Salainen asia Salainen asia Salainen asia Salainen asia

Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokouskutsu
20.08.2015
Aika
27.08.2015, klo 17:00
Paikka
Mikkelin kaupungintalo, 2. kerros, lautakuntien kokoushuone (käynti sisäpihan
puolelta
Käsiteltävät asiat
§ 59
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
§ 60
Pöytäkirjan tarkastus
§ 61
Ilmoitusasiat/sivistystoimenjohtajan viranhaltijapäätökset
§ 62
Ilmoitusasiat
§ 63
Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus/sivistystoimenjohtajan päätökset
§ 64
Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus/kasvatus- ja opetusjohtajan
päätökset
§ 65
Kasvatus- ja opetuslautakunnan selvitykset arviointikertomukseen
vuodelta 2014
§ 66
Talousarvion toteutumisen seuranta 31.7.2015
§ 67
Maisema 2014 raportit ja vuoden 2016 talousarvion lähetekeskustelu
§ 68
Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2015
§ 69
Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Marja Väisäsen valitukseen
§ 70
Merja Kaerpiccioglun
vaatimus muutoksesta päivähoidon
Salainen
asia
§ 71
Salainen
Lausuntoasia
Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Hanna-Noora ja Tero Hurrin
§ 72
Salainen
asia
Oikaisuvaatimus
iltapäivätoimintaryhmään sijoittamisesta/Nina Isabella
§ 73
Oikaisuvaatimus
iltapäivätoimintaryhmään sijoittamisesta/Eetu
Salainen
asia
§ 74
Oikaisuvaatimus
iltapäivätoimintaryhmään sijoittamisesta/Eino Pettinen
Salainen
asia
palvelukoordinaattori Minnan Oksan tekemään päätökseen
valituksesta
Linnala
Luntinen
1 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Osallistujat
Kokouskutsu
20.08.2015
Osmo Ukkonen, puheenjohtaja
Tiina Turunen, sihteeri
Eeva Vihermäki
Elina Hölttä
Janne Strengell
Jyrki Koivikko
Katri Kontunen-Karhula
Markku Paukku
Pekka Pöyry
Petri Tikkanen
Rauni Berndt
Samuel Tarkiainen
Sari Rautiainen
Susanna Rusakko
Atte Ojanen
Petri Pekonen, kaupunginhallituksen jäsen
Niko Mikkonen, nuorisovaltuuston edustaja
Seija Manninen, kasvatus ja opetusjohtaja
Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja
2 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
§ 59
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Kokouskutsu
20.08.2015
3 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokouskutsu
20.08.2015
§ 60
Pöytäkirjan tarkastus
Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Samuel Tarkiainen ja Sari Rautiainen.
Pöytäkirja tarkastetaan sivistystoimen johtamisen tukipalveluissa
(Maaherrankatu 9 - 11, 3. kerros) viimeistään 1.9.2015.
4 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokouskutsu
20.08.2015
§ 61
Ilmoitusasiat/sivistystoimenjohtajan viranhaltijapäätökset
§ 28/5.6.2015 Anneli Lappalaisen irtisanoutuminen lukion lehtorin virasta
1.8.2015 alkaen
§ 33/16.6.2015 Päätös palkattoman virkavapaan myöntämisestä
luokanopettaja Kaisu Kääriäiselle ajaksi 11.8.2015 - 30.6.2016, Urpolan koulu
§ 34/18.6.2015 Päätös Leena Jähin ottamisesta lukion lehtorin virkaan ajaksi
1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Mikkelin lukio
§ 36/22.6.2015 Päätös Leena Prusilan ottamisesta päivähoidon ohjaajan
virkaan ajaksi 1.7.2015 - 30.6.2016
§ 37/24.6.2015 Päätös Leila Prusilan ottamisesta päivähoidon ohjaajan virkaan
ajaksi 1.7.2015 - 30.6.2016
§ 38/24.6.2015 Tuomo Roposen irtisanoutuminen päivähoidon ohjaajan virasta
1.11.2015 alkaen
§ 39/24.6.205 Liisa Ropposen irtisanoutuminen päivähoidon ohjaajan virasta
1.10.2015 alkaen
§ 40/25.6.2015 Palkattoman virkavapaan myöntäminen lehtori Mauno
Pulkkiselle ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016
§ 43/29.6.2015 Päätös Eija Hirvosen ottamisesta lastenhoitajan tehtävään
ajaksi 4.8.2015 - 31.1.2016 sijoituspaikkana Nuppulan päiväkoti
§ 45/30.6.2015 Vesa Raasumaan irtisanoutuminen rehtorin virasta 1.8.2015
alkaen
§ 47/1.7.2015 Päätös Janne Syrjäläisen ottamisesta rehtorin virkaan ajaksi
1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu
§ 48/1.7.2015 Päätös Kirsi-Marja Janhusen ottamisesta rehtorin virkaan ajaksi
1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Urpolan koulu
§ 49/1.7.2015 Jarmo Hännisen nimeäminen koulunjohtajaksi Ihastjärven
kouluun ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016
§ 50/2.7.2015 Päätös Sanna Lahtisen ottamisesta koulunkäyntiavustajan
toimeen ajaksi 10.8.2015 - 3.8.2016, sijoituskouluna Anttolan yhtenäiskoulu
§ 52/3.7.2015 Päätös palkattoman virkavapaan myöntämisestä lukion lehtorin
virasta Jari Vehviläiselle ajaksi 11.8.2015 - 10.8.2016, sijoituskouluna Mikkelin
lukio
Ehdotus
Esittelijä: Osmo Ukkonen, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja
Merkitään tiedoksi.
5 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokouskutsu
20.08.2015
§ 62
Ilmoitusasiat
Kaupunginhallitus § 188/1.6.22015; Merkittiin, että vt. kaupunginjohtaja
Ari Liikanen ja sivistysjohtaja Virpi Siekkinen esittelivät kasvatus- ja
opetuslautakunnan päätöstä § 39, virkaan valittujen uusien opettajien
työsuhteen ja palkanmaksun alkamisajankohdasta, johon lautakunta pyytää
kaupunginhallituksen kannanottoa sekä ammattiyhdistysliikkeiden asiasta
antamia kannanottoja.
Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään siten, että kaupunginhallitus
erikseen toteaa, että uusien opettajien virkasuhteet voidaan aloittaa 11.8.2015.
Raine Lehkonen esitti, että kaupunki pitäytyy aiemmassa käytännössä, että
opettajien palvelussuhde alkaisi 1.8.2015. Veli Liikanen kannatti esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että Raine Lehkonen on tehnyt esittelijän
esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen ja esitti asian ratkaistavaksi
kädennostoäänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä,
äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Lehkosen esitystä, äänestävät "ei".
Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin kymmenen
jaa-ääntä (Seija Kuikka, Outi Kauria, Jaakko Väänänen, Hannu Toivonen,
Sari Teittinen, Elina Hölttä, Juha Vuori, Markku Siitari, Vesa Himanen ja Petri
Pekonen) ja viisi ei-ääntä (Raine Lehkonen, Veli Liikanen, Arto Seppälä, Hannu
Kilkki ja Jaana Vartiainen).
Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt esittelijän
täydennetyn esityksen.
Kaupunginhallitus § 220/22.6.2015; kaupunginhallitus ei käytä kuntalain
mukaista otto-oikeutta lautakunnan kokouksessaan 11.6.2015 tekemiin
päätöksiin.
Kasvatus- ja opetusjohtajan viranhaltijapäätökset:
§ 100/29.5.2015 Irtisanoutuminen luokanopettajan virasta 1.8.2015/IsoMustajärvi Pia
§ 111/5.6.2015 Päätös Marjanna Partio-Jukaraisen ottamisesta tuntiopettajan
tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Ristiinan yhtenäiskoulu
ja lukio
§ 112/5.6.2015 Seija Ikosen irtisanoutuminen lehtorin virasta 1.8.2015 alkaen
§ 113/5.6.2015 Päätös Merja Blomqvistin ottamisesta koulunkäyntiavustajan
toimeen 27.7.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Peitsarin koulu
§ 114/5.6.2015 Päätös Hanna Hämäläisen ottamisesta koulunkäyntiavustajan
toimeen 11.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Peitsarin koulu
§ 115/5.6.2015 Päätös Auli Kekkosen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään
ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Urpolan koulu
§ 116/8.6.2015 Päätös Janne Sajaniemen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään
ajaksi 1.8.2015 – 31.7.2016, sijoituskouluna Rantakylän yhtenäiskoulu
§ 117/8.6.2015 Päätös Sari Kankaan ottamisesta erityisopettajan virkaan ajaksi
11.8.2015 - 27.7.2016, sijoituskouluna Lähemäen koulu
§ 118/6.8.2015 Päätös Lotta Pylkkäsen ottamisesta koulunkäyntiavustajan
toimeen ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Otavan koulu
§ 119/8.6.2015 Päätös erityisopettaja Hanna Sormusen siirtämisestä Sairilan
koululle 1.8.2015 alkaen
6 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokouskutsu
20.08.2015
§ 120/8.6.2015 Päätös luokanopettaja Hannu Loistin siirtämisestä
Pellosniemen koulusta Ristiinan yhtenäiskouluun 1.8.2015 alkaen
§ 122/16.6.2015 Päätös Lotta Pylkkäsen ottamisesta koulunkäyntiavustajan
toimeen ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Otavan koulu
§ 123/16.6.2015 Päätös Marja Rinteen ottamisesta koulunkäyntiavustajan
toimeen 11.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Tuppuralan koulu
§ 124/16.6.2015 Päätös Hilkka Hujasen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään
ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Tuppuralan koulu
§ 125/16.6.2015 Päätös Kaisu Kääriäisen ottamisesta koulunkäyntiavustajan
toimeen ajaksi 11.8.2015 - 30.6.2016, sijoituskouluna Tuppuralan koulu § 126/16.6.2015 Päätös Juho-Kusti Väätäisen ottamisesta tuntiopettajan
tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu
§ 127/17.6.2015Päätös Anne Pöntisen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään
ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu
§ 128/17.6.2015 Päätös Ilpo Lintulan ottamisesta lehtorin virkaan ajaksi
1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu
§ 129/17.6.2015 Päätös Suvi Korven ottamisesta tuntiopettajan tehtävään
ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu
§ 130/17.6.2015 Päätös Jarmo Hännisen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään
ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Ihastjärven koulu
§ 131/17.6.2015 Päätös Ulla Muukan ottamisesta tuntiopettajan tehtävään
ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Tuppuralan koulu
§ 132/17.6.2015 Päätös Anna-Leena Siitarin ottamisesta tuntiopettajan
tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Olkkolan koulu
§ 133/17.6.2015 Päätös Jani Väisäsen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään
ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Lähemäen koulu
§ 134/17.6.2015 Päätös Susanna Hurmeen ottamisesta luokanopettajan
virkaan ajaksi 11.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Päämajakoulu
§ 135/18.6.2015 Päätös Tiia Heinikaisen ottamisesta luokanopettajan virkaan
ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Suomenniemen koulu
§ 136/18.6.2015 Päätös Tom Saarelan ottamisesta lehtorin virkaan ajaksi
1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Rantakylän yhtenäiskoulu
§ 137/18.6.2015 Peruskoulun ja lukion lehtori Erkki Salmelan nimeäminen
apulaisjohtajaksi 1.8.2015 alkaen, Ristiinan yhtenäiskoulu
§ 138/18.6.2015 Erityisluokanopettaja Tuula Brännaren valitseminen
varajohtajan tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, Lähemäen koulu
§ 139/18.6.2015 Erityisluokanopettaja Marjaana Kekkosen valitseminen
vararehtorin tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, Rämälän koulu
§ 140/18.6.2015 Erityisluokanopettaja Tuula Brännaren valitseminen
vararehtorin tehtävään ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2017, Lähemäen koulu
§ 141/18.6.2015 Erityisluokanopettaja Marjaana Kekkosen valitseminen
vararehtorin tehtävään 1.8.2015 alkaen, Rämälän koulu
§ 142/18.6.2015 Päätös koulunkäyntiavustaja Helena Rähmösen siirtämisestä
Pellosniemen koulusta Ristiinan yhtenäiskouluun 1.8.2015 alkaen
§ 143/18.6.2015 Päätös luokanopettaja Ulla Rannanheimon siirtämisestä
Ristiinan yhtenäiskoululle 1.8.2015 alkaen
§ 144/18.6.2015 Päätös luokanopettaja Jenita Kinnusen siirtämisestä
Suomenniemen koululle 1.8.2015 alkaen
§ 145/22.6.2015 Luokanopettaja Marjaana Kekkosen valitseminen vararehtorin
tehtävään 1.8.2015 alkaen, Rämälän koulu
§ 146/22.6.2015 Päätös Ulla Muukan ottamisesta tuntiopettajan tehtävään
ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Tuppuralan koulu
§ 147/22.6.2015 Päätös luokanopettaja Markku Mikkosen siirtämisestä
Urpolan koululle ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016
7 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokouskutsu
20.08.2015
§ 148/22.6.2015 Päätös luokanopettaja Pasi Nuijan siirtämisestä Urpolan
koululle ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016
§ 149/22.6.2015 Päätös Ulla Sopasen ottamisesta koulupsykologin virkaan
3.8.2015 alkaen
§ 150/22.6.2015 Päätös Katriina Noposen ottamisesta koulukuraattorin virkaan
ajaksi 10.8.2015 - 3.6.2016
§ 151/30.6.2015 Hanna Ahokaisen irtisanoutuminen erityisluokanopettajan
virasta 1.8.2015 alkaen
§ 152/30.6.2015 Päätös Minna Kirvesniemen ottamisesta tuntiopettajan
tehtävään ajaksi 11.8. - 18.12.2015, sijoituskouluna Urpolan koulu
§ 153/30.6.2015 Päätös Tuomas Liukkosen ottamisesta koulunkäyntiavustajan
tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Urpolan sairaalaopetus
§ 154/30.6.2015 Päätös Katja Luukkosen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään
ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu
§ 155/30.6.2015 Päätös Nea-Maria Räsäsen ottamisesta erityisopettajan
virkaan ajaksi 11.8. - 31.10.2015, sijoituskouluna Lähemäen koulu
§ 156/30.6.2015 Päätös Kaisu Peuran ottamisesta koulunkäyntiavustajan
toimeen ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Urheilupuiston koulu
§ 157/1.7.2015 Päätös Minna Vihavaisen ottamisesta koulunkäyntiavustajan
tehtävään ajaksi 12.8.2015 - 3.6.2016, sijoituskouluna Haukivuoren
yhtenäiskoulu
§ 158/1.7.2015 Päätös Erno Nissilän ottamisesta koulunkäyntiavustajan
tehtävään 11.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Mikkelin Lyseon koulu
§ 159/1.7.2015 Päätös Jarmo Hännisen ottamisesta luokanopettajan virkaan
ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Ihastjärven koulu
§ 160/1.7.2015 Päätös Johanna Huhtalan ottamisesta erityisluokanopettajan
virkaan ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu
§ 161/1.7.2015 Päätös Maiju Marttisen ottamisesta koulukuraattorin virkaan
3.8.2015 alkaen toistaiseksi
§ 162/1.7.2015 Päätös Katariina Romon ottamisesta kuraattorin virkaan
3.8.2015 alkaen toistaiseksi
§ 163/1.7.2015 Päätös luokanopettaja Mikko Laihon siirtämisestä Urpolan
koululle ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016
§ 164/1.7.2015 Päätös erityisluokanopettaja Anne Kuvajan siirtämisestä
Kalevankankaan koululle 1.8.2015 alkaen
§ 165/3.7.2015 Päätös Elisa Holopaisen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään
ajaksi 11.8.2015 - 31.7.2016, sijoituskouluna Ihastjärven koulu
§ 166/3.7.2015 Päätös Minna Laukkasen ottamisesta siivooja-talonmiehen
tehtävään 3.8.2015 alkaen toistaiseksi
§ 167/3.7.2.2015 Päätös Eevastiina Lappalaisen ottamisesta tuntiopettajan
tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Suomenniemen koulu
§ 168/7.7.2015 Päätös Minna Vauhkosen ottamisesta siivooja-talonmiehen
tehtävään 3.8.2015 alkaen toistaiseksi
Ehdotus
Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja
Merkitään tiedoksi.
8 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokouskutsu
20.08.2015
§ 63
Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus/sivistystoimenjohtajan päätökset
§ 53 Päätös Päivi Hokkasen ottamisesta lukion lehtorin virkaan ajaksi 11.8.2015
- 31.7.2016, sijoituskouluna Mikkelin lukio, 17.08.2015
§ 54 Päätös lukion lehtori Tuula Nyyssösen valinnasta Mikkelin etä- ja
aikuislukion vararehtoriksi ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, 12.08.2015
§ 55 Päätös Marja Ukkosen ottamisesta rehtorin virkaan ajaksi 1.8.2015 31.7.2016, 12.08.2015
Ehdotus
Esittelijä: Osmo Ukkonen, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja
Koska kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja ei ole havainnut
pöytäkirjoissa mitään sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle,
puheenjohtaja esittää, ettei kasvatus- ja opetuslautakunta käytä kuntalain 51
§:n mukaista otto-oikeuttaan sivistystoimenjohtajan tekemiin päätöksiin.
9 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokouskutsu
20.08.2015
§ 64
Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus/kasvatus- ja opetusjohtajan päätökset
§172 Päätös Hannele Hokkasen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi
1.8.2015 - 31.7.2015, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu, 17.08.2015
§174 Päätös Tuula Hurtigin ottamisesta erityisopetuksen tuntiopettajan (laajaalainen) tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluina Ristiinan
yhtenäiskoulu, Suomenniemen koulu, Olkkolan koulu ja Otavan koulu,
17.08.2015
§175 Päätös Mirva Venäläisen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi
11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Rämälän koulu, 17.08.2015
§176 Päätös Anne Ahosen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään
ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Urpolan koulun sairaalaopetus/
Lammenranta, 17.08.2015
§177 Päätös Monica Hakkaraisen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään
ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Anttolan yhtenäiskoulu, 17.08.2015
§178 Päätös Kati Onttosen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi
11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu, 17.08.2015
§179 Päätös Tuija Kokkosen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään
ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Moision koulu, 17.08.2015
§180 Lehtori Vesa Rovion valitseminen Kalevankankaan koulun
apulaisjohtajaksi ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, 12.08.2015
§181 Lehtori Eila Räsäsen valitseminen Kalevankankaan koulun
apulaisjohtajaksi ajaksi 1.8.2015 - 31.7.2016, 12.08.2015
§182 Päätös Tommi Kinnin ottamisesta koulunkäyntiavustajan toimeen ajaksi
11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu, 17.08.2015
§183 Päätös Harto Huikon ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi
11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu, 17.08.2015
§184 Päätös Marja-Riitta Korpisalon ottamisesta koulunkäyntiavustajan
tehtävään ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Ristiinan yhtenäiskoulu,
17.08.2015
§185 Päätös Suvi Hietasen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi
11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Ristiinan yhtenäiskoulu, 17.08.2015
§186 Päätös Tiina Hokkasen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään
ajaksi 11.8.2015 - 4.6.2016, sijoituskouluna Ristiinan yhtenäiskoulu, 17.08.2015
Ehdotus
Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja
Koska sivistystoimenjohtaja ei ole havainut pöytäkirjoissa mitään sellaista,
mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle, sivistystoimenjohtaja esittää,
ettei kasvatus- ja opetuslautakunta käytä kuntalain 51 §:n mukaista ottooikeutta kasvatus- ja opetusjohtajan tekemiin päätöksiin.
10 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokouskutsu
20.08.2015
§ 65
Kasvatus- ja opetuslautakunnan selvitykset arviointikertomukseen vuodelta 2014
MliDno-2015-1181
Valmistelija / lisätiedot:
Virpi Siekkinen
[email protected]
Tarkastuslautakunta on velvoittanut kaupunginhallitusta hankkimaan
lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset arviointikertomuksessa esitetyistä
kysymyksistä ja havainnoista sekä kuvaukset toimenpiteistä, joihin aiotaan
ryhtyä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi ja
saattamaan ne valtuuston tietoon kuluvan vuoden syyskuun loppuun
mennessä.
Kasvatus- ja opetuslautakunta vastaa seuraavaa.
”Toimintakertomuksen yleisessä tekstiosassa on ilmauksia, jotka eivät avaudu
lukijalle. Tilinpäätöksen kieliasun selkeyteen ja asioiden täsmälliseen ilmaisuun
tulee kiinnittää parempaa huomiota." Kieliasua ja ilmaisua parannetaan jatkossa.
”Päiväkotien täyttöastetta ei saavutettu (tavoite 95 %/ toteutuma 86,1 %).”
Varhaiskasvatuksessa päiväkotien käyttöasteelle on asetettu tavoite 95 %.
Täyttöaste kertoo, missä määrin käytettävissä olevat päivähoitopaikat ovat
käytössä.
Täyttöaste on suurimmassa osassa päiväkoteja yli 100 %. Toimintakauden
alussa, ennen kuin lapset ovat aloittaneet hoitosuhteen, on täyttöaste
paikoitellen alle 100 %. Kauempana kaupungista olevien yksiköiden
täyttöasteet, kuten Anttolassa olevan Norpanhovin täyttöaste, ovat olleet alle
100 %, kun lapsia ei ole voinut sijoittaa pidemmistä matkoista ko. yksiköihin.
Käyttöaste perustuu lasten päivittäisen läsnäolon vertaamiseen
henkilökunnan työssäolopäiviin.
Alla on kaava käyttöasteen laskemiseksi. Lasten ”suhteutetut” läsnäolopäivät
saadaan, kun alle 3-vuotiaiden läsnäolopäivät jaetaan 4:lla ja yli 3 v. jaetaan
7:llä.
Käyttöaste = 100 x lasten "suhteutetut" läsnäolopäivät
kasvatus- ja hoitohenkilökunnan työpäivät
Käyttöasteeseen vaikuttaa lasten vapaapäivät ja sairauspoissaolot siten,
että mitä pienempi yksikkö on, sitä vähäisemmät lasten poissaolot laskevat
käyttöastetta.
Pienissä yksiköissä henkilöstöä ei voida siirtää ryhmästä toiseen, vaikka
muutama lapsi olisikin vapaapäivällä tai sairaana. Hoidon tarve perheillä
on noin klo 6.30 - 17 ja hoitohenkilöresurssi on varattava tämän mukaisesti
(työntekijän työpäivän pituus, työaika, riittää kattamaan osan hoitoajasta).
Lisäksi on huomioitava, että neljää alle 3 vuoden ikäistä lasta kohden on
11 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokouskutsu
20.08.2015
oltava yksi kasvatustyöntekijä ja yli 3 vuoden ikäisiä voi olla seitsemän yhtä
kasvatustyöntekijää kohden. Vuorohoito laskee myös käyttöastetta.
Isompien yksiköiden myötä päivähoitoresursseja voidaan säädellä muuttuvaan
tarpeeseen ja päivähoidon käyttöastekin saadaan sitä myötä korkeammaksi.
Mikkelissä kunnallisten päiväkotien vuoden 2014 käyttöastetta (86,1
%) ei ole pystytty saavuttamaan asetettuun 95 % tavoitteeseen,
koska varhaiskasvatuksessa on edelleen pieniä päiväkoteja. Lisäksi
hoitoaikaperusteisten päivähoitomaksujen vuoksi lapset eivät ole joka päivä
paikalla, eikä lapsia voida kuitenkaan ottaa päivähoitoon siten, että heitä
olisi yhtä aikaa paikalla yli lain sallima määrä. Myös kesäajan päivystykseen
varautuminen on vaikuttanut alentavasti käyttöasteeseen, koska hoidon
varaamisesta huolimatta kaikkia varattuja hoitopäiviä ei käytetty.
Kunnallisissa päiväkodeissa käyttöasteen vaihteluväli oli vuonna 2014 58,1
% - 98,8 %. Alin käyttöaste oli Suomenniemellä sijaitsevassa päiväkodissa.
Yksityisissä päiväkodeissa vaihteluväli vuonna 2014 oli 83,6 % - 103,9 %.
Ehdotus
Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja
Lautakunta antaa kaupunginhallitukselle yllä olevan selvityksen
tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2014 esittämiin
kysymyksiin koskien lautakunnan alaista toimintaa.
Tiedoksi
Kaupunginhallitus
12 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokouskutsu
20.08.2015
§ 66
Talousarvion toteutumisen seuranta 31.7.2015
MliDno-2015-745
Valmistelija / lisätiedot:
Paula Sihvonen
[email protected]
Liitteet
1 Seuranta 31.7.2015.pdf
Talousarvion mukaisesti kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle
annetaan selvitys talouden ja toiminnan toteutumisesta heinäkuun seurannan
yhteydessä. Raportti toimii samalla vuoden 2016 valmistelun pohjana.
Raportti sisältää seuraavat osat
-tavoitteiden toteutuminen ja arviointi, tuloskortit
-palvelusuunnitelman toteutuminen ja arviointi
-tunnuslukujen toteutuminen, Maisema-taulukot
-talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat sekä ennuste loppuvuodesta
-investointiohjelman toteutuminen ja ennusteet.
Seurantatiedot tulee olla talouspalveluiden käytössä 31.8. mennessä.
Toimialan johdon ennusteen mukaan lautakunnan alaisen toiminnan tuloja
kertyy noin 173 000 euroa budjetoitua enemmän ja menojen arvioidaan
ylittyvän noin 246 000 euroa budjettiin verrattuna. Heinäkuun seurannan
perusteella toimintakatteen arvioidaan muodostuvan noin 73 000 euroa
talousarviota heikommaksi. Tulosalueita edellytetään sopeuttavan toimintansa
siten, että talousarviossa pysytään.
Lautakunnan alaisen toiminnan ja talouden heinäkuun lopun toteuma, raportti
sekä johdon ennuste liitteenä.
Ehdotus
Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja
Merkitään tiedoksi.
13 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokouskutsu
20.08.2015
§ 67
Maisema 2014 raportit ja vuoden 2016 talousarvion lähetekeskustelu
MliDno-2015-1687
Valmistelija / lisätiedot:
Virpi Siekkinen
[email protected]
Sivistystoimenjohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät Maisema 2014 raportit
alustuksena vuoden 2016 talousarvion lähetekeskustelulle.
Ehdotus
Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja
Merkitään tiedoksi.
14 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokouskutsu
20.08.2015
§ 68
Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2015
MliDno-2015-1664
Valmistelija / lisätiedot:
Virpi Siekkinen
[email protected]
Suomen Kuntaliitto ja FCG Koulutus järjestävät perinteiset ja tulevaan
suuntaavat Sivistystoimen neuvottelupäivät Helsingissä Kuntatalolla 1. 2.10.2015. Myös OPSIA ry osallistuu neuvottelupäivien suunnitteluun ja
toteutukseen.
Ensimmäisen päivän teemakokonaisuutena on oppiminen, uudistuvat
oppimisympäristöt ja OPS-prosessin johtaminen. Oppiminen ja
oppimisympäristöjen uudistaminen kuuluvat myös hallitusohjelman
päätavoitteisiin. Millainen on tulevaisuuden kunta toimintaympäristönä, ja
mikä on koulutuksen rooli siinä? Millainen on tulevaisuuden peruskoulu?
Toisen päivän teemana on sivistystoimen monimuotoisuuden johtaminen.
Mitä monimuotoistuva työyhteisö ja jatkuvassa muutoksessa oleva
toimintaympäristö edellyttävät johtamiselta, johtajilta ja heidän
johtamisosaamiseltaan? Päivän aikana paneudumme johtamisteemaan
monesta näkökulmasta. Päivän aluksi kuulemme myös tarkemmin hallituksen
keskeisistä sivistyspoliittisista tavoitteista ja linjauksista.
Sivistystoimen neuvottelupäivien alustajina mm. Opetus- ja kulttuuriministeri
Sanni Grahn-Laasonen, varapuhemies Paula Risikko, Opetushallituksen
pääjohtaja Aulis Pitkälä, Suomen Kuntaliiton johtoa sekä muita
huippuasiantuntijoita ja käytännön osaajia.
Ensimmäisen päivän iltana järjestetään perinteinen iltatilaisuus, jossa voi
tavata tuttuja ja verkostoitua.
Sivistystoimen neuvottelupäivät on suunnattu laajasti sivistys- ja opetustoimen
johdolle ja viranhaltijoille, muille koulutuksen järjestäjille, kuntajohdolle ja
luottamushenkilöille sekä kaikille opetus- ja kulttuuriasioista kiinnostuneille.
Tarkempi ohjelma on nähtävillä kokouksessa.
Ehdotus
Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja
Lautakunta nimeää edustajansa Sivistystoimen neuvottelupäiväille 1. 2.10.2015, Kuntatalo, Helsinki.
Tiedoksi
Nimetyt
15 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokouskutsu
20.08.2015
Kasvatus- ja opetuslautakunta, § 53, 11.06.2015
Kasvatus- ja opetuslautakunta, § 69, 27.08.2015
§ 69
Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Marja Väisäsen valitukseen
MliDno-2015-962
Kasvatus- ja opetuslautakunta, 11.06.2015, § 53
Valmistelija / lisätiedot:
Virpi Siekkinen, Sari Markus
Marja Väisänen vaatii oikaisuvaatimuksessaan, että kasvatus- ja
opetuslautakunta kumoaa sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkisen päätöksen
8.5.2015 § 17 koskien Miika Lahden ottamista lukion lehtorin virkaan 11.8.2015
alkaen toistaiseksi. Väisänen vaatii, että päätös tulee kumota, koska se on
lainvastainen.
Perusteluissa Väisänen mainitsee, että valintaa perusteltiin valmiudella
opettaa psykologiaa, aikaisemmalla työkokemuksella sekä valmiudella ja
aiemmalla näytöllä digipedagogiikan käytöstä. Väisäsen mukaan silloin kun
hakijat täyttävät viran kelpoisuusehdot, on opettajan työstä saatu kokemus
erityisen merkityksellistä. Väisäsen mukaan digipedagogiikan nostaminen
ratkaisevaan asemaan valinnassa ei ole perusteltua, koska sitä ei ole mainittu
hakuilmoituksessa.
Väisänen pohtii onko kokonaisnäkemykseen vaikuttanut hakijan ikä, sukupuoli
tai muut sidonnaisuudet.
Väisänen katsoo olevansa perustuslain yleisillä nimitysperusteilla vertailtaessa
selkeästi parempi kuin virkaan valittu henkilö.
Mikkelin kaupungin lukion lehtorin virka on ollut haettavana ajalla
16.2-2.3.2015. Opetettavina aineina virassa on uskonto ja filosofia. Eduksi
on luettu psykologian opetuksen kelpoisuus. Lisäksi valittavalta on toivottu
kiinnostusta ja monipuolista ammattitaitoa opetuksen ja koulun kehittämiseen,
kehitys- ja yhteistyöhakuisuutta sekä rohkeutta tarttua uusiin asioihin.
Molemmilla hakijoilla on virassa opetettavien aineiden, uskonnon ja filosofian
kelpoisuus. Samoin molemmilla on psykologian opetuksen kelpoisuus.
Hakuilmoituksella valittavalta on toivottu kiinnostusta ja monipuolista
ammattitaitoa opetuksen ja koulun kehittämiseen, kehitys- ja
yhteistyöhakuisuutta sekä rohkeutta tarttua uusiin asioihin. Haastattelussa on
kysytty, kuinka hakija kehittäisi uskonnon ja filosofian opetusta ja mitä muita
tehtäviä hakija olisi kiinnostunut tekemään lukiossa. Hakemusasiakirjoista
ja haastattelussa ilmenneen perusteella Miika Lahdella on merkittäviä
digipedagogiikan käytön ja kehittämisen näyttöjä. Lisäksi Lahdella on
valmiuksia ja näyttöjä aineenopettajan perustehtävään kuulumattomien
lisätehtävien hoidosta (esim. oppilaskunta, tukioppilastoiminta, tvt). Väisänen
on osallistunut koulutuksiin, joissa on perehdytty uusien sähköisten
menetelmien käyttöön ja ottanut niitä jossain määrin käyttöön opetuksessaan.
16 (29)
Mikkeli
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokouskutsu
20.08.2015
Opettajakokemusta Väisäsellä on enemmän kuin Lahdella, mutta tämä seikka
ei tee Väisäsestä selkeästi parempaa kuin Lahti. Hakuilmoituksessa esitetyn
mukaisesti valinnassa on painotettu nimenomaan näyttöä ja kiinnostusta
opetuksen ja koulun kehittämiseen.
Valintaan eivät ole vaikuttaneet Väisäsen esille nostamat ikä, sukupuoli tai
muut sidonnaisuudet.
Sivistystoimen johtajan päätös 28.5.2015 § 17 ei ole lainvastainen.
Ehdotus
Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja
Lautakunta päättää, että oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna
aihetta päätöksen kumoamiseen, joten oikaisuvaatimus tulee hylätä.
Päätös
Puheenjohtaja teki päätösehdotuksen: lautakunta katsoo, että oikaisuvaatimus
on aiheellinen ja Marja Väisänen tulee valita virkaan.
Koska puheenjohtajan ehdotusta ei kannatettu, esittelijän ehdotus tuli
lautakunnan päätökseksi.
Kasvatus- ja opetuslautakunta, 27.08.2015, § 69
Valmistelija / lisätiedot:
Sari Markus
[email protected]
Marja Väisänen on jättänyt kunnallisvalituksen Itä-Suomen hallinto-oikeuden
käsiteltäväksi. ItäSuomen hallinto-oikeus on pyytänyt Mikkelin kaupungilta
lausumaa valituksen johdosta. Valitus koskee kasvatus- ja opetuslautakunnan
11.6.2015 tekemää päätöstä § 53.
Kasvatus- ja opetuslautakunta uudistaa kasvatus- ja opetuslautakunnan
11.6.2015 tekemänsä päätöksen § 53 lausuman. Kasvatus- ja opetuslautakunta
vaatii, että valittajan valitus hylätään.
Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö, Marja Väisäsen lisäselvitys ja
lausuma on nähtävillä kokouksessa.
Ehdotus
Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja
Kasvatus- ja opetuslautakunta antaa Kuopion hallinto-oikeudelle kokouksessa
esitetyn lausuman.
Tiedoksi
Itä-Suomen hallinto-oikeus
17 (29)
1
Kasvatus- ja opetuslautakunta 27.8.2015 § 65, liite 1
2
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Lautakunta vastaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisestä ja tuottamisesta.
Lautakunta luo edellytyksiä ja toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta lapsille ja nuorille.
Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja
yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden
monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi lautakunta vastaa kansalaisopisto-toiminnassaan
yleissivistävästä koulutuksesta, jonka painopistealueina ovat taide- ja taitoaineet, tietotekniikka, kielet sekä
elämänhallintaa ja terveyttä edistävät aineet. Lautakunta tukee lasten, nuorten ja aikuisten edellytyksiä elinikäiseen
oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä henkiseen että myös fyysiseen hyvinvointiin.
Palvelusuunnitelma
Lautakunnan palvelut ovat pääasiassa lähipalveluja, joiden järjestäminen maantieteellisesti laajalla alueella yhä
niukkenevilla resursseilla on vaikeaa. Palveluverkkoselvitykseen sisältyvillä toimenpiteillä pyritään turvaamaan laadukkaat,
tasavertaiset ja pedagogisesti toimivat sekä kohtuullisesti saavutettavissa olevat kasvatus- ja opetuspalvelut ja terveelliset
ja turvalliset oppimisympäristöt koko kaupungin alueella. Lautakunnan alaisen toiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta
asukkaiden hyvinvointiin, sen synnyttämiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen, tullaan korostamaan.
ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN
Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat
Kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintatuottojen arvioidaan ylittyvän noin 172 800 euroa ja toimintakulujen
arvioidaan ylittyvän noin 245 700 euroa. Heinäkuun seurannan perusteella toimintakatteen arvioidaan
muodostuvan noin 72 900 euroa heikommaksi kuin talousarviossa.
Perusopetuksen hanketulot ja -menot ylittynevät n. 150 000.
Lukiokoulutuksen palkkamenojen arvioidaan ylittyvän n. 100 000 euroa.
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori
Toimenpide
kaupunkistrategiasta
Koulutuksen ulkopuolelle
Tajua Mut! –toimintamallin
jääneet 17-24-vuotiaat, %vakiinnuttaminen.
osuus: tavoite 7,5
Perusopetuksen ja toisen
asteen toimijoiden yhteistyön
vahvistaminen: uuden oppilasja opiskelijahuoltolain
mukaisen toiminnan
vakiinnuttaminen, jokaiselle
peruskoulun päättävälle
taataan opiskelupaikka toisen
asteen koulutuksessa
Ei yhtään läheistä ystävää,
Varhaiskasvatuksessa
%-osuus:
havainnoidaan ja ohjataan
tavoite: 8-9 lk:t 6,5
systemaattisesta lasten
tavoite: ammattikoululaiset vuorovaikutus- ja
5,8
ystävyyssuhteita.
tavoite: lukiolaiset 5
Harrastustoiminnan
mahdollistaminen ja
kehittäminen kouluilla:
koulukerhot, oppilaskunta- ja
tukioppilastoiminta, KAMUtoiminta (yhdessä MLL:n
kanssa). Yhteisöllinen
oppilashuolto
varhaiskasvatuksesta
perusopetuksen läpi aina
toiselle asteelle. Yläkoulujen ja
lukion Olkkari-yhteistyö.
Vastuutus toimialalla
Toteutuma
Sivistystoimenjohtaja,
kasvatus- ja opetusjohtaja,
varhaiskasvatusjohtaja,
hallintopäällikkö, rehtorit,
oppilas- ja
opiskelijahuoltoryhmä
Tajua Mut!-toimintamalli
on vakiintunut osaksi myös
lukioiden toimintaa.
Kasvatus- ja opetusjohtaja,
oppilashuollon henkilöstö,
rehtorit,
varhaiskasvatusjohtaja,
varhaiskasvatuksen
henkilöstö,
nuorisotoimi/Olkkari
Lasten havainnointi ja
sosiaalisten taitojen ohjaus
on arkipäivää
varhaiskasvatuksessa.
Oppilaskunnat toimivat
kaikilla kouluilla ja
tukioppilastoimintaa
järjestetään yläkouluilla.
KAMU-toimintaa (kaveriksi
mulle) järjestetään
yhteistyössä
Mannerheimin
lastensuojeluliiton kanssa.
Uuden oppilashuoltolain
velvoittamat yhteisölliset
oppilashuoltoryhmät
toimivat kaikilla kouluilla ja
niiden toimintaa edelleen
kehitetään.
3
Lukiossa toimii
opiskelijatoimikunnat.
Varhaiskasvatuksessa
kasvatuskeskustelut
käydään säännöllisesti ja
päivittäin on mahdollisuus
kohdata vanhempia.
Uuden oppilashuoltolain
myötä
Aluevarputyöryhmien
toimintaa on tarkennettu,
jotta taataan riittävä
moniammatillisuus.
Varhaisen välittämisen
menetelmät ja käsikirja
ovat käytössä kaikissa
yksiköissä.
Vanhempainiltoja on
kehitetty osallistavampaan
suuntaan. Mahdollisuus
henkilökohtaisiin
huoltajatapaamisiin on
olemassa ja tarvittaessa
kutsutaan
moniammatillinen
asiantuntijaryhmä koolle
huoltajatapaamisiin.
Neuvottelukunnat toimivat
kaikilla kouluilla. Varhaisen
tuen toimintamallia on
kehitetty yhteistyössä
sosiaalitoimen kanssa ja
toiminta käynnistyy
syksyllä 2015.
Vanhemmuuden puutetta
%-osuus:
tavoite: 8-9 lk:t 19
tavoite: ammattikoululaiset
24
tavoite: lukiolaiset 5
Avoimen varhaiskasvatuksen
laajentaminen.
Kasvatuskumppanuustoiminna
n vakinaistaminen
varhaiskasvatuksessa ja
perusopetuksessa:
vanhempainillat,
huoltajatapaamiset. Varhainen
puuttuminen sekä huolen
ilmaisu/puheeksiotto. ”Lapset
puheeksi” ym. koulutusta
henkilöstölle.
Kasvatus- ja
opetushenkilöstö
Koulukiusatut, tavoite:
nollatoleranssi
Varhainen puuttuminen, KiVakoulutoiminta: puuttumisen
kynnyksen madaltaminen
luomalla ohjeistus ja
jalkauttamalla toimintamallit
kaikkiin kouluyksikköihin.
Opiskelijakuntatoiminnan
kehittäminen. Tunnetaitoihin
liittyvää täydennyskoulutusta
esi- ja alkuopettajille.
Kasvatus- ja opetusjohtaja,
rehtorit
Suunnitelmat lasten
suojaamiseksi väkivallalta,
kiusaamiselta ja
häirinnältä ovat ajan
tasalla ja niitä arvioidaan
säännöllisesti.
Uuden oppilashuoltolain
myötä pystytään
paneutumaan kiusaamisen
ehkäisyyn ennakoidummin
ja syvemmin.
Tunnetaitoihin liittyvään
täydennyskoulutukseen
ovat yksittäiset opettajat
osallistuneet, mutta
laajempi koulutus on vielä
valmisteluvaiheessa.
Päihteiden käytön
vähentäminen terveitä
valintoja ja elämänarvoja
vahvistamalla (alkoholin
käyttö, humalajuominen,
tupakointi, laittomat
huumeet - %-osuus)
Soten ja sivistystoimen
yhteistyön monipuolistaminen
ja tiivistäminen ”yhteen
sovittava johtaminen”hankkeen avulla
(opiskeluhuollon tehostaminen,
matalan kynnyksen toiminta
Olkkarissa); varhainen
puuttuminen ja huolen
puheeksiotto, nollatoleranssi
koulujen toiminnassa,
vanhempainillat, teemapäivät,
Sivistystoimenjohtaja,
kasvatus- ja opetusjohtaja,
oppilas- ja
opiskelijahuoltoryhmä,
rehtorit
Selvästi Paras tapahtuma
on järjestetty kaikille
kuudesluokkalaisille ja
heidän huoltajilleen
yhteistyössä
ammattikorkeakoulun
kanssa. Yläkouluilla
päihdevalistus on osa
terveystiedon
opetussuunnitelmaa.
Örebro-malli on otettu
käyttöön yläkoulujen
4
Selvästi Paras –tapahtuma
kaikille kuudesluokkalaisille,
aikuisten esimerkki ja ohjaus
Kulttuuri- ja
liikuntapalveluiden käyttö:
Kirjaston käyttö tavoite
500.000
Museoiden kävijät tavoite
30.000
Orkesterin kuulijamäärä
tavoite 17.000
Uimahallikäynnit tavoite
230.000
Teatterin kävijämäärät
tavoite 55.000
Terveyden ja hyvinvoinnin
lisääntyminen
vanhempainilloissa osana
päihdekasvatusta.
Lukioissa ei ole havaittu
päihdetapauksia 1-7/2015,
matkoille ja retkille
opiskelijat ja heidän
huoltajansa allekirjoittavat
päihteettömyyssopimukse
t.
Mahdollistetaan
kohdeikäluokkien
osallistuminen toimintaan:
KulttuuriKameli
varhaiskasvatuksessa ja
Kulttuuripolku
perusopetuksessa, Liikkuva
koulu –hanke, kansalaisopiston
monipuolinen kurssitarjonta
Sivistystoimenjohtaja, ko.
tulosaluejohtajat
Riittävä ja monipuolinen ruoka,
uni ja liikunta
Toiminnassa kulttuurin ja
liikunnan sisällöt vahvasti
mukana arjessa.
Liikkuva lapsuus -pilotointi
varhaiskasvatuksessa, Liikkuva
koulu -hanke
Kulttuurikameli ja
kulttuuripolku
Päiväkotien ja koulujen pihat
kiinnostaviksi ja virikkeellisiksi
Turvallisuuskoulutusta
esimiehille ja henkilöstölle
Kansalaisopisto/kulttuuri- ja
harrastustoiminta on tärkeä
hyvinvoinnin lisääjä.
Kasvatus- ja
opetushenkilöstö,
kansalaisopisto, koko
sivistystoimi
Suunnittelu ja toteutus
yhteistyössä teknisen
toimen kanssa.
Liikkumisen unelmavuosi
ja siihen liittyvät
verkostotyöpajat ovat
käynnistymässä sekä
varhaiskasvatuksessa että
perusopetuksessa.
Varhaiskasvatuksessa
liikunnan edistämiseksi
Liikkuva-lapsi toimintaa
Liikkuva-koulu-toiminnan
rinnalle. Kulttuurikameli ja
–polku toiminta jatkuu
edelleen yhteistyössä
kulttuuritoimen kanssa.
Päiväkotien ja koulujen
pihojen kunnostus on
edennyt peruskorjaus- ja
uudisrakennushankkeiden
yhteydessä.
Kunnostustarvetta on
edelleen.
Turvallisuuskoulutusta on
järjestetty pitkäkestoisesti
esimiehille.
ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori
Toimenpide
kaupunkistrategiasta
Mikkelin mainekuvan
Verkkopalvelujen ajan tasalla
kehitys:
pitäminen,
tavoite
tiedottamisen oikea-aikaisuus
imagotutkimuksessa 4.sija
Positiivinen palveluasenne ja
tavoite Yleinen
hyvin toimivat palvelut
yritysilmasto 3,5
Vastuutus toimialalla
Toteutuma
Varhaiskasvatusjohtaja,
kasvatus- ja opetusjohtaja,
sivistystoimenjohtaja
Koko henkilöstö
Tulosalueelle on saatu
kelpoista ja osaavaa
henkilöstöä. Henkilöstön
myönteistä palvelu- ja
yhteistyöasennetta
korostetaan.
Toimintaympäristöissä ja
sisäilman laadussa on
edelleen kehitettävää,
vaikka
korjaustoimenpiteitä on
tehty.
Uuden organisaatio- ja
5
Asukkaiden koulutustaso,
tutkinnon suorittaneiden
%-osuus: tavoite 75
Kärkialueiden liike- ja
kehittämistoiminnan kasvu
Rekrytointiprosessi –
houkuttelevat
työpaikkailmoitukset ->
kelpoisuusehdot täyttävä
työvoima, tavoite 100 %
Yrityskylätoiminta 5.-6. –
luokkalaisille
Lapsen osallisuuden lisääminen.
Varhaiskasvatusjohtaja,
kasvatus- ja opetusjohtaja,
sivistystoimenjohtaja
kasvatus- ja opetusjohtaja,
kehittämispäällikkö
johtamisjärjestelmän
valmistelu on aloitettu.
Henkilöstöä on koulutettu
Pedanetin ja uuden
sähköisen
toimintaympäristön (yokirjoitusten pilottitila)
käyttöön.
Kevään yo-kirjoitusten
tulokset on analysoitu.
Opiskelijoiden edistymisen
seurantaa on tehostettu.
Mikkeliin suunnitellaan
omaa
yrittäjyyskasvatustoiminta
mallia yhteistyössä
pienyrityskeskuksen ym.
toimijoiden kanssa.
LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori
Toimenpide
kaupunkistrategiasta
Koululaisten
Kasvaminen ja oppiminen
luontopäivien
luontoympäristössä, luonnossa
määrä/koululainen/vuosi: liikkuminen ja toimiminen:
tavoite 3,5
luontopäivät ja luontoretket osana
opetussuunnitelmaa
Ekologinen jalanjälki:
Ympäristöohjelmat käyttöön joka
tavoite 5,5
yksikössä, kierrätyksen
Kaatopaikalle penkkaan
tehostaminen, energiakulutuksen
loppusijoitetun jätteen
seuranta; sähköisten
määrä asukasta kohde
opetusmateriaalien/verkkokurssien
laskettuna: tavoite 75
suunnitelmallinen
käyttöönottaminen sisällytetään
opetussuunnitelmiin niiden
uudistamistyössä
Sähköisten palveluiden
kehittäminen ja olemassa olevien
palvelujen mahdollisimman
täysimääräinen käyttö
Sisäilmaongelmaisten
rakennusten määrä
vähenee 20 %:iin.
Palveluverkkoselvityksen
toimenpiteiden toteuttaminen;
sisäilmatyöryhmän toiminnan
tehostaminen (käyttäjäpalaute,
oikea-aikaiset kunnossapitotoimet
ja peruskorjaustoimet)
Omavalvonta
Vastuutus toimialalla
Toteutuma
Kasvatus- ja
opetushenkilöstö
Sivistystoimenjohtaja,
kasvatus- ja
opetusjohtaja,
varhaiskasvatusjohtaja,
rehtorit, päiväkotien
johtajat
Kestävän kehityksen
suunnitelmat ja
ympäristöohjelmat ovat
käytössä kaikissa
varhaiskasvatuksen ja
perusopetuksen
yksiköissä.
On osallistuttu sähköisten
oppimateriaalien
esittelytilaisuuksin.
Sähköisiä
oppimateriaaleja (sekä
kustantajien laatimia että
opettajien omia) on
otettu käyttöön.
Varhaiskasvatusjohtaja,
kasvatus- ja
opetusjohtaja,
sivistystoimenjohtaja
Päiväkotien ja koulujen
sisäilmaongelmiin on
puututtu, mutta ongelmia
esiintyy edelleen.
Työterveyshuolto,
kouluterveydenhuolto
sekä terveysvalvonta ovat
mukana
sisäilmaongelmien
selvittämisessä.
Mikkelin lukion ja
Päämajakoulun yhteisten
sisäliikuntatilojen käytön
sovittelu ”haastaa”
liikunnanopettajia.
Runebergin aukion
urheilutalon saneerausta
6
odotetaan.
Ristiinan koulukeskuksen
sisäliikuntatilojen
sisäilmaongelmia
selvitetään.
Keskusteltu Tilakeskuksen
kanssa 3. kerroksen
sivistystoimen
hallintosiivessä
havaituista
sisäilmaongelmista ->
muovisten lattiamattojen
vaihto edelleen kesken.
7
Johtamisen tukipalvelut
Johtamisen tukipalvelut tarjoaa kehittämis-, hallinto-, toimisto-, talous- ja asiakaspalveluja tulosalueiden kehittämis- ja
palvelutavoitteiden toteuttamiseksi koko toimialalle.
Palvelusuunnitelma
Johtamisen tukipalvelujen toimintatapoja ja organisointia tarkennetaan. Muodostetaan henkilöstö-, talous-, kehittämis- ja yhteiset
tukipalvelut –tiimit, joilla turvataan osaamisen jakaminen, ”hiljaisen tiedon” siirtyminen ja mahdolliset sijaistamiset erilaisissa
tilanteissa koko sivistystoimen hallinnossa ja johtamisessa. Johtamisen tukipalvelut tuottaa palveluja kattavasti koko toimialansa
tulosalueille. Yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan eri toimialojen suuntaan kaupungin strategian mukaisesti.
Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat
Johtamisen tukipalvelujen talouden arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisena.
ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori
Toimenpide
Vastuutus toimialalla
kaupunkistrategiasta
Lasten, nuorten ja
resurssien tasapuolinen
koko henkilöstö,
perheiden osallistaminen ja kohdentaminen, oma
sivistystoimenjohtaja, lautakunta
voimavarojen
asenne ja esimerkillinen
vahvistaminen
toiminta
Päihteiden käytön
vähentäminen tärkeitä
valintoja ja elämänarvoja
vahvistamalla
Terveyden ja hyvinvoinnin
lisääminen
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen
(Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy
Toteutuma
Annetun asiakaspalvelulupauksen
mukainen toiminta.
myönteiseen suuntaan)
Palvelut ja niiden laatu
Rakenteet ja prosessit
sisäiset ja ulkoiset palvelut
Esimiesten ja henkilöstön
uudistuminen ja hyvinvointi
tarpeiden ja tavoitteiden
määrittely kehityskeskusteluissa:
täydennyskoulutus
henkilökohtaisten
koulutussuunnitelmien mukaan
palvelujen tasapuolisuus,
oikea-aikaisuus, jatkuva
itsearviointi;
toiminnan tiimiyttäminen
(henkilöstö-, talous- ja
toimisto-/hallintotiimi) –
osaamisen jakaminen,
toiminnan turvaaminen,
sijaistamiset ym.
Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen
sähköisten palvelujen kehittäminen ja jo olemassa olevien käyttäminen, henkilöstön
osaamisen varmistaminen
Annetun asiakaspalvelulupauksen
mukainen toiminta sekä
ulkoisissa että sisäisissä
palveluissa.
Henkilöstö on osallistunut
erilaisiin ohjelma- ja
sovelluskoulutuksiin.
Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?
Henkilöiden eläköitymisten ym. luontaisten poistumisten kautta tehtävien
uudelleenjärjestäminen, henkilöstömäärän kriittinen arviointi.
ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori
Toimenpide
kaupunkistrategiasta
Mikkelin vetovoiman ja
positiivinen
mainekuvan kehitys
palveluilmapiiri ja
toimivat palvelut, pätevä
ja osaava henkilöstö,
ajanmukainen ja toimiva
Vastuutus toimialalla
Toteutuma
henkilöstö, sivistystoimenjohtaja
Asiakaspalvelulupauksen
mukainen toiminta.
8
toimintaympäristö
rekrytointiprosessit
Osaavan työvoiman
sivistystoimenjohtaja, esimiehet
saatavuuden edistäminen
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen
Palvelut ja niiden laatu
Rakenteet ja prosessit
Esimiesten ja henkilöstön
uudistuminen ja hyvinvointi
Laadukkaat palvelut,
henkilöstön
osaamisen varmistaminen,
digitaalinen Mikkeli,
määrätietoinen ja
kohtuullinen työtaakka,
kohtuullinen palveluaika
tavoitteellinen
kehityskeskustelut,
kehittäminen
täydennyskoulutus
Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen
Toimiva ja riittävä ICT-ympäristö, sähköiset palvelut ja osaava henkilöstö
Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?
Ensin resurssoidaan ja kehitetään, koulutetaan henkilöstö ja muutetaan toimintatapoja ->
taloudellinen hyöty tulee viiveellä.
Kuntarekryn käytön
tehostaminen.
Toteutuma
Osallistuttu kaupungin sähköisten
palveluiden kehittämistyöhön
(mm. Askel, tiedonhallinta).
LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori
Toimenpide
kaupunkistrategiasta
Ekologisuuden ja
sähköisten palveluiden
ekotehokkuuden
kehittäminen ja jo
lisääminen
olemassa olevien
palveluiden
mahdollisimman
täysimääräinen käyttö,
paperinkäytön
vähentäminen,
energiatehokkuus,
kierrätys
Rakennetun ympäristön
terveellisten, turvallisten
laatu
ja tarkoituksenmukaisten
toimitilojen turvaaminen
Vastuutus toimialalla
Toteutuma
henkilöstö, sivistystoimenjohtaja
Valmistaudutaan lautakuntien
sähköisten kokousten käyttöön
ottamiseen.
sivistystoimenjohtaja
Keskusteltu Tilakeskuksen kanssa
3. kerroksen sivistystoimen
hallintosiivessä havaituista
sisäilmaongelmista -> muovisten
lattiamattojen vaihto edelleen
kesken.
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen
Palvelut ja niiden laatu
Rakenteet ja prosessit
Esimiesten ja henkilöstön
uudistuminen ja hyvinvointi
terveet, turvalliset ja
seuranta, oikea-aikaiset
yhteistyö tilakeskuksen ja
toimivat tilat
ylläpito- ja korjaustyöt
työterveyshuollon kanssa
Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen
Toimiva ICT-ympäristö (verkko, laitteet, ohjelmat) ja osaava henkilöstö
Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?
Riittävä rahallinen resurssi: henkilöstön osaamisen varmistaminen, ajantasaiset työvälineet,
terveelliset toimitilat
Tehostettu suoran ja oikeaaikaisen palautteen antamista
Tilakeskukselle.
9
Palvelu: Johtamisen tukipalvelut
Vastuuhenkilö: Virpi Siekkinen
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kokousten määrä yhteensä
Nettokustannus/kokous
Netto
Yleiset tukipalvelut
Kustannukset
Tuotot
Netto
Projektit
Kustannukset
Tuotot
Netto
Johtamisen tukipalvelut yht.
Kustannukset
Tuotot
Netto
kpl
Toteuma
Talousarvio
Toteuma
Muutos %
Toteuma %
7/2014
2015
7/2015
7/2014 -
7/2015 -
7/2015
TA2015
6
2 900
17 400
11
3 155
34 700
6
2 221
13 325
0
-23,4
-23,4
54,5
70,4
38,4
287 895
-2 851
285 044
410 600
-12 700
397 900
225 178
-1 075
224 103
-21,8
-62,3
-21,4
54,8
8,5
56,3
€
€
€
1 057
0
1 057
0
0
0
0
0
0
-100
0
-100
0
0
0
€
€
€
306 351
-2 851
303 500
445 300
-12 700
432 600
238 503
-1 075
237 428
-22,1
-62,3
-21,8
53,6
8,5
54,9
€
Viestit tilaajalle:
Palvelutoiminta toteutuu talousarvion mukaisesti
10
Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö
Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan
jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen
kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulutus tukee opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.
Palvelusuunnitelma
Mikkelissä toimii tällä hetkellä neljä lukiota: Mikkelin lukio, Ristiinan yhtenäiskoulun Ristiinan lukio ja Mikkelin etä- ja aikuislukiossa,
jonka toimipiste on myös Puumalan lukio. Puumalan lukiossa lukiokoulutus loppuu keväällä 2015. Lisäksi lukiokoulutusta annetaan
Otavan Opistossa. Mikkelin lukiokoulutuksen visiona on toimia maakunnan kärkenä lukiokoulutuksessa. Tätä tavoitetta kohti
mennään keväällä 2014 valmistunutta lukiokoulutuksen kehittämissuunnitelmaa toteuttamalla, kärkenä opetuksen kehittäminen.
Kehittämistyön avulla luodaan ja turvataan Mikkelin lukiokoulutukselle toimintaedellytykset ja oppimisympäristöt, joilla
mahdollistetaan ”maakunnan kärkenä” toimiminen. Mikkelin lukiokoulutuksessa vuoden 2015 kehittämisen painopistealueet ovat
lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyö, digipedagogiikan kehittäminen (osana mm. sähköiset ylioppilaskirjoitukset) ja uuden
oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan vakiinnuttaminen. Vuoden 2015 aikana valmistellaan Mikkelin
lukiokoulutukselle uusi organisaatio- ja johtamisjärjestelmä.
Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat
Lukiokoulutuksen ja toisen asteen yhteistyön toimintatuotot toteutuvat talousarvion mukaisena. Henkilöstömenojen arvioidaan
ylittyvän noin 100 000 euroa.
ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori
Toimenpide
kaupunkistrategiasta
Koulutuksen ulkopuolelle
Tajua Mut!-toimintamallin
jääneet 17-24-vuotiaat
vakinaistaminen, koppi
pudokkaista, yhteistyö
sosiaali- ja terveystoimen
sekä ammatillisen
koulutuksen kanssa
Ei yhtään läheistä ystävää
opiskelijakuntatoiminnan
kehittäminen
Koulukiusatut,
nollatoleranssi
Humalajuominen, tupakointi,
kokeillut laittomia huumeita,
%-osuudet
opiskelijakuntatoiminnan
kehittäminen, puuttuminen
varhaisessa vaiheessa
päihteettömyys kaikessa
lukiokoulutukseen
liittyvässä toiminnassa,
vanhempainillat, vuotuiset
teemapäivät
Vastuutus toimialalla
Toteutuma
Etsivä nuorisotyö, oppilas- ja
opiskelijahuoltoryhmä, opintoohjaajat, kuraattorit, rehtorit
Tajua Mut!-toimintamalli on
vakiintunut osaksi myös
lukioiden toimintaa.
opiskelijakunta,
tutortoiminnasta vastaava
opettaja
opiskelijakunta, koko lukion
henkilöstö
Lukiossa toimii
opiskelijatoimikunnat.
rehtori, koko henkilöstö
Lukioissa ei ole havaittu
päihdetapauksia 1-7/2015,
matkoille ja retkille opiskelijat
ja heidän huoltajansa
allekirjoittavat
päihteettömyyssopimukset.
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen
(Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy
myönteiseen suuntaan)
Palvelut ja niiden laatu
Rakenteet ja prosessit
osallistavien palveluiden ja
ohjauksen kehittäminen
Esimiesten ja henkilöstön
uudistuminen ja hyvinvointi
ohjaustaitojen ja
osallistamismenetelmien
oppiminen ja hyödyntäminen,
täydennyskoulutus
Olkkari-toiminta,
oppilashuolto,
Etsivän nuorisotyön
vakinaistaminen ->
nuorisotoimi
Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen
Tajua Mut!-toimintamallin vakiinnuttaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa.
Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?
Etsivän nuorisotyön edustajat
kuuluvat lukioiden
opiskelijahuoltoryhmään.
Ristiinan yläkoulun ja lukion
opettajille on pidetty koulutus
Tajua Mut!-toimintamallista
keväällä 2015.
11
Etsivä nuorisotyön vakinaistaminen – riippumattomuus vuosittaisesta hanke/avustusmäärärahasta – yhteistyö nuorisotoimen ja Olkkari-toiminnan kanssa. Uusi laki
oppilas- ja opiskelijahuollosta on astunut voimaan 1.8.2014: kaupunki järjestää
oppilashuollolliset palvelut myös toisen asteen opiskelijoille, joten kuraattori- ja
psykologipalvelut on resursoitava. Etelä-Savon ammattiopistolta siirtyy 1.1.2015 alkaen 3
kuraattoria kaupungin palvelukseen, myös psykologiresurssia vahvistetaan. Talousvaikutus 150
000 euroa/vuosi.
ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori
Toimenpide
kaupunkistrategiasta
Mikkelin vetovoima ja
pätevä ja osaavaa
mainekuvan kehitys
henkilöstö,
laadukas, terveellinen,
turvallinen ja toimiva
oppimisympäristö (huom.
atk-infra, liikuntatilat),
menestyminen yokirjoituksissa
Asukkaiden koulutustaso
huolehditaan ja tuetaan
opiskelujen edistymistä ja
läpäisyä (lukio-opinnot, yokirjoitukset)
Osaavan työvoiman
rekrytointiprosessit
saatavuuden edistäminen
Vastuutus toimialalla
Toteutuma
opettajat, rehtori,
sivistystoimenjohtaja,
lautakunta
Uuden organisaatio- ja
johtamisjärjestelmän valmistelu
on aloitettu.
Henkilöstöä on koulutettu
Pedanetin ja uuden sähköisen
toimintaympäristön (yokirjoitusten pilottitila) käyttöön.
opinto-ohjaus, opettajat,
rehtori
Kevään yo-kirjoitusten tulokset
on analysoitu. Opiskelijoiden
edistymisen seurantaa on
tehostettu.
Kuntarekryn käyttöä on
tehostettu.
rehtori, hallintopäällikkö,
sivistystoimenjohtaja,
lautakunta
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen
Palvelut ja niiden laatu
Rakenteet ja prosessit
Esimiesten ja henkilöstön
uudistuminen ja hyvinvointi
viestinnän kehittäminen
verkkopalvelun uudet
koulutuksen lisääminen
mahdollisuudet
Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen
Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat 2016 – ICT-toimintaympäristön rakentaminen ja testaaminen
–> pilottitilan (30 opiskelijaa) rakentaminen ja testaaminen 2015 aikana.
Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?
Varattava riittävä taloudellinen ja henkilöstöresurssi varmistamaan sähköisten yo-kirjoitusten
onnistuminen – lukiokoulutuksen määräaikainen it-tukihenkilö ja ict-laitteiston hankinta
pilottiluokkaan 2015 aikana, varataan 50 000 euron määräraha pilottiluokan kalustoon ja 50
000 euroa lukioiden IT-tukihenkilön palkkaukseen.
Wilman, pedanetin ja ms
outlookin käyttöä on tehostettu.
Päämajakiinteistön pilottitila on
otettu käyttöön ja sähköisten
testikokeiden pitäminen on
aloitettu.
Mikkelin lukion sisäiseen
käyttöön on tehty
digipedagogiikan
kehittämissuunnitelma, joka
toimii pohjana kehittämistyölle
lukuvuonna 2015-2016.
Ristiinan tietokoneluokkaan on
hankittu uudet kannettavat
tietokoneet keväällä 2015.
LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori
Toimenpide
kaupunkistrategiasta
Ekologisuus ja
ympäristöohjelman ja
ekotehokkuuden lisääminen: kestävän kehityksen
kaatopaikalle penkkaan
ohjelman käyttöön
loppusijoitetun ja
ottaminen, sähköiset
poltettavaksi lähetetyn
oppimateriaalit
jätteen määrä asukasta kohti
laskettuna
Vastuutus toimialalla
Toteutuma
rehtori, opettajat
On osallistuttu sähköisten
oppimateriaalien
esittelytilaisuuksin. Sähköisiä
oppimateriaaleja (sekä
kustantajien laatimia että
opettajien omia) on otettu
käyttöön.
12
Rakennetun ympäristön
laatu: terveet, turvalliset ja
toimivat tilat
turvataan terveet,
turvalliset, toimivat ja
tarkoituksenmukaiset
oppimisympäristöt
tilahallinto,
kaupunginvaltuusto,
sivistystoimen johto
Mikkelin lukion ja
Päämajakoulun yhteisten
sisäliikuntatilojen käytön
sovittelu ”haastaa”
liikunnanopettajia. Runebergin
aukion urheilutalon
saneerausta odotetaan.
Ristiinan koulukeskuksen
sisäliikuntatilojen
sisäilmaongelmia selvitetään.
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen
Palvelut ja niiden laatu
Rakenteet ja prosessit
Esimiesten ja henkilöstön
uudistuminen ja hyvinvointi
Terveet ja toimivat toimitilat
käyttäjäpalaute,
yhteistyö käyttäjien,
peruskorjaus- ja ylläpito
terveydenhuollon ja
ajan tasalla
tilakeskuksen kanssa
Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen
Sähköisten palvelujen ja materiaalien kehittäminen.
Päämajakiinteistön sähköisten
yo-kokeiden pilottitila on otettu
käyttöön. Pedanet-ohjelmiston
käyttöä tehostetaan.
Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?
Varattava riittävä rahallinen resurssi terveellisten ja turvallisten toimitilojen turvaamiseksi.
Palvelu: Lukiokoulutus
Vastuuhenkilö: Virpi Siekkinen
Lukio
Varsinaiset opiskelijat
€ / varsinainen opiskelija
Aineopiskelijoiden
lukumäärä
Opetuskurssien lukumäärä
€ / opetuskurssi
Opetuskurssit / opiskelija
Yhteensä
Tuotot
Netto
Oppilashuolto
€ / oppilas
Yhteensä
Tuotot
Netto
Toiminnan kulut yhteensä
Tuotot
Tuotot % kuluista
Netto
kpl
€/opiskelija
Toteuma
Talousarvio
Toteuma
Muutos %
Toteuma
%
7/2014
2015
2015
7/2014-
7/2015 -
2015
TA 2015
881
4 550,99
830
7 515,18
818
4 527,70
-7,2
-0,5
98,6
60,2
kpl
kpl
€/kurssi
kpl/opiskelija
€
€
€
144
614
6 530
0,70
4 009 419
-187 849
3 821 571
184
950
6 566
1,14
6 237 600
-234 200
6 003 400
173
535
6 923
0,65
3 703 661
-84 867
3 618 793
20,1
-12,9
6,0
-6,2
-7,6
-54,8
-5,3
94,0
56,3
105,4
57,1
59,4
36,2
60,3
€/opiskelija
€
€
€
€
€
%
€
1,01
887,62
0,00
887,62
4 064 589
-203 424
5,00
3 861 164
203,98
169 300,00
-30 000,00
139 300,00
6 477 600
-264 200
4,1
6 213 400
68,52
56 048,81
-40,94
56 007,87
3 814 944
-105 200
2,76
3 709 744
6700,8
6214,5
33,6
33,1
0,1
40,2
58,9
39,8
67,6
59,7
6209,9
-6,1
-48,3
-44,9
-3,9
Viestit tilaajalle:
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki muuttui 1.8.2014. Kustannuksissa on nyt mukana kolmen toisen asteen kuraattoria.
13
Varhaiskasvatus ja perusopetuspalvelut
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulosalue vastaa varhaiskasvatus- sekä esi- ja perusopetuspalvelujen järjestämisestä ja
tuottamisesta. Tulosalue luo edellytyksiä ja toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta lapsille ja nuorille.
Palvelusuunnitelma
Varhaiskasvatus ja perusopetus kehittävät yhteistyössä mahdollisimman ehjää ja yhdensuuntaista kasvun jatkumoa.
Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuspalvelujen toimintatulot ylittynevät n. 173 800 varhaiskasvatuksen myyntituottojen ja
perusopetuksen arvioitua suurempien hanketulojen johdosta. Perusopetuksen palkkakustannusten arvioidaan ylittyvän hankkeiden
johdosta n. 150 000 euroa. Toimintakate muodostunee n. 23 800 paremmaksi kuin talousarviossa.
ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori
Toimenpide
kaupunkistrategiasta
Lasten, nuorten ja
Varhaiskasvatuksessa lasta
perheiden osallistaminen ja kuullaan ja osallisuutta
voimavarojen
lisätään. Henkilöstöä
vahvistaminen
täydennyskoulutetaan
lapsen osallisuuden
lisäämiseksi.
Koulun toiminnan ja
vuorovaikutustaitojen
kehittäminen oppilaan
hyväksi
Koulun toimintakulttuuri
Neuvottelukunta osallistuu
aktiivisesti koulun
yhteisöllisen oppilashuollon
suunnitteluun ja arviointiin
Kummiluokka-,
oppilaskunta- ja
tukioppilastoiminnan
vahvistaminen edelleen,
Oppilaiden ideoiden
hyödyntäminen opiskelussa
ja koulun toiminnassa
Koulun kerhotoiminta
Ei yhtään läheistä ystävää
Varhaiskasvatuksessa
havainnoidaan ja ohjataan
systemaattisesti lasten
vuorovaikutus- ja
ystävyyssuhteita.
Oppilaskunta- ja
tukioppilastoiminta.
Koulujen kerhotoiminta.
Vastuutus toimialalla
Toteutuma
Esimiehet, kasvatus- ja
opetushenkilöstö,
kasvatuskumppani
Varhaiskasvatuksen osaamisen
ja kehittämisen koordinoinnin
työryhmien suunnittelu on
keskeneräinen, joten
täydennyskoulutusta lasten
osallisuuden lisäämiseksi ei ole
alkuvuodesta järjestetty.
Lasten ja nuorten
osallistaminen huomioidaan
meneillään olevassa esi- ja
perusopetuksen
opetussuunnitelmatyössä.
Opetushallitus myönsi
perusopetukselle
jatkoavustuksen
kerhotoiminnan järjestämistä
varten.
Kasvatuskumppani/ kasvatusja opetushenkilöstö,
oppilashuollon henkilöstö
Lasten havainnointi ja
sosiaalisten taitojen ohjaus on
arkipäivää
varhaiskasvatuksessa.
Oppilaskunnat toimivat kaikilla
kouluilla ja
tukioppilastoimintaa
järjestetään yläkouluilla.
KAMU-toiminta MLL:n
kanssa.
Yhteisöllinen oppilashuolto.
Yläkoulujen Olkkariyhteistyö.
Vanhemmuuden puutetta
Kasvatuskeskustelut
Kasvatus- ja
KAMU-toimintaa (kaveriksi
mulle) järjestetään yhteistyössä
Mannerheimin
lastensuojeluliiton kanssa.
Uuden oppilashuoltolain
velvoittamat yhteisölliset
oppilashuoltoryhmät toimivat
kaikilla kouluilla ja niiden
toimintaa edelleen kehitetään.
Varhaiskasvatuksessa
14
Kiusaaminen
Päihteiden käytön
vähentäminen terveitä
valintoja ja elämänarvoja
vahvistamalla
vanhempien kanssa ja
moniammatillinen
yhteistyö, varhainen
puuttuminen sekä huolen
ilmaisu/ puheeksi otto.
Avoimen
varhaiskasvatuksen
laajentaminen.
Vanhemmuutta tukevia
vanhempainiltoja.
Vuosittaiset
luokkakohtaiset
vanhempainillat.
Vuosittaiset
henkilökohtaiset
huoltajatapaamiset
(luokanopettaja/ -ohjaaja –
vanhemmat)
Neuvottelukuntatoiminta
Lapset puheeksi ym.
koulutusta henkilöstölle.
opetushenkilöstö/
kasvatuskumppani
kasvatuskeskustelut käydään
säännöllisesti ja päivittäin on
mahdollisuus kohdata
vanhempia. Uuden
oppilashuoltolain myötä
Aluevarputyöryhmien
toimintaa on tarkennettu, jotta
taataan riittävä
moniammatillisuus. Varhaisen
välittämisen menetelmät ja
käsikirja ovat käytössä kaikissa
yksiköissä. Vanhempainiltoja on
kehitetty osallistavampaan
suuntaan. Mahdollisuus
henkilökohtaisiin
huoltajatapaamisiin on
olemassa ja tarvittaessa
kutsutaan moniammatillinen
asiantuntijaryhmä koolle
huoltajatapaamisiin.
Neuvottelukunnat toimivat
kaikilla kouluilla. Varhaisen
tuen toimintamallia on
kehitetty yhteistyössä
sosiaalitoimen kanssa ja
toiminta käynnistyy syksyllä
2015.
Suunnitelmat lasten
suojaamiseksi väkivallalta,
kiusaamiselta ja häirinnältä
ovat ajan tasalla koko
tulosalueella.
Lasten
vuorovaikutussuhteiden
sensitiivinen havainnointi ja
välitön puuttuminen.
Kiusaamiskyselyt
KiVa-koulutoiminta
Tunnetaitoihin liittyvää
täydennyskoulutusta esi- ja
alkuopettajille
Kasvatus- ja opetushenkilöstö
Suunnitelmat lasten
suojaamiseksi väkivallalta,
kiusaamiselta ja häirinnältä
ovat ajan tasalla ja niitä
arvioidaan säännöllisesti.
Uuden oppilashuoltolain myötä
pystytään paneutumaan
kiusaamisen ehkäisyyn
ennakoidummin ja syvemmin.
Tunnetaitoihin liittyvään
täydennyskoulutukseen ovat
yksittäiset opettajat
osallistuneet, mutta laajempi
koulutus on vielä
valmisteluvaiheessa.
Aikuisten esimerkki ja
ohjaus. Varhainen
puuttuminen ja huolen
puheeksi otto.
Nollatoleranssi koulujen
arjessa.
Teemavanhempainillat
Selvästi Paras-tapahtuma
kaikille kuudesluokkalaisille
Teemavanhempainillat
Oppiaineiden sisällä
tapahtuva päihdekasvatus/
terveyskasvatus.
Verkostoituminen ja
aktiivinen yhteistyö poliisin,
nuorisotoimen,
kouluterveydenhuollon,
Olkkarin ja huoltajien
kanssa.
Kasvatus- ja
opetushenkilöstö,
oppilashuolto, ulkopuoliset
asiantuntijat
Koulujen henkilöstö
Selvästi Paras tapahtuma on
järjestetty kaikille
kuudesluokkalaisille ja heidän
huoltajilleen yhteistyössä
ammattikorkeakoulun kanssa.
Yläkouluilla päihdevalistus on
osa terveystiedon
opetussuunnitelmaa. Örebromalli on otettu käyttöön
yläkoulujen vanhempainilloissa
osana päihdekasvatusta.
15
Terveyden ja hyvinvoinnin
lisääntyminen
Riittävä ja monipuolinen
ruoka, uni ja liikunta
Toiminnassa kulttuurin ja
liikunnan sisällöt vahvasti
mukana arjessa.
Liikkuva lapsuus-pilotointi
varhaiskasvatuksessa,
Liikkuva koulu-hanke
Kulttuurikameli ja
kulttuuripolku
Kasvatus- ja
opetushenkilöstö,
sivistystoimi
Päiväkotien ja koulujen
pihat kiinnostaviksi ja
virikkeellisiksi
Turvallisuuskoulutusta
esimiehille ja henkilöstölle
Suunnittelu ja toteutus
yhteistyössä teknisen toimen
kanssa.
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen
(Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta
indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan)
Palvelut ja niiden laatu
Rakenteet ja prosessit
Esimiesten ja henkilöstön
uudistuminen ja hyvinvointi
Riittävä ja oikea-aikainen
Yhteensovittava
Työnohjaus ja
tuki jokaiselle silloin kun
johtaminen (THL)
täydennyskoulutus
sitä tarvitaan
Olkkari-toiminta
Kolmiportainen tuki
Yhteisöllinen ja yksilöllinen
oppilashuolto
Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen
Oppilaitosten ja varhaiskasvatusyksiköiden verkkoyhteydet, ohjelmistot ja ICT-laitekanta
kuntoon. Sekä lasten että henkilöstön ICT-taitojen kehittäminen
Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?
Toimintaa ohjaavilla ohjelmistoilla haetaan myös taloudellista tehokkuutta. Oppilaitosten
Liikkumisen unelmavuosi ja
siihen liittyvät verkostotyöpajat
ovat käynnistymässä sekä
varhaiskasvatuksessa että
perusopetuksessa.
Varhaiskasvatuksessa liikunnan
edistämiseksi Liikkuva-lapsi
toimintaa Liikkuva-koulutoiminnan rinnalle.
Kulttuurikameli ja –polku
toiminta jatkuu edelleen
yhteistyössä kulttuuritoimen
kanssa.
Päiväkotien ja koulujen pihojen
kunnostus on edennyt
peruskorjaus- ja
uudisrakennushankkeiden
yhteydessä. Kunnostustarvetta
on edelleen.
Turvallisuuskoulutusta on
järjestetty pitkäkestoisesti
esimiehille.
Toteutuma
Henkilöstöä on
täydennyskoulutettu uuden
oppilashuoltolain tiimoilta.
Tajua mut- hanke on
vakiintumassa ja suunnitelmaa
laajentamisesta on tehty myös
varhaiskasvatukseen. Varhaisen
tuen toimintamallin avulla
päästään antamaan
varhaisempaa ja oikeaaikaisempaa tukea.
Uusi 1.8.2016 voimaan tuleva
esi- ja perusopetuksen
opetussuunnitelma velvoittaa
entistä enemmän ICT-laitteiden
käyttöön ja siihen liittyvien
taitojen kehittämiseen. Tämä
vaatii lisäresursseja
verkkoyhteyksien toimivuuden,
laitteiston määrän ja
henkilöstön osaamisen
kehittämiseksi.
Varhaiskasvatuksessa otetaan
uusi Daisy-ohjelmisto käyttöön
syksyllä 2015. Tajua Mut!toimintamalli käytössä
yläkouluilla syrjäytymisen
ehkäisyssä ja selvitystyö tehty
mallin laajentamisesta
pienemmille lapsille.
16
käyttöön hankittavilla laitteilla ja verkkoyhteyksillä edistetään oppimista ja osaamista.
ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori
Toimenpide
kaupunkistrategiasta
Mikkelin vetovoiman ja
Positiivinen palveluasenne
mainekuvan kehittäminen
ja hyvin toimivat palvelut
sekä osaavan työvoiman
Pätevä ja monipuolisesti
saatavuuden edistäminen.
osaava henkilöstö
Terve ja turvallinen
toiminta- ja
oppimisympäristö
ICT-laitteet, järjestelmät ja
verkot ajan tasalle
(Digitaalinen Mikkeli)
Osallisuuden painotus
toimintakulttuurien ja
opetussuunnitelman eri
osa-alueilla.
Vastuutus toimialalla
Toteutuma
Koko henkilöstö
Tulosalueen johto
Tulosalueelle on saatu kelpoista
ja osaavaa henkilöstöä.
Henkilöstön myönteistä
palvelu- ja yhteistyöasennetta
korostetaan.
Toimintaympäristöissä ja
sisäilman laadussa on edelleen
kehitettävää, vaikka
korjaustoimenpiteitä on tehty.
Osaavan työvoiman
saatavuuden edistäminen
Rekrytointiprosessi
Esimiehet
Rekrytointi on onnistunut
yleensä hyvin.
Kärkialueiden liike- ja
kehittämistoiminnan kasvu
Yrityskylätoiminta 5.-6. –
luokkalaisille
Lapsen osallisuuden
lisääminen.
Koulut ja eri yhteistyötahot
Varhaiskasvatus
Mikkeliin suunnitellaan omaa
yrittäjyyskasvatustoimintamallia
yhteistyössä
pienyrityskeskuksen ym.
toimijoiden kanssa.
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen
Palvelut ja niiden laatu
Rakenteet ja prosessit
Esimiesten ja henkilöstön
uudistuminen ja hyvinvointi
Laadukkaat palvelut
Perusopetuksen LaatuTäydennyskoulutus
Modernit, toimivat ja
hanke
terveet kasvu- ja
Modernit, toimivat ja
oppimisympäristöt
terveet kasvu- ja
oppimisympäristöt
Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen
ICT-laitteet, verkot ja järjestelmät ajan tasalle
Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?
Toteutuma
Uutta opetussuunnitelmaa
laadittaessa huomioidaan
opetus- ja kasvatustyön laadun
sekä oppimisympäristöjen
kehittäminen.
LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori
Toimenpide
kaupunkistrategiasta
Puhtaan luonnon
Luonnossa liikkuminen,
vetovoimaisuuden
toimiminen ja luontoretket
hyödyntäminen
Ekologisuuden lisääminen
Kestävä kehitys
Vastuutus toimialalla
Toteutuma
Kasvatus- ja opetushenkilöstö
Varhaiskasvatuksessa ulkoilu ja
luonnossa liikkuminen ovat
arkipäivän toimintaa. Myös
kouluissa luontoretkiä tehdään
ja luontopäivien määrää
seurataan.
Kasvatus- ja opetushenkilöstö
Kestävän kehityksen
17
toimintatapana
Suunnitelmat käytössä sekä
varhaiskasvatuksessa että
perusopetuksessa
Rakennetun ympäristön
laatu
Turvalliset ja pedagogisesti
toimivat sisä- ja ulkotilat
suunnitelmat ja
ympäristöohjelmat ovat
käytössä kaikissa yksiköissä.
Päiväkotien ja koulujen
sisäilmaongelmiin on puututtu,
mutta ongelmia esiintyy
edelleen. Työterveyshuolto,
kouluterveydenhuolto sekä
terveysvalvonta ovat mukana
sisäilmaongelmien
selvittämisessä.
Koko henkilöstö
Tekninen toimi
Omavalvonta käytössä
varhaiskasvatuksessa
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen
Palvelut ja niiden laatu
Rakenteet ja prosessit
Esimiesten ja henkilöstön
uudistuminen ja hyvinvointi
Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen
Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?
Palvelu: Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut
Vastuuhenkilö: Seija Manninen
Toteuma
Talousarvio
Toteuma
7/2014
2015
7/2015
Muutos
%
7/2014 - 7/2015 7/2015
Päiväkoti
Päiväkoti, asiakkaat
Alle 3-vuotiaita
Erityisasiakkaita (kahdenpaikalla ja erityistä
tukea tarvitsevat)
€ / asiakas
Kulut
Tuotot
Netto
Esiopetusasiakkaat
pelkässä esiopetuksessa
€ / asiakas
Kulut
Tuotot
Netto
Vuorohoito, asiakkaat
€ / asiakas
Kulut
Tuotot
Netto
Päivähoitoasiakkaat (sis. pv. koti, erityis ja
vuorohoito)
€ / asiakas
Läsnäolopäivien määrä
Läsnäolopäivät / tavoitepäivät
€ / läsnäolopäivä
Kulut
Tuotot
Netto
kpl
%
Toteuma
%
TA2015
1 110
12
913
14
963
10
-13,2
-17,2
105,5
71,3
%
€/asiakas
€
€
€
kpl
kpl
€/asiakas
€
€
€
kpl
€/asiakas
€
€
€
17
6 051
6 716 297
-836 530
5 879 767
449
183
4 170
1 872 376
-15 170
1 857 206
258
7 082
1 827 257
-164 062
1 663 195
18
10 220
9 331 000
-1 144 900
8 186 100
427
119
7 793
3 327 700
-20 000
3 307 700
389
11 410
4 438 600
-485 600
3 953 000
11
5 468
5 265 534
-683 494
4 582 039
427
127
3 785
1 616 387
-51 780
1 564 607
419
6 728
2 819 229
-294 873
2 524 356
-38,1
-9,6
-21,6
-18,3
-22,1
-4,9
-30,6
-9,2
-13,7
241,3
-15,8
62,4
-5,0
54,3
79,7
51,8
59,7
53,5
56,4
59,7
56,0
100,0
106,7
48,6
48,6
258,9
47,3
107,7
59,0
63,5
60,7
63,9
kpl
€/asiakas
kpl
%
€/pvä
€
€
€
1 551
6 722
166 365
3 281
63
10 425 439
-1 015 762
9 409 677
1 421
12 032
292 318
2 965
58
17 097 300
-1 650 500
15 446 800
1 509
6 429
158 164
3 319
61
9 701 150
-1 030 148
8 671 003
-2,7
-4,4
-4,9
1,2
-2,1
-6,9
1,4
-7,9
106,2
53,4
54,1
111,9
104,9
56,7
62,4
56,1
18
Toteuma
7/2014
Ryhmis, asiakkaat
€ / hoitopaikka (asiakas)
Kulut
Tuotot
Netto
Perhepäivähoito hoitajan kodissa, asiakkaat
€ / hoitopaikka (asiakas)
Kulut
Tuotot
Netto
Perhepäivähoitopaikat yhteensä
€ / hoitopaikka (asiakas)
Kulut
Tuotot
Netto
Kotihoidontuella hoidettavat lapset
€ / hoitopaikka (asiakas)
Kulut
Tuotot
Netto
Yksityisen hoidon tukilapset
€ / hoitopaikka (asiakas)
Kulut
Tuotot
Netto
Muu kuntakohtainen tuki, asiakas
€ / asiakas (tai muu suorite)
Kulut
Tuotot
Netto
Yhteensä hoidon tuella
€ / hoitopaikka (asiakas)
Kulut
Tuotot
Netto
Hallinto ja muut yhteiset erät
Kulut
€ / asiakas
Tuotot
Netto
Varhaiskasvatus yhteensä
Kulut yhteensä
€ / asiakas
Tuotot yhteensä
Yhteensä lapsia
Päivähoito netto
Perusopetuspalvelut
Peruskoulut, oppilaita
joista erityistä tukea tarvitsevat oppilaat
Tuntia, koulut
€ /oppilas
Tuntiresurssit per oppilas
Luokkien keskikoko
Koulut yhteensä
Talousarvio
2015
Toteuma
7/2015
Muutos Toteuma
%
%
7/2014 - 7/2015 7/2015 TA2015
6,08
113,77
-9,33
47,88
-3,81
54,48
1,54
58,88
-4,47
53,95
-7,2
106,2
-14,2
50,9
-20,4
54,1
-16,9
51,7
-20,8
54,4
-1,0
109,9
-11,7
49,4
-12,5
54,3
-8,2
55,2
-13,1
54,2
-2,9
97,9
-1,2
56,5
-4,1
55,3
0,0
0,0
-4,1
55,3
-1,1
108,3
-1,9
53,6
-2,9
58,0
0,0
0,0
-2,9
58,0
68,3
95,8
-38,1
30,7
4,1
29,4
169,5
15,3
1,0
30,8
0
101,2
-3,2
53,8
-3,2
54,5
169,5
15,3
-3,3
54,8
kpl
€/asiakas
€
€
€
kpl
€/asiakas
€
€
€
kpl
€/asiakas
€
€
€
kpl
€/asiakas
€
€
€
kpl
€/asiakas
€
€
€
kpl
€/asiakas
€
€
€
kpl
€/asiakas
€
€
€
148
7 938
1 174 825
-129 092
1 045 733
167
7 765
1 296 766
-143 099
1 153 668
315
7 846
2 471 591
-272 190
2 199 401
801
2014
1612978,54
0
1612978,54
476
3 442
1 638 338
0
1 638 338
41
3 211
131 648
-2 449
129 199
1 318
2 567
3 382 965
-2 449
3 380 516
138
15 032
2 074 400
-222 600
1 851 800
146
13 078
1 909 400
-230 200
1 679 200
284
14 027
3 983 800
-452 800
3 531 000
795
3522
2800100
0
2800100
435
6 305
2 742 500
0
2 742 500
72
6 482
466 700
-43 000
423 700
1 302
4 615
6 009 300
-43 000
5 966 300
157
7 198
1 130 033
-131 074
998 959
155
6 660
1 032 319
-118 919
913 400
312
6 931
2 162 352
-249 993
1 912 359
778
1989
1547433,6
0
1547433,6
471
3 377
1 590 629
0
1 590 629
69
1 987
137 090
-6 599
130 491
1 318
2 485
3 275 153
-6 599
3 268 554
€
€/asiakas
€
€
962 315
302
-5 436
956 879
2 152 500
716
-137 300
2 015 200
976 288
311
-20 675
955 613
1,5
2,9
280,4
-0,1
45,4
43,4
15,1
47,4
€
€/asiakas
€
kpl
€
17 242 310
5 409
-1 295 837
3 143
15 946 473
29 242 900 16 114 926
9 970
5 177
-2 283 600 -1 307 415
2 935
3 070
26 959 300 14 807 528
-6,5
-4,3
0,9
-2,3
-7,1
55,1
51,9
57,3
104,6
54,9
kpl
kpl
h
€
h/oppilas
hlö
€
4 926
421
9 491
5 315
1,93
19,4
26 181 792
4 852
4 838
390
394
9 360
9 367
9 441
5 413
1,93
1,94
19,3
19,4
45 809 300 26 186 377
-1,8
-6,4
-1,3
1,8
0,5
0,2
0,0
99,7
101,0
100,1
57,3
100,4
100,9
57,2
19
Toteuma
7/2014
Tuotot
Netto
11-v oppivelvollisuus, oppilaita
€ /oppilas
11-v oppivelvollisuus yhteensä
Tuotot
Netto
Aamu- ja iltapäivätoiminta, osallistujia
€ / osallistuja
Aamu- ja iltapäivätoiminta, yhteensä
Tuotot
Netto
Oppilashuolto, oppilaita
€ / oppilas
Yhteensä
Tuotot
Netto
Perusopetus yhteensä, oppilaita
Tuntia, perusopetus
€ /oppilas
Perusopetus yhteensä
Tuotot
Netto
Toiminnan kulut yhteensä
Tuotot
Netto
Kulut yhteensä
Tuotot yhteensä
Netto
€
€
kpl
€/oppilas
€
€
€
kpl
€/osallistuja
€
€
€
kpl
€/oppilas
€
€
€
kpl
h
€/oppilas
€
€
€
€
€
€
€
€
€
Viestit tilaajalle
Palvelutoiminnan arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti
-483 838
25 697 954
100
11 333
1 133 277
-762
1 132 515
427
783
334 452
-36 354
298 099
5 026
45
228 575
0
228 575
5 026
9 755
5 732
27 878 096
-520 954
27 357 142
28 811 475
-1 552 342
27 259 134
46 053 785
-2 848 179
43 205 607
Talousarvio
2015
Toteuma
7/2015
-1 135 100
44 674 200
94
19 643
1 846 400
0
1 846 400
397
1 779
706 400
-77 500
628 900
4 946
103
510 500
0
510 500
4 946
9 632
10 124
48 872 600
-1 212 600
47 660 000
50 072 600
-2 156 500
47 916 100
79 315 500
-4 440 100
74 875 400
-464 896
25 721 481
103
11 666
1 201 590
-9 364
1 192 226
420
675
283 481
-27 035
256 446
4 941
48
235 201
0
235 201
4 941
9 635
5 813
27 906 648
-501 295
27 405 353
28 720 757
-1 404 684
27 316 186
44 835 684
-2 712 099
42 123 585
Muutos Toteuma
%
%
7/2014 - 7/2015 7/2015 TA2015
-3,9
41,0
0,1
57,6
3,0
109,6
2,9
59,4
6,0
65,1
1128,5
0,0
5,3
64,6
-1,6
105,8
-13,8
37,9
-15,2
40,1
-25,6
34,9
-14,0
40,8
-1,7
99,9
4,7
46,1
2,9
46,1
0,0
0,0
2,9
46,1
-1,7
99,9
-1,2
100,0
1,4
57,4
0,1
57,1
-3,8
41,3
0,2
57,5
-0,3
57,4
-9,5
65,1
0,2
57,0
-2,6
56,5
-4,8
61,1
-2,5
56,3
20
Kansalaisopisto
Perustehtävä
Mikkelin kansalaisopisto järjestää yleissivistävää koulutusta, jonka painopistealueina ovat taide- ja taitoaineet,
tietotekniikka, kielet sekä elämänhallintaa ja terveyttä edistävät aineet.
Mikkelin kansalaisopiston koulutustehtävä perustuu paikallisesti ja alueellisesti muun muassa hyvinvoinnin ja
terveyden edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja seniorikansalaisten keskimääräistä suurempaan määrään.
Koulutustehtävässä otetaan huomioon myös sivistystarpeen nopeat ja joskus yllättävätkin muutokset.
Palvelusuunnitelma
Kansalaisopiston toiminta on seudullista ja perustuu paitsi tiiviiseen yhteistyöhön sivistystoimen muiden tulosalueiden
ja kaupungin muiden toimialojen kanssa myös erilaisiin kumppanuuksiin muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten,
kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Opisto toimii
sivistystehtävänsä ohella merkittävänä hyvinvoinnin lisääjänä ja edistäjänä alueella. Vapaan sivistystyön
koulutustehtävän ohella opisto harjoittaa myös palvelumyyntiä.
ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori
Toimenpide
Vastuutus tulosalueella
kaupunkistrategiasta
Kansalaisopisto on tärkeä
Koko tulosalue tukee omalla
Sairastavuusindeksi
hyvinvoinnin lisääjä
toiminnallaan sitä, että
kaupungissa. Kulttuuri- ja
toiminta on laadukasta ja
harrastustoiminta lisää
asiakkaiden hyvinvointiin
monien tutkimusten
myönteisesti vaikuttaa.
mukaan merkittävästi
asukkaiden hyvinvointia.
Toiminnan peittävyyden
Rehtori ja vastuuopettajat
Kulttuuri- ja
lisääminen. Vuonna 2013
toimivat niin, että
liikuntapalveluiden
opiston
toiminnan
kurssitarjonta on
käyttö.
peittävyys oli 13,1
mahdollisimman kattavaa ja
prosenttia kaupungin
että palveluita tarjotaan
asukkaista. Vuonna 2012
myös haja-asutusalueille ja
se oli 11,8 prosenttia.
vanhoihin kuntataajamiin
Peittävyyttä lisätään
esimerkiksi
edelleen.
verkkopalveluiden avulla.
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen
(Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori
Toteutuma
Indikaattorin mittaamiseen ei
ole kansalaisopiston kohdalla
mitään välinettä.
Vuonna 2014 peittävyys oli
12,6 prosenttia eli hieman
pienentynyt edellisvuodesta.
Peittävyyden lisääminen on
edelleen tavoitteena.
kehittyy myönteiseen suuntaan)
Palvelut ja niiden laatu
Rakenteet ja prosessit
Esimiesten ja henkilöstön
uudistuminen ja hyvinvointi
Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen
Kansalaisopistolla on mahdollisuus tuottaa joissakin aineissa opetusta eri pisteisiin
internetin välityksellä.
Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?
Toimenpiteillä ei ole määrärahatarvetta korottavaa vaikutusta.
ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori
Toimenpide
kaupunkistrategiasta
Mikkelin mainekuvan Hyvin hoidettu
kansalaisopistotoiminta on
kehitys
osa kaupungin mainekuvan
kehitystä.
Vastuutus tulosalueella
Toteutuma
Koko tulosalueen
henkilökunta työskentelee
opiston toiminnan laadun ja
sitä kautta Mikkelin
mainekuvan parantamiseksi.
Indikaattorin mittaamiseen ei
ole kansalaisopiston kohdalla
mitään välinettä. Opisto saa
kuitenkin jatkuvasti omasta
toiminnastaan myönteistä
palautetta.
21
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn
kehittäminen
Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit
Esimiesten ja henkilöstön
uudistuminen ja hyvinvointi
Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n
mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen
Kansalaisopisto hyödyntää erilaisia ICT-palveluita sekä omassa toiminnassaan että kurssitarjonnassaan ja kurssien
hallinnoimisessa.
Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on
määrärahoihin?
Toimenpiteillä ei ole määrärahatarvetta korottavaa
vaikutusta.
LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori
Toimenpide
kaupunkistrategiasta
Opistolla on oma
Ekologinen jalanjälki
ympäristöohjelma ja
(gha / as)
lisäksi ekologisuuden
tulee näkyä opiston
kurssitarjonnassa.
Vastuutus tulosalueella
Toteutuma
Koko tulosalueen
henkilökunta toimii
ympäristöohjelman
mukaisesti. Ekologisuuden
näkymisestä opiston
kurssitarjonnassa huolehtii
rehtori yhdessä
vastuuopettajien kanssa.
Koko tulosalueen
henkilökunta myötävaikuttaa
siihen, että toiminta on
kaikilta osin mahdollisimman
laadukasta.
Ekologisuus näkyy entistä
selvemmin opiston
kurssitarjonnassa. Esimerkiksi
käden taitojen kursseihin on
tullut paljon sellaisia kursseja,
joilla hyödynnetään vanhaa
tai kierrätysmateriaalia.
Kansalaisopisto mittaa
asiakastyytyväisyyttä
vuosittain ja
kansalaisopisto on
mukana myös kaikkia
kaupungin toimintoja
koskevissa
asiakastyytyväisyysmittau
ksissa.
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen
Palvelut ja niiden laatu
Rakenteet ja prosessit
Esimiesten ja henkilöstön
uudistuminen ja hyvinvointi
Asiakastyytyväisyystut
kimus
Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen
ICT:n mahdollisuuksia hyödynnetään muun muassa asiakastyytyväisyysmittauksissa.
Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?
Toimenpiteillä ei ole määrärahatarvetta korottavaa vaikutusta.
Keväällä 2014 tehtyjen
kyselyiden valossa kurssilaiset
ovat edelleen tyytyväisiä
opiston toimintaan. Kurssien
yleisarvosanojen keskiarvo oli
asteikolla 1-5 aihealueesta
riippuen 4,19-4,37.
22
Palvelu: Kansalaisopisto
Vastuuhenkilö: Matti Laitsaari
Vapaa sivistystyö
Vapaa sivistystyö,
opiskelija
€ / opiskelija
Opetustunnit
€ / opetustunti
Kurssilaisia
€ / kurssilainen
Peittävyys-%
Toiminnan kulut yhteensä
Tuotot
Tuotot % kuluista
Netto
kpl
€/opiskelija
kpl
€/opetustunti
kpl
€/kurssilainen
%
€
€
%
€
Viestit tilaajalle:
Palvelutoiminta toteutuu talousarvion mukaisesti
Toteuma
Talousarvio
Toteuma
Muutos %
Toteuma %
7/2014
2015
7/2015
7/2014 -
7/2015 -
7/2015
TA2015
5 134
226
14 526
80
6 895
168
9,4
1 168 089
-179 848
15
988 241
7 300
277
25 000
81
12 400
163
13,4
2 028 600
-528 000
26
1 500 600
4 409
261
14 172
81
5 947
194
8,1
1 156 603
-150 026
13
1 006 578
-14,1
15,6
-2,4
1,7
-13,7
15,1
-14,1
-1,0
-16,6
-15,8
1,9
60,4
94,2
56,7
100,3
48,0
118,6
60,4
57,0
28,4
49,8
67,1
23
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Toteutuma ja johdon ennuste 7/ 2015, ulkoiset ja sisäiset erät
TULOSLASKELMA JA
TOTEUTUMISENNUSTE 2015
TP 2014
yhteensä
TA
2015
Heinäkuu
2014
Johdon
ennuste
2015
Heinäkuu
2015
Johdon
ennuste /
TA 2015
Johdon
ennuste / Käyttö % Muutos %
TP 2014
14/15 31.7
Jäljellä
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
1 315 103
2 965 139
1 523 674
143 748
1 074 900
2 756 100
1 340 600
73 400
636 768
1 397 543
1 171 356
28 635
560 508
1 385 422
982 175
40 295
1 094 500
2 745 600
1 490 600
87 100
101,8 %
99,6 %
111,2 %
118,7 %
83,2 %
92,6 %
97,8 %
60,6 %
52,15
50,27
73,26
54,90
-11,98
-0,87
-16,15
40,72
514 392
1 370 678
358 425
33 105
Toimintatuotot yhteensä
5 947 664
5 245 000
3 234 302
2 968 400
5 417 800
103,3 %
91,1 %
56,59
-8,22
2 276 600
0
0
0
0
0
0,0 %
0,0 %
Toimintakulut
Henkilöstömenot
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilöstösivukulut
Palvelujen ostot
josta ulkoiset
josta sisäiset
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
50 105 590
39 567 230
10 538 361
8 839 290
1 699 071
15 540 477
7 494 444
8 046 033
1 728 321
5 297 699
14 828 113
49 562 500
39 072 900
10 489 600
8 881 600
1 608 000
16 331 300
8 145 100
8 186 200
1 758 800
5 504 400
15 110 000
30 542 545
24 138 204
6 404 341
5 424 382
979 959
8 387 945
4 133 636
4 254 309
971 380
3 177 327
8 513 619
28 937 105
22 886 949
6 050 156
4 779 896
1 270 260
8 464 407
4 043 890
4 420 517
925 400
3 084 942
8 633 881
49 829 600
39 295 200
10 534 400
8 915 600
1 618 800
16 308 300
8 145 100
8 163 200
1 754 400
5 510 400
15 110 000
100,5 %
100,6 %
100,4 %
100,4 %
100,7 %
99,9 %
100,0 %
99,7 %
99,7 %
100,1 %
100,0 %
99,4 %
99,3 %
100,0 %
100,9 %
95,3 %
104,9 %
108,7 %
101,5 %
101,5 %
104,0 %
101,9 %
58,39
58,57
57,68
53,82
79,00
51,83
49,65
54,00
52,62
56,05
57,14
-5,26
-5,18
-5,53
-11,88
29,62
0,91
-2,17
3,91
-4,73
-2,91
1,41
20 625 395
16 185 951
4 439 444
4 101 704
337 740
7 866 893
4 101 210
3 765 683
833 400
2 419 458
6 476 119
Toimintakulut yhteensä
87 500 201
88 267 000
51 592 815
50 045 735
88 512 700
100,3 %
101,2 %
56,70
-3,00
38 221 265
-81 552 536
-83 022 000
-48 358 513
-47 077 335 -83 094 900
100,1 %
101,9 %
56,70
-2,65
-35 944 665
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakate
24
NETTOENNUSTE
Toimintatuotot + omavalm.
Toimintakulut
Toimintakate
HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU
Henkilöstömenot
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilöstösivukulut
PALVELUJEN OSTOT, KASVU
Palvelujen ostot
josta ulkoiset
josta sisäiset
TP 2014
TA 2015
Tot. 2014
5 947 664
87 500 201
-81 552 536
5 245 000
88 267 000
-83 022 000
3 234 302
51 592 815
-48 358 513
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
30 542 545
24 138 204
6 404 341
5 424 382
979 959
28 937 105
22 886 949
6 050 156
4 779 896
1 270 260
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
8 387 945
4 133 636
4 254 309
8 464 407
4 043 890
4 420 517
Toteutuma
2015
Johdon
ennuste
2 968 400
5 417 800
50 045 735 88 512 700
-47 077 335 -83 094 900
Tot. kasvu
Euroina
-1 605 439
-1 251 254
-354 185
-644 487
290 301
Tot. kasvu
Euroina
76 462
-89 745
166 208
Tot.kasvu %
94,74 %
94,82 %
94,47 %
88,12 %
129,62 %
Tot.kasvu %
100,91 %
97,83 %
103,91 %
Johdon Enn. TA
172 800
245 700
-72 900
TA 2015
Kasvu %
98,92 %
98,75 %
99,54 %
100,48 %
94,64 %
TA 2015
Kasvu %
105,09 %
108,68 %
101,74 %
25
KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA
TALOUDEN TOTEUTUMINEN, SEURANTARAPORTTI 1.1.-31.07.2015
Myyntituottojen kehitys ja ennuste
Myyntituottoja arvioidaan kertyvän varhaiskasvatukseen noin 23 800 euroa arvioitua enemmän
Maksutuottojen kehitys ja ennuste
Lukiokoulutuksen maksutuottojen arvioidaan alittuvan vajaalla 10 000 eurolla.
Varhaiskasvatus
Päivähoitomaksuja arvioidaan kertyvän talousarvion mukaisesti
Kansalaisopisto
Maksutuotoista valtaosa tulee syyslukukauden aikana. Syyslukukausi on tänä vuonna viikkoa lyhyempi kuin
aiemmin, mikä merkinnee sitä, että maksutuotot eivät toteudu aivan budjetoidun mukaisesti. Lyhyempi
lukukausi vähentää vastaavasti myös kuluja.
Tuet ja avustukset
Johtamisen tukipalvelut ja lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö: Toteutuu talousarvion mukaisina.
Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut
Perusopetuksen hanketuloja arvioidaan saatavan noin 150 000 euroa enemmän kuin talousarviossa.
Kansalaisopisto
Tukia on jo nyt enemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu. Tuet siirtyivät viime vuodelta käytettäväksi
kaksivuotisen Lake-hankkeen jälkimmäisellä vuodella eli kuluvan vuoden aikana. Lisäksi opetushallitus on
myöntänyt uudelle 2015-2016 toteutettavalle Lake-hankkeelle 32 000 euroa. Hanke toteutetaan yhteistyössä
Pieksämäen seutuopiston ja Mäntyharjun kansalaisopiston kanssa.
Muut toimintatuotot
Lukiokoulutuksen muiden toimintatuottojen arvioidaan ylittyvän noin 13 700 euroa. Muut tulosalueet
toteutuu talousarvion mukaisina.
Henkilöstömenojen kehitys ja ennuste
Johtamisen tukipalvelujen henkilöstömenot toteutuvat talousarvion mukaisina.
Lukiokoulutuksen henkilöstömenojen arvioidaan ylittyvän noin 117 000 eurolla.
Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut
Varhaiskasvatuksen henkilöstömenot on arvioitu toteutuvan talousarvion mukaisina, vaikka lisähenkilöstön
palkkakulut tulevat kasvamaan noin 74 000 euroa sivukuluineen loppuvuodesta. Hanketulot kohdistuvat
lähinnä henkilöstömenoihin ja ylitystä arvioidaan tulevan noin 150 000 euroa.
Kansalaisopisto
Henkilöstömenot ovat toteutumassa budjetoidun mukaisesti. Tosin viikolla lyhennetty syyslukukausi
pienentää tuntiopettajille maksettavien palkkojen määrää.
Palveluiden ostojen kehitys ja ennuste
Lukiokoulutuksen palvelujen ostojen arvioidaan alittuvan n. 23 000 euroa. Muut tulosalueet toteutuu
talousarvion mukaisina.
26
Aineiden tarvikkeiden ja tavaroiden kehitys ja ennuste
Johtamisen tukipalveluista säästynee 1 000 euroa ja lukiokoulutuksesta 3400 euroa. Muut tulosalueet
toteutuu talousarvion mukaisina.
Avustukset
Lukiokoulutuksen avustukset ylittynevät noin 6 000 euroa. Muut tulosalueet toteutuvat talousarvion
mukaisina.
Muiden kulujen kehitys ja ennuste
Toteutuu talousarvion mukaisina.
Johdon toimenpiteet
Kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintatuottojen arvioidaan ylittyvän noin 172 800 euroa ja
toimintakulujen arvioidaan ylittyvän noin 245 700 euroa. Heinäkuun seurannan perusteella
toimintakatteen arvioidaan muodostuvan noin 72 900 euroa heikommaksi kuin talousarviossa.
Tulosalueilta edellytetään järjestämään toimintansa niin, että talousarviossa pysytään.
27
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Irtaimen omaisuuden toteutuminen ja ennuste 07/2015
Toteutuneet
kustannukset
001.2015-007.2015
Haukivuoren yht.koulun kalusto
Anttolan yht.koulun kalusto
Päämajakoulun kalusto
Perusopetuksen yht.kalusto
Mikkelin lukion ict-laitteet
Ristiinan lukion ict-laitteet
Keskustan päiväkodin kalusto
Kansalaisopiston tekninen laitteisto
50 145
39 413
27 593
78 303
17 543
18 274
0
27 291
258 561
Suunnitellut
kustannukset
001.2015-007.2015
60000
40000
140000
105000
25000
20000
140000
30000
560000
Jäljellä
9 855
587
112 407
26 697
7 457
1 726
140 000
2 709
301 439
Käyttö %
83,6
98,5
19,7
74,6
70,2
91,4
0,0
91,0
46,2
Ennuste
60000
40000
140000
105000
25000
20000
140000
30000
560000