No 5 ~ 2013

No 5 ~ 2013
VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING
9
12
16
Lync - työskentelyn apuväline
Lync - hjälpmedel i arbetet
Tyky-päivät katkaisevat työarjen
Pitkään palvelleita juhlittiin
sisältö / innehåll
3Pääkirjoitus
Ledare
VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~
VASA STADS PERSONALTIDNING
4
Sampo-kampuksen mittava
rakennusprojekti jatkuu
Det enorma byggnadsprojektet
vid Sampo-campus fortsätter
6
Sanssi-kortilla jalkaa oven väliin
Med Sanssi-kortet kan man få in en fot
8
Uusi työntekijä
9
Lync-pikaviestintäsovellus työskentelyn uusi apuväline
Lync-snabbmeddelanden ett nytt hjälp
medel i arbetet
10
Keramiikkaveistoksista iloa elämään
12
Tyky-päivät katkaisevat työarjen
14
Nettimaailman pelisääntöjä
15
Vaasa - edelläkävijöiden kaupunki
16
Pitkään palvelleita työntekijöitä juhlittiin
Några spelregler i webbvärlden
18 Kesätyö kaupungilla "paras työpaikka ikinä!"
19
Koulutukset ja kiitokset
No 5 ~ 2013
Merituuli | Havsvinden
Vaasan kaupungin henkilöstölehti
Vasa stads personaltidning
34. vuosikerta / årgången
ISSN 1236 - 4282
Taitto | Ombrytning:
Riikka Perälä
Osoite | adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA
Puh. | tel. (06) 325 1110, [email protected]
Seuraava lehti ilmestyy |
Följande tidning utkommer: 13.12.2013
Päätoimittaja | Chefredaktör:
Leena Kaunisto
Viimeinen aineistonjättöpäivä |
Sista inlämningsdagen för materialet är:
20.11.2013
Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare:
Riikka Perälä
Painopaikka | Tryckeri: Mustasaaren painotalo
Painos | Upplaga: 3 600kpl/st.
Kannen kuva | Pärm bild: Mira Sparf
Toimitusneuvosto | Redaktionsråd:
Ahonpää Tuula, Vapaa-aikavirasto
Autio Sannasirkku, Vaasa-opisto
Gräsbeck Eeva, luottamusmiehet
Jussila Johanna, sosiaali- ja terveysvirasto
Kaunismäki Sirkka, sosiaali- ja terveysvirasto
Lillback Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos
Reinikainen Eva, tekninen toimi
Räty Liisa, Vähäkyrö, aluejohtaja Saari Susanna, kirjasto
Saari Susanna, kirjasto
Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio
Teppo Tarja, Vaasan Vesi - liikelaitos
Tuliniemi Jenni, hallintopalvelut
PÄÄKIRJOITUS
LEDARE
Ylihyvä kaupunki
Ylihyvä stad
Vaasalaiset kokevat oman hyvinvointinsa hyväksi –
voisi jopa sanoa ylihyväksi. Joka toinen kuntalainen
kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan ajastaan
ja vielä suurempi osuus kertoo elämänlaatunsa
olevan erittäin hyvä tai hyvä. Kulttuuripalveluja nähdään olevan tarjolla yllin kyllin ja koulutustasomittarilla tarkasteltuna vaasalaiset ovat vertailuryhmänsä kärjessä. Näitä mittatietoja on esitelty vastikään
Vaasan kaupungin hyvinvointikertomuksessa.
Vasaborna upplever att den egna välfärden är bra
- man kunde till och med säga ylihyvä! Varannan
kommuninvånare upplever att han eller hon är lycklig
största delen av tiden och ännu större andel berättar att deras livskvalitet är mycket bra eller bra. Kulturservice ser ut att finnas mer än nog och granskat
med utbildningsnivåmätare är Vasaborna i topp i sin
jämförelsegrupp. De här mätaruppgifterna har nyligen presenterats i Vasa stads välfärdsberättelse.
Jatketaan vielä muutamalla esimerkillä hyvinvoinnin
mittareista. Vaasassa ollaan kymmenyksen muuta
maata terveempiä ja lääkärissä käydään terveysasemilla ja yksityissektorilla selvästi vertailukuntia harvemmin. Sosiaaliset verkostot toimivat aktiivisesti
kaikissa ikäluokissa. Lastensuojelun tuen piiriin
kuuluu vähemmän lapsia kuin muissa keskisuurissa
tai suurissa kaupungeissa. Ja mainittakoon sekin,
että kaupungin työllisyysomavaraisuusaste on
jatkuvasti toista sataa prosenttia. Hyvin siis menee,
mutta menköön.
Vi fortsätter ännu med några exempel på
välfärdsmätare. I Vasa är man en tiondel friskare än
i övriga landet och läkare besöker man på hälsocentralerna och klart mera sällan inom privata sektorn
än i jämförelsekommunerna. De sociala nätverken
fungerar aktivt i alla åldersklasser. Stödet inom
barnskyddet omfattar färre barn än i andra medelstora och stora städer. Och även det kan nämnas att
stadens självförsörjningsgrad i fråga om arbetsplatser fortgående är över hundra procent. Det går alltså
bra, men låt det göra det.
Kaikki tämä on juhlan arvoista, mutta onneksi
sentään kehitettävääkin vielä jää. Seuraava kehittämisen fokus nimittäin on siinä, miten saamme
hyvinvointia tuottavan koneistomme ylihyväksi. Se
edellyttää vielä, että nousemme myös tuotantotaloudellisilla mittareilla vertailuryhmien kärkeen.
Allt det här är värt att fira, men lyckligtvis finns det
ändå ännu saker kvar att utveckla. Följande utvecklingsfokus ligger nämligen på hur vi ska få vårt
välfärdsproducerande maskineri ylihyvä. Det förutsätter ännu att vi med de produktionsekonomiska
mätarna stiger till toppen av jämförelsegrupperna.
Teemu Paavola
Kehittämisjohtaja
Utvecklingsdirektör
MERITUULI / HAVSVINDEN
3
Opiskelijahuolto ja
tekniikan yksikön
hallinto sijaitsevat
L-siiven hallintokäytävällä.
Elevvård och
teknikenhetens
förvaltning finns i
L-flygelns förvaltningskorridor.
Sampo-kampuksen mittava
rakennusprojekti jatkuu
Vaasan kaupunki on kunnostanut
Vaasan ammattiopiston ja Vaasan
aikuiskoulutuskeskuksen yhteistä
tekniikan koulutuksen Sampokampusta noin 15 miljoonalla
eurolla vuodesta 2009 lähtien.
Keväällä 2011 valmistuivat
metalli- ja sähkötalojen uudisrakennukset. Seuraavaksi kunnostettiin rakennus- ja talotekniikan
tilat V-siivessä. Tänä syksynä
saatiin valmiiksi ammattiopiston
H-siiven aulan sekä ammattiopiston entisen päärakennuksen eli
L-siiven remontit.
Kunnostettavaa riittää
Seuraavaksi on tarkoitus korjata
P-, U-, ja K-siivet, joissa on Vaasan
ammattiopiston rakennus- ja
kiinteistönhoitoalan opetustiloja,
henkilökunnan tiloja ja varastoja.
– Alustavien suunnitelmien
mukaan suunnittelutyön on määrä
käynnistyä 2014 ja korjaustöiden
vuonna 2015, mutta lopullisen
päätöksen aikataulusta tekee
kaupunginvaltuusto budjettikokouksessaan, Vaasan toisen asteen
koulutuksen johtava rehtori Pirjo
Kauhanen sanoo. Hän toivoo, että
tilojen korjaamiseen löytyisi varoja, vaikka kaupungin taloustilanne
on heikentynyt.
– U- ja P-siiven tilat eivät
vastaa nykypäivän vaatimuksia
esimerkiksi meluarvojen ja ilmanvaihdon osalta, rehtori lisää.
Kunnostusta kaipaavat vielä myös
T-siiven aula ja liikuntasali pukuhuoneineen. Niitä uudistetaan
vuosikorjausten yhteydessä.
Isompaa remonttia odottaa
A-siipi eli autohalli. Sen kohtalosta ei ole olemassa päätöksiä.
Tilahallintaryhmä on esittänyt,
ettei hallia korjattaisi, vaan tilalle
rakennettaisiin kokonaan uusi rakennus. Vaasan Talotoimen johtokunta on esittänyt, että hankkeen
suunnitteluun varattaisiin rahaa
vuodelle 2018.
Kaupunki panostaa nuoriin
Peruskorjausten ja uudisrakennusten ansiosta Sampo-kampukselle on saatu nykyaikaiset,
avarat, valoisat ja tehokkaat
työskentelytilat opiskelijoille ja
henkilökunnalle.
Tiloja voidaan joustavasti
muuttaa siirreltävien väliseinien
ansiosta. Esteettömyys on otettu
huomioon, ja korjausten yhteydessä on uusittu myös kone- ja
laitekantaa.
Pirjo Kauhanen ja Vaasan ammattiopiston rehtori Åsa Stenbacka
ovat iloisia siitä, että Vaasan
kaupunki on kauaskantoisesti
sijoittanut nuoriin ja nuorten opiskeluympäristöön suuret summat
rahaa.
– Nuoret arvostavat sitä, että
kaupungin päättäjät ottavat heidän tarpeensa huomioon, Stenbacka sanoo.
Henkilökunnalta ja opiskelijoilta
on tullut positiivista palautetta
uudistuksista.
– Näitä remontteja on odotettu pitkään, sillä korjaukset ovat
aikaisemmin siirtyneet, Stenbacka huomauttaa.
Teksti ja kuvat Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia
4
Sampo-campus sista
renoveringsobjekt
var L-flygeln.
Sampo-kampuksen
viimeisimmän
remontin kohteena
oli L-siipi.
Det enorma byggnadsprojektet vid
Sampo-campus fortsätter
Vasa stad har sedan år 2009
renoverat Vasa yrkesinstituts och
Vasa vuxenutbildningscenters
gemensamma undervisningsutrymmen för teknik vid Sampocampus för ca 15 miljoner euro.
Våren 2011 färdigställdes metalloch elhallarnas nybyggnationer.
Efter det renoverades utrymmena
för byggnads- och husteknik i Vflygeln. I höst blev aulan i yrkesinstitutets H-flygel samt yrkesinstitutets tidigare huvudbyggnad,
m.a.o. L- flygelns renoveringar
klara.
Det finns nog
renoveringsobjekt
Följande på tur, som man planerar
att renovera, är P-, U-, och Kflyglarna, där Vasa yrkesinstituts
byggnads- och fastighetsskötselbransch’ klasser, personalens
utrymmen och lager är belägna.
– Enligt preliminära planer
kommer planeringsarbetet att
sätta igång 2014 och renoveringsarbetena år 2015, men det
slutliga beslutet tar stadsfullmäktige vid sitt budgetmöte,
säger Pirjo Kauhanen, ledande
rektor för utbildning på andra
stadiet i Vasa. Hon hoppas att det
skulle finnas medel för renoveringen fastän stadens ekonomiska situation har försvagats.
– U- och P-flygelns utrymmen
motsvarar inte dagens krav med
avseende på bullervärdena och
luftkonditioneringen, tillägger
rektorn.
Också T-flygelns aula och gymnastiksal med omklädningsrum är
i behov av renovering. De förnyas
i samband med årsrenoveringen.
A-flygeln, m.a.o. bilhallen väntar
på en större renovering. Det finns
inga beslut om dess öde. Gruppen
för utrymmesdisposition har
framlagt att man inte skulle renovera hallen utan istället bygga en
helt ny byggnad. Direktionen för
Vasa Hussektor har framfört att
man för planeringen av projektet
skulle reservera medel år 2018.
Staden satsar på unga
Tack vare totalrenoveringar
och nybyggnationer har man vid
Sampo-campus fått moderna,
öppna , ljusa och effektiva arbetsutrymmen för studerande och
personal.
På grund av flyttbara väggar kan
man smidigt ändra på utrymmena.
Man har tagit framkomligheten
i beaktande, och i samband med
renoveringarna har också maskin-och anläggningsbeståndet
förnyats.
Pirjo Kauhanen och rektorn för
Vasa yrkesinstitut, Åsa Stenbacka är glada över att Vasa
stad har långtgående satsat
stora summor på unga och ungas
lärmiljö.
–Ungdomarna uppskattar att
stadens beslutsfattare beaktar
deras behov, säger Stenbacka.
Förnyelserna har fått positiv
feedback av personal och studerande.
–Vi har väntat länge på de
här renoveringarna eftersom de
tidigare har förflyttats framåt,
anmärker Stenbacka.
Text och bild Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia
MERITUULI / HAVSVINDEN
5
Julia Mäkkylä (vasemmalla) on työllistetty Kustaanlinnan päiväkotiin Sanssi-kortilla. Päiväkodissa työskentelee myös Jannika Nylander, joka saa yli
30-vuotiaiden palkkatukea Duuni-kortilla, joka toimii samalla periaatteella. ”Palkkatuki mahdollistaa lyhyiden sijaisuuksien sijaan pidemmän yhtäjaksoisen työsopimuksen, mikä on tälläkin alalla tärkeää”, sanoo Nylander.
Sanssi-kortilla jalkaa oven väliin
Sanssi-kortti on alle 30-vuotiaille työttömille
työnhakijoille tarkoitettu etuus, joka yhdistää sekä
työnantajan että nuoren tarpeet: työnantaja saa
tukea palkkakustannuksiin ja nuori arvokasta työkokemusta.
- Perusideana on rohkaista työnantajia tarjoamaan nuorelle töitä. Palkkatukea voivat saada hyvin
erilaiset toimijat, kertoo Nuorisotakuu-hankkeen
projektipäällikkö Matti Koivisto Pohjanmaan ELYkeskukselta.
Esimerkiksi kunta voi saada tukea uuden työntekijän
palkkakustannuksiin. Tuki on noin 700 euroa kuussa,
jos työaika on vähintään 85 prosenttia työajasta, ja
sitä voi saada monenlaisiin työsuhteisiin. Ainoastaan valtion työpaikkoihin Sanssi-tukea ei voi hakea.
- Sanssi-kortin mahdollisuuksia tulisi peräänkuuluttaa enemmän, jotta nuorten työllistyminen
helpottuisi. Palkkatuen avulla nuoret voisivat myös
nähdä julkisen sektorin houkuttelevampana työnantajana, kertoo nuorisosihteeri Tiina Lahtinen
kaupungin Nuoriso-osastolta.
Pohjanmaan TE-toimiston toiminta-alueella oli
Sanssi-kortillisia nuoria tammi-kesäkuussa 1071.
Näistä Sanssi-kortilla työllistyneitä oli 161. Koko
maassa Sanssi-kortillisia nuoria oli noin 21 000, ja
heistä palkkatuella työllistyi 2867.
Koiviston mukaan Sanssi-kortilla on kaikki edellytykset yleistymiseen, sillä prosessi on entistä
työnantajaystävällisempi. Työllistämiseen liittyvää
byrokratiaa on helpotettu esimerkiksi järjestelmän
sähköistämisellä. Hakemuksen liitteet ja maksuselvitykset on minimoitu, ja työnantaja saa itse valita
maksatusjakson.
- On tärkeää antaa mahdollisuus sellaiselle nuorelle, jolla ei vielä ole paljon työkokemusta. Sanssikortin avulla työnantajat voivat rohkaistua olemaan
se ensimmäinen työnantaja, Koivisto sanoo.
- Kunnissakin olisi hyvä nähdä, että nuoriin
panostaminen palkitsee pidemmällä tähtäimellä.
Sanssi-kortti tarjoaa nuorille hienon ponnahduslaudan, lisää Lahtinen.
19-vuotias Julia Mäkkylä työskentelee Sanssi-kortilla Kustaanlinnan päiväkodissa.
- Olen ollut töissä nyt kolmisen viikkoa. Vietän
tällä hetkellä välivuotta, ja kuulin Sanssi-kortista
TE-toimistosta. Kortin saatuani hain itse aktiivisesti
mieluisia paikkoja.
Mäkkylää kiinnosti työskentely päiväkodeissa, ja
hän pääsikin Kustaanlinnaan ryhmäavustajaksi.
- Tämän pestin jälkeen alan ehkä miettiä taas
opiskelua. Voi olla, että yritän työllistyä Sanssikortillakin, sillä se on mielestäni hyvä apuväline
työnhakuun.
Teksti ja kuva: Jaana Kinnari
6
Med Sanssi-kortet kan man få in en fot
Sanssi-kortet är en förmån avsedd för arbetslösa
arbetssökande som är under 30 år. Med kortet
förenas både arbetsgivarens och den ungas behov:
arbetsgivaren får subvention för lönekostnaderna
och den unga värdefull arbetserfarenhet.
- Grundidén är att uppmuntra arbetsgivare att
erbjuda unga arbete. Mycket olika slags aktörer kan
få lönesubvention, berättar Ungdomsgarantiprojektets projektchef Matti Koivisto på Österbottens
NTM-central.
Till exempel en kommun kan få subvention för
lönekostnaderna för en ny arbetstagare. Subventionen är ca 700 euro i månaden, om arbetstiden är
minst 85 procent av arbetstiden, och den kan fås för
många olika slags arbetsförhållanden. Det är enbart
till statliga arbetsplatser som Sanssi-subvention
inte kan sökas.
- Möjligheterna med Sanssi-kortet borde efterfrågas mera för att det ska bli lättare att sysselsätta ungdomar. Med hjälp av lönesubventionen kunde
ungdomarna också se den offentliga sektorn som
en mer attraktiv arbetsgivare,
säger Tiina Lahtinen på stadens
ungdomsavdelning.
till att bli den första arbetsgivaren, säger Koivisto.
- Även i kommunerna skulle det vara bra att
se att satsningen på unga lönar sig på längre sikt.
Sanssi-kortet är en fin språngbräda för de unga, til�lägger Lahtinen.
19-åriga Julia Mäkkylä arbetar med Sanssi-kortet
på Gustavsborgs daghem.
- Jag har nu jobbat ungefär tre veckor. Jag har för
närvarande ett mellanår och hörde om Sanssi-kortet
på TE-byrån. Då jag fick kortet sökte jag själv aktivt
tilltalande platser.
Mäkkylä var intresserad av att jobba på daghem,
och hon fick också arbete som gruppassistent på
Gustavsborg.
- Efter den här anställningen kanske jag igen börjar fundera på studier. Det kan hända att jag försöker få sysselsättning med Sanssi-kortet, eftersom
det enligt min åsikt är ett bra hjälpmedel då man
söker arbete.
Text: Jaana Kinnari
På Österbottens TE-byrås
verksamhetsområde var antalet
ungdomar med Sanssi-kort 1071
i januari-juni. Av dessa var antalet
som sysselsatts med Sanssi-kortet 161. I hela landet var antalet
unga med Sanssi-kort ca 21 000,
och av dem sysselsattes 2867
med lönesubvention.
Enligt Koivisto har Sanssi-kortet
alla förutsättningar för att vinna
insteg, eftersom processen är
arbetsgivarvänligare än tidigare.
Byråkratin i anslutning till sysselsättningen har underlättats
till exempel genom att systemet
blivit elektroniskt. Bilagor och betalningsutredningar för ansökan
har minimerats och arbetsgivaren
får själv välja betalningsperiod.
- Det är viktigt att ge en möjlighet åt sådana unge personer
som inte ännu har någon arbetserfarenhet. Med hjälp av Sanssi-kortet kan arbetsgivarna uppmuntras
Bild: Mikko Lehtimäki
MERITUULI / HAVSVINDEN
7
uusi työntekijä
Onko
työpaikall
esi
otettu hil
jattain uu
si työntekijä, jota
haluaisit h
aastateltava
n tällä pals
talla?
Vinkkaa lö
ydöstäsi
osoittees
een
merituuli@
vaasa.fi
Kuva: Marita Metsäranta
Kirsti Mylläri
Uusi työntekijä – Kirsti Mylläri
1. Nimi, ikä ja ammatti?
— Kirsti Mylläri, 43 v. ruokapalvelujohtaja
2. Miten sinusta tuli Vaasan kaupungin työntekijä?
— Toisella yrittämällä. Ensimmäisellä kerralla 2010
olin viittä vaille valmis restonomi ammattikorkeasta
joten pätevyys ei ihan ollut riittävä ruokapalvelujohtajaksi vaikkakin työkokemusta oli kunnalliselta
puolelta ruokapalveluista. Alkuvuodesta 2013 sain
vinkkiä vapautuvasta virasta ja perinteisesti pohjalaisen ilmoituksen perusteella laitoin hakemuksen.
Nyt oli ne restonomin paperitkin taskussa.
3. Millainen kuva sinulla on Vaasan kaupungista
asuinpaikkana ja työnantajana?
— Vaasa on kotikaupunkini, täällä olen asunut
lähes koko ikäni. Vaasa on rauhallinen paikka jossa
on opiskelumahdollisuuksia, teollisuutta ja kaunis
saaristo. Työnantajana vaativa, johdonmukainen ja
kehityshaluinen.
4. Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä adjektiivilla?
— Maistuva, kiireinen, palkitseva, haastava ja iloinen.
8
5. Mikä on parasta työssäsi?
— Yhteistyö monien, monien eri ammattilaisten
kanssa. Ihmiset tarvitsevat ruokaa jaksaakseen ja
ovat paremmalla mielellä kylläisinä.
6. Miten voisimme kehittää toimintaamme?
— Arvostamalla sitä ruokaa mitä ruokapalvelut
tuottaa. Käyttämällä mahdollisimman paljon kaupungin omia ruokailumahdollisuuksia.
7. Miten vietät vapaa-aikaasi?
— Ystävien ja lasten kanssa, mökillä, liikkumalla,
matkustelemalla.
8. Mitä tarjoat yllätysvieraille?
— Hauskaa seuraa.
9. Minkä kirjan luit viimeksi?
— Pamela Callown Oikeuden edessä.
10. Mikä on mottosi?
— Mikään ruoka ei ole pahaa, on vain ruokia joista
pitää vähemmän kuin toisista!
Lync-pikaviestintäsovellus
työskentelyn uusi apuväline
Microsoft Lync 2010 asennetaan keskitetysti kaikkiin kaupungin työasemiin tämän syksyn aikana. Lync tarjoaa
selkeän tavan viestiä nopeasti ja helposti pikaviestien, äänipuheluiden ja kahden välisten videoneuvotteluiden
avulla ja näin se helpottaa työtaakkaa sekä säästää aikaa ja matkakustannuksia.
Kun Lync on asennettu työasemalle, se löytyy työpöydän alapalkista. Käyttäjä kirjautuu ohjelmaan sisään automaattisesti kirjautuessaan kaupungin sisäverkkoon, mutta mikäli näin ei tapahdu, voi kirjautua sisään Sign
In -painikkeella omalla tunnuksella ([email protected]). Yhteystietolistalle voi lisätä omat suosikit ja
muodostaa omat ryhmät.
Tilatiedot päivittyvät automaattisesti Outlookin kalenteritietojen mukaan jolloin tavoitettavuustila näkyy muille
punaisten, keltaisten ja vihreiden ilmaisimien avulla. Punainen ilmaisin tarkoittaa siis että henkilö on varattu joten
on hyvien tapojen mukaista olla tällöin häiritsemättä. Oma henkilökortissa oleva kuva tulee kaikille keskitetysti
Active Directory-tunnushallinnasta sitä mukaa kun kuvia sinne lisätään.
Lyncillä voi myös jakaa dokumentin tai minkä tahansa sovelluksen ikkunan tai vaikkapa koko ruudun keskustelukumppanille.
Kokouskutsun voi lähettää Outlookin kalenterinäkymän kautta. Haluttu ajankohta valitaan valintanauhasta Uusi
online-kokous, merkitään alkamis- ja päättymisajankohdat, lisätään vastaanottaja(t), annetaan kutsun otsikko ja
lisätään tekstikenttään esityslista. Sen jälkeen kutsun voi lähettää. Kokouskutsussa on linkki Lync-kokoukseen.
Monen osallistujan välinen kokous vaatii kuitenkin erillisen lisenssin kutsujalle.
HR-järjestelmäasiantuntija Toni Riikonen on käyttänyt Lync-ohjelmaa jo pitkään ja pitää sitä kätevänä työkaluna
ja viestinnän helpottajana.
- Lync mahdollistaa entistä joustavamman, nopeamman ja reaaliaikaisemman viestinnän perinteisen sähköpostin
rinnalla. Tämän lisäksi Lyncillä voi mm. lähettää ja ottaa vastaan liitetiedostoja, jakaa työtiloja ja pitää videoneuvotteluita. Tarvitset ainoastaan kuulokkeet, mikrofonin, nettikameran ja avoimen mielen. Myös oman organisaation väen saa nopeasti kiinni ja Lync näyttää reaaliajassa tavoitettavuuden ja vielä poissaoloilmoituksetkin. Tärkeää
on myös luonnollisesti se, että Lync – aivan konkreettisesti – tuo säästöjä.
Lisätietoja löytyy atk-osaston intranet-sivuilta: Ohjeet ja oppaat --> Lync --> Lync-pikaohje
Myös Microsoftin Tuki-sivulla on ohjeita ja kursseja Lyncin käyttöön.
Lync-snabbmeddelanden
ett nytt hjälpmedel i arbetet
Microsoft Lync 2010 installeras centraliserat på alla stadens arbetsstationer under hösten. Lync erbjuder ett
behändigt sätt att meddela sig snabbt och enkelt med hjälp av snabbmeddelanden, röst- och videosamtal och
underlättar på så sätt arbetsbördan och sparar tid och resekostnader.
Då Lync har installerats på arbetsstationen, finns det på nedre balken av skrivbordet. Användaren loggar in i systemet automatiskt då man loggar in till stadens interna nätverk, men om så inte sker, kan man logga in med Sign
In-knappen med eget användarnamn (fö[email protected]). På listan för kontaktuppgifter kan man lägga
till egna favoriter och skapa egna grupper.
Statusuppgifterna uppdateras automatiskt enligt kalenderuppgifterna i Outlook, varvid tillgängligheten syns
för andra genom indikatorerna rött, gult och grönt. Röd indikator betyder alltså att personen är upptagen, varvid
det är enligt god sed att inte störa då. Fotot på det egna personkortet kommer för alla centraliserat från Active
Directory-namnhanteringen enligt hur foton läggs in där.
En möteskallelse kan sändas via Outlooks kalendervy. Den önskade tidpunkten väljs på menyfliken nytt onlinemöte, start- och sluttidpunkterna antecknas, mottagaren/-na läggs till, kallelsen får en rubrik och föredragningslistan läggs in på textfältet. Efter det kan kallelsen sändas. I möteskallelsen finns en länk till Lync-mötet. Ett
möte mellan många deltagare kräver dock en separat licens för sammankallaren.
HR-systemexperten Toni Riikonen har använt Lync-programmet redan länge och anser att det är ett behändigt
verktyg och gör det lättare att kommunicera.
- Lync möjliggör en mer flexibel, snabbare och realtidig kommunikation vid sidan om den traditionella e-posten.
Utöver det här kan man med Lync bl.a. sända och ta emot bilagefiler, dela arbetsytor och hålla videokonferenser.
Du behöver endast hörlurar, mikrofon, webbkamera och ett öppet sinne. Även människor inom den egna organisationen får man snabbt tag på och Lync visar i realtid tillgängligheten och också frånvaromeddelanden. Viktigt är
naturligtvis också att Lync - helt konkret - medför inbesparingar.
Ytterligare information finns på IT-avdelningens intranetsidor: Ohjeet ja oppaat --> Lync --> Lync-pikaohje
Även på Microsofts supportsidor finns anvisningar och kurser för användningen av Lync.
MERITUULI / HAVSVINDEN
9
Teksti/text: Atk-osasto/It-avdelningen
Med Lync kan man också dela ett dokument eller vilket fönster i en tillämpning som helst eller till och med hela
rutan med samtalspartnern.
Keramiikkaveistoksista iloa elämään
Vastapainoksi päivätyölleni Vaasan kaupungin
talousvirastossa, nautin suuresti käsilläni tekemisestä. Olen aina halunnut luoda jotain omaa ja uutta,
siksi aloitin keramiikan kanssa työskentelyn vuonna
1987. Paljon olen käynyt erinäisiä kursseja, opiskellut alaa itsekseni ja osallistunut taidesymposiumeihin.
Tuntuu ihanalta, kun työpäivän päätyttyä saa upottaa kätensä saveen ja ruveta työstämään päähän jo
valmiiksi piirtynyttä aihetta. Pakko on kait tunnustaa, että joskus tylsä palaverikin kuluu rattoisasti
uusia veistos-luonnoksia muistiinpanoihin hahmotellen.
Olen osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin ja
pitänyt myös paljon omia yksityisnäyttelyitä ympäri Suomea ja Eestissä. Pärnun Vaasa-puistossa
on myös yhdessä mieheni Harri Lehtisen kanssa
tekemäni puuveistos. Tällä hetkellä töitäni on esillä
Pohjanmaan museossa, Vaasan Taiteilijaseuran
60-vuotisjuhlanäyttelyssä, joulukuun alkuun saakka.
Jotenkin ajauduin konttoritöihin kaupallisen koulutukseni (KTM) vuoksi. Intohomoni on kuitenkin
aina ollut taiteellinen, luova ala. Onnekseni voin
toteuttaa itseäni keramiikkaveistoksia tekemällä.
Se auttaa myös jaksamaan työssäni. Ilman taidetta
elämä olisi minulle ”tyhjää”.
Mieluisia aihealueita ovat ihmishahmot, eläimet ja
etenkin hevonen. Parhaana inspiraation lähteenä
toimii kuitenkin vilkas mielikuvitus, joka ei tunne
rajoja laisinkaan.
Työni ovat yleensä vahvasti tyyliteltyjä ja humoristisia, joskus jopa primitiivisiä. Töissäni haluan säilyttää saven kauniin, luonnollisen pinnan, joka antaa
työlle elävän vaikutelman. Raikkaat värit puolestaan
luovat iloisen vaikutelman. Töilläni pyrin välittämään
positiivista elämänasennetta ja hyvää mieltä.
Teksti: Susanna Paavola-Lehtinen
Kuvat: Harri Lehtinen
10
MERITUULI / HAVSVINDEN
11
Hyväksi koettua
Ikäkeskuksen henkilökunta vietti tyky- ja kehittämispäiväänsä Maksamaalla. Tyky-osuuden ohjelmaksi sai valita historiallisen luontopolun tai saunomisen ja uimisen. Lisäksi tehtiin Tony Dunderfeltin värianalyysi, jonka mukaan Ikäkeskuksen porukka koostuu pääasiassa vihreän ja keltaisen
temperamentin henkilöistä. Vihreään temperamenttiin liitetään rauhallisuus ja mietteliäisyys ja keltaiseen iloisuus ja spontaanius. Molempien värien
temperamenteille tyypilliset ammatit löytyvät sosiaaliselta ja luovalta alalta.
Kuva: Mira Sparf
Tyky-päivät katkaisevat työarjen
Yhteispalvelujen työhyvinvointi- ja sisäinen koulutuspäivä oli 26.9.2013 Sundomin viinitarhalla, missä väkeä perehdytettiin viininviljelyn saloihin.
Lähes 1000 viinirangan tarhan omistava Kaarlo Nelimarkka kertoi, että viinirypäleiden kasvattaminen Suomessa on helppoa.
Kuvat: Eva Reinikainen
12
Vaasan Veden tyky-iltapäivää vietettiin Sundomissa Öjbergetillä kesäkuussa. Ohjelmaan kuului patikointia Öjbergetillä ja samalla piipahdettiin
ylhäällä näköalatornissa, jonka korkein taso sijaitsee 65 metriä meren
yläpuolella. Tornista onkin upeat näkymät yli koko Vaasan seudun.
Patikoinnin jälkeen kisailtiin leikkimielisesti joukkueittain. Tehtävänä oli
rakentaa laudoista ja köydestä erilaisten työkalujen avulla ”pallonheittoväline”.
Kuvat: Vaasan Veden kuva-arkisto
Hallintopalveluiden työhyvinvointipäivää vietettiin tänä syksynä Kokkolassa. Villa Elban lähimaastossa jokainen sai vuorollaan olla ryhmän
vetäjä, jonka tehtävä oli tehdä havaintoja luonnosta ja jakaa ne muiden
kanssa.
Kokkolan vanhassa kaupungissa eli Neristanissa Piika Amanda johdatti
hallintopalveluiden väkeä. Matkan varrella kuultiin tarinoita niin historiallisen Kokkolan hienomman väen kuin merimiehen vaimojen suusta.
Kuvat: Elina Havu
MERITUULI / HAVSVINDEN
13
e-vin
Som kki
Tiesitkö, että
kuvien jakopalvelu
Instagram on nuorison
uusi Facebook?
Muistathan muutamia
nettimaailman pelisääntöjä
•
Ole tarkkana siitä, millaisia kuvia nettiin laitat. Vaikka poistat kuvia, ne voivat jäädä
välimuisteihin tai joku toinen on ehkä ehtinyt jo kopioida ne itselleen.
• Kuvat herättävät eniten mielenkiintoa ja keskustelua. Käytä kuvia, vaikkakin harkitusti.
• Kysy ennen kuvien julkaisua lupa niiltä, jotka näkyvät kuvissa selvästi.
• Päivitä nettiin vain sellaista asioita, jotka voit kertoa kaikille. Asetuksista huolimatta päivitykset
voivat joskus välittyä laajemmallekin käyttäjäryhmälle.
• Mieti tarkkaan, mitä kerrot työstäsi ja työkavereistasi – vai kerrotko mitään. Vaitiolovelvollisuus ja
tietoturva sitovat myös sosiaalisessa mediassa.
• Sosiaalisessa mediassa mukana oleminen on aktiivista toimintaa. Varmistathan, että sinulla on esimiehesi tuki ja että esimerkiksi Facebook-sivun päivitys on sovittu työtehtäväksesi.
• Ennen kuin luot vaikkapa Facebook-sivun, ole yhteydessä somementoreihin: [email protected]
• Luethan intrasta Vaasan kaupungin sosiaalisen median ohjeet (http://somevaasa.wikispaces.com/
Etusivu)
Några spelregler att
komma ihåg i webbvärlden
• Var noggrann med hurdana bilder du sätter ut på nätet. Även om du stryker bilder, kan de bli kvar i
cacheminnet eller också kan någon annan ha hunnit kopiera dem åt sig.
• Bilder väcker mest intresse och diskussion. Använd bilder, men med eftertanke.
• Fråga innan bilderna publiceras om tillstånd av dem som syns tydligt på bilderna.
• Uppdatera på nätet bara sådana saker som du kan berätta för alla. Trots inställningarna kan uppdateringar någon gång förmedlas även till en mer omfattande användargrupp.
• Fundera noggrant över vad du berättar om ditt arbete och dina arbetskamrater – eller om du berättar
någonting alls. Tystnadsplikten och dataskyddet är också bindande i sociala medier.
• Medverkan i sociala medier är en aktiv verksamhet. Du försäkrar väl dig om att du
har din förmans stöd och att till exempel uppdatering av Facebook-sidan har
överenskommits som din arbetsuppgift.
• Innan du skapar till exempel en Facebook-sida, var i kontakt med mentorerna
Visste du att
för sociala medier: [email protected]
bilddelningstjänsten
• Du läser väl Vasa stads anvisning för sociala medier på intranet (http://someInstagram är de ungas
vaasa.wikispaces.com/Etusivu)
nya Facebook?
Some-tips
Teksti ja kuva / Text och bild: Johanna Jussila
14
Vaasa - edelläkävijöiden kaupunki
Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan. Vaasa valittiin tänä vuonna neljän muun kaupungin kanssa INKA (innovatiiviset kaupungit) ohjelmaan mukaan. Valinta on täysin paikallaan. Vaasassa on ollut osaavia yrittäjiä ja
innovaattoreita jo kaupungin perustamisesta lähtien ja etenkin 1800-luvulla. Tässä on vain muutama heistä.
Mineraalivesilähteiden terveysvaikutukset tunnettiin jo 1800-luvun alussa. Vaasan teollistaja,
liikemies August Alexander Levón
(1820-1875) hankki laitteen,
jonka avulla valmistettiin keinotekoista mineraalivettä. Sitä
myytiin 18 000 pulloa maamme
eri kolkkiin. Lisäksi hän perusti
etikka- ja väriainetehtaan ostamalleen kolmen hehtaarin tilalle,
joka sai nimekseen Alkula. Kolmen
kiviparin myllyn voimanlähteeksi
Levón hankki höyrykoneen. Näin
syntyi Suomen ensimmäinen
höyrymylly.
Hanna Schauman
Näkkileipää, saippuaa
ja kynttilöitä
Kauppaneuvoksetar Hanna
Schauman perusti 1904 Suomen
ensimmäisen höyryleipomon.
Hänen kuiva ruisleipä eli näkkileipä oli niin suosittu tuote, että
kotimaan lisäksi sitä vietiin myös
Venäjälle. Hanna Schaumanin perustaman Vaasan Höyryleipomo
Oy:n perua on vielä nykyäänkin
tunnettu leipomokonserni Vaasan.
Rouva Emma Wissing ja pikitehtailija A.A. Hägglund saivat
yhteistuumin aikaan saippuatehtaan Palosaarelle 1886. Pyykkisaippua sai hyvän vastaanoton
markkinoilla. Toiminta laajeni
myös steariinikynttilöiden ja
käsisaippuan valmistukseen. Kun
pyykkisaippuan vienti vaikeutui ja
kilpailijoita ilmestyi markkinoille,
kehittivät he ensimmäisinä Suomessa hienosaippuan.
Konepajateollisuudesta
laivamoottoreihin
Insinööri J.E. Salin perusti vuonna
1881 Waasan mekaanisen korjaamon. Toiminta kasvoi ja laajeni
nopeasti. Tehdas työllisti yli 100
henkilöä ja oli tunnettu omasta
muotoilusta ja patenttituotteistaan. Salin myi yrityksensä Onkilahden mekaaniselle konepajalle.
Vuonna 1935 konepaja siirtyi Oy
Wärtsilä Ab:n omistukseen. Nykyään Wärtsilän laitteita on joka
kolmannessa maailman merillä
seilaavassa laivassa.
Aikansa innovaattori oli myös
John Wickström (1870-1959). Jo
nuorukaisena hän rakensi Vaasan
seudun ensimmäisen polkupyörän.
Amerikassa vietettyjen vuosin
aikana kiinnostus moottoreihin
johti insinööriopintoihin. Hän
perusti kahden muun henkilön
kanssa Chicago Motor Cycle Co
yrityksen, joka valmisti vuonna
1898 sensaatiomaisen Caloric auton. John Wickström kuului Henry
Fordin lailla maailman autoteollisuuden uranuurtajiin. Vaasassa
hänet tunnetaan kestävän Wickström -venemoottorin valmistajana. Hänen periksi antamattomasta laadukkaasta työstään kertoo
myrskyyn joutuneiden kalastajien
sanat ”Vain Herra ja Wickströmin
moottori voi meidät pelastaa”.
Näistä vaasalaisista ”propellipäistä” voi lukea lisää fil.maisteri
Kari Leinamon kirjasta ”Valmistettu Vaasassa”. Kirja on saatavana Levón instituutista.
MERITUULI / HAVSVINDEN
15
Teksti: Eva Reinikainen
Kuvat: Pohjanmaan museo
Mineraalivettä puteleissa
Pitkään palvelleita työntekijöitä juhlittiin
Perjantaina 11. lokakuuta kaupunki juhli jälleen pitkäaikaisia työntekijöitään. Kaupungintalon juhlasalissa
kuusi 40 vuotta kaupungin palveluksessa ollutta ja 95 kaupunkia 30 vuotta palvellutta työntekijää sai lahjakortin tai rannekellon kiitokseksi palvelusvuosistaan.
Kaupungin 11.10.2013 palkitsemat työntekijät
40 vuotta kaupungin palveluksessa työskennelleet
Ahola MarkkuRakennuttajapäällikköVaasan Talotoimi
Herala HarriKartoittajaKiinteistötoimi
Isomöttönen VesaTyösuojeluvaltuutettuKeskushallinto
Rautamäki RauhaKaava-assistenttiKeskushallinto
Rintala JarmoKäyttömestariVaasan Vesi
Ruismäki Ritva
Lastenhoitaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
30 vuotta kaupungin palveluksessa työskennelleet
Ala-Karjanmaa Pirkko-Liisa
Tarkastussihteeri
Tarkastustoimi
Beijar Gunn-Britt
Vårdare
Social- och hälsovårdsverket
Björkman Susan
Vårdare
Social- och hälsövårdsverket
Dits PenttiPalomiesPohjanmaan pelastuslaitos
Erkkilä Mailis
Lastenhoitaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Grev TimoTaloussuunnittelijaKeskushallinto
Haavisto Maarit
Keittiötyönjohtaja
Vaasan Ruokapalvelut
Hakala Tarja
Palveluvastaava
Kasvatus- ja opetusvirasto
Halmesmäki Marja
Lastentarhanopettaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Hankosaari Hannele
Koulusihteeri
Kasvatus- ja opetusvirasto
Hatanpää Pirkko
Siivooja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Hautio Tuija
Lastentarhanopettaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Heikkola Tiina
Talousasiantuntija
Sosiaali- ja terveysvirasto
Huumonen PirjoHallintosihteeriKeskushallinto
Hyyppä Auli
Hoitaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Hölsö Annikki
Keittiötyönjohtaja
Vaasan Ruokapalvelut
Innanen ArtoPalomiesPohjanmaan pelastuslaitos
Jakobsson Renja
Ruokapalvelutyöntekijä
Vaasan Ruokapalvelut
Jaskari Sinikka
Apulaisosastonhoitaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Joensuu Tarja
Lastenhoitaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Jokiaho Aila
Tuoteryhmävastaava
Vaasan Tekniset Palvelut
Kallio TiinaLastenhoitajaKasvatus- ja opetusvirasto
Katajisto Hannele
Hallinnoll. päiväkodinjohtaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Kautto Ritva
Perhepäivähoitaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Kentta Erja
Kotipalveluohjaaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Kivimäki Katariina
Työterveyssihteeri
Vaasan Aluetyöterveys
Kivisaari Irma
Erikoiskirjastovirkailija
Kulttuuri- ja kirjastotoimi
Koskimaa Kaija
Hoitaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Koukkula Helena
Hoitaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Kujala MarkettaProjektipäällikköKeskushallinto
Kultanen EsaLehtoriVaasan ammattiopisto
Kytömäki KirsiLaboranttiYmpäristötoimi
Känsälä RistoKehittämispäällikköKeskushallinto
Lang Kirsi
Röntgenhoitaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Lauttamus ErkkiGeoinsinööriKuntatekniikka
Lehto Tapio
Työturvallisuuspäällikkö
Keskushallinto
Lindvall Leila
Koulusihteeri
Kasvatus- ja opetusvirasto
Linna Carita
Perushoitaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Litmanen Riitta
Lastentarhanopettaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Luhtala Kaija
Ruokapalvelutyöntekijä
Vaasan Ruokapalvelut
Luukkanen Maija
Erityisluokan opettaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Lyttinen Ari
Sairaanhoitaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
16
Löfbacka Stig-OlofUnderhållsteknikerVasa Vatten
Mannila Erja
Laitoshuoltaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Mannila Irja
Ohjaaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Martikainen AskoYlilääkäriVaasan Aluetyöterveys
Maunula TalvikkiAvustajaKasvatus- ja opetusvirasto
Miemois-Haga Birgitta
Tandskötare
Social- och hälsovårdsverket
Mietty Tuire
Koulunkäynnin ohjaaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Mäenpää LeenaSiivoojaVaasan Siivouspalvelut
Mäki TeroPelastusjohtajaPohjanmaan pelastuslaitos
Mäki-Maunus Riitta-Liisa
Ryhmäperhepäivähoitaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Nelin-Saarnisto Eva
Lastenhoitaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Niemi Marja-LiisaKirjanpitäjäKeskushallinto
Niemi Osmo
Vahtimestari
Kasvatus- ja opetusvirasto
Nieminen Pekka
Päihdehuollon ohjaaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Niemistö Annikki
Perhepäivähoitaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Nord Sirpa
Peruskoulun lehtori
Kasvatus- ja opetusvirasto
Nyberg Aimo
Peruskoulun lehtori
Kasvatus- ja opetusvirasto
Närvä JariMetsätyömiesKuntatekniikka
Ojala Sirpa
Laitoshuoltaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Paasiala Pirjo
Hoitaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Palojärvi Elise
Puheterapeutti
Sosiaali- ja terveysvirasto
Penttilä Tapani
Lastenkodin johtaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Ponsiluoma Merja
Perushoitaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Puumala Eija
Terveyskeskushammaslääkäri
Sosiaali- ja terveysvirasto
Pöytälaakso Päivi
Päiväkotityöntekijä
Kasvatus- ja opetusvirasto
Raatikainen Leena
Kodinhoitaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Rajala Ansa
Hoitaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Ranta TiinaKoulusihteeriKasvatus- ja opetusvirasto
Reini Anni
Lastenhoitaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Rintamäki Maija-LiisaTaloussuunnittelijaKeskushallinto
Räisänen Hannele
Perushoitaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Saaristo Minerva
Palveluvastaava
Vaasan Ruokapalvelut
Seppelin Leena
Barnskötare
Verket for fostran och utbildning
Siirilä Pirjo
Lastentarhanopettaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Sippola Harriet
Lastentarhanopettaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Sirviö Marita
Terveyskeskuslääkäri
Sosiaali- ja terveysvirasto
Strömman Per
Lokalitetsdirektör
Vasa Hussektor
Söderman Sirpa
Fysioterapeutti
Sosiaali- ja terveysvirasto
Tammela Marita
Sosiaaliterapeutti
Sosiaali- ja terveysvirasto
Tarvonen Riitta
Laitoshuoltaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Tauriainen Kaisu
Luokanopettaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Tikkamäki PauliKouluttajaVaasan aikuiskoulutuskeskus
Torkko Anneli
Erikoiskirjastonhoitaja
Kulttuuri- ja kirjastotoimi
Tuomola Sorja
Työfysioterapeutti
Vaasan Aluetyöterveys
Turja TimoKontrabasson äänenjohtaja
Kaupunginteatteri
Uitto Jaana
Kirjastosihteeri
Kulttuuri- ja kirjastotoimi
Uusipaikka Pirjo
Hoitaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Vainionpää Arja
Työterveyshoitaja
Vaasan Aluetyöterveys
Vainionpää Marianne
Palvelusihteeri
Sosiaali- ja terveysvirasto
Voldi Pirjo
Sairaanhoitaja
Sosiaali- ja terveysvirasto
Wikström Tuija
Lastenhoitaja
Kasvatus- ja opetusvirasto
Välimäki Armi
Suurtalouskokki
Kasvatus- ja opetusvirasto
Kuvat: Riikka Perälä
MERITUULI / HAVSVINDEN
17
ksen”
”Sain
emu
n työkok
mahtava
”Turvallin
en työpa
ikka
vaikka lo
ppueläm
äksi”
loistavia
rit olivat va”
”Työkave
mahta
ilmapiiri
ja
Kesätyö kaupungilla ”paras työpaikka ikinä!”
Henkilöstöpalvelut toteutti kesällä kyselyn kaupungin kesätyöntekijöille. Sähköiseen kyselyyn pääsi
vastaamaan touko-syyskuun aikana, ja siihen saatiin
yhteensä 257 vastausta. Eniten vastauksia antoivat
hoitoalalla työskennelleet. Kyselyssä haettiin vastauksia muun muassa siihen, miten kesätyö kaupungilla vastasi nuorten odotuksia ja millainen mielikuva
heille syntyi, ja se toteutettiin sekä pisteytettävillä
väittämillä että avoimilla kysymyksillä.
Suurin osa vastanneista oli tyytyväisiä kesätyöhönsä, ja koki, että vastaanotto ja perehdytys työpaikalla olivat hyviä. Kesätyö vastasi pääosin odotuksia ja
oli mielekästä, ja monet vastaajista voisivat kuvitella työskentelevänsä kaupungin palveluksessa myös
tulevaisuudessa. Huonoimmat pistemäärät saivat
työskentelyolosuhteet ja -välineet sekä palkka.
Avoimissa kysymyksissä oli mahdollisuus antaa
kehittämisideoita tai muuta palautetta esimerkiksi
työpaikasta tai työkavereista. Näissä vastauksissa
esille nousi etenkin perehdytyksen tarve. Monet
vastaajat kehuivat työpaikkansa ilmapiiriä ja kiittelivät vakituisia työntekijöitä hyvästä ja kannustavasta ilmapiiristä. Tämän sivun sitaatit ovat lainauksia
avoimien kysymysten vastauksista.
Kesätyökyselyyn vastanneiden kesken arvottiin useita palkintoja.
Arvonnan voittajat:
n tähän
ö mitä ole
”Paras ty ienen elämäni
äp
menness yt!”
hn
e
t
a
n
a
aik
Jopo: Anna-Leena Lantela
Kahden hengen risteily Vaasa-Uumaja: Hanna Jåfs, Maiju Koukkunen, Emilia
Pyykkö
Kaksi elokuvalippua: Heidi Alasalmi, Sandra Giri, Teea Hannikainen, Reetta
Hautala, Janna Lahti, Elisa Lehtimäki, Katja Lindeman, Miia Melander, Laura
Mäkelä, Linda Rintamäki, Jenny Sjökvist, Laura Tenhu, Laura Tuomaala, Alex
Udelius, Henna Uuro,
Vapaalippu uimahalliin: Henriikka Haukipuro, Anna Nummela, Tero Ojanen,
Anna-Sofia Peltokangas, Emma Saha
”Osaava
ja kann
henkilök ustava
unta”
Sosiaali- ja terveysvirastossa osastonsihteerinä kesän työskennellyt Anna-Leena Lantela (vasemmalla) voitti
arvonnassa tyylikkään Vaasan kaupungin logolla tuunatun Jopon. Palkinnon luovutti toimistotyöntekijä Kirsi
Mattila henkilöstöpalveluista.
öpaikka!”
”Hyvä ty
”Töihin o
n aina oll
ut
kiva tulla
”
Teksti ja kuva: Riikka Perälä
Henkilöstöpalveluiden järjestämää
henkilöstökoulutusta SYKSYLLÄ 2013
Henkilöstöpalveluiden järjestämiin syksyn 2013
koulutuksiin ilmoittaudutaan koulutuskalenteriohjelman kautta, tai sähköpostitse oman hallintokunnan yhteyshenkilön kautta. Oman hallintokunnan
yhteyshenkilöiltä saa myös tunnuksia koulutuskalenterin käyttöä varten. Koulutuskalenterista löytyy aina tarkat tiedot koulutuksista. Muistathan
keskustella koulutukseen osallistumista esimiehesi kanssa ennen ilmoittautumistasi.
Henkilöstöpalveluissa koulutusasioita hoitavat:
koulutussuunnittelija Maarit Broms, maarit.
[email protected] ja koulutussihteeri Annu Peltokangas, [email protected]. Sosiaali- ja
terveystoimessa koulutusasioita hoitaa koulutussuunnittelija Seija Välivainio seija.valivainio@
vaasa.fi ja kasvatus- ja opetusvirastossa kasvatus- ja opetussuunnittelija Pauliina Haavisto
[email protected] sekä koulutussihteeri
Sari Höglund [email protected] . Katso muut
yhteyshenkilöt kaupungin intran etusivulta kohdasta Koulutus.
Esimiespassi
HUOM!
”Talous kuntoon ja riskit minimiin” koulutuspäivä
siirtyy joulukuuhun!
Uusi päivämäärä ke 11.12.2013 klo 8 - 16
Kaksikielinen tilaisuus, kaikille ryhmille yhteinen /
tvåspråkigt tillfälle, gemensam till alla grupper
Ihmisten ja hyvinvoinnin johtaminen,
Härmän kuntokeskus
Ryhmä 1: 5.11.2013
Ryhmä 2: 12.11.2013
Ryhmä 3: 19.11.2013
Grupp 4: 26.11.2013
Työturvallisuuskoulutus
Väkivalta- ja uhkatilanteet asiakaspalvelutyössä
21.11.2013
suunnattu pääasiassa esimiehille, ilmoittautumiset koulutuskalenterin kautta.
Henkilöstön kielikoulutus Vaasa-opistolla ja
Arbiksella
Vaasan kaupungin henkilöstö voi osallistua
Vaasa-opiston ja Vasa Arbiksen suomen ja ruotsin
kielen tunneille (ei oma äidinkieli) sekä englannin
kursseille maksutta. Henkilöstöpalvelut maksaa
osallistumismaksun. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee osoittaa, että on Vaasan kaupungin palveluksessa. Suosittelemme FinTandem koulutusta
toisen kotimaisen kielen opiskelussa.
Kielikoulutuksiin ilmoittaudutaan suoraan Arbiksen ja Vaasa-opiston sivustojen kautta. HUOM!
Henkilöstöpalvelut ei maksa kielitutkintomaksuja!
ATK- koulutukset
Microsoft Office 2010 ohjelmiin liittyvä koulutus:
Outlook och kalender (svenskspråkig)
ons 6.11.2013 klo 12.30-16.00
Outlook ja kalenterin käyttö
ke 13.11.2013 klo 12.30-16.00
PowerPoint 2010, jatkokoulutus
ke 20.11.2013 klo 12.30-16.00
Outlook ja kalenterin käyttö:
ke 27.11.2013 klo 12.30 – 16.00
Word peruskurssi:
ke 4.12.2013 klo 12.30-16.00
Kursseille mahtuu 13 ensiksi ilmoittautunutta,
ilmoittautumiset koulutuskalenterin kautta.
Kesäyliopiston järjestämää koulutusta
- katso ohjelmat tarkemmin www.vaasankesayliopisto.fi
Eväitä julkisen sektorin esimiestyöhön, luentosarja:
Osaamisen kehittämisen kokonaisuus työyhteisössä HUOM! uusi päivä: 19.11.2013
klo 10 – 15, Tritonia, Vaasan yliopisto.
Ilmoittautumiset 5.11. mennessä koulutuskalenterin kautta. Maksuton kirjastotoimen henkilöstölle, muiden osalta osallistumismaksu 132 e / hlö.
Katso ohjelmat tarkemmin www.vaasankesayliopisto.fi
Kiitokset / Tack till
Lämmin kiitokseni teille kaikille muistamisesta jäädessäni vapaalle 1.9.2013.
Ett varmt tack till alla som kom ihåg mig då jag gick till pension!
Eläkeläinen Palosaaren kirjasto/pensionär, Brändö bibliotek Rauni Raukola
Lämpimät kiitokset loistaville työkavereille ja ohjaajille sekä kiitos mukavista eläkejuhlista.
Perhepäivähoitajat: Birgit, Pirjo, Salme
ta
p
ma aht Kai
ks um kki
ut at
ng
to o
en
mi va
är
a t
av
gi
ft
sf
ri
a
ET
TU
ES
TÖ
Ev
en
em
a
W
LL
KJE
IJA
MA
K
LittFest
8.–10.11.2013
ÖN
KÄ
LK
KU
MA
A
JA
KAT
VI
R
TI
MAT
teema – tema
DB
EC
K
KA
INE
N
TI
IN
KAR
LI
OL
AKI
LIN
DÉ
N
Vasa
NT
A
Vaasa
A
ST
ULF
A
AID
ZIN
EV
AA
RA
A
OP
TIM
RK
RV
EL
A
A
ER
VILL
A
AR
TIIN
HL
ST
RÖ
M
Vieras
Främmande
A
KW
ERI
Kaksikielinen kirjallisuusfestivaali | Den tvåspråkiga litteraturfestivalen
Taiteellinen johtaja | Konstnärlig ledare
littfest.vaasa.fi
Marko Hautala
facebook.com/vaasalittfest
www.vaasa.fi