loppuraportti
K3 TILA -hanke loppuraportti K3 TILA -hanke loppuraportti ESIPUHE Tämä julkaisu on 2013−2015 toteutetun K3 TILA -hankkeen loppuraportti. Hanke rahoitettiin Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto Päijät-Hämeen liiton kautta ja sitä hallinnoi Muotoilun tutkimuslaitoksen tuki ry. Raportissa esitellään projektin oivallukset, päätelmät ja tulokset, jotka ovat syntyneet työpajoissa, joissa Malskin tulevat asiakkaat ja sidosryhmien edustajat ovat tuoneet esille näkemyksiään yhteiskehittämisen (co-creation) menetelmin. Tulosten selkeyttämisessä on käytetty myös työpajojen ulkopuolisia asiantuntijoita. Loppuraportin kokonaisuudesta on vastannut työryhmä: Pia Sandvik, Kristiina Soini-Salomaa, Riikka Mäkelä ja Ilkka Kakko. Raportin valmistamiseen ovat osallistuneet myös Kristian Keinänen (Luku 3.4), Lauri Repokari, Ville Taajamaa (Bravo Media Oy) ja Jussi Hannula (Jarkeva Oy) (Luvut 4.1 ja 4.2), Luovat ry:n työryhmä (Luku 5.1), Jyri Somero (Luku 5.3) ja Esa Rimpeläinen (Luku 5.4.). Raportin taiton ja ulkoasun on tehnyt taidegraafikko Janika Salonen. Valokuvat: Bilel Hasnaoui, Janika Salonen, Pia Sandvik ja Juhani Vainio. Projektin päättyessä haluan esittää parhaat kiitokset rahoittajille ja hankkeen toteutukseen erittäin aktiivisesti osallistuneille. Lahdessa 31.3. 2015 Juhani Vainio K3 TILA -hanke projektipäällikkö YHTEENVETO Projektin tavoitteina oli Yritys- ja Kulttuurikeskus Malskin fyysisten tilojen ja toimintaympäristön suunnittelu K3 -konseptin toiminta-alustaksi sekä konseptin jalostaminen Malskin kehittämistä ja toteuttamista varten. Projektin tulokset on koostettu asiantuntijoiden evaluoimista työpajojen tuloksista, käytännön esimerkeistä, asiantuntijoiden selvityksistä ja lausunnoista sekä lähdekirjallisuudesta ja -linkeistä. Koska työpajoihin osallistui keskuksen tulevia toimijoita ja asiakkaita, tulosten näkökulma on käyttäjä- ja asiakaslähtöinen sekä käytännönläheinen. Hankkeelle suunniteltiin oma logo ja visuaalinen ilme sekä rakennettiin oma linkki www.comalski.fi/k3 sivustolle. Hankkeen tapahtumista, työpajoista ja seminaareista, tiedotettiin sivujen ja Facebookin lisäksi kutsuilla, jotka lähetettiin Gruppo -asiakasjärjestelmän kautta. K3 -hanketta ja sen toimintaa esiteltiin Kulmakadun toimitiloissa ja tammi-helmikuussa järjestetyn näyttelyn Moi lahtelaista! yhteydessä. Keskeisen kehittämisen työkalun ja alustan muodostivat avoimet, asiantuntijoiden vetämät ja arvioimat, työpajat sekä seminaarit. Niissä tuotettiin sisältöä projektin eri toimenpidekokonaisuuksiin: 1) uusien palvelukonseptien sekä sisältöjen tuottaminen, 2) yrittäjyyden, innovaatioympäristön sekä osaamistalouden kehittäminen 3) fyysinen informaatio- ja toimintaympäristö kasvun alustana. Työpajoja ja seminaareja järjestettiin eri teemoilla yhteensä kolmetoista toukokuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. Tiloihin ja toimintaympäristöön liittyen tuloksena saatiin Mallasjuoman vanhaan panimoon sijoittuvan Yritys- ja kulttuurikeskus Malskin toteuttamis- ja rahoitusmalli, jota voitiin hyödyntää keskuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tulokseksi saatiin myös Malskin alustava tilaohjelma, joka käsittää muunneltavia ja joustavia monitoimitiloja sekä tilojen korjaussuunnitelma, johon liittyy tehty Clean Design -selvitys. Projektin aikana otettiin käyttöön ja pilotoitiin Malskille räätälöity yhteisöalusta ja suunniteltiin ja rakennettiin tekniset valmiudet Malskin digitaalisen toimintaympäristön toteuttamiseen, joka käsittää mm. Youtube-studion, videoseinät ja digitaalisen infotaulun. Projektissa kehitetty Malski Living Lab -malli voidaan tiivistää: ”Se on uusi yrittäjyyteen ja luovaan talouteen kasvava ympäristö ja palveluiden kehittämiskeskus. Siinä painottuu yrittäjyys-, palvelu- sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta kytkettynä luovaan toimialaan sekä opiskelijoihin”. Muita projektissa tutkittuja Lab -malleja olivat Co-Design, Art & Science, Public-Private sekä Coworking. Tulokseksi saatiin myös suunnitelma Malskin ”Kakkoskerroksen” monitilatoimisto -konsepti, ” Malski on kulttuurin ja elämysten areena. Malski on vuorovaikutteisen oppimisen akatemia. Malski on jatkuvan kasvun ja yrittäjyyden ahjo. joka tarjoaa alustan myös coworking toiminnalle tulevaisuudessa. Yrittäjyyteen liittyen johtopäätökseksi saatiin, että Lahdesta puuttuu ekosysteemi, joka tukisi mm. opiskelijayrittäjyyttä. Tuloksena konseptoitiin ekosysteemi -malli, joka tarjoaa tilat ja toimintaympäristön yritysten ja opiskelijoiden väliselle jatkuvalle yhteistyölle sekä tukee yrittäjyyden kehittämistä etenkin luovan alan toimijoille. Kulttuuritoimijoiden liiketoiminnan kehittämiseksi kartoitettiin alan esteitä ja mahdollisuuksia, selvitettiin uusia, toimialat ylittäviä yhteistyömalleja ja Malskin tiloihin ja palveluihin liittyviä synergiaetuja. Malski Areenaa varten konseptoitiin ja testattiin erilaisia toimintoja, kuten konseptimyymälä, kahvila-ravintola ja elokuvateatteri. Näihin liittyen Muotoiluinstituutin opiskelijat tekivät projektille kaksi lopputyötä. Työpajojen tuloksina saatiin myös Malskilla järjestettäviin tapahtumiin liittyen uusia ideoita ja ehdotuksia. Ajan hengen keskeisinä teemoina informaatio-, verkosto-, ja elämysyhteiskunta ja paikan hengen luoneet tilat, historia ja tarinat ja niiden synnyttämät assosiaatiot sekä toimijoiden yhteisöllisyys tarjoavat kasvualustan vireälle ekosysteemille.” Projektin tuloksia voidaan hyödyntää myös laajemminkin vastaavanlaisten kohteiden toimintamallin ja tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä siirtämällä K3 -konseptin tuloksia käytäntöön. Hankkeen aikana kerättiin hyviä käytäntöjä, kokemuksia ja ideoita sekä rakennettiin yhteistyöverkostoja vierailemalla useissa luovan alan keskuksissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Projektin tuloksena saatiin K3 -konseptin kiteytys: Malski on kulttuurin ja elämysten Areena. Malski on vuorovaikutteisen oppimisen Akatemia. Malski on jatkuvan kasvun ja yrittäjyyden Ahjo. Malski kulttuurin ja elämysten Areenana: Malski Areena ja energisoiva ympäristö (tila), teollisuushistoria ja perintö, tekemisen meininki ja yhteisöllisyyden kokeminen (toimintakulttuuri). Malski vuorovaikutteisen oppimisen Akatemiana: Malski Akatemia, tiimioppiminen, vuorovaikutteisen tiedon jakaminen, minimuotoiset oppimisen tilat, tekemällä oppiminen ja elinikäinen oppiminen. Malski jatkuvan kasvun ja yrittäjyyden Ahjona: Malski Ahjo, Kasvu (yrittäjyys), dynaaminen ekosysteemi, verkostoituneet liiketoimintamallit, opiskelijayrittäjyys, kulttuurista liiketoimintaa ja Pyy pivossa yrittäjyys Toiminta-ajatukseksi tiivistyi: ”Malski on kulttuurin, koulutuksen ja kasvuyrittäjyyden ekosysteemi, jonka monialainen vuorovaikutus tukee toimintakulttuurin ja yritystoiminnan kehittämistä”. Malskin yhteisölliset ja muuntautuvat tilat tarjoavat kasvualustan hedelmällisille yhteistyömalleille. Uteliaisuus ja rohkeus kokeilla uutta kuvaavat malskilaisten tapaa toimia. Kaiken toiminnan perustana on elinikäinen oppiminen. Malskin dynamiikka ja vetovoimaisuus houkuttelevat mukaan mielenkiintoisia näkijöitä ja tekijöitä. Visio on tulos, johon tiivistyy näkemys Malskista tulevaisuudessa. ”Malskilla vallitsee ajan henkien (sence of time) ja paikan henkien (sence of place) hyvä synteesi. Malski-hankkeen uutisointia tammikuu 2015 SISÄLTÖ 1.JOHDANTO 7 1.2 Projektisuunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet 7 1.3 Viitekehys7 2. K3-KONSEPTIN KEHITTÄMINEN 8 2.1. Työpajat ja seminaarit8 2.2. Yritysvierailut ja verkoston luominen 13 3. UUDET PALVELU- JA TOIMINTAKONSEPTIT SEKÄ SISÄLTÖJEN TUOTTAMINEN 14 3.1 Public-Private Lab14 3.2 Art & Science Lab18 3.3 Coworking Lab19 3.4 Co-design Lab23 4. YRITTÄJYYDEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖT SEKÄ OSAAMISTALOUDEN KEHITTÄMINEN24 4.1. Opiskelijayrittäjyys24 4.2. Innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen 31 4.3. Kulttuurista liiketoimintaa47 5. FYYSINEN TOIMINTA- JA INFORMAATIOYMPÄRISTÖ 5.1. Fyysiset tilat 5.2 Ekologisuus 5.3 Digitaalinen toimintaympäristö 5.4 Yhteisoalusta 57 57 67 79 82 6. K3 -KONSEPTIN JALOSTAMINEN 6.1.malski on kulttuurin ja elämysten areena 6.2 Malski on vuorovaikutteisen oppimisen akatemia 6.3 Malski on jatkuvan kasvun ja yrittäjyyden ahjo 84 84 88 90 7. K3 Konsepti Yritys- ja kulttuurikeskus MALSKILLA 7.1 K3 Kulttuuri - koulutus - kasvu 7.2 Toiminnan stepit 2015 - 2017 7.3 Kumppanit ja verkostot 92 92 92 94 8. TIEDOTUSTOIMINTA 97 9. TULOSTEN ARVIOINTIA 98 1.JOHDANTO Projekti toteutettiin 1.12.2013−31.3.2015 välisenä aika. Sitä hallinnoi Muotoilun tutkimuslaitoksen tuki ry. Hallinnon edustajien ja asiantuntijoiden muodostamaan evaluointi- ja työryhmään kuuluivat MTL ry:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Lehtonen, hallituksen jäsen Lauri Kuukasjärvi, hankkeen projektipäällikkö Juhani Vainio, projektisihteeri Pia Sandvik sekä professori Lauri Repokari. Lisäksi projektin toteutukseen osallistui eri alan ammattilaisista muodostettuja työryhmiä. Projektin ohjausryhmään kuuluivat: professori Timo Pihkala (puheenjohtaja), professori Eero Miettinen, Jorma Lehtonen ja Pia Sandvik. Lisäksi kokouksiin osallistuivat Juhani Vainio esittelijänä ja tarkastaja Helena Masanti rahoittajan edustajana. 1.2 PROJEKTISUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Mallasjuoman ensimmäinen panimorakennus vuonna 1912 Projektisuunnitelman lähtökohtana ja tavoitteena oli hakea ratkaisuja toimialat ylittävän yhteistyön kehittämiseen K3 -konseptilla, joka ristiin pölyttää kulttuurin, koulutuksen ja kasvun (yrittäjyys) toimijat ja toiminnan. Tavoitteena oli myös Yritys- ja Kulttuurikeskus Malskin fyysisten tilojen ja toimintaympäristön suunnittelu. Malskille on syntymässä vahva luovan-, kulttuuri- sekä hyvinvointialan toimijoiden verkosto. Se toimii myös projektin toiminnan innovaatio- ja kehitysalustana, jota voitiin hyödyntää projektin aikana. Projektissa jalostettiin K3 -konseptia, joka osoittautui toimivaksi työvälineeksi ja toimi esimerkiksi kaikkien järjestettyjen työpajojen lähtökohtana. 1.3 VIITEKEHYS K3 -konseptin kehittämisen tarkoituksen oli tuottaa analysoitua tietoa Lahdessa sijaitsevan Mallasjuoman vanhan panimon tiloihin rakentuvan Yritys- ja Kulttuurikeskus Malskin kehittämistä ja toteuttamista varten. LOPPURAPORTTI 7 2. K3-KONSEPTIN KEHITTÄMINEN K3 -konseptin kehittäminen eteni kolmen tason (ymmärrys, ideointi, jalostus) toimintaprosessin mukaisesti. Keskeisen kehittämisen työkalun ja alustan muodostivat asiantuntijoiden vetämät ja arvioimat, kaikille avoimet työpajat. Ne perustuivat projektin eri toimenpidekokonaisuuksien WP2 (uusien palvelukonseptien sekä sisältöjen tuottaminen), WP3 (yrittäjyyden, innovaatioympäristön sekä osaamistalouden kehittäminen) ja WP4 (fyysinen informaatio- ja toimintaympäristö kilpailukyvyn kasvun alustana) sisältöihin. Työpajoja ja seminaareja järjestettiin eri teemoilla yhteensä 13 toukokuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. 2.1. TYÖPAJAT JA SEMINAARIT ”Malski - vapaata ideointia ja verkottumista” -työpaja järjestettiin 16.5.2014. Työpajan vetäjinä ja moderaattoreina toimivat yhteistyössä Törmäämö osuuskunta ja Luovat ry. Molempien yhteisöjen viitekehys muodostuu laajasta luovien alojen toimijoista ja tavoitteena oli projektin aluksi kerätä tarpeita, ideoita ja ehdotuksia mahdollisimman laaja-alaisesti eri näkökulmista. ”yhteisen toimintakulttuurin synnyttäminen” ”toimintakattila” ”Ymmärrys, ideointi ja jalostus” -työpaja järjestettiin 27.5.201. Työpajassa alustajana toimi professori Lauri Repokari Aalto yliopistosta ja ryhmien moderaattoreina Ilkka Kakko, Kristiina Soini-Salomaa ja Riikka Mäkelä. Työryhmissä K3 -konseptin kehittämistä lähestyttiin nimensä mukaisesti ymmärtämällä, ideoimalla ja jalostamalla kolmesta eri näkökulmasta: Malskin tulevat toimijat ja asiakkaat sekä ympäristön asukkaat. ”kun annat, niin saat” ”Yhteisöalustat” -työpaja järjestettiin 17.6.2014. Alustajina olivat Ilkka Kakko ja Riikka Mäkelä, moderaattoreina em. henkilöiden lisäksi Kristiina Soini Salomaa. Työpajassa kartoitettiin ja ideoitiin Malskin digitaalista informaatio- ja toimintaympäristöä ja siihen liittyvää yhteisöalustaa ja -palvelua, sen tarpeita ja sisältöä. 8 LOPPURAPORTTI ”Malskin histoia elää rakennuksen kerroksissa” ”Yhteisöalustat ja toimivat tilat - näistä vauhtia liiketoimintaasi” -työpaja järjestettiin 12.8.2014. Sen alustajina olivat arkkitehti Juhani Boman ja Ilkka Kakko sekä moderaattoreina Ilkka Kakko, Kristiina Soini- Salomaa ja Riikka Mäkelä. Työpajassa syvennettiin edellisestä työpajasta saatujen tulosten pohjalta yhteisöalustan sisältöä, luotiin pohjaa Malski yhteisöpalvelun käyttöönotolle sekä konkretisoitiin tulevien toimijoiden käytännön tarpeita alustavien tilasuunnitelmien pohjalta. ”Malskin historia elää rakennuksen kerrostumissa” ”Yrittäjyyden uudet näkökulmat” -työpaja järjestettiin 1.10.2014. Alustajina toimivat vastaava tuottaja Kari Mikkelä Urban Millistä ja yliopettaja Ari Känkänen Lahden ammattikorkeakoulusta. Moderaattoreina toimivat Ilkka Kakko, Soini-Salomaa ja Riikka Mäkelä. Työpajassa kartoitettiin uusia lähestymistapoja ja konkreettisia toimenpiteitä yrittäjyyden ja opiskelijayrittäjyyden eri osa-aluilta. ”Malskin ekosysteemi” ”toimialat ylittävä yhteistyö” ”Taide työyhteisöjen innovaation lähteenä” -työpaja järjestettiin 4.11.2014 (WP3). Alustajina olivat muusikko Kikka Laitinen ja KT Kristiina Soini-Salomaa. Moderaattoreina toimivat Ilkka Kakko, Riikka Mäkelä ja Kristiina Soini-Salomaa. Työpajan keskeisenä teema oli, miten taiteilijat voisivat aktiivisesti osallistua K3 -konseptin kulttuuriin liittyvään kehittämiseen ja miten taide kokonaisvaltaisesti voitaisiin huomioida Malskin suunnittelussa ja yhteisön innovoijana. ”taidetta Malskille” ”ympäristön pitä houkutella, yllättää ja antaa elämyksiä” “Malskin myymäläkonseptin ideointi” ja “Malskin myymäläkonseptin jatkojalostus” -työpajat järjestettiin 24.3.2015 ja 30.3.2015. Niissä ideoitiin myymälän tyyliä, esillepanoa, kalusteita sekä myytäviä tuotteita. Samalla kartoitettiin myös myymälästä kiinnostuneita yrittäjiä. Työpajan tuloksista tehtiin roadmap, jonka pohjalta myymälän konseptointia voidaan jatkossa jatkaa. Myymäläkonseptista kerrotaan tarkemmin kappaleessa 4.3 kulttuurista liiketoimintaa. ”Malskin ja malskilaisten omia tuotteita” Skillhive -työpajat järjestettiin tammi-, helmi- ja maaliskuussa 2015. Kahteen ensimmäiseen osallistui valittu ryhmä, joka sai koulutuksen yhteisöalustan käyttöön ja antoi palautetta käyttäjäkokemuksistaan. Ryhmän jäsenet toimivat jatkossa myös tukihenkilöinä uusille käyttäjille. Työpajojen ideoinnin ja saadun palautteen pohjalta alustaa kehitettiin ja modifioitiin Malskin tarpeisiin soveltuvaksi. Alustalle suunniteltiin myös oma graafinen ilme. Avoimet kolmas ja neljäs työpaja kouluttivat laajemman kohderyhmän alustan käyttäjiksi. ”vuorovaikutteinen yhteisöalusta” LOPPURAPORTTI 9 ” ”Tulevaisuus maailmalla?” -seminaari Täytyy löytää samanhenkiset ihmiset, joilla on yhtä kova palo tehdä jotain omaa. Lisäksi asenteen pitää olla kohdallaan, ja pitää olla valmis menemään pois omalta mukavuusalueeltaan. Seminaari järjestettiin 2.3.2015 ja esiintyjinä olivat teollinen muotoilija Pyry Taanila, teollinen muotoilija Pekka Kumpula sekä co-founder Linda Liukas. Seminaarin avaukseksi professori Lauri Repokari esitteli päivän vierailijat, joilla kaikilla on kansainvälisen menestyksen lisäksi toinenkin yhteinen tekijä. Se on polte; halu ja energia unelmien ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Siihen liittyy tekemisen meininki ja epäonnistumisen hyväksyminen vastakohtana suomalaisten heikkoudelle, varovaisuudelle ja epäonnistumisen pelolle. Lahden Muotoiluinstituutista teolliseksi muotoilijaksi 2009 valmistunut, Catchbox -yrityksen yksi perustaja, Pyry Taanila aloitti heittämällä yleisön joukkoon pehmeän mikrofonin. Se on tuote, johon ei aluksi uskonut kukaan paitsi keksijät itse. Mikrofonin kehitystyö sai alkunsa Aalto-yliopiston Start-Up -ohjelmassa ja alkupääomana oli pöytä ja 3000 euroa. Ideakilpailun voitto tuotti vähän lisää tuotteen kehittelyyn. Nyt Catchbox -yrityksen ainoaa tuotetta on myyty vuosi ilman minkäänlaista markkinointia, ja viime vuonna Catchboxin liikevaihto oli 400 000 euroa, josta puolet tulee Yhdysvalloista ja puolet USA:sta. Catchboxin asiakkaita ovat esimerkiksi NASA, Nokia, Google, CERN ja Ernst & Young. Yhtiön pääkonttori on Espoossa, tuotanto Latviassa ja hiljattain avattiin toimisto Bostonissa. Taanila listasi menestyksen reseptiä, täytyy löytää samanhenkiset ihmiset, joilla on yhtä kova palo tehdä jotain omaa, asenteen pitää olla kohdallaan ja pitää olla valmis menemään pois omalta mukavuusalueeltaan. Catchboxin tuotteistaminen osoittautui odotettua vaikeammaksi, sen sijaan tekniikka ratkaistiin viikossa. Myös seuraava puhuja, muotoilija Pekka Kumpula, on joutunut menemään pois omalta mukavuusalueeltaan. Muotoiluinstituutin kasvatti loi monta vuotta muotoilijan uraa maailmalla, kunnes palasi Suomeen suorittamaan IDBM tutkinnon Taideteolliseen korkeakouluun. Nykyisin S.E.O.S Design Oy:n luova johtaja ja Olive Green blogin pitäjä kertoo suunnittelijasta yrittäjäksi siirtymisestään. Kumpulankin mielestä kehittääkseen itseään oli pakko ottaa askel epämukavuusalueelle ja hänen kohdallaan yrittäjyyden oppimispolku on ollut massiivinen. S.E.O.S toteuttaa yrityksille työympäristöstrategioita, joihin sisältyy kokonaisvaltainen muotoilu, toteutus ja kalustus. Yrityksen toiminta-ajatus tiivistyy sloganiin: define, design, deliver. Sen voisi kiteyttää myös prosessiin: luovaa ongelmanratkaisua. Yrityksen arvoihin kuuluvat kestävä kehitys ja vastuunkanto, jotka huomioidaan tilojen suunnittelussa. Tutkimusten mukaan ”monitilatoimistoissa” tilat tiivistyvät 30−40 % ja vastaavasti vuorovaikutus kasvaa 40 %. Pyry Taanila, Linda Liukas ja Pekka Kumpula 10 LOPPURAPORTTI Kansainvälisen Rails Girls -metodin kehittäjä, kirjailija-koodaaja Linda Liukas onnistui syksyllä 2014 keräämään joukkorahoituksella kaikkien aikojen potin, yli 380 000 dollaria, toteuttaakseen lapsille suunnatun koodausoppaan. Tavoite 10 000 ylittyi siis kirkkaasti. Hän on myös kiertänyt maailmalla levittämässä ja opettamassa Rails Girls -metodia, naisille ja tytöille kohdennettua valmennusta verkkoapli- ” #RWoW15 -tagi oli kolmen suosituimman twiittauksen joukossa Suomessa! kaatioiden rakentamiseen. Viikonlopun kestävään valmennukseen on osallistunut jo useita tuhansia ympäri maailmaa. Kaikki Rails Girls -materiaali löytyy veloituksetta sivuilta www.railsgirls.com ja sen Facebookissa on tällä hetkellä jo lähes 15 000 kaveria. Kauppatieteitä opiskelleen Lindan ura ei edennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, vaan hän löysi itsensä Aalto-yliopiston kansainvälisen tuotekehitystiimin puitteissa Standfordin yliopistosta. Sieltä tarttui jenkkiläisten ajatusmalli ”unelmoi isommin” ja usko omaan tekemiseen vahvistui. Koodauksessa Lindan mielestä yhtyy sekä fyysinen että älyllinen ilo sekä sen tuloksen, softan skaalattavuus. Lindan näkemyksen mukaan tulevaisuudessa kaikki yritykset ovat tavalla tai toisella softaa ja ala työllistää entistä useamman. Koska naisten osuus on yhä valitettavan pieni, Rails Girls -ajatus syntyi osittain tästä syystä. Linda kannusti kuulijoita omalla tarinallaan. Lähtökohtana oli, että hän ei alussa osannut lainkaan piirtää. Kuitenkin periaatteen, kaikenhan voi opetella, lopputulos nähdään syksyllä 2015, kun Lindan kirjoittama ja kuvittama lasten koodausopas julkaistaan. Skills & Work loppuseminaari ja YouTube studion avajaiset Loppuseminaarin tavoitteena oli löytää konkretiaa K3 -projektin tulevaan toteutukseen ja saada laajennettua Malskin yhteisöpalvelun käyttäjäkuntaa. Asia kiinnosti myös kolmansia osapuolia ja seminaari järjestettiin yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun ”Neloskerros” -ryhmän (Jussi Mozo ja Anniina Virkki) ja Facebookissa aktiivisesti toimivan Rework of Work -ryhmän (Jesse Soininen) kanssa. Koska tarkoitus oli saada mahdollisimman laajaa julkisuutta - kiitos LAMK:n tekniikkapuolen - koko tapahtuma lähetettiin livenä netissä ja taltioitiin myös YouTubeen. Linkki esitykseen https://www.youtube.com/watch?v=KASCu9-neaA Seminaariin saatiin paikalle yli 80 osallistujaa ja lisäksi sitä seurattiin livenä netissä, myös SoMe -aktiivisuus oli hyvällä tasolla. Ajoittain tapahtuman #RWoW15 -tagi oli kolmen suosituimman twiittauksen joukossa Suomessa! Myös vuorovaikutteinen keskustelu oli aktiivista ja päätteeksi pidetty yhteenvetopaneeli keräsi päivän ydinkysymykset inspiroivasti yhteen. Malskin yhteisöpalvelun käyttäjäkunnan laajentaminen onnistui hyvin. Ennen seminaaria palvelulla oli noin 30 käyttäjää ja tätä kirjoitettaessa käyttäjiä on jo yli 160. Seminaarin ydinteemoja olivat: • uudenlainen työ, sen vaatimukset ja miten siihen voi varautua (Jesse Soininen) • uudenlaista työtä helpottavat työkalut (Trello, Jussi Mozo ja Skillhive / Malskin yhteisöpalvelu, Janne Ruohisto) ja lähestymistavat kuten” Neloskerros” ja Lean-ajattelu (Anniina Virkki ja Tuula Löytty) LOPPURAPORTTI 11 • paneelikeskustelu käytännön toimenpiteistä ja Malskin jatkosuunnitelmista (Jesse Soininen, Kristiina Soini-Salomaa, Mika Kylänen, Katta Inget ja Tuula Löytty) Seminaari päättyi Malskin YouTube -studion virallisiin avajaisiin. Studio on tulos työpajoissa esitetystä ideasta, jota sen jälkeen työstettiin Malskin yhteisöpalvelussa. Projektin puitteissa Kulmakadulle hankittiin puoliammattilaistasoiset kuvausvälineet (kamera jalustoineen, mikrofonit ja valaistus), joilla huipputasoisen haastattelu- ja ‘puhuva pää’ -tyyppisen markkinointimateriaalin tekeminen itseohjautuvasti on yksinkertaista ja helppoa. Jatkossa studion palvelua on tarkoitus kehittää niin, että videoklippejä voidaan tehdä myös ulkona ja muissa ympäristöissä sekä hankkimalla asiakkaiden käyttöön dramaturgian ja tarinankerronnan osaamista. Työpajojen tulokset Projektissa toteutettujen työpajojen osallistujamäärä vaihteli 15−30 henkilön välillä. Työpajojen raportit ja tuloksiset löytyvät linkistä www.comalski.fi/artikkelit/ k3/. Yhteenvetona voidaan todeta, että työpajat täyttivät niille asetetut tavoitteet. Tuloksina saatiin jatkokehittämistä varten asiakas- ja käyttäjälähtöisiä ideoita ja tarvekartoituksia. Työpajojen tulokset purettiin evaluointiryhmissä, jotka kokoontuivat jokaisen työpajan jälkeen arvioimaan niiden tuloksia. Tuloksista muodostettiin aihioita, jotka siirrettiin työryhmille jatkokehitettäväksi. Työryhmät työstivät työpajojen tulosten, muiden projektissa toteutettujen toimenpiteiden ja sekä kerätyn lähdeaineiston pohjalta toiminta- ja palvelukonsepteja, yhteistyömalleja sekä fyysisiin tiloihin ja toimintaympäristöön liittyviä suunnitelmia K3 -konseptin kirkastamiseksi. Konseptin rakentamista ja käyttöönottoa kuvataan tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Työpajojen teemoja suunniteltaessa lähtökohtana oli kohdentaa työpajat projektin WP -kokonaisuuksien pohjalta. Koska prosessi eteni kuitenkin käyttäjälähtöisesti sekä osallistujien tarpeet huomioiden ja K3 -konseptin osa-alueet, kulttuuri, koulutus ja kasvuyrittäjyys, tukivat luontevasti toisiaan, oli tarkoituksenmukaisempaa viedä kaikissa työpajoissa eri osa-alueisiin liittyviä teemoja rinnakkain. 12 LOPPURAPORTTI 2.2. YRITYSVIERAILUT JA VERKOSTON LUOMINEN Yritysvierailujen tavoitteena oli kerätä hyviä käytäntöjä, kokemuksia ja uusia ideoita sekä rakentaa yhteistyöverkostoja. Projekti järjesti useita vierailuja kohteisiin, joissa on tai joihin on rakentumassa Yritys- ja Kulttuurikeskus Malskin kaltaista toimintaa. 30.8.2014 vierailtiin Riihimäen entisellä lasitehtaalla, jossa on järjestetty useita tilapäisiä tapahtumia; näyttelyjä, konsertteja, kirpputoreja ja ruokatapahtumia. Tiloihin on suunnitteilla vakituista luovan alan toimintaa, mutta toteutussuunnitelma on vielä alkutekijöissä. Vierailun tuloksena nykyiset omistaja tutustuivat syksyllä Lahdessa Malskin rahoitus- ja toteutusmalliin, joka ainakin osittain olisi skaalattavissa myös Riihimäelle. kus, Kulttuurkatla AED (Kulttuurikanala) sekä Eesti Disaini Maja (Design talo), joka käsittää muotoilijoiden ja käsityöläisten studioita, showroomeja sekä myymälän. Kauempana keskustasta sijaitseva, Telliskiven entinen neuvostoaikainen teollisuuskompleksi käsittää yksitoista erillistä rakennusta, pinta-alaltaan yhteensä 25 000 m2. Vaiheittain rakentuvalle alueelle on sijoittunut mm. kahviloita, kauppoja, taiteilijoiden residenssejä, gallerioita, tanssisaleja, teattereita ja esiintymisareenoja. Luovan alan yrityksiä alueella on tällä hetkellä yli 200. Vierailun tuloksena saatiin käytännön esimerkkejä kohteiden toimintamalleista ja palvelukonsepteista, avointa ja kattavaa tietoa kohteiden omistajilta ja vetäjiltä, uusia ideoita ja uusia kontakteja eestiläisten alan toimijoiden kanssa sekä alustavia sopimuksia tulevasta yhteistyöstä. 25.9.−27.9.2014 kohteena oli Tallinna, jossa on järjestetty jo seitsemän kertaa muotoilutapahtuma Design Week, joka on vuosi vuodelta kasvanut kansainväliseksi tapahtumaksi. Lahtelaiset olivat edustettuna näyttelyssä projektin yhteistyötahon, LADEC:in Co-Design -hankkeen puitteissa. Tapahtuman lisäksi matkaan sisältyi tutustumisia useihin, vanhoihin teollisuuskiinteistöihin saneerattuihin luovien alojen keskuksiin. Sataman läheisyydessä sijaitsevat Kulttuurkattel (Kulttuurikattila), entiseen lämpövoimalaan saneerattu monimuotoinen kulttuurikes- 16.1.2015 Turku, Logomo ja Manillan kulttuuritehdas. Vuonna 2012 valmistunut, 60 miljoonalla saneerattu entinen veturihalli Logomo on esimerkki Public-Private-Partnership toteutuskonseptista. Sen omistavat yksityinen Hartela Oy ja Turun kaupunki. Kokonaispinta-alaltaan 25 000 m2 tilat käsittävät sekä pitkä- että lyhytaikaisesti vuokrattavia tiloja. Vuonna 2014 Logomossa järjestettiin yli 700 tilaisuutta, kävijämäärä yli 300 000. Logomon Byråssa työskentelee päivittäin 250 ihmistä 60 luovan alan yrityksessä. Lisäksi 1.4.2015 avattuun Konttoriin on tulossa noin 25 luovan alan yritykseen arviolta 200 käyttäjää. Sekä Byrå että Konttori ovat osoittautuneet menestyskonsepteiksi, tilojen käyttöaste on lähes 100%. Malskin ”kakkoskerroksen” konseptointi sai tukea Logomon mallista ja kokemuksista. Kerroksen tilakonseptista kerrotaan enemmän kappaleessa 5.1. Kulttuurkatel, Tallinna Logomo, Turku LOPPURAPORTTI 13 3. UUDET PALVELU- JA TOIMINTAKONSEPTIT SEKÄ SISÄLTÖJEN TUOTTAMINEN Projektin osio WP2 käsitti viisi osakokonaisuutta, joiden avulla kehitettiin Malskin tulevaa toimintaa ja K3 -konseptia. WP2 tuotti sisältöä ja toimintamalleja, jotka sopivat Malskin toimintaympäristöön, tiloihin ja yrityskulttuuriin. Osakokonaisuuksia ovat Public-Private Lab, Art & Science Lab, Coworking Lab, Co-Design Lab sekä K3 -konseptin kehittäminen. Malskin toimintakonsepti on käyttäjälähtöinen avoimen innovaation ekosysteemi, jonka avulla voidaan kehittää yhdessä käyttäjien kanssa yritysten ja julkisen sektorin tuotteita tai palveluita aidoissa käyttötilanteissa arjen keskellä. Tilojen käyttäjät toimivat arjen innovaattoreina. Kaikkien neljän osakokonaisuuden sisältöjä ja toimintamalleja kehitettiin yhteisissä työpajoissa, joiden työskentely ja tulokset kuvataan tarkemmin myöhemmissä kappaleissa. 3.1 PUBLIC-PRIVATE LAB Taustaa Public-Private-Partnership (PPP) eli julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus on eri sektoreiden välisen yhteistyön toimintamalli. Sen keskeisenä ajatuksena on yhdistää sektoreiden resurssit ja osaaminen, jolloin molemmat osapuolet voivat hyötyä toisistaan. Samalla voidaan toteuttaa hankkeita, joita kumpikaan sektori ei olisi yksin voinut toteuttaa. Usein hankkeet ovat tulleet yhteisen panostuksen myötä halvemmiksi, kun voimat yhdistämällä resursseja voidaan säästää. Taloudellisten etujen lisäksi PPP:sta on myös sosiaalisia hyötyjä. Kumppanuuden kautta voidaan oppia toiselta sektorilta, kuten julkinen yksityiseltä joustavuutta ja innovatiivisuutta ja yksityinen julkiselta esimerkiksi palvelujen vastuullisuudesta. Kumppanuudessa on mukana erilaisia tavoitteita. Yksityinen sektori pyrkii taloudelliseen voittoon ja julkinen pyrkii ajamaan yhteisön laajempia sosiaalisia etuja. Oleellista on, että molemmat osapuolet hyötyvät omalla tavallaan kumppanuudestaan. Kumppanuuteen panostaminen puolestaan edellyttää, että molemmat osapuolet 14 LOPPURAPORTTI ” Malskin toimintakonsepti on käyttäjälähtöinen avoimen innovaation ekosysteemi, jonka avulla voidaan kehittää yhdessä käyttäjien kanssa yritysten ja julkisen sektorin tuotteita tai palveluita aidoissa käyttötilanteissa arjen keskellä. osallistuvat hankkeeseen omalla taloudellisella riskillään eli sijoittavat siihen merkittävän summan rahaa tai muita resursseja, joka takaa sen, että toimintaan sitoudutaan täysipainoisesti. Resurssien yhdistämisellä haetaan synergiaetuja. Ilman yhteistyötä ja kumppanuutta hanketta ei pystyttäisi joko toteuttamaan lainkaan tai sen toteutus ei olisi yhtä tehokasta. Projektin aikana tutustuttiin uuteen mallinnokseen, jonka on toteuttanut Helsingin yliopiston ”Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana” -hanke. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin lisäksi on vielä neljäskin sektori, nykypäivänä ja tulevaisuudessa aktiivitasoaan nostava kaupunkilaisaktivismi. Esimerkkejä neljännen sektorin toimijoista ovat aktiiviset kansalaiset, jotka osallistuvat yhteisöllisiin kaupunkitapahtumiin, kuten ravintolapäivän ja siivouspäivän toteuttamiseen. Kansalaiset ottavat kaupungin tilaa haltuun entistä itsenäisemmin, ja tulevat tarvitsemaan Malskin kaltaisia tiloja ja siellä toimivia yhteisömanagereja, jotta organisointityö helpottuisi ja yhteistyö tempausten sekä tapahtumien osalta sujuisi virkamiesten suuntaan kivuttomammin. Esimerkkejä URAANI -yrittäjyysvalmennus on kolmivuotinen (2014−2016) Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehityshanke, jossa kehitetään valmennusmalli yhteistyössä alueellisen elinkeinoelämän kanssa. Yhden työn ja yhden toimeentulon pohjalle rakentuvat urasuunnittelu-, työnhaku- ja yrittäjyysvalmennusmallit eivät riitä. Uraani tarjoaa tähän valmennuskokonaisuuden, jonka tarkoituksena on antaa nuorelle aikuiselle mahdollisuus testata, tuotteistaa ja markkinoida omaa osaamistaan. Valmennuksen aikana hän voi löytää asiakkaita, yhteistyökumppaneita, työnantajan, tarpeen kouluttautua tai kaikkea näitä ja näiden yhdistelmiä. Metodeina Uraanin mallissa ovat Pop up -yritysten toteuttaminen, koulutukset sekä tutustumiskäynnit, unelmoiminen ja ideointi. Toiminta painottuu luoville aloille ja palvelualoille. ” Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin lisäksi on vielä neljäskin sektori, nykypäivänä ja tulevaisuudessa aktiivitasoaan nostava kaupunkilaisaktivismi. Vuodesta 2009 lähtien toiminut lahtelainen Inspis on Avoin mieli-Open Mind Ry:n nuorten toimintaryhmä, jonka tavoitteena on edistää nuorten työllistämistä ja kehittää uusia toimintamalleja. Inspiksessä koetaan tärkeänä, että nuorten energia ja osaamispotentiaali otetaan kaikkia hyödyttävään käyttöön. Yhdistävänä teemana on huomion kiinnittäminen yhteiseen ympäristöön ja sen siisteyteen ja kauneuteen. Inspis työllistää nuoria ja maksaa heille palkkaa 1 400 euroa kuukaudessa. Työvoimatoimistolta saadun palkkatuen jälkeen yhden työntekijän kustannukseksi Inspikselle jää noin 800 euroa, joka rahoitetaan tekemällä erilaisia työsuoritteita yrityksille tai yhteisölle. Muuta yhteiskunnan tukea Inspis ei saa. Myös yksityiset ihmiset voivat tukea ryhmän toimintaa joukkorahoituksen kautta. Yhteistyötä tehdään myös Työvoimatoimiston, Nuorisotoimen ja Sosiaalitoimen kanssa. Inspiksen roskavaunut ovat jo tuttu näky kaupungilla. Kesällä kaupunkikuvaa piristäviä yrtti-istutusten laatikoita taustalla. LOPPURAPORTTI 15 ” Valitettavasti nykyinen lainsäädäntö on jäykkä ja rajoittaa uudenlaisia ja luovia toimintamalleja nuorten työllistämisessä. Esimerkkinä oppisopimuskoulutus, joka ei anna mahdollisuuksia useamman yrityksen ja mestarin osallistumiseen yhden kisällin koulutukseen ja tätä kautta kustannusten jakamiseen. 16 LOPPURAPORTTI Lahden kaupungin Sivistystoimi tukee harrastustoimintaa, esimerkiksi jääkiekkoa, sopimuksella, jossa se on sitoutunut ostamaan jäähalliyritykseltä tietyn määrän jääaikaa vuodessa urheiluseurojen käyttöön. Malli on käytännön esimerkki PPP -konseptista. Sopimuksella taataan toisaalta yrittäjälle säännöllinen vuositulo ja toisaalta tuetaan liikuntakulttuuria subventoimalla seurojen käyttökuluja. Hankkeen aikana heräsi kysymys, miksi nykyistä sopimusmallia ei voisi soveltaa laajemmin, jolloin siitä hyötyisivät muutkin liikunta-alan, etenkin naisvaltaiset toimijat. Lahden kaupungin yhteisötilahankkeista Liipolan Toimela, Jalkarannan monitoimitalo ja kumppanuusverkosto kokoavat yhdistyksiä ja kaupungin tukitoimintoja monitoimitilojen yhteyteen. Yhteisötalojen vetäjiksi on suunniteltu hankkeiden jälkeen kaupungin työntekijöitä mm. nuorisotoimen puolelta. Keskustan monitoimitalolle olisi myös tarvetta, ja nähtäväksi jää pystyykö esim. kaupungin nuorisotoimintaa yhdistämään Malskin tiloihin oppimis- ja toteutusympäristönä. Otavan opiston osuuskunta on uudenlainen koulutusalan malli, jolla on vahvasti kehitetty koulutustoimintaa kansalaisten ja opiston tuottamana yhteistyönä. Osuuskunnalla on 20 yhteisöjäsentä, kaikki oppimisen ja kansalaisvaikuttamisen osaajia. Mukana on kansalaisjärjestöjä, yrityksiä sekä oppimisen ja koulutuksen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita eri puolilta Suomea. Osuuskunta on perustettu vuonna 2009. Esimerkkien soveltaminen yritys- ja kulttuurikeskus Malskille Uraanin toimintamalli on suoraan jalostettavissa Malskin alustaan sopivaksi. Kolmikannassa yhdellä taholla on vastuullaan valmentaminen tai sparraus ja fasiliteettien järjestäminen (Malskilta). Toinen taho, kuten julkinen toimija ohjaa soveltuvin osin osallistujia valmennuksiin ja varmistaa että mitattavia tuloksia syntyy. Kolmas taho ovat itse osallistujat, jotka hyödyntävät valmennuksen aikana yhteisiä tiloja oppimiseen ja työskentelyyn. Uraanin mallia mukaillen myös esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat olla esimerkin mukaisia loppukäyttäjiä. Ammattikorkeakoulu ohjaa oppijat mentoriverkoston ja tekemisen pariin ja valmennus/mentorointi toteutuu joko Malski yhteisön tuottamana tai yhteisössä työskentelevän toimijan tuottamana. Mallin rahoittaa kunkin osa-alueen toimija itse, oppimisympäristönä siihen osallistuu koulu ja yritykset, kukin toimintansa rahoituksen perusteella. Malski tarjoaa näissä tapauksissa pelkästään fasiliteetit tarpeelliseksi katsomaansa vuokraa vastaan, mutta ei ota toiminnallista vastuuta. Malskin yhteisö taas voi halutessaan osallistua tilojen kustannuksiin jos käytetyistä tiloista saadaan synergiaetua myös muille kuin ydintoimijoille. K3 Tila -hankkeen aikana Malskin korjausrakentamisesta vastaavan Kiinteistö Oy Lahden Vanha Panimon ja Inspiksen yhteistyö käynnistyi tiilikasan huipulta, tavoitteena putsata purkutöiden jäljiltä viikon aikana 4000 tiiltä. Hyvin alkanut yhteistyö jatkuu, sillä Malskilla on tarjota monenlaisia projekteja tilojen kunnostamiseen liittyen. Malskin tuleviin toimijoihin liittyen mahdollinen PPP -malli konkretisoitui tanssi- ja liikuntakoulu Hot Clubin tapauksessa. Yrityksen, Tähtiviihde Oy:n toimitusjohtaja Päivi Henttu olisi valmis siirtymään Malskille, joka pystyisi tarjoamaan uudet ja asianmukaiset tilat yrityksen toiminnalle. Uusista ja suuremmista tiloista aiheutuvan vuokrakustannusten kohoaminen vaatisi kuitenkin tilojen päiväkäytön käyttöasteen nousua. Kaupungissa on paljon liikunta-alan toimijoita, jotka joutuvat tällä hetkellä toimimaan sekä resurssiensa että tilojen puutteen vuoksi joka puutteellisissa tai liian pienissä tiloissa, eivätkä pysty laajentamaan toimintaansa kysynnästä huolimatta. ”Jääkiekko” -konseptin soveltaminen myös tanssikoulun kaltaiseen toimijaan hyödyttäisi sekä yrittäjää, jolla olisi varmuus säännöllisestä vuokratulosta, että muita liikunta-alan toimijoita, jotka voisivat vuokrata asianmukaiset tilat kaupungin subventoimana. K3 TILA -hanke on pyrkinyt edistämään asian selvittämistä käymällä neuvotteluja kaupungin, asiasta vastaavien, edustajien kanssa. Hankkeen päättyessä ollaan tilanteessa, jossa on saatu lievästi vihreää valoa, mutta varsinaiset päätökset nähdään vasta tulevaisuudessa. Toimitusjohtaja Henttu on ilmoittanut, että hän jatkaa aktiivisesti neuvotteluja asiasta. Kokemuksia kumppanuusverkoston ja Liipolan Toimelan vaihtuvasisältöisestä yhteisöpalvelutilasta voidaan hyödyntää Malskin konseptia rakentaessa. Lähialueen väestön huomioiminen mahdollisena käyttäjäkuntana seurojen ja harrasteryhmien muodossa edesauttaa lähialueen asukkaiden hyvinvointia, ja sen jos minkä pitäisi olla kunnallisille toimijoille helpotus. Edullisista tiloista on harrasteryhmillä pulaa, ja edullisuus tulee siitä, että mahdollisimman moni hyödyntää samoja fasiliteetteja. Keskustan alueella yhteisötilan puuttuessa, kunnan toimijat pystyisivät sijoittamaan palvelujaan saman katon alle, mm. Kumppanuusverkoston hanke, jossa yhdistyksille kaavaillaan yhtä toimintatilaa. Kun kaupungin toimijoiden keskuudessa on jo herännyt mielenkiinto monitoimitiloja kohtaan, olisi luontevaa yhdistää kaupungin, yhdistysten ja kaupunkilaisten yhteistoimintaa samoihin tiloihin joissa on myös näiden toimintoja tukevaa yritystoimintaa. ” Lähialueen väestön huomioiminen mahdollisena käyttäjäkuntana seurojen ja harrasteryhmien muodossa edesauttaa lähialueen asukkaiden hyvinvointia,... Malskin yhteisöön soveltuvat myös erilaiset oppimisyhteisöt ja kansalaisaktiivit verkkoyhteisöistä fyysisiin yhteisöihin. Oppimissolut voivat esimerkiksi kokoontua yrittäjäverkoston tiloihin, vaikka oppiminen olisi muuten verkossa tapahtuvaa. Yhtenä esimerkkinä kansalaisvaikuttamisen foorumi Otavan opiston osuuskunta, joka mm. aktiivisesti haastaa yhteiskunnan jäseniä luomaan uusia ja tarpeellisia koulutuksia omista lähtökohdistaan. Mallissa on mukana esim. koulutustaho, osuuskunta ja oppija- sekä mentoriverkosto. Osakkaiden osaamisalueet tukevat ja täydentävät toisiaan. Osuuskunta yhdistelee niistä avoimia ja yhteisöllisyyttä LOPPURAPORTTI 17 edistäviä palveluita, joita käyttävät mm. opetus- ja koulutusalan ammattilaiset, kuntien työntekijät, järjestöaktiivit – ja kaikki oppimisen ja kansalaisvaikuttamisen kehittämisestä kiinnostuneet. Kyseinen osuuskunta tai vastaava toimija olisi omiaan toimimaan Malskin ympäristössä. 3.2 ART & SCIENCE LAB ASL-työskentelymalli on luoville aloille ja kulttuurialalle sovellettu versio innovaatiolaboratoriosta (IDL). Art & Science Lab (ASL) työpajat ovat ideointityöpajoja, joissa toimijat, taiteilijat, muotoilijat ja tutkijat yhdessä muokkaavat ideoita käytännön sovelluksiksi - esimerkiksi uudenlaisiksi kulttuuri-innovaatioiksi. Myös tulevaisuussuuntautunut ajattelu on keskeistä eli työstetään yhdessä toivottavia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Art & Science Labien perustana on ristipölyttää innovointia ja muotoiluajattelua (design thinking) lähestymistavalla, jossa taiteellista työskentelyä ja tutkimusta yhdistetään; syntyy esteettisen ja analyyttisen ajattelun vuorovaikutusta (artscience). Artscience on toimintamalli ja käytäntö, jossa TKI-toiminta, taiteellinen mielikuvitus ja liiketoimintamallien rakentaminen yhdistyvät. ASL (artscience laboratory) laboratorioita on kolmenlaisia; koulutuksellisia, kulttuurisia ja muutokseen tähtääviä. Koulutukselliset laboratoriot ovat ideointityöpajoja. Osallistujat oppivat yhdessä ihmisten inhimillistä tarpeista, yhteistyöstä, kokemuksellisesta oppimisesta ja käytännön toimijuudesta. Kulttuuristen laboratorioiden fokus on tehdä ideat ja innovaatiot näkyviksi ja saada niistä konkreettista ja suoraa palautetta yleisöltä, kuluttajilta ja loppukäyttäjiltä, kyse on ideoiden testaamisesta ja jalostamisesta. Muutoslaboratorioissa ideat jalostetaan joko kaupallisiksi tuotteiksi tai yhteiskuntaa hyödyntäviksi ratkaisuiksi. Esimerkkejä Lahdessa toteutettiin Art & Science Lab esiselvityshanke 2013−2014, jossa testattiin moniammatillista ryhmätyöskentelyä ja luovien menetelmien käyttöä hyvinvointipalveluiden kehittelyssä. Työpajat toteutettiin co/Malskilla. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli hyödyntää luovien alojen, kulttuurialan, hyvinvointi- ja sosiaalialan asiantuntijoiden monialaista osaamista. Työpajoissa ideoitiin tulevaisuuden luovaa hyvinvointikeskusta 2025, jossa luovuus, kulttuuriaktiviteetit ja taide olisivat hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kantava voima. Työpajojen tuloksena syntyi alustavia ideoita uusista toimintamalleista ikäihmisten voimaannuttamisen välineinä. Samoin työpajoissa nousi tarpeita uudenlaisesta ammatillisesta osaamisesta taide- ja kulttuurialoilla. 18 LOPPURAPORTTI Lahdessa Kauno ry on toteuttanut Tukeva Porras -hanketta, jossa on pilotoitu kuvataiteesta hyvinvointia -palveluja yhteistyössä paikallisten ammattikuvataiteilijoiden ja Lahden sosiaali- ja terveystoimialan kanssa. Pilotissa kokeillaan ja mallinnetaan kuvataiteen soveltamista sosiaali- ja terveystoimialan asiakkuuksiin ja työyhteisöihin. Hankkeen toinen kunnan toimialakumppani on Lahden kulttuurikeskus ja yhteistyötä tehdään myös Lahden kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. Hankkeessa avataan uudenlaisia mahdollisuuksia kuvataiteilijoille työllistyä omassa ammatissaan ja kunnalle hyödyntää kolmannen sektorin asiantuntijuutta osana yhteisöjä kokonaisuuksina läpileikkaavaa ja vaikuttavuudeltaan kannattavaa hyvinvointityötä. Kunnan edustajat saavat erityistietoa kuvataiteen soveltamisesta ja yhdistyksen erityispiirteistä palvelutuottajana. Kauno ry vahvistaa osaamistaan hyvinvointipalveluiden tarjoajana, lisää tuntemustaan kuntatoimijan ja sosiaalialan odotuksista, palveluiden hankintatavoista, sekä pilotoi valtakunnallisesti uuden tyyppistä mallia kuvataiteen soveltamisesta sosiaalisten palveluiden tueksi. Tukeva porras -hankkeessa kuvataiteilijat sijoittuvat yhteisöntaiteilijoiksi osaksi Sosiaali- ja terveystoimialan palveluiden työ- ja asiakasyhteisöjä tekemään omaa kuvataiteilijan työtään. Yhteisöntaiteilijakonseptissa kuvataiteen soveltamisella tarkoitetaan oman taiteellisen työn yhteisöllistämistä. Yhteisöllistämisen tapoja työstettiin kunkin taiteilijan henkilökohtaisten intressien mukaisesti ja ammatti-identiteettiä turvaten: hankkeessa taiteilija ei ole hoivatyöntekijä, terapeutti, esiintyjä eikä opettaja. Taiteilijoilla voi kuitenkin olla osaamisalanaan edellä mainittua koulutusta ja työkokemusta jota hyödyntää yhteisöntaiteilijana työskennellessään. Hankkeessa opittiin paljon moniammatillisesta yhteistyöstä ja siitä, mitä haasteita liittyy kun työskennellään toimintaympäristössä, jossa on erilainen toimintakulttuuri. Kulttuurin ja taiteen ammattilaiset kohtasivat monenlaisia kohderyhmiä henkilökunnasta asukkaisiin ja heidän omaisiin. Hankkeessa nousi esiin tarve koulutuksesta taiteilijoille, joka vahvistaa ja valmentaa heitä mahdollisimman hyvin toimimaan erilaisissa työympäristöissä. Yhtä lailla nousi esiin selkeä tarve toimipisteiden henkilökunnan kouluttamiseen. K3 -konsepti ja Malskille syntyvä yhteisöalusta (osaajaportaali) tukee Tukeva Porras -hankkeen tyyppisten toimialat ylittävien koulutusten järjestämistä ja voi tarjota luontevia verkostoja erilaisten kokeilujen toteutukseen. Tukeva porras -hanke. Yhteisöntaiteilija Virva Kanervan tekemä Niksulan Fantastinen voimaeläin, 2014 LOPPURAPORTTI 19 3.3 COWORKING LAB Coworking-tilat voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan: yhteisövetoisiin, tapahtumavetoisiin sekä serendipity-vetoisiin. Näistä yleisimpiä maailmalla ovat yhteisövetoiset tilat, jotka muodostavat arviolta noin 80−90 % kaikista maailman Coworking -tiloista. Yhteisövetoisen tilan ominaispiirre on ”bottom-up” -periaate, jolloin tila on hyvin paikallinen, melko pieni, keskimäärin 10−20 työpistettä ja pari neuvottelutilaa. Keskeisiä tavoitteita ovat kulusäästöt ja jaettu infra. Tilat toimivat normaalisti vain yhden yhteisön kotipesänä ja muotoutuvat muutaman kiinnostuksen kohteen ympärille. Niille on ominaista alhainen diversiteetti ja vähäinen serendipity-potentiaali. Ansaintalogiikka perustuu työpisteiden vuokraukseen ja käyttöoikeuksien myymiseen. Esimerkkejä ovat mm. Helsingissä Kontoret ja Las Palmasissa CoWorKingC ja Surf Office. Coworking Mobilesuite, Berliini Tapahtumavetoiset tilat ovat tyypillisesti paljon suurempia kuin yhteisövetoiset tilat, samoin toteutuskonseptit vaihtelevat enemmän kuin edellisessä tyypissä. Ominaispiirteenä on, että layout ja varustus on suunniteltu tapahtumia palvelemaan ja haasteena on saada järjestettyä mielenkiintoisia tapahtumia. Ongelmaksi on havaittu ns. ”tyhjä ravintola” -syndrooma toimistoaikana ja se, että tilaan ei muodostu ’tahmeaa tietoa’ (sticky knowledge). Serendipity-potentiaali on suuri, mutta sen hyödyntäminen on vaikeaa. Esimerkkejä ovat mm. Logomo Turussa, Zona Space Pietarissa ja Digital November Moskovassa. Serendipity-vetoinen tila on nopeasti yleistymässä maailmalla, koska serendipiteetin merkitys innovaatiotoiminnassa on vihdoin ymmärretty. Malli tarjoaa myös eniten etuja käyttäjille sekä parhaimman ansaintapotentiaalin tilan haltijalle. Sen ominaispiirteisiin kuuluu, että fyysinen ja virtuaalinen tila on erityisesti suunniteltu niin, että serendipiteettiä päästään hyödyntämään päivittäin. Tilassa on terve tasapaino paikallisten vakiokäyttäjien, satunnaiskäyttäjien, vierailijoiden ja vierailevien ryhmien (tapahtumat) kesken. Tällä tilatyyppi mahdollistaa korkean diversiteetin ja korkean serendipity-potentiaalin, joka on myös helpompi hyödyntää. Tilaa käyttävä yhteisö on voi muodostaa riittävän ison ydinheimon (core tribe), joka mahdollistaa ’tahmean tiedon’ syntymisen. Globaali näkökulma mahdollistaa pääsyn maailmanlaajuisiin online-yhteisöihin ja sitä täydentää toimiva oma yhteisöalusta. Vetovoima luodaan menestystarinoilla kuten Urban Mill Otaniemessä ja Meetberlage Amsterdamissa. Esimerkkejä Viime aikoina on syntynyt muutama coworking-tiloja maailmanlaajuisesti tarjoava ketju. Näistä merkittävimmät ovat Seats2Meet: 70 paikkaa kuudessa maassa, ImpactHub: 62 paikkaa yli 20 maassa ja WeWork: 15 paikkaa neljässä maassa. Coworking Mobilesuite, Berliini 20 LOPPURAPORTTI https://www.wework.com/ http://www.impacthub.net/#map https://www.seats2meet.com/ Hiukan erilaisella konseptilla toimii lisäksi eOffice Network, se on rakentanut löyhemmän maailmanlaajuisen verkoston itsenäisistä coworking-yrittäjistä (n. 150 paikkaa 30 maassa). Tähän markkinaan on myös vahvasti tulossa perinteinen toimistohotelliketju Regus, joka muutama kuukausi sitten lanseerasi yliopistokampuksille (Tampere, Lappeenranta, Otaniemi) sijoittuvat Regus Kora-tilat. Näitä pilotoidaan nyt Suomessa, mutta ilmeisesti konsepti on tarkoitus skaalata maailmanlaajuiseksi lähiaikoina. http://www.rakennuslehti.fi/2015/04/otaniemen-kampukselle-avataan-uusi-innovaatiokeskus/ Suomessa coworking-markkinat ovat varsin kehittymättömiä. Kaupalliset toimijat eivät ole saaneet jalansijaa, koska monet julkisyhteisöt tarjoavat ilmaista Coworking-tyyppistä tilaa (esim kirjastot kuten Lahdessa Fellmannia, Helsingissä Lasipalatsin 2.krs jne). Lisäksi suomalaiset kahvilat ja pubit ovat eurooppalaisittain varsin hiljaisia ja hyvät mobiiliyhteydet ovat osa suomalaista menestystarinaa. Kaupallisesti kannattavan Coworking-tilan perustaminen ja liiketoiminnan pyörittäminen on vaativa haaste. eOffice, London Piccadilly Soveltuminen Malskille Luovat ry:n hallinnoima c/o TILA -hanke toteutettiin 1.10.2012−31.10.2014 ja siinä pilotoitiin co/Malski Coworking -konseptia Lahden viitekehyksessä. Hankkeen aikana remontoitiin tilat ja hankittiin kalustus sekä suunniteltiin ja toteutettiin palvelukonsepti; aukioloajat, tekniset palvelut (kopiointi ja langaton web), hinnoittelu ja muut palvelut. Hankkeen tuloksista enemmän loppuraportissa: http://www.comalski.fi/wp/wp-content/uploads/2013/06/coloppuraportti300115.pdf Malskille siirryttäessä koko konteksti muuttuu ja sinne suunniteltavaa Coworking-tilaa voidaan tavoitteellisesti rakentaa joko tapahtumavetoiseksi - tai jos kunnianhimoa riittää - niin jopa nykyaikaiseksi serendipity-vetoiseksi koko kiinteistön kattavaksi ekosysteemiksi. Seats2Meet Utrecht, kuva: Ilkka Kakko LOPPURAPORTTI 21 MALSKIN YHTEISÖTILAN MENESTYMISEN EDELLYTYKSIÄ: • hyvä vetäjä; positiivinen,ulospäin suuntautunut, hallitsee sosiaalisen median käytön ja omaa laajat henkilökohtaiset verkostot • riittävä kriittinen massa takaa edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle • syntyy vetovoimaa kuten huippuosaajia, yhteistä infraa, ‘hyvä meininki’ • yhteisöjen rooli keskeinen, oppiminen ja kehittyminen tärkeässä osassa • saadaan aikaan yhteisön sisäistä vaihdantaa , keskinäistä synergiaa • verkostoituneet liiketoimintamallit käytössä ja niitä tuetaan • luottamuksen ilmapiiri, joka syntyy menestystarinoista ja keskinäisestä yhteistyöstä ja kaupankäynnistä 22 LOPPURAPORTTI • ’pyy pivossa’-yrittäjyys, riittävä määrä vapaita agentteja ja freelancereita 3.4 CO-DESIGN LAB Taustaa Co-Design -toimintamalli osallistaa kehitystyöhön kehitettävän kohteen kannalta oleellisten sidosryhmien toimijat. Toimintamalli mahdollistaa mm. tuotteiden, palvelujen, toimintaympäristöjen, graafisten sisältöjen ja yritysstrategioiden kehittämisen asiakas- ja käyttäjälähtöisesti, asiantuntijoiden ohjaamana. Kehitystyöpajoja fasilitoivat muotoilijat, tuoden muotoiluajattelutyökalujen avulla sidosryhmien edustajat yhteen kehittäjäorganisaation asiantuntijoiden kanssa. Prosessin ytiminä toimivat työpajojen osallistujien välinen tasavertainen dialogi, vapaa assosiointi, ideoiden visualisointi ja nopea mock-up -prototypointi. Prosessin aikana pyritään saamaan aikaan suuri määrä kehitettävään aiheeseen liittyviä ideoita, joiden joukosta karsimalla ja jalostamalla löydetään käsillä olevaan aiheeseen sopivimmat kehityssuunnat. Lopputuloksena voi olla tarkka kiteytys tai spesifikaatio tuote- tai palvelukonseptista, jonka pohjalta voidaan aloittaa varsinainen suunnittelutyö tai toteutus. Esimerkkejä Lahti on ollut maassamme yksi edelläkävijöistä Co-Design toimintamallin hyödyntämisessä. Alueen yrityksissä ja organisaatioissa on viime vuosina viety läpi lukuisia Co-Design -prosesseja, joiden tuloksina on syntynyt mm. innovatiivisia hitsaus- ja huonekalualan tuotteita, sekä toimivia julkisen palvelun prosesseja ja -palveluympäristöjä. Alueelle on perustettu Lahden-D -kuluttajapaneeli, jonka yli 300 aktiivista, eri ikäluokkiin ja yhteiskunnan kerroksiin kuuluvaa jäsentä ovat ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi sparraamaan yrityksiä ja organisaatioita uusien innovaatioiden kehittämisessä. Aalto Yliopiston professori Alastair Fuad-Luken keväällä 2013 co/Malskilla vetämässä Co-Design työpajassa tuotteistettiin vaatetus- ja tekstiilialan uusia toimintamalleja ja konsepteja. Co-Design palvelukonseptin soveltuvuus Yritys- ja Kulttuurikeskus Malskille Malskilla Co-Design laboratorioympäristö mahdollistaa alueen toimijoille Co-Design -työpajojen järjestämisen, kunkin tilanteen ja tarpeen mukaan muunneltavassa toimintaympäristössä. Tilaa voidaan hyödyntää monipuolisesti erikokoisten ryhmien työpajoissa, muunneltavan sisustuksen sekä sopivan laite- ja työkalukannan ansiosta. Malskin hyvä saavutettavuus Lahden keskustassa on sekä ulkopaikkakunnilta tuleville että eri puolilla Lahtea asuville työpajojen osallistujille selkeä etu. Jatkossa tilaa voidaan hyödyntää suunnitteilla olevien kansallisen tason verkostohankkeiden Co-Design työpajojen toteutuspaikkana. Tilan palveluja voidaan jatkossa tuotteistaa, ja tilan puitteissa toimivan fasilitaattoriosaajien verkoston palveluja voidaan tarjota, paikallisten yritysten ja organisaatioiden lisäksi mm. hankkeiden kautta saataville uusille kontakteille. Co-Design -toimintamallin haltuunotto auttaa suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita hyödyntämään työntekijöissä ja sidosryhmissä piilevää hiljaista tietoa ja osaamista ja näin edesauttamaan uusien, parempien ratkaisujen ja innovaatioiden syntymistä. LOPPURAPORTTI 23 4. YRITTÄJYYDEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖT SEKÄ OSAAMISTALOUDEN KEHITTÄMINEN 4.1. OPISKELIJAYRITTÄJYYS Johdanto WP3:n osaraportissa perehdytään opiskelijayrittäjyyden edellytyksiin, tyypillisiin muotoihin ja K3 -konseptin ja Malskin ”kakkoskerroksen” mahdollisuuksiin paikallisen yrittäjyysekosysteemin luomisessa ja yrittäjyyden edellytysten parantamisessa. Lahden ja Päijät-Hämeen seudulla on halu tukea opiskelijoiden siirtymistä yrittäjiksi. Työryhmä haastatteli vaikuttajia ja päättäjiä sekä alaan perehtyneitä ihmisiä alueella sekä kansainvälisessä viitekehyksessä. Haastattelujen ja havaintojen perusteella voidaan sanoa, että Päijät-Hämeessä ja Lahden ammattikorkeakoululla on toimivia ja asiaa tukevia rakenteita, jotka pitäisi entistä paremmin sovittaa ja viestittää yhteen vahvan ja elinkelpoisen yhteisön ja ekosysteemin luomiseksi. Yrittäjyyden tukeminen ja merkittävien tulosten saavuttaminen vaativat asiaan paneutumista, strategista kehittämistyötä sekä konkreettisia toimenpiteitä. Yrittäjyys on vahvasti orgaaninen toiminto, johon yrittäjä heittäytyy usein koko sydämellään ja on siitä taloudellisesti riippuvainen. Selviytyminen on niin syvälle piirtynyt ominaisuus ihmisessä, että yrittäjyys löytää tiensä ja sitä tapahtuu siellä missä sille on parhaat edellytykset kokonaisuus huomioiden. Lahdessa ja Päijät-Hämeessä on hyvät mahdollisuudet alkaa systemaattinen yrittäjyyden tukeminen ja tulla Espoon Otaniemen kaltaiseksi yrittäjyyden hotspotiksi. Aalto Yliopiston saamaan mediahuomiota vastaan on vaikea kilpailla, mutta tekojen kautta merkittäviä asioita voidaan saada aikaan ja aiheuttaa julkisuudessa näkyviä aaltoja vaikka tarkoituksena ei olekaan keikuttaa Aalto Yliopiston saamaa mainetta yrittäjyyden tukijana. 24 LOPPURAPORTTI ” Yrittäjyyden tukeminen ja merkittävien tulosten saavuttaminen vaativat asiaan paneutumista, strategista kehittämistyötä sekä konkreettisia toimenpiteitä. Prosessi ja aktiviteetit Projektissa toteutettiin työpajoja, joiden teemat ja osallistujat on kuvattu tarkemmin erillisissä raporteissa ja loppuraportin muissa osissa. Opiskelijayrittäjyyttä käsiteltiin tai ainakin se tuli esille useimmissa työpajoissa. Selvää on, että esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulua ja Päijät-Hämeen talousalueen päättäjiä suuresti kiinnostaa, miten opiskelijoiden siirtymistä yrittäjiksi voitaisiin tulevaisuudessa tukea. Tästä syystä haastateltaviksi valittiin seuraavat henkilöt: Olli Pilpola Lahden ammattikorkeakoulu, Pekka Koivisto Design Foundation, Jussi Hannula Aalto Design Factory, Linda Liukas Rails Girls, Pyry Taanila Catchbox, Pekka Kumpula SEOS, Tuuli Utriainen CERN ja Greg Kress Radicand. Kaikkien haastateltavien kanssa tehtiin teemahaastattelu seuraavista aiheista: 1. Mitkä ovat opiskelijan suurimmat haasteet kun “haaveillaan” siirtymisestä opiskelijasta yrittäjäksi? 2. Minkälaisia tukirakenteita yrittäjiksi ryhtyneet olisivat kaivanneet aloittaessaan liiketoimintaa? 3. Miten oppilaitos, kurssirakenteet ja opetuksen sisältö voivat helpottaa polkua yrittäjäksi? Alla olevat otsikot on koostettu em. haastattelujen tuloksista, ja ne sisältävät myös projektityöryhmän tulkintaa, joka on syntynyt useissa työryhmän sisäisissä brainstorming -sessioissa. Luvussa “K3 -konseptin mahdollisuudet opiskelijayrittäjyyden moottorina” on koostettu haastattelujen ja työpajojen keskeiset tulokset. Samalla esitetään projektityöryhmän käsitys siitä, miten opiskelijayrittäjyyden tukeminen olisi Päijät-Hämeen innovaatioekosysteemissä mahdollista toteuttaa. Ammattikorkeakoulun tarpeet ja mahdollisuudet Ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus ja tarve luoda ilmapiiri ja ympäristö, joka luo uskoa yrittäjyyshaaveelle ja yrittäjänä elämiseen. Uskoa luovat onnistumiset ja esimerkit lähipiirissä, ei vain luennoilla. Yrittäjän arjelle pitää altistua edes sivusta seuraajana. Tällöin aiheeseen liittyvät myytit, epävarmuudet ja epätietoisuus karsiutuvat ja yrittäjyyteen liittyvä valinta omalla kohdalla helpottuu. Käytännönläheisenä oppilaitoksena ammattikorkeakoululla on mahdollisuus toimia yrittäjäunelman synnyttäjänä ja vahvistajana. Alkava yrittäjyysunelma on hauras ja Suomessa siihen liittyy paljon epävarmuutta esimerkiksi tulojen ja elannon suhteen yrittäjyyden alkuvaiheen aikana. Ammattikorkeakoulu voi luoda uskotta- LOPPURAPORTTI 25 van tukiverkoston ja tukea yrityksen syntyä, jotta alkuinvestointeja voidaan keventää ja mukaan saadaan muutkin kuin opiskelijan lähipiirin tarjoamat vaihtoehdot. AMK:n opetus on parhaimmillaan kuin yrityksen pyörittämistä, vaikka se ei olisikaan siihen tarkoitettu. Jos unelmaa yrittäjyydestä tuetaan opetuksen ohella, voi unelma vahvistua ja kirkastua ikään kuin “pyytämättä ja yllättäen”. AMK:lla on mahdollisuus tukea yrittäjyyttä erilaisin kurssikokeiluin. Osa kursseista voi olla sellaisia, joissa omaa yritystä tai tuotetta voi kehittää opetuksen ohella. Toisaalta voidaan myös rakentaa kurssikokeiluja, joissa tehdään “raskaansarjan” intensiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa ja joissa opiskelijat pääsevät näkemään yrittäjyyden monia eri ulottuvuuksia. Monesti yrittäjyyden aloittamisen kynnystä saadaan madallettua kokeilemalla asiaa ja osoittamalla opiskelijalle, että kyseessä ei ole mikään erityisen monimutkainen asia. Sen sijaan se voi olla ihan yhtälailla varteen otettava vaihtoehto kuin työpaikka isossa yrityksessä ravintoketjun juurella. AMK:n ja sidosryhmien ympärille voi muodostua yrittäjyysekosysteemi, joka houkuttelee kaikkia sidosryhmiä mukaan kuten Startup Sauna Espoon Otaniemessä. Sauna ei tarvitse yliopistoa toimiakseen, mutta yliopiston läsnäolo helpottaa ihmisten päätymistä ekosysteemin piiriin. Todellisuudessa moni AMK;n kurssi tukisi toimintaa paremmin kuin yliopiston toiminnot ja AMK voisi olla vielä hedelmällisempi alusta aloittaa yritystoimintaa kuin yliopistot. Ennakkoluuloton ja eteenpäin katsova AMK voisi profiloitua nimenomaan uran ja yrittäjyyden luomiseen. Yliopistojen haaste on voimakas paine tieteeseen ja tutkimukseen, kun taas AMK voi halutessaan keskittyä vain tekemiseen ja opiskeluun sekä elämälle ja uralle tärkeiden asioiden oppimiseen. Yrittäjänä menestymiseen tarvitaan taitoja niin koulutuslaitosten perinteisestä aine- ja tukivalikoimasta, mutta jopa vielä enemmän tarvitaan modernisoituneen koulutusjärjestelmän tuottamia kykyjä kuten kommunikaatiotaidot, argumentointitaidot, kyky innostua ja innostaa. Kaikkia näitä voidaan systemaattisesti opettaa ja tukea, mutta nykyisellään asioita ei oteta riittävän vakavasti ja ei niitä nosteta prioriteettilistalla riittävän korkealle. AMK, joka nostaa näitä asioita tarjottimelleen ja onnistuu asioiden brändäämisessä, tulee menestymään ja luomaan Suomeen tuloja ja työpaikkoja ennen näkemättömällä tavalla. Alkavan opiskelijayrittäjyyden edellytykset Hyviä esimerkkejä onnistuneesta yrittäjäkasvatuksesta ovat Stanfordin yliopisto Piilaaksossa ja Aalto Yliopiston Startup Sauna ja Design Factory Suomessa. Stanfordin yliopiston hankkeesta alkanut piilaakso on maailmankuulu. Sen ympärille on muodostunut vahva ekosysteemi tekijöitä, rahoittajia, asiakkaita ja joka vuosi sinne tulee uusia opiskelijoita aloittamaan uusia yrityksiä. Startup Sauna, Espoo 26 LOPPURAPORTTI ” Design Factoryn ja Startup Saunan tiloihin Suomessa on muodostunut elävä ja toimiva yhteisö, joka ruokkii itse itseään. Design Factory tarjoaa puitteet yrittäjäidean syntymiselle ja yrittäjyysunelman vahvistumiselle opintojen ohella ja osana opintoja. Startup Sauna tarjoaa monia ohjelmia ja tapahtumia unelman toteuttamiseen, sopivan tiimin löytämiseen ja toiminnan aloittamiseen vahvan tukiverkoston tukemana. Koko ekosysteemi on kasvanut orgaanisesti opiskelijavoimin ja yliopisto on osallistunut lähinnä vain tukemalla ajatusta ja tarjoamalla tilat toiminnalle. Design Factoryn kurssitarjonta on lähes täysin yritysyhteistyötä eri muodoissa. Design Factoryn kurssitarjonta on lähes täysin yritysyhteistyötä eri muodoissa. Monet kurssit työskentelevät yritysten kanssa todellisten haasteiden ratkaisemiseksi ja uusien tuotteiden luomiseksi. Kaikki tämä valmistaa ajatusmaailmaa ja kykyjä toimia hektisessä yritysympäristössä ja kehittää tuotetta päivästä toiseen paremmaksi. Startup Sauna on tila ja toimija, jossa yritystoiminnan voi aloittaa vaivatta ja saada idealleen tukea ja tuotteistaan palautetta. Ympärillä näkyy esimerkkejä yritystoiminnan haasteellisuudesta, mutta myös unelmien toteutumisesta. Ylipäätään voidaan sanoa, että yrityksiä syntyy silloin kun niitä voi syntyä ja sinne missä niitä voi syntyä. Alkava yritys on ennen kaikkea tehokas kustannusten minimointikone, boostrapping machine. Jos yritystoimintaa halutaan keskittää tietylle alueelle, tulee sinne luoda houkuttavat ja kilpailukykyiset puitteet. Kansainvälistyvien yritysten tärkeitä puitteita ovat liikenneyhteydet lentokentille, houkuttava asuinympäristö muualta muuttaville työntekijöille, edullisia toimitiloja, hyvin organisoituja tukipalveluita esimerkiksi kirjanpitoon ja verotukseen liittyen. Kaikki nämä ovat kaupungin tai kunnan järjestettävissä eli valtion tekemiä ratkaisuja verotuksen kevennyksestä tai byrokratian helpottamisesta ei tarvitse odottaa. Yrittäjyyden tukemisessa koulutuslaitokset voivat olla suuressa roolissa. Ihmisten ikähaarukka ja tulevaisuuden visiot tukevat hyvin yrittäjyyden opiskelua ja kokeilemista. Hyvin organisoituna tehokas ja toimiva yrittäjyysekosysteemi voi toimia sekä yrittäjyyden tukijana, että koulutuslaitoksen myyntivalttina parhaista opiskelijoista kilpailtaessa. Koko maan tasolla yrittäjyysekosysteemi voi toimia tehokkaana keinona luoda ulkomaisista opiskelijoista työperäisiä maahanmuuttajia ja samalla tukea yritysten kansainvälistymistä. Jotta yrityksiä syntyisi, täytyy monen sattumanvaraisen asian osua kohdalleen. Joskus näitä sattumia tapahtuu itsestään, mutta niiden sattumista voi tukea ja todennäköisyyttä kasvattaa. Yrittäjän tai yrittäjäjoukon täytyy innostua yrittäjyydestä ja valita se ensimmäiseksi tavoitteekseen vallitsevassa tilanteessa. Tätä voidaan tukea esimerkeillä success storyillä lähiympäristössä. Onnistumisista voidaan tehdä isompi numero ja osoittaa, että yrittäjyys voi olla innostavaa, haastavaa, palkitsevaa ja elannon tuottavaa toimintaa. Tähän pitää aidosti uskoa, jotta yrittäjyyspäätös voi syntyä. Design Factory, Espoo LOPPURAPORTTI 27 Yrittäjäjoukon täytyy löytää mahdolliset lisäjäsenet perustajajäseniksi, jotta toiminnasta saadaan alkuun kustannustehokasta ja tuote kehitettyä myyntikuntoon ilman liian suuria alkuinvestointeja. Tätä voidaan myös tukea erilaisin tapahtumin tai muin sosiaalisin tilantein. Tätä varten ekosysteemin luominen on erityisen tärkeää. Onnistumiset ja tekemisen meininki on luontainen houkutin oikean tyyppisille ihmisille. Yrittäjäjoukon täytyy löytää keinot päästä alkuun. Yrittäjä tarvitsee tukea riittävän ymmärryksen luomiseen. Hänen tai heidän täytyy ymmärtää mitä yrityksen pyörittäminen vaatii. Kaiken tekeminen yrittäjien puolesta ei ole tarpeen vaan uskon luominen siihen, että yrittäjä osaa tarpeeksi pärjätäkseen ja toisaalta apua löytyy kun tulee ongelma tai osaaminen loppuu. Toki yrittäjäjoukon tulee osata myydä ja markkinoida ja myös kehittää tuotettaan. Tämän oppiminen on mahdollista kouluissa jo nyt, mutta sen laatua voidaan parantaa merkittävästi nykyisestä. Yksinkertaistettuna yritys vaatii sisäiset ja ulkoiset puitteet menestyäkseen. Sisäiset puitteet tarkoittavat, että menestyäkseen yrityksellä tulee olla hyvin hoidettu tuote, jota kehitetään järkevästi sekä ihmisiä, jotka uskovat asiaan ja ovat riittävän kyvykkäitä toteuttamaan unelmansa. Ulkoiset puitteet tarkoittavat, että yrityksellä on mahdollisuus saada näkyvyyttä, saada tukea arkihaasteiden ratkaisuun ja yleisen epävarmuuden kitkemiseen sekä yleinen ilmapiiri, joka tukee innostumista, yrittäjyysunelman vahvistumista ja uskoa omaan tulevaisuuteen. Palveluyrittäjyyden erityispiirteet Palveluyritys vaatii korostetusti ymmärrystä asiakkaasta, asiakkaan tarpeista ja ihmisten tavasta tehdä ostopäätöksiä. Palveluyrittäjän täytyy ymmärtää perusteet asiakastutkimuksesta, asiakaslähtöisestä suunnittelusta ja asiakaspalvelusta. Varsinkin teknisillä aloilla ihmisillä on taipumus rakastua omaan tuotteeseensa ja myydä sitä ns. argumenttioksennus -tyyliin. Jokaisella tuotteella tai palvelulla ja sen eri piirteillä on erilaisia tarkoituksia ja piirteitä. Myydäkseen tuotetta tai palvelua yrittäjän on sisäistettävä palvelukokemuksen tai tuotteen ominaisuuden tai piirteen kolme tasoa: ON - ANTAA - MERKITSEE. Esimerkkinä näitä tasoja havainnollistaakseen käytetään matkapuhelimen kalenteritoimintoa: 1. ON - Matkapuhelimen kalenteritoiminto ON toiminto, jolla eri asioita voi merkitä matkapuhelimella tiettyyn ajanhetkeen sidottuna, kuten kaikki kalenterit. 2. ANTAA - Tämä toiminto ANTAA ihmisellä mahdollisuuden pysyä ajantasalla sitoumuksistaan ja menoistaan. Se myös mahdollistaa perinteisestä paperikalenterista luopumisen. Se antaa mahdollisuuden etsiä merkintöjä avainsanoilla, varmuuskopioida tiedot häviämisen varalle ja jakaa merkintöjä ystävien tai tuttujen kanssa. 28 LOPPURAPORTTI ” Onnistumiset ja tekemisen meininki on luontainen houkutin oikean tyyppisille ihmisille. 3. MERKITSEE - Toiminto ANTAA rauhallisen tunteen, että asiat on tallessa ja järjestyksessä ja ihmisen “käyttömuisti” on vapaa muihin toimiin kun asiat on varmassa tallessa. Kun tuotetta tai palvelua myydään, on kolmas kohta ANTAA se, johon ostopäätös perustuu. Tämän piirteen korostaminen ja ylipäätään ymmärtäminen on haaste ja vaatii perehtymistä. Tyypillinen, varsinkin teknisille ihmisille, mutta muillekin, on myydä asioita ON -perusteella. Moni kutsuu tätä tyyliä argumenttioksennukseksi, jolla vain luetellaan ominaisuuksia, joilla ei välttämättä ole kuuntelijalle mitään henkilökohtaista merkitystä. Palvelualojen yrittäjien koulutukseen löytyy paljon toimivia konsepteia maailmalta. Moni kurssi, eteenkin Stanfordin yliopistosta alkanut maailmanlaajuinen ME310 -kurssi opettaa asiakaslähtöistä suunnittelua, asioiden argumentointia ja tarjooman hiomista ainutlaatuiseksi ja innovaatioarvoltaan vähintään riittäväksi. Kansainvälisyys ja kansainvälistyminen Haastattelujen, niistä tehdyn synteesin ja yleisen kokemuksen perusteella voi sanoa, että useimmat yritykset haluavat kasvaa ja tulla menestyneiksi. Sen vuoksi ajatus kansainvälisistä markkinoista houkuttaa monia. Kyse ei siis ole halun puutteesta. Kansainvälisillä markkinoilla tarvitaan kuitenkin erilaista osaamista, sillä hyväkään markkinointiviesti ei välttämättä toimi joka maassa. Monet yritykset kansainvälistyvät jonkun tutun kautta tai paikallisen avun turvin. Monesti siis ensimmäisen ulkomaan markkina ei välttämättä ole se kaikista paras mahdollinen, vaan se on riittävän hyvä johon tiimistä löytyy osaamista ja näkemystä, esimerkiksi tiimin ulkomaisen jäsenen muodossa. Kansainvälistymistä voi tukea houkuttelemalla yhteisöön ulkomaisia jäseniä, joiden mukana yritykset todennäköisesti kansainvälistyvät heidän kotimaihinsa. Myös ulkomaisten ihmisten juurtuminen Suomen veronmaksajiksi on paljon todennäköisempää jos henkilö löytää yrityksen jota hän voi olla perustamassa ja rakentamassa. Kansainvälisen ilmapiirin luominen on erittäin tärkeää niin yleisen kunnianhimon nostattamisessa kuin myös ulkomaisten ihmisten houkuttelemiseksi mukaan yhteisöön. Ammattikorkeakoululle tämä on mahdollisuus olla rakentamassa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia sen yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille. Erilaiset opiskelijayrittäjyyden polut 1. “Olen aina halunnut olla yrittäjä” Tämän polun kulkeva yrittäjä on aktiivinen ja etsii itselleen tarvittavat väylät saavuttaa unelmansa. Tämän polun riskinä on liiallinen into ja vauhtisokeus ja oman toiminnan kriittinen arviointi. Erityisesti oman tuotteen arvioiminen objektiivisesti voi olla hankalaa. Tämän polun kulkevilla yrittäjillä on usein hyvä verkosto apunaan ja ehkä jopa esimerkkejä yritystoiminnasta lähipiirissä. Palveluntarjoajan tai kuntayhtymän näkökulmasta tämä ryhmä ei ole erityisen mielenkiintoinen sillä tarpeet vaihtelevat suuresti ja asiat tapahtuvat joka tapauksessa 2. “Kehitin ainutlaatuisen asian ja huomasin, että siinä voisi olla kaupallista potentiaalia” Tämän tyypin yrittäjillä on usein vahva osaaminen omalla alallaan. He voivat olla tutkijoita tai jonkun erityisalan kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Näitä ihmisiä yhdistää monialaisen osaamisen puute ja verkostot eri alojen osaajien kanssa. Nämä ihmiset ovat ekosysteemin luomisen kannalta tärkeitä, sillä yleensä ongelma näyttäisi olevan nimenomaan hyvien ideoiden lukumäärä. Ihmiset, jotka osaavat itse tuottaa kannattavia ideoita tiimilleen ovat kulmakiviä yritysten perustamisessa, mutta toisaalta he tarvitsevat ekosysteemiä pärjätäkseen. 3. “Tutustuin yrittäjyyteen tapahtumissa ja innostuin kokeilemaan. Mitähän voisin tehdä ja kenen kanssa?” Tämä ihmistyyppi on usein ekosysteemin tuotos. Hän on ehkä osallistunut ekosysteemin toimintaan, innostunut, vakuuttunut ja tehnyt päätöksen koittaa siipiään. Häneltä vain puuttuu idea ja osaaminen. Näille ihmisillä 2-tyypin ihmiset ovat erityisen tärkeitä. 3-tyypin innostujat ovat monesti työteliäitä ja oppimiskykyisiä eli heistä kasvaa monesti yrityksilleen erittäin tärkeitä henkilöitä panostuksen ja oppimisen kautta. 4. ”Minulla on idea, johon uskon, mutta en pysty alkamaan yrittäjäksi yksin.” Tämän ihmistyypin edustajat ovat luovia ja pystyvät kaupalliseen ajatteluun. He osaavat muodostaa kaupallisesti menestyskelpoisia konsepteja, mutta eivät pysty tai osaa toteuttaa niitä yksin. Nämä ihmiset ovat monesti tyypillisiä toimitusjohtaja -henkilöitä, joilla on vahva käsitys yrityksen kannattavuudesta, tuotteen arvosta asiakkaille, mutta tekniseen toteutukseen hän tarvitsee vahvan co-founder -tiimin. Nämäkin ihmiset saavat paremmat eväät onnistua toimivan ekosysteemin kautta. He todennäköisesti löytävät tiimin ilmankin, mutta kaikki voi nopeutua ja prosessi tehostua ja onnistua useammilla jos ekosysteemi saadaan toimimaan. 5. “Haluan olla itseni pomo, perustan yrityksen oman ammattini harjoittamiseen” Nämä ihmiset ovat monesti ammattitaitoisia ja koulutettuja johonkin ammattiin. Heille on tyypillistä, että he tarvitsevat monesti apua vain käytännön asioissa kuten kirjanpidossa tai verotukseen liittyvissä asioissa. Heille riittää monesti jo olemassa olevat neuvonnat verotoimistojen tai ELY-keskusten LOPPURAPORTTI 29 toimesta. Näille ihmisille tyypillistä on yksin yrittäminen palvelualalla, ainakin aluksi. Näitä yrittäjiä varten ekosysteemi voisi tarjota koulutusta erottautumiseen ja oman erikoisalansa löytämiseen ja oman myyntitarinan luomiseen. Monella pätevällä ihmisellä olisi hyvät elkeet paljon suurempaan liikevaihtoon jos heille olisi tarjolla tukea ja kannustusta erottua joukosta jollain tavalla. K3 konseptin mahdollisuudet opiskelijayrittäjyyden moottorina Oheisessa kuvassa on esitetty K3 -projektin lopputulos opiskelijayrittäjyyden näkökulmasta. Projektin aikana tuli selkeästi esille, että opiskelijan yrittäjäksi siirtymistä ei rajoita niinkään rahoituksen tai ideoiden puute, paremminkin haastetta voisi kuvata puutteellisella ekosysteemillä. Lahdessa esimerkiksi ei ole opetustarjontaa, jossa jatkuvasti toteutetaan haasteellisia projekteja yritysten kanssa. Toisaalta Päijät-Hämeestä puuttuu K3 -konseptin kaltaisia toimijoita, jotka voisivat silottaa siirtymistä opiskelijasta aloittelevaksi ja menestyneeksi yrittäjäksi. Yrityksille tarjottava edullinen ja hyvä toimintaympäristö K3 Malski coworking Haastavat kurssit ja pitkäaikainen yritysyhteistyö K3 projektin yhteistyötahona ollut c/oTILA -hanke ja sen toteuttama Coworking tila co/Malski onkin hyvä esimerkki siitä, millaisia toimijoita opiskelijayrittäjät tulevaisuudessa tarvitsisivat. Yksinkertaistettuna voisikin todeta, että mikäli haluamme kasvattaa jatkuvana virtana opiskelijoista yrittäjiä, meillä tulisi olla pysyvä yritysyhteistyö opetuksen ja paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Tämä tarkoittaisi jatkuvaa projektiyhteistyö-portfoliota, jolla opetus voi asettaa opiskelijat heidän taitojaan vastaaviin haasteellisiin “tosielämän” projekteihin. Kuvan mukaisesti seuraava taso on K3 / co/Malski kaltainen tila ja toimintaympäristö, jossa yrittäjäksi voidaan kasvaa ja yrittäjille on tarjolla hyvät ja edulliset tilat. Leikkisästi voitaisiinkin sanoa että Lahdessa Malskilla alkavat opiskelijayrittäjät voisivat fyysisestikin siirtyä alakerran opetustiloista ”kakkoskerroksen” yhteisölliseen tilaan ja sieltä liiketoiminnan aidosti alettua saman kerroksen pientoimistoihin. Mielenkiintoista on, että Lahden ammattikorkeakoulun toiminnassa on useita elementtejä, jotka sopivat tähän toimintamalliin. Esimerkiksi “Neloskerros” toimintamalli vastaa opetuksen tavoitteiden osalta tätä toimintamallia. Tämänkaltaista toimintaa kehittämällä ja yhdistelemällä K3:n kaltaisiin konsepteihin Lahden seudulla olisikin hyvä mahdollisuus valtakunnalliseen edelläkävijyyteen opiskelijayrittäjyydessä. Neloskerros esittelee toimintaansa co/Malskilla 30 LOPPURAPORTTI Tulevaisuuden K3 konsepti osana Suomeen soveltuvaa opiskelijayrittäjyyttä edistävää opetusohjelmakehystä Opiskelijayrittäjyyden haasteet Lahden seudulla eivät oletettavasti poikkea Suomen muiden talousalueiden haasteista. Tarvitaan yhteistyötä yritysten kanssa, sopivia tukirakenteita ja erilaisia ekosysteemejä, joihin aloittavat yrittäjät voivat tarttua. K3 projektin aikana on tullut selväksi, että keskeinen opiskelijayrittäjyyttä kiihdyttävä tekijä on toimija- ja toimintamalli, joka silloittaa yrittäjähenkisen opiskelijan tietä koulusta kohti esimerkiksi yrityskiihdyttämöjä tai muita toimintaan soveltuvia tiloja ja ympäristöjä. Uskomme että K3 -konseptin toimintamalli tai muut sen kaltaiset toimintatavat voivat olla juuri se katalyytti, jota maan eri talousalueiden innovaatioekosysteemeissä tarvitaan. Projektin aikana ehdittiin kokeilla osa K3 -konseptin ulottuvuuksista. Sen perusteella uskomme, että tulevaisuudessa järjestelmällinen kehitystyö opiskelijayrittäjyyden kasvattamiseksi on mahdollista ja kannattavaa eri puolilla Suomea. Lähivuosina Suomen ja Euroopan taloustilanne tulee varmasti pysymään vaativana. Keskittämällä ja kohdentamalla panostukset systemaattiseen työhön yrittäjyyden edistämiseksi on talousalueella mahdollisuus saada aikaan merkittävä tasonnosto yrittäjyyden tukemisessa. 4.2. INNOVATIIVISTEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Onnistuneet tuotteet, palvelut ja teknologiat vaativat syvällistä ymmärtämystä käyttäjien tyyleistä, toimista ja haluista. Käyttäjätuntemuksen tarve on viimein tunnistettu yrityksissä, kuitenkin käyttäjätiedon hyödyntäminen on usein jäänyt muiden kehityspanosten ja markkinointiponnistelujen varjoon (Hyysalo 2009, 7). Yritykset ovat menossa toiminnassaan yhä käyttäjälähtöisempään suuntaan. Niiden suhtautuminen kuluttajiin sekä käyttäjätietoon on muuttumassa. Käyttäjälähtöisyydellä tarkoitetaan käyttäjien osallistumista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Kun aikaisemmin loppukäyttäjä on ollut suunnittelun kohde eli objekti (käyttäjäkeskeinen malli), jonka käyttäytymistä seurattiin, käyttäjälähtöisessä mallissa käyttäjä siirtyy objektista subjektiksi, tasaveroiseksi toimijaksi muiden toimijoiden kanssa. kuva: Janika Salonen Käyttäjillä on yhä suurempi ja tärkeämpi rooli innovaatioprosesseissa. Käyttäjälähtöinen tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminta on nostettu merkittäväksi kehityskohteeksi. Käyttäjätestaus puolestaan on olennainen osa käyttäjälähtöistä suunnittelua ja toimintaa. LOPPURAPORTTI 31 Hyvä käyttäjätuntemus on huomattu tärkeäksi tekijäksi liiketoiminnan menestykselle. Onnistuneet tuotteet, palvelut ja teknologiat vaativat käyttäjien syvällistä ymmärtämistä. Living Lab -toiminta voi olla tehokas tapa kerätä laadukasta käyttäjätietoa loppukäyttäjän arkipäiviin liittyvistä asioista aidossa käyttöympäristössä. Lopullinen kehittämismalli 4 ”Käytettävyystestaus -Palvelu” Empiirisen aineiston keruu ja analysointi eri menetelmillä 3 Teemahaastattelut, haastattelut, workshop Yritys- ja kulttuurikeskus Malski ja sen kehittämistä ohjaamaan laadittu konsepti hyödyntää laajaa ja monipuolista työtä, jossa on analysoitu Living Lab-, Art & Science Lab-, Coworking Lab- ja Co-Design Lab-toimintamalleja. Tavoitteena on ollut kehittää Malskia varten K3 toimintamalli / Living Lab -malli luomalla uudenlainen, yrittäjyyttä ja yrityksiä palveleva ja luovan alan toimintaa tukeva tuotteistettu palvelukonsepti. Yritysten näkökulmasta se tarkoittaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan edellytysten parantamista toimijaverkostolla, jossa loppukäyttäjät ovat tutkimassa, kehittämässä ja innovoimassa potentiaalisten asiakasyritysten tuotteita tai palveluita. Selvitystyössä suunniteltu kehittämismalli tukee tulevan Yritys- ja Kulttuurikeskus Malskin strategiaa, jossa tutkimus- ja kehitystoiminta voidaan nivoa osaksi yritysja kulttuurialaa. Kehittämismallin avulla saadaan tuotettua tehokasta oppimista ja osaamista yrityksille, luovan alan toimijoille, sekä valmistuville opiskelijoille. Tavoitteet ja rajaus Ilmiöön perehtyminen käytännössä Alustava kehittämistehtävä tai -ongelma 2 1 kirjallisuus, julkaisut, seminaarit, kehittämistehtävän Living täsmennys Tuotteistetun palvelun luominen Malski Lab-ympäristöön Selvitystyön eteneminen (mukaillen Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2009.) kuva: Janika Salonen 32 LOPPURAPORTTI Tarkoituksena oli luoda Malski Living Lab -ympäristöön tuotteistettu palvelu, jota sinne sijoittuvat yritykset ja muut toimijat voivat hyödyntää. Yritysten näkökulmasta osa t&k–toimintaa ulkoistettaisiin palkkaamalla henkilöitä järjestämään Living Lab -ympäristöä, jossa loppukäyttäjät olisivat osana innovaatioprosessia luomalla, kehittämällä ja innovoimalla tuotetta tai palvelua. Malski Living Labissa tämä tarkoittaisi sitä, että valmistuneet opiskelijat, yhteistyössä luovan alan toimijoiden ja muiden yrittäjien kanssa, olisivat osa Malski Living Lab -kehitysympäristöä, jossa arkipäivän käyttäjät olisivat myös toiminnassa kehittäjän roolissa. Ulkopuoliset yritykset voisivat ostaa tätä kehittämis- ja innovointitoimintaa Malski Living Labilta. Palvelukonseptia suunniteltaessa tulee muistaa, että Malskin Living Lab toiminnan päätavoite on luovan alan toimijoiden ja yritysten välinen yhteistyö, joka synnyttää uutta liiketoimintaosaamista. Tuotteistamisen selvitystyön rakenne ja eteneminen Työ etenee kuvion mukaisesti. Ensimmäinen tehtävä on kehittää Malski Living Lab -ympäristöä luomalla sinne tuotteistettu palvelu. Ilmiöön perehdytään tutustumalla kirjallisuuteen ja julkaisuihin sekä osallistumalla seminaareihin. Sen jälkeen ilmiötä tutkitaan käytännössä erilaisin menetelmin, jonka pohjalta syntyy lopullinen kehittämismalli. Living Lab – mikä se on , mitä se on? Living Lab –konseptin on alun perin kehittänyt 90-luvulla arkkitehtuurin professori William “Bill” Mitchell (Massachusetts Institute of Technology, Media Lab and School of Architecture). Konseptin tarkoituksena oli luoda metodiikka, jolla päästäisiin läheiseen vuorovaikutukseen tuotteiden tai palvelujen todellisten käyttäjien kanssa todellisissa arjen käyttötilanteissaan. Tällaisissa todellisen elämän testiympäristöissä saataisiin selville ongelmia, ilmiöitä sekä ratkaisuja, jotka eivät perinteisissä suljettujen seinien laboratorioissa tule esiin. (Orava 2009.) Living Lab on siis mahdollisimman aito testiympäristö, jossa tunnistetaan uusia tuote- ja palvelumahdollisuuksia. Aidoissa kotiympäristöissä voidaan tunnistaa ja rakentaa prototyyppejä sekä arvioida ja varmistaa moniulotteisia ratkaisuja, joita tarvitaan yhä enemmän evoluutiomaisesti muuttuvissa elämisen ympäristöissä. Living Lab -konseptissa tuotteiden, palvelujen ja erilaisten ratkaisujen kehittämisen keskellä ovat käyttäjän ja kuluttajan tarpeet. Living Lab -konseptin tarkoituksena on auttaa yrityksiä ja organisaatioita kehittämään tuotteita käyttäjälähtöiseksi ja ottaa loppukäyttäjät mukaan koko innovaatioprosessiin. Tällöin käyttäjä ei ole enää passiivinen objekti eli seurannan ja tarkkailun kohde, vaan aktiivinen ja mahdollisuuksien mukaan myös tasa-arvoinen toimija eli subjekti muiden Living Lab -toimijoiden kanssa. Käyttäjät osallistuvat kehittämistoimintaan testaamalla tuotteita, tuomalla kehitysideoita, toteuttamalla niitä sekä antamalla palautetta. (Thomke & Hippel 2002.) Living Lab -toiminta tarkoittaa siis käytännössä toimintaa, jossa tuotteiden ja palveluiden käyttäjä osallistuu niiden tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin keskellä omaa arkeaan. Käyttäjä kehittää tuotteita tai palveluita yhdessä hyödyntäjien kanssa. (Orava 2005). Living Labeissa suoritetaan tuotteiden tai palveluiden testaamista, tutkimista ja sitä kautta kehittämistä ja innovointia. Paras tulos saavutetaan, kun heti alussa löydetyt virheet otetaan huomioon kehittämisprosessin seuraavissa vaiheissa. Prosessina se on melko työläs ja aikaa vievä, mutta saadut tulokset ovat monipuolisia. Menetelmä sopii mainiosti käytettäväksi tuotekehityksen alku-, keski- ja loppuvaiheelle ja jopa valmiille tuotteelle. Valmiin tuotteen virheiden korjaus on kuitenkin kallista ja joskus jopa mahdotonta. Living Lab -toiminnan tarkoituksena onkin juuri sen takia ottaa loppukäyttäjät mukaan koko innovaatioprosessiin. Testattava palvelu voi olla protovaiheessa oleva paperimalli, demo tai valmis tuote. (Laakko & Koskinen 2003.) Tietoa tuotteen tai palvelun miellyttävyydestä tai mahdollisista ongelmista sekä LOPPURAPORTTI 33 kehitysehdotukset saadaan parhaiten käymällä keskustelua testihenkilön kanssa. Kehitysprosessin loppuvaiheessa olisi hyvä keskustella testauksen tapahtumista ja testattavan palvelun toimivuudesta. Loppukeskustelun avulla saadaan arvokasta tietoa ja mahdollisia kehitysehdotuksia ja ideoita, joita käyttäjä ei välttämättä ole ehtinyt kertoa testitilanteessa. Samalla Living Lab -testitilanteen ohjaajat voivat pyytää tarkennusta epäselviksi jääneisiin asioihin. Testattavaa palvelua voidaan myös vielä kokeilla yhdessä ja keskustella käyttötilanteista tarkemmin. (Heiskanen, Hyvönen & Saastamoinen 2007.) Testitulosten analysointiin menee usein yleensä enemmän aikaa kuin itse testin suorittamiseen. Saatu tieto analysoidaan, määritellään erilaiset käytettävyysongelmat ja laaditaan ehdotukset korjaustoimenpiteiksi. Ongelmat voidaan ryhmitellä esimerkiksi yleisyyden ja vakavuuden mukaan. Vakavimmat käyttöä haittaavat tekijät on korjattava nopeasti, kun taas pienet ja harvoin esiintyvät ongelmat ja virheet voidaan jopa jättää korjaamatta kokonaan. (Merenvainio 2009.) U T LU KA N TÄ Y KÄ Ö TY ET TE KEHITTÄJÄT RI MAHDOLLISTAJAT M U Mahdollistajat luovat yleisen infrastruktuurin sekä käytänteet. Mahdollistajia voivat olla esi- merkiksi kaupungit tai muut julkiset toimijat. Mahdollistajat eivät osallistu aktiivisesti itse Living Lab -toimintaan. ET EN KT Kehittäjät tarjoavat Living Lab -testiympäristöihin resursseja, työkaluja ja menetelmiä. Kehittäjät analysoivat käyttäjiltä saatua palautetta, kommentteja ja käyttäjien erilaisia kehitysehdotuksia sekä näkökulmia tuotteen tai palvelun parantamiseksi. Hyödyntäjät haluavat kehittää omia tuotteitaan tai palveluitaan käyttäjälähtöisesti. Hyödyntäjä voi olla yritys tai julkinen toimija. Usein kehittäjät ja hyödyntäjät nähdään samana. M EL U TR AS Käyttäjät ovat arkipäivän käyttäjiä, jotka käyttävät testattavia tuotteita ja palveluita normaalissa käyttöympäristöissä keskellä omaa arkeaan. Käyttäjien tärkein ominaisuus on valmius antaa rehellistä, avointa palautetta. ÄT FR Living Lab -toiminta perustuu tehokkaaseen tiedonvaihtoon, joten tiedon tulee kulkea tehokkaasti eri toimijoiden välillä. Living Labin toimijoita ovat käyttäjät, kehittäjät, hyödyntäjät sekä mahdollistajat. IN Living Labin toimijat KÄYTTÄJÄT HYÖDYNTÄJÄT Mitä tietoa LIving Lab voi tuottaa? Käyttäjiä ja käyttöä koskeva tiedon hyödyntäminen on yksi tuotekehityksen avaintaidoista. Monet yksinkertaisilta vaikuttavat asiat käyttäjätiedosta tapaavat paljastua todellisuudessa paljon mutkikkaammiksi. Living Labeissa käyttäjät ovat mukana koko innovaatioprosessissa, joten käyttäjiltä saadun tiedon avulla saadaan paljon hyötyjä aina tuotteen kehittämisprosessista markkinointiin asti. 34 LOPPURAPORTTI Living Labin toimijat (Helsinki Living Lab 2008.), kuva: Janika Salonen ” ...huonosti suunniteltujen tuotteiden tai palveluiden suurimmat harmit ja kulut koituvat juuri niiden käyttäjille... Tuotteen tekniselle toteutukselle Living Labeista on rahallinen hyöty. Käyttöä koskevan tiedon puute näkyy usein siinä, että tuotteisiin on tehtävä korjauksia. Lisäksi niitä on suunniteltava uudelleen nopeasti käyttöönoton jälkeen. Tällaiset muutokset ovat usein kalliita sellaisenaan. Kuitenkin suurimmat kulut koituvat välillisistä kustannuksista tuotannossa ja markkinoinnissa. (Rosted 2005.) Perinteisemmillä tuotekehitysmenetelmillä toteutetusta tuotteesta saadaan käyttäjäpalautetta usein vasta loppuvaiheen testeissä tai vasta tuotteen lanseeraamisen jälkeen asiakaspalautteena. Tällöin muutosten tekeminen tuotteeseen on kallista ja aikaa vievää. On myös yleistä, että muutokset toteutetaan vasta seuraavassa tuotteen myyntiversiossa, koska nykyiseen versioon muutoksia ei yksinkertaisesti pystytä tekemään. Living Lab -toiminnan avulla nämä ongelmat tuotteen käytössä löydetään jo aikaisessa tuotekehityksen vaiheessa, jolloin niihin kyetään puuttumaan ajoissa ja suurilta kustannuksilta vältytään. Markkinoinnissa ponnistelut menevät hukkaan, mikäli tuotteet joudutaan vetämään takaisin tai niiden toimitukset viivästyvät. Sen lisäksi, että käyttäjät ovat osoittautuneet parhaiksi referensseiksi, he toimivat myös tehokkaina markkinoijina. Living Labeista saatava käyttäjiä koskeva tieto auttaa arvioimaan, millaiset ansaintamallit ja hinnoittelu ovat toimivia kussakin tapauksessa. Myös riskit liiketoiminnassa pienenevät, kun käyttöönotto ei ole sukellus tuntemattomaan. Käyttöympäristöjen tunteminen auttaa usein myös ennakoimaan tulevia muutostarpeita. (Hyysalo 2009.) Huollon ja teknisen tuen suunnittelulle Living Lab -toiminnan hyödyt näkyvät huollon ja teknisen tuen laadussa. Kun tuotteen kehittäjillä on käsitys käyttäjien tarpeesta ja käytön vaatimuksista, voidaan huolto, käyttöohjeet ja tekninen tuki rakentaa jo alusta pitäen toimiviksi ja riittäviksi, eikä myöhempiä korjaustoimenpiteitä tarvita. (Hyysalo 2009) kuva: Janika Salonen Käyttäjille hyödyt näkyvät juuri oikeanlaisina tuotteina ja palveluina. Esimerkiksi huonosti suunniteltujen tuotteiden tai palveluiden suurimmat harmit ja kulut koituvat juuri niiden käyttäjille, jotka joutuvat tuhraamaan työtään tai vapaa-aikaansa huonoilla välineillä. Kun käyttäjät saavat parempia tuotteita ja palveluita, myös kysyntä kasvaa ja tuotteita/palveluita tarjoava yritys menestyy paremmin. Useissa oppilaitoksissa Living Labeilla on saatu tuotettua tehokasta oppimista ja osaamista opiskelijoille. Näin oppilaitos saa realistisen työelämäkontaktin ja opiskelijoiden ollessa mukana käytännön työssä ja tekemisessä, he saavat enemmän juuri työelämän tarvitsemia tietoja ja taitoja. Opiskelijoiden ammatillisen taidon kehittymisen lisäksi luodaan oppilaitoksissa uutta tietoa ja täydennetään erilaisia hankkeita. LOPPURAPORTTI 35 Toisin kuin suljetuissa laboratorioissa, Living Labissa ei kaikkia muuttujia voida kontrolloida, koska kyse on arjen tilanteista. Tällöin Living Lab -toiminnasta voidaan saada vastauksia myös kysymyksiin, joita kehittäjät eivät voi ennalta ennakoida. Käyttäjät mukaan Living Lab -toimintaan Yksi Living Labin suurimmista haasteista on loppukäyttäjien motivointi osallistumaan innovaatioprosessiin. Osallistuminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on vapaaehtoista, jolloin motivaationa erillisen palkkion lisäksi voi olla esimerkiksi maine ja kunnia muiden käyttäjien keskuudessa. Lisäksi loppukäyttäjille annetulla tiedolla on suuri merkitys käyttäjien halukkuuteen osallistua tk-toimintaan. Käyttäjille tulee antaa mahdollisimman tarkkoja vastauksia ja tietoja siitä, mihin kehitystyöllä pyritään, miten aineisto käsitellään ja miten sitä säilytetään. Käyttäjälle ei myös saa jäädä epävarmuutta siitä, kenelle tutkimus tehdään ja kuinka luottamuksellisia hänen antamansa tiedot ovat. (Ståhlbröst 2008) Useimmiten käyttäjät ovat myös motivoituneita vastaamaan, kun he etukäteen tietävät kyseessä olevan tutkimus- tai testausympäristö. Mikäli käyttäjät ovat valmiita asioimaan tutkimusympäristössä, ovat he myös valmiita antamaan välitöntä palautetta. (Ståhlbröst 2008) Käyttäjälle tulee korostaa vapaaehtoisuutta sekä sitä, että työn voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa. Mikäli työ sitouttaa käyttäjän pitkäksi aikaa, on käyttäjiä vaikea saada mukaan. (Ståhlbröst 2008) On huomattava, että käyttäjien motivaatioon vaikuttaa myös vahvasti halu vaikuttaa käytettävään tuotteeseen tai palveluun. Kiinnostus ja intohimo tutkittavaa asiaa kohtaan ovat suurin kannustin, jolloin käyttäjä hyödyntää parhaiten omaa osaamistaan ja näin saadaan myös parhaat tulokset. Palveluiden tuotteistaminen Palveluiden aineeton luonne tekee niistä asiakkaille vaikeita ymmärtää. Osaamiselle saadaan lisäarvoa, kun se jalostetaan tuotteistettuun muotoon. Tuotteistaminen on eräänlainen innovaatioprosessi, jonka haasteena on siirtää ideat ja osaaminen myytävän palvelukonseptin muotoon. Tuotteistaminen lähtee usein ideasta ja päätyy liiketoimintakonseptiin, jossa määrittyy yrityksen tapa harjoittaa liiketoimintaa. Käytännössä palveluiden tuotteistamisella tarkoitetaan asiakkaalle tarjottavan palvelun määrittämistä ja kuvaamista, suunnittelua, kehittämistä, tuottamista sekä 36 LOPPURAPORTTI ” Useimmiten käyttäjät ovat myös motivoituneita vastaamaan, kun he etukäteen tietävät kyseessä olevan tutkimus- tai testausympäristö. jatkuvaa parantamista siten, että asiakashyödyt maksimoituvat ja yrityksen tavoitteet saavutetaan. Tuotteistus ei ole pelkästään tuotteiden määrittelyä, vaan koko palvelutuotannon täsmentämistä ja jäsentämistä hallittavampaan muotoon. (Sipilä 1999) Tuotteistetulla palvelulla tarkoitetaan usealle asiakkaalle myytävää kokonaisuutta, joka on konseptoinnin tulos. Konseptoinnilla tarkoitetaan tuote- tai palvelukuvausta, johon kuuluu kuvaus tuotteen tai palvelun muodosta, toiminnosta sekä sen sisällöstä. Konseptointiin liitetään usein myös kuvaus tavoitelluista asiakkaista sekä selkeä asiakaslupaus. Tuotteistamisen lähtökohdat Tuotteistamisella voi olla useita lähtökohtia. Usein lähtökohdiksi nähdään ideat, teknologia ja osaaminen. Yrityksillä voi olla hyviä tuoteideoita tai hyödynnettävissä olevaa osaamista tai teknologiaa, jota voidaan pitää tuotteistamisen perusteena ja lähtökohtina. Idean ollessa tuotteistamisen lähtökohtana, on kyseessä uusi, hyvä idea, josta halutaan tehdä bisnes. Ideasta lähtevä tuotteistaminen tarkoittaa usein sitä, että yksilö tai ryhmä on pohtinut jotain ongelmaa, jonka jälkeen siihen löydetään ratkaisu. Osaaminen tuotelähtökohtana tarkoittaa, että on osaamista, jota halutaan myydä. Osaamisen tuotteistaminen tarkoittaa usein palveluliiketoimintaa. Palveluliiketoiminnan haasteena on tehdä usein abstraktista palvelusta mahdollisimman konkreettinen. Konkreettisuus on tärkeää, jotta palvelua voidaan markkinoida tehokkaasti. Osaamisen tuotteistaminen tarkoittaakin pitkälti myös markkinointikonseptin määrittelyä. Samalla määrittyy usein myös tuotekonsepti. (Lovelock 2007). Tuotteistamisen tavoitteet ja hyödyt Tuotteistamisen hyödyt tulee näkyä myynnissä, markkinoinnissa, palvelun toimituksessa ja koko liiketoiminnassa. Tuotteistamisen tavoite on kasvattaa palvelun katetta. Hyvin tuotteistettu palvelu on helpompi ostaa ja se on ominaisuuksiltaan vahvempi. Tuotteistamisella voi olla tärkeä merkitys myös uskottavuuden luomisessa. Tuotteistetut palvelut on helpompi kuvailla asiakkaille ja näin ollen myös myydä. Tuotteistaminen voi parantaa myös palveluvalikoimien erilaisuutta. Tuotteistamisen avulla saadaan palvelun kehitystä, tuotantoa, myyntiä ja markkinointia helpotettua ja yksinkertaistettua. (Levitt 2002) Tuotteistamisen keskeisin tavoite on parantaa oman työn vaikuttavuutta ja asiakashyötyjä. Tuotteistamalla palvelut saadaan tehokkuutta parannettua monella tavalla. Tuotteistaminen parantaa kehitystyön tehokkuutta antamalla sille selkeät LOPPURAPORTTI 37 ” Tuotteistamisen avulla palveluiden tuottamista kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita. tavoitteet ja pakottaa analysoimaan ja systematisoimaan toimintaprosesseja, jolloin työvaiheet selkiintyvät ja rationalisoituvat Lisäksi työtä saadaan jaettua tehokkaammin ja henkilöstön osaaminen voidaan hyödyntää tehokkaammin. Kokeneet ammattilaiset voivat siirtyä vaativampiin tehtäviin, kun kokeneemmat asiantuntijat oppivat ja pystyvät hoitamaan tuotteistettuja palveluja itsenäisesti nopeammin ja paremmin kuin tuotteistamattomia palveluja. (Sipilä 1999). Tuotteistamisen avulla toiminta systematisoituu, toiminnan suunnittelu tehostuu, tavoitteet ja laatukriteerit täsmentyvät, koulutusta ja henkilöstön perehdyttämistä saadaan tehostettua ja asiakkaiden odotukset selkenevät. Tuotteistaminen mahdollistaa myös kannattavan räätälöinnin. Usein yrityksissä räätälöidään tuotteistamattomat palvelut asiakkaan mukaan, jolloin kaikki aika menee siihen, että samat asiat tehdään yhä uudelleen. Tuotteistamisen avulla saadaan palvelusta nopeasti laadukkaampaa ja asiakaslähtöisempää palvelua halvemmalla. Tuotteistamisen avulla palveluiden tuottamista kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Palveluiden tuotteistaminen tekee palveluista selkeämpiä ja kiinnostavampia kokonaisuuksia asiakkaan näkökulmasta katsottuna. Asiakkaan kokema riski tuntuu ostotilanteessa pienemmältä tuotteen ollessa selkeä ja helposti ymmärrettävä. Tällöin myynti helpottuu, kustannukset hallitaan paremmin ja kannattavuus paranee. Hinnoittelu selkiytyy, kun palvelun sisältö ja toteutus on ennalta määritelty ja lisäosat voidaan hinnoitella erikseen. (Leinonen 2010) Sisäinen ja ulkoinen tuotteistaminen Tuotteistaminen voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen tuotteistamiseen. Sisäiseksi tuotteistamiseksi kutsutaan asiakkaalle näkymätöntä toiminnan kehittämistä. Sisäisessä tuotteistamisessa pyritään varmistamaan, että jo kerran tehtyjä asioita ei jouduttaisi tekemään uudelleen. Sisäisten toimintatapojen tuotteistaminen on palvelun tuottamiseksi vaadittavien prosessien systematisointia ja dokumentointia. Sisäisen tuotteistamisen tavoitteena on toimintamallin kuvaaminen ja avaaminen yrityksen sisällä sekä prosessien kuvaus. Ulkoisella tuotteistamisella tarkoitetaan asiakasrajapinnassa tapahtuvaa palveluprosessien kuvaamista ja konkretisointia. Ulkoinen tuotteistaminen on näkyvä viestintä asiakkaille ja sen tavoitteena on tuotteen tai palvelun sisällön kuvaaminen asiakkaalle. Ulkoisen tuotteistamisen tarkoitus on luoda nopeasti kuva yrityksestä ja osoittaa asiakkaille, mitä yritys edustaa ja mitkä ovat sen tarjoamat hyödyt asiakkaille. Ulkoista tuotteistamista ovat esimerkiksi palveluiden tai palvelupakettien muodostaminen moduloinnin avulla tai markkinointitoimenpiteet. (Lehtinen & Niinimäki2005.) Miten tuotteistaminen kasvattaa palvelun laatua? (Granström 2009) 38 LOPPURAPORTTI Tässä selvitystyössä suunniteltavassa kehittämismallissa keskitytään sisäiseen tuotteistamiseen ja sen vuoksi teoriaa käsitellään tarkemmin vain niiltä osin. Prosessi käsittää seuraavat tekijät: • • • • • • • • • palveluidean luominen tuotekuvaus palveluideasta palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen kuvaus kohderyhmän määritys erinomaisuustekijöiden määritys toteuttamistavan määritys tuoteidean arviointi kilpailija-analyysi sopivuus organisaation strategiaan Palveluidean luominen Tuotteistaminen ja tuotesuunnittelu kulkevat käsi kädessä. Tuotteistamisen prosessin alku on usein tuotesuunnittelupainoinen. Tutkimusten mukaan hyvin suunnitelluilla tuotteilla on suurempi todennäköisyys menestykseen kuin niillä, joita ei ole suunniteltu riittävästi. Pääsääntöisesti kaikki tuotekehittelymallit alkavat itse tuotteen ideoinnista ja tuotekonseptin kehittämisestä. Ideoiden etsiminen ja niiden määrätietoinen synnyttäminen on oleellinen osa kehitysprosessin alkuvaihetta. Uutena tuoteideana voidaan palveluja kehitettäessä pitää myös vanhan, jo olemassa olevan palvelun uudelleen suunnittelua. Tällöin palvelusta tehdään uuden ajattelun avulla toimivampi, nopeampi, helppokäyttöisempi tai taloudellisempi. Tuoteideoita syntyy pääosin kolmella eri tavalla. Tuoteidea voi syntyä markkinoiden systemaattisen tutkimisen kautta tai teknologisen tutkimuksen kautta. Kolmas tapa perustuu oivallukseen siitä, mitä mahdollisuuksia tai tyydyttämättömiä tarpeita markkinoilla on. Tähän ryhmään kuuluvat myös käyttäjien luomat uudet tuoteideat tai vanhojen tuotteiden kehitysideat. Uusien tuoteideoiden syntyminen vaatii luovuutta ja sen avulla tuotetusta ideasta syntyy uusi tuote tai palvelu. (Lehtinen & Niinimäki 2005.) Hyvä tuoteidea muodostaa tuotteistuksen ytimen. Tuoteideoiden haun ja niiden kehittämisen tulisi lähteä yrityksen strategiaprosessista. Tuoteidean löytämistä seuraa usein esiselvitysvaihe, jossa päällisin puolin kartoitetaan tuotteen markkinoita ja teknisiä toteutusmahdollisuuksia. Tämän jälkeen arvioidaan, onko kannattavaa siirtyä varsinaiseen tuotekehitysvaiheeseen. Tuotekuvaus palveluideasta Tuotteistuksen apuvälineenä käytetään sisäiseen käyttöön laadittavaa tuoteku- LOPPURAPORTTI 39 ” Asiakkaan ratkaisemattomat ongelmat ovat aina mahdollisuus uuden tuotteen tai sen osan luomiselle. vausta. Tuotekuvauksessa kuvataan esimerkiksi tuotteen tai palvelun markkinat, kohderyhmät, asiakashyödyt ja tuotteen tai palvelun sisältö. Kun ensimmäinen tuotekuvausversio on laadittu, siitä yleensä puuttuu olennaisia elementtejä. (Sipilä 1999.) Tuote tai palvelu on se, mitä myydään ja mitä asiakas haluaa ostaa. Kun tuotteen perusidea on selvinnyt, voidaan siirtyä yksityiskohtaisempaan tuotesuunnitteluun. Tuotekuvauksesta tulee käydä ilmi mihin tarpeeseen tuote tai palvelu tulee ja miten sitä käytetään, toisin sanoen tuote/palvelukokonaisuudet ja -ketjut kuvataan tarkasti. Tuotekuvaus sisältää myös tuotteen/palvelun asiakashyödyt, kohderyhmän, kuvauksen tuotteen/palvelun markkinoista, kilpailijat sekä sopivuuden organisaation strategiaan. (Sipilä 1999.) Tuotteistuksen toteutus Uusien tuotteiden kehittäminen vaatii uskallusta, innostusta, visiota ja määrätietoista kykyä tehdä ne toimenpiteet, joita visioon pääseminen edellyttää. Tuotteistus tuo usein ideoita sisäisten toimintaprosessien kehittämiseen, mutta myös vaatii niitä. Yleensä tuotteistusprosessi vaatii suurempia aika- ja rahainvestointeja, mihin perinteisessä palvelutuotannossa on totuttu. (Ojasalo 2006.) Sisäinen tuotekuvaus ja siihen liittyvät toimenpidesuunnitelmat ohjaavat tuotteistuksen ja tuotekehityksen jatkotoimenpiteitä. Yleensä hyvät tuoteideat ja tuotteet kehittyvät yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden kuunteleminen ja heidän ongelmiensa ymmärtäminen onkin palveluyrityksen lähtökohta. Asiakkaan ratkaisemattomat ongelmat ovat aina mahdollisuus uuden tuotteen tai sen osan luomiselle. (Sipilä 1999, 38; Laukkanen 2008, 3.) Sipilän mukaan asiakkaat tulisi nivoa mukaan asiantuntijapalveluiden kehittämiseen erilaisten pilottihankkeiden kautta. Pilottihankkeissa sopimuksilla varmistetaan, ettei ole epäselvyyttä yhdessä kehitetyn tiedon käyttö- ja omistusoikeuksista. Asiantuntijoilla on taipumus hioa tuotteita pitkään, usein liiankin pitkään. Jossain vaiheessa on syytä julistaa tuotteen peruskehitysvaihe valmiiksi ja julkistaa tuote sekä lanseerata se laajemmin markkinoille. (Sipilä 1999.) Malski Living Lab luovan toiminnan ja yritystoiminnan ympäristönä Tuleva Malski Living Lab on uusi yrittäjyyteen ja luovaan talouteen kasvava ympäristö ja palveluiden kehittämiskeskus. Malski Living Labissa painottuu yrittäjyys-, palvelu- sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta kytkettynä luovaan toimialaan sekä opiskelijoihin. Oppimisympäristönä Malski LL tarjoaa opiskelijoille monipuolisen mahdollisuuden oppia yrittäjyyttä sekä osallistumalla että kehittämällä tulevia palveluprosesseja. 40 LOPPURAPORTTI Malski LL toimijat työskentelevät kaikissa toiminnan prosesseissa täysipainoisina jäseninä sekä prosessien kehittäjinä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Malski LL osaajat tulevat kasvattamaan uudenlaisen innovaatioekosysteemin, jossa osaaminen ja yhteistyömallit erilaisten toimijoiden kesken kehittyvät ja tukevoituvat. Malski Living Lab on siis sekä tila että toimintamalli, jossa julkisten toimijoiden, käyttäjien ja elinkeinoelämän tarpeet kohtaavat. Tämä kehitysalusta siis mahdollistaa tuotekehityksen ja palvelukehityksen ponnistelut ympäristössä missä käyttäjät ovat lähellä ja jossa erilaiset toimijat voivat yhdessä työskennellä esimerkiksi palvelujen kehittämiseksi. Poikkeuksellista muihin Living Lab toimijoihin on, että Malski sijaitsee keskellä kaupunkia ja on liiketoiminnallisesti sitoutumaton – se ei ole esimerkiksi koulun tai yrityksen osa. Lisäksi muu Malskiin sijoittuva toiminta (yrityskehitys, yhteistoimintatilat ja kulttuuritoimijat) luovat ympäristön, jonka ilmapiiri tulee olemaan erittäin soveltuva Living Lab toiminnalle. Onnistuessaan Malski Living Lab tulee olemaan kombinaatio yritystoimintaa, julkisen sektorin toimintoja ja yritysten hankkeita. Käytännön kuvitteellisena esimerkkinä tässä olisi kehityshanke, jossa Malski Living Lab fasilitoi kehitystyötä, joka tähtäisi esimerkiksi kaupungin, yritysten tai vaikka NGO toimijoiden palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseen, niin että koko kehityskaari toteutetaan yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Näin ollen tuloksena on ”proven solution”, joka soveltuu talousalueen toimijoiden liiketoimintamalleihin ja yhtälailla täyttää kaupungin tai muun asiakkaan tarpeet. Living Lab toiminta voi hyvin järjestettynä, ja tehokkaasti organisoituna, olla erittäin suoraviivainen kehitystyökalu elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden tarpeisiin. Kultuurkatel Makerlab, Tallinna Tärkeä aspekti Living Lab toiminnassa on opinahjojen opetustavoitteiden sovittaminen yhteen Living Lab toiminnan kanssa. Lahden ammattikorkeakoulun ”Neloskerros” -hanke edustaa systemaattista pohjaa yritysyhteistyöhankkeille. Mikäli tämänkaltaisia AMK-hankkeita saataisiin yhdistettyä, Malski Living Labin toiminnan kehittäminen ja ylösajo olisi huomattavasti helpompaa kuin puhtaalta pöydältä aloittaminen. Synteesinä hankkeessa toteutetuista haastatteluista ja observoinnista, sekä työryhmän yhteisistä brainstorming -tilaisuuksista Malski Living Lab toiminnan aloittamiselle löysimme muutaman selkeän suuntaviivan. Toiminnan aloittamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin asioihin. Kun kyseessä on luovien alojen Living Lab, on erityisen tärkeää löytää oikea toimintamalli, joka soveltuu sekä talousalueen että sen innovaatioekosysteemin toimintatapoihin. Lisäksi tähän tulee yhdistää liiketoimintamalli (esimerkiksi PPP -rahoitteinen voittoa tuottamaton), joka soveltuu toiminnan tavoitteisiin. Avainhenkilöiden rekrytointi tulee olemaan haasteellista johtuen talousalueen pienuuLOPPURAPORTTI 41 ” Toiminnan mahdollistaja ja kehittäjä on Malski Living Lab. Käyttäjiä ovat Malskin asiakkaat, opiskelijat, työntekijät. desta. Toisaalta mikäli toiminta on tarpeeksi haasteellista, se varmasti houkuttelee osaajia esimerkiksi pääkaupunkiseudulta. Palvelujen tuotteistaminen on tärkeää ja siihen palataan viimeistään kun silloin, kun Living Lab toiminta alkaa käytännössä saavuttamaan merkittäviä volyymejä. Näitä ja muutamia muita onnistuneen Living Lab toiminnan perustekijöitä on kehitetty TEM/TEKES hankkeessa (Kohonen 2013) https://drive.google.com/file/d/0B-DOQhxLhF-4czE3NmJMM19uVFU/edit. Raporttia laadittaessa totesimme niiden myös soveltuvan, joskin pienin varauksin, myös luovan alan Living Lab toimintaan. Toiminnan mahdollistaja ja kehittäjä on Malski Living Lab. Käyttäjiä ovat Malskin asiakkaat, opiskelijat, työntekijät. Loppukäyttäjiä ovat henkilöt ja ryhmät, jotka testaavat tuotteita/palveluita normaaleissa käyttöympäristöissä ja -tilanteissa. Hyödyntäjiä ovat potentiaaliset asiakasyritykset. Malski Living Lab -toiminta on organisoitu ja sitä johdetaan sellaisen organisaation toimesta, joka on vastuussa kokonaisuudesta ja voi hyötyä toiminnan onnistumisesta. Kehittämistä, jossa loppuasiakkaat ovat mukana, kuitenkin tapahtuu koko ajan sekä arjen tekoina että erilaisina hankkeina. Kehittämispäivillä, jotka järjestetään noin kerran puolessa vuodessa, käydään läpi sen hetkiset kehittämishankkeet ja projektit, joissa opiskelijat ovat mukana. Kehittämispäivillä keskustellaan tarpeista, tulevista tarpeista ja kehittämistoimintaa jatketaan. Malski LL tavoitteellisena tahtotilana on alusta alkaen ollut tarjota monipuolisia palveluja sekä yrittäjille, luovan alan toimijoille, opiskelijoille että muille loppukäyttäjille. Living Lab -toiminnassa loppukäyttäjät, jotka tässä tapauksessa ovat myös palvelun tuottajia, ovat kehittämässä toimintaa koko prosessin ajan. Toiminnan kautta tavoitteena on myös antaa ainutlaatuinen, tehokas oppimisympäristö opiskelijoille. Suurin haaste Malski Living Lab toiminnalle on resurssien puute. Ilman riittävää resursointia ei ole helppo järjestää asianmukaista toimintaympäristöä ja kokeilutoimintaa, joka tuo motivoituneita asiakkaita ja käyttäjiä. Lopullinen haaste on löytää ja houkutella toimijoita, joilla on samansuuntainen ymmärrys toiminnasta ja sen kehittämisestä ja jotka näkevät edulliseksi tuoda panoksensa Malski LL:n toimintaan. Projektin aikana tuli useasta lähteestä selkeästi esille, että hyvän ja toimivan Living Lab toiminnan peruspilarina tulisi olla pysyvä ja kehittynyt yhteistyö yliopistomaailmaan. Tähän viitattiin haastatteluissa (esim Liukas) kuten myös workshoppien yrityshaastatteluissa. Valitettavasti Lahden seudulla ei ole yliopistoa tai jatkuvaa yliopisto-opetusta. Kuitenkin tämä puute olisi mahdollista korjata rakentamal- 42 LOPPURAPORTTI la syvällisiä yhteistyömalleja esimerkiksi Aalto yliopiston, Tampereen yliopisto ja Tampereen Teknillisen yliopiston kanssa. Nämä yliopistot ovat aktiivisesti mukana useissa kehityshankkeissa ja niiden mukaan saaminen Lahden Living Lab projekteihin vaatisi ehdottoman fokusoitunutta toimintaa ja Living Labin puolelta selkeää tarjoamaa, johon yliopistojen olisi helppo tarttua. Uskomme, että Malski Living Lab toiminta on ehdottomasti tekemisen arvoinen aktiviteetti, mutta sen aloittaminen ja täyteen vauhtiin saaminen vaatii yhteisiä ponnisteluja Malski teamin, Lahden kaupungin, LAMK:n ja alueen elinkeinoelämän kesken. Selvitystyön menetelmät ja toimintaprosessi Työ tehtiin kvalitatiivisin eli laadullisin menetelmin selvitystyön luonteesta johtuen. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan ja ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä antamalla tilaa eri tahojen näkökulmille. Kvalitatiivinen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti, ei satunnaisotoksen menetelmää käyttäen. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 155.) Kvalitatiivisia analyysitapoja on monia. Näitä ovat muun muassa yhteyksien tarkastelu, asteikointi, induktiivinen päättely, laskeminen ja teemoittelu. Tämän työn luonteen takia teemahaastattelujen ja workshopien analysointitapana käytettiin teemoittelua. Teemoittelu on laadullisen analyysin perusmenetelmä, jossa tutkimusaineistosta pyritään hahmottaan keskeisiä aihepiirejä eli teemoja. Tutkimusaineistosta kerättiin teemahaastattelurunkoon valitut aiheet ja esiin nousseet asiat ja piirteet. Lisäksi huomioitiin myös muut haastatteluissa esiin nousseet tai syntyneet teemat. Tutkimuksen tulokset käydään läpi teemoittain. Laadulliselle analyysille tyypillinen päättelymuoto on induktiivinen päättely, jota käytettiin haastattelujen analysointimenetelmänä. Induktiivisessa päättelymenetelmässä pyritään tekemään yleistyksiä ja päätelmiä aineistosta nousevien seikkojen perusteella. Induktiivinen päättely on päättelymuoto, joka lähtee liikkeelle yksittäisistä havainnoista ja muodostaa niistä yleistyksen tai teorian. Haastateltavat valittiin tarkkaan taustansa, asemansa ja kokemuksensa perusteella, jotta saataisiin mahdollisimman kattava yleiskäsitys. Haastateltavat ovat myös suunniteltavan kehittämishankkeen potentiaalisia asiakkaita. Tavoite Selvitystyön tavoitteena oli luoda Living Lab -toimintaa tukeva kehittämismalli, tuotteistettu palvelu Malskille. Yritysten kannalta se tarkoittaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- toiminnan osittaista ulkoistamista Malskille, jossa loppukäyttäjät olisivat tutkimassa, kehittämässä ja innovoimassa potentiaalisten asiakasyritysten tuotteita tai/ja palveluita. LOPPURAPORTTI 43 Selvitystyön avulla on varmistettu Malski Living Lab -toiminnan sopivuus mahdollisten yhteistyöyritysten kanssa ja löydetty potentiaalisten asiakkaiden ajatuksia ja tarpeita. Selvitystyössä saatujen tuloksien perusteella tehdään lopullinen kehittämismalli, jota tullaan tulevaisuudessa käytännössä testaamaan Malski ympäristössä. Menetelmät Tulevan Malski Living Lab -ympäristöön tutustuttiin pääosin teemahaastatteluin. Työmenetelmiksi valittiin kahden erillisen workshopin järjestäminen. Ensimmäiseen workshoppiin kutsuttiin luovan alan toimijoita, opiskelijoita ja yrityksen edustajia. Toisessa workshopissa alustajina ja moderaattoreina toimivat luovan alan yrittäjät. Haastateltiin (Pekka Kumpula, Reijo Kohonen, Linda Liukas ja Pyry Taanila) Kv -osiossa haastateltiin (Cern Idea Square, Porto Design Factory henkilökunta Rui Coutaneo ja president Rosário Gambôa Martin Steinert Trollabs/NTNU Trondheim sekä Siemens Development Lab Tian Gong Guou Director Bettina Meisch) Haastatteluiden teemoina olivat Living Lab -toiminnan lähtökohdat, henkilöstö ja verkosto, tavoitteet, toteuttaminen, tulokset, kehitysehdotukset ja muut asiat. Lisäksi teemojen tukena käytettiin teemoihin kytkettyjä apukysymyksiä. Teemahaastattelu Teemahaastattelu on keskustelunomainen tilanne, jossa käydään läpi ennalta suunniteltuja teemoja. Näin ollen teemahaastattelussa tutkittavan ilmiön eri osiin, rakenteisiin, prosesseihin ja kokonaisuuteen on tutustuttava etukäteen. Teemahaastattelulle on tyypillistä, että haastattelun aihepiirit ovat tiedossa, mutta kysymysten tarkka muoto puuttuu. Haastatteluissa esitetään tarkkojen kysymysten sijasta eri aihealueita, joiden perusteella olennaiset asiat pyritään poimimaan. Teemahaastattelussa haastattelutilanteessa esiin nostettavat teemat ovat tarkoin edeltä käsin pohditut. Haastateltaviksi valittiin myös muutamia työharjoittelujaksoaan suorittava opiskelijoita. Haastateltavat valittiin eri organisaatiotasoilta, koska eri organisaatiotasojen edustajilla on hyvin erilaiset näkemykset ja asenteet. Haastattelut pohjautuivat kysymyspohjaan (liite 1). Kysymyspohjassa on valittu teemat, joiden alla on apukysymyksiä. Haastatteluiden tarkoituksena ei kuitenkaan ollut käydä lomaketta läpi kysymys kysymykseltä sanatarkasti vaan ne olivat apuna ohjattaessa keskustelua. Tärkeämpiä haastattelun etenemisessä olivat lomakkeessa olevat teemat, jotka käytiin alueittain läpi. 44 LOPPURAPORTTI ” Teemahaastattelu on keskustelunomainen tilanne, jossa käydään läpi ennalta suunniteltuja teemoja. Workshop ” Aivoriihi eli brainstorming on yksi luovan ongelmanratkaisun standardimenetelmistä, jolla tuotetaan ideoita ryhmässä. Workshop tutkimusmenetelmänä on intensiivinen tilanne, jossa korostuu osallistujien vuorovaikutus ja ajatusten vaihto. Workshopin ydin on osallistujien yhteistoiminnallisuus. Workshopiin valittiin osallistujat Living Lab -asiantuntijuuden sekä Luovan alan tuntemuksen perusteella. Opiskelijat olivat Lahden ammattikorkeakoulusta, mutta yhteistä oli Living Lab -menetelmien tuntemus sekä jonkin asteinen tuntemus yrittäjyydestä, luovan alan toimintakulttuurista. Workshopit koostuivat kolmesta osasta asiantuntija-alustuksesta, osallistuvasta havainnoinnista sekä teemoitetusta brainstormingista. Osallistuva havainnointi Workshop aloitettiin osallistuvalla havainnointimenetelmällä. Osallistuvalla havainnoinnilla tarkoitetaan, että havainnoija osallistuu havainnoitavan kohteen toimintaan ja havainnointitapa muotoutuu tilanteessa vapaasti (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 205.). Osallistuva haastattelu toteutettiin kansainvälisessä ympäristössä (Trondheim Trollabs/NTNU tammikuussa 2015). Teemoitettu aivoriihi (brainstorming) Workshopin toisessa osassa, teemoitetussa brainstormingissa aloimme käydä läpi yritysten ja tulevan Malski LL välisiä yhteistyömahdollisuuksia. Aivoriihi eli brainstorming on yksi luovan ongelmanratkaisun standardimenetelmistä, jolla tuotetaan ideoita ryhmässä (Ojasalo, Moilanen, & Ritalahti 2009, 145). Aivoriihessä pyritään ideoimaan uusia lähestymistapoja tai ratkaisua johonkin ongelmaan. Aivoriihikokous alkaa esivaiheella, jossa asetetaan ja rajataan tavoitteet. Ideointivaihe aloitetaan vapaalla ideoinnilla, jossa ideoita ei sen kummemmin perustella. Valintavaiheessa kokouksessa syntyneitä ideoita tarkastellaan kriittisesti. Aivoriihen valintavaiheessa käytettiin teemoitettua 8x8-menetelmää. 8x8-menetelmä on ajatuskartan tapainen mutta kurinalaisempi menetelmä (Ojasalo, Moilanen, & Ritalahti 2009, 147). Ongelma kirjoitetaan paperille, jonka jälkeen paperin ympärille sijoitetaan kahdeksan paperia ja niille kirjoitetaan jokin ongelmasta mieleen tuleva näkökulma. Saadut kahdeksan näkökulmaa sijoitetaan uusiksi aloituspisteiksi ja kustakin niistä tuotetaan vuorostaan kahdeksan ideaa. Tässä tutkimuksessa aivoriihen teemat eli ensimmäiset kahdeksan näkökulmaa oli mietitty jo etukäteen. Näkökulmien valmiiksi antaminen ohjasi ideointia ja antoi aivoriihen tavoitteista selkeän kuvan workshopin osallistujille. 8x8-menetelmän pääteemoina käytettiin samaa teemapohjaa, jota käytettiin haastatteluissa. LOPPURAPORTTI 45 8x8-menetelmän keskiöksi eli ongelmaksi valittiin aivoriihen alkuvaiheessa läpikäyty idea Living Lab -käytettävyystestauspalvelusta. Määritellyt kahdeksan ensimmäistä teemaa olivat tausta, lähtökohdat, henkilöstö ja verkosto, tavoitteet, toteuttaminen, tulokset, kehitysehdotukset sekä muut asiat (liite 1). Teemojen ympärille alettiin ryhmässä ideoimaan uusia näkökulmia ja ajatuksia. Tavoitteena oli löytää erilaisia ideoita ja ehdotuksia palvelumallin luomiselle yhdessä keskustellen. Koska workshopiin osallistujat olivat eri aloilta, saatiin palvelu- mallia suunniteltaessa yhdistettyä eri alojen asiantuntijuus ja näin ollen otettua eri näkökohdat monipuolisesti huomioon. Haastattelut Haastattelut toteutettiin Bettina Meischn haastattelua lukuunottamatta kasvokkain. Haastatteltaville annettiin haastattelun teemat etukäteen. Haastattelut toteutettiin vuoden 2014 ja alkuvuoden 2015 aikana. Menetelmät, aineistot ja niiden analyysi Teemahaastattelut Kuuden henkilön haastattelut, litterointi, analysoitu teemoittain Workshop Osallistuva havainnointi ja teemoitettu aivoriihi, analysoitu teemoittain kuva: Janika Salonen Haastattelut Kolme haastattelua, litterointi, analyysinä induktiivinen päättely Workshopissa käytetty teemoitettu 8x8-menetelmä 46 LOPPURAPORTTI 4.3. KULTTUURISTA LIIKETOIMINTAA Taustaa Kannattava kulttuuri vaatii liiketoiminta-ajatuksen tuntemista ja hallitsemista. ”Kulttuuriteollisuuden toimialalla yrittäjät näkevät yritystoimintansa pikemminkin elämäntapana ja toiminta ei useinkaan pyri maksimoimaan taloudellisia hyötyjä. Toimialalla on suuri tarve yhteistyöverkostojen kehittämiseen ja resurssien jakamiseen niin, että jokainen toimija toimii omalla ydinosaamisensa alueella. Toinen tekijä toimialalla, joka lisää verkostoitumisen tarvetta, on luovuuden ja innovatiivisuuden vaade. Toimijat hakevat usein innovatiivisia ideoita ja uusia ajatuksia alan muilta toimijoilta ja omasta lähipiiristään.” Kulttuurin ja liiketoiminnan symbioosin määrittelyssä törmätään alkajaisiksi käsitteiden viidakkoon ja niiden määrittelyjen ongelmallisuuteen. Näkökulmasta riippuen käytetään mm. termejä kulttuuriteollisuus, luovat alat ja luova talous, kulttuuritalous, kulttuuriyrittäjyys. Käsitteiden suomennokset eivät myöskään vastaa alkuperäistä tarkoitustaan ”cultural industry”, jossa termi ”industry” tarkoittaa laajemmin toimialaa eikä vastaa suomen kielen ”teollisuus” käsitettä. Tosin siinä yhdistetään kaksi toisilleen vieraana pidettyä aluetta; taiteellinen luovuus ja taloudellinen tuotanto. Vastaavasti ”creative industries” on kääntynyt ”luoviksi aloiksi”. Kaikki luovista aloista tehdyt selvitykset ovatkin yksimielisiä siitä, että käsitteiden määrittely on epäselvää ja osaltaan vaikeuttaa alan kehittämistä. Julkisen tahonkin linjaukset vaihtelevat näkökulmasta riippuen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan luoviin toimialoihin kuuluvat animaatio, arkkitehtuuri, digitaaliset pelit, markkinointiviestintä, muotoilu ja käsityö, musiikki sekä tv ja elokuva. Sen sijaan esimerkiksi tanssi, valokuvaus ja kuvataide puuttuvat listalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on puolestaan käyttänyt luovien alojen yritystoiminnan analyysissä kuvausta, jossa on esitetty myös erilaiset rajapinnat muuhun toimintaan. Siinä taide ja luovat alat on selkeästi eroteltu toisistaan. Suomessa tällä hetkellä tilastointi perustuu ns. kulttuurisatelliittikirjanpitoon, jonka puolestaan on jonkinlainen sekoitus edellä mainituista. Jatkossa käytettävä kulttuuriyrittäjyys termi käsittää tässä yhteydessä laajasti kaikki em. tilastoinnin kattavat toimialat. Yhteiskunnassa ja työkulttuurissa tapahtunut muutos on hämärtänyt yrittäjyyden ja palkkatyön rajaa. Yhä harvempi toimija on vakituisessa työsuhteessa ja tilalle on syntynyt uusi tapa tehdä työtä; pätkätyö, projektityö, hanketyöt, apurahat, freelancer, ammatinharjoittaja tai osuuskunta. Yrittäjyyteen ajava kehitys on erityisen näkyvä kulttuurialalla, jossa palveluja on aiemmin tuotettu kuntavetoisesti ja julkisin varoin subventoituna. Nyt ennakoitavissa on julkisen rahoituksen jatkuvat leikkaukset, joten yrittäjämäinen toimintatapa lisääntyy kaikilla toimialoilla Keramiikkataiteilija Karin Widnäsin studio, Fiskars LOPPURAPORTTI 47 ja erityisesti palvelusektorilla. Julkisin varoin tuotetut kulttuuripalvelut ja hyvinvointipalvelut siirtyvät enenevässä määrin yritysten, osuuskuntien ja yhdistysten tuottamiksi palveluiksi. Kulttuuriyrittäjyyden esteitä ja mahdollisuuksia Perinteisessä ajattelu mallissa kulttuurialan toimijat vierastavat ajatusta prosessinsa tai tuotteensa tuotteistamisesta. Esimerkiksi taiteilijat kokevat, että heidän tehtävänsä ei ole ajatella teoksiaan tuotteina ja miettiä niiden tuotteistamista. Myös teosten myyminen koetaan usein vaikeaksi ja niinpä käytännön myyntityö siirretään esimerkiksi gallerioille. Usein kuitenkin esimerkiksi kuvataiteilijat, jotka ovat menestyneet myös taloudellisesti, ovat heidän taiteellisia saavutuksiaan aliarvioimatta, osanneet usein brändätä eli tuotteistaa itsensä ja teoksensa. Samanaikaisesti heitä ei kunnioiteta taidepiireissä kaupallisesta toiminnastaan. Lasistudion myymälä Riihimäellä Kyky uudistaa ajattelua, ottaa riskejä ja viedä kehitystä eteenpäin, liiketoiminnan oleellisia edellytyksiä, on usein vieras ajatus. Esteitä ovat myös puutteellinen liiketoimintaosaaminen, aineettomien oikeuksien arvottaminen ja siihen liittyvä osaamisen puute sekä rahoituksen haasteellisuus. Luova alan toimijoille parhaiten toimivia rahoitusinstrumentteja pystyvät tarjoamaan ELY-keskukset erilaisten asiantuntijatukien muodossa ja Finnvera myöntämällä pienlainoja. Lisäksi aloittavat yrittäjät voivat saada starttirahaa. Apurahojen ja stipendien lisäksi uutena, etenkin kulttuurialoille sopivana rahoitusmuotona on joukkorahoitus, jolla on mahdollista kerätä rahaa erilaisiin projekteihin. Viimeisimpiä www.mesenaatti.me sivuston kautta rahoitusta keränneitä projekteja ovat esimerkiksi olleet Uusi Inari pop-up paikallislehti (13 170 €), Samba Carneval (1 070 €), Monitodellisuuden suurpeli (6 550 €) ja Kuunkuiskaajien levypromo (18 270 €). Yritystoiminnan aloittamisen kynnys on korkea ja yksi keino madaltaa liiketoiminnan harjoittamista on liittyminen osuuskuntaan, esimerkkeinä ovat laskutusosuuskunnat Ukko, Easy ja Elance tai jo pitkään toiminut työ- ja yrittäjäosuuskunta Lilith, jonka toimiala on luova talous, taiteellinen luominen ja kulttuurituotanto. Se on joustava malli, joka helpottaa itsensä työllistäjien ja yksinyrittäjien töiden organisointia ja sen jäsenet eivät ole yrittäjiä vaan palkansaajia. Osuuskunnan palvelut ovat tärkeitä, jotta taiteilijat ja toimijat voivat keskittyä omaan osaamiseensa ja saavat käyttöönsä verkoston tiedot, taidot ja muut resurssit. Taloudenhoidon lisäksi se kattaa neuvonta- ja tukipalveluita, palkansaajan työsuhde-etuja ja valmiita verkostoja. Jäsenistö omistaa osuuskunnan, johtaa sen toimintaa demokraattisesti ja sitoutuu yhteisiin periaatteisiin, käytäntöihin ja tavoitteisiin. Lilithillä on palvelu- ja kommunikaatioalusta, josta löytyy selkeää tietoa siitä, mitä luovan talouden toimijan tulee huomioida liiketoimissaan, palkansaajana ja sosiaaliturvan kannalta. Intraa kehitetään paraikaa työ- ja yrittäjäosuuskunnan ma- Fiskars 48 LOPPURAPORTTI nuaaliksi. Kuha eli kustannuspaikan hallinta on reaaliaikainen alusta, jonka avulla hoidetaan joustavasti sekä yrityksen että yksittäisen toimijan taloushallinto. Jäseniltä ja projekteilta peritään hallintokorvauksia, joiden suuruus riippuu monista tekijöistä kuten toiminnan laadusta, yhteisistä tuloista, omasta työnteosta, yrityksen kokonaisliikevaihdosta, hallinnon yleiskuluista ja kehitysprojekteista. Osuuskunta toimii kuten mikä tahansa liikeyritys, mutta vastuut kannetaan yhdessä ja tämä tuo mittakaava- ja synergiaetuja. Osuuskunta ohjaa asiakkailta tulleet toimeksiannot sopiville työntekijöille ja sillä on myös omia sisäisiä töitä, hankkeita, projekteja ja tuotantoja, joihin työllistetään sekä jäseniä että ulkopuolisia. Osuuskunta on järjestänyt lyhytaikaista käyttöpääomarahoitusta rajoitetusti. Osuuskunnan johto valvoo kaikkien työtä ja työaikaa ja huolehtii työnantajan velvoitteet, työvälineet ja -tilan. Sen jäsenillä on etuja, kuten lounas-, virike- ja työsuhdematkalippu sekä työterveyshuolto tietyillä kriteereillä. Työsopimuksessa noudatetaan tällä hetkellä suositusta, joka määrittelee taide- ja kulttuurialan työsuhteen ehdot ja osuuskunnalle valmistellaan omaa työehtosopimusta. Jäsenet kuuluvat eri ammattiliittoihin ja työttömyyskassoihin valintansa mukaan. Nykyinen ”elämystalous” tarjoaa kulttuuriyrittäjille ja kulttuurisidonnaisille yrittäjille uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Taiteen ja muiden alojen rajapintoja voidaan myös murtaa ja rakentaa uudelleen monella tavalla. Aalto-yliopisto korostaa tekniikan, liiketoiminnan ja taiteen kohtaamista. Ajatuksena on, että muotoilu, markkinointi ja insinööritaito kohtaavat uudella tavalla ja luovat Suomeen uuden menestysmallin, jossa on mahdollisuus lisätä myös taiteilijoiden kaupallista osaamista ja tuotteistamista. Myös ihmisten arvoissa ja asenteissa on tapahtunut siirtymää, jossa kestävä kehitys, sosiaalinen hyvinvointi ja eettisyys korostuvat keskeisinä, arvopohjaisina kilpailutekijöinä. Nämä ovat asioita, jotka kautta aikojen ovat olleet ominaisia taiteen ja kulttuurin aloille. Taiteen ja kulttuurin alat perustuvat vahvasti aineettomaan arvonmuodostukseen, jonka rooli yhä keskeisempänä kilpailutekijänä vahvistuu kaikilla sektoreilla. Eesti Disaini Maja, Tallinna Art & Business - yhteistyömalli perustuu taidetaustaisten toimijoiden ja yritysten väliseen liiketoimintaan. Malli on Suomessa vasta kehittymässä, sen sijaan maailmalla sillä on jo merkittävä rooli. Kehittyäkseen A & B vaatii asennetason muutosta, jotta taidetaustaisen osaamisen soveltamismahdollisuudet ymmärretään. Se vaatii myös osaajien asiakasymmärryksen lisäämistä yritysten toimintatavoista ja tarpeista. Lisäksi taidetaustalaisten osaajien täytyy kehittää omaa liiketoimintaosaamistaan sekä tuotteistaa ja markkinoida omia palvelujaan ammattitaitoisesti yrityksille. Uudenlainen ja ennakkoluuloton yhteistyö yli toimialarajojen avaa mahdollisuuksia molempien kumppanien liiketoiminnan kehittämiselle ja tuo synergiaetuja ja lisäarvoa. Tyypillisesti medialanseerauksissa näkyvät suurimmat mainostajat, kulttuurikenLahtelaista muotoilua, Tallinnan Designweek 2012 LOPPURAPORTTI 49 täntoimijoiden jäädessä sivummalle. Kansallisteatteri päätti erottautua joukosta vuorovaikutteista ulkomainontaa hyödyntäen. Frankensteinin luoma Olio valjastettiin reagoimaan kuluttajien liikkeisiin ja samalla markkinoimaan esityksen tulevaa ensi-iltaa tammikuussa 2013. Pilotin ideana oli saada kuluttajia liikkumaan taulun edessä hyppimällä ja heilumalla niin, että Olio herää henkiin. Kampanja toimi vuorovaikutteisesti ja aktivoi myös muut ohikulkijat. Mainospinta tunnisti ohikulkijan: mitä aktiivisemmin osallistuja liikehtii, sitä enemmän digitaalinen Olio sai osakseen rakkautta ja elinvoimaa. Lisäksi kampanjataulu kehotti osallistumaan mobiilisti Kansallisteatterin arvontaan, jossa saattoi voittaa lippuja teatteriin. World Design Capital Helsinki 2012 tarjosi Koneelle, yhdelle pääyhteistyökumppaneistaan, kiinnostavan alustan uudenlaiseen yhteistyöhön. Kansainvälisenä ja vahvana b2b-toimijana sillä on harvoin suoria markkinointitoimenpiteitä kuluttajarajapinnassa. Silti sen tuotteista, varsinkin hisseistä, on lukuisilla käyttäjillä omakohtainen kokemus. Yhteistyön tavoitteena olikin tehdä jotakin ainutlaatuista, myös Koneelle itselleen jotakin uutta, joka samalla toisi sen innovaatio-osaamista kiinnostavalla tavalla esille myös suurelle yleisölle. Kone päätti tarjota yleisölle mahdollisuuden tutustua sen Lohjalla sijaitsevassa Tytyrin kaivoksessa, parhaimmillaan 350 metrin syvyydessä, olevaan testilaboratorioon. Luovaa suunnittelua soveltaen synnytettiin ”pop up-ravintola”-konsepteille vastaveto: ”pop down -ravintola”. Idea oli todella ainutlaatuinen ja vaati toteutuakseen hyviä yhteistyökumppaneita. Ravintolasta ja lähiruokiin nojaavasta illallissuunnittelusta vastasi palkittu Muru-ravintola, jonka nimeä kaivosillalliselämys kantoi toimintansa ajan. Syyskuussa 2012 Ravintola tarjosi kolmen viikon aikana elämyksen 1200 kävijälle ja tapahtuman illalliskortit myytiin loppuun alle viikossa. Sekä tapahtuma että Kone saivat runsaasti huomiota sekä kotimaassa että ulkomailla. Ravintola Murun pop down-ravintola http://yle.fi/uutiset/pop_down_-ravintola_kattaa_jouluillallisen_sadan_metrin_syvyyteen/6949209 Äänen ja maistamisen vuoropuhelu on monivivahteisempaa kuin uskoisikaan. Tämä on todettu Seinäjoella toimivan KUMURU-hankkeen useissa eri tapahtumissa, joissa on esitelty uusia ja yllättäviä näkökulmia ja tapoja yhdistää ruokaa, musiikkia ja muita taidemuotoja uudenlaisiksi elämyksiksi. Hankkeen tavoitteena on tuottaa kansainvälisestikin kiinnostavaa tutkimusta äänen ja maistamisen vuorovaikutuksesta, mutta myös yhdistää kulttuuri, musiikki- ja ruokaosaaminen uusiksi elämyksiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi. Ravintolan äänimaisemalla voi olla suurikin vaikutus asiakkaiden kulutukseen ja ravintolassa viipymiseen. Liikeideaan yhdistetyllä oikeanlaisella äänimaailmalla ihmiset saadaan tuntemaan ravintolakokemus kokonaisvaltaisemmin. Musiikilla ja ruualla on selkeitä kytköksiä. Keittiömestarin ja muusikon yhteistyöllä musiikki ja ruoka taipuvat yhteiseksi, moniaistiseksi nautinnoksi. Musiikkia on jo pitkään hyödynnetty markkinoinnissa, mutta sen roolia brändin rakentamisessa ei ole kovin paljon tutkittu. Musiikki liittyy yhä useammin brändin ja asiakkaan kohtaamiseen ja sillä voidaan vaikuttaa myös kuluttajan valintoihin ja käyttäytymiseen. Se on osa tuotteesta, palvelusta tai yrityksestä muodostuvaa 50 LOPPURAPORTTI Kansallisteatterin vuorovaikutteista ulkomainontaa ” K3 -projektissa kulttuuritoimijoita rohkaistiin uudenlaiseen ajatteluun; kulttuuri voi olla myös kannattavaa liiketoimintaa ja tulevaisuudessa toimijoilta vaaditaan yhä enemmän myös liiketaloudellista ymmärtämystä ja osaamista. mielikuvaa, joka muodostuu kuluttajan mielessä. Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikössä toteutettavassa hankkeessa selvitetään millä tavoin musiikkia voidaan hyödyntää brändin rakentamisessa, millaista brändäyksen tulisi olla, miten sen vaikuttavuus mitataan ja miten äänibrändäys toimisi kaupan ja musiikin rajapinnoilla uuden ammattilaisuuden perustana. Mukaan projektiin valittiin kolme toisistaan hyvin poikkeavaa ympäristöä, joista esimerkiksi taidegalleria ja sisustusliike Amforalle kaavaillaan äänilogoa, joka sopisi yrityksen arvoihin; kestävä kehitys, aito käsityöläisyys ja kauneus. Viime vuosina kulttuurin taiteen merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä on tunnustettu ja soveltavaan taiteeseen liittyviä hyvinvointipalveluita on kehitetty monissa hankkeissa Suomessa ja maailmalla. Taidelähtöisiä menetelmiä on kokeiltu ja kehitetty eri kohderyhmille kuten vanhuksille, nuorille ja työyhteisöille. On syntynyt useita eri alojen taiteilijoiden verkostoja, jotka tarjoavat hyvinvointija virikepalveluita. Sovella taidetta- sivustolta (www.sovellataidetta.fi) voi hakea palvelutarjoajaa esimerkiksi työhyvinvoinnin kehittämiseen ja täydentämään vanhuspalveluita. Palvelutarjontaa on kaikilta taiteenaloilta monille eri kohderyhmille. Lahdessa toimii useita kulttuuriyhdistyksiä, taitelijayhteisöjä ja kulttuuriammattilaisia, jotka voisivat tarjota em. tyyppisiä palveluita. Tähän mennessä kulttuurihyvinvointiin perustuvaa liiketoimintaa ei juurikaan alueella ole kehitetty ja yrityksiä ja toimijoita ei löydy esimerkiksi Sovella taidetta- palveluportaalista. Yhteisötaidetta on Lahdessa kokeiltu muutamissa hankkeissa kuten Kauno ry:n Tukeva Porras-hankkeessa ja Lehtiojan palvelukeskus on panostanut maksuttomaan kulttuuritarjontaan. Lahteen on rakennettu viime aikoina useita palvelutaloja senioreille ja uusia hankkeita on suunnitteilla mm. Hennalan alueelle. Tulevaisuudessa asiakastarpeet kasvavat peruspalveluiden mutta myös lisäpalveluiden osalta. Senioriasiakkaat haluavat laadukkaita virike- ja kulttuuripalveluita ja ovat myös halukkaita niistä maksamaan. Malski ja K3 -konsepti kulttuuriliiketoiminnan kehittämisessä K3 -projektissa kulttuuritoimijoita rohkaistiin uudenlaiseen ajatteluun; kulttuuri voi olla myös kannattavaa liiketoimintaa ja tulevaisuudessa toimijoilta vaaditaan yhä enemmän myös liiketaloudellista ymmärtämystä ja osaamista. Työpajoissa osallistujia sparrattiin oman liiketoiminnan tehostamisessa esittämällä käytännön toimivia esimerkkejä ja kannustamalla yhteistoimintaan eri alojen toimijoiden kanssa. Työpajoihin osallistui kulttuuritoimijoita, opiskelijoita, ulkopuolisia asiantuntijoita sekä loppukäyttäjiä. LOPPURAPORTTI 51 Malskin viitekehys ja K3 -konsepti tukevat kulttuuriyrittäjien ja -toimijoiden liiketoimintaa monella osa-alueella. 1. Tilojen tarjoamat synergiaedut Monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi suunnitellut tilat antavat mahdollisuuden toimijoille vuokrata tiloja tilapäisesti myös muuhun käyttöön ja kasvattaa liikevaihtoa tilapäisillä vuokratuotoilla. Tiloja, joita toimijat voivat käyttää erilaisten tapahtumien järjestämiseen on mm. aulatilat, neuvottelutilat, auditoriotilat, piha- ja katualueet. 2. Palvelujen tarjoamat synergiaedut Synergiaetuja voidaan saavuttaa mm. palvelu- ja henkilöstökustannuksissa. 3. Markkinointi ja näkyvyys Yhteismarkkinointi, näkyvyys tiloissa (infotaulut) ja www-sivuilla ovat esimerkkejä, joilla Malskin toimijat voivat tehostaa markkinointiaan ja näkyvyyttän. Malskin YouTube studio tarjoaa mahdollisuuden toimijoille hyödyntää SoMea markkinoinnissa. 4. Yhteistyöverkostot, jotka voivat tuottaa uusia palvelukonsepteja ja luoda uutta liiketoimintaa Kikka Laitinen kertoo yrittäjyydestä kulttuurialalla 5. Ekosysteemi, josta voi löytyä uusia yhteistyötahoja uudenlaisiin liiketoimintamalleihin 6. Uudenlaiset Public-Private-Partnership mallit, joille Malski voi tarjota alustan 7. Kasvavat asiakasvirrat Lisäävät näkyvyyttä ja tuovat uusia potentiaalisia asiakkaita 8. Palvelukonseptit Luodaan uudenlaisia palvelukonsepteja, joissa voidaan seminaari- tai kokousjärjestäjille tarjota palvelupaketteja, joihin lisäarvona liitetään esim. kulttuuriin liittyviä palveluja ja tapahtumia. 9. Yhteiset tapahtumat Järjestetään yhteisiä tapahtumia, joihin osallistuvat kaikki Malskin toimijat. Ideointia tuotteistamismahdollisuuksista 52 LOPPURAPORTTI Kulttuurista liiketoimintaa työpajassa muusikko, säveltäjä ja taiteilija sekä yrittäjä Kikka Laitinen esitteli tuotteistamisprojektiaan. Tuotteen “Suomalaisia Rakkauslauluja” kehittely alkoi oman yrityksen perustamisella, jolle hän osti levyjensä oikeudet levy-yhtiöiltä itselleen “melko suurella korvauksella”. Oikeuksien hankkiminen perustui siihen, että jatkossa kaikki tulot äänitteistä kotiutuvat omalle yhtiölle. Prosessi jatkui tavaramerkin rekisteröinnillä, tuotteen sisällön ja levypakkauksen suunnittelulla yhteistyössä muotoilijan kanssa sekä suomalaisen avainlippu -tun- nuksen hankkimisella. Malskin hän näki potentiaalisena paikkana yritykselleen. Laitisen mukaan yksityisyrittäjän arjesta kuluu puolet kaikkeen muuhun kuin ydintoimintaan, säveltämiseen. Malski voisi tarjota tukipalveluja esimerkiksi toimisto-, kopiointi- ja postitustöihin ja vapautuneen ajan voisi käyttää liiketoiminnan kehittämiseen tai vapaaseen ideointiin. Myös yhteistyö muiden luovan alan toimijoiden kanssa tarjoaisi Laitisen mielestä alustaa uusien projektien toteuttamiselle ja yhteistyö muotoilijan kanssa opetti, että kannattaa ottaa alan ammattilainen tuotekehitysprosessiin mukaan. Ajatus Kauno ry:n liiketoiminnan kehittämisestä alkoi jo Luova Polku -hankkeessa, jonka tavoitteena oli osallistujien liiketoiminnan kehittäminen. Tällöin laadittiin yhdistyksen ensimmäinen liiketoimintasuunnitelma budjetteineen. Yhdistyksen liiketoiminnan kehittämiskohteiksi nousivat Taidelainaamo ja Taideraati -konseptit. Näillä näkymin Kaunon toiminta on siirtymässä Malskin taidehalleihin, joiden yhteyteen sijoittuu myös yhdistyksen toimisto. Malskin tilat tarjoavat Taidelainaamon toiminnan kehittämiseen ja nykyisen liiketoiminnan kasvattamiseen uusia mahdollisuuksia suurempien ja toimintaan paremmin soveltuvien tilojen ja näkyvyyden lisääntymisen myötä. Lisäarvoa tuottavat myös Malskin synergiaedut markkinoinnissa sekä mahdollisesti myös henkilöstökuluissa. Malskille suunniteltua kulttuuritarjontaa ja työpajatoimintaa voisi räätälöidä ja kehittää eri kohderyhmille esimerkiksi lapsille, nuorille ja senioreille. Kulttuurialan ammattilaiset kuten taitelijat, muusikot, käsityöläiset ja muotoilijat voisivat toteuttaa Malskin eri tiloissa kursseja, työpajoja ja konsertteja. Malski voisi toimia täydennyskoulutuksen toteutuspaikkana ja pilottina, jossa tuotteistettaisiin eri kohderyhmille räätälöityjä hyvinvointipaketteja. Päivi Reposen kehittämän Kädet savessa-palvelukonseptin testausta Malskin konseptimyymälä ja showroom Myymälä ja showroom voivat edistää paikallisten toimijoiden liiketoimintaa tarjoamalla joustavia tilaratkaisuja, yhteistyömalleja ja mahdollisuuksia nopeisiin kokeiluihin. Uusia tuotteita ja palveluita voi testata myymälässä ja showroomissa ja saada arvokasta asiakaspalautetta. Taustaa Konseptimyymälälle ei ole yksiselitteistä määritelmää, mutta kuvaukset ”konseptimyymälässä on asiakkaalle tarjolla samaan tyyliin, imagoon, makuun, elämäntapaan tai tarpeeseen sopivia tuotevaihtoehtoja joko samalta tai eri valmistajilta” tai ”myymälän tuotteita yhdistää materiaali (Pro Puu), raaka-aine (Taito-Häme) tai muotoilu” voisivat luonnehtia konseptimyymälän käsitettä ja sisältöä. Konseptimyymälät tarjoavat perinteiseen myymälään verrattuna lisäarvoa asiakkailleen järjestämällä tapahtumia eri teemojen puitteissa kuten esimerkiksi Rautatienkadun Työpajan tuloksia eri myymäläkonseptien vertailussa LOPPURAPORTTI 53 myymälät ja Oskarin piha ovat järjestäneet Rajasen kiinteistön sisäpihalla (ravintolapäivä, vintagetori, kirpputori). Lisäksi konseptimyymälöiden ominaispiirteitä ovat yllätyksellisyys ja muuntautuvaisuus, Nykyiseen elämystalouteen liittyen myymälät tarjoavat myytävien tuotteiden lisäksi erilaisia elämyksiä. Ne voivat liittyä esim. tarjoiluun (lasillinen kuohuviiniä, Suomessa tosin alkoholitonta), tuoksuihin, maistiaisiin, muotinäytöksiin ja tuotenäytteisiin. Konseptimyymälän toteutus Malskilla Työpajojen tavoitteena oli Malskin konseptimyymälän ideointi yhdessä potentiaalisten toimittajien ja asiantuntijoiden kanssa. Myymälän alustavaa identiteettiä fyysisten tilojen ja ulkoisen ilmeen osalta lähdettiin pohtimaan erityyppisten tilaratkaisujen pohjalta. Kaikista valituista esimerkeistä löytyi sekä positiivisia että negatiivisia elementtejä, mutta osallistujien mielipiteistä saatiin yhteenvetona myymälän milijöötä kuvaaviksi avainsanoiksi persoonallisuus, rouheus ja värikkyys. Materiaaleiksi ehdotettiin kotimaisia, ekologisia ja uusiomateriaaleja ja kalusteilta toivottiin muunneltavuutta ja liikuteltavuutta. Tilojen miellyttävä valaistus ja kokonaistunnelma koettiin tärkeäksi. Myymälän tuotevalikoima koostuisi mm. pienesineistä, lahjatavaroista, koruista, käyttötavaroista, liikelahjoista, leluista, tekstiileistä, sisustustarvikkeista, kirjoista, julisteista, korteista sekä tuotteista, jotka sopisivat matkamuistoiksi Lahdesta. Paikallisuus, suunniteltu ja valmistettu Lahdessa tai lähiympäristössä, koettiin merkittäväksi, ehdotettiin jopa paikallisuuden osuudeksi 85 % koko valikoimasta. Tuotevalikoimaa luonnehdittiin määritteillä ”laadukas, hyvin muotoiltu, uniikki, helposti mukaan otettava (edulliset pikkuesineet), yllätyksellinen, uusiutuva”. Potentiaaliset Malskin myymälän toimijat voidaan jakaa neljään pääryhmään: 1. Jo vahvan brändin omaavat ja valtakunnallista ja kansainvälistä tunnettavuutta saaneet toimijat, joilla on myös laaja tuotevalikoima; Private Case (Lahti), Anu Pylsy (Joutsa), Arctic Hysteric (Lahti), sekä Global Hope (Tuusula). 2. Tuotemerkin vakiinnuttaneet, brändiään vielä rakentavat ja melko laajan tuotevalikoiman omaavat, joista osalla on jo vakituinen asiakaskunta ja osa vielä hakee tunnettuutta. Tuotteita myydään monella tavalla, esim. nettikaupassa, ja paikallisissa alan liikkeissä. 3. Käsityöläisyrittäjät, joiden tuotevalikoima on pieni ja joiden tunnettuus pääosin vielä vähäistä myyvät tuotteitaan pääasiassa tilapäisissä tapahtumissa kuten co/Malskin Design Markkinat ja Joulumarkkinat. 4. Muotoiluinstituutin opiskelijat, joiden uniikkeja tuotteita tarjolla ainoastaan koulun omissa tiloissa järjestettävissä tapahtumissa, joista on muodostunut jo 54 LOPPURAPORTTI traditio lahtelaisille. Nykyään tuotteiden myyntiä on laajennettu pop-up myymälöillä, joita on pystytetty esimerkiksi kauppakeskuksiin. Myymälätyöpajaan osallistuneet Muotoiluinstituutin pop-up konseptia (Showroom Muotsikka) rakentaneet opettajat näkivät Malskilla potentiaalisia mahdollisuuksia yhteistyölle opiskelijoiden kanssa. Showroomin kokemusten pohjalta on luotu toimintaohje pop up myymälän järjestämiseksi, joka on hyödynnettävissä myös Malskilla http://www.theseus.fi/handle/10024/90110. Hankkeen aikana koottiin potentiaalisista toimijoista tietokanta, jota voidaan jatkossa hyödyntää myymälästä tiedotettaessa. Ennen yhteistyökumppanien rekrytointia on kuitenkin tehtävä päätöksiä, jotka liittyvät esimerkiksi sen vetovastuuseen ja vuokratasoon. Lopullisesta tuotevalikoimasta, provisiokäytännöistä ja aukioloajoista päättää myymälästä vastaava taho, joka voi olla ulkopuolinen yrittäjä, yhteisö tai kiinteistön omistaja. Lopullinen liiketoimintasuunnitelma budjetteineen on tulevan, myymälän liiketoimintaa harjoittavan tahon vastuulla. K3 -konseptiin liittyen tehtiin alustava kartoitus, jossa selvitettiin markkinatilannetta Lahdessa sekä laadittiin suuntaa-antava laskelma myymälän liikevaihtotavoitteesta Yritys- ja Kulttuurikeskus Malskin viitekehyksessä. Vastaavanlaista konseptimyymälää, joka olisi pääosin keskittynyt paikalliseen muotoiltuun ja tuotantoon, ei Lahdessa tällä hetkellä ole. Satamassa sijaitsevista myymälöistä Pro Puun tarjonta perustuu materiaaliin, puuhun ja Käsityökauppa Ulpukan tuotevalikoima koostuu siinä mukana olevien paikallisten käsityöläisten tuotteisiin. Tuotevalikoimassa on tekstiilejä, keramiikkaa, koruja ja pientä lahjatavaraa. Wanhan Valimon pihapiirissä Kultasepäntalo Marjut Viitanen on keskittynyt ainoastaan jalometallikoruihin. Kaupungin museokaupoista löytyy Lahteenkin liittyvää pienesineistöä, kirjoja ja kortteja, mutta niihin satunnainen asiakas ei helposti eksy. Tavarataloista ja marketeista löytyy eri osastoilta kattavasti kaikenlaista, mutta niissä paikallista osaamista hakevan on vaikea löytää etsimäänsä tavarapaljouden keskeltä. Päijät-Hämeen alueen design-, sisustus- ja käsityötuotteita myyvät yritykset on koottu Lahden matkailun Lahti Regionin sivuille http://www. lahtiregion.fi/ostokset/kasityo-ja-design. Lahtelaista matkamuistoa etsivä turisti löytää muistonsa Hiihtomuseosta tai eri puolilla kaupunkia sijaitsevista myymälöistä. Yrityksillä olisi tarve viedä liikelahjoiksi paikallisia, hyvin muotoiltuja ja korkealaatuisia tuotteita. Alustavan kartoituksen perusteella niitäkään tarjoavia yrityksiä ei liiemmin ole tarjolla. Muotoiluinstituutin opiskelijoiden innovatiivisia ja yksilöllisiä tuotteita myydään satunnaisesti koulun suositussa joulumyyjäisissä sekä pop-up kaupassa. Myös niitä voisi olla Malskin myymälässä pysyvästi tarjolla vuoden ympäri. LOPPURAPORTTI 55 Ennen tilojen lopullista valmistumista myymälätoiminta käynnistetään kokeiluluontoisesti pop up -periaatteella ensimmäisen kerroksen tiloissa. Vastaavaa myyntitoimintaa kokeiltiin esimerkiksi Design Markkinoilla ja Joulubasaarissa. Design Markkinat on järjestetty viisi kertaa co/Malskilla. Järjestäjä vuokrasi myyntipöydät yrittäjille ja toimijoille ja myyjät vastasivat itse tuotteiden esillepanosta ja myynnistä. Järjestäjä vastasi myös tapahtuman markkinoinnista ja tiedottamisesta. Joulubasaari toteutettiin kokoamalla lähialueen käsityöyrittäjiä viisi viikkoa kestävään myyntitapahtumaan Hämeenkadulle vanhaan kauppahalliin, joka oli remontin vuoksi tyhjillään. Tapahtumajärjestäjä vuokrasi koko tilan ja vastasi tuotemyynnistä keskitetysti. Myyjiä/tuotetoimittajia oli pop upin alkaessa 24 ja matkan varrella määrä lisääntyi 67:ään, kun kiinnostus myyntimahdollisuudesta kasvoi ja tieto levisi. Jouluinen PopUp-kauppa co/Malskilla Huomioitavaa pidempiaikaisen myymälän, jossa on useampia tasavertaisia myyjiä, käynnistämisessä ovat pelisäännöt, jotka tulee rakentaa yhdessä kaikkien toimijoiden kesken. Toimijat kannattaa koota aluksi yhteen, ja pidemmässä toteutumassa tiedottaa mahdollisista muutostekijöistä ahkerasti. Sisäiset ristiriidat, joita saattaa syntyä hyvinkin pienistä näkemyseroista ja väärinkäsityksistä, ovat iso uhkatekijä yhteishengelle ja sitä myöten ilmapiirille, joka välittyy aina asiakkaillekin saakka. Kokeilun avulla todennettiin se, että tarvetta ja mielenkiintoa matalan kynnyksen provisiomyyntipaikalle on paljon. Harva toimittaja pääsee itse myymään omia tuotteitaan sesonkiaikaan tai heillä ei ole siihen edes mielenkiintoa. Lisäksi matala hintataso provision osalta (vain 20% myynnistä) ja ilmainen osallistuminen mahdollisti myös opiskelijoiden osallistumisen. Joulubasaarin järjestäjälle toiminta ei ollut liiketaloudellisesti kannattavaa, mutta tavoitteena olikin houkutella nopeasti useita toimittajia, mukaan lukien uniikkituotteiden tekijät. Tuotevalikoiman annettiin rönsytä mahdollisimman laajaksi, jotta nähdään käytännössä millainen tuotekokonaisuus saa kannatusta. Joulunaikaan kysyntää on koruille, korteille, antiikkitavaralle, lastenvaatteille, erikoistekstiileille sekä käsitöille. Tilapäisten tapahtumien markkinointiin täytyy panostaa, tiedottaminen aloittaa mahdollisimman ajoissa ja pystyttää fyysisiä infopisteitä paikkoihin, joissa ihmisiä liikkuu jo valmiiksi. Joulubasaaria mainostettiin mm. keskustaan sijoitetussa näyttelykontissa omalla tuotevalikoimalla, joka tavoitti joulumarkkinoiden aikaan paljon ostajia. Designmarkkinat co/Malskilla 56 LOPPURAPORTTI 5. FYYSINEN TOIMINTA- JA INFORMAATIOYMPÄRISTÖ 5.1. FYYSISET TILAT Taustaa Entisen Lahden Mallasjuoma Oy:n, lahtelaisittain Malskin, panimon tehdaskiinteistöt sijaitsevat Lahden keskustan ytimessä. Panimotoiminta päättyi 2003, josta lähtien tilat ovat olleet tyhjillään, lukuun ottamatta tilapäistä Taidepanimotoimintaa vuosina 2003−2008. Työyhtymä Skanska-Lemminkäinen hankki koko Malskin alueen omistukseensa 2003 ja samassa yhteydessä alue kaavoitettiin asuntoja varten. Entisen panimon kiinteistöistä suojelupäätöksen saivat tehdasrakennuksen vanha osa (rakennettu 1915−1917) sekä sen vieressä sijaitseva entinen keittämö, ns. Noppa. Tämän jälkeen silloinen omistaja yritti etsiä ratkaisua suojeltujen osien jalostamiselle taloudellisesti kannattavalla konseptilla, tässä onnistumatta. Syksyllä 2014 Malski Keskus Oy pääsi sopimukseen omistajan kanssa ja lopullinen kauppakirja kiinteistöjen osakkeiden siirtymisestä Skanska Oy:ltä ja Lemminkäisen Talot Oy:ltä allekirjoitettiin 9.1.2015. Vuosia kestäneiden selvitysten, suunnitelmien ja neuvottelujen jälkeen uusi omistaja oli päätynyt toteutusmalliin, jolla ratkaistiin kaksi hankkeeseen ydinkysymyksistä, rahoitus sekä kohtuullinen vuokrataso tuleville vuokralaisille. Suunnitelmien mukaan tiloihin valmistuu korjausrakentamisen jälkeen Yritys- ja kulttuurikeskus Malski. Alun perin Luovan alan keskus työnimellä kulkeneen Malskin uudessa nimessä haluttiin korostaa myös yrittäjyyttä. Kokemukset vastaavanlaisista kulttuuri- ja luovan alan keskuksista Suomessa (mm. Hämeenlinnan Verkatehdas, Porvoon Taidetehdas, Turun Logomo, Helsingin Kaapelitehdas) ja ulkomailla ovat osoittaneet, että yksi niiden tärkeimmistä tehtävistä on luovien toimialojen tukeminen, kehittäminen ja resurssien lisääminen mm. saavutettavilla synergiaeduilla. Keskukset on toteutettu pääsääntöisesti joko julkisella rahoituksella tai public-private-partnership (PPP) -konseptilla. Yritys- ja kulttuurikeskuksen Malskin osalta julkisen rahoituksen saaminen todettiin jo alkuvaiheessa epärealistiseksi vaihtoehdoksi, joten eri rahoitusmallien konseptointi perustui alusta lähtien yksityiseen rahoitukseen. Sen hetkisillä, lähinnä kaava- ja suojelupäätöksiin liittyvillä, paaluilla mikään rahoituskonsepti ei kuitenkaan osoittautunut realistiseksi. LOPPURAPORTTI 57 Haastetta lähestyttiin uudesta näkökulmasta, voisiko rajapaaluihin saada muutoksia, jotka sallisivat tonttien jakamisen, korjauskelvottoman osan purkamisen sekä asuntojen rakentamisen. Lahden kaupungin museon, teknisen viraston ja rakennusvalvonnan kanssa käytyjen neuvottelujen pohjaksi laadittiin suunnitelma, alustavat kuvat ja perustelut poikkeuslupahakemusta varten. Tärkeimpänä perusteluna oli kokonaisuus, saada hanke toteutettua ja pelastaa suojelukohde ennen sen lopullista tuhoutumista. Viranomaisten myönteisen asenteen tuloksena saatiin poikkeuslupa, joka salli Nopan purkamisen sekä asuntojen rakentamisen ylimpään kerrokseen. Samassa yhteydessä tehtiin tonttijako ja tarpeeton osa rakennusoikeudesta myytiin ulkopuoliselle taholle. Korjausrakentamisen suunnittelun tavoitteet ja toteutuminen Alkuperäisen rakennuksen tunnistettavuus rakennuksen uudessa ulkoasussa Kuvissa tehdasrakennus alkuperäisessä ja nykyisessä kunnossa sekä visualisointikuva korjausrakentamisen jälkeen, jonka tuloksena rakennus on uutta sisäänkäyntiä lukuun ottamatta saatettu lähes alkuperäisen näköiseksi. Myös vuosien varrella kadonneet kattopilasterit rakennetaan uudestaan ja osa umpeen muuratuista ikkunoista avataan. Ympäristön ja rakennuksen suhde Panimorakennus on ollut lähiympäristönsä pysyvin merkki jo vuodesta 1912. Vieressä sijainnut 1890 valmistunut, arkkitehti Mellinin suunnitteleman puukirkon tilalle rakennettiin 1978 Alvar Aallon suunnittelema Ristinkirkko. Oy Hartwall Ab osti Mallasjuoman liiketoiminnan vuonna ja toiminta siirrettiin Kujalaan 2003, jolloin panimokiinteistöt jäivät tyhjilleen. Samana vuonna alueelle vahvistettiin asemakaava 725 asunnolle, ja rakennustuotanto käynnistyi. Ympäröivän alueen muutosprosessi on yhä käynnissä ja Malskin tulevan toiminnan voi olettaa nostavan sen arvoa entisestään. Näillä näkymin alueen odotetaan valmistuvan 2020 mennessä. Korjausrakentamisen periaatteet Rakennuksen muutossuunnittelu on perustunut sekä suojelumääräyksiin että arkkitehdin näkemykseen. Suojelumääräykset liittyvät pääosin rakennuksen ulko-osiin eivätkä ole rajanneet puitteita tilaohjelman suunnittelulle entistä katutason varastoa lukuun ottamatta. Ulko-osa kunnostetaan uusimalla katto, korjaamalla ja pudistamalla ulkoseinät, uusimalla osa ikkunoista sekä kunnostamalla piha-alue. Sisätilojen talotekniikkaa uusitaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia, 58 LOPPURAPORTTI MALSKIN ALUEEN RAKENTUMISTA ERI VUOSIKYMMENINÄ Mallasjuoma laajeni 70- ja 80 –luvulla ja täytti lopulta koko Malskin korttelin Malskin alue. Piippu purettiin 2008. kuva: Lemminkäinen Oy Malskin alue vuonna 2012 Malskin alue vuonna 2015 LOPPURAPORTTI 59 sen sijaan muut korjaustyöt suoritetaan pieteetillä, vanhoja materiaaleja ja rakenteita kunnioittaen. Kun rakennukseen kerrostuneita muistoja vaalitaan onnistuneesti, on kysymyksessä tiedostettu pyrkimys, kyky ymmärtää rakennusta ja siihen sisältyviä merkityksiä. Fyysisen tilan lisäksi paikkaan kohdistuvat historialliset faktat, tarinat ja niiden assosiaatiot, joihin lahtelaisilla on vahvat siteet, vaikuttavat merkittävästi ”paikan henkeen” (sence of place) Vaikka sisätiloissa toimitaan uuden käytön ehdoilla, lopputuloksesta voi tulla onnistunut, koska uusi käyttö tuo oman lisänsä rakennuksen elämään ja ympäristöönsä kertoen samalla rakennuksen historiasta. Myös aika, jolloin rakennus oli tyhjillään ja sitä käytettiin luvattomasti, on osa sen historiaa. Porraskäytävän graffiteista osa jätetään kertomaan ajasta. Myös neljännen kerroksen alkuperäinen ovi ja turkoosia laatoitusta säilytetään. Arkkitehti on merkinnyt viestillä ”JÄÄ” purkutöissä säilytettäviä yksityiskohtia. Rakennuksen alkuperäisen käyttötarkoituksen näkyminen sisätiloissa Vanhat porrashuoneet palvelevat tulevaisuudessakin rakennusta. Niiden ohella alkuperäistä sisätiloissa ovat myös lattiat, ensimmäisessä kerroksessa betonilattia ja toisessa kerroksessa ”mosaiikkilattia”. Osa ikkunoista säilytetään ja korvattavat ikkunat valmistetaan vanhojen ikkunoiden mallien mukaisesti, suojelumääräystä 60 LOPPURAPORTTI noudattaen. Toisessa kerroksessa sijaitsi aiemmin panimon laboratorio, josta on jäljellä vielä lasiset väliseinät paneeliseinineen. Tila tullaan säilyttämään toimistotiloina siistimisen jälkeen ennallaan. Panimotoimintaan liittyneet koneet ja muut kalusteet on hävitetty tai siirretty muualle toiminnan lopettamisen jälkeen. Menneisyys tuodaan tiloissa esille mm. valokuvilla ja pienesineillä. Kiinteistön aiemman omistajan Oy Hartwall Ab:n kanssa on myös neuvoteltu vanhojen kuparikattiloiden ja muun vanhan esineistön sijoittamisesta Malskille. Talon eri osat nimetään historiaan liittyvillä nimillä ja saneerauksessa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäiseen funktioon liittyviä yksityiskohtia. Entisessä juomavarastossa, tulevissa taidehalleissa, vanha tiilinen seinäpinta jätetään osittain näkyviin. Arkkitehti- ja rakennesuunnittelun lähtökohdat Suojelumääräysten, työpajojen, työryhmien, haastattelujen, asiantuntijalausuntojen ja selvitysten pohjalta laadittiin lähtökohdat ja raamit suunnittelulle. Rakennus • • • suojelumääräykset lähtökohta – nykyinen kunto uudisrakennus ja sen liittyminen suojeltavaan rakennukseen Sisätilat Nykyaikaisten toimitilojen suunnittelun lähtökohtana käytetään entistä useammin ns. monitilatoimisto -konseptia, jossa tilat jaotellaan käyttötarkoituksen perusteella julkisiin, puolijulkisiin ja yksityisiin tiloin. Se on sekä sosiaalinen, fyysinen että virtuaalinen kokonaisuus, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa. Tilat ovat joustavia ja muunneltavia ja ne tarjoavat toiminta-alustan lisääntyvälle ja monimuotoistuvalle yhteistyölle mutta huomioivat myös yksityisen tilan tärkeyden. Tavoitteena on ympäristö, jossa on erilaisia ratkaisuja erilaisille käyttäjäprofiileille. Käyttäjälähtöinen näkökulma kokonaisuuteen onkin suunnittelun keskeinen lähtökohta. Työympäristön kehittymisen lisäksi malli parantaa tilojen kustannustehokkuutta merkittävästi, kun tilojen monikäyttöisyydellä niiden käyttöastetta voidaan kasvattaa. Malskin suunnittelussa monitilan lähtökohtia on sovellettu koko keskuksen tilasuunnittelussa 3K -konseptin, kaikilla tiloilla vähintään kolme käyttötarkoitusta, periaatteella. Suunnittelulle asetetut tavoitteet • • asiakaslähtöisyys toimijalähtöisyys LOPPURAPORTTI 61 • • • • • • • muunneltavuus ja monikäyttöisyys yhteisöllisyyttä tukevat tilaratkaisut vanhan historian näkyminen tiloissa Clean Design periaatteet, ympäristöystävälliset materiaalit ja kierrätysmateriaalien hyväksikäyttö energiatehokkuus saavutettavuus ja esteettömyys synergiaetujen maksimointi Tilasuunnittelulla ja toteutuksella halutaan tarjota tuleville toimijoille puitteet, joissa he voivat harjoittaa toimintaansa ja tarjota asiakkailleen elämyksellisen viitekehyksen entisessä teollisuuskiinteistössä. Asiakaslähtöisyys huomioidaan tilasuunnittelussa myös siten, että eri toiminnot sijoitetaan niin, että ne voivat tukea ja täydentää toisiaan. Esimerkiksi kahvila-ravintola sijoitetaan rakennuksen keskiöön, jossa se helposti saavutettavissa ja pystyy palvelemaan eri tapahtumien asiakkaita joustavasti. Korjausrakentamisen jälkeen talotekniikka on uusittu vastaamaan nykyajan tarpeita, mutta miljöössä näkyy rakennuksen historia; esimerkiksi pintamateriaaleja puhdistetaan uusimisen sijaan. Materiaalit, väritys ja kalustus pyritään valitsemaan niin, että ne ovat sopusoinnussa tilojen kanssa ja tarjoavat asiakkaille positiivisen käyttäjäkokemuksen. Myös oikeilla valaistusratkaisuilla voidaan vaikuttaa tilan tunnelmaan. Tilojen vuokraajille pyritään tarjoamaan kunkin käyttötarkoitukseen sopivimmat tilat. Mitä aikaisemmassa vaiheessa vuokralaisten kanssa päätään neuvottelemaan, sitä paremmin voidaan heidän tarpeensa ottaa huomioon tilojen suunnittelussa. Työpajoissa käsiteltiin tiloihin liittyen myös mm. paikoituskysymyksiä, yhteisten tilojen käyttöä, yhteisten kustannusten jyvityskäytäntöä, hissien ja saniteettitilojen sijoituspaikkoja. Tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys parantaa tilojen kustannustehokkuutta ja tukee yhteisöllisyyttä, kun tiloja voidaan muuntaa eri käyttötarkoituksiin. Eri mahdollisuuksia esitellään tarkemmin tilaohjelman yhteydessä. Suunnittelussa on pyritty huomioimaan myös Clean Design näkökulma esimerkiksi materiaalien valinnoissa. Asiaa on selvitetty tarkemmin luvussa 5.2. Energiatehokkuus on huomioitu mm. ilmastoinnin suunnittelun yhteydessä, jonka pohjalta päädyttiin erillisiin, tilakohtaisiin ilmastointilaitteisiin yhden keskusilmastoinnin sijasta. Myös uudisosan pihanpuoleiselle katolle suunnitellut aurinkopaneelit parantavat energiatehokkuutta. Keskuksen saavutettavuuteen voidaan vaikuttaa jo kilometrien päässä. Työpajoissa ideoitiin mm. kaupungille sijoitettavia, Malskille viitottavia toteemeja, torilta Kirkkopuiston läpi johtavan reitin merkkausta, erilaisia banderolleja, kylttejä, ulkovalaistusta sekä huomiota herättävää sisääntulokatosta. Sisällä saavutettavuuteen 62 LOPPURAPORTTI ” Tilasuunnittelulla ja toteutuksella halutaan tarjota tuleville toimijoille puitteet, joissa he voivat harjoittaa toimintaansa ja tarjota asiakkailleen elämyksellisen viitekehyksen entisessä teollisuuskiinteistössä. voidaan vaikuttaa selkeällä tilasuunnittelulla ja informaatiojärjestelmällä, viihtyisällä sisustuksella, värien ja materiaalin käytöllä, saniteettitilojen ja hissin sijoituksella. Liikuntarajoitteiset huomioidaan suunnittelussa niin, että ei tyydytä vain lain edellyttämiin minimivaatimukseen vaan käytetään uusia ja luovia ratkaisuja. AREENA TAIDEHALLIT 1.krs Synergiaetuja saadaan mm. yhteiskäyttöisillä tiloilla, jolloin lämpö-, sähkö-, vesi-, siivous- ja ylläpitokustannukset jyvittyvät useammalle käyttäjälle ja syntyy säästöjä. Yhteiskäyttöisten tilojen neliömäärien maksimointi vaikuttaa tilojen kustannustehokkuuden lisääntymiseen samassa suhteessa. Synergiaetuja saadaan myös vuokratulojen muodossa tiloista, joita voidaan vuokrata ulkopuolisille päävuokralaisen käyttämän ajan ulkopuolella. Synergiaetujen saavuttamiseen voidaan vaikutta myös muulla tilasuunnittelulla, esim. eri toimintojen (infopiste, myymälä, kahvila) sijoittamisella niin, että henkilökuntaa voidaan joustavasti siirtää tai yhdistää muuttuvien tarpeiden mukaan. Tilasuunnitelmat 1. kerros katutaso Katutasoon puhkaistaan uusi sisäänkäynti ja sisääntuloa suojaa rakennettava katos, jonka suunnittelussa huomioidaan museon vaatimukset. Sisääntuloaula korotetaan ylävälipohja puhkaisemalla, jolloin korkeus nousee ja 2. kerroksesta aukeaa näkymä sisääntuloon. Infopiste sijoitetaan sisääntulon yhteyteen, johon viihtyvyyden ja ekologisuuden lisäämiseksi työpajoissa ideoitiin mm. viherseinää. Vastaanotto voi toimia vaihtoehtoisesti itsenäisesti, tai myymälän ja kahvilan yhteydessä. Lopullisesta järjestelystä ja yhteistyöstä päättävät tilojen tulevat vuokralaiset. Sisääntulosta vasemmalla aukeavalle Malski Areenalle on suunniteltu erilaisia konsepteja, joihin sisältyy mm. kahvila-ravintola, myymälöitä, lähiruokatori ja näyttely-/showroomtila. Muotoiluinstituutista sisustusarkkitehdiksi valmistuva Sanna Vahto teki lopputyönsä projektille ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvien lähiruokatorin ja kahvila-ravintolan konseptoinnista: http://www.theseus.fi/handle/10024/91850 Työpajoissa ideoitua Malski konseptimyymälää on puolestaan selvitetty tarkemmin luvussa 4.3. kuva: Topi Männynsalo Suunnitelmissa vanhan punatiiliosan ja uudisrakennuksen yhdistää keskuksen sydämenä toimiva valokatu, Malski Areena, joka tarpeen mukaan laajenee muunneltavien tila- ja kalusteratkaisujen ansiosta. Näin ollen koko 1. kerrosta voidaan käyttää tapahtuma-areenana 100−1000 vieraalle. Punatiilirakennuksen viereen suunniteltuun uudisrakennukseen on tehty vaihtoehtoisia suunnitelmia, yhtensä niistä ”tanssintalo”. Päätöstä lopullisesta konseptista ei kuitenkaan ole vielä tehty. LOPPURAPORTTI 63 Sisääntulosta oikealla sijaitseva varastohallit ovat suojelukohteita. Ne säilytetään ennallaan, vaatien vain puhdistuksen, johon tarkempi ohjeistus on saatu sisäilmatutkimuksen tehneeltä toimijalta. Näillä näkymin halleihin sijoittuu lahtelaisten taitelijoiden yhdistys Kauno ry, joka tulee harjoittamaan tiloissa näyttely- ja taidelainaamotoimintaa. Kolmanteen kerrokseen asti yltäviin korkeisiin tiloihin voidaan sijoittaa parvirakennelma yhdistyksen toimistotiloja varten. Uudisrakennuksen suunnitelmissa yhtenä vaihtoehtona on sali, joka toimii elokuvateatterina, audiotorina ja estradina, ja sen muuntautuva esiintymislava tarjoaa tilan monimuotoisten tapahtumien järjestämisen. Muotoiluinstituutista sisustusarkkitehdiksi valmistuva Vera Lönnqvist teki lopputyön projektille vaihtoehtoisesta elokuvateatterista: http://www.theseus.fi/handle/10024/92193 Pihan puolella sijaitsevaa ulkoterassia voidaan käyttää kahvila-ravintolan toimintaan ja siellä voidaan järjestää myös erilaisia tapahtumia. Osa terassista voidaan kattaa, jolloin se on suojassa myös sateelta. 2. kerros ”Kakkoskerroksen” toimistotilat, yhteensä noin 1 000 m2, on suunniteltu muunneltaviksi, joustaviksi ja yhteisöllisiksi työtiloiksi. Työhuoneiden (10 m2), toimistotilojen (25-100m2) lisäksi tilat käsittävät vuokralaisten yhteiset keittiö- ja olohuoneen, kirjaston, erikokoisia neuvottelu- ja kokoustiloja sekä saniteettitilat. Lisäksi tiloista voi vuokrata lyhytaikaisesti työpisteitä ja neuvottelutiloja. Tilasuunnittelussa on huomioitu ja hyödynnetty vanha säilytettävä konttoritila, jonka rakenteet muistuttavat talon historiasta. Tilasuunnittelun lähtökohtana on monitilatoimisto -konsepti ja siihen liittyen myös tiloille asetettavat muut vaatimukset liittyen akustiikkaan, valaistukseen ja ilmanvaihtoon. kuva: Susanna Halla TOIMISTOTILAT 2.krs kuva: Susanna Halla 64 LOPPURAPORTTI 3. kerros TOIMISTOTILAT Kuvassa vasemmalla sijaitsevat toimistotilat, yhteensä noin 1000 m2. Muihin tiloihin on tehty vaihtoehtoisia luonnoksia eri toimijoita varten. Tätä kirjoitettaessa viimeisimmän suunnitelman mukaan siihen sijoittuu kaksi kerrosta korkea Black Box monitoimisali, joka tarjoaa tilat jopa 300 henkilölle. Selvitysten mukaan tämän kokoiselle tilalle on Lahdessa tällä hetkellä markkinarako ja siellä voidaan järjestää esimerkiksi konsertteja, liikunta- ja tanssiesityksiä, erilaisia yleisötapahtumia ja seminaareja. Tilan lämpiön muodostaa pitkä valoaulan parvi, josta aukeaa näkymä alas Malski Areenalle. BLACKBOX 3.krs 4. kerros Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan koko vasen siipi siirtyy perustettavan asunto-osakeyhtiön hallintaan ja sinne rakentuu 7 loft-asuntoa viherhuoneineen. Black Box tilan yläosa sijoittuu oikealle. 5. kerros Kuvassa asuntojen parvikerrokset. Loft-asunnot Loft-asuntojen parvikerrokset LOPPURAPORTTI 65 kuvat: Topi Männynsalo 66 LOPPURAPORTTI ” Valaisimia voidaan toteuttaa esimerkiksi uusittavista vesijohtoputkista. Sisustaminen ja kalusteet K3 -projektissa ei tehty lopullisia sisustussuunnitelmia, koska tarkempi tilakonsepti ratkeaa vasta tulevien vuokralaisten varmistuttua. Sisustussuunnittelussa huomioidaan toimijoiden odotukset ja tarpeet, lisäksi sisustusratkaisut riippuvat tulevista yhteistyökumppaneista. Tavoitteena on solmia paikallisten valmistajien kanssa kumppanuuksia, joissa tavaran toimittajat saavat näkyvyyttä Yritys- ja Kulttuurikeskus Malskilla ja keskus puolestaan kalusteita sopimushintaan. Työpajoissa esitettiin toiveita tilojen sisustukseen liittyen. Esille nousivat paikallisen osaamisen esittely, ekologisuus, kierrätysmateriaalien hyödyntäminen, elämyksellisyys, taiteen esilläolo, viihtyvyys, yllätyksellisyys ja kestävän kehityksen periaatteet. Valaisimia voidaan toteuttaa esimerkiksi uusittavista vesijohtoputkista Projektisuunnitelman mukaisesti keskukseen hankittiin myös kalustoa ja laitteita. Muunneltava ja kasattava lavasysteemi voidaan pystyttää eri tiloihin tarpeiden mukaan, esiintymislavaksi, pöydiksi tai esittelystandeiksi. Pinottavista ja siirrettävistä tuoleista (150 kpl) rakentuu katsomo seminaareihin, esityksiin ja muihin tapahtumiin. YouTube studio, joka ollut coMalskilla käytössä jo maaliskuusta 2015 lähtien, käsittää kameran, valaistuksen ja mikrofonit. Tehdyn suunnitelman mukaisesti Malskin audiovisuaalinen ympäristö rakentuu hankitusta siirreltävästä infonäytöstä sekä videonäytöistä (4kpl), joilla voidaan välittää kattavasti informaatiota asiakkaille. Miksauspöydällä ja kovaäänisillä hoidetaan äänentoisto eri tiloissa. kuva: Susanna Halla LOPPURAPORTTI 67 Tulokset WP4:n tavoitteena oli tukea eri toteutusmallien selvittelyä ja edistää Yritys- ja Kulttuurikeskus Malskin korjausrakentamisen käynnistämistä. Tavoitteena oli suunnitella myös tilakonsepti, joka tukee ja vahvistaa hankkeessa konseptoidun K3 -konseptin pohjalta kulttuurin, koulutuksen ja kasvun (yrittäjyyden) toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa. Projektin vaikutus Yritys- ja Kulttuurikeskus Malskin toteutumisen edistämiseen oli merkittävä. Projektin resurssit tukivat alkuvaiheessa koko projektin kannalta keskeisimmän prosessin, poikkeuslupa- menettelyn läpiviemistä pikaisella aikataululla. Hakemuksiin vaadittiin selvityksiä, suunnitelmia, luonnoksia, kuvia, lausuntoja sekä neuvotteluja viranomaisten kanssa. Onnistuneeseen lopputulokseen vaadittiin eri alan asiantuntijoiden työpanoksia ja yhteistyötä. Projektin aikana suunniteltu toteutusmalli, joka perustuu ennakkoluulottomaan lähestymistapaan ongelman ratkaisemisessa ja tiiviiseen yhteistyöhön viranomaisten kanssa, voisi hyvinkin olla skaalattavissa muihin vastaavanlaisiin hankkeisiin. Malskilla toteutettu malli oli myös olennainen ratkaisu kohteen rahoituksen järjestämisessä, joka vanhojen ja suojeltujen kiinteistöjen korjausrakentamisessa on yksi vaikeimmin ratkaistavista ongelmista. Työpajoista saatuja tuloksia pystyttiin hyödyntämään sekä korjausrakentamisen että tilojen suunnittelussa. Sekä tilojen tulevat käyttäjät että tulevat asiakkaat saivat tilaisuuden esittää ideoitaan ja ehdotuksiaan ja tuloksena saatiin uusia ja innovatiivisia ehdotuksia tiloihin ja niiden käyttöön liittyen. Myös tutustumismatkoilta saadut kokemukset muista vastaavanlaisista tiloista toivat suunnitteluun uusia näkökulmia ja huomioita. Esimerkkinä Logomossa käytännössä toteutettu periaate, ”joka tilalla vähintään kolme käyttötarkoitusta” vahvisti aiempia suunnitelmia entisestään. Tilojen osalta K3 -konseptiin voidaankin liittää lisäarvona 3K, kolme käyttötarkoitusta, lähtökohta. Projektin aikana rakennettiin Malskin yhteisöalusta sekä hankittiin valmiudet digitaalisen toimintaympäristön toteuttamiselle. CleanDesign selvityksen tuloksena saatiin ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja mm. Malskin korjausrakentamiseen ja sisustukseen liittyen. 68 LOPPURAPORTTI 5.2 EKOLOGISUUS CleanDesignin mahdollisuudet saneerausprojektissa Selvityksen tekijä, muotoilija YAMK Jyri Somero, on toiminut aikaisemmat kolme vuotta Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:ssä CleanDesign Center-hankkeen projektipäällikkönä ja tutki Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin YAMK:n opinnäytetyössäni Lahdessa syntyneen CleanDesignin -käsitteen kehitystä sekä sen soveltamista jo olemassa oleviin teollisiin tuotteisiin. Lähtökohdat Selvityksessä kartoitetaan, mitä ympäristöystävällisimpiä vaihtoehtoja Yritys- ja kulttuurikeskus Malski (jatkossa Malski) voisi hyödyntää saneerausprojektin eri osa-alueissa. Tulokulma kartoitukseen on Lahdessa lanseerattu muotoilukäsite CleanDesign. Malskin saneerausprojekti on sille hyvä jatkumo, jossa voidaan tutkia kuinka CleanDesignin -periaate soveltuu, alkuperäisen käyttäjälähtöisesti teollisuudelle muotoilun määritelmän yli, koskemaan myös muita aloja, kuten esimerkiksi saneeraus ja uudelleenrakentaminen. Tavoitteena on löytää Malskin saneerausprojektiin uusia, ympäristöystävällisimpiä toteutusehdotuksia. ”Puhdasta” CleanDesignia päästään toteuttamaan myös rakennusprojekteissa silloin kun suunnitellaan rakennusteollisuudessa käytettäviä, teollisesti valmistettavia tuotteita. Koska käsite on kuitenkin vielä suhteellisen tuntematon, kuvataan aluksi CleanDesign-käsitteen periaatteita. Malskin saneerausprojektin kulmakiviä ovat alusta alkaen olleet innovatiivisuus sekä energiaystävälliset rakennus- ja rakenneratkaisut. CleanDesignissa nämä molemmat yhdistyvät Cleantechiin ja käyttäjälähtöiseen teolliseen muotoiluun. Selvitystä tehtäessä Malski -projekti oli jo niin pitkällä, ettei syvällisiin tutkimuksiin ollut mahdollisuuksia. Saneerauksen urakoitsijoilta oli jo saatu tarjoukset joiden mukaan oli määritelty budjetit, eikä niissä ole otettu huomioon mahdollisia tuotekehitysprojektien lisäkuluja. Selvityksessä onkin ainoastaan ehdotuksia tällä hetkellä markkinoilta löytyvistä, mahdollisesti ympäristöystävällisimmistä, vaihtoehdoista. ” Saneerausprojektin kulmakiviä ovat alusta alkaen olleet innovatiivisuus sekä energiaystävälliset rakennus- ja rakenneratkaisut. CleanDesignin määritelmä Lyhyesti sanottuna CleanDesign on Cleantechin ja käyttäjälähtöisen teollisuudelle muotoilun yhdistelmä, jolla suunniteltavaan tuotteeseen pystytään tuottamaan taloudellinen, sosiaalinen sekä kulttuurinen lisäarvo, säästämällä kuitenkin ympäristöä. LOPPURAPORTTI 69 ” Käyttäjälähtöiset muotoiluprojektit alkavat ymmärryksestä ketkä kuuluvat sidosryhmään ja mitkä ovat heidän tarpeensa joita projektilla parannetaan. Pelkistys, Material Karma ja Cleantech -tuotteiden käyttäjälähtöinen teollinen muotoilu ovat CleanDesignin kolme toimintasektoria. Niissä vaikutetaan tuotteen valmistuksessa käytettyyn energiaan, materiaaleihin ja tuotannossa niistä syntyviin materiaalivirtoihin tai Cleantech -tuotteiden käytettävyyteen. Se mikä erottaa CleanDesignin perinteisestä muotoilukäsitteestä on, että perinteinen design-määrite ei sisällytä itseensä lähtökohtaisesti kulutuksen vähentämiseen tähtääviä toimia kuten CleanDesign-määrite. Yksi CleanDesignin tärkeistä ominaisuuksista on suhteellisuus. CleanDesignilla ei ole minkäänlaisia mittayksiköitä, vaan se perustuu täysin verrannollisuuteen. Jos uusi, muotoiltu tuote on jollain seuraavaksi esittelyyn tulevilla osa-alueilla (pelkistys, Material Karma, käytettävyys) aikaisempaa versiota ympäristöystävällisempi, on se silloin täyttänyt CleanDesignin periaatteen. 1. Cleantech = vähemmän kuormittavaa = puhtaampaa = Clean / sisältää aina tekniikan 2. User-driven industrial design = käyttäjä mukana = aina teollinen mittakaava = mukana aina Return On Design (ROD)* 3. 1+2 = CleanDesign Cleantech Cleantech -ratkaisuilla tarkoitetaan teknologian ja palveluiden yhdistelmiä, jotka on suunniteltu vähentämään ympäristökuormaa ja luomaan taloudellista arvoa asiakkaille ja yhteiskunnalle. Ne parantavat operatiivista suorituskykyä, tuottavuutta tai tehokkuutta vähentäen samalla kustannuksia, resurssien käyttöä, energiankulutusta, jätettä tai saasteita. Käyttäjälähtöinen teollinen muotoilu Käyttäjälähtöinen muotoilu on suunnitteluprosessi, jossa käyttäjät ovat mukana kehityksen alusta loppuun. Näin heille voidaan luoda tuote, joka on käyttäjälleen sekä helppokäyttöinen ja hyödyllinen. Käyttäjillä on hyvin aktiivinen rooli tässä suunnittelumenetelmässä ja tuote kehittyy heidän tarpeistaan. Usein tämä lähestymistapa tarjoaa suunnittelijoille oivalluksia, mitä he eivät välttämättä pystyisi itsekseen luomaan. Käyttäjälähtöiset muotoiluprojektit alkavat ymmärryksestä ketkä kuuluvat sidosryhmään ja mitkä ovat heidän tarpeensa joita projektilla parannetaan. Viime aikoina suunnitteluprosesseihin on otettu mukaan myös tuotteiden loppukäyttäjät. Enää eivät muotoilijat kysele minkälaisia tuotteita käyttäjät mahdollisesti haluaisivat, vaan heidät otetaan jo tuotekehitysprojektin alkuvaiheessa mukaan kehitystyöhön ja he voivat olla mukana ideoimassa tuotteita sekä testata laitteiden toimivuutta prototypointivaiheessa. 70 LOPPURAPORTTI Pelkistys Pelkistyksessä hyödynnetään ympäristöresursseja vähemmän kuluttavia tuotantoteknologioita ja/tai vähemmän ympäristöä kuormittavia materiaaleja. Esimerkiksi voidaan ottaa kehitteillä oleva sähköbussi, jonka maalipinta nanopinnoitettaisiin kalvolla, johon ei lika tarttuisi ja näin säästettäisiin vähentyneiden pesukertojen kautta vettä, energiaa ja kemikaaleja bussin elinkaaren aikana. • • • • Vähemmän on enemmän. Vähemmän materiaaleja, kemikaaleja, resursseja Vähemmän energiaa – Puhdasta energiaa – Vihreää energiaa Helppokäyttöinen – Houkuttelevampi – Harmittomampi Material Karma CleanDesignilla voidaan vaikuttaa siihen kuinka materiaalit virtaavat. Material Karman lähtökohtana on että materiaalin elinkaari ei ole pelkästään tuotteen matka synnystä jätteeksi. Vaan elinkaari täytyy ajatella alkavaksi ennen tuotetta ja loppuvaksi tuotteen elinkaaren jälkeen. Toisen yrityksen jätemateriaali voi olla toiselle raaka-aine. Kuitenkin teollisuudelle muotoiltuna niin, että tuotteen ulkonäkö, brändiarvo eikä käytettävyys kärsi uusiomateriaalista. • • • • ” Ympäristötuotteita suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon käyttäjät ja käytettävyys tuotteiden jokaisessa käyttövaiheessa. Materiaalien kierto Kierrätetyt uudet materiaalit – Tietotaito Kestävä materiaalihallinta muotoiluprosesseissa Materiaalivirtojen ja -jakeiden hallinta jätehuoltojärjestelmien avulla Cleantech tuotteiden muotoilu Kehitetään ympäristöteknologiatuotteiden käytettävyyttä. Teollinen muotoilu – Teollisuudelle muotoilu Muotoiluajattelu – Brändinrakennus. Käyttäjälähtöiset ja poikkitoiminnalliset muotoiluinnovaatioalustat Muotoiluprosessit CleanDesignin lupaukset asiakkaalle • • • • Ympäristötuotteita suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon käyttäjät ja käytettävyys tuotteiden jokaisessa käyttövaiheessa. Tuotteen asennettavuuden ja huoltamisen lisäksi on tärkeää muistaa myös loppukäyttäjän näkökulma tuotteen käyttöliittymän, sekä myös mahdollisten lisäpalveluiden muotoilussa. Hyvä malliesimerkki tällaisesta laitteesta on 1990-luvulla Halton Oy:n suunnittelemat pullojenkierrätysautomaatit tuli olla itsekin kierrätettäviä. Niiden rakenteessa, kokoonpano- ja liitostavoissa, kierrätyksen järjestelmällisessä hoitamisessa sekä materiaaleissa LOPPURAPORTTI 71 pyrittiin ratkaisuihin joiden avulla laite oli elinkaarensa lopussa helppo purkaa uudelleen käyttöä tai kierrätystä varten. Huomaamattaan Halton Oy:ssä oli luotu CleanDesign -tuote, koska laitteen rakenteessa oli otettu huomioon myös laitteen purku ja uudelleen asennus. Oletuksella, että niiden helppoon toteutukseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Purkutyöt Suomen virallisen tilaston mukaan rakentamisessa syntyneitä jätteitä hyödynnettiin tai toimitettiin esikäsittelyyn hyödyntämistä varten vuonna 2011 yli 1,7 miljoonaa tonnia. Metalliosien lajittelun ohella korjaus-, purku- ja uudisrakentamisessa kertyvää palavaa jätettä ja mineraalisia ainesosia pyritään lajittelemaan ja hyödyntämään entistä voimallisemmin. Betoni- ja muuta mineraalijätemurskaa käytetään muun muassa julkisten teiden ja kenttien pohjarakenteissa. Vuonna 2011 käytetty tai käyttöön käsitelty määrä mineraalijätteitä oli 1,3 miljoonaa tonnia, metallijätteitä 100 000 tonnia. Rakentamisen puuainesjätettä käytettiin energiantuotannossa 250 000 tonnia. Kuitenkin noin 250 000 tonnia rakennusjätteitä päätyi kaatopaikalle, ja sekajätteen mukana jonkin verran lisää. Vuonna 2011 rakennusjätteen kokonaismäärä oli 2,2 miljoonaa tonnia (Suomen virallinen tilasto, SVT, 2011). Suomessa syntyvästä talonrakentamisen rakennusjätemäärästä suurimman jätejakeen muodostavat puupohjaiset jätteet, 41%, sen jälkeen mineraali- ja kivijätteet, 33% ja metallijätteet, 14%. Kansainvälisessä vertailussa puujätteiden osuus on Suomessa merkittävästi suurempi kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, jossa se oli 5%:n luokkaa. Talonrakentamisessa rakennus- ja purkujätteestä valtaosa, 57% syntyy korjaustyömailla, 27% kokonaisten rakennusten purkamisesta ja 16% uudisrakentamisesta. Etenkin uudisrakentamisen rakennusjätemäärän osuus on jatkuvasti pienentynyt materiaalitehokkaampien toimintatapojen ansiosta (Suomen ympäristöministeriö, 2014). Talonrakentamisen eri toimenpiteiden tuottamat jätemäärät Malskin purku-urakoinnista vastaava Delete Finland Oy:llä on yhtenä tuotteena Deletekivi®-murske. Raekooltaan 0/90 oleva murske valmistetaan rakennusten purkamisessa tai betoniteollisuudessa syntyvästä betoni- ja tiilijätteestä. Tuotettua uusiokiviainesta käytetään maa- ja tierakentamisessa täyteaineena (Delete Finland Oy). Tältä osalta Malskissa sivutaankin CleanDesignin Material Karma -kohtaa. Purkujätekuormaa, josta tarkoitus kerätä käyttökelpoiset tiilet uusiokäyttöön. 72 LOPPURAPORTTI Malskilla betoni- ja siporex purkujätteen käyttö täytemaana ei kaikilta osin onnistu, koska murskausjäte ei läpäissyt ympäristökelpoisuuden laadunvalvontaa. Purkutöistä syntyvää materiaalivirtaa pyritään kuitenkin hyödyntämään myös saneerauksen yhteydessä. Purkutiilistä on tarkoitus lajitella mahdollisimman paljon uudelleenkäyttöön väliseinien rakentamisessa. Samoin pyritään hyödyntämään osa vanhoista kiintokalusteista suunnitelmissa olevan Coworking tilan työpisteiden rakentamisessa. Lisäksi rakennuksesta purettavat vanhat metalliset vesiputket on tarkoitus hyödyntää myöhemmin esim. yleisten tilojen veistoksellisissa valaisimissa. Saneeraus Ulkotyöt Ulkoseinien saneeraukseen tehtäviin toimenpiteisiin sopisi parhaiten CleanDesignin osa-alueista pelkistys. Julkisivu Päijänteen kadulla tällä hetkellä Vähemmän on enemmän. Jo vuosikymmeniä paikoillaan seisseen tiilirakennuksen julkisivujen tiilet ovat varastoineet valmistuksessa syntyneen hiilijalanjäljen ja jatkavat sen varastointia vielä toisen mokoman. Paikoittaisella ehostamisella saadaan seinät entiseen loistoonsa, ilman ylimääräisiä rappauksia tai maalikerroksia. Lisäksi julkisivujen pysymistä siisteinä voisi lisätä puhdistuksen jälkeen seinäpinnoissa anti-graffitti-ominaisuuden omaavalla nano-pinnoitteella, jolla varmistettaisiin myös rakennuksen esteettisyyden säilyminen. Katon osalta olisi ekotehokasta, jos osalle kattopintaa voitaisiin asentaa aurinkopaneelit ja/tai -keräimet. Kansalliset kestävän kehityksen strategiat ja eritasoiset lait velvoittavat ottamaan huomioon suunnittelussa kestävän kehityksen. Yksi käsitteen neljästä osa-alueesta on ekologinen kestävyys, joka pitää sisällään energian ja luonnonvarojen käytön kestävästi teknologiaa hyväksi käyttäen. Paneeleiden avulla saataisiin karsittua ulkopuolista energiantarvetta. Netistä löytyvä PVGIS on maksuton verkkotyökalu, jolla voidaan arvioida aurinkopaneelien sähköntuotantoa eri alueilla sekä pinnalle saapuvan säteilyenergian määrää. Työkalun on kehittänyt Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (Suhonen, 2014). http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php Verrattaessa laskurin esimerkiksi 1 kWp:n piikennopaneelin antamaa päivittäistä 802 kWh:n tuottoa Tampereella ja Lahden leveysasteella luku on 797 kWh. Laskurin avulla voidaan helposti laskea haluttuun energiatuottoon tarvittava paneeleiden neliömäärä ja verrata sitä käytössä olevaan, asennukseen soveltuvaan kattopinta-alaan. Vaikka taloudellinen lisäarvo on osa CleanDesignia, ei tarkkojen taustatietojen puutteen takia ole mahdollista laskea paneeleiden osuutta energiansäästössä. LOPPURAPORTTI 73 Vaikka Suomi on sitoutunut noudattamaan kestävää kehitystä useiden kansanvälisten sopimusten mukaisesti ja Päijät-Hämeen maakunta ja kunnat ovat asettaneet tavoitteita vähähiilisen talouden edistämiseen, on jokseenkin käsittämätöntä, että Malskin kohdalla museovirasto on kieltänyt aurinkopaneelien asentamisen Päijänteen kadun suuntaiselle lappeelle, joka olisi optimaalinen paneeleiden tehokkuuden kannalta. Jos Suomen EAKR:n rahoituksesta 25 prosenttia tulee kohdistua vähähiilisen talouden tukemiseen, niin minkä takia yksityisellä rahoituksella toteutettavan projektin energiatehokkuutta pyritään jarruttamaan julkiselta taholta (Päijät-Hämeen Liitto, 2014). Aurinkoenergian hyödyntäminen Malskilla olisi mielestäni juuri niitä toimia, joilla pyritään lisäämään uusiutuvan energian käyttöä kun projektissa on muutenkin tarkoitus pyrkiä uusien energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen. Ymmärtäisin museoviraston kannan jos aurinkopaneelit sijoitettaisiin julkisivulle niin, että ne olisivat esteettinen haitta kulttuurihistorialliselle rakennukselle mutta katon lappeella olevat paneelit eivät näy katutasosta ja viereisen kirkkopuiston kävelyteiden suuret lehmukset peittävät muutenkin kattorakenteiden näkyvyyden kesäaikana ja talvella katto ja paneelit ovat osittain lumen alla. Ainoastaan syksyisin ja keväällä voi lehdettömien oksien välistä nähdä häivähdyksen paneeleista ja silloinkin ne ovat vain osoitus, että kulttuurihistoriallisia rakennuksia voi saneerata energiatehokkaiksi, rakennuksen arvoa kunnioittaen. ” ... Malskin kohdalla museovirasto on kieltänyt aurinkopaneelien asentamisen... Pihatyöt Kiinteistön piha-alueen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon Lahtea vaivaava hulevesiongelma. Kaupunki on laatinut hulevesiohjelman 2010 ja ohjelman tiivistelmä on seuraava: Hulevedet eli rakennetuilta alueilta pois johdettavat sade- ja sulamisvedet aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Ilmastonmuutos yhdessä kaupungistumisen ja kaupunkirakenteen tiivistymisen kanssa tulee todennäköisesti lisäämään hulevesien määrää ja taajamatulvien riskiä. Toisaalta perinteinen kuivatus, jossa hulevedet johdetaan putkiin, aiheuttaa tulvimisen lisäksi monia muita haittoja, kuten vesistöjen kuormittumista, luonnollisen vedenkierron häiriintymistä, maan painumia, eroosiota, ongelmia virkistyskäytössä sekä uhkia pohjaveden riittävyydelle ja hyvälle laadulle. Hulevesiohjelmaan on määritelty hulevesien hallinnan tavoitteet Lahden ominaispiirteet sekä tulevaisuuden haasteet huomioiden. Tavoitteena on: 1. parantaa hulevesien hallintaa eli torjua hulevesitulvia ja varmistaa perustusten kuivatus 74 LOPPURAPORTTI Malskin julkisivu läpi keväisten lehmusten. 2. 3. 4. 5. 6. turvata pohjaveden laatu ja muodostuminen parantaa hulevesien laatua ja pienentää vesistökuormitusta lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja arvostusta parantaa viranomaisyhteistyötä ja tiedonkulkua hulevesiasioissa kehittää hulevesiin liittyvää toimintamallia. Tavoitteiden toteuttamiseksi on sovittu toimenpiteistä, niiden vastuutahoista sekä toteuttamisaikataulusta. Hulevesiohjelmaan kirjattua prioriteettijärjestystä tulee soveltaa hulevesiratkaisujen toteutuksessa hulevesien hallinnan parantamiseksi. Lähtökohtana on hulevesien synnyn ehkäiseminen. Hulevedet tulee käsitellä ja hyödyntää ensisijaisesti syntypaikallaan. Mikäli hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan, se tehdään suodattavalla ja viivyttävällä avoimella järjestelmällä. Hulevesien johtamista hulevesiviemärissä ei suositella. Mikäli hulevettä kuitenkin johdetaan hulevesiviemärissä, se tulee tehdä hidastus- ja viivytysalueiden kautta ennen vesistöön johtamista. Viimeisenä vaihtoehtona on hulevesien johtaminen hulevesiviemärissä suoraan vesistöön. Tällöin putkiston yhteyteen suositellaan rakennettavaksi maanalaisia viivytysrakenteita, jotka myös lisäävät viemärin kapasiteettia (Lahden kaupunki). Malskin osalta tämä voisi tarkoittaa että viherkaton toteutuksen lisäksi tutkittaisiin myös piha-alueen pintaratkaisuja. Laatoitettu piha mahdollistaisi huleveden läpipääsyn alempiin maakerroksiin asfalttia paremmin. Yksi vaihtoehto on Destamatic Oy:n viime vuonna lanseeraamaa Destaclean puukiveä. Puukiven valmistuksessa laattojen täyteaineena käytetään rakennus- ja purkujätteenä keräyspisteisiin toimitettua puuta (Desmatic Oy, 2014). Toisena vaihtoehtona olisi betonilaatta Oy:n Tiomix -aineella käsitellyt laatta, jonka sisältämä titaanioksidi saa aikaa uv-säteilyn kanssa fotokatalyyttisen reaktion. Reaktio sitoo ilman epäpuhtaudet itseensä ja lopulta harmittomiksi yhdisteiksi muuttuneet saasteet huuhtoutuvat sadeveden mukana pois (Talentum, 2014). Molemmissa vaihtoehdoissa olisi positiivinen CleanDesign eroavaisuus tavalliseen pihalaatoitukseen, jossa laatta olisi ainoastaan betonia. (8) Talonrakentamisen jätteiden hyödyntämismahdollisuudet Sisätyöt Sen lisäksi, että Malskilla pyrittäisiin kierrättämään väliseinärakenteisiin purkujätteistä puhdistetut tiilet sekä valaisimissa hyödynnetyt vanhat vesijohtoputket, voi talonrakentamistoiminta edistää materiaalitehokkuutta myös käyttämällä muilla toimialoilla syntyviä jätteitä tai niistä kehitettyjä uusiomateriaaleja neitseellisten raaka-aineiden sijaan. Esimerkkejä mahdollisuuksista hyödyntää muiden toimialojen jätteitä ovat seuraavat: • • kuonaa tai tuhkaa sisältävien sementtilaatujen suosiminen kierrätyspaperista valmistetun ekovillan suosiminen lämpöeristeenä LOPPURAPORTTI 75 • • • rikinpoistojätteestä valmistettujen kipsilevyjen käyttö PE uusiomuovituotteiden suosiminen (uusiomassaa voidaan käyttää mm. lattialaminaateissa ja putkissa) lasivillan raaka-aineena käytetään yleisesti lasijätettä ja erilaisissa puukuitu- ja lastulevyissä käytetään raaka-aineena sahateollisuuden purua yms. (Suomen ympäristöministeriö, 2011) Tiloihin on tarkoitus siirtää co/Malskilla, nyt väliaikaisissa tiloissa, toimiva Coworking -toiminta mahdollisimman pian. Käytännössä tämä tarkoittaa muuttoa osittain keskeneräisiin tiloihin muuttamista. Tilojen nopeaan käyttöönottoon voisi tuoda helpotusta wc-tilojen kohdalla, laattapintojen purkamisen ja uudelleen laatoituksen sijaan, kaakeleiden pinnoitus. Finnester Coatings Oy on kehittänyt keraamipinnoitteen, jolla voidaan vanhat seinä- ja lattialaatat pinnoittaa halutun värisiksi. Pinnoituksen etuna on edullisuuden lisäksi myös, että koko kiinteistön wc-tilojen kaakelointi voitaisiin sitten tehdä resurssitehokkaasti kerralla siinä vaiheessa kun myös uudisosa olisi valmistunut. Sama pinnoitekäsittely, mutta transparenttina, soveltuisi myös vanhojen, kivisten porraskäytävien lattioiden pinnoitukseen. Tällä tavoin säästettäisiin siivouskuluissa. Lvi-työt Asfaltti estää veden imeytymisen alempiin maa-aineksiin Talotekniikan puolella on useita kohteita joissa voidaan tavoitella energiatehokkuutta. Lämmön perustuottajana kiinteistöön toimii kaukolämpö. Tämän rinnalle pystyttäisiin lisäämään useita järjestelmiä, joilla saataisiin vähennettyä ostoenergian tarvetta. Käyttöveden lämmitykseen voitaisiin kesäaikaan käyttää aurinkokeräimiä. Koska kiinteistön toiminta tulee pitämään sisällään useita suuria ihmismassoja kerääviä tapahtumia, kuten näyttelytoimintaa, teatteria ja mahdollisesti jopa joitain liikunnallisiakin toimintoja, on ympärivuotisia energiankeruukohteita esimerkiksi harmaan veden hukkalämmön talteenotto ja poistoilman lämmön talteenotto. Luentosalien ilmastoinnin mitoituksissa käytetään ihmiskehon lämmöntuottona 100 Wh ja kun kovassa ruumiillisessa rasituksessa voi tuotto olla jopa 2 kWh. (Sanoma Media Finland Oy, 2014) Helsingissä hyödynnetään jo laajemmin ihmiskehon tuottamaa lämpöä sillä Helsingin Energia kerää hukkalämpöä yli 300 kiinteistöstä kaukolämmön raaka-aineeksi. (Helsingin Sanomat, 2014) Vesijohtojärjestelmän puolella on energiatehokasta optimoida käyttövesiputkiston vedenpaine ja käyttää wc- ja suihkutiloissa automaattihanoja, joilla vedenkulutusta saadaan minimoitua. Yleisötilojen läheisyydessä oleviin miesten vessoihin olisi viisasta asentaa vedettömät pisulaarit. Näillä saataisiin vuodessa n. 112000 litran vedensäästö/pisulaari. Pisulaarien maahantuojista on tässä listattu kaksi http://www.novosan.fi ja http://www.ekokanava.fi. 76 LOPPURAPORTTI Vanha kylpyhuone ennen ja jälkeen käsittelyn. Finnester Coatings Oy Valaistus Malskin palvelukonseptin pitäessä sisällään varsin epähomogeenisen asiakaskunnan, on kiinteistön lokerointi johonkin tiettyyn käyttötyyppiin vaikeata. Asiakkaina on sekä toimistotilan tarvitsijoista, mutta myös mahdollisten työ-, näyttely-, teatteri- sekä liikuntatilojen vuokraajia. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin tehty energia katselmus kuitenkin osoittaa, että valaistus on suurin mahdollisuus energiansäätöön. Tilojen erilaiset käyttötarkoitukset ja luonnonvalon jakautuminen vaikuttaa suuresti valaistustarpeeseen, mutta energiatehokkuuden kannalta on ehdottomia muutoskohteita vanhojen T12 ja T8-loisteputkijärjestelmien vaihto vähintään uuteen T5-järjestelmään. Lisäksi tulisi käydä ajatuksella läpi LED-valaistuksen hyödyntämistä, koska markkinoilta löytyy jo useampi T8-loisteputken tilalle vaihdettavaa LED-valonlähdettä. Valaisimien päivittämisen lisäksi on kiinteistöön valittava myös valaistuksenohjausjärjestelmä. Matti Sinisalo käy läpi diplomityössään ”Toimistovalaistuksen ohjausjärjestelmät ja elinkaarikustannustarkastelu” vuonna 2011 useita eri ohjausjärjestelmiä. Johtopäätöksissä Sinisalon mukaan suurin energiansäästö on saatavissa, kun käytetään ohjausstrategioita, joissa keinovalaistusta himmennetään työskentelyalueelle saapuvaan luonnon-valoon perustuen. Läsnäoloon perustuvalla ohjauksella saatiin suuremmat säästöt toimisto-huoneessa, jossa oli yksi työpiste verrattuna avotoimistoon. Sen sijaan käytävällä investointi LED-valaisimiin aiheutti suuremman energiansäästön kuin investointi ohjausjärjestelmään. LED-valaisimilla valaistun käytävän LENI-luku (Lighting Energy Numeric Indicator) oli pienempi kuin pienloistelampuilla, vaikka LED-valaisimia tarvittiin enemmän kuin loisteputkia. Sinisalon mukaan myöskään pelkällä läsnäoloon perustuvalla ohjauksella ei saavuteta yhtä merkittäviä energiansäästöjä kuin päivänvaloon perustuvilla ohjauksilla, etenkään tiloissa, joissa kuljetaan usein, esimerkiksi toimistojen käytävillä (Sinisalo, 2011). Malskin kohdalla edellinen väittämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Kiinteistön asiakkaista tulee osa olemaan pieniä muotoilutoimistoja sekä eri alojen taiteilijoita. Heidän kulkemiset kiinteistössä ei välttämättä ajoitu virka-aikaan, jolloin aikaohjattu valonohjaus toimii. Hankala painonappiohjaus saattaa aiheuttaa sen, että rakennukseen syntyy ”valojuovia”, kun vuokralaiset kulkevat toimistoihinsa. Epävarmuus siitä onko kiinteistössä vielä joku toinen vai voinko sammuttaa valot lähtiessäni voi aiheuttaa valojen palamisen vuorokauden ympäriinsä. Tietysti kulkureittien jatkuva LED-valaistus poistaisi ongelman. Sisustus ja palvelu Yksityisten toimistorakennusten energiansäästöpotentiaali. Kiinteistön yhteisten tilojen sisustamisessa kannattaisi keskittyä Malskin arvoissa mainittuun e3:een, eli ekoloogisuuteen. Ostettavien tuotteiden tarpeellisuus, paikallisuus, materiaalien kierrätettävyys sekä syntynyt hiilijalanjälki ovat hyviä kriteerejä valinnalle. Aina ei markkinoinnissa päästä paperittoman toimiston tasolle, LOPPURAPORTTI 77 mutta sähköinen laskutus ja talon sisäisten tiedotteiden välittäminen Malski-TV:n ja sähköpostin välityksellä vähentää paperin kierrätyksen tarvetta. Vuokralaisille tarjottavien sähköisten palveluiden käytettävyyteen ja selkeään käyttöliittymään panostaminen on myös CleanDesignin mukaista suunnittelua. Kalusteet Kiintokalusteissa, esim. aulatilojen penkeissä (tilavisualisoinnit Malskin esittely Power Pointissa) voidaan hyödyntää hyvin runkona purkutiiliä ja istuinlevyiksi vaikka Pro puussa työstettyjä paikallisista puista tehtyjä massiivipuulevyjä. Ylipäätänsä massiivipuun käyttö on hiilijalanjäljen kannalta suotavaa, koska se toimii hiilivarastona. Kestävien ja pitkäikäisten kalustevalintojen yhtenä kriteerinä voidaan pitää myös kalusteiden pakkauksien ekologisuutta sekä helppoa uudelleen kierrätettävyyttä. Yhtenä CleanDesign -malliesimerkkinä tuoleista voisi olla Piiroisen valmistama COMPOS -tuoli, jonka on suunnitellut Samuli Naamanka. Tuolin istuin on valmistettu suomalaisesta pellavasta ja maissisokerista polymeroidusta luonnonkuidusta. Materiaali on 100 % biohajoavaa eikä sisällä lainkaan öljypohjaisia aineita. Teräsrunko on puolestaan pintakäsitelty ympäristöä vähemmän kuormittavalla eco-kromilla. Yhteenveto CleanDesign -käsite on alkujaan kirjoitettu teollisesti valmistettaville tuotteille. Malskin saneerausprojektin työvaiheista löytyi kuitenkin yhtymäkohtia joita voisi sanoa CleanDesigniksi. Esimerkiksi Delete Oy:n suorittama purkutyö, murskaus ja murskeen uudelleenkäyttö. Yritys tekee purkutyötä tehdasmaisesti, tosin lähes aina asiakkaan tontilla. Murskauksen yhteydessä erotellaan metallit kiviaineksesta ja toimitetaan metallinkeräyksen kautta uudelleen jalostettavaksi. Syntynyt kivi- ja betonimurske, eli DeleKivi® myydään täyteaineeksi. Prosessi on selkeä Material Karma case. Toinen yhtymäkohta on julkisivujen anti-graffitti-käsittely. CleanDesignin pelkistys-mallisesimerkissä kuvataan linja-auton nanokäsittelyä, jonka ansiosta vähennetään pesussa käytettävien kemikaalien käyttöä. Sama logiikka on julkisivun pinnoittamisessa tai wc-tilojen kaakeleiden käsittelyllä, sillä erotuksella että käsittelijät tulevat kohteeseen, eikä kohde käsittelijöiden tiloihin. Kolmas CleanDesignin osa-alueista oli Cleantech -tuotteiden käyttäjälähtöinen teollinen muotoilu. Tämänkin pystyy kääntämään saneerausprojektiin, kun muotoilijan tuolille istutetaan arkkitehti ja suunnittelun kohteeksi muutetaan rakennusteollisuus. Cleantech- tuote on tässä kohtaan Yritys- ja Kulttuurikeskus Malski, koska siitä suunnitellaan kulttuurikeskusta jossa pyritään vähentämään ympäristö-kuormaa (aurinkoenergia, lämmön talteenotto, vedettömät pisulaarit ja energiaa säästävä valaistusjärjestelmä) ja luomaan taloudellista arvoa asiakkaille (yhteisöllisyydestä lisäarvo vuokralaisille) ja yhteiskunnalle (historiallisen rakennuksen uudelleen 78 LOPPURAPORTTI LED-valaistusta (http://inspirationistro.tumblr.com/page/25) LED-valaistusta (http://www.bfpmedia.com/) käyttö). Käyttäjälähtöisyys tulee Malskin työpajoista, joissa mahdolliset, tulevat vuokralaiset ovat olleet mukana kehittämässä Malskin palveluita ja toimintaa. Jos vielä sen verran venytetään ajatusta, että Malski olisikin yksi suuri tehdas, joka pitää sisällään pienempiä erillisiä tuotantolaitoksia joille se tuottaa monistettuja palveluita, emme ole kovin kaukana teollisesta valmistuksesta. Yhtä lailla kosketusnäytöllä oleva palveluporttaalin käyttöliittymä on käsin kosketeltava tuote kuin jakoavain. Tällä tavoin voitaisiin päästä tutkimaan CleanDesignin mahdollisuuksia vaikuttaa palvelumuotoiluun. ” Any intelligent fool can make things bigger, more complex, and more violent. It takes a touch of genius - and a lot of courage - to move in the opposite direction. – E. F. Schumacher – LOPPURAPORTTI 79 5.3 DIGITAALINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Näyttöjärjestelmä osana Malskin toimintaa Infonäytöillä voidaan toimitilojen käytävillä, sisääntuloissa, ovien vieressä, auloissa jne. opastaa ja näyttää mitä toimijoita ja toimintaa tiloissa on. Videoseinä voi toimia toimitilassa toimivien yritysten ja yhteisöjen tiedotus- ja viestintäkanavana. Järjestelmät voivat olla passiivisia tai interaktiivisia, käyttötarkoituksesta riippuen ja niiden hallinnointi tapahtuu toimijoiden omalla ohjauksella. Eri toimijoille voidaan antaa käyttöympäristöä vastaavat oikeudet tuottaa ja hallita sisältöä. Pääkäyttäjällä on oikeus hallinnoida kaikkea sisältöä. Näyttöjärjestelmä voi olla paljon muutakin kuin julisteiden korvaamista näyttöruuduilla. Keräämällä tietoa eri lähteistä sekä siitä, miten viestit huomataan, voidaan rakentaa älykäs ratkaisu, jossa viestien kohdentamisen tehokkuus paranee merkittävästi perinteiseen toimintatapaan verrattuna Järjestelmällä on kaksi selkeää toiminnallista tarkoitusta: • • Sisäinen tiedotus ja viestintä, kuten tapahtumat, niiden valmistelu ja eri projektien aikataulut ja vaiheet. Ulkoinen viestintä - markkinointiviestintä ja tiedottaminen Malskin vieraille toimitiloissa olevista yrityksistä ja yhteisöistä sekä niiden tapahtumista. Tekninen ratkaisu Tyypillisesti ratkaisut toteutetaan niin, että player on yhteydessä tietoverkkoon kiinteällä LAN-yhteydellä tai langattomasti joko WIFI tai 3G-yhteydellä. Sisältöjen hallintaa varten varataan palvelintilaa esim. operaattorilta tai muilta palveluntarjoajilta. Koska videosisällöt, liikkuva kuva ja animaatiot vaativat kohtuullisen paljon verkkotilaa, kannattaa palvelimelta varata resurssia arviolta 100 - 200 gigatavua. Tämän laajuisen pilvipalvelun hintataso on toimittajasta riippuen n. 250-350 € / vuosi (alv 0%) Tuotantoa voidaan tehdä ja tallentaa erillisillä, henkilökohtaisilla työasemilla. Kun tuotettu sisältö on valmis, se tallennetaan palvelimelle nimeämällä se selkeästi niin, että nimestä käy ilmi sisältö ja sisällön esitysaika. Pääkäyttäjä tai muu hallinnoija poimii sisällöt playerkohtaisesti esitysjanalle ja ajastaa sisällön esitettäväksi toivottuna aikana. Sisältö voidaan tuottaa playerista riippuen useimpiin yleisiin kuva- ja videofor- 80 LOPPURAPORTTI ” Näyttöjärjestelmä voi olla paljon muutakin kuin julisteiden korvaamista näyttöruuduilla. maatteihin. Suositeltavaa kuitenkin on, että käyttäjien kesken sovitaan mitä formaatteja käytetään, jotta hallinnointi ei synnytä haasteita. Suositeltavia formaatteja ovat esimerkiksi: • • Video: MP4/h264 (min. 12mbit/s CBR, 25fps progressive) Stillkuva: JPEG / PNG (72 dpi RGP) Muut sisältölähteet Näytöillä voidaan esittää myös html-sisältöjä, säätietoja ja muita feedejä ja some-sisältöjä. Näitä laajennuksia voi ottaa käyttöön eri playereista riippuen varsin monipuolisesti. Yleen aiheeseen perehtymällä yhteisön tuottamat eri sisällöt löytävät paikkansa myös näyttöruuduilta. Käytössä olevat sisäiset kommunikaatiojärjestelmät voivat näin olla osa toteutusta. Templatet Näyttöruutujen sisältöä voidaan jakaa ruuduille tuottamalla ns. template-pohjia. Tämä monipuolistaa sisältöjä ja lisää mahdollisuuksia viestinnälle. Näytöt Näyttöjen avulla asiakas saa tietoa tarjolla olevista palveluista ja löytää oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Esimerkiksi kongeressi- ja kokoustiloissa kokouskalenterit ja opastavat wayfinding- ratkaisut ovat osa palvelukokonaisuutta. Usein -ratkaisuista käytetään myös termiä info-tv. Tällaisissa kohteissa näyttöjen liikuteltavuus on usein tärkeää. Siksi ratkaisu usein perustuukin osin liikuteltaviin näyttöihin, joita voidaan ohjata langattomalla tietoliikenneyhteydellä. Näyttöjä käytetään myös mainontaan ja esimerkiksi kohteen ravintoloissa voidaan tehokkaasti viestiä päivän tarjonnasta ja kampanjatuotteista. Infonäyttö, jalallinen, liikuteltava, 46” HD / Pystynäyttö Erinomainen vaihtoehto mm. kokoustilojen, muuttuvien ympäristöjen ja kohdennettujen viestien tai promootioiden käytössä. LOPPURAPORTTI 81 Infonäyttö, kiinteä 55”, vaaka 16:9 sekä Infonäyttö kiinteä 46”, vaaka Kustannukset Esimerkiksi kulkureittien varrelle asennettava yksittäinen näyttö, jonka tarkoituksena voi olla esimerkiksi tilojen ja toimijoiden esittely. 46-55” infonäyttöjen hinnat vaihtelevat käyttötarpeen mukaan 1.400 – 3.000 €:n (alv 0%) välillä. Ammattikäyttöön suunnitellut näytöt ovat laadultaan huomattavasti korkeatasoisempia kuin perinteiset koti-tv:t. mm. niiden jatkuva käyttö (24/7) on mahdollista. Videoseinä, liikuteltava 4 X 55” Videoseinään hankitaan liikuteltava jalusta, jotta käyttöympäristössä mahdollisesti tehtävät muutokset sekä näytön hyödyntäminen esim. eri tapahtumissa on helpompi toteuttaa. Näyttöjen lisäksi kustannuksia lisäävät jonkin verran datakaapelointi, sähköistys, seinäkiinnitysjärjestelmät sekä jalustat. Näiden kustannuksia voidaan arvioida tarkemmin, kun näyttöjen lopulliset sijoituskohteet on valittu. Kk-maksut Kk-maksuja syntyy mahdollisista playervuokrista, ylläpidosta ja palvelinresurssista. Playereiden vuokrakustannukset vaihtelevat eri toimijoiden välillä ja sijoittuvat 3565€n välille / kk. Lisäksi palvelinresurssin kustannukset ovat n. 20 € / kk. Tuki ja ylläpito, takuut, koulutus Ammattinäyttöjen takuu on normaalisti 1-2 vuotta hankintapäivästä lukien. Näyttöjä voidaan huoltaa, mutta yleensä ne vaihdetaan uuteen laitteen rikkoutuessa. Tämä riippuu laitetoimittajasta. Hinnoittelu vaihtelee 20 €:sta ylöspäin / kk. Soittimet Playervaihtoehtoja on useita ja niiden hallintaohjelmistoilla on selkeitä eroja. Yksi suositeltavista järjestelmistä on Lahtelaisen Seasam Digital Oy:n laitteisto ja palvelu, jossa ”Mainoseditori” ratkaisun kk-maksuun on yhdistetty tuki- ja ylläpito, palvelinresurssit sekä playerin vuokra. Muita suositeltavia vaihtoehtoja ovat mm. Scala, Bright Sign ja MoodMedian MVision. Toisena vaihtoehtona on ostaa playerit erikseen ja hankkia erillinen palvelinympäristö. Tässä ratkaisumallissa kuitenkin tuki-ja ylläpitopalvelu on puutteellinen. Tarvittavat sähkö ja verkko Järjestelmä ei vaadi erillistä tai erityistä sähköverkkoa. Hyvä nyrkkisääntö on, että yhtä näyttöä kohden kannattaa varata kaksi virtapistokepaikka. Näin varmistetaan myös mahdollisten näyttökohtaisen playereiden virransaanti. 82 LOPPURAPORTTI Tuki- ja ylläpitopalvelua tarjotaan yleensä osana playertoimitusta. Tämä tarkoittaa normaalisti virka-aikana annettavaa teknistä tukea ja opastusta. Yleensä myös laitteen/laitteiden käyttökoulutus kuuluu toimitukseen. Huolto Laitteet eivät yleensä vaadi erillisiä huoltotoimia, mutta laitteiden puhdistus pintapölystä sekä kevyt imurointi ilmakiertoaukoista on suositeltavaa 2-4 kertaa vuodessa. Tämä lisää laitteiden toiminta-aikaa ja parantaa luotettavuutta. 5.4 YHTEISOALUSTA Nykyaikaisen ekosysteemiajattelun keskeinen elementti on ns. yhteisöalusta. Sillä tarkoitetaan niin fyysisistä artefakteista, kuten ilmoitustaulu, ”toteemipaalu” tai joku merkityksellinen esinekokonaisuus, kuin virtuaalisista informaatiotyökaluista muodostuvaa kokonaisuutta, joka edesauttaa yhteisöjen muodostumista ja jalostumista sekä tarjoaa erilaisten projektien ja ideoiden kehittelyn kasvualustan. Koska K3 -projektin eräs tavoite oli luoda uutta, yhteisöllistä ja toimialojen rajapinnat rikkovaa konseptia, niin virtuaalinen yhteisöalusta nähtiin projektiryhmässä keskeiseksi uuden konseptin elementiksi. Malskin yhteisöalustan suunnittelu tapahtui kahdessa K3 -työpajassa kesällä 2014 ja niissä hahmotettiin yhdessä tulevien käyttäjien kanssa alustan asiakasvaatimukset. Tämän jälkeen tehtiin selvitys markkinoilla ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan tarjolla olevista virtuaalityökaluista ja niiden soveltuvuudesta Malskin tarkoituksiin. Selvityksen tuloksena löytyi kotimaisen Intunex Oy:n kehittämä Skillhive -ohjelmisto, jonka todettiin soveltuvan erinomaisesti Malski yhteisöpalvelun alustaksi. Skillhive -alustan taustalla on toimintatapa, jota kutsutaan parvityöksi. Parvet ovat nopeita työryhmiä, jotka kerääntyvät yhteisten teemojen ympärille osaamisen ja kiinnostuksen perusteella. Pilottivaiheessa käytössä oli neljä erilaista parvityyppiä: 1) uusien ideoiden tai aloitteiden jakaminen ja yhteiskehittely 2) ongelmien tai kysymysten ratkaiseminen. 3) projektit ja työryhmät 4) vertaistyöskentelyyn ja -oppimiseen perustuvat ryhmät. Parvet auttavat monella tapaa yhteisöjä syntymään ja kehittymään, Toimintaperiaatteet ovat yksinkertaisia ja helppoja omaksua. Kuka tahansa voi perustaa parven jakamalla idean tai kysymyksen ja Skillhive auttaa löytämään parhaat asiantuntijat avuksi. Parviin voi lisätä linkkejä, tiedostoja ja muuta sisältöjä, parvissa voidaan keskustella ja kommentteja voi äänestää, jolloin parhaat ideat löydetään tehokkaasti. Yhteistyötä ja osaamisen jakamista kannustetaan tekemällä näkyväksi auttamista ja innostamista. Hyvät ideat kehittyvät ja leviävät helpommin, eikä pyörää keksitä niin usein uudelleen. Aikaa säästyy ja virheitä syntyy vähemmän. Koko Malski -yhteisö saa uudenlaisen näkymän yhteisönsä osaamiseen ja kiinnostus ja osaamisen ja palvelujen kehittäminen voidaan kohdistaa helpommin oikeisiin asioihin. Pilottijakson aikana saatiin arvokasta kokemusta sekä Skillhivestä tuotteena, että Malski -yhteisön kehittämisestä. Jakson alussa päätettiin, että käyttöön otetaan suomenkielinen versio. Tämä päätös rajasi pois kansainväliset kontaktit ja näin ollen rajoitti asiantuntijoiden laatua ja määrää vain suomenkieltä ymmärtäviin. Toisaalta uskottiin, että yhteisöalustan käyttöönotto lahtelaisessa kontekstissa samalla helpottuu. Yhteisöpalvelulla oli sopimus palvelun ylösajosta ulkopuolisen asiantuntijan kanssa ja hänen tehtävänään oli aktivoida ja kouluttaa käyttäjiä, syn- Malski-yhteisöalustan 15 eniten kuvattua taitoa LOPPURAPORTTI 83 nyttää keskusteluja ja pitää alustan dynamiikkaa yllä. Alku oli aktiivinen, innostusta riitti ja parvia syntyi. Pilottijakson loppua kohti eräiden hyvinkin aktiivisten jäsenten kiinnostus palvelua kohtaan kuitenkin selvästi hiipui. Jakson loppupuolella saatiin iso joukko opiskelijoita mukaan, mutta palvelun intensiteetti eli keskustelujen määrä ja taso eivät olleet enää samaa luokkaa kuin alkuvaiheessa. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä käytössä käyttäjäkyselyn tuloksia, joista aikanaan selviää syitä aktiviteetin vähenemiseen. Yhtenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että pelkkä yhteisöalusta ei yksinään voi synnyttää yhteisöjä, jos ns. kriittinen massa ja ydinheimon kiinnostus ei riitä pitämään parvityöskentelyä yllä. Myös hyvät tulokset ja toteutukseen asti menevät ideat lisäävät yhteisön motivaatiota. Lyhyen (kolme kuukautta) kestäneen pilottijakson aikana saatiin vain yksi idea toteutukseen asti. Malskin yhteisöalustan avulla saatiin pilottijakson aikana synnytettyä lähes kolmekymmentä parvea alkaen “Skillhiven ohjattu käyttöönotto Malskilla” -projektiparvesta ja päätyen mm. “Virkkausnurkkaus” ja “Yhteinen luku ja linkkivinkkipiiri” -ideaparviin. Osassa parvissa oli vain lyhyitä keskusteluja ja muutama kommentoija, mutta parhaimmillaan parveen kuului parikymmentä aktiivista toimijaa ja kommenttiketjut olivat pitkiä, esimerkkeinä “LahtiApp”, “Malskille hyvä slogan” ja “Malskin YouTube studio”. Näistä viimeisin johti toteutukseen, kun YouTube -studion avajaisia juhlittiin 31.3.2015. Projektin päättyessä yhteisöalustalla oli noin 160 käyttäjää ja erilaisia yhteisöpalvelun käyttäjien taitoja oli kuvattu toista sataa. 84 LOPPURAPORTTI 6. K3 -KONSEPTIN JALOSTAMINEN 6.1.MALSKI ON KULTTUURIN JA ELÄMYSTEN AREENA K3 -konsepti rakentuu kolmen kokonaisuuden: kulttuuri, koulutus ja kasvuyrittäjyys toisiaan tukevaan toimintamalliin ja toimintakulttuuriin. Osakokonaisuuksia ei voi eikä kannata nähdä erillisinä tiukasti rajattuina toimintoina tai toimintamalleina. Kaikkea toimintaa ja tekemistä Malskilla ohjaa vahva yhteisen toimintakulttuurin oppiminen ja yhteiskehittäminen. Yhteinen toimintakulttuuri luo pohjan Yritysja Kulttuurikeskus Malskin rakentamiselle ja kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Tämä ilmeni selkeästi kaikissa K3 -konseptia kehittävissä työpajoissa. Yhteisöllisen oppimisen, suunnittelun ja toiminnan tarve on ilmeinen, se on myös ainoa tapa sitouttaa laajasti eri toimijoita keskuksen tulevaisuuden käyttäjiksi. Kulttuurilla on K3 -konseptissa myös luonnostaan toinen ulottuvuus; kulttuurialan ja luovan alan kuten taiteen ja muotoilun ammattilaisilla on merkittävä rooli Malskin palveluiden ja toiminnan tuottamisessa. Taide tulisi nähdä myös yritystoiminnan kehittäjänä. Taiteilijoiden ja muotoilijoiden toimintatapoja voitaisiin hyödyntää laajemmin ongelmanratkaisussa ja henkisen ja taloudellisen kasvun mahdollistajana. Kulttuurituottajien osaamista tulisi kasvattaa kulttuurialaa laajemmalle. Sekä hyvinvointisektorin että yritysmaailman ja kulttuuritoimijoiden välille tarvitaan päteviä tuottajia. Kulttuurialan toimijoiden yhteisen palvelutoiminnan järjestämisessä tarvitaan järjestäytymistä kiinteämpään yhteistyöhön. Luovan alan keskukset ja erilaiset osaamistihentymät kuten Malski voivat luontevasti tukea eri toimijoiden verkostoitumista ja palveluiden koordinointia sekä yhteistä markkinointia. Malskiin on siirtymässä paikallisia keskeisiä taidetoimijoita kuten Kauno ry, jolla on taiteen myynti, välitys- ja koulutustoimintaa. Tätä toimintaa voi laajentaa ja kehittää siihen liittyviä oheispalveluita. LOPPURAPORTTI 85 TAIDELAINAAMO TAIDEMYYMÄLÄ TAIDEGALLEGIA TAITELIJATARVIKEMYYMÄLÄ KEHYSTÄMÖ SOITINLAINAAMO KIRJALAINAAMO KÄSITYÖMYYMÄLÄ DESIGNSHOP MUOTOILUKIRPPIS MALSKI MUSEO MALSKI TV MATKAILUINFO Nimessään Yritys- ja kulttuurikeskus Malski kertoo, että keskuksessa kohtaavat kulttuuritoimijat ja yritysmaailma. Toimintakulttuuri siis tukee K3-konseptin ydinajatusta siitä, että kulttuuri, koulutus ja kasvuyrittäjyys. kietoutuvat konseptissa yhteen uutta luovalla tavalla. K3-konsepti tukee ja luo mahdollisuuksia synnyttää uusia kulttuuritoimintoja ja -sisältöjä Lahteen, mutta se myös tukee kulttuuriosaamiseen perustuvan liiketoiminnan kehittämistä. Yhteistyön ja yhteisöllisyyden kulttuuria ja osaamista voidaan rakentaa monin tavoin. Malski -keskukseen sijoittuvat toimijat ja yritykset voivat hyödyntää toistensa osaamista - synergiaetuja syntyy luontevasti. Fyysisiä ja virtuaalisia yhteisöalustoja rakennetaan keskukseen saattamaan toimijoita yhteen. Yhteisöllisyyttä tukevia elementtejä ideoitiin työpajoissa runsaasti. Työpajoissa korostui yhteisen hengen ja ilmapiirin merkitys toimintakulttuuria ohjaavana tekijänä. Keskeistä on se, miten eri alojen toimijat ja eri arvotaustoista tulevat tekijät saadaan puhumaan samaa kieltä ja puhaltamaan yhteen hiileen. Miten luodaan salliva kulttuuri, jossa huomioidaan jokaisen erilaiset näkökulmat ja arvomaailmat ja kuinka synnytetään luottamus? Yksi ratkaisu on vahvistaa yhteisön tuottajaosaamista eli taiteilijoiden ja yritysmaailman välille kehitetään välittäjätoimintaa. Myös mentori- ja kummitoimintaan on monella Malski -yhteisön jäsenellä sekä halua että kompetenssia. Malskin ja K3-konseptin kehittäjätiimi on nyt toiminut eri taiteenaloja yhdistävänä voimana. Pöhinää on syntynyt ja syntyy, kun saadaan kauppaa ja asiakkaita sekä liike-elämä mukaan. Yhteisöllisen kulttuurin rakentajana konkreettinen tekeminen ja toiminta ovat mahdollisuuksia tuoda erilaisia kohderyhmiä Malskiin. Toimintaa ja tekemistä, sekä itseohjautuvaa että tuotettua, ideoitiin laajalla skaalalla. Yhteiseksi nimittäjäk- 86 LOPPURAPORTTI si nousi selvästi osallistumisen ja konkreettisen käsillä tekemisen mahdollisuudet - Malski on toiminnan ja tekemisen paikka. Malskilta tulisi löytyä työpajatoimintaa, jota voisivat hyödyntää sekä ammattilaiset että harrastajat. Malskille on tulossa taiteen perusopetusta tarjoavia toimijoita, joilla on koulu- ja kurssitoimintaa mm. käsityö, tanssi, kuvataide jne. Tätä toimintaa ja tiloja voisi hyödyntää laajemmin palvelemaan sekä Malskin vuokralaisia että muita asiakkaita. Työpajoissa nousi esiin tarve työtiloista, joissa olisi koneet ja laitteet esimerkiksi protojen valmistukseen, korjaamiseen ja askarteluun. Mahdollisuus vuokrata tiloja, koneita ja laitteita omaan käyttöön tai osallistua yhteisöllisesti kokoaisi yhteen erilaisia toimijoita. Työpajoissa voisi olla materiaalipankki ja osaamispankki. Toivottiin myös pimiötiloja, valokuvausstudiota, erilaisia tulostusmahdollisuuksia kuten 3D-printtaus, erikoistulosteet, suurtulosteet ja kopiopalvelut. Vastaavia työpajoja ja verstaita on perustettu Eurooppaan ja USAan. FabLab -konsepti käynnistyi MIT:ssa USA:ssa, mutta on kasvanut kansainväliseksi Fab Lab -verkostoksi (Fab Foundation, http://www.fabfoundation.org/fablabs). Tuotteiden valmistukseen on saatavilla kaikki mahdolliset laitteet (http://www.techshop.ws/). Näissä työpajoissa on saanut alkunsa merkittävä määrä Start-up yrityksiä, joiden ensimmäiset tuotteet on luotu Techshopin koneilla ja laitteilla. Techshop tarjoaa myös moduloituja kursseja erilaisten laitteiden käyttöön; kurssitoiminta on ollut merkittävä lisäarvo harrastajille sekä ammattilaisille. Vastavaa protopajatoimintaa on Suomessa Aalto yliopiston Design Factoryssä ja Urban Mill (http://www.aaltodesignfactory.fi/service/, http://urbanmill.org/). Myös kansainvälinen Hacklab -verkosto on rantautunut Helsinkiin (http://helsinki.hacklab.fi/). PROTOPAJA, 3D-TYÖPAJA KÄSITYÖVERSTAS PYÖRÄKORJAAMO ENTISÖINTI, VERHOILU PIMIÖ, VIDEOPAJA TULOSPALVELU KUNTOSALI PELIHUONE LAPSIPARKKI ” Toivottiin myös pimiötiloja, valokuvausstudiota, erilaisia tulostusmahdollisuuksia kuten 3D-printtaus, erikoistulosteet, suurtulosteet ja kopiopalvelut. Malski toimintaympäristönä sopisi hyvin kokeilukulttuurin areenaksi - nopeita kokeiluita kuten muotoilijoiden, käsityöläisten ja taiteilijoiden showroomeja, popup myymälöitä ja studioita voidaan joustavasti tuoda Malski Areenan eri tiloihin. LOPPURAPORTTI 87 Muuntautuvat tilaratkaisut ovat keskeinen lähtökohta - samaa tilaa voidaan hyödyntää monenlaiseen toimintaan. Työpajoissa Ideoitiin kaikenlaisia elämyspalveluita ja aktiviteetteja, jotka sopisivat Malskin palvelutarjontaan. Palveluita voi kohdentaa lapsille, perheille, miehille, naisille ja senioreille. Huomionarvoista on se, että Malskin korttelissa asuu suuri määrä senioreita ja läheisyyteen rakennetaan lisää asuntoja, jolloin erilaisten harraste-, elämys- ja hyvinvointipalveluiden tarve kasvaa. Tämän on taloon tuleville yrittäjille suuri mahdollisuus hyvinvointipalveluille kuten harraste- ja aktivointiryhmät, terveyskioski, lääkäripalvelut, kauneudenhoito, kampaamo, parturi, hieroja yms. saattaa olla kysyntää. Vahvan toimintakulttuurin yksi keskeinen elementti on paikallisuus. Työpajoissa pohdittiin paljon sitä, miten lahtelaisuus ja Malskin historia tuodaan keskuksen voimavaraksi. Luonnostaan rakennus on kulttuurihistoriallinen miljöö, joka kertoo monta tarinaa. K3 -konseptiajattelu voi tukea paikallisuuden ja Malskin hengen näkyväksi tekemisessä. Lahtelaiset kulttuurialan toimijat ja luovan alan yrittäjät voivat omalla osaamisellaan kertoa siitä, esimerkiksi myymäläkonseptin ydintavoite on tukea paikallista yrittäjyyttä. Myös ravintola- ja kahvilatoiminnan tulisi profiloitua Malskin hengessä ja päijät-hämäläisen ruoka- ja juomakulttuurin edistäjänä. Jo Mallasjuoman perinteet velvoittavat kertomaan lahtelaisen panimoteollisuuden tarinaa jälkipolville. Ravintola- ja kahvilatoiminnan merkitystä koko Malskin hengenluojana pidettiin tärkeänä. Innovaatioita ja yhteistyötä tukeva ympäristö tarvitsee luontevan koollekutsujan, jossa kokoontumiselle on luotava mahdollisimman matala kynnys. Kaupunkilaisten kohtaamispaikkana ja olohuoneena Malski Areenalla on hyvät mahdollisuudet kehittyä varsinkin talvikauden viihtymispaikaksi (Talvipuutarha), jos ja kun satama vetää lahtelaiset kesäisin veden äärelle. Tilaan voi tuoda kaupunkiviljelyä ja viljelyseiniä, jotka toimivat myös ilmanpuhdistajina ja viihtymistä edistävinä elementteinä. Myös ateriapalveluidea talon toimijoille ja lähiasukkaille on kehittämisen arvoinen. Ravintola- ja kahvilatoiminta on tärkeä Malskin hengenluojana. kuvat: Sanna Vahto 88 LOPPURAPORTTI ” Työpajoissa ideoitiin erilaisia katu- ja pihatapahtumia esim. Kirkkopuisto Blues, PihaBarbeque, nukketeatteri, pihakirppis. PANIMORAVINTOLA LÄHIRUOKARAVINTOLA SALAATTIBAARI, SUSHIBAARI ERIKOISKAHVILA TEEHUONE NETTIKAHVILA KIELIKAHVILA ATERIAPALVELU RUOKAKURSSIT VIINITASTING KAUPUNKIVILJELYKESKUS Vetovoimaisten palveluiden näkökulmasta catering-toiminta on myös ehdoton edellytys. Malski-keskuksen yritykset toimijat ja tapahtumajärjestäjät tarvitsevat palveluntuottajaa, joka pystyy tuottamaan alihankintana erilaajuisia catering-palveluita. Tapahtumien järjestämiseen Malskille on tulossa useita sopivia tiloja ja työpajoissa ideoitiin tapahtumia sekä talon sisälle että ulos puistoalueelle ja pihalle. Malski-keskukseen on suunnitteilla elokuvateatteri, joka sopii monenlaisiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Tapahtumakonseptiin voidaan liittää myös ääni- ja valotekniikan palveluita. Samoin luontevaa on hyödyntää keskuksen piha- ja katualueita. Työpajoissa ideoitiin erilaisia katu- ja pihatapahtumia esim. Kirkkopuisto Blues, Piha-Barbeque, nukketeatteri, pihakirppis. 6.2 MALSKI ON VUOROVAIKUTTEISEN OPPIMISEN AKATEMIA Oppiminen nähtiin työpajoissa moniulotteisena kokonaisuutena, jossa oppimisen ulottuvuudet voivat laventua uudenlaisiin oppimissovelluksiin ja uudenlaisiin oppimispalveluihin eri kohderyhmille. Malski voi toimia oppimisen paikkana kaikenikäisille ja hyvin monenlaisille ryhmille. Ennakkoluuloton ajatus oli tarjota Lahden koulutoimelle Luova koulu -opetusjaksoja esimerkiksi väistökoulutilojen tarpeeseen. Päivähoidossa tai peruskoulussa oppivat lapset voisivat tulla kulttuurin ja luovuuden lähteille Malskille, opetusjakso voisi olla kaikkien peruskoulujen LOPPURAPORTTI 89 ohjelmassa. Koulutusta voivat tarjota sekä Malskiin sijoittuvat yritykset, yhteisöt ja yhdistykset että ulkopuoliset toimijat kuten oppilaitokset, hankkeet ja kouluttajat. Suomessa noin 35 000 oppilasta käy koulua erilaisissa väistötiloissa. Espoon kaupungin Joustavat Oppimisen Tilat hankkeen (JOT), tavoitteena on etsiä joustavia, kustannustehokkaita ratkaisuja, joiden avulla koulutilat innostaisivat oppilaita ja opettajia aktiiviseen oppimiseen. Esimerkki toteutuneesta väistökouluhankkeesta on luettavissa: http://urbanmill.org/2015/05/19/espoossa-vaistokouluista-haetaan-oppia-koulutilojen-kehittamiseen/ Malskin auditoriotiloja, elokuvateatteria ja työskentelytiloja kannattaa hyödyntää monipuolisesti. Käytössä on monenlaisia oppimisen tiloja kuten hiljaisen työskentelyn tiloja, ryhmätyötiloja, seminaaritiloja sekä yhteisiä tiedon jakamisen paikkoja. Tiedon jakaminen tapahtuu yhteisten tilojen seiniä ja muita pintoja hyödyntämällä esim. liitutaulut, ikkunapinnat, interaktiiviset taulut ja viikkokalenterit. Sisäistä ja ulkoista yhteisön informaatiota välitetään vuorovaikutteisesti säännöllisissä työpajoissa ja palavereissa sekä järjestetään eri teemojen ympärille senssejä, mentorointia, puhujalavoja jne. Yhteistyössä mm. kansainvälisen Tiimiakatemia-verkoston kanssa kokeillaan ja mallinnetaan oppivan tiimiorganisaation malli, Malski Akatemia, joka olisi monistettavissa verkoston käyttöön maailmanlaajuisesti. Käytännössä tiimioppimisen malli paketoidaan oppimisen alustaksi eri ikäisten ja eri koulutustasojen mukaisesti. Yhdistävä ideologia niille on se, että oppijat saavat tietoa ja kokemusta yksilönä yhteisön ja vertaistiimin välityksellä. Oppijoiden tukena toimii tiimivalmentajia ja yhteisöstä valittuja mentoreja. Vastaavasti yhteisön jäsenet, ns. ”valmiit” ja kokeneemmat yrittäjät oppivat hyödyntämään laajasti oppisopimustyyppistä rekrytointimallia. Yhteisön yrityksille järjestetään yhtälailla vertaistiimejä ja mentoreja kehittymissuunnitelmien tueksi. Malski Akatemia ympäristössä kouluttautuminen on jatkuvaa kehittymistä osana spiraalimaista oppivaa organisaatiota. Yhtenä esimerkkinä hankkeen aikana kokeiltiin vertaisoppimisen mallia MOOC - Leuphana University ympäristössä, jossa kolme tiimin jäsentä kokoontuivat oppimissoluna säännöllisesti co/Malskilla. Malski Akatemia yhdistää oppijoita, ja tarjoaa kokeilualustan erilaisille projekteille. Ideana on esimerkiksi yhdistää vastavalmistuneista tiimi, joka tarjoaa pienyrittäjille osaamistaan. Esimerkiksi viisi pientä putiikkia voi hyödyntää yhden tiimin osaamista osa-aikaisesti saamalla vastineeksi useamman kuin yhden henkilön osaamisen. Kiteytettynä konseptin idea on tuottaa yhteisöllistä yrittäjistä ja oppimisverkoston toimijoista verkostoyritys, joita Malski Akatemian valmentajat valmentavat menestymään sekä henkisesti että tuotteidensa voimin. Akatemian sisälle mahtuu näin ollen sekä tutkintoa suorittavia, oppipoika-kisälli -malli, harjoittelijoita, työttömiä, työkokeilijoita että syventäviä opintoja tekeviä mentoreja. Kaikki oppiminen toteutuu käytännön tuotekehitystä tai projekteja tehden ja koko oppijayhteisö pää- 90 LOPPURAPORTTI ” Malski Akatemia yhdistää oppijoita, ja tarjoaa kokeilualustan erilaisille projekteille. • ideoiden senssitori, speakers corner • Lab-työskentely: tulevaisuuteen kurkottelua • koulutuspalvelut • nonstop-työpajat • mentori-oppilas työpajat • ihmisten aktivointipalvelut • hiljainen työtila • aikapankki, osaamisen vaihto • väistökoulutila > luova koulu • promoamiseen Malski käytössä 24/7 sisi oppimaan toinen toisiltaan, kuhan tekijöitä vain törmäytetään ja järjestetään kohtaamisen ja yhteisen tekemisen paikkoja tarpeeksi. Malskin yhteisö voi tuottaa oppimisen alustan, jossa esim. tiimioppimisen keinoin valmennetaan oppijoita, iästä ja tutkinnoista riippumatta. 6.3 MALSKI ON JATKUVAN KASVUN JA YRITTÄJYYDEN AHJO K3 -projektin kolmas K on kasvuyrittäjyys, jota on käsitelty mm. työpajoissa luvussa 2. Kaiken kaikkiaan kasvuyrittäjyys on terminä varsin moniuloitteinen, koska käsite ymmärretään monin eri tavoin. Suomalaisessa yrityskulttuurissa kasvuun tähtäävä ajattelu on jokseenkin vierasta ja erityisesti tämä on totta Malskin toimialoista esimerkiksi kulttuurissa ja taiteessa. Projektissa kasvuyrittäjyys onkin nähty lähinnä freelancer-tyyppisen yrittäjyyden tukemisena ja verkostoituneisiin liiketoimintamalleihin perustuvana koko ekosysteemin kasvuna. Näillä alueilla on K3 -projektissa saatu luotua uusia käytäntöjä ja otettu käyttöön uusia pilvipalveluun perustuvia työkaluja kuten Slack, Skillhive ja Trello. Toisaalta myös “Pyy pivossa” -yrittäjyyttä on pyritty edesauttamaan (www. effectuation.com). Varsinkin työpajassa esille tulleet Urban Millin parhaat käytännöt olivat hyvä heräte ja inspiraatio lähteä luomaan omaa Malskin tekemisen kulttuuria. Työpajassa tämä ydinajatus kiteytettiin muotoon: “Hyvä työ on taidetta”. Verkostoituneiden liiketoimintamallien ylivoimatekijä on, että ne mahdollistavat löytämään sopivia uusia osaamisyhdistelmiä, jotka ovat niin kilpailukykyisiä, että niiden varaan voidaan rakentaa kannattavaa liiketoimintaa. Merkittävällä tavalla tällaista voidaan tukea ”serendipity management”- ajattelulla, jossa mahdollistetaan arvoa tuottavien oivallusten löytyminen niitä erityisesti etsimättä. Keskeiseen osaan nousee tällöin ns.” ‘competence platform” - ajattelu, jota Malskin tapauksessa on vauhditettu Skillhiven teknologiaan pohjautuvan Malski yhteisöpalvelun testauksella ja käyttöönotolla vuoden 2015 aikana. Serendipity management ja competence platform -käytänteistä löytyy tarkempaa tietoa Ilkka Kakon LinkedIn blogista (ks. linkkiluettelo). Malskin ja K3 -konseptin kannalta tämä tarkoitti, että oli luotava näiden odottamattomien osaamiskombinaatioiden luomiseen ja motivointiin tarkoitettu yhteisöalusta. Projektissa Malskille rakennetusta yhteisöalustasta on esitetty tarkempi kuvaus jo luvussa 5.3. Yhteisöt ovat nykyaikaisen ekosysteemiajattelun keskeinen käsite ja ne voidaan jakaa luonteensa perusteella harrastajayhteisöihin, tutkijayhteisöihin, intohimoisten harrastajien yhteisöihin (Lead User) ja Professional Virtual Communities eli virtuaalisiin ammattilais/yksinyrittäjä -yhteisöihin (PVC). LOPPURAPORTTI 91 Varsinkin harrastaja- ja lead user -yhteisöjen roolia ekosysteemien kehittämisessä ja yrittäjyyden tukemisessa ei ole nykyisissä innovaatioympäristöissä riittävästi huomioitu. Tämä tarjoaa Malskille erinomaisen paikan erottua muusta yrityskehitys toiminnasta. Erityisen mielenkiintoista on taiteilijayhteisöjen liittäminen ekosysteemiin koska siitä voi syntyä ainutlaatuista kilpailuetua. Kun erilaisten yhteisö- Malskin ekosysteemin menestystekijät • • • • Toimivat ja houkuttelevat fyysiset tilat yhteisöllä osaava ja innostunut vetäjä Malskin aktiivinen yhteisöpalvelu Aikaisessa vaiheessa syntyvät menestystarinat • Johdon ja omistajien tuki Malskin vahvan toimintakulttuurin elementtejä: Yhteisöjen rooli Malskin ekosysteemissä (mukaillen kirjasta Ilkka Kakko ”Oasis Way and The Postnormal Era – How Understanding Serendipity Will Lead You to Success”) kuva: Janika Salonen jen ja nimenomaan harrastajayhteisöjen syntymistä tuetaan ja yhteisöjen välistä vuorovaikutusta edistetään, niin syntyy koko ekosysteemiä palveleva inspiraation ja positiivisten kokemusten kierre. Tätä voidaan havainnollistaa seuraavalla kuvalla: Malskin konseptin keskeinen menestystekijä on, että se saa kehitettyä harrastajayhteisöistä lead user -tasoisia, asiaansa intohimoisesti paneutuvia ekosysteemin elementtejä. Malskin ympäristössä ns. “pyy pivossa” -yrittäjyys ja vapaiden freelancereiden yhteistyö saattavat nousta start up -yrittäjyyttä kiinnostavammaksi vaihtoehdoksi. Tällöin konseptin menestystekijäksi nousee verkostoituneiden liiketoimintamallien tukeminen ja tässä erinomainen työkalu on Malskin yhteisöpalvelu. Malskin ekosysteemin kehittämisessä ja erilaisten yhteisöjen synnyttämisessä ja tukemisessa on käytetty verkostoituneita PVC (Professional Virtual Community) eli virtuaalisten ammatilais/yksinyrittäjä -yhteisöjen ja VBE (Virtual Organization Breeding Environment) liiketoimintamalleja. Parhaimmillaan Malski voi toimia ihanteellisena VBE:nä eli erilaisten osaamisyhdistelmien kasvualustana. 92 LOPPURAPORTTI • “Made in Lahti” – vahva paikalliseen osaamiseen nojaava tekeminen • Yritykset dynamona • “Eka Tonni” eli siemenrahasto • Mentori-kisälli yhdistelmät • Oma kulttuurin tuottajakoulutus • Alumniverkosto ja mentorikoulu Edellytykset tehokkaalle Malski solulle: • • • • Avoimuus ja luottamus Maltillinen kuunteleminen Puhumalla asioista joilla on merkitystä Tarpeeksi aikaa tapaamiselle jotta päästään tarpeeksi syvälle • Kysymyksiä tehdään jotta opitaan, ei siksi että todistettaisiin jonkun ylivertaisuus ” Malski on kulttuurin ja elämysten Areena. Malski on vuorovaikutteisen oppimisen Akatemia. Malski on jatkuvan kasvun ja yrittäjyyden Ahjo. •Pyy pivossa yrittäjyys jo u Ah sv ki Ka als M •Malskin A-ryhmä AAA+luokitus •Tiimioppiminen •Vuorovaikutteinen tiedon jakaminen •Dynaaminen ekosysteemi •Monimuotoiset oppimisen tilat •Verkostoituneet liiketoimintamallit 7.1 K3 KULTTUURI - KOULUTUS - KASVU Malski on kulttuurin, koulutuksen ja kasvavan yrittäjyyden ainutlaatuinen ekosysteemi. Monialainen vuorovaikutus tukee toimintakulttuurin ja yritystoiminnan kehittämistä. Malskin yhteisölliset ja muuntautuvat tilat tarjoavat kasvualustan hedelmällisille yhteistyömalleille. Uteliaisuus ja rohkeus kokeilla uutta kuvaavat malskilaisten tapaa toimia. Kaiken toiminnan perustana on elinikäinen oppiminen. Malskin dynamiikka ja vetovoimaisuus houkuttelevat mukaan mielenkiintoisia näkijöitä ja tekijöitä kaikilta elämän aloilta. Malski on kulttuurin ja elämysten Areena. Malski on vuorovaikutteisen oppimisen Akatemia. Malski on jatkuvan kasvun ja yrittäjyyden Ahjo. •Tekemällä oppiminen •Opiskelijayrittäjyys •Elinikäinen oppiminen i - en ur re tu A lt ki Ku als M K M ou al lu sk tu iA ska te m ia •Kulttuurista liiketoimintaa a •Teollisuushistoria ja perintö kuva: Janika Salonen 7. K3 KONSEPTI YRITYSJA KULTTUURIKESKUS MALSKILLA •Tekemisen meininki •Yhteisöllisyyden kokeminen •Energisoiva ympäristö •Elämyksellisyys 7.2 TOIMINNAN STEPIT 2015 - 2017 K3-projektissa hahmoteltiin seuraavia askelmia ja aikatauluja Yritys- ja Kulttuurikeskus Malskin toiminnan käynnistämiseksi. Talonvaltaus 1/2015-10/2015 • • • • • • • • www.malski.fi -sivuston avaaminen Malskin pilottitoimijat valtaavat talon pop up -myymälöiden testaus pop up -kahvilatoiminnan käynnistäminen Malski Ahjon toiminnan käynnistäminen tilojen vuokraus väliaikaiseen käyttöön tapahtuminen järjestäminen yhteisöalustan aktivointi LOPPURAPORTTI 93 • • • • • • • • • • vuokralaisten hankinta kaluste- ja laiteinvestoinnit yhteistyö Inspiksen kanssa Pro-Malski -tukitoiminnan organisointi jatkokehityshankkeiden valmistelu piha-alueen kunnostus alueen asukkaiden osallistaminen digitaalisen toimintaympäristön käyttöönotto Malski Akatemian pilotointi verkoston kanssa (LAMK, Salpaus ym) markkinointisuunnitelman laadinta Käymisvaihe 1/2016-9/2016 • • • • • • • • Malskin Sininen kirja: Yhteisen luomisprosessin kulmakivet 1. Luomme osaamista yhdessä 2. Meillä kaikki saavat osallistua 3. Jaamme onnistumiset ja kannustamme 4. Meillä ei ole valmista “oikein tai väärin” mallia 5. Toimimme vertaisoppimisen mallilla ilman ulkoista johtajuutta 6. Arvioimme lopputuloksia yhdessä 94 LOPPURAPORTTI tilojen varaaminen ja suunnittelu vuokralaisten tarpeiden mukaan yhteistyökumppaneiden sitouttaminen vakiintuvia tapahtumakonsepteja esim. Designmarkkinat Malski Akatemian vastuullinen toimija Panimoravintolan yhteistyökumppanin kartoitus ja yhteistyösopimus toteuttajaorganisaation hallinnon ja toiminnan käynnistäminen palvelutuottajaverkoston rakentaminen tiedotus ja markkinointi Grand Opening 10/2016 • • • Gaala-ilta K3 -konseptin käyttöönotto kokonaisuudessaan ylläpito, arjen organisointi, hienosäätö Malskin Siniset (oppimisen) solut ovat oppimiseen ja kehittymiseen keskittyviä työryhmiä, jonka jäsenet oppivat yhdessä keskittymällä teemaan, joka on tärkeä kaikille sen jäsenille. Solut koostuvat neljästä kuuteen henkilöstä, jotka tapaavat säännöllisesti (esimerkiksi kerran kuukaudessa). Soluista syntyy Malskille oma toimintakulttuuri, joiden avulla asioita voidaan itseohjautuvasti edistää eri ala- ja asiakohtaisten työryhmien avulla. 7.3 KUMPPANIT JA VERKOSTOT YDIN Ytimessä ovat kaikki asiakkaat; vuokralaiset, heidän vieraansa, Malski-yhteisön tuottamien palvelujen käyttäjät sekä lopputuoteasiakkaat. Ytimeen kuuluuvat myös keskeisten Malski Areenan, Malski Akatemian ja Malski Ahjon tukipalvelujen tuottajat. Ydin on K3 -ajatuksen kiteytymä ja siellä synnytetään valtaosa koko konseptin arvosta. Tulevaisuuden tutkimuksen seura LADEC Ekosysteemikumppanit (VÄLIKEHÄ) Demos URAANI Topparoikka ry DEMOLA Coworking Inspis ry UrbanMill Ruokapiiri ASIAKKAAT LILITH Telliskivi P-H Liitto LAMK Keskustaeheytys ry MALSKI AHJON, -AREENAN JA -AKATEMIAN TUKIPALVELUJEN TUOTTAJAT ROK INCUBE LUT VUOKRALAISET LOGOMO Tiimiakatemia MEDIA eOffice Network Seats2Meet Salpaus ELMU ry Fablab Pietari ELMA ry Lahti-Seura ry Luovat ry kuva: Janika Salonen Ekosysteemikumppaneita ovat kaikki tahot, jotka omalla toiminnallaan auttavat ydintä tuottamaan palveluja mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti. Näitä ovat alueen oppilaitokset sekä kaupungin eri toiminnot. Kehitystoiminnassa ja ytimen kapasiteetin rakentamisessa LADEC:in rooli korostuu. Parhaimmillaan Malskille saadaan toimijoita myös fyysisesti paikalle joko oman ”loosin” tai yhteistilan avulla. Myös yhdessä kehiteltävät uudet hankkeet ovat laadullisesti parempia ja vaikutuksiltaan merkittävämpiä, kun niihin saadaan mukaan ekosysteemikumppaneita. Toinen ryhmä ekosysteemikumppaneita ovat Lahden ulkopuolelle sijoittuneet toimijat, joista kotimaisista tärkeimmät ovat Urban Mill ja LOGOMO sekä potentiaalisesti DEMOLA, Osuuskunta Lilith ja Tiimiakatemia. Yhteistyön määrittely ja siitä sopiminen Urban Millin kanssa on tärkeää ja jatkossa Urban Mill voi toimia Maskin yhteisöön kuuluvien toimitilana Otaniemessä ja pääkaupunkiseudulla. Lisäksi heidän tilojaan voidaan käyttää erilaisten palvelu- ja tuotedemojen esittelypaikkana, tästä esimerkkinä Malski-yhteisöön kuuluvan Polarsol OY:n aurinkokeräinten uusi demo, joka avataan kesäkuussa Otaniemessä. Demola on Tampereella muutama vuosi sitten syntynyt yritys-opiskelija -yhteistyökonsepti, joka perustuu tiimiajatteluun, lean-ajatteluun sekä nopeaan protoamiseen. Se on saanut mukaansa maailmanlaajuisia yrityksiä, kuten Nokia ja Intel ja on nopeasti levittäytymässä maailmalle. Tällä hetkellä Demolalla on toimintaa jo noin 20 maassa. Demolan strategian mukaan Suomessa toiminta keskittyy Tampereelle, mutta jonkinlaista maakunnallista toimintaa on Oulussakin. Malskin mahdollisesta pääsystä Demola -verkostoon on keskusteltu Demolan edustajan kanssa siitä, millä edellytyksillä Lahteen voitaisiin perustaa mini-Demola Malskin tiloihin. Tämä edellyttää kuitenkin seutukunnan oppilaspotentiaalin kartoituksen ja paikallisten kansainvälisten yritysten kiinnostuksen selvittämistä, jota ei vielä ole tehty. Vaihtoehtona olisi ratkaista asia yhteistyössä Urban Millin kanssa, jolloin Demola saisi sekä Lahden että Otaniemen kampukset innovaatioalustansa yhtey- LOPPURAPORTTI 95 teen. Jatkoneuvotteluja on syytä jatkaa lähitulevaisuudessa. Myös Osuuskunta Lilithin (kuvattu lähemmin kappaleessa 4.3) asiasta on neuvoteltu Heikki Masalinin kanssa K3-työpajan yhteydessä marraskuussa 2014 pidetyssä liikeneuvottelussa, jossa olivat paikalla Malskin edustajat ja K3 työpajan vetäjät. Heikki Masalin vastaa Lilithin maakunnallisten solujen perustamisesta ja siksi oli tärkeää, että hänelle jäi K3-työpajaan osallistumisen ansiosta selkeä kuva Malskin tavoitteista ja mahdollisuuksista. Tätäkin neuvottelua on syytä jatkaa, koska Lilith tarjoaa nimenomaan ytimelle eli yksinyrittäjille ja kulttuurialan toimijoille erinomaisia palveluja laskutuksen, työsuhdeturvan, työterveyshuollon ym. alueilla ja hyvin hoidettuna tällainen palvelu olisi hyvä kilpailuetu muihin nähden. Tiimiakatemian brändiorganisaation Partus Oy:n kanssa on hankkeen aikana suunniteltu tiimioppimisen mallilla toteutettavia oppimisympäristöjä Malskille. Tiimiakatemian oppeihin perustuvaa matalan kynnyksen tekemisen alustan käynnistämiseksi on kehitteillä oma hanke, jonka pilottipaikkana toimisi Malski. Mahdollisia kansainvälisiä ekosysteemikumppaneita, joiden kanssa on jo Malskin nimissä käyty neuvotteluja, ovat eOffice Network, Seats2Meet, FabLab Pietari sekä INCUBE ja CoworkingC, Las Palmas. Nämä kaikki voivat toimia Malski-yhteisön jäsenille kontaktipintoina, tarjota työtiloja ja mahdollisuuden liittyä heidän yhteisöihinsä. Vastaavasti Malski voi toimia heidän sillanpääasemanaan Suomessa. eOffice Networkin omistaja Pier Paolo Mucelli ilmoitti jo 2013 halukkuutensa saada Malski omaan verkostoonsa, jossa on tällä hetkellä jo 150 kaupunkia ympäri maailmaa. Asia etenikin positiivisessa hengessä ja asiaa tutkittiin huolella, mutta lopullista päätöstä ei kuitenkaan liittymisestä silloin jostain syystä tehty. Keskusteluyhteyttä on senkin jälkeen pidetty yllä, mutta asia ei ole edennyt. Tämäkin asia kannattaa ottaa nyt vakavasti uudelleen mietittäväksi, mikäli kansainväliseen toimintaan halutaan panostaa. Jatkossa liittymistä kannattaa harkita uudestaan, mikäli halutaan panostaa kansainväliseen verkostoitumiseen. Myös Seats2Meetin kanssa on käyty neuvotteluja. Maaliskuun -15 lopulla asiasta neuvoteltiin Ilkka Kakon esitelmämatkan yhteydessä Utrechtissa ja Amsterdamissa. Organisaationa se on valmis ottamaan Malskin ensimmäiseksi suomalaiseksi kohteekseen ja erityisesti heidän lippulaivansa, Amsterdamissa sijaitseva Meetberlagen, omistaja Felix Lepoutre on kiinnostunut jopa käynnistämään viivyttelemättä yhteistyön, jossa hänellä olisi Malskin konseptin kehittämiseen ja toiminnan käynnistämiseen paljon annettavaakin. Seats2Meet aloitti kolme vuotta sitten hienossa vanhassa kiinteistössä (ent. tullikamari ja satamavirkailijoiden palvelupiste) ja on saanut liiketoimintansa 1 000 neliön tiloissa jo tässä ajassa erittäin kannattavaksi. FabLab Pietari on State Polytechnical University of St. Petersburgin yhteyteen pari vuotta sitten perustettu, teknisesti suuntautunut ja hyvin varustettu coworking tila. Sitä käyttävät pääasiassa opiskelijat, mutta sinne on syntynyt parissa vuodes- 96 LOPPURAPORTTI ” ...yksinyrittäjille ja kulttuurialan toimijoille erinomaisia palveluja laskutuksen, työsuhdeturvan, työterveyshuollon yms alueilla ja hyvin hoidettuna tällainen palvelu olisi hyvä kilpailuetu. sa myös muutama kiinnostava ‘lead user’ yhteisö sekä joukko aktiivisia yrityksiä, jotka mielellään hakevat kontaktia länsimarkkinoille ja Suomi koetaan siellä hyvin kiinnostavana kohteena. Lisäksi Lahden sijainti Allegro-reitillä lisää Malskin kiinnostavuutta heidän kannaltaan. Neuvotteluja yhteistyöstä aloitettiin jo tammikuussa 2013, kun yliopiston professori Yury Nurulin oli CoMalskin avajaisten kunniavieraana ja tapasi Malskin edustajia, mm. Lauri Kuukasjärven. Yhteyttä on sen jälkeenkin pidetty säännöllisesti, mutta varsinainen sopimus on kuitenkin vielä tekemättä. INCUBE on Las Palmasissa sijaitseva Gran Canarian saaren aluekehitysyhtiön hallinnoima innovaatioalusta, jonka kanssa yksi Malskin tulevista toimijoista, Karostech Ltd, on tehnyt yhteistyötä. Neuvotteluissa on tullut esille myös heidän kiinnostuksen keskuksensa suomalaisen partnerin löytämiseksi. Viimeksi näitä keskusteluja, nimenomaan Malskin mahdolliseen osallistumiseen liittyen, käytiin maaliskuussa 2015 Ilkka Kakon vierailumatkalla. INCUBE voisi tarjota edullisia coworking tiloja 2-4 kuukauden käyttöön Malskin asiakkaille, ja vastavuoroisesti saisivat suomalaista it-teknologia asiantuntemusta, mm. sovelluskehitys- ja pelialalta. Toinen uudempi kontakti on uusi ja vahvasti verkottunut CoWorking C-15 Kakko tapasi maaliskuussa sen omistajan Nacho Rodriguezin, joka on kiinnostunut erityisesti Malskin yhteisöalustan käyttömahdollisuudesta. Tämä kuitenkin edellyttäisi alustan vaihtamista englanninkieliseksi. ULKOKEHÄ - sidosryhmät ja verkostot Hankkeen sidosryhmät ja verkostot rakentuvat yhdistyksistä, esim. LUOVAT ry, ELMU ry, Topparoikka ry, Inspis ry, Lahti Seura ry, ELMA (Lahden Elämys- ja kulttuurimatkailu) ry, EKE ry, Ruokapiiri ry, Keskustaeheytys ry, Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Inspis ry, tapahtumajärjestäjistä sekä muista yhteistyötahoista. Toimijat voivat kuulua myös ytimeen, jos ne ovat Malskin vuokralaisia tai asiakkaita. Ulkokehälle sijoittuvat myös media, poliittiset järjestöt sekä kaupungin hallintoviranomaiset ja muut viranomaiset. Pääkaupunkiseudulla on hankkeen voimin tutkittu kaupunkilaisaktivismin ja päättäjien ja kaupungin hallinnon yhteistyötä ja haasteita. Paikalliset esimerkkiyhteisöt, jotka voisivat Malskilla toimia, ovat Lahden Ruokapiiri ja yhteisöyritys Törmäämö. K3 -konseptin näkökulmasta kaupunkilaisaktivistien ja kaupungin työntekijöiden keskusteluyhteyden kehittäminen ovat olennaisessa roolissa, kun kehitetään mallia jossa julkinen ja yksityiset ryhmittymät ja yritykset pyritään saamaan keskusteluyhteyteen ja pöydän samalle puolelle. Linkkejä ja materiaalia kaupunkiaktivismin tueksi: https://kaupunkiaktivismi.wordpress.com/materiaaleja/ Lilithin toimitusjohtaja Kikke Heikkinen LOPPURAPORTTI 97 8. TIEDOTUSTOIMINTA Projektille suunniteltiin oma logo ja visuaalinen ilme sekä rakennettiin oma linkki www.comalski.fi sivustolle. Tapahtumista, työpajoista ja seminaareista, tiedotettiin sivujen ja Facebookin lisäksi kutsuilla, jotka lähetettiin Gruppo -asiakasjärjestelmän kautta. Gruppo käsittää yli 500 toimijan yhteystiedot; alan toimijoita, kehitysorganisaatiota, kouluja, viranomaistahoja sekä muita yhteistyötahoja. K3 -projektin ja sen toimintaa esiteltiin myös Kulmakadun toimitiloissa ja tammi-helmikuussa järjestetyn Moi lahtelaista! -näyttelyn yhteydessä. Malskin sivuille www.malski.fi suunniteltiin visuaalinen ilme sekä tekniset valmiudet sisällön tuottamiseksi. K3 -hankkeen logon ja tiedotuspohjan suunnitteli Janika Salonen K3 -hanketta esiteltiin Kulmakadun toimitiloissa. 98 LOPPURAPORTTI K3 TILA -hankkeen näkyvyys co/Malskin sivuilla (www.comalski.fi) 9. TULOSTEN ARVIOINTIA Malskilla vallitsee ajan (sence of time) ja paikan (sence of place) henkien hyvä synteesi, joka on tarjonnut kasvualustan vireälle ekosysteemille. Paikan henkeen ovat vaikuttaneet fyysiset tilat, historia, tarinat ja niiden synnyttämät assosiaatiot sekä toimijoiden yhteisöllisyys. Ajan hengen keskeisinä arvoina informaatio- ja verkostoyhteiskunta, luovuuden yhteiskunta, elämysyhteiskunta ja tietoyhteiskunta tukevat ekosysteemin kehittymistä. Projektin tuloksia arvioitiin vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien kautta. Vahvuuksia ja heikkouksia arvioitiin sisäisten tekijöiden näkökulmasta, joita ovat henkilöstö, osaaminen, prosessit, resurssit, talous ja asiakkaat. Mahdollisuuksia ja uhkia arvioitiin ulkoisten tekijöiden näkökulmasta, joita ovat mm. ympäristössä ja tulevaisuudessa nähtävillä olevat tekijät kuten rahoitus, päätöksenteko, politiikka, ympäristö, kilpailu ja asiakkaat. Vahvuuksia tulisi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja heikkouksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja kehittää heikkouksista vahvuuksia. Mahdollisuudet ja uhat tulisi tunnistaa ajoissa, reagoida niihin ja valmistautua ennakoidusti. Keskeisenä heikkoutena on Mallasjuoman kiinteistöön vanhoilta Taidepanimon ajoilta liittyvät korkeat odotukset ja muutamien vuosien tyhjillään olon aiheuttama kiinteistön rappeutuminen ennen nykyistä kehityshanketta. Suuren yleisön kiinnostus hiipui ja monien lupausten ja aikatauluviivästysten myötä lahtelaisten usko hankkeen toteutumiseen on joutunut koetukselle. Tämä epävarmuus voidaan hälventää ainoastaan konkreettisilla näytöillä ja Yritys- ja Kulttuurikeskus Malskin julkistamisen saama myönteinen mediavastaanotto tammikuussa oli rohkaisevaa. Positiivinen asenne ja aktiivinen tiedottaminen pienistäkin onnistumisista ovat nyt tärkeitä. Niukka rahoituspohja ei juuri kestä yllättäviä kustannusylityksiä, joten ammattitaitoinen projektinjohto on elintärkeää. Riski budjetin ylittävistä saneerauskustannuksista on kuitenkin hallittavissa, kun niihin varaudutaan riittävän ajoissa. Positiivisella uutisoinnilla ja Pro-Malski -liikkeen aktivoinnilla saadaan luotua luottamusta, joka puolestaan vaikuttaa loft-asuntojen myynnin onnistumiseen. Tämän kassavirran saaminen aikataulussa vähentää niukkaan rahoituspohjaan liittyviä riskejä ja saa aikaan positiivisuuden kierteen. Lahden alueen kilpailutilannetta pitää seurata tarkasti ja jo paikkansa vakiintuneista kilpailijoista (esim. Askon alue) erottautuminen on tärkeää. Huolella suunniteltu Malskin rahoitus- ja toimintamalli mahdollistaa kuitenkin kilpailijoita alhaisemman vuokratason. Kun tähän yhdistetään ainutlaatuiset vetovoimatekijät, kuten verkostoituneiden liiketoimintamallien tuntemus, vahva freelancer-yrittäjyyden tukeminen ja kokenut malskilaisten ydinheimo, voidaan toimitilamarkkinoiden ylitarjonnasta ja kilpailusta huolimatta tilanne kääntää Malskin eduksi. SISÄISET TEKIJÄT (Henkilöstö, osaaminen, prosessit, resurssit, talous, asiakkaat) VAHVUUDET HEIKKOUDET • Malski yhteisössä paljon osaamista K3 kärjissä (kulttuuri, koulutus, kasvu) • yhteisön sitoutuminen pitkäjänteiseen kehittämiseen • Malskin historia ja tarina kiinnostavia • yhteisön osaajien työllistäminen jatkossa • yhteisöllisten prosessien tukeminen tiimijohtamista hyödyntäen • ekosysteemiajattelun ymmärrys • K3 konsepti sisältää käyttökelpoisia ja yhteisöllisyyttä tukevia ideoita ja toimintatapoja • tulorahoituksen turvaaminen, niukka rahoituspohja • verkosto-osaamisen johtaminen haasteellista • kilpailukykyinen vuokrataso • lähialueitten asukkaiden sitouttaminen • ydintoimijoiden periksiantamattomuus • heikko kontaktipinta oikeisiin yrityksiin (potentiaaliset asiakkaat) ULKOISET TEKIJÄT (Ympäristössä ja tulevaisuudessa nähtävillä olevat tekijät kuten rahoitus, päätöksenteko, politiikka, ympäristö, kilpailu, asiakkaat) MAHDOLLISUUDET • kehittyvä Lahden keskusta, tori ki-kortteli UHAT ja Mals- • uudet asiakkuudet • oppilaitosyhteistyö: opiskelijayrittäjyys ja todellinen kokeilualusta • verkostoituneiden liiketoimintamallien osaaminen ja niiden tukeminen (ainutlaatuista Suomessa jos tehdään hyvin) • ketterä ja joustava toimintamalli > muokataan tiloja ja toimintaa asiakaslähtöisesti • lähialueen asukkaiden aktivointi (vapaaehtoista, talkoohenkistä tukea ja työpanosta) • rauhallinen mutta keskeinen sijainti • oma-aloitteelliset ja itsenäiset ryhmäytymät sekä järjestäytyneet toimijat tarvitsevat vapaamuotoisen kiinnepaikan vrt. kumppanuustalo • kilpailu muiden toimitiloja tarjoavien kanssa (mm. Askon alue, Kirjastot ja Fellmannia, Isku Center, Autokori, Hennalan alue yms.) Lahdessa poikkeuksellisen paljon tällaista toimitilatarjontaa! • mm. Vanhalla Valimolla laaja tapahtuma- ja ravintolatarjonta sekä vakiintunut asiakaskunta • Consiksen tuleva tapahtumapalvelutarjonta • uudistettu Vanha Juko tarjoaa kilpailevia palveluja • vanhan sähkölaitoksen konttorin tuleva toiminta ja tarjonta • projektin viivästyminen on aiheuttanut ja aiheuttaa epävarmuutta potentiaalisissa asiakkaissa • pääyhteistyökumppaneiden vetäytyminen hankkeesta • korjaus- ja saneerauskustannukset nousevat budjetoidusta => ei rahaa markkinointiin ja yhteisöjen rakentamiseen LOPPURAPORTTI 99 Malskin kiinnostava teollisuushistoria ja tarina ovat loistava kilpailuetu, ja se on tuotava esiin monilla tavoin sisustuksessa tilojen nimeämisessä ja palvelujen kuvauksissa. Tähän saatiin projektintyöpajoissa paljon käyttökelpoisia ideoita, joista voi ammentaa kilpailijoista erottuvia ratkaisuja. Lahtelaisuutta tulee korostaa ja lähialueen asukkaiden orastava mielenkiinto tulee hyödyntää järjestämällä heidän kanssaan erilaisia tempauksia ja tapahtumia. Muutamat aktiiviset naapuruston asukkaat ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa hankkeeseen ja perusvire on positiivinen. Tätä voidaan pitää yllä aktiivisella lähialueiden asukkaiden tiedottamisella. K3 -projektin aikana muodostuneessa Malski yhteisössä on paljon eri alojen asiantuntemusta ja tämä on hyödynnettävä mielekkäällä tavalla. Ydintoimijoiden kiinnostuksen säilyttäminen edellyttää pieniä onnistumisia ja uusien toimintamallien ennakkoluulotonta kokeilua. Vapaamuotoista ja oma-aloitteista parveutumista tuetaan Malskin yhteisöpalvelulla ja prosesseja tehostetaan tiimijohtamisen menetelmillä. Rauhallinen mutta keskeinen sijainti torin tuntumassa pitää keskustaelämästä kiinnostuneet opiskelijat kävelyetäisyyden päässä. Opiskelijayrittäjyyden edellytyksiä parannetaan tiiviillä oppilaitosyhteistyöllä ja arjen onnistumisista kertovilla esimerkeillä. Yrittämisen kynnystä madalletaan esimerkiksi työ- ja yrittäjyysosuuskuntia hyödyntämällä ja kehittämällä vertaistukitoimintoja. ” Malskilla vallitsee ajan henkien (sense of time) ja paikan henkien (sense of place) hyvä synteesi. Ajan hengen keskeisinä teemoina informaatio-, verkosto-, elämysyhteiskunta ja paikan hengen luoneet tilat, historia, tarinat ja niiden synnyttämät assosiaatiot sekä toimijoiden yhteisöllisyys tarjoavat kasvualustan vireälle ekosysteemille. BlackBoxin esiintymisareena 100 LOPPURAPORTTI MALSKIN TARINA JATKUU! K3 TILA –hanke päättyi 31.03.2015, mutta Yritys- ja Kulttuurikeskus Malskin tarina on vasta alkamassa. Maaliskuussa 2015 kohteen korjausrakentaminen käynnistyi ns. ”Ankkasiiven” purulla ja jatkui sisätilojen puruilla. Samassa yhteydessä purettiin osa vanhasta katosta. Seuraavaksi on vuorossa uuden katon rakentaminen koko kiinteistöön, tarvittavien ikkunoiden uusiminen sekä vaipan puhdistus ja korjaus. Myös sisätiloissa on aloitettu raivaus- ja siivoustyöt, tavoitteena päästä siirtymään osaan tiloista jo elokuussa 2015. Tiloja on tällöin käytettävissä erilaisten tapahtuminen järjestämiseen sekä vuokraustoimintaan. Tavoitteena on avata koko Yritys- ja Kulttuurikeskus Malski vuoden 2016 loppuun mennessä www.malski.fi LOPPURAPORTTI 101
© Copyright 2024