ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE Asia Maankäyttö
A1ANAJDTCLMISTO KYINEN.SARUCINENSALL1NEN KN ITÄ-SUOM EN HALLr ‘T)-OrKFUS 15. 09. 2015 SMPUNUT ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE Asia Maankäyttö-ja rakennuslain 19 luvun 144:n 1 mom:ssa tarkoitettu valitus rakennuslupapäätöksellä 6.8.201 5, lupatunnus 15-0757-R, annetun aloittamisoikeuden kumoamiseksi ja luvan täytäntöönpa non kieltämiseksi ja valitus rakennuslupapäätäksestä lupatunnus 1 5-0757-R. Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on käsitellyt em. ratkaisuista tehdyt oikaisuvaatimukset ja hylännyt oikaisuvaatimukset 3.9.2015 §:n 84 kohdalla, asianro 59977/10.3.00.00/2015. Valiifajat Naapudkiinteistön nro 297-018-0017-0016 omistajat Jyrki ja Mewi Nis kanen. Valittajien asiamies ja prosessiosoite Asianajaja Seppo KaMnen Asianajotoimisto Karvinen, Sarkkinen & Sallinen Ky Kuninkaankatu 22 A, 70100 Kuopio p. (017) 265 2500, f. (017) 265 2550 s-posti toimistolaw-kuopio.fl Muut asianosaiset Nonna ja Jarmo Heiskanen. Asiamies ja prosessiosoite Asianajaja Kalle Lyytinen Asianajotoimisto Sarvi, Koponen, Lukkari Oy Kauppakatu 25-27 A, 70100 Kuopio p. (017) 288 7200, f. (017) 288 7207 s-posti kalle.lvytinenaatossarviJi Kuninkaankat A Kunpin, Finland 7OTCO •j5e (o a6i asuu Puh Far -3S8 0) r7 265 SC pu.’ti rim:nc,ax-ftuoptar aw kuopo ii Y-nirnus ;826h4 Kup:ukka Kuupic 2 Vaatimukset hallinto-oikeudessa Valittajat pyytävät, että hallinto-oikeus 1. heti kumoaa aloittamisoikeuden antamista koskevan määräyksen ja kieltää rakennuslupapäätöksen täytän töönpanon kokonaan, ja 2. kumoaa rakennuslupapäätöksen lupatunnus 15-0757-R. Oikeudonkäyntikulut Nonna ja Jarmo Heiskanen on velvoitettava korvaamaan valittajien oi keudenkäynukulut korkolain 4 §: tarkoillamine korkoineen laskettuna päivästä, joka seuraa kuukauden kuluttua korvausvelvollisuuden mää räämisestä. Oikeudenkäynukulut on määrättävä korvattavaksi, koska on kohtuuton ta, että valiifajat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinko naan. Kulujen määrä ilmoitetaan myöhemmin. Vaatimusten peruste Heiskasten rakennuspaikalle on 6.8.2015 myönnetty rakennuslupa - - - maankäyttö-ja rakennuslain 135 § 1 mom:n 1)-ja 6)- kohdissa ase tettujen edellytysten ja kaavan vastaisestL ja Heiskasten rakennuslupahakemuksessa on tarkoituksellisesti annet tu olennaisesti virheelliset numeeriset tiedot, eikä lupaa olisi siitäkään syystä saanut myöntää. Lisäksi lupaprosessissa on vakavia virheitä, joiden takia lupa on kumottava. Erityinen peruste aloiftamisluvan kumoamisvaatimukselle ja rakennusluvan täytäntöön panon kieltämisvaatimukselle 1. Heiskasten rakennuslupahakemuksessa on annettu olennaisesti vfrheelliset numeeriset tiedot, eikä lupaa olisi saanut myöntää. Rakennusluvan hakeminen ja hakemuksen ratkaiseminen ovat tarkasti säänneltyjä asioita. Rakentamisen sääntely 3 on keskeinen osa hallintoa. 2. Numeeristen tietojen osuus kaikessa rakentamisessa on keskeinen asia. Tämä hanke on keskellä arvokasta kau punkiympäristöä ja virheellisillä numeerisilla korkeusase maa koske villa tiedoilla ja niiden oikeaperäisyydellä on lu pavaiheessa ensisaisen tärkeä merkitys. Tämä lupa on annettu ilman alkukatselmusta vaikka viran omaisella olisi siinä yhteydessä ollut mahdollisuus tontin ja naapudtontin korkomittaukseen tai sellaisen tarkastami seen. Vfranomaisen tiedossa ol että hakemuksessa on eri luvut kuin hakuan itsensä tarkastamat luvut olivat. Vaikka korkeusasemasta vallitsi epätietoisuus, on hakualle anneftu aloituslupa! Wranomaisen mene ftelyn asianmu kaisuus on selvittelyn alaisena. 3. Tapaus on räikeä. Se on räikeä naapureiden oikeuden loukkaus ja räikeä esimerkki huonoon tulokseen johtavasta kuulemismenet telyn aliaivostamisesta. Alkukatselmus on jätetty pitämät tä. joten naapureille ei tarjoutunut tilaisuutta varmistua mli laisilla kuvilla lupahakemus silloin oli vireillä eikä tilaisuutta osittaa mihin korkeusasemaan uudiskohde tulisi suhtees sa naapureihin ja suhteessa rakennuspaikan arvokkaa seen merkitykseen kaupunkikuvassa. 4. Hallinnon periaatteita ovat mm. yhden verta uus, puolueettomuus ja luoftamuksensuoja. Periaatteiden rikkominen on vfranomaisen virhe, joka tässäkin tapauk sessa loukkaa vakavasti valiftaflen yhden vedaisuutta ja luottam uksensuojaa. 5. HalØjat ovat antaneet rakennuslupahakemuksen tarkoit tamaa rakennusta ja valittajien rakennusta koskevat kor keusasematiedot virheellisinä ilmeisen tahallaan. Sekä Kuopion rakennusvalvonta että ympäristö-ja raken nuslautakunta ovat ratkaisseet asian tieteensä vääden korkeusasematietojen nojalla ja siten vakavasti loukan neet valittajien oikeuksia ja yhdenvertaisuutta. 4 6. Jos rakentaminen on aloite ftu tai jos se saa jatkua on toi minnan keskeyttäminen ja toimenpiteiden ennallistaminen vaikeaa ja kallista. 7. Toiminta on syytä kieltää tai keskeyttää heti. Rakennuspaikka on Kuopion keskeisimpiä ja kriittisimpiä kohtia juuri rakennuksen korkeusaseman suhteen. Toimintaa työmaalla ei tule voida jatkaa ennen kuin tontin korkomittaukset on hankkeeseen ryhtyneen kustannuksel la tarkistettu (Jollei Pöyrjn lukuja voida viranoma ison tai hankkeeseen ryhtyneen taholla hyvä ksyä) ja lupaa koske va valitus lopullisesti ratkaistu. Jos työt saavat jatkua, johtaa se helposti joko hankkee seen ryhtyjän tai valittajan viranomaiseen kohdistamön vahingonkorvausvaatimuksiin. Käsitys perustuu siihen, et tä valituksenalaisessa lautakunnan ratkaisussa näköjään hyväksytään Pöynjn korkomittauksen tulokset, mutta ei niiden ja ainakin kertaalleen korkojen osalta muutetun lu pahakemuksen välisestä ristirIIdasta huolimatta ole pemu tettu aloittamislupaa korkeusaseman (ja kaavan muka i suuden ym.) tarkistamiseksi. 8. Ympäristö-ja rakennuslautakunnan perusteluissa sanotaan, että rakennushankkeen kaupunkikuvallisia vai kutuksia on awioitu ainoastaan kadu(ta käsin. Tämä on selkeä laiminlyänfr koska kiinteistö saitsee vastapäätä Väinölänniemen puistoa vain kapean salmen erottamana. Väinölänniemen puisto on listattu valtakunnallisesti mer kittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (www. rky. f), joten sieltä avautuva maisema ei ole yhdentekevä. Ra kennushankkeen soveltuvuus kaupunkikuvaan pitää tä män vuoksi arvioida myös järveltä päin katsottuna. Vaatimusten perustelut. Selostus asiasta Tiiviit kuvaukset 6.8.2015 myönnetyn rakennusluvan lainvastaisuudesta ovat a) Heiskasten rakennushanke ei ole voimassaolevan asemakaavan mukainen (MRL 19 luvun 135 §:n 1 mom:n 1 —kohta). Voimassa olevan kaavan mukaan Heiskasten rakennuspaikalle saa rakentaa keskimäärin korkeintaan 7 metriä korkean rakennuksen. 5 Lupahakemuksessa pyritään noin 9 metriä korkeaan rakennukseen viitaten siihen, että asuinrakennuksen keskikorkeuteen vaikuttaa rakennuspaikalle suunnitellun yksikerroksisen talousrakennuksen korkeus. Näkökulma perustuu lain vastaiseen käsitykseen, että kun talousrakennuksen ja asuinrakennuksen yhdistää katettu kulkuväy lä, se käsilleellisesfi yhdistäisi rakennukset yhdeksi, jolle keskimää räinen korkeus määritellään. Käsitys on paitsi lainvastainen, myös keinotekoinen. Kaavamääräyksen tarkoituksena on tietenkin säädellä rakennuksen korkeutta. Kysymys on siitä, ovatko asuinrakennus ja talousraken nus yksi rakennus vai kaksi erillistä rakennusta. MRL 16 luvun 113 §:ssä on rakennuksen oikeudellinen käsitemää rittely. Lakia ja kaavamääräyksiä sovellettaessa lähdetään raken nuksen oikeudellisesta käsftesisällöstä eikä rakennusteknisestä kä sitesisällöstä (ks. tästä esim. Ekroos-Majamaa: Maankäyttö- ja ra kennuslaki, Helsinki 2000, s. 436 ss). Mainitun 113 §:n määritelmä koskee rakennusten lisäksi samansi sältöisenä myös rakennelmia, rakenteita ja laitoksia. Kategodoiden emjen taustalla ovat käyttötarkoitukset. Käsitteelliseltä rakennuksel ta ei siten vaadita esim. kattoa rakennuksen oikeudellisen tunnus merkistön täyttymiseksi. Näin ollen hankkeen tarkoittama asuinra kennuksen ja talousrakennuksen välissä oleva yhteys, olipa se tek nisesti ja ulkonaisesti millainen rakenne tahansa, ei vaikuta asiaan. Asuinrakennus ja talousrakennus ovat erilUset rakennukset joiden kaavanmukaisuutta tulee tarkastella erikseen niin korkeuden kuin muidenkin ulottuvuuksien puolesta. Asuinrakennus hankkeen mukaisena on asemakaavan vastainen eikä rakennuslupaa voitu laillisesti myöntää. b) Hankkeen tarkoittamat rakennukset sijoitettaisiin ja rakennettaisiin niin, että ne tarpeettomasti haittaavat naapuha ja vaikeuttavat naa puhkiinteistön 18-17-16 sopivaa rakentamista. Luvan tarkoittama hanke edellyttää huomattavia maantäyllöjä. Hakemus on olemassa olevan maaston korkeusmerkintöjen osalta puutteellinen ja virheellinen. Hakemus on virheellinen myös niiden korkeusmerkintöjen osalta, jotka koskevat naapurin eli valiflajien ra kennuspaikkaa 18-17-16. Lupa on myönnetty virheellisten tietojen perusteella ja se on siis kumottava. Maanpinnan korkoja koskevien ilmeisen tahallisten hakemuksessa olevien virhetietojen johdosta hakemuksessa on annettu totuutta vastaamaifomat tiedot tilanteesta, joka hankkeen tarkoittaman ra kentamisen toteutuessa syntyisi. Syntyisi tilanne, joka olisi MRL 19 luvun 135 §:n 6)- kohdan vastai 6 nen naapuria tarpeettomasti haittaavana ja naapurikiinteistän sopi vaa rakentamista vaikeuttava. Mainitun säännöksen mukaan haitalta tai vaikeutumiselta ei edelly tetä erityisyyttä. Haitan asteesta riippumatta lupahakemus tuli hylä tä. Pihojen huomattava korkoero ja tonttien rajalle tuleva jyrkkä muuri tai penkka tulisivat aiheuttamaan tarpeellomia ongelmia valumave sienja lumen käsittelyssä ja haittaamaan rakennuspaikkaa 18-1716. Hankkeen tarkoittaman tontin ja sen rakennuspaikan huomattava korottaminen ja korkea asuinrakennus aiheuttaisivat niin ikään tar peelloman haitan ja vaikeuttaisivat mitä tahansa rakentamista naa puritontilla. Hakemusasiakirjojen ja niiden mukaisen toteutuksen ja oikeisiin maankorkeusarvoihin pohjautuvan rakentamisen ero olisi jopa 2 metriä! Lupahakemuksen sisältö antaa kuvan näin paljon todellista vähäi semmästä rakennuspaikkojen ja siten rakennustenkin välisestä kor keuserosta! c) Rakennusluvan hakijoiden Heiskasten etu tai heidän rakennuspaik kansa ei edellytä sellaiseen korkeusasemaan (maantäyllötyöt) ra kentamista, jota hakemus tarkoittaa eikä niin korkean asemakaavan vastaisen rakennuksen rakentamista, jota hakemus koskee. Jos Heiskasten rakennus toteutettaisiin kaavamääräyksen korkuisena (ilman talousrakennuksen keinotekoista komttamisvaikutusta) ja il man maantäyllöä, olisi se valittajien hyväksyftävissä. Maantäytästä luopuminen ei tuottaisi Heiskasten hankkeelle haittaa. Kadulta kulun vähäinen kaltevuus ei olisi esteettömyysedellytysten vastainen. d) Jos rakennustyöt voidaan aloittaa tai niitä jatkaa, saattaa jo aloitettu täytäntöönpano tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi tai osittain hyödyttömäksi. Koska maantäyttä on ensimmäisiä vaiheita raken tamista aloitettaessa, ei aloittamisoikeulla olisi pitänyt antaa varsin kaan kun viranomainen tiesi annetut numeeriset arvot virheellisiksi. Seuraavassa kuvataan lupaedellytysten vastaisuutta ja kaa vanvastaisuutta yksityiskohtaisemmin. 1. Korkeusasema Rakennushankkeesta aiheutuu merkittävää haittaa valittaflhle suunnitel lun maanpinnan noston vuoksi. Lautakunnan päätös perustuu korkeusasemien osalta virheellisille ja puufteellisille rakennuslupa-asiakirjoille. 7 Virheet ovat ilmeisen tahallisia. Tahallisuus käy ilmi mm. oikaisuvaati muksesta, jossa viitataan samalle kiinteistölle aiemmin myönnettyyn ja sittemmin pemutelluun rakennuslupaan 15-506-R ja siihen liittyneeseen korjausprosessiin. Asemapiirustukseen sisältyy merkittäviä virheitä eikä asemapiirus tus noudata ympäristöministeriön asetuksessa rakentamista kos kevista suunnitelmista ja selvityksistä (21612015, voimaan 1.6.2015) annettuja ohjeita siitä, miten olevat maanpinnan muodot ja lähiympäristö pitää esittää piirustuksissa. Asemapiirustuksessa puuttuu keskeiseltä osin korkeusasemaa koske via tietoja sekä kiinteistöjen 18-17-18 että 18-17-16 osalta. Asemapii rustus sisältää virheellisiä korkeustietoja ja korkeuskäyrät on piirretty väärin sekä korkeuksiensa että sijaintinsa osalta. Myös naapurikiinteis tön lattiatasojen korkeustiedot on esitetty puutteellisina. Virheitä ja puut teita esiintyy suhteessa asetukseen seuraavasti: a) kaikki kiinteistöjen 18-17-16 ja 18-17-18 välillä kulkevat korkeus käyrät on piirretty väärin ja niiden yhteyteen merkityt korkeudet ovat virheellisiä (katso IHte 1 ja liite 4). b) olevat maanpinnan tasot puuttuvat uudisrakennuksen kadunpuolei selta piha-alueelta juuri niiltä osin kun maanpintaa ollaan nosta massa 2 metrillä (katso liite 1 ja Pöyry Oyj:n mittaustulokset liite 2). c) naapuhkiinteistön (18-1 7-1 6) laniatasoa koskeva korkeusmerkintä puuttuu rannanpuoleisen välikerroksen osalta (liite 1, mihin kysei nen laifiatasoa kuvaava merkintä 85.45 on lisätty valittajien toimes ta). d) Naapurikiinteistön (1 8-1 7-16) nurkkakorot on lisätty lyijykynällä ra kennusvalvonnan toimesta. On epäselvää missä vaiheessa käsitte lyprosessia ne on lisätty. (Liite 1) e) Rakennusvalvonta on lisännyt asemapiirustukseen lyijykynällä myös korkeuskäyhin liittyviä korkeustietoja. Nämä numeromerkinnät ovat virheellisiä. (LUte 1). f) Ranta-alueella esitetty olevaa maanpintaa koskeva tieto on virheel linen. Virheen suuruus on 90 cm. Merkitty korkeus 83,9, kun oikea olisi 83,0). g) lupapiirustuksissa ei ole esitetty leikkauspiirustuksia, joista kävisi ilmi rakennushankkeen vaikutus naapurikiinteistöille. Ainoa leik kauspiirustus on esitetty uudisrakennuksen rannanpuoleisen teras sin nurkalta kohdasta, jossa naapurikiinteistöjen rakennuksiin on matkaan yli 8 metriä. (Katso 11.8.2015 päivätyn oikaisuvaatimuk sen lfltteet). Maanpinnan muodot ja erityisesti korkeuskäyrien sijainti sekä nii den muodot eivät ole näkemys- tai mielipidekysymyksiä, toisin kuin rakennusvalvonnan päätöksen perusteluissa todetaan. Sen sijaan maanpinnan muodot voi todentaa yksiselitteisesti rakennut tajien Pöyry Oyj:llä vuonna 2013 teetämistä mittauksista (oikai suvaatimuksen Liite 2). 8 Rakentamisen eri vaiheiden numeerisesti ilmaistavien ominai suuksien oikea esittäminen ja sellaisen vaatiminen ovat keskeinen asia hallinnon periaatteiden toteuttamisessa. Tätä vaatimusta on nyt vakavasti rikottu. Rakennuslautakunnan päätöksessä todetaan, että rakennusluvassa ei vahvisteta olevia korkeuksia naapurin puolella. Kiinteistöjen välisellä ra jalla olevat korkeudet kuitenkin vahvistetaan rakennusluvassa, ja näissä on rakennusluvan pääpiiwstuksissa merkittäviä virheitä. Lisäksi rakennuslupaprosessin yhteydessä arvioidaan hakemuksessa esitetyn kohteen vaikutuksia naapurille. Koko prosessi on nyt “pätemätön”, koska lupa-asiakirjoihin sisältyy tältä osin merkittäviä virheitä ja puutteita. Rakennuslautakunnan päätöksessä sanotaan, että virheet korkeuskäy dssä ovat alle puoli metriä. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Uudisraken nuksen kadunpuoleisen kulman kohdalla, missä maanpintaa suunnitel laan nostettavan suhteessa rajaan 1,5 metriä, on ero todellisen korkeu den ja paikalle merkityn korkeuskäyrän välillä 67 cm. Virhe on olennai nen arvioitaessa rakennushankkeen vaikutuksia naapurikiinteistölle (kuvat 1 ja 2). Naapurikiinteistön rakennuksen seinustalle on hieman lähemmäs katua merkitty kulkemaan korkeuskäyrä +86. Kuvasta 3 voi havaita että, kun ikkunan alareuna on vuonna 1994 valmistuneessa rakennuksessa ta solla 85,35, ei maan pinta ole voinut kyseisellä kohtaa olla +86. Saman voi havaita myös vanhoista rakennuslupapiiwstuksista, joiden perus teella maanpinta on ollut sekä ennen piha-alueiden kunnostamista että sen jälkeen ikkunoiden alareunan alapuolella. Maan pinta rajalla vas taavassa kohdassa on korkeudella +85,00. Edelleen on kuvassa 4 esi tetty asemapiirustuksessa esitellyyn korkeuskäyrään +86,5 liittyvä vir he. Erot todellisten korkeusasemien ja asemapiirustuksessa esitettyjen kor keuksien osalta ovat yli puoli metriä kaikkien niiden korkeuskäyrien osalta, jotka sijaitsevat suunnitellun rakennuksen kadunpuoleisella pihaalueella ja juuri naapurikiinteistän kannalta khiftisillä kohdilla. Pituussuunnassa korkeuskäyrien todellisten ja esitettyjen sijaintien välil lä on eroa 8-10 metriä. Esimerkiksi todellista maanpintaa kuvaava kor keuskäyrä +85 puhkaisee kiinteistöjen välisen rajan maastossa noin 8 metriä lähempänä katua kuin asemapiirustuksessa on esitetty. Rakennustarkastaja Ilkka Korhosen esiifelemissä lautakunnan peruste luissa sanotaan, että korkeuskäyrä voi kulkea matalammalla kuin maas ton korkeudet osoittavat, koska maastossa on painaumia. Mikäli Ilkka Korhonen olisi käynyt paikalla (esimerkiksi nyt tuntemattomasta syystä järjestämättä jääneessä alkukatselmuksessa), hän olisi voinut havaita, että tällaisia painaumia ei maastossa ole. Sen sijaan maasto laskee hy vin johdonmukaisesti kadulta rantaa kohti. Tämän voi havaita esimer kiksi Pöyry Oyj:n tekemistä mittauksista, joissa on korkeusmerkintöjä 9 muutaman metrin välein. Näistä korkeusmerkinnöistä voi helposti havai ta, että korkeuseroa rajalla kertyy uudisrakennuksen kaakkoiskulmalta rakennuksen eteläseinustan puoliväliin noin kuuden metrin matkalla kaikkiaan vain 8 cm. Korkeuserot käyvät ilmi myös liitteenä olevista ku vista 1-2 ja painaumien puute kuvista 5 ja 6. Tällä välillä voi tuskin kul kea korkeuskäyriä, joiden välinen ero on puoli metriä. Valokuvista 1-5 on myös helppo havaita, että kiinteistön 18-17-16 poh joisseinustan maanpinnan muodot on toteutettu mukaillen rajalla vallit sevia korkeuksia ja niin että kaikki hulevedet johdetaan kohti rantaa ei kä alarinteeseen naapurikiinteistölle. Rajalla tai sen välittömässä lähei syydessä vallitseviin korkeuksiin ei missään vaiheessa ole puututtu. Tämän voi havaita myös siitä, että rajan läheisyydessä on edelleen olemassa samalla paikalla noin 30 vuotta sijainnutta kasvillisuutta (pen sasaidan leikatut rungot). Rakennuslautakunnan perusteluissa vedotaan siihen, ettei kiinteistön 18-17-16 piha-alue vastaa kaikilta osin rakennusluvassa esitettyä. Vali tettavasti kiinteistön 18-17-16 rakennusluvan asemapiiwstuksessa on naapurikiinteistön puolella noin 40 cm virhe esitetyissä korkeusasemis sa. Kun tämä on tullut ilmi rakennusaikana on piha-alueet toteutettu niin, että maanpintaa ei ole nostettu luvan mukaisesti 50 cm korkeam malle suhteessa rajalla vallitsevaan korkeuteen autotallin seinustalla. Rakennusluvan yhteydessä rakennuksen rannanpuoleiseen kulmaan suunnitellut leikkaukset maanpinnan tasoihin on puolestaan toteutettu pienempinä, jotta rakennus ei joutuisi kuoppaan suhteessa rannan puo lella oleviin pihatasoihin. Pihojen laskeminen tasolle 84,50 olisi myös jättänyt rakennuksen rannanpuoleisen kerroksen anturan ilmaan. To teutetut leikkaukset olivat keskimäärin 20 cm ja suunnitellut 40 cm. Kuten edellä on todettu, erot johtuvat siitä, että (aajennuksen suunnitte luvaiheessa ei ollut aivan tarkkaan tiedossa olevia maanpinnan kor keuksia. Sen vuoksi rakennuslupaan on kirjattu, että “korkeudet noudat televat nykyisiä korkoja’. Tätä merkintää on noudatettu. Sen sijaan, että rakennusvalvonta tunnustaisi tekemänsä virheet, se yrittää valituksenalaisen päätöksen perusteluissa vierittää syyn kiinteis tön 18-17-18 rakennuspiirustuksiin sisältyvistä virheellisistä korkeuksis ta naapurikiinteistön syyksi. Tämä on käsittämätöntä erityisesti kun ra kennusvalvonta tietää, että lupahankkeeseen ryhtyjillä on ollut tiedos saan todelliset korkeusasemat jo vuodesta 2013,12 rakennusvalvon nankin tiedossa ne ovat olleet 2.7.2015 alkaen kiinteistön 18-17-16 omistajien toimittamina! Naapurikiinteistön 18-17-16 laajennuksen osalta on lopputarkastus vielä tekemättä. Kiinteistön 18-17-16 laajennuksen yhteydessä ei ole ka joifu rajalla tai sen välittömässä läheisyydessä vallitseviin kor keuksiin. Muilta osin on maan pintaa leikattu aiemman, vuonna 1994 lopputarkastetun rakennusluvan mukaisista korkeuksista niin että veden juoksu olisi kautta koko rakennuksen pohjoisen puoleisen seinämän kohti rantaa, eikä omaan rakennukseen tai naapurikiinteistölle päin. 10 Leikkauksia on rakennuksen seinustalla tehty vähemmän kuin raken nusluvassa esitettiin, jotta piha ei joutuisi kuoppaan rantaan päin. Nämä 10-20 cm muutokset lupa-asiakiijoihin tulevat korjatuksi lopputarkastuk sen yhteydessä. Tällä ei ole mitään tekemistä suhteessa rajalla ja sen välittömässä läheisyydessä vallitseviin korkeusasemiin. Jos kiinteistön 18-17-18 rakennuslupadokumenteissa olisi käytetty kun teistölle 18-17-16 vuonna 2009 myönnettyyn laajennuslupaan merkittyjä korkeuksia, olisi korkeudet rakennusten välisellä alueella pitänyt esittää Pöyry Oyj:n millaamia korkeuksia matalampina eikä korkeampina niin kuin nyt on tehty. Ero suhteessa kiinteistön 18-17-16 rakennusluvassa esitettyihin korkoihin on siten vielä räikeämpi kuin mikä se nyt on suh teessa lupahankkeeseen ryhtyjien itse tilaamiin vaaitusmittauksiin. Rakennuslautakunta jättää perusteluissaan myös kokonaan huomiotta kiinteistön 18-17-16 ensimmäisen kerroksen porrastukset, jotka puuttu vat myös rakennusluvan 15-575-R asemapiiwstuksesta. Kun nämä otetaan huomioon on kiinteistön 18-17-18 lattiataso (Jos vali tuksen alainen lupa toteutuisi rakennukseksi) matalimmillaankin 65 cm korkeammalla kuin kiinteistön 18-17-16 rannanpuoleisen kerroksen lat tiataso. Rakennuslautakunnan perusteluissa väitetään, että rakennuslupa asiakirjoja on vertailu myös kaupungin kantakarttaan. Jos tuo olisi totta, on työ tehty todella huolimaifomasti, koska kantakarttaan merkittyjen ja asemapiirustuksessa esitettyjen korkeuskäyrien ero esimerkiksi kiinteistöjen 18-17-16 ja 18-17-18 rajalla on huomattava (Liite 4). Lisäksi on huomioitava, että kaupungin paikkatietokäsillelijältä 7.9.2015 sähköpostitse saadun tiedon mukaan kantakartan korkeuskäyrästö on aina suuntaa antava ja antaa ainoastaan karkean tiedon korkeusase masta. Heidän mukaansa paikallinen tontin pintavaaitus on aina paras ja tarkin vaihtoehto selvittää maastonkorkeus. Tämän valossa on entistä omituisempaa se, että rakennusvalvonta ei ole perustanut aMointiaan lupahankkeeseen rjhtyjien v. 2013 teettämil le pinta vaaitustuloksille. 2 Maantäytöt Rakentaminen suunnitelman mukaan edellyttää huomattavia maantäyttöjä, joista aiheutuu merkittävää haittaa kiinteistön 18-1716 omistajille. Maanpintaa ollaan kiinteistön 18-17-18 alueella nostamassa 1,7 metrillä suhteessa rajalla vallitsevaan korkeuteen ja yli 2 metrillä kiinteistön 18-17-18 alueella ennen rakennustöiden aloittamista vallinneisiin oleviin maanpinnan korkoihin. Tämä toimenpide nos taa maanpinnan alle kolmen metrin etäisyydellä rajasta lähes naa purikiinteistön 18-17-16 ikkunoiden yläreunan tasolle. Tämä on 11 MRL 144 § vastaista, koska siitä aiheutuu merkittävää haittaa naa purikiinteistön käytölle. Haetun rakennuksen laffiakorot ovat sellaisia, että ne (rakennus) eivät sovellu ympäristöön. Kun otetaan huomioon Rönöntie 3c:n olevat korkeusasemat (katso Pöy ryllä teetetyt vaaitustulokset keväältä 2013, liite 2), on korkeusero tontin kadun puoleisen reunan ja suunnitellun rakennuksen kadunpuoleisen seinän välillä yli 2 metriä. Rakennuksen järvenpuoleisella seinustalla on korkeuseroa lähes 3 met riä. Tontti on tämän vuoksi täysin sopimaton suunnitellulle talolle, jonka laftioiden korkeusasema on perusteetta suunniteltu kadun korkeutta vastaavaksi. Kuopion kaupungin rakennusjärjestyksen 31 §:ssä sanotaan, että ra kentaminen on toteutettava niin, että pihamaan korkeusasema sopeu tuu luontevasti mm. naapurin korkeusasemaan. Tätä ei valituksenalai sessa rakennusluvassa ole noudatettu, eikä edes huomioitu. Rakennusluvan kohteena olevan talon toteuttaminen suunnitellulle pai kalle edellyttäisi maan pinnan nostamista lähes 2 metrillä rakennuksen kadunpuoleiseen etuseinään tultaessa. Toisin kuin rakennuslupapää töksessä lukee, tätä ei tule pitää pienenä maantäyttönä. Samanlainen maan pinnan nosto tapahtuisi myös suhteessa valittajien tontin rajalla samassa leikkauspisteessä vallitsevaan korkoon, nostaen maanpinnan naapuritontin puolella muutaman metrin etäisyydellä rajas ta valittajien pohjakerroksen ikkunoiden yläreunan tasalle (katso kuvat 7 ja 8 sekä liite 3). Muurilla ja 1:4 kallistuksella toteuteifavaksi suunniteltu nosto tapahtuisi rinteen luontaisen suunnan vastaisesti ja ylädnteen puolelle (kahteen suuntaan laskevaan rinteeseen ja maan muodot huomioon ottaen) ai kanaan rakennettu valittajien talo joutuisi kuoppaan. Tämä olisi Kuopion kaupungin rakennusjärjestyksen 33 §:n vastainen toimenpide. Suunniteltu toimenpide olisi kohtuuton haitta, koska a) rakennuksen jou tuminen kuoppaan vaikuttaisi väistämättä sen arvoa alentavasti, b) sa de- ja sulamisvedet valuisivat valittajien tonnia kohti kastellen savisen maaperän jatkuvasti ja c) huomattavasti nykyistä maanpintaa korke ammalla sijaitsevalta pihalta olisi suora näköyhteys alakerrassa sijaitse vfln asuinhuoneisiin sekä mm. suihkutilaan (katso liite 3). Kaikki nämä muodostavat jo kukin yksinään merkittävän haitan valitta jien kiinteistölle. Laki (MRL 19:135.1,6k) kieltää luvan myöntämisen hai tan syntyessä; haitalta ei edellytetä merkittävyyttä tms. Haitta olisi lainkohdan tarkoittamalla tavalla tarpeeton, koska oikeilla tiedoilla ja kaa van mukaiseksi haettu rakennus on helppo sijoittaa hankkeeseen ryhty jien tontille. 12 Jokainen haitta on helppo välttää rakentamalla rinnetontille olevien maanpinnan muotojen mukaisesti ilman isoja täyttöjä. Koska maanpinta laskee valittajien kiinteistöltä paitsi kohti Rönöntie 3C:tä, myös kohti rantaa, on rakentaminen mahdollista toteuttaa niin, että minkäänlaisia kallistuksia valittajien kiinteistän suuntaan ei ole tar peellista tehdä hulevesien ohjaamiseksi poispäin suunnitellusta raken nuksesta. Lupapäätöksessä sanotaan1 että tontilla olevan vähäisen painanteen täyttäminen on perusteltua yhtenäisen kaupunkikuvan saamiseksi. Koska painanne on ollut syvyydeltään noin 0,5 metriä, se ei vaadi lähes 2 metrin maantäyttöä yhtenäisen kaupunkikuvan saavuttamiseksi! Suunniteltu maanpinnan nosto synnyttäisi enimmillään noin 1,5 metrin syvyisen painanteen kiinteistöjen 18-17-16 ja 18-17-18 väliselle alueel le. Tämä ei auta yhtenäisen kaupunkikuvan saavuttamista! Siis päinvastoin kuin lautakunta: Mikäli maantäyttöjä ei tehdä, säilyy kaupunkikuva yhtenäisenä. Koska aiottu rakennuspaikka sijaitsee sekä kadun että rantaosuu den matalimmalla kohdalla, ei ole hyvän rakontamis(lupa)tavan mukaistakaan, että rakennuksen korkeusasema on huomattavasti korkeampi kuin samalla kohtaa tonttia sen pituussuunnassa sijait sevien naapurirakennusten korkeusasema. Kaupunkikuvatyöryhmä ei ole voinut arvioida rakennuksen soveltuvuut ta paikalle koska hakemuksesta puuttuu keskeisesti arviointiin vaikutta via korkeusasemaan ja lattiakorkoihin liittyviä oikeita tietoja. Koska asuinrakennus on suunniteltu alkamaan vasta noin 21 met rin päähän tontin kadunpuoleisesta rajasta, ei katukorkeudella pi täisi olla mitään merkitystä rakennuksen lattiakorkoa määriteltäes sa. Koska rakennus myös suunnitellaan rakennettavaksi osittain huomatta vast lähemmäs rantaa kuin naapuhkiinteistät, pitää verrokkikorkeudet ottaa naapurien rannanpuoleisista lattiakoroista. Valituksenalaisen päätöksen perusteluissa oleva tulkinta sIItä, että kiinteistön 18-1 7-16 alempi pääasiassa asuinhuoneita sisältävä kerros pitäisi tulkita kellahkerrokseksi, jota ei tarvitse huomioida naapurin rakentamisen yhteydessä: Rönöntie 3b:n piirustusten mukaan lattiakorkeus on rannan puolella 85,70 ja suunnitellun uudisrakennuksen kanssa välittömästi kulmittain sijaitsevan rantasaunan lauiakorko puolestaan 84,40. Rönöntie 5:n ran nanpuoleisen välikerroksen lattiakorko on 85,45 (luku puuttuu asemapii rustuksesta). Suunnitellun rakennuksen kadunpuoleinen lattiakorko pi täisi olla tämän perusteella korkeintaan 85,70 ja rannan puolella tätä matalampi. 13 Rakennusvalvonta perustelee rakennusluvassa olevia lattiakorkoja ja niiden edellyttämiä maantäyttöjä sillä, että kiinteistön 18-17-16 alempi kerros tulkitaan heidän mukaansa kellariksi, eikä sitä sen vuoksi ole tarpeen huomioida naapurikiinteistöä rakennettaessa. Tulkinta on väärä ja lainvastainen. Kiinteistöllä 18-17-16 sijaitseva asuinrakennus on valmistunut ja loppu tarkastettu 1994)1 995. Rakennukselle on ennen ensimmäistä lopputar kastusta haettu kolmen eri rakennuttajan toimesta useita rakennuslupia. Rakennusta ei koskaan ole saatettu valmiiksi ensimmäisten lupahake musten mukaisena. Vasta vuonna 1991 myönnetyn rakennusluvan mu kainen rakennus on rakennettu valmiiksi asti. Alin kerros on tuolloin määritelty silloisen rakennuslain tarkoittamaksi keaokseksi, koska sinne on voitu sijoittaa asuintiloja ja koska se on laskettu kokonaisuudessaan kerrosalaan; siis vuonna 1991 myönnetyssä rakennusluvassa. Silloisen RL 131 a §:ssä kerroksella tarkoitetaan rakennuksen tilaa, jota rajoittavat lattiataso ja kattavan välipohjan ja yläpohjan yläpinta ja joka on kokonaan maanpinnan yläpuolella, sekä mainittua tilaa, joka on pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella ja johon rakentamista koskevien määräysten mukaan saa sijoittaa asuin- tai työhuoneita taikka raken nuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Ke!Iadkerrokseksi katsotaan 1 momentissa tarkoitettu kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella oleva tila, joka ei ole kerros. Suurin osa kyseisestä kerroksesta on myös laskettu huoneistoalaan, jo ten siellä saitsevat tilat on yksiselitteisesti määritelty asuinhuoneiksi. Oikeuskäytännän mukaan kellarikerrokseen ei saatu sijoittaa tiloja, joita voi pitää asuin tai työhuoneina (KHO 1977-A-ll-49). Kyseessä ei siten ole valiifajien rakennuksen kellarikerros. Alueen asemakaava on vahvistettu vuonna 2004, joten alueella tällä hetkellä tapahtuvaan rakentamiseen sovelletaan Maankäyttö- ja raken nuslain säädöksiä. Kiinteistöllä 18-17-16 sijaitsevaa asuinrakennusta on laajennettu vuonna 200612009 myönnetyillä rakennusluvilla, Koska ky seessä on maanpäällinen kerros, ei se myöskään MRL:n mukaan ole kellarikerros. MRL 115 §;n 2 momentin mukaan rakennuksen kerros sijaitsee koko naan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella, kellahkerros kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella ja mahdollinen ullakko pää asiallisesti julkisivun ja vesikaton leikkauslinjan tasoa ylempänä kerrok sen yläpuolella. Myös kiinteistön 18-17-16 laajennuksen yhteydessä koko alempi kerros on luettu kerrosalaan. Koska lupapiirustuksiin kellariksi merkitty kerros ei ole MRL 115 § 2 momentissa tarkoitettu kellankerros kerrosalaa las kettaessa, ei se ole sitä myöskään muissa suhteissa (vrt. KHQ 4.6.2012 dnro 354/1111). 14 Rakennuslautakunnan päätöksen perusteluissa esitetyllä lainvastaisella tulkinnalla olisi myös laajempaa merkitystä vastaavien rinnetalojen naa purikflnteistölle suunniteltavien rakennusten lainmukaisuutta aivioitaes sa. Rakennuslautakunnan tulkinta on eksoottinen myös siitä Syystä, että osoitteessa Rönöntie 3 sijaitsevalla tontilla ennen vuotta 2013 sijain neen, nyttemmin puretun asuinrakennuksen nurkkakorot kiinteistön 1817-16 puoleisella seinustalla ovat olleet 84,5 ja 84,2. Nämäkin ilmene vät Pöyry Oyj:n mittaustuloksista. 3 Kiinteistölle 18-17-18 myönnetty rakennuslupa on voimassaolevan asema kaavan vastainen seuraavilta osin: a. Asuinrakennuksen korkeus on kaavamääräyksen “h7” vastai nen. Koska kiinteistölle suunnitellaan rakennettavaksi kaksi rakennusta, joilla on erilliset perustukset ja joita käsitellään myös kaikissa kiinteis töihin liittyvissä rekistereissä kahtena erillisenä rakennuksena, ei niitä saa käsitellä yhtenä rakennuksena asuinrakennuksen korkeutta arvi oitaessa. Tulkinta, jonka mukaan kahta rakennusta yhdistävä katos tekee niistä yhden rakennuksen, tekee kaavamääräyksen tehotto maksi ja on siten(kin) lainvastainen. MRA 58 §:stä selviää yksiselit teisesti tapa, jolla rakennuksen korkeus määritellään. MRL 16 luvun 113 §:ssä on rakennuksen käsitemäärittely. Lakia ja kaavamääräyksiä sovellellaessa lähdetään rakennuksen oikeudelli sesta käsftemääriffelystä (113 §) eikä esim. rakennusteknisestä käsi tesisällöstä (Ekroos-Majamaa: Maankäyttö- ja rakennuslaki, Hki 2000, s. 436 ss. Ks. tästä myös edellä s.5). Suunnitelmassa pyritään rakentamaan mitoiltaan noin 10 metriä kor kea ja 12,2 metriä leveä muurimainen seinä naapurirakennuksen vie reen, niin että naapurirakennuksen kahden asuinhuoneen pääikkunat jäävät tuon muurin varjoon haitaten merkittävästi kyseisten huonei den viihtyisyyttä (MRA 51 §). Tätä ei voi hyväksyä koska se tapahtuisi kaavamääräystä kiertämäl lä. Sen sijaan että rakennusluvassa olisi selvitetty asuinrakennuksen korkeus, on korkeuslaskelma toteutettu keskiarvona kahden erillisen rakennuksen korkeuksista, Rakennusten ehllisyyden osalta kiinnitän huomiota seuraavaan: asuinrakennus ja talousrakennus rakennettu erillisille pewstuksil le ja niiden välinen etäisyys on yli 4 metriä ne ovat paloteknisesti erillisiä rakennuksia rakennukset on yhdistetty keinotekoisesti katoksella, jolla ei ole mitään rakennukseen olennaisesti liittyvää käyttötarkoitusta 15 - rakennukset on Iupapiiwstuksissa ja niissä olevissa selostuksis sa esitetty erillisinä. Rakennuslautakunnan perusteluissa viitataan talousrakennuksen toi sessa päässä sijaitsevaan autokatokseen ja todetaan että sellainen kytkettynä rakennukseen kiinteästi huomioidaan vakiintuneen hallin totavan mukaisesti rakennuksen korkeutta laskettaessa. Tästä ei ole kyse. Mihin hallintotapaan lautakunta viittaa? Omaanko vai oi keusohjeeksi kehittyneeseen? Ei sellaista oikeusohjeeksi kehit tynyttä hallintotapaa ole olemassa. Autokatos on kytketty talousrakennukseen eikä asuinrakennukseen. Tässä valituksessa kyseenalaistetaan asuin- ja talousrakennuksen tulkitseminen yhdeksi rakennukseksi vain sillä perusteella, että niitä yhdistää katos. b. Rakennusalan ylittäminen kaavamääräyksen t=6 alueella. Rakennuslautakunnan päätöksen pewstelujen mukaan rakennushanke ei yhtä rakennusalaa asuinrakennuksen luoteiskulmalla, koska katos ja terassit sijaitsevat kaavamääräyksen t=6 alueella. Rakennushanke on kuitenkin huomiotta jääneen kaavamääräyksen vastainen, koska terassit ja katos on suunniteltu rakennettaviksi 2 metrin etäisyydelle naapurikiinteistön rajasta, vaikka kaavamääräyk sen mukainen sallittu etäisyys kyseisellä alueella olisi vähintään 5 metriä. Voimassa olevan asemakaavan mukaan t=6 kaavamääräyksen alu eelle saa rakentaa enintään 25 neliöisiä talousrakennuksia 5 metrin etäisyydelle rajasta ja 10 metrin etäisyydelle toisistaan, ei asuinra kennuksen jatkeita 2 metrin etäisyydelle rajasta. c. Rönöntie 3c:n tontin kadunpuohelle suunniteltu kiviaita ei ole voimassa olevan asemakaavan eikä Kuopion kaupungin raken nusjärjestyksen mukainen. Noin 1,6 metriä korkea (kadunpinnasta katsottuna 2 metriä) kiviaita on suunniteltu sijoitettavaksi kadun varressa sijaitsevalle 3 metriä le veälle viheralueelle kaavan vastaisesti. Koska suunniteltu aita olisi myös ainoa vastaavalla tavalla rakennettu erittäin korkea kadun var ressa oleva kiviaita, ei sitä voi myöskään muutoin pitää vallitsevan rakennustavan mukaisena. Valiifajat oudoksuvat asemakaavoituksen lausuntoa, jonka mukaan kiviaita on vallitsevan rakennustavan mukainen, kun se olisi nykyisel lään ainoa luvahlinen vihervyöhykkeelle saitetu kiviaita koko saares sa. Toteutuessaan korkea aita myös heikentäisi liikenneturvallisuutta vilkkaasti liikennöidyllä kadulla, kun näkyvyys kadulle naapurikiinteis töjen pihoilta poistuttaessa heikkenisi merkittävästi. 16 4. Suunniteltu rakennus poikkeaa Rönön saaressa vallitsevasta rakennustavasta kaftomuotonsa osalta ja on siten Kuopion kaupungin rakennusjärjes tyksen vastainen Esimerkiksi rannasta tai kiinteistöltä 18-17-16 katsottuna talo on käy tännössä tasakattoinen. Vastaavaa rakennustapaa ei muualla saaressa ole käytetty. Lähiympäristön rakennukset ovat kaikki eri tavoin harjakat toisina toteutettuja. Vain muutaman kymmenen metrin etäisyydellä uu disrakennuksesta sijaitsee myös saaren vanhinta rakennuskantaa edustava suojeltu pappilarakennus. 5 Suunnitellun rakennuksen kiinteistöä 18-17-16 vasten suunniteltu seinä ei täytä paloturvallisuusvaatimuksia. Kuopiossa käytettävät ohjeistukset on ilmeisesti laadittu lähinnä kerralla uudisrakenneftaville alueille, eivätkä huomiol riillävällä tavalla olemassa olevan rakennuskannan tilannetta täydennysrakennuskohteissa. Rakennusten suunniteltu etäisyys on 6,8 metriä. Valittajien rakennuk sen seinä on osastoimaton ja seinässä on 5 normaalikokoista, kaikki aan viiden eri asuinhuoneen pääasiallista ikkunaa. Seinustalla sijaitse vaan katokseen kertyy etäisyyttä ainoastaan 4,8 metriä. Tällaisissa tapauksissa on valtakunnallisesti laajasti käytetty tulkinta sellainen, että palo-osastointi on toteuttava luokassa El-M 60 ja osas tointia on jatkettava myös suunnitellun rakennuksen sivuseinälle niin pitkälle, että 8 metrin etäisyys täyttyy. Myös lauta-aidan sijoittaminen rakennusten väliselle alueelle on tästä syystä paloturvallisuusmääräysten vastainen. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan perusteluissa väitetään virheellises ti, että kiinteistölle 18-17-16 10.4.2006 myönnetyn rakennusluvan 06138-R lupaehdoissa olisi asuinrakennuksen seinää koskeva osastointi vaatimus. Asuinrakennus on rakennettu vuosina 1991-1994 ja se sijaitsee 4 met riä naapurikiinteistän rajasta. Kyseistä seinää ei ole missään vaiheessa vaadittu osastoitavaksi. Sen sijaan kiinteistön 18-17-16 autotallija asuinrakennuksen pohjoisseinustalla sijaitsevat katokset on vaadittu osastoitaviksi luokassa El-30, koska ne sijaitsevat 2 metrin etäisyydellä kiinteistöjen välisestä rajasta. Valitus liittyy tältä osin paikalla noin 20 vuotta sijainneeseen asuinra kennukseen ja sen seinään, jossa on useita normaalikokoisia ikkunoita. 17 Valittajien ilmoitukset Valittajat pyytävät, että 1. aloiftamislupa kumotaan heti tai täytäntöönpano kielletään heti. 2. Ellei rakennuslupaa kumota heti, pyytävät valittajat suullisen kä sittelyn järjestämistä todistajien kuulemiseksi myös kieltoasiassa. Todistajina kuullaan a. arkkitehti Hannu Puurusta korkeusasemista ja niiden ilmaise misesta asiakirjoilla ja asiakirjojen virheistä tältä naapurille aiheutuvasta haitasta, kaavan vastaisuudesta, ympä ristöön ja maisemaan sopeutumiseen liittyvistä asioista, hake muksen tarkoittaman rakennuksen sijoittamisesta tontille. osin, Puurunen laatu paraikaa kirjallista selvitystä. Se toimitetaan kun se on saatu. Teemoja voidaan myöhemmin laajentaa tai supis taa. 3. Kiellon määrääminen heti on keskeinen asia. Vaatimusta siltä osin ja valitusta luvan kumoamisen osalta saatetaan myöhemmin täydentää tai täsmentää. Muuta todistelua mm. viranomaistoi minnan virheistä esitetään jos sellaista on eri tutkimusten jälkeen käytettävissä. 4. Viranomaisen mahdollisesti vastaisuudessa antaman lausuman sisällöstä riippuu, pyytävätkö valiifajat lupapäätöksen kumoami sen osalta myöhemmin suullista kuulemista. Päiväys Kuopiossa 10 päivänä syyskuuta 2015 Allekirjoitus Seppo Karvinen asianajaja, Kuopio LIITTEET ja todisteet: A. Valituksenalainen päätös 3.9.2015 B. Rakennuslupapäätös 6.8.2015 1. Korjausmerkinnöillä varustettu kopio asemapiirustuksesta 2. Pöyry Oyj:n vaaitusmittaukset keväältä 2013 18 3. Leikkauspiirustus uudisrakennuksen kaakonpuoleisella kulmalla 4. Ote kaupungin kantakaftasta. Kafttaan merkitty paikat, joissa kor keuskäyrien on esitetty puhkaisevan kiinteistöjen 18-17-18 ja 18-17-16 raja. Karttaan merkitty myös numeroawoja liittyen kaupungin v. 2009 toimittamiin laserkeilauksiin 5. 8valokuvaa 6, Oikaisuvaatimuksen liitteet eli a. julkisivupiirustus korkeusmerkintöineen tontin 16 rakennuksesta, b. leikkauspiirustus tontin 16 ja 18 rajalta, 7. c. puuttuvilla maankorkeustiedoilla täydennetty asemapiirustus ton tista 18 ja sen rajasta tonttiin 16, ovat valittajan todisteita. Jakelu Kuopion hallinto-oikeus Valfttajat Kuopion rakennusvalvonta Asianajaja Kalle Lyytinen
© Copyright 2024