesi verkkoyhteisöjä ja katso millaisia kysymyksiä siellä esitetään. Voit ohjata sen pohjalta omaa sisällöntuotantoasi sekä tietenkin myös osallistua verkkokeskusteluihin. Sovi myös käytännöt markkina- ja kilpailijatiedon jakamiseen yrityksesi sisällä. Hyvä työkalu tähän on käyttöön on mikroblogijärjestelmä, johon voit perustaa keskusteluryhmän aiheelle. Jakamalla tärkeimmät uutiset muidenkin nähtäväksi parannat henkilöstön ymmärrystä markkinatilanteesta sekä kilpailijoiden toimista. Voit myös jakaa asiakkaiden luona tai eri tapahtumissa kuulemaasi epävirallista tietoa. Verkkoyhteisöjä voi myös hyödyntää teollisuusyritysten innovoinnin apuna. Lue lisää aiheesta Yritysesimerkitkappaleesta. 13 Näyt laajemmin verkossa Google rakastaa tuoreita ja asiantuntevia sisältöjä – ja niin myös asiakkaasi. Verkkoon räätälöidyt sisällöt ja niiden aktiivinen jakaminen kasvattavat verkkojalanjälkesi ihan uuteen kokoluokkaan. Verkkonäkyvyyden kasvattamiseksi yrityksellä on kolme keinoa: 1) mainostaa verkossa, 2) optimoida kotisivujen hakukonenäkyvyyttä tai 3) tuottaa verkkosisältöjä. Kaikille näistä keinoista on paikkansa, mutta pidemmällä tehokkainta on laadukkaiden verkkosisältöjen tuottaminen. Mainonnan teho katoaa, kun lopetat mainoksien ostamisen ja pk-yrityksen verkkosivustot ovat tyypillisesti niin pieniä, että hakukonenäkyvyyden optimointi ei vaikuta merkittävästi. Yleensä järkevintä onkin tuottaa suunnitelmallisesti potentiaalisia asiakkaita kiinnostavia verkkosisältöjä ja jakaa niitä parhaan kykynsä mukaan. Omien kotisivujen sijaan sisältöjä kannattaa julkaista sisällönjakopalveluissa – kuten SlideShare, YouTube tai Issuu – ja sen jälkeen jakaa linkkejä aktiivisesti verkossa, eli esimerkiksi LinkedInissä, Twitterissä ja Facebookissa. Sisältöjen suunnittelussa, tekemisessä ja jakamisessa kannattaa olla suunnitelmallinen ja hyödyntää asiantuntijaapu sekä suunnittelu- että tuotantovaiheessa. Luot uuden kanavan liideille Houkuttele potentiaalisia asiakkaita verkkosivuillesi tarjoamalla kiinnostavia sisältöjä ja kerää heidän yhteystietojaan uutiskirjeitä ja myyntikontaktointia varten. Parantamalla verkkonäkyvyyttäsi ja jakamalla sisältöjä houkutat enemmän kävijöitä verkkosivuillesi. Jo ostovaiheessa olevat kävijät tulisi aktivoida ottamaan yhteyttä yritykseesi, mutta kannattaa pyrkiä säilyttämään kontakti myös myyntiprosessin aiemmissa vaiheissa oleviin potentiaaleihin. Voit esimerkiksi tarjota mahdollisuutta tilata tiedon uusista blogikirjoituksista tai julkaisemastasi uutiskirjeestä sähköpostiin. Lisäksi kannattaa hyödyntää ”hunajapurkkeja” eli esimerkiksi erilaisia oppaita ja raportteja, jotka kävijä saa ladattua yhteystietojaan vastaan. Lue lisää aiheesta ”Tee verkosta myynnin väline” -kappaleesta. Käytännön vinkkejä – Ulkoinen Seuraavassa joitain käytännön vinkkejä ulkoiseen hyödyntämiseen. Hyödynnä hitaat ja passiiviset kanavat – Alussa on helpompi mennä mukaan hitaampiin kanaviin, jotta päivi- 14 tyksiä ja sisältöä ei tarvitse julkaista kovin usein. Esimerkiksi LinkedIniin voi luoda aluksi pelkän yritysprofiilin tai voi perustaa blogin, johon riittää julkaiseminen kerran kuussa. Tutustu sovelluksiin – Tutustu tarjolla oleviin työpöytäja mobiilisovelluksiin. Esimerkiksi Twitterin käyttö helpottuu huomattavasti Tweetdeckillä (https://tweetdeck. twitter.com/) verrattuna selaimen käyttämiseen. Facebookiin ja LinkedIniin löytyy puolestaan monipuoliset mobiilisovellukset kännyköihin ja tabletteihin. Aikatauluta julkaiseminen ja seuranta – Suunnittele sisällöillesi julkaisuaikataulu ja tutustu sosiaalisen median hallintapalveluihin (esim. Falcon Social – http://www.falconsocial.com/) keskustelujen seurannan ja päivitysten aikatauluttamisen helpottamiseksi. Mieti myös sinulle sopiva tapa seurata verkkokeskusteluja ja varaa kalenterista aika, jolloin julkaiset omaa sisältöä verkossa. Uudelleenkäytä sisällöt eri kanavissa – Oletko tehnyt tai teettänyt videon? Kirjoita aiheeseen liittyen myös blogikirjoitus ja upota video siihen, tai lisää ruutukaappaus ja linkki videoon painettuihin esitemateriaaleihin. Kerro sitten sisällöistä verkkosivujesi uutisissa, Twitterissä ja yrityksesi LinkedIn-profiilissa. Tue messuosallistumista verkossa – Messut voivat olla tärkeä markkinointikeino. Hyödynnä myös verkko aktiivisesti ennen messuja, niiden aikana sekä jälkeen. Kerro osallistumisesta, jaa tunnelmakuvia ja tietoa tuoteuutuuksista ja vaikka haastattele messukävijöitä osastollasi. Luo inhimillisempi kuva yrityksestäsi – Yleensä teollisuusyritysten markkinointiviestintä on hyvin ammattimaista ja pyrkii antamaan neutraalin kuvan yrityksestä. Sosiaalisessa mediassa voit luontevammin nostaa esiin ihmiset yrityksen takana. Jaa esimerkiksi kuvia yrityksesi henkilöstötapaamisista, nosta esiin ihmisiä eri toiminnoista tai kerro henkilöhaastattelun kautta millaista uutta osaajaa etsitte. Kouluta henkilöstöäsi – Jos haluat osallistaa henkilöstösi verkossa toimimiseen, on heille hyvä järjestää koulutuksia. Pidä koulutus itse tai hanki asiantuntija ulkoa kertomaan sosiaalisen median käytöstä teollisuusyrityksissä. Aloita esimerkiksi LinkedInin tehokäytöstä tai verkkokokousten ja mikroblogien hyödyntämisestä. Käytä sekä sisältöpankkeja että jakopalveluja – Osa sosiaalisen median palveluista soveltuu pääosin sisältöjen jakamiseen (esim. YouTube videoille ja SlideShare esityksille) ja osa taasen sisältöjen jakamiseen (esim. Twitter, Facebook ja LinkedIn). Tuota laadukkaita sisältöjä ja var- mista niille riittävä näkyvyys (nk. ”reach”), jotta ne huomataan yrityksesi seuraajien ja hakukoneiden toimesta. Huomioi visuaalisuus – Yksi viime vuosien iso trendi on ollut visuaalisuuden merkityksen kasvu. Kotisivut ovat muuttuneet enemmän verkkolehtien suuntaan (tutustu esim. Flockler-palveluun – http://flockler.com/), kuvanjakopalvelujen (kuten Instagram) suosio on noussut ja infografiikat ovat nousseet uudeksi sisältötyypiksi. Mieti, miten voisit hyödyntää visuaalisuutta omassa viestinnässäsi. Verkkopalveluja Kotisivut Vaikka kotisivujen merkitys onkin pienentynyt sosiaalisen median palvelujen myötä, ne ovat kuitenkin edelleen yrityksen verkkoläsnäolon kulmakivi. Kotisivut luovat ensimmäisen mielikuvan yrityksestä, toimivat sisältö- ja uutisvarastona ja mahdollistavat kontaktitietojen keräämisen. Jos mahdollista, kotisivut kannattaa uudistaa muutaman vuoden välein sekä ulkoasun että sisältöjen osalta. Mieti samalla uudistuksen yhteydessä kotisivujen rooli digitaalisen markkinoinnin kokonaisuudessasi ja miten voisit valjastaa ne tehokkaammin osaksi myyntikoneistoasi. Vinkki: Mieti ”hunajapurkkien” eli kiinnostavien asiantuntijasisältöjen (raportit, laskurit tai tutkimukset) jakamista sivuillasi. Sisällöt annetaan ladata ilmaiseksi, mutta vastineeksi vaaditaan sähköpostiosoitteen tai muiden yhteystietojen antamista. Kontaktitietoja voi käyttää uutiskirjeiden lähettämisessä tai myyntikontaktoinnissa. LinkedIn LinkedIn on yksi tärkeimpiä palveluja B2B-yrityksille uskottavuuden rakentamisessa. Yrityksen avainhenkilöiden profiilit kertovat paljon yrityksestä ja ammattimainen yritysprofiili luo kuvan isommasta yrityksestä. Palvelua voi hyödyntää hyvin monipuolisesti mm. tiedonhakuun, verkostojen luomiseen ja ylläpitoon, uskottavuuden rakentamiseen ja myyntiliidien hakemiseen. Yrityksen henkilöstölle kannattaa järjestää koulutus LinkedInin tehokäytöstä ja auttaa profiilien luomisessa ja parantamisessa. Vinkki: Järjestä koulutus LinkedInin tehokkaasta hyödyntämisestä yrityksesi henkilökunnalle. Koulutus auttaa ammatillisesti uskottavien profiilien luomisessa ja voit vaikka järjestää valokuvaussession samassa yhteydessä kunnollisten profiilikuvien ottamiseksi. Blogit Jos yritys haluaa profiloitua oman alueensa asiantuntijana, on blogi yleensä paras tapa näyttää henkilöstön osaaminen. Samalla kuitenkin kiinnostavan blogin pitäminen on yleensä haastavaa teollisuusyrityksille. Kirjoitusten pitäisi olla hyödyllisiä lukijoille, kiinnostavia ja mielellään helposti luettavia. Jos kirjoittaminen on ulkoistettu viestintävastaavalle tai ulkoiselle kirjoittajalle, se paistaa helposti läpi, eikä näytä autenttiselta. Blogikirjoittamiselle kannattaa laatia sisältöaikataulu, jossa mietitään mistä aiheista halutaan kirjoittaa, millaisia näkökulmia nostaa esiin ja kuinka usein kirjoituksia julkaistaan. Jakamalla kirjoitusvuorot useamman ihmisen kesken, vähennetään kirjoittamisen aiheuttamaa taakkaa. Blogikirjoituksia kannattaa myös pyytää vieraskirjoittajilta, kuten esimerkiksi oman alan konsulteilta, tutkijoilta tai yhteistyökumppaneilta. Vierailta saa blogille sisältöä, uskottavuutta ja lisänäkyvyyttä verkossa. Ennen blogin perustamista, kirkasta blogisi tavoitteet, sisältösuunnitelma ja julkaisuaikataulut, sekä tarjoa asiantuntijoillesi koulutusta verkkokirjoittamiseen. Yrityksen viestintävastaavan on myös syytä tukea bloggaajia kirjoitusprosessissa sparraajana. Vinkki: Tutustu kuljetinratkaisuja tarjoavan Ferroplanin (http://www.ferroplan.fi/) persoonalliseen tapaan markkinoida. Yrityksen sivuilta löytyy paljon YouTube-videoita sekä Suomen tunnetuin teollisuusblogi (http://www.ferroplan.fi/blogi/). YouTube Video on voimakas media, jolla voi herättää tunteita ja mielikuvia. Perinteiset yritysesittelyvideot kannattaa jakaa verkkonäkyvyyden saamiseksi YouTubessa ja upottaa ne kotisivuille. Esittelyjä voi täydentää esimerkiksi referenssivideoilla, haastatteluilla tai esitys- tai webinaaritallenteilla. Kaiken videomateriaalin ei tarvitse olla täysin viimeisteltyä, vaan perustason kameroilla ja mobiililaitteilla saa jo riittävän hyvää jälkeä. Esimerkiksi messuilta ja tapahtumista voi kuvata videota itse, editoida niistä lyhyen tunnelmakoosteen ja julkaista sen verkossa. Hyviä suomalaisia esimerkkejä YouTuben käytöstä teollisuudessa: •• Pk-yritys Actiw Oy:n logistiikkaratkaisut: http://www.youtube.com/channel/UCJwnouQUVvUG0w4K5gubNIg •• Elematicin betonielementtituotantoratkaisut: http://www.youtube.com/user/ElematicGroup •• Kempin hitsaustuotteet ja -palvelut: http://www.youtube.com/user/KemppiJoyOfWelding 15 SlideShare Twitter SlideShare nimeää itsensä ”powerpointtien YouTubeksi”, mikä kuvaakin palvelua hyvin. Palvelu mahdollistaa esitysten ja tekstidokumenttien jakamisen verkossa ja upottamisen muille verkkosivuille. Tuotekuvauksia tai seminaariesityksiä voi jakaa palvelussa ja upottaa esimerkiksi kotisivuille tai blogikirjoituksiin. SlideShare mahdollistaa myös infografiikoiden jakamisen sekä yhteystietojen pyytämisen esitysten katsojilta kontaktointia varten. Esimerkiksi SYKE-projektin ”Teollisuusyrityksen digipolku” -infograafi on jaossa SlideSharen kautta: http://www.slideshare.net/hrry/syke-infograafi. Twitter on merkittävä sosiaalisen median palvelu, etenkin kansainvälistä markkinointia tekeville yrityksille. Suomessa Twitter-käyttäjiä on melkein 300 000, joista aktiivisia viikkotasolla noin 50 000 (tilastot: http://www.toninummela. com/suomi-twitter/). Maailmalla, kuten Pohjois-Amerikassa ja Englannissa, Twitter on kuitenkin paljon suositumpi ja suosituimmilla tunnuksilla on yli 60 miljoonaa seuraajaa (tilastot: http://www.socialbakers.com/statistics/twitter/ profiles/). Twitterissä voi jakaa omaan yritykseen tai bisnesalueeseen liittyviä päivityksiä, tarjota asiakastukea ja aloittaa keskusteluja muiden käyttäjien kanssa. Sieltä voi löytää oman alan mielipidevaikuttajia ja luoda heihin yhteyksiä jakamalla heidän päivityksiään eteenpäin (nk. retweet) tai käymällä keskusteluja heidän kanssaan. Yrityksen oman Twitter-tunnuksen luomisen lisäksi kannattaa hyödyntää oman yrityksen asiantuntijat, jotka ovat jo aktiivisia verkossa. Ihmisten välille syntyy helpommin suhde, kuin ihmisen ja yrityksen. Vinkki: SlideShare-esitykset tulevat monesti korkealle Google-hauissa, joten mieti jonkinlaisen kiinnostavan esityksen laatimista omasta alastasi ja sen jakamista palvelussa. Esitys voi nousta esiin useilla eri hakutermeillä ja johdattaa tiedonhakijoita tutustumaan tarjontaasi. Facebook Facebook on selvästi suosituin palvelu B2C-markkinoinnissa, mutta siitä on iloa myös teollisuusyrityksille. Yrityksen profiilille ei välttämättä saa lukumääräisesti hirveän paljon seuraajia, mutta Facebookia voi olla silti järkeä käyttää julkaisukanavana. Ihmiset kuitenkin jakavat melko aktiivisesti näkemiään päivityksiä Facebookissa ja maksamalla päivityksille saa lisänäkyvyyttä. Yksi kiinnostava trendi B2B-markkinoinnissa on yrityksien ihmimillistäminen, eli vapaamuotoisemmat päivitykset, joissa nostetaan yrityksen työntekijöitä ja vapaamuotoisemmin yrityksen kuulumisia esiin. Inhimillistäminen auttaa luomaan yrityksestä uskottavamman ja rakentaa myös hyvää työnantajakuvaa – etenkin nuoremmille sukupolville. Isot teollisuusyritykset käyttävät Facebookia oman työnantajakuvansa rakentamiseen nuorten osaajien keskuudessa, rekrytoinnin tukena sekä saadakseen sisällöilleen laajemman näkyvyyden. 16 Hyviä suomalaisia esimerkkejä Twitterin käytöstä teollisuudessa: •• Varastoautomaatioratkaisujen tarjoaja Pesmel: https://twitter.com/pesmel. •• Metso flow control: https://twitter.com/metsoflow. •• Generaattori- ja tehonmuokkainvalmistaja The Switch: https://twitter.com/theswitchenergy. •• Taajuusmuuttajavalmistaja Vacon: https://twitter.com/VaconGroup. Vinkki: Lähde liikkeelle Twitterin kanssa parin viikon kokeilujaksolla, jonka aikana pyrit aktiivisesti seuraamaan muutamaa aihetta, esimerkiksi alaasi liittyviä tunnisteita (nk. hashtag eli esimerkiksi #heattreatment). Luo itsellesi tunnus ja pyydä alkuun neuvoja joltain Twitterissä aktiiviselta tutultasi tai käy jokin Twitterin perusteet -esitys läpi (esityksiä SlideShare-palvelusssa: http://www.slideshare. net/search/slideshow?searchfrom=header&q=twitter+p erusteet. Wikipedia Muita palveluja ja markkinointikeinoja Maininta suositulla sivulla tai oma sivu Wikipediassa voi auttaa merkittävästi yrityksen verkkonäkyvyyden parantamisessa, mutta sellaisen saaminen ei välttämättä ole helppoa. Wikipedia ei ole paikka mainospuheille ja sinne halutaan vain merkityksellistä tietoa, joten lisätyt tiedot saatetaan helposti poistaa. Yleensä toimivin tapa päästä esille Wikipediassa onkin käydä läpi oman yrityksen bisnesaluetta koskevat suomentai englanninkieliset sivut, ja keksiä luonteva tapaa linkittää niihin jotain omaa yritystään koskevaa. Voi olla parempi linkittää johonkin lehtijuttuun omaa yritystä koskien tai verkosta löytyvään tuotevertailuun, jossa on itse mukana, kuin suoraan omille kotisivuille. Jotkut yritykset ovat myös toteuttaneet jonkinlaisen verkkosovelluksen, kuten vaikka alaan liittyvän investointilaskurin tai muunnostyökalun, jonka voi linkittää Wikipediaan. Kannattaa tutkia myös kuinka omat – isot ja pienet – kilpailijat näkyvät Wikipediassa ja miettiä vastaavia tapoja. Nykypäivän teollisuusmarkkinoijan pitäisi tuntea myös liuta muita verkkopalveluja ja markkinointikeinoja. Seuraavassa lista joistain kiinnostavimmista. •• Instagram – kuvien jakamiseen (http://instagram.com/). •• Flickr – kuvien jakamiseen ja markkinoinnissa käytettäviin ilmaisten kuvien etsimiseen (https://www.flickr.com/). Katso esim. Volvo Trucks: https://www.flickr.com/photos/volvotrucks. •• Pinterest – kuvien ja kuvakokoelmien jakamiseen (http://www.pinterest.com/). •• Bitly – verkkolinkkien lyhentämiseen ja niiden klikkausten seurantaan (http://bitly.com). •• Asiakaslehdet – kustannustehokkaampi digitaalisena tai mahdollinen erottumiskeino paperisena. •• Issuu – verkkolehtien julkaisemiseen ja jakamiseen (http://issuu.com/). •• Uutiskirjeet – tapa pysyä asiakkaiden mielessä ja kertoa omista uutisista ja tarjouksista. •• Hakusanamainonta – mainostaminen Google-hakujen yhteydessä. •• Sähköpostimarkkinointi – sähköisten mainoskirjeiden lähettämistä hankituille kontakteille. 17 Digitalisaatio yrityksen sisällä ja partnerien kanssa Miten liikkeelle Seuraavassa vinkkejä digitalisaation hyödyntämiseen yritysten sisällä ja partnerien, kuten päämiesten ja jälleenmyyjien, kanssa. Kommunikoi fiksummin Tehosta kommunikointia ja varmista tiedon tallentuminen korvaamalla sähköposti ”sisäisellä Facebookilla” eli mikroblogeilla. Sähköpostilla viestiminen on välillä tuskallista, etenkin jos mukana on isompi joukko vastaanottajia ja viestinnän tulisi olla monenkeskistä. Edelläkävijäyritykset ovatkin jo korvanneet sähköpostittelun ”sisäisellä Facebookilla” eli mikroblogijärjestelmällä. Mikroblogeissa voi jakaa lyhyitä päivityksiä, joista voi tykätä ja niitä voi kommentoida. Viesteistä tykkääminen kertoo käyttäjän lukeneen viestin ja kommentointi mahdollistaa sähköpostia sujuvamman tavan käydä keskusteluja. Viestiketjut myös jäävät yhteiseen talteen myöhempää käyttöä varten. Suosituin mikroblogijärjestelmä on tällä hetkellä Yammer. Se on osa Microsoftin Office 365 -pakettia, jota moni pk-yritys jo käyttää sähköposti- ja kalenterijärjestelmänään. Ylläpidä tietopankkeja Helpota tietopankkien, kuten laatukäsikirjan ja työohjeiden, ylläpitoa viemällä ne verkkoon. Mahdollista myös sisällöistä keskusteleminen niiden yhteydessä. Yritysten verkkolevyiltä löytyy paljon dokumentteja, joiden sisältämää tietoa voitaisiin hyödyntää tai ylläpitää tehokkaammin. Nykypäivänä on käytettävissä monia edullisia pilvipalveluita tiedostojen tallentamiseen ja jakamiseen. Ne mahdollistavat tiedostojen jakamisen helposti alihankkijoille, jälleenmyyjille ja asiakkaille. Jos tietoa täytyy luoda tai ylläpitää useamman henkilön toimesta, kannattaa tutustua wikeihin. Wikit toimivat kuten verkkosanakirja Wikipedia, eli mahdollistavat tekstisisällön muokkaamisen ja muutosten seurannan. Tyypillisiä käyttökohteita wikeille ovat esimerkiksi yrityksen laatukä- 18 sikirjan ja työohjeiden ylläpito. Yritysesimerkit-kappaleesta löydät linkin kuvaukseen miten pk-konepaja Reifer käyttää wikejä. Osa wiki-järjestelmistä myös tukee sisältöjen kommentointia ja niistä keskusteluja sisältöjen yhteydessä. Tiedon ja keskustelujen yhdistäminen helpottaa tiedon löytämistä ja hiljaisen tiedon tallentumista. Toimi tehokkaammin verkostona Vähennä matkustamista verkkokokouksilla, syvennä asiakassuhteita uusilla interaktiotavoilla ja jaa tietoa alihankkijoille ja kumppaneille. Teollinen tuotanto on hyvin verkostoitunutta ja lopputuotteen kustannuksista iso osa tyypillisesti syntyy toimittajaverkostossa. Jotta yritys olisi kilpailukykyinen sen tulisi toimia tehokkaasti, sekä sisäisesti että sen kumppaniyritysten – kuten alihankkijoiden, jälleenmyyjien ja asiakkaiden – kanssa. Vastaavat työkalut ja toimintatavat kuin yrityksen sisällä, voidaan viedä verkostokäyttöön. Käyttöönotto vaatii kuitenkin tiivistä yhteistyötä vastapuolen kanssa sekä yhteistä halua hyödyntää mahdollisuuksia. Lue lisää toiminnan tehostamisesta päämiehen ja alihankkijan välillä Yritysesimerkit-kappaleessa. Mahdollisuudet – Sisäinen Vähennät sähläämistä Läpinäkyvä kommunikointi ja tietojen avaaminen kaikille parantaa tilannetietoisuutta ja vähentää ”sähläämistä” eli turhaa ja päällekkäistä työtä. Monessa yrityksessä ilmenee vielä paljon ”sähläämistä” tietotyön osalta. Osa tiedoista on tallennettu vain yksittäisten työntekijöiden koneelle, tiedostojen uusimpia versioita joutuu metsästämään tai tehtävien edistymisestä joutuu aina erikseen kysymään. Lean-kehittämisellä on onnistuttu vähentämään tuotantotyön hukkaa ja pienentämään varastoja. Vastaavasti yritysten tietotyötä kannattaisi ”digi-leanata” eli kehittää kommunikointi ja yhteistyöskentely modernille tasolle. Uudet digitaaliset ja yhteisölliset työkalut auttavat parantamaan tilannetietoisuutta ja tehostamaan työskentelyä, esimerkiksi projekteissa ja poikkeuksien käsittelyssä. Tutkimusyhtiö McKinsey on arvioinut, että isoissa yrityksissä tietotyötä pystyy tehostamaan 20–25 %. Monessa pk-yrityksessäkin pystyttäisiin saavuttamaan vastaavia, ja osaltaan jopa isompiakin hyötyjä, tehokasta kommunikointia ja yhteistyötä vaativissa prosesseissa. Pienennät riskejä Kommunikoinnin ja dokumenttien siirtäminen sähköpostista verkkotyökaluihin tuo ne oikeasti yrityksen omistukseen ja hallintaan. Uusi toimintatapa pienentää toiminnan jatkuvuuden riskejä ja helpottaa työtä lomien ja muiden poissaolojen aikana. Sähköpostia käytettäessä tiedon omistajuus on käytännössä yksittäisillä työntekijöillä, sillä toisten sähköpostilaatikoiden sisältöä ei yleensä pääse lukemaan. Siirtämällä keskustelut sähköpostista esimerkiksi mikroblogijärjestelmään, ne tulevat näkyviksi ja tallentuvat myös myöhempää käyttöä varten. Samalla keskustelut muuttuvat yrityksen omaisuudeksi, joten tiedonhallinnan näkökulmasta muutos tarjoaa selkeitä hyötyjä. Keskustelujen lisäksi dokumentit tai niissä oleva tieto kannattaa siirtää jaettuihin verkkotyökaluihin, kuten verkkolevyille yrityksen sisällä, turvallisiin pilvipalveluihin tai mahdollisesti wikeihin. Tämä helpottaa työskentelyä avainhenkilöiden työmatkojen ja lomien aikana, kun muutkin pääsevät aina dokumenttien viimeisimpiin versioihin käsiksi. Tehostat verkostojasi Digitalisaatio mahdollistaa toiminnan tehostamisen etenkin pitkissä ja laajoissa asiakassuhteissa. Yhteinen ”digi-leanattu” toimintamalli parantaa laatua ja kustannustehokkuutta sekä nopeuttaa uusien tuotteiden saamista markkinoille. Jos yritykselläsi ei ole omia tuotteita, vaan tarjoat palveluja muille, tai jos hyödynnät alihankkijoita tai ostopalveluja merkittävästi, niin sinun kannattaa miettiä verkostojen toiminnan tehostamista. Vaikka yhden yrityksen sisällä tieto kulkisikin, tyypillisesti verkostossa toimitaan pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan eli käytetään lähinnä sähköpostia ja puhelinta sekä tavataan kasvotusten. Tuomalla digitaaliset työkalut käyttöön yritysten välillä voidaan toimintaa yleensä tehostaa merkittävästi. Aloita vaikka ensimmäisenä ottamalla verkkokokoukset käyttöön nopeiden asioiden läpikäyntiin ja kokeile tilaus-toimitus- prosessin poikkeuksien käsittelyä yhteisessä mikroblogiryhmässä. Voit myös tehostaa projektinhallintaa yhteisillä ”digileanatuilla” työkaluilla ja toimintatavoilla kumppaniesi kanssa. Tämä auttaa nopeuttamaan esimerkiksi tuotekehitysprojektien läpivientiä ja vähentää yllättäen vastaan tulevien pikaisten tehtävien määrää. Digitaalisia ja yhteisöllisiä työkaluja Yritysten sisäiseen ja partnerikäyttöön löytyy useita uusia työkaluja. Osalle henkilöstöstä vastaavat työkalut voivat olla tuttuja vapaa-ajalta, kuten harrastekerhoista tai järjestötoiminnasta. Verkkokokoukset Eräs helpoimpia tapoja hyödyntää digitalisaatiota on ottaa verkkokokoukset käyttöön. Hyvä tavoite voisi olla esimerkiksi korvata puolet tapaamisista tuttujen asiakkaiden kanssa verkkokokouksilla. Säästöt matka-ajoissa ja -kustannuksissa voivat olla merkittäviä. Verkkokokousjärjestelmiä löytyy todella monia. Suosituimpia ovat esimerkiksi Skype, Lync (osa Microsoftin Office 365 -pakettia), AdobeConnect, WebEx ja GoToMeeting. Verkkokokouksia varten kannattaa hankkia kaikille toimihenkilöille headset-kuulokkeet ja yritykseen yksi tai kaksi kaiutinmikrofonia, jonka avulla useampi henkilö voi osallistua kokoukseen samasta huoneesta. Verkkokokouksiin osallistumista kannattaa myös harjoitella pari kertaa omalla porukalla tai tuttujen kumppanien kanssa. Verkkokokouksista on erityisesti hyötyä, jos yrityksellä on useita toimipisteitä, henkilöstö tekee myös etätöitä tai avainhenkilöt matkustavat paljon. Mikroblogit Mikroblogijärjestelmä on eräänlainen yrityksen ”sisäinen Facebook” eli paikka päivitysten jakamiseen, keskusteluihin ja tykkäämisille. Päivityksessä voi esimerkiksi kertoa projektin etenemisestä, kommunikoida sisäisiä uutisia, kysyä kollegoilta apua tai käsitellä jotain poikkeustapausta. Kollegat voivat kommentoida päivitystä ja keskustelut tallentuvat ketjuksi sen alle. Päivityksistä ja kommenteista voi myös tykätä eli kertoa lukeneensa sen, mikä käytännössä korvaa ”ok”-viestit. Mikroblogeilla kannattaa korvata sähköpostilla jaettavaa tietoa, kuten yrityksen sisäisiä tiedotteita ja keskusteluja. Esimerkiksi laatupoikkeamien hoitaminen on helpompaa, kun asiaan liittyvä viestintä on kaikkien asianosaisten tiedossa. 19 Esimerkki keskustelusta mikroblogijärjestelmässä. Mikroblogit voivat toimia eräänlaisena ”läpinäkyvänä sähköpostina”, jossa viestintä käydään pienen ryhmän kesken, mutta kuka tahansa pääsee näkemään keskustelut. Esimerkiksi kehitysprojektilla voi olla oma ryhmänsä, jossa kaikki projektia koskeva keskustelu käydään. Tällöin johto voi seurata projektin etenemistä ja mahdollisia ongelmia paljon helpommin, kuin kyselemällä tilannepäivityksiä muistaessaan. Wikit Wiki on yhteisöllisesti muokattava verkkosivusto. Tunnetuin esimerkki wikistä on verkkosana Wikipedia, jota vapaaehtoiset ylläpitävät ja täydentävät. Wiki näkyy käyttäjälle verkkosivustona, jonka ”muokkaa”-nappia painamalla sivua pääsee muokkaamaan suoraan selaimessa. Tallentamalla muutokset, itse sisältösivu päivittyy vastaavasti. Esimerkki yrityksen sisäisestä wiki-sivusta (kuva Reifer Oy). 20 Yritys voi esimerkiksi siirtää laatukäsikirjansa ja työohjedokumenttien sisällöt wiki-alustalle, jossa niitä on helpompi ylläpitää yhdessä. Järjestelmä seuraa kaikkia sisältöön tehtäviä muutoksia ja tallentaa lisäksi tiedon kuka on tehnyt mitkäkin muutokset. Lisätietoa wikien käytöstä teollisuusyrityksistä löytyy Yritysesimerkit-kappaleesta. Esimerkiksi automaatiojärjestelmiä toimittava Fastems hyödyntää wikejä laajasti sisäisissä prosesseissaan ja konepaja Reifer laatukäsikirjan ja työohjeiden ylläpidossa. Verkkolevyt ja pilvilevyt Monessa yrityksessä käytetään yhteisiä verkkolevyjä dokumenttienhallintaan. Markkinoilla on myös useita palveluja, joilla verkkolevyn voi perustaa ”pilveen” eli ulkoisen palveluntarjoajan alustalle. Pilvilevyyn pääsee helposti käsiksi myös mobiililaitteilla ja niitä on helppo jakaa ulkoisten käyttäjien, kuten vaikka päämiesten, alihankkijoiden tai jälleenmyyjien, kanssa. Pilvipalveluiden tietoturva voi pelottaa, mutta yleisesti arvioiden palvelut ovat suhteellisen turvallisia, ja käytännössä palveluiden tarjoamat hyödyt ylittävät riskit. Käyttöä ei kannata kuitenkaan aloittaa yrityksen kaikista arkaluontoisimmalla tiedolla, vaan selvittää palvelun tietoturva ennen käytön laajentamista. Projektinhallinta Projektinhallintajärjestelmiä on markkinoilla todella paljon. Tyypillisiä ominaisuuksia ovat projektin jakaminen osakokonaisuuksiin, tehtävien luominen ja seuranta sekä projektin yleistason seuranta. Yrityksen kannattaa valita projektinhallintaratkaisu, joka soveltuu sen liiketoimintaan, on helppokäyttöinen ja toimii hyvin yhteen yrityksen muiden järjestelmien kanssa. Järjestelmiä kannattaa myös pyrkiä käyttämään pitkäaikaisten asiakkaiden ja omien alihankkijoiden kanssa, jotta tuotekehitys- tai toimitusprojektien läpivienti olisi helpompi hallita. Perustason projektinhallintaa voi tehdä esimerkiksi Microsoftin SharePoint-järjestelmällä. Lisäksi teollisuusyrityksiä kiinnostava vaihtoehto on verkostojen hallinta- ja kehittämistyökalu Jakamo (http://jakamo.net/), johon on luvattu olevan piakkoin tulossa verkostokäytön erityispiirteet huomioiva projektinhallintatoiminto. Muut työkalut Pk-yritykset voivat hyödyntää myös suurta määrää muita digitaalisia ja yhteisöllisiä työkaluja. Yrityksissä on jo tyypillisesti ERP-järjestelmä tuotannon ohjaamiseen, CRMjärjestelmä myynnin hallintaan ja taloushallintojärjestelmä talouden hoitamiseen. Eri järjestelmiä voi nykypäivänä hankkia myös pilvipalveluina, niin että yrityksen ei tarvitse itse huolehtia järjestelmän tai palvelimien ylläpidosta, vaan järjestelmästä maksetaan käytön mukaista kuukausimaksua. Pilvipalveluiden tarjonta sekä käyttö tulevat varmasti tulevaisuudessa vain kasvamaan. Pk-yrityksen näkökulmasta haaste on rakentaa erillisistä järjestelmistä toimiva kokonaisuus sekä teknisesti että käyttökohteiden kannalta. Tiedon siirtäminen järjestelmästä toiseen pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja mielellään automatisoitua. Henkilöstölle kannattaa kertoa minne mikäkin tieto tallennetaan ja miten heidän halutaan käyttävän eri järjestelmiä työssään. 21 Digitalisaatiokartoitus ”Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia ei tunneta.” Suomalaisissa teollisuuden pk-yrityksissä ja toisaalta isojen yritysten toimittajaverkostojen kehittämisessä digitalisaation mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä lähellekään täysimääräisesti. Isolta osin tämä johtuu siitä, että aihetta ei edelleenkään ymmärretä tarpeeksi hyvin. Vaikutuksia pitäisi ymmärtää yleisesti liiketoiminnassa, teollisuuden piirissä sekä oman yrityksen tasolla. Joihinkin bisnesalueisiin ja toimijoihin digitalisaatio vaikuttaa dramaattisemmin kuin toisiin, mutta mikään yritys ei täysin välty siltä. Yritysten kannalta tärkeintä olisi kuitenkin ymmärtää mitä digitalisaatio voi tarjota omalle yritykselle. Miten esimerkiksi sisäistä kommunikointia ja prosesseja voi tehostaa, tai miten yritys voi näyttää uskottavalta toimijalta verkossa ja auttaa potentiaalisia asiakkaita löytämään sen tuotteet ja palvelut. Hyvä työkalu mahdollisuuksien ymmärtämiseen on tehdä tai teettää yrityksellesi digitalisaatiokartoitus, joka näyttää nykytilan, mahdollisuudet ja reitin eteenpäin. Suosituksia digitalisaatiokartoitusta koskien Hyödynnä ulkopuolista osaamista – Teetä kartoitus mieluiten ulkopuolisella asiantuntijalla, joka sekä tuntee digitalisaation mahdollisuudet hyvin että ymmärtää myös teollisuuden tarpeet. Huomaa, että kuluttajamarkkinointi ja IT-ala yleensä eroavat teollisuudesta. 22 Ulkoinen näkökulma tai sisäinen ja partnerit – Kartoitus voi käsitellä joko sosiaalisen median palvelujen hyödyntämistä (ulkoinen hyödyntäminen) tai digitaalisten työkalujen käyttöä yrityksen sisällä ja partnerien kanssa (sisäinen ja partneri hyödyntäminen) tai kumpaakin. Kartoituksen muoto – Kartoitusta varten kannattaa haastatella yrityksen avainhenkilöt ja samalla kertoa lyhyesti mahdollisuuksista kehittämisideoiden saamiseksi. Haastatteluja voi täydentää verkkokyselyllä henkilöstölle ja kartoitukseen voi sisällyttää myös avainasiakkaiden näkemysten keräämisen. Vaadi näkemyksiä – Pyydä kartoituksen tekijää keräämään kaikki kehitys- ja hyödyntämisideat talteen, mutta myös suosittelemaan yhtä tai kahta tärkeintä hyödyntämiskohdetta. Lisäksi pyydä kuvausta kehittämistoimien toteuttamisesta, jotta ymmärrät projektien luonteen paremmin. Hyvä kartoitus parantaa yrityksen avainhenkilöiden ymmärrystä digitalisaatiosta, konkretisoi tärkeimmät mahdollisuudet ja tarjoaa pohjan kehittämistoimille. Kommunikoi kartoituksen tulokset henkilöstölle ja sovi aikataulu kehittämistoimien toteuttamiselle. Riskit ja strategiset virheet Tietoturva Käytä luotettavien toimijoiden palveluja, jätä liiketoimintakriittisin tieto sisäisiin järjestelmiin, ohjeista ja kouluta henkilöstöä tietoturva-asioista, varmista läppäreiden ja mobiililaitteiden turvallisuus lukituskoodeilla ja tietojen salaamisella. Monessa yrityksessä tuntuu vielä olevan vallalla käsitys, että omassa verkossa sijaitsevat palvelimet ovat turvallisia ja ulkoisessa verkossa eli ”pilvessä” toimivat turvattomia. Tällöin helposti yliarvioidaan oman paikallisen verkon turvallisuus ja aliarvioidaan pilvipalvelujen tietoturva. Lisäksi vertailussa olisi hyvin tärkeä myös huomioida eri ratkaisujen tarjoamat hyödyt verrattuna riskeihin. Mikään järjestelmä tai ratkaisu ei ole täysin riskitön ja pilvipalvelut voivat tarjota sekä kustannushyötyjä, mutta etenkin niissä oleviin tietoihin yleensä pääsee helpommin toimiston ulkopuolelta sekä erilaisilla mobiililaitteilla. Yrityksen tietoturva on aina kokonaisuus, johon liittyviä riskejä kannattaa tarkastella laaja-alaisesti eli huomioiden sekä tekninen että inhimillinen puoli. Seuraavassa joitain käytännön vinkkejä tietoturvan parantamiseksi: •• Valitse luotettavien palveluntarjoajien ja mielellään yrityskäyttöön tehtyjä palveluja. •• Luokittele mikä tieto yrityksessäsi on oikeasti bisneskriittistä ja varmista, että etenkin sitä käsitellään vastuullisesti. •• Varmista henkilöstösi osaaminen tietoturvan perusteista ja että yrityksesi tietoturvaohjeet ovat heidän tiedossaan. •• Jos jollakin mobiililaitteella pääsee käsiksi yrityksesi tietoihin, kuten sähköpostiin tai tiedostoihin, vaadi että siinä käytetään lukituskoodia. •• Läppäreiden, mobiililaitteiden ja nykyään myös pöytäkoneiden tiedot tulisi salakirjoittaa, jotta niitä ei pääse lukemaan, jos laite varastetaan. Varmista, että tämä on tehty yrityksessäsi. •• Jos verkkopalvelu tarjoaa kaksivaiheisen tunnistautumisen, esimerkiksi tekstiviestien tai mobiilisovelluksen avulla, ota se käyttöön. Tällöin vaikka salasanasi paljastuisi, tietoihisi ei päästä uusilta laitteilta käsiksi. •• Vältä avoimien langattomien verkkojen käyttöä tai luo yhteys niiden kautta VPN-yhteyden läpi. •• Älä käytä samaa salasanaa useissa verkkopalveluissa ja keksi laadukkaita salasanoja, jotka on myös helppo muistaa. Vinkkejä hyvän salasanan keksimiseen: http:// www.itviikko.fi/tietoturva/2014/08/07/5-konstia-salasanan-parantamiseen--ja-ekstravinkki/201410945/7. Riippuvuus verkkoyhteyksistä pilvipalvelujen osalta Varmista yrityksellesi nopea ja luotettava verkkoyhteys sekä varaudu vikatilanteisiin varayhteyksillä, esimerkiksi eri operaattorin mobiiliverkossa. Nykypäivänä yritykset ovat yhä riippuvaisempia toimivista verkkoyhteyksistä. Mitä enemmän toimintaa rakennetaan verkkopalvelujen varaan, sitä tärkeämpää on panostaa luotettaviin yhteyksiin. Onkin suositeltavaa tilata yrityksellesi varayhteys pääyhteyden rinnalle. Tämän voi toteuttaa helpoiten mobiiliverkkoyhteydellä, kuten 4G-mokkulalla. Riskien vähentämiseksi varayhteys kannattaa ottaa eri operaattorilta kuin pääyhteys, kuten Elisan 2014 ulkomaiset yhteydet katkaissut kaapelirikko osoitti. Markkinoilta löytyy palomuurilaitteita, jotka osaavat kytkeä varayhteyden automaattisesti käyttöön, jos pääyhteys katkeaa. Lisäksi laite lähettää tiedon ongelmasta verkon ylläpitäjälle. 23 Työkalujen käyttöönotto epäonnistuu Varaa muutoksen läpivientiin ja siitä kommunikointiin tarpeeksi aikaa ja tukea, varmista että uudet toimintatavat oikeasti tukevat käytännön työtä ja työntekijät ymmärtävät miksi muutosta ollaan tekemässä. Kuten jokaisessa muutoksessa, myös digitaalisten työkalujen käyttöönotto voi epäonnistua. Voi olla että työkalut hankitaan, niitä kokeillaan muutaman kerran ja sitten palataan vanhaan toimintatapaan. Sen vuoksi on tärkeää panostaa kunnolla muutoksen läpivientiin ja mieluiten tehdä se pienempinä paloina. Digitalisaation hyödyntämisessä voi näyttää olevan kyse erilaisista työkaluista ja kanavista, mutta kyseessä on oikeasti toimintatapojen muutos. Uudet mahdollisuudet täytyy ymmärtää sekä johdon että työntekijöiden tasolla ja uuden toimintamallin täytyy oikeasti tukea käytännön työtä. Muista myös varata resursseja muutoksen eteenpäin viemiseen ja muutoksista kommunikoimiseen. 24 Menetetty kilpailuetu Mieti millaisen kilpailuedun tarjoat digitalisaation mahdollisuudet hyödyntäville kilpailijoille, jos et tee mitään. Digitalisaatio ei ole kaikkea kaikille, vaan tarjoaa erilaisille yrityksille erilaisia hyötyjä. Kannattaa kuitenkin miettiä tarjoatko kilpailijoillesi etumatkaa, jos et tartu sen mahdollisuuksiin. Lyhyellä tähtäimellä ero voi olla pieni, mutta pidemmän ajan kuluessa ero voi muuttua merkittäväksi. Jos et pysty panostamaan teemaan heti isossa mittakaavassa, mieti milloin on kunnon panostuksen aika ja mitä pienempiä askelia voit ottaa jo ennen sitä. Voit esimerkiksi esitellä teeman esiin yrityksesi johtoryhmälle, kokeilla jotain uutta digitaalista työkalua vapaa-ajallasi tai käydä kuulemassa kokemuksia jossakin aiheen kanssa pidemmällä olevassa yrityksessä. Yritysesimerkkejä teollisuudesta SYKE-projektin puitteissa tehtiin digitalisaatiokartoitus neljässä erilaisessa pilottiyrityksessä sekä kerättiin laajemmin hyviä esimerkkejä. Tässä kappaleessa esitellään kartoituskohteista kaksi tarkemmin sekä esitellään muita yritysesimerkkejä. Case Ata Gears – Parhaat hammaspyörät ja yhteisöllisyys ”Digitalisaatioon panostaminen pitää tehdä suunnitellusti. Kartoitus konkretisoi sekä mahdollisuudet että reitin eteenpäin. Olemme vielä alussa, mutta menossa vahvasti eteenpäin.” – Timo Reunanen, markkinointipäällikkö Ata Gears Oy Ata Gears Oy on tamperelainen metalliteollisuuden yritys, joka myy, suunnittelee ja valmistaa kartiohammaspyöriä meri- ja muun teollisuuden tarpeisiin. Ata Gearsin liikevaihto oli vuonna 2014 53 miljoonaa euroa ja henkilöstöä yrityksessä työskentelee noin 220. Suoraan tuotteista menee vientiin 65 % ja suomalaisten päämiesten välityksellä käytännössä kaikki loputkin. Omalla erikoissegmentillään Ata Gears on yksi maailman johtavia yrityksiä ja sen kilpailukyky perustuu vahvaan osaamiseen kartiohammaspyörien suunnittelussa ja valmistamisessa. Kartiohammaspyörämarkkinoilla Atan asiakassuhteet ovat tyypillisesti pitkiä ja asiakkaat haluavat käyttää useita toimittajia toimitusvarmuuden ja kustannusten vuoksi. Toimittajan hintakilpailukyvyn täytyy siis olla kunnossa ja lisäksi toimittajan täytyy olla osaava ja kehittyvä kumppani, jonka kanssa on helppo toimia. Markkinoilla käydään myös nopeampaa spottikauppaa pienemmistä toimituksista, joissa reagointinopeuden ja toimitusaikojen täytyy olla kunnossa. Osa kilpailijoista hyödyntää verkkoa paljon aktiivisemmin, esimerkiksi uutisten jakoon ja sisältöjen julkaisemiseen, ja mainostaa teknologisia innovaatioitaan Ata Gearsia aggressiivisemmin. Samat keinot ja markkinointityyli ei välttämättä sovi Ata Gearsille, mutta kilpailijoiden toiminta on herättänyt miettimään miten yritys voisi näkyä verkossa laajemmin, tuoda asiantuntijuutensa näkyviin ja tukea myyntiään. Lisäksi kilpailijat yrittävät voittaa markkinaosuuksia hinnoittelulla ja nopeilla toimitusajoilla. Ata Gearsilla on siis tarve kehittää toimintaansa koko ajan. Digitalisaation hyödyntäminen kilpailukyvyn kehittämiseksi – sekä sisäisesti, kumppanien kanssa että ulkoisesti – on kiinnostanut Ata Gearsia jo pitkään, mutta asian kanssa on haluttu edetä suunnitelmallisesti. Aiheesta haluttiin ennen liikkeellelähtöä selkeä kuva ja kehittäminen on haluttu tehdä pienin askelin. Ata Gearsin markkinointipäälllikkö Timo Reunanen kävi kertomassa heidän digitalisaatioon liittyvistä kehitystoimistaan SYKE-projektin workshopissa. Alla kerättynä Timon tärkeimmät neuvot aihetta pohtiville: •• Osta osaamista ulkoa – Ulkopuoliset asiantuntijat ovat auttaneet nykytilanteen ja mahdollisuuksien kartoittamisessa, koulutuksissa ja käyttöönotossa. •• Harjoittele sisäisesti – Digitaalista toimintatapaa on turvallisempaa harjoitella ensin oman yrityksen sisällä. Osaamisesta on hyötyä, jos käyttöä viedään myöhemmin partneri- ja asiakasrajapintaan. •• Suunnitelmallisuus ja pienet kehitysaskeleet – Teema on uusi sekä yrityksen johdolle että etenkin henkilöstölle. Pienin askelin eteneminen on antanut ihmisille aikaa sisäistää asioita ja vähentänyt muutosvastarintaa. •• Nopeimmin hyötyjä sisäisten prosessien kehittämisestä – Verkossa näkyminen on tärkeää, mutta keskikokoisessa yrityksessä nopeimmin merkittäviä hyötyjä voi saada sisäisen kommunikoinnin ja prosessien kehittämisestä. Timo Reunasen mukaan Ata Gearsilla on lähdetty liikkeelle: ”Rohkeasti, suunnitelmallisesti ja apua pyytämällä”. Käytännön tasolla kehittäminen on tarkoittanut muun muassa seuraavia asioita: •• Teetetty kartoituksia – Yritykselle on tehty brändianalyysi sekä digitalisaatiokartoitus, ja lisäksi IT-järjestelmiä on käyty läpi uusien työkalujen valinnan yhteydessä. •• Laadittu ja jalkautettu sosiaalisen median ohjeistus – Ata Gears on laatinut ohjeistuksen koko henkilöstölle sosiaalisen median käyttöä koskien ja kommunikoinut sen koko henkilöstölle. 25 •• LinkedIn-läsnäolo on laitettu kuntoon – Ata Gearsille on luotu yritysprofiili LinkedIniin ja henkilöstöä on tuettu profiilien luomisessa ja päivittämisessä koulutuksien ja valokuvaussession avulla. •• Sisäistä kommunikointia on lähdetty uudistamaan – Sisäisiä sähköpostikeskusteluja on lähdetty korvaamaan mikroblogikommunikoinnilla. Yammer-palvelu on tuotu tuetusti käyttöön aluksi muutaman pilottikäyttökohteen kautta. Lisämateriaalia digitalisaatiosta Ata Gearsilla: •• Markkinointipäällikkö Timo Reunasen haastattelu: ”Mitä yhteisöllisyys merkitsee Atalle?” – https://www.youtube.com/watch?v=3PqjNfO4cAU (5:29 min) •• Videotallenne markkinointipäällikkö Timo Reunasen esityksestä ”Parhaat hammaspyörät ja yhteisöllisyys” – https://www.youtube.com/watch?v=ulwfyw-PEq4 (21:03 min), esityskalvot: http://bit.ly/atagearsesitys Case Sandvik ja Nomet – Kilpailukykyä yhdessä kehittämällä ”Suurin osa tuotteidemme kustannuksista syntyy alihankintaketjuissamme. Sen vuoksi meidän on välttämätöntä optimoida koko verkoston kilpailukykyä. Yhteisölliset työkalut tarjoavat siihen isoja mahdollisuuksia.” – Antti Riipola, hankintapäällikkö Sandvik Mining and Construction Oyj Sandvik on globaali päähankkijayritys, jossa työskentelee yli 47 000 työntekijää, ja jolla on useita yksiköitä Suomessa. Lahdessa sijaitseva Breakers-yksikkö kehittää ja valmistaa muun muassa kivien murskaamisessa sekä purkutöissä käytettäviä hydraulivasaroita. Tuotteita myydään usealla eri brändillä, joista tunnetuin on Rammer. Sandvik Breakers työllistää Lahden tehtaallaan noin 100 henkeä. Yksi Sandvik Breakersin avainalihankkijoista on tamperelainen sopimusvalmistuskonepaja Nomet. Nometilla työskentelee noin 50 henkeä ja yrityksen liikevaihto on noin 8,5 miljoonaa euroa vuodessa. Nometilla ei ole omia tuotteita, vaan se tarjoaa valmistuspalveluja – pääosin koneistusta – sekä muita palveluja asiakkailleen. Sandvik Breakers vastaa itse tuotteidensa loppukokoonpanosta, sekä valmistaa osan komponenteista omalla tehtaallaan, mutta pääosa tuotteiden osista hankitaan toimittajaverkostosta. Suurin osa lopputuotteen kustannuksista – arviolta jopa 80 % – syntyy toimittajaverkostossa, joten toimittajaverkoston ja etenkin avaintoimittajien kilpailukyvyn kehittäminen on Sandvikille tärkeää. Verkoston kilpailukykyä onkin kehitetty jo pitkään; muun muassa kehittämällä yritysrajat ylittävää tilaus-toimitusprosessia ja tuotteiden valmistettavuutta sekä levit- 26 tämällä parhaita käytäntöjä ja menetelmiä alihankkijalta toiselle. Perinteisten keinojen rinnalle sekä toisaalta myös niiden tueksi, ollaan nyt tuomassa digitaaliset työkalut ja toimintatavat. Pitkällä tähtäyksellä niiden nähdään tarjoavan merkittäviä hyötyjä. Nomet puolestaan haluaa uudistaa toimintaansa monelle rintamalla. Yrityksen toimitusjohtaja Harri Jokinen on todennut: ”Supistuvalla markkinalla ja toimintaympäristön muutoksessa nykyinen tekeminen ei riitä”. Nykyisiä asiakkuuksia halutaan kehittää syvemmiksi kumppanuuksiksi ja asiakasyhteistyön tueksi on halua kehittää moderni, digitalisaation mahdollisuudet hyödyntävä toimintatapa. Uutta – Sandvikin kanssa kehitettävää – toimintamallia voi myöhemmin hyödyntää myös muiden hankkijoiden kanssa sekä mahdollisissa tulevaisuuden alliansseissa muiden alihankkijayritysten kanssa verkostotyöskentelyn tehostamiseksi. Sandvik Breakersin ja Nometin välillä tehdyssä digitalisaatiokartoituksessa tärkeimmiksi hyödyntämisalueiksi nousivat uustuoteprojektien tiedonhallinnan tehostaminen sekä tilaus-toimitusprosessin kommunikoinnin helpottaminen. Yleisesti voi todeta, että digitaaliset työkalut vähentävät sähläämistä, tallettavat hiljaista tietoa sekä poistavat prosessien pullonkauloja, kun tieto on yhteisessä käytössä. SYKE-kartoituksen jälkeen kehittämistä on viety eteenpäin yhteisen pilottiprojektin avulla, jossa kokeiltiin muutamaa digitaalista työkalua yhden uustuoteprojektin kommunikoinnissa ja yhteistyöskentelyssä. Kehittämispilotti toteutettiin osana INKA-ohjelman Uudistuva teollisuus -osuutta, jota koordinoi Tampereen kaupunkiseudun kehittämisorganisaatio Tredea (lisätietoa: http://www.investtampere. fi/how/innovation-programmes/innovatiiviset-kaupungitinka/inka-tampereen-kaupunkiseudulla/). Ulkopuoliset asiantuntijat voivat tarjota tietoa hyödyntämiskohteista, tunnistaa hyödyntämismahdollisuuksia sekä auttaa työkalujen käyttöönotossa, mutta kriittisessä roolissa on myös kehitettävän yrityksen johto ja henkilöstö, jonka täytyy oppia ymmärtämään digitalisaatiota teorian lisäksi myös käytännön tasolla. Digitaalisia työkaluja ja toimintamalleja ei opi ymmärtämään syvällisesti ilman omakohtaista kokemusta niiden käytöstä, joten käytännön kokeilut ovat tärkeä osa käyttöönottoprosessia. Digitaalisten työkalujen hyödyntämistä suunnitellessa kannattaa myös huomioida, että teollisuusyritysten henkilöstöstä monia muita aloja pienempi osa on aktiivisia sosiaalisen median, kuten Facebookin, käyttäjiä vapaa-aikanaan. Tämä tarkoittaa että muutosten tukemiseen kannattaa panostaa enemmän, eikä olettaa että perustason asiat, kuten status-päivitykset tai tykkääminen, olisivat ihmisille tuttuja. ”Haluamme toimia tehokkaasti sisäisesti, mutta varsinkin asiakkaidemme kanssa. Globaalit kilpailukykypaineet eivät hellitä ja digitalisaatio tarjoaa keinon tehostaa kommunikointia ja prosesseja.” – Harri Jokinen, toimitusjohtaja Nomet Oy Lisämateriaalia digitalisaatiosta Nometilla: •• Haastatteluvideo ”Harri Jokinen – Yhteisölliset toimintatavat pk-teollisuusyrityksessä” – https://www.youtube. com/watch?v=NazlLhGjMD8 (3:23 min) •• Videotallenne Nomet Oy:n toimitusjohtaja Harri Jokisen esityksestä ”Mikä saa pk-konepajan innostumaan digitalisaatiosta” – https://www.youtube.com/ watch?v=Pi1myIIWap8 (27:22 min), esityskalvot: http:// bit.ly/nometesitys Muita yritysesimerkkejä Yksi tehokkaimpia tapoja saada ideoita oman yrityksensä kehittämiseen on tutustua siihen mitä muut teollisuusyritykset ovat tehneet digitalisaation hyödyntämiseksi ja mitä hyötyjä ne ovat saavuttaneet. SYKE-projektissa läpikäytiin ja dokumentointiin 6 hyödyntämisesimerkkiä suomalaisista teollisuusyrityksistä. Esimerkeistä tehtiin sekä lyhyt tiivistelmä että pidempi yksityiskohtia laajemmin esittelevä case-raportti. Esimerkit on listattu seuraavassa: •• HT Laser – sisäisen tiedon jakamisen ja toiminnan tehostaminen digitaalisilla työkaluilla –– Kuvaus: http://insyke.fi/esimerkkeja#ht-laser –– Pidempi case-raportti: http://bit.ly/htlasercase •• Beckhoff Automation – partneriyhteistyön tukeminen automaatiojärjestelmien toimitusprojekteissa –– Kuvaus: http://insyke.fi/esimerkkeja#beckhoff –– Pidempi case-raportti: http://bit.ly/beckhoffcase Reifer – pienen konepajan laatukäsikirja ja työohjeet •• yhteisölliselle alustalle –– Kuvaus: http://insyke.fi/esimerkkeja#reifer –– Pidempi case-raportti: http://bit.ly/reifercase –– Toimitusjohtaja Lassi Otrasen haastattelu: https://www.youtube.com/watch?v=1BqC4PBn7Rw (kesto 6:00 min) –– Toimitusjohtaja Lassi Otrasen esitys Teknologia teollisuuden seminaarissa: https://vimeo. com/36917867 (kesto 17:17 min) •• SKS Connecto – mikroblogien hyödyntäminen yrityksen eri toimipisteiden välisen tiedonkulun parantamiseen –– Kuvaus: http://insyke.fi/esimerkkeja#sks-connecto •• Fastems – tiedonkulun ja prosessien tehostaminen sisäisen wikin avulla –– Kuvaus: http://insyke.fi/esimerkkeja#fastems –– Pidempi case-raportti: http://bit.ly/fastemscase •• Konecranes – tuotekehitysideoiden kerääminen verkossa CrabCAD-yhteisön avulla –– Kuvaus: http://insyke.fi/esimerkkeja#konecranes –– Pidempi case-raportti: http://bit.ly/konecranescase SYKE-projektin materiaaleja SYKE-projektin osana järjestettiin vuonna 2014 kaksi workshoppia ja projektin edustajia oli lisäksi puhumassa tammikuussa 2015 yhteisömanagerien tapahtumassa. Ensimmäinen SYKE-workshop käsitteli sisäistä ja partnerihyödyntämistä ja toinen puolestaan ulkoista hyödyntämistä. Tilaisuuksien esitysmateriaalit on jaettu verkossa ja videotallenteet SYKE-projektin YouTube-kanavalla (https:// www.youtube.com/user/insyke1). Seuraavassa listaus eri tilaisuuksien sisällöistä sekä linkit videoihin ja dokumentteihin. SYKE-workshop 12.8.2014 – Sisäinen ja partnerihyödyntäminen •• Yleiset asiantuntija-alustukset –– ”Digitaalisuus ja yhteisölliset toimintatavat teollisuudessa” – Toimitusjohtaja Harri Lakkala, Intosome Oy – https://www.youtube.com/ watch?v=Ygdto0Ho6UI (19:43 min) – Asiantuntijapuheenvuoro –– ”Teollinen Internet pk-yrityksen kannalta” – Partneri Kaija Pöysti, Intosome Oy – https://www.youtube. com/watch?v=jzrLiZJqCT0 (19:05 min) – Asiantuntijapuheenvuoro •• Case Fastems –– ”Yhteisölliset työvälineet sisäisen kommunikaation tehostajana” – Lean Manager Ville Kilkku, Fastems Oy Ab – https://www.youtube.com/ watch?v=0s1Ak1-jXbU (2:21 min) – Yrityshaastattelu –– ”Yhteisölliset työvälineet projektihallinnan tukena” – Lean Manager Ville Kilkku, Fastems Oy Ab – https:// www.youtube.com/watch?v=cHmFOk9i7zU (27:54 min) – Yrityspuheenvuoro •• Case Nomet –– ”Yhteisölliset toimintatavat pk-teollisuusyrityksessä” – Toimitusjohtaja Harri Jokinen, Nomet Oy – https://www.youtube.com/watch?v=NazlLhGjMD8 (3:23 min) – Yrityshaastattelu –– ”Mikä saa pk-konepajan innostumaan digitalisaatiosta?” – Toimitusjohtaja Harri Jokinen, Nomet Oy – https://www.youtube.com/watch?v=Pi1myIIWap8 (27:21 min) – Yrityspuheenvuoro •• Materiaalit –– Tilaisuuden esitykset sekä työpajaosion yhteenveto: https://drive.google.com/folderview?id=0B3f29pLl RRlwVWc1RF9hak5MZjg –– Muistilista ulkoisen somen aloittamiseen: https://drive.google.com/file/ d/0Bw4rVclmOb0uZm5jZHhHbDY1eTA/ edit?usp=sharing 27 –– Muistilista sisäisen yhteisön aloittamiseen: https://drive.google.com/file/ d/0Bw4rVclmOb0uQnB5c3ZXekdrcWs/ edit?usp=sharing SYKE-workshop 31.10.2014 – Digitalisaation hyödyntäminen asiakasrajapinnassa •• Yleiset asiantuntija-alustukset –– ”Teollisuusyritysten digimarkkinointi ja sosiaalinen media” – Toimitusjohtaja Harri Lakkala, Intosome Oy – https://www.youtube.com/ watch?v=EqQSUqu3QWk (18:17 min) – Asiantuntijapuheenvuoro –– ”Vuorovaikutteiset verkkosivut ja analytiikka” – Partneri Kaija Pöysti, Intosome Oy – https://www. youtube.com/watch?v=ca4aRIQOu6c (35:24 min) – Asiantuntijapuheenvuoro –– ”Joukkoistaminen ja teollisuus” – Professori Hannu Kärkkäinen, Tampereen teknillinen yliopisto – https://www.youtube.com/watch?v=RNTCPJppAjw (28:17 min), raportti https://dspace.cc.tut.fi/dpub/ handle/123456789/22443 – Asiantuntijapuheenvuoro ja tutkimusraportti •• Case Kemppi –– ”Digitaalinen markkinointi ja integroitu markkinoin tiviestintä” – Markkinointijohtaja Päivi Talonen, Kemppi Oyj – https://www.youtube.com/ watch?v=2eJ1biBGIKE (8:05 min) – Yrityshaastattelu –– ”Edelläkävijän vinkit digitaalisuuden hyödyntä miseen” – Markkinointijohtaja Päivi Talonen, Kemppi Oyj – https://www.youtube.com/ watch?v=z8vMVGoGBi0 (31:31 min) – Yrityspuheenvuoro 28 •• Case Ata Gears –– ”Ata Gears – Sosiaalinen media ja yhteisölliset työvälineet” – Markkinointipäällikkö Timo Reunanen, Ata Gears Oy – https://www.youtube.com/ watch?v=3PqjNfO4cAU (5:29 min) – Yrityshaastattelu –– ”Parhaat hammaspyörät ja yhteisöllisyys” – Markki nointipäällikkö Timo Reunanen, Ata Gears Oy – https://www.youtube.com/watch?v=ulwfyw-PEq4 (21:03 min) – Yrityspuheenvuoro •• Materiaalit –– Tilaisuuden esitykset sekä yhteenveto sisällöstä: https://drive.google.com/folderview?id=0B3f29pLl RRlwdDhMS0tvc3JQejA Yhteisömanagerien seminaari CMAD2015 26.1.2015 •• SYKE-projekti ja case Ferroplan –– ”Digiajan Liideri – yhteistyöllä Sykettä teollisuuteen” – Ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen, Tekes; Kehityspäällikkö Timo Rainio, Hermia Group; Minna Patosalmi, Ferroplan Oy – http://bit.ly/ patosalmicmadfi2015 – Katsaus SYKE-projektiin ja teollisuusblogin pitämiseen •• Yleiset asiantuntija-alustukset –– ”Managerin matematiikka – miksi yhteisömanageri tarvitsee viestintäosaamisen lisäksi myös analytiikkaosaamista” – Partneri Kaija Pöysti, Intosome Oy – https://www.youtube.com/watch?v=xXP25jlV8w#t=8752 (21:37 min), esityskalvot: http://bit. ly/poysticmadfi2015 – Asiantuntijapuheenvuoro Digitalisaatio ja mittaaminen Mittaamisen tarkoitus on vähentää päätösten epävarmuutta. Digitalisaatioon tarttumista epäröidään, koska a) koetaan yleistä epävarmuutta, saavutetaanko siitä konkreettista hyötyä, tai b) ei tiedetä miten mitata sen vaikutuksia. Molemmat huolet ovat aiheellisia. On toki selvää, että mittaaminen ei kannata, jos mittaamisen kustannus on suurempi kuin siitä saatava hyöty. Mittaamisen kustannus pysyy aisoissa kun vältetään mittaamiseen hurahtamista. Yksinkertaiset ratkaisut ovat usein parhaita. Mitä hyötyä sitten yritys voi saada digitalisaatiosta? Eri selvityksissä (katso esimerkiksi SYKE-projektin kartoitus eri selvityksistä: http://www.slideshare.net/teropeltola/ syke-mittarikartoitus) hyödyiksi on havaittu muun muassa yhdessä työskentelyn tehostuminen sekä tehokkaampi viestintä ihmisten välillä. Lisäksi tarvittava tieto löytyy nopeammin ja tallentuu tulevaa käyttöä varten. Digitalisaation hyötyjen realisoiminen edellyttää, että pystymme arvioimaan (mittaamaan) nykytilan eli missä olemme nyt. Onko digitalisaatiolla johdon tuki ja yhteys liiketoimintaan? Onko meillä tulevaisuuden tarpeet täyttävät tietojärjestelmät ja työkalut? Mikä on henkilöstön osaamisen taso ja suhtautuminen digitalisaatioon? Ymmärrämmekö mitä muutos vaatii ja miten tukea sitä? Mittaaminen vähentää epävarmuutta siitä ymmärrämmekö nykytilanteemme oikein sekä mikä vaikutus erilaisilla kehittämistoimilla oikeasti on. Seuraa ja mittaa: sisäinen mittaaminen Yrityksen sisäisen ymmärryksen parantaminen ei vaadi monimutkaista mittaristoa. Yksinkertainenkin testi vähentää koettua epävarmuutta huomattavasti. SYKE-mittarin kysymyspatteristo. 29 SYKE-projektissa kehitetty SYKE-mittari (http://www. slideshare.net/teropeltola/sykemittari) paljastaa yrityksen nykytilan ja antaa samalla vinkkejä kehittämistarpeista. Eri kypsyysvaiheissa (epävarmuus, herääminen, valaistuminen, viisastuminen ja varmuus) eteenpäin pääseminen voi vaatia merkittävästi panostamista ja työtä organisaatiossa. Mittarin yksi tärkeä käyttötarkoitus on myös käynnistää sisäinen keskustelu yrityksen nykytilanteesta sekä tarjota näkemys seuraavien kypsyysvaiheiden vaatimuksista ja hyödyistä. Yrityksen konkreettisia kehittymistavoitteita voidaan perata esittämällä itselle sarja kysymyksiä ja pyrkimällä vastaamaan niihin. Esimerkiksi pohdittaessa digitalisaation ensimmäisten askelten ottamista voimme kysyä: 1. Miksi meidän kannattaa ryhtyä digitalisoimaan toimintaamme? – Parantaaksemme asiakaspalvelua. 2. Miksi asiakaspalvelun parantaminen on tärkeää? – Parantaaksemme asiakastyytyväisyyttä. 3. Miksi asiakastyytyväisyyden pitäisi parantua? – Säilyttääksemme olemassa olevat asiakkaamme edelleen asiakkaanamme. Kun konkreettinen tavoite (esimerkissä asiakasvaihtuvuuden vähentäminen) on tunnistettu, voidaan esittää lisää kysymyksiä: Miten toimintaamme pitää kehittää että asiakasvaihtuvuus vähenee? Mitä asiakas palvelussamme arvostaa? Pystymmekö vastaamaan tarjouspyyntöihin nopeammin? Löytääkö asiakas meidät aiempaa helpommin? Kuinka nopeasti asiakas saa vastauksen kysymykseen verkkosivultamme tai asiakaspalvelusta? Suositteleeko asiakas meitä? Miksi? 30 Tällaisen kysymyssarjan tarkoituksena on tunnistaa konkreettisia hyötyjä, joita asiakas arvostaa. Esimerkiksi Beckhoff Automation (katso http://insyke. fi/esimerkkeja#beckhoff ) saavutti seuraavia hyötyjä ottaessaan digitaalisia ja yhteisöllisiä työkaluja käyttöön toimitusprojektien hallinnassa: •• Projektinhallinta tehostui tiedonkulun nopeutuessa ja koordinoinnin parantuessa (liiketoimintaprosessin tehostuminen) •• Kumppaniyhteistyö tehostui, kun kumppanien osaamisalueet ja yhteystiedot tunnetaan paremmin ja tiedot hallitaan keskitetysti (hyödyt tiedon jakamisesta) •• Kumppaniviestintä tehostui jakamalla tietoa oikeille henkilöille, joilta on projektin vaatima osaaminen (hyödyt tiedon jakamisesta) •• Resursseja säästyi ja kustannukset alenivat ajantasaisen tiedon yhteisöllisen jakamisen ja muokkaamisen ansiosta Mieti mitä mahdollisia hyötyjä digitalisaatio voisi tarjota omassa yrityksessäsi ja mitkä ovat mahdollisimman yksinkertaiset, mutta silti oikeita asioita seuraavat, mittarit vaikutusten seurantaan. Jos vain mahdollista, kannattaa mittausdatan kerääminen automatisoida. Hyödynnä tuloksia muutosten tukemisessa ja hyötyjen näyttämisessä henkilöstölle ja johdolle. Ulkoisen hyödyntämisen mittaamista on käsitelty aiemmin Seuraa ja mittaa -osiossa. Mistä tukea kehittämiseen? Kehittämistoiminnan hankkeistus ja rahoitusmahdollisuudet Rahoitusta haettaessa on tärkeää aina muistaa, että sen taustalla täytyy olla aito selkeästi määritetty tarve ja organisaation valmius myös itse panostaa kehittämiseen. Mahdollisuudet eivät muutu euroiksi ja työpaikoiksi ilman käytännön tekemistä ja toimintaa. Heti kun tarve on tiedostettu ja oma osaaminen sekä kumppanit on kartoitettu, rahoitusta erilaisiin tutkimus-, kehittämis- ja koulutushankkeisiin on tarjolla monien eri väylien kautta. Yleensä pk-yritysten kannattaa ensimmäisenä lähestyä paikallista ELY-keskusta tarpeen ja alustavan idean kanssa. Sieltä löytyy tietoa sekä ELY-, Tekes- että EU-hankkeiden suunnitteluun. Paras tapa edetä ja resursoida kehittämistarve toimenpiteiksi vaihtelee kehittämistoiminnan luonteen mukaan. Uuden tuotteen tai palvelujen kehittämiseen sekä liiketoiminta- tai organisaatiomallien uudistamiseen Tekesillä on tarjolla sekä yksittäiselle yritykselle että yritysryhmille suunnattua rahoitusta. Kaikessa Tekes-rahoituksessa keskeisenä kriteerinä on tavoite hankkeen myötä uudistaa ja kasvattaa yrityksen liiketoimintaa. Varsinaista yrityksen Reitti yrityksen tarpeista rahoituksen hakemiseen. 31 operatiivista perustoimintaa tai myyntiä ja markkinointia ei suoraan rahoiteta. Kasvu ja kansainvälisyys tulee myös huomioida kaikessa kehitystyössä. Alkuvaiheen yhteydenottoihin Tekes on avannut verkossa niin kutsutun tunnustelupalvelun, jonka kautta on mahdollista avata keskustelu tai löytää oman alueensa kontaktihenkilö: http://www.tekes.fi/rahoitus/tunnustelu/. ELY-keskuksilla on myös tarjolla kehittämistarpeiden kartoitukseen ja isompien kehittämishankkeiden valmisteluun tarkoitettuja tuotteistettuja kehittämispalveluita ja tähän liittyvää rahoitusta: http://www.yritystenkehittamispalvelut.fi/. Osana kehittämistoimintaa voi olla myös oman tai asiakasyritysten henkilöstön kehittäminen tai alan ja alueen rakenteiden uudistaminen. Näissä hankkeissa perinteisen Tekes-rahoituksen lisäksi kannattaa selvittää mahdollisuudet osallistua alueella käynnissä oleviin ESR- ja EAKR-hankkeisiin. Usein näissä hankkeissa on mukana yritysten lisäksi toteuttajana erilaisia alueellisia ja kansallisia tutkimus- ja oppilaitoksia sekä kehittäjäorganisaatioita. Seuraamalla ja osallistumalla aktiivisesti Tekes-ohjelmatoimintaan sekä muihin oman kehittämisalueen (esimerkiksi INKA-ohjelma ja SHOK-yhtiöt) tilaisuuksiin on mahdollista verkottua erilaisten hanketoimijoiden kanssa. Tekes rahoittaa myös erikseen alan tutkimusta lähinnä yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden tutkimushankerahoituksen muodossa. Näissäkin tutkimusaiheet ja tarpeet tulevat osittain yrityksistä ja tästä syystä kyseiset organisaatiot ovat yleensä kiinnostuneita saamaan oman aihealueensa yrityksiä mukaan hankkeisiinsa. Tutkimushankkeissa yritys tyypillisesti maksaa pienen omarahoitusosuuden ja pääsee hyödyntämään hankkeen tuloksia ja mahdollisesti tutkimus- tai kehittämiskohteeksi. Viime vuosina hanketoiminnassa on panostettu erityisesti aloittavien eli start-up -yritysten tukemiseen. Tekes tarjoaa kiinnostavimmille start-up -yrityksille rahoitusta erityisehdoin ja yleisestikin pyritään tarjoamaan erityistukea alkavien yritysten sekä liiketoiminnan että tuotteiden kehittämiseksi. EU-tason ohjelmiin mukaan lähteminen vaatii laajempia usein sekä yritys- että tutkimustoimijoista muodostuvia verkostoja. Paikallisten ELY-keskusten lisäksi Tekesin ohjelmat sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat myös hyvä väylä verkostoitua. Usein sitä kautta löytyy jo käynnissä olevia aihealueen kehittämishankkeita, joissa etsitään yrityksiä mukaan kehittämiskohteiksi. Seuraavassa yhteenveto keskeisimmistä rahoitusmahdollisuuksista. 32 Tutkimus ja kehittämistoiminnan rahoitus – Tekes Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansallisin valtion budjettirahoin toteutettavan kehittämistoiminnan suurin rahoittaja on Tekes. Sen rahoitus muodostuu seuraavista osa-alueista: Yritysten tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta •• pienten ja keskisuurten yritysten projektirahoitus •• suurten yritysten projektirahoitus Innovaatiotoiminnan erityisrahoitus •• nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitus •• innovaatiotoimintaa tukevien asiantuntijapalvelujen hankinta Julkisen tutkimuksen rahoitus •• yksittäiset tutkimusprojektit •• Tekesin ohjelmien projektit •• kansainväliset projektit ja niiden valmistelu Rahoitusvaihtoehtoja Tekes-hankkeissa ovat avustus, laina tai niiden yhdistelmä. Lisätietoa eri vaihtoehdoista löytyy Tekesin verkkosivuilta: https://www.tekes.fi/rahoitus/. Digitalisaatio ja Teollinen internet on vahvasti esillä myös Tekesin ohjelmatoiminnassa. Erityisesti teollisuusyritysten näkökulmasta mielenkiintoisia Tekes-ohjelmia ovat: •• Teollinen Internet – kone-kone, ihminen-ihminen, kone-ihminen •• Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa – liiketoiminnan uudistaminen kehittämällä johtamista ja uusia toimintatapoja •• Fiiliksestä fyrkkaa – uudenlaiset arvoverkot ja aineeton arvoluonti kilpailuedun lähteenä •• 5thGear – uuden sukupolven langaton tietoliikenne ja ko. liiketoiminta •• Terveyttä biteistä – terveys- ja hyvinvointialalta kansainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille, jotka voivat hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia Lista kaikista Tekesin ohjelmista: http://www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat-ja-verkostot/. EU-rahoitus INKA – Innovatiiviset kaupungit -ohjelma ESR ja EAKR -rahoitus Vuoden 2014 alusta käynnistettiin Suomessa INKA – innovatiiviset kaupungit -ohjelma. Sen tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelmaan on valittu viisi teemaa ja niille vetovastuussa olevat kaupunkiseudut, sekä teemoissa kumppaneina toimivat muut kaupunkiseudut. Perinteisen teollisuuden uudistuminen ja sitä kautta alan kilpailukyvyn varmistaminen tulevaisuudessa on myös yksi keskeinen INKA-ohjelman tavoite. Tampereen seudulla on pitkät perinteet koneenrakennusalan merkittävänä keskittymänä Suomessa. Tästä johtuen Tampere vastaa ”Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus” -teeman vetämisestä pääkumppaneinaan Lahden, Oulun, Turun ja pääkaupunkialueen kaupunkiseudut. EU-rahoitusta on myös saatavissa kansallisesti pääsääntöisesti kotimaassa tapahtuvaan kehittämistyöhön. Tätä varten on olemassa ns. EU rakennerahasto-ohjelma. Se muodostuu EAKR- ja ESR-osioista. EAKR-hankkeissa kehitetään rakenteita ja toimintamalleja tavoitteena pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. ESR-hankkeissa tavoitteena on puolestaan enemmän osaamisen kehittäminen yrityksissä. Pk-yritysten kannattaa hyödyntää alueella jo käynnissä olevat EAKR- ja ESR-hankkeet, eli selvittää mitä hankkeita on käynnissä ja voisiko niihin päästä mukaan. Lisäksi kannattaa luoda kontakteja alueen kehittämishankkeita toteuttaviin toimijoihin ja antaa näkemyksiä tulevien hankkeiden pohjaksi. Horisontti 2020 SME-rahoitus Jos tahdotaan lähteä kehittämään toimintaa aidosti kansainväliseksi ja kansainvälisissä verkostoissa EU:n Horisontti 2020 -ohjelma tarjoaa lukuisia vaihtoehtoja. Erityisesti pkyritysten tuotteen, palveluiden ja liiketoiminnan kehittämiseksi ja kansainvälistämiseksi on uudella ohjelmakaudella olemassa niin kutsuttu SME-instrumentti. SME-instrumentti koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa (phase 1) yritys voi hyvin kevyellä hakemusmenettelyllä saada rahoitusta noin puolen vuoden markkinoiden ja idean selvitykseen. Seuraavassa vaiheessa (phase 2) on mahdollista jatkaa selvitystä idean demonstroinnin ja konseptoinnin myötä. Viimeisessä vaiheessa (phase 3) tarjotaan jo maksimissaan usean miljoonan euron rahoitusta tuotteen kaupallistamisen tueksi. Horisontti 2020 -ohjelmassa löytyy lisäksi myös muita yrityksille sekä tutkimus- ja kehitystoimijoille soveltuvia rahoitusinstrumentteja. Lisätietoa INKA-ohjelmasta •• Tietoa INKA-ohjelmasta Tekesin sivuilla: http://www. tekes.fi/inka/. INKA-ohjelman LinkedIn-ryhmä: https://www.linkedin. •• com/groups/INKAohjelma-Innovatiiviset-kaupungit6695536 Lisätietoa Horisontti 2020 -ohjelmasta •• Yleisestä Horisontti 2020 -ohjelmasta Tekesin sivuilla: http://www.tekes.eu/horisontti-2020/. •• Lisätietoa SME-instrumentista: http://ec.europa.eu/ programmes/horizon2020/en/h2020-section/smeinstrument. 33 SYKE-projekti SYKE-projekti oli vuonna 2014 ja alkuvuonna 2015 Tekesin Liideri-ohjelman osana toteutettu selvitysprojekti, jossa katsottiin digitalisaatiota teollisuuden ja etenkin pk-yritysten näkökulmasta. Projektin toteuttivat Intosome Oy, Tampereen teknillinen yliopisto ja Hermia Group. Projektin viestinnästä vastasi Viestintätoimisto Tulus Oy. Projektin tärkeimmät tulokset on kerätty tähän raporttiin sekä ”Teollisuusyrityksen digipolku” -infograafiin (http:// www.slideshare.net/hrry/syke-infograafi). Yritysesimerkitkappaleesta löydät kattavan kokoelman linkkejä asiantuntija- ja yrityspuheenvuoroihin digitalisaation ulkoisesta ja sisäisestä hyödyntämisestä. Lisäksi kannattaa tutustua projektin verkkosivuihin osoitteessa: http://insyke.fi/. Vaikka SYKE-projekti onkin päättynyt suomalaisilla teollisuusyrityksillä on edelleen tarve saada tietoa digitalisaation mahdollisuuksista ja käyttöönotosta. Projektin materiaalit jäävät elämään verkossa aiheesta tietoa hakevien yritysten hyödyksi ja projektin toteuttajat tulevat edelleen työskentelemään aiheen parissa. Vuonna 2015 SYKE-toiminta jatkuu pienehköllä kansainvälisellä jatkoselvityksellä. KV-SYKE -selvityksessä tullaan keräämään teollisuudelle relevantteja kansainvälisiä esimerkkejä liiketoiminnan uudistamisesta. Etsimme ja analysoimme yrityksiä ja verkostoja, jotka ovat onnistuneesti uudistaneet liiketoimintaansa, ja selvitämme uudistumisen vaikutuksia toimintamalleihin sekä digitalisaation roolia muutoksessa. Jatkoprojekti on osa Team Finland Future Watch -toimintaa ja siitä tullaan jakamaan tietoa SYKEsivustolla (http://insyke.fi/). Jos pystymme auttamaan yritystäsi eteenpäin aiheen kanssa tai muuten edistämään digitalisaation hyödyntämistä suomalaisessa teollisuudessa, ota rohkeasti yhteyttä: Hermia Group Timo Rainio [email protected] i 0500 736 605 p. 045 260 3884 p. Tampereen teknillinen yliopisto Hannu Kärkkäinen [email protected] p. 040 849 0228 34 Tekijätiedot Teollisuusyrityksen digipolku -raportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet Harri Lakkala Intosomesta, Timo Rainio Hermia Groupista sekä Hannu Kärkkäinen, Jari Jussila, Olli Pirttilä, Marko Seppänen ja Tero Peltola Tampereen teknillisestä yliopistosta. SYKE-projektia ovat olleet toteuttamassa: •• Intosome Oy – toimitusjohtaja Harri Lakkala ja partneri Kaija Pöysti •• Hermia Group – kehityspäällikkö Timo Rainio •• Tampereen teknillinen yliopisto / Novi-tutkimuskeskus – professori Hannu Kärkkäinen, projektipäällikkö Jari Jussila ja tutkimusapulainen Olli Pirttilä •• Tampereen teknillinen yliopisto / CITER-tutkimuskeskus – apulaisprofessori Marko Seppänen ja tutkijatohtori Tero Peltola •• Viestintätoimisto Tulus Oy – viestintäkonsultti Liisa Oksanen ja tiedottaja Saara Töyssy 35 Tekesin katsaukset 319/2015 Teollisuusyrityksen digipolku – Katsaus digitalisaatioon teollisuusyritysten näkökulmasta. Harri Lakkala, Timo Rainio, Jari Jussila, Hannu Kärkkäinen, Olli Pirttilä, Marko Seppänen ja Tero Peltola. 35 s. 318/2015 Impact of Tekes on Capabilities. Kimmo Halme, Katri Haila, Brian Barge, Margaret Dalziel, Tarmo Lemola and Antti Hautamäki. 157 p. 317/2015 Innovatiivisuus uudistamaan yhteiskuntaa. Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara (toim.). 316/2015 In Vitro Diagnostics – a Finnish Success Story. Dr Paul Mundill. 42 p 315/2014 Impact of Tekes activities on productivity and renewal. Kimmo Viljamaa, Kalle Piirainen, Annu Kotiranta, Hannu Karhunen and Janne Huovari. 106 p. 314/2014 A view to future business opportunities – The Finn family summer trip 2045. 12 p. 313/2014 Tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia – Suomisen perheen kesämatka 2045. 22 s. 312/2014 Innovativeness in Finnish workplaces – Renewing working life to bring Finland to bloom. Tuomo Alasoini, Maija Lyly-Yrjänäinen, Elise Ramstad ja Asko Heikkilä. 39 p. 311/2014 Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla – Menestys versoo työelämää uudistamalla. Tuomo Alasoini, Maija Lyly-Yrjänäinen, Elise Ramstad ja Asko Heikkilä. 39 s. 310/2014 Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja työhyvinvointi – Työnantaja- ja työntekijähaastatteluja yhdistävä MEADOW-aineistoon perustuva tutkimus. Simo Aho, Jaana Minkkinen ja Ari Mäkiaho. 68 s. 309/2014 Arvonluonnin uusi aalto – Näin rakennetaan tämän vuosisadan arvokkaimmat yritykset. Ville Tikka ja Nuppu Gävert. 70 s. 308/2014 The impact of Tekes Activities on Wellbeing and Environment. A study by Technopolis B.V., VTT and Statistics Finland. Ville Valovirta, Janne Lehenkari, Olavi Lehtoranta, Torsti Loikkanen, and Arho Suominen (VTT); Hanneke Bodewes, Bastian Mostert, Stijn Zegel and Geert van der Veen (Technopolis). 83 p. 307/2014 Verso – Vertical Software Solutions 2006–2010 – Katsaus ohjelman toimintaan. Marit Tuominen, Sari Vähämäki, Kari Ryynänen ja Risto Setälä. 74 s. 306/2014 Innovation policy options for sustainability transitions in Finnish transport. Armi Temmes, Venla Virkamäki, Paula Kivimaa, Paul Upham, Mikael Hildén and Raimo Lovio. 55 p. 305/2014 Bioalan katsaus (työnimi, ei ole vielä valmis, joten ei kannata listalle laittaa) 304/2014 Puunkorjuun koneistuminen – kehityspolku. Erkki Kare. 47 s. 303/2013 Peliteollisuus – kehityspolku. KooPee Hiltunen, Suvi Latva ja Jari-Pekka Kaleva. 54 s. 302/2014 Suomisen perhe 2040 – Katsaus tulevaisuuteen. Marleena Ahonen, Ville Niemi ja Kristiina Nurmenniemi. 30 s. 301/2013 Fuel cells and hydrogen in Finland – Finnish Fuel Cell Programme 2007–2013. 20 p. 300/2013 Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta – MEADOW-tutkimuksen 2. väliraportti. Jaana Minkkinen, Simo Aho ja Ari Mäkiaho. 145 s. 299/2013 Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta – MEADOW-tutkimuksen 1. väliraportti. Simo Aho ja Ari Mäkiaho. 153 s. 298/2013 Kumppanuudesta kilpailuetua – Strategiset yrityskumppanuudet vesi-, metsä- ja kemian alan tulevaisuuden kilpailuedun rakentajina. Julia Illman, Niina Hokkanen, Pekka Pokela, Tiina Pursula, Päivi Luoma ja Ylva Gilbert. 48 s. 297/2012 Avoimen maastotiedon liiketoimintamahdollisuudet. Pekka Sarkola. 20 s. Julkaisujen tilaukset Tekesistä: www.tekes.fi/julkaisulista 36 Kyllikinportti 2, PL 69 00101 Helsinki Puh. +358 2950 55000 www.tekes.fi Lisätiedot Nuppu Rouhiainen Tekes [email protected]
© Copyright 2024