kooste hallinnonalojen VATU-ohjelmista

1 (49)
kooste hallinnonalojen
VATU-ohjelmista
1.10.2013
Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma
Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla vastataan osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen supistamistarpeeseen sekä työmarkkinoiden muutokseen kirkastamalla valtionhallinnon roolia ja tehtäviä,
tuottamalla rakenteellisia uudistuksia sekä ottamalla käyttöön valtionhallinnon uutta roolia tukevia toimintatapoja.
Hallinnonalakohtaiset vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmat muodostavat ohjelman toimeenpanon ytimen. Ne muodostuvat hallinnonalan VATU-hankkeista, inhimillisen pääoman kehittämisestä sekä ydintoimintoanalyysissä ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamisesta.
Kuva1: Hallinnonalojen VATU-ohjelmat tavoitteiden toteuttajina
VATU-ohjelman toimeenpanossa on huomioitava erityisesti seuraavat lähtökohdat:
1. Ohjelmaa ja sen osa-alueita johdetaan kokonaisuutena ja koordinoidusti, ohjelman strategiset tavoitteet huomioiden.
2. Toimenpiteillä edistetään inhimillisen pääoman hyvää kokonaishallintaa ja arviointia.
3. Tuloksellisuuden kaikkia osa-alueita (vaikuttavuus, palvelukyky, aikaansaannoskyky sekä tuottavuus ja taloudellisuus) tarkastellaan tasapainoisesti.
4. Toimenpiteitä toteutetaan yhdessä (henkilöstön mukaanotto, poikkihallinnollisuus ym.) sekä aktiivisesti uudistuen.
5. Toimeenpanossa pääpaino on tuloksissa ja vaikutuksissa. Prosesseissa pyritään keveyteen ja tarkoituksenmukaiseen vaiheistukseen.
Valtiovarainministeriö
Snellmaninkatu 1 A, Helsinki
PL 28, 00023 Valtioneuvosto
www.vm.fi
Puh 0295 16001 (vaihde)
Faksi 09 160 33123
[email protected]
Y-tunnus 0245439-9
2 (49)
Valtioneuvoston kanslian VATU-ohjelma
Yleiskuvaus
Valtioneuvoston kanslialla on yksi Vatu-hanke: verkkoviestintäuudistus. Hanke toteutetaan ministeriöiden yhteistyönä. Keskeiset toimijat ovat valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö. Yhteistyössä ovat mukana
myös muut ministeriöt eli kaikki 12 ministeriötä. Hanke on sisällöllinen ja tekninen. Vaikuttavuustavoite: Valtioneuvosto on yhtenäinen viestintätalo, mikä parantaa kansalaisten ja sidosryhmien tiedonsaantia valtioneuvoston
toiminnasta. Hanke on edennyt aikataulussa. Valtiosihteerin johtamassa johtoryhmässä seurataan hankkeen
toteutumista.
Valtioneuvoston kansliassa tehtiin aikoinaan VATUun liittyen ydintoiminta-analyysi. Sitä valmisteltiin yhteistyössä koko työyhteisön kanssa. Valtioneuvoston kansliassa analyysin tuloksena alkoi keskustelu uudenlaisesta
työkulttuurista. Jota koskevia toimenpiteitä toteutettiin viimeisen vuoden aikana, esimerkkinä valtiosihteerin aamukahvit koko henkilöstölle. Analyysin tuloksena ei syntynyt erityisiä organisatorisia muutoksia vaan organisaation rakenteen tarkastelu on jatkuvaa.
Inhimillisen pääoman kehittäminen
Valtioneuvoston kanslia on ottanut inhimillisen pääoman kehittämisen osaksi päivittäistä johtamista. Erityisesti
on kiinnitetty huomiota johtamiseen jatkamalla ministeriön johtamisen ja johtoryhmätyön kehittämistä, osaamisen kehittämiseen päivittämällä osaamiskartoitusta ja liittämällä osaamisen arviointia kehityskeskusteluihin sekä
työkykyyn ylläpitämiseen panostamalla seurantaan. Näitä työyhteisön osatekijöitä on seurattu jo vuosia VMBaron mittareiden avulla ja testaamalla johtamista 360 arviolla. Välineinä työkyvyn ylläpitämisessä on ministeriön
hyvän työyhteisön ja varhaisen välittämisen ohjeet, yhteistyö työterveyshuollon kanssa sekä omat ministeriön
yhteiset ja yksikkökohtaiset työhyvinvointiohjelmat, joissa huomioidaan mittauksissa saadut tulokset ja työterveyshuollon raportit. Näiden toteutumista seurataan ministeriön johtoryhmässä.
VATU-hankkeet
Nimi
Valtioneuvoston verkkoviestinnän uudistushanke
Lisätietoja:
Päivi Paasikoski [email protected]
Lyhyt kuvaus
Verkkosivu-uudistuksen toiminnallinen prototyyppi valmistunut 6/2016
(VNK,VM,STM,MMM)
Verkkopalvelun visuaalinen suunnittelu käynnistynyt elokuun puolessa välissä ja etenee hyvin.
Tekninen toteutus lähes puolessa
välissä.
Ensimmäinen ylläpitäjien koulutus
vk 39.
Betaversion julkaisupäivä
15.10.2013.
Suurimmat haasteet toteutuksen
rahoitus- ja hallintamallissa. Tekninen ohry 24.9.
Lisätietoja valtioneuvoston kanslian VATU-ohjelmasta
talouspäällikkö Kaija Sánez
osastopäällikkö Auni-Marja Vilavaara
[email protected]
Tavoitteet
vaikuttavuus: Kansalaisten ja sidosryhmien tiedonsaanti valtioneuvoston toiminnasta tehostuu, kun ministeriöiden verkkoviestintä on viestinnällisesti ja teknisesti
yhtenäisempää.
palvelukyky: Luotettavan tiedon välitys
nopeasti ja tasapuolisesti verkossa .
aikaansaannoskyky: Ministeriöiden yhteinen verkkoviestintäprosessi ja toimintatapa.
tuottavuus ja taloudellisuus: Hanke
alentaa valtioneuvostotasolla verkkosivujen hankinta- ja ylläpitokustannuksia.
3 (49)
Ulkoasiainministeriön VATU-ohjelma
Yleiskuvaus
Ulkoasiainministeriön VATU-ohjelmaan on sisällytetty hallinnonalan merkittävimmät tuottavuutta, palvelukykyä
ja vaikuttavuutta parantavat kehittämiskokonaisuudet, sekä keskeiset henkilöstöpoliittiset tulevaisuuden toimintakykyä edistävät kehittämiskokonaisuudet. Ohjelman pyrkimykset ja tehtävät ovat seuraavat:
• Tuloksellisen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan toiminnan edellytysten säilyttäminen – sopeutuminen pienempiin resursseihin.
• Todellisen liikkumavaran luominen ja varmistaminen toiminnan ja resurssien kohdentamiseksi johdon tuloslinjausten mukaan.
• Ulkoministeriön henkilöstöstrategian (Hestra 2010-2015) toimeenpano (johtaminen, henkilöresurssien kohdentaminen, palkkaus- ja urajärjestelmät, osaamisen turvaaminen muutoksissa, työhyvinvointi).
• Toimintaedellytyksiä parantavien ja toimintaa tehostavien hankkeiden ja toimenpiteiden yhteistarkastelu ja
yhteisen suunnan varmistaminen.
• Kulurakenteen kestämättömyyden estäminen tuloksenteossa – kiinteiden kulujen (mm. toimitilat, työvoimakustannukset) osuus ei saa enää nousta.
Ohjelma toimii koordinoivana, yhteensovittavana ja ohjelman pyrkimyksien mukaisiin lopputuloksiin ohjaavana
rakenteena niille hankkeille ja muutostoimenpiteille, joita ohjelmaan sisällytetään.
Inhimillisen pääoman kehittäminen
Ulkoasiainhallinnon inhimillisen pääoman kehittäminen toteutetaan pääosin uusitun henkilöstöstrategian toteutuksena ja jatkokehittämisenä. Painopistealueet ovat:
1. Johtaminen
2. Henkilöstöresurssien kohdentaminen; priorisointi/depriorisointi
3. Tehtäväkiertoon soveltuva palkkausjärjestelmä
4. Urajärjestelmien analysointi ja johtopäätösten tekeminen
5. Osaamisen turvaaminen muutostilanteessa
>> UMn henkilöstöstrategia
VATU-hankkeet
Nimi
Suomen kansainvälisten toimintojen kehittäminen Suomitalo/Team Finland konseptin pohjalta
Lisätietoja:
Risto Hakoila
[email protected]
Lyhyt kuvaus
Tavoitteet
vaikuttavuus:
Suomalaistoimijoiden parantuva yhteistyö
ulkomailla edistää Suomen kaupallistaloudellisia ja yhteiskunnallisia pyrkimyksiä
ja maakuvaa. Laaja-alainen maakohtainen
Suomi-promootioyhteistyö valtion, yritysten
ja järjestöjen kesken
palvelukyky:
Ulkoiset kumppanit ja asiakkaat näkevät ja
kokevat Suomen palvelut ja intressit ulkomailla mielekkäinä, selkeinä ja toisiaan tukevina. Ulkoiset kumppanit ja asiakkaat kokevat saavansa palvelut helposti ja vaivattomasti Suomen eri edustajilta…
4 (49)
aikaansaannoskyky:
Parantunut suomalaisten toimijoiden yhteistyö, työnjako ja osaamistaso verkostoitumisen, yhteisen koordinaation ja yhteisten tilojen käytön avulla
tuottavuus ja taloudellisuus:
Laajempi ja laadukkaampi vaikuttavuus ilman lisäresursointia
vaikuttavuus: -
Kansalaispalvelujen
prosessien kehittäminen
palvelukyky:
Palvelutason nosto tai säilyttäminen joustavammilla prosesseilla (sähköisyys, keskittäminen Suomeen tai alueellisesti, pohjoismainen ja EU-yhteistyö) kysynnän kasvusta huolimatta
Lisätietoja:
Risto Hakoila
[email protected]
aikaansaannoskyky:
Parempi aikaansaannoskyky laajenevan yhteistyön ja taakanjaon avulla muiden viranomaisten, valtioiden ja ulkoisten kumppanien
kanssa.
tuottavuus ja taloudellisuus:
Parantunut yksikkökohtainen tuottavuus prosessien kehittämisen seurauksena. Edustustoissa parempi resurssien kohdennuskyky
toisiin tuloksellisiin tarkoituksiin
Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus
Toteutuksessa
Nro
Nimi
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonala
Toimijat (vastuu, osallistujat)
UM
Lisätietoja
K1
Edustustoverkon toimintatapojen
ja palveluiden kehittäminen
K4
Hallinnonalan tarjoamien kansalaispalvelujen kehittäminen
Hallinnonalojen välinen
UM, SM, STM,
OM
*2013 talpo
K7
Ulkoasiainhallinnon tietohallinnon tehostaminen
Hallinnonala
UM
*2013 talpo
-HTK
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonala
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
UM
Lisätietoja
Valmisteilla/suunnitteilla
Nro
Nimi
K5
Ministeriön kiinteistöhallinnon
kehittäminen ja tehostaminen
*2013 talpo
-HTK
*2013 talpo
5 (49)
Ehdotettu
Nro
Nimi
K2
K3
K6
K8
K9
Hallintopalvelujen kehittäminen
rakenteellisilla ja strategisilla
kehittämistoimilla
Henkilöstö- ja taloushallinnon
kehittäminen rakenteita ja prosesseja uudistamalla
Kehitysyhteistyön hallinnon kehittäminen ja tuloksellisuuden
parantaminen
UM:n sisäisten toimintatapojen
ja prosessien kehittäminen ja
tehostaminen
Viestinnän kehittäminen ja organisoiminen viestinnän toimintastrategian pohjalta
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
Hallinnonala
UM
Hallinnonala
UM
Hallinnonala
UM
Hallinnonala
UM
Hallinnonala
UM
Lisätietoja ulkoasiainministeriön VATU-ohjelman toteutuksesta:
talousjohtaja Risto Hakoila
[email protected]
Lisätietoja
6 (49)
Oikeusministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma
Yleiskuvaus
Oikeusministeriön hallinnonalalla VATU-ohjelma on kytketty luontevalla tavalla osaksi hallinnonalan toimintaa ja
kehittämistä. Ministeriön molemmissa VATU-hankkeissa tunnistettiin jo varhaisessa vaiheessa yhdenmukaisuus
VATU-ajattelun kanssa. Ohjelman tarjoaman tasapainoisen tavoiteasettelun avulla hankkeissa on pohdittu hyödyllisellä tavalla kehittämisen tavoitteita niin vaikuttavuuden, palvelukyvyn, aikaansaannoskyvyn kuin taloudellisuuden ja tuloksellisuudenkin kautta. Oikeusministeriön hallinnonalalla on noin 130 virastoa, joten se on organisaatioiden määrältä varsin laaja. Hallinnonalalla erityistä kiitosta on saanut VATU:un liittyvä ydintoimintoanalyysi, jossa henkilöstölle annettiin mahdollisuus nostaa esiin omia kehittämisehdotuksiaan. Samaan aikaan ydintoimintoanalyysin kanssa laadittiin Oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013-2025, joka käytännössä
sisältää merkittävän määrän oikeushallinnon ydintoimintoihin vaikuttavia kehittämistoimia. Siten hallinnonalalla
toteutettu ydintoimintoanalyysi palveli monelta osin myös tätä työtä.
Inhimillisen pääoman kehittäminen
Oikeusministeriön hallinnonalalla VATU:un liittyvä inhimillisen pääoman näkökulma yhdistettiin hallinnonalalla
ajankohtaiseen henkilöstöstrategiatyöhön, koska hankkeen ja strategian tavoitteet tukevat toinen toisiaan. Erityisen hyvänä on pidetty hankkeen tavoitetta kytkeä inhimillisen pääoman näkökulma osaksi toiminnan suunnittelua ja tulosohjausta. IPO-työn avulla on parannettu myös Kaiku-työn tavoitteiden näkyvyyttä.
VATU-hankkeet
Nimi
Oikeushallinnon aineistopankki AIPA:n ja poliisihallinnon Vitja-järjestelmän
luoma poikkihallinnollinen
kokonaisuus
Lisätietoja:
Marko Loisa
[email protected]
>> Lisätietoja AIPAhankkeesta
Lyhyt kuvaus
AIPA-hankkeessa luodaan yhtenäinen järjestelmä, jossa syyttäjänvirastot ja yleiset tuomioistuimet käsittelevät sähköisesti kaikki lainkäyttöasioita koskevat toimintonsa asian vireille
tulosta sen ratkaisemiseen ja arkistointiin saakka. AIPA-järjestelmällä
korvataan nykyisin käytössä olevat
erilliset järjestelmät. Sähköinen arkistointi mahdollistetaan määrittelemällä
toimijoille sähköiset arkistonmuodostussuunnitelmat. Hankkeen tavoitteena on myös luoda sähköiset tiedonvaihdon kanavat tärkeimpien sidosryhmien, esimerkiksi esitutkintaviranomaisten ja rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten kanssa. Hankkeessa tehdään
jatkuvaa yhteistyötä Rikosseuraamuslaitoksessa vireillä olevan
asiakastietojärjestelmän uudistamishankkeen ja poliisihallinnossa vireillä
olevan Vitja–hankkeen kanssa toimivien tiedonvaihdon kanavien varmistamiseksi.
Tavoitteet
vaikuttavuus:
Laadukkaan oikeusturvan turvaaminen uudessa järjestelmässä. Työtapojen muutos syyttäjälaitoksessa ja yleisissä tuomioistuimissa.
palvelukyky:
Prosessin virheettömyys, sujuvuus ja
nopeus kaikkien asianosaisten näkökulmasta. Vireillepanon helppous ja
ohjaavuus sekä sähköinen vuorovaikutteinen asiointi. Ratkaisukäytännön
saatavuuden parantaminen.
aikaansaannoskyky:
Syyttäjänvirastojen ja yleisten tuomioistuinten henkilöstön kyvyt ja työtaidot
voidaan keskittää varsinaiseen lainkäyttötyöhön rutiinitöiden automatisoinnin avulla.
tuottavuus ja taloudellisuus:
Hankkeen vaatimukset ja hankkeeseen osallistuvien henkilöiden kyvyt ja
taidot vastaavat toisiaan. Vähemmillä
resursseilla saadaan vähintään nykyinen palvelutaso ylläpidettyä.
7 (49)
Vankien terveydenhuollon
valvonta, järjestäminen ja
rahoitus
Lisätietoja:
Arto Kujala
[email protected]
Mikko Juvonen
[email protected]
Oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen vankiterveydenhuollon hanke on hyvä esimerkki yhteistyöhankkeesta, jossa
kehittämistä on VATU:n myötä mietitty tehtävien ja resurssien siirtona hallinnonalalta toiselle. Hankkeessa
pohditaan varsinaisen vankiterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtoa
sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ja toteutetaan organisaatiovalvonnan siirto Rikosseuraamuslaitokselta Valviralle. Pitkän aikavälin
tavoitteena on parantaa hoidon vaikuttavuutta luomalla parempia hoitojatkumoita vankilasta siviiliin järjestämällä palvelut osana yhteiskunnan
normaaleita palvelurakenteita.
vaikuttavuus:
Vankien terveydentilan ja työkyvyn
kohentaminen.
palvelukyky:
Hoidon saatavuuden paraneminen
vankeusaikana. Hoidon jatkuvuuden
varmistaminen vapautumisen jälkeen.
Palvelun laadun paraneminen.
aikaansaannoskyky:
Osaava ja kehittyvä henkilöstö. Valvonnan ja ohjauksen parantuminen.
Laadun varmistaminen.
tuottavuus ja taloudellisuus:
Terveydenhoidon kokonaiskustannusten lasku pitkällä aikavälillä. Henkilöstöresurssien tehokkaampi käyttö.
Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus
Toteutuksessa
Nro
Nimi
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
Lisätietoja
K10
Tietojärjestelmien käytettävyyden kehittäminen ja käytettävyysarvioinnin käyttöönotto
Hallinnonala
OM, Oikeusrekisterikeskus
-HTK
K11
Syyttäjälaitoksen virkaehtosopimusasioiden siirto OM:ltä
Valtakunnansyyttäjävirastolle
ja ulosottotoimen virkajärjestelyiden siirto Valtakunnanvoudinvirastolle
Rikoksen uhrien tukijärjestelmien järjestämisvastuun uudelleenjärjestely ja keskittäminen
yhdelle ministeriölle
Organisaatio (Valtakunnansyyttäjänvirasto, Valtakunnanvoudinvirasto)
OM, VM, Valtakunnansyyttäjänvirasto,
Valtakunnanvoudinvirasto
-HTK
Hallinnonalojen välinen
(OM, STM ja SM)
OM, STM, SM
*2013 talpo
-HTK
Turvallisuustutkinnan painopisteen siirtäminen enemmän
virkatyönä tehtäväksi ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön vähentäminen
Sakonmuuntorangaistusmenettely yksinkertaistaminen ja
selkeyttäminen
KHO:n valituslupajärjestelmän
laajentaminen muutoksenhaussa hallinto-oikeudesta
KHO:een yhdenmukaisin perustein
Organisaatio (Onnettomuustutkintakeskus)
OM, Onnettomuustutkintakeskus
Hallinnonala
OM
Koko valtionhallinto
OM, muut ministeriöt
K14
K20
K23
K25
-HTK
8 (49)
K26
K27
K28
K31
Oikaisuvaatimusjärjestelmän
laajentaminen uusiin ja soveltuviin asiaryhmiin
Mahdollistetaan asianosaisille
maksuton asiantuntijaavustajien käyttäminen tuomarin apuna lasten huoltoriitojen
sovittelussa
Oikeusaputoimistojen rakennemuutos: muodostetaan suurempia virastokokonaisuuksia
(10) ja luovutaan voimassa
olevasta oikeusapupiirijaosta
Rangaistuksen suorittamisen
aloittamiseen liittyvät täytäntöönpanotehtävät siirretään
ulosottolaitokselta Rikosseuraamuslaitokselle ja kehitetään
prosessin vaikuttavuutta
Valmisteilla/suunnitteilla
Nro
Nimi
K15
K22
K29
K30
Y2
Rikoksentorjuntaneuvoston ja
sisäisen turvallisuuden ohjelman sihteeristön tehtävien uudelleen järjestäminen ja päällekkäisyyksien purkaminen
Videokuulemisen laajentaminen tuomioistuimissa ja käräjävartioinnin rationalisointi
Ulosottoasioiden kirjaaminen
keskitetään yhteen/muutamaan keskuskirjaamoon
Selvitetään voidaanko ulosoton passiivirekisteröinti muuttaa säännönmukaiseksi menettelyksi
Oikeudellisen neuvonnan kehittäminen ja etäpalvelun laajentaminen
Ehdotettu
Nro
Nimi
K12
Hallinnonalan koulutusorganisaation uudelleen organisointi
ja kehittäminen
K24
Hallinnon toiminnan kehittäminen siten, että valitustarve hallinto-oikeuksiin vähenee
Koko valtionhallinto
OM, muut ministeriöt
-HTK
Hallinnonalojen välinen
(OM, STM ja VM)
OM, STM, VM
Organisaatio (oikeusaputoimistot)
OM, oikeusaputoimistot
-HTK
Hallinnonala
OM, Rikosseuraamuslaitos
-HTK
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
Lisätietoja
Hallinnonalojen välinen (SM ja OM)
OM, SM
*2013 talpo
-HTK
Hallinnonalojen välinen (OM, SM)
OM, SM
-HTK
Organisaatio (ulosottolaitos)
Valtakunnanvoudinvirasto
Organisaatio (ulosottolaitos)
OM, Valtakunnanvoudinvirasto
Koko valtiohallinto
OM, hallinnonala, muu
julkishallinto
-HTK
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonala
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
OM
Lisätietoja
Koko valtionhallinto
OM, muut ministeriö
9 (49)
Keskeytetty/luovuttu
Nro
Nimi
K19
Puoluelain (10/1969) 9 e §:n 1
momentissa tarkoitetun puoluetuen käytön valvonnan (siltä
osin kun se ei kuulu valtiontalouden tarkastusviraston tehtäväksi) siirtäminen jonkin
aluehallintoviraston tehtäväksi
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
Hallinnonalojen välinen (OM, VM, AVI)
OM, VM, AVI
Lisätietoja oikeusministeriön hallinnonalan VATU-ohjelman toteutuksesta:
johdon asiantuntija Tea Skog
ylitarkastaja Jouni Rutanen
[email protected]
Lisätietoja
10 (49)
Sisäasiainministeriön VATU-ohjelma
Yleiskuvaus
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on yksi VATU-hanke. Hanke on poliisin hallinnon uudistamista koskeva
rakennehanke (PORA III), jossa poliisin organisaatiorakenne uudistetaan kokonaisvaltaisesti.
Ydintoimintoanalyysi on toteutettu sisäasiainministeriön hallinnonalalla vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman
lähtökohtien mukaisesti tulevaisuusorientoituneesti ja vuorovaikutteisesti. Ajallisena tarkastelunäkökulmana ovat
olleet vuodet 2015 ja 2020. Tarkoituksena on ollut löytää hallinnonalan toiminnoista kehittämispotentiaalia sekä
toiminnallista ja taloudellista liikkumavaraa valtionhallinnon tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Vuorovaikutteisuus on ollut keskeinen osa prosessia.
Inhimillisen pääoman kehittäminen
Inhimillisen pääoman tavoitteet on sisällytetty osaksi tulosohjausmenettelyä. Inhimillisen pääoman mukaisia tavoitteita mitataan mm. osana poliisin henkilöstöbarometria.
VATU-hankkeet
Nimi
Poliisin hallinnon uudistamista koskeva rakennehanke (PORA III)
Lisätietoja:
Tuija Saari SM/PO, [email protected]
>> Lisätietoja Pora III hankkeesta
Lyhyt kuvaus
Poliisin hallintorakenneuudistus
(Pora III) koskettaa koko poliisihallintoa. Pora III linjausten mukaisesti
poliisihallinnon organisaatio uudistuu kokonaisvaltaisesti. Poliisilaitosten määrä vähenee 1.1.2014 lukien
29:stä 14:ään. Alueellinen liikennevalvonta keskitetään kokonaan paikallispoliisiin. Liikkuva poliisi erillisenä hallinnollisena yksikkönä lakkautetaan. Keskusrikospoliisin alueellinen toimipisteverkosto tarkastellaan uudestaan ja toimipisteiden
määrää supistetaan. Poliisin tekniikkakeskuksen organisointi ja toimintatapa uudistetaan siten, että
toiminta organisoidaan osaksi Poliisihallitusta. Poliisihallituksen organisaatiorakenne uudistetaan, yksiköiden määrää vähennetään ja toiminnot keskitetään yhteen toimipisteeseen Helsinkiin. Paikallispoliisin
palveluverkosto uudistetaan osana
kokonaisuudistusta siten, että toimipisteverkosto ja asiakaspalvelujen saatavuus eivät juuri muutu nykyisestä.
Tavoitteet
vaikuttavuus:
Poliisin kyky turvata oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää
ennalta rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan säilyy hyvänä.
palvelukyky:
Yleinen turvallisuuden taso ja hälytyspalveluiden saatavuus säilyvät hyvänä
sekä kansalaisten luottamus poliisin
kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää
rikoksia on korkea. Poliisin paikallinen
näkyvyys ja alueellinen tuntemus turvataan.
aikaansaannoskyky:
Selkeä tehtäväjako ja vastuut poliisihallinnossa edistävät henkilöstön työhyvinvointia
tuottavuus ja taloudellisuus:
Pora III:lla tavoitellaan merkittäviä,
noin 25 – 30 milj. euron vuositason
kustannussäästöjä erityisesti johtorakenteista, hallinto- ja tukitoiminnoista
sekä toimitiloista. Pora III -hankkeen
tavoitteena on, että poliisin toiminnalliset tulokset pysyvät nykyisellä tasolla.
11 (49)
Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus
Toteutuksessa
Nro
Nimi
K34
Rajavartiolaitoksen
toiminnan sopeuttaminen
K38
ELY-keskusten ohjauksen keventäminen
maahanmuuton osalta
Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde
Rajavartiolaitoksen toimintaa
sopeutetaan supistuviin määrärahakehyksiin ja kustannustason nousuun. Sopeutus tapahtuu rajojen valvontaa vähentämällä, palveluja keskittämällä ja valtion sisäisten palveluntuottajien toimintaa tehostamalla. Kyseessä ovat
RVL:n säästötoimet, joilla toimeenpannaan hallitusohjelman määrärahavähennykset ja
hallitaan kustannustason nousun vaikutus. Työvoimavaltainen virasto voi vähentää menojaan merkittävällä tavalla
vain henkilöstöä vähentämällä.
Virasto odottaa lisäksi, että
valtion yhteisten palvelutuottajien toimintamalleja arvioidaan
kriittisesti, asiakasohjausta
vahvistetaan ja kustannustehokkuutta parannetaan.
Kotoutumisasioiden siirryttyä
TEM:ille SM:n suhde ELY:ihin
on olennaisesti kaventunut.
Maahanmuutto-osaston toimiala ELY-kentällä on erittäin
kapea. ELY-ohjauksen tarpeita
voisi
nähdä
ennemminkin
mahdollisesti SM:n oikeusyksiköllä, jonka alaisena etnisten
suhteiden
neuvottelukunta
toimii.
Toimintoa pitäisi SM:n osalta
keventää siten, että SM osallistuisi ja kommentoisi ainoastaan sen ydintehtäviin kuuluvissa asioissa. TEM on asettanut hankkeen ELY-keskusten
ohjaus- ja suunnittelujärjestelmän yksinkertaistaminen ajalle
31.3.2013–30.10.2014, jossa
SM/MMO on ollut kuultavana.
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
RVL
Lisätietoja
TEM ja SM
SM/MMO erityisasiantuntija Kari Kananen ja TEM neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen
Jari Tolppanen,
[email protected]
12 (49)
Valmisteilla/suunnitteilla
Nro
Nimi
K33
Pelastustoimen osaamiskeskuksen perustaminen
K36
Oleskelulupien ja EUkansalaisten rekisteröinnin siirto poliisilta
Maahanmuuttovirastolle
K37
Turvapaikkaprosessin
alkuvaiheen siirto poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle
Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde
Pelastusopiston yhteyteen perustettaisiin
verkostomainen
tutkimus- ja kehittämiskeskus.
Keskuksen
pohjaresurssina
toimisi nykyinen Pelastusopiston tutkimusyksikkö, mutta sitä
vahvistettaisiin muun muassa
nykyisten aluehallintovirastojen
pelastustoimen ja varautumisen vastuualueiden resursseilla. Kehittämistyön tuloksena
syntyisi vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta lisäävä verkostomainen tutkimus- ja kehittämiskeskus.
Uudelleenorganisointi mahdollistaa Migrissä käsittelyprosessien sähköistämisessä ja automatisoinnissa sekä lupaprosesseissa käytettävien toimintatapojen tehostamisessa tehdyn kehittämistyön systemaattisen hyödyntämisen myös
jatkolupien ja EU-kansalaisten
rekisteröinnin käsittelyprosesseissa. Asiaa selvittävä työryhmä on asetettu, toimikausi
1.9.2013-30.6.2014.
Esitetyllä muutoksella poistetaan turhaa päällekkäistä työtä, vähennetään kalliiksi tulevaa odottelua ja vastuu toiminnan kehittämisestä saadaan
yhdelle taholle. Tarkoituksena
on sijoittaa turvapaikkakuulustelu ja puhuttelu neljään nk.
transit – vastaanottokeskukseen, jolloin Poliisin ja Rajan
tekemä kuulustelu ja Migrin
tekemä puhuttelu voidaan
synkronoida nykyistä paremmin ja asiakkaan siirtely ja
odottelu vähenee tai poistuu
lähes kokonaan. Tästä seuraa
ensisijaisesti
euromääräisiä
hyötyjä. Epäsuorasti TP – prosessin nopeutuminen voi vaikuttaa muiden prosessin vaiheiden resursointiin tarvittaviin
htv –määriin. Asiaa selvittävä
työryhmä on asetettu, toimikausi 1.9.2013-30.6.2014. Yhteyshenkilöt: Lupahallintopääl-
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
SM, Pelastusopisto, AVIt
Lisätietoja
SM/MMO ja Poliisihallitus
Lupahallintopäällikkö
Minna Gråsten /
POHA ja lainsäädäntöneuvos Jorma
Kantola SM/MMO
SM/MMO ja Poliisihallitus
Yhteyshenkilöt: Lupahallintopäällikkö
Minna
Gråsten
/POHA ja lainsäädäntöneuvos Jorma
Kantola SM/MMO
Tiina Männikkö SM
-HTK
13 (49)
likkö Minna Gråsten/POHA ja
SM/MMO lainsäädäntöneuvos
Jorma Kantola.
Ehdotettu
Nro
Nimi
K35
Maahanmuuton osaamiskeskuksen perustaminen
K39
Valtion vastaanottokeskusten liittäminen
osaksi Maahanmuuttovirastoa
Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde
Maahanmuuttoon liittyvien tilastojen kerääminen ja jatkojalostaminen on yksi osaamiskeskuksen keskeinen tehtävä.
Maahanmuuton tilastojen tuotanto on hajautunut hallinnossa eri organisaatioille. Tämän
vuoksi tilastotietoa on saatavilla hyvin pirstaleisesti, ja kokonaiskäsityksen saaminen tilastolukujen kuvaamasta kehityksestä on hyvin vaikeaa. Keskittämällä
maahanmuuttoalan
tilasto-osaamista osaamiskeskukseen tilastoja on mahdollista koostaa ja julkaista kootusti.
Tilastojen pohjalta on mahdollista tuottaa nykyistä kattavampia analyysejä ja kansainvälisiä vertailuja. Lisäksi tarvetta on laatia ennusteita maahantulijoiden määristä. Ennusteita tarvitaan sekä maahanmuuttohallinnon toiminnan ohjauksessa että pitkäjänteisen
maahanmuuttopolitiikan suunnittelussa.
Valtion vastaanottokeskusten
toiminta liitetään Maahanmuuttoviraston tehtäviin. Kyseessä
on kahden pienen itsenäisen
organisaation hallinnon uudelleenorganisointi. Sen sijaan,
että valtion vastaanottokeskukset nyt ovat omia virastojaan, ne olisivat jatkossa Migrin tulosyksiköitä. Toteutuksen
valmistelu aloitetaan aikaisintaan tulevalla hallituskaudella
v. 2015.
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
SM/Maahanmuutt
o-osasto
Lisätietoja sisäasiainministeriön VATU-ohjelman toteutuksesta:
Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Erityisasiantuntija Tiina Ranta-Lassila
[email protected]
lisätietoja
SM/MMO maahanmuuttojohtaja Sirkku
Päivärinne
Yhteyshenkilöt:
SM/MMO maahanmuuttojohtaja Sirkku
Päivärinne ja erityisasiantuntija Kari Kananen.
14 (49)
Puolustushallinnon VATU-ohjelma
Yleiskuvaus
Puolustushallinnossa on parhaillaan käynnissä puolustusvoimien laaja uudistaminen pääministeri Jyrki Kataisen
hallitusohjelman mukaisesti. Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat 8.2.2012. Uudistuksen tavoitteena on Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimauudistuksella sopeutetaan puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin ylläpitäen ja kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä.
Puolustusvoimauudistuksen toimeenpano käynnistyi vuonna 2012 ja jatkuu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman aikajänteelle vuoteen 2015. Puolustusvoimauudistus sisältää merkittäviä rakenteiden ja toimintatapojen
uudelleen järjestelyjä sekä puolustusvoimien materiaalihankintojen supistamista ja myöhentämistä. Lisäksi puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon liittyen Puolustushallinnon rakennuslaitos sopeuttaa toimintansa puolustusvoimien uuteen organisaatioon ja toimintatapaan. Puolustushallinnon osalta vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman muodostaa edellä mainittu puolustusvoimauudistuksen toimeenpanokokonaisuus.
Puolustusvoimauudistuksen uudelleenjärjestelyt ja kehittämistoimenpiteet ovat toimeenpanovaiheessa. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman puitteissa kertyneet kehittämisehdotukset, siltä osin kuin ne eivät sisälly puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon tai Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan sopeuttamiseen,
on saatettu virastojen johdon tietoon hyödynnettäväksi virastojen normaalissa kehittämistyössä ja johtamiskäytännöissä.
Lisätietoja:
>> Puolustusvoimauudistus
>> Puolustusvoimat
Inhimillisen pääoman kehittäminen
Puolustusvoimauudistuksessa henkilöstön määrä ja rakenne sopeutetaan vastaamaan puolustusvoimien 2020luvun vaatimuksia ottaen huomioon sodan ajan suorituskyvyn ja joukkorakenteen kehittyminen sekä käytössä
olevat kokonaisresurssit. Uudistuksessa puolustusvoimista vähenee noin 2100 tehtävää. Henkilöstövähennykset toteutetaan kattavana kokonaisratkaisuna, jossa henkilöstö sitoutetaan muutokseen ja henkilöstöä tuetaan
muutoksessa. Kaikissa toimenpiteissä noudatetaan hyvän työnantajan periaatteita.
Lähes koko organisaation läpileikkaava puolustusvoimauudistus asettaa inhimillisen pääoman kehittämiselle
erityisen haasteen. Lähtökohtana on ylläpitää henkilöstön korkea osaaminen ja motivaatio myös muutoksen
aikana. Tavoitteena on, että keskeiset työhyvinvoinnin mittarit ovat uudistuksen jälkeen samalla korkealla tasolla
kuin lähtökohtavuonna 2010.
Inhimillistä pääoman kehittämisessä keskitytään kolmeen alueeseen: (1) Innostavan johtamisen ja esimiestyön
osa-alueella jatketaan henkilöstölle suunnattua esimies- ja vuorovaikutusvalmennusta. Valmennuksen tavoitteena on kehittää avointa palaute- ja johtamiskulttuuria sekä tukea työyhteisöjen toiminnan parantamista johtamistoimintaa kehittämällä. (2) Osaamisen kehittymisen ja uudistumisen osa-alueella taataan, että henkilöstö- ja
tehtävärakenne turvaa kriittisen osaamisen säilymisen. Lähtökohtana ovat ensisijaisesti sodan ajan vaatimukset
ja henkilöstövoimavarat kohdistetaan sodan ajan suorituskyvyn kannalta keskeisiin toimintoihin. (3) Työkyvyn
(henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen) osa-alueella lähtökohtana on, että työyhteisön ilmapiiri syntyy osana arjen jokapäiväistä toimintaa. Työyhteisön sisäinen toimivuus, hyvä työilmapiiri ja henkilöstön tasa-arvo tukevat niin organisaation menestymistä kuin sen jäsenten hyvinvointia.
Inhimillisen pääoman kehittäminen ja seuranta on osa normaalia viraston toiminnan ja resurssien suunnittelua ja
seurantaa. Tällä tavoin toimenpiteet saadaan aidosti osaksi viraston arkea.
15 (49)
VATU-hankkeet
Nimi
Puolustusvoimauudistus
Lisätietoja:
Olli Suonio
[email protected]
>> Puolustusvoimauudistus
>> Puolustusvoimat
Lyhyt kuvaus
Tavoitteet
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen
ohjelman mukaisesti hallitus on käynnistänyt puolustusvoimien laajan uudistamisen.
vaikuttavuus:
Suomen puolustuskyvyn turvaaminen. Puolustusvoimien toiminnan
tason palauttaminen vuodesta
2015.
Vuoden 2015 alkuun mennessä toteutettavan puolustusvoimauudistuksen
perustavoite on varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020 -luvulle. Uudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten lakisääteisten tehtävien
jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden
toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta.
Uudistuksessa sopeutetaan puolustusvoimien koko ja toiminta tasapainoon
rahoituksen sekä pienenevän palveluskelpoisen ikäluokan koulutustarpeiden
kanssa. Uudistuksessa hallintoyksiköiden ja johtamistasojen määrä vähenee.
Lisäksi toimintoja keskitetään ja varusmieskoulutusta antavien joukkoosastojen lukumäärä sekä rakenne sopeutetaan vastaamaan pienentyvää palveluskelpoista ikäluokkaa sekä sodan
ajan joukkojen koulutustarvetta. Toimipisteitä vähennetään ja tarpeettomista
kiinteistöistä sekä toimitiloista luovutaan.
Uudistus tuottaa merkittäviä säästöjä
henkilöstökuluissa. Ratkaisuissa pyritään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen.
Logistiikkalaitoksen perustaminen
Lisätietoja:
Juha Härkin
[email protected]
Puolustusvoimauudistuksen keskeiset
uudelleenjärjestelyt toteutetaan kahdessa vaiheessa: 1.1.2014 sekä 1.1.2015.
Puolustusvoimauudistuksen osana uudistetaan puolustusvoimien logistiikka
muodostamalla nykyistä keskitetympi
logistiikkajärjestelmä. Uudelleenjärjestelyssä poistetaan logistiikkajärjestelmän
päällekkäisyydet, tehostetaan toimintaa
ja vähennetään logistiikan henkilöstöä.
Nykyisten kolmen puolustushaaran materiaalilaitosten sekä erillisten logististen
yksiköiden toiminta, parhaat käytänteet
ja osaaminen organisoidaan yhteen
Puolustusvoimien logistiikkalaitokseksi.
palvelukyky:
Yleisen asevelvollisuuden vahvistaminen.
aikaansaannoskyky:
Puolustusvoimien kestävä rakenteellinen ratkaisu ja tehokkaat toimintatavat. Puolustusvoimien henkilöstö- ja tehtävärakenne vastaa
sodan ajan vaatimuksia.
tuottavuus ja taloudellisuus:
Pysyvät kustannussäästöt. Tasapainoinen menotaso ja menorakenne.
vaikuttavuus:
Puolustusvoimallisilla logistiikka- ja
materiaalipalveluilla turvataan puolustuskyvyn edellyttämien suorituskykyjen rakentaminen, ylläpito ja
käyttö.
palvelukyky:
Luodaan edellytykset Logistiikkalaitoksen perustamiselle.
aikaansaannoskyky:
Kehitetään ja ylläpidetään logistiikka- ja materiaalipalvelujen edellyttämä osaaminen.
16 (49)
Puolustusvoimien logistiikkalaitos aloittaa toimintansa 1.1.2015.
Kokonaisturvallisuuden
toimeenpano
Lisätietoja:
Vesa Valtonen
vesa.valtonen@turvallisuusko
mitea.fi
>> Turvallisuuskomitea
>> Yhteiskunnanturvallisuus
Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano
Lisätietoja:
Vesa Valtonen
vesa.valtonen@turvalli
suuskomitea.fi
Kokonaisturvallisuuden toimeenpano
-hankkeen tavoite on tehostaa ja yhtenäistää valtionhallinnon varautumisen
suunnittelua ja kehittää valmiusjärjestelmän toimintaa. Painopiste on keskushallinnon toimintojen kehittämisessä
palvelemaan paremmin valtioneuvostoa
ja siten myös alaista hallintoa.
Kokonaisturvallisuuden varautumisen
keskeisimmät toimijat ovat Turvallisuuskomitea, valmiuspäällikkökokous ja
valmiussihteerit. Nykyinen toimintamalli
perustuu mainittujen yhteistyöelimien
säännönmukaisiin kokouksiin ja tarvittaessa toimintaan häiriötilanteissa. Keskeisin muutos nykymuotoiseen toimintamalliin on valmistelevan tason yhteistyön tiivistäminen ja kokousjärjestelmän
keventäminen.
Kehittäminen on aloitettu osana perustetun Turvallisuuskomitean toiminnan
suunnittelua vuoden 2013 alusta.
Suomen kyberturvallisuusstrategia valmistui vuoden 2013 alussa. Strategian
laatiminen oli yksi hallitusohjelman kärkihankkeista. Strategian periaatteiden
toimeenpanoa valmistellaan toimeenpano-ohjelmassa, jonka laatimista koordinoi Turvallisuuskomitea.
Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelma sisältää yhteiset kansalliset
periaatteet strategisten linjausten toimeenpanosta. Lisäksi siihen sisältyvät
hallinnonalojen ja toimijoiden valmisteluvastuulle tulevat käytännön toimenpiteet.
Toimeenpano-ohjelma laaditaan toimintokohtaisesti, mutta samalla pyritään
luomaan seurantajärjestelmä, jonka
avulla voidaan tarkastella esimerkiksi
erilaisten kyberturvallisuutta edistävien
hankkeiden toteutumista.
tuottavuus ja taloudellisuus:
Kustannustehokas toimintamalli,
jossa yhdistetään olemassa olevaa
osaamista ja resursseja sekä vältetään turhaa ja päällekkäistä työtä.
vaikuttavuus:
Yhteiskunnan varautuminen ja elintärkeiden toimintojen turvaaminen
palvelukyky:
Valtiojohdon ja valtioneuvoston
johtamista tukeva kokonaisturvallisuuden valmiusjärjestelmä.
aikaansaannoskyky:
Valmiusjärjestelmä toimii verkostona nopeammin, joustavammin, oppivammin, osallistavammin ja kaikkien ammattitaitoa hyödyntäen.
tuottavuus ja taloudellisuus:
Valmiusjärjestelmän päällekkäisyyksien poistaminen. Nykyistä
kustannustehokkaampi toimintamalli.
vaikuttavuus:
Suomi kykenee kansallisesti hallitsemaan kybertoimintaympäristön
tahallisia tai tahattomia haittavaikutuksia sekä vastaamaan ja toipumaan niistä.
palvelukyky:
Valtioneuvostolla ja eri toimijoilla
on käytettävissään kyberturvallisuuden hallinnan toimintamalli sekä kybertoimintaympäristön tilannekuva.
aikaansaannoskyky:
Luotettava kyberturvallisuuden yhteistoimintaverkosto. Toiminta on
avointa, nopeaa, joustavaa ja hyödyntää kaikkea tarvittavaa ammattitaitoa.
tuottavuus ja taloudellisuus:
Kustannustehokas toimintamalli,
jossa yhdistetään olemassa olevaa
osaamista ja resursseja sekä vältetään turhaa ja päällekkäistä työtä.
17 (49)
Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus/
Toteutuksessa
Nro
Nimi
Puolustusvoimauudistus
Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittäminen osana
puolustusvoimauudistusta
Ehdotuksen laajuus / uudistuksen
kohde
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
Lisätietoja
Uudistuksen tavoitteena on Suomen
puolustuskyvystä huolehtiminen ja
pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimauudistuksella sopeutetaan puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin ylläpitäen
ja kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä.
Puolustusvoimat
Puolustusministeriö
Olli Suonio
olli.suonio@d
efmin.fi
Uudistuksessa sopeutetaan puolustusvoimien koko ja toiminta tasapainoon rahoituksen sekä pienenevän
palveluskelpoisen ikäluokan koulutustarpeiden kanssa. Uudistuksessa
hallintoyksiköiden ja johtamistasojen
määrä vähenee. Lisäksi toimintoja
keskitetään ja varusmieskoulutusta
antavien joukko-osastojen lukumäärä
sekä rakenne sopeutetaan vastaamaan pienentyvää palveluskelpoista
ikäluokkaa sekä sodan ajan joukkojen koulutustarvetta. Toimipisteitä
vähennetään ja tarpeettomista kiinteistöistä sekä toimitiloista luovutaan.
Uudistus tuottaa merkittäviä säästöjä
henkilöstökuluissa. Ratkaisuissa pyritään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen.
Puolustushallinnon Rakennuslaitos
(PHRAKL) uudistaa organisaationsa
ja toimintansa vastaamaan puolustusvoimien uutta sodan ja rauhan
ajan rakennetta ja toimintatapaa.
Varuskuntien lakkauttamiset ja niihin
liittyvät tiloista luopumiset aiheuttavat
muutoksia Rakennuslaitoksen palvelujen kysyntään.
Lisätietoja puolustushallinnon VATU-ohjelman toteutuksesta:
neuvotteleva virkamies Olli Suonio
[email protected]
>> Puolustusvoimauudistus
>> Puolustusvoimat
Puolustushallinnon rakennuslaitos
Puolustusvoimat
Puolustusministeriö
Hallintopäällikkö
Ritva Peura
ritva.peura@
phrakl.fi
-HTK
18 (49)
Valtiovarainministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma
Yleiskuvaus
Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (2011-2015) vastaa osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen supistamistarpeeseen sekä työmarkkinoiden muutokseen. Tavoitteena on valtionhallinnon roolin ja tehtävien kirkastaminen, rakenteellisten uudistusten esilletuonti sekä uutta roolia tukevien toimintatapojen käyttöönotto.
Ohjelman toimeenpanossa on olennaista yhdessä tekeminen sekä ennakkoluuloton ja uudistava ote. Tavoitteena on tuloksellisuuden kehittäminen henkilöstö – ja työelämännäkökulmaa painottaen sekä tuloksellisuuden eri
osa-alueita tasapainoisesti tarkastelemalla.
VATU-kokonaisuus muodostuu:
1) Hallinnonalan omista VATU-hankkeista
2) Inhimillisen pääoman kokonaisuudesta
3) Ydintoimintoanalyysistä
Inhimillisen pääoman kehittäminen
VM:n nimeämille kärkihankkeille (TORI- ja VTPR-hanke) sisällytettiin inhimillisen pääoman suunnitelmat (IPO).
Lisäksi inhimillisen pääoman teemaa vietiin ministeriön ja virastojen arkeen normaalin tulosohjauksen mukana.
Ministeriön ja virastojen välillä käytiin normaali tulosneuvottelukierros marras-joulukuussa 2012. Ministeriön ja
virastojen välisiin vuotta 2013 koskeviin tulossopimuksiin kirjattiin inhimillisen pääoman ohjeistukseen sisältyvät
seitsemän seurantamittaria.
Varsinaiset inhimillisen pääoman suunnitelmat virastot laativat huhtikuun 2013 alkuun mennessä. Suunnitelmat
käytiin läpi huhti - toukokuussa 2013 ministeriön ja virastojen välisissä tulosohjauskokouksissa. IPO-tavoitteiden
seurantaa ja IPO-suunnitelman hiomista jatketaan syksyn 2013 tuloneuvottelukierroksella virastojen kanssa.
VM:n hallinnonalan ns. IPO-koordinaattoreina toimivat kehittämispäällikkö Marika Tammeaid ja henkilöstöpäällikkö Selena Savo valtiovarainministeriöstä.
VATU-hankkeet
Nimi
TORI-toimialariippumaton
ICT
Lisätietoja:
Sari-Anne Hannula [email protected]
>> Tori-hankkeen verkkosivut
Lyhyt kuvaus
Valtionhallinnon toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten (ICT) tehtävien kokoamishankkeen (TORIhanke) tavoitteena on koota sekä valtion ICT-palvelukeskusten että valtion
virastojen toimialariippumattomat tietoja viestintätekniset tehtävät yhteen siten, että:
1) tehtävien kokoamisesta voidaan
selvästi osoittaa koituvan kokonaistaloudellista säästöä valtionhallinnossa.
2) palveluiden toimintavarmuus ja
palvelukyky turvataan myös siirtymävaiheessa.
3) uusi toimialariippumattomia tieto- ja
viestintäteknisiä palveluja valtionhallinnolle tuottava palvelukeskus
voi aloittaa toimintansa hankkeen
valmisteleman suunnitelman mu-
Tavoitteet
vaikuttavuus:
Valtion poikkihallinnollisen yhteistoiminnan mahdollistavat ICT-palvelut
Ekologisuus
palvelukyky:
Palveluiden asiakkaat ja käyttäjät saavat kustannustehokkaita ja asiakkaan
tarpeet huomioivia laadukkaita ICTpalveluita
aikaansaannoskyky:
Ohjauksen ja johtamisen toimivuus
Jatkuva kehittyminen Henkilöstön tyytyväisyys ja motivoituneisuus
tuottavuus ja taloudellisuus:
Palveluiden yksikköhinnan alentuminen ICT-palvelutuotannon tuottavuuden parantuminen
19 (49)
kaisessa aikataulussa.
4) muutoksessa noudatetaan valtion
hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä
valtioneuvoston periaatepäätöstä
valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteessa ja sen nojalla annettuja
ohjeita ja päätöksiä.
Vero- ym. viranomaistietopalvelujen rajapinta
(VTPR-hanke)
Lisätietoja:
Janne Martikainen
[email protected]
Tehtyjen selvitysten mukaan valtion
ICT-palvelukeskusten osuus toimialariippumattomista tehtävistä on vain 40
prosenttia. Noin 60 prosenttia toimialariippumattomista tehtävistä tehdään
edelleen virastoissa. Valtionhallinnossa
perustietotekniikan tehtäviä hoitaa yhteensä noin 1 000 henkilöä. TORIhankkeen toimikausi on 7.5.2012 31.12.2014.
Verohallinnon Tietohallintoyksikkö toteuttaa Harmaan talouden selvitysyksikölle
viranomaistietopalvelurajapinta
(VTPR)-hankkeen, jolla tavoitellaan
julkishallinnon yritystietovarantojen tietojen saattamista joustavasti Harmaan
talouden Selvitysyksikön tuottamien
velvoitteidenhoitoselvitykseen oikeutettujen viranomaisten käyttöön.
Harmaan talouden torjunta on pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen kärkihankkeita. Viranomaisten välinen yhteistyö, tietojenvaihdon toimivuus sekä
viranomaistietojen luotettavuus ja saatavuus ovat keskeisiä menestystekijöitä
harmaan talouden torjunnassa.
Viranomaistietopalvelurajapinnasta
(VTPR) saavutettava hyöty syntyy rajapinnan käyttöönottavien viranomaisten
harmaan talouden torjunnan tehtävien
tehostuessa, esimerkiksi verovalvonnassa ja eläkkeiden valvonnassa, rikostorjuntaviranomaisten tehtävissä rikoksien tiedustelussa ja tutkinnassa tai
ulosottohallinnon perintätehtävissä. Viranomaisilla on viranomaistietopalvelurajapinnan syntymisen seurauksena
nykyistä paremmat yrityksiä ja organisaatiohenkilöitä koskevat tiedot käytössään tehtäviensä kohdistamiseksi, kohdevalinnan tekemiseksi ja varsinaisten
toimenpiteiden suorittamiseksi. Saavutettavaa hyötyä voidaan mitata esimerkiksi keskitetyn rajapinnan kautta kulkevien tietovirtojen määrää seuraamalla
vaikuttavuus:
Velvoitteidenhoitoselvityksiin oikeutetut viranomaiset tekevät oikeilla tiedoilla oikeita päätöksiä.Harmaan talouden
torjuntaviranomaisilla tarkoitetaan tässä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain (1207/2010) 6§:ssä
mainittuja tehtäviä hoitavia velvoitteidenhoitoselvityksiin oikeutettuja viranomaisia.
palvelukyky:
Tarvittavat viranomaisrekisterit saatetaan joustavasti velvoitteidenhoitoselvityksiin oikeutettujen viranomaisten
käyttöön kehittämällä Harmaan talouden selvitystyksikön velvoitteidenhoitoselvityspalvelua.
aikaansaannoskyky:
Hankkeeseen osallistuvien viranomaisten kyky hyödyntää yritystietoja
lisääntyy. yritystietoja toimenpiteiden
tarkoituksenmukaisessa kohdistamisessa ja suorittamisessa. Viranomaiset kehittävät toimintaprosessejaan
sekä tietojärjestelmiään hyödyntämään velvoitteidenhoitoselvityspalvelua ja sen tarjoamia.
tuottavuus ja taloudellisuus:
Tietojen pyytämiseen ja luovuttamiseen tarvittava henkilötyöpanos vähenee. Velvoitteidenhoitoselvityspalvelun
sähköisiä palveluja kehittämällä automatisoidaan selvityksen pyytämisen,
laatimisen ja vastaanottamisen henki-
20 (49)
sekä toteuttamalla asiakaskyselyjä toteutuksen jälkeen.
Tehokas yritystietojen tietovarantointegraatioratkaisujen toteutus ja ylläpito
sekä hyödyntämisen tuki on taloudellisinta ja myös tarkoituksenmukaista
järjestää keskitetysti. Eri viranomaiset
saavuttavat myös taloudellisia säästöjä
ylläpitäessään yhtä rajapintaa useiden
sijasta. Teknisten virheiden määrän
voidaan arvioida pienenevän keskitetyssä rajapintaratkaisussa.
lötyötä vaativia työvaiheita. Työvaiheiden automatisointi vapauttaa toisaalta
selvitysten hyödyntäjien työpanosta
heidän ydintehtäviinsä ja selvitysyksikön henkilötyöpanosta yksilöllisiin selvityspalveluihin.
Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus
Ydintoimintoanalyysin tavoitteena on valtionhallinnon toimintojen uudistaminen kansantalouden, julkisen talouden ja kansalaisten näkökulmasta siten, että perustehtäviä ja –palveluja voidaan hoitaa laadukkaasti myös tulevaisuudessa. Ydintoimintoanalyysin avulla yritetään löytää keinoja priorisoida ja uudistaa valtionhallinnon toimintoja tiukkenevassa julkisessa taloudessa. Kysymys on strategisesta kehittämis- ja säästökohteiden kartoittamisesta. Tämä voi tarkoittaa myös toiminnoista luopumista.
Hallinnonalan henkilöstöltä (ml. ministeriö) saatiin ydintoimintoanalyysiin noin 800 ehdotusta syyskuun 2012
loppuun mennessä. Virastot (ml. ministeriö) toimittivat yhteensä noin 300 ehdotusta analyysivaihetta varten lokakuussa 2012. Marras-joulukuussa 2012 toteutetun analyysivaiheen tuloksena ehdotettiin eteenpäin vietäväksi/jatkokehiteltäväksi 37 ehdotusta VM:n hallinnonalalta.
Valmiit/toteutetut
Nro
Nimi
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
Lisätietoja
K59
Maksutasetilastointi siirretään
Suomen Pankista Tilastokeskukseen
Hallinnonalojen välinen (VM, Tilastokeskus, Suomen Pankki)
Tilastokeskus, Suomen Pankki
L2
Rajahaastattelutiedonkeruun
lopettaminen
Hallinnonalojen välinen (VM, TEM, Tilastokeskus)
Tilastokeskus
*2013 talpo
-HTK
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Organisaatio (VM)
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
VM
Lisätietoja
Hallinnonala
Valtiokonttori, Palkeet, VM
-HTK
Koko valtionhallinto
VM, Valtiokonttori
*2013 talpo
Koko valtionhallinto
VM
*2013 talpo
Toteutuksessa
Nro Nimi
K42
K45
K47
K50
Ministeriön organisaation, prosessien ja toimintojen uudelleen
arviointi
Asiakastuki (AT), Rondo ja M2 –
palvelutuotannon siirto
VK/VIP:sta Palkeisiin
Valtion maksullisen toiminnan
maksullisuuden kannattavuuden
parantaminen
Sähköisen asioinnin tunnistusratkaisun kehittäminen: Valtiollinen (kansallinen) sähköinen
varmenne käyttöön kansalaisille,
viranomaisille ja yrityksille
21 (49)
K57
K58
K61
K64
S2
Aluetietojen julkaisemista koskeva järjestely: Altikassa olevista
tiedoista tarkoituksenmukaiset
tiedot julkaistaan maksuttomassa StatFin-tietokannassa avoimena datana
Tutkijapalveluiden etäkäytön kehittäminen. Tavoitteena on, että
vastuu teknisestä järjestelmästä
olisi CSC:llä.
Orgaanisaatio (Tilastokeskus)
Tilastokeskus
Hallinnonalojen välinen
(VM, OKM)
Tilastokeskus, Arkistolaitos, CSC
Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät, kulttuurin toimialan
peruspalvelujen arviointitehtävät
ja oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät siirretään EY:stä
AVI:lle
Peruspalveluiden tilannekuva
tuotetaan uudistettavalla Patiojärjestelmällä sekä luovutaan
peruspalveluiden arviointiraporteista
Sähköveron oikaisumenettelyn
kehittäminen
Hallinnonalojen välinen
(VM, TEM, OKM,)
VM, TEM, OKM, AVI
Hallinnonalojen välinen
(VM, OKM, STM, OM)
VM, OKM, STM,
OM, AVI
Yritykset
VM
Valmisteilla/suunnitteilla
Nro
Nimi
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonala
Toimijat (vastuu, osallistujat)
Verohallinto
Lisätietoja
*2013 talpo
K44
Verotusprosessien kehittäminen (VALMIS- hanke)
K51
Tietovarantojen hallinta ja
niiden ohjaus keskitetään
yhdelle toimijalle (mahdollisesti uusi virasto)
Koko valtionhallinto
VM
K53
Valtion työterveyshuollon
kehittäminen: Kaikutyönantajapalveluihin sisällytetään työterveyshuollon
palvelujen hankinnan, yhteistyön ja vaikuttavuuden
arvioinnin tuki
Ylityösaldoihin puuttuminen
Koko valtionhallinto
VM, Valtiokonttori
Hallinnonala
VM
K55
Niska- ja hartiasärkyjen
määrätietoinen hoitaminen
Hallinnonala
VM
K56
Uusien työn tekemisen tapojen (ml. joustavat työaikamuodot ja etätyöskentely)
käytön laajentaminen valtionhallinnossa
Hallinnonala
VM
K54
-HTK
toteutus osana
hallinnonalan
IPOa
toteutus osana
hallinnonalan
IPOa
toteutus osana
hallinnonalan
IPOa
22 (49)
K63
Aluehallintovirastojen valtakunnallisen toimivallan ja
tehtävien kokoaminen (tietyt
substanssitehtävät, hallintopalvelut ja hallinnon erikoistumistehtävät)
Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kokoaminen kuntien ylläpitämiin yhteisiin
asiakaspalvelupisteisiin
Organisaatio (AVI)
VM, AVI, muut ministeriöt
Koko valtionhallinto
VM, muut ministeriöt,
Kela
K66
Nimenmuutosasioihin liittyvien käytäntöjen ja prosessien tehostaminen ja yksinkertaistaminen
Hallinnonalojen välinen
(VM, OM)
VM, OM
K68
Asiakkaiden suostumusten,
valtuutusten ja tavoitettavuustietojen hallinnan kehittäminen sähköisessä asioinnissa
Tilastotoimen yhteistyö: Tilastokeskus lisää yhteistyötä
THL:n kanssa
Tilastotoimen keskittäminen
tai yhteistyön lisääminen
tilastotoimessa
Otetaan käyttöön valtion
tutkimuslaitosten yhteinen
projektinhallintajärjestelmä
Koko valtionhallinto
VM
Koko valtiohallinto
Tilastokeskus, THL
Hallinnonalojen välinen
(VM, MMM)
Tilastokeskus, MMMTike
Koko valtiohallinto
Luovutaan nimikirjalainsäädännöstä ja korvataan ne
muista henkilöstöhallinnon
rekistereistä saatavilla tiedoilla
JULHA:n (Julkishallinnon
yhteystietohakemisto) lopettaminen
Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus (ns.
veroleikkuri) järjestetään
uudella tavalla
Koko valtionhallinto
Luonnonvarakeskuksen
organisaatiot (MTT;
Metla, RKTL) ja Syke
pilotteina
VM
Koko valtionhallinto
VM
Yritykset
VM
K65
Y5
Y6
Y7
L1
L3
S1
Ehdotettu
Nro
Nimi
K43
K46
Toteutetaan yhden viranomaisen malli Suomen rajojen ylitysasemilla
Valtionhallinnon sisäisten,
organisaatioiden välisten
laskutuskäytäntöjen selvittäminen ja parhaiden käytäntöjen tunnistaminen
Y4, Y5, Y6 ehdotukset yhdistetty!
Y4, Y5, Y6 ehdotukset yhdistetty!
*2013 talpo
*2013 talpo
-HTK
*2013 talpo
-HTK
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonalojen välinen
(VM, SM)
Toimijat (vastuu, osallistujat)
VM, SM, Tulli,
Rajavartiolaitos
Lisätietoja
Koko valtionhallinto
VM, Valtiokonttori
-HTK
*2013 talpo
23 (49)
K48
Taloushallinnon käytäntöjen
kehittäminen
Koko valtionhallinto
VM, Valtiokonttori
-HTK
K49
Valtion ja kirjanpitoyksiköiden tilinpäätösten ja sen
liitteiden sisällön keventäminen
Valtion vahingonkorvaustoiminta keskitetään Valtiokonttoriin
Taloustieteelliset tutkimusyksiköt: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Chessyksikkö yhdistetään
VATT:iin
Aluehallintovirastojen rakenne uudistetaan siten,
että niiden määrä vähenee
Perukirjapalvelu: perunkirjojen laatiminen, käsittely, säilytys ja tietopalvelu sähköiseksi palveluksi
Yhteistyö tuottavuustilastoinnissa: Ehdotus Tilastokeskuksen kanssa aloitettavasta yhteistyöstä tuottavuustilastoinnin kehittämiseksi
Vajaakykyisten henkilöiden
asioiden hoitamiseen liittyvät uudelleen järjestelyt
Koko valtionhallinto
VM, Valtiokonttori
-HTK
Koko valtionhallinto
VM, Valtiokonttori, muut ministeriöt
VM, STM, VATT,
THL
-HTK
K52
K60
K62
K67
Y4
Y8
Hallinnonalojen välinen
(VM, STM)
Organisaatio (AVI)
VM, muut ministeriöt, AVIt
Koko valtionhallinto
VM, maistraatit,
Verohallinto
-HTK
Koko valtiohallinto
VM, Tilastokeskus, muut tilastovrinomaiset
Y4, Y5, Y6 ehdotukset yhdistetty!
Hallinnonalojen välinen
(VM, STM, OM)
VM, STM, OM
-HTK
Lisätietoja valtiovarainministeriön hallinnonalan VATU-ohjelman toteutuksesta:
kehittämispäällikkö Panu Kukkonen, valtiovarainministeriö
[email protected]
24 (49)
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma
Yleiskuvaus
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan (VATU) liittyvien toimien
tavoitteena on ohjelman tavoitteiden mukaisesti valtionhallinnon roolin ja tehtävien sekä työtapojen kirkastaminen sekä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden edistäminen hallinnonalalla. Valmistelu muodostuu kolmenlaisista
toimenpiteistä: 1) VATU-ohjelmaan nimetyistä hankkeista, 2) inhimillisen pääoman edistämiseen liittyvistä toimenpiteistä sekä 3) ydintoimintoanalyysin pohjalta käynnistetyistä toimenpiteistä.
VATU-ohjelmaan nimettyjä varsinaisia VATU-hankkeita on kaksi: OKM:n hallinnonalan ohjauksen ja virastorakenteen uudistaminen sekä kansainvälistymisen tuen hanke.
VATU-ohjelmaan kuuluva inhimillisen pääoman kehittäminen on kytketty OKM:ssä käynnistettyyn työyhteisön
kehittämishankkeeseen. Virastojen ja laitosten osalta inhimillisen pääoman kehittäminen otetaan osaksi normaalia ohjausta.
OKM:n hallinnonala toteuttaa lisäksi ydintoimintoanalyysiin kuuluvia hankkeita ja toimenpiteitä, jotka painottuvat
hallinnonalan sisäiseen kehittämistoimintaan. Keskeisiä hankkeita ovat mm. ylioppilastutkinnon sähköistäminen
ja valtionavustuskäytäntöjen kehittäminen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan henkilöstö on ideoinut ja osallistunut aktiivisesti uudistusesitysten
valmisteluun erityisesti laadittaessa ydintoimintoanalyysia. Aktiivinen vuoropuhelu on keskeinen osa ohjelman
läpiviemistä.
Inhimillisen pääoman kehittäminen
Opetus- ja kulttuuriministeriössä inhimillisen pääoman kokonaisuus kytkeytyy OKM:n työyhteisön kehittämishankkeeseen. Ministeriö on asettanut kesäkuussa 2013 kehittämishankkeen, jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia ministeriön toimintakulttuurin ja -tapojen kehittämiseksi siten, että osaaminen, asiantuntemus, vuorovaikutus ja uudenlaiset työskentelytavat tukevat ministeriön tavoitteiden ja ydintehtävien laadukasta ja tehokasta
toteuttamista. Virastojen ja laitosten osalta inhimillisen pääoman näkökulma otetaan huomioon osana normaalia
ohjausta.
VATU-hankkeet
Nimi
OKM:n hallinnonalan ohjauksen ohjauksen ja virastorakenteen uudistaminen
Lyhyt kuvaus
OKM:n hallinnonalan virastorakenteen uudistaminen on parhaillaan
käynnissä.
lisätietoja:
Timo Ertola
[email protected]
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin
tilalle on perustettu Cultura-säätiö
vuoden 2013 alusta lukien.
Valtion taidemuseo muutetaan säätiömuotoiseksi Kansallisgalleriaksi
vuoden 2014 alusta lukien.
Kansallinen audiovisuaalinen arkisto
ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistetään vuoden 2014
alusta lukien.
Tavoitteet
vaikuttavuus:
Toimialan kyky kokonaisuutena vastata ja reagoida yhteiskunnan haasteisiin ja tarpeisiin vahvistuu. Virastokenttä kiinnittyy selkeämmin toimialan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin ja toimialan ohjattavuus paranee. Hallinnon vaikuttavuus lisääntyy.
palvelukyky:
Toimialan ja niiden toimijoiden yhteistyö ja tiedonkulku paranee ja
tiedon hyödyntäminen lisääntyy.
Toimialan ohjauksen läpinäkyvyys
suhteessa ohjattaviin tahoihin ja
kansalaisiin paranee. Virastojen
25 (49)
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2014.
Tulosohjauksen kehittämistyö on
käynnissä siten, että ohjaus kytkeytyy tiiviimmin strategiseen valmistelun ja hallitusohjelman toteuttamiseen.
Kansainvälistymisen tuen vaikuttavuuden vahvistaminen
lisätietoja:
Timo Ertola
[email protected]
OKM:n; CIMO:n ja Opetushallituksen
kesken on käynnistetty valmistelu,
jossa tavoitteena on selkeyttää ministeriön ja alaisen hallinnon välistä
työnjakoa ja vahvistaa kansainvälisen tuen vaikuttavuutta.
Valmistelussa selvitetään oppilaitoksille ja korkeakouluille suunnatun
kansainvälistymisen tuen päällekkäisyydet ja katvealueet, laaditaan
suunnitelma toimintojen tehostamiseksi ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi sekä tarkastellaan resurssien
käytön kokonaisuus ja prosessien
toimivuus ydintoimintoanalyysin tuloksia hyödyntäen ja kehitetään kansainvälisen toiminnan yhteistyörakenteita ja -toimintoja.
kyky palvella kansalaisia paranee.
aikaansaannoskyky:
Toiminnan laatu paranee. Ministeriön ja virastojen strateginen ohjausja toimintakyky vahvistuu. Muutosjohtamisen ja –hallinnan kyky vahvistuu.
tuottavuus ja taloudellisuus:
Ohjaukseen käytettävät resurssit
ovat tehokkaammin käytössä. Ohjauksen prosessiin ja menettelytapoihin sekä virastojen/muiden ohjattavien tahojen toimintoihin liittyviä
päällekkäisyyksiä on mahdollista
karsia. Toteutetaan hallitusohjelmaan ja kehyspäätöksiin sisältyviä
menosäästöjä.
vaikuttavuus:
Suomalaisen koulutuksen kansainvälistyminen lisääntyy ja kansainvälinen tunnettuus kasvaa.
palvelukyky:
Oppilaitoksia ja korkeakouluja sekä
sidosryhmiä palvelevat koulutuksen
kansainvälistymistä tukevat tavoitteet ja ydintoiminnot selkeytyvät.
aikaansaannoskyky:
Opetushallituksen, Kansainvälisen
henkilövaihdon keskus CIMOn ja
OKM:n osaaminen vahvistuu. Työnjaon selkeyttäminen vapauttaa voimavaroja ja lisää työtyytyväisyyttä.
tuottavuus ja taloudellisuus:
OPH:n, CIMO:n ja OKM:n suomalaisen koulutuksen kansainvälistymiseen ja kansainvälisen tunnettuuden lisääntymiseen suunnatut
resurssit käytetään tehokkaasti.
Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus
Toteutuksessa
Nro
Nimi
K70
K71
Työtapojen ja toimintakulttuurin
kehittäminen: uudistetaan kokouskäytännöt
Työtapojen ja toimintakulttuurin
kehittäminen: lisätään etätyön
käyttöä
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonala
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
OKM
Lisätietoja
Hallinnonala
OKM
-HTK
-HTK
26 (49)
K73
K75
K76
K78
K79
K80
K81
K82
K83
Selkeytetään OKM:n ja alaisen
hallinnon välinen työnjako: hallinnonalan virastorakenteen uudistaminen
Työtapojen ja toimintakulttuurin
kehittäminen: ministeriön sisäisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen parantaminen
Työtapojen ja toimintakulttuurin
kehittäminen: uudistetaan työryhmäkäytännöt
Liikkumavaraa ydintoiminnoille:
koulutus- ja tutkimusjärjestelmän
rakenteellinen kehittäminen ja
koulutustarjonnan suuntaaminen/supistaminen (liittyy siirtomenoihin)
Kehitetään sähköistä asiointia ja
palveluita: ylioppilastutkinnon
sähköistäminen
Kootaan avustuksia suuremmiksi ja vaikuttavimmiksi kokonaisuuksiksi: valtionavustuskäytänteiden kehittäminen ja vaikuttavuuden vahvistaminen
Selkeytetään OKM:n ja alaisen
hallinnon välinen työnjako: hallinnonalan ohjauksen kehittäminen
Lisätään hallinnonalojen välistä
yhteistyötä: EU-asioiden komitean jaostojen työskentelyn tehostaminen
Rakennusympäristöavustuksien
jakamiseen liittyvät vastuut selkeytetään
Valmisteilla/suunnitteilla
Nro
Nimi
K69
K74
S3
Selkeytetään OKM:n ja alaisen
hallinnon välinen työnjako: selkeytetään OKM:n ja OPH:n
työnjaot ja virtaviivaistetaan ohjaus
Selkeytetään OKM:n ja alaisen
hallinnon välinen työnjako: kansainvälistymisen tuen vaikuttavuuden vahvistaminen
Liikkumavaraa ydintoiminnoille:
korkeakoulujen toiminnan rahoituspohjaa laajennetaan
Hallinnonala
OKM
Organisaatio (OKM)
OKM
-HTK
Hallinnonala
OKM
-HTK
Hallinnonalojen välinen
(OKM, TEM)
OKM, TEM
Hallinnonala
Ylioppilastutkintolautakunta
*2013 talpo
Hallinnonala
OKM
*2013 talpo
-HTK
Hallinnonala
OKM
Hallinnonala
OKM
Hallinnonalojen välinen
(OKM, YM)
OKM, YM
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonala
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
OKM, OPH
Hallinnonala
OKM
Hallinnonala
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
OKM, Yliopistot ja
ammattikorkeakoulut
-HTK
Lisätietoja
*2013 talpo
27 (49)
Ehdotettu
Nro
Nimi
K72
Selkeytetään OKM:n ja alaisen
hallinnon välinen työnjako: Arkistolaitoksen organisaation
muuttaminen
Keskeytetty
Nro
Nimi
K77
Liikkumavaraa ydintoimintoihin:
ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa laajennetaan (liittyy
siirtomenoihin)
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonala
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
OKM, Arkistolaitos
Lisätietoja
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Organisaatio (Ammatillisen koulutuksen järjestäjät)
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
Lisätietoja
Lisätietoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan VATU-ohjelman toteutuksesta:
neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi, opetus- ja kulttuuriministeriö
neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen, opetus- ja kulttuuriministeriö
[email protected]
28 (49)
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma
Yleiskuvaus
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma muodostuu kahdesta VATU-hankkeesta, inhimillisen pääoman kehittämisestä (IPO) sekä ydintoimintoanalyysissä ehdotetuista toimenpiteistä. Ohjelman tavoitteena on osaltaan vastata julkisen talouden kestävyysvajeen supistamistarpeeseen sekä tehostaa ja uudistaa
toimintaa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa ohjelman toteuttamisesta omalla hallinnonalalla. Ohjelman etenemistä ja tuloksia seurataan säännöllisesti. Henkilöstö on osallistunut ohjelman valmisteluun mm. esittämällä ydintoimintoanalyysiin omia kehittämisehdotuksia.
Inhimillisen pääoman kehittäminen
Ministeriön hallinnonalan yhteisseurannassa olevien VATU-hankkeiden osalta laadittiin myös inhimillisen pääoman suunnitelmat. Viraston arkeen liittyvien kehittämishankkeiden laadintavastuu on hallinnonalan virastoilla ja
kehittämishankkeita on käsitelty hallinnonalan virastopäälliköiden kanssa virastopäällikkökokouksissa. Virastokohtaiset kehittämishankkeet sisältävät myös inhimillisen pääoman kehittämissuunnitelmat. Virastokohtaisten
kehittämishankkeiden ja niihin liittyvien inhimillisen pääoman kehittämissuunnitelmien laadinta on kytketty osaksi hallinnonalan tulosjohtamisprosessia ja aikataulua. IPO -mittarit sisältyvät hallinnonalan virastojen kanssa
tehtäviin tulossopimuksiin ja niillä seurataan henkisten voimavarojen hallintaa ja kehitystä.
VATU-hankkeet
Nimi
Elintarvike-, luonnonvara- ja maanmittaushallinnon tietotekniikan kehittämiskeskus ELMA
(Paikkatiedon tutkimusja kehittämiskeskus)
Lisätietoja:
Risto Yrjönen, MMM
[email protected]
Lyhyt kuvaus
Hankkeen täsmennettynä tavoitteena on keskittää maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tietotekniikan kehittämistehtäviä, Geodeettisen laitoksen
tutkimus- ja kehittämistehtävät,
Maanmittauslaitoksen paikkatietojen yhteiskäytön
edistämiseen liittyviä tehtäviä ja
mahdollisuuksien mukaan hallinnonalan eri
virastojen muita toimialariippuvia
tietotekniikan kehittämistehtäviä
vuoden 2015
alusta lukien Maanmittauslaitokseen (paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi).
Tavoitteena on luoda samalla nykyistä paremmat edellytykset toimialan palveluiden ja tietoresurssien
laajalle sähköistymiselle ja tietotekniselle yhtenäistymiselle
Tavoitteet
vaikuttavuus:
Yrityksissä, yhteisöissä, hallinnossa ja
kansalaisten piirissä käytetyt paikkatietopalvelut ja MMM:n toimialan prosesseihin liittyvät sähköiset palvelut ja tietoresurssit lisääntyvät ja yhtenäistyvät.
palvelukyky:
Tieto- ja paikkatietotekniikan soveltamisvalmiuksien parantuminen sekä
MMM:n toimialan tietohallinnon tehostuminen
aikaansaannoskyky:
Haastavan, osaamisen kehittämiseen ja
innovatiivisuuteen kannustavan työyhteisön ja tehtäväkentän rakentaminen.
Substanssin ja tietotekniikan vuorovaikutusta vahvistavien toimintamallien
omaksuminen, paikkatietotekniikan
mahdollisuuksien laaja hyödyntäminen.
Tietohallinnon ohjaus-, suunnittelu(arkkitehtuurit) ja toimeenpanoprosessien yhtenäistymineni.
tuottavuus ja taloudellisuus:
Toiminnan kokonaistuottavuus ja tehokkuus paranee. Yhteisesti hallittu asiakasrajapinta tulevien TORI-palveluiden
suuntaan.
29 (49)
Luonnonvara- ja elintarviketilastoinnin keskittäminen, yhteisen tietoarkkitehtuurin kehittäminen
ja tiedontuotannon yhtenäistäminen
Lisätietoja:
Risto Yrjönen, MMM
[email protected]
Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää ja yhteensovittaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tilastoviranomaistehtävät sekä Metsäntutkimuslaitoksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen tilastotuotanto. LUHTI- hanke arvioi
työnjaon ja ohjausrakenteet Luonnonvarakeskuksen, Paikkatiedon
tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja
Tilastokeskuksen välillä. LUHTIhankkeen valmisteluvaiheen tehtävänä on varmistaa, että yhteensovitettavalla tilastotuotannolla on hyvät
toiminnan edellytykset hallinnonalalle perustettavassa Luonnonvarakeskuksessa.
vaikuttavuus:
Luonnonvara- ja elintarviketoimialan
tietoprosessit yhtenäistyvät ja niiden
koordinaatio ja johtaminen vahvistuvat.
Avoin datapolitiikka edistää tietojen saatavuutta päätöksen teon, tutkimuksen ja
kansalaisten käyttöön sekä yritystoiminnalle.
palvelukyky:
Arkkitehtuurit, yhteiset käsitteet ja sähköiset tietopalvelut parantavat tietojen
käytettävyyttä. Aineistot ja palvelut sisältävät monipuolista, yhteensopivaa ja
yhdisteltävää, teknisesti helppokäyttöistä tietoa.
aikaansaannoskyky:
Johtamisen ja koordinaation vahvistaminen tehostavat tietovarantojen hallintaa ja kehittämistä. Arkkitehtuureissa
jäsentyvä kokonaisuus auttaa henkilöstöä näkemään oman roolinsa ja kehittämään osaamistaan.
tuottavuus ja taloudellisuus:
Tietoprosessien kehittyminen parantaa
tuottavuutta ja taloudellisuutta sekä tietojen tuotannossa, jalostuksessa, jakelussa että käytössä.
Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus
Valmiit
Nro
Nimi
L4
Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) toiminnan siirtäminen pois
maa- ja metsätalousministeriöstä
L6
Meijeristä luopuminen
Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
Lisätietoja
Toiminta on siirretty pois
MMM:stä. Toimintaa kuitenkin
jatketaan vilja- ja öljykasvisektorin
yhteistoimintahankkeena, jossa
hankkeen hallinnoijana toimii
Suomen Elintarviketeollisuuden
Tietopalvelu Oy. Toimintaa rahoitetaan MMM:ltä saadun rahoituksen lisäksi jäsenistöltä kerättyjen
jäsenmaksujen avulla.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on luopunut meijeristä
ja juustonvalmistuksesta. Yksityinen meijeri – Jokioisten Leipä Oy
– on jatkanut toimintaa.
MMM
*2013 talpo
Metla
*2013 talpo
30 (49)
Toteutuksessa
Nro
Nimi
L5
Tuettuun rakentamiseen liittyvästä ennakkohyväksynnästä luovutaan
L8
Eläintutkimuspalvelujen osittainen ulkoistaminen
L9
Valiotaimituotannon
yksityistäminen
L10
a) Uittorakenteiden
ylläpito Vuoksen
vesistöalueella
b) Ii- ja Hossajokien
uittovelvoitteet hoito
K96
Toimipaikkarakenteen
kehittäminen sekä yhteisten hallinto- ja tukipalveluiden tuottaminen
K104
Suomen perusrunkoverkko FinnRef uudistaminen
Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
Lisätietoja
Luopumisesitys sisältyy syysistuntokaudella 2013 eduskunnalle
annettavaan hallituksen esitykseen. Muutos on tarkoitus tulla
voimaan vuoden 2014 alusta lukien.
Ulkoistaminen toteutetaan luopumalla tutkimusinfrasta ja siirtymällä sopimustilojen kanssa tehtävään yhteistyömuotoon. Maa- ja
elintarviketalouden tutkimuskeskus on luopunut kahdesta kanalasta ja vuoden 2013 loppuun
mennessä luopuu kahdesta sikalasta, jonka jälkeen hanke on toteutettu.
Toiminnan ja yhteistyön kehittämismahdollisuuksia selvitellään
sekä kotimaisella että pohjoismaisella tasolla. Ratkaisut tehdään
vuoden 2014 aikana
MMM:n hallinnonala
Katriina Pessa,
MMM
katriina.pessa@mm
m.fi
*2013 talpo
Mikko Peltonen,
MMM
mikko.peltonen@m
mm.fi
*2013 talpo
a) Metsähallitus luopuu uittorakenteiden ylläpidosta Vuoksen vesistöalueella vuoden
2014 loppuun mennessä. Rakenteiden ylläpito jää toimijoiden oman rahoituksen varaan.
b) Metsähallituksen 1950- ja
1960-luvuilla suorittamista uittoväyläperkauksista aiheutuneiden kalataloudellisten ym.
vahinkojen korvaamiseen liittyvä projeksti päättyy vuoteen
2015 mennessä.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen, metsäntutkimuslaitoksen ja Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitoksen yhdistäminen
uudeksi laitokseksi vuoden 2015
alusta lukien
Mahdollistetaan tosiaikaisen puolen metrin tarkkuudella tapahtuvan paikannuspalvelun tarjoaminen, joka tarkkuudeltaan täyttää
muun muassa hallitusohjelman
älyliikenteen asettamat tulevaisuuden paikannustarkkuusvaatimukset.
MMM:n hallinnonala
MMM:n hallinnonala
MMM:n hallinnonala
Jukka Virolainen, MMM
jukka.virolainen@
mmm.fi
*2013 talpo
Matti Heikurainen, MMM
matti.heikurainen@
mmm.fi
*2013 talpo
MMM:n hallinnonala
Mikko Peltonen
mikko.peltonen@m
mm.fi
*2013 talpo
MMM:n hallinnonala
Antti Vertanen,
MMM
antti.vertanen@m
mm.fi
*2013 talpo
31 (49)
Valmisteilla/suunnitteilla
Nro
Nimi
Y 10
Yksi valtakunnallinen
maastotietojärjestelmä
Keskeytetty/luovuttu
Nro
Nimi
S12 ja
S13
Kalatalouden edistäminen - kalastusalan
toiminnan rahoitus.
Luovutaan nykyisestä
yleisavustukseen perustuvasta rahoitusjärjestelystä ja siirrytään
hankerahoitteiseen
menettelyyn
Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
Lisätietoja
Valtionhallinnon maastotietotuotannon tuloksellisuutta parannetaan perustamalla yksi yhtenäinen
valtakunnallinen maastotietojärjestelmä, jonka hallinnointi ja kehittämisvastuu olisi keskitetty ja
tietojen ylläpito tapahtuisi hajautetusti eri toimijoiden kesken. Samalla eliminoidaan tietojen vaihdannan esteet toimijoiden välillä.
Vastuu hankkeesta on MMM:n hallinnonalalla ja
hankkeeseen
osallistuvat valtionhallinnon
maastotietoja
tuottavat viranomaiset
Antti Vertanen,
MMM
antti.vertanen@m
mm.fi
*2013 talpo
Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
Lisätietoja
Kehittämishankkeista on luovuttu
toimintaympäristössä tapahtuneen muutoksen johdosta.
MMM:n hallinnonala
Roni Selen,
MMM
roni.selen@mmm.
fi
*2013 talpo
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan VATU-ohjelman toteutuksesta:
maanmittausneuvos Raimo Vajavaara
[email protected]
32 (49)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma
Yleiskuvaus
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on kaksi VATU-hanketta: 1) julkisin varoin toteutettujen henkilökuljetusten uudistaminen sekä 2) LVM:n hallinnonalan tulosohjauksen kehittäminen. Ensin mainittu toteutetaan
eri rahoittajien välisenä yhteistyönä työryhmän muodossa ja jälkimmäinen hallinnonalan sisäisenä työryhmätyöskentelynä. Inhimillisen pääoman kehittäminen on tapahtunut henkilöstön kanssa yhteistyössä. Virastoille on
asetettu tavoitteet IPO-mittareiden mukaisesti ja niiden toteutumista seurataan. Ydintoimintoanalyysien tekemisessä henkilöstöllä on ollut merkittävä rooli. Keskeiset talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn esitetyt
toimenpiteet ovat toteutusvaiheessa. Kansliapäällikön vetämässä hallinnonalan johtoryhmässä seurataan hallinnonalan VATU-ohjelman toteutumista.
Inhimillisen pääoman kehittäminen
Ministeriö on järjestänyt säännönmukaisesti hallinnonalan virastojen kanssa tapaamisia, joissa kiinnitetään
huomiota inhimillisen pääoman kehittämiseen. Virastojen nk. arjen kehittämisessä on kiinnitetty huomiota johtamiseen, osaamisen kehittämiseen sekä työkykyyn. IPO-mittareiden mukaisesti on asetettu virastoille tulostavoitteet. Hallinnonalalla on ollut v.2012 valtionhallintoa keskimääräistä paremmat arvot (Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen: LVM 3.58 / valtio 3,41, Motivaatio ja työn imu LVM 3.73/valtio 3.64, Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus LVM 3.6/valtio 3.46).
VATU-hankkeet
Nimi
Julkisin varoin toteutettujen henkilökuljetusten
uudistaminen
Lisätietoja:
Iida Huhtanen [email protected]
>> Hankkeesta
Lyhyt kuvaus
Julkisin varoin toteutettavan henkilöliikenteen kokonaisrahoituksen hajanaisuus aiheuttaa kokonaiskustannusten kasvua. Avoin tuettu joukkoliikenne ei ole riittänyt palvelemaan kaikkia matkustajia. Lakisääteiset kuljetukset on jouduttu hoitamaan kalliina yksilökuljetuksina
(esim. koululaisten kuljetukset, sairaalakuljetukset, vammaisten henkilöiden kuljetukset). Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja, jotka olisivat nykyistä paremmin
koordinoitu joukkoliikenteeseen.
Samalla helpotettaisiin sellaisten
henkilöiden liikkumista, joilla ei ole
lakisääteisiä oikeuksia kuljetuspalveluihin kuten ikääntyvän väestön liikkumistarpeita ja autottomien henkilöiden liikkumista.
Hanketta ohjaa ministeriön asettama
ohjausryhmä, jossa on eri tahojen
edustajat.
Tavoitteet
vaikuttavuus:
Uudenlaisen poikkihallinnollisen toimintamallin kehittyminen henkilökuljetusten
hallintoon ja hankintaan Toimivammat
henkilökuljetuspalvelut ja palveluketjut
sekä tarpeettomien matkojen minimointi. Uusien edullisempien henkilökuljetustapojen syntyminen.Parempi varautuminen henkilökuljetusten määrän ja kokonaiskustannusten kasvuun.
palvelukyky:
Henkilökuljetuspalvelujen parempi vastaavuus matkustajien tarpeisiin.
aikaansaannoskyky:
Hallinnollisen taakan keventyminen.
Vastuiden selkeytyminen. Työhyvinvoinnin parantuminen
tuottavuus ja taloudellisuus:
Taloudellisesti nykyistä kestävämmän
toimintatavan syntyminen (julkisen sektorin rahoitus nykysin n. 1 mrd. euroa).
Kuntien ja Kelan toiminnan tehokkuuden parantuminen. Kustannusten alentuminen per matka Valtion rahoituksen
kustannus-hyötysuhteen parantuminen.
33 (49)
LVM:n hallinnonalan
tulosohjauksen kehittäminen
Lisätietoja:
Katariina Kilpeläinen
[email protected]
Hankkeen väliraportti
21.5.2013 saatavissa
yhteyshenkilöltä.
Hankkeessa kehitetään hallinnonalan tulosohjausta ottaen huomioon VM:n tulosohjauksen kehittämishankkeen ehdotukset.
Hankkeessa on edustettuina ministeriön sekä virastojen ja laitosten
edustajat. Linjaukset päätetään hallinnonalan johtoryhmässä.
Työryhmän määräaika on
31.12.2013.
vaikuttavuus:
Hallinnonalan strategisen ohjauksen
tehostuminen ja edellytysten luominen
hallinnonalan tuloksellisuuden parantamiselle. Ministeriön ja virastojen vuorovaikutuksen parantuminen. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin
palvelukyky:
Tulosohjausprosessin selkeytyminen ja
yksinkertaistuminen. Ministeriön prosessien parempi yhteensovitus. Suunnitelmien ja raportoinnin laadun parantuminen. Tulosohjauksen niveltyminen
paremmin osaksi ministeriön ja virastojen johtamista.
aikaansaannoskyky:
Virkamiesten roolien selkeytymínen.
Tulosohjaajien osaamisen vahvistuminen. Työn sisällön ja johtamisen parantuminen. Työhyvinvoinnin parantuminen.
tuottavuus ja taloudellisuus:
Henkilöresurssien tehokkaampi käyttö.
Turhan työn väheneminen. Tuottavuuden parantuminen.
Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus
Toteutuksessa
Nro
Nimi
K110
LVM:n virastojen toiminnan jatkuva kehittäminen
K111
Julkisten tietovarantojen
saatavuutta ja uudelleenkäyttöä parannetaan
Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde
Liikenneviraston ulkoinen arviointi
käynnissä, valmis vuoden lopussa. Liikenneviraston organisaatiota uudistettu 1.7.2013 alkaen Trafin organisaatiouudistus
LVM:n hallinnonalan työryhmä
loppuraportti ’Avoin tieto liikenteessä ja viestinnässä’ sisältää
aineistokartoituksen ja yhteiset
tiedonluovutuskäytännöt sekä
suunnitelmat priorisoitujen tietoaineistojen avaamiseksi. Tarkoituksena on, että avoimen tiedon
saatavuudesta tulee jatkossa virastojen perustoimintaa ja jatkuvaa kehitystoimintaa. Lisäksi luodaan vuorovaikutustapoja tiedon
hyödyntäjiin. Edellyttää toimintatapojen muuttamista, osin lainsäädännön muutoksia sekä li-
Toimijat
(vastuu,
osallistujat)
Lisätietoja
Sabina Lindström, LVM
LVM:n hallinnonala
Taru Rastas,
LVM
*2013 talpo
34 (49)
sääntyvien menojen/vähenevien
tulojen kompensoimista määrärahoissa. Toteutetaan erillisen
suunnitelman mukaan.
K124
Liikenteen ohjaus
Valmisteilla/suunnittelilla
Nro
Nimi
K120
Uusi liikennepolitiikka
L12
Kuudesta koulutus- ja
lupatehtävästä luopuminen
v.2014; Liikenneviraston tietovarannoista avataan joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutiedot sekä
liikenneverkkoaineistot (Digiroad2). Liikenteen turvallisuusvirasto kehittää ajoneuvotietojärjestelmäänsä, mikä mahdollistaa
tietojen anonymisoinnin ja uudet
rajapinnat. Ilmatieteen laitoksen
tietovarannoista avataan sää- ja
tutkatietojen lisäksi lentokenttähavainnot.
Liikenteen hallinnan yhteistyötä
on kehitetty. Poliisi on osittain
samoissa tiloissa liikennekeskusten kanssa. Tarkoitus vielä laajentaa yhteistyötä mm. niin, että
IL:n kelikeskuspäivystys tulee
samaan keskukseen.
Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde
Koskee useita hallinnonaloja.
Tähtää yhä vaikuttavampaan ja
tehokkaampaan toimintaan. Kehittämistyötä tehty, selvitetty mm.
tiemaksuja. Pilotteja käynnistymässä.
Selvitys käynnissä seuraavista
tehtävistä:
•Tarkastuslentäjien perus- ja
standardointikoulutukset sekä
kielitaitokoulutukset
•Lossikuljettajan kuulustelut (tienpitäjien vastuulle)
•Vain koulutuksen perusteella
myönnettävät henkilöluvat, pätevyydet, kelpoisuudet (siirretään
koulutusorganisaatioiden vastuulle)
•Kuljettajantutkinnon teoriakoe
(mahdollista autokouluissa, riippumattomuuskysymykset selvitettävä)
•Ilmailun teoriakokeiden järjestäminen (siirto alan oppilaitosten
tehtäväksi)
•Veneilyn tentit ja pätevyyskirjat
(siirto veneilyjärjestöjen tehtäväk-
Tiina Tuurnala,
Liikennevirasto
Toimijat
(vastuu,
osallistujat)
LVM:n hallinnonala,
muu t hallinnonalat, yritykset
Lisätietoja
Trafi, LVM
Jarmo Koskela,
Trafi
*2013 talpo
-HTK
Minna Kivimäki,
LVM
*2013 talpo
35 (49)
si)
L13
14 lupatehtävän lakkauttaminen
S16
Lästimaksujen arviointi
Selvitys käynnissä seuraavista
lupatehtävistä, sisäinen ohjausryhmä:
-Ilmailun kulkuoikeuksien myöntäminen ja turvatarkastajien hyväksyminen (lisätään lentoasemien pitäjien vastuuta)
-Merenkulun ja ilmailun kansalliset lupa- ja pätevyystuotteet (luovutaan kansall.lisäpätevyyksistä)
-Harrasteilmailun lupakirjat ja koulutusluvat (tehtävät alan järjestöjen vastuulle)
-Vuokraveneen kuljettajien ja KVhuviveneen kuljettajakirjojen
myöntäminen (alan järjestöjen
vastuulle)
-Tieliikenteen henkilöpoikkeusluvat
-Henkilölupien terveysasioiden
käsittely (yksittäiset luvat alan
lääkäreiden tehtäväksi)
-Kevytilmailun tehtävät ml ACAM
(siirretään auktorisoiduille toimijoille)
-Todistukset, joita luokituslaitokset
voivat antaa
-Pienten alusten katsastukset
(siirretään laivaisäntien vastuulle)
-Kotimaanliikenteen radiokatsastukset (siirretään laivaisäntien
vastuulle)
-Rautateiden museokaluston tarkastukset (osaksi johtamisjärjestelmän velvoitteita)
-Rautateiden opastimien ja merkkien kunnon valvonta (infran
omistajien vastuulle osaksi johtamisjärjestelmää)
-Kuumailmapallotoiminnan valvonta (siirretään Suomen Ilmailuliitolle)
-Kevytilmailun valvonta (Suomen
Ilmailuliitolle)
Hankepäätös lastimaksuja koskevasti lainsäädäntöhankkeesta on
tehty. HE valmis vuoden vaihteessa. Selvitysmies asetettu selvittämään työnjakoa tieliikenteen
turvallisuutta koskevassa tiedotus-, valistus- sekä tieliikenteen
Trafi, LVM
Jarmo Koskela
Trafi
*2013 talpo
-HTK
LVM
Laura Eiro, LVM
*2013 talpo
36 (49)
turvallisuuden tutkimustoiminnassa ja tilastoinnissa liikenne- ja
viestintäministeriön hallinnonalalla
sekä Liikenneturvan hallinnointimallia. Työn määräaika on lokakuun loppuun. Päätökset on tarkoitus tehdä vuoden loppuun
mennessä.
K109
Tieliikenteen turvallisuuden roolit
K117
Ajantasaisen tilannekuvan
kehittäminen yhteistyössä
LVM:n hallinnonalalla,
hallinnonalojen välillä sekä elinkeinoelämän kanssa.
Keskitetään prosesseja ja
järjestelmiä
K118
K115
Rautateiden vahingonkorvausasiat, siirto Liikennevirastosta Lapin ELYkeskukselle
K122
Liikennevirasto kehittää
liikenteen asiakaspalvelua
keskittämällä Pirkanmaan
ELY-keskukseen nykyisten tieliikenteen asioiden
(kaikkien ELY-keskusten)
lisäksi jatkossa myös vesi- ja rautatieliikenteen
asiakasyhteydenottojen
hoitamisen
Ehdotettu
Nro
Nimi
K109
Merikartoituksen hyödyntämisen kehittäminen mm.
Maanmittauslaitoksen
karttoja ja karttapalveluja
koskevien toimintojen sekä Puolustusvoimien
kanssa.
Työ käynnissä LVM:n hallinnonalan sisällä
Venerekisterin siirto maistraatilta
Trafille: siirto tapahtuu tn:sti vuoden 2015 alusta. Ajokorttiprosessi, siirto poliisilta Trafille selvitysvaiheessa.
Muita kuin henkilövahinkoja koskevien vahingonkorvausasioiden
käsittelyn siirto Lapin ELYkeskukseen valmisteilla ratalain
muutosesityksessä. Henkilövahinkoja koskevat siirtyvät Valtiokonttoriin.
Pilotointi käynnissä, siirto suunniteltu tehtäväksi vuoden 2014 alusta lähtien
Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde; tilanne
LVM, STM,
Liikenneturva, Trafi,Livi
ELY, Liikennevakuustuskeskus
LVM, Livi,
Trafi, IL, Vivi
Marcus Merin,
LVM
Jussi Nissilä,
LVM
Jarmo Koskela,
Trafi
-HTK
Liikennevirasto, Lapin
ELY
Kaisa_leena Välipirtti, LVM
-HTK
Liikennevirasto, ELYt
Riitta Viren, LVM
-HTK
Toimijat
(vastuu,
osallistujat)
Lisätietoja
37 (49)
K112
K116
K121
K123
K125
Y12
Y21
S15
S18
Liikenneväylien omistus:
valtion ja kuntien sekä
valtion ja yksityisten omistuksen ja vastuiden uudelleen määrittely
Taksien kiintiölupapäätösten vahvistamistiheys (ei
joka vuosi, mahdollista
myös harvemmin)
K114
LVM
ELYjen L- ja Yvastuualueiden infrahankintojen yhdistäminen
Tiestöön liittyvien lupaasioiden keskittäminen
(liittymäluvat, työluvat,
tilapäiset luvat) yhteen
ELYyn
Maanhankintatehtävät
yhdistetään ELYkeskuksissa yhdeksi toiminnoksi (ml. Liikenneviraston rata-alueiden hankinta) ja lisäksi selvitetään
maanhankinnan korvausten maksamisen keskittämistä
Eräät valtionavut, siirto
LVM.stä OKM:ään
Yksityis- ja metsäautoteiden valtionapujen yhdistäminen
Yhteysalusliikenneavustukset, lainsäädännön
täsmentäminen
Yksityisteiden valtionavustukset, prosessin kehittäminen
Keskeytetty
Nro
Nimi
K113
LVM, kunnat,
Livi, ELYT,
Suomen
Kuntaliitto
Postin osoiterekisteritoiminto ja postinumerojärjestelmä järjestetään (joko
nykyisessä organisaatiomuodossa tai sitä uudistaen) kilpailuneutraalilla tavalla
Postin yleispalvelun määrittely (vähimmäisjakelukerrat, yleispalvelun toteuttaminen sähköisenä) tarkistetaan vastaamaan
Liikennevirasto, ELYt
-HTK
LVM, YM,
Liikennevirasto, ELYt
LVM
LVM, Livi,
ELYt
LVM, ELY
LVM, Liikennevirasto,
ELYt
Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde
Toimijat (vastuu, osallistujat)
LVM
LVM
Lisätietoja
38 (49)
sähköisen viestinnän lisääntymisen myötä muuttunutta asiointitarvetta ja
toimintaympäristöä
K119
Y11
Valtioneuvoston toimiluvat.
Postitoiminnan toimilupamenettelystä sekä radio- ja
tv-toiminnan ohjelmistoluvista luovutaan. Korvataan
ilmoittautumismenettelyllä
(Viestintävirasto)
Sanomalehdistön tuen
siirto LVM:stä OKM:ään
LVM
LVM,OKM
Lisätietoja liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan VATU-ohjelman toteutuksesta:
hallinnonalan controller Marja Heikkinen-Jarnola
[email protected]
39 (49)
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma
Yleiskuvaus
Työ- ja elinkeinoministeriö on nimennyt hallinnonalan VATU -hankkeiksi työpolitiikan palvelurakennearvioinnin
sekä julkisten kansainvälistymispalveluiden taloudellisten ulkosuhteiden toimenpideohjelman (Team Finland).
Nämä hankkeet panostavat vahvasti hallinnonalan toimintatapojen uudistumiseen ja niiden kattavuus TEM:n
hallinnonalalla on merkittävä.
TEM:n hallinnonalalla VATU -ohjelma on kytketty osaksi tulosohjausta, joka toteuttaa vahvasti TEM:n konsernistrategiaa. Osana tulosohjausta hallinnonalan virastot ja laitokset raportoivat meneillään olevista ydintoimintoanalyysin perustuvista toimenpiteistä.
TEM:n hallinnonalat ovat olleet alusta alkaen vahvasti mukana VATU:n ydintoimintoanalyysissa - virastot tekivät
lähes 80 ja henkilöstö yli 1000 kehittämisehdotusta, joista lopulta valittiin 12 hanketta. Valintakriteereinä pidettiin
ehdotuksen merkittävyyttä valtionhallinnon vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi.
TEM seuraa sekä kahden VATU -hankkeen että 12 YTA -hankkeen etenemistä säännöllisesti TEM:n johtoryhmissä ja hallinnonalan eri johtamisfoorumeilla tulosohjauksen ohella.
Inhimillisen pääoman kehittäminen
Inhimillisen pääoman kehittäminen on osa VATU -hankkeita. TEM:n hallinnonalan virastot ja laitokset päivittävät
ja raportoivat vuosittain osana tulossuunnittelua inhimillisen pääoman suunnitelmat. Ministeriö on kouluttanut
uusien työtapojen ja -välineiden käytön osalta koko henkilöstönsä.
VATU-hankkeet
Nimi
Työpolitiikan palvelurakennearvio
Lisätietoja:
Jarkko Tonttila
[email protected],
>> Hankkeen verkkosivut
Lyhyt kuvaus
Työpolitiikan palvelurakennearviointi
on osa Rakennemuutos työmarkkinoiden toimivuus -strategista ohjelmaa (RTT), joka on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista.
Työpolitiikan palvelurakennearvioinnin tavoitteena on arvioida nykyinen
työpoliittinen järjestelmä poikkihallinnollisena ja -sektorisena kokonaisuutena ja arvioida sen kykyä tuottaa
asiakkaan ja yhteiskunnan kannalta
entistä vaikuttavammat palvelut.
Työpolitiikan palvelurakenne on laaja
kokonaisuus, se koskee kolmea eri
hallinnonalaa, kuntia sekä niiden
ylläpitämiä palveluita.
Palvelurakennearvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tarkastelu kohdistetaan neljään teemakokonaisuuteen:
1. Työttömyysturvatehtävien työnjako eri toimijoiden välillä (TEtoimistot, KELA, työttömyyskassat)
2. Työpoliittisten palvelujen tuotta-
Tavoitteet
vaikuttavuus:
Osaavan työvoiman saatavuuden
turvaaminen sekä työttömyysjaksojen ehkäisy / keston lyhentäminen.
palvelukyky:
Asiakkaat kokevat saavansa oikeaa
palvelua.
aikaansaannoskyky:
Toimintaprosessit mahdollistavat
asiakkaiden nopean ohjautumisen
oikeisiin palveluihin. Tarvittavat
muutokset eri hallinnonalojen ja
toimijoiden vastuulla olevien palvelujen rakenteissa.
tuottavuus ja taloudellisuus:
Tasapaino resurssien välillä ja valtion menojen säästöpotentiaali.
40 (49)
mistavat ja toimijasektorien (valtio, kunta, yksityinen, kolmas
sektori) roolit työnvälityksessä ja
vaikeasti työllistyvien palveluissa
3. Hallinnonalojen yhteistyö työelämän kehittämiseen liittyvissä
palveluissa
4. Työpolitiikan palvelurakenteen
ohjaus ja kolmikantayhteistyö
Palvelurakennearviointi toteutetaan
pääasiallisesti virkatyönä täydentäen
sitä kohdennetuilla analyysi- ym.
toimeksiannoilla. Työpolitiikan kansainväliset esimerkit ja kokemukset
laaja-alaisista hallinnonalarajat ylittävistä ja toimijatahojen roolia uudistavista palvelurakenneuudistuksista
muodostavat arvioinnissa tärkeän
vertailupohjan.
Julkisten kansainvälistymispalveluiden taloudellisten ulkosuhteiden toimenpideohjelman (Team Finland) (vrt. UM:n
hanke)
Arvioinnin välitarkastelu on keväällä
2014 ja loppuraportti annetaan keväällä 2015. Arvioinnin ohjausryhmänä toimii RTT-ohjelman neuvottelukunta työministeri Lauri Ihalaisen
johdolla.
Team Finland-verkosto edistää
Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia
investointeja.
Lisätietoja:
Jaani Heinonen
[email protected]
TF-strategia toimenpidelistauksineen
2013 on hyväksytty valtioneuvoston
periaatepäätöksenä.
>> Hankkeen verkkosivut
TEM:stä on nimetty avainhenkilöt eri
toimenpiteiden toteutusta varten.
Lisäksi on aloitettu Team Finland –
verkoston rakentaminen TEMkonsernitasolla.
vaikuttavuus:
Kohentaa suomalaisten pk-yritysten
kansainvälistä kilpailukykyä ja kasvua sekä lisätä ulkomaisia investointeja Suomeen ja siten luoda
Suomeen uusia työpakkoja ja lisätä
hyvinvointia.
palvelukyky:
Team Finland julkisrahoitteinen yritysten kansainvälistymistä edistävä
verkosto palvelee suomalaisia pkyrityksiä entistä tehokkaammin ja
asiakaslähtöisemmin. Yritykset löytävät tarvitsemansa palvelut aiempaa helpommin”ensimmäisen kontaktin” toimintamallin avulla. Yritysten tyytyväisyys kansainvälistymisen edistämispalveluihin kohenee.
aikaansaannoskyky:
Team Finland yhteistyöllä saavutetaan nykyisillä niukkenevilla resursseilla entistä joustavampi ja nopeammin reagoiva julkisrahoitteisten
palvelujen tarjonta, missä toimijoiden roolit, työnjako ja prosessit ovat
selkeitä ja toimijat voivat keskittyäomiin vahvuusalueisiin sekä ohjata
41 (49)
yritykset osaavimman palvelutarjoajan luokse.
tuottavuus ja taloudellisuus:
Yritysten kansainvälistymispalveluiden tuottaminen tehostuu yhteistä
suunnitelmallisuutta lisäämällä, organisaatioiden välistä yhteistyötä
tiivistämällä, työnjakoa selkeyttämällä sekä toimijoiden osaamista
kasvattamalla.
Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus
Toteutuksessa
Nro
Nimi
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonalojen välinen
(TEM, muut)
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
TEM, ELYt
Lisätietoja
K126
ELY-keskusten toiminnan ja palvelujen sähköistäminen
K127
ELY-keskusten ohjauksen kehittäminen (strateginen ja toiminnallinen
suunnittelu ja kehittäminen) ja vain
hallitusohjelmaan perustuvaksi
ELY-keskusten sisäisen ja keskinäisen yhteistyön kehittäminen
(mm. valtakunnalliset tehtävät)
TE-toimistojen hallinnollinen yhdistäminen osaksi ELY-keskuksia
Hallinnonalojen välinen
(TEM, muut)
TEM, ELYt
Hallinnonalojen välinen
(TEM, muut)
TEM, ELYt
Hallinnonala
TEM, ELYt, TEtoimistot
Tekesin ohjelmatoiminnan uudistaminen
Tekesin innovaatiorahoitusprosessin kokonaisvaltainen uudistaminen
(mm. arviointiprosessi, hakemisen
ja raportoinnin keventäminen)
ELY-keskusten hallinto-, talous-,
henkilöstö-, kehittämis- ja tukitehtävien järjestäminen ELY-keskusten
ja TE-toimistojen yhteiseksi kehittämis- ja hallintoyksiköksi
Toimialariippumattoman tietotekniikan tuotantomalli ja tietojärjestelmäkehityksen ja tuotannon (TORI)
uudelleen järjestelyn vaikutukset
AHTi:n.
Välittävän toimielimen tehtävistä
(EAKR- ja ESR -rahoituksen myöntäminen hankkeille, hankkeiden
seuranta, maksatukset, valvonta
sekä ohjaus) ja TEM:n oman tuotannon hankkeista luopuminen
Organisaatio (Tekes)
Tekes
Organisaatio (Tekes)
Tekes
-HTK
Hallinnonalojen välinen
(TEM, muut)
TEM, ELYt, TEtoimistot
*2013 talpo
Koko valtiohallinto
TEM, AHTI, VM
Organisaatio (TEM)
TEM
K128
K129
K130
K131
K135
Y22
L14
-HTK
*2013 talpo
42 (49)
Valmisteilla/suunnitteilla
Nro
Nimi
K132
GTK:n mittaus- ja näytteenottotoimintojen osittainen ulkoistaminen
K133
Kauppa- ja yhdistysrekisterien paikallisviranomaisverkoston uudistaminen (tehtävien keskittäminen
PRH:n maistraateilta ja ELYkeskuksilta)
Ehdotettu
Nro
Nimi
K134
Kemikaalituotevalvonta ja kuluttajaturvallisuusvalvonta (tehtävien
edelleen keskittäminen Tukesiin)
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Organisaatio (Geologian
tutkimuskeskus)
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
GTK
Lisätietoja
Hallinnonalojen välinen
(TEM, VM)
TEM, VM, PRH,
ELYt, maistraatit
*2013 talpo
-HTK
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonalojen välinen
(TEM, VM, Muut)
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
Lisätietoja
Lisätietoja työ- ja elinkeinoministeriön VATU-ohjelman toteutuksesta:
neuvotteleva virkamies Hanna Hämäläinen
[email protected]
43 (49)
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma
Yleiskuvaus
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma on jaettu kolmeen osaan. Ensinnäkin hallinnonalalla
on alla kuvatut kaksi VATU-hanketta. Toinen kokonaisuus on inhimillisen pääoman kehittämisen kokonaisuus.
Kolmantena osiona on hallinnonalan henkilöstöltä ja yksiköiltä kerätyistä ehdotuksista kootut ydintoimintoanalyysiehdotukset ja niiden toteuttaminen.
Hallinnonalan VATU-ohjelmaa koordinoidaan ministeriöstä, mutta virastoilla on em. kolmen osion lisäksi omia
sisäisiä kehittämisohjelmiaan. Nämäkin ovat syntyneen henkilöstöltä ja yksiköiltä kerätyistä sellaisista ydintoimintoanalyysiehdotuksista, jotka liittyivät lähinnä sisäiseen kehittämiseen ja koskivat mahdollisesti vain yhtä
virastoa eivätkä sen vuoksi nousseet hallinnonalan VATU-ohjelmaan.
Inhimillisen pääoman kehittäminen
Inhimillisen pääoman tavoitteet on STM:n hallinnonalalla sisällytetty osaksi hallinnonalan tulosohjausta. Tulossopimuksissa asetetaan vuosittain konkreettiset tavoitteet työtyytyväisyysindeksin tasolle, sairauspoissaolojen
enimmäismäärälle, keskimääräiselle eläkeellesiirtymisiälle, työkyvyttömyyseläkkeiden enimmäismäärälle ja
määräaikaisten palvelussuhteiden enimmäismäärälle. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Ministeriö itse ja kukin hallinnonalan virasto huolehtii siitä, että inhimillisen pääoman kehittämisen näkökulma on mukana toiminta- ja henkilöstösuunnittelussa ja muussa viraston johtamisessa.
VATU-hankkeet
STM:n hallinnonalalle on nimetty kaksi VATU-hanketta, joista toinen valmistellaan ja toteutetaan yhteistyössä
oikeusministeriön kanssa. Toinen on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päävastuulla. Hankkeille on asetettu
tavoitteet ja kriteerit, ja valmistelutyö on käynnistynyt. Hankkeiden valmistelun ja toteuttamisen edellytyksenä
olevat voimavaroja ovat parhaillaan selviteltävinä.
Nimi
Oikeuslääkinnän tietojärjestelmäprojekti
Lisätietoja:
Mikko Juvonen
[email protected]
Vankien terveydenhuollon
valvonta, järjestäminen ja
rahoitus
Lisätietoja:
Arto Kujala [email protected]
Mikko Juvonen [email protected]
Lyhyt kuvaus
Tietojärjestelmäprojektissa suunnitellaan,
kehitetään ja otetaan käyttöön tietojärjestelmä, jossa lukumääräisesti tärkeimmät
oikeuslääkinnässä käsiteltävät tiedot ovat
tietokannassa rakenteisessa muodossa,
mikä mahdollistaa niiden monipuolisen
käytön sekä käyttöoikeuksien tarkan asettamisen ja seurannan. Projektin seurauksena muutoksia toiminnan laajuudessa
voidaan havaita ja hallita huomattavasti
nykyistä nopeammin, tietosuoja- ja tietoturvakysymysten hallinta helpottuu, tietojen sähköinen välitys oikeuslääkinnän
toimijoiden välillä tulee mahdolliseksi ja
asiakaspalvelua voidaan kehittää. Projektissa ovat mukana THL, Tilastokeskus ja
Poliisihallitus.
Projektin tavoitteina on hallitusohjelman
mukaisesti selvittää vankien terveydenhuollon järjestämisen ja rahoittamisen siirtämistä oikeusministeriöltä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle, jolloin
vankiterveydenhuolto siirtyisi kiinteämmin
osaksi muuta terveydenhuoltoa sekä terveydenhuollon yleisen ohjauksen ja valvonnan piiriin sekä valmistella vankien
terveydenhuollon siirtäminen Sosiaali- ja
Tavoitteet
vaikuttavuus:
Pystytään tarjoamaan ajantasaista
lääketieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.
palvelukyky:
Laadukkaat kuolemansyynselvitysasiakirjat valmistuvat 3 kk kuluessa
ruumiinavauksesta.
aikaansaannoskyky:
Työtyytyväisyys paranee
tuottavuus ja taloudellisuus:
Määrärahasäästö, työn tuottavuuden parantuminen.
vaikuttavuus:
Vankien terveydentilan ja työkyvyn
kohentaminen
palvelukyky:
Hoidon saatavuuden paraneminen
vankeusaikana. Hoidon jatkuvuuden varmistaminen vapautumisen
jälkeen. Palvelun laadun paraneminen.
44 (49)
terveysalan lupa- ja valvontaviraston valvontaan. Tätä varten on perustettu työryhmä.
aikaansaannoskyky:
Osaava ja kehittyvä henkilöstö.
Valvonnan ja ohjauksen parantuminen. Laadun varmistaminen.
tuottavuus ja taloudellisuus:
Terveydenhoidon kokonaiskustannusten lasku pitkällä aikavälillä.
Henkilöstöresurssien tehokkaampi
käyttö .
Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus
Valmiit
Nro
Nimi
L20
Työsuojelun tapaturmaselostusrekisteristä luopuminen
Toteutuksessa
Nro
Nimi
K143
Y24
Y25
L21
L23
Työsuojelun valvontaa tukevan
tietojärjestelmän (Vera) käyttöönotto
Hallituksen strategisen ohjelmatyöskentelyn toimintamalli
Muutoksenhakulautakuntien
yhdistäminen (Sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakunta, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta, Tapaturma-asioiden
muutoksenhakulautakunta, Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta, opintotuen muutoksenhakulautakunta)
Työaikojen poikkeusluvista luopuminen
Luovutaan eräistä viranomaisten
välisistä lausunnoista työsuojelun alueella
Valmisteilla/suunnitteilla
Nro
Nimi
K136
K137
K138
Kansalaisyhteydenottojen toimintamallin kehittäminen
Työsuojelun laiminlyöntimaksun
käyttöönotto
Työsuojelun valvontaa tukeva
puhelinneuvonta
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
Lisätietoja
Hallinnonalojen välinen
(STM, VM)
STM, VM, AVIt
*2013 talpo
-HTK
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonalojen välinen
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
STM, VM, AVIt
Lisätietoja
Hallinnonalojen välinen
STM, OKM
*2013 talpo
Hallinnonalojen välinen
STM, VM, AVIt
Hallinnonalojen välinen
STM, VM, TEM,
LVM, AVIt
*2013 talpo
-HTK
*2013 talpo
-HTK
-HTK
Koko valtiohallinto
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonala
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
STM
Hallinnonalojen välinen
Hallinnonalojen välinen
STM, VM, AVIt
STM, VM, AVIt
Lisätietoja
45 (49)
K139
K141
K142
Y23
Y28
Y29
L15
L16
L17
L19
L22
STM:n hallinnonalan ICT–
toimintojen koordinointi ja yhdistäminen
STM:n hallinnonalan tietovarannot - päällekkäisyyksien kartoitus
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan ja ohjauksen yhdistäminen tai yhteistyön kehittäminen
Asiakkuudenhallinta STM:ssä ja
sen hallinnonalan virastoissa ja
laitoksissa
Eri ministeriöissä toimivien valtuutettujen kokoaminen yhteen
Lääkkeitä ja lääkeaineita tutkivien
valvontalaboratorioiden (Fimean,
Tullin, Eviran ja Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorioiden)
välisen yhteistyön kehittäminen
ja/tai laboratorioiden yhdistäminen
Apteekkilupien myöntämisprosessin uudistaminen
Apteekkimaksujen perinnän siirto
verohallinnolle
Hiihtohissien tarkastusten siirto
kuluttajaviranomaisille
Panostajalupien myöntämisen
siirto työsuojelusta poliisille
Vakuutusmatemaatikon ja vakuutusmeklarin tutkintojen siirto pois
STM:stä
Ehdotettu
Nro
Nimi
K140
Y26
Y27
L18
Sosiaali- ja terveydenhuollon keskusvirastomallin selvittäminen
(valvontatoimi)
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien ja lainsäädännön
kokoaminen sosiaali- ja terveysministeriöön
Tasa-arvopolitiikan organisatorinen asema ja sijainti valtioneuvostossa
Valtion mielisairaaloiden ja koulukotien kunnallistamisen selvittäminen, liittyen sote palvelurakenneuudistukseen
Hallinnonala
STM
Hallinnonala
STM
Hallinnonalojen välinen
STM, VM
Hallinnonala
STM
Koko valtiohallinto
STM, OM, SM
Hallinnonalojen välinen
STM, VM, MMM,
SM
Organisaatio
Fimea
-HTK
Hallinnonalojen välinen
Hallinnonalojen välinen
Hallinnonalojen välinen
Organisaatio
VM, STM, Verohallinto
STM, VM, TEM,
AVIt
STM, VM, SM, AVIt
-HTK
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonala
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
STM
Hallinnonalojen välinen
VM, STM, OKM
Hallinnonalojen välinen
STM, VNK
Hallinnonala
STM
-HTK
STM
lisätietoja
Lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan VATU-ohjelman toteutuksesta:
hallintoylijohtaja Jaana Koski, sosiaali- ja terveysministeriö
hallitusneuvos Liisa Perttula, sosiaali- ja terveysministeriö
[email protected]
46 (49)
Ympäristöministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma
Yleiskuvaus
Ympäristöministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma muodostuu kahdesta kärkihankkeesta, inhimillisen pääoman
kehittämisestä (IPO) sekä ydintoimintoanalyysissä ehdotetuista toimenpiteistä. Ohjelman tavoitteena on osaltaan vastata julkisen talouden kestävyysvajeen supistamistarpeeseen sekä tehostaa ja uudistaa toimintaa ympäristöhallinnon toimialalla. Ympäristöministeriö vastaa ohjelman toteuttamisesta omalla hallinnonalalla. Ohjelman toimeenpano on kytketty vuotuisen tulossuunnittelun yhteyteen ja sen etenemistä ja tuloksia seurataan
säännöllisesti. Henkilöstö on osallistunut ohjelman valmisteluun mm. esittämällä ydintoimintoanalyysiin omia
kehittämisehdotuksia.
Inhimillisen pääoman kehittäminen
Inhimillisen pääoman kehittämisen (IPO) tavoitteena ympäristöministeriön hallinnonalalla on yhtenäistää toimintakulttuuria ja siten vaikuttaa tuloksellisen toimintakulttuurin syntymiseen, työyhteisön aikaansaavuuden lisääntymiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. Inhimillisen pääoman toimeenpano on kytketty VATU-kärkihankkeisiin ja
viraston omiin tulossopimuksiin sekä otettu huomioon myös ydintoimintoanalyysin hankkeiden toteuttamisessa.
Virastot vastaavat omalta osaltaan IPO-suunitelmien toteuttamisesta.
VATU-hankkeet
Nimi
Monitor-2020 – Ympäristötieto
hyviin päätöksiin
Lisätietoja:
Juhani Kettunen
[email protected]
Ympäristöhallinnon monikanavainen asiakaspalvelu
Lyhyt kuvaus
Hankkeen tehtävänä on kehittää
seurannan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta metodiikkaa,
prosesseja, verkostoitumista, tiedon
laatua ja käyttöä, jakelua sekä hyödyntämistä parantamalla.
Hankkeen tavoitteena on parantaa
asiakaspalvelua elinkeino- liikenneja ympäristökeskusten, ELYkeskusten ympäristötehtävissä, ke-
Tavoitteet
vaikuttavuus: Ympäristöä koskeva
päätöksenteko ja käytännön ratkaisut voivat perustuvat riittäviin ja luotettaviin ennusteisiin ja mittauksiin,
jotka kuvaavat päätösten vaikutukset luontoon, yhteiskuntaan ja talouteen.
palvelukyky: Informaation kertyessä tarkentuva seuranta-informaatio
on helposti ja nopeasti saatavissa.
Tieto esitetään mielenkiintoa herättävästi ja se on helposti yhdistettävissä muuhun yhteiskuntaa ja taloutta koskevaan informaatioon.
aikaansaannoskyky: Verkoston
osapuolilla on yhteiset tavoitteet.
Niiden työntekijät näkevät kokonaisuuden ja kehittävät ylpeinä omaa
panostaan työnjaossa.
tuottavuus ja taloudellisuus: Toiminnan automatisointi, päällekkäisten toimintojen poistuminen ja kansalaisten mukaanotto seurantoihin
tekevät mahdolliseksi nopeasti kasvavien kansainvälisten raportointivelvoitteiden täyttämisen 15% nykyistä pienemmillä kustannuksilla.
vaikuttavuus: Kustannustehokkaan
monikanavaisen palvelumallin avulla tarjotaan asiakkaille valtakunnallisesti yhdenmukaista tietoa ympä-
47 (49)
Lisätietoja:
Eeva-Riitta Puomio
[email protected]
hittää aiempaa tarkoituksenmukaisempia työskentelytapoja ja säästää kustannuksia.
ristön kannalta myönteisten ratkaisujen perustaksi.
palvelukyky: Nopeaa ja laadukasta
palvelua tarjotaan monen eri kanavan kautta "yhdeltä luukulta".
aikaansaannoskyky: Asiantuntijoiden työajan "pirstaloituminen" vähenee keskitettäessä asiakaspalvelua Y-aspaan ja ohjattaessa asiakkaita verkkopalveluiden käyttöön.
tuottavuus ja taloudellisuus: Monikanavaisen toimintamallin täysimääräinen käyttöönotto tuo säästöjä ELY-keskusten Y-vastuualueiden
työajan käytöön pitkällä aikavälillä
20-25% nykyiseen tilanteeseen verrattuna.
Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus
Valmiit
Nro
Nimi
L27
Asukasvalintaan, vuokriin ja
asumisoikeustalojen käyttövastikkeiden määräytymiseen liittyvien kanteluiden
käsittelystä luopuminen
Toteutuksessa
Nro
Nimi
K151
K152
K153
K155
K156
K159
L25
ARA-vuokra-asuntojen vuokrien määrityksen valvonnan
siirto kunnilta valtiolle
Korjaus- ja energiaavustusmenettelyyn liittyvien
menettelyjen kehittäminen
(sähköinen asiointi)
Omistusasuntolainojen valtiontakausten siirto Valtiokonttoriin
Työnjaon kehittäminen UM:n
ympäristöpolitiikan ja YM:n
kansainvälisten ja EU-asiain
yksikön välillä.
Valtion sektoritutkimuslaitosten yhteinen projektinhallintahanke
Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän
(KIEKU) käyttöönotto
Vesien syvyyskartoituksen
lopettaminen (SYKE ja
ELY:t)
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Organisaatio
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
ARA
Lisätietoja
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Koko valtionhallinto
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
ARA, kunnat
Lisätietoja
Organisaatio
ARA
Hallinnonalojen välinen
YM, VM, ARA, Valtiokonttori
*2013 talpo
Hallinnonalojen välinen
YM, UM
*2013 talpo
*2013 talpo
Koko valtionhallinto
Hallinnonala
YM
Hallinnonalojen välinen
YM, TEM, SYKE,
ELYt
*2013 talpo
-HTK
48 (49)
Valmisteilla/suunnitteilla
Nro
Nimi
K145
K148
K149
K157
K158
K160
L28
L29
Pilaantuneita maita koskevat
ympäristötyöt eli ns. valtion
jätehuoltotöiden uudelleen
järjestely
Luonnonsuojelualueverkoston hoito ja muut luonnonsuojeluun liittyvät operatiiviset tehtävät
Luonnonsuojelualueiden
maastomerkinnät; käytäntöjen kehittäminen kustannusten vähentämiseksi.
Säännös- ja sopimusperusteiset viranomais- ja asiantuntijatehtävät
Markkinavalvontatehtävien
erillisrahoituksen siirto
TEM:iin (Tukesin markkinavalvonnan määräraha)
KEHU-hankkeen yhteiset
hallinto- ja palvelutoiminnot
Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden luovutuslain
mukaisesta lausuntomenettelystä luopuminen
Terveyshaittojen poistamiseen tarkoitetuista nykymuotoisista avustuksista luopuminen ja siirtyminen vakuutusperustaiseen järjestelmään
Ehdotettu
Nro
Nimi
K144
Kansallisen kestävän kehityksen työn uudelleenorganisointi
(institutionaalinen uudelleen
järjestely)
K146
Geenitekniikan lautakunnan
tehtävien uudelleenorganisointi
Rakentamisen teknisen ohjauksen tehtävät ja resurssit yhteen
Kansainvälisten raportointien
kehittäminen ympäristöön liittyvissä kysymyksissä
K150
K154
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonalojen välinen
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
YM, TEM
Lisätietoja
Hallinnonalojen välinen
MMM, YM, TEM
*2013 talpo
Hallinnonalojen välinen
MMM, YM, TEM
*2013 talpo
Organisaatio
SYKE
Hallinnonalojen välinen
YM, TEM
Hallinnonalojen välinen
VM, muut ministeriöt
Hallinnonalojen välinen
YM, OKM
*2013 talpo
Hallinnonalojen välinen
YM, STM
*2013 talpo
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonalojen välinen
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
YM, VM, UM, TEM,
STM, VNK
Lisätietoja
Hallinnonalojen välinen
YM, STM, TEM,
MMM
Hallinnonalojen välinen
YM, MMM, OKM,
STM, SM
Organisaatio
SYKE
*2013 talpo
*2013 talpo
49 (49)
Y31
L24
L26
Ympäristövahinkojen torjunnan
kehittäminen ja mahdollinen
osittainen uudelleen organisointi
Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisen siirtäminen vakuutuksen
piiriin
Maakuntakaavojen ja yleiskaavojen vahvistamiskäytännöt
Keskeytetty
Nro
Nimi
K147
Vesilainsäädäntö sekä vesiensuojelun ja vesivaroihin liittyvien tehtävien yhteenkokoaminen
Koko valtiohallinto
YM
Organisaatio
YM
Organisaatio
YM
Ehdotuksen laajuus /
uudistuksen kohde
Hallinnonalojen välinen
Toimijat (vastuu,
osallistujat)
YM, MMM, OM
Lisätietoja ympäristöministeriön hallinnonalan VATU-ohjelman toteutuksesta:
ylitarkastaja Tommi Jauho
[email protected]
Lisätietoja
*2013 talpo