Pauli Rautiainen
SOSIAALISET JA SIVISTYKSELLISET PERUSOIKEUDET MAASEUDULLA MITEN TARKASTELLA RAPAUTUUKO YHDENVERTAISUUS S S? Pauli Rautiainen yliopistotutkija, HT, FM, VTK Sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet syrjäkunnissa -tutkimushanke Taustaa Helsingin ja Tampereen yliopistot toteuttavat vuonna 2015 Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoituksella sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia koskevan tutkimushankkeen. • Hankkeessa tarkastellaan sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien y normatiivista kehikkoa,, kehitetään toteutumisen tarkasteluun käytettäviä indikaattoreita sekä tarkastellaan lähemmin tapaustutkimuksena neljää erityyppistä kuntaa (Mänttä‐Vilppula, Puolanka, Rautavaara ja Sodankylä). • Hanketta johtavat professori Tuomas Ojanen ja apulaisprofessori Juha Lavapuro. Hankkeen toteutuksesta vastaavat yliopistotutkija Pauli Rautiainen ja tutkija Virve Valtonen. Lisäksi hankkeen toteutukseen osallistuvat post‐doc tutkijana Auran sivistystoimenjohtaja HT Marianne Mäkelä ja sosiologian oppiaineeseen gradua kirjoittava YTK Jari Hartzell. • H Hanke k on vielä i lä alkuvaiheessa, lk ih j joten tämä ä ä alustus l on pikemminkin ik i ki hankkeen h kk taustalla olevien ajatusten ääneen ajattelua kuin hankkeen tulosten esittelyä. YHTEISKUNTAPOLIITTISIA LÄHTÖKOHTIA SOSIAALISTEN JA SIVISTYKSELLISTEN PERUSOIKEUKSIEN TARKASTELEMISELLE Vaikka perus‐ ja ihmisoikeudet ovat universaaleja, jakamattomia ja jokaiselle yhtäläisesti kuuluvia niiden toteutumisen sisältyy eriarvoisuutta tuottavia ja ylläpitäviä mekanismeja: ”Lait pettää, hallitukset sortaa, verot köyhäilistön verta juo ja köyhän ihmisoikeuskin on vain tyhjä lause tuo.” Kansainvälinen, 3. säkeistö Budjettikurista julkisen sektorin universaali hallintalogiikka? Poliittisen taloustieteen piirissä väitetään, väitetään että tämän hetken suuri eurooppalainen poliittinen kamppailu käydään ”sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sekä budjettikurin välillä”: budjettikurin edistäjien keskeinen haaste on näet se, että eurooppalaisissa yhteiskunnissa (kuten Suomessa) on lailla määritetty ihmisille suurehko määrä taloudellisia resursseja kysyviä sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Joustavatko nämä sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet vai budjettikurin periaate? Kun riskikalkyylit ja budjettikuri kohtaavat ihmisten toimintavalmiudet (capabilities), syntyy eriarvoisuutta: erilaiset Ihmisarvon jakamattomuutta kunnioittavassa ihmisoikeusajattelussa on olennaista kiinnittää huomio siihen, kuinka budjettikurin toimeenpanon yhteydessä hallinnollis‐oikeudellisilta toimintavalmiuksiltaan i i l i k il h ikk j on usein heikkoja i ”helppo ”h l l ödä” säästöjä haettaessa lyödä”: h esimerkiksi kk mielenterveysongelmaiset ovat ”hyvä kohderyhmä”, sillä monilla on heikot toimintavalmiudet omien asioidensa ajamiseen ‐> tämä mahdollistaa (jos ei oikeuksien polkemisen… lk i niin ii ainakin) i ki ) henkilöiden h kilöid kaatamisen k t i ”j ki toisen ”jonkin t i sektorin kt i murheeksi”, h k i” kun k esimerkiksi päihde‐ ja talousongelmaiset mielenterveyspalveluiden tarpeessa olevat voidaan ”kaataa” kunnissa terveyspalveluiden asiakkuudesta sosiaalitoimeen. Sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksien turvaamisen taustalla ei kaiu niinkään valistuksen eetos kuin pikemminkin sosiaalivaltion (Sozialstaat) idea: sosiaalisia oikeuksia on suojattava, jotta markkinayhteiskunnan saatanallinen mylly ei jauhaisi ihmisiä tomuksi: ‐> Tämä tulee muistaa, kun mietimme missä ja keiden sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien suojaaminen on keskeistä. Sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia edistävän markkinayhteiskunnan saatanalliselta myllyltä suojaavan ”vastaliikkeen” vastaliikkeen omistajuus ei ole vain yhteiskunnallisilla rakenteilla (julkisella vallalla) vaan myös yksilöillä toimijoina. Yksilöllistynyt vastademokraattinen toimijuus Elämme aikaa, jolloin ihmiset muuttuvat toimijoiksi: he irtaantuvat palveluiden käyttäjien ja kuluttajien roolista kohti yhä yksilöllistyneempää toimintaa, jossa demokraattisuuden ja epäpoliittisuuden yhdistelmästä muodostuva ristiriita johtaa demokraattisia prosesseja koskevien harhakuvitelmien katoamiseen – ja niistä irtaantumiseen Samalla se johtaa irtaantumiseen ajatuksesta että ja niistä irtaantumiseen. Samalla se johtaa irtaantumiseen ajatuksesta, että yhteiskunta pitää huolen minusta. Ks. Rosanvallon, Pierre: Vastademokratia. Uusyhteisöllinen toimijuus Elämme aikaa, jolloin ihmiset muuttuvat toimijoiksi: he siirtyvät palvelujen käyttäjien ja kuluttajien roolista kohti laajempaa yhteisöllisempää toimintaa, joka ilmenee sosiaalisten oikeuksien toteutumisen vaatimuksena tilanteissa, jotka poikkeavat normaalikansalaisen tai valtaväestön elämäntilanteista. Ks. Cornwall, Andrea & John Gaventa: From Users and Choosers to Makes and Shapers: Repositioning Participation in Social Policy. SOSIAALISTEN JA SIVISTYKSELLISTEN PERUSOIKEUKSIEN TOTEUTTAMISVELVOITTEEN NORMATIIVINEN KEHIKKO NORMATIIVINEN KEHIKKO SOSIAALISTEN JA SIVISTYKSELLISTEN PERUSOIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN KUNTATASOLLA TARKASTELUUN Sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet PL 16 § ja PL 19 § Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto (PL 6 §) Asukkaiden paikallinen itsehallinto (PL 121 §) SOSIAALISTEN JA SIVISTYKSELLISTEN PERUSOIKEUKSIEN (PL 16 § JA 19 §) TARKASTELU ON KYTKETTÄVÄ AINEELLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUUN SOSIAALISET JA SIVISTYKSELLISET OIKEUDET IDEOINA JA IDEAALEINA Lääkärin etiikka velvoittaa hoitamaan potilaat ”papereita p p p kyselemättä” SOSIAALISET JA SIVISTYKSELLISET SOSIAALISET JA SIVISTYKSELLISET OIKEUDET KANSAINVÄLISISSÄ SOPIMUKSISSA TURVATTUINA IHMISOIKEUKSINA Euroopan sosiaalinen peruskirja takaa jokaiselle subjektiivisena takaa jokaiselle subjektiivisena oikeytena oikeuden välttämättömään terveydenhoitoon ”papereita kyselemättä” SOSIAALISET JA SIVISTYKSELLISET OIKEUDET KANSALLISINA PERUSOIKEUKSINA SOSIAALISET JA SIVISTYKSELLISET OIKEUDET SÄÄDETTYINÄ AINEELLISESSA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Perustuslakivaliokunnan mukaan PL 19.1 § takaa jokaiselle subjektiivisen oikeuden saada välttämätön terveydenhoito ”papereita kyselemättä” Paperittomien oikeus välttämättömään terveydenhoitoon terveydenhoitoon on sinänsä jo turvattu voimassa olevassa oikeudessa Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta oikeudesta luoda tehokas vasta silloin, kun paperittomien oikeus välttämättömään terveydenhoitoon on taattu aineellisessa välttämättömään terveydenhoitoon on taattu aineellisessa lainsäädännössä siten, että yksilö saa palveluita tosiasiassa kaikissa kunnissa kaikista terveydenhoidon yksiköistä. PL 19.1 § mukainen oikeus välttämättömään terveydenhoitoon äl ä ä ö ää d h i y p Oikeus terveyteen ideana, ideaalina, kansainvälissä sopimuksissa turvattuna ihmisoikeutena Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään … huolenpitoon(PL 19.1 §) VÄLTTÄMÄTTÖMÄN TERVEYDENHOIDON JÄRJESTÄMISVELVOITTEEN TULKINTA: VÄLTTÄMÄTTÖMÄN TERVEYDENHOIDON JÄRJESTÄMISVELVOITTEEN TULKINTA: Oikeuden välttämättömään terveydenhoitoon toteutuminen on turvattava niin mahdollisuuksien, sisällön kuin lopputuloksen pp kannalta mahdollisimman yhdenvertaisesti y subjektiivisen oikeuden tasolla. Subjektiivisen perusoikeuden toteuttamisessa asukkaiden paikalliselle itsehallinnolle jää vain rajoitetusti tilaa ja valtion rahoitusvastuun toteutumisen merkitys korostuu. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto (PL 6 §) Asukkaiden paikallinen itsehallinto (PL 121 §) PL 16.2 § mukainen oikeus taiteen perusopetukseen i k Oikeus itsensä kehittämiseen ideana, ideaalina, kansainvälissä sopimuksissa turvattuna ihmisoikeutena Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. (PL 19.1 §) TAITEEN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISVELVOITTEEN TULKINTA: TAITEEN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISVELVOITTEEN TULKINTA: Oikeuden kehittää itseään taiteen perusopetuksen kautta toteutuminen on turvattava niin osallistumismahdollisuuksien eriarvoisuutta tasaten. Edistämisvelvoitteen d l toteuttamisessa paikallisen ik lli itsehallinnon puitteissa on paljon toimintatilaa harkita missä määrin kunta ylipäänsä osallistuu taiteen perusopetuksen avulla PL 16.2 §:n toteuttamiseen ja missä määrin se rajaa palveluita l l i kotikuntasäännöksin k ik ää ök i ottaen kuitenkin k i ki huomioon h i yhdenvertaisuusperiaatteen piirtämät rajat. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto (PL 6 §) Asukkaiden paikallinen itsehallinto (PL 121 §) RAPAUTUUKO YHDENVERTAISUUS ? Kertooko viereinen kartta siitä, että ihmisten oikeus kehittää itseään ammatillisen koulutuksen avulla ei toteudu yhdenvertaisesti Suomessa ? Ainakin se kertoo, että ammatillisen koulutuksen saatavuudessa on alueellisia eroja, mutta syvällisempään yhdenvertaisuustarkasteluun tulisi ottaa mukaan myös: • Saavutettavuus: yksiköt ja palvelut ovat kaikkien saavutettavissa taloudellisesti, taloudellisesti tiedollisesti ja fyysisesti • Hyväksyttävyys: yksiköt ja palvelut ottavat hyvin huomioon kulttuuriset, sukupuoliset ja elämän vaiheeseen liittyvät seikat. • Laatu: yksiköt ja palvelut ovat hyvä laatuisia niin lääketieteellisesti kuin muutoin. Jos alueellisessa saatavuudessa olevien erojen syveneminen ei ole paremman saavutettavuuden, h äk ttä d tai hyväksyttävyyden t i laadun l d perustelema, t l ammatillisen tilli koulutuksen tarjonnan yhdenvertaisuus rapautuu. Yhdenvertaisuustarkastelussa on huomioitava aikaulottuvuus: keskeistä on rakenteiden ja palveluverkon kehittäminen siten, siten että se pysyy mukana demografisessa muutoksessa: Sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet toteutuvat jollakin alueella parhaiten silloin, silloin kun tuo alue kykenee huolehtimaan oman alueensa heikoista ja haavoittuvista. Siksi sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteuttamisessa on tulevaisuudessa kyettävä entistä selvemmin vastaamaan alueellisen erilaistumisen haasteeseen. haasteeseen Sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteuttamisen avainasiat Yhteiskunnan kollektiivisten toimintavelvoitteiden muotoon puettujen oikeuksien kohdalla keskeistä on se, miten niitä edistetään ennakollisesti resursoimalla, k l kouluttamalla ja sääntelemällä: ll j ää l ällä • Sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistämisessä tärkeää on tukea ihmisoikeuskasvatusta, kehittää ihmisoikeusvaikutusten arviointimekanismeja ja vahvistaa resurssiratkaisujen ihmisoikeuskytköstä kytkemällä se nykyistä ah istaa res rssiratkais jen ihmisoike sk tköstä k tkemällä se n k istä vahvemmin esimerkiksi heikennyskielto‐opin kaltaisiin oikeudellisiin työkaluihin. Sosiaalisten oikeuksien toteuttamista pidetään kalliina. Sitä sosiaalisten Sosiaalisten oikeuksien toteuttamista pidetään kalliina Sitä sosiaalisten ihmisoikeuksien toteuttaminen ei sinänsä ole: • On tärkeää kiinnittää huomio sosiaalisten oikeuksien toteutumatta jäämisen kustannuksiin ‐>> katastrofaalisen kalliit kustannukset syntyvät vasta silloin, kun kustannuksiin katastrofaalisen kalliit kustannukset syntyvät vasta silloin kun perustavien ihmisoikeusoikeuksien toteutuminen on jo laiminlyöty ja ihmisen oikeutta päästä ulos negatiivista kierteestä ei ole tuettu. www.uta.fi/jkk/tutkimus/alat/julkisoikeus/syrjakunnat.html [email protected]
© Copyright 2024