Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen.pdf

KIRKON HENKILÖSTÖN
AMMATILLISEN OSAAMISEN
KEHITTÄMINEN
Sari Anetjärvi
Kirkon henkilöstön ammatillisen
osaamisen kehittämissopimus
• Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan
Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus
1.4.2014 alkaen.
• Kehittämissopimus sitoo virka- ja työehtosopimuksena
seurakuntatalouksia, jonka henkilöstön lukumäärä on säännöllisesti
vähintään 20.
• Sopimuksen tarkoituksena on edistää työnantajan palveluksessa
olevan henkilöstön ammatillista osaamista.
• Ammatillisen osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan tässä
sopimuksessa työntekijöille tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta,
joka on tarpeen työntekijöiden ammatillisen osaamisen
ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn ja työtehtävien
asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia
osaamistarpeita.
Koulutussuunnitelma
• Työnantajan on laadittava työntekijöiden ammatillisen
osaamisen kehittämiseksi koulutussuunnitelma.
• Työnantajan laatiman koulutussuunnitelman tulee
sisältää
1) arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta;
2) arvio ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista
muutoksista ja näiden syistä;
3) arvioon perustuva suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin
tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä;
4 yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään
työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden
työkykyä;
5) yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työttömyysuhan
alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta;
6) miten koulutussuunnitelmaa on tarkoitus toteuttaa ja seurata.
Koulutussuunnitelma
• Koulutussuunnitelmaa käsiteltäessä työnantajan on
pyydettäessä selvitettävä, miten jatkossa on tarkoitus
ylläpitää pidempään osaamisen kehittämisestä vaille
jääneiden työntekijöiden ammatillista osaamista.
Laki koulutuksen korvaamisesta
• Koulutuksen korvaamisesta annettua lakia sovelletaan
yhteisöihin, jotka jäävät elinkeinoverolain soveltamisalan
ulkopuolelle.
• Koulutuskorvaus vähennetään työnantajalle määrätystä
työttömyysvakuutusmaksusta.
• Koulutuskorvausta haetaan
Työttömyysvakuutusrahastolta kalenterivuosittain
jälkikäteen koulutusvuotta seuraavan vuoden
maaliskuun loppuun mennessä.
Oikeus koulutuskorvaukseen
• Seurakunnalla on oikeus koulutuskorvaukseen
sellaisesta koulutuksesta, joka perustuu ennakkoon
laadittuun koulutussuunnitelmaan.
• Lisäksi edellytetään, että
– 1) koulutus on työntekijän ammatillista osaamista ylläpitävää ja
edistävää,
– 2) koulutuksen kestoa koskevat edellytykset täyttyvät,
– 3) työnantaja maksaa työntekijälle koulutuksen ajalta palkkaa ja
– 4) koulutukseen osallistuvan työntekijän palkkauskustannuksiin
ei ole myönnetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun
lain (916/2012) 7 luvun 1 §:n mukaista palkkatukea.
Koulutuskorvauksen määrä
• Korvauksen määrä on 10 % koulutuskorvauksen
perusteena käytettävästä palkkakustannuksesta.
• Korvauksen perusteena oleva palkkakustannus
lasketaan siten, että työntekijöiden keskimääräinen
päiväpalkka kerrotaan koulutuskorvaukseen oikeuttavien
koulutuspäivien määrällä. Keskimääräinen päiväpalkka
lasketaan jakamalla seurakunnan
työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva
vakuutusvuoden palkkasumma työnantajan
keskimääräisellä työntekijämäärällä ja näin saatu
osamäärä luvulla 200.
Koulutuskorvauksen määrä
• Koulutuskorvausta voi saada enintään kolmelta
koulutuspäivältä työntekijää kohti vuodessa.
• Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen
kesto on ollut vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi
muodostua myös useasta koulutuksesta tai
koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto
kalenterivuonna on vähintään kuusi tuntia.
• Koulutuskorvausta ei voi saada koulutuksesta, johon
työntekijä on osallistunut lomallaan tai vapaa-aikana.
Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat
henkilöstön kehittämisasiat
• Vähintään 20 henkilön seurakunnassa tulee, seurakunnan koko
huomioon ottaen, käsitellä yhteistoiminnassa:
– toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä ja
näiden kehitysarviota
– eri työsuhdemuotojen käytön periaatteita
– yleisiä periaatteita, joilla pyritään ylläpitämään työttömyysuhan
alaisten ja ikääntyneiden työkykyä ja työmarkkinakelpoisuutta
– arviota koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta,
osaamisvaatimusten muutoksista ja niiden syistä ja tähän
perustuvaa vuosittaista suunnitelmaa
– suunnitelmien toteuttamista ja seurantamenettelyä.
• Lisäksi yhteistoiminnassa on kiinnitettävä huomiota osatyökykyisten
työllistämisen periaatteisiin sekä joustaviin työaikajärjestelyihin.
Välttämätön ammatillisen osaamisen
kehittäminen (KirVESTES 83 §)
• Kun työnantaja on määrännyt työntekijän osallistumaan
työtehtävien hoidon kannalta välttämättömään
ammatillisen osaamisen kehittämiseen, osallistumisen
ajalta työntekijä on oikeutettu saamaan varsinaisen
palkkansa.
• Lisäksi hänelle korvataan KirVESTES:n mukaisesti
matkakustannukset ja muut osallistumisesta välittömästi
aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
Muu ammatillisen osaamisen
kehittäminen (KirVESTES 83 §)
• Kun työnantaja on myöntänyt työntekijälle hakemuksesta virka- tai
työvapaata työtehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen ammatillisen
osaamisen kehittämiseen, työntekijälle voidaan maksaa virka/työvapaan ajalta palkkaa työnantajan harkinnan mukaan osaksi tai
kokonaan yhteensä enintään 30 kalenteripäivän ajalta
kalenterivuodessa. Erityisestä syystä 30 kalenteripäivän
enimmäisaika voidaan ylittää. Lisäksi voidaan kohtuullisessa määrin
korvata koulutuksesta välittömästi aiheutuneita kustannuksia.
• Käytännössä varsinaista virka- ja työvapaan hakemismenettelyä
koulutukseen osallistumisen yhteydessä ei kuitenkaan tarvitse
edellyttää. Virka- tai työvapaan myöntäminen tarkoittaa, että
koulutuspäivien osalta maksetaan normaali päiväpalkka.
• Päätös koulutuksen ajalta maksettavista etuuksista on tehtävä
etukäteen.
Koulutusaika (KirVESTES 150 §)
• Koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi, jos se on
työtehtävien hoidon kannalta välttämätöntä koulutusta ja
viranhaltija/työntekijä määrätään osallistumaan
koulutukseen.
• Välttämättömässä koulutuksessa luetaan päivittäiseksi
työajaksi koulutuksen tosiasiallinen kestoaika, siltä osin
kun se ei ylitä viranhaltijan/työntekijän säännöllistä
vuorokautista eikä viikoittaista työaikaa. Koulutus ei
oikeuta työaikakorvauksiin.
Koulutusaika (KirVESTES 150 §)
• Koulutustilaisuuteen osallistumisen lukeminen työajaksi
edellyttää aina velvollisuutta osallistua tilaisuuteen.
• Viranhaltijan/työntekijän koulutustilaisuudessa opetustai työtehtäviin käyttämä aika luetaan työajaksi.
• Koulutustilaisuuden yhteydessä oleviin sosiaalisiin
tilaisuuksiin osallistumista ei lueta työajaksi,
poikkeuksena aika, jona viranhaltija/työntekijä tekee
työnantajan määräämiä tapahtuman tai tilaisuuden
edellyttämiä virka-/työtehtäviä.
Koulutusaikakorvaus
KirVESTES 83 §
• Lähtökohtana on, ettei määräystä välttämättömään
osaamisen kehittämiseen osallistumista varten anneta
työntekijän vapaapäiväksi ja ettei työaikamääräysten
piirissä olevan työntekijän säännöllistä vuorokautista tai
viikoittaista työaikaa ylitetä koulutukseen osallistumisen
vuoksi.
• Jos näin kuitenkin joudutaan menettelemään,
työntekijälle suoritetaan koulutusaikakorvausta.
Koulutusaikakorvaus
KirVESTES 83 §
Kun on kysymys välttämättömäksi arvioidusta
ammatillisesta kehittämisestä
• työaikamääräysten piirissä olevalle työntekijälle suoritetaan
koulutusaikakorvausta niiltä koulutustunneilta, jotka ylittävät
työtuntijärjestelmään säännölliseksi työajaksi vahvistetun
vuorokautisen tai viikoittaisen työajan.
• korvaus suoritetaan antamalla kutakin säännöllisen työajan ylittävää
koulutustuntia kohti yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava
palkallinen vapaa-aika. Sitä laskettaessa ei oteta huomioon
matkustamista eikä koulutuspäivän sisältämiä lepoaikoja.
• Korvattavien koulutustuntien yhteenlaskettu määrä tasoitetaan
Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 165 §:n mukaisesti
lähimpään puoleen tuntiin. Työaikakorvauksia esim. lisätyö- , ylityö-,
ilta- ja sunnuntaityökorvauksia ei välttämättömän
henkilöstökoulutuksen ajalta suoriteta.
Koulutusaikakorvaus
KirVESTES 83 §
• Hengellisen työn tekijälle suoritetaan
koulutusaikakorvausta, kun tämän vapaapäivän
saaminen estyy välttämättömään henkilöstökoulutukseen
osallistumisen vuoksi.
• Menetetyn vapaapäivän tilalle annetaan silloin
ensisijaisesti uusi vapaapäivä.
• Mahdollinen rahakorvaus lasketaan Kirkon yleisen virkaja työehtosopimuksen 142 §:n 2 momentin mukaisesti.