Kunnissa digittää!
16 uutta osaamista Tiedosta 02 I 15 17 TEKSTI ANTTI YLÄ-JARKKO vantaa | Ihmisläheistä tietohallintoa Kunnissa digittää! Jyväskylässä koululaiset innostuivat ohjelmoimaan Huittisissa uusi digitaalinen konsepti vei ammattikorkeakoulun kasvu-uralle. Hämeenlinnassa kaikki sähköiset opiskelumateriaalit koottiin pilvityöpöydälle. Vantaan tietohallinto ottaa digiloikan luottamalla ihmisiin. Kannustamme ihmisiä heittäytymään ja uskaltamaan. Meissä jokaisessa elää yhä se energinen ja oppimishinkuinen kesätyöntekijä. O n hämmästyttävää, miten vähän aikuisiin ihmisiin luotetaan työelämässä. Luottamuksen vaikutuksen näkee kuitenkin jo aivan pienissä lapsissa, eikä sen motivoivaa merkitystä ei tule väheksyä myöskään aikuisten keskuudessa. Luottamus on monesti sementoitu toimintaa kangistaviksi rakenteiksi; työasemat on vakioitu, puhutaan etätyöohjeista läsnätyön mahdollisuuksien sijaan ja niin edelleen. Tällä hetkellä Suomessa vannotaan digitalisaation nimeen ja etsitään kärkihankkeita. Meidän kaikkien pitäisi ottaa digiloikka. Digitalisaation keskiössä ovat kuitenkin ihmiset ja luottamus heihin. Työelämän, sen rakenteiden ja totuttujen tapojen tulee muuttua. Nopein tie muutokseen Emme voi ulkoistaa julkishallinnon raskaiden rakenteiden purkua hallitukselle tai muille päättäjille. Vain me itse voimme uudistaa rakenteet, jotka olemme itse luoneet. Omien asenteiden tarkistaminen on nopein tie muutokseen. Vantaalla ajattelemme, että muutos lähtee yksilön korvien välistä, ei järjestelmästä. Minulla oli muutama päivä sitten loistava mahdollisuus toteuttaa uutta asennetta, jolla Vantaan kaupungin ihmisläheisiä itpalveluita rakennetaan. Palkatessani tietohallintoon uuden palvelumuotoilijan esitin hänelle kysymyksen: ”Minkälaisen laitepaketin haluat, ja millaisella kokoonpanolla uskot tekeväsi parhaan mahdollisen tuloksen?” Sain järkevän vastauksen. Luotin ja annoin vastuuta sen sijaan, että olisin antanut tiukkaan vakioidun potkurikäyttöisen laitekokoonpanon. Taustalla toimiva it-kokonaisuus on rakennettu tukemaan kysymyksenasettelua. Puhummekin siitä, että meillä on käytössä z-sukupolven lähtökohdista rakennettu it-kokonaisuus. Poikkeavat olosuhteet Olemme parhaillaan siirtämässä koko kaupungin it-kokonaisuutta pilvipalvelupoh- ” Muutos lähtee yksilön korvien välistä, ei järjestelmästä.” jaiseksi, mikä haastaa olemassa olevat ja itse luodut rakenteet. Kannustamme ihmisiä heittäytymään ja uskaltamaan, ja uskomme kadonneen kesätyöläisen asenteen vielä löytyvän. Muistammehan kaikki vielä ensimmäisen kesätyöpaikan, jossa meillä oli into ja raivo opiskella uudet asiat nopeasti. Samalla asenteella rakennamme myös kuntalaisille suunnattuja sähköisiä palveluita. Käytämme ketteriä kehitysmenetelmiä, jossa muotoilemme palvelut yhdessä kuntalaisten kanssa. Ohjelmointiammattilaiset suorittavat työn Vantaan kaupungin tiloissa yhdessä Vantaan kaupungin henkilöstön kanssa. Luotamme suomalaiseen työvoimaan ja asiantuntijuuteen. Olemme satsanneet myös tiloihin, jotta työskentelyilmapiiri olisi mahdollisimman luova. Meillä voi keskeyttää päivän hetkeksi flipperin, palapelin tai takan ääreen, ja nokosetkin voi ottaa tarvittaessa. On hämmästyttävää, että hyvät ideat ja ratkaisut syntyvät usein näissä poikkeavissa työolosuhteissa. Pölhöt pojat Viimeisimpänä rohkeana avauksena olemme käynnistämässä pölhöjen poikien kerhoa. Tavoitteena on luoda ketterä toimintamalli ongelmia ratkaisemiseksi yhdessä yritysten kanssa. Luotamme henkilöstömme kykyyn asettaa oikeita kysymyksiä yritysten ratkaistaviksi, ja tarjoamme yrityksille mahdollisuuden protoilla ratkaisua yhdessä asiakkaan kanssa. Mihin pölhöjä poikia sitten tarvitaan? Takaamme toimintaan osallistuville yrityksille valtatien protoiluun viikon tai kahden viiveellä ratkaisuesityksestä. Tämän valtatien takaamiseksi tarvitsemme heittäytymiskykyisiä johtajia, jotka uskovat ja luottavat poikkeaviin ratkaisuihin ja uskovat ideoiden törmäytyksen voimaan. I Antti Ylä-Jarkko on Vantaan kaupungin tietohallintojohtaja. 18 uutta osaamista Tiedosta 02 I 15 TEKSTI ANTTI-JUSSI LAKANEN JA VESA LAPPALAINEN TEKSTI JARI HARVIO Jyväskylä Koululaiset innostuivat ohjelmoimaan Hämeenlinna Airo kokoaa kaiken yhdelle pöydälle Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksen peliohjelmointikursseille on tunkua. Vuodesta 2009 järjestetyille kursseille on osallistunut kaikkiaan 700 koululaista – viime kesänä yli 120. Hämeenlinnan kouluissa ja päiväkodeissa on otettu käyttöön uusi Airo-pilvityöpöytä. Sen avulla sähköiset oppimateriaalit, viestit ja muistiinpanot kulkevat aina mukana. yhdyimme järjestämään peliohjelmointikursseja, koska halusimme tarjota nuorille onnistumisen elämyksiä ohjelmoinnin parissa. Pelit sopivat teemallisesti aiheeseen loistavasti. Toisena tavoitteena on tuoda esiin sitä, että koulumatematiikasta ja muista luonnontieteistä on hyötyä, kun lähdetään tekemään tietokonesovelluksia. Koulussa kyllä opetetaan käsitteitä, ja mitä ne tarkoittavat teoriassa, mutta ohjelmoinnissa niitä pääsee testaamaan käytännössä. Esimerkkinä vaikkapa vektorit, jotka ovat tosi abstrakteja vekottimia, mutta joita tarvitaan jokaisessa pelissä, jossa vaikkapa pallo halutaan lähettää liikkeelle hiiren osoittamaan suuntaan fysiikan lakeja noudattaen. ämeenlinnassa on monien vaiheiden jälkeen saatu valmiiksi Airoverkkotyöpöytä, jota on rakennettu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Airossa oppilaat ja opettajat pääsevät yhdestä osoitteesta selainpohjaisiin ohjelmiin ja työtiloihin. Esimerkiksi Wilma, Moodle, Google Apps ja Office 365 -pilvipalvelut ovat käytettävissä helposti ja ilman uudelleen kirjautumista. Lisäksi käyttäjä voi tehdä työpöydälle omia linkkejä ja muokata palvelun ulkoasua. Työpöydän Moodle-alustan päällä toimii myös Edustore-jakelukanava, jonka kautta Hämeenlinnan kouluille ostetut sähköiset oppimateriaalit toimivat vaivattomasti Airossa, ilman erillistä uudelleen kirjautumista. Airo toimii koulussa ja kotona, kaikilla päätelaitteella – myös tableteilla ja älypuhelimilla. R Kurssien päärahoittaja on Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Lisäksi muutamat yritykset tukevat toimintaa. Pelien tekemisen ohessa osallistujat tutustuvat Jyväskylän yliopistoon ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opiskelumahdollisuuksiin. Mikä ilahduttavinta, peliohjelmointikurssi näyttää kasvattavan nuorten kiinnostusta kouluttautua luonnontieteelliselle alalle. ” Peliohjelmointikurssi näyttää kasvattavan nuorten kiinnostusta luonnontieteelliselle alalle.” Noin 70 prosenttia on ohjelmoijina ensikertalaisia, joillakin on kokemusta vähän, mutta kaikki ovat kiinnostuneita peleistä. Lähes 90 prosenttia jatkaa kurssipäivien jälkeen jollain tavalla kotonaan siitä, mihin kurssilla jäi, ja monille syttyy pysyvä innostus alaa kohtaan. Kun muistelemme omia teinivuosiamme, niin kyllä sitä aika vähillä tiedoilla tehtiin päätöksiä siitä että mihin suuntaan lähdetään. Nykyään on tietysti netti ja monenlaisia uramessuja, joista tietoa eri opiskelupaikoista saa. Tällainen kurssi on kuitenkin erinomainen mahdollisuus nähdä ja kokea konkreettisesti sitä tietotekniikan ydinaluetta, jota on pieniin esitteisiin vaikea kirjoittaa auki. Kurssiemme vaikuttavuutta tutkiessamme olemme havainneet esimerkiksi sen, että isolle joukolle intensiivinen lyhytkurssi toimii vahvistuksena alan opintoihin suuntautumisessa. Kiinnostusta saattaa olla valmiiksi, mutta tiedot opinnoista tai työtehtävistä puutteellisia. Yhtä suuri joukko on niitä, joilla lähtöoletus tylsästä ja maskuliinisesta tietotekniikan alasta muuttuu positiivisemmaksi, vaikka oppilas ei alan opintoihin päätyisikään. Kesäkurssin käyneet voivat täydentää suorituksensa yliopistokurssiksi. Yhdessä toisen tietoverkkoaiheisen kurssin kanssa tämä toimii valintaväylänä tietotekniikan laitoksen yliopisto-opintoihin. Näin nuori voi varmistaa jatko-opintopaikan yliopistosta jopa lukio-opintojensa alkuvaiheessa. Kesäkurssien rahoitus jatkuu vielä pari vuotta, joten koululaisten pelejä nähdään Jyväskylässä jatkossakin. I Antti-Jussi Lakanen (vas.) ja Vesa Lappalainen ovat järjestäneet peliohjelmoinnin intensiivikursseja koululaisille vuodesta 2009. H Point-to-Multipoint Airo-työpöytä syntyi osana Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelmaa, jossa yritysten kehittämiä innovaatioita tuotiin opettajien, kouluttajien ja organisaatioiden arkeen helpottamaan työtä ja uudistamaan käytänteitä. Hämeenlinnan hankeosuuden yhtenä tavoitteena oli pyrkimys luoda ja ottaa käyttöön yksi monipuolinen ja laaja-alainen verkko-oppimisalusta. Hankkeessa onnistuttiin kehittämään yhden kirjautumisen ”Point-to-Multipoint”-alusta, josta rajapintoja yhdistämällä on yhden sisäänkirjautumisen myötä pääsy ulkopuolisiin palveluihin ja sisältöihin sekä mahdollisuus yhtenäiseen virtuaalityöpöytään. Kaikki kerralla Airoon on koottu joukko koulujen käyttämiä sähköisiä palveluita ja sieltä pääsee suoraan kustantajien oppimateriaaleihin ja niihin liittyviin palveluihin. Aiemmin Hämeenlinnan koulujen käytössä oli useita erillisiä verkko-alustoja ja niiden kirjautumispalveluja. Kaikkiin piti ” Alusta alkaen takaajatuksena on ollut, että jos Airo osoittautuu hyvin toimivaksi kouluissa, se voidaan viedä Hämeenlinnan muidenkin hallinnonalojen käyttöön.” 19 kirjautua erikseen, ja tämä tuotti erityisesti pienille oppilaille vaikeuksia. Materiaaleja tallennettiin joko omille tietokoneille, muistitikuille tai koulun verkkolevyasemille. Nyt tiedostot tallennetaan Airon pilvipalveluihin, ja käyttäjä voi luoda sisältöjä suoraan esimerkiksi Moodlen, Sharepointin tai Google Classroomin työtiloihin. Näin sähköiset oppimateriaalit, muistiinpanot, viestit, sähköpostit ja kalenteri kulkevat taskussa mukana – ja niihin pääsee käsiksi milloin ja mistä tahansa. Airon käyttäjiltä saadun palautteen mukaan tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousevat kertakirjautumisen edut, käyttöönoton helppous ja työpöydän muokattavuus käyttäjän omiin tarpeisiin. Hämeenlinnan koulut ovat siirtyneet Airoon portaittain. Palvelua testattiin aluksi pilottikouluissa, ja käyttäjäpalautteen perusteella ominaisuuksia ja ulkoasua muokattiin. Kaikkien peruskoulujen opettajat ja oppilaat liittyivät Airon käyttäjiksi syksyllä 2014, ja päiväkotien henkilökunta nyt syksyllä 2015. Kehittäminen jatkuu Airoon lisätään ominaisuuksia tarpeiden mukaan. Viimeisimpiä ovat henkilökunnan sähköpostit ja kalenterit sekä koulutusvideokirjasto. Seuraavana ovat vuorossa kaupungin intranet ja selainkäyttöön taipuvat hallinto-ohjelmat. Alusta alkaen taka-ajatuksena on ollut, että jos Airo osoittautuu hyvin toimivaksi kouluissa, se voidaan viedä Hämeenlinnan muidenkin hallinnonalojen käyttöön. Potentiaalia kyllä riittää, nyt kun latu on avattu. I Jari Harvio on Hämeenlinnan kaupungin opetusteknologiapäällikkö. 20 uutta osaamista TEKSTI TIMO ANTTILA JA JARI SUVILA Huittinen | Joustavaa oppimista Digitaalisen konseptin ja uuden toimintakulttuurin ansiosta ammattikorkeakoulun sivutoimipiste kasvaa ja kehittyy. H ILL on Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Kuninkaisten kampuksella Huittisissa yhdessä useiden toimijoiden kanssa kehitetty teknispedagoginen toimintatapa joustavaan ja asiakaslähtöiseen oppimiseen. Tavoitteena on mahdollistaa oppiminen siellä, missä on tarvetta ja oppija. Uudistuksen taustalla on SAMK:n päätös keskittää liiketalouden aikuiskoulutus Kuninkaisten kampukselle. peet huomioidaan muuttuneessa tilanteessa, ja miten oppilaitoksen toimintatavat ja osaaminen tukevat oppimista. HILL perustuu SAMK:n, Ciscon ja AKG:n sekä muutamien muiden kehittämään tekniikkaan. Fyysisessä luokka- tai muussa tilassa toimivan opettajan ja muun henkilökunnan toiminta ei juurikaan muutu, mutta oppimisen ohjaaminen ja opiskelijoiden välinen yhteistyö onnistuu paikasta ja oppimisen vaiheesta riippumatta. Paranee jatkuvasti Lähdemme siitä, että tekniikka, jota ei käytetä, on kallista, mutta tekniikka, jota käytetään, on halpaa. Arkeen tuodun tekniikan on oltava helppoa käyttää, muuten se jää käyttämättä. Koska HILL:in käyttämisessä tarvittava tekniikka on helppo oppia, henkilökunta ja opiskelijat tuovat jatkuvasti kehittämisideoita, jotka mahdollistavat jatkuvan parantamisen. HILL koostuu teknisistä ja pedagogisista ratkaisuista sekä organisaation toimintakulttuurista. Pedagogisia muutoksia tehdään usein tekniikka edellä, ja niin sen myös täytyy mennä. Onnistuminen riippuu siitä, miten pedagoginen osaaminen ja asiakkaiden tar- Oppiminen on lupaus Korkeakouluista valmistuvan tietojen, taitojen ja pätevyyden pitää olla korkealla tasolla. Se on oppilaitoksen lupaus opiskelijalle ja työelämälle. ” Opiskelijamäärien kasvu on tapahtunut samaan aikaan, kun opetushenkilöstön määrä on vähentynyt valtiovallan säästötoimien vuoksi.” Oppijoilla on erilaisia käsityksiä siitä, miten oppiminen tapahtuu, ja mitä on osaaminen. HILL:in kanssa noudatetaan yhteistä pedagogista toimintatapaa. Oppijat ohjataan yhtenäisellä tekemisellä osaksi korkeakouluyhteisöä. Kun markkinointi, tiedottaminen ja orientaatio oppimiseen sekä toiminta opintojaksoilla on yhtenäistä, noudattavat tutkinto-opiskelijat ja avoimessa ammattikorkeakoulussa osaamistaan päivittävät yhteistä tapaa. Koska toimintaympäristö ja vaatimukset oppilaitoksille muuttuvat koko ajan, edellytetään opettajilta ja muulta henkilökunnalta osaamisen jatkuvaa kehittämistä, herkkyyttä asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen ja tekemistä osana kokonaisuutta, mutta myös kokonaisuuden huomioimista oman kehittämisen osana. Missä nyt mennään Kuninkaisten kampukselta valmistutaan tradenomiksi. Vuosittain tutkinnon suorittajia on lähes 400. Muiden opiskelijoiden määrä on viiden viimeisen vuoden aikana kasvanut kaksikymmenkertaiseksi. Suoritettujen tutkintojen määrä on noussut kolmanneksella, ja avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteiden suoritusmäärä tänä vuonna noin viisikymmenkertaistuu HILL:in lähtövuodesta 2010. Opiskelijamäärien kasvu on tapahtunut samaan aikaan, kun opetushenkilöstö on vähentynyt valtion säästöjen vuoksi. Koulutuksen digitalisoituminen on vasta alussa, ja sen mahdollisuudet ovat rajattomat. SAMK:ssa ja Kuninkaisten kampuksella tiedetään, mihin suuntaan maailma on menossa. I Timo Mattila (vas.) ja Jari Suvila ja työskentelevät Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Jari Suvila on järjestelmäasiantuntija, Timo Mattila toimii palveluliiketoiminnan osaamisalueen johtajana. taitoja pedagogiseen monimuotoisen taitoja pedagogiseen monimuotoisen Koulutus on Koulutuksessa Koulutus on Koulutuksessa koulutuksen suunnitteluun koulutuksen suunnitteluun Opetushallituksen rakennamme yhdessä Opetushallituksen rakennamme yhdessä valmiuksia digiaineistojen hyödyntämiseen rahoittamaa opettajien rahoittamaa opettajien digitaalisen, ja valmiuksia digiaineistojen hyödyntämiseen digitaalisen, ja täydennyskoulutusta. vuorovaikutteisen ja tuottamiseen omilla laitteilla täydennyskoulutusta. vuorovaikutteisen ja tuottamiseen omilla laitteilla oppikirjan, joka jää digivälineiden käyttö- ja arviointitaitoja oppikirjan, joka jää digivälineiden käyttö- ja arviointitaitoja Koulutus on osallistujille käyttöön myös Koulutus on osallistujille käyttöön myös henkilökohtaisen oppimispolun näkyväksi henkilökohtaisen oppimispolun näkyväksi maksutonta. koulutuksen jälkeen. maksutonta. koulutuksen jälkeen. tekemistä tekemistä Koulutuksen Koulutuksen aikataulu aikataulu 3 koulutuspäivää 3 koulutuspäivää 4 teemawebinaaria 4 teemawebinaaria Tarkempi aikataulu Tarkempi aikataulu sovitaan yhdessä sovitaan yhdessä osallistujien kanssa osallistujien kanssa Koulutuksen sisältö Koulutuksen sisältö räätälöidään räätälöidään ryhmäkohtaisesti. ryhmäkohtaisesti. Koulutuksen aktiivinen Koulutuksen aktiivinen aika on noin 4 aika on noin 4 kuukautta. kuukautta. bit.ly/OP-digitaidot bit.ly/OP-digitaidot
© Copyright 2024