pdf Kokous 6.5.2015 liitteineen - Pohjois
Muistio 9/2015 1 (4) 6.5.2015 D130/00.04.01.02/2014 Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika keskiviikko 6.5.2015 klo 9.00 – 11.39 (kahvit tarjolla klo 8.30 alkaen) Paikka Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös: Pj. avasi kokouksen klo 9.00. 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Hyväksytään edellisen kokouksen 16.4.2015 muistio, joka on sovitusti julkaistu wwwsivuilla. Päätös: Muistio hyväksyttiin muutoksitta. 3 Palvelupaketit - tapa sopia siitä, mitä julkisilla varoilla tehdään ja mitä se maksaa. Eero Vaissi, vanhempi neuvonantaja Sitrasta esittelee palvelupakettien hyödyntämismahdollisuuksia sotea uudistettaessa. Käydään keskustelua aiheesta alustuksen pohjalta. Päätös: Eero Vaissi jatkoi vuoden alussa kuullun Eveliina Huurteen Sitran kehittelemien palvelupakettien esittelyä tuomalla esille mahdollisuuden osallistua kehittämistyön pilotointiin valtakunnallisesti toteutuvan 5-6 alueen joukkueessa Sitran rahoituksella mahdollisesti jo syksystä 2015 alkaen. Palvelupaketti (liitteet 1 -2) on mahdollinen työkalu, rahoitukseen ja allokointiin uudistuvassa sotessa. Ohjausmekanismeja tarvitaan riippumatta soteuudistuksen aikatauluista sotesektorin rahoitusvajeen hallitsemiseksi. Sitran ajattelussa jatkossa on luontevaa olla kaksi eri tahoa: järjestäjä ja tuottaja, jos nykytilaan halutaan muutosta. Ostojen hallintaan sekä yksityisesti tai julkisesti tuotetun vertailuun tarvitaan myös työväline. Nykyinen erillisyys pth, ersh ja sostyön välillä ei toimi, tarvitaan integraatiota. Myös kansallisesti sovittu malli on tarpeen, erityisesti vertailtavuuden tiimoilta. Palvelupakettikehittämisen tilanne on vielä kesken: ideat tervetulleita. Voisiko Pohjois-Savo toimia pilottina tulisi ratkaista ja millä osa-alueella. Keskustelussa pilotointi koettiin kiinnostavaksi erityisesti perheiden, lasten ja nuorten palveluissa niiden nykyisen hajanaisuuden tiimoilta. Myös ikääntyvien palveluja kehittävät toimijat olisi- Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 [email protected] Muistio 9/2015 2 (4) 6.5.2015 D130/00.04.01.02/2014 vat kiinnostuneita pilotoinnista. Pilotointi tarkoittaisi kohdealueella tehtäviä palvelutuotannon ja – ohjauksen muutoksia raportoinnin lisäksi. Keskustelua pilotoinnista ja sen kohteesta jatketaan seuraavassa kokouksessa. Eero Vaissi informoi Helsingissä olevasta Change Day 2015 tilaisuudesta 11.6.2015 (liite 3). 4 Sote-järjestelmien ja raportoinnin kehityskuva ja kehittämistarpeet Pohjois-Savon sote-toimijoilla Edellisissä kokouksissa käytyjen SOTE-järjestelmäkehitykseen liittyvien keskustelujen pohjalta sovittiin asiaan liittyvistä puheevuoroista 6.5.2015 kokoukseen seuraavasti: Kuullaan yhteisesitys Leila Pekkasen, Eija Peltosen ja Tuomo Pekkarisen toimesta. Leila ja Eija alustavat näkemyksiä raportoinnin kehittämiseksi toiminnan tarpeiden pohjalta ja Tuomo kertoo Pohjois-Savon sote-raportoinnin kehitysnäkymiin peilaten alueen teknisistä valmiuksista liittyä osaksi valtakunnallisesti eteneviä ratkaisuja. Päätös: Eija ja Leila nostivat esille toiminnan tarpeita raportoinnille (liitteet 4-5). Nykyisellään ei yhtenäistä tai vertailtavaa tietoa käytettävissä, ainakaan helposti ja reaaliaikaisesti. Eriytyessä tuottaja ja järjestäjä tietoa tarvitaan mm. palvelusta sopimiseen. Eri toimijat kehittävät – toisistaan tietämättä. Tietoa tuotetaan, mutta osin ei sitäkään edes kyetä itse hyödyntämään. Tiedolla johtamisessa on eri tasoja, erilaisia käyttötarpeita ohjauksen avuksi. Yhdessä tekemällä säästyisi aikaa, resursseja ja euroja sekä lisäksi se edesauttaisi yhtenäistämään toimintatapoja. Tuomo ja Pertti kertoivat sujuvana jatkumona teknisellä osa-alueella tarvittavan parannusta yhtenäiseen kieleen ja toimintamallien kuntoon saattamiseen ja siten SOTE Data saataisiin eheäksi. Nykytila on seurausta erillisten organisaatioiden omien lähtökohtien pohjalta rakentuvista raportointikäytänteistä. Ehdotus jatkotyölle olisi ryhtyä osana PoSoTea hetimiten jatkamaan raportoinnin kehittämistä kahdella ryhmällä: toinen tekniseen ja toinen substanssisisältöön pureutuen. Ehdotus tukee hyvin Eero Vaissin tarjousta pilotoinnista osana Sitran palvelupakettimallia, mikäli siihen halutaan ryhtyä. 5 PoSoTe – ryhmien yhteiskokouksen 4.5.2015 evästys jatkotoimiksi Kaikkien PoSoTe työryhmien yhteiskokous pidettiin 4.5.2015 hotelli Scandicissa Kuopiossa. Käydään keskustelua yhteiskokouksen evästyksestä ja PoSoTen jatkotoimista yhteiskokouksessa sovitulla tavalla. Päätös: Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Hyvä kokous ja työryhmien panos yllättävänkin hyvin tavoitteet täyttävä. Ei aikaa varsinaiselle yhteiselle keskustelulle, joka ei tässä vaiheessa olisi ollut välttämättä Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 [email protected] Muistio 9/2015 3 (4) 6.5.2015 D130/00.04.01.02/2014 muutenkaan asioita enempää edistävää. Odotetaan uuden hallituksen päätöksiä ja maakuntahallituksen 25.5.2015 keskusteluista tulevia jatko-ohjeita. 6 Seuraava kokous 29.5.2015 klo 9.00 – 12.00 Maakuntasali - Pilotointi Sitran palvelupakettien osalta. Kokousta 20.5.2015 klo 12.00 – 16.00 ei isolla ryhmällä pidetä. 7 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen. Päätös: Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Kokous päättyi klo 11.39 Markku Tervahauta Tarja Miettinen puheenjohtaja sihteeri/hankejohtaja Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 [email protected] Muistio 9/2015 4 (4) 6.5.2015 D130/00.04.01.02/2014 Osanottajaluettelo: Läsnä: Varsinaiset jäsenet (x) Tervahauta Markku, palvelualuejohtaja, Kuopio, pj. (x) Pekkanen Leila, toimitusjohtaja, Ylä-Savon sote, 1. vpj. (x) Lehto Seppo, SOTE-johtaja, Varkaus, 2. vpj. (-) Miettunen Risto, johtaja, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x) Holopainen Hannele, toimitusjohtaja, Kysteri (x) Lappalainen Olli, ylilääkäri, Sisä-Savon terveydenhuollon ky (x) Huovinen Aino, SOTE-osastopäällikkö, Lapinlahti (x) Ruostila Reijo, sosiaali- ja terveysjohtaja, Siilinjärvi (x) Pärnänen Heli, sosiaalijohtaja, Koillis-Savon seutu (-) Pitkänen Minna, sos.- ja perhepalv. johtaja, Kuopion seutu (x) Markkanen Marja-Leena, avopalvelupäällikkö, Sisä-Savon seutu (x) Tiihonen Paula, peruspalvelujohtaja, Leppävirta ( ) Ylä-Savon seutu ? Varajäsenet (-) Saarinen Jari, terveysjohtaja, Kuopio (x) Forsberg Janne, ylilääkäri, Ylä-Savon sote (x) Ruotsalainen Eija, palvelualuepäällikkö, Varkaus (x) Penttinen Jorma, joht.ylil., Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x) Peltonen Eija, johtava hoitaja, Kysteri (x) Mölkänen Pirjo, ylihoitaja, Sisä-Savon terveydenhuollon ky (-) Halmemies Sirpa, johtava sosiaalityöntekijä, Lapinlahti (x) Korhonen Mikko, johtava lääkäri, Siilinjärvi (x) Mustonen Helvi, perusturvajohtaja, Rautavaara (x) Antikainen Mari, hoivajohtaja, Kuopio (-) Satuli Kaija, vakuutussihteeri, Rautalampi (-) Mentula-Hyvärinen Riitta, palvelualuepäällikkö, Varkaus ( ) Ylä-Savon seutu ? Läsnä muut: (- ) Leena Setälä, palvelualuejohtaja KYS (x ) Seija Kärkkäinen, hyvinvointijohtaja, Ylä-Savon sote (- ) Anna-Liisa Väyrynen, sosiaalityöntekijä, Rautavaara (- ) Minna Kaija-Kortelainen, Siilinjärvi (- ) Esko Vanninen, palvelualuejohtaja, KYS (- ) Maija Roine, kuntoutuspäällikkö, Kuopio (x ) Tarja Hoffrén, palvelupäällikkö, Kuopio ( x) Arja Eeva, Suonenjoki (x ) Anne Mikkonen, Ylä-Savon sote (x ) Kirsi Laitinen, Varkaus (x ) Merja Ylönen, hoivajohtaja, Kuopio (x ) Päivi Tikkanen, Kuopio (- ) Kati Kantanen, Siilinjärvi (x ) Minna Hiltunen, Lapinlahti (- ) Marja Kiljunen, henkilöstön edustaja Ikääntyvät työryhmästä (- ) Laura Nyyssönen, henkilöstön edustaja Perheiden, lasten ja nuorten työryhmästä (- ) Päivi Luostarinen, henkilöstön edustaja Yleispalvelujen työryhmästä (x ) Raija Voutilainen, hankepäällikkö PSSHP (x ) Tarja Miettinen, hankejohtaja PoSoTe / sihteeri (x ) Tuomo Pekkarinen, tietohallintojohtaja PSSHP saapuu klo 10.30 (x ) Eero Vaissi, vanhempi neuvonantaja SITRA (x) Pertti Markkanen, Istekki Oy Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 [email protected] Palvelupaketit Tapa sopia siitä mitä julkisilla varoilla tehdään ja mitä se maksaa Kuopio 6.5 2015 Sote-uudistus tulee ? Monikanavarahoitus - 5 vaihtoehtoa Hallintomalli- maakuntamalli vai joku muu Tuottajaorganisaatio Tuotteistaminen Digitalisaatio Työkalu ohjaamiseen ja rahoittamiseen = palvelupaketit Palvelupaketit ovat palvelutuotannon ohjaamisen, budjetoinnin ja tulosohjauksen työkalu ja järjestämispäätöksen konkretisointi. STM tai vastaava valtakunnallinen taho Järjestämistaho (järjestämisvastuu) 15-17 palvelupakettia TUOTTAMISVASTUU (tuottamisvastuu) Yksityiset Oma tuotanto Kolmas sektori 2 PALVELUPAKETIT – Tapa sopia siitä mitä julkisilla varoilla tehdään ja mitä se maksaa Palvelupaketeissa on: integroitu perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto asiakaslähtöisiksi , ohjattaviksi kokonaisuuksiksi. KELA-rahoituksen piirissä olevat palvelut integroituvat myös paketteihin. kansallisesti sovittu rakenne ,sisältö, kustannuslaskentamalli, laatu ja vaikuttavuusmittarit rakenne, joissa mukana ovat ennaltaehkäisevät ja omahoitoa tukevat tuotteet korjaavien palvelujen ohella . Pakettien rakenne on myös organisaatio- ja tuottajariippumaton rakenne, joka mahdollistaa järjestämisen/tilaamisen ja tuottamisen läpinäkyvästi kokonaisuuksina Palvelupaketit – Tilaajan ja tuottajan välinen työkalu Hoitoketjut/Asiakasprosessit – Tuottajan työkalu PALVELUPAKETIT – Tapa sopia siitä mitä julkisilla varoilla tehdään ja mitä se maksaa Palvelupaketeilla: määritellään mitä julkisilla varoilla tehdään ( tilaaja/järjestäjä) ja tuottajat saavat ymmärrettävän tilauksen, josta ovat kokonaisuutena vastuussa –tulosohjauksen työkalu. Myös kuntakohtaiset pakettikohtaiset tiedot saadaan vertailukelpoisesti saadaan kannustavat elementit mukaan niin tuottajille kuin kunnillekin saadaan vertaisarvioinnin avulla saadaan kehitettävät ja tehostettavat palvelut esiin ja niiden muutosjohtamisen tulokset seurattavaksi - optimointivarat realisoituvat => tehostuminen toteutuu . asiakkaan valinnanvapauden taso voidaan määrittää alueellisessa tuottajamallissa on mahdollisuus organisoida palvelupaketin tavoitteet täyttävä tuotanto tarkoituksenmukaisella tavalla (esim. alihankkijat, kolmas sektori, omaiset, palvelusetelit). Tilaajan kanssa sopimuksen tehnyt tuottaja on kuitenkin vastuussa kokonaisuudesta. Palvelupaketit – Tilaajan ja tuottajan välinen työkalu Hoitoketjut/Asiakasprosessit – Tuottajan työkalu Taustaselvityksiä Tutkimustietoa päätöksenteon tueksi Palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen potentiaali Tutkimustietoa päätöksenteon tueksi Case Oulu Tutkimustietoa päätöksenteon tueksi Case Kainuu ja Keski-Suomi • Eksoten kanssa menossa palvelupakettien laskentaprosessi 5 Palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen potentiaali, tutkimus julkaistu 9.4 Optimointivara sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksilla Useita selvityksiä tehty, viimeksi professori Teemu Malmin raportti (Aalto yliopisto) Ongelmia : vaikea löytää yhtä indeksiä, jolla vakioidaan uskottavasti väestön todellisesta tarpeesta johtuvat erot niin, että ei peitetä rakenteellisista /toiminnallisista tekijöistä johtuvia muuttujia keskiarvoistaminen peittää tehokkaat ja heikot palvelut (tehokas vanhustenhuolto- tehoton erikoissairaanhoito) ei löydä/konkretisoi optimoitavia palveluja Optimointi palvelupaketeittain Ensimmäinen laskelma ja raportti valmistui maaliskuun lopussa (Kuntamaisema Oy:n aineisto) Raportissa : Selvitettiin voidaanko löytää pakettikohtaisia indeksejä, joilla väestön todellisesta tarpeesta johtuvat tekijät saadaan eroteltua rakenteellisista/ toiminnallisista syitä saadaan pakettikohtaiset optimointivarat saadaan esiin pakettikohtaiset kustannusten korkeutta selittävät tekijät ja muutosjohtamisen kohteet Ongelmia: nykyinen valtakunnallinen tiedonkeräysjärjestelmä ei tue pakettikohtaista ajattelua PALVELUPAKETIT SUHTEESSA ASIAKASPOLKUIHIN/HOITOKETJUIHIN TUOTANNON SOPIMISEN ROOLI Palvelupaketit (koko alue ja kunnittain) Tapa sopia siitä, mitä julkisilla varoilla tehdään - ja mitä se maksaa ”Resurssien kotipesä” Suun terveyd enhuolt o Mielent erveysja päihde Lasten, nuorte n ja perheid en Aikuissosiaali työ Hoito Vamma - ja isten hoiva palpalvel velut ut Somaat tinen kuntou tus Työtervey s Tervey denhuollon vastaa notto Vaativa erikoiss airaanh oito Työttömät TUOTTAJAN ROOLI (ei kunnittain) Asiakaspolku /hoitoketju Tapa millä johdetaan ja ohjataan tuotantoa Päihdeongelmainen nuori 13-25 /häiriökäyttäytyjä Tietyt diagnoosiryhmät/drg ryhmät Muut sosiaalisen häiriön ryhmät Sote yhteiset asiakaspolut Yksilötasoisesti kertyvä tieto Yksilö ja sotu Päivystys Ensihoito T u o t a n t o o r g a n i s a a t i o • Molempia näkökulmia tarvitaan palvelupaketit painottuvat järjestämiseen ja asiakaspolut tuotantoalueen sisäiseen kehittämiseen. Molempia pitää myös pystyä vertailemaan • Kolmas näkökulma on tuottajien tulosyksiköt /ostopalveluyksiköt 7 • Palvelupakettien kustannukset yhteensä ovat yhtä kuin alueen (esim Eksooten) TA, osavuosikatsaus tai tilinpäätös) PALVELUPAKETTIEN RAKENNE JA HINNOITTELU Palvelupaketti (esimerkiksi Mielenterveys- ja päihdepalvelut) Kokonaiskustannus ja €/kohdeväestö Toiminta Toiminta (Mielenterveys- ja päihdetyön avohoito) (Mielenterveys- ja päihdetyön ennaltaehkäisevät palvelut) Kokonaiskustannus ja €/kohdeväestö Kokonaiskustannus ja €/kohdeväestö Palvelu (aikuispsykiatrian avohoito ) Kokonaiskustannus ja €/kohdeväestö Tuote (’Hoidettu asiakas’) €/asiakas/vuosi Toiminta (Terapiat) Kokonaiskustannus ja €/kohdeväestö Palvelu (kotikuntoutus) Kokonaiskustannus ja €/kohdeväestö Tuote (’Potilaskäynti’) €/käynti Vain kustannuslasken nan apuväline Palvelupakettien hinnoittelu toteutetaan niin, että jokaiselle tasolle saadaan (tuote, palvelu,toiminta,paketti) tuottaja/aluekohtainen hinta. Toiminta- ja palvelupakettitasolle saadaan myös kuntakohtainen kokonaiskustannus Nykyiset suorite painotteiset kustannusajurit (DRG-hinnoittelu, suoritepohjaiset hinnoittelut) muuttuvat uudessa mallissa suurempien kokonaisuuksien tilauksiksi ( hoidettu asiakas/potilas, koko toiminto, koko tuotepaketti). DRG ja PDRG ja muut suoriteperusteiset tuotteet voivat toimia tuotteistuksen pohjana, mutta ei järjetämisen/ tilaamisen työkaluna. 8 Hoivan palvelupaketti Yhdistetty tietokanta: Kulut kunnittain ikaryhma Palvelupaketti (Kaikki) Hoito ja Hoiva Riviotsikot Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Imatra Muu kunta #PUUTTUU! Kotihoito 16 502 285 1 026 173 1 956 402 3 408 566 2 489 639 3 034 547 1 257 502 1 516 351 248 666 88 785 3 602 Sosiaalityö 162 111 427 427 427 2 986 2 133 1 280 1 280 0 Päiväkeskus 479 825 21 729 45 516 57 815 37 908 50 285 40 359 30 812 233 814 218 2 395 Säännöllinen kotihoito 1 069 420 13 190 28 406 47 728 862 750 290 780 28 811 23 257 1 793 7 174 16 Tukipalvelut 2 478 181 96 868 151 023 469 697 253 531 205 424 264 034 183 498 12 554 38 527 1 191 Tilapäinen kotihoito 12 312 749 893 958 1 731 031 2 833 326 1 335 024 2 485 073 922 165 1 277 504 505 41 587 0 Omaishoidon tuki 3 942 935 133 785 312 931 483 465 290 538 655 720 182 017 252 068 14 929 32 729 0 Rahaetuus 3 942 935 133 785 312 931 483 465 290 538 655 720 182 017 252 068 14 929 32 729 0 Palvelutarpeen arvio 217 151 0 217 151 Vanhusten ennaltaehkäisevät palvelut 508 513 12 311 20 259 20 103 9 925 16 602 14 566 12 323 1 249 -59 996 Neuvonta- ja ohjaus 267 964 6 668 15 804 19 806 9 925 16 602 12 190 11 432 952 -59 996 Päivätoimintakeskukset 240 549 5 642 4 455 297 2 376 891 297 0 Ympärivuorokautinen hoito 21 939 978 1 456 587 3 692 065 4 700 875 2 682 539 4 021 074 3 313 217 1 946 683 4 358 156 264 -12 628 Pitkäaikaislaitoshoito 7 029 010 35 722 3 638 345 1 970 045 2 130 728 2 578 672 2 123 602 1 860 870 2 967 96 974 0 Tehostettu palveluasuminen (sis kotikuntoutuksen ja psykogeriatrisen kotihoidon) 14 910 969 1 420 865 53 720 2 730 830 551 811 1 442 402 1 189 614 85 813 1 392 59 290 -12 628 Kaikki yhteensä 42 893 712 2 628 856 5 981 658 8 613 009 5 472 642 7 727 945 4 767 301 3 727 425 267 953 279 027 148 129 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Kaikki yhteensä 31 532 519 171 069 1 000 676 2 373 325 4 154 529 23 832 921 6 301 117 6 301 117 217 151 217 151 555 855 301 349 254 506 43 901 015 21 466 935 22 434 079 82 507 658 6.5.2015 9 ERIKOISSAIRAANHOITO/SISÄTAUDIT AVOHOITO- JA VUODEOSASTOPALVELUIDEN KUSTANNUKSET / ASUKAS SISÄTAUDIT - YKSIKKÖHINNAT 900 € Kemi 2012 Outokumpu 2012 800 € Kempele 2012 Liperi 2012 Imatra 2012 900 € 700 € Joensuu 2012 Lieksa 2012 Mikkeli 2012 Oulunkaari 2012 Kallio 2012 Raisio 2012 Tuusula 2012 Hanko 2012 Naantali 2012 Raasepori 2012 Lieto 2012 KeravaInkoo 2012 2012 Rusko 2012 700 € Ylä-Savo 2012 Iisalmi 2012 RAS 2012 Kemi 2012 Raahe 2012 Sastamala 2012 500 € 170 € 600 € 500 € 400 € Ylä-Savo 2012 Lieksa Joensuu 20122012 Iisalmi 2012 Oulunkaari 2012 Liperi 2012 RAS 2012 Imatra 2012 Raahe 2012 Kallio 2012 Hanko 2012 Mikkeli 2012 Sastamala 2012 Raasepori 2012 Naantali Inkoo 2012 2012 Kontiolahti 2012 Kerava 2012 Kempele 20122012 Raisio Tuusula 2012 Rusko 2012 Lieto 2012 300 € 250 € 300 € 350 € 400 € 450 € 500 € 550 € 600 € 270 € Kustannus / avohoitokäynti 10 Vuodeosastokustannus / asukas Kustannus / hoitopäivä Kontiolahti 2012 Outokumpu 2012 370 € Avohoidonkustannus / asukas VASTAANOTTOPALVELUT AVOPALVELUIDEN ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 € € € € € € € € € € ESH (avo) Yksityiset lääkäripalvelut Väestövastuu Inkoon Vo-tiedot puuttuvat Kunta Väestövastuu ESH Yksityiset Raasepori 2012 4 548 383 € 16 795 968 € 1 355 000 € Hanko 2012 1 939 640 € 5 372 599 € 367 000 € Inkoo 2012 0€ 2 575 790 € 318 000 € 11 PALVELUPAKETIT Palvelupaketit 1. Suun terveydenhuollon palvelupaketti 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti 3. Lasten ja nuorten ja perheiden palvelupaketti 4. Aikuissosiaalityön palvelupaketti 5. Hoito- ja hoivapalvelut 6. Vammaisten palvelupaketti 7. Somaattisen kuntoutuksen palvelupaketti 8. Työterveys 9. Integraation edistämistä tukeva palvelupaketti(uusi tuote eli monen palvelupaketin käyttäjien palveluohjaus) 10. vastaanottopalvelujen palvelupaketti 11. Vaativan erikoissairaanhoidon palvelupaketti 12. Päivystys 13. Ensihoito 14. Lääkehuoltopalvelupaketti (sisältö puuttuu vielä) 15. Matkapalvelupaketti (sisältö puutuu vielä) Tukipalvelupaketit 16. IT-palvelujen tukipaketti 17. Hankintojen tukipalvelut 18. Omahoidon tukipaketti 18. Hyvinvoinnin edistämisen tukipaketti Tarkentuu Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus ja kehittämistoiminta tarkennettava Tukipalvelupaketit järjestäjä (sote alue) tarjoaa kaikille tuottajille suoraan. Keskitetysti järjestetty palvelu tukee alueen kaikkien tuottajien palvelutuotantoa. 12 PALVELUPAKETIT MISSÄ MENNÄÄN ? Kalvo on luonnos tapaamiseen 10.4 stm Ajatuksia jatkosta Palvelupaketit Pakettien määrä - Kelarahoitus mukaan? Pakettien sisältö - keskustelu jatkuu vielä 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. Suun terveydenhuollon palvelupaketti Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti Lasten ja nuorten ja perheiden palvelupaketti Aikuissosiaalityön palvelupaketti Hoito- ja hoivapalvelut Vammaisten palvelupaketti Somaattisen kuntoutuksen palvelupaketti Työterveys Integraation edistämistä tukeva palvelupaketti(uusi tuote eli monen palvelupaketin käyttäjien palveluohjaus) Terveydenhuollon vastaanottopalvelujen palvelupaketti Vaativan erikoissairaanhoidon palvelupaketti Päivystys Ensihoito Lääkehuoltopalvelupaketti (sisältö puuttuu vielä) Matkapalvelupaketti (sisältö puutuu vielä) Tukipalvelupaketit 16. IT-palvelujen tukipaketti 17. Hankintojen tukipalvelut 18. Omahoidon tukipaketti 18. Hyvinvoinnin edistämisen tukipaketti Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus ja kehittämistoiminta tarkennettava Pakettien kustannuslaskenta suhteessa tuotteistamiseen (esim. PDRG) Palvelutarpeen arvio ja palveluohjaus Manuaalin teko Pilotointi Tukipalvelupaketit järjestäjä (sote alue) tarjoaa kaikille tuottajille suoraan. Keskitetysti järjestetty palvelu tukee alueen kaikkien tuottajien palvelutuotantoa. 13 Suun terveydenhuollon palvelupaketti Toiminta Palvelu Tuote Alatuote Hoitoon pääsykriteerit Hoidontarpeen arvio Hoidontarpeen arvio Yksinkertainen Vaativa Perustason Suun terveyden edistäminen Terveysneuvonta ja Käynti hammashoito 0-17 - ja seuranta terveystarkastukset vuotiaat Hammaslääkäripalvelu hoidettu asiakas luokitus Käynti esim. ODRG:n kanssa Suuhygienistipalvelu Kiireellinen hoito päiväaikaan Perustason hammashoito 18vuotiaat ja yli Suun terveyden edistäminen Terveysneuvonta ja ja seuranta terveystarkastukset Hammaslääkäripalvelu Hoidettu asiakas, jonka luokitus esim. ODRG:n suuhygienistipalvelu kautta Kiireellinen hoito päiväaikaan Erikoishammashoito Oikomishoito Protetiikka/implantit Erikoissairaanhoidon erikoishammashoito (yhtenäiset suun terveydenhuollon kriteerit 2013/31* kuuluu alueellisesti keskitettäviin palveluihin ) Käynti Käynti hoidettu asiakas Käynti (määritelty kriteereillä) Hoidettu asiakas( Käynti määrittely mitä otetaan mukaan) hoidettu asiakas ja käynti Käynti Linjaukset Nykyinen KELA- korvausmalli puretaan ja tilalle tulee tarve- ja ikäperusteinen korvausmalli (etukäteen määritellyt kriteerit,esim ODRG, minkä mukaan määräytyy korvaustaso) Korvaus suoritetaan yhden tilin kautta (nykymallin kuntien ja Kelan korvaukset ohjataan kaikki tuonne yhdelle tilille) Tuottamisvastuualue vastaa ensisijaisesti lasten- ja nuorten suunterveydenhuollon ennaltaehkäisevän työn onnistumisesta, aikuiset valitsevat tuottajansa itse. Asiakkaan omavastuuosuus on sama sekä yksityisellä, että julkisella PALVELUSETELIMALLI Aikuisille tulee oikeus palveluseteliin (edellyttää muutoksen palvelusetelilainsäädäntöön jotta myös julkinen voi vastaanottaa setelin). Mallissa kaksi tasoa 1. Yksinkertaisen hoidon taso (valvonta raportoinnilla) 2. Vaativan hoidon taso, jossa palvelutarpeen arvio alueella Edellyttää myös hintojen ”harmonisointia”. Yksityinen, joka tulee palveluseteli järjestelmän piiriin, ei voi määritellä hintojaan itsenäisesti vaan hinnat määritellään aluetasolla (alueellinen/kansallinen tariffi). Asiakkaan omavastuuosuus on sama sekä yksityisellä, että julkisella YKSITYISEN TUOTTAJAN ALUELLINEN VASTUU Yksityinen tuottaja ottaa vastuun jostain alueesta kokonaisuutena MUUTA Virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys kuuluu päivystyksen palvelupakettiin Erikoishammasteknikon palveluja ei ole mukana Integraatio muihin paketteihin Vastaaanottopalveluhin ja lasten, nuorten ja perheiden palveluun Esimerkki: Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti TOIMINTA (TASO 1) PALVELU (TASO 2) TUOTE (TASO 3) ALATUOTE (TASO 4) Hoidon ja palvelun tarpeen arvio Mielenterveys- ja päihdetyön ennaltaehkäisevät palvelut nämä asiat ”fyysisesti” kuuluvat myös osin toteutettavaksi lähinnä terveyskeskuksen vastaanottopalveluissa (eli terveyskeskuslääkäri ja terveydenhoitaja), aikuissosiaalityössä, neuvoloissa (äitiys-lasten jne.), koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa jne. Mielenterveys- ja päihdetyön avohoito Lapset puheeksi Perheinterventio Ympärivuorokautinen ohjanta- ja neuvontapuhelinpalvelu Psykiatrinen kriisiapu päivystyksen tukena Arviointiskaalat: BDI, Audit, MDQ, BAI, ym. Ehkäisevä päihdetyö verkostojen kanssa Motivoiva haastattelu Päihdekäyttöä ehkäisevät osastojaksot Nettiterapia Aikuispsykiatrinen avohoito Akuuttityöryhmä Terveysaseman psykiatrien tiimi Kotikuntoutus Kuntouttava ryhmätoiminta Työ- ja toimintakyvynarvio Päihdetyön avohoito Ikäihmisten päihdehoito Päihdekäytön avokatkaisu Päihdetyön kotikuntoutus Korvaushoito Perhekuntoutus (huume- ja päihdeasiakkaat) suorite Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketin linjaukset ks. seuraavat kaksi diaa hoidettu asiakas suorite Terapiat Yksilöpsykoterapia Pari- ja perheterapia Ryhmäterapia Depressiokoulu Psykoedukaatio hoidettu asiakas suorite Päiväkeskus- ja työtoiminta Vertaistukikeskustoiminta Kuntouttava työtoiminta hoidettu asiakas suorite Mielenterveys- ja päihdetyön asumispalvelut Ympärivuorokautinen kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava tuettu asumispalvelu Itsenäisen asumisen tuki hoidettu asiakas/ paikka hoitopäivä Mielenterveys- ja päihdelaitoshoito Psykiatrinen hoitosolu/osasto Psykoosien hoitosolu/osasto Vierihoitosolu/osasto Riippuvuuksien hoitosolu (selviämishoitoasema) /osasto Selviämisasema hoidettu asiakas/ paikka hoitopäivä Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti Linjaukset Peruspalvelujen mielenterveys- ja päihdetyö kuuluu vastaanottopalvelun ja aikuissosiaalityön palvelupakettiin . Jos kysymys on siitä, että ratkaisulla pyritään tukemaan mielenterveyden häiriöiden ehkäisyä ja hoitoa osana terveyskeskusten toimintaa ja sosiaalihuollon mielenterveystyötä, se kuulostaa kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli-suunnitelma) mukaiselta. Mieli-suunnitelma ei tue erillisten perustason mielenterveys- ja päihdeyksiköiden perustamista, koska ne eristävät mielenterveys- ja päihdetyön muusta terveydenhuollosta. Mieli-suunnitelma linjaa, että perustason mielenterveystyö tapahtuu tavallisen terveyskeskustoiminnan osana ja sosiaalipalvelujen osalta tavallisen sosiaalihuollon yleispalveluina: Sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja vastaavissa peruspalveluissa tulee tunnistaa:mielenterveyshäiriöt ja päihdeongelmat, antaa varhaista tukea ja hoitaa pääosa. Häiriöiden yleisyyden vuoksi on välttämätöntä, että jokainen terveyskeskuslääkäri ja hoitaja sekä sosiaalityöntekijä tunnistaa ja hoitaa näitä häiriöitä samassa määrin kuin muita kansanterveysongelmia.Lisäksi perustasolla tulee : hoitaa osa masennus- ja ahdistushäiriöistä sekä päihdeongelmista, huolehtia peruskatkaisuhoidosta osa pitkäaikaista skitsofreniaa sairastavista kuuluu hoitaa perusterveydenhuollossa Samalla olisi mielenterveystyön kokonaisuuden kannalta välttämätöntä, että perustason työ pystyttäisiin tilastoimaan osana mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuutta. Rajapinta ja palvelujen integroiminen asiakkaan kannalta pitäisi kuvata. Ja palvelupaketti pitäisi ehkä tosiaan nimetä täsmällisemmin aikuispsykiatrian ja päihdehuollon palvelupaketiksi. Mielenterveys- ja päihdepalvelut integroitu toimintatasollakin Ikäihmisten psykogeriatrien työryhmä on Hoito- ja hoivapalveluissa Psykiatrinen tiimi toimii jalkautettuna terveysasemalla (sisältää depressiohoidon), tukee perustason työntekijöitä Aikuisten psykiatrinen erikoissairaanhoito tilataan tässä paketissa Selviämisasema on terveydenhuollon laitteilla ja osaamisella varustettu yksikkö, jossa päihtyneen terveydentilaa tutkitaan ja arvioidaan säännöllisesti sekä reagoidaan akuutteihin terveysongelmiin. Päivystysyksikön yhteydessä (päivystyksen palvelupaketissa) olevan selviämishoitoyksikön, jossa hoitohenkilökunta on osin psykiatrisen koulutuksen saaneita ja somaattista puolta hoidetaan yhtä intensiivisesti kuin muillakin potilailla, on osoitettu rauhoittavan päivystyspisteen ilmapiiriä ja varmistavan hoidon toteutumisen. Raskaana olevin päihdepalvelut niin avohoito kuin laitoskuntoutus Jatkossa pääasiassa terveyskeskuksissa ja A-klinikoilla, kuten nykyäänkin. Samanlainen hoidon porrastus kuin muissakin mt- ja päihdepalveluissa eli vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevat päihdeäidit hoidetaan päihdepsykiatrialla yliopistosairaaloissa kuten nykyisinkin, vähemmän vaativia mutta erityistason palvelujen tarpeessa olevia on mm. keskussairaaloissa ja päihdehuollon laitoksissa ja jatkot, mm. kuntoutus esim. erityisensikodeissa. Integraatio muihin paketteihin Terveydenhuollon vastaanottopalveluihin vahva integraatio *ks seuraava slide Terveysaseman jalkautuva psykiatri täältä samoin kuin psykogeriatrinen hoitotiimi Mittarit : Kustannusmittarit Latumittarit Vaikuttavuus mittarit Tavoitteet Mietittävä tavoitteet Pohdittavaa Miten varmistetaan että MT potilaan somaattinen hoito tulee kunnolla hoidettua Oikeupsykiatria tuleeko mukaan??? Kuuluuko korvaushoito tänne vai vastaanottoon 16 Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti Näkemys, jota tulee huomioida Voidaanko paketin alarakenteet rakentaa niin että huomioida tietyt keskeiset suuret potilasryhmät, joiden ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus ja ”tukipalvelut” ovat perustavan laatuisesti erilaisia. Näillä paketeille tulisi rakentaa toisistaan eriävät arvo-mittarit ja insentiivit. 4 keskeistä toisistaan eriävää potilasryhmää ovat ainakin 1. Psykoosipotilaat (potentiaalisesti laitostavat häiriöt) – Skitsofrenia ja sen sukuiset, vaativat oman johtamisen, hoidot (usein elinikäiset) ja sosiaaliset ”tukipalvelut” -> insentiivinä on esimerkiksi mahdollisimman moni omaan kotiin – häiriöillä hyvin geneettinen tausta ja ennaltaehkäisy vaikeaa, varhainen tunnistaminen sen sijaan on keskeistä 2. Mielialahäiriöpotilaat (eläköiviä mutta harvemmin laitostavia häiriöitä) – Masennus ja sen sukuiset, joille hoidot erilaisia (usein muutamassa kuukaudessa läpikäytyjä), terapiapalvelut keskeisiä, omanlaisensa sosiaaliset ”tukipalvelut” insentiivinä on esimerkiksi mahdollisimman moni töihin. Ennaltaehkäisyyn paljon mahdollisuuksia, alkuvaiheessa kolmas sektori, ja sitten työterveyshuolto ja tk avainroolissa. Sekä 3)vanhusten että 4) nuorten palveluiden osalta on selkeä hyöty kuulumisesta mielenterveyspakettiin, mutta sidokset oman ikäkauden muihin tyypillisiin palveluihin ovat erilaiset kuin aikuisten peruspalveluissa. Nuorilla mielenterveysongelmat ovat useimmiten ainoat ongelmat, ja somatiikan tulee kulkea sen ehdoilla. Vanhuksilla mielenterveysongelmat eivät koskaan ole ainoat ongelmat ja siksi nivoutuminen geriatriaan täysin keskeistä. Insentiivit ovat erilaisia kuin perus-aikuisilla, ja rakennettava palvelujärjestelmä ”tukipalveluineen” taas hyvin erilainen. Kullakin ryhmällä on oma ennaltaehkäisynsä, omat insentiivit / keskeiset arvo-tavoitteet, sekä hallinta erilaisista sosiaalisista ”tukipalveluista”. Ulkoa ostettavia komponentteja ovat mm. määrämittaiset terapiat (kohtalainen menoerä) sekä asumispalvelut (aivan keskeinen menoerä laitostavien häiriöiden osalta). Kolmannen sektorin osalta elämäntilannekohtaiset masennusta ennaltaehkäisevät ryhmät ja toisaalta kroonisia potilaita päivärytmittävät toimintakeskukset ovat ulkoa tulevia tukipalveluita, jotka siis suuntautuvat täysin erilailla eri potilasryhmiin. Näitä ei voi ostaa tai kilpailuttaa tai koordinoida muut kuin näiden häiriöiden huippuosaajat. Tätä olemme tehneet jo esim. Mielenterveystalo.fi -valtakunnalliseksi laajentuneessa portaalissa. Muiden kuin erikoissairaanhoidon ostamana / koordinoimana tai menee rahaa hukkaan. TÄMÄ ON HUS:n näkemystä !!!! Luonnos/Sitra Lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketti Toiminta Palvelu Tuote Alatuote Hoidon ja huollon tarpeen arvio Palvelutarpeen arvio ja palveluohjaus Ohjaus ”ohjaamo”-malli 16 v Hoidettu asiakas Ennaltaehkäisevät palvelut Raskaudenajan terveysseuranta ja neuvonta Alle kouluikäisten terveysseuranta ja neuvonta Kouluikäisten terveysseuranta ja neuvonta Opiskelijoiden terveysseuranta ja neuvonta Seksuaaliterveydenhoito Matalan kynnyksen yksiköt Ennaltaehkäisevä perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu RATKAISTAVA MITEN Ks seuraava sivu Hoidettu asiakas Vanhemmuuden tukeminen (perhevalmentaja) Vertaisryhmätoiminta Loma- ja virkistystoiminta Tukihenkilö tai -perhetyö Hoidettu asiakas Lapsiperheiden sosiaalityö ja -ohjaus Lastensuojelun sosiaalityö Lapsen ja vanhemman tapaamisen valvonta Elämänhallinnan tukeminen ja ohjaus (Omatyöntekijä ) Elämänhallinnan tukeminen ja ohjaus (Omatyöntekijä ) Valvonta Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Lastensuojelun avohuolto Toimeentulon ja asumisen turvaaminen Hoidettu asiakas Lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittäminen Lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja –terapiapalvelut Tehostettu perhetyö Lastensuojelun kotipalvelu Kasvatus- ja perheneuvonta (arviointi, tutkimus, hoito, kuntoutus Hoidettu asiakas ja asiantuntija apu), pikkulapsityö 0-3 v, perheasiain sovittelu, asiantuntija avusteinen huoltoriitojen sovittelu Sosiaalinen kuntoutus (etsivä sosiaalityö) Hoidettu asiakas Nuorten päihdeavohoito Hoidettu asiakas Avohoito ja –huolto äitiysneuvola lastenneuvola kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto (ehkäisevä osuus) Perhesuunnittelu Ennaltaehkäisevät sosiaalihuollon palvelut Lasten ja nuorten perustason lääkärinvastaanotto (sairaudenhoito) Ehkäisevä lastensuojelutyö (peruspalvelu) Kasvatus ja perheneuvolat Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren palvelut ? Lasten ja nuorten psykiatrinen avohoito Lastentautien poliklinikat Opiskeluterveydenhuolto Jälkihuolto Opiskeluhuolto (koulu,oppilaitos) Perhe- ja laitoshoito Lyhytaikaiset avohuollon tukitoimena tehdyt sijoitukset Pitkäaikainen sijoitus somaattinen terveydenhoito ja sairaanhoito Päihde ja mielenterveyshoito Suun terveydenhuolto (järjestetäänkö kuitenkin suun terveydenhuollossa?) Seksuaaliterveydenhuolto Lapsen ja nuoren tukeminen sijoituksen jälkeen Kuraattoritoiminta Psykologitoiminta perhehoito ammatilliset perhekodit laitoshoito Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Hoitopäivä Hoitopäivä Päihteillä vaikeasti oireilevien laitoshoito Hoitopäivä Lastenpsykiatrian osastot Hoitopäivä Nuorisopsykiatrian osastot Hoitopäivä Lastentautien osastot (lasten tehohoito) Hoitopäivä 18 Lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketin linjauksia Linjaukset Lasten ja nuorten palvelut käsittävät sekä 0-18 vuotiainen että 18+ ikäisten nuorten palvelut . Hyvin tärkeää on huolehtia siitä, että siirtyminen perhepalveluista aikuisten palveluihin sujuisi saattaen ja hyvin, sillä se on keskeisimpiä kohtia joissa nykyään nuoret tippuvat hoidon ulkopuolelle tai hoito epäonnistuu. Hoito katkeaa väärässä kohtaa kun organisaatiot ulkoistavat heti kun voivat vaikka hoidon kannalta ajankohta olisi väärä Toiminta tasoja ovat ennaltaehkäisevät palvelut , avohoito- ja huolto sekä perhe- ja laitoshoito, jotta varmistetaan palvelujen integroitumisen toiminnan sisälläkin Lasten ja nuorten psykiatria tilataan kokonaisuudessaan tässä Lasten ja nuorten somaattinen erikoissairaanhoito on kokonaisuudessaan tässä Opiskeluterveydenhuollon osalta ratkaistava miten suunterveydenhuolto otetaan mukaan Lapsiperheiden kotihoitoon on esitetty kolmea tuotetta : 1. Ennaltaehkäisevä perhetyö = lapsiperheiden kotipalvelu 2. Lastensuojelun perhetyö 3. Tehostettu perhetyö Integraatio muihin paketteihin Aikuissosiaalityöllä on primaari palvelutarpeenarviontehtävä sosiaalipalveluissa ja ohjaus sitä kautta perhepalveluihin Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta?? Tavoitteet Tarjota … Pohdittavaa: Lasten ja nuorten perustason lääkärinvastaanotto (sairaudenhoito) ratkaistava: 1. Hoidetaanko kuten nyt terveysaseman kautta ja osana vastaanottotoimintaa 2. Hoidetaanko kuten opiskeluterveydenhuolto on toteutettu eli lastenneuvolatoimintaan ja kouluterveydenhuoltoon sisällytetään myös sairaanhoito 3. Hoidetaanko omana lasten ja nuorten lääkärivastaanottona (terveysasemana) Mitä on kasvatus- ja perheneuvola palveluina. Tällä hetkellä kirjo on laaja Suomessa ja uusi lainsäädäntökään ei selkeytä sitä Mitä on perhekeskustyö? Onko se vaan enemmän tapa kerätä palvelut samojen seinien sisälle Järjestöjen työn näkyminen? Mihin kuuluu nuoren asumisvalmennus Opiskeluhuolto (psykologit, kuraattorit ja oppilashuoltotyöryhmät) miten otetaan mukaan ,linjattava kaikilla alueilla samanlaiseksi Nuorisotoimi, nuorisolaki antaa luvan etsivälle nuorisotyölle ? 19 Aikuissosiaalityön palvelupaketti (Vaihtoehtoinen nimi Perussosiaalityön palvelupaketti ? ) Toiminta Palvelutarpeen arvio ja palveluohjaus Aikuissosiaalityön ennaltaehkäisevät palvelut Sosiaalityö Sosiaalinen asuminen Toimeentulotuki Maahanmuuttopalvelut Palvelu Lähipalvelutarpeen arvio Ohjaus erityispalveluhin Elämäntilanteen kartoitus Yhteisösosiaalityö (aluetoiminta) Lapset puheeksi Perheinterventio Neuvonta ja ohjaus hyvinvointiin (laki) Omatyöntekijä Vastaanotot Kotikäynnit Suoravastaanotto terveysasemallla Tukiasuminen Tukihenkilötoiminta Perusttt Täydentävä ttt Ehkäisevä ttt Tulkkipalvelu Neuvonta Kotoutus, terveystarkastukset Tuote Integraatio muihin paketteihin Integraatio terveydenhuollon työttömien palveluun (eläkeselvittelyt) ja työvoimahallintoon Hoidettu asiakas Aikuissosiaalityö tarjoaa sosiaalityöntekijän suoravastaanoton terveysasemalla Kuntouttavan työtoiminnan ja työikäisten kuntoutuksen Hoidettu asiakas Hoitopäivä integraatio Aikuissosiaalityöllä on primaari palvelutarpeen arvion tehtävä Asiakasperhe sosiaalipalveluissa ja ohjaus perhepalveluihin tai muihin eritysipalveluihin Hoidettu asiakas Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta?? Hoidettu asiakas Sosiaalinen luototus Hoidettu asiakas Aktivointisuunnitelman laadinta Hoidettu asiakas suorite Työtoiminnan toteuttaminen Asiakaskohtainen selvittely työvoimahallinnon kanssa Sosiaalinen kuntoutus 1)sosiaalisen toimintakyvyn ja (sosiaalihuoltolakiluonnos) kuntoutustarpeen selvittäminen; 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen; 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Elatustuki Rikos- ja riita-asioiden sovittelu Linjaukset Sosiaalinen kuntoutus on tässä palvelupaketissa vaikka osin kuuluu lasten ja nuorten ja perheiden palveluun? Suorite Välitystili Kuntouttava työtoiminta Työhön kuntoutus Alatuote Hoidettu asiakas suorite Hoidettu asiakas suorite Tavoitteet Tarjota … Pohdittavaa Sosiaali- ja potilasasiamies sote alueelle??? Kenen hoitovastuulla asunnoton päihdeasukas, jolle hankintaan asunto??? Hoito- ja hoivapalvelupaketti Toiminta Palvelu Palvelutarpeen arvio Palvelukriteerit Vanhusten Päivätoimintakeskukset ennaltaehkäisevät Neuvonta- ja ohjaus palvelut Ryhmät (kolmannen sektorin tuottamat palvelut ) Kuntosalit Omaishoidon tuki Rahaetuus Tuote suorite Hoidettu asiakas Omaishoitajan tukimuodot Kotihoito Tilapäinen kotihoito Alatuote Tukiluokat Suorite Hoidettu asiakas Tukipalvelut Säännöllinen kotihoito Käynti suorite Hoitopäivä Asunnonmuutostyöt Kotikuntoutus Sosiaalityö Psykogeriatrinen kotihoito (ikäihmisten työryhmä) Ikäihmisten päihdehoito Linjauksia Palvelupaketti sisältää ikäihmiset ja sairauden takia funktionaaliselta iältään vastaavat asiakkaat Kuntoutus ja akuuttiosastohoito (lähisairaala) muodostuu nykyisistä terveyskeskuksen akuuttiosastoista, pienten sairaaloiden sisätautien ja kirurgian osastoista keskittämällä terveyskeskuksen akuuttihoito-osastoja nykyisestään Geriatrinen päivystys on päivystyspaketissa Integraatio muihin paketteihin Kotikuntoutus ja sosiaalityö koordinoidaan kuntoutuksen palvelupaketista ja on saatavissa heti kotiutuksen yhteydessä Psykogeriatrinen kotihoito koordinoidaan taas mielenterveys- ja päihdepalveluista Tavoite ohjaus; oma tuotanto keskittyy lapsiin ja nuoriin, sekä ennaltaehkäisyyn. Yksityinen tuotanto työikäisiin Vastaavasti Ikäihmisten päihdehoito tulee mielenterveys- ja päihdepalveluista Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta ? Päiväkeskus Perhehoito Ympärivuorokautinen Tehostettu asumispalvelu (sis hoito kotikuntoutuksen ja psykogeriatrisen kotihoidon) Pitkäaikaislaitoshoito Hoidettu asiakas Lyhytaikahoito (muu kuin sairaalaosasto) Kuntoutus- ja Kuntoutusvuodeosastohoito akuuttiosastohoito Perustason (lähisairaalahoito) akuuttivuodeosastohoito Hoidettu asiakas ESH:N vuodeosastohoito Hoitopäivä Hoitopäivä Hoitojakso ( Hoitopäivä Hoidettu asiakas ) Tavoite Varmistaa vanhuksen mahdollisimman pitkä kotona asuminen Varmistaa sairaalasta mahdollisimman nopea kotiin kuntoutuminen Pohdittavaa Mihin kohtiin tarvitaan palvelukriteereitä TÄSSÄ IKÄIHMISTEN POLIKLIININEN HOITO JÄTETTY AVOVASTAANOTTOPAKETTIIN Kotihoidon luokituksen uudistaminen Mitä sosiaalinen kuntoutus on vanhustenhuollossa Kotihoidon punaisella merkityt palvelut tilataanko tässä paketissa vai ko. asian omassa paketissa. (ison volyymin palvelu vosi olla tätä kautta) 21 Vammaisten palvelupaketti Toiminta Palvelutarpeen arvio Kriteerit Sosiaalityö ja palveluohjaus Vammaisten palvelut sosiaalihuoltolaki Vaikeavammaisten palvelut vammaispalvelulaki Kehitysvammahuolto Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Palvelu Yleinen tiedotus Palvelusuunnitelma Erityishuolto-ohjelma Palvelukohtaiset päätökset kuljetuspalvelut Tuote Alatuote Hoidettu asiakas suorite Muut vammaisten kotona selviytymistä tukevat palvelut Hoidettu asiakas suorite Vaikeavammaisten kotona selviytymistä tukevat palvelut Hoidettu asiakas Sopeutumisvalmennus Henkilökohtainen avustaja Tilapäishoito Kotihoito Päivätoiminta Kuljetuspalvelut Asunnon muutostyöt Koneet , laitteet ,apuvälineet Hoidettu asiakas Palveluasuminen Hoidettu asiakas hoitopäivä Vammaisten työtoiminta Työhön kuntoutus Kehitysvammaisten avohoitoa tukevat toimet Hoidettu asiakas suorite Kotiin annettavat palvelut (itsenäisen asumisen tuki) Työ- ja päivätoiminta Työhön kuntoutus Kuntoutus ja apuvälineiden järjestäminen (mietittävä) Työtoiminta Päivätoiminta Työhön valmennus toimintapäivä Hoidettu asiakas /suorite Ohjattu asuminen Autettu asuminen Tuettu asuminen Hoidettu asiakas/hoitopäivä Päivä - ja työtoiminta Aamu- ja iltapäivähoito Kehitysvammaisten palveluasuminen Perhehoito Kehitysvammaisten laitoshoito Linjauksia Palvelutarpeen arvioon valtakunnallisen kriteeristön tarkastelu Palvelupaketti sisältää kolmenlaisen vammaiset, vaikeavammaiset ja kehitysvammaiset Integraatio muihin paketteihin Kuntoutus jalkautuu vammaisen kotiin tai palveluasumiseen kuntoutuksen palveluista Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta ? Tavoite Varmistaa vammaisen mahdollisimman itsenäinen elämä suorite Hoidettu asiakas/toimintapäivä Hoidettu asiakas /hoitopäivä Hoidettu asiakas/hoitopäivä Pohdittavaa Palvelutarpeen arvion monikirjava nimikkeistö lainsäädännössä Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelupaketti Toiminta Palvelu Kuntoutustarpeen arvio ja ohjaus Koti/avokuntoutus lapsille ja nuorille Ikäryhmittäiset ja osin toimintakykypohjaiset toimintamllit Terapiat Koulutus ja tuki muulle henkilökunnalle Sähköiset kuntoutuspelit Apuvälineet (lainaus,korjaus,huolto) Vaativa kuntoutus Koti/avokuntoutus työikäisille Kotikuntoutus ikäihmisille Laitoskuntoutus Tuote alatuote TERAPIAT: Hoidettu • Fysioterapia asiakas • toimintaterapia • puheterapia • Neuropsykologine n kuntoutus Terapiat TERAPIAT: Hoidettu Koulutus ja tuki muulle henkilökunnalle • fysioterapia asiakas Sähköiset kuntoutuspelit • toimintaterapia Apuvälineet (lainaus,korjaus,huolto) • puheterapia Fysioterapeutin suoravastaanotto • Neuropsykologine terveysasemalla n kuntoutus Vaativa kuntoutus Terapiat (pääosin kotona) TERAPIAT: Hoidettu Koulutus ja tuki muulle henkilökunnalle • fysioterapia asiakas Sähköiset kuntoutuspelit • toimintaterapia Apuvälineet (lainaus,korjaus,huolto) • puheterapia Kodin muutostyöt • Neuropsykologine n kuntoutus Lähisairaalan (Kuntoutus- ja Hoidettu akuuttiosasto)kuntoutus asiakas ESH:n vuodeosastojen tuki Hoidettu asiakas Vaativan kuntoutuksen osastot Hoidettu asiakas Veteraanikuntoutus Terveydenhoitolaki määrittelee lääkinnällisen kuntoutuksen nyt 1) kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus; 2) potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi; 3) kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia; 4) toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet; 5) apuvälinepalvelut; 6) sopeutumisvalmennus; Linjauksia: Kuntoutus on keskitetty palvelupaketti, jossa tapahtuu asiantuntijoiden tekemänä kuntoutustarpeen arvio Kuntoutustarpeen arvio yhtenäistetään ikäryhmäkohtaisesti osassa myös vammaisuuden mukaan (nykyisessä lainsäädännössä erittäin kirjava nimikkeistö) Kotiutuksen yhteyteen välitön kuntoutustarpeen arvio ja seuranta Ainoastaan vaativan kuntoutuksen osastoilla on oma henkilökunta Kuntoutus luokitellaan ikäihmisten (geriatrinen), lasten ja nuorten kuntoutus ja työikäisten kuntoutukseen Vaikeavammaisten kuntoutus jää pois lainsäädännöstä ja sen korvaa toimintakykyyn liittyvä vaativakuntoutus Rahoituksen uudistaminen siirtäisi myös Kelan terapiat ja muut Kelan kustantamat kuntoutuspalvelut tämän palvelupaketin kautta toteutettavaksi samalla jaolla. Kuntoutustarpeen arviot tehtäisiin myös silloin täällä. Mielenterveyspotilaiden kuntoutus kuuluu mielenterveys- ja päihdepalvelupakettiin Kuntoutus ja akuuttiosastohoito (lähisairaala) muodostuu nykyisistä terveyskeskuksen akuuttiosastoista, pienten sairaaloiden sisätautien ja kirurgian osastoista sekä keskittämällä terveyskeskuksen akuuttihoitoosastoja nykyisestään Sosiaalinen kuntoutus ja ammatillinen kuntoutus eivät kuulu tähän Pohdittavaa Vaikeavammaisten apuvälineet tulee vielä tarkentaa (tässä mallissa samalla tavalla kuin vaativa kuntoutus) Avo - ja kotikuntous voitaisiin korvata termillä arjen ympäristössä tapahtuva kuntoutus Pitääkö vaativan kuntoutuksen sisältö avata ? KUNTOSALIT Integraatio muihin paketteihin Kuntoutus jalkautuu kotiin tai palveluasumiseen tai lähisairaalan vuodeosastolle tai erikoissairaanhoidon vuodeosastolle Mittarit : 1 kuukauden sisällä kotiutuneet millä osastolla tahansa Kotiutuksen jälkeen sairaalaan palanneet ?? Tavoitteet Ikäiihmiset: Maksimoida ikäihmisten kotona asuminen Lapset ja nuoret Maksimoida itsenäisesti pärjäävien aikuisten määrä Työikäiset : maksimoida työkuntoisten määrä Vaikeavammaiset :maksimoida vaikeavammaisten toimintakyky 23 Vastaanottopalvelujen palvelupaketti Toiminta Hoitoonpääsykriteerit Ennaltaehkäisevät palvelut Terveysasemapalvelu Palvelu Omahoidon terveysvalmentaja It-linkit Kunnan liikuntatoimi, Personal Trainer-palvelut Terveysneuvontapäivät Terveyskioskit Hoidon tarpeen arvio Lääkärivastaanotto Lääkäripalvelut muille Hoitajavastaanotto Psykiatrinen tiimi Fysioterapeutin vastaanotto Sosiaalityöntekijän vastaanotto Jalkautuvat erikoislääkäripalvelut (oppiva ryhmäkonsultaatio toiminta) Muu erityispalvelu Työttömien palvelut Konsultatiivisen ja lyhyen hoidon erikoissairaanhoidon vastaanotot Sisätaudit Diabetes Gastroenterologia iIfektiotaudit Neurologia Keuhkosairaudet lastentaudit synnytys ja naistentaudit kardiologia korvataudit Tuote Puhelinkonsultaatio Sähköinen konsultaatio Ajanvarausvastaanottokäynti Kiireellinen hoitokäynti Kutsuntatarkastukset Kotihoitokäynti Palveluasuminen käynti Neuvolakäynti ajanvarausvastaanottokäynti kiireellinen hoitokäynti Psykiatrisen hoitaja (sis depressio) Psykiatri Fysioterapeutin vastaanottokäynti Sosiaalityöntekijän käynti Ortopedi Fysiatri Geriatri Muu jalkautuva erikoislääkäritoiminta ? Ravitsemusterapia, Psykologi jalkojen hoito Kuulontutkija Silmänpohjatutkimus Tartuntatautien valvonta Mammografia seulonta Skopiat Lääkärin vastaanotto Terveydenhoitajan vastaanotto Työfysioterapeutti Työpsykologi puhelinkonsultaatio Käynti hoitajalla Käynti lääkärillä ryhmäkäynti Tämä paketti on se, minkä asiakas valitsee valitessaan terveysasemansa terveydenhuoltolain perusteella Linjaukset Terveysasemapalveluun tulee sisältyä taulukossa olevat palvelut Terveysasemalle fysioterapeutin palvelut tulevat kuntoutuksen palvelupaketista, sosiaalityöntekijän palvelut tulevat aikuissosiaalityön palvelupaketista, jalkautuvat erikoislääkäripalvelut ovat samaa palvelupakettia Työttömille rakennetaan oma palvelumuoto Konsultatiivisen ja lyhyen hoidon erikoissairaanhoidon vastaanotto eriytetään muusta erikoissairaanhoidosta vastaanottopalvelujen palvelupakettiin Kiireellinen hoito järjestyy tämän palvelupaketin kautta, mutta päivystys on oma palvelupaketti Silmätaudit ja gynekologia vaativat erityisesti hoitoonpääsy kriteereiden tarkennuksen Psykiatrisen tiimin pääasiallinen rooli tukea muuta terveysaseman henkilöstöä Integraatio muihin paketteihin Terveysasemapalveluun kuuluu lääkäripalvelu kotihoidolle, palveluasumiselle ja neuvoloihin Työttömien palveluilla integraatio aikuissosiaalityöhön ja työvoimahallintoon Terveysasemapalvelulla on primaari palvelutarpeen arvion tehtävä erityispalveluihin Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta ”terveistä elinvuosista”? ?? Tavoitteet Tarjota Pohdittavaa Hoidettu potilas on tuote ja esim. pDrg luokitus voi olla pohjana , suoritteet vain kustannuslaskennan apuväline 24 Työterveyshuolto Toiminta Lakisääteinen työterveyshuolto Muu sairaanhoito- ja terveyspalvelu työterveyshuoltona Palvelu Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi ja toimenpide-ehdotusten tekeminen Työkykyarviot (kuntoutusarviot) Työperäisten haittojen selvittely Vajaakuntoisen työntekijän työkyvyn tukeminen HR toiminnan tukeminen (työkykyjohtaminen) Siirtyy vastaanottopalveluihin Tuote Työterveyslääkärin vastaanotto Työterveyshoitajan vastaanotto Työfysioterapeutin vastaanotto Työpsykologin vastaanotto Työpaikkaselvitykset Työkykyarviot Uusia linjaukset Työterveyshuoltoon jää vain nykyisen lainsäädännön työnantajan järjestettäväksi säädetty työterveyshuolto (työkykyä tukeva toiminta ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy) , jota vahvistetaan ennaltaehkäisyn ja työnantajan HR-toimintaa tukevaan suuntaan Työterveyshuoltolaissa oleva maininta ”Työnantaja voi 12 §:ssä tarkoitettujen palvelujen lisäksi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja” jää pois ja nämä palvelut tuotetaan vastaanottopalvelujen palvelupaketissa Työterveyshuollon järjestelmän piirin kuuluisivat ns. pätkätyöläiset sekä työttömäksi jääneet tietyn siirtymäajan Selvitetään tulisiko rahoitus hoitaa työeläkejärjestelmän kautta ja tulisiko työnantajan osuutta rahoituksessa vähentää Integraatio Työterveydenhuollolla vahva integraatiopinta työsuojeluun Vahva rajapinta työkykyä ylläpitävään kuntoutukseen Mittarit : Maksetaan tuloksellisesta toiminnasta ? Miten kannustetaan kun säästöt tulevat työeläkekassoille ja työtapaturmavakuutuksen maksajille Pohdittavaa Miten kuntoutusarviot linkkaantuvat kuntoutuksen palvelupakettiin ? MUUT VAIHTOEHDOT: Työterveyshuolto nykyisellään omassa paketissa Työterveyshuolto vastaanottopalvelupaketin sisällä (jolloin työikäisten vastaanottopalvelupaketti ) NYKYISEN LAIN LINJAUKSIA Nykyisen työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 3) työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa; sekä 4) työyhteisön toimintaa. Määritelmiä työterveyshuollolla työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä; 2) työkykyä ylläpitävällä toiminnalla yhteistyössä toteutettua työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla työterveyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä; Työnantajan järjestettäväksi 4 §:ssä säädettyyn työterveyshuoltoon kuuluu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti: 1) työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen ottaen huomioon työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara samoin kuin näiden tekijöiden huomioon ottaminen työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa; 2) työperäisten terveysvaarojen ja -haittojen, työntekijöiden terveydentilan sekä työja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta mukaan lukien työstä ja työympäristöstä aiheutuva erityinen sairastumisen vaara sekä edellä mainituista seikoista johtuvat terveystarkastukset ottaen huomioon työntekijän yksilölliset ominaisuudet; 3) toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta; 4) tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa mukaan lukien työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys; 5) vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen; 5 a) sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 5 a §:ssä tarkoitetun, työntekijän työkyvyn arviointia ja työssä jatkamismahdollisuuksia koskevan lausunnon laatiminen; lausuntoon on sisällytettävä työterveyshuollon arvio työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä työnantajan yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa tekemä selvitys työntekijän mahdollisuuksista jatkaa työssä; (20.1.2012/20) 6) yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa; tarvittaessa yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuollon palvelujentuottajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa; 7) osallistuminen työturvallisuuslain 46 §:ssä tarkoitetun ensiavun järjestämiseen; (23.8.2002/752) 8) omalta osaltaan suunnitella ja toteuttaa osana tässä laissa määriteltyjä 25 työterveyshuollon tehtäviin kuuluvia työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä, joihin sisältyy tarvittaessa kuntoutustarpeen selvittäminen; sekä 9) työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. Vaativan erikoissairaanhoidon palvelupaketti Toiminta Palvelu Osaamiskeskukset Anestesia, leikkaussali- ja tehotoimintojen osaamiskeskus Lastensairauksien osaamiskeskus Psykiatrian osaamiskeskus Pään alueen sairauksien osaamiskeskus Sisätautien ja kuntoutuksen osaamiskeskus Synnytysten ja naistentautien osaamiskeskus Traumahoidon ja tukielinsairauksien osaamiskeskus Tulehdussairauksien osaamiskeskus Vatsa- ja virtsaelinsairauksien osaamiskeskus Sisätaudit Neurokeskus aistisairaudet Syöpäkeskus Tuote Alatuote Hoidettu potilas DRG luokitus Käynti Hoitojakso Hoitopäivä Linjaukset Kansallisesti ohjatut osaamiskeskukset: Tuottamisvastuualueet erikoistuvat tiettyihin osaamiskokonaisuuksiin (vrt. Tanskan malli, kansallisesti ohjataan mihin mikäkin sairaala ns. erikoistuu) Vaativan erikoistason hoidossa hyödynnetään myös yksityissektorin osaamista ja resursseja (esim. laitteet) Vaativan erikoissairaanhoidon rakenne riippuu siitä miten tuotantovastuualueet ja erikoissairaanhoito päätetään hallinnollisesti Integraatio muihin paketteihin Vastaanottopalveluihin ja päivystykseen TIMO: Jääkö vaativaan vielä jotain psykiatriaa? Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta?? Tavoitteet Tarjota … Alueelliset tulevaisuuden investoinnit • Diagnostiikkakeskus Pohdittavaa: Hoitoketjuajattelun kytkeminen ? Esim Sydämen vajaatoimintapotilaan vaikuttavampi hoito (PSHP) 26 Silmäsairauksien palvelupaketti Linjaukset Optikot mukana laajemmin kuin nyt Toiminta Optikkotoiminta Palvelu Arvio Silmälasit Optikon seuranta Siilmänpohjakuvaukset Silmänpaineseuranta Ajoterveys Muu terveydenhuoltohenkilön Silmänpohjakuvaukset palvelut Silmänpaineseuranta Silmälääkäripalvelut Arviokäynti Hoitokäynti Jatkohoitolähete operaatioon Silmäleikkaustoiminta Tuote Alatuote Integraatio muihin paketteihin Vastaaanottopalveluhin ja vaativaan erikoissairaanhoitoon sekä päivystykseen Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta?? Tavoitteet Tarjota … Pohdittavaa Mitkä hoitoketjut Diabetes, glaukoona, kaihi, Ikärappeutuma, koululaiset Lähete optikolle? Optikon lähete? 27 Ensihoidon palvelupaketti Toiminta Palvelu Perustason yksikkö A-tehtävä (peruselintoimintojen vakava häiriö tai Tuote Valmius ilmeinen uhka sellaisesta). Tehtävälle ajetaan Hoitotason yksikkö hälytysajona. Ensihoitolääkäriyksikkö (auto B-tehtävä (peruselintoimintojen häiriötä ei voida sulkea pois). Tehtävälle ajetaan hälytysajona. tai/ja kopteri) C-tehtävä (peruselintoimintojen vähäinen häiriö tai muu syy, jonka vuoksi tilanne on vähintäänkin tarkastatteva paikan päällä). Tehtävälle ajetaan normaaliajona. Ensivastetoiminta Siirtokuljetus Suorite Kenttäjohtamistoiminta 24/7 Terveydenhuollon operatiivisen tilanteen johtaminen alueella Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta?? Tavoitteet Tarjota … ajetaan normaaliajona. Vastuulääkäripalvelu Suorite Integraatio muihin paketteihin Vastaaanottopalveluhin ja vaativaan erikoissairaanhoitoon sekä päivystykseen Valmius D-tehtävä (päivystysluonteinen kiireetön ensihoitotehtävä tai aikatilaustehtävä). Tehtävälle Alatuote Linjaukset On useimmiten järjestetty aluepelastuslaitoksen toimesta ja tuotantovastuualueen ja aluepelastuslaitosten kunnat voivat olla eritävät Tulee sisältää myös kriisitilanteissa valmiuden Valmius Pohdittavaa Onko tulipalvelupaketti 28 Päivystyksen palvelupaketti Toiminta Palvelu Tuote Perustason Lääkärivastaanotto Käynti yleislääkäripäivystys (vain Hoitajavastaanotto erikoisalueilla) Keskitetty yhteispäivystys Osa-aikainen (voi olla Perustasonlääkärivastaanotto osa-aikainen esim. 8-22) Hoitajavastaanotto perustason erikoislääkäri (kirurgia,sisätaudit) Perustason 24/7 (sis. edellä mainitun perustason ) Vaativan tason 24/7 Perustasonlääkärivastaanotto Hoitajavastaanotto Geriatrinen päivystysmalli Keskussairaala tasoinen erikoislääkäripäivystys Päihde- ja mielenterveyshoitaja vastaanotto (psykiatriakonsultaatio) Seurantaosasto/mahdollisuus seurantaan Selviämishoitoasema/-yksikkö Sosiaalipäivystys Hammaslääkäripäivystys Perustasonlääkärivastaanotto Hoitajavastaanotto Geriatrinen päivystysmalli Kaikki päivystävät erikoisalat vastaanotto Päihde- ja mielenterveyshoitaja vastaanotto (psykiatriakonsultaatio) Seurantaosasto/mahdollisuus seurantaan Sosiaalipäivystys Hammaslääkäripäivysys Alatuote Käynti Linjaukset Kiireellinen hoito hoidetaan vastaanotoilla ja mahdollisilla iltavastaanotoilla terveysasemilla, joiden tulee toimia niin että päivystykseen ohjautuu vain päivystyspotilaita Käynti Nopeankäynnin potilas Monioireinen potilas Hätätilapotilas Päivystysyksikön yhteydessä olevan selviämishoitoasema/-yksikön, jossa hoitohenkilökunta on osin psykiatrisen koulutuksen saaneita ja somaattista puolta hoidetaan yhtä intensiivisesti kuin muillakin potilailla, on osoitettu rauhoittavan päivystyspisteen ilmapiiriä ja varmistavan hoidon toteutumisen Integraatio muihin paketteihin Vastaaanottopalveluhin ja vaativaan erikoissairaanhoitoon sekä ensihoitoon Nopeankäynnin potilas Monioireinen potilas Hätätilapotilas Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta?? Tavoitteet Tarjota … Pohdittavaa 29 Integraation edistämistä tukeva palvelupaketti Toiminta Kalliiden monipalvelujen käyttäjien palveluohjaus Palvelu Henkilökohtainen palveluohjaaja Tuote Linjaukset Jokaiseen palvelupakettiin kuuluu paketin sisäinen palvelun tai hoidon tarpeen arvio ja palveluohjaus Monikäyttäjä, joka syystä tai toisesta käyttää usean palvelupaketin toimintoja nimetään palveluohjaaja Määriteltävä kriteerit, koska tarve laukeaa Pysyykö kustannukset alkuperäisessä paketissa vai kerätäänkö kustannukset tänne? On enemmänkin uusi tuote kuin itse palvelupaketti. Näiden asiakkaiden käyttämät resurssit kuuluvat muihin paketteihin, lukuun ottamatta palveluohjausta. Integraatio muihin paketteihin Kaikkiin palvelupaketteihin Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta?? Tavoitteet Tarjota … Pohdittavaa Onko pitkään työttömänä ollut tässä Onko 13-25 v nuori päide/mielenterveysongelmainen tässä Liputusjärjestelmä (Tajua mut) 30 Omahoidon palvelupaketti Toiminta Palvelu Käyttöliittymät Duodecim Duodecim Kansalaisen terveyskirjasto Palveluneuvonta Tuote Alatuote Valinnaisuus tulevaisuudessa Tuottajahinta sidotaan Nettiterapia Digitaaliset omahoitoja seurantapalvelut Itsepalvelutoiminnot Pohdintaa • n 31 Lääkehuoltopaketti • lääkekulutuksesta 90 % (lääkepakkausten määrä) avohuollossa ja kustannuksissa mitattuna n. 75 % • rahoituskysymykset: avohuollon lääkkeet (Kela-korvaukset), julkisessa terveydenhuollossa käytettävät ns. ”sairaalalääkkeet (asiakasmaksut), rokotteet (asiakasmaksu/maksuton) ja tartuntatautilain mukainen lääkehuolto (maksuton) • lääkehuollon erilaiset jakelujärjestelmät ja niiden vaikutus kustannuksiin (avohuollon lääkkeissä jakelukustannukset sisältyy lääkkeen hintaan, kun julkisen terveydenhuollon lääkkeissä otettu huomioon vain hankintahinta) • lääkkeiden saatavuuden turvaaminen myös syrjäseuduilla (kattava apteekkiverkosto) • lääkkeiden hankinta ja hinnoittelu erilainen eri järjestelmissä • avohuollon lääkkeissä kansallinen ohjaus (korvausjärjestelmä) sekä korvattavuus- ja hintasääntely (kustannustenhallinta) • HTA-arviointi uusissa avohuollon lääkkeissä (kansallinen taso) • toimeenpanon osalta otettava huomioon, miten palvelupaketissa lääkekustannus otettaisiin huomioon ja olisiko kaikki lääkkeet samassa asemassa (ei eritasoisia omavastuuosuuksia), avohuollon apteekit käsittelevät yli 50 milj. lääkemääräystä/v. • apteekkien ja kelan välille on rakennettu tietojärjestelmä, joka päivittää asiakkaan ostot reaaliaikaisesti ja kelan tietojärjestelmät päivittävät lääkeostojen kertymän (alkuomavastuu, lääkekatto) • vaikutukset lääkkeiden saatavuuteen (asiakkaiden tarpeiden mukainen ja riittävän kattava lääkevalikoima) arvioitava • palvelupaketin ulkopuolelle jäävä lääkehoito; jakelu, hankinta, rahoitus • mahdollisten muutosten kustannusvaikutukset arvioitava 32 PALVELUPAKETIT MISSÄ MENNÄÄN ? Kalvo on luonnos tapaamiseen 10.4 stm Ajatuksia jatkosta Palvelupaketit Pakettien määrä - Kelarahoitus mukaan? Pakettien sisältö - - keskustelu jatkuu vielä Miten terveysasematoiminta jakautuu 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. Suun terveydenhuollon palvelupaketti Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti Lasten ja nuorten ja perheiden palvelupaketti Aikuissosiaalityön palvelupaketti Hoito- ja hoivapalvelut Vammaisten palvelupaketti Somaattisen kuntoutuksen palvelupaketti Työterveys Integraation edistämistä tukeva palvelupaketti(uusi tuote eli monen palvelupaketin käyttäjien palveluohjaus) Terveydenhuollon vastaanottopalvelujen palvelupaketti Vaativan erikoissairaanhoidon palvelupaketti Päivystys Ensihoito Lääkehuoltopalvelupaketti (sisältö puuttuu vielä) Matkapalvelupaketti (sisältö puutuu vielä) Tukipalvelupaketit 16. IT-palvelujen tukipaketti 17. Hankintojen tukipalvelut 18. Omahoidon tukipaketti 18. Hyvinvoinnin edistämisen tukipaketti Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus ja kehittämistoiminta tarkennettava Pakettien kustannuslaskenta suhteessa tuotteistamiseen (esim. PDRG) Palvelutarpeen arvio ja palveluohjaus Manuaalin teko Pilotointi Tukipalvelupaketit järjestäjä (sote alue) tarjoaa kaikille tuottajille suoraan. Keskitetysti järjestetty palvelu tukee alueen kaikkien tuottajien palvelutuotantoa. 33 Hoivan palvelupaketti Yhdistetty tietokanta: Kulut kunnittain ikaryhma Palvelupaketti (Kaikki) Hoito ja Hoiva Riviotsikot Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Imatra Muu kunta #PUUTTUU! Kotihoito 16 502 285 1 026 173 1 956 402 3 408 566 2 489 639 3 034 547 1 257 502 1 516 351 248 666 88 785 3 602 Sosiaalityö 162 111 427 427 427 2 986 2 133 1 280 1 280 0 Päiväkeskus 479 825 21 729 45 516 57 815 37 908 50 285 40 359 30 812 233 814 218 2 395 Säännöllinen kotihoito 1 069 420 13 190 28 406 47 728 862 750 290 780 28 811 23 257 1 793 7 174 16 Tukipalvelut 2 478 181 96 868 151 023 469 697 253 531 205 424 264 034 183 498 12 554 38 527 1 191 Tilapäinen kotihoito 12 312 749 893 958 1 731 031 2 833 326 1 335 024 2 485 073 922 165 1 277 504 505 41 587 0 Omaishoidon tuki 3 942 935 133 785 312 931 483 465 290 538 655 720 182 017 252 068 14 929 32 729 0 Rahaetuus 3 942 935 133 785 312 931 483 465 290 538 655 720 182 017 252 068 14 929 32 729 0 Palvelutarpeen arvio 217 151 0 217 151 Vanhusten ennaltaehkäisevät palvelut 508 513 12 311 20 259 20 103 9 925 16 602 14 566 12 323 1 249 -59 996 Neuvonta- ja ohjaus 267 964 6 668 15 804 19 806 9 925 16 602 12 190 11 432 952 -59 996 Päivätoimintakeskukset 240 549 5 642 4 455 297 2 376 891 297 0 Ympärivuorokautinen hoito 21 939 978 1 456 587 3 692 065 4 700 875 2 682 539 4 021 074 3 313 217 1 946 683 4 358 156 264 -12 628 Pitkäaikaislaitoshoito 7 029 010 35 722 3 638 345 1 970 045 2 130 728 2 578 672 2 123 602 1 860 870 2 967 96 974 0 Tehostettu palveluasuminen (sis kotikuntoutuksen ja psykogeriatrisen kotihoidon) 14 910 969 1 420 865 53 720 2 730 830 551 811 1 442 402 1 189 614 85 813 1 392 59 290 -12 628 Kaikki yhteensä 42 893 712 2 628 856 5 981 658 8 613 009 5 472 642 7 727 945 4 767 301 3 727 425 267 953 279 027 148 129 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 6.5.2015 Kaikki yhteensä 31 532 519 171 069 1 000 676 2 373 325 4 154 529 23 832 921 6 301 117 6 301 117 217 151 217 151 555 855 301 349 254 506 43 901 015 21 466 935 22 434 079 82 507 658 34 Palvelupaketeista asiakkaan palveluksi = hoito- tai palveluketjuksi Pakettien määrä Pakettien sisältö Rajaukset Hallintomalli hoito- tai palveluketjut Palvelupaketit 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. Suun terveydenhuollon palvelupaketti Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti Lasten ja nuorten ja perheiden palvelupaketti Aikuissosiaalityön palvelupaketti Hoito- ja hoivapalvelut Vammaisten palvelupaketti Somaattisen kuntoutuksen palvelupaketti Työterveys Integraation edistämistä tukeva palvelupaketti (uusi tuote eli monen palvelupaketin käyttäjien palveluohjaus) Terveydenhuollon vastaanottopalvelujen palvelupaketti Vaativan erikoissairaanhoidon palvelupaketti Päivystys Ensihoito Lääkehuoltopalvelupaketti (sisältö puuttuu vielä) Matkapalvelupaketti (sisältö puutuu vielä) AHV -potilas Nuori mielenterveyspotilas Työtön Palvelutarpeen arvioprosessi Lonkkapotilas Jne Jne Jne Tukipalvelupaketit 16. IT-palvelujen tukipaketti 17. Hankintojen tukipalvelut 18. Omahoidon tukipaketti 18. Hyvinvoinnin edistämisen tukipaketti Jne Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus ja kehittämistoiminta tarkennettava Tukipalvelupaketit järjestäjä (sote alue) tarjoaa kaikille tuottajille suoraan. Keskitetysti järjestetty palvelu tukee alueen kaikkien tuottajien palvelutuotantoa. Ennaltaehkäisevä työmiten kuvataan (paketin sisälläkoko sote yhteiset-kunta) Tuotteistaminen 1. 2. 3. 4. 5. Palvelupaketit ovat varasto, josta palveluohjaus käyttää resursseja asiakkaille Palvelupaketit , hoitoketjut ja tuotteistaminen ovat kolme ulottuvuutta, joita kaikkia tarvitaan ! Mikään ei ole tosiaan poissulkeva. Näkymät: Järjestäminen tuottaminen Ketjut Tuotteistaminen Organisaatio digitalisaatio 35 Palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen potentiaali Yhteenveto 2VÄL Palvelupaketit tekevät kuntien palvelutuotannosta vertailukelpoisia • Sitran ehdottama palvelupakettimalli on tapa siirtää rahaa tilaajan ja tuottajan välillä, mutta se myös luo kehikon, jonka mukaan kustannukset ja suoritteet raportoidaan läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus paranevat merkittävästi Kunta 1 Terveydenhoito Vanhuspalvelut Sosiaalipalvelut • Tässä selvityksessä palvelupaketit on määritelty Kuntamaisema-tietokannan jaottelun mukaisesti • Palvelupaketit on laskettu yhdenmukaisin perustein kaikille kunnille - Samat palvelut aina samaan pakettiin riippumatta kunnan organisaatiorakenteesta Kunta 2 Terveyspalvelut Sosiaali-ja vanhuspalvelut • Palvelupaketit on pyritty määrittelemään niin, että niiden välillä on vaikea osaoptimoida - Vaikea madaltaa yhden paketin kustannuksia siirtämällä asiakkaat toisen palvelupaketin piiriin, esimerkiksi kaikki hoito- ja hoivapalvelut (ESH:a lukuunottamatta) ovat yhdessä paketissa ja aikuisten psykososiaaliset palvelut (sisältäen psykiatrisen ESH:n) muodostavat toisen paketin Kaikki kunnat Sosiaali- ja terveyspalvelut Esimerkki palvelupakettien muodostamisesta 3 Selvityksen tavoitteena oli palvelupakettiajattelun konkretisointi sekä taloudellisen potentiaalin arviointi Tämän selvityksen tavoitteet: - - Arvioida sote-kustannusten taloudellista potentiaalia koko maan tasolla vertaamalla alueiden kustannuksia keskenään sekä 1) sote-kokonaiskustannusten tasolla että 2) palvelupaketeittain Tässä selvityksessä käytetyt väestön tarpeita huomioivat muuttujat ovat suuntaa antavia eikä niitä tule käyttää sellaisenaan ilman jatkoselvityksiä Aineistona käytettiin sekä SotkaNetistä saatuja kuntien sote-kokonaiskustannuksia että Kuntamaisema-tietokannassa olevien kuntien ja kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden tilinpäätöstietoja Kunta 2 Paketin 1 kustannus Paketin 1 kustannus Paketin 2 kustannus Paketin 2 kustannus 2 Paketin 3 kustannus Paketin 3 kustannus Paketin 4 kustannus Paketin 4 kustannus Paketin 5 kustannus Paketin 5 kustannus Paketin 6 kustannus Paketin 6 kustannus Sote-kokonaiskustannus - • Jaotella kuntien kustannukset palvelupakettiajattelun mukaisesti ja arvioida pakettien kustannuksia per asukas Kokonaiskustannuksille sekä palvelupakettien kustannuksille määritetään tavoitetaso, joka huomioi kohdeväestön tarpeet • 1 Kunta 1 Sote-kokonaiskustannus • Taloudellista potentiaalia arvioitiin sekä sotekokonaiskustannusten tasolla (1) että palvelupakettitasolla (2) 4 Koko maan sote-palveluiden taloudellista potentiaalia voidaan laskea vertailemalla eri alueiden kustannustasoja keskenään 2 3 Huomioidaan väestön palvelutarpeen vaikutus kustannuksiin • Etsitään parhaiten sote- kokonaiskustannuksia tai palvelupaketin kustannuksia selittävä väestöä kuvaava muuttuja. Muuttuja(t) vaihtelee paketeittain Pystytään laskemaan keskimääräinen kustannustaso väestön palvelutarve huomioiden Lasketaan aluekohtainen taloudellinen potentiaali verrattuna nykyiseen keskimääräiseen kustannustasoon • Alueiden, jotka ovat keskimääräisen kustannuksen yläpuolella (punainen alue kuvaajassa), oletetaan pääsevän keskimääräiselle kustannustasolle, jossa palvelutarve on huomioitu • Taloudellinen potentiaali on nykyisen kustannuksen ja keskimääräisen kustannustason erotus • Keskimääräitä kustannustasoa edullisemmin palvelunsa tuottavilla alueilla (vihreä alue) ei taloudellista potentiaalia Lasketaan taloudelliset potentiaalit yhteen ja suhteutetaan koko maan kustannustasoon • Kerrotaan alueen asukaskohtainen taloudellinen potentiaali alueen väestöllä alueen taloudellinen potentiaali • Summataan eri alueiden taloudelliset potentiaalit yhteen koko tarkastellun alueen taloudellinen potentiaali • Suhteutetaan tarkastellun alueen taloudellinen potentiaali koko maan tasoon 1 400 Hoito ja hoiva €/asukas 1 1 200 1 1 000 170€/as 800 2 600 400 5 7 9 11 Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % 13 Yksittäinen tarkasteltu alue 3 Alue Taloudellinen potentiaali / asukas väestö Taloudellinen potentiaali yhteensä Alue 1 170 € 20 000 3,4 M€ Alue n x€ x x M€ Yhteensä x€ 20 000 + x 3,4 + x M€ Esimerkki potentiaalin laskemisesta 5 Taloudellinen potentiaali on suurempi, jos se lasketaan pakettitasolla kuin kokonaiskustannusten tasolla Pakettitasolla tehty laskelma tuottaa suuremman taloudellisen potentiaalin, koska ero alueiden välillä ovat suuremmat kuin kokonaiskustannuksessa • - - • Aikuissosiaalityö Kukin alue voi tuottaa osan palveluista keskimääräistä edullisemmin ja osan keskimääräistä kalliimmin Lopputuloksena kokonaiskustannus on lähellä eri alueiden keskikustannusta, mikä ei indikoi taloudellista potentiaalia Erikoissairaanhoito Hoito ja hoiva Palvelupakettikohtaisesti tarkasteltaessa edullisesti tuotetut palvelut eivät kompensoi kalliilla tuotettujen palveluiden kustannustasoa (kts. kuva) Kuntoutus Palvelupakettikohtaiset laskelmat on tehty bruttokustannuksilla ja kokonaiskustannuksilla tehdyt laskelmat nettokustannuksilla. Perhepalvelut - Nettokustannuksilla laskettu taloudellinen potentiaali on skaalattu bruttokustannusten tasolle - Ero brutto- ja nettokustannuksissa selittyy palveluiden käyttäjien maksamilla asiakasmaksuilla, joiden suuruus ei vaihtele suuresti alueiden välillä tulosten skaalaaminen ei aiheuta merkittäviä vääristymiä Suun terveydenhuolto Vammaispalvelut Vastaanotto YHTEENSÄ Taloudellisen potentiaalin realisoituminen edellyttää kalliilla sote-palvelunsa tuottavien pääsemistä keskimääräiselle kustannustasolle • - • Aikuispsykososiaaliset Alueen palvelupaketin potentiaali Kustannustasossa huomioitu väestön palvelutarve Taloudellisen potentiaalin realisoiminen on osin tehtävissä ilman hallinnollisia muutoksia, mutta palvelupakettikohtaiset tuotannon integraatiot ja palvelukokonaisuuden johtaminen tehostavat muutoksen toteuttamista. -10 -5 0 5 10 Taloudellinen potentiaali, M€ Esimerkki yksittäisen alueen taloudellisen potentiaalin laskemisesta • • Palvelupakettikohtaisesti käytetään vain taloudellista potentiaalia sisältävien pakettien summaa (punaisella alueella keskiarvoon) Kokonaiskustannuksissa vertaillaan pakettien yhteissummaa, jossa edullisesti tuotetut palvelut laskevat kunnan kokonaiskustannusta 6 Taloudellinen potentiaali on suurempi, jos se lasketaan pakettitasolla kuin kokonaiskustannusten tasolla Taloudellinen potentiaali riippuu siitä, mitä mallia* 23,0 laskelmissa on käytetty Kuntien sote-palveluiden kokonaiskustannusten tasolla tehtyjen ylhäältä alas -laskelmien tuottama arvio koko maan 22,5 taloudelliselle potentiaalille bruttokustannuksissa liikkuu välillä 600 - 970 M€ • • - Vuoden 2013 bruttokustannuksista 2,9 - 4,3 % - Eri mallien antamien potentiaalien keskiarvo 780 M€ Palvelupakettien tasolla alhaalta ylös tehtyjen laskelmien indikoima potentiaali bruttokustannuksissa vaihtelee välillä 930 - 1230 M€ • - - Asukaskohtainen taloudellinen potentiaali tutkitulla alueella keskimäärin 168 euroa per henkilö, mikä vastaa 4,8 % alueen kokonaisbruttokustannuksista Eri mallien antamien taloudellisten potentiaalien keskiarvo noin 1,1 mrd€ - Analyysissä mukana olevat alueet ovat suhteellisen edustava otos Suomen kunnista Laskelmissa oletettu keskimääräistä kalliimmalla palvelut tuotettavien alueiden pääsevän keskimääräiselle tasolle - 22,0 21,5 Kustannustaso mallien keskiarvopotentiaalilla 21,0 Potentiaalien vaihteluväli vuoden 2013 bruttokustannuksiin suhteutettuna 4,1 - 5,4 % - • Kustannustaso pienimmän potentiaalin mallissa Kustannustaso suurimman potentiaalin mallissa 20,5 20,0 Keskimääräistä tasoa on lisäksi joka kunnan kohdalla korjattu demografisilla tekijöillä ja sairastavuudella *Eri malleilla viitataan erilaisilla väestön ominaisuuksia kuvaavilla indikaattoreilla saatuihin potentiaaleihin Kokonais- Palvelupaketti- 2013 bruttokustannuksilla kustannuksilla kustannus laskettu laskettu Koko maan sote-kustannustaso eri malleilla laskettuna, miljardia euroa 7 Taloudellisesta potentiaalista (1,1 mrd €)* suuri osa on hoidossa ja hoivassa sekä erikoissairaanhoidossa Hoito ja hoiva sekä erikoissairaanhoito ovat myös kustannuksiltaan kaksi suurinta erää • Koko taloudellisesta potentiaalista 26 % hoidossa ja hoivassa • - Hoidon ja hoivan osuus koko sote-kustannuksista oli tarkastellulla alueella 27 % Toiseksi eniten taloudellista potentiaalia erikoissairaanhoidossa 22 % osuudella • 100 % 8 % = 88 M€ 90 % 80 % 70 % - Erikoissairaanhoidon osuus koko sote-kustannuksista oli tarkastellulla alueella 30 % 60 % - Erikoissairaanhoidon taloudellinen potentiaali suhteessa palvelupaketin kustannusten suuruuteen keskimääräistä pienempi 50 % Suhteellisesti eniten taloudellista potentiaalia aikuispsykososiaalisissa palveluissa • 8 % = 82 M€ 3 % = 38 M€ 7 % = 78 M€ Vastaanotto Vammaispalvelut 2 % = 23 M€ Suun terveydenhuolto 26 % = 284 M€ Perhepalvelut Kuntoutus Hoito ja hoiva 40 % ESH 22 % = 240 M€ - Aikuispsykososiaalisten palvelujen osuus kustannuksista vain 7 %, mutta osuus kokonaispotentiaalista jopa 15 % 30 % - Mielenterveys- ja päihdepalvelujen painopisteet vaihtelevat huomattavasti eri alueiden välillä, mikä aiheuttaa suuria eroja kustannustasoon 20 % 10 % Aikuissosiaalityö Aikuispsykososiaaliset 8 % = 86 M€ 15 % = 168 M€ 0% Säästöpotentiaali Palvelupaketin osuus koko taloudellisesta potentiaalista sekä potentiaali koko maan tasolla *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 8 Palvelupakettikohtainen analyysi 2VÄL Aikuispsykososiaaliset palvelut 100 % Syitä alueiden välisiin eroihin Mielenterveysasumispalveluiden runsaskäyttö ja asumispalveluiden kuntouttavan työn vaihteleva taso • Vaihteleva psykiatrisen laitoshoidon sairastavuudesta riippumaton käyttö • Laitos- ja asumispalveluiden integraatio avopalveluiden kanssa Painotuksen siirtäminen laitoshoidosta ja palveluasumisesta riittävään avohoitoon ja kotona asumisen tukeen. • Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioituun työkyvyttömyysindeksiin 80 % 70 % 60 % 400 Aikuispsykososiaaliset €/as 90 % 8 % = 88 M€ Vastaanotto 8 % = 82 M€ Vammaispalvelut 3 % = 38 M€ Suun terv.huolto 7 % = 78 M€ 2 % = 23 M€ Perhepalvelut Kuntoutus 26 % = 284 M€ Hoito ja hoiva 22 % = 240 M€ ESH 50 % 350 300 40 % 250 30 % 200 150 20 % 100 50 10 % 0 70 90 110 130 150 170 Kela työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 190 8 % = 86 M€ Aikuissosiaalityö 15 % = 168 M€ Aikuispsykososiaaliset palvelut 0% Taloudellinen potentiaali* 10 Aikuissosiaalityö 100 % Syitä alueiden välisiin eroihin • Toimeentulotuen myöntämiskriteereissä on eroaja • Täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki ovat eri tavalla käytössä • Aktivointitoiminta eritasoista eri alueilla Kriteerien yhtenäistäminen ja työttömien aktivointiprosessin kehittäminen ja integroiminen kunnan työtoimintaan ja työvoimahallintoon 80 % 70 % 60 % Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen perheistä 450 Aikuissosiaalityö €/as 90 % 8 % = 88 M€ Vastaanotto 8 % = 82 M€ Vammaispalvelut 3 % = 38 M€ Suun terv.huolto 7 % = 78 M€ 2 % = 23 M€ Perhepalvelut Kuntoutus 26 % = 284 M€ Hoito ja hoiva 22 % = 240 M€ ESH 50 % 400 350 40 % 300 250 30 % 200 150 20 % 8 % = 86 M€ Aikuissosiaalityö 15 % = 168 M€ Aikuispsykososiaaliset palvelut 100 50 10 % 0 15 20 25 30 35 40 Yksinhuoltajien osuus perheistä, % *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 45 50 0% Taloudellinen potentiaali* 11 Erikoissairaanhoito 100 % Syitä alueiden välisiin eroihin Sairaalaverkon pirstaleisuus ja pienet sairaalat näyttävät johtavan korkeampaan palvelukäyttöön suhteessa väestöön, mikä johtaa korkeampiin kustannuksiin • Vuodeosastokapasiteetin määrä suhteessa väestöön vaihtelee Siirtyminen tehokkuuden kannalta riittävän volyymin tuottaviin sairaalayksiköihin • 80 % 70 % 60 % Kustannustaso suhteessa yli 74-vuotiaiden osuuteen väestöstä 1 500 Erikoissairaanhoito €/as 90 % 8 % = 88 M€ Vastaanotto 8 % = 82 M€ Vammaispalvelut 3 % = 38 M€ Suun terv.huolto 7 % = 78 M€ 2 % = 23 M€ Perhepalvelut Kuntoutus 26 % = 284 M€ Hoito ja hoiva 22 % = 240 M€ ESH 50 % 1 400 1 300 40 % 1 200 30 % 1 100 1 000 20 % 900 800 10 % 700 4 6 8 10 12 14 Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 16 8 % = 86 M€ Aikuissosiaalityö 15 % = 168 M€ Aikuispsykososiaaliset palvelut 0% Taloudellinen potentiaali* 12 Hoito ja hoiva 100 % Syitä alueiden välisiin eroihin Palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoidon (ympärivuorokautinen hoito) peittävyyden suuret alueelliset vaihtelut • Erot palveluasumisen yksikköhinnoissa • Akuuttivuodeosastojen jaksojen kesto ja kuntouttavan työotteen toteutuminen Toimivan palveluohjauksen ja tehokkaan kotihoidon mahdollistama ympärivuorokautisen hoidon peittävyyden lasku • 80 % 70 % 60 % Kustannustaso suhteessa yli 74-vuotiaiden osuuteen väestöstä 1 600 Hoito ja hoiva €/as 90 % 8 % = 88 M€ Vastaanotto 8 % = 82 M€ Vammaispalvelut 3 % = 38 M€ Suun terv.huolto 7 % = 78 M€ 2 % = 23 M€ Perhepalvelut Kuntoutus 26 % = 284 M€ Hoito ja hoiva 22 % = 240 M€ ESH 50 % 1 400 1 200 40 % 1 000 30 % 800 600 20 % 400 200 10 % 0 4 6 8 10 12 14 Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 16 8 % = 86 M€ Aikuissosiaalityö 15 % = 168 M€ Aikuispsykososiaaliset palvelut 0% Taloudellinen potentiaali* 13 Kuntoutus 100 % Syitä alueiden välisiin eroihin Kuntoutukseen pääsyn kriteerien vaihtelu alueittain Kuntoutuksen hajanaisuus ja koordinoimattomuus, kustannuksia vaikea saada esiin Kuntoutuksen uudelleen organisointi ja rahoituksen yksinkertaistaminen • • 90 % 80 % 70 % Kustannustaso suhteessa ikävakioimattomaan sepelvaltimotautiindeksiin Kuntoutus €/as 80 60 % 8 % = 88 M€ Vastaanotto 8 % = 82 M€ Vammaispalvelut 3 % = 38 M€ Suun terv.huolto 7 % = 78 M€ 2 % = 23 M€ Perhepalvelut Kuntoutus 26 % = 284 M€ Hoito ja hoiva 22 % = 240 M€ ESH 50 % 70 40 % 60 50 30 % 40 30 20 % 20 10 10 % 0 40 60 80 100 120 140 Sepelvaltimotauti-indeksi, ikävakioimaton *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 160 8 % = 86 M€ Aikuissosiaalityö 15 % = 168 M€ Aikuispsykososiaaliset palvelut 0% Taloudellinen potentiaali* 14 Perhepalvelut 100 % Syitä alueiden välisiin eroihin • • • • Kodin ulkopuolelle sijoitusten määrän vaihtelut Kilpailutilanteen myötä laitoshoidon ja perhekotien yksikköhinnat vaihtelevat Rekrytoinnin aktiivisuuden tuomat erot perhehoidon osuuteen sijoituksista Palvelutarpeen arvion ja palveluohjauksen toimivuudessa eroja Perhehoidon rekrytoinnin ja tuen kehittäminen Perhekotien ja laitoshoidon kilpailutilanteen kautta kehittäminen Avohoidon ja -huollon palvelujen integrointi 80 % 70 % 60 % Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen perheistä 350 Perhepalvelut €/as 90 % 8 % = 88 M€ Vastaanotto 8 % = 82 M€ Vammaispalvelut 3 % = 38 M€ Suun terv.huolto 7 % = 78 M€ 2 % = 23 M€ Perhepalvelut Kuntoutus 26 % = 284 M€ Hoito ja hoiva 22 % = 240 M€ ESH 50 % 300 40 % 250 200 30 % 150 20 % 100 50 10 % 0 10 15 20 25 30 35 40 Yksinhuoltajien osuus perheistä, % *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 45 50 8 % = 86 M€ Aikuissosiaalityö 15 % = 168 M€ Aikuispsykososiaaliset palvelut 0% Taloudellinen potentiaali* 15 Suun terveydenhuolto (Kuntien ja Kelan maksamat kustannukset) 100 % Syitä alueiden välisiin eroihin • • Yksityisen suun terveydenhuollon osuus vaihtelee kuntien välillä Tehokkaimpien tuotantomuotojen implementoinnin taso vaihtelee 90 % kilpailullisen asetelman lisääminen uudistamalla rahoitusmalli ja hoitoonpääsykriteerien tasalaatuistaminen 80 % 70 % Kustannustaso suhteessa ikävakioituun lääkekorvausoikeusindeksiin Suun terveydenhuolto €/as 350 60 % 8 % = 88 M€ Vastaanotto 8 % = 82 M€ Vammaispalvelut 3 % = 38 M€ Suun terv.huolto 7 % = 78 M€ 2 % = 23 M€ Perhepalvelut Kuntoutus 26 % = 284 M€ Hoito ja hoiva 22 % = 240 M€ ESH 50 % 300 40 % 250 200 30 % 150 20 % 100 50 10 % 0 80 85 90 95 100 105 110 115 Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioitu *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 120 125 8 % = 86 M€ Aikuissosiaalityö 15 % = 168 M€ Aikuispsykososiaaliset palvelut 0% Taloudellinen potentiaali* 16 Vammaispalvelut 100 % Syitä alueiden välisiin eroihin • • Kehitysvammapalveluissa palveluasumisen yksikköhinnat vaihtelevat Vammaispalvelut perustuvat subjektiivisiin oikeuksiin ja kunnan harkintaan; palveluiden myöntämisperusteet vaihtelevat kuntien välillä 90 % 80 % Toimivan palvelutarpeenarvion ja ohjauksen avulla tasalaatuisemmat alueelliset päätökset Palveluasumisen tehostaminen rakenteellisesti ja yksikköhinnoilla 70 % Kustannustaso suhteessa kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä olevien osuuteen väestöstä 60 % Vammaispalvelut €/as 500 8 % = 88 M€ Vastaanotto 8 % = 82 M€ Vammaispalvelut 3 % = 38 M€ Suun terv.huolto 7 % = 78 M€ 2 % = 23 M€ Perhepalvelut Kuntoutus 26 % = 284 M€ Hoito ja hoiva 22 % = 240 M€ ESH 50 % 450 400 40 % 350 300 30 % 250 200 20 % 150 8 % = 86 M€ Aikuissosiaalityö 15 % = 168 M€ Aikuispsykososiaaliset palvelut 100 10 % 50 0 0 10 20 30 40 Kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä / 10 000 as *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 50 0% Taloudellinen potentiaali* 17 Vastaanottopalvelut 100 % Syitä alueiden välisiin eroihin • • • Harvaan asutuilla alueilla lääkäripula nostaa henkilöstökustannuksia erityisesti lääkärivastaanotoilla Yksikköjen tehokkuuksissa eroja Vaikuttavuus erikoissairaanhoitoon perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa vaihtelee kunnittain 90 % 80 % 70 % Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioimattomaan lääkekorvausoikeusindeksiin 60 % Vastaanotto €/as Toimintamallin kehittäminen ja integrointi erikoislääkäripalveluihin nykyistä paremmin 8 % = 88 M€ Vastaanotto 8 % = 82 M€ Vammaispalvelut 3 % = 38 M€ Suun terv.huolto 7 % = 78 M€ 2 % = 23 M€ Perhepalvelut Kuntoutus 26 % = 284 M€ Hoito ja hoiva 22 % = 240 M€ ESH 50 % 500 450 400 40 % 350 300 30 % 250 200 20 % 150 8 % = 86 M€ Aikuissosiaalityö 15 % = 168 M€ Aikuispsykososiaaliset palvelut 100 50 10 % 0 80 90 100 110 120 130 140 Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioimaton *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 150 160 0% Taloudellinen potentiaali* 18 Vertaamalla keskimääräisen kustannustason sijaan 5./20 edullisimpaan alueeseen on taloudellinen potentiaali 2,7 mrd€ • Asettamalla tavoiteltu kustannustaso keskimääräistä alemmas parhaan 25 prosentin eli 5. edullisimman alueen kohdalle, saadaan taloudelliseksi potentiaaliksi 2,7 mrd€ - • 100 % 7 % = 196 M€ 90 % 80 % 4 % = 106 M€ 9 % = 229 M€ 70 % Edullisimmin palvelunsa tuottava 25 % alueista tuottaa jo palvelunsa tällä tavoitetasolla tai edullisemmin 8 % = 212 M€ 2 % = 61 M€ Vastaanotto Vammaispalvelut Suun terveydenhuolto 60 % Palvelupakettien osuudet taloudellisesta potentiaalista eivät muutu merkittävästi 25 % = 665 M€ Perhepalvelut 50 % Kuntoutus 40 % Hoito ja hoiva 23 % = 625 M€ ESH 30 % Hoito ja hoiva €/asukas Aikuissosiaalityö 1 400 20 % 1 200 269€/as 4 Säästöpotentiaali 1 Palvelupaketin osuus koko taloudellisesta potentiaalista sek palvelupaketin potentiaali koko maan tasolla 3 400 5 13 % = 353 M€ 0% 5 600 Aikuispsykososiaaliset 10 % 2 1 000 800 9 % = 243 M€ 7 9 11 Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % 13 19 Palvelupakettikohtaisen taloudellisen potentiaalin laskenta 2VÄL Palvelupakettikohtaisessa laskennassa käytetään hyväksi Maisema-järjestelmän palvelupakettien kustannustietoja 2) Väestön ominaisuuksien vaikutus kustannustasoon 1) Lähtötiedot Kustannustiedot: 19 alueelta sosiaali- 3) Tavoitekustannustason määrittäminen Etsitään parhaiten yksittäisen Lasketaan jokaiselle alueelle ja terveystoimen bruttokustannukset palvelupaketin kustannuksia tavoitekustannustasot eri jaettuna yhdenmukaisesti 9 eri (~palvelun tarvetta) selittävät alueiden palvelupaketeille palvelupakettikokonaisuudelle* väestöön liittyvät tunnusluvut Väestöön liittyvät tunnusluvut: mm. Tavoitekustannustasoksi on määritelty Selvitetään, kuinka paljon väestön regressiofunktio, jossa selittävänä väestön ikärakenteeseen, ominaisuudet vaikuttavat muuttujana ovat väestöön liittyvät sairastavuuteen sekä kustannustasoon tunnusluvut vammaispalveluihin liittyviä tunnuslukuja 4) palvelupaketin potentiaali koko alueella Palvelupakettikohtainen potentiaali on 5) Kokonaispotentiaali nykyisen kustannustason ja tavoitekustannustason erotus Mikäli kustannustaso on jo tavoitetta alempi, Summataan palvelupakettikohtaiset taloudelliset potentiaalit yhteen Pohditaan, kuinka hyvin tulokset ovat yleistettävissä koko maan tasolla ei laskennallista potentiaalia ole *Kustannuksiin lisätty suun terveydenhuollon osalta myös yksityisten asiakkaiden ja KELAn maksamat kustannukset 21 Kuntamaiseman tietokanta yhdenmukaistaa kuntien kirjavat tilinpäätöstiedot • Perustuu kuntien ja yhteistoiminta-alueiden tilinpäätöksen mukaisiin tietoihin. Kuntien käyttötalouden tilinpäätökset viedään sellaisenaan Kuntamaiseman tietokantaan, jossa ne jaetaan ennalta tehtyjen määrittelyjen mukaan yksittäisten kuntien organisaatiorakenteista poikkeaville palvelupaketeille. Tämä määrittelytyö on tehty yhdessä kunnan kanssa. • Talousdata kerätään kustannuspaikoittain tai tarvittaessa toiminnoittain tilitasolla (sekä sisäiset että ulkoiset tilit). • Kukin kustannuspaikka on kytketty Maiseman palvelupakettiin ja siellä tarkemmin yksittäisiin palveluihin. Kustannuspaikka on tarvittaessa jaettu vielä tarkemmin esim. suoritteiden perusteella eri palveluille, mikäli kirjanpidon tarkkuus ei ole ollut riittävä. • Talousdatasta on poistettu yhteistoiminta-alueiden kuntaosuudet, sekä mahdollisesti muu palveluiden ristikkäiskäytöstä aiheutunut sisäinen laskutus. • Hallinnon osuus on vyörytetty palvelupaketeille niiden bruttokustannusten suhteessa, mikäli sitä ei ole kirjanpidossa sisäisesti laskutettu • Erikoissairaanhoidon kustannukset on saatu sairaanhoitopiirien kuntalaskutustiedoista, ja ne on täsmäytetty kuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjanpitoon. 22 Tutkitun alueen väestöpohja vastaa noin 14 % koko maan väestöstä Osa alueista on yksittäisiä kuntia ja osa koostuu useammasta kunnasta Laskelmissa käytetyt alueet Asukasluku Alueiden määrä Keskikustannus € / as 1 3 108 € 50 000 – 99 999 3 3 458 € - 3 867 € 25 000 – 49 999 6 2 972 € - 3 948 € < 25 000 10 2 592 € - 4 517 € Yhteensä 20 3 503 € > 99 999 23 Palvelupaketeittain asukaskohtaisissa kustannuksissa huomattavaa hajontaa Maisema-järjestelmän palvelupaketit Kustannus, €/as Palvelupaketin hinta, €/as* Min. Max. Ka Min. Max. Ka Sisältää 103 361 224 167 323 224 Mielenterveys- ja päihdepalvelut sisältäen psykiatrisen erikoissairaanhoidon 77 411 203 90 363 203 Toimeentulotuki, työllistämistoiminta ym. sosiaalityö Erikoissairaanhoito 835 1 385 1 083 888 1 298 1 083 Hoito & hoiva 503 1 372 1 001 574 1471 1001 24 75 45 26 59 45 Perhepalvelut 111 319 195 149 258 195 Lastensuojelu, perheneuvola Suun terveydenhuolto** 157 299 224 167 289 224 Perustason suun terveydenhuolto Vammaispalvelut 185 436 303 245 417 303 Vaikea- ja kehitysvammaisten palvelut Vastaanotto 232 472 328 281 406 328 Perustason vastaanottopalvelut sisältäen neuvolat, tutkimukset ja sairaankuljetuksen Palvelupaketti Aikuispsykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö Kuntoutus *Laskettu ensisijaisella regressiomallilla **Kustannuksiin lisätty myös yksityisten asiakkaiden ja KELAn maksamat kustannukset Erikoissairaanhoito ilman psykiatrian palveluita Omaishoidon tuki, Kotihoito, Päiväkeskukset, tehostettu palveluasuminen, vanhusten laitoshoito, perusterveydenhuollon vuodeosasto Terapia- ja kuntoutusasiakkaat, lääkinnällinen kuntoutus ja veteraanikuntoutus 24 Aikuispsykososiaaliset palvelut Selittävät muuttujat Yhteenveto Malli Muuttujat yhtälö 1 x = Kelan työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu 2 Selitysaste (R²) • Mielenterveys- ja päihdepalveluista koostuvien psykososiaalisten palveluiden kustannuksia selittävät parhaiten Kelan työkyvyttömyysindeksi ja THL.n mielenterveysindeksi y = 1,53x + 46,9 0,49 x = THL mielenterveysindeksi, ikävakioimaton y = 1,89x + 7,99 0,45 • Malli 2 antaa pienimmän potentiaalin (21 €/asukas), joka vastaa 8,8 % alueiden keskikustannuksesta 3 x = THL sairastavuusindeksi, ikävakioimaton y = 2,01x + 0,40 0,44 • 4 x = Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu y = 2,71x - 67,2 0,38 Malli 3 antaa korkeimman potentiaalin (30 €/asukas), joka vastaa 12,5 % maisemakuntien keskikustannuksesta Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioituun työkyvyttömyysindeksiin Potentiaali keskimäärin per asukas, € Aikuispsykososiaaliset €/as 400 35 350 30 300 250 25 200 20 150 15 100 26,4 10 50 0 70 90 110 130 150 Kela työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu 170 190 30,1 21,0 26,4 5 0 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 25 Aikuissosiaalityö Selittävät muuttujat Yhteenveto Malli Muuttujat Yhtälö 1 x1 = Yksinhuoltajien osuus perheistä x2 = 18-64 –vuotiaat / väestö 2 3 Selitysaste (R²) y = 9,39x1 + 8,76x2 - 595 0,67 x1 = Yksin asujien osuus väestöstä x2 = 18-64 –vuotiaat / väestö y = 13,5x1 + 13,7x2 - 850 0,62 x1 = työttömät, % työvoimasta x2 = 18-64 –vuotiaat / väestö y = 16,2x1 + 16,0x2 - 920 0,60 Aikuissosiaalityö €/as Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen perheistä • Suurimmaksi osaksi toimeentulotuesta ja työmarkkinatuen kuntaosuudesta koostuvaa aikuissosiaalityötä selittää parhaiten yksinhuoltajien osuuden perheistä ja aikuisten väestöosuuden yhdistelmä • Selitysaste monimuuttujamalleilla on huomattavasti korkeampi kuin yksittäisillä muuttujilla • Potentiaali mallilla 1 on 11 euroa asukasta kohden, mikä vastaa 5,4 % keskikustannuksista Potentiaali keskimäärin per asukas, € 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 16 14 12 10 8 6 11,4 13,1 15,2 4 15 20 25 30 35 40 Yksinhuoltajien osuus perheistä, % 45 50 2 0 Malli 1 Malli 2 Malli 3 26 Erikoissairaanhoito Selittävät muuttujat Yhteenveto Malli Muuttujat Yhtälö 1 x = Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä 2 Selitysaste (R²) y = 46,0x + 655 0,55 x = Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioimaton y = 4,41x + 578 0,55 3 x = Kelan kuolleisuusindeksi, ikävakioimaton y = 3,79x + 676 0,53 4 X = THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton y = 5,24x + 501 0,42 Erikoissairaanhoito €/as Kustannustaso suhteessa yli 74-vuotiaiden osuuteen väestöstä • Erikoissairaanhoidon kustannuksia parhaiten kuvaa yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä • Myös Kelan ikävakioimaton sairastavuusindeksi ja kuolleisuusindeksi selittävät erikoissairaanhoidon kustannuksia varsin hyvin johtuen niiden sidonnaisuudesta vanhusten osuuteen • Laskennallinen potentiaali on mallista riippuen vain 3,1 - 3,8 % erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista Potentiaali keskimäärin per asukas, € 1500 45 1400 40 1300 35 1200 30 1100 25 1000 20 900 40,4 32,8 15 800 38,6 36,3 Malli 3 Malli 4 10 700 4 6 8 10 12 Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % 14 16 5 0 Malli 1 Malli 2 27 Hoito ja hoiva Selittävät muuttujat Yhteenveto Yhtälö Selitysaste (R²) y = 101x + 61,4 0,79 x = Kelan kuolleisuusindeksi y = 8,18x + 121 0,75 3 x = Kela sairastavuusindeksi, ikävakioimaton y = 8,85x - 12,2 0,66 4 x = THL sote-tarvekerroin y = 19,8x - 1101 0,65 Malli Muuttujat 1 x = Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä 2 Kustannustaso suhteessa yli 74-vuotiaiden osuuteen Hoito & hoiva €/as 1600 • Hoidon ja hoivan palveluita käyttävät lähinnä vanhukset viimeisinä elinvuosinaan • Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä ja muut vanhusten suhteelliseen väestöosuuteen linkittyvät muuttujat antavat korkean selitysasteen • Eri mallien antamat potentiaalit vastaavat 4,3 – 5,1 % hoidon ja hoivan kokonaiskustannuksista Potentiaali keskimäärin per asukas, € 48 1400 46 1200 1000 44 800 42 600 40 400 200 38 0 36 4 6 8 10 12 Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % 14 16 47,2 46,0 42,9 39,6 34 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 28 Kuntoutus Selittävät muuttujat Yhteenveto Malli Muuttujat Yhtälö 1 x = Sepelvaltimotautiindeksi, ikävakioimaton 2 x = Kelan työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu 3 x = Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu 4 Poikkeama eri alueiden kustannuksen keskiarvosta Selitysaste (R²) y = 0,32x + 10,0 0,39 y = 0,36x + 3,17 0,33 y = 0,69x - 29,2 0,30 Logiikaltaan aukotonta kuntoutuksen kustannuksia korkealla selitysasteella selittävää muuttujaa ei löytynyt. Kuntoutuksen sisältö ja laajuus todennäköisesti vaihtelevat varsin paljon alueittain • Neljänneksi malliksi otettu mukaan alueiden asukaskohtaisen kustannuksen keskiarvo, 45 euroa per asukas • Potentiaali vastaa laskentatavasta riippuen 7,6 10,9 % kokonaiskustannuksista y = 45 Kustannustaso suhteessa ikävakioimattomaan sepelvaltimotauti-indeksiin Kuntoutus €/as • Potentiaali keskimäärin per asukas, € 80 4,5 70 4 60 3,5 50 3 40 2,5 30 2 20 1,5 10 3,0 3,5 3,6 Malli 2 Malli 3 4,3 1 0 40 60 80 100 120 Sepelvaltimotauti-indeksi, ikävakioimaton 140 160 0,5 0 Malli 1 Malli 4 29 Perhepalvelut Selittävät muuttujat Yhteenveto Malli Muuttujat 1 x = Yksinhuoltajien osuus perheistä 2 - Selitysaste (R²) Yhtälö y = 4,04x + 72,5 0,34 x = Lasten osuus väestöstä y = -7,93x + 30 0,31 Työttömät, % työvoimasta y = 4,94x + 138 0,11 Perhepalvelut €/as Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen perheistä • Suurimmaksi osaksi lastensuojelun kustannuksista koostuvien perhepalveluiden kustannuksia selittävät lähinnä yksinhuoltajien osuus perheistä ja lasten osuus väestöstä • Kenties yllättävästi suuri lasten osuus väestöstä indikoi pieniä asukaskohtaisia kustannuksia • Muilla muuttujilla ei päästy järkeviin selitysasteisiin • Potentiaali 4,9-7,5 % perhepalveluiden kokonaiskustannuksista Potentiaali keskimäärin per asukas, € 350 16 300 14 250 12 200 10 150 8 100 6 50 4 0 10 15 20 25 30 35 Yksinhuoltajien osuus perheistä, % 40 45 50 14,5 9,5 2 0 Malli 1 Malli 2 30 Suun terveydenhuolto Selittävät muuttujat Yhteenveto Selitysaste (R²) • Sairastavuuteen liittyvät ikävakioidut indeksit selittävät suun terveydenhuollon kustannuksia korkeilla selitysasteilla y = -3,65x + 615 0,82 • x = Kela sairastavuusindeksi, ikävakioitu y = -2,72x + 516 0,67 Sairastavuuteen liittyvien tunnuslukujen ja suun terveydenhuollon kustannusten korrelaatio on negatiivinen – terveet ihmiset käyttävät enemmän suun terveydenhuoltoa x = THL sairastavuusindeksi, ikävakioitu y = -2,13 + 453 0,51 • Suun terveydenhuollon kustannuksia ei todennäköisesti aja aito palvelutarve vaan asiakkaiden terveyskäyttäytyminen • Potentiaalin osuus suun terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on hyvin pieni, 1,8 - 3,5 % Malli Muuttujat Yhtälö 1 x = Kela lääkekorvausoikeusindeks i, ikävakioitu 2 3 Suun terveydenhuolto €/as Kustannustaso suhteessa ikävakioituun lääkekorvausoikeusindeksiin Potentiaali keskimäärin per asukas, € 350 8 300 7 250 6 200 5 150 4 100 3 50 2 0 80 85 90 95 100 105 110 115 Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioitu 120 125 6,3 7,4 3,8 1 0 Malli 1 Malli 2 Malli 3 31 Vammaispalvelut Selittävät muuttujat Yhteenveto Yhtälö Selitysaste (R²) x = Kehitysvammaisten asumispalveluissa* /10 000 as y = 5,09x + 185 0,47 2 x = Henkilökohtaisen avun asiakkaita vuoden aikana / 100 000 as y = 0,249x + 215 0,41 3 x = Kelan kuolleisuusindeksi, ikävakioimaton y = 1,65x + 125 0,64 4 x = Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä y = 18,0x + 135 0,53 Malli Muuttujat 1 Kustannustaso suhteessa kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä olevien osuuteen väestöstä Vammaispalvelut €/as 500 • Vammaispalveluiden kustannuksissa käytetty ensisijaisesti palvelujen piirissä olevien vammaisten määriä • Suurin osa kustannuksista kertyy kehitysvammaisten asumispalveluista • Hieman yllättäen myös toisiinsa vahvasti liittyvät kuolleisuusindeksi ja yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä selittävät hyvin vammaispalveluiden kustannuksia • Eri mallien antamat potentiaalit vastaavat 3,8 – 4,3 % kokonaiskustannuksista Potentiaali keskimäärin per asukas, € 16 14 400 12 300 10 8 200 6 100 14,4 11,2 12,4 12,6 Malli 3 Malli 4 4 0 0 10 20 30 40 50 Kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä / 10 000 as Kehitysvammaisten asumispalvelut sisältää laitoshoidon sekä tuetun, autetun ja ohjatun asumisen asiakkaat. 2 0 Malli 1 Malli 2 32 Vastaanottopalvelut Selittävät muuttujat Yhteenveto Malli Muuttujat Yhtälö 1 x = Kela lääkekorvausoikeusindeks i, ikävakioimaton Selitysaste (R²) y = 2,18x + 86,1 0,42 2 x = Mielenterveysindeksi, ikävakioimaton y = 1,62x + 144 0,35 3 x = Kela sairastavuusindeksi, ikävakioimaton y = 1,25x + 184 0,33 4 x = THL sairastavuusindeksi, ikävakioimaton y = 1,69x + 140 0,33 Vastaanotto €/as Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioimattomaan lääkekorvausoikeusindeksiin • Vastaanottopalveluiden kustannuksia parhaiten kuvaavat ikävakioimattomat sairastavuuteen liittyvät indeksit • Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetuilla ja mielenterveyspotilailla on monesti kroonisia ongelmia, jotka kuormittavat perusterveydenhuollon vastaanottoja • Eri mallien antama potentiaali vastaa 3,4 – 6,4 % vastaanottopalveluiden kokonaiskustannuksista potentiaali keskimäärin per asukas, € 18 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 16 14 12 10 8 17,0 15,5 6 11,1 10,9 4 2 80 90 100 110 120 130 140 Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioimaton 150 160 0 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 33 Tarkasteltujen alueiden taloudellinen potentiaali yhteensä 132 m€, joka vastaa 4,8 % kokonaiskustannuksista • Koko maan tasolla 4,8 % tarkoittaa 1,1 mrd€ potentiaalia sote-kustannuksissa Potentiaali / asukas eri malleilla Palvelupaketti Väestöpohja yhteensä Avg min max Kustannus Potentiaali* (€) Potentiaali* (%) Aikuispsykososiaaliset 25,98 21,04 30,12 188 084 672 20 343 669 10,8 % Aikuissosiaalityö 13,24 11,39 15,21 165 148 512 10 369 355 6,3 % ESH 37,02 32,80 40,36 831 989 465 28 991 617 3,5 % Hoito ja hoiva 43,92 39,61 47,23 729 358 079 34 389 978 4,7 % 3,58 2,99 4,28 30 738 886 2 803 138 9,1 % 11,99 9,49 14,49 151 412 172 9 389 803 6,2 % 5,85 3,80 7,42 164 063 206 4 583 690 2,8 % Vammaispalvelut 12,67 11,24 14,38 228 636 087 9 919 447 4,3 % Vastaanotto 13,60 10,87 16,95 253 501 064 10 650 910 4,2 % 167,86 143,24 190,44 2 742 932 142 131 441 607 4,8 % Kuntoutus Perhepalvelut Suun terveydenhuolto Yhteensä *Potentiaali laskettu eri mallien antamien potentiaalien keskiarvolla 34 Tarkasteltujen alueiden ikäjakauma on lähellä koko maan keskiarvoa – Toisaalta sairastavuus on koko maata korkeammalla tasolla Palvelupakettien asukaskohtainen tavoitekustannustaso ja keskimääräinen taloudellinen potentiaali, euroa / asukas 1 200 37 1 000 44 800 600 1 025 888 400 26 13 214 198 200 4 12 6 181 204 Perhepalvelut Suun terveydenhuolto 13 14 279 310 36 0 AikuispsykoAikuissosiaaliset sosiaalityö palvelut ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Vammais- Vastaanotto palvelut Potentiaali palvelupaketin kustannuksista 10,8 % 6,3 % 3,5 % 4,7 % 9,1 % 6,2 % 2,8 % 4,3 % 4,2 % Potentiaali koko maan tasolla 168 M€ 86 M€ 240 M€ 284 M€ 23 M€ 78 M€ 38 M€ 82 M€ 88 M€ Tavoitekustannustaso Säästöpotentiaali 35 Tarkasteltujen alueiden ikäjakauma on lähellä koko maan keskiarvoa Toisaalta sairastavuus on koko maata korkeammalla tasolla Tutkitut alueet (n = 20 väestö = 783 046) Koko maa (n = 320 väestö = 5 451 270) Väestöllä painotettu keskiarvo Keskihajonta Väestöllä painotettu keskiarvo Keskihajonta 0-17v osuus väestöstä, % 21,0 3,4 19,8 4,4 18-64v osuus väestöstä, % 59,9 2,8 60,9 3,0 8,6 2,4 8,5 3,2 12,5 3,3 11,3 3,8 KELA sairastavuusindeksi, ikävakioitu 108,4 12,6 100,0 16,9 KELA Sairastavuusindeksi, ikävakioimaton 108,8 24,4 100,0 33,8 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu 110,2 14,0 100,0 18,6 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton 110,3 18,1 100,0 24,5 KELA kuolleisuusindeksi, ikävakioitu 98,6 8,2 100,0 13,5 KELA kuolleisuusindeksi, vakioimaton 98,5 28,1 100,0 38,8 105,2 10,8 100,0 12,9 22,8 7,9 20,4 18,6 336,6 150,3 279,1 168,6 3503 478 3595 588 Indikaattori 75v- osuus väestöstä, % Työttömät työvoimasta, % THL Tarvekerroin sosiaalitoimella Kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä / 10 000as Henkilökohtaisen avunasiakkaita vuoden aikana / 100 000 as Sote-nettokustannukset / asukas • Koko maassa vain Helsinki on merkittävästi tarkasteltujen alueiden väestöltään suurinta aluetta Oulua suurempi kaupunki • 20 % Suomalaisista asuu tarkasteltavista alueista pienintä (Lieksa) pienemmissä kunnissa • Tarkasteltavan alueen ikärakenne on lähellä Suomen keskiarvoa • Sairastavuus tarkastelluilla alueilla on kuitenkin koko maata korkeampi • Koko maan osalta indikaattorien keskihajontoja nostavat erityisesti pienimmät kunnat, joiden painoarvo taloudellista potentiaalia arvioidessa on kuitenkin hyvin pieni 36 Taloudellinen potentiaali kokonaiskustannusten tasolla 2VÄL Kokonaiskustannuksissa aineistona voidaan käyttää lähes kaikkien Suomen kuntien tietoja 2) Väestön ominaisuuksien vaikutus kustannustasoon 1) Lähtötiedot Kustannustiedot: 279 kunnasta koko Etsitään parhaiten sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannuksia selittävät nettokustannukset vuodelta 2012 alueiden väestöön liittyvät tunnusluvut (SotkaNetistä bruttomenojen ja 3) Tavoitekustannustason määrittäminen Lasketaan jokaiselle alueelle sotepalveluiden tavoitekustannustaso Tavoitekustannustasoksi on määritelty Selvitetään, kuinka paljon väestön regressiofunktio, jossa selittävänä myyntituottojen erotus) ominaisuudet vaikuttavat muuttujana ovat väestöön liittyvät Väestöön liittyvät tunnusluvut: kustannustasoon tunnusluvut Väestön ikärakenteeseen, sairastavuuteen tai muihin ominaisuuksiin liittyviä indikaattoreita 4) Potentiaali koko maassa Käytetyt kustannustiedot Kuntakohtainen potentiaali on nykyisen kustannustason ja tavoitekustannustason Tarkastellut kunnat* Koko maa 5 142 613 5 426 674 Väestö erotus Mikäli kustannustaso on jo tavoitetta alempi, ei laskennallista potentiaalia ole Koko maan potentiaali on kuntakohtaisten potentiaalien summa Nettokustannus 2012 (€/as) Min 2 005 Avg 3 153 Max 5 006 *Ahvenanmaan ja Kainuun kunnat on jätetty pois puuttuvien tai systemaattisesti virheellisten kustannustietojen takia. Näiden lisäksi on poistettu 13 kuntaa, joiden nettokustannukset ovat selvästi virheellisiä 38 Yhteenveto regressiomalleista: Kelan ikävakioimaton sairastavuusindeksi selittää parhaiten Selitettävänä muuttujana asukaskohtaiset sote-nettokustannukset 2012 Malli Yhtälö Muuttujat Selitysaste (adjusted R2) 1 y = 15,3x + 1229 x = Kelan ikävakioimaton sairastavuusindeksi 0,72 2 y = 107,5x1 + 12,2x2 + 18,6x3 + 503 x1= 75 vuotta täyttänyt väestö, % kunnan väestöstä x2 = Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi x3 = työttömyysprosentti 0,71 3 y = 107,7x1 + 14,7x2 + 412 x1= 75 vuotta täyttänyt väestö, % kunnan väestöstä x2 = Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi 0,70 4 y = 122,1x1 + 10,3x2 + 762 x1= 75 vuotta täyttänyt väestö, % kunnan väestöstä x2 = THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi 0,68 5 y = 35,7x1 - 717,6 X1 = THL:n terveyden- ja sosiaalihuollon tarvekerroin 0,63 6 y = 18,4x + 1069 x = THL:n ikävakioimaton sairastavuusindeksi 0,53 • Parhaiten nettokustannuksia selittävät muuttujat eri malleihin on etsitty ajamalla useita regressioita eri muuttujilla ja hakemalla paras selitysaste (adjusted R²) • Regressiomalleissa käytetyt muuttujat ovat tilastollisesti merkitseviä 39 Valtakunnan tason taloudellinen potentiaali eri malleilla vaihtelee merkittävästi – Oletetaan ennustetun kustannustason yläpuolella olevien kuntien pääsevän mallin ennusteeseen Koko maan tason taloudellinen potentiaali koko maan nettokustannuksista, M€ 900 800 796 735 700 667 593 600 498 500 526 400 300 200 100 0 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 Malli 5 Malli 6 40 Esimerkkejä taloudellisen potentiaalin eroista kunnissa malleilla 1-5: keskimääräinen, pienin ja suurin potentiaali – Suurimman potentiaalin kunnat Taloudellinen potentiaali nettokustannuksessa, M€ 300 250 200 150 227 100 50 50 49 47 15 13 13 13 Kunta 5 Kunta 6 Kunta 7 Kunta 8 0 Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 41 Esimerkkejä taloudellisen potentiaalin eroista kunnissa malleilla 1-5: keskimääräinen, pienin ja suurin potentiaali– Suurimman potentiaalin kunnat Taloudellinen potentiaali nettokustannuksessa, % kunnan sote-kokonaisnettokustannuksista 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 13% 13% 4% 8% 8% 9% 10% 8% 5% 2% 0% Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 Kunta 5 Kunta 6 Kunta 7 Kunta 8 42 Liitteet 2VÄL Yhden muuttujan regressiot: ikärakenne, tarvevakiokertoimet ja työttömyysprosentti – Työttömyysprosentti selittää huonosti eroja sote-nettokustannuksissa Kunnan yli 79 vuotiaat suhteessa kunnan väkilukuun (2012) y = 21201x + 1785,5 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 0,05 0,1 0,15 0,2 0,25 Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) Kunnan yli 74 vuotiaat suhteessa kunnan väkilukuun (2012) Terveyden- ja sosiaalihuollon kuntakohtaiset tarvevakiokertoimet 2012 y = 3571x - 717,63 R² = 0,6298 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 0,5 1 Terveyden- ja sosiaalihuollon kuntakohtaiset tarvevakiokertoimet 2012 1,5 Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) R² = 0,6037 6000 R² = 0,5339 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 0,02 0,04 0,06 0,08 0,1 0,12 0,14 Kunnan yli 79 vuotiaat suhteessa kunnan väkilukuun (2012) Työttömyysprosentti, 2012 Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) Kunnan yli 74 vuotiaat suhteessa kunnan väkilukuun (2012) y = 14389x + 1606,9 y = 87,88x + 2283,7 R² = 0,2433 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 5 10 15 20 25 Työttömyysprosentti 2012 44 Yhden muuttujan regressiot: THL:n ja Kelan sairastavuusindeksit, ikävaoituna ja vakiomatta – Ikävakioimattomat selittävät nettokustannuksia paremmin 6000 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton (2010) y = 19,174x + 1133,7 R² = 0,3119 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 50 100 150 200 Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2010) 6000 5000 y = 18,414x + 1069,1 R² = 0,5329 4000 3000 2000 1000 0 0 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2010) 6000 y = 26,46x + 299,27 5000 R² = 0,4605 4000 3000 2000 1000 0 50 100 150 KELAn sairastavuusindeksi, vakioitu (2012) 100 150 200 KELAn sairastavuusindeksi, ikävakioimaton (2012) 200 Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) KELAn sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2012) 0 50 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton (2010) 6000 y = 15,256x + 1229 R² = 0,7153 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 50 100 150 200 250 KELAn sairastavuusindeksi, vakioimaton (2012) 45 Sairastavuusindeksit ja THL:n tarvekerroin on suunniteltu eri käyttötarkoituksiin Eri käyttötarkoituksen myötä laskentatavat poikkeavat merkittävästi KELAn sairastavuusindeksi THL:n sairastavuusindeksi THL:n sosiaali – ja terveydenhuollon tarvekerroin Laskennassa käytetyt muuttujat • • Kuolleisuus Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä Lääke- tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä • • • • • • • Syöpäindeksi Sepelvaltimotauti-indeksi Aivoverisuonitauti-indeksi TULE-indeksi Mielenterveysindeksi Tapaturmaindeksi Dementiaindeksi • • • 12 tautiluokitusta 9 ikäryhmäluokitusta 5 sosioekonomista luokitusta Laskentatapa • Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo • Muuttujat on painotettu niiden vaikutuksella kuolleisuuteen, työkyvyttömyyteen, elämänlaatuun ja terveydenhuollon kustannuksiin Pienten alueiden riittävän tapausmäärän varmistamiseksi lasketaan kolmen vuoden keskiarvona • Estimoitu luokitukseen kuuluvan henkilön kustannukset terveyden, vanhusten- ja sosiaalihuollossa Alueen tarvekerroin saadaan kertomalla kustannuksia kuvaavat kertoimet yleisyydellä kunnassa, laskemalla painot yhteen ja jakamalla alueen väestöllä ”Tarkoitettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuskehityksen mittariksi” Seitsemällä painotetulla muuttujalla Kelan indeksiä sofistikoituneempi indeksiluku Indeksiin lasketaan vain alle 80-vuotioaiden sairastaminen • • • Muuta indeksiluvusta • • • Lähde ja lisätietoja Tarkoitettu ensisijaisesti sairastavuuden vertailuun Vain kolmella painottamattomalla muuttujalla selvästi karkein indeksiluku Ei ikärajausta http://www.kela.fi/terveyspuntari • • • http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/ Indeksiluku: Indeksoitu luku kertoo tarkasteltavan alueen tason suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). THL:n tarvekertoimessa maan keskiarvo = 1 • • ”Selittää mahdollisimman hyvin yksilötason kustannuksia, mutta sopii samalla käytettäväksi valtionosuuskriteerien laadinnassa.” Saatavilla kertoimet terveys- ja vanhuspalveluille sekä koko sote-palveluille sisältäen myös muut sosiaalipalvelut https://www.julkari.fi/handle/10024/114577 *http://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-japalvelujarjestelma/talous/tilastoja/terveyden-ja-vanhustenhuollontarvevakioidut-menot Ikävakiointi: Ikävakionnilla eliminoidaan alueellisesti poikkeavien ikärakenteiden vaikutus indeksiin. Ikävakiointi voidaan tehdä suoralla tai epäsuoralla menetelmällä. Lähteet: Kela; THL 46 Rakennamme huomisen menestyvää Suomea sitra.fi Facebook.com/SitraFund @SitraFund Mikä on Change Day Suomi? Change Day on työkalu kohti parempia palveluita. Change Day tuo asiakkaan äänen kuuluville henkilöstön kautta. Change Day on työkalu henkilöstölle oman työn kehittämiseen. Change Dayssä henkilöstö on aktiivinen muutoksen tekijä. Sitra • Varpu Valkeinen • 14.4.2015 • 1 Change Day • Sitra yhdessä THL:n, Sosten ja STM:n kanssa on tuomassa Iso-Britanniasta alkanutta Change Day konseptia Suomeen. Konsepti on levinnyt Briteistä reippaasti, muista pohjoismaista Ruotsissa tämä otettiin käyttöön viime vuonna. • Lyhyesti isossa kuvassa Change Day on työkalu kohti parempia palveluita, joka tuo asiakkaan äänen kuuluville henkilöstön kautta. Change Day on työkalu nimenomaan johdolle ja henkilöstölle oman työn ja oman yksikön työn kehittämiseen ja Change Dayssä henkilöstö on aktiivinen muutoksen tekijä. • Konkreettisesti jokainen tekee oman lupauksen työyhteisössään näkyvästi /jättää kädenjäljen kohti parempia palveluita. Esimerkiksi minä voin luvata asiakkaan näkökulmasta, etten enää koskaan jätä terveydenhuollon aikoja käyttämättä peruuttamatta tai ammattilaisen näkökulmasta lupaan kysyä jokaiselta vastaanotolta lähtevältä asiakkaalta lopuksi, että onko vielä jotain missä voin auttaa? Pienistä asioista syntyy yhdessä suurta. • Mikä parasta, Change Dayssa raha ei liiku lukuun ottamatta pieniä materiaalikustannuksia. Change Day julkaistaan tällä viikolla Jyväskylässä Terve-Sospäivillä ja järjestämme kesäkuussa Change Day kick off-työpajan, jonka tarkoituksena on saada mahdollisimman moni taho lähtemään Change Dayhin mukaan ja kertoa tarkemmin, miten se tapahtuu. Sitra • Kirsi Suomalainen • 21.1.2014 • 2 Kutsu • Aika: Torstai 11.6.2015 klo. 10:00 - 13:00 Paikka: Sitra, Itämerentori 2, Helsinki • Mikä? Change Day Suomi järjestetään ensimmäistä kertaa ensi syksynä - tule kuulemaan mistä on kyse! • Kenelle? Tilaisuus on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäjille ja esimiehille • Syksyllä 2015 ensi kertaa vietettävä Change Day Suomi .Kansainvälisesti levinnyt Change Day on työkalu, jolla sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisten ja asiakkaiden parhaat käytännöt, teot ja muutosideat kootaan yhteiseen noutopöytään kaikkien asiakkaiden hyödyksi. • Kutsumme Sinut 11.6. Change Day -tilaisuuteen, jonka tavoitteena on antaa konkreettisia eväitä siihen, miten Change Day toimii työkaluna sinun organisaatiossa ja mitä muutostarkoitusta Change Day voi organisaatiossanne palvella. Näillä eväillä voit lähteä kansalliseen 3.11. huipentuvaan Change Dayhin mukaan parempien palveluiden ja asiakaslähtöisyyden puolesta. • Tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta: www.sitra.fi/tapahtumat/change-day-sosiaalija-terveyspalveluiden-ravintolapaiva • Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään 29.5.2015 mennessä sähköpostiosoitteeseen: [email protected]. Sitra • Kirsi Suomalainen • 21.1.2014 • 3 Change Day:n eteneminen kansalliseksi Kokonaiskonseptin laadinta kevään aikana ja Change Dayn jatkuvuuden mahdollistaminen Tavoitteena konsepti, jonka jokainen halukas voi toteuttaa helposti, ja joka innostaa tekemään lupauksia sitoutuen sekä jakamaan ja innostamaan eteenpäin lisäten asiakkaan keskiössä olemista! Konseptin 1. versio valmis Nettisivut, slogan ja logo TerveSos 6.-7.5. Kansallisen CD:n julkaisu Käsikirja Change Daysta 11.3.2015 ALUSTAVA: CHANGE DAY SUOMI 3.11. Innokylä-alusta Sparraava ohjausryhmä: STM, Soste, THL, Kuntaliitto, Sitra, kunnat Forssa ja Tampere 25.2. Eksote-työpaja 10.2. PSHP Työhyvinvointitori 26.3. Eksote pilotti 31.3. Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumi 14.-15.4. Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät Sotepol Sostetalk 10/15 Kuntamarkkinat 9/15 11.6. Tapahtumapäivä, joka kokoaa päättäjiä, kehittäjiä ja järjestöjä yhteen Työpajoja alueellisesti? Alustava Change Day tapahtuma 2.-3.11.2015 + Kansallisen Change Day päivän tapahtumat ympäri Suomea (päivän tai viikon mittaisina) Viestin vieminen ja koko sote-alan mukaan innostaminen sekä juurruttaminen (vuosi 2015) 2015 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Heinä Syys Marras Joulu 4 2016 Raportoinnin kehittäminen toiminnan tarpeiden pohjalta Eija Peltonen 6.5.2015 Tiedolla johtaminen • Sote - palveluissa haasteena on lisääntyvän kysynnän ja käytettävissä olevan rahoituksen tasapainottaminen. • Kun uutta palvelurakennetta ja verkostoa suunnitellaan, tarvitaan tietoa eri mallien tuottavuusvaikutuksista sekä niiden vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. • Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelussa tarvitaan myös tietoa satsausten pitkän aikavalin vaikutuksista hyvinvointiin ja kustannuksiin. • Sote – palveluihin liittyviä tietoja pitää kerätä, yhdistää ja analysoida hallintorajoiusta ja organisaatiorakenteista riippumatta. Ongelmana tällä hetkellä on tiedon vertailtavuus ja jalostaminen. – Lähde: Sitran selvityksiä 92 Huomisen Sote 4 /2015 ep015 2 Tietojohtamisen malli - Sitra • Jalostettu tieto: – Tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen kysynnän ennustaminen – Hyvinvointi-indikaattorit ja asiakasanalyysi 1) ennaltaehkäisy: ikä, tautiryhmät ja palvelujen käyttö, 2) operatiivinen toiminta: palvelujen käyttö ja kustannukset, 3) vaikuttavuus: asiakasryhmien seuranta ja ennustaminen – Arvioidaan nykyisillä resursseilla tuotettujen palvelujen laatu, kohdentuminen ja vaikuttavuus • Lähde: Sitran selvityksiä 92 Huomisen Sote 4 /2015 ep015 3 Palvelujen käytön ennustettavuus Palvelusopimus • Tietojohtamisen mallissa tulevaisuuden palvelut ja niiden tarve määritellään organisaation palveluiden tuottamina suoritteina. • Suoritekustannusten avulla ennuste esitetään rahassa. • Kysyntäennusteen pohjana toimii joko väestön ja ikäjakauman kehitys tai palvelukohtaisen asiakasmäärän kehitys. • Tulevaisuuden palveluiden tarve johdetaan organisaation nykyisestä palvelutuotannosta suhteuttamalla se väestöennusteeseen tai ennustettuun asiakasmäärään. • Mallin avulla voidaan ennustaa tuotteistettujen palveluiden kysyntää (Osa palveluhierarkiaa) ep015 4 SOTE ICT tietovarasto ja liittymät( moduulit?) – raportoinnin osana Palveluprosessit Henkilöstö voimavarat: Palvelujen kohde ja käyttö Kustannukset Poissaolot Nettotyöpanos Koulutus ja kehittämishankkeet Mitoitus, ennakointi AVOHILMO HILMO Sisäinen ja ulkoinen laadun arviointi Asiakas-, potilastyytyväisyys ja – turvallisuus sekä elämänlaatu Toimintakyky Potilaiden hoitoisuus pDRG DRG ICF RAFAELA RAI Palvelut: Palvelujen laatu Talous: Saatavuus ja saavutettavuus Toiminnan ohjaus ja seuranta (ajankäyttö, suoritteet jne.) Palvelujen hinta ja kustannukset (palvelupaketit, tuotteet, hinnoittelu) vrt. palvelusopimus RAVA Asiakaslaskutus Palkkahallinto Palvelusopimus Järjestäjä- tuottaja ep015 5 Palveluväylä –mitä se on? • Siinä on avoimet tietovarastot ja integraatioalusta, joka mahdollistaa prosessiintegraatiot ep015 6 Raportointinäkymät • Kolmelle tasolle (HR, johtaminen, talous, toiminta) ep015 7 Tj Leila Pekkanen 5.5.2015 1 Tiedolla johtamisen erityispiirteitä Kuntien Tiedolla johtaminen kohdistuu lähinnä palveluihin Kunnallisten palvelujen erityspiirteet vaikuttavat tietomäärittelyihin Palvelujen erityspiirteitä ovat mm: Palvelun tuottaminen ja palvelun käyttö tapahtuu usein samanaikaisesti [ei voida tehdä varastoon eikä itse kohdetta [palvelua] voi mitata kuin välillisesti jälkikäteen, vrt tavaratuotanto] Palvelutuote [hyödyke] on usein aineeton, joten sen saaminen kiinni mitattavaksi on vaikeaa Asiakas [palvelun kohde] osallistuu usein hyvinkin merkittävästi palvelun tuottamiseen [siis asiakas panostaa merkittävästi itse] Tuotosten [suoritteiden] ja vaikuttavuuden välinen suhde voi vaihdella hyvinkin merkittävästi, siis tarkoittaa että näiden välinen korrelaatio vaihtelee ja voi olla hyvinkin pieni Laadun merkitys on erilainen kuin fyysisissä tuotteissa [vaihtelut, merkitys …] Edellä kuvatut erityispiirteet vaikuttavat olennaisesti palvelujen mittaamiseen. Lähde: Tiedolla johtamisen käsikirja JulkICT 5.5.2015 2 Kunnallisten palvelujen erityispiirteet mittaamisen kannalta Kunnallisiin palveluihin liittyen päätöksiä tekee moni taho Merkittävien osapuolien moninaisuus [asiakas, asiakkaan lähipiiri, kunta, valtio, palvelun tuottajat, kuntalaiset] Kunkin osapuolen roolit ja tavoitteet poikkeavat voimakkaasti toisistaan Ohjaus ei tapahdu juuri [kysynnän ja tarjonnan normaalilla lainalaisuudella] markkinoiden kautta, vaan yhteiskunnallisissa palveluissa merkittävä ohjaava tekijä on yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus. Resurssirajoitteet muodostaa pääasiassa verotulot ja budjeteissa palveluille ohjatut resurssit [ei liiketaloudellinen tulokanta] Päätöksenteko tapahtuu osittain demokraattisesti [poliittinen] päätöksenteon ylätasolla Julkinen ohjaus tarvitsee enemmän [ja toisenlaista] tietoa kuin markkinaehtoisessa toimintaympäristössä 5.5.2015 3 Raportointi ohjauksen välineenä Ohjauksen ja johtamisen kannalta julkisrahoitteista palvelutoimintaa voi tarkastella organisaatiorakenteen kautta eri hierarkiatasoilla palvelujen kautta eri hierarkiatasoilla asiakkaiden kautta eri tasoilla aikaan sidottuna, eri aikajaksoilta, eri laskenta- / tarkastelujaksoilta oman ja ulkoisen tuotannon osalta / tuottajittain ydin-, tuki- ja hallintotoimintaan eroteltuna johtamisen ja toiminnan ohjauksen eri rooleissa ja tasoilla (valtuustotasolta aina tiimin / yksittäisen työntekijän tasolle) 5.5.2015 4 Johtamiseen tarvittavan tiedon tasot Kuka tarvitsee Luottamushenkilöt Ylin johto Mitä tarvitsee Strateginen Strateginen ja ”poikkihallinnollinen” yhdistelmätieto taso Luottamushenkilöt (lautakunnat) Toimialajohto (välijohto) Operatiiviset yksiköt, esimiehet 5.5.2015 ”Toimiala”taso Operatiivinen taso Toimialakohtainen kokoava tieto ja poikkihallinnollinen yhteistyö Operatiiviset toimialakohtaiset ja yksikkökohtaiset tiedot 5 Kuka tarvitsee ja mitä tietoa? Palvelutoiminnassa on useita osapuolia, esim: Palvelun käyttäjä [osarahoittaja] – asiakas Palvelun järjestäjä, palvelun omistaja [osarahoittaja] Palvelun tuottaja Palvelun maksaja, rahoittaja, ohjaaja = valtiovalta Elinkeinoelämä 5.5.2015 6 Näkymät 5.5.2015 7 Raportointijärjestelmän luominen • Lähtökohtaisesti tarvittava tieto on jo olemassa tai se voidaan tuottaa olemassa oleviin järjestelmiin / järjestelmistä Määriteltävä: 1. Kuka tarvitsee ja mitä tietoa halutaan käyttöön • Tietotarpeet eri tasoilla erilaiset (Strateginen, toimialat, operatiivinen taso) 2. Keinot, millä tieto tuotetaan • 5.5.2015 Tietovarastot / lähdejärjestelmät / raportointijärjestelmät / 8 ”Näin se homma etenee..” 5.5.2015 9 Esimerkkejä Teemmekö oikeita asioita Esim. kohdennetut palvelut eri käyttäjäryhmille (suurkuluttajat) oikeaan aikaan Ennalta ehkäisevää palvelua vai korjaavaa palvelua? Jonotetaanko vai olisiko joku muu palvelumalli? oikeassa paikassa Lääkärissä, hoitajalla vai sosiaalisen tuen piirissä Useimmiten asiakkaan palvelutarve ei rajoitu pelkästään esim. lääkärin vastaanottopalveluun, vaan asiointi voi ulottua erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja psykososiaalisen palvelun piiriin Voimme vastata kysymyksiin vain, jos meillä on toiminnasta oikeaa analysoitua tietoa, joka perusteella voimme tehdä palveluohjausta, voimme arvioida vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. 5.5.2015 10 Miksi tekisimme yhdessä? • Toiminnan kehittämisen tarpeet ovat yhteisiä • Toiminnan kehittäminen edellyttää oikeaa ja ajantasaista tietoa • Ajantasainen tieto vaatii raportointia • Ajantasainen raportointi edellyttää toimivaa raportointijärjestelmää ja luotettavia tiedonlähteitä • Luotettava tieto edellyttää yhdenmukaisia, sovittuja toimintamalleja Yhdessä tekemällä säästämme aikaa, resursseja ja euroja! 5.5.2015 11 Raportoinnin kehittäminen toiminnan tarpeiden pohjalta Eija Peltonen 6.5.2015 Tiedolla johtaminen • Sote - palveluissa haasteena on lisääntyvän kysynnän ja käytettävissä olevan rahoituksen tasapainottaminen. • Kun uutta palvelurakennetta ja verkostoa suunnitellaan, tarvitaan tietoa eri mallien tuottavuusvaikutuksista sekä niiden vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. • Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelussa tarvitaan myös tietoa satsausten pitkän aikavalin vaikutuksista hyvinvointiin ja kustannuksiin. • Sote – palveluihin liittyviä tietoja pitää kerätä, yhdistää ja analysoida hallintorajoiusta ja organisaatiorakenteista riippumatta. Ongelmana tällä hetkellä on tiedon vertailtavuus ja jalostaminen. – Lähde: Sitran selvityksiä 92 Huomisen Sote 4 /2015 ep015 2 Tietojohtamisen malli - Sitra • Jalostettu tieto: – Tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen kysynnän ennustaminen – Hyvinvointi-indikaattorit ja asiakasanalyysi 1) ennaltaehkäisy: ikä, tautiryhmät ja palvelujen käyttö, 2) operatiivinen toiminta: palvelujen käyttö ja kustannukset, 3) vaikuttavuus: asiakasryhmien seuranta ja ennustaminen – Arvioidaan nykyisillä resursseilla tuotettujen palvelujen laatu, kohdentuminen ja vaikuttavuus • Lähde: Sitran selvityksiä 92 Huomisen Sote 4 /2015 ep015 3 Palvelujen käytön ennustettavuus Palvelusopimus • Tietojohtamisen mallissa tulevaisuuden palvelut ja niiden tarve määritellään organisaation palveluiden tuottamina suoritteina. • Suoritekustannusten avulla ennuste esitetään rahassa. • Kysyntäennusteen pohjana toimii joko väestön ja ikäjakauman kehitys tai palvelukohtaisen asiakasmäärän kehitys. • Tulevaisuuden palveluiden tarve johdetaan organisaation nykyisestä palvelutuotannosta suhteuttamalla se väestöennusteeseen tai ennustettuun asiakasmäärään. • Mallin avulla voidaan ennustaa tuotteistettujen palveluiden kysyntää (Osa palveluhierarkiaa) ep015 4 SOTE ICT tietovarasto ja liittymät( moduulit?) – raportoinnin osana Palveluprosessit Henkilöstö voimavarat: Palvelujen kohde ja käyttö Kustannukset Poissaolot Nettotyöpanos Koulutus ja kehittämishankkeet Mitoitus, ennakointi AVOHILMO HILMO Sisäinen ja ulkoinen laadun arviointi Asiakas-, potilastyytyväisyys ja – turvallisuus sekä elämänlaatu Toimintakyky Potilaiden hoitoisuus pDRG DRG ICF RAFAELA RAI Palvelut: Palvelujen laatu Talous: Saatavuus ja saavutettavuus Toiminnan ohjaus ja seuranta (ajankäyttö, suoritteet jne.) Palvelujen hinta ja kustannukset (palvelupaketit, tuotteet, hinnoittelu) vrt. palvelusopimus RAVA Asiakaslaskutus Palkkahallinto Palvelusopimus Järjestäjä- tuottaja ep015 5 Palveluväylä –mitä se on? • Siinä on avoimet tietovarastot ja integraatioalusta, joka mahdollistaa prosessiintegraatiot ep015 6 Raportointinäkymät • Kolmelle tasolle (HR, johtaminen, talous, toiminta) ep015 7
© Copyright 2024