Tässä
RUOTSALAISEN EDUSKUNTARYHMÄN VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016 KUSTANNUKSET JA SÄÄSTÖT Yrittäjyys 47,15 100 Hyvinvointi ja työ 33,8 Ikääntyneet 69 Kansainvälinen Suomi 269,6 Lapset ja nuoret 128,6 -235 Uudistukset -316 Byrokratia ja leikkaukset Muut kustannukset -500 -400 -300 -200 -100 1,77 0 100 200 300 VEROT JA LISÄYKSET Tuloveron vähennys 488 -409 Arvonlisäveron korotus -31 Autoverovähennyksestä luopuminen -95 Ensimmäisen asunnon verovähennys Kotitalousvähennyksen korottaminen 31 Eläkeläisten lisäveron vähentäminen 16 -500 -400 -300 -200 -100 0 100 200 300 400 500 LAPSET JA NUORET Panostetaan korkeakouluihin 35,6 Aamu- ja iltapäivätoiminta 10,0 Parempi peruskoulu kaikille 32 Pienemmät ryhmät päivähoidossa 25,2 Kaikilla lapsilla on oikeus päivähoitoon 25,8 05 10 15 20 25 30 35 40 KANSAINVÄLINEN SUOMI Finnfundlisärahoitus takaisin kehitysapuun -130 -150 -100 Kansalaisjärjestöjen kehitysavun säilyttäminen -150 Naisten ja lasten YK-tuen säilyttäminen Pakolaiskiintiön korottaminen 2500:een 9,6 Uskottava puolustus 10 -150 -120 -90 -60 -30 120 150 IKÄÄNTYNEET Eläkeläisten ylimääräisen veron laskeminen 16 Pelastetaan eläkeläisten kodit 65 Tukea veteraaneille 4 01 02 03 04 05 06 07 08 0 HYVINVOINTI JA TYÖ Kotitalousvähennyksen korottaminen 31 Lisää rahaa yksinhuoltajille 13,8 Säilytetään kuntoutus ja aikuiskoulutus 12,5 Työtä, opintoja tai harjoittelua kaikille nuorille 7,5 YRITTÄJYYS Panostuksia joukkoliikenteeseen 11 Nopeammat tuomio istuinkäsittelyt 5 Yritysten kansainvälis tymistuen korottaminen Panostetaan TEKESiin ja VIEXPOon 1 30,15 MUUT KUSTANNUKSET Ihmisoikeus raportoija 0,85 Kielikylpyopettajat 0,5 Kalastajat 0,2 Svenska Finlands Folkting 0,1 Äitiyspakkaus turva paikanhakijoille 0,12 BYROKRATIA JA LEIKKAUKSET Energiaverotuki -25 -7 Hallituksen ei tule päättää tutkimuksesta -15 Vähemmän paperien kääntelyä maanviljelijöille -13 Valtio ei tarvitse lisää luonnonsuojelualueita -126 Leikataan hallituksen kärkihankkeita UUDISTUKSET Lyhennetty tukikausi -105 35 Korotettu ansioisidonnainen päiväraha 70 Vähenevän harmaan talouden vaikutukset 20 Harmaan talouden vastustaminen TE-toimistot -25 15 Sujuvampaa työnvälitystä kilpailuttamalla 45 Tukea kuntien yhdistymiselle -150 Vähemmän tehtäviä kunnille sekä sote- ja kuntauudistukset YLEISET PERUSTEET Ruotsalainen eduskuntaryhmä uskoo vaihtoehtoiseen budjettiin, joka ei nosta kokonaisveroastetta. Sen sijaan ryhmä esittelee budjetin, joka ei poikkea valtiobudjetin tasosta verojen eikä tulojen ja menojen suhteen. Vaihtoehtobudjetin avulla haluamme näyttää, että politiikassa on vaihtoehtoja. Vaikka Suomen talous pystyy antamaan tänä päivänä vain vähän liikkumavaraa, tulee talouden kehitystä ohjata selkein priorisoinnein. Haluamme haastaa hallituksen tällä vaihtoehtobudjetilla ja näyttää, että vastuullista talouspolitiikkaa voi harjoittaa myös ilman perusteetonta puuttumista koulutukseemme ja lastemme tulevaisuuteen, sekä vaikeassa asemassa olevien eläkeläisten tilanteeseen, eikä meidän tarvitse tinkiä Suomen uskottavuudesta pohjoismaisena ja kansainvälisenä toimijana. PRIORISOIMIAMME PANOSTUKSIA JA LEIKKAUKSIA: - Lapset ja nuoret ovat Suomen tulevaisuus. Me haluamme säilyttää päivähoidon, koulun ja koulutuksen kaikkien perusoikeutena ja -mahdollisuutena. Emme voi siksi hyväksyä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista tai päivähoitolapsiryhmien kasvattamista. Haluamme panostaa enemmän niin peruskoulutukseen kuin myös korkeakouluihin. - Me uskomme Suomeen vahvana globaalina toimijana, jolla on suuri sosiaalinen vastuu. Siksi meidän vaihtoehtomme on kasvattaa kehitysavun määrää 250 miljoonaan euroon ja enemmän kuin kolminkertaistaa pakolaiskiintiömme. Siirrämme takaisin Finnfund-panostuksen osaksi kehitysapua. - Ikäihmiset ovat resurssi, josta haluamme huolehtia. Me emme voi hyväksyä eläkeläisten asumistuen leikkauksia ja me haluamme huolehtia veteraaneistamme. Yksinhuoltajille jää enemmän rahaa käteen, kun yhteys toimeentulotuen ja lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen väliltä katkaistaan. - Suomi voi nousta talouskriisistä vain yrittäjyyden ja työn avulla. Panostamalla nuorisotakuuseen, kuntoutuksella ja jatkokouluttamisella lisäämme työllistymistä. Organisaatiot kuten Tekes ja Viexpo tukevat yrityksiä. - Ehdotamme hallituksen kärkihankkeiden puolittamista. Tällä säästetään 126 miljoonaa euroa. - Joukkoliikenne säästää aikaa, rahaa ja ympäristöä. Siksi haluamme panostaa enemmän VR:n palveluihin. TÄRKEIMMÄT UUDISTUKSET: - Haluamme saada aikaan maahamme paremman työllisyyden, joka on paras tapa turvata hyvinvointiyhteiskuntamme. Tässä onnistuaksemme olemme yhdistäneet kaksi lääkettä. Haluamme uudistaa ansiosidonnaisen päivä rahajärjestelmän siten, että sen ansainta-aika lyhenee, mutta toisaalta määrä kasvaa hieman. Samanaikaisesti me haluamme sovittaa paremmin työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan panostamalla yksityiseen työnvälitykseen. - Vahvat peruskunnat ovat visiomme jatkossakin. Vastuun sosiaali- ja terveydenhuollosta on pysyttävä edelleen paikallisena. Siksi haluamme kuntauudistuksen, joka rakentuu vahvoihin kuntiin täydentämään hoitouudistusta. Tällä tavoin voimme turvata sekä lähipalvelut että paikallisen demokratian toteutumisen. Me haluamme, että kunnat tekevät työtä sellaisten asioiden eteen, jotka ovat tärkeitä asukkaille, kun taas tarpeettomia tehtäviä voidaan leikata. - Haluamme taistella edelleen harmaata taloutta vastaan. Haluamme saada huijarit kiinni ja uskomme, että jokainen satsattu euro tulee moninkertaisena takaisin. - Maanviljelijöiden tulee saada keskittyä työhönsä jäykässä ja hankalassa byrokratiaviidakossa tarpomisen sijaan. Me haluamme poistaa maaseutuhallinnosta yhden tason ja keskittää valvonnan viranomaiselle. - Me haluamme kehittää terveydenhuoltoon yhteisen kustannuskaton. Tämän päivän tilanteessa lääkkeille on k attonsa, matkakorvauksille omansa, kuten myös sairaalahoidolle ja niin edelleen. Kun kaikkia kattoja nostetaan hallituksen ehdottamalla tavalla, ovat seuraukset monille yhteiskuntamme jäsenille vaikeat. VEROPOLITIIKKA: - Me haluamme tukea työllisyyttä ja ehkäistä kannustinloukkuja pienentämällä verotusta. Samanaikaisesti teemme veronuudistuksen, jossa maksamme hieman enemmän kulutuksesta. Tämä tapahtuu korottamalla hieman arvonlisäveroa ja luopumalla autoveron madaltamisesta. - Työllisyyttä tuetaan korotetulla kotitalousvähennyksellä. Tällä lisäämme mahdollisuuksia yksityisyrittämiseen ja torjumme harmaata taloutta. - Ensiasunnon oston verovapaus lopetetaan, sillä meidän mielestämme valtion ei tarvitse tukea yksityisomistajuutta verohelpotuksin. Eläketulon lisäveroa madalletaan hieman. TULOT MÄÄRÄRAHAT OSASTO 11 VEROT JA VEROLUONTEISET TULOT PÄÄOTSIKKO 23 VALTIONEUVOSTON KANSLIA Selitys: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän veropolitiikka eroaa hallituksen vaihtoehdosta 535 miljoonalla eurolla. Vaihtoehtobudjetissa veromuutokset ovat suuruus asteeltaan neutraaleja hallituksen ehdotukseen verrattuna. Suomen kokonaisveroaste kuuluu Euroopan korkeimpiin ja siksi sanomme ei verotuksen tiukentamiselle. Selitys: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän valtioneuvoston kansliaa koskeva politiikka on 133 miljoonaa euroa hallituksen vaihtoehtoa pienempi. Tutkimuksen on oltava maan kehitystä ja hyvinvointia edistävä voimavara. Poliittinen valintaprosessi ei suosi tutkimusta eikä kärkihankkeita. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän veropolitiikka ja vero perusteiden tärkeimmät muutokset Verotuksemme tavoitteena tulee olla kyky kerätä tarpeeksi rahaa voidaksemme säilyttää pohjoismaisen hyvinvointi yhteiskuntamme. Veronkannon tulee olla tehokasta, oikeudenmukaista ja sen tulee perustua maksukykyyn. Verotuksen tulee lisäksi kannustaa työn tekemiseen ja yrittäjyyteen, ja sen tulee edistää taloudellista kasvua ja työllistämistä. Vain kestävällä kasvulla ja korkealla työllisyysasteella voimme taata hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen myös pitkällä tähtäimellä. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän politiikka valtio neuvoston kanslian toimialueella Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä tutkimuksen tulee olla voimavara, jolla edistetään maan kehitystä ja hyvinvointia. Tavoitteena tulee olla korkealuokkainen ja relevantti suomalainen tutkimustoiminta, joka synnyttää uusia ajatuksia ja innovaatioita. Riippumattomien tahojen – ei poliittisten päättäjien – tulee valita projektit, joihin panostetaan. Sama koskee myös kärkihankkeita, joista useat tulisi hoitaa varsinaisen toiminnan puitteissa. Tärkeimmät muutokset hallituksen vaihtoehtoon ovat: - Verotuksen tulee kannustaa työn tekemiseen ja yrittämiseen. Haluamme saada aikaan veromuutoksen, jolla verotamme kulutusta työn sijaan. Siksi haluamme madaltaa kaikkien veroluokkien ansiotuloverotusta. Me vähennämme työn verotusta yhdellä prosenttiyksiköllä alimmissa palkkaluokissa ja puolella prosenttiyksiköllä korkeimmissa palkkaluokissa. Me korotamme kaikkien arvonlisäluokkien veroa 0,5 prosentilla. Me uskomme palkkatyön verotuksen pienentämisen dynaamisiin vaikutuksiin. - Kannustaaksemme yrittäjyyttä haluamme nostaa kotitalousvähennyksen määrää 2 400 eurosta 4 000 euroon vuodessa. Kotitalousvähennyksellä on hyvä vaikutus työllistämiseen ja sillä torjutaan harmaata taloutta. Siksi haluamme panostaa siihen lisää 31 miljoonaa euroa. - Harmaan talouden torjuntaan kohdistetuilla panostuksilla sekä korkeammasta kotitalousvähennyksestä saatavien dynaamisten vaikutusten odotetaan tuovan lisäverotuloja 70 miljoonaa. - Me haluamme keventää lisäveroa – solidaarisuusveroa, jota osa eläkeläisistä pakotetaan maksamaan, 1,45 prosenttiyksiköllä. Tämä vähentää verotuloja 16 miljoonaa euroa. - Ehdotamme, että autoverotuksen pienentämisestä luovutaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, mikä kasvattaa verotuloja 31 miljoonaa euroa. - Lisätäksemme verotuloja ehdotamme myös, että valtio ei tukisi yksityisomistamista, ja siksi ensiasunnon ja -asunto- osakkeiden ostoa koskeva verovapaus poistetaan, minkä arvioidaan tuovan valtion kassaan 95 miljoonaa euroa. Kehyskauden aikana tarkastelemme myös lähemmin muita, kuten esimerkiksi perintö- ja lahjaveroa koskevia veromuutoksia. Hallituksen kärkihankkeet Selitys: Sipilän hallitus on päättänyt aloittaa muutosohjelman saavuttaakseen strategiset tavoitteensa hallituskaudellaan. Hallitus tekee kertaluonteisen 1 miljardin panostuksen kärkihankkeisiin kolmen tulevan vuoden aikana vuoteen 2018 asti. Hallituksen strategiset tavoitteet konkretisoituvat 26 kärkihankkeeseen. Vuonna 2016 käytetään noin 252 miljoonaa euroa kärkihankerahoitukseen. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä hallituksen kärkihankkeissa on joitakin hyviä toimenpide-ehdotuksia. Jotkut kärkihankkeet vaikuttavat valitettavasti enemmänkin rahalla kikkailulta kuin oikeasti uuteen panostamiselta. Esimerkiksi koulutuksen kärkihankkeiden ei voida ajatella kompensoivan hallituksen nyt ehdottamia massiivia koulutukseen kohdistuvia leikkauksia. Yhtä lailla jotkut kärkihankkeista ovat sellaisia, jotka tulisi hoitaa varsinaisen toiminnan puitteissa kutsumatta niitä kärkihankkeiksi. Siksi ei ole myöskään motivoitua allokoida lisämäärärahoja näihin siinä laajuudessa kuin hallitus on nyt tekemässä. Me ehdotamme siksi, että hallituksen kärkihankkeiden määrärahat puolitetaan vuoden 2016 budjetissa toisin sanoen niitä vähennetään 126 miljoonalla eurolla. Rahat käytetään sen sijaan kompensoimaan esimerkiksi hallituksen ehdottamia koulutukseen ja kehitysapuun kohdistettujen määrärahojen leikkauksia. PÄÄOTSIKKO 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Selitys: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kehitysapua koskeva politiikka eroaa hallituksen vaihtoehdosta 250 miljoonaa. Ryhmä haluaa, että hallituksen 130 miljoonan lisärahoitus Finnfundille allokoidaan varsinaiseen kehitys työhön. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän politiikka ulkoasiain ministeriön toimialueella Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä kehitysavun määrän tavoitteena on oltava pitkällä tähtäimellä 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, joka on YK:n tavoite. Suomi on sitoutunut tähän jo pitkään. Me haluamme Suomen olevan luotettava toimija kansainvälisessä kehitystyössä ja kansakunta, joka kantaa vastuuta kehitysapupolitiikassa. Me emme hyväksy hallituksen ehdottamaa kehitysavun teurastusta kolmanneksella. PÄÄOTSIKKO 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Selitys: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän oikeusministeriön hallinnonalaa koskeva politiikka eroaa hallituksen vaihtoehdosta 10,85 miljoonaa. Ryhmän mielestä oikeudenhoito on turvattava ja harmaan talouden torjuntaan tehtäviä panostuksia on jatkettava. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän politiikka oikeus ministeriön toimialueella PÄÄOTSIKKO 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Selitys: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puolustusministeriön hallinnonalaa koskeva politiikka eroaa hallituksen vaihtoehdosta 10 miljoonaa. Ryhmän mielestä tasokorotus tarvitaan uskottavan puolustuksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän politiikka puolustus ministeriön toimialueella Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä kaavamainen leikkaus puolustusministeriön määrärahoista on vastoin parlamentaarisen työryhmän sopimaa periaatetta puolustuksen tulevaisuudesta. Me haluamme nyt panostaa toimenpiteisiin, jotka pitävät yllä uskottavuutta uudistettuun puolustukseemme sekä riittäviin henkilöstövoimavaroihin. Siksi haluamme korottaa puolustusvoimille suunnattuja määrärahoja 10 miljoonalla eurolla. PÄÄOTSIKKO 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä - Oikeudenhoito on yksi demokraattisen oikeusvaltiomme peruspilareista ja rahoituksen tasoa tulisi nostaa vuosittain 5 miljoonalla eurolla oikeusprosessien lyhentämiseksi. - Toimenpiteet harmaan talouden torjumiseksi maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti ja siksi niihin tulisi panostaa vuosittain 20 miljoonaa euroa, josta 5 miljoonaa euroa oikeusministeriön hallinnonalalle. - Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon tulee palkata ihmisoikeusraportoija 85 000 eurolla/v. Selitys: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ehdotus vaihtoehtobudjetiksi valtiovarainministeriön hallinnonalalla on 63,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituksen vaihtoehto. Ryhmän mielestä kuntauudistuksella ja vähentämällä kuntien tehtäviä on mahdollista saada aikaan järkeviä säästöjä. Haluamme myös panostaa päivähoitoon ja harmaan talouden torjuntaan. PÄÄOTSIKKO 26 SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä - Suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon vastuusta on pysyttävä paikallisena. Tämän vuoksi tahdomme kuntauudistuksen, joka rakentuu vahvoihin peruskuntiin nyt suunniteltavan hoitouudistuksen sijaan. Visiomme on vahvoissa peruskunnissa myös tulevaisuudessa. Tällä tavoin voimme turvata lähipalveluiden saannin ja paikallisen demokratian. Lisäksi haluamme vähentää oleellisesti kuntien vastuulla olevia tehtäviä. Tästä saatavat säästöt ovat 150 miljoonaa euroa ja kuntien yhdistymiseen tarvittava lisätuki 45 miljoonaa euroa. - Me emme saa leikata lapsille suunnattuja määrärahoja. Kaikilla lapsilla tulee olla oikeus päivähoitoon ja hoitopaikkojen ryhmäkoot on pidettävä nykyisellä tasolla. Tämän turvataksemme me haluamme nostaa kuntien valtionosuuksia 51 miljoonalla eurolla. - Panostukset harmaan talouden torjuntaan maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti. Tähän tulee kohdistaa voimavaroja vuosittain 20 miljoonalla eurolla, joista 5 miljoonaa verohallinnolle ja 5 miljoonaa tullille. - Me haluamme antaa viljelijöiden keskittyä tekemään työtänsä paperityön ja tarpeettoman byrokratian rattaiden pyörittämisen sijaan. Me haluamme siksi vähentää hallinnon tasojen määrää kolmesta kahteen lakkauttamalla Selitys: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän sisäministeriön hallinnonalaa koskeva politiikka eroaa hallituksen vaihtoehdosta 5,85 miljoonaa. Ryhmän mielestä pakolaiskiintiötä tulee kasvattaa ja panostuksia harmaan talouden torjumiseksi tulee jatkaa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän politiikka sisäminis teriön toimialueella Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä - Pakolaiskiintiötä tulee kasvattaa 750:stä 2500 pakolaiseen vuosittain, mikä tuo sisäministeriölle 85 000 euron kustannukset. - Toimenpiteet harmaan talouden torjumiseksi maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti ja siksi niihin tulisi panostaa vuosittain 20 miljoonaa euroa, josta 5 miljoonaa euroa kohdennetusti poliisille. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän politiikka valtiovarain ministeriön toimialueella Maaseutuviraston. Koska osa tehtävistä siirtyy kunnille, kasvaa niiden valtionosuudet 4 miljoonalla eurolla ensi vuonna. - Me haluamme tehostaa Elintarviketurvallisuusviraston toimintaa siirtämällä laboratoriopalvelut tullille. Käytännössä nämä kaksi tahoa tekevät nykyään samoja asioita ja näin toinen toiminnoista voitaisiin lopettaa. Säästöä saadaan aikaan, vaikka tullille siirretään 1,5 miljoonaa euroa, sillä sen laboratoriotehtävät lisääntyvät. - Tässä taloustilanteessa kaikkia yrityksiä tulisi kohdella tasa-arvoisemmin ja siksi me näemme aiheelliseksi madaltaa energiaverotuen astetta 85 %:sta 70 %:iin ja säästää siten 25 miljoonaa euroa. Uudistuksia: Selitys: Me uskomme kuntaan ja haluamme siksi aikaansaada kuntauudistuksen täydennyksenä hoitouudistukselle ja samalla vähentää voimakkaasti kunnalle kuuluvia tehtäviä. Suomella on pitkä ja yhtäjaksoinen perinne, jossa kunnat ovat paikallisen yhteiskunnan peruspilareita. Olemme rakentaneet maamme ja sen demokratian paikallisen päätöksenteon avulla. Nyt suunnitelmissa oleva hoitouudistus siirtää suuren osan palveluista kuntien tehtävälistalle. Me haluamme tämän sijaan saada aikaan avoimen kuntauudistuksen, joka ei edellytä alueilta neljännesmiljoonan verran asukkaita tai enemmän. Emme usko sen olevan oikea tie paikallisten palveluiden turvaamiseksi. Me sen sijaan haluamme nähdä noin 20 000–50 000 asukkaan kuntia, jotka voivat johtaa integroituja sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksinkertaisempia erityissairaanhoidon palveluita. Visiossamme ovat vahvat peruskunnat jatkossakin. Tällä tavoin voidaan turvata lähipalvelut ja paikallisen demokratian toteutuminen. Kunnilla oli vuonna 2012 yhteensä 535 lakisääteistä tehtävää. Ne perustuivat yli 130:een lakiin ja asetukseen. Useimmat tulivat voimaan 1990-luvulla, mutta myös 2000-luvun kehitys on tuonut yhä enemmän ja yksityiskohtaisempia tehtäviä. Vuodesta 2012 tehtävät ovat lisääntyneet, vaikka myös määrätietoista työtä tehtävien vähentämiseksi on tehty. Tämän työn tulee edetä rivakasti. Me haluamme vähentää kuntien tehtävien määrää reippaasti, jotta ne voivat keskittyä tekemään omaa ydintehtäväänsä: hyvien lähipalvelujen tuottamista suomalaisille. PÄÄOTSIKKO 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Selitys: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskeva politiikka eroaa hallituksen vaihtoehdosta 88,2 miljoonaa. Tämän lisäksi 51 miljoonan euron valtionosuuskorotukset valtiovarainministeriön hallintoalueella kuuluvat yhteen subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja säilytettyjen ryhmäkokojen kanssa. Me tahdomme, että Suomi on yksi maailman johtavista tietovaltioista. Meidän on panostettava tietoon ja koulutukseen pärjätäksemme maailmantaloudessa. RUOTSALAISEN EDUSKUNTARYHMÄN POLITIIKKA OPETUS- JA KULTTUURI MINISTERIÖN TOIMIALUEELLA Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä: - Me emme halua leikata lapsilta. Kaikilla lapsilla tulle olla oikeus käydä päivähoidossa ja päiväkotien ryhmäkoot tulee säilyttää nykyisellään. Me haluamme lisätä kuntien valtionosuuksia 51 miljoonalla eurolla turvataksemme tämän. - Kaikilla on oltava hyvä koulu ja siksi me haluamme lisätä kuntien kouluille suunnattuja määrärahoja 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi me haluamme ottaa takaisin käyttöön 12 miljoonan tuen, joka myönnettiin parantamaan yleissivistävän koulutuksen laatua. - Mielestämme koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tarvitaan edelleen. Muutoin monet perheet eivät saa arkeansa rullaamaan. Me haluamme siksi panostaa 10 miljoonaa tämän toiminnan palauttamiseksi käytäntöön. - Tieto on rahaa ja ilman korkeatasoisten korkeakoulujen hyvää koulutusta ei Suomi pärjää maailmanlaajuisessa kilpailussa. Siksi me emme halua leikata yliopistojen indeksistä 35,6 miljoonaa euroa. - Kielikylpy on luonnollinen tapa, jolla nuoret ja lapset voivat saada hyvät kielitaidot jo pienenä. Lastentarhaopettajille tarkoitettun kielikylpykoulutuksen aloittamiseen Vaasassa tarvitaan 0,5 miljoonaa euroa. Me olemme valmiit satsaamaan nämä rahat. - Jokainen syrjäytynyt nuori kokee henkilökohtaista kärsimystä ja samaan aikaan yhteiskunta menettää paljon rahaa. Me haluamme panostaa 7,5 miljoonaa euroa nuorisotakuun kehittämiseen, etsivään nuorisotyöhön sekä nuorten minitöiden mallin kehittämiseen. - Työelämä muuttuu koko ajan ja sen myötä myös työelämässä tarvittavat valmiudet ja taidot muuttuvat. Koko alan muuttuessa täytyy ihmisillä kaikkialla maassa olla yhtäläiset mahdollisuudet jatko- ja lisäkoulutukseen. Tämän turvaamiseksi haluamme panostaa 2,5 miljoonaa euroa. - Svenska Finlands folkting on Suomen ruotsinkielisen väestön yhteistyöelin, ja se toimii yli puoluerajojen. Me tahdomme turvata sen resurssit pysymään aiempien vuosien tasolla ja nostamme siksi sen määrärahoja 100 000 eurolla. Uudistuksia: Selitys: Hallituksen tavoite kehittää nuorisotakuuta tukemaan nuorten elämänhallintaa, luomaan opiskelupolkuja ja työtä on hyvä. Jotta tavoitteisiin päästään – että jokaisella nuorella olisi töitä, opiskelu- tai harjoittelupaikka – tarvitaan resursseja. Vaihtoehtoiset kustannukset, jotka syntyvät jos nuoria ei autettaisi, kasvavat huomattavasti suuremmiksi pitkällä aikavälillä. Taloudellisen tappiokaupan lisäksi on tietysti kyse henkilökohtaisesta tragediasta nuoren ihmisen syrjäytyessä. Hallitus on leikannut rajusti työpajatoiminnasta ja etsivän nuorisotyön määrärahoista. Tämän me haluamme oikaista, jotta jokaisella nuorella ihmisellä olisi mahdollisuus päästä eteenpäin elämässään. On tehtävä kunnollista nuorisotakuun ja etsivän nuorisotyön seurantaa ja hallituksen on panostettava toimintaan, josta on jo saatu tuloksia. Lisäksi saksalaisen mallin mukaista, niin sanottujen minitöiden järjestämistä alle 30-vuotiaille nuorille, olisi tutkittava. Meille tämä voisi tarkoittaa järjestelmää, jossa työnantajamaksuja ei tarvitse maksaa alle 30-vuotisten nuorten kohdalla, että alle 30-vuotiaat voisivat ansaita tietyn summan, esimerkiksi 500 euroa kuukaudessa tämän vaikuttamatta tuen saantiin, tai että valtio subventoisi tämän ryhmän palkkoja. Järjestelmä voitaisiin integroida Sanssi-korttiin ja samalla byrokratia vähentyisi huomattavasti. Yrittäjä voisi ilmoittaa nuorten palkkaamisesta yksinkertaisella lomakkeella. Tämä auttaisi syrjäytymisuhan alla olevia nuoria ja toisaalta se antaisi nuorille mahdollisuuden saada oikeaa työkokemusta jo varhain elämässä. Näin sekä yhteiskunta että nuoret voittavat. On ryhdyttävä toimenpiteisiin nuorisotakuun ja etsivän nuorisotyön kehittämiseksi, jotta niillä saavutettaisiin ja löydettäisiin kaikki nuoret. Me haluamme lisäksi ottaa selvää minityömallista, jolla alle 30-vuotiaiden olisi helpompaa saada työtä. Nuorille voitaisiin antaa esimerkiksi oikeus ansaita noin 500 euroa kuussa tämän vaikuttamatta tukien tai muiden etujen saamiseen. Myös työnantajat maksaisivat pienempiä työnantajamaksuja nuoren henkilön palkatessaan. Me haluamme viedä eteenpäin toisen asteen uudistusta, mutta kontrolloidusti siten, että uudistuksen kriteerit lyödään lukkoon ensin ja vasta sitten keskitytään rahoituksen leikkaamiseen. PÄÄOTSIKKO 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Selitys: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa koskeva politiikka on 14,8 miljoonaa euroa pienempi kuin hallituksen vaihtoehto. Mielestämme byrokratiaa voi vähentää ja maanviljelijöiden on saatava keskittyä työhönsä turhan papereiden pyörittämisen sijaan. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän politiikka maa- ja metsätalousministeriön toimialueella Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä - Maanviljelijöiden on saatava keskittyä omaan työhönsä paperityön ja tarpeettoman byrokratian sijaan. Siksi me haluamme vähentää hallinnon tasojen määrää kolmesta kahteen lakkauttamalla Maaseutuviraston. Osa tehtävistä siirretään ministeriöön, jota kompensoidaan 2 miljoonalla eurolla ja osa tehtävistä siirtyy kunnille. Tämän lisäksi vuonna 2016 voidaan tehdä 5 miljoonan säästöt. - Elintarviketurvallisuusviraston toimintaa voidaan tehostaa siirtämällä laboratoriopalvelut tullille ja keskittämällä eläintensuojeluvalvonta sekä eläinten hyvinvointi ja kasvinterveys ELY-keskuksiin. Tästä saadaan aikaan 10 miljoonan säästöt. - Ammattikalastajien toimintaedellytykset on turvattava ja ympäristönäkökanta huomioitava harvennus-kalastuk- sella. Siksi me haluamme panostaa 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliittoon ja 100 000 euroa harvennuskalastukseen. Uudistuksia: Selitys: Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa vähentää byrokratiaa maa- ja metsätalousministeriössä. Yksinkertaistetuilla prosesseilla voitetaan aikaa, rahaa ja vähennetään paperityötä. Maanviljelijöiden on saatava keskittyä omaan oikeaan työhönsä kuluttamatta liikaa aikaa paperityöhön. Tämä toteutetaan siten, että yksi hallintotaso, Maaseutuvirasto (Mavi), lopetetaan. Myös Elintarviketurvallisuusviraston toimintaa tehostetaan keskittämällä päällekkäistoiminnot vain yhteen organisaatioon: tässä tapauksessa osa tehtävistä keskitetään tullille ja osa ELY-keskuksiin. PÄÄOTSIKKO 31 VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Selitys: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän viestintäministeriön hallinnonalaa koskeva politiikka eroaa hallituksen vaihtoehdosta 11 miljoonaa. Ryhmän mielestä oikein suunnitellulla joukkoliikenteellä voidaan vähentää ruuhkaliikennettä, päästöjä ja lisätä turvallisuutta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän politiikka viestintä ministeriön toimialueella Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä hyvin toimivat liikenneyhteydet ovat tarpeellisia, jotta eri alueet olisivat mahdollisimman tasa-arvoisia. Valtiolla on ollut jo pitkään strategia, jonka mukaan koko maa on pidettävä elävänä. Toimiva infrastruktuuri on tämän työn perusta. Me emme halua hallituksen tapaan vetää mattoa raideliikenteen alta ja siksi me haluamme panostaa 11 miljoonaa enemmän kuin hallitus VR:n palveluiden ostamiseksi. PÄÄOTSIKKO 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Selitys: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa koskeva politiikka eroaa 36,9 miljoonalla eurolla hallituksen vaihtoehdosta. Ryhmä haluaa kohdentaa resursseja suurempiin pakolaiskiintiöihin, työllistämistä lisääviin toimenpiteisiin sekä yritysten vienti- ja kansainvälistymistoimintaan. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän politiikka työ- ja elinkeinoministeriön toimialueella Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä - Yrittäjyys, vienti ja työllisyys ovat Suomen kilpailukyvyn kulmakiviä. Me haluamme panostaa 30 miljoonaa euroa Tekesin kautta tapahtuvaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. - Taloutemme on riippuvainen pienten ja keskisuurten yri- tysten menestyksestä ja näin mahdollisuudesta antaa työtä. Me emme halua leikata kansainvälistymistuesta, vaan haluamme sen sijaan panostaa tähän 1 miljoonan ja 150 000 euroa vienninedistämiseen Viexpon kautta. - Työllistämispalveluista ja työnvälityksestä on tehtävä tehokkaampia ja tuloskeskeisempiä. Meillä on nykyään paljon vapaita työpaikkoja ja lukuisia työttömiä, jotka eivät kuitenkaan löydä toisiaan. Luodaksemme tehokkaampia palveluja työvoimapalveluiden kilpailuttaminen olisi tehtävä mahdolliseksi. Siksi me haluamme leikata TE-toimistoilta 25 miljoonaa euroa ja kohdentaa sen sijaan 15 miljoonaa euroa yksityisiin työnvälityspalveluihin. - Palolaiskiintiötä tulisi kasvattaa 750:stä 2500 pakolaiseen vuodessa, mikä tuo kuntakorvauksiin 8,75 miljoonan euron lisän. - Elintarviketurvallisuusviraston toimintaa voidaan tehostaa siirtämällä laboratoriopalvelut tullille ja keskittämällä eläintensuojeluvalvonta sekä eläinten hyvinvointi ja kasvinterveys ELY-keskuksiin. Tämä tarkoittaa 7 miljoonan euron siirtämistä ELY-keskuksille. Uudistuksia: Selitys: Turvatakseen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen Suomi tarvitsee yhä enemmän veroja maksavia työntekijöitä. Työmarkkinamme on kärsinyt parin vuosikymmenen ajan kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta. Me olemme juoksuttaneet pitkäaikaistyöttömiämme viranomaiselta toiselle sen sijaan, että olisimme ottaneet käyttöön konkreettisia työllistämistoimenpiteitä. Työnvälityksen on toimittava aktiivisesti työttömyyskauden tai jopa heti lomautuksen alussa. Työllistämispalveluiden antamisesta ja työnvälityksestä on tehtävä tehokkaampaa ja tuloskeskeisempää. Nykypäivänä maassamme on paljon vapaita työpaikkoja ja lukuisia työttömiä, eivätkä nämä kuitenkaan löydä toisiaan. Luodaksemme tehokkaampia palveluja työvoimapalveluja on niitä pystyttävä kilpailuttamaan enemmän. On selvää, ettei yllämainittuja toimenpiteitä voida soveltaa nykyiseen tapaamme hoitaa työnvälitystä. Rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan suuria uudistuksia, jolloin esimerkiksi työvoimapalveluiden kilpailuttaminen tehdään mahdolliseksi. Me haluamme tukea tätä uudistusta ja samalla koemme, että on tarkoituksenmukaista vähentää julkisia työnvälityspalveluita. PÄÄOTSIKKO 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Selitys: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa koskeva politiikka eroaa 22,92 miljoonalla eurolla hallituksen vaihtoehdosta. Ryhmä haluaa kohdentaa varoja yksinhuoltajiin, eläkeläisiin, kuntoutukseen, työllistämisuudistukseen, veteraaneihin ja kaikille äideille annettaviin äitiyspakkauksiin. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän politiikka sosiaali- ja terveysministeriön toimialueella Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä - Eläkeläisten on saatava asua kotona. Siksi me haluamme säilyttää eläkeläisten asumistuen nykyisellä tasolla. Tämä tuo 65 miljoonan euron kustannukset. - Valtio ei saa ottaa rahaa yksinhuoltajilta. Epälooginen lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen ja toimeentulotuen välinen yhteys on poistettava, jotta yksinhuoltajille jäisi hiukan enemmän jäljelle tuloistaan. Yhteyden poisto maksaa vuosittain 13,8 miljoonaa euroa. - Suomi tarvitsee lisää työtä tekeviä ja veroja maksavia hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen turvaamiseksi. Me haluamme uudistaa ansiosidonnaisen päivärahajärjestelmän siten, että tukea maksetaan lyhyemmän ajan, mutta tuen määrää nostetaan hiukan. Uudistuksen myötä säästetään 70 miljoonaa euroa. - Hallituksen suunnitelma lopettaa AURA-kuntoutus on täysin ristiriidassa yleisen pyrkimyksen kanssa, jolla halutaan parantaa hyvinvointia työelämässä ja tämän avulla pidentää työuria. Me uskomme, että pitkällä aikavälillä kuntoutuksella säästetään kustannuksia ja siksi me haluamme panostaa siihen 10 miljoonaa euroa. - Turvapaikan Suomesta saaneilla naisilla on oikeus äitiyspakkaukseen, mutta Suomessa edelleen turvapaikka-päätöstä odottavilla ei ole. Meille on itsestäänselvyys, että kaikkien äitien tulee saada äitiyspakkaus. Siksi me haluamme panostaa tähän 120 000 euroa. - Rintamaveteraanit ovat taistelleet itsenäisyytemme puolesta ja monet myös uhranneet oman terveytensä. Meille on selvää, että alati ikääntyvistä veteraaneistamme on pidettävä huolta. Siksi me haluamme lisätä määrärahoja heidän kuntouttamiseensa 4 miljoonaa euroa. Uudistuksia: Selitys: Suomella on pitkä ja yhtäjaksoinen perinne, jossa kunnat ovat paikallisen yhteiskunnan peruspilareita. Kunnat ovat huolehtineet, että asukkaiden saatavilla on paikallisesti tarvitsemansa palvelut ja asukkaat voivat vaikuttaa kunnan toimintaan suoraan kunnallisvaaleilla. Meillä on tapana sanoa, että elämä on paikallista. Me olemme rakentaneet maamme ja maamme demokratian paikalliseen päätöksentekoon pohjautuen. Suomen pian satavuotisen itsenäisyyden aikana päätöksentekojärjestelmä on rakentunut niin, että paikalliset asiat päätetään paikallistasolla ja kansalliset valtion tasolla. Nyt suunniteltu hoitouudistus vie suuren osan palveluista pois kunnan tehtäväkentästä. Asukkaat eivät voi enää yhtä suoraan ja läheltä vaikuttaa esimerkiksi vanhustenhuoltoon tai neuvontapalveluihin. Tämän sijaan päätökset esimerkiksi siitä, missä vanhainkoti tarvitaan, tehdään jossain sadan kilometrin päässä. Itse asiassa hoitouudistuksessa onkin kyse suuresta, kierosta kuntauudistuksesta, jolla valta siirretään joillekin vielä epäselville maakunnille tai suuremmille yksiköille, joita hallitus on päättänyt kutsua itsehallintoalueiksi. Me haluamme avoimen kuntauudistuksen, jossa ei tarvita neljännesmiljoonan tai tätä useamman asukkaan alueita. Tämä ei ole oikea tapa turvata paikallisten palvelujen toteutuminen. Me haluamme sen sijaan nähdä noin 20 000–50 000 asukkaan kuntia, jotka voivat johtaa integroituja sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksinkertaisempia erityissairaanhoidon palveluita. Pitkälle erikoistunut erityissairaanhoito tarvitsee nykyistä enemmän koordinointia, jota voisi ohjata vahvemmin esimerkiksi nykyiset viisi erityisvastuualuetta, jotka toimivat kuntayhtyminä. Malli turvaa vähintään yhden päivystävän keskussairaalan kussakin maakunnassa. Me haluamme myös saada aikaan enemmän valinnanvapautta hoidon piirissä. Rahoitusta on yksinkertaistettava ja kanavoitava pitkällä aikavälillä yhdellä tavalla. Jokaisen henkilön on saatava mahdollisuus valita ratkaisu, joka sopii hänelle parhaiten - huolimatta siitä, onko palvelu julkisen, yksityisen toimijan tai kolmannen sektorin tuottamaa. Julkinen sektori kantaa päävastuun hoidosta, toteuttaa keskittämisen ja laatii laatuvaatimukset. Suomi tarvitsee enemmän työntekijöitä ja veronmaksajia hyvinvointiyhteiskunnan jatkumisen turvaamiseksi. Jotta suomalaisille voidaan taata hyvä työelämä koko työuran ajan, tarvitaan valtion tukea niinä aikoina, jolloin työ jostain syystä keskeytyy. Tämä edellyttää parempaa kuntoutusta ja jatkokoulutusta niille, jotka ovat nyt vailla työtä, sekä kannustimia, jotta työn vastaanottaminen olisi aina taloudellisesti kannattavaa, ja että aktiivisuutta suosittaisiin. Työmarkkinamme on kärsineet parin vuosikymmenen ajan kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta. Olemme juoksuttaneet pitkäaikaistyöttömiämme viranomaiselta toiselle ilman, että olisimme ottaneet käyttöön konkreettisia työllistämistoimenpiteitä. On tärkeää kannustaa, myös valtion taholta, omaan aktiivisuuteen nostamalla ansiosidonnaista päivärahaa hiukan ja samalla lyhentämällä tuen maksamisaikaa. Tanskassa kokemukset tällaisesta mallista ovat hyvät. Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että suurin osa uudelleentyöllistyneistä saavat työpaikan päivärahan ansainta-ajan alussa tai lopussa. Me uskomme, että muokatulla mallilla yhä useammat palautuvat nopeammin takaisin työelämään. Hallitus suunnittelee säästävänsä vuodesta 2017 alkaen 150 miljoonaa euroa vuosittain lääkekorvauksia vähentämällä. Hallitus suunnittelee myös vähentävänsä hoidon matkakustannuskorvauksia yhteensä 20 miljoonalla eurolla vuosittain vuodesta 2016 alkaen. Tämän lisäksi se suunnittelee nostavansa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja yhteensä 150 miljoonalla eurolla vuosittain. Pitkäaikaisen laitoshoidon, palveluasumisen, kotihoidon ja muiden sosiaali- ja terveydenhoidon palvelujen asiakasmaksuja nostetaan. Pienituloisille tämä tietää suurta kustannusten lisääntymistä. Pahimmassa tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että ihmisillä ei ole varaa hoitoon, jota he tarvitsisivat. Sen sijaan, että katsoimme kaikkia kattoja ja korvauksia erillisinä, meidän tulisi siirtyä yhteen yhtenäiseen järjestelmään, jonka avulla etsisimme tosissamme ratkaisuja yhteisen lääkkeiden, hoitokustannusten ja matkakustannusten omavastuukaton luomiseksi. Näin voisimme välttyä siltä, että pienituloisimmat eivät kärsisi tarpeettomasti ja toisaalta voisimme vakuuttua, että meillä on kokonaiskuva korvausjärjestelmästä. Ruotsissa on jo käytössä järjestelmä, joka ottaa huomioon ihmisen kokonaistilanteen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa, että Suomessakin asiaa tutkitaan ja vastaava järjestelmä otetaan käyttöön. PÄÄOTSIKKO 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Selitys: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ympäristöministeriön hallinnonalaa koskeva politiikka on 13 miljoonaa euroa hallituksen vaihtoehtoa pienempi. Ryhmä haluaa, että nykyisessä taloustilanteessa uusien luonnonsuojelualueiden perustamista vähennetään. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän politiikka ympäristöministeriön toimialueella Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä tilanteessa, jossa Suomen talous vaatii meidän kaikkien panoksemme, on korkea aika kääntää jokainen kivi mahdollisten säästökohteiden löytymiseksi. Vaikka me puhummekin ympäristöarvojen puolesta, voimme juuri nyt olla perustamatta uusia luonnonsuojelualueita. Tällä ja peruuttamalla määrärahasiirron Metsähallitukselle saamme aikaan yhteensä 13 miljoonan euron säästöt.
![Perusesite [PDF]](http://cdn3.abcdocz.com/store/data/003438822_1-b6d1f69a8f6ac3f9d602b8758549983c-250x500.png)
© Copyright 2024