Salainen asia Salainen asia Salainen asia Salainen asia
Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouskutsu 20.08.2015 Aika 27.08.2015, klo 17:00 Paikka Mikkelin kaupungintalo, 2. kerros, lautakuntien kokoushuone (käynti sisäpihan puolelta Käsiteltävät asiat § 59 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus § 60 Pöytäkirjan tarkastus § 61 Ilmoitusasiat/sivistystoimenjohtajan viranhaltijapäätökset § 62 Ilmoitusasiat § 63 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus/sivistystoimenjohtajan päätökset § 64 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus/kasvatus- ja opetusjohtajan päätökset § 65 Kasvatus- ja opetuslautakunnan selvitykset arviointikertomukseen vuodelta 2014 § 66 Talousarvion toteutumisen seuranta 31.7.2015 § 67 Maisema 2014 raportit ja vuoden 2016 talousarvion lähetekeskustelu § 68 Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2015 § 69 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Marja Väisäsen valitukseen § 70 Merja Kaerpiccioglun vaatimus muutoksesta päivähoidon Salainen asia § 71 Salainen Lausuntoasia Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Hanna-Noora ja Tero Hurrin § 72 Salainen asia Oikaisuvaatimus iltapäivätoimintaryhmään sijoittamisesta/Nina Isabella § 73 Oikaisuvaatimus iltapäivätoimintaryhmään sijoittamisesta/Eetu Salainen asia § 74 Oikaisuvaatimus iltapäivätoimintaryhmään sijoittamisesta/Eino Pettinen Salainen asia palvelukoordinaattori Minnan Oksan tekemään päätökseen valituksesta Linnala Luntinen 1 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Osallistujat Kokouskutsu 20.08.2015 Osmo Ukkonen, puheenjohtaja Tiina Turunen, sihteeri Eeva Vihermäki Elina Hölttä Janne Strengell Jyrki Koivikko Katri Kontunen-Karhula Markku Paukku Pekka Pöyry Petri Tikkanen Rauni Berndt Samuel Tarkiainen Sari Rautiainen Susanna Rusakko Atte Ojanen Petri Pekonen, kaupunginhallituksen jäsen Niko Mikkonen, nuorisovaltuuston edustaja Seija Manninen, kasvatus ja opetusjohtaja Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja 2 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta § 59 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu 20.08.2015 3 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouskutsu 20.08.2015 § 60 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Samuel Tarkiainen ja Sari Rautiainen. Pöytäkirja tarkastetaan sivistystoimen johtamisen tukipalveluissa (Maaherrankatu 9 - 11, 3. kerros) viimeistään 1.9.2015. 4 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouskutsu 20.08.2015 § 61 Ilmoitusasiat/sivistystoimenjohtajan viranhaltijapäätökset § 28/5.6.2015 Anneli Lappalaisen irtisanoutuminen lukion lehtorin virasta 1.8.2015 alkaen § 33/16.6.2015 Päätös palkattoman virkavapaan myöntämisestä luokanopettaja Kaisu Kääriäiselle ajaksi 11.8.2015 - 30.6.2016, Urpolan koulu § 34/18.6.2015 Päätös Leena Jähin ottamisesta lukion lehtorin virkaan ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Mikkelin lukio § 36/22.6.2015 Päätös Leena Prusilan ottamisesta päivähoidon ohjaajan virkaan ajaksi 1.7.2015 - 30.6.2016 § 37/24.6.2015 Päätös Leila Prusilan ottamisesta päivähoidon ohjaajan virkaan ajaksi 1.7.2015 - 30.6.2016 § 38/24.6.2015 Tuomo Roposen irtisanoutuminen päivähoidon ohjaajan virasta 1.11.2015 alkaen § 39/24.6.205 Liisa Ropposen irtisanoutuminen päivähoidon ohjaajan virasta 1.10.2015 alkaen § 40/25.6.2015 Palkattoman virkavapaan myöntäminen lehtori Mauno Pulkkiselle ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016 § 43/29.6.2015 Päätös Eija Hirvosen ottamisesta lastenhoitajan tehtävään ajaksi 4.8.2015 - 31.1.2016 sijoituspaikkana Nuppulan päiväkoti § 45/30.6.2015 Vesa Raasumaan irtisanoutuminen rehtorin virasta 1.8.2015 alkaen § 47/1.7.2015 Päätös Janne Syrjäläisen ottamisesta rehtorin virkaan ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu § 48/1.7.2015 Päätös Kirsi-Marja Janhusen ottamisesta rehtorin virkaan ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Urpolan koulu § 49/1.7.2015 Jarmo Hännisen nimeäminen koulunjohtajaksi Ihastjärven kouluun ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016 § 50/2.7.2015 Päätös Sanna Lahtisen ottamisesta koulunkäyntiavustajan toimeen ajaksi 10.8.2015 - 3.8.2016, sijoituskouluna Anttolan yhtenäiskoulu § 52/3.7.2015 Päätös palkattoman virkavapaan myöntämisestä lukion lehtorin virasta Jari Vehviläiselle ajaksi 11.8.2015 - 10.8.2016, sijoituskouluna Mikkelin lukio Ehdotus Esittelijä: Osmo Ukkonen, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Merkitään tiedoksi. 5 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouskutsu 20.08.2015 § 62 Ilmoitusasiat Kaupunginhallitus § 188/1.6.22015; Merkittiin, että vt. kaupunginjohtaja Ari Liikanen ja sivistysjohtaja Virpi Siekkinen esittelivät kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöstä § 39, virkaan valittujen uusien opettajien työsuhteen ja palkanmaksun alkamisajankohdasta, johon lautakunta pyytää kaupunginhallituksen kannanottoa sekä ammattiyhdistysliikkeiden asiasta antamia kannanottoja. Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään siten, että kaupunginhallitus erikseen toteaa, että uusien opettajien virkasuhteet voidaan aloittaa 11.8.2015. Raine Lehkonen esitti, että kaupunki pitäytyy aiemmassa käytännössä, että opettajien palvelussuhde alkaisi 1.8.2015. Veli Liikanen kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että Raine Lehkonen on tehnyt esittelijän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen ja esitti asian ratkaistavaksi kädennostoäänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Lehkosen esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin kymmenen jaa-ääntä (Seija Kuikka, Outi Kauria, Jaakko Väänänen, Hannu Toivonen, Sari Teittinen, Elina Hölttä, Juha Vuori, Markku Siitari, Vesa Himanen ja Petri Pekonen) ja viisi ei-ääntä (Raine Lehkonen, Veli Liikanen, Arto Seppälä, Hannu Kilkki ja Jaana Vartiainen). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt esittelijän täydennetyn esityksen. Kaupunginhallitus § 220/22.6.2015; kaupunginhallitus ei käytä kuntalain mukaista otto-oikeutta lautakunnan kokouksessaan 11.6.2015 tekemiin päätöksiin. Kasvatus- ja opetusjohtajan viranhaltijapäätökset: § 100/29.5.2015 Irtisanoutuminen luokanopettajan virasta 1.8.2015/IsoMustajärvi Pia § 111/5.6.2015 Päätös Marjanna Partio-Jukaraisen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Ristiinan yhtenäiskoulu ja lukio § 112/5.6.2015 Seija Ikosen irtisanoutuminen lehtorin virasta 1.8.2015 alkaen § 113/5.6.2015 Päätös Merja Blomqvistin ottamisesta koulunkäyntiavustajan toimeen 27.7.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Peitsarin koulu § 114/5.6.2015 Päätös Hanna Hämäläisen ottamisesta koulunkäyntiavustajan toimeen 11.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Peitsarin koulu § 115/5.6.2015 Päätös Auli Kekkosen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Urpolan koulu § 116/8.6.2015 Päätös Janne Sajaniemen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015 – 31.7.2016, sijoituskouluna Rantakylän yhtenäiskoulu § 117/8.6.2015 Päätös Sari Kankaan ottamisesta erityisopettajan virkaan ajaksi 11.8.2015 - 27.7.2016, sijoituskouluna Lähemäen koulu § 118/6.8.2015 Päätös Lotta Pylkkäsen ottamisesta koulunkäyntiavustajan toimeen ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Otavan koulu § 119/8.6.2015 Päätös erityisopettaja Hanna Sormusen siirtämisestä Sairilan koululle 1.8.2015 alkaen 6 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouskutsu 20.08.2015 § 120/8.6.2015 Päätös luokanopettaja Hannu Loistin siirtämisestä Pellosniemen koulusta Ristiinan yhtenäiskouluun 1.8.2015 alkaen § 122/16.6.2015 Päätös Lotta Pylkkäsen ottamisesta koulunkäyntiavustajan toimeen ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Otavan koulu § 123/16.6.2015 Päätös Marja Rinteen ottamisesta koulunkäyntiavustajan toimeen 11.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Tuppuralan koulu § 124/16.6.2015 Päätös Hilkka Hujasen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Tuppuralan koulu § 125/16.6.2015 Päätös Kaisu Kääriäisen ottamisesta koulunkäyntiavustajan toimeen ajaksi 11.8.2015 - 30.6.2016, sijoituskouluna Tuppuralan koulu § 126/16.6.2015 Päätös Juho-Kusti Väätäisen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu § 127/17.6.2015Päätös Anne Pöntisen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu § 128/17.6.2015 Päätös Ilpo Lintulan ottamisesta lehtorin virkaan ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu § 129/17.6.2015 Päätös Suvi Korven ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu § 130/17.6.2015 Päätös Jarmo Hännisen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Ihastjärven koulu § 131/17.6.2015 Päätös Ulla Muukan ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Tuppuralan koulu § 132/17.6.2015 Päätös Anna-Leena Siitarin ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Olkkolan koulu § 133/17.6.2015 Päätös Jani Väisäsen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Lähemäen koulu § 134/17.6.2015 Päätös Susanna Hurmeen ottamisesta luokanopettajan virkaan ajaksi 11.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Päämajakoulu § 135/18.6.2015 Päätös Tiia Heinikaisen ottamisesta luokanopettajan virkaan ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Suomenniemen koulu § 136/18.6.2015 Päätös Tom Saarelan ottamisesta lehtorin virkaan ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Rantakylän yhtenäiskoulu § 137/18.6.2015 Peruskoulun ja lukion lehtori Erkki Salmelan nimeäminen apulaisjohtajaksi 1.8.2015 alkaen, Ristiinan yhtenäiskoulu § 138/18.6.2015 Erityisluokanopettaja Tuula Brännaren valitseminen varajohtajan tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, Lähemäen koulu § 139/18.6.2015 Erityisluokanopettaja Marjaana Kekkosen valitseminen vararehtorin tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, Rämälän koulu § 140/18.6.2015 Erityisluokanopettaja Tuula Brännaren valitseminen vararehtorin tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2017, Lähemäen koulu § 141/18.6.2015 Erityisluokanopettaja Marjaana Kekkosen valitseminen vararehtorin tehtävään 1.8.2015 alkaen, Rämälän koulu § 142/18.6.2015 Päätös koulunkäyntiavustaja Helena Rähmösen siirtämisestä Pellosniemen koulusta Ristiinan yhtenäiskouluun 1.8.2015 alkaen § 143/18.6.2015 Päätös luokanopettaja Ulla Rannanheimon siirtämisestä Ristiinan yhtenäiskoululle 1.8.2015 alkaen § 144/18.6.2015 Päätös luokanopettaja Jenita Kinnusen siirtämisestä Suomenniemen koululle 1.8.2015 alkaen § 145/22.6.2015 Luokanopettaja Marjaana Kekkosen valitseminen vararehtorin tehtävään 1.8.2015 alkaen, Rämälän koulu § 146/22.6.2015 Päätös Ulla Muukan ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Tuppuralan koulu § 147/22.6.2015 Päätös luokanopettaja Markku Mikkosen siirtämisestä Urpolan koululle ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016 7 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouskutsu 20.08.2015 § 148/22.6.2015 Päätös luokanopettaja Pasi Nuijan siirtämisestä Urpolan koululle ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016 § 149/22.6.2015 Päätös Ulla Sopasen ottamisesta koulupsykologin virkaan 3.8.2015 alkaen § 150/22.6.2015 Päätös Katriina Noposen ottamisesta koulukuraattorin virkaan ajaksi 10.8.2015 - 3.6.2016 § 151/30.6.2015 Hanna Ahokaisen irtisanoutuminen erityisluokanopettajan virasta 1.8.2015 alkaen § 152/30.6.2015 Päätös Minna Kirvesniemen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 11.8. - 18.12.2015, sijoituskouluna Urpolan koulu § 153/30.6.2015 Päätös Tuomas Liukkosen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Urpolan sairaalaopetus § 154/30.6.2015 Päätös Katja Luukkosen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu § 155/30.6.2015 Päätös Nea-Maria Räsäsen ottamisesta erityisopettajan virkaan ajaksi 11.8. - 31.10.2015, sijoituskouluna Lähemäen koulu § 156/30.6.2015 Päätös Kaisu Peuran ottamisesta koulunkäyntiavustajan toimeen ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Urheilupuiston koulu § 157/1.7.2015 Päätös Minna Vihavaisen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 12.8.2015 - 3.6.2016, sijoituskouluna Haukivuoren yhtenäiskoulu § 158/1.7.2015 Päätös Erno Nissilän ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään 11.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Mikkelin Lyseon koulu § 159/1.7.2015 Päätös Jarmo Hännisen ottamisesta luokanopettajan virkaan ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Ihastjärven koulu § 160/1.7.2015 Päätös Johanna Huhtalan ottamisesta erityisluokanopettajan virkaan ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu § 161/1.7.2015 Päätös Maiju Marttisen ottamisesta koulukuraattorin virkaan 3.8.2015 alkaen toistaiseksi § 162/1.7.2015 Päätös Katariina Romon ottamisesta kuraattorin virkaan 3.8.2015 alkaen toistaiseksi § 163/1.7.2015 Päätös luokanopettaja Mikko Laihon siirtämisestä Urpolan koululle ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016 § 164/1.7.2015 Päätös erityisluokanopettaja Anne Kuvajan siirtämisestä Kalevankankaan koululle 1.8.2015 alkaen § 165/3.7.2015 Päätös Elisa Holopaisen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Ihastjärven koulu § 166/3.7.2015 Päätös Minna Laukkasen ottamisesta siivooja-talonmiehen tehtävään 3.8.2015 alkaen toistaiseksi § 167/3.7.2.2015 Päätös Eevastiina Lappalaisen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Suomenniemen koulu § 168/7.7.2015 Päätös Minna Vauhkosen ottamisesta siivooja-talonmiehen tehtävään 3.8.2015 alkaen toistaiseksi Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Merkitään tiedoksi. 8 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouskutsu 20.08.2015 § 63 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus/sivistystoimenjohtajan päätökset § 53 Päätös Päivi Hokkasen ottamisesta lukion lehtorin virkaan ajaksi 11.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Mikkelin lukio, 17.08.2015 § 54 Päätös lukion lehtori Tuula Nyyssösen valinnasta Mikkelin etä- ja aikuislukion vararehtoriksi ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, 12.08.2015 § 55 Päätös Marja Ukkosen ottamisesta rehtorin virkaan ajaksi 1.8.2015 31.7.2016, 12.08.2015 Ehdotus Esittelijä: Osmo Ukkonen, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Koska kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa mitään sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle, puheenjohtaja esittää, ettei kasvatus- ja opetuslautakunta käytä kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeuttaan sivistystoimenjohtajan tekemiin päätöksiin. 9 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouskutsu 20.08.2015 § 64 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus/kasvatus- ja opetusjohtajan päätökset §172 Päätös Hannele Hokkasen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2015, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu, 17.08.2015 §174 Päätös Tuula Hurtigin ottamisesta erityisopetuksen tuntiopettajan (laajaalainen) tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluina Ristiinan yhtenäiskoulu, Suomenniemen koulu, Olkkolan koulu ja Otavan koulu, 17.08.2015 §175 Päätös Mirva Venäläisen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Rämälän koulu, 17.08.2015 §176 Päätös Anne Ahosen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Urpolan koulun sairaalaopetus/ Lammenranta, 17.08.2015 §177 Päätös Monica Hakkaraisen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Anttolan yhtenäiskoulu, 17.08.2015 §178 Päätös Kati Onttosen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu, 17.08.2015 §179 Päätös Tuija Kokkosen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Moision koulu, 17.08.2015 §180 Lehtori Vesa Rovion valitseminen Kalevankankaan koulun apulaisjohtajaksi ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, 12.08.2015 §181 Lehtori Eila Räsäsen valitseminen Kalevankankaan koulun apulaisjohtajaksi ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, 12.08.2015 §182 Päätös Tommi Kinnin ottamisesta koulunkäyntiavustajan toimeen ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu, 17.08.2015 §183 Päätös Harto Huikon ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu, 17.08.2015 §184 Päätös Marja-Riitta Korpisalon ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Ristiinan yhtenäiskoulu, 17.08.2015 §185 Päätös Suvi Hietasen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Ristiinan yhtenäiskoulu, 17.08.2015 §186 Päätös Tiina Hokkasen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Ristiinan yhtenäiskoulu, 17.08.2015 Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Koska sivistystoimenjohtaja ei ole havainut pöytäkirjoissa mitään sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle, sivistystoimenjohtaja esittää, ettei kasvatus- ja opetuslautakunta käytä kuntalain 51 §:n mukaista ottooikeutta kasvatus- ja opetusjohtajan tekemiin päätöksiin. 10 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouskutsu 20.08.2015 § 65 Kasvatus- ja opetuslautakunnan selvitykset arviointikertomukseen vuodelta 2014 MliDno-2015-1181 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Siekkinen [email protected] Tarkastuslautakunta on velvoittanut kaupunginhallitusta hankkimaan lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset arviointikertomuksessa esitetyistä kysymyksistä ja havainnoista sekä kuvaukset toimenpiteistä, joihin aiotaan ryhtyä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi ja saattamaan ne valtuuston tietoon kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä. Kasvatus- ja opetuslautakunta vastaa seuraavaa. ”Toimintakertomuksen yleisessä tekstiosassa on ilmauksia, jotka eivät avaudu lukijalle. Tilinpäätöksen kieliasun selkeyteen ja asioiden täsmälliseen ilmaisuun tulee kiinnittää parempaa huomiota." Kieliasua ja ilmaisua parannetaan jatkossa. ”Päiväkotien täyttöastetta ei saavutettu (tavoite 95 %/ toteutuma 86,1 %).” Varhaiskasvatuksessa päiväkotien käyttöasteelle on asetettu tavoite 95 %. Täyttöaste kertoo, missä määrin käytettävissä olevat päivähoitopaikat ovat käytössä. Täyttöaste on suurimmassa osassa päiväkoteja yli 100 %. Toimintakauden alussa, ennen kuin lapset ovat aloittaneet hoitosuhteen, on täyttöaste paikoitellen alle 100 %. Kauempana kaupungista olevien yksiköiden täyttöasteet, kuten Anttolassa olevan Norpanhovin täyttöaste, ovat olleet alle 100 %, kun lapsia ei ole voinut sijoittaa pidemmistä matkoista ko. yksiköihin. Käyttöaste perustuu lasten päivittäisen läsnäolon vertaamiseen henkilökunnan työssäolopäiviin. Alla on kaava käyttöasteen laskemiseksi. Lasten ”suhteutetut” läsnäolopäivät saadaan, kun alle 3-vuotiaiden läsnäolopäivät jaetaan 4:lla ja yli 3 v. jaetaan 7:llä. Käyttöaste = 100 x lasten "suhteutetut" läsnäolopäivät kasvatus- ja hoitohenkilökunnan työpäivät Käyttöasteeseen vaikuttaa lasten vapaapäivät ja sairauspoissaolot siten, että mitä pienempi yksikkö on, sitä vähäisemmät lasten poissaolot laskevat käyttöastetta. Pienissä yksiköissä henkilöstöä ei voida siirtää ryhmästä toiseen, vaikka muutama lapsi olisikin vapaapäivällä tai sairaana. Hoidon tarve perheillä on noin klo 6.30 - 17 ja hoitohenkilöresurssi on varattava tämän mukaisesti (työntekijän työpäivän pituus, työaika, riittää kattamaan osan hoitoajasta). Lisäksi on huomioitava, että neljää alle 3 vuoden ikäistä lasta kohden on 11 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouskutsu 20.08.2015 oltava yksi kasvatustyöntekijä ja yli 3 vuoden ikäisiä voi olla seitsemän yhtä kasvatustyöntekijää kohden. Vuorohoito laskee myös käyttöastetta. Isompien yksiköiden myötä päivähoitoresursseja voidaan säädellä muuttuvaan tarpeeseen ja päivähoidon käyttöastekin saadaan sitä myötä korkeammaksi. Mikkelissä kunnallisten päiväkotien vuoden 2014 käyttöastetta (86,1 %) ei ole pystytty saavuttamaan asetettuun 95 % tavoitteeseen, koska varhaiskasvatuksessa on edelleen pieniä päiväkoteja. Lisäksi hoitoaikaperusteisten päivähoitomaksujen vuoksi lapset eivät ole joka päivä paikalla, eikä lapsia voida kuitenkaan ottaa päivähoitoon siten, että heitä olisi yhtä aikaa paikalla yli lain sallima määrä. Myös kesäajan päivystykseen varautuminen on vaikuttanut alentavasti käyttöasteeseen, koska hoidon varaamisesta huolimatta kaikkia varattuja hoitopäiviä ei käytetty. Kunnallisissa päiväkodeissa käyttöasteen vaihteluväli oli vuonna 2014 58,1 % - 98,8 %. Alin käyttöaste oli Suomenniemellä sijaitsevassa päiväkodissa. Yksityisissä päiväkodeissa vaihteluväli vuonna 2014 oli 83,6 % - 103,9 %. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Lautakunta antaa kaupunginhallitukselle yllä olevan selvityksen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2014 esittämiin kysymyksiin koskien lautakunnan alaista toimintaa. Tiedoksi Kaupunginhallitus 12 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouskutsu 20.08.2015 § 66 Talousarvion toteutumisen seuranta 31.7.2015 MliDno-2015-745 Valmistelija / lisätiedot: Paula Sihvonen [email protected] Liitteet 1 Seuranta 31.7.2015.pdf Talousarvion mukaisesti kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle annetaan selvitys talouden ja toiminnan toteutumisesta heinäkuun seurannan yhteydessä. Raportti toimii samalla vuoden 2016 valmistelun pohjana. Raportti sisältää seuraavat osat -tavoitteiden toteutuminen ja arviointi, tuloskortit -palvelusuunnitelman toteutuminen ja arviointi -tunnuslukujen toteutuminen, Maisema-taulukot -talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat sekä ennuste loppuvuodesta -investointiohjelman toteutuminen ja ennusteet. Seurantatiedot tulee olla talouspalveluiden käytössä 31.8. mennessä. Toimialan johdon ennusteen mukaan lautakunnan alaisen toiminnan tuloja kertyy noin 173 000 euroa budjetoitua enemmän ja menojen arvioidaan ylittyvän noin 246 000 euroa budjettiin verrattuna. Heinäkuun seurannan perusteella toimintakatteen arvioidaan muodostuvan noin 73 000 euroa talousarviota heikommaksi. Tulosalueita edellytetään sopeuttavan toimintansa siten, että talousarviossa pysytään. Lautakunnan alaisen toiminnan ja talouden heinäkuun lopun toteuma, raportti sekä johdon ennuste liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Merkitään tiedoksi. 13 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouskutsu 20.08.2015 § 67 Maisema 2014 raportit ja vuoden 2016 talousarvion lähetekeskustelu MliDno-2015-1687 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Siekkinen [email protected] Sivistystoimenjohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät Maisema 2014 raportit alustuksena vuoden 2016 talousarvion lähetekeskustelulle. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Merkitään tiedoksi. 14 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouskutsu 20.08.2015 § 68 Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2015 MliDno-2015-1664 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Siekkinen [email protected] Suomen Kuntaliitto ja FCG Koulutus järjestävät perinteiset ja tulevaan suuntaavat Sivistystoimen neuvottelupäivät Helsingissä Kuntatalolla 1. 2.10.2015. Myös OPSIA ry osallistuu neuvottelupäivien suunnitteluun ja toteutukseen. Ensimmäisen päivän teemakokonaisuutena on oppiminen, uudistuvat oppimisympäristöt ja OPS-prosessin johtaminen. Oppiminen ja oppimisympäristöjen uudistaminen kuuluvat myös hallitusohjelman päätavoitteisiin. Millainen on tulevaisuuden kunta toimintaympäristönä, ja mikä on koulutuksen rooli siinä? Millainen on tulevaisuuden peruskoulu? Toisen päivän teemana on sivistystoimen monimuotoisuuden johtaminen. Mitä monimuotoistuva työyhteisö ja jatkuvassa muutoksessa oleva toimintaympäristö edellyttävät johtamiselta, johtajilta ja heidän johtamisosaamiseltaan? Päivän aikana paneudumme johtamisteemaan monesta näkökulmasta. Päivän aluksi kuulemme myös tarkemmin hallituksen keskeisistä sivistyspoliittisista tavoitteista ja linjauksista. Sivistystoimen neuvottelupäivien alustajina mm. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, varapuhemies Paula Risikko, Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä, Suomen Kuntaliiton johtoa sekä muita huippuasiantuntijoita ja käytännön osaajia. Ensimmäisen päivän iltana järjestetään perinteinen iltatilaisuus, jossa voi tavata tuttuja ja verkostoitua. Sivistystoimen neuvottelupäivät on suunnattu laajasti sivistys- ja opetustoimen johdolle ja viranhaltijoille, muille koulutuksen järjestäjille, kuntajohdolle ja luottamushenkilöille sekä kaikille opetus- ja kulttuuriasioista kiinnostuneille. Tarkempi ohjelma on nähtävillä kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Lautakunta nimeää edustajansa Sivistystoimen neuvottelupäiväille 1. 2.10.2015, Kuntatalo, Helsinki. Tiedoksi Nimetyt 15 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouskutsu 20.08.2015 Kasvatus- ja opetuslautakunta, § 53, 11.06.2015 Kasvatus- ja opetuslautakunta, § 69, 27.08.2015 § 69 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Marja Väisäsen valitukseen MliDno-2015-962 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 11.06.2015, § 53 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Siekkinen, Sari Markus Marja Väisänen vaatii oikaisuvaatimuksessaan, että kasvatus- ja opetuslautakunta kumoaa sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkisen päätöksen 8.5.2015 § 17 koskien Miika Lahden ottamista lukion lehtorin virkaan 11.8.2015 alkaen toistaiseksi. Väisänen vaatii, että päätös tulee kumota, koska se on lainvastainen. Perusteluissa Väisänen mainitsee, että valintaa perusteltiin valmiudella opettaa psykologiaa, aikaisemmalla työkokemuksella sekä valmiudella ja aiemmalla näytöllä digipedagogiikan käytöstä. Väisäsen mukaan silloin kun hakijat täyttävät viran kelpoisuusehdot, on opettajan työstä saatu kokemus erityisen merkityksellistä. Väisäsen mukaan digipedagogiikan nostaminen ratkaisevaan asemaan valinnassa ei ole perusteltua, koska sitä ei ole mainittu hakuilmoituksessa. Väisänen pohtii onko kokonaisnäkemykseen vaikuttanut hakijan ikä, sukupuoli tai muut sidonnaisuudet. Väisänen katsoo olevansa perustuslain yleisillä nimitysperusteilla vertailtaessa selkeästi parempi kuin virkaan valittu henkilö. Mikkelin kaupungin lukion lehtorin virka on ollut haettavana ajalla 16.2-2.3.2015. Opetettavina aineina virassa on uskonto ja filosofia. Eduksi on luettu psykologian opetuksen kelpoisuus. Lisäksi valittavalta on toivottu kiinnostusta ja monipuolista ammattitaitoa opetuksen ja koulun kehittämiseen, kehitys- ja yhteistyöhakuisuutta sekä rohkeutta tarttua uusiin asioihin. Molemmilla hakijoilla on virassa opetettavien aineiden, uskonnon ja filosofian kelpoisuus. Samoin molemmilla on psykologian opetuksen kelpoisuus. Hakuilmoituksella valittavalta on toivottu kiinnostusta ja monipuolista ammattitaitoa opetuksen ja koulun kehittämiseen, kehitys- ja yhteistyöhakuisuutta sekä rohkeutta tarttua uusiin asioihin. Haastattelussa on kysytty, kuinka hakija kehittäisi uskonnon ja filosofian opetusta ja mitä muita tehtäviä hakija olisi kiinnostunut tekemään lukiossa. Hakemusasiakirjoista ja haastattelussa ilmenneen perusteella Miika Lahdella on merkittäviä digipedagogiikan käytön ja kehittämisen näyttöjä. Lisäksi Lahdella on valmiuksia ja näyttöjä aineenopettajan perustehtävään kuulumattomien lisätehtävien hoidosta (esim. oppilaskunta, tukioppilastoiminta, tvt). Väisänen on osallistunut koulutuksiin, joissa on perehdytty uusien sähköisten menetelmien käyttöön ja ottanut niitä jossain määrin käyttöön opetuksessaan. 16 (29) Mikkeli Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouskutsu 20.08.2015 Opettajakokemusta Väisäsellä on enemmän kuin Lahdella, mutta tämä seikka ei tee Väisäsestä selkeästi parempaa kuin Lahti. Hakuilmoituksessa esitetyn mukaisesti valinnassa on painotettu nimenomaan näyttöä ja kiinnostusta opetuksen ja koulun kehittämiseen. Valintaan eivät ole vaikuttaneet Väisäsen esille nostamat ikä, sukupuoli tai muut sidonnaisuudet. Sivistystoimen johtajan päätös 28.5.2015 § 17 ei ole lainvastainen. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Lautakunta päättää, että oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen kumoamiseen, joten oikaisuvaatimus tulee hylätä. Päätös Puheenjohtaja teki päätösehdotuksen: lautakunta katsoo, että oikaisuvaatimus on aiheellinen ja Marja Väisänen tulee valita virkaan. Koska puheenjohtajan ehdotusta ei kannatettu, esittelijän ehdotus tuli lautakunnan päätökseksi. Kasvatus- ja opetuslautakunta, 27.08.2015, § 69 Valmistelija / lisätiedot: Sari Markus [email protected] Marja Väisänen on jättänyt kunnallisvalituksen Itä-Suomen hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. ItäSuomen hallinto-oikeus on pyytänyt Mikkelin kaupungilta lausumaa valituksen johdosta. Valitus koskee kasvatus- ja opetuslautakunnan 11.6.2015 tekemää päätöstä § 53. Kasvatus- ja opetuslautakunta uudistaa kasvatus- ja opetuslautakunnan 11.6.2015 tekemänsä päätöksen § 53 lausuman. Kasvatus- ja opetuslautakunta vaatii, että valittajan valitus hylätään. Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö, Marja Väisäsen lisäselvitys ja lausuma on nähtävillä kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja opetuslautakunta antaa Kuopion hallinto-oikeudelle kokouksessa esitetyn lausuman. Tiedoksi Itä-Suomen hallinto-oikeus 17 (29) 1 Kasvatus- ja opetuslautakunta 27.8.2015 § 65, liite 1 2 Kasvatus- ja opetuslautakunta Lautakunta vastaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisestä ja tuottamisesta. Lautakunta luo edellytyksiä ja toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta lapsille ja nuorille. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi lautakunta vastaa kansalaisopisto-toiminnassaan yleissivistävästä koulutuksesta, jonka painopistealueina ovat taide- ja taitoaineet, tietotekniikka, kielet sekä elämänhallintaa ja terveyttä edistävät aineet. Lautakunta tukee lasten, nuorten ja aikuisten edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä henkiseen että myös fyysiseen hyvinvointiin. Palvelusuunnitelma Lautakunnan palvelut ovat pääasiassa lähipalveluja, joiden järjestäminen maantieteellisesti laajalla alueella yhä niukkenevilla resursseilla on vaikeaa. Palveluverkkoselvitykseen sisältyvillä toimenpiteillä pyritään turvaamaan laadukkaat, tasavertaiset ja pedagogisesti toimivat sekä kohtuullisesti saavutettavissa olevat kasvatus- ja opetuspalvelut ja terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt koko kaupungin alueella. Lautakunnan alaisen toiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta asukkaiden hyvinvointiin, sen synnyttämiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen, tullaan korostamaan. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintatuottojen arvioidaan ylittyvän noin 172 800 euroa ja toimintakulujen arvioidaan ylittyvän noin 245 700 euroa. Heinäkuun seurannan perusteella toimintakatteen arvioidaan muodostuvan noin 72 900 euroa heikommaksi kuin talousarviossa. Perusopetuksen hanketulot ja -menot ylittynevät n. 150 000. Lukiokoulutuksen palkkamenojen arvioidaan ylittyvän n. 100 000 euroa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Koulutuksen ulkopuolelle Tajua Mut! –toimintamallin jääneet 17-24-vuotiaat, %vakiinnuttaminen. osuus: tavoite 7,5 Perusopetuksen ja toisen asteen toimijoiden yhteistyön vahvistaminen: uuden oppilasja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan vakiinnuttaminen, jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan opiskelupaikka toisen asteen koulutuksessa Ei yhtään läheistä ystävää, Varhaiskasvatuksessa %-osuus: havainnoidaan ja ohjataan tavoite: 8-9 lk:t 6,5 systemaattisesta lasten tavoite: ammattikoululaiset vuorovaikutus- ja 5,8 ystävyyssuhteita. tavoite: lukiolaiset 5 Harrastustoiminnan mahdollistaminen ja kehittäminen kouluilla: koulukerhot, oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta, KAMUtoiminta (yhdessä MLL:n kanssa). Yhteisöllinen oppilashuolto varhaiskasvatuksesta perusopetuksen läpi aina toiselle asteelle. Yläkoulujen ja lukion Olkkari-yhteistyö. Vastuutus toimialalla Toteutuma Sivistystoimenjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, hallintopäällikkö, rehtorit, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä Tajua Mut!-toimintamalli on vakiintunut osaksi myös lukioiden toimintaa. Kasvatus- ja opetusjohtaja, oppilashuollon henkilöstö, rehtorit, varhaiskasvatusjohtaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö, nuorisotoimi/Olkkari Lasten havainnointi ja sosiaalisten taitojen ohjaus on arkipäivää varhaiskasvatuksessa. Oppilaskunnat toimivat kaikilla kouluilla ja tukioppilastoimintaa järjestetään yläkouluilla. KAMU-toimintaa (kaveriksi mulle) järjestetään yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Uuden oppilashuoltolain velvoittamat yhteisölliset oppilashuoltoryhmät toimivat kaikilla kouluilla ja niiden toimintaa edelleen kehitetään. 3 Lukiossa toimii opiskelijatoimikunnat. Varhaiskasvatuksessa kasvatuskeskustelut käydään säännöllisesti ja päivittäin on mahdollisuus kohdata vanhempia. Uuden oppilashuoltolain myötä Aluevarputyöryhmien toimintaa on tarkennettu, jotta taataan riittävä moniammatillisuus. Varhaisen välittämisen menetelmät ja käsikirja ovat käytössä kaikissa yksiköissä. Vanhempainiltoja on kehitetty osallistavampaan suuntaan. Mahdollisuus henkilökohtaisiin huoltajatapaamisiin on olemassa ja tarvittaessa kutsutaan moniammatillinen asiantuntijaryhmä koolle huoltajatapaamisiin. Neuvottelukunnat toimivat kaikilla kouluilla. Varhaisen tuen toimintamallia on kehitetty yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa ja toiminta käynnistyy syksyllä 2015. Vanhemmuuden puutetta %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 19 tavoite: ammattikoululaiset 24 tavoite: lukiolaiset 5 Avoimen varhaiskasvatuksen laajentaminen. Kasvatuskumppanuustoiminna n vakinaistaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa: vanhempainillat, huoltajatapaamiset. Varhainen puuttuminen sekä huolen ilmaisu/puheeksiotto. ”Lapset puheeksi” ym. koulutusta henkilöstölle. Kasvatus- ja opetushenkilöstö Koulukiusatut, tavoite: nollatoleranssi Varhainen puuttuminen, KiVakoulutoiminta: puuttumisen kynnyksen madaltaminen luomalla ohjeistus ja jalkauttamalla toimintamallit kaikkiin kouluyksikköihin. Opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen. Tunnetaitoihin liittyvää täydennyskoulutusta esi- ja alkuopettajille. Kasvatus- ja opetusjohtaja, rehtorit Suunnitelmat lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ovat ajan tasalla ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Uuden oppilashuoltolain myötä pystytään paneutumaan kiusaamisen ehkäisyyn ennakoidummin ja syvemmin. Tunnetaitoihin liittyvään täydennyskoulutukseen ovat yksittäiset opettajat osallistuneet, mutta laajempi koulutus on vielä valmisteluvaiheessa. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla (alkoholin käyttö, humalajuominen, tupakointi, laittomat huumeet - %-osuus) Soten ja sivistystoimen yhteistyön monipuolistaminen ja tiivistäminen ”yhteen sovittava johtaminen”hankkeen avulla (opiskeluhuollon tehostaminen, matalan kynnyksen toiminta Olkkarissa); varhainen puuttuminen ja huolen puheeksiotto, nollatoleranssi koulujen toiminnassa, vanhempainillat, teemapäivät, Sivistystoimenjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä, rehtorit Selvästi Paras tapahtuma on järjestetty kaikille kuudesluokkalaisille ja heidän huoltajilleen yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Yläkouluilla päihdevalistus on osa terveystiedon opetussuunnitelmaa. Örebro-malli on otettu käyttöön yläkoulujen 4 Selvästi Paras –tapahtuma kaikille kuudesluokkalaisille, aikuisten esimerkki ja ohjaus Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: Kirjaston käyttö tavoite 500.000 Museoiden kävijät tavoite 30.000 Orkesterin kuulijamäärä tavoite 17.000 Uimahallikäynnit tavoite 230.000 Teatterin kävijämäärät tavoite 55.000 Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen vanhempainilloissa osana päihdekasvatusta. Lukioissa ei ole havaittu päihdetapauksia 1-7/2015, matkoille ja retkille opiskelijat ja heidän huoltajansa allekirjoittavat päihteettömyyssopimukse t. Mahdollistetaan kohdeikäluokkien osallistuminen toimintaan: KulttuuriKameli varhaiskasvatuksessa ja Kulttuuripolku perusopetuksessa, Liikkuva koulu –hanke, kansalaisopiston monipuolinen kurssitarjonta Sivistystoimenjohtaja, ko. tulosaluejohtajat Riittävä ja monipuolinen ruoka, uni ja liikunta Toiminnassa kulttuurin ja liikunnan sisällöt vahvasti mukana arjessa. Liikkuva lapsuus -pilotointi varhaiskasvatuksessa, Liikkuva koulu -hanke Kulttuurikameli ja kulttuuripolku Päiväkotien ja koulujen pihat kiinnostaviksi ja virikkeellisiksi Turvallisuuskoulutusta esimiehille ja henkilöstölle Kansalaisopisto/kulttuuri- ja harrastustoiminta on tärkeä hyvinvoinnin lisääjä. Kasvatus- ja opetushenkilöstö, kansalaisopisto, koko sivistystoimi Suunnittelu ja toteutus yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Liikkumisen unelmavuosi ja siihen liittyvät verkostotyöpajat ovat käynnistymässä sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksessa liikunnan edistämiseksi Liikkuva-lapsi toimintaa Liikkuva-koulu-toiminnan rinnalle. Kulttuurikameli ja –polku toiminta jatkuu edelleen yhteistyössä kulttuuritoimen kanssa. Päiväkotien ja koulujen pihojen kunnostus on edennyt peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden yhteydessä. Kunnostustarvetta on edelleen. Turvallisuuskoulutusta on järjestetty pitkäkestoisesti esimiehille. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Mikkelin mainekuvan Verkkopalvelujen ajan tasalla kehitys: pitäminen, tavoite tiedottamisen oikea-aikaisuus imagotutkimuksessa 4.sija Positiivinen palveluasenne ja tavoite Yleinen hyvin toimivat palvelut yritysilmasto 3,5 Vastuutus toimialalla Toteutuma Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja Koko henkilöstö Tulosalueelle on saatu kelpoista ja osaavaa henkilöstöä. Henkilöstön myönteistä palvelu- ja yhteistyöasennetta korostetaan. Toimintaympäristöissä ja sisäilman laadussa on edelleen kehitettävää, vaikka korjaustoimenpiteitä on tehty. Uuden organisaatio- ja 5 Asukkaiden koulutustaso, tutkinnon suorittaneiden %-osuus: tavoite 75 Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Rekrytointiprosessi – houkuttelevat työpaikkailmoitukset -> kelpoisuusehdot täyttävä työvoima, tavoite 100 % Yrityskylätoiminta 5.-6. – luokkalaisille Lapsen osallisuuden lisääminen. Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja kasvatus- ja opetusjohtaja, kehittämispäällikkö johtamisjärjestelmän valmistelu on aloitettu. Henkilöstöä on koulutettu Pedanetin ja uuden sähköisen toimintaympäristön (yokirjoitusten pilottitila) käyttöön. Kevään yo-kirjoitusten tulokset on analysoitu. Opiskelijoiden edistymisen seurantaa on tehostettu. Mikkeliin suunnitellaan omaa yrittäjyyskasvatustoiminta mallia yhteistyössä pienyrityskeskuksen ym. toimijoiden kanssa. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Koululaisten Kasvaminen ja oppiminen luontopäivien luontoympäristössä, luonnossa määrä/koululainen/vuosi: liikkuminen ja toimiminen: tavoite 3,5 luontopäivät ja luontoretket osana opetussuunnitelmaa Ekologinen jalanjälki: Ympäristöohjelmat käyttöön joka tavoite 5,5 yksikössä, kierrätyksen Kaatopaikalle penkkaan tehostaminen, energiakulutuksen loppusijoitetun jätteen seuranta; sähköisten määrä asukasta kohde opetusmateriaalien/verkkokurssien laskettuna: tavoite 75 suunnitelmallinen käyttöönottaminen sisällytetään opetussuunnitelmiin niiden uudistamistyössä Sähköisten palveluiden kehittäminen ja olemassa olevien palvelujen mahdollisimman täysimääräinen käyttö Sisäilmaongelmaisten rakennusten määrä vähenee 20 %:iin. Palveluverkkoselvityksen toimenpiteiden toteuttaminen; sisäilmatyöryhmän toiminnan tehostaminen (käyttäjäpalaute, oikea-aikaiset kunnossapitotoimet ja peruskorjaustoimet) Omavalvonta Vastuutus toimialalla Toteutuma Kasvatus- ja opetushenkilöstö Sivistystoimenjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, rehtorit, päiväkotien johtajat Kestävän kehityksen suunnitelmat ja ympäristöohjelmat ovat käytössä kaikissa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköissä. On osallistuttu sähköisten oppimateriaalien esittelytilaisuuksin. Sähköisiä oppimateriaaleja (sekä kustantajien laatimia että opettajien omia) on otettu käyttöön. Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja Päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmiin on puututtu, mutta ongelmia esiintyy edelleen. Työterveyshuolto, kouluterveydenhuolto sekä terveysvalvonta ovat mukana sisäilmaongelmien selvittämisessä. Mikkelin lukion ja Päämajakoulun yhteisten sisäliikuntatilojen käytön sovittelu ”haastaa” liikunnanopettajia. Runebergin aukion urheilutalon saneerausta 6 odotetaan. Ristiinan koulukeskuksen sisäliikuntatilojen sisäilmaongelmia selvitetään. Keskusteltu Tilakeskuksen kanssa 3. kerroksen sivistystoimen hallintosiivessä havaituista sisäilmaongelmista -> muovisten lattiamattojen vaihto edelleen kesken. 7 Johtamisen tukipalvelut Johtamisen tukipalvelut tarjoaa kehittämis-, hallinto-, toimisto-, talous- ja asiakaspalveluja tulosalueiden kehittämis- ja palvelutavoitteiden toteuttamiseksi koko toimialalle. Palvelusuunnitelma Johtamisen tukipalvelujen toimintatapoja ja organisointia tarkennetaan. Muodostetaan henkilöstö-, talous-, kehittämis- ja yhteiset tukipalvelut –tiimit, joilla turvataan osaamisen jakaminen, ”hiljaisen tiedon” siirtyminen ja mahdolliset sijaistamiset erilaisissa tilanteissa koko sivistystoimen hallinnossa ja johtamisessa. Johtamisen tukipalvelut tuottaa palveluja kattavasti koko toimialansa tulosalueille. Yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan eri toimialojen suuntaan kaupungin strategian mukaisesti. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Johtamisen tukipalvelujen talouden arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisena. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla kaupunkistrategiasta Lasten, nuorten ja resurssien tasapuolinen koko henkilöstö, perheiden osallistaminen ja kohdentaminen, oma sivistystoimenjohtaja, lautakunta voimavarojen asenne ja esimerkillinen vahvistaminen toiminta Päihteiden käytön vähentäminen tärkeitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy Toteutuma Annetun asiakaspalvelulupauksen mukainen toiminta. myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit sisäiset ja ulkoiset palvelut Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi tarpeiden ja tavoitteiden määrittely kehityskeskusteluissa: täydennyskoulutus henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien mukaan palvelujen tasapuolisuus, oikea-aikaisuus, jatkuva itsearviointi; toiminnan tiimiyttäminen (henkilöstö-, talous- ja toimisto-/hallintotiimi) – osaamisen jakaminen, toiminnan turvaaminen, sijaistamiset ym. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen sähköisten palvelujen kehittäminen ja jo olemassa olevien käyttäminen, henkilöstön osaamisen varmistaminen Annetun asiakaspalvelulupauksen mukainen toiminta sekä ulkoisissa että sisäisissä palveluissa. Henkilöstö on osallistunut erilaisiin ohjelma- ja sovelluskoulutuksiin. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Henkilöiden eläköitymisten ym. luontaisten poistumisten kautta tehtävien uudelleenjärjestäminen, henkilöstömäärän kriittinen arviointi. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Mikkelin vetovoiman ja positiivinen mainekuvan kehitys palveluilmapiiri ja toimivat palvelut, pätevä ja osaava henkilöstö, ajanmukainen ja toimiva Vastuutus toimialalla Toteutuma henkilöstö, sivistystoimenjohtaja Asiakaspalvelulupauksen mukainen toiminta. 8 toimintaympäristö rekrytointiprosessit Osaavan työvoiman sivistystoimenjohtaja, esimiehet saatavuuden edistäminen Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Laadukkaat palvelut, henkilöstön osaamisen varmistaminen, digitaalinen Mikkeli, määrätietoinen ja kohtuullinen työtaakka, kohtuullinen palveluaika tavoitteellinen kehityskeskustelut, kehittäminen täydennyskoulutus Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Toimiva ja riittävä ICT-ympäristö, sähköiset palvelut ja osaava henkilöstö Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ensin resurssoidaan ja kehitetään, koulutetaan henkilöstö ja muutetaan toimintatapoja -> taloudellinen hyöty tulee viiveellä. Kuntarekryn käytön tehostaminen. Toteutuma Osallistuttu kaupungin sähköisten palveluiden kehittämistyöhön (mm. Askel, tiedonhallinta). LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Ekologisuuden ja sähköisten palveluiden ekotehokkuuden kehittäminen ja jo lisääminen olemassa olevien palveluiden mahdollisimman täysimääräinen käyttö, paperinkäytön vähentäminen, energiatehokkuus, kierrätys Rakennetun ympäristön terveellisten, turvallisten laatu ja tarkoituksenmukaisten toimitilojen turvaaminen Vastuutus toimialalla Toteutuma henkilöstö, sivistystoimenjohtaja Valmistaudutaan lautakuntien sähköisten kokousten käyttöön ottamiseen. sivistystoimenjohtaja Keskusteltu Tilakeskuksen kanssa 3. kerroksen sivistystoimen hallintosiivessä havaituista sisäilmaongelmista -> muovisten lattiamattojen vaihto edelleen kesken. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi terveet, turvalliset ja seuranta, oikea-aikaiset yhteistyö tilakeskuksen ja toimivat tilat ylläpito- ja korjaustyöt työterveyshuollon kanssa Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Toimiva ICT-ympäristö (verkko, laitteet, ohjelmat) ja osaava henkilöstö Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Riittävä rahallinen resurssi: henkilöstön osaamisen varmistaminen, ajantasaiset työvälineet, terveelliset toimitilat Tehostettu suoran ja oikeaaikaisen palautteen antamista Tilakeskukselle. 9 Palvelu: Johtamisen tukipalvelut Vastuuhenkilö: Virpi Siekkinen Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokousten määrä yhteensä Nettokustannus/kokous Netto Yleiset tukipalvelut Kustannukset Tuotot Netto Projektit Kustannukset Tuotot Netto Johtamisen tukipalvelut yht. Kustannukset Tuotot Netto kpl Toteuma Talousarvio Toteuma Muutos % Toteuma % 7/2014 2015 7/2015 7/2014 - 7/2015 - 7/2015 TA2015 6 2 900 17 400 11 3 155 34 700 6 2 221 13 325 0 -23,4 -23,4 54,5 70,4 38,4 287 895 -2 851 285 044 410 600 -12 700 397 900 225 178 -1 075 224 103 -21,8 -62,3 -21,4 54,8 8,5 56,3 € € € 1 057 0 1 057 0 0 0 0 0 0 -100 0 -100 0 0 0 € € € 306 351 -2 851 303 500 445 300 -12 700 432 600 238 503 -1 075 237 428 -22,1 -62,3 -21,8 53,6 8,5 54,9 € Viestit tilaajalle: Palvelutoiminta toteutuu talousarvion mukaisesti 10 Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulutus tukee opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Palvelusuunnitelma Mikkelissä toimii tällä hetkellä neljä lukiota: Mikkelin lukio, Ristiinan yhtenäiskoulun Ristiinan lukio ja Mikkelin etä- ja aikuislukiossa, jonka toimipiste on myös Puumalan lukio. Puumalan lukiossa lukiokoulutus loppuu keväällä 2015. Lisäksi lukiokoulutusta annetaan Otavan Opistossa. Mikkelin lukiokoulutuksen visiona on toimia maakunnan kärkenä lukiokoulutuksessa. Tätä tavoitetta kohti mennään keväällä 2014 valmistunutta lukiokoulutuksen kehittämissuunnitelmaa toteuttamalla, kärkenä opetuksen kehittäminen. Kehittämistyön avulla luodaan ja turvataan Mikkelin lukiokoulutukselle toimintaedellytykset ja oppimisympäristöt, joilla mahdollistetaan ”maakunnan kärkenä” toimiminen. Mikkelin lukiokoulutuksessa vuoden 2015 kehittämisen painopistealueet ovat lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyö, digipedagogiikan kehittäminen (osana mm. sähköiset ylioppilaskirjoitukset) ja uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan vakiinnuttaminen. Vuoden 2015 aikana valmistellaan Mikkelin lukiokoulutukselle uusi organisaatio- ja johtamisjärjestelmä. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen yhteistyön toimintatuotot toteutuvat talousarvion mukaisena. Henkilöstömenojen arvioidaan ylittyvän noin 100 000 euroa. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Koulutuksen ulkopuolelle Tajua Mut!-toimintamallin jääneet 17-24-vuotiaat vakinaistaminen, koppi pudokkaista, yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen koulutuksen kanssa Ei yhtään läheistä ystävää opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen Koulukiusatut, nollatoleranssi Humalajuominen, tupakointi, kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen, puuttuminen varhaisessa vaiheessa päihteettömyys kaikessa lukiokoulutukseen liittyvässä toiminnassa, vanhempainillat, vuotuiset teemapäivät Vastuutus toimialalla Toteutuma Etsivä nuorisotyö, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä, opintoohjaajat, kuraattorit, rehtorit Tajua Mut!-toimintamalli on vakiintunut osaksi myös lukioiden toimintaa. opiskelijakunta, tutortoiminnasta vastaava opettaja opiskelijakunta, koko lukion henkilöstö Lukiossa toimii opiskelijatoimikunnat. rehtori, koko henkilöstö Lukioissa ei ole havaittu päihdetapauksia 1-7/2015, matkoille ja retkille opiskelijat ja heidän huoltajansa allekirjoittavat päihteettömyyssopimukset. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit osallistavien palveluiden ja ohjauksen kehittäminen Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi ohjaustaitojen ja osallistamismenetelmien oppiminen ja hyödyntäminen, täydennyskoulutus Olkkari-toiminta, oppilashuolto, Etsivän nuorisotyön vakinaistaminen -> nuorisotoimi Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Tajua Mut!-toimintamallin vakiinnuttaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Etsivän nuorisotyön edustajat kuuluvat lukioiden opiskelijahuoltoryhmään. Ristiinan yläkoulun ja lukion opettajille on pidetty koulutus Tajua Mut!-toimintamallista keväällä 2015. 11 Etsivä nuorisotyön vakinaistaminen – riippumattomuus vuosittaisesta hanke/avustusmäärärahasta – yhteistyö nuorisotoimen ja Olkkari-toiminnan kanssa. Uusi laki oppilas- ja opiskelijahuollosta on astunut voimaan 1.8.2014: kaupunki järjestää oppilashuollolliset palvelut myös toisen asteen opiskelijoille, joten kuraattori- ja psykologipalvelut on resursoitava. Etelä-Savon ammattiopistolta siirtyy 1.1.2015 alkaen 3 kuraattoria kaupungin palvelukseen, myös psykologiresurssia vahvistetaan. Talousvaikutus 150 000 euroa/vuosi. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Mikkelin vetovoima ja pätevä ja osaavaa mainekuvan kehitys henkilöstö, laadukas, terveellinen, turvallinen ja toimiva oppimisympäristö (huom. atk-infra, liikuntatilat), menestyminen yokirjoituksissa Asukkaiden koulutustaso huolehditaan ja tuetaan opiskelujen edistymistä ja läpäisyä (lukio-opinnot, yokirjoitukset) Osaavan työvoiman rekrytointiprosessit saatavuuden edistäminen Vastuutus toimialalla Toteutuma opettajat, rehtori, sivistystoimenjohtaja, lautakunta Uuden organisaatio- ja johtamisjärjestelmän valmistelu on aloitettu. Henkilöstöä on koulutettu Pedanetin ja uuden sähköisen toimintaympäristön (yokirjoitusten pilottitila) käyttöön. opinto-ohjaus, opettajat, rehtori Kevään yo-kirjoitusten tulokset on analysoitu. Opiskelijoiden edistymisen seurantaa on tehostettu. Kuntarekryn käyttöä on tehostettu. rehtori, hallintopäällikkö, sivistystoimenjohtaja, lautakunta Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi viestinnän kehittäminen verkkopalvelun uudet koulutuksen lisääminen mahdollisuudet Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat 2016 – ICT-toimintaympäristön rakentaminen ja testaaminen –> pilottitilan (30 opiskelijaa) rakentaminen ja testaaminen 2015 aikana. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Varattava riittävä taloudellinen ja henkilöstöresurssi varmistamaan sähköisten yo-kirjoitusten onnistuminen – lukiokoulutuksen määräaikainen it-tukihenkilö ja ict-laitteiston hankinta pilottiluokkaan 2015 aikana, varataan 50 000 euron määräraha pilottiluokan kalustoon ja 50 000 euroa lukioiden IT-tukihenkilön palkkaukseen. Wilman, pedanetin ja ms outlookin käyttöä on tehostettu. Päämajakiinteistön pilottitila on otettu käyttöön ja sähköisten testikokeiden pitäminen on aloitettu. Mikkelin lukion sisäiseen käyttöön on tehty digipedagogiikan kehittämissuunnitelma, joka toimii pohjana kehittämistyölle lukuvuonna 2015-2016. Ristiinan tietokoneluokkaan on hankittu uudet kannettavat tietokoneet keväällä 2015. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Ekologisuus ja ympäristöohjelman ja ekotehokkuuden lisääminen: kestävän kehityksen kaatopaikalle penkkaan ohjelman käyttöön loppusijoitetun ja ottaminen, sähköiset poltettavaksi lähetetyn oppimateriaalit jätteen määrä asukasta kohti laskettuna Vastuutus toimialalla Toteutuma rehtori, opettajat On osallistuttu sähköisten oppimateriaalien esittelytilaisuuksin. Sähköisiä oppimateriaaleja (sekä kustantajien laatimia että opettajien omia) on otettu käyttöön. 12 Rakennetun ympäristön laatu: terveet, turvalliset ja toimivat tilat turvataan terveet, turvalliset, toimivat ja tarkoituksenmukaiset oppimisympäristöt tilahallinto, kaupunginvaltuusto, sivistystoimen johto Mikkelin lukion ja Päämajakoulun yhteisten sisäliikuntatilojen käytön sovittelu ”haastaa” liikunnanopettajia. Runebergin aukion urheilutalon saneerausta odotetaan. Ristiinan koulukeskuksen sisäliikuntatilojen sisäilmaongelmia selvitetään. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Terveet ja toimivat toimitilat käyttäjäpalaute, yhteistyö käyttäjien, peruskorjaus- ja ylläpito terveydenhuollon ja ajan tasalla tilakeskuksen kanssa Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköisten palvelujen ja materiaalien kehittäminen. Päämajakiinteistön sähköisten yo-kokeiden pilottitila on otettu käyttöön. Pedanet-ohjelmiston käyttöä tehostetaan. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Varattava riittävä rahallinen resurssi terveellisten ja turvallisten toimitilojen turvaamiseksi. Palvelu: Lukiokoulutus Vastuuhenkilö: Virpi Siekkinen Lukio Varsinaiset opiskelijat € / varsinainen opiskelija Aineopiskelijoiden lukumäärä Opetuskurssien lukumäärä € / opetuskurssi Opetuskurssit / opiskelija Yhteensä Tuotot Netto Oppilashuolto € / oppilas Yhteensä Tuotot Netto Toiminnan kulut yhteensä Tuotot Tuotot % kuluista Netto kpl €/opiskelija Toteuma Talousarvio Toteuma Muutos % Toteuma % 7/2014 2015 2015 7/2014- 7/2015 - 2015 TA 2015 881 4 550,99 830 7 515,18 818 4 527,70 -7,2 -0,5 98,6 60,2 kpl kpl €/kurssi kpl/opiskelija € € € 144 614 6 530 0,70 4 009 419 -187 849 3 821 571 184 950 6 566 1,14 6 237 600 -234 200 6 003 400 173 535 6 923 0,65 3 703 661 -84 867 3 618 793 20,1 -12,9 6,0 -6,2 -7,6 -54,8 -5,3 94,0 56,3 105,4 57,1 59,4 36,2 60,3 €/opiskelija € € € € € % € 1,01 887,62 0,00 887,62 4 064 589 -203 424 5,00 3 861 164 203,98 169 300,00 -30 000,00 139 300,00 6 477 600 -264 200 4,1 6 213 400 68,52 56 048,81 -40,94 56 007,87 3 814 944 -105 200 2,76 3 709 744 6700,8 6214,5 33,6 33,1 0,1 40,2 58,9 39,8 67,6 59,7 6209,9 -6,1 -48,3 -44,9 -3,9 Viestit tilaajalle: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki muuttui 1.8.2014. Kustannuksissa on nyt mukana kolmen toisen asteen kuraattoria. 13 Varhaiskasvatus ja perusopetuspalvelut Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulosalue vastaa varhaiskasvatus- sekä esi- ja perusopetuspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Tulosalue luo edellytyksiä ja toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta lapsille ja nuorille. Palvelusuunnitelma Varhaiskasvatus ja perusopetus kehittävät yhteistyössä mahdollisimman ehjää ja yhdensuuntaista kasvun jatkumoa. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Varhaiskasvatuksen ja perusopetuspalvelujen toimintatulot ylittynevät n. 173 800 varhaiskasvatuksen myyntituottojen ja perusopetuksen arvioitua suurempien hanketulojen johdosta. Perusopetuksen palkkakustannusten arvioidaan ylittyvän hankkeiden johdosta n. 150 000 euroa. Toimintakate muodostunee n. 23 800 paremmaksi kuin talousarviossa. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Lasten, nuorten ja Varhaiskasvatuksessa lasta perheiden osallistaminen ja kuullaan ja osallisuutta voimavarojen lisätään. Henkilöstöä vahvistaminen täydennyskoulutetaan lapsen osallisuuden lisäämiseksi. Koulun toiminnan ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen oppilaan hyväksi Koulun toimintakulttuuri Neuvottelukunta osallistuu aktiivisesti koulun yhteisöllisen oppilashuollon suunnitteluun ja arviointiin Kummiluokka-, oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnan vahvistaminen edelleen, Oppilaiden ideoiden hyödyntäminen opiskelussa ja koulun toiminnassa Koulun kerhotoiminta Ei yhtään läheistä ystävää Varhaiskasvatuksessa havainnoidaan ja ohjataan systemaattisesti lasten vuorovaikutus- ja ystävyyssuhteita. Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta. Koulujen kerhotoiminta. Vastuutus toimialalla Toteutuma Esimiehet, kasvatus- ja opetushenkilöstö, kasvatuskumppani Varhaiskasvatuksen osaamisen ja kehittämisen koordinoinnin työryhmien suunnittelu on keskeneräinen, joten täydennyskoulutusta lasten osallisuuden lisäämiseksi ei ole alkuvuodesta järjestetty. Lasten ja nuorten osallistaminen huomioidaan meneillään olevassa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyössä. Opetushallitus myönsi perusopetukselle jatkoavustuksen kerhotoiminnan järjestämistä varten. Kasvatuskumppani/ kasvatusja opetushenkilöstö, oppilashuollon henkilöstö Lasten havainnointi ja sosiaalisten taitojen ohjaus on arkipäivää varhaiskasvatuksessa. Oppilaskunnat toimivat kaikilla kouluilla ja tukioppilastoimintaa järjestetään yläkouluilla. KAMU-toiminta MLL:n kanssa. Yhteisöllinen oppilashuolto. Yläkoulujen Olkkariyhteistyö. Vanhemmuuden puutetta Kasvatuskeskustelut Kasvatus- ja KAMU-toimintaa (kaveriksi mulle) järjestetään yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Uuden oppilashuoltolain velvoittamat yhteisölliset oppilashuoltoryhmät toimivat kaikilla kouluilla ja niiden toimintaa edelleen kehitetään. Varhaiskasvatuksessa 14 Kiusaaminen Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla vanhempien kanssa ja moniammatillinen yhteistyö, varhainen puuttuminen sekä huolen ilmaisu/ puheeksi otto. Avoimen varhaiskasvatuksen laajentaminen. Vanhemmuutta tukevia vanhempainiltoja. Vuosittaiset luokkakohtaiset vanhempainillat. Vuosittaiset henkilökohtaiset huoltajatapaamiset (luokanopettaja/ -ohjaaja – vanhemmat) Neuvottelukuntatoiminta Lapset puheeksi ym. koulutusta henkilöstölle. opetushenkilöstö/ kasvatuskumppani kasvatuskeskustelut käydään säännöllisesti ja päivittäin on mahdollisuus kohdata vanhempia. Uuden oppilashuoltolain myötä Aluevarputyöryhmien toimintaa on tarkennettu, jotta taataan riittävä moniammatillisuus. Varhaisen välittämisen menetelmät ja käsikirja ovat käytössä kaikissa yksiköissä. Vanhempainiltoja on kehitetty osallistavampaan suuntaan. Mahdollisuus henkilökohtaisiin huoltajatapaamisiin on olemassa ja tarvittaessa kutsutaan moniammatillinen asiantuntijaryhmä koolle huoltajatapaamisiin. Neuvottelukunnat toimivat kaikilla kouluilla. Varhaisen tuen toimintamallia on kehitetty yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa ja toiminta käynnistyy syksyllä 2015. Suunnitelmat lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ovat ajan tasalla koko tulosalueella. Lasten vuorovaikutussuhteiden sensitiivinen havainnointi ja välitön puuttuminen. Kiusaamiskyselyt KiVa-koulutoiminta Tunnetaitoihin liittyvää täydennyskoulutusta esi- ja alkuopettajille Kasvatus- ja opetushenkilöstö Suunnitelmat lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ovat ajan tasalla ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Uuden oppilashuoltolain myötä pystytään paneutumaan kiusaamisen ehkäisyyn ennakoidummin ja syvemmin. Tunnetaitoihin liittyvään täydennyskoulutukseen ovat yksittäiset opettajat osallistuneet, mutta laajempi koulutus on vielä valmisteluvaiheessa. Aikuisten esimerkki ja ohjaus. Varhainen puuttuminen ja huolen puheeksi otto. Nollatoleranssi koulujen arjessa. Teemavanhempainillat Selvästi Paras-tapahtuma kaikille kuudesluokkalaisille Teemavanhempainillat Oppiaineiden sisällä tapahtuva päihdekasvatus/ terveyskasvatus. Verkostoituminen ja aktiivinen yhteistyö poliisin, nuorisotoimen, kouluterveydenhuollon, Olkkarin ja huoltajien kanssa. Kasvatus- ja opetushenkilöstö, oppilashuolto, ulkopuoliset asiantuntijat Koulujen henkilöstö Selvästi Paras tapahtuma on järjestetty kaikille kuudesluokkalaisille ja heidän huoltajilleen yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Yläkouluilla päihdevalistus on osa terveystiedon opetussuunnitelmaa. Örebromalli on otettu käyttöön yläkoulujen vanhempainilloissa osana päihdekasvatusta. 15 Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen Riittävä ja monipuolinen ruoka, uni ja liikunta Toiminnassa kulttuurin ja liikunnan sisällöt vahvasti mukana arjessa. Liikkuva lapsuus-pilotointi varhaiskasvatuksessa, Liikkuva koulu-hanke Kulttuurikameli ja kulttuuripolku Kasvatus- ja opetushenkilöstö, sivistystoimi Päiväkotien ja koulujen pihat kiinnostaviksi ja virikkeellisiksi Turvallisuuskoulutusta esimiehille ja henkilöstölle Suunnittelu ja toteutus yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Riittävä ja oikea-aikainen Yhteensovittava Työnohjaus ja tuki jokaiselle silloin kun johtaminen (THL) täydennyskoulutus sitä tarvitaan Olkkari-toiminta Kolmiportainen tuki Yhteisöllinen ja yksilöllinen oppilashuolto Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Oppilaitosten ja varhaiskasvatusyksiköiden verkkoyhteydet, ohjelmistot ja ICT-laitekanta kuntoon. Sekä lasten että henkilöstön ICT-taitojen kehittäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toimintaa ohjaavilla ohjelmistoilla haetaan myös taloudellista tehokkuutta. Oppilaitosten Liikkumisen unelmavuosi ja siihen liittyvät verkostotyöpajat ovat käynnistymässä sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksessa liikunnan edistämiseksi Liikkuva-lapsi toimintaa Liikkuva-koulutoiminnan rinnalle. Kulttuurikameli ja –polku toiminta jatkuu edelleen yhteistyössä kulttuuritoimen kanssa. Päiväkotien ja koulujen pihojen kunnostus on edennyt peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden yhteydessä. Kunnostustarvetta on edelleen. Turvallisuuskoulutusta on järjestetty pitkäkestoisesti esimiehille. Toteutuma Henkilöstöä on täydennyskoulutettu uuden oppilashuoltolain tiimoilta. Tajua mut- hanke on vakiintumassa ja suunnitelmaa laajentamisesta on tehty myös varhaiskasvatukseen. Varhaisen tuen toimintamallin avulla päästään antamaan varhaisempaa ja oikeaaikaisempaa tukea. Uusi 1.8.2016 voimaan tuleva esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma velvoittaa entistä enemmän ICT-laitteiden käyttöön ja siihen liittyvien taitojen kehittämiseen. Tämä vaatii lisäresursseja verkkoyhteyksien toimivuuden, laitteiston määrän ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Varhaiskasvatuksessa otetaan uusi Daisy-ohjelmisto käyttöön syksyllä 2015. Tajua Mut!toimintamalli käytössä yläkouluilla syrjäytymisen ehkäisyssä ja selvitystyö tehty mallin laajentamisesta pienemmille lapsille. 16 käyttöön hankittavilla laitteilla ja verkkoyhteyksillä edistetään oppimista ja osaamista. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Mikkelin vetovoiman ja Positiivinen palveluasenne mainekuvan kehittäminen ja hyvin toimivat palvelut sekä osaavan työvoiman Pätevä ja monipuolisesti saatavuuden edistäminen. osaava henkilöstö Terve ja turvallinen toiminta- ja oppimisympäristö ICT-laitteet, järjestelmät ja verkot ajan tasalle (Digitaalinen Mikkeli) Osallisuuden painotus toimintakulttuurien ja opetussuunnitelman eri osa-alueilla. Vastuutus toimialalla Toteutuma Koko henkilöstö Tulosalueen johto Tulosalueelle on saatu kelpoista ja osaavaa henkilöstöä. Henkilöstön myönteistä palvelu- ja yhteistyöasennetta korostetaan. Toimintaympäristöissä ja sisäilman laadussa on edelleen kehitettävää, vaikka korjaustoimenpiteitä on tehty. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen Rekrytointiprosessi Esimiehet Rekrytointi on onnistunut yleensä hyvin. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Yrityskylätoiminta 5.-6. – luokkalaisille Lapsen osallisuuden lisääminen. Koulut ja eri yhteistyötahot Varhaiskasvatus Mikkeliin suunnitellaan omaa yrittäjyyskasvatustoimintamallia yhteistyössä pienyrityskeskuksen ym. toimijoiden kanssa. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Laadukkaat palvelut Perusopetuksen LaatuTäydennyskoulutus Modernit, toimivat ja hanke terveet kasvu- ja Modernit, toimivat ja oppimisympäristöt terveet kasvu- ja oppimisympäristöt Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen ICT-laitteet, verkot ja järjestelmät ajan tasalle Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toteutuma Uutta opetussuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan opetus- ja kasvatustyön laadun sekä oppimisympäristöjen kehittäminen. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Puhtaan luonnon Luonnossa liikkuminen, vetovoimaisuuden toimiminen ja luontoretket hyödyntäminen Ekologisuuden lisääminen Kestävä kehitys Vastuutus toimialalla Toteutuma Kasvatus- ja opetushenkilöstö Varhaiskasvatuksessa ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat arkipäivän toimintaa. Myös kouluissa luontoretkiä tehdään ja luontopäivien määrää seurataan. Kasvatus- ja opetushenkilöstö Kestävän kehityksen 17 toimintatapana Suunnitelmat käytössä sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa Rakennetun ympäristön laatu Turvalliset ja pedagogisesti toimivat sisä- ja ulkotilat suunnitelmat ja ympäristöohjelmat ovat käytössä kaikissa yksiköissä. Päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmiin on puututtu, mutta ongelmia esiintyy edelleen. Työterveyshuolto, kouluterveydenhuolto sekä terveysvalvonta ovat mukana sisäilmaongelmien selvittämisessä. Koko henkilöstö Tekninen toimi Omavalvonta käytössä varhaiskasvatuksessa Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Palvelu: Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Vastuuhenkilö: Seija Manninen Toteuma Talousarvio Toteuma 7/2014 2015 7/2015 Muutos % 7/2014 - 7/2015 7/2015 Päiväkoti Päiväkoti, asiakkaat Alle 3-vuotiaita Erityisasiakkaita (kahdenpaikalla ja erityistä tukea tarvitsevat) € / asiakas Kulut Tuotot Netto Esiopetusasiakkaat pelkässä esiopetuksessa € / asiakas Kulut Tuotot Netto Vuorohoito, asiakkaat € / asiakas Kulut Tuotot Netto Päivähoitoasiakkaat (sis. pv. koti, erityis ja vuorohoito) € / asiakas Läsnäolopäivien määrä Läsnäolopäivät / tavoitepäivät € / läsnäolopäivä Kulut Tuotot Netto kpl % Toteuma % TA2015 1 110 12 913 14 963 10 -13,2 -17,2 105,5 71,3 % €/asiakas € € € kpl kpl €/asiakas € € € kpl €/asiakas € € € 17 6 051 6 716 297 -836 530 5 879 767 449 183 4 170 1 872 376 -15 170 1 857 206 258 7 082 1 827 257 -164 062 1 663 195 18 10 220 9 331 000 -1 144 900 8 186 100 427 119 7 793 3 327 700 -20 000 3 307 700 389 11 410 4 438 600 -485 600 3 953 000 11 5 468 5 265 534 -683 494 4 582 039 427 127 3 785 1 616 387 -51 780 1 564 607 419 6 728 2 819 229 -294 873 2 524 356 -38,1 -9,6 -21,6 -18,3 -22,1 -4,9 -30,6 -9,2 -13,7 241,3 -15,8 62,4 -5,0 54,3 79,7 51,8 59,7 53,5 56,4 59,7 56,0 100,0 106,7 48,6 48,6 258,9 47,3 107,7 59,0 63,5 60,7 63,9 kpl €/asiakas kpl % €/pvä € € € 1 551 6 722 166 365 3 281 63 10 425 439 -1 015 762 9 409 677 1 421 12 032 292 318 2 965 58 17 097 300 -1 650 500 15 446 800 1 509 6 429 158 164 3 319 61 9 701 150 -1 030 148 8 671 003 -2,7 -4,4 -4,9 1,2 -2,1 -6,9 1,4 -7,9 106,2 53,4 54,1 111,9 104,9 56,7 62,4 56,1 18 Toteuma 7/2014 Ryhmis, asiakkaat € / hoitopaikka (asiakas) Kulut Tuotot Netto Perhepäivähoito hoitajan kodissa, asiakkaat € / hoitopaikka (asiakas) Kulut Tuotot Netto Perhepäivähoitopaikat yhteensä € / hoitopaikka (asiakas) Kulut Tuotot Netto Kotihoidontuella hoidettavat lapset € / hoitopaikka (asiakas) Kulut Tuotot Netto Yksityisen hoidon tukilapset € / hoitopaikka (asiakas) Kulut Tuotot Netto Muu kuntakohtainen tuki, asiakas € / asiakas (tai muu suorite) Kulut Tuotot Netto Yhteensä hoidon tuella € / hoitopaikka (asiakas) Kulut Tuotot Netto Hallinto ja muut yhteiset erät Kulut € / asiakas Tuotot Netto Varhaiskasvatus yhteensä Kulut yhteensä € / asiakas Tuotot yhteensä Yhteensä lapsia Päivähoito netto Perusopetuspalvelut Peruskoulut, oppilaita joista erityistä tukea tarvitsevat oppilaat Tuntia, koulut € /oppilas Tuntiresurssit per oppilas Luokkien keskikoko Koulut yhteensä Talousarvio 2015 Toteuma 7/2015 Muutos Toteuma % % 7/2014 - 7/2015 7/2015 TA2015 6,08 113,77 -9,33 47,88 -3,81 54,48 1,54 58,88 -4,47 53,95 -7,2 106,2 -14,2 50,9 -20,4 54,1 -16,9 51,7 -20,8 54,4 -1,0 109,9 -11,7 49,4 -12,5 54,3 -8,2 55,2 -13,1 54,2 -2,9 97,9 -1,2 56,5 -4,1 55,3 0,0 0,0 -4,1 55,3 -1,1 108,3 -1,9 53,6 -2,9 58,0 0,0 0,0 -2,9 58,0 68,3 95,8 -38,1 30,7 4,1 29,4 169,5 15,3 1,0 30,8 0 101,2 -3,2 53,8 -3,2 54,5 169,5 15,3 -3,3 54,8 kpl €/asiakas € € € kpl €/asiakas € € € kpl €/asiakas € € € kpl €/asiakas € € € kpl €/asiakas € € € kpl €/asiakas € € € kpl €/asiakas € € € 148 7 938 1 174 825 -129 092 1 045 733 167 7 765 1 296 766 -143 099 1 153 668 315 7 846 2 471 591 -272 190 2 199 401 801 2014 1612978,54 0 1612978,54 476 3 442 1 638 338 0 1 638 338 41 3 211 131 648 -2 449 129 199 1 318 2 567 3 382 965 -2 449 3 380 516 138 15 032 2 074 400 -222 600 1 851 800 146 13 078 1 909 400 -230 200 1 679 200 284 14 027 3 983 800 -452 800 3 531 000 795 3522 2800100 0 2800100 435 6 305 2 742 500 0 2 742 500 72 6 482 466 700 -43 000 423 700 1 302 4 615 6 009 300 -43 000 5 966 300 157 7 198 1 130 033 -131 074 998 959 155 6 660 1 032 319 -118 919 913 400 312 6 931 2 162 352 -249 993 1 912 359 778 1989 1547433,6 0 1547433,6 471 3 377 1 590 629 0 1 590 629 69 1 987 137 090 -6 599 130 491 1 318 2 485 3 275 153 -6 599 3 268 554 € €/asiakas € € 962 315 302 -5 436 956 879 2 152 500 716 -137 300 2 015 200 976 288 311 -20 675 955 613 1,5 2,9 280,4 -0,1 45,4 43,4 15,1 47,4 € €/asiakas € kpl € 17 242 310 5 409 -1 295 837 3 143 15 946 473 29 242 900 16 114 926 9 970 5 177 -2 283 600 -1 307 415 2 935 3 070 26 959 300 14 807 528 -6,5 -4,3 0,9 -2,3 -7,1 55,1 51,9 57,3 104,6 54,9 kpl kpl h € h/oppilas hlö € 4 926 421 9 491 5 315 1,93 19,4 26 181 792 4 852 4 838 390 394 9 360 9 367 9 441 5 413 1,93 1,94 19,3 19,4 45 809 300 26 186 377 -1,8 -6,4 -1,3 1,8 0,5 0,2 0,0 99,7 101,0 100,1 57,3 100,4 100,9 57,2 19 Toteuma 7/2014 Tuotot Netto 11-v oppivelvollisuus, oppilaita € /oppilas 11-v oppivelvollisuus yhteensä Tuotot Netto Aamu- ja iltapäivätoiminta, osallistujia € / osallistuja Aamu- ja iltapäivätoiminta, yhteensä Tuotot Netto Oppilashuolto, oppilaita € / oppilas Yhteensä Tuotot Netto Perusopetus yhteensä, oppilaita Tuntia, perusopetus € /oppilas Perusopetus yhteensä Tuotot Netto Toiminnan kulut yhteensä Tuotot Netto Kulut yhteensä Tuotot yhteensä Netto € € kpl €/oppilas € € € kpl €/osallistuja € € € kpl €/oppilas € € € kpl h €/oppilas € € € € € € € € € Viestit tilaajalle Palvelutoiminnan arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti -483 838 25 697 954 100 11 333 1 133 277 -762 1 132 515 427 783 334 452 -36 354 298 099 5 026 45 228 575 0 228 575 5 026 9 755 5 732 27 878 096 -520 954 27 357 142 28 811 475 -1 552 342 27 259 134 46 053 785 -2 848 179 43 205 607 Talousarvio 2015 Toteuma 7/2015 -1 135 100 44 674 200 94 19 643 1 846 400 0 1 846 400 397 1 779 706 400 -77 500 628 900 4 946 103 510 500 0 510 500 4 946 9 632 10 124 48 872 600 -1 212 600 47 660 000 50 072 600 -2 156 500 47 916 100 79 315 500 -4 440 100 74 875 400 -464 896 25 721 481 103 11 666 1 201 590 -9 364 1 192 226 420 675 283 481 -27 035 256 446 4 941 48 235 201 0 235 201 4 941 9 635 5 813 27 906 648 -501 295 27 405 353 28 720 757 -1 404 684 27 316 186 44 835 684 -2 712 099 42 123 585 Muutos Toteuma % % 7/2014 - 7/2015 7/2015 TA2015 -3,9 41,0 0,1 57,6 3,0 109,6 2,9 59,4 6,0 65,1 1128,5 0,0 5,3 64,6 -1,6 105,8 -13,8 37,9 -15,2 40,1 -25,6 34,9 -14,0 40,8 -1,7 99,9 4,7 46,1 2,9 46,1 0,0 0,0 2,9 46,1 -1,7 99,9 -1,2 100,0 1,4 57,4 0,1 57,1 -3,8 41,3 0,2 57,5 -0,3 57,4 -9,5 65,1 0,2 57,0 -2,6 56,5 -4,8 61,1 -2,5 56,3 20 Kansalaisopisto Perustehtävä Mikkelin kansalaisopisto järjestää yleissivistävää koulutusta, jonka painopistealueina ovat taide- ja taitoaineet, tietotekniikka, kielet sekä elämänhallintaa ja terveyttä edistävät aineet. Mikkelin kansalaisopiston koulutustehtävä perustuu paikallisesti ja alueellisesti muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja seniorikansalaisten keskimääräistä suurempaan määrään. Koulutustehtävässä otetaan huomioon myös sivistystarpeen nopeat ja joskus yllättävätkin muutokset. Palvelusuunnitelma Kansalaisopiston toiminta on seudullista ja perustuu paitsi tiiviiseen yhteistyöhön sivistystoimen muiden tulosalueiden ja kaupungin muiden toimialojen kanssa myös erilaisiin kumppanuuksiin muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Opisto toimii sivistystehtävänsä ohella merkittävänä hyvinvoinnin lisääjänä ja edistäjänä alueella. Vapaan sivistystyön koulutustehtävän ohella opisto harjoittaa myös palvelumyyntiä. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus tulosalueella kaupunkistrategiasta Kansalaisopisto on tärkeä Koko tulosalue tukee omalla Sairastavuusindeksi hyvinvoinnin lisääjä toiminnallaan sitä, että kaupungissa. Kulttuuri- ja toiminta on laadukasta ja harrastustoiminta lisää asiakkaiden hyvinvointiin monien tutkimusten myönteisesti vaikuttaa. mukaan merkittävästi asukkaiden hyvinvointia. Toiminnan peittävyyden Rehtori ja vastuuopettajat Kulttuuri- ja lisääminen. Vuonna 2013 toimivat niin, että liikuntapalveluiden opiston toiminnan kurssitarjonta on käyttö. peittävyys oli 13,1 mahdollisimman kattavaa ja prosenttia kaupungin että palveluita tarjotaan asukkaista. Vuonna 2012 myös haja-asutusalueille ja se oli 11,8 prosenttia. vanhoihin kuntataajamiin Peittävyyttä lisätään esimerkiksi edelleen. verkkopalveluiden avulla. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori Toteutuma Indikaattorin mittaamiseen ei ole kansalaisopiston kohdalla mitään välinettä. Vuonna 2014 peittävyys oli 12,6 prosenttia eli hieman pienentynyt edellisvuodesta. Peittävyyden lisääminen on edelleen tavoitteena. kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Kansalaisopistolla on mahdollisuus tuottaa joissakin aineissa opetusta eri pisteisiin internetin välityksellä. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toimenpiteillä ei ole määrärahatarvetta korottavaa vaikutusta. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Mikkelin mainekuvan Hyvin hoidettu kansalaisopistotoiminta on kehitys osa kaupungin mainekuvan kehitystä. Vastuutus tulosalueella Toteutuma Koko tulosalueen henkilökunta työskentelee opiston toiminnan laadun ja sitä kautta Mikkelin mainekuvan parantamiseksi. Indikaattorin mittaamiseen ei ole kansalaisopiston kohdalla mitään välinettä. Opisto saa kuitenkin jatkuvasti omasta toiminnastaan myönteistä palautetta. 21 Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Kansalaisopisto hyödyntää erilaisia ICT-palveluita sekä omassa toiminnassaan että kurssitarjonnassaan ja kurssien hallinnoimisessa. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toimenpiteillä ei ole määrärahatarvetta korottavaa vaikutusta. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Opistolla on oma Ekologinen jalanjälki ympäristöohjelma ja (gha / as) lisäksi ekologisuuden tulee näkyä opiston kurssitarjonnassa. Vastuutus tulosalueella Toteutuma Koko tulosalueen henkilökunta toimii ympäristöohjelman mukaisesti. Ekologisuuden näkymisestä opiston kurssitarjonnassa huolehtii rehtori yhdessä vastuuopettajien kanssa. Koko tulosalueen henkilökunta myötävaikuttaa siihen, että toiminta on kaikilta osin mahdollisimman laadukasta. Ekologisuus näkyy entistä selvemmin opiston kurssitarjonnassa. Esimerkiksi käden taitojen kursseihin on tullut paljon sellaisia kursseja, joilla hyödynnetään vanhaa tai kierrätysmateriaalia. Kansalaisopisto mittaa asiakastyytyväisyyttä vuosittain ja kansalaisopisto on mukana myös kaikkia kaupungin toimintoja koskevissa asiakastyytyväisyysmittau ksissa. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Asiakastyytyväisyystut kimus Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen ICT:n mahdollisuuksia hyödynnetään muun muassa asiakastyytyväisyysmittauksissa. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toimenpiteillä ei ole määrärahatarvetta korottavaa vaikutusta. Keväällä 2014 tehtyjen kyselyiden valossa kurssilaiset ovat edelleen tyytyväisiä opiston toimintaan. Kurssien yleisarvosanojen keskiarvo oli asteikolla 1-5 aihealueesta riippuen 4,19-4,37. 22 Palvelu: Kansalaisopisto Vastuuhenkilö: Matti Laitsaari Vapaa sivistystyö Vapaa sivistystyö, opiskelija € / opiskelija Opetustunnit € / opetustunti Kurssilaisia € / kurssilainen Peittävyys-% Toiminnan kulut yhteensä Tuotot Tuotot % kuluista Netto kpl €/opiskelija kpl €/opetustunti kpl €/kurssilainen % € € % € Viestit tilaajalle: Palvelutoiminta toteutuu talousarvion mukaisesti Toteuma Talousarvio Toteuma Muutos % Toteuma % 7/2014 2015 7/2015 7/2014 - 7/2015 - 7/2015 TA2015 5 134 226 14 526 80 6 895 168 9,4 1 168 089 -179 848 15 988 241 7 300 277 25 000 81 12 400 163 13,4 2 028 600 -528 000 26 1 500 600 4 409 261 14 172 81 5 947 194 8,1 1 156 603 -150 026 13 1 006 578 -14,1 15,6 -2,4 1,7 -13,7 15,1 -14,1 -1,0 -16,6 -15,8 1,9 60,4 94,2 56,7 100,3 48,0 118,6 60,4 57,0 28,4 49,8 67,1 23 Kasvatus- ja opetuslautakunta Toteutuma ja johdon ennuste 7/ 2015, ulkoiset ja sisäiset erät TULOSLASKELMA JA TOTEUTUMISENNUSTE 2015 TP 2014 yhteensä TA 2015 Heinäkuu 2014 Johdon ennuste 2015 Heinäkuu 2015 Johdon ennuste / TA 2015 Johdon ennuste / Käyttö % Muutos % TP 2014 14/15 31.7 Jäljellä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 1 315 103 2 965 139 1 523 674 143 748 1 074 900 2 756 100 1 340 600 73 400 636 768 1 397 543 1 171 356 28 635 560 508 1 385 422 982 175 40 295 1 094 500 2 745 600 1 490 600 87 100 101,8 % 99,6 % 111,2 % 118,7 % 83,2 % 92,6 % 97,8 % 60,6 % 52,15 50,27 73,26 54,90 -11,98 -0,87 -16,15 40,72 514 392 1 370 678 358 425 33 105 Toimintatuotot yhteensä 5 947 664 5 245 000 3 234 302 2 968 400 5 417 800 103,3 % 91,1 % 56,59 -8,22 2 276 600 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Palvelujen ostot josta ulkoiset josta sisäiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut 50 105 590 39 567 230 10 538 361 8 839 290 1 699 071 15 540 477 7 494 444 8 046 033 1 728 321 5 297 699 14 828 113 49 562 500 39 072 900 10 489 600 8 881 600 1 608 000 16 331 300 8 145 100 8 186 200 1 758 800 5 504 400 15 110 000 30 542 545 24 138 204 6 404 341 5 424 382 979 959 8 387 945 4 133 636 4 254 309 971 380 3 177 327 8 513 619 28 937 105 22 886 949 6 050 156 4 779 896 1 270 260 8 464 407 4 043 890 4 420 517 925 400 3 084 942 8 633 881 49 829 600 39 295 200 10 534 400 8 915 600 1 618 800 16 308 300 8 145 100 8 163 200 1 754 400 5 510 400 15 110 000 100,5 % 100,6 % 100,4 % 100,4 % 100,7 % 99,9 % 100,0 % 99,7 % 99,7 % 100,1 % 100,0 % 99,4 % 99,3 % 100,0 % 100,9 % 95,3 % 104,9 % 108,7 % 101,5 % 101,5 % 104,0 % 101,9 % 58,39 58,57 57,68 53,82 79,00 51,83 49,65 54,00 52,62 56,05 57,14 -5,26 -5,18 -5,53 -11,88 29,62 0,91 -2,17 3,91 -4,73 -2,91 1,41 20 625 395 16 185 951 4 439 444 4 101 704 337 740 7 866 893 4 101 210 3 765 683 833 400 2 419 458 6 476 119 Toimintakulut yhteensä 87 500 201 88 267 000 51 592 815 50 045 735 88 512 700 100,3 % 101,2 % 56,70 -3,00 38 221 265 -81 552 536 -83 022 000 -48 358 513 -47 077 335 -83 094 900 100,1 % 101,9 % 56,70 -2,65 -35 944 665 Valmistus omaan käyttöön Toimintakate 24 NETTOENNUSTE Toimintatuotot + omavalm. Toimintakulut Toimintakate HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut PALVELUJEN OSTOT, KASVU Palvelujen ostot josta ulkoiset josta sisäiset TP 2014 TA 2015 Tot. 2014 5 947 664 87 500 201 -81 552 536 5 245 000 88 267 000 -83 022 000 3 234 302 51 592 815 -48 358 513 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 30 542 545 24 138 204 6 404 341 5 424 382 979 959 28 937 105 22 886 949 6 050 156 4 779 896 1 270 260 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 8 387 945 4 133 636 4 254 309 8 464 407 4 043 890 4 420 517 Toteutuma 2015 Johdon ennuste 2 968 400 5 417 800 50 045 735 88 512 700 -47 077 335 -83 094 900 Tot. kasvu Euroina -1 605 439 -1 251 254 -354 185 -644 487 290 301 Tot. kasvu Euroina 76 462 -89 745 166 208 Tot.kasvu % 94,74 % 94,82 % 94,47 % 88,12 % 129,62 % Tot.kasvu % 100,91 % 97,83 % 103,91 % Johdon Enn. TA 172 800 245 700 -72 900 TA 2015 Kasvu % 98,92 % 98,75 % 99,54 % 100,48 % 94,64 % TA 2015 Kasvu % 105,09 % 108,68 % 101,74 % 25 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA TALOUDEN TOTEUTUMINEN, SEURANTARAPORTTI 1.1.-31.07.2015 Myyntituottojen kehitys ja ennuste Myyntituottoja arvioidaan kertyvän varhaiskasvatukseen noin 23 800 euroa arvioitua enemmän Maksutuottojen kehitys ja ennuste Lukiokoulutuksen maksutuottojen arvioidaan alittuvan vajaalla 10 000 eurolla. Varhaiskasvatus Päivähoitomaksuja arvioidaan kertyvän talousarvion mukaisesti Kansalaisopisto Maksutuotoista valtaosa tulee syyslukukauden aikana. Syyslukukausi on tänä vuonna viikkoa lyhyempi kuin aiemmin, mikä merkinnee sitä, että maksutuotot eivät toteudu aivan budjetoidun mukaisesti. Lyhyempi lukukausi vähentää vastaavasti myös kuluja. Tuet ja avustukset Johtamisen tukipalvelut ja lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö: Toteutuu talousarvion mukaisina. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Perusopetuksen hanketuloja arvioidaan saatavan noin 150 000 euroa enemmän kuin talousarviossa. Kansalaisopisto Tukia on jo nyt enemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu. Tuet siirtyivät viime vuodelta käytettäväksi kaksivuotisen Lake-hankkeen jälkimmäisellä vuodella eli kuluvan vuoden aikana. Lisäksi opetushallitus on myöntänyt uudelle 2015-2016 toteutettavalle Lake-hankkeelle 32 000 euroa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pieksämäen seutuopiston ja Mäntyharjun kansalaisopiston kanssa. Muut toimintatuotot Lukiokoulutuksen muiden toimintatuottojen arvioidaan ylittyvän noin 13 700 euroa. Muut tulosalueet toteutuu talousarvion mukaisina. Henkilöstömenojen kehitys ja ennuste Johtamisen tukipalvelujen henkilöstömenot toteutuvat talousarvion mukaisina. Lukiokoulutuksen henkilöstömenojen arvioidaan ylittyvän noin 117 000 eurolla. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Varhaiskasvatuksen henkilöstömenot on arvioitu toteutuvan talousarvion mukaisina, vaikka lisähenkilöstön palkkakulut tulevat kasvamaan noin 74 000 euroa sivukuluineen loppuvuodesta. Hanketulot kohdistuvat lähinnä henkilöstömenoihin ja ylitystä arvioidaan tulevan noin 150 000 euroa. Kansalaisopisto Henkilöstömenot ovat toteutumassa budjetoidun mukaisesti. Tosin viikolla lyhennetty syyslukukausi pienentää tuntiopettajille maksettavien palkkojen määrää. Palveluiden ostojen kehitys ja ennuste Lukiokoulutuksen palvelujen ostojen arvioidaan alittuvan n. 23 000 euroa. Muut tulosalueet toteutuu talousarvion mukaisina. 26 Aineiden tarvikkeiden ja tavaroiden kehitys ja ennuste Johtamisen tukipalveluista säästynee 1 000 euroa ja lukiokoulutuksesta 3400 euroa. Muut tulosalueet toteutuu talousarvion mukaisina. Avustukset Lukiokoulutuksen avustukset ylittynevät noin 6 000 euroa. Muut tulosalueet toteutuvat talousarvion mukaisina. Muiden kulujen kehitys ja ennuste Toteutuu talousarvion mukaisina. Johdon toimenpiteet Kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintatuottojen arvioidaan ylittyvän noin 172 800 euroa ja toimintakulujen arvioidaan ylittyvän noin 245 700 euroa. Heinäkuun seurannan perusteella toimintakatteen arvioidaan muodostuvan noin 72 900 euroa heikommaksi kuin talousarviossa. Tulosalueilta edellytetään järjestämään toimintansa niin, että talousarviossa pysytään. 27 Kasvatus- ja opetuslautakunta Irtaimen omaisuuden toteutuminen ja ennuste 07/2015 Toteutuneet kustannukset 001.2015-007.2015 Haukivuoren yht.koulun kalusto Anttolan yht.koulun kalusto Päämajakoulun kalusto Perusopetuksen yht.kalusto Mikkelin lukion ict-laitteet Ristiinan lukion ict-laitteet Keskustan päiväkodin kalusto Kansalaisopiston tekninen laitteisto 50 145 39 413 27 593 78 303 17 543 18 274 0 27 291 258 561 Suunnitellut kustannukset 001.2015-007.2015 60000 40000 140000 105000 25000 20000 140000 30000 560000 Jäljellä 9 855 587 112 407 26 697 7 457 1 726 140 000 2 709 301 439 Käyttö % 83,6 98,5 19,7 74,6 70,2 91,4 0,0 91,0 46,2 Ennuste 60000 40000 140000 105000 25000 20000 140000 30000 560000
© Copyright 2024