Kunnissa digittää!

16
uutta osaamista
Tiedosta 02 I 15
17
TEKSTI ANTTI YLÄ-JARKKO
vantaa | Ihmisläheistä tietohallintoa
Kunnissa
digittää!
Jyväskylässä koululaiset
innostuivat ohjelmoimaan
Huittisissa uusi digitaalinen konsepti
vei ammattikorkeakoulun kasvu-uralle.
Hämeenlinnassa kaikki sähköiset
opiskelumateriaalit koottiin pilvityöpöydälle.
Vantaan tietohallinto ottaa
digiloikan luottamalla
ihmisiin.
Kannustamme ihmisiä heittäytymään ja uskaltamaan. Meissä jokaisessa elää yhä
se energinen ja oppimishinkuinen kesätyöntekijä.
O
n hämmästyttävää, miten vähän
aikuisiin ihmisiin luotetaan työelämässä. Luottamuksen vaikutuksen
näkee kuitenkin jo aivan pienissä lapsissa,
eikä sen motivoivaa merkitystä ei tule väheksyä myöskään aikuisten keskuudessa.
Luottamus on monesti sementoitu toimintaa kangistaviksi rakenteiksi; työasemat on
vakioitu, puhutaan etätyöohjeista läsnätyön
mahdollisuuksien sijaan ja niin edelleen.
Tällä hetkellä Suomessa vannotaan digitalisaation nimeen ja etsitään kärkihankkeita. Meidän kaikkien pitäisi ottaa digiloikka.
Digitalisaation keskiössä ovat kuitenkin
ihmiset ja luottamus heihin. Työelämän,
sen rakenteiden ja totuttujen tapojen tulee
muuttua.
Nopein tie muutokseen
Emme voi ulkoistaa julkishallinnon raskaiden rakenteiden purkua hallitukselle tai
muille päättäjille. Vain me itse voimme uudistaa rakenteet, jotka olemme itse luoneet.
Omien asenteiden tarkistaminen on nopein
tie muutokseen. Vantaalla ajattelemme, että
muutos lähtee yksilön korvien välistä, ei järjestelmästä.
Minulla oli muutama päivä sitten loistava mahdollisuus toteuttaa uutta asennetta,
jolla Vantaan kaupungin ihmisläheisiä itpalveluita rakennetaan. Palkatessani tietohallintoon uuden palvelumuotoilijan esitin
hänelle kysymyksen: ”Minkälaisen laitepaketin haluat, ja millaisella kokoonpanolla uskot
tekeväsi parhaan mahdollisen tuloksen?”
Sain järkevän vastauksen. Luotin ja annoin vastuuta sen sijaan, että olisin antanut
tiukkaan vakioidun potkurikäyttöisen laitekokoonpanon. Taustalla toimiva it-kokonaisuus on rakennettu tukemaan kysymyksenasettelua. Puhummekin siitä, että meillä on
käytössä z-sukupolven lähtökohdista rakennettu it-kokonaisuus.
Poikkeavat olosuhteet
Olemme parhaillaan siirtämässä koko kaupungin it-kokonaisuutta pilvipalvelupoh-
”
Muutos lähtee
yksilön korvien
välistä, ei järjestelmästä.”
jaiseksi, mikä haastaa olemassa olevat ja itse
luodut rakenteet. Kannustamme ihmisiä
heittäytymään ja uskaltamaan, ja uskomme
kadonneen kesätyöläisen asenteen vielä löytyvän. Muistammehan kaikki vielä ensimmäisen kesätyöpaikan, jossa meillä oli into ja
raivo opiskella uudet asiat nopeasti.
Samalla asenteella rakennamme myös
kuntalaisille suunnattuja sähköisiä palveluita. Käytämme ketteriä kehitysmenetelmiä,
jossa muotoilemme palvelut yhdessä kuntalaisten kanssa. Ohjelmointiammattilaiset
suorittavat työn Vantaan kaupungin tiloissa yhdessä Vantaan kaupungin henkilöstön
kanssa. Luotamme suomalaiseen työvoimaan ja asiantuntijuuteen.
Olemme satsanneet myös tiloihin, jotta
työskentelyilmapiiri olisi mahdollisimman
luova.
Meillä voi keskeyttää päivän hetkeksi
flipperin, palapelin tai takan ääreen, ja nokosetkin voi ottaa tarvittaessa. On hämmästyttävää, että hyvät ideat ja ratkaisut syntyvät
usein näissä poikkeavissa työolosuhteissa.
Pölhöt pojat
Viimeisimpänä rohkeana avauksena olemme
käynnistämässä pölhöjen poikien kerhoa.
Tavoitteena on luoda ketterä toimintamalli ongelmia ratkaisemiseksi yhdessä yritysten kanssa. Luotamme henkilöstömme
kykyyn asettaa oikeita kysymyksiä yritysten
ratkaistaviksi, ja tarjoamme yrityksille mahdollisuuden protoilla ratkaisua yhdessä asiakkaan kanssa.
Mihin pölhöjä poikia sitten tarvitaan?
Takaamme toimintaan osallistuville yrityksille valtatien protoiluun viikon tai kahden
viiveellä ratkaisuesityksestä. Tämän valtatien
takaamiseksi tarvitsemme heittäytymiskykyisiä johtajia, jotka uskovat ja luottavat
poikkeaviin ratkaisuihin ja uskovat ideoiden
törmäytyksen voimaan. I
Antti Ylä-Jarkko on Vantaan kaupungin
tietohallintojohtaja.
18
uutta osaamista
Tiedosta 02 I 15
TEKSTI ANTTI-JUSSI LAKANEN JA VESA LAPPALAINEN
TEKSTI JARI HARVIO
Jyväskylä
Koululaiset innostuivat ohjelmoimaan
Hämeenlinna
Airo kokoaa kaiken yhdelle pöydälle
Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksen peliohjelmointikursseille on tunkua. Vuodesta 2009
järjestetyille kursseille on osallistunut kaikkiaan 700 koululaista – viime kesänä yli 120.
Hämeenlinnan kouluissa ja päiväkodeissa on otettu käyttöön uusi Airo-pilvityöpöytä.
Sen avulla sähköiset oppimateriaalit, viestit ja muistiinpanot kulkevat aina mukana.
yhdyimme järjestämään peliohjelmointikursseja, koska halusimme tarjota nuorille onnistumisen elämyksiä
ohjelmoinnin parissa. Pelit sopivat teemallisesti aiheeseen loistavasti.
Toisena tavoitteena on tuoda esiin sitä, että
koulumatematiikasta ja muista luonnontieteistä on hyötyä, kun lähdetään tekemään
tietokonesovelluksia.
Koulussa kyllä opetetaan käsitteitä, ja mitä
ne tarkoittavat teoriassa, mutta ohjelmoinnissa niitä pääsee testaamaan käytännössä.
Esimerkkinä vaikkapa vektorit, jotka ovat tosi
abstrakteja vekottimia, mutta joita tarvitaan
jokaisessa pelissä, jossa vaikkapa pallo halutaan lähettää liikkeelle hiiren osoittamaan
suuntaan fysiikan lakeja noudattaen.
ämeenlinnassa on monien vaiheiden jälkeen saatu valmiiksi Airoverkkotyöpöytä, jota on rakennettu
yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.
Airossa oppilaat ja opettajat pääsevät yhdestä osoitteesta selainpohjaisiin ohjelmiin
ja työtiloihin.
Esimerkiksi Wilma, Moodle, Google Apps
ja Office 365 -pilvipalvelut ovat käytettävissä
helposti ja ilman uudelleen kirjautumista.
Lisäksi käyttäjä voi tehdä työpöydälle
omia linkkejä ja muokata palvelun ulkoasua.
Työpöydän Moodle-alustan päällä toimii
myös Edustore-jakelukanava, jonka kautta
Hämeenlinnan kouluille ostetut sähköiset
oppimateriaalit toimivat vaivattomasti Airossa, ilman erillistä uudelleen kirjautumista.
Airo toimii koulussa ja kotona, kaikilla päätelaitteella – myös tableteilla ja älypuhelimilla.
R
Kurssien päärahoittaja on Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Lisäksi muutamat
yritykset tukevat toimintaa. Pelien tekemisen
ohessa osallistujat tutustuvat Jyväskylän yliopistoon ja matemaattis-luonnontieteellisten
aineiden opiskelumahdollisuuksiin. Mikä
ilahduttavinta, peliohjelmointikurssi näyttää
kasvattavan nuorten kiinnostusta kouluttautua luonnontieteelliselle alalle.
”
Peliohjelmointikurssi
näyttää kasvattavan
nuorten kiinnostusta
luonnontieteelliselle alalle.”
Noin 70 prosenttia on ohjelmoijina ensikertalaisia, joillakin on kokemusta vähän,
mutta kaikki ovat kiinnostuneita peleistä.
Lähes 90 prosenttia jatkaa kurssipäivien
jälkeen jollain tavalla kotonaan siitä, mihin
kurssilla jäi, ja monille syttyy pysyvä innostus
alaa kohtaan.
Kun muistelemme omia teinivuosiamme,
niin kyllä sitä aika vähillä tiedoilla tehtiin
päätöksiä siitä että mihin suuntaan lähdetään. Nykyään on tietysti netti ja monenlaisia
uramessuja, joista tietoa eri opiskelupaikoista
saa. Tällainen kurssi on kuitenkin erinomainen mahdollisuus nähdä ja kokea konkreettisesti sitä tietotekniikan ydinaluetta, jota on
pieniin esitteisiin vaikea kirjoittaa auki.
Kurssiemme vaikuttavuutta tutkiessamme olemme havainneet esimerkiksi sen, että
isolle joukolle intensiivinen lyhytkurssi toimii vahvistuksena alan opintoihin suuntautumisessa. Kiinnostusta saattaa olla valmiiksi, mutta tiedot opinnoista tai työtehtävistä
puutteellisia. Yhtä suuri joukko on niitä, joilla
lähtöoletus tylsästä ja maskuliinisesta tietotekniikan alasta muuttuu positiivisemmaksi,
vaikka oppilas ei alan opintoihin päätyisikään.
Kesäkurssin käyneet voivat täydentää suorituksensa yliopistokurssiksi. Yhdessä toisen
tietoverkkoaiheisen kurssin kanssa tämä toimii valintaväylänä tietotekniikan laitoksen
yliopisto-opintoihin. Näin nuori voi varmistaa jatko-opintopaikan yliopistosta jopa
lukio-opintojensa alkuvaiheessa.
Kesäkurssien rahoitus jatkuu vielä pari
vuotta, joten koululaisten pelejä nähdään
Jyväskylässä jatkossakin. I
Antti-Jussi Lakanen (vas.) ja Vesa Lappalainen
ovat järjestäneet peliohjelmoinnin intensiivikursseja koululaisille vuodesta 2009.
H
Point-to-Multipoint
Airo-työpöytä syntyi osana Tekesin
Oppimisratkaisut-ohjelmaa, jossa
yritysten kehittämiä innovaatioita
tuotiin opettajien, kouluttajien ja
organisaatioiden arkeen helpottamaan
työtä ja uudistamaan käytänteitä.
Hämeenlinnan hankeosuuden yhtenä
tavoitteena oli pyrkimys luoda ja
ottaa käyttöön yksi monipuolinen ja
laaja-alainen verkko-oppimisalusta.
Hankkeessa onnistuttiin
kehittämään yhden kirjautumisen
”Point-to-Multipoint”-alusta, josta
rajapintoja yhdistämällä on yhden
sisäänkirjautumisen myötä pääsy
ulkopuolisiin palveluihin ja sisältöihin
sekä mahdollisuus yhtenäiseen
virtuaalityöpöytään.
Kaikki kerralla
Airoon on koottu joukko koulujen käyttämiä
sähköisiä palveluita ja sieltä pääsee suoraan
kustantajien oppimateriaaleihin ja niihin liittyviin palveluihin.
Aiemmin Hämeenlinnan koulujen käytössä oli useita erillisiä verkko-alustoja ja
niiden kirjautumispalveluja. Kaikkiin piti
”
Alusta alkaen takaajatuksena on ollut,
että jos Airo osoittautuu
hyvin toimivaksi
kouluissa, se voidaan viedä
Hämeenlinnan muidenkin
hallinnonalojen käyttöön.”
19
kirjautua erikseen, ja tämä tuotti erityisesti
pienille oppilaille vaikeuksia. Materiaaleja
tallennettiin joko omille tietokoneille, muistitikuille tai koulun verkkolevyasemille. Nyt
tiedostot tallennetaan Airon pilvipalveluihin, ja käyttäjä voi luoda sisältöjä suoraan
esimerkiksi Moodlen, Sharepointin tai
Google Classroomin työtiloihin.
Näin sähköiset oppimateriaalit, muistiinpanot, viestit, sähköpostit ja kalenteri kulkevat taskussa mukana – ja niihin pääsee
käsiksi milloin ja mistä tahansa.
Airon käyttäjiltä saadun palautteen mukaan tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousevat kertakirjautumisen edut, käyttöönoton
helppous ja työpöydän muokattavuus käyttäjän omiin tarpeisiin.
Hämeenlinnan koulut ovat siirtyneet Airoon portaittain. Palvelua testattiin aluksi
pilottikouluissa, ja käyttäjäpalautteen perusteella ominaisuuksia ja ulkoasua muokattiin.
Kaikkien peruskoulujen opettajat ja oppilaat
liittyivät Airon käyttäjiksi syksyllä 2014, ja
päiväkotien henkilökunta nyt syksyllä 2015.
Kehittäminen jatkuu
Airoon lisätään ominaisuuksia tarpeiden
mukaan. Viimeisimpiä ovat henkilökunnan
sähköpostit ja kalenterit sekä koulutusvideokirjasto. Seuraavana ovat vuorossa kaupungin intranet ja selainkäyttöön taipuvat
hallinto-ohjelmat.
Alusta alkaen taka-ajatuksena on ollut,
että jos Airo osoittautuu hyvin toimivaksi
kouluissa, se voidaan viedä Hämeenlinnan
muidenkin hallinnonalojen käyttöön.
Potentiaalia kyllä riittää, nyt kun latu on
avattu. I
Jari Harvio on Hämeenlinnan kaupungin
opetusteknologiapäällikkö.
20
uutta osaamista
TEKSTI TIMO ANTTILA JA JARI SUVILA
Huittinen | Joustavaa oppimista
Digitaalisen konseptin ja uuden toimintakulttuurin ansiosta ammattikorkeakoulun
sivutoimipiste kasvaa ja kehittyy.
H
ILL on Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Kuninkaisten
kampuksella Huittisissa yhdessä
useiden toimijoiden kanssa kehitetty teknispedagoginen toimintatapa joustavaan ja asiakaslähtöiseen oppimiseen.
Tavoitteena on mahdollistaa oppiminen
siellä, missä on tarvetta ja oppija. Uudistuksen taustalla on SAMK:n päätös keskittää
liiketalouden aikuiskoulutus Kuninkaisten
kampukselle.
peet huomioidaan muuttuneessa tilanteessa,
ja miten oppilaitoksen toimintatavat ja osaaminen tukevat oppimista.
HILL perustuu SAMK:n, Ciscon ja AKG:n
sekä muutamien muiden kehittämään tekniikkaan. Fyysisessä luokka- tai muussa tilassa toimivan opettajan ja muun henkilökunnan toiminta ei juurikaan muutu, mutta
oppimisen ohjaaminen ja opiskelijoiden välinen yhteistyö onnistuu paikasta ja oppimisen
vaiheesta riippumatta.
Paranee jatkuvasti
Lähdemme siitä, että tekniikka, jota ei käytetä, on kallista, mutta tekniikka, jota käytetään,
on halpaa. Arkeen tuodun tekniikan on oltava
helppoa käyttää, muuten se jää käyttämättä.
Koska HILL:in käyttämisessä tarvittava
tekniikka on helppo oppia, henkilökunta ja
opiskelijat tuovat jatkuvasti kehittämisideoita,
jotka mahdollistavat jatkuvan parantamisen.
HILL koostuu teknisistä ja pedagogisista
ratkaisuista sekä organisaation toimintakulttuurista. Pedagogisia muutoksia tehdään
usein tekniikka edellä, ja niin sen myös täytyy
mennä. Onnistuminen riippuu siitä, miten
pedagoginen osaaminen ja asiakkaiden tar-
Oppiminen on lupaus
Korkeakouluista valmistuvan tietojen, taitojen ja pätevyyden pitää olla korkealla tasolla.
Se on oppilaitoksen lupaus opiskelijalle ja
työelämälle.
”
Opiskelijamäärien
kasvu on tapahtunut
samaan aikaan, kun
opetushenkilöstön määrä
on vähentynyt valtiovallan
säästötoimien vuoksi.”
Oppijoilla on erilaisia käsityksiä siitä, miten oppiminen tapahtuu, ja mitä on osaaminen. HILL:in kanssa noudatetaan yhteistä
pedagogista toimintatapaa. Oppijat ohjataan
yhtenäisellä tekemisellä osaksi korkeakouluyhteisöä.
Kun markkinointi, tiedottaminen ja
orientaatio oppimiseen sekä toiminta
opintojaksoilla on yhtenäistä, noudattavat
tutkinto-opiskelijat ja avoimessa ammattikorkeakoulussa osaamistaan päivittävät
yhteistä tapaa.
Koska toimintaympäristö ja vaatimukset
oppilaitoksille muuttuvat koko ajan, edellytetään opettajilta ja muulta henkilökunnalta
osaamisen jatkuvaa kehittämistä, herkkyyttä asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen ja
tekemistä osana kokonaisuutta, mutta myös
kokonaisuuden huomioimista oman kehittämisen osana.
Missä nyt mennään
Kuninkaisten kampukselta valmistutaan tradenomiksi. Vuosittain tutkinnon suorittajia
on lähes 400. Muiden opiskelijoiden määrä
on viiden viimeisen vuoden aikana kasvanut
kaksikymmenkertaiseksi. Suoritettujen tutkintojen määrä on noussut kolmanneksella,
ja avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteiden suoritusmäärä tänä vuonna noin
viisikymmenkertaistuu HILL:in lähtövuodesta 2010.
Opiskelijamäärien kasvu on tapahtunut
samaan aikaan, kun opetushenkilöstö on
vähentynyt valtion säästöjen vuoksi.
Koulutuksen digitalisoituminen on vasta
alussa, ja sen mahdollisuudet ovat rajattomat. SAMK:ssa ja Kuninkaisten kampuksella
tiedetään, mihin suuntaan maailma on menossa. I
Timo Mattila (vas.) ja Jari Suvila ja työskentelevät
Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Jari Suvila
on järjestelmäasiantuntija, Timo Mattila toimii
palveluliiketoiminnan osaamisalueen johtajana.
taitoja pedagogiseen monimuotoisen
taitoja pedagogiseen monimuotoisen
Koulutus on
Koulutuksessa
Koulutus on
Koulutuksessa
koulutuksen suunnitteluun
koulutuksen suunnitteluun
Opetushallituksen
rakennamme yhdessä
Opetushallituksen
rakennamme yhdessä
valmiuksia digiaineistojen hyödyntämiseen rahoittamaa opettajien
rahoittamaa opettajien
digitaalisen, ja
valmiuksia digiaineistojen hyödyntämiseen
digitaalisen, ja
täydennyskoulutusta.
vuorovaikutteisen
ja tuottamiseen omilla laitteilla
täydennyskoulutusta.
vuorovaikutteisen
ja tuottamiseen omilla laitteilla
oppikirjan, joka jää
digivälineiden käyttö- ja arviointitaitoja
oppikirjan, joka jää
digivälineiden käyttö- ja arviointitaitoja
Koulutus on osallistujille
käyttöön myös
Koulutus on osallistujille
käyttöön myös
henkilökohtaisen oppimispolun näkyväksi
henkilökohtaisen oppimispolun näkyväksi
maksutonta.
koulutuksen jälkeen.
maksutonta.
koulutuksen jälkeen.
tekemistä
tekemistä
Koulutuksen
Koulutuksen
aikataulu
aikataulu
3 koulutuspäivää
3 koulutuspäivää
4 teemawebinaaria
4 teemawebinaaria
Tarkempi aikataulu
Tarkempi aikataulu
sovitaan yhdessä
sovitaan yhdessä
osallistujien kanssa
osallistujien kanssa
Koulutuksen sisältö
Koulutuksen sisältö
räätälöidään
räätälöidään
ryhmäkohtaisesti.
ryhmäkohtaisesti.
Koulutuksen aktiivinen
Koulutuksen aktiivinen
aika on noin 4
aika on noin 4
kuukautta.
kuukautta.
bit.ly/OP-digitaidot
bit.ly/OP-digitaidot