KESYROTTA Rattus norvegicus Ei ihme, että tämä nappisilmä on vallannut lukemattomien eläinrakkaiden ihmisten sydämet. Rotta on jyrsijöistä älykkäimpiä, erittäin seurallinen, omistajaansa kiintyvä, touhukas ja persoonallinen. K aikki kesyrotat polveutuvat isorotasta (Rattus norvegicus), jota vuodesta 1890 on jalostettu laboratoriokäyttöön lähinnä syövän tutkimuksessa. Jo pari sataa vuotta ennen laboratoriotutkimuksia on rottia tietoisesti lisäännytetty ihmisen käyttöön, sillä aikoinaan ne olivat koirille järjestettyjen metsästysnäytösten keskipisteenä. Rotan keski-ikä on 2-3 vuotta. Alhaiseen noin kahden vuoden ikään on useimmiten syynä syöpä, johon rotat ovat laboratoriokäytössä altistettuja ja johon ne vieläkin sairastuvat harmiteltavan usein. Täysikasvuinen rottauros voi painaa jopa 800 g, mutta yleensä painoa kertyy noin 500 g, naaraille hieman vähemmän. LAUMA Luonnossa rotat elävät valtavissa yhteisöissä. Kesyrottakin viihtyy lajikumppanin kanssa, joten rottia on suositeltavinta hankkia ainakin kaksi. Kaksi rottaa eivät hoitovaatimuksia muuta, mutta omistajan poissa ollessa niistä on toisilleen seuraa. Viisainta on päätyä kahteen saman sukupuolen edustajaan, jotta jatkuvilta poikueilta vältyttäisiin. Rotilla on laumassaan selkeä arvojärjestys ja kaikilla yhteisön jäsenillä on omat tehtävänsä. Villirottien laumassa on johtava uros, reviiriä puolustavia sotureita, ruokaa etsiviä tiedusteli- joita, poikasia hoitavia naaraita sekä maistajia, jotka uuden ruokalähteen löydyttyä maistavat ravintoa. Muut lauman jäsenet seuraavat maistajien reaktioita vuorokauden ajan todetakseen, onko uusi ruoka vaarallista rottien terveydelle vai ei. Myös kesyrottien keskuudessa hierarkia selvitetään yleensä jo nuorella iällä. Rottapoikasten leikkimielinen kisailu kertoo rotille kuka niistä on vahvin. Mikäli kaksi aikuista, toisilleen tuntematonta rottaa kohtaavat, on erittäin todennäköistä, että ne selvittävät voimaeronsa toisiaan tönien, selättäen ja äänekkäästi vikisten. Mikäli rotat purevat ja selvästi vahingoittavat toisiaan on ne viisainta erottaa, sillä heikompi osapuoli ei suljetussa tilassa (häkissä) pääse vahvempaa karkuun, kuten se luonnossa tekisi. Rotat on siis hyvä luovutusiän koittaessa valita joko samasta poikueesta tai samaan aikaan luovutusiässä olevista eri poikueen rotista. ELEKIELI Rotat kommunikoivat keskenään jatkuvasti. Osa eleistä on niin hienovaraisia, ettei ihmisen ole niitä mahdollista huomata, mutta osan voi tunnistaa rotan kanssa touhutessa ja rottien toimia tarkkaillessa. Muutamia eleitä: Lonkalla tönäisy, takajalalla huitaisu, etujalan kohotus: rotan tapa sanoa "mene pois". Posken painaminen maahan, etujalan kohotus, kaulan ja vatsan osittainen paljastaminen: rotta antautuu esim. vahvemman rotan painostuksen alla. Selkä kyyryssä, vatsa maasta kohotettuna, pää hieman takakenossa, karvat pörhistettynä: rotta pelkää tai puolustautuu. Tilanteen jatkuessa se voi puraistakin. ÄÄNTELY Kommunikoidessaan rotat vikisevät ihmiskorvalle liian korkealla äänellä lähes jatkuvasti. Osa äänistä on riittävän matalia, jotta ihminenkin ne kuulee. Vikinä saattaa liittyä riitatilanteeseen, poikasten kutsumiseen, uuden asian tutkimiseen, moneen eri asiaan. Hampaiden narskuttelu voi tarkoittaa kahta eri asiaa, joko tuttavallista keskustelua tai uhkaavaa isottelua. Rotan ollessa levollisena esim. hoitajansa olkapäällä, voi ihminen avata "keskustelun" narskuttelemalla omia hampaitaan ja rapsuttelemalla hellästi rottaa niskasta. Älä hämmästy, mikäli rotta tyytyväisenä sulkee silmänsä ja osallistuu keskusteluun narskuttelemalla omia hampaitaan! HÄKKI Rotalle sopii malliltaan korkea häkki, sillä rotat kiipeilevät mie- lellään. Liian isoa häkkiä rotalle tuskin voi hankkia, sillä se on erittäin aktiivinen eläin, joka pienessä tilassa pitkästyy ja masentuu. Jonkinlainen minimikoko 2-4 rotan häkille on pohjamitoiltaan 100 x 60 cm, korkeutta saa häkissä olla ainakin 90 cm. Varmista häkin riittävä koko jo ostotilanteessa Faunattaren henkilökunnalta. Häkkiin tulee sijoittaa kiipeilyoksia ja tasoja, yksi tai useampi pesämökki ja muita piilottelupaikkoja kuten pahvirullia, pahvilaatikoita, lasipurkkeja ym. Anna rotalle pesäntekomateriaaliksi ekokuitua, olkea, heinää, talouspaperia, kangasta tai lemmikkieläinliikkeissä myytävää elimistössä sulavaa pesäpumpulia. Rotat loikoilevat mielellään riippukeinussa, joita saa valmiina lemmikkieläinliikkeistä. Sellaisen voi toki askarrella itsekin kiinnittämällä n. 30 x 30 cm kokoinen kangas roikkumaan kulmistaan häkin kattoon. Häkissä tulee olla juomapullo sekä mielellään keraaminen tai lasinen ruokakuppi. Pohjamateriaalina yleisimmin käytetään kutterinpurua, mutta purusta kosteana erittyvät hartsit saattavat vahingoittaa rottien hengitysteitä. Samaa tekee havupuusta tehdyt puupelletit. Pölisemätön vaihtoehto, kuten leppähake, on rotille sopivampi. Häkki siivotaan rottien lukumäärästä riippuen ainakin kerran viikossa. Häkki sijoitetaan huoneistossa vedottomaan paikkaan. Rotta haluaa tarkkailla perheenjäsenien toimia, joten häkin paikka ei ole huoneiston "viimeinen nurkka", toisaalta rotta kaipaa myös omaa rauhaa, joten kaikkein levottominkaan paikka ei tule kysymykseen. Rotta on aktiivinen myös öisin, joten häkin sijoittaminen aivan sängyn viereen saattaa häiritä kovin herkkäunista omistajaa. RAVINTO Rotta on sekasyöjä, jolle maistuu niin kasvikset kuin liha. Perusravintona käytetään rotille kehitettyä täysrehua. Lisäksi tarjotaan vähärasvaisia siemenseoksia, kasviksia ja hedelmiä, vähärasvaista lihaa, kissan- tai koiranruokaa, keitettyä kananmunaa, maustamatonta jogurttia, keitettyä pastaa, puuroa, velliä, soseita, lähes mitä vain. Rotta on herkkusuu, joka valitsee tarjotusta ravinnosta maultaan parhaimman, useimmiten siis epäterveellisimmän osan. Siksi on tärkeää, että lisäruokia tarjotaan vain kohtuullisesti ja huolehditaan, että pääosin rotta syö terveellistä täysrehua. Rasvainen ruoka lihottaa rotan herkästi aiheuttaen terveydellisiä ongelmia, kuten maksan rasvoittumista, josta seuraa krooninen ripuli. Rotan hampaat kasvavat jatkuvasti, joten ne tarvitsevat työtä pysyäkseen kunnossa. Hyviä nakerteluvaihtoehtoja ovat korput, näkkileipä ja lehtipuiden oksat. Häkkiin sijoitetaan mineraalikivi ja kalkkikivi. Lisävitamiineja rotalle voi tarjota, mikäli sen saama ravinto on pääasiallisesti muuta kuin täysrehua, sillä on poikaset, se on vanha, sairas tai muutoin apaattinen tai huonoturkkinen. Lisätietoa rotan ruokinnasta voi kysyä läheisestä Faunatarketjun myymälästä. PERUSHOITO Seurustelu on rotalle tärkeää, onhan se laumaeläin. Jatkuvasti yksin pidettynä rotta masentuu ja muuttuu araksi. Rottien tulisi antaa jaloitella päivittäin vapaana asunnossa, kunhan ovat sopeutuneet uuteen kotiin. Muista nostaa sähköjohdot pois rotan ulottuvilta, ettei lemmikkisi pääse nakertelemaan niitä. Harjaaminen pehmeällä harjalla on rotasta miellyttävää, se vastaa rottayhteisön toisilleen tekemää turkinhoitoa. Liian pitkiksi kasvaneet kynnet leikataan tarvittaessa, koska liian pitkinä ne tarttuvat helposti kiinni ja aiheuttavat kivuliaita vammoja. Lyhennys kannattaa tehdä jyrsijöille tarkoitetuilla kynsisaksilla. Rotan hännän voi rasvata noin kerran viikossa, jos häntä vaikuttaa kuivalle. Rasvaukseen käytetään tavallista hajustamatonta ja allergikoille tarkoitettua perusrasvaa. Sisäloishäätöä ei yleensä tarvita. Mikäli on syytä epäillä sisäloistartuntaa, on paras ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, joka neuvoo tarvittavat jatkotoimenpiteet. Ulkoloisia rotissa silloin tällöin on. Vastuullinen kasvattaja suorittaa ulkoloishäädöt säännöllisesti, jotta myytävissä poikasissa ei loisia olisi. Mikäli ulkoloisia on, niistä pääsee eroon pienehköllä vaivalla eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Rokotuksia ei tarvita. Kasvaimia (hyvän- ja pahanlaatuisia) voi vanhalle rotalle tulla. LISÄÄNTYMINEN Rotat voivat tulla sukukypsiksi jo 5 viikon iässä. Sopiva ensiastutusikä on naarailla n. 6 kuukauden iässä. Lisääntyäkseen on rotan oltava terve ja hyväkuntoinen, sillä varsinkin naaraan osuus on uuvuttavaa. Rottaparin toisiinsa tutustuttaminen on paras tehdä kummallekin osapuolelle neutraalissa paikassa, tai ainakin pestä häkki huolellisesti ennen kuin rotat laitetaan samaan häkkiin. Tarkkaile rottia, mikäli naaras ei ole paritteluvalmiina, voi se puraista lähentelevää kosijaansa. Uros on syytä siirtää omaan häkkiin ennen synnytystä, jotta naaras ei tule uudelleen kantavaksi pian synnytyksen jälkeen. Rottaemo kantaa poikasia 21-24 vuorokautta, jonka jälkeen se synnyttää 8-11, mutta toisinaan jopa 20 poikasta etukäteen tekemään pesäänsä. Poikaset syntyvät kuuroina, sokeina ja karvattomina, mutta kasvavat huimaa vauhtia. Ne saavuttavat vieroitusiän 4-5 viikkoisina ja luovutus uusiin koteihin tapahtuu 5-6 viikon iässä. MUUTA HUOMIOITAVAA Mikäli rotta käyttäytyy oudosti, lakkaa syömästä tai vaikuttaa sairaalta, ota yhteyttä eläimen myyjään ja/tai jyrsijöihin perehtyneeseen eläinlääkäriin. Teksti ja kuvat © Faunatar-ketju. Ohjeen jakaminen ja kopiointi sallittu ainoastaan Faunatarketjun myymälöille.
© Copyright 2024