1. No category

Vaihtoehtoja
perusopetuksen jälkeen
Jatkokoulutuksen suunni elu on hyvä
aloi aa varhain
Oppilaan omat toiveet ja kiinnostuksen kohteet ovat ohjauksen lähtökohta. Tärkeintä on kuunnella, mitä nuori itse
haluaisi aikuisena tehdä, sillä jokainen ihminen elää lopulta
omaa elämäänsä ja on vastuussa omista päätöksistään.
Perheen tehtävä on tukea oppilasta hänen omassa ratkaisussaan koulutuksen ja amma nvalinnan suhteen.
On tärkeää keskustella nuoren
kanssa ja kertoa kokemuksiaan, mu a nuorella itsellään
on lopulta oikeus pää ää tulevasta amma staan.
2
Koulutus pitää yllä hyvinvoin a ja luo tasa-arvoa ihmisten välillä.
Siksi Suomessa on ilmainen perusopetus 1. 9. luokilla, ja kaikki
osallistuvat siihen. Ilman koulutusta on mahdotonta saada hyvää
työpaikkaa ja edetä työuralla.
Tasa-arvo on suomalaisessa koulussa tärkeää, niin perusopetuksessa, lukiossa kuin amma llisessakin koulutuksessa. Kaikki amma t ja
työtehtävät on tarkoite u sekä miehille e ä naisille, vaikka perinteises joillekin aloille hakeutuu enemmän miehiä ja toisille taas
naisia.
Amma tai ainakin työtehtävät voivat vaihtua elämän aikana jopa
monta kertaa. Aiemmin oli tavallista sitoutua yhteen amma in pitkäksi aikaa, mu a nykyisin työtehtävät ovat usein määräaikaisia tai
projek luontoisia.
Suomessa on tavallista, e ä opinnot kestävät pitkään. Usein niitä
jatketaan vielä työelämässä olon aikanakin. Omalla alalla voi koulu autua lisää,
vaihtaa alaa aikuiskoulutuksessa, ja lisäksi voi opiskella harrastuksena jotakin
itselleen sopivaa aihe a. Tätä elinikäistä
oppimista pidetään tärkeänä kaikkien
Suomessa asuvien ihmisten elämässä.
3
Oppilas saa ohjausta perusopetuksessa
Alakoulussa eli luokilla 1. 6. opiskellaan enimmäkseen oman luokanope ajan
johdolla. Tällöin hän on myös pääasiallinen ohjaaja opinnoissa ja tulevaisuuden
suunnitelmissa. Yläkoulussa, luokilla 7. 9., tärkeitä henkilöitä ovat luokanvalvoja ja oppilaanohjaaja (opo). Myös eri oppiaineiden ope ajat ohjaavat oppilaita, esimerkiksi kertomalla, mihin amma eihin vaikkapa kemiaa opiskelemalla voi valmistua.
Kahdeksannelta luokalta läh en oppilaan ohjaaminen keski yy tuleviin koulutus- ja amma valintoihin. Tästä ohjauksesta vastaa oppilaanohjaaja. Ohjaus on
yhteistä koko luokalle ja siinä käsitellään jokaista oppilasta koskevia asioita, kuten suomalaista koulujärjestelmää, eri amma en esi elyä ja koulutuksiin hakemista.
Tärkeä ohjauksen muoto on myös kahdenkeskinen keskustelu oppilaan kanssa.
Myös vanhemmat voivat osallistua näihin keskusteluihin. Oppilaan kanssa sovitaan yleensä 45 min aika, jolloin paneudutaan hänen henkilökohtaisiin suunnitelmiinsa.
4
Perusopetuksen jälkeen haetaan toiselle asteelle yhteishaussa
Velvollisuus käydä koulua jatkuu aina lukuvuoden loppuun as sinä lukuvuonna,
jona nuori täy ää 17 vuo a. Oppivelvollisuus ei siis pääty 17-vuo späivänä.
Lähes kaikki nuoret hakeutuvat opiskelemaan lisää. Toisen asteen koulutus tarkoi aa lukio- ja amma koulutusta tai näiden yhdistelmää eli kaksoistutkintoa. Ilman vähintään toisen asteen opintoja on
Suomessa vaikea saada työtä.
Lukioon tai amma kouluun haetaan yhteishaussa 9. luokan keväällä.
Oppilaat täy ävät ne lomakkeen, jolla he voivat hakea viiteen eri koulutukseen.
Hakeminen tapahtuu kaikkialla Suomessa samalla tavalla. Ne sivusto on
osoi eessa www.opintopolku. . Tieto koulutukseen pääsystä tulee kesäkuun alkupuolella kirjeellä ko in.
Koulu lähe ää ohjeet koteihin ennen ilmoi autumisen alkamista.
5
Jotkut oppilaat osaavat helpos
valita joko amma llisen koulutuksen tai lukion. Osa oppilaista tarvitsee päätöksessään paljon apua
ja tukea sekä kotoa e ä koulusta
ja muiltakin aikuisilta.
Perusopetuksen todistuksen arvosanat ovat ratkaisevan tärkeitä, kun lukiot ja amma koulut
valitsevat oppilaita.
Amma lliseen koulutukseen voi
lisäksi olla pääsykoe tai haasta elu, josta saa pisteitä. Koulumenestys on kuitenkin ratkaiseva asia,
joten opintojen sujuminen ja
mahdollisimman hyvät arvosanat
perusopetuksessa ovat tärkeitä
asioita.
Lukio, amma opinnot ja oppisopimus
ovat kaikki arvoste uja tapoja päästä mukaan työelämään. Viime vuosina lukiokoulutus ja amma llinen koulutus ovat olleet
lähes yhtä suosi uja. Molemmat vaihtoehdot ovat oppilaiden keskuudessa suosi uja
tapoja edetä elämässä. Oppisopimuksen
valitsee vielä melko harva nuori.
6
Lukio
Lukiossa opiskellaan tavallises kolme vuo a, mu a sen voi suori aa myös 4 vuodessa. Jokaisen oppiaineen sisältö on jae u kursseiksi. Lukiossa on pakollisia, syventäviä ja
soveltavia kursseja. Syventävät kurssit sisältävät etoa, joka laajentaa ja syventää pakollisia kursseja. Soveltavat kurssit taas voivat olla koulun omia kursseja, jotka ehkä lii yvät
johonkin oppiaineeseen tai ovat oma kokonaisuutensa.
Kun opiskelija on suori anut lukion kurssit, hän saa lukion pää ötodistuksen. Tämän lisäksi opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon, josta hän saa erillisen ylioppilastutkintotodistuksen. Ylioppilastutkinnossa suoritetaan neljä aine a, joista äidinkieli (suomi tai
ruotsi) on pakollinen. Sen voi suori aa suomi tai ruotsi toisena kielenä -tason mukaises .
Sen lisäksi suoritetaan vähintään kolme koe a seuraavista oppiaineista: toinen ko mainen kieli eli ruotsi tai suomi, matema ikka, vieras kieli ja jokin reaaliaine. Lisäksi on mahdollista kirjoi aa ylimääräisiä kokeita.
Lukio on yleissivistävä oppilaitos, jonka jälkeen opiskelija yleensä jatkaa opiskelua yliopistossa, amma korkeakoulussa tai amma oppilaitoksessa ylioppilaspohjaisella linjalla.
Lukiossa otetaan paljon vastuuta omasta opiskelusta. Siellä on valinnanvapau a ja opiskelija voi o aa huomioon esimerkiksi harrastuksiaan, kun hän suunni elee, mitä kursseja
valitsee.
7
Kun hakee lukioon, on oltava hyvät perus edot lukuaineista sekä hyvät opiskelutaidot
Kun lukioon valitaan oppilaita, otetaan todistuksesta
huomioon lukuaineiden keskiarvo (äidinkieli tai S2kieli, matema ikka, biologia, maan eto, kemia, fysiikka, historia, englan , ruotsi, uskonto tai elämänkatsomus eto, yhteiskuntaoppi, terveys eto). Liikuntaa ja taitoaineita, kuten kuvataide a ja musiikkia, ei
huomioida. Lukiossa opiskelu on teoriapitoista ja tapahtuu pääosin oppitunneilla luokkahuoneessa.
Lukuaineiden keskiarvon on yleensä oltava vähintään
7. Kuitenkin usein keskiarvon oltava korkeampi riippuen hakijoiden määrästä. Opiskelujen onnistumiseksi lukiossa on tärkeää, e ä perus edot oppiaineista ovat hyvin hallussa.
8
Amma llinen koulutus
Amma llisen perustutkinnon suori aminen kestää kolme vuo a. Suurin osa opinnoista on amma aineiden opiskelua. Opintoihin sisältyy työpaikoilla työssä oppimista eli harjoi elua yhteensä vähintään 6 kuukau a. Monet opiskelijat valitsevat
työssäoppimispaikakseen harjoi elupaikan ulkomailta. Lisäksi opiskelija opiskelee
yleissivistäviä opintoja, ja vapaas vali avia opintoja, joita voi o aa myös toisesta
oppilaitoksesta, kuten lukiosta. Vapaas vali aviin opintoihin voidaan lukea myös
työkokemus tai ohjatut harrastukset. Lisäksi opiskellaan alaan lii yvää teoriaa sekä
esimerkiksi englan a, suomea ja yhteiskunnallisia aineita.
Suosi uja aloja amma llisessa koulutuksessa ovat olleet sosiaali- ja terveysala, liiketalous ja kauppa, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, rakentaminen, majoitus- ja ravitsemisala sekä kauneudenhoitoala.
9
Kun hakee amma llisiin opintoihin, huomioidaan taito- ja taideaineet
Kun valitaan oppilaita amma lliseen koulutukseen, huomioidaan kaikkien aineiden keskiarvo ja kolmen parhaan taito- ja taideaineen keskiarvo (liikunta, musiikki, kuvataide, käsityö, ko talous).
Vaikka lukuaineet eivät olisi menneet kovin hyvin, voi taito- ja taideaineiden arvosanat au aa sisäänpääsyssä. Joillekin erityisen suosituille aloille pääsemiseksi
voidaan vaa a korkeampaa keskiarvoa kuin joihinkin lukioihin. Lisäksi amma lliset oppilaitokset voivat järjestää pääsykokeita tai haasta eluja, joissa voi tuoda
esiin soveltuvuu a alalle.
Amma llinen erityiskoulutus
Ammatilliset erityisoppilaitokset ovat erikoistuneet
erityistä tukea tarvitsevien nuorten
ammatilliseen koulutukseen ja kuntoutukseen. Niissä tarjotaan ammatillista
peruskoulutusta, valmentavaa koulutusta sekä lisäkoulutusta. Jos tuntuu siltä,
että nuori tarvitsee erityistä tukea, hän
voi hakeutua koulutuskokeiluun ammatilliseen erityisoppilaitokseen. Kokeilun aikana nähdään, onko koulutusmuoto hänelle sopiva.
10
Kaksoistutkinto
Kaksoistutkinnossa opiskellaan amma ja suoritetaan ylioppilastutkinto. Opiskelija hakee Yhteishaussa amma lliseen koulutukseen ja ilmoi aa siellä, e ä haluaa
suori aa kaksoistutkinnon. Mikäli oppilaitos pystyy järjestämään kaksoistutkintopaikan, opiskelija voi suori aa tutkinnon. Kaksoistutkinnon opinnot kestävät yleensä neljä vuo a. Joissakin oppilaitoksissa koulutus on järjeste y niin, e ä opiskelijat ovat yhden jakson lukiossa ja toisen jakson amma llisessa koulutuksessa. Toisissa kouluissa opetus on järjeste y viikko-ohjelman mukaises niin, e ä opiskelijat ovat osan viikosta lukiossa ja osan viikosta amma llisessa koulutuksessa.
Kaksoistutkinnossa lukiota ei suoriteta kokonaan vaan ainoastaan ylioppilastutkinto. Niinpä esimerkiksi lukion taito- ja taideaineet jäävät pois, ja opiskelija keski yy niihin aineisiin, jotka hän aikoo suori aa ylioppilastutkinnossa. Kaksoistutkinto vaa i opiskelijalta määrä etoisuu a ja tarkkaa ajankäytön suunni elua.
11
Oppisopimus
Amma llisen perustutkinnon voi suori aa myös oppisopimuksella, jolloin
opiskelija oppii pääsääntöises tekemällä työtä työpaikalla. Oppisopimukseen kuuluu lisäksi teoriajaksoja amma llisessa oppilaitoksessa.
Oppisopimuskoulutukseen pääsemiseksi ei huomioida arvosanoja. Tarvitaan
kuitenkin omaa ak ivisuu a. Nuori hankkii työpaikan itse ja solmii työsopimuksen. Sopimus oppisopimuksesta tehdään oppisopimuskeskuksessa. Oppilas saa työssä oppiessaan palkkaa.
12
Minne toisen asteen jälkeen?
Kaikilla on samat mahdollisuudet jatkokoulutukseen riippuma a siitä, onko
käynyt lukion vai amma llisen koulutuksen.
Amma llisen koulutuksen suori aneet ovat valmiita työelämään. He voivat
kuitenkin hakeutua amma korkeakouluihin opiskelemaan samaa alaa eteenpäin tai jopa aivan uu a alaa. He voivat pyrkiä myös yliopistoihin ja korkeakouluihin.
Lukiossa suoritetaan ylioppilastutkinto, ja vasta sen jälkeen lähdetään opiskelemaan tulevaa työelämää varten. Lukion jälkeen voi hakea amma korkeakouluun, korkeakouluun, yliopistoon tai amma lliseen oppilaitokseen ylioppilaslinjalle.
13
Entä jos nuori ei pääse koulutukseen tai taidot eivät vielä riitä?
Jos nuori ei saa paikkaa kevään Yhteishaussa, hän voi hakea vapaiksi jääneitä opiskelupaikkoja kesällä. Haku tapahtuu ne ssä samalla sivustolla www.opintopolku. . Oppilaitokset voivat myös tarjota uusia koulutuspaikkoja. Oppilas voi myös päästä varasijalle, vaikka ei olisikaan tullut valituksi yhteishaussa.
Suomessa on voimassa Nuorisotakuu, jonka mukaan kaikille alle 25-vuo aille nuorille
tarjotaan koulutus- tai työpaikka, tai muu koulutus- ja työuraa edistävä vaihtoehto.
Joskus on tarpeen sopia etukäteen, e ä oppilas ei hae yhteishaussa vaan hän hankkii
vielä etoja ja taitoja vuoden ajan muissa koulutuksissa. Nämä ovat koulutuksia, joihin
voi hakea myös siinä tapauksessa, e ä saa paikkaa yhteishaussa. Vaihtoehtoja on kerro u seuraavassa.
Jos nuori jää ilman opiskelupaikkaa, on tärkeää
olla ak ivinen ja olla yhteydessä perusopetuksen oppilaanohjaajaan tai etsivän nuorisotyön
työntekijään. Näiden yhteys edot löytyvät kaupungin ne sivuilta www.kerava. ja tämän oppaan lopusta. Myös Työ- ja elinkeinokeskukset
www.te-palvelut. tarjoavat ohjausta ja sinne
voi ilmoi autua työnhakijaksi.
14
Vaihtoehtoja perusopetuksen jälkeen
1. Perusopetuksen lisäopetus (10. luokka)
Nuori voi hakeutua kymppiluokalle, joka on vuoden pituinen perusopetuksen lisäopetus. Siellä
voi koro aa perusopetuksen arvosanoja. Siihen
kuuluu myös työelämään tutustumista.
Kymppiluokan jälkeen voi hakea joko lukioon tai
amma lliseen koulutukseen.
4. Maahanmuu ajien lukioon valmistava koulutus
Tavoite on parantaa valmiuksia, joita tarvitaan
lukiokoulutuksessa.
5. Ko talousopetus
Koulutuksessa opitaan puolen vuoden aikana
ruuanvalmistukseen, puhtaanapitoon ja talouteen lii yviä taitoja.
2. Amma star
Nuori voi hakeutua myös Amma star lle amma lliseen oppilaitokseen, jossa voi myös koro aa perusopetuksen arvosanoja. Tähän koulutukseen sisältyy enemmän tutustumista ammallisiin koulutusmahdollisuuksiin. Amma star n
jälkeen voi hakea joko lukioon tai amma lliseen
koulutukseen.
6. Nuorten työpajat
Tarkoite u 17-24-vuo aille nuorille, jotka ovat
vailla työ- ja opiskelupaikkaa. Työpajassa tehdään työtä ja siellä saa henkilökohtaista ohjausta
tulevaisuuden suunnitelmien toteu amiseksi.
7. Kansanopistot
Kansanopistoissa voi suori aa perusopetuksen
lisäopetusta. Niissä voi suori aa myös amma llisia tutkintoja tai opiskella eri aiheita harrastuksena.
3. Maahanmuu ajien amma opintoihin valmistava koulutus
Jos maahanmuu ajanuori kokee, e ä hän ei ole
vielä valmis amma llisiin opintoihin esim. liian
vähäisen kielitaidon tai jonkin muun syyn vuoksi,
hän voi hakeutua vuoden kestävään, maahanmuu ajille tarkoite uun valmistavaan opetukseen. Sen tavoite on lisätä valmiuksia, joita tarvitaan amma llisessa koulussa opiskeluun. Opiskeluaineita ovat suomen kielen lisäksi mm. matema ikka, etotekniikka ja elämänhallinta. Lisäksi koulutukseen kuuluu työharjoi elua.
8. Kotoutumistuella anne ava koulutus
Koulutukseen voivat osallistua 17-vuo a täy äneet nuoret, jotka ovat tulleet Suomeen alle 4
vuo a si en. Koulutukseen hae aessa on nuorella oltava Työ- ja elinkeinotoimiston tekemä
kotoutumissuunnitelma.
15
Usein kysy yä
Mitä jos oppilas opiskelee aineita mukautetus perusopetuksessa?
Oppilas voi hakea koulutuksiin normaalihaussa tai harkinnanvaraisessa haussa. Jälkimmäisessä haussa oppilas voidaan o aa opiskelemaan, vaikka hänen koulumenestyksensä ei olisikaan kovin hyvä.
Onko toinen ko mainen kieli pakollinen?
Jos oppilas on vapaute u ruotsin tai suomen kielestä, hän voi saada vapautuksen
myös lukiossa tai amma llisessa koulutuksessa. Työelämässä ruotsin/suomen kielen
taitoa vaaditaan monissa val on ja kunnan viroissa, esimerkiksi poliisin tai tuomarin
tehtävissä.
Mitä hyötyä on oman äidinkielen opiskelusta?
Oman äidinkielen hyvä osaaminen vahvistaa muiden kielten oppimista. On hyvä
tuntea oma kul uuri hyvin ja kunnioi aa sitä. On tode u, e ä oman kul uurin arvostaminen ja ylläpito uudessa ympäristössä au aa ase umisessa yhteiskuntaan.
Työelämä on myös yhä kansainvälisempää ja kielten osaaminen tuo etua työnhaussa.
Millainen suomen kielen taito on rii ävä jatko-opintoihin pääsemiseksi?
Koulutukseen pääsemiseksi vaaditaan rii ävä kielitaito. Jos S2-kielen arvosana on
vähintään 7, sitä ei testata. Muutoin kielitaitoa testataan kielikokeella ennen opiskelijaksi hyväksymistä. Menestyminen lukio- ja amma llisissa opinnoissa edelly ää
hyvää suomen kielen taitoa. Varsinkin lukio-opinnot ovat teoree sia ja käsi eellisiä.
16
Mitä lukio-opinnot maksavat?
Mitä opinnot amma llisessa
koulutuksessa maksavat?
Lukiossa opetus on ilmaista. Lukiolaisen on kuitenkin hankittava itse kirjat. Yhteensä kirjoja on hankittava lukion aikana 50-70 kappaletta riippuen
siitä, kuinka monta kurssia opiskelija
on opinto-ohjelmaan valinnut. Yksi
kirja maksaa 20-40 euroa. Kirjoja kuitenkin myös kierrätetään eli aiemmin
opiskelleilta voi kirjoja ostaa huomattavasti edullisemmin.
Ammatillisessa oppilaitoksessa opetus on maksutonta. Kirjat opiskelija
hankkii itse. Jos opiskelija tarvitsee
suojavaatteita ja muita varusteita
työturvallisuuden vuoksi, ne hankitaan hänelle koulusta. Sen sijaan
esim. kokin työasu, veitset tai kampaajan sakset ja muut työvälineet
on hankittava itse. Samoin esim.
parturin välineet ja kokin veitset
opiskelija maksaa itse.
Lukiossa tarvitaan myös kannettava
tietokone. Useissa lukioissa sen voi
vuokrata koululta tai koulu kustantaa
tietokoneen lukion ajaksi. Samoin tarvitaan laskin. Laskinten hinnat vaihtelevat paljon, mutta yleensä peruslaskin riittää.
Ammatillisessa koulutuksessa ruokailu on ilmaista, mutta matkat
opiskelija joutuu maksamaan itse.
Lisäksi ylioppilastutkinnosta on maksettava tutkintomaksu kustakin kokeesta. Yksi koemaksu on n. 30 euroa.
Opiskelujen aikana on mahdollista
saada opintotukea ja asumistukea.
Jotkut työskentelevät opintojensa
aikana.
Lukiossa ruokailu on ilmaista, mutta
matkat opiskelija joutuu maksamaan
itse.
17
3. Ohjaamo, Kerava
Ohjaamon palvelut on suunna u 16- 29
-vuo aille nuorille. Ohjaamon työntekijät au avat ja tukevat nuoria oman elämänsä ongelmakoh en selvi elyssä,
työ-, opiskelu- tai harjoi elupaikan löytämisessä sekä ohjaa nuoria oikeiden
palveluiden pariin. Aukioloaikoina paikalla on etsivä nuorisotyöntekijä, joka
saa helpos yhteyden muihin nuorelle
tärkeisiin yhteistyötahoihin.
Keneltä saa lisä etoja opintoihin
lii yvistä asioista?
Osoite: Yhteispalvelupiste, Sampolan
palvelukeskus, Kultasepänkatu 7, 04250
Kerava
Aukioloajat: istaisin ja torstaisin klo
14.00 -16.00,
Sähköpos : mariaelisa.jarvensivu@kerava.
Puhelin: 0403184072
www.keravannuorisopalvelut.
1. Perusopetuksen oppilaanohjaajat
2. Lukioiden ja amma llisten oppilaitosten
opinto-ohjaajat
18
4. Etsivä nuorisotyöntekijä, Kerava
Yhdessä etsivän nuorisotyöntekijän
kanssa on mahdollista tutustua eri
opiskelualoihin, tehdä työhakemuksia
tai löytää mielenkiintoinen harjoi elu
-/työkokeilupaikka. Lisäksi on mahdollista lähteä yhdessä tutustumaan eri
harrastusmahdollisuuksiin.
Tunnetko sinä nuoren, jolla asiat
ovat solmussa ja joka kaipaa apua
oman elämänsä jatkosuunnitelmien
tekemiseen? Voit ilmoi aa nuoren
yhteys edot sähköpos lla tai soi aa,
niin etsivä nuorisotyöntekijä o aa
nuoreen yhtey ä.
Maria-Elisa Järvensivu
p. 040 318 4072
maria-elisa.jarvensivu@kerava.
www.keravannuorisopalvelut.
5. Työ- ja elinkeinokeskus
p://toimistot.te-palvelut. /uusimaa
Voit asuinpaikastasi riippuma a asioida
missä tahansa toimipaikassa; Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Hyvinkäällä,
Järvenpäässä, Lohjalla, Porvoossa tai
Raaseporissa.
6. Uudenmaan TE-toimisto, Järvenpää
p://toimistot.te-palvelut. /
jarvenpaa
Osoite: Mannilan e 28 A, 04400 Järvenpää
Aukioloajat: arkisin klo 9.00-16.00,
puhelinpalvelut klo 9.00-16.15
Sähköpos : kirjaamo.uusimaa(at)tetoimisto.
Puhelin / Työnhakija-asiakkaat:
0295 040 001 (arkisin 9.00-16.15)
Puhelin / Työnantaja-asiakkaat:
0295 040 002 (arkisin 9.00–16.15)
19
Linkkejä
Opintopolku
ps://opintopolku. Suomalaiset oppilaitokset ja korkeakoulut ylläpitävät Opintopolussa omien koulutustensa etoja.
Työ- ja elinkeinopalvelut www.te-palvelut. Työ- ja elinkeinopalvelut eli TE-palvelut
tarjoavat maksu a palveluja työnhakijoille, jotka asuvat Suomessa tai haluavat Suomeen töihin.
Kun koulu loppuu www.kunkoululoppuu. Antaa sinulle etoa perusopetuksen ja lukion jälkeisistä valinnoista, opiskelusta ja työelämästä. Taloudellinen edotustoimisto.
Amma ne www.amma ne
Tarjoaa etoa ammateista ja aloista. Amma ne stä löytyy amma alojen ja amma en kuvauksia, eri ammateissa toimivien
ihmisten haasta eluja ja uratarinoita sekä työelämään lii yviä ar kkeleita.
Infopankki www.infopankki. Laajas
eri kielellä.
etoa suomalaisesta yhteiskunnasta monella
20
LUOKAT/
VUODET
tohtorin ja
lisensiaatin tutkinto
1-3 (5)
yliopisto
ammattikorkea
työelämä
koulu
1-3 lukiokoulu-
tus
1
10
lukioon valmistava
ammatillinen
koulutus
oppisopimus
ammatilliseen koulutukseen
valmistava
lisäopetus "10. luokka"
1-9
perusopetus
1
esiopetus
21
erikoisammattitutkinto
ammattistartti
KERAVANJOEN KOULU
YLEISET YHTEYSTIEDOT
Rehtori
Sirpa Nenonen
puh. 040-318 2151
sirpa.nenonen@kerava.
Sähköpos
opetus@kerava.
tai
etunimi.sukunimi@kerava.
Faksi (09) 2949 2267
Oppilaanohjaaja
Eeva Karvinen
puh. 040-318 2235
eeva.karvinen@kerava.
OPETUSTOIMI
Opetusjohtaja
Pia Aaltonen,
puh. (040) 318 2183
Oppilaanohjaaja
Pirjo Karjalainen
puh. 040-318 2230
pirjo.karjalainen@kerava.
SOMPION KOULU
Rehtori Risto Kilvelä
puh. 040-318 2250
risto.kilvela@kerava.
Oppilaanohjaaja
Johanna Yli-Koski-Vellonen
puh. 040-318 2136
johanna.yli-koskivellonen@kerava.
Oppilaanohjaaja
Kata Ikonen
puh. 040-318 4053
kata.ikonen@kerava.
Oppilaanohjaaja
Merja Juhala
puh. 040-318 2274
merja.juhala@kerava.
22