NUTRICIA MEDICAL OY:N TIEDOTUSLEHTI | 1/2015 NEWS Jonna Hilven työ on uraauurtava, sillä sairaalahoidossa olevien lasten ravitsemustilaa ei ole Suomessa aikaisemmin tutkittu. Lasten vajaaravitsemusta ei aina havaita Suomalaisissa sairaaloissa on vajaaravitsemusriskissä olevia ja vajaaravittuja lapsipotilaita, joita ei tällä hetkellä tunnisteta eikä ohjata ravitsemushoitoon. Tämä tuli esiin maan ensimmäisessä aihetta koskevassa pilottitutkimuksessa, pro gradu -tutkielmassa, jonka teki ravitsemusasiantuntija Jonna Hilpi HYKS Lastenklinikalla. Teksti: Maija Rauha | Kuva: Juha Saastamoinen J onna Hilven tutkimustulosten mukaan HYKS Lastenklinikan potilaista valtaosa (73,9–92,8 %) on vähintään kohtalaisessa vajaaravitsemusriskissä. 6,2 prosenttia potilaista kärsii akuutista vajaaravitsemuksesta ja 15,4 prosenttia kroonisesta vajaaravitsemuksesta. Luvut ovat täysin linjassa Euroopassa julkaistujen vastaavien tutkimusten kanssa. – Länsimaissa lasten vajaaravitsemus liittyy useimmiten sairauteen. Vajaaravitsemus lisää osastohoidon tarvetta ja pituutta, jolloin myös hoidon kustannukset kohoavat. Akuutti vajaaravitsemus oli tutkimuksessani yhteydessä sairaalajakson kestoon, mutta krooninen ei, Hilpi kertoo. Vajaaravitsemus on tila, jossa tarpeeseen verrattuna liian vähäinen energian, proteiinien ja ravintoaineiden saanti vaikuttaa haitallisesti kasvuun, kehon koostumukseen ja toimintaan. Vajaaravitsemus heikentää immuunivastetta, hidastaa haavojen paranemista, aiheuttaa suoliston toimin- tahäiriöitä ja pidentää mekaanisen ventilaatiohoidon tarvetta. Vajaaravituilla lapsilla on myös muita enemmän ripulia ja oksentelua. Akuutti vajaaravitsemus on alle kolmen kuukauden aikana kehittynyttä ja krooninen yli kolmen kuukauden aikana kehittynyttä. Krooninen vajaaravitsemus määritellään pituuden perusteella, ja sen taustalla on länsimaissa useimmiten pituusJatkuu seuraavalla sivulla kasvua heikentävä syndrooma tai lääkitys. Vain harvoin kyseessä on vajaaravitsemuksen aiheuttama kasvuhäiriö. Seulontamenetelmät toimivat hyvin Vajaaravitsemusriskissä olevien osuus vaihteli testimenetelmän mukaan. Tutkimuksen päätarkoitus olikin vertailla lasten vajaaravitsemuksen seulontaan käytettäviä menetelmiä. – Lasten vajaaravitsemusriskin seulontaan ei ole yhteistä eurooppalaista mallia. Testasin kolmea viime aikoina kehitettyä menetelmää, jotta niistä voitaisiin valita suomalaisten lastenosastojen hoitohenkilökunnan käyttöön sopivin. Kaikki menetelmät tunnistivat vajaaravitsemuksen hyvin, eivätkä niiden väliset erot olleet suuria, Hilpi kertoo. Hilven vertailemat menetelmät olivat STAMP, PYMS ja STRONGkids. Näistä viimeksi mainittu osoittautui parhaaksi seulontatyökaluksi tarkasteltaessa menetelmän herkkyyttä, tarkkuutta sekä positiivista ja negatiivista ennustavuutta. Se oli myös käyttöominaisuuksiensa perusteella paras. – STRONGkids erottui muista helppokäyttöisyydellään. Lomakkeen kysymykset eivät saa olla vaikeita vastata, ja diagnoosilistojen tulee olla helposti tulkittavia. STRONGkids alkaa silmämääräisellä arviolla lapsen kliinisestä ravitsemustilasta. Sen tekeminen osoittautui yllättävän helpoksi. Se, miten hoitohenkilöstö tämän kokee, on vielä testaamatta, Hilpi sanoo. – Tämä kertoo seulonnan käyttöönoton tärkeydestä ja siitä, että tällä hetkellä kaikkia ravitsemushoitoa tarvitsevia ei tunnisteta osastoilla. Myös niiden lasten joukosta, joilla ei aiemmasta ravitsemushoitokontaktista huolimatta ollut nyt aktiivista hoitokontaktia, löytyi kohtalaisessa ja korkeassa vajaaravitsemusriskissä olevia potilaita, Hilpi kertoo. Hilpi kysyi myös lasten vanhemmilta, kokivatko nämä huolta lapsensa ravitsemustilasta. Aiem- „Kaikki menetelmät tunnistivat vajaaravitsemuksen hyvin. missa seulontatutkimuksissa tätä ei ole kartoitettu. – Tulosten perusteella näyttää siltä, ettei ravitsemustila ole vanhempien ensisijainen huolenaihe, kun lapsi on sairaalahoidossa. Suurin osa, 65 prosenttia, vanhemmista ei ollut asiasta huolissaan. Lapsista valtaosan vajaaravitsemusriski oli kuitenkin kohtalainen tai korkea. – Toisaalta kaikki lapset, joiden vanhemmat olivat hyvin huolissaan lapsensa ravitsemustilasta, saivat kaikilla menetelmillä korkeat tai kohtalaiset riskipisteet. Tämän ryhmän lapset olisi ensiarvoisen tärkeää ohjata ravitsemushoitoon, Hilpi toteaa. Tarvetta ei aina tunnisteta Tutkimukseen osallistuneista 69 lapsesta lähes kolmannes oli aktiivisessa ravitsemushoitokontaktissa. 40 prosenttia ei ollut käynyt ravitsemusterapeutilla eikä käyntiä ollut suunnitelmissa. Heistä osa sai kuitenkin korkeat pisteet seulonnoista. Ravitsemus edistää toipumista Tutkimukseen osallistuneiden lasten ikä vaihteli yli kuukaudesta alle 18 vuoteen. Heidän keski-ikänsä oli 6 vuotta ja sairaalajaksojensa pituuden mediaani 5 päivää. Mukana oli muun muas- sa syöpä- ja sydäntautipotilaita, kirurgisia potilaita, infektiotauti-, trauma- ja munuaistautipotilaita ja potilaita, joille oli tehty aikaisemmin elinsiirto. Vajaaravitsemus jakautui tutkimuksessa varsin tasaisesti diagnoosiryhmien kesken. Lasten mittaamiseen ja punnitsemiseen liittyvät käytännöt vaihtelivat suuresti osastoittain. Joillakin osastoilla potilaat mitattiin viikoittain tai jopa päivittäin, toisilla painoa ja pituutta ei seurattu lainkaan. Tästäkin syystä käyttöönotettavan menetelmän tulisi Hilven mielestä olla mahdollisimman helppokäyttöinen. – Seuraavaksi olisi hyvä tehdä tutkimus, jonka aineiston keräisivät sairaanhoitajat. Näin saataisiin esiin menetelmän toimivuus käytännön työssä, Hilpi sanoo. Hilpi toivoo, että lasten vajaaravitsemuksen seulontamenetelmä otettaisiin käyttöön kaikilla Lastenklinikan osastoilla ja muissakin Suomen sairaaloissa. Näin saataisiin vajaaravitsemusriskissä olevat ja vajaaravitut oikea-aikaiseen ravitsemushoitoon. Onnistunut sairaalaruokailu edistää toipumista ja lyhentää sairaalajakson pituutta. Vajaaravitsemuspotilaita hoidettaessa on Hilven mukaan tärkeää ottaa huomioon lapsen omat ruokatoiveet. Tarvittaessa lapselle tilataan täydennetty, runsasenerginen ruokavalio, johon on käytetty rasvalisää tai täydennysravintovalmisteita. Elintarviketieteiden maisteri Jonna Hilpi työskentelee HYKSin ravitsemusasiantuntijana ja tavoittelee ravitsemusterapeutin pätevyyttä. Terveystieteen maisterin tutkintoon kuuluvan pro gradu -tutkielman ohjaaja ja tutkimuksen vastuuhenkilö oli laillistettu ravitsemusterapeutti, FT Jetta Tuokkola. Hilpi ja Tuokkola suunnittelivat tutkimuksen yhdessä, ja aineiston keruun teki Hilpi. |||||| PÄÄKIRJOITUS Sairaalle lapselle parasta mahdollista hoitoa K un lapsi sairastuu, vanhemmilla on huoli. Vaikka kyseessä olisi tavallinen flunssa tai vatsatauti, vanhemmat haluavat yleensä olla aivan varmoja, että lapsi saa parasta mahdollista hoitoa. Hyvä niin, koska etenkin pienen lapsen voimavarat ovat suhteellisen vähäiset eikä hän myöskään aina pysty ilmaisemaan itse, mikä on vialla. Tilanne voi kääntyä vakavaksi nopeammin kuin aikuisella. Hyvään hoitoon liittyy aina myös täysipainoinen, toipumista tukeva ravitsemus. Ikävä kyllä moniin lasten sairauksiin liittyy heikentynyt ruokahalu. Lapsi ei ehkä halua syödä eikä välttämättä edes pysty syömään paljon kerralla. Silloin on tärkeää tarjota lempiruokia ja mieluista juotavaa. Lapsen ravinnonsaantia on helppoa lisätä myös lääkärin tai ravitsemusterapeutin ohjauksessa käytettävien täydennysravintovalmisteiden avulla. Kun lapsi tarvitsee hoitoa, jota ei kotona pystytä antamaan, hänet otetaan sisään sairaalaan. Maan vaativimmat toimenpiteet tehdään HYKS Lastenklinikalla. On ymmärrettävää, mutta silti huolestuttavaa, että lähes kaikki Lastenklinikan potilaat ovat vajaaravitsemuksen kannalta riskiryhmässä. Huolestuttavaa on myös se, ettei jokaisella osastolla tällä hetkellä seurata potilaiden painoa ja pituutta järjestelmällisesti. Yksinkertaisen seulontalomakkeen avulla olisi mahdollista seuloa vajaaravitsemusriskiä kaikilta sairaalahoidossa olevilta lapsilta. Näin löydettäisiin nykyistä varmemmin lapset, jotka tarvitsevat tehostettua ravitsemushoitoa. Olisi lasten, vanhempien ja koko yhteiskunnan etu, että nyt testattu seulontamenetelmä leviäisi mahdollisimman laajalti suomalaisten sairaaloiden käyttöön. Täysipainoinen ravitsemus ei ole sivuseikka, vaan tärkeä osa sairaan lapsen parasta mahdollista hoitoa. Päivi Pakarinen toimitusjohtaja, Nutricia Medical Oy [email protected] Teksti: Maija Rauha | Kuvat: Danone Nutricia Näin prebiootit vaalivat lapsen terveyttä Prebioottien merkitys lapsen terveydelle nousi alun perin esiin tutkimuksissa, joissa haluttiin selvittää, mikä tekee äidinmaidosta imeväisen parasta ravintoa. Nykytietämyksen mukaan prebiootit parantavat vastustuskykyä ja suojelevat lasta sairauksilta usean eri mekanismin kautta. Ä idinmaidon koostumusta tutkittaessa selvisi, että siinä on runsaasti oligosakkarideja, jotka eivät pilkkoudu ruoansulatuselimistössä, vaan kulkeutuvat sellaisenaan paksusuoleen. Ravinnosta saadut oligosakkaridit ovat yhteydessä lapsen immuunijärjestelmän kehittymiseen ja vahvistumiseen. Tämä tapahtuu suurelta osin oligosakkarideja ravinnokseen käyttävien suolistobakteerien kautta. – Hyödylliset oligosakkaridit kuuluvat prebiootteihin, jotka edistävät hyödyllisten probioottisten bakteerien kasvua tai aktiivisuutta paksusuolessa. Hyödylliset bakteerit puolestaan vaikuttavat tutkitusti elimistön vastustuskyvyn kehittymiseen ja suojamekanismien ylläpitämiseen. Tällaisia hyödyllisiä bakteereja ovat esimerkiksi bifidobakteerit, kertoo ravitsemusasiantuntija Carina Kronberg-Kippilä Nutricia Baby Oy:stä. Hyödylliset suolistobakteerit tukevat suoliston limakalvojen ja imukudoksen toimintaa sekä vaikeuttavat taudinaiheuttajien liikkumista. Hyvin toimivat suoliston limakalvot estävät haitallisia bakteereja pääsemästä verenkiertoon, ja suoliston imukudos muodostaa ihmisen immuunijärjestelmästä noin kaksi kolmasosaa. Niinpä on tärkeää, että hyvät bakteerit ovat suoliston bakteerikannassa hyvin edustettuina kaiken ikäisillä. Huolehtimalla prebioottisten oligosakkaridien saannista voidaan vahvistaa suoliston hyvää bakteerikantaa ja sitä kautta tukea vastustuskykyä ja terveyttä. Tämä on tullut esiin verrattaessa erityyppistä ravintoa saaneiden imeväisten suolistobakteereita. – Prebioottipitoisesta ravinnosta on kertynyt myönteisiä käytännön kokemuksia Suomessakin, kertoo Kronberg-Kippilä. Ravitsemusasiantuntija Carina Kronberg-Kippilä kertoo, että prebioottipitoisesta ravinnosta lapsilla on kertynyt myönteisiä käytännön kokemuksia Suomessakin. Vahvistaa elimistön puolustuskykyä Näyttö prebioottien myönteisistä vaikutuksista on vahvistunut vuosi vuodelta. Hiljattain julkaistu tutkimuskatsaus osoitti ruoan oligosakkaridilisän vaikuttavan myönteisesti lapsen suoliston toiminnallisuuteen ja olosuhteisiin sekä puolustusjärjestelmän toimintaan ei-imetetyillä, korviketta saavilla lapsilla. Prebioottien vaikutus kanavoituu myös muuten kuin hyödyllisten bakteerien välityksellä. Prebiooteilla on todettu yhteys suoliston pH-arvoon ja lyhytketjuisten rasvahappojen koostumukseen. Alhainen pH-arvo ja asetaattipainotteinen rasvahappokoostumus ehkäisevät taudinaiheuttajien kasvua ja edistävät maha-suolikanavan sisäseinämiä suojaavan limakerroksen kehittymistä. Tämä parantaa vastustuskykyä. Työ prebioottien samoin kuin probioottienkin vaikutusten ja vaikutusmekanismien selvittämiseksi jatkuu. Suoliston bakteereilla tiedetään olevan yhteys infektioiden ja allergisten sairauksien lisäksi myös moniin muihin sairauksiin ja jopa lihavuuden riskiin. – On viitteitä siihen suuntaan, että prebioottiset oligosakkaridit vaikuttavat myös puolustusjärjestelmän solujen toimintaan suoraan eivätkä vain hyödyllisten mikrobien kautta. Tästä tarvitaan lisää tutkimusta, Carina Kronberg-Kippilä toteaa. |||||| Sanasto OLIGOSAKKARIDI: Ravintokuidun tapaan käyttäytyvä, sulamattomana paksusuoleen kulkeutuva hiilihydraatti. Useita lajeja, kuten viljasta ja kasviksista saatavat frukto-oligosakkaridit ja hapanmaitovamisteista saatavat galakto-oligosakkaridit. Osa oligosakkarideista luokitellaan prebiooteiksi. PREBIOOTTI: Sulamaton ruoan osa, jonka läsnäolo paksusuolessa muun muassa edistää probioottisten bakteerikantojen kasvua. Muitakin myönteisiä vaikutuksia terveyteen tutkitaan. PROBIOOTTI: Bakteeri, jonka tiedetään tutkitusti vaikuttavan terveyteen edullisesti tasapainottamalla suoliston bakteerikantaa. Useita eri vaikutusmekanismeja. Tutkituimpia bifido- ja maitohappobakteerit. Suosittele näitä pikku toipilaille Lapsi voi tarvita sairauden takia lisäenergiaa joko lyhyen tai pidemmän aikaa. Suosittelemalla täydennysravintovalmisteita edistät lapsen ravinnonsaantia ja tuet ravitsemushoidon onnistumista. Tuttu NutriniKid on nyt Fortini. O n tärkeää, että lapsi saa sairaanakin tarpeeksi ravintoa, koska hyvä ravitsemustila on yksi kasvun ja kognitiivisen kehityksen edellytyksistä ja edistää toipumista. Täydennysravitsemuksen tarve voi liittyä esimerkiksi infektioon, kuten korvatulehdukseen, ripulointiin tai oksenteluun tai pitkäaikaiseen sairauteen, kuten syöpään tai Crohnin tautiin. Smoothieta sisältää 300 kcal energiaa ja lähes 7 g proteiinia. |||||| Raikkaita makuja lasten mieleen Uutta! Lusikoitava Fortini Creamy Fruit N Fortini-tuotteet ovat yli 1-vuotiaille lapsille tarkoitettuja kliinisiä ravintovalmisteita. Ne sopivat nautittaviksi sellaisenaan tai niitä voi käyttää ruoanlaitossa ja leivonnassa. Esimerkiksi Fortini Multi Fibre Neutraalin joukkoon voi lisätä vaikkapa marjasosetta tai vaniljaa (Tilaa reseptivihkonen osoitteesta www.nutricia.fi!). Smoothiet sisältävät aitoa hedelmää Fortini Smoothiet sisältävät aitoja hedelmiä ja marjoja, ja ne voi jäädyttää jäätelöksi. Tuotteiden koostumus, maku ja tuoksu on kehitetty ja testattu yhdessä lasten kanssa. Fortini-tuotteiden ainutlaatuisessa MF6-kuituseoksessa on sekä liukenevaa että liukenematonta ravintokuitua, jotka tasapainottavat vatsan toimintaa. Kuuden kuidun seos vähentää tutkitusti ummetusta ja ripulia. Pullollinen Fortini Multi Fibreä tai Fortini Fortini Creamy Fruitin täysipainoinen koostumus tukee lapsen kehitystä ja kasvua. Pakkauksessa on neljä 100 gramman purkkia, jotka vastaavat ravintosisällöltään kahta Fortini-pulloa. Pirtelömäisen Fortini MultiFibren maut ovat banaani, mansikka, kaakao ja neutraali. Hedelmäiset Fortini Smoothie -maut ovat Kesähedelmä ja Marja ja hedelmä. Pullot ovat 200 millilitran vetoisia. utricia tuo ensimmäisenä markkinoille erityisesti lapsille tarkoitetun lusikalla syötävän täydennysravintovalmisteen. Fortini Creamy Fruit on kehitetty yhdessä lasten kanssa. Sen rakenne on sileä ja vanukasmainen, joten sen nieleminen on helppoa. 100 gramman purkillisen jaksaa hyvin syödä vaikka kerralla. Fortini Creamy Fruitin energia- ja ravintosisältö on yhtä tasapainoinen kuin muiden Fortinituotteiden. MF6-ravintokuituseoksen lisäksi Fortini Creamy Fruit sisältää galakto-oligosakkarideja (GOS) ja frukto-oligosakkarideja (FOS). Ne ovat prebiootteja, jotka edistävät suoliston hyvinvointia. Fortini Creamy Fruitia on kahta herkullista makua: Kesähedelmä, jossa on aitoa banaania, aprikoosia, omenaa, päärynää ja sitruunaa sekä Marja ja hedelmä, joka sisältää mansikkaa, vadelmaa, omenaa, päärynää, sitruunaa ja porkkanaa. |||||| NUTRICIA NEWS on Nutricia Medical Oy:n tiedotuslehti terveydenhuollon ammattilaisille. Päätoimittaja: Päivi Pakarinen • Toimitus: OS/G Viestintä, Toni Perez ja Maija Rauha Taitto: OS/G Viestintä • Paino: Newprint Oy Nutricia Medical Oy, Linnankatu 26 A, 20100 Turku, puh. (02) 274 4111 [email protected], www.nutricia.fi Osoitelähde: Nutricia Medical Oy:n osoiterekisteri. Mikäli haluat nimesi pois rekisteristä, ota yhteyttä yllä olevaan osoitteeseen.
© Copyright 2024