1. No category

1
Sisällys
Pääkirjoitus
3
Lukiolaisten haastatteluja
4
Ammattilukiolainen kertoo
5
Vanhojentanssit
6
Penkkarit
8
Uuden ylioppilaan puhe
9
Bändipäivä
10
Joulujuhla
11
opkh-toiminta
12
luma-viikko
14
Näytä kieltä!
16
Vaihtovuosi?
18
Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä?
19
Tämän lehden laativat äi13-kurssin opiskelijat Carla Geagea, Ella
Hodju, Erja Juvonen, Jenna Kangas, Hilla Karppinen, Emma Laine, Anni
Mattinen, Anni Myllymäki, Anniina Mäkimurto, Reetta Nisula, Pihla Pasanen, Pietari Pennanen, Dung Pham, Christa Pitkänen ja Sara Åhman.
Toimituksessa avustivat opettajat Henna Järvi ja Sakari Kursula.
2
kurkkaa myös kotisivumme: http://www.kemi.fi/palvelut/koulutus/kemin-lyseon-lukio/o/
Mutta kuinkas kävikään?
V
alehtelisin, jos väittäisin, että lukiossa
on aina ihanaa. Valehtelisin myös, jos
väittäisin, ettei lukio olisi koskaan aiheuttanut minulle itkupotkuraivareita tai täydellistä turhautumista. Mutta eniten valehtelisin, jos väittäisin sen olevan syvältä, yhtä
tuskaa tai kolmen vuoden hukkaan heittämistä. Sitä se ei todellakaan ole.
Minä itse olin yhdeksännellä luokalla
ihan keskiverto oppilas. Olin aina varma,
että lukioon tulen hakemaan, mutta epäilin vahvasti, onko minussa siihen ollenkaan
ainesta. Jostain syystä minulla oli sellainen
mielikuva, että lukiossa täytyy puurtaa niska limassa päivästä toiseen ja pitää tavoitteet korkeammalla kuin Eiffel-tornin huippu. Ajattelin, ettei lukiolaisella voi olla edes
muuta elämää, jos haluaa menestyä opinnoissaan. Pelkäsin, että floppaan ihan täysin
ja tulen katumaan valintaani lähteä lukioon
lopun ikäni. Mutta kuinkas kävikään?
Olen tehnyt lukiossa varmasti vähemmän
läksyjä kuin yläkoulussa ikinä. En laiskuuttani, vaan niiden vähäisyyden ja valinnaisuuden vuoksi. Olen huomannut opettajienkin olevan ihmisiä. Siis kuvitelkaa, olen
jopa ihan oikeasti nauranut opettajan lohkaisemalle vitsille! Olen viettänyt lukiossamme leffailtaa, olen käynyt valaisevia keskusteluja, olen lukenut kiinnostavia kirjoja,
olen tanssinut, olen nauranut, olen saanut
uusia ystäviä. Olen kasvanut ja oppinut niin
hurjan paljon uutta. Ja mikä tärkeintä, olen
nauttinut tästä.
Älä usko niitä, jotka sanovat lukion olevan
turhaa, pelkkää nenä kiinni kirjassa istumista ja lukemista. Älä missään tapauksessa
kuuntele niitä, jotka sanovat, ettei sinusta ole lukioon. Oli se sitten kaverisi, äitisi,
oposi tai oma itsesi. Lukio on sitä, mitä juuri
sinä tarvitset. Lukio on sitä, millaiseksi sinä
sen itse teet. Lukio on elämän parasta aikaa!
Anni Mattinen
3
Lukiolaisten haastatteluja
1.
Miksi tulit lukioon?
3.
Mitkä kolme asiaa ottaisit mukaasi autiolle saarelle?
2.
Mikä sinusta tulee isona?
4.
Mitä kolmea luonteenpiirrettä arvostat ihmisessä eniten?
Teksti ja kuvat: Carla Geagea ja Hilla Karppinen
14A Nico Mäki
1. En päässyt muualle.
2. Futari.
3. Autiolle saarelle ottaisin mukaan vettä, pallon
ja nappulat.
4. Rehellisyys, positiivisuus, luottamus.
14c iNKA mÄKIKANGAS
1. Tulin lukioon, koska en tiennyt,
minne muuallekaan, ja halusin lukea kieliä.
2. Haluaisin johonkin
työhön, jossa tarvitaan
kieliä.
3. Autiolle saarelle
ottaisin mukaan
ystävän, paljon ruokaa
ja kirjoja.
4. Rehellisyys, aitous, positiivisuus.
13B Oona Posti
13C Ville-Markus Kiviharju
1. En tiennyt minne muuallekaan olisin mennyt.
2. Poliisi.
3. Autiolle saarelle ottaisin mukaan vettä, salin ja musiikkia.
4. Rehellisyys, luottamus,
aitous.
12A Vertti Rönkkö
4
1. En ollut varma, mihin lähden
opiskelemaan, ja lukiossa oli
aikaa miettiä.
2. Musiikinopettaja.
3. Autiolle saarelle
ottaisin mukaan
tarpeeksi ruokaa,
nettiyhteyden ja
paikan jossa asua.
4. Luotettavuus,
iloisuus, pirteys.
1. Olin päättänyt jo ala-asteella, että tulisin lukioon,
ja halusin yleissivistystä.
2. Ei mitään hajua.
3. Autiolle saarelle ottaisin mukaan Tuulin,
puhelimen ja kahvia.
4. Rehellisyys, huumorintaju, suorasanaisuus.
12A Thanh Säily
1. En tiennyt minne
muualle mennä.
2. Kuviksen tai
musiikin opettaja tai
teatteriala.
3. Autiolle saarelle
ottaisin mukaan poikaystävän, puhelimen ja
vaihtopikkarit.
4. Omaperäisyys, luovuus,
musikaalisuus.
Ammattilukiolainen kertoo
Teksti: Emma Laine
Kuva: Selina Kuure
1. Mikä sai sinut valitsemaan ammatillisen ja
lukio-opiskelun samaan aikaan? Kauanko mietit
valintaasi?
- Koska siinä saa parhaat mahdollisuudet tulevaisuuteen ja saa yhdistettyä todella hyvin käytännön ja teorian ja saa vaihtelua opiskeluihin. En miettinyt kauaa,
se tuntui niin selvältä vaihtoehdolta.
AL12 SELINA KUURE
2. Mikä on ollut parasta kaksoistutkinnossa?
- Se että jaksot vaihtelevat, ja motivaatio on korkeammalla, kun on haasteita.
3. Mikä on ollut vaikeinta?
- Välillä lukiojaksoilla kyllästyttää, kun on niin teoriapainotteista.
4. Miltä vuorottelu kahden koulun välillä tuntuu?
- Helpolta ja mukavalta.
5. Mitä olet yleisesti ottaen oppinut lukioaikanasi?
- Paljon yleisiä asioita ja asioita, joilla tekee tulevaisuudessa paljon. Eniten ehkä
olen kasvanut ihmisenä aikuisuutta kohti, ottamalla vastuuta.
6. Kuinka tunnet sopeutuneesi? Oletko tuntenut olosi osaksi opiskelijayhteisöä? Kuinka olet viihtynyt?
- Hyvin. Oma luokka on ollut tärkeä voimavara lukiossa sekä amispuolella. Aloitin Rovaniemellä, ja siellä koin valtavaa yhteyttä kavereiden kanssa ja yhdessä
mentiin läpi voittojen ja vaikeuksien!
7. Kuinka olet omasta mielestäsi menestynyt? Onko lukio ollut vaikeampaa
kuin luulit?
- Hyvin omasta mielestäni! Helpolta on tuntunut, kun on ottanut oikean asenteen eikä yrittänyt mennä riman alta vaan tehnyt parhaansa!
TIESITKÖ?
8. Muutama sana niille, jotka miettivät ammattilukion valitsemisAmmattilukiolainen
ta? Kenelle suosittelisit kaksoistutkintoa?
suorittaa kaksi tutkintoa:
- Suosittelen sitä jo oman tulevaisuuden kannalta, mutta myös omaammatillisen perustutkinnon
na itsenä kasvamisen kannalta! Ota haaste vastaan, koska paineesja ylioppilastutkinnon. Opinnot
sahan sitä opitaan ja kasvetaan, ja kun sitten selviää, on oppinut
kestävät tavallisesti neljä vuotitsestään uusia puolia ja tietää pystyvänsä ylittämään itsensä vielä
ta. Opiskelija on välillä lukiolla,
monta kertaa elämänsä aikana. Suosittelen kaksoistutkintoa sinulvälillä ammattiopistolla.
le, joka kaipaat haasteita ja hyvää alkua tulevaisuudellesi!
5
Vanhojentanssit
Vanhojentanssit pääset
tanssimaan vain lukiossa.
Teksti ja kuvat: Reetta Nisula
J
o 1500-luvulla Puolassa tanssittiin voiton tansseja, joista vanhojentanssien perinne sai alkunsa. Suomeen vanhojentanssit rantautuivat, kun
niitä alettiin oppikoulussa opettaa osana sivistyskasvatusta.
A
lun perin vanhojentanssien ideana oli pukeutua mahdollisimman vanhan näköiseksi ja
käyttää vanhoja pukuja. Nykyisin vanhojentansseissa pukeutuminen muistuttaa yhä enemmän
Yhdysvaltoista rantautunutta prom-pukukulttuuria. Tytöt pukeutuvat useimmiten iltapukuun ja
pojat frakkiin tai sakettiin.
6
7
Penkkarit
Teksti ja kuvat: Reetta Nisula ja Sara Åhman
Penkkarit eli
penkinpainajaiset
ovat abiturienttien juhla.
S
uomessa penkkareita on vietetty lähes
yhtä kauan aikaa
kuin ylioppilaskirjoituksia.
Penkkarit ovat perinteisesti
päivää ennen vanhojentansseja. Abiturientit eli lukion viimeisen
vuoden opiskelijat pukeutuvat naamiaisasuihin ja kulkevat kaupungin läpi rekan kyydissä. Rekat koristellaan
erilaisilla abien askartelemilla julisteilla.
K
emin lyseon lukiossa penkkariperinteisiin kuuluu
abigaala, jossa abit esittelevät naamiaisasunsa sekä
vuoden varrella kuvatun abivideon. Abigaalassa
on sen lisäksi abien järjestämää ohjelmaa, esimerkiksi
kilpailuja niin oppilaille kuin opettajille. Penkkarit huipentuvat abien rekka-ajeluun, jonka lähtöä koko koulu
kerääntyy seuraamaan. Rekka-ajelu jatkuu keskustan
kaduille, jonka varsille ihmisiä kerääntyy katsomaan ajelua. 8
Ylioppilasjuhlat
Syksyn ylioppilaan puhe
A
rvoisat rehtorit ja opettajat, hyvät juhlavieraat ja
ennen kaikkea huikeat tuoreet ylioppilaat!
Tänään on meidän uusien ylioppilaiden päivä, päivä, jota olemme
toiveikkaina odottaneet. Peruskoulusta alkanut uurastus on nyt
saavuttanut yhden tärkeimmistä
etapeistaan. Saamme vihdoin painaa valkolakin päähämme. Usein
kysytään, että miltä nyt tuntuu.
Täytyy kyllä sanoa, että nyt on
voittajafiilis.
Syntymävuoteni ’95 oli voiton
vuosi muillekin kuin vanhemmilleni, kun jääkiekon MM-huuma
valtasi Suomen. Seuraavan kerran Suomi juhli
jääkiekon
maailmanmestaruutta
vuonna
2011. Samainen vuosi
merkitsi minulle peruskoulun päättymistä ja
syksyllä alkavaa lukiota. Pelasin sitä ensin kolme erää,
mutta se ei aivan riittänyt. Jatkoaika häämötti edessä.
Minulle tämä ottelu oli kaikkea
muuta kuin helppo; alun itsevarmuuden jälkeen luistin ei enää
luistanutkaan. Laiska pelaaminen kostautui suorittamattomina
kursseina ja ylimääräisinä opon
tapaamisina. Vuosien varrella minulle tuli selväksi, että lukiossa
piti nähdä vaivaa kurssien eteen.
Tunneilla oli käytävä ja tehtävät
piti suorittaa kunnolla, jotta vältti puutteellisen kurssimerkinnän.
Itselleni P-merkintöjä kertyikin
aluksi aikamoinen saalis. Rästitehtävien suorittaminen tuli tutuksi, ja useampikin kurssi täytyi
suorittaa kahteen kertaan. Vaikeuksista huolimatta seison tässä
voittajana muiden joukkuetovereitteni kanssa.
Lukiovuodet olivat onneksi
myös muuta kuin pelkkää ham-
paat irvessä kamppailua. Ensin pyörittiin vanhojentanssien
pyörteissä ja sitten juhlittiinkin
jo penkkareita. Hauskat tarinat
opettajien omista opiskeluajoista
ja vaimon syntymäpäivälahjoista
ovat niitä asioita, mitä itse parhaiten muistan oppitunneilta.
Monet opitut asiat painuvatkin
varmasti unholaan, mutta tärkeimmät opit ovat kuitenkin jääneet päähän, toivottavasti. Minulle lukio antoi paljon muutakin
kuin vain viisautta; se toi monia
hyviä muistoja vuosien varrelta.
Lukiossa saimme lisäaikaa
miettiä, mitä tulevaisuudelta haluamme. Tässä vaiheessa toisille tie saattaa olla
jo selvä, toisilla pohdinta on vielä kesken.
Jatkoa suunniteltaessa tulee pitää oma pää;
muiden mielipiteiden
ei saa antaa vaikuttaa
liikaa oman tulevaisuuden suunnitelmiin. Jokainen löytää oman
juttunsa, kunhan tarpeeksi etsii.
Meille ylioppineille lukio avaa tien
kohti suurempia pelikenttiä, ja
olen varma, että sen opeilla myös
pärjäämme tulevissa koitoksissa.
Tässä vaiheessa haluaisin kiittää läheisiäni saamastani tuesta
lukio-opintojen aikana. Te olette
olleet kannustusjoukkoni tässä
ottelussa. Kiitos myös rehtoreille, opettajille ja koulun muulle
henkilökunnalle. Haluaisin esittää erityiskiitoksen lukiomme
opoille, Jukille ja Annelle. He ovat
nähneet paljon vaivaa opintojeni
etenemisen suhteen. Kiitos koko
lukiolle näistä vuosista. Täällä on
ollut mukavaa opiskella.
Haluan toivottaa meille kaikille
ikimuistoista juhlapäivää. Hyvää
joulun odotusta ja onnea tulevaisuuteen. Jutin sanoin: ny rillataan!
Mikko Ruuskanen
”Täytyy kyllä
sanoa, että
nyt on
voittajafiilis.”
9
bändipäivä
Teksti ja kuvat: Christa Pitkänen
B
ändipäivä on opiskelijakunnan hallituksen järjestämä musiikkitapahtuma.
Bändipäivänä lukiolaisilla on mahdollisuus esitellä soitto- ja laulutaitojaan lukion
opiskelijoiden ja opettajien edessä. Bändit
soittavat välituntisin ja tunteja lyhennetään,
joten kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus
tulla katsomaan, kuuntelemaan ja nauttimaan live-musiikista. Yhtyeiden, duojen ja
jopa soolojen genret vaihtelevat akustisesta
popista punkiin.
Bändipäivä on ollut erittäin suosittu, ja
siitä onkin muodostunut jokavuotinen perinne. Bändipäivä järjestetään perinteisesti
syksyllä, ja se tuo mukavaa vaihtelua keskelle syksyn kiireitä.
10
Joulujuhla
Lukion joulujuhla vietettiin tänä
vuonna Kemin Pirtillä, ja teemana oli
tanssiaiset. Illan ohjelmaan kuului
muun muuassa draamaryhmän esitys,
yhteistansseja, kuten macarena ja
letkajenkka, opiskelijoiden musiikkiesityksiä ja opettajien oma bändi.
Teksti ja kuvat: Jenna Kangas ja Dung Pham
Juhlissa oli opiskelijoiden omia musiikkiesityksiä ja opettajista koostuva bändi.
Opiskelijat muodostivat riemuissaan letkajonon.
11
Yhdessä tanssiparien kanssa valssattiin musiikin tahtiin.
opkh-toiminta
Tavoite
Opiskelijakunnan hallituksen tavoitteena on luoda
ja ylläpitää hyvää ilmapiiriä koulussa sekä puoltaa
opiskelijoiden etua opettajankokouksissa. Olemme
myös mukana järjestämässä koulun juhlia.
Tapahtumia
Mitä muuta?
Teemapäivät
Tempaukset
Bändipäivä
Tuubi
Pikkujoulut
Karkkikeppien myynti
Varjovaalit
Liikuntaviikko /
Olympialaiset
Vappurieha
Kahvikone
Kirjamarkkinat
Ysiluokkien vierailupäivä
Tiesitkö?
Lukiolakiin (27§) on tullut 1.1.2014 voimaan astunut muutos: “Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee
olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta.”
Opiskelijakunnan hallitus vastaa siis peruskoulujen
oppilaskuntia.
12
a ja tutorointi
Kuka? Mitä? Häh?
Meidän lukiossamme tutoreina toimivat opiskelijakunnan hallituksen jäsenet. Tutorit auttavat ja opastavat etenkin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita lukio-opinnoissa. Tutorit
tunnistaa sinisistä huppareista, joiden selässä
lukee “TUTOR”.
Ensimmäisen ja viidennen jakson aikana tutorit päivystävät auditorion vieressä olevassa
Tutor-tuvassa. Sieltä voi rohkeasti tulla kysymään apua mihin tahansa asiaan.
Lukuvuoden alussa tutorit huolehtivat siitä,
että ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat
ryhmäytyvät omaan kotiryhmäänsä. Ensimmäisten viikkojen aikana järjestetään muun
muassa ryhmäytyspäivä, jossa puuhaillaan
kaikkea kivaa.
Kiinnostaako?
Ensimmäisen jakson lopussa jokaisesta ensimmäisen vuosikurssin ryhmästä valitaan 1-2
edustajaa opiskelijakunnan hallitukseen.
Teksti ja kuvat: Anni Myllymäki ja Christa Pitkänen
13
LUMAviikko
LUMA-viikkoa vietetään valtakunnallisesti Suomessa marraskuun alussa. Viikon tavoitteena on lisätä kiinnostusta
luonnontieteiden ja matematiikan opiskeluun.
Koulussamme on LUMA-viikolla
perinteisesti järjestetty ainakin Suuri
Päässälaskukilpailu, ja käytävälle on ilmestynyt Päivän Pulma jokaisena viikonpäivänä. Tänä vuonna viikko alkoi
viime vuonnakin järjestetyllä shakkitapahtumalla, jossa Kemin Työväen Shakkikerhon Dietmar Vinke pelasi yhtä aikaa kymmenkuntaa kilpailijaa vastaan.
Koulussa järjestetään ympäri vuoden kerran viikossa LUMA-kahvila, johon opiskelijat voivat tulla laskemaan.
Paikalla on ainakin yksi opettaja, jolta
voi tarvittaessa kysyä apua. Tarjolla on
yleensä kahvia, teetä ja leipää tai keksejä. LUMA-viikon kunniaksi kahvilassa
oli yllätystarjoiluna vohveleita.
Viikon aikana opiskelijat saivat osallistua myös lukion LUMA-kilpailuihin
(matematiikka, kemia ja fysiikka) ja pähkäillä käytävälle ilmestyneitä Päivän Pulmia. Viikko päättyi Suureen Päässälaskukilpailuun, jossa opiskelijat kilpailivat
kolmen hengen joukkueissa.
Teksti: Pietari Pennanen
Kuvat: Emma Laine
14
pulma 1
Neljä miestä on asetettu seisomaan jonossa alla esitetyllä tavalla. He tietävät, että valkoisia lippiksiä on
yhteensä kaksi ja mustia lippiksiä kaksi. He tietävät
myös, että heitä on yheensä neljä. Henkilöt eivät saa
käännellä päätään eivätkä saa ottaa hattua päästään
tai muutenkaan yrittää ylöspäin katsomalla selvittää, minkä värinen hattu omassa päässä on. Lukuun
ottamatta oikealla seinän takana olevaa henkilöä,
muut näkevät edessään olevien henkilöiden hattujen värit. Henkilöille annetaan tehtäväksi sanoa ääneen oman hattunsa väri heti kun hän onnistuu sen
päättelemään.
Kuka henkilöistä pystyy päättelemään hattunsa
värin ensimmäisenä ja millä perusteella?
pulma 2
Mänty on nyt kaksi kertaa niin vanha kuin
kuusi oli silloin kun kuusi oli kaksi kertaa
niin vanha kuin mänty. Kuusi on 315 vuotta vanha. Mikä on männyn ikä?
Avaa QRkoodi ja katso
videolta
pulmien
ratkaisut!
15
Näytä kieltä!
Kansainvälistymisen myötä hyvän ja monipuolisen kielitaidon
merkitys korostuu vahvasti nykymaailmassa. Se avaa paljon
uusia ovia työelämässä, siitä on hyötyä ulkomaanmatkoilla, se
auttaa luomaan uusia kontakteja eri puolille maailmaa ja antaa
uusia näkökulmia kulttuureihin.
Kemin lyseon lukio antaa
hyvät mahdollisuudet kielten
opiskeluun. Valittavana on äidinkielen, englannin ja ruotsin
lisäksi saksa, ranska, espanja
ja venäjä.
Teksti ja kuvat: Erja Juvonen
S
aksan kieli on Euroopan
yleisin äidinkieli. Sitä voi
opiskella pitkänä tai lyhyenä. Pitkä, A2-kieli, tarkoittaa peruskoulussa yleensä neljännellä
luokalla aloitettujen opiskelujen
jatkamista. B-kielen, eli saksan
lyhyen oppimäärän, voi aloittaa
lukiossa tai jatkaa yläasteella aloitettua opiskelua. Sekä lyhyen että
pitkän oppimäärän saksanopiskelijoille yhdessä pyritään järjestämään matka Saksaan toisen vuosikurssin keväällä.
E
spanja kuuluu maailman
neljän puhutuimman kielen
joukkoon. Se on lukiossamme hyvin suosittu valinnainen
aine. Espanjan kieltä voi lukiossamme opiskella kymmenen kurssia, joiden aikana opitaan kielen
lisäksi myös paljon espanjalaisesta kulttuurista ja jopa vieraillaan
itse Espanjassa. Lukiossamme
pyörii vuosittainen kulttuurivaihto-ohjelma espanjan opiskelijoiden ja madridilaisten välillä.
R
anskaa puhutaan virallisena kielenä ympäri
maailmaa. Sitä voi opiskella valinnaisena aineena lukiossa alkavana kielenä tai jatkaa sen
opintoja jo aiemmin aloitetun tasoisena. Ranskaa
voi opiskella lukiossamme yhteensä yhdeksän kurssin verran.
16
V
enäjän kielestä on Suomen työmarkkinoilla
suuri hyöty. Sen opiskelun voi aloittaa lukiossa uutena kielenä tai jatkaa sen opiskelua
ranskan ja saksan tavoin. Lukiossamme venäjää voi
opiskella kahdeksan kurssia.
hyödyllisiä fraaseja
Kuvat: Carla Geagea
Hyvää päivää! = Guten tag!
Minun nimeni on... = Mein name ist...
Mitä kuuluu? = Wie geht’s?
Paljonko kello on? = Wie spät ist es?
Kiitos. = Danke schön.
Ole hyvä. = Bitte schön.
Rakastan sinua. = Ich liebe dich.
Minun lempiruokani on pizza. = Pizza ist mein Lieblingsessen.
Hyvää päivää! = Bonjour!
Minun nimeni on... = Je m’appelle...
Mitä kuuluu? = Ça va?
Paljonko kello on? = Il est quelle heure?
Kiitos. = Merci.
Ole hyvä. = S’il vous plaît.
Rakastan sinua. = Je t’aime.
Kissani on karannut. = Mon chat s’est échappé.
Hyvää päivää! = ¡Buenas tardes!
Minun nimeni on... = Mi nombre es...
Mitä kuuluu? = ¿Qué tal?
Paljonko kello on? = ¿Qué hora es?
Kiitos = Gracias.
Ole hyvä = De nada.
Rakastan sinua = Te quiero.
Koira söi läksyni. = El perro ha comido mis
tareas de casa.
Hyvää päivää! = Добрый день
Minun nimeni on... = Меня зовут...
Mitä kuuluu? = Как поживаешь?
Paljonko kello on? = Ско́лько вре́мени?
Kiitos. = Спасибо.
Ole hyvä. = Пожалуйста.
Rakastan sinua. = Я люблю вас.
Kaunis ilma tänään. = Сегодня хорошая погода.
17
Maria, 17, St Louis, Missouri
Teksti: Anni Mattinen,
Anni Myllymäki ja Anniina
Mäkimurto
Sakke, 17, Cincinnati, Ohio
Vaihtovuosi?
Miksi lähdit vaihtoon ja miksi USA?
Maria: Ruisleipää ja saunaa.
Miia: Halusin oppia englantia enemmän, itsenäistyä ja kokea amerikkalaisen kulttuurin ja sen “school spiritin”.
Miksi vaihtovuosi on mielestäsi kannattava kokemus jo lukioaikana?
Sakke: Isäni oli 25-vuotiaana täällä
vaihdossa, ja reissu oli ollut ikimuistoinen kokemus. Toinen syy, miksi juuri
täällä, on jääkiekko.
Maria: Vaihtoon lähtö on ollut mielessäni pienestä asti, ja minusta on kiva haastaa itseni ja oppia kokonaan uusi kulttuuri ja elämäntyyli. Olen aina halunnut
kokea amerikkalaisen elämäntyylin ja
high schoolin sekä parantaa englantiani.
Mikä on suurin huomaamasi ero
suomalaisen ja amerikkalaisen lukiokoulutuksen välillä?
Miia: Lukiolaisena yleensä miettii, mitä
haluaa tehdä tulevaisuudessa, ja etsii
samalla omia arvojaan. Vaihtovuosi on
kannattava kokemus jo lukioaikana,
koska sen aikana oppii tuntemaan itseään ja ajatukset omasta tulevaisuudesta
kirkastuvat.
Sakke: Reissussa kypsyy ja näkee muunkinlaista kulttuuria. Vaihtovuoden aikana ottaa välimatkaa omaan perheeseen,
mutta oppii myös arvostamaan perhettään paljon enemmän.
Maria: Vaihtovuosi kasvattaa paljon, ja
sen aikana tulee itsenäisemmäksi.
Miia: Kokeet ovat koulussani suurimmaksi osaksi monivalintaa.
Kumoa tai vahvista joku tyypillinen
“high school -stereotypia”.
Sakke: Lukioilla on omia joukkueita, ja
suurin osa opiskelijoista kuuluu johonkin koulun joukkueeseen. Tuntien välillä
ei ole välitunteja, vaan niiden välissä on
neljä minuuttia siirtymäaikaa.
Miia: Elokuvissa ja tv-sarjoissa kaikki
pukeutuvat aina todella hyvin ja ovat
laittautuneita. Todellisuudessa suurin
osa tulee kouluun college-housuissa ja
t-paidassa, jossa on koulun maskotti tai
nimi.
Maria: Suomalaisessa lukiossa opetellaan enemmän kokonaisuuksia, kuten
esseevastauksia. Täällä kokeet ovat taas
monivalintaa. Suomessa ollaan myös
paljon itsenäisempiä ja annetaan enemmän vastuuta opiskelijoille.
Mitä kaipaat Suomesta?
Miia: Saunaa ja ruisleipää. En olisi uskonut sanovani tätä, mutta kaipaan myös
Suomen talvea! Täällä ei ole vielä lunta ja
jouluna oli 14*C lämmintä. Ulkona näyttää ihan keväältä.
Sakke: Saunaa, suklaata, ruisleipää, perhettä sekä ystäviä.
18
Miia, 17, Ellwood city, Pennsylvania
Sakke: Urheilulliset liikkuvat urheilullisten kanssa ja ns. nörtit nörttien
kanssa, vaikkakin nykyään sekaisin liikkumista on jo enemmän kuin ennen. Jos
poistuu luokasta, tulee olla lupalappu, ja
koulun käytävillä on vartijoita. Koulun
joukkueen peleissä on hirveästi katsojia.
Lukion amerikkalaisen jalkapallon joukkueen pelissä voi helposti olla pari tuhatta katsojaa.
Maria: Ei ole niin kuin elokuvissa, että
cheerleaderit ja jalkapalloilijat kulkevat
omissa porukoissaan, mutta se pitää
paikkaansa, että juoruja kuulee ja niitä
kerrotaan koko ajan. Amerikan lukioissa
Kuvat: Maria Nyman, Sakke
Tiitinen ja Miia Roininen
on aivan älytön yhteishenki ja teemapäiviä on useasti ja urheilupeleissä on mahtava tunnelma.
Onko hankalaa puhua koko ajan
englantia?
Miia: Alussa oli todella väsyttävää kääntää koko ajan suomesta englanniksi ja
englannista suomeksi. Siihen tottui kuitenkin aika äkkiä. Nyt, jos joku haluaa
tietää jonkun tietyn sanan suomeksi,
saattaa hetken aikaa joutua miettimään,
että mikähän se olikaan.
Sakke: Ei ole. Aika itsestään alkaa kieli
jo taittumaan. Välillä on sen sijaan hankala puhua suomea, koska kaikki lyhyet
vastaukset alkavat tulla automaattisesti
englanniksi (kuten esim. yeah ja sure).
Maria: Alussa sai totutella jonkun aikaa,
mutta pikkuhiljaa siitä tuli aina vain helpompaa.
Odotetaanko sinulta koulussa enemmän, koska sinulla on suomalaista
koulutustaustaa?
Miia: Ei odoteta. Oikeastaan minulta
odotetaan vähemmän kuin muilta, koska olen vaihto-oppilas.
Sakke: Ei odoteta, vaikka opettajat tietävät, että Suomen koulutusjärjestelmä
on maailman parhaimpia. Opettajat
ovat aika rentoja, koska tietävät, ettei
englanti ole äidinkieleni, joten saan jossain määrin anteeksi jotain asioita. Koulu täällä on helppoa. Sain ensimmäisestä
lukukaudesta kaikiksi arvosanoiksi A:n.
Maria: Ei oikeastaan, koska opettajat
tietävät, että minun arvosanani eivät
vaikuta Suomen lukioon mitenkään, niin
olen ottanut aika rennosti.
Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä?
Teksti ja kuvat: Emma Laine
Väinö Pääkkölä
Näen itseni kaukana
Kemistä. Haluaisin
jonnekin opiskelemaan. Sen jälkeen
kiinnostaisi jokin
huipputyö vaikka
ammattiurheilijana,
koska harrastan
urheilua.
Paavo Jokinen
Olen luultavasti
Kemin K-citymarketin
penkeillä, mutta
oikeasti kiinnostuksenani on elämän koulu.
Lukion jälkeen voisin
kokeilla lähteä opiskelemaan sähkötekniikkaa tai lääketiedettä.
Inka Räisänen
heikki haapaniemi
Haluaisin olla valmistunut
yliopistosta tai ammattikorkeasta hyvinvoinnin
tai terveyden alalle.Toivottavasti edelleen silloin
on resursseja ja aikaa
harrastaa urheilua, vaikka asuinpaikka olisikin
etelämpänä Suomessa.
Toivoisin olevani
jollain alalla, johon
liittyy fysiikka tai matematiikka. Mahdollisesti lääketieteen tai
kemian alalla.
Viivi Järvinen
Haluan ehdottomasti
matkustaa jonnekin
lämpimään, kuten
Australiaan. Haluaisin
opiskella psykologiaa. Haluan ihan vain
nauttia elämästä ja
pitää hauskaa.
Pihla Pasanen
Valtteri Kemppainen
Haluaisin matkustella
paljon ympäri maailmaa, mutta mitään
erityisiä suosikkeja
ei ole. Näkisin itseni
myöskin tekemässä
jotain sellaista työtä,
joka liittyy tavalla tai
toisella taiteeseen.
Olen silloin 26-vuotias. Siinä on ilta
aluillaan, ja se on
sali täynnä ihmisiä.
Viritellään kitaraa.
Urahaaveena on
musiikki. Musiikki on
aina ollut osa minua,
mutta kitaransoiton
aloitin joskus toisella
luokalla, ja ensimmäinen keikka oli seitsemännellä luokalla.
Niko Peltoniemi
Kaikista varmin vastaus taitaa olla, että
opiskelen. Haluaisin
opiskella mahdollisesti
psykologiaa, terveystietoa, äidinkieltä ja
englantia sekä muita
kieliä yleensä. Muuten haluaisin kiertää
maailman ja ihan vain
nukkua.
19
Kemin lyseon
lukion kurssit
Oppiaine
Valitse tästä 230
kurssin tarjonnasta
vähintään 75
Pakolliset
Syventävät
Soveltavat
Yhteensä
ÄIDINKIELI (ÄI)
6
3
6
15
ENGLANTI, A-oppimäärä (ENA)
6
2
3
11
RUOTSI, B1-oppimäärä (RUB)
5
2
1
8
ESPANJA, B3-oppimäärä (EAB3)
8
2
10
RANSKA, B2-oppimäärä (RAB2)
8
8
RANSKA, B3-oppimäärä (RAB3)
8
8
SAKSA, A-oppimäärä(SAA)
8
2
10
SAKSA, B3-oppimäärä(SAB3)
8
2
10
VENÄJÄ, B3-oppimäärä(VEB3)
8
8
MATEMATIIKKA, pitkä (MAA)
10
3
4
17
MATEMATIIKKA, lyhyt (MAB)
6
2
2
10
BIOLOGIA (BI)
2
4
2
8
MAANTIEDE (GE)
2
2
3
7
FYSIIKKA (FY)
1
10
KEMIA (KE)
1
4
3
8
USKONTO (UE)
3
2
1
6
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET)
3
2
FILOSOFIA (FI)
1
3
1
5
PSYKOLOGIA (PS)
1
4
2
7
HISTORIA (HI)
4
2
7
13
YHTEISKUNTAOPPI (YH)
2
2
1
5
TERVEYSTIETO (TE)
1
2
1
4
KUVATAIDE (KU)
2
3
4
9
MUSIIKKI (MU)
2
3
DRAAMA (DR)
11
5
5
2
2
LIIKUNTA (LI)
2
3
8
13
OPPILAANOHJAUS (OP)
1
1
3
5
lue lisää kotisivuiltamme: http://www.kemi.fi/palvelut/koulutus/kemin-lyseon-lukio/