kooste hallinnonalojen VATU-ohjelmista
1 (49) kooste hallinnonalojen VATU-ohjelmista 1.10.2013 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla vastataan osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen supistamistarpeeseen sekä työmarkkinoiden muutokseen kirkastamalla valtionhallinnon roolia ja tehtäviä, tuottamalla rakenteellisia uudistuksia sekä ottamalla käyttöön valtionhallinnon uutta roolia tukevia toimintatapoja. Hallinnonalakohtaiset vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmat muodostavat ohjelman toimeenpanon ytimen. Ne muodostuvat hallinnonalan VATU-hankkeista, inhimillisen pääoman kehittämisestä sekä ydintoimintoanalyysissä ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamisesta. Kuva1: Hallinnonalojen VATU-ohjelmat tavoitteiden toteuttajina VATU-ohjelman toimeenpanossa on huomioitava erityisesti seuraavat lähtökohdat: 1. Ohjelmaa ja sen osa-alueita johdetaan kokonaisuutena ja koordinoidusti, ohjelman strategiset tavoitteet huomioiden. 2. Toimenpiteillä edistetään inhimillisen pääoman hyvää kokonaishallintaa ja arviointia. 3. Tuloksellisuuden kaikkia osa-alueita (vaikuttavuus, palvelukyky, aikaansaannoskyky sekä tuottavuus ja taloudellisuus) tarkastellaan tasapainoisesti. 4. Toimenpiteitä toteutetaan yhdessä (henkilöstön mukaanotto, poikkihallinnollisuus ym.) sekä aktiivisesti uudistuen. 5. Toimeenpanossa pääpaino on tuloksissa ja vaikutuksissa. Prosesseissa pyritään keveyteen ja tarkoituksenmukaiseen vaiheistukseen. Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, 00023 Valtioneuvosto www.vm.fi Puh 0295 16001 (vaihde) Faksi 09 160 33123 [email protected] Y-tunnus 0245439-9 2 (49) Valtioneuvoston kanslian VATU-ohjelma Yleiskuvaus Valtioneuvoston kanslialla on yksi Vatu-hanke: verkkoviestintäuudistus. Hanke toteutetaan ministeriöiden yhteistyönä. Keskeiset toimijat ovat valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö. Yhteistyössä ovat mukana myös muut ministeriöt eli kaikki 12 ministeriötä. Hanke on sisällöllinen ja tekninen. Vaikuttavuustavoite: Valtioneuvosto on yhtenäinen viestintätalo, mikä parantaa kansalaisten ja sidosryhmien tiedonsaantia valtioneuvoston toiminnasta. Hanke on edennyt aikataulussa. Valtiosihteerin johtamassa johtoryhmässä seurataan hankkeen toteutumista. Valtioneuvoston kansliassa tehtiin aikoinaan VATUun liittyen ydintoiminta-analyysi. Sitä valmisteltiin yhteistyössä koko työyhteisön kanssa. Valtioneuvoston kansliassa analyysin tuloksena alkoi keskustelu uudenlaisesta työkulttuurista. Jota koskevia toimenpiteitä toteutettiin viimeisen vuoden aikana, esimerkkinä valtiosihteerin aamukahvit koko henkilöstölle. Analyysin tuloksena ei syntynyt erityisiä organisatorisia muutoksia vaan organisaation rakenteen tarkastelu on jatkuvaa. Inhimillisen pääoman kehittäminen Valtioneuvoston kanslia on ottanut inhimillisen pääoman kehittämisen osaksi päivittäistä johtamista. Erityisesti on kiinnitetty huomiota johtamiseen jatkamalla ministeriön johtamisen ja johtoryhmätyön kehittämistä, osaamisen kehittämiseen päivittämällä osaamiskartoitusta ja liittämällä osaamisen arviointia kehityskeskusteluihin sekä työkykyyn ylläpitämiseen panostamalla seurantaan. Näitä työyhteisön osatekijöitä on seurattu jo vuosia VMBaron mittareiden avulla ja testaamalla johtamista 360 arviolla. Välineinä työkyvyn ylläpitämisessä on ministeriön hyvän työyhteisön ja varhaisen välittämisen ohjeet, yhteistyö työterveyshuollon kanssa sekä omat ministeriön yhteiset ja yksikkökohtaiset työhyvinvointiohjelmat, joissa huomioidaan mittauksissa saadut tulokset ja työterveyshuollon raportit. Näiden toteutumista seurataan ministeriön johtoryhmässä. VATU-hankkeet Nimi Valtioneuvoston verkkoviestinnän uudistushanke Lisätietoja: Päivi Paasikoski [email protected] Lyhyt kuvaus Verkkosivu-uudistuksen toiminnallinen prototyyppi valmistunut 6/2016 (VNK,VM,STM,MMM) Verkkopalvelun visuaalinen suunnittelu käynnistynyt elokuun puolessa välissä ja etenee hyvin. Tekninen toteutus lähes puolessa välissä. Ensimmäinen ylläpitäjien koulutus vk 39. Betaversion julkaisupäivä 15.10.2013. Suurimmat haasteet toteutuksen rahoitus- ja hallintamallissa. Tekninen ohry 24.9. Lisätietoja valtioneuvoston kanslian VATU-ohjelmasta talouspäällikkö Kaija Sánez osastopäällikkö Auni-Marja Vilavaara [email protected] Tavoitteet vaikuttavuus: Kansalaisten ja sidosryhmien tiedonsaanti valtioneuvoston toiminnasta tehostuu, kun ministeriöiden verkkoviestintä on viestinnällisesti ja teknisesti yhtenäisempää. palvelukyky: Luotettavan tiedon välitys nopeasti ja tasapuolisesti verkossa . aikaansaannoskyky: Ministeriöiden yhteinen verkkoviestintäprosessi ja toimintatapa. tuottavuus ja taloudellisuus: Hanke alentaa valtioneuvostotasolla verkkosivujen hankinta- ja ylläpitokustannuksia. 3 (49) Ulkoasiainministeriön VATU-ohjelma Yleiskuvaus Ulkoasiainministeriön VATU-ohjelmaan on sisällytetty hallinnonalan merkittävimmät tuottavuutta, palvelukykyä ja vaikuttavuutta parantavat kehittämiskokonaisuudet, sekä keskeiset henkilöstöpoliittiset tulevaisuuden toimintakykyä edistävät kehittämiskokonaisuudet. Ohjelman pyrkimykset ja tehtävät ovat seuraavat: • Tuloksellisen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan toiminnan edellytysten säilyttäminen – sopeutuminen pienempiin resursseihin. • Todellisen liikkumavaran luominen ja varmistaminen toiminnan ja resurssien kohdentamiseksi johdon tuloslinjausten mukaan. • Ulkoministeriön henkilöstöstrategian (Hestra 2010-2015) toimeenpano (johtaminen, henkilöresurssien kohdentaminen, palkkaus- ja urajärjestelmät, osaamisen turvaaminen muutoksissa, työhyvinvointi). • Toimintaedellytyksiä parantavien ja toimintaa tehostavien hankkeiden ja toimenpiteiden yhteistarkastelu ja yhteisen suunnan varmistaminen. • Kulurakenteen kestämättömyyden estäminen tuloksenteossa – kiinteiden kulujen (mm. toimitilat, työvoimakustannukset) osuus ei saa enää nousta. Ohjelma toimii koordinoivana, yhteensovittavana ja ohjelman pyrkimyksien mukaisiin lopputuloksiin ohjaavana rakenteena niille hankkeille ja muutostoimenpiteille, joita ohjelmaan sisällytetään. Inhimillisen pääoman kehittäminen Ulkoasiainhallinnon inhimillisen pääoman kehittäminen toteutetaan pääosin uusitun henkilöstöstrategian toteutuksena ja jatkokehittämisenä. Painopistealueet ovat: 1. Johtaminen 2. Henkilöstöresurssien kohdentaminen; priorisointi/depriorisointi 3. Tehtäväkiertoon soveltuva palkkausjärjestelmä 4. Urajärjestelmien analysointi ja johtopäätösten tekeminen 5. Osaamisen turvaaminen muutostilanteessa >> UMn henkilöstöstrategia VATU-hankkeet Nimi Suomen kansainvälisten toimintojen kehittäminen Suomitalo/Team Finland konseptin pohjalta Lisätietoja: Risto Hakoila [email protected] Lyhyt kuvaus Tavoitteet vaikuttavuus: Suomalaistoimijoiden parantuva yhteistyö ulkomailla edistää Suomen kaupallistaloudellisia ja yhteiskunnallisia pyrkimyksiä ja maakuvaa. Laaja-alainen maakohtainen Suomi-promootioyhteistyö valtion, yritysten ja järjestöjen kesken palvelukyky: Ulkoiset kumppanit ja asiakkaat näkevät ja kokevat Suomen palvelut ja intressit ulkomailla mielekkäinä, selkeinä ja toisiaan tukevina. Ulkoiset kumppanit ja asiakkaat kokevat saavansa palvelut helposti ja vaivattomasti Suomen eri edustajilta… 4 (49) aikaansaannoskyky: Parantunut suomalaisten toimijoiden yhteistyö, työnjako ja osaamistaso verkostoitumisen, yhteisen koordinaation ja yhteisten tilojen käytön avulla tuottavuus ja taloudellisuus: Laajempi ja laadukkaampi vaikuttavuus ilman lisäresursointia vaikuttavuus: - Kansalaispalvelujen prosessien kehittäminen palvelukyky: Palvelutason nosto tai säilyttäminen joustavammilla prosesseilla (sähköisyys, keskittäminen Suomeen tai alueellisesti, pohjoismainen ja EU-yhteistyö) kysynnän kasvusta huolimatta Lisätietoja: Risto Hakoila [email protected] aikaansaannoskyky: Parempi aikaansaannoskyky laajenevan yhteistyön ja taakanjaon avulla muiden viranomaisten, valtioiden ja ulkoisten kumppanien kanssa. tuottavuus ja taloudellisuus: Parantunut yksikkökohtainen tuottavuus prosessien kehittämisen seurauksena. Edustustoissa parempi resurssien kohdennuskyky toisiin tuloksellisiin tarkoituksiin Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus Toteutuksessa Nro Nimi Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonala Toimijat (vastuu, osallistujat) UM Lisätietoja K1 Edustustoverkon toimintatapojen ja palveluiden kehittäminen K4 Hallinnonalan tarjoamien kansalaispalvelujen kehittäminen Hallinnonalojen välinen UM, SM, STM, OM *2013 talpo K7 Ulkoasiainhallinnon tietohallinnon tehostaminen Hallinnonala UM *2013 talpo -HTK Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonala Toimijat (vastuu, osallistujat) UM Lisätietoja Valmisteilla/suunnitteilla Nro Nimi K5 Ministeriön kiinteistöhallinnon kehittäminen ja tehostaminen *2013 talpo -HTK *2013 talpo 5 (49) Ehdotettu Nro Nimi K2 K3 K6 K8 K9 Hallintopalvelujen kehittäminen rakenteellisilla ja strategisilla kehittämistoimilla Henkilöstö- ja taloushallinnon kehittäminen rakenteita ja prosesseja uudistamalla Kehitysyhteistyön hallinnon kehittäminen ja tuloksellisuuden parantaminen UM:n sisäisten toimintatapojen ja prosessien kehittäminen ja tehostaminen Viestinnän kehittäminen ja organisoiminen viestinnän toimintastrategian pohjalta Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Toimijat (vastuu, osallistujat) Hallinnonala UM Hallinnonala UM Hallinnonala UM Hallinnonala UM Hallinnonala UM Lisätietoja ulkoasiainministeriön VATU-ohjelman toteutuksesta: talousjohtaja Risto Hakoila [email protected] Lisätietoja 6 (49) Oikeusministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma Yleiskuvaus Oikeusministeriön hallinnonalalla VATU-ohjelma on kytketty luontevalla tavalla osaksi hallinnonalan toimintaa ja kehittämistä. Ministeriön molemmissa VATU-hankkeissa tunnistettiin jo varhaisessa vaiheessa yhdenmukaisuus VATU-ajattelun kanssa. Ohjelman tarjoaman tasapainoisen tavoiteasettelun avulla hankkeissa on pohdittu hyödyllisellä tavalla kehittämisen tavoitteita niin vaikuttavuuden, palvelukyvyn, aikaansaannoskyvyn kuin taloudellisuuden ja tuloksellisuudenkin kautta. Oikeusministeriön hallinnonalalla on noin 130 virastoa, joten se on organisaatioiden määrältä varsin laaja. Hallinnonalalla erityistä kiitosta on saanut VATU:un liittyvä ydintoimintoanalyysi, jossa henkilöstölle annettiin mahdollisuus nostaa esiin omia kehittämisehdotuksiaan. Samaan aikaan ydintoimintoanalyysin kanssa laadittiin Oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013-2025, joka käytännössä sisältää merkittävän määrän oikeushallinnon ydintoimintoihin vaikuttavia kehittämistoimia. Siten hallinnonalalla toteutettu ydintoimintoanalyysi palveli monelta osin myös tätä työtä. Inhimillisen pääoman kehittäminen Oikeusministeriön hallinnonalalla VATU:un liittyvä inhimillisen pääoman näkökulma yhdistettiin hallinnonalalla ajankohtaiseen henkilöstöstrategiatyöhön, koska hankkeen ja strategian tavoitteet tukevat toinen toisiaan. Erityisen hyvänä on pidetty hankkeen tavoitetta kytkeä inhimillisen pääoman näkökulma osaksi toiminnan suunnittelua ja tulosohjausta. IPO-työn avulla on parannettu myös Kaiku-työn tavoitteiden näkyvyyttä. VATU-hankkeet Nimi Oikeushallinnon aineistopankki AIPA:n ja poliisihallinnon Vitja-järjestelmän luoma poikkihallinnollinen kokonaisuus Lisätietoja: Marko Loisa [email protected] >> Lisätietoja AIPAhankkeesta Lyhyt kuvaus AIPA-hankkeessa luodaan yhtenäinen järjestelmä, jossa syyttäjänvirastot ja yleiset tuomioistuimet käsittelevät sähköisesti kaikki lainkäyttöasioita koskevat toimintonsa asian vireille tulosta sen ratkaisemiseen ja arkistointiin saakka. AIPA-järjestelmällä korvataan nykyisin käytössä olevat erilliset järjestelmät. Sähköinen arkistointi mahdollistetaan määrittelemällä toimijoille sähköiset arkistonmuodostussuunnitelmat. Hankkeen tavoitteena on myös luoda sähköiset tiedonvaihdon kanavat tärkeimpien sidosryhmien, esimerkiksi esitutkintaviranomaisten ja rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten kanssa. Hankkeessa tehdään jatkuvaa yhteistyötä Rikosseuraamuslaitoksessa vireillä olevan asiakastietojärjestelmän uudistamishankkeen ja poliisihallinnossa vireillä olevan Vitja–hankkeen kanssa toimivien tiedonvaihdon kanavien varmistamiseksi. Tavoitteet vaikuttavuus: Laadukkaan oikeusturvan turvaaminen uudessa järjestelmässä. Työtapojen muutos syyttäjälaitoksessa ja yleisissä tuomioistuimissa. palvelukyky: Prosessin virheettömyys, sujuvuus ja nopeus kaikkien asianosaisten näkökulmasta. Vireillepanon helppous ja ohjaavuus sekä sähköinen vuorovaikutteinen asiointi. Ratkaisukäytännön saatavuuden parantaminen. aikaansaannoskyky: Syyttäjänvirastojen ja yleisten tuomioistuinten henkilöstön kyvyt ja työtaidot voidaan keskittää varsinaiseen lainkäyttötyöhön rutiinitöiden automatisoinnin avulla. tuottavuus ja taloudellisuus: Hankkeen vaatimukset ja hankkeeseen osallistuvien henkilöiden kyvyt ja taidot vastaavat toisiaan. Vähemmillä resursseilla saadaan vähintään nykyinen palvelutaso ylläpidettyä. 7 (49) Vankien terveydenhuollon valvonta, järjestäminen ja rahoitus Lisätietoja: Arto Kujala [email protected] Mikko Juvonen [email protected] Oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen vankiterveydenhuollon hanke on hyvä esimerkki yhteistyöhankkeesta, jossa kehittämistä on VATU:n myötä mietitty tehtävien ja resurssien siirtona hallinnonalalta toiselle. Hankkeessa pohditaan varsinaisen vankiterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtoa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ja toteutetaan organisaatiovalvonnan siirto Rikosseuraamuslaitokselta Valviralle. Pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa hoidon vaikuttavuutta luomalla parempia hoitojatkumoita vankilasta siviiliin järjestämällä palvelut osana yhteiskunnan normaaleita palvelurakenteita. vaikuttavuus: Vankien terveydentilan ja työkyvyn kohentaminen. palvelukyky: Hoidon saatavuuden paraneminen vankeusaikana. Hoidon jatkuvuuden varmistaminen vapautumisen jälkeen. Palvelun laadun paraneminen. aikaansaannoskyky: Osaava ja kehittyvä henkilöstö. Valvonnan ja ohjauksen parantuminen. Laadun varmistaminen. tuottavuus ja taloudellisuus: Terveydenhoidon kokonaiskustannusten lasku pitkällä aikavälillä. Henkilöstöresurssien tehokkaampi käyttö. Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus Toteutuksessa Nro Nimi Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Toimijat (vastuu, osallistujat) Lisätietoja K10 Tietojärjestelmien käytettävyyden kehittäminen ja käytettävyysarvioinnin käyttöönotto Hallinnonala OM, Oikeusrekisterikeskus -HTK K11 Syyttäjälaitoksen virkaehtosopimusasioiden siirto OM:ltä Valtakunnansyyttäjävirastolle ja ulosottotoimen virkajärjestelyiden siirto Valtakunnanvoudinvirastolle Rikoksen uhrien tukijärjestelmien järjestämisvastuun uudelleenjärjestely ja keskittäminen yhdelle ministeriölle Organisaatio (Valtakunnansyyttäjänvirasto, Valtakunnanvoudinvirasto) OM, VM, Valtakunnansyyttäjänvirasto, Valtakunnanvoudinvirasto -HTK Hallinnonalojen välinen (OM, STM ja SM) OM, STM, SM *2013 talpo -HTK Turvallisuustutkinnan painopisteen siirtäminen enemmän virkatyönä tehtäväksi ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön vähentäminen Sakonmuuntorangaistusmenettely yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen KHO:n valituslupajärjestelmän laajentaminen muutoksenhaussa hallinto-oikeudesta KHO:een yhdenmukaisin perustein Organisaatio (Onnettomuustutkintakeskus) OM, Onnettomuustutkintakeskus Hallinnonala OM Koko valtionhallinto OM, muut ministeriöt K14 K20 K23 K25 -HTK 8 (49) K26 K27 K28 K31 Oikaisuvaatimusjärjestelmän laajentaminen uusiin ja soveltuviin asiaryhmiin Mahdollistetaan asianosaisille maksuton asiantuntijaavustajien käyttäminen tuomarin apuna lasten huoltoriitojen sovittelussa Oikeusaputoimistojen rakennemuutos: muodostetaan suurempia virastokokonaisuuksia (10) ja luovutaan voimassa olevasta oikeusapupiirijaosta Rangaistuksen suorittamisen aloittamiseen liittyvät täytäntöönpanotehtävät siirretään ulosottolaitokselta Rikosseuraamuslaitokselle ja kehitetään prosessin vaikuttavuutta Valmisteilla/suunnitteilla Nro Nimi K15 K22 K29 K30 Y2 Rikoksentorjuntaneuvoston ja sisäisen turvallisuuden ohjelman sihteeristön tehtävien uudelleen järjestäminen ja päällekkäisyyksien purkaminen Videokuulemisen laajentaminen tuomioistuimissa ja käräjävartioinnin rationalisointi Ulosottoasioiden kirjaaminen keskitetään yhteen/muutamaan keskuskirjaamoon Selvitetään voidaanko ulosoton passiivirekisteröinti muuttaa säännönmukaiseksi menettelyksi Oikeudellisen neuvonnan kehittäminen ja etäpalvelun laajentaminen Ehdotettu Nro Nimi K12 Hallinnonalan koulutusorganisaation uudelleen organisointi ja kehittäminen K24 Hallinnon toiminnan kehittäminen siten, että valitustarve hallinto-oikeuksiin vähenee Koko valtionhallinto OM, muut ministeriöt -HTK Hallinnonalojen välinen (OM, STM ja VM) OM, STM, VM Organisaatio (oikeusaputoimistot) OM, oikeusaputoimistot -HTK Hallinnonala OM, Rikosseuraamuslaitos -HTK Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Toimijat (vastuu, osallistujat) Lisätietoja Hallinnonalojen välinen (SM ja OM) OM, SM *2013 talpo -HTK Hallinnonalojen välinen (OM, SM) OM, SM -HTK Organisaatio (ulosottolaitos) Valtakunnanvoudinvirasto Organisaatio (ulosottolaitos) OM, Valtakunnanvoudinvirasto Koko valtiohallinto OM, hallinnonala, muu julkishallinto -HTK Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonala Toimijat (vastuu, osallistujat) OM Lisätietoja Koko valtionhallinto OM, muut ministeriö 9 (49) Keskeytetty/luovuttu Nro Nimi K19 Puoluelain (10/1969) 9 e §:n 1 momentissa tarkoitetun puoluetuen käytön valvonnan (siltä osin kun se ei kuulu valtiontalouden tarkastusviraston tehtäväksi) siirtäminen jonkin aluehallintoviraston tehtäväksi Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Toimijat (vastuu, osallistujat) Hallinnonalojen välinen (OM, VM, AVI) OM, VM, AVI Lisätietoja oikeusministeriön hallinnonalan VATU-ohjelman toteutuksesta: johdon asiantuntija Tea Skog ylitarkastaja Jouni Rutanen [email protected] Lisätietoja 10 (49) Sisäasiainministeriön VATU-ohjelma Yleiskuvaus Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on yksi VATU-hanke. Hanke on poliisin hallinnon uudistamista koskeva rakennehanke (PORA III), jossa poliisin organisaatiorakenne uudistetaan kokonaisvaltaisesti. Ydintoimintoanalyysi on toteutettu sisäasiainministeriön hallinnonalalla vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman lähtökohtien mukaisesti tulevaisuusorientoituneesti ja vuorovaikutteisesti. Ajallisena tarkastelunäkökulmana ovat olleet vuodet 2015 ja 2020. Tarkoituksena on ollut löytää hallinnonalan toiminnoista kehittämispotentiaalia sekä toiminnallista ja taloudellista liikkumavaraa valtionhallinnon tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Vuorovaikutteisuus on ollut keskeinen osa prosessia. Inhimillisen pääoman kehittäminen Inhimillisen pääoman tavoitteet on sisällytetty osaksi tulosohjausmenettelyä. Inhimillisen pääoman mukaisia tavoitteita mitataan mm. osana poliisin henkilöstöbarometria. VATU-hankkeet Nimi Poliisin hallinnon uudistamista koskeva rakennehanke (PORA III) Lisätietoja: Tuija Saari SM/PO, [email protected] >> Lisätietoja Pora III hankkeesta Lyhyt kuvaus Poliisin hallintorakenneuudistus (Pora III) koskettaa koko poliisihallintoa. Pora III linjausten mukaisesti poliisihallinnon organisaatio uudistuu kokonaisvaltaisesti. Poliisilaitosten määrä vähenee 1.1.2014 lukien 29:stä 14:ään. Alueellinen liikennevalvonta keskitetään kokonaan paikallispoliisiin. Liikkuva poliisi erillisenä hallinnollisena yksikkönä lakkautetaan. Keskusrikospoliisin alueellinen toimipisteverkosto tarkastellaan uudestaan ja toimipisteiden määrää supistetaan. Poliisin tekniikkakeskuksen organisointi ja toimintatapa uudistetaan siten, että toiminta organisoidaan osaksi Poliisihallitusta. Poliisihallituksen organisaatiorakenne uudistetaan, yksiköiden määrää vähennetään ja toiminnot keskitetään yhteen toimipisteeseen Helsinkiin. Paikallispoliisin palveluverkosto uudistetaan osana kokonaisuudistusta siten, että toimipisteverkosto ja asiakaspalvelujen saatavuus eivät juuri muutu nykyisestä. Tavoitteet vaikuttavuus: Poliisin kyky turvata oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan säilyy hyvänä. palvelukyky: Yleinen turvallisuuden taso ja hälytyspalveluiden saatavuus säilyvät hyvänä sekä kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia on korkea. Poliisin paikallinen näkyvyys ja alueellinen tuntemus turvataan. aikaansaannoskyky: Selkeä tehtäväjako ja vastuut poliisihallinnossa edistävät henkilöstön työhyvinvointia tuottavuus ja taloudellisuus: Pora III:lla tavoitellaan merkittäviä, noin 25 – 30 milj. euron vuositason kustannussäästöjä erityisesti johtorakenteista, hallinto- ja tukitoiminnoista sekä toimitiloista. Pora III -hankkeen tavoitteena on, että poliisin toiminnalliset tulokset pysyvät nykyisellä tasolla. 11 (49) Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus Toteutuksessa Nro Nimi K34 Rajavartiolaitoksen toiminnan sopeuttaminen K38 ELY-keskusten ohjauksen keventäminen maahanmuuton osalta Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Rajavartiolaitoksen toimintaa sopeutetaan supistuviin määrärahakehyksiin ja kustannustason nousuun. Sopeutus tapahtuu rajojen valvontaa vähentämällä, palveluja keskittämällä ja valtion sisäisten palveluntuottajien toimintaa tehostamalla. Kyseessä ovat RVL:n säästötoimet, joilla toimeenpannaan hallitusohjelman määrärahavähennykset ja hallitaan kustannustason nousun vaikutus. Työvoimavaltainen virasto voi vähentää menojaan merkittävällä tavalla vain henkilöstöä vähentämällä. Virasto odottaa lisäksi, että valtion yhteisten palvelutuottajien toimintamalleja arvioidaan kriittisesti, asiakasohjausta vahvistetaan ja kustannustehokkuutta parannetaan. Kotoutumisasioiden siirryttyä TEM:ille SM:n suhde ELY:ihin on olennaisesti kaventunut. Maahanmuutto-osaston toimiala ELY-kentällä on erittäin kapea. ELY-ohjauksen tarpeita voisi nähdä ennemminkin mahdollisesti SM:n oikeusyksiköllä, jonka alaisena etnisten suhteiden neuvottelukunta toimii. Toimintoa pitäisi SM:n osalta keventää siten, että SM osallistuisi ja kommentoisi ainoastaan sen ydintehtäviin kuuluvissa asioissa. TEM on asettanut hankkeen ELY-keskusten ohjaus- ja suunnittelujärjestelmän yksinkertaistaminen ajalle 31.3.2013–30.10.2014, jossa SM/MMO on ollut kuultavana. Toimijat (vastuu, osallistujat) RVL Lisätietoja TEM ja SM SM/MMO erityisasiantuntija Kari Kananen ja TEM neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Jari Tolppanen, [email protected] 12 (49) Valmisteilla/suunnitteilla Nro Nimi K33 Pelastustoimen osaamiskeskuksen perustaminen K36 Oleskelulupien ja EUkansalaisten rekisteröinnin siirto poliisilta Maahanmuuttovirastolle K37 Turvapaikkaprosessin alkuvaiheen siirto poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Pelastusopiston yhteyteen perustettaisiin verkostomainen tutkimus- ja kehittämiskeskus. Keskuksen pohjaresurssina toimisi nykyinen Pelastusopiston tutkimusyksikkö, mutta sitä vahvistettaisiin muun muassa nykyisten aluehallintovirastojen pelastustoimen ja varautumisen vastuualueiden resursseilla. Kehittämistyön tuloksena syntyisi vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta lisäävä verkostomainen tutkimus- ja kehittämiskeskus. Uudelleenorganisointi mahdollistaa Migrissä käsittelyprosessien sähköistämisessä ja automatisoinnissa sekä lupaprosesseissa käytettävien toimintatapojen tehostamisessa tehdyn kehittämistyön systemaattisen hyödyntämisen myös jatkolupien ja EU-kansalaisten rekisteröinnin käsittelyprosesseissa. Asiaa selvittävä työryhmä on asetettu, toimikausi 1.9.2013-30.6.2014. Esitetyllä muutoksella poistetaan turhaa päällekkäistä työtä, vähennetään kalliiksi tulevaa odottelua ja vastuu toiminnan kehittämisestä saadaan yhdelle taholle. Tarkoituksena on sijoittaa turvapaikkakuulustelu ja puhuttelu neljään nk. transit – vastaanottokeskukseen, jolloin Poliisin ja Rajan tekemä kuulustelu ja Migrin tekemä puhuttelu voidaan synkronoida nykyistä paremmin ja asiakkaan siirtely ja odottelu vähenee tai poistuu lähes kokonaan. Tästä seuraa ensisijaisesti euromääräisiä hyötyjä. Epäsuorasti TP – prosessin nopeutuminen voi vaikuttaa muiden prosessin vaiheiden resursointiin tarvittaviin htv –määriin. Asiaa selvittävä työryhmä on asetettu, toimikausi 1.9.2013-30.6.2014. Yhteyshenkilöt: Lupahallintopääl- Toimijat (vastuu, osallistujat) SM, Pelastusopisto, AVIt Lisätietoja SM/MMO ja Poliisihallitus Lupahallintopäällikkö Minna Gråsten / POHA ja lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola SM/MMO SM/MMO ja Poliisihallitus Yhteyshenkilöt: Lupahallintopäällikkö Minna Gråsten /POHA ja lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola SM/MMO Tiina Männikkö SM -HTK 13 (49) likkö Minna Gråsten/POHA ja SM/MMO lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola. Ehdotettu Nro Nimi K35 Maahanmuuton osaamiskeskuksen perustaminen K39 Valtion vastaanottokeskusten liittäminen osaksi Maahanmuuttovirastoa Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Maahanmuuttoon liittyvien tilastojen kerääminen ja jatkojalostaminen on yksi osaamiskeskuksen keskeinen tehtävä. Maahanmuuton tilastojen tuotanto on hajautunut hallinnossa eri organisaatioille. Tämän vuoksi tilastotietoa on saatavilla hyvin pirstaleisesti, ja kokonaiskäsityksen saaminen tilastolukujen kuvaamasta kehityksestä on hyvin vaikeaa. Keskittämällä maahanmuuttoalan tilasto-osaamista osaamiskeskukseen tilastoja on mahdollista koostaa ja julkaista kootusti. Tilastojen pohjalta on mahdollista tuottaa nykyistä kattavampia analyysejä ja kansainvälisiä vertailuja. Lisäksi tarvetta on laatia ennusteita maahantulijoiden määristä. Ennusteita tarvitaan sekä maahanmuuttohallinnon toiminnan ohjauksessa että pitkäjänteisen maahanmuuttopolitiikan suunnittelussa. Valtion vastaanottokeskusten toiminta liitetään Maahanmuuttoviraston tehtäviin. Kyseessä on kahden pienen itsenäisen organisaation hallinnon uudelleenorganisointi. Sen sijaan, että valtion vastaanottokeskukset nyt ovat omia virastojaan, ne olisivat jatkossa Migrin tulosyksiköitä. Toteutuksen valmistelu aloitetaan aikaisintaan tulevalla hallituskaudella v. 2015. Toimijat (vastuu, osallistujat) SM/Maahanmuutt o-osasto Lisätietoja sisäasiainministeriön VATU-ohjelman toteutuksesta: Kehittämisneuvos Harri Martikainen Erityisasiantuntija Tiina Ranta-Lassila [email protected] lisätietoja SM/MMO maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne Yhteyshenkilöt: SM/MMO maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne ja erityisasiantuntija Kari Kananen. 14 (49) Puolustushallinnon VATU-ohjelma Yleiskuvaus Puolustushallinnossa on parhaillaan käynnissä puolustusvoimien laaja uudistaminen pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti. Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat 8.2.2012. Uudistuksen tavoitteena on Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimauudistuksella sopeutetaan puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin ylläpitäen ja kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpano käynnistyi vuonna 2012 ja jatkuu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman aikajänteelle vuoteen 2015. Puolustusvoimauudistus sisältää merkittäviä rakenteiden ja toimintatapojen uudelleen järjestelyjä sekä puolustusvoimien materiaalihankintojen supistamista ja myöhentämistä. Lisäksi puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon liittyen Puolustushallinnon rakennuslaitos sopeuttaa toimintansa puolustusvoimien uuteen organisaatioon ja toimintatapaan. Puolustushallinnon osalta vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman muodostaa edellä mainittu puolustusvoimauudistuksen toimeenpanokokonaisuus. Puolustusvoimauudistuksen uudelleenjärjestelyt ja kehittämistoimenpiteet ovat toimeenpanovaiheessa. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman puitteissa kertyneet kehittämisehdotukset, siltä osin kuin ne eivät sisälly puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon tai Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan sopeuttamiseen, on saatettu virastojen johdon tietoon hyödynnettäväksi virastojen normaalissa kehittämistyössä ja johtamiskäytännöissä. Lisätietoja: >> Puolustusvoimauudistus >> Puolustusvoimat Inhimillisen pääoman kehittäminen Puolustusvoimauudistuksessa henkilöstön määrä ja rakenne sopeutetaan vastaamaan puolustusvoimien 2020luvun vaatimuksia ottaen huomioon sodan ajan suorituskyvyn ja joukkorakenteen kehittyminen sekä käytössä olevat kokonaisresurssit. Uudistuksessa puolustusvoimista vähenee noin 2100 tehtävää. Henkilöstövähennykset toteutetaan kattavana kokonaisratkaisuna, jossa henkilöstö sitoutetaan muutokseen ja henkilöstöä tuetaan muutoksessa. Kaikissa toimenpiteissä noudatetaan hyvän työnantajan periaatteita. Lähes koko organisaation läpileikkaava puolustusvoimauudistus asettaa inhimillisen pääoman kehittämiselle erityisen haasteen. Lähtökohtana on ylläpitää henkilöstön korkea osaaminen ja motivaatio myös muutoksen aikana. Tavoitteena on, että keskeiset työhyvinvoinnin mittarit ovat uudistuksen jälkeen samalla korkealla tasolla kuin lähtökohtavuonna 2010. Inhimillistä pääoman kehittämisessä keskitytään kolmeen alueeseen: (1) Innostavan johtamisen ja esimiestyön osa-alueella jatketaan henkilöstölle suunnattua esimies- ja vuorovaikutusvalmennusta. Valmennuksen tavoitteena on kehittää avointa palaute- ja johtamiskulttuuria sekä tukea työyhteisöjen toiminnan parantamista johtamistoimintaa kehittämällä. (2) Osaamisen kehittymisen ja uudistumisen osa-alueella taataan, että henkilöstö- ja tehtävärakenne turvaa kriittisen osaamisen säilymisen. Lähtökohtana ovat ensisijaisesti sodan ajan vaatimukset ja henkilöstövoimavarat kohdistetaan sodan ajan suorituskyvyn kannalta keskeisiin toimintoihin. (3) Työkyvyn (henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen) osa-alueella lähtökohtana on, että työyhteisön ilmapiiri syntyy osana arjen jokapäiväistä toimintaa. Työyhteisön sisäinen toimivuus, hyvä työilmapiiri ja henkilöstön tasa-arvo tukevat niin organisaation menestymistä kuin sen jäsenten hyvinvointia. Inhimillisen pääoman kehittäminen ja seuranta on osa normaalia viraston toiminnan ja resurssien suunnittelua ja seurantaa. Tällä tavoin toimenpiteet saadaan aidosti osaksi viraston arkea. 15 (49) VATU-hankkeet Nimi Puolustusvoimauudistus Lisätietoja: Olli Suonio [email protected] >> Puolustusvoimauudistus >> Puolustusvoimat Lyhyt kuvaus Tavoitteet Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaisesti hallitus on käynnistänyt puolustusvoimien laajan uudistamisen. vaikuttavuus: Suomen puolustuskyvyn turvaaminen. Puolustusvoimien toiminnan tason palauttaminen vuodesta 2015. Vuoden 2015 alkuun mennessä toteutettavan puolustusvoimauudistuksen perustavoite on varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020 -luvulle. Uudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten lakisääteisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Uudistuksessa sopeutetaan puolustusvoimien koko ja toiminta tasapainoon rahoituksen sekä pienenevän palveluskelpoisen ikäluokan koulutustarpeiden kanssa. Uudistuksessa hallintoyksiköiden ja johtamistasojen määrä vähenee. Lisäksi toimintoja keskitetään ja varusmieskoulutusta antavien joukkoosastojen lukumäärä sekä rakenne sopeutetaan vastaamaan pienentyvää palveluskelpoista ikäluokkaa sekä sodan ajan joukkojen koulutustarvetta. Toimipisteitä vähennetään ja tarpeettomista kiinteistöistä sekä toimitiloista luovutaan. Uudistus tuottaa merkittäviä säästöjä henkilöstökuluissa. Ratkaisuissa pyritään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen. Logistiikkalaitoksen perustaminen Lisätietoja: Juha Härkin [email protected] Puolustusvoimauudistuksen keskeiset uudelleenjärjestelyt toteutetaan kahdessa vaiheessa: 1.1.2014 sekä 1.1.2015. Puolustusvoimauudistuksen osana uudistetaan puolustusvoimien logistiikka muodostamalla nykyistä keskitetympi logistiikkajärjestelmä. Uudelleenjärjestelyssä poistetaan logistiikkajärjestelmän päällekkäisyydet, tehostetaan toimintaa ja vähennetään logistiikan henkilöstöä. Nykyisten kolmen puolustushaaran materiaalilaitosten sekä erillisten logististen yksiköiden toiminta, parhaat käytänteet ja osaaminen organisoidaan yhteen Puolustusvoimien logistiikkalaitokseksi. palvelukyky: Yleisen asevelvollisuuden vahvistaminen. aikaansaannoskyky: Puolustusvoimien kestävä rakenteellinen ratkaisu ja tehokkaat toimintatavat. Puolustusvoimien henkilöstö- ja tehtävärakenne vastaa sodan ajan vaatimuksia. tuottavuus ja taloudellisuus: Pysyvät kustannussäästöt. Tasapainoinen menotaso ja menorakenne. vaikuttavuus: Puolustusvoimallisilla logistiikka- ja materiaalipalveluilla turvataan puolustuskyvyn edellyttämien suorituskykyjen rakentaminen, ylläpito ja käyttö. palvelukyky: Luodaan edellytykset Logistiikkalaitoksen perustamiselle. aikaansaannoskyky: Kehitetään ja ylläpidetään logistiikka- ja materiaalipalvelujen edellyttämä osaaminen. 16 (49) Puolustusvoimien logistiikkalaitos aloittaa toimintansa 1.1.2015. Kokonaisturvallisuuden toimeenpano Lisätietoja: Vesa Valtonen vesa.valtonen@turvallisuusko mitea.fi >> Turvallisuuskomitea >> Yhteiskunnanturvallisuus Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano Lisätietoja: Vesa Valtonen vesa.valtonen@turvalli suuskomitea.fi Kokonaisturvallisuuden toimeenpano -hankkeen tavoite on tehostaa ja yhtenäistää valtionhallinnon varautumisen suunnittelua ja kehittää valmiusjärjestelmän toimintaa. Painopiste on keskushallinnon toimintojen kehittämisessä palvelemaan paremmin valtioneuvostoa ja siten myös alaista hallintoa. Kokonaisturvallisuuden varautumisen keskeisimmät toimijat ovat Turvallisuuskomitea, valmiuspäällikkökokous ja valmiussihteerit. Nykyinen toimintamalli perustuu mainittujen yhteistyöelimien säännönmukaisiin kokouksiin ja tarvittaessa toimintaan häiriötilanteissa. Keskeisin muutos nykymuotoiseen toimintamalliin on valmistelevan tason yhteistyön tiivistäminen ja kokousjärjestelmän keventäminen. Kehittäminen on aloitettu osana perustetun Turvallisuuskomitean toiminnan suunnittelua vuoden 2013 alusta. Suomen kyberturvallisuusstrategia valmistui vuoden 2013 alussa. Strategian laatiminen oli yksi hallitusohjelman kärkihankkeista. Strategian periaatteiden toimeenpanoa valmistellaan toimeenpano-ohjelmassa, jonka laatimista koordinoi Turvallisuuskomitea. Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelma sisältää yhteiset kansalliset periaatteet strategisten linjausten toimeenpanosta. Lisäksi siihen sisältyvät hallinnonalojen ja toimijoiden valmisteluvastuulle tulevat käytännön toimenpiteet. Toimeenpano-ohjelma laaditaan toimintokohtaisesti, mutta samalla pyritään luomaan seurantajärjestelmä, jonka avulla voidaan tarkastella esimerkiksi erilaisten kyberturvallisuutta edistävien hankkeiden toteutumista. tuottavuus ja taloudellisuus: Kustannustehokas toimintamalli, jossa yhdistetään olemassa olevaa osaamista ja resursseja sekä vältetään turhaa ja päällekkäistä työtä. vaikuttavuus: Yhteiskunnan varautuminen ja elintärkeiden toimintojen turvaaminen palvelukyky: Valtiojohdon ja valtioneuvoston johtamista tukeva kokonaisturvallisuuden valmiusjärjestelmä. aikaansaannoskyky: Valmiusjärjestelmä toimii verkostona nopeammin, joustavammin, oppivammin, osallistavammin ja kaikkien ammattitaitoa hyödyntäen. tuottavuus ja taloudellisuus: Valmiusjärjestelmän päällekkäisyyksien poistaminen. Nykyistä kustannustehokkaampi toimintamalli. vaikuttavuus: Suomi kykenee kansallisesti hallitsemaan kybertoimintaympäristön tahallisia tai tahattomia haittavaikutuksia sekä vastaamaan ja toipumaan niistä. palvelukyky: Valtioneuvostolla ja eri toimijoilla on käytettävissään kyberturvallisuuden hallinnan toimintamalli sekä kybertoimintaympäristön tilannekuva. aikaansaannoskyky: Luotettava kyberturvallisuuden yhteistoimintaverkosto. Toiminta on avointa, nopeaa, joustavaa ja hyödyntää kaikkea tarvittavaa ammattitaitoa. tuottavuus ja taloudellisuus: Kustannustehokas toimintamalli, jossa yhdistetään olemassa olevaa osaamista ja resursseja sekä vältetään turhaa ja päällekkäistä työtä. 17 (49) Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus/ Toteutuksessa Nro Nimi Puolustusvoimauudistus Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittäminen osana puolustusvoimauudistusta Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Toimijat (vastuu, osallistujat) Lisätietoja Uudistuksen tavoitteena on Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimauudistuksella sopeutetaan puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin ylläpitäen ja kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. Puolustusvoimat Puolustusministeriö Olli Suonio olli.suonio@d efmin.fi Uudistuksessa sopeutetaan puolustusvoimien koko ja toiminta tasapainoon rahoituksen sekä pienenevän palveluskelpoisen ikäluokan koulutustarpeiden kanssa. Uudistuksessa hallintoyksiköiden ja johtamistasojen määrä vähenee. Lisäksi toimintoja keskitetään ja varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen lukumäärä sekä rakenne sopeutetaan vastaamaan pienentyvää palveluskelpoista ikäluokkaa sekä sodan ajan joukkojen koulutustarvetta. Toimipisteitä vähennetään ja tarpeettomista kiinteistöistä sekä toimitiloista luovutaan. Uudistus tuottaa merkittäviä säästöjä henkilöstökuluissa. Ratkaisuissa pyritään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen. Puolustushallinnon Rakennuslaitos (PHRAKL) uudistaa organisaationsa ja toimintansa vastaamaan puolustusvoimien uutta sodan ja rauhan ajan rakennetta ja toimintatapaa. Varuskuntien lakkauttamiset ja niihin liittyvät tiloista luopumiset aiheuttavat muutoksia Rakennuslaitoksen palvelujen kysyntään. Lisätietoja puolustushallinnon VATU-ohjelman toteutuksesta: neuvotteleva virkamies Olli Suonio [email protected] >> Puolustusvoimauudistus >> Puolustusvoimat Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustusvoimat Puolustusministeriö Hallintopäällikkö Ritva Peura ritva.peura@ phrakl.fi -HTK 18 (49) Valtiovarainministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma Yleiskuvaus Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (2011-2015) vastaa osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen supistamistarpeeseen sekä työmarkkinoiden muutokseen. Tavoitteena on valtionhallinnon roolin ja tehtävien kirkastaminen, rakenteellisten uudistusten esilletuonti sekä uutta roolia tukevien toimintatapojen käyttöönotto. Ohjelman toimeenpanossa on olennaista yhdessä tekeminen sekä ennakkoluuloton ja uudistava ote. Tavoitteena on tuloksellisuuden kehittäminen henkilöstö – ja työelämännäkökulmaa painottaen sekä tuloksellisuuden eri osa-alueita tasapainoisesti tarkastelemalla. VATU-kokonaisuus muodostuu: 1) Hallinnonalan omista VATU-hankkeista 2) Inhimillisen pääoman kokonaisuudesta 3) Ydintoimintoanalyysistä Inhimillisen pääoman kehittäminen VM:n nimeämille kärkihankkeille (TORI- ja VTPR-hanke) sisällytettiin inhimillisen pääoman suunnitelmat (IPO). Lisäksi inhimillisen pääoman teemaa vietiin ministeriön ja virastojen arkeen normaalin tulosohjauksen mukana. Ministeriön ja virastojen välillä käytiin normaali tulosneuvottelukierros marras-joulukuussa 2012. Ministeriön ja virastojen välisiin vuotta 2013 koskeviin tulossopimuksiin kirjattiin inhimillisen pääoman ohjeistukseen sisältyvät seitsemän seurantamittaria. Varsinaiset inhimillisen pääoman suunnitelmat virastot laativat huhtikuun 2013 alkuun mennessä. Suunnitelmat käytiin läpi huhti - toukokuussa 2013 ministeriön ja virastojen välisissä tulosohjauskokouksissa. IPO-tavoitteiden seurantaa ja IPO-suunnitelman hiomista jatketaan syksyn 2013 tuloneuvottelukierroksella virastojen kanssa. VM:n hallinnonalan ns. IPO-koordinaattoreina toimivat kehittämispäällikkö Marika Tammeaid ja henkilöstöpäällikkö Selena Savo valtiovarainministeriöstä. VATU-hankkeet Nimi TORI-toimialariippumaton ICT Lisätietoja: Sari-Anne Hannula [email protected] >> Tori-hankkeen verkkosivut Lyhyt kuvaus Valtionhallinnon toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten (ICT) tehtävien kokoamishankkeen (TORIhanke) tavoitteena on koota sekä valtion ICT-palvelukeskusten että valtion virastojen toimialariippumattomat tietoja viestintätekniset tehtävät yhteen siten, että: 1) tehtävien kokoamisesta voidaan selvästi osoittaa koituvan kokonaistaloudellista säästöä valtionhallinnossa. 2) palveluiden toimintavarmuus ja palvelukyky turvataan myös siirtymävaiheessa. 3) uusi toimialariippumattomia tieto- ja viestintäteknisiä palveluja valtionhallinnolle tuottava palvelukeskus voi aloittaa toimintansa hankkeen valmisteleman suunnitelman mu- Tavoitteet vaikuttavuus: Valtion poikkihallinnollisen yhteistoiminnan mahdollistavat ICT-palvelut Ekologisuus palvelukyky: Palveluiden asiakkaat ja käyttäjät saavat kustannustehokkaita ja asiakkaan tarpeet huomioivia laadukkaita ICTpalveluita aikaansaannoskyky: Ohjauksen ja johtamisen toimivuus Jatkuva kehittyminen Henkilöstön tyytyväisyys ja motivoituneisuus tuottavuus ja taloudellisuus: Palveluiden yksikköhinnan alentuminen ICT-palvelutuotannon tuottavuuden parantuminen 19 (49) kaisessa aikataulussa. 4) muutoksessa noudatetaan valtion hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä valtioneuvoston periaatepäätöstä valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteessa ja sen nojalla annettuja ohjeita ja päätöksiä. Vero- ym. viranomaistietopalvelujen rajapinta (VTPR-hanke) Lisätietoja: Janne Martikainen [email protected] Tehtyjen selvitysten mukaan valtion ICT-palvelukeskusten osuus toimialariippumattomista tehtävistä on vain 40 prosenttia. Noin 60 prosenttia toimialariippumattomista tehtävistä tehdään edelleen virastoissa. Valtionhallinnossa perustietotekniikan tehtäviä hoitaa yhteensä noin 1 000 henkilöä. TORIhankkeen toimikausi on 7.5.2012 31.12.2014. Verohallinnon Tietohallintoyksikkö toteuttaa Harmaan talouden selvitysyksikölle viranomaistietopalvelurajapinta (VTPR)-hankkeen, jolla tavoitellaan julkishallinnon yritystietovarantojen tietojen saattamista joustavasti Harmaan talouden Selvitysyksikön tuottamien velvoitteidenhoitoselvitykseen oikeutettujen viranomaisten käyttöön. Harmaan talouden torjunta on pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen kärkihankkeita. Viranomaisten välinen yhteistyö, tietojenvaihdon toimivuus sekä viranomaistietojen luotettavuus ja saatavuus ovat keskeisiä menestystekijöitä harmaan talouden torjunnassa. Viranomaistietopalvelurajapinnasta (VTPR) saavutettava hyöty syntyy rajapinnan käyttöönottavien viranomaisten harmaan talouden torjunnan tehtävien tehostuessa, esimerkiksi verovalvonnassa ja eläkkeiden valvonnassa, rikostorjuntaviranomaisten tehtävissä rikoksien tiedustelussa ja tutkinnassa tai ulosottohallinnon perintätehtävissä. Viranomaisilla on viranomaistietopalvelurajapinnan syntymisen seurauksena nykyistä paremmat yrityksiä ja organisaatiohenkilöitä koskevat tiedot käytössään tehtäviensä kohdistamiseksi, kohdevalinnan tekemiseksi ja varsinaisten toimenpiteiden suorittamiseksi. Saavutettavaa hyötyä voidaan mitata esimerkiksi keskitetyn rajapinnan kautta kulkevien tietovirtojen määrää seuraamalla vaikuttavuus: Velvoitteidenhoitoselvityksiin oikeutetut viranomaiset tekevät oikeilla tiedoilla oikeita päätöksiä.Harmaan talouden torjuntaviranomaisilla tarkoitetaan tässä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain (1207/2010) 6§:ssä mainittuja tehtäviä hoitavia velvoitteidenhoitoselvityksiin oikeutettuja viranomaisia. palvelukyky: Tarvittavat viranomaisrekisterit saatetaan joustavasti velvoitteidenhoitoselvityksiin oikeutettujen viranomaisten käyttöön kehittämällä Harmaan talouden selvitystyksikön velvoitteidenhoitoselvityspalvelua. aikaansaannoskyky: Hankkeeseen osallistuvien viranomaisten kyky hyödyntää yritystietoja lisääntyy. yritystietoja toimenpiteiden tarkoituksenmukaisessa kohdistamisessa ja suorittamisessa. Viranomaiset kehittävät toimintaprosessejaan sekä tietojärjestelmiään hyödyntämään velvoitteidenhoitoselvityspalvelua ja sen tarjoamia. tuottavuus ja taloudellisuus: Tietojen pyytämiseen ja luovuttamiseen tarvittava henkilötyöpanos vähenee. Velvoitteidenhoitoselvityspalvelun sähköisiä palveluja kehittämällä automatisoidaan selvityksen pyytämisen, laatimisen ja vastaanottamisen henki- 20 (49) sekä toteuttamalla asiakaskyselyjä toteutuksen jälkeen. Tehokas yritystietojen tietovarantointegraatioratkaisujen toteutus ja ylläpito sekä hyödyntämisen tuki on taloudellisinta ja myös tarkoituksenmukaista järjestää keskitetysti. Eri viranomaiset saavuttavat myös taloudellisia säästöjä ylläpitäessään yhtä rajapintaa useiden sijasta. Teknisten virheiden määrän voidaan arvioida pienenevän keskitetyssä rajapintaratkaisussa. lötyötä vaativia työvaiheita. Työvaiheiden automatisointi vapauttaa toisaalta selvitysten hyödyntäjien työpanosta heidän ydintehtäviinsä ja selvitysyksikön henkilötyöpanosta yksilöllisiin selvityspalveluihin. Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus Ydintoimintoanalyysin tavoitteena on valtionhallinnon toimintojen uudistaminen kansantalouden, julkisen talouden ja kansalaisten näkökulmasta siten, että perustehtäviä ja –palveluja voidaan hoitaa laadukkaasti myös tulevaisuudessa. Ydintoimintoanalyysin avulla yritetään löytää keinoja priorisoida ja uudistaa valtionhallinnon toimintoja tiukkenevassa julkisessa taloudessa. Kysymys on strategisesta kehittämis- ja säästökohteiden kartoittamisesta. Tämä voi tarkoittaa myös toiminnoista luopumista. Hallinnonalan henkilöstöltä (ml. ministeriö) saatiin ydintoimintoanalyysiin noin 800 ehdotusta syyskuun 2012 loppuun mennessä. Virastot (ml. ministeriö) toimittivat yhteensä noin 300 ehdotusta analyysivaihetta varten lokakuussa 2012. Marras-joulukuussa 2012 toteutetun analyysivaiheen tuloksena ehdotettiin eteenpäin vietäväksi/jatkokehiteltäväksi 37 ehdotusta VM:n hallinnonalalta. Valmiit/toteutetut Nro Nimi Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Toimijat (vastuu, osallistujat) Lisätietoja K59 Maksutasetilastointi siirretään Suomen Pankista Tilastokeskukseen Hallinnonalojen välinen (VM, Tilastokeskus, Suomen Pankki) Tilastokeskus, Suomen Pankki L2 Rajahaastattelutiedonkeruun lopettaminen Hallinnonalojen välinen (VM, TEM, Tilastokeskus) Tilastokeskus *2013 talpo -HTK Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Organisaatio (VM) Toimijat (vastuu, osallistujat) VM Lisätietoja Hallinnonala Valtiokonttori, Palkeet, VM -HTK Koko valtionhallinto VM, Valtiokonttori *2013 talpo Koko valtionhallinto VM *2013 talpo Toteutuksessa Nro Nimi K42 K45 K47 K50 Ministeriön organisaation, prosessien ja toimintojen uudelleen arviointi Asiakastuki (AT), Rondo ja M2 – palvelutuotannon siirto VK/VIP:sta Palkeisiin Valtion maksullisen toiminnan maksullisuuden kannattavuuden parantaminen Sähköisen asioinnin tunnistusratkaisun kehittäminen: Valtiollinen (kansallinen) sähköinen varmenne käyttöön kansalaisille, viranomaisille ja yrityksille 21 (49) K57 K58 K61 K64 S2 Aluetietojen julkaisemista koskeva järjestely: Altikassa olevista tiedoista tarkoituksenmukaiset tiedot julkaistaan maksuttomassa StatFin-tietokannassa avoimena datana Tutkijapalveluiden etäkäytön kehittäminen. Tavoitteena on, että vastuu teknisestä järjestelmästä olisi CSC:llä. Orgaanisaatio (Tilastokeskus) Tilastokeskus Hallinnonalojen välinen (VM, OKM) Tilastokeskus, Arkistolaitos, CSC Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät, kulttuurin toimialan peruspalvelujen arviointitehtävät ja oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät siirretään EY:stä AVI:lle Peruspalveluiden tilannekuva tuotetaan uudistettavalla Patiojärjestelmällä sekä luovutaan peruspalveluiden arviointiraporteista Sähköveron oikaisumenettelyn kehittäminen Hallinnonalojen välinen (VM, TEM, OKM,) VM, TEM, OKM, AVI Hallinnonalojen välinen (VM, OKM, STM, OM) VM, OKM, STM, OM, AVI Yritykset VM Valmisteilla/suunnitteilla Nro Nimi Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonala Toimijat (vastuu, osallistujat) Verohallinto Lisätietoja *2013 talpo K44 Verotusprosessien kehittäminen (VALMIS- hanke) K51 Tietovarantojen hallinta ja niiden ohjaus keskitetään yhdelle toimijalle (mahdollisesti uusi virasto) Koko valtionhallinto VM K53 Valtion työterveyshuollon kehittäminen: Kaikutyönantajapalveluihin sisällytetään työterveyshuollon palvelujen hankinnan, yhteistyön ja vaikuttavuuden arvioinnin tuki Ylityösaldoihin puuttuminen Koko valtionhallinto VM, Valtiokonttori Hallinnonala VM K55 Niska- ja hartiasärkyjen määrätietoinen hoitaminen Hallinnonala VM K56 Uusien työn tekemisen tapojen (ml. joustavat työaikamuodot ja etätyöskentely) käytön laajentaminen valtionhallinnossa Hallinnonala VM K54 -HTK toteutus osana hallinnonalan IPOa toteutus osana hallinnonalan IPOa toteutus osana hallinnonalan IPOa 22 (49) K63 Aluehallintovirastojen valtakunnallisen toimivallan ja tehtävien kokoaminen (tietyt substanssitehtävät, hallintopalvelut ja hallinnon erikoistumistehtävät) Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kokoaminen kuntien ylläpitämiin yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin Organisaatio (AVI) VM, AVI, muut ministeriöt Koko valtionhallinto VM, muut ministeriöt, Kela K66 Nimenmuutosasioihin liittyvien käytäntöjen ja prosessien tehostaminen ja yksinkertaistaminen Hallinnonalojen välinen (VM, OM) VM, OM K68 Asiakkaiden suostumusten, valtuutusten ja tavoitettavuustietojen hallinnan kehittäminen sähköisessä asioinnissa Tilastotoimen yhteistyö: Tilastokeskus lisää yhteistyötä THL:n kanssa Tilastotoimen keskittäminen tai yhteistyön lisääminen tilastotoimessa Otetaan käyttöön valtion tutkimuslaitosten yhteinen projektinhallintajärjestelmä Koko valtionhallinto VM Koko valtiohallinto Tilastokeskus, THL Hallinnonalojen välinen (VM, MMM) Tilastokeskus, MMMTike Koko valtiohallinto Luovutaan nimikirjalainsäädännöstä ja korvataan ne muista henkilöstöhallinnon rekistereistä saatavilla tiedoilla JULHA:n (Julkishallinnon yhteystietohakemisto) lopettaminen Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus (ns. veroleikkuri) järjestetään uudella tavalla Koko valtionhallinto Luonnonvarakeskuksen organisaatiot (MTT; Metla, RKTL) ja Syke pilotteina VM Koko valtionhallinto VM Yritykset VM K65 Y5 Y6 Y7 L1 L3 S1 Ehdotettu Nro Nimi K43 K46 Toteutetaan yhden viranomaisen malli Suomen rajojen ylitysasemilla Valtionhallinnon sisäisten, organisaatioiden välisten laskutuskäytäntöjen selvittäminen ja parhaiden käytäntöjen tunnistaminen Y4, Y5, Y6 ehdotukset yhdistetty! Y4, Y5, Y6 ehdotukset yhdistetty! *2013 talpo *2013 talpo -HTK *2013 talpo -HTK Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonalojen välinen (VM, SM) Toimijat (vastuu, osallistujat) VM, SM, Tulli, Rajavartiolaitos Lisätietoja Koko valtionhallinto VM, Valtiokonttori -HTK *2013 talpo 23 (49) K48 Taloushallinnon käytäntöjen kehittäminen Koko valtionhallinto VM, Valtiokonttori -HTK K49 Valtion ja kirjanpitoyksiköiden tilinpäätösten ja sen liitteiden sisällön keventäminen Valtion vahingonkorvaustoiminta keskitetään Valtiokonttoriin Taloustieteelliset tutkimusyksiköt: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Chessyksikkö yhdistetään VATT:iin Aluehallintovirastojen rakenne uudistetaan siten, että niiden määrä vähenee Perukirjapalvelu: perunkirjojen laatiminen, käsittely, säilytys ja tietopalvelu sähköiseksi palveluksi Yhteistyö tuottavuustilastoinnissa: Ehdotus Tilastokeskuksen kanssa aloitettavasta yhteistyöstä tuottavuustilastoinnin kehittämiseksi Vajaakykyisten henkilöiden asioiden hoitamiseen liittyvät uudelleen järjestelyt Koko valtionhallinto VM, Valtiokonttori -HTK Koko valtionhallinto VM, Valtiokonttori, muut ministeriöt VM, STM, VATT, THL -HTK K52 K60 K62 K67 Y4 Y8 Hallinnonalojen välinen (VM, STM) Organisaatio (AVI) VM, muut ministeriöt, AVIt Koko valtionhallinto VM, maistraatit, Verohallinto -HTK Koko valtiohallinto VM, Tilastokeskus, muut tilastovrinomaiset Y4, Y5, Y6 ehdotukset yhdistetty! Hallinnonalojen välinen (VM, STM, OM) VM, STM, OM -HTK Lisätietoja valtiovarainministeriön hallinnonalan VATU-ohjelman toteutuksesta: kehittämispäällikkö Panu Kukkonen, valtiovarainministeriö [email protected] 24 (49) Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma Yleiskuvaus Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan (VATU) liittyvien toimien tavoitteena on ohjelman tavoitteiden mukaisesti valtionhallinnon roolin ja tehtävien sekä työtapojen kirkastaminen sekä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden edistäminen hallinnonalalla. Valmistelu muodostuu kolmenlaisista toimenpiteistä: 1) VATU-ohjelmaan nimetyistä hankkeista, 2) inhimillisen pääoman edistämiseen liittyvistä toimenpiteistä sekä 3) ydintoimintoanalyysin pohjalta käynnistetyistä toimenpiteistä. VATU-ohjelmaan nimettyjä varsinaisia VATU-hankkeita on kaksi: OKM:n hallinnonalan ohjauksen ja virastorakenteen uudistaminen sekä kansainvälistymisen tuen hanke. VATU-ohjelmaan kuuluva inhimillisen pääoman kehittäminen on kytketty OKM:ssä käynnistettyyn työyhteisön kehittämishankkeeseen. Virastojen ja laitosten osalta inhimillisen pääoman kehittäminen otetaan osaksi normaalia ohjausta. OKM:n hallinnonala toteuttaa lisäksi ydintoimintoanalyysiin kuuluvia hankkeita ja toimenpiteitä, jotka painottuvat hallinnonalan sisäiseen kehittämistoimintaan. Keskeisiä hankkeita ovat mm. ylioppilastutkinnon sähköistäminen ja valtionavustuskäytäntöjen kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan henkilöstö on ideoinut ja osallistunut aktiivisesti uudistusesitysten valmisteluun erityisesti laadittaessa ydintoimintoanalyysia. Aktiivinen vuoropuhelu on keskeinen osa ohjelman läpiviemistä. Inhimillisen pääoman kehittäminen Opetus- ja kulttuuriministeriössä inhimillisen pääoman kokonaisuus kytkeytyy OKM:n työyhteisön kehittämishankkeeseen. Ministeriö on asettanut kesäkuussa 2013 kehittämishankkeen, jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia ministeriön toimintakulttuurin ja -tapojen kehittämiseksi siten, että osaaminen, asiantuntemus, vuorovaikutus ja uudenlaiset työskentelytavat tukevat ministeriön tavoitteiden ja ydintehtävien laadukasta ja tehokasta toteuttamista. Virastojen ja laitosten osalta inhimillisen pääoman näkökulma otetaan huomioon osana normaalia ohjausta. VATU-hankkeet Nimi OKM:n hallinnonalan ohjauksen ohjauksen ja virastorakenteen uudistaminen Lyhyt kuvaus OKM:n hallinnonalan virastorakenteen uudistaminen on parhaillaan käynnissä. lisätietoja: Timo Ertola [email protected] Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin tilalle on perustettu Cultura-säätiö vuoden 2013 alusta lukien. Valtion taidemuseo muutetaan säätiömuotoiseksi Kansallisgalleriaksi vuoden 2014 alusta lukien. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistetään vuoden 2014 alusta lukien. Tavoitteet vaikuttavuus: Toimialan kyky kokonaisuutena vastata ja reagoida yhteiskunnan haasteisiin ja tarpeisiin vahvistuu. Virastokenttä kiinnittyy selkeämmin toimialan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin ja toimialan ohjattavuus paranee. Hallinnon vaikuttavuus lisääntyy. palvelukyky: Toimialan ja niiden toimijoiden yhteistyö ja tiedonkulku paranee ja tiedon hyödyntäminen lisääntyy. Toimialan ohjauksen läpinäkyvyys suhteessa ohjattaviin tahoihin ja kansalaisiin paranee. Virastojen 25 (49) Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2014. Tulosohjauksen kehittämistyö on käynnissä siten, että ohjaus kytkeytyy tiiviimmin strategiseen valmistelun ja hallitusohjelman toteuttamiseen. Kansainvälistymisen tuen vaikuttavuuden vahvistaminen lisätietoja: Timo Ertola [email protected] OKM:n; CIMO:n ja Opetushallituksen kesken on käynnistetty valmistelu, jossa tavoitteena on selkeyttää ministeriön ja alaisen hallinnon välistä työnjakoa ja vahvistaa kansainvälisen tuen vaikuttavuutta. Valmistelussa selvitetään oppilaitoksille ja korkeakouluille suunnatun kansainvälistymisen tuen päällekkäisyydet ja katvealueet, laaditaan suunnitelma toimintojen tehostamiseksi ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi sekä tarkastellaan resurssien käytön kokonaisuus ja prosessien toimivuus ydintoimintoanalyysin tuloksia hyödyntäen ja kehitetään kansainvälisen toiminnan yhteistyörakenteita ja -toimintoja. kyky palvella kansalaisia paranee. aikaansaannoskyky: Toiminnan laatu paranee. Ministeriön ja virastojen strateginen ohjausja toimintakyky vahvistuu. Muutosjohtamisen ja –hallinnan kyky vahvistuu. tuottavuus ja taloudellisuus: Ohjaukseen käytettävät resurssit ovat tehokkaammin käytössä. Ohjauksen prosessiin ja menettelytapoihin sekä virastojen/muiden ohjattavien tahojen toimintoihin liittyviä päällekkäisyyksiä on mahdollista karsia. Toteutetaan hallitusohjelmaan ja kehyspäätöksiin sisältyviä menosäästöjä. vaikuttavuus: Suomalaisen koulutuksen kansainvälistyminen lisääntyy ja kansainvälinen tunnettuus kasvaa. palvelukyky: Oppilaitoksia ja korkeakouluja sekä sidosryhmiä palvelevat koulutuksen kansainvälistymistä tukevat tavoitteet ja ydintoiminnot selkeytyvät. aikaansaannoskyky: Opetushallituksen, Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOn ja OKM:n osaaminen vahvistuu. Työnjaon selkeyttäminen vapauttaa voimavaroja ja lisää työtyytyväisyyttä. tuottavuus ja taloudellisuus: OPH:n, CIMO:n ja OKM:n suomalaisen koulutuksen kansainvälistymiseen ja kansainvälisen tunnettuuden lisääntymiseen suunnatut resurssit käytetään tehokkaasti. Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus Toteutuksessa Nro Nimi K70 K71 Työtapojen ja toimintakulttuurin kehittäminen: uudistetaan kokouskäytännöt Työtapojen ja toimintakulttuurin kehittäminen: lisätään etätyön käyttöä Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonala Toimijat (vastuu, osallistujat) OKM Lisätietoja Hallinnonala OKM -HTK -HTK 26 (49) K73 K75 K76 K78 K79 K80 K81 K82 K83 Selkeytetään OKM:n ja alaisen hallinnon välinen työnjako: hallinnonalan virastorakenteen uudistaminen Työtapojen ja toimintakulttuurin kehittäminen: ministeriön sisäisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen parantaminen Työtapojen ja toimintakulttuurin kehittäminen: uudistetaan työryhmäkäytännöt Liikkumavaraa ydintoiminnoille: koulutus- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen/supistaminen (liittyy siirtomenoihin) Kehitetään sähköistä asiointia ja palveluita: ylioppilastutkinnon sähköistäminen Kootaan avustuksia suuremmiksi ja vaikuttavimmiksi kokonaisuuksiksi: valtionavustuskäytänteiden kehittäminen ja vaikuttavuuden vahvistaminen Selkeytetään OKM:n ja alaisen hallinnon välinen työnjako: hallinnonalan ohjauksen kehittäminen Lisätään hallinnonalojen välistä yhteistyötä: EU-asioiden komitean jaostojen työskentelyn tehostaminen Rakennusympäristöavustuksien jakamiseen liittyvät vastuut selkeytetään Valmisteilla/suunnitteilla Nro Nimi K69 K74 S3 Selkeytetään OKM:n ja alaisen hallinnon välinen työnjako: selkeytetään OKM:n ja OPH:n työnjaot ja virtaviivaistetaan ohjaus Selkeytetään OKM:n ja alaisen hallinnon välinen työnjako: kansainvälistymisen tuen vaikuttavuuden vahvistaminen Liikkumavaraa ydintoiminnoille: korkeakoulujen toiminnan rahoituspohjaa laajennetaan Hallinnonala OKM Organisaatio (OKM) OKM -HTK Hallinnonala OKM -HTK Hallinnonalojen välinen (OKM, TEM) OKM, TEM Hallinnonala Ylioppilastutkintolautakunta *2013 talpo Hallinnonala OKM *2013 talpo -HTK Hallinnonala OKM Hallinnonala OKM Hallinnonalojen välinen (OKM, YM) OKM, YM Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonala Toimijat (vastuu, osallistujat) OKM, OPH Hallinnonala OKM Hallinnonala Yliopistot ja ammattikorkeakoulut OKM, Yliopistot ja ammattikorkeakoulut -HTK Lisätietoja *2013 talpo 27 (49) Ehdotettu Nro Nimi K72 Selkeytetään OKM:n ja alaisen hallinnon välinen työnjako: Arkistolaitoksen organisaation muuttaminen Keskeytetty Nro Nimi K77 Liikkumavaraa ydintoimintoihin: ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa laajennetaan (liittyy siirtomenoihin) Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonala Toimijat (vastuu, osallistujat) OKM, Arkistolaitos Lisätietoja Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Organisaatio (Ammatillisen koulutuksen järjestäjät) Toimijat (vastuu, osallistujat) Lisätietoja Lisätietoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan VATU-ohjelman toteutuksesta: neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi, opetus- ja kulttuuriministeriö neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen, opetus- ja kulttuuriministeriö [email protected] 28 (49) Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma Yleiskuvaus Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma muodostuu kahdesta VATU-hankkeesta, inhimillisen pääoman kehittämisestä (IPO) sekä ydintoimintoanalyysissä ehdotetuista toimenpiteistä. Ohjelman tavoitteena on osaltaan vastata julkisen talouden kestävyysvajeen supistamistarpeeseen sekä tehostaa ja uudistaa toimintaa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa ohjelman toteuttamisesta omalla hallinnonalalla. Ohjelman etenemistä ja tuloksia seurataan säännöllisesti. Henkilöstö on osallistunut ohjelman valmisteluun mm. esittämällä ydintoimintoanalyysiin omia kehittämisehdotuksia. Inhimillisen pääoman kehittäminen Ministeriön hallinnonalan yhteisseurannassa olevien VATU-hankkeiden osalta laadittiin myös inhimillisen pääoman suunnitelmat. Viraston arkeen liittyvien kehittämishankkeiden laadintavastuu on hallinnonalan virastoilla ja kehittämishankkeita on käsitelty hallinnonalan virastopäälliköiden kanssa virastopäällikkökokouksissa. Virastokohtaiset kehittämishankkeet sisältävät myös inhimillisen pääoman kehittämissuunnitelmat. Virastokohtaisten kehittämishankkeiden ja niihin liittyvien inhimillisen pääoman kehittämissuunnitelmien laadinta on kytketty osaksi hallinnonalan tulosjohtamisprosessia ja aikataulua. IPO -mittarit sisältyvät hallinnonalan virastojen kanssa tehtäviin tulossopimuksiin ja niillä seurataan henkisten voimavarojen hallintaa ja kehitystä. VATU-hankkeet Nimi Elintarvike-, luonnonvara- ja maanmittaushallinnon tietotekniikan kehittämiskeskus ELMA (Paikkatiedon tutkimusja kehittämiskeskus) Lisätietoja: Risto Yrjönen, MMM [email protected] Lyhyt kuvaus Hankkeen täsmennettynä tavoitteena on keskittää maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tietotekniikan kehittämistehtäviä, Geodeettisen laitoksen tutkimus- ja kehittämistehtävät, Maanmittauslaitoksen paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseen liittyviä tehtäviä ja mahdollisuuksien mukaan hallinnonalan eri virastojen muita toimialariippuvia tietotekniikan kehittämistehtäviä vuoden 2015 alusta lukien Maanmittauslaitokseen (paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi). Tavoitteena on luoda samalla nykyistä paremmat edellytykset toimialan palveluiden ja tietoresurssien laajalle sähköistymiselle ja tietotekniselle yhtenäistymiselle Tavoitteet vaikuttavuus: Yrityksissä, yhteisöissä, hallinnossa ja kansalaisten piirissä käytetyt paikkatietopalvelut ja MMM:n toimialan prosesseihin liittyvät sähköiset palvelut ja tietoresurssit lisääntyvät ja yhtenäistyvät. palvelukyky: Tieto- ja paikkatietotekniikan soveltamisvalmiuksien parantuminen sekä MMM:n toimialan tietohallinnon tehostuminen aikaansaannoskyky: Haastavan, osaamisen kehittämiseen ja innovatiivisuuteen kannustavan työyhteisön ja tehtäväkentän rakentaminen. Substanssin ja tietotekniikan vuorovaikutusta vahvistavien toimintamallien omaksuminen, paikkatietotekniikan mahdollisuuksien laaja hyödyntäminen. Tietohallinnon ohjaus-, suunnittelu(arkkitehtuurit) ja toimeenpanoprosessien yhtenäistymineni. tuottavuus ja taloudellisuus: Toiminnan kokonaistuottavuus ja tehokkuus paranee. Yhteisesti hallittu asiakasrajapinta tulevien TORI-palveluiden suuntaan. 29 (49) Luonnonvara- ja elintarviketilastoinnin keskittäminen, yhteisen tietoarkkitehtuurin kehittäminen ja tiedontuotannon yhtenäistäminen Lisätietoja: Risto Yrjönen, MMM [email protected] Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää ja yhteensovittaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tilastoviranomaistehtävät sekä Metsäntutkimuslaitoksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen tilastotuotanto. LUHTI- hanke arvioi työnjaon ja ohjausrakenteet Luonnonvarakeskuksen, Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Tilastokeskuksen välillä. LUHTIhankkeen valmisteluvaiheen tehtävänä on varmistaa, että yhteensovitettavalla tilastotuotannolla on hyvät toiminnan edellytykset hallinnonalalle perustettavassa Luonnonvarakeskuksessa. vaikuttavuus: Luonnonvara- ja elintarviketoimialan tietoprosessit yhtenäistyvät ja niiden koordinaatio ja johtaminen vahvistuvat. Avoin datapolitiikka edistää tietojen saatavuutta päätöksen teon, tutkimuksen ja kansalaisten käyttöön sekä yritystoiminnalle. palvelukyky: Arkkitehtuurit, yhteiset käsitteet ja sähköiset tietopalvelut parantavat tietojen käytettävyyttä. Aineistot ja palvelut sisältävät monipuolista, yhteensopivaa ja yhdisteltävää, teknisesti helppokäyttöistä tietoa. aikaansaannoskyky: Johtamisen ja koordinaation vahvistaminen tehostavat tietovarantojen hallintaa ja kehittämistä. Arkkitehtuureissa jäsentyvä kokonaisuus auttaa henkilöstöä näkemään oman roolinsa ja kehittämään osaamistaan. tuottavuus ja taloudellisuus: Tietoprosessien kehittyminen parantaa tuottavuutta ja taloudellisuutta sekä tietojen tuotannossa, jalostuksessa, jakelussa että käytössä. Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus Valmiit Nro Nimi L4 Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) toiminnan siirtäminen pois maa- ja metsätalousministeriöstä L6 Meijeristä luopuminen Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Toimijat (vastuu, osallistujat) Lisätietoja Toiminta on siirretty pois MMM:stä. Toimintaa kuitenkin jatketaan vilja- ja öljykasvisektorin yhteistoimintahankkeena, jossa hankkeen hallinnoijana toimii Suomen Elintarviketeollisuuden Tietopalvelu Oy. Toimintaa rahoitetaan MMM:ltä saadun rahoituksen lisäksi jäsenistöltä kerättyjen jäsenmaksujen avulla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on luopunut meijeristä ja juustonvalmistuksesta. Yksityinen meijeri – Jokioisten Leipä Oy – on jatkanut toimintaa. MMM *2013 talpo Metla *2013 talpo 30 (49) Toteutuksessa Nro Nimi L5 Tuettuun rakentamiseen liittyvästä ennakkohyväksynnästä luovutaan L8 Eläintutkimuspalvelujen osittainen ulkoistaminen L9 Valiotaimituotannon yksityistäminen L10 a) Uittorakenteiden ylläpito Vuoksen vesistöalueella b) Ii- ja Hossajokien uittovelvoitteet hoito K96 Toimipaikkarakenteen kehittäminen sekä yhteisten hallinto- ja tukipalveluiden tuottaminen K104 Suomen perusrunkoverkko FinnRef uudistaminen Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Toimijat (vastuu, osallistujat) Lisätietoja Luopumisesitys sisältyy syysistuntokaudella 2013 eduskunnalle annettavaan hallituksen esitykseen. Muutos on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Ulkoistaminen toteutetaan luopumalla tutkimusinfrasta ja siirtymällä sopimustilojen kanssa tehtävään yhteistyömuotoon. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on luopunut kahdesta kanalasta ja vuoden 2013 loppuun mennessä luopuu kahdesta sikalasta, jonka jälkeen hanke on toteutettu. Toiminnan ja yhteistyön kehittämismahdollisuuksia selvitellään sekä kotimaisella että pohjoismaisella tasolla. Ratkaisut tehdään vuoden 2014 aikana MMM:n hallinnonala Katriina Pessa, MMM katriina.pessa@mm m.fi *2013 talpo Mikko Peltonen, MMM mikko.peltonen@m mm.fi *2013 talpo a) Metsähallitus luopuu uittorakenteiden ylläpidosta Vuoksen vesistöalueella vuoden 2014 loppuun mennessä. Rakenteiden ylläpito jää toimijoiden oman rahoituksen varaan. b) Metsähallituksen 1950- ja 1960-luvuilla suorittamista uittoväyläperkauksista aiheutuneiden kalataloudellisten ym. vahinkojen korvaamiseen liittyvä projeksti päättyy vuoteen 2015 mennessä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen, metsäntutkimuslaitoksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhdistäminen uudeksi laitokseksi vuoden 2015 alusta lukien Mahdollistetaan tosiaikaisen puolen metrin tarkkuudella tapahtuvan paikannuspalvelun tarjoaminen, joka tarkkuudeltaan täyttää muun muassa hallitusohjelman älyliikenteen asettamat tulevaisuuden paikannustarkkuusvaatimukset. MMM:n hallinnonala MMM:n hallinnonala MMM:n hallinnonala Jukka Virolainen, MMM jukka.virolainen@ mmm.fi *2013 talpo Matti Heikurainen, MMM matti.heikurainen@ mmm.fi *2013 talpo MMM:n hallinnonala Mikko Peltonen mikko.peltonen@m mm.fi *2013 talpo MMM:n hallinnonala Antti Vertanen, MMM antti.vertanen@m mm.fi *2013 talpo 31 (49) Valmisteilla/suunnitteilla Nro Nimi Y 10 Yksi valtakunnallinen maastotietojärjestelmä Keskeytetty/luovuttu Nro Nimi S12 ja S13 Kalatalouden edistäminen - kalastusalan toiminnan rahoitus. Luovutaan nykyisestä yleisavustukseen perustuvasta rahoitusjärjestelystä ja siirrytään hankerahoitteiseen menettelyyn Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Toimijat (vastuu, osallistujat) Lisätietoja Valtionhallinnon maastotietotuotannon tuloksellisuutta parannetaan perustamalla yksi yhtenäinen valtakunnallinen maastotietojärjestelmä, jonka hallinnointi ja kehittämisvastuu olisi keskitetty ja tietojen ylläpito tapahtuisi hajautetusti eri toimijoiden kesken. Samalla eliminoidaan tietojen vaihdannan esteet toimijoiden välillä. Vastuu hankkeesta on MMM:n hallinnonalalla ja hankkeeseen osallistuvat valtionhallinnon maastotietoja tuottavat viranomaiset Antti Vertanen, MMM antti.vertanen@m mm.fi *2013 talpo Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Toimijat (vastuu, osallistujat) Lisätietoja Kehittämishankkeista on luovuttu toimintaympäristössä tapahtuneen muutoksen johdosta. MMM:n hallinnonala Roni Selen, MMM roni.selen@mmm. fi *2013 talpo Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan VATU-ohjelman toteutuksesta: maanmittausneuvos Raimo Vajavaara [email protected] 32 (49) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma Yleiskuvaus Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on kaksi VATU-hanketta: 1) julkisin varoin toteutettujen henkilökuljetusten uudistaminen sekä 2) LVM:n hallinnonalan tulosohjauksen kehittäminen. Ensin mainittu toteutetaan eri rahoittajien välisenä yhteistyönä työryhmän muodossa ja jälkimmäinen hallinnonalan sisäisenä työryhmätyöskentelynä. Inhimillisen pääoman kehittäminen on tapahtunut henkilöstön kanssa yhteistyössä. Virastoille on asetettu tavoitteet IPO-mittareiden mukaisesti ja niiden toteutumista seurataan. Ydintoimintoanalyysien tekemisessä henkilöstöllä on ollut merkittävä rooli. Keskeiset talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn esitetyt toimenpiteet ovat toteutusvaiheessa. Kansliapäällikön vetämässä hallinnonalan johtoryhmässä seurataan hallinnonalan VATU-ohjelman toteutumista. Inhimillisen pääoman kehittäminen Ministeriö on järjestänyt säännönmukaisesti hallinnonalan virastojen kanssa tapaamisia, joissa kiinnitetään huomiota inhimillisen pääoman kehittämiseen. Virastojen nk. arjen kehittämisessä on kiinnitetty huomiota johtamiseen, osaamisen kehittämiseen sekä työkykyyn. IPO-mittareiden mukaisesti on asetettu virastoille tulostavoitteet. Hallinnonalalla on ollut v.2012 valtionhallintoa keskimääräistä paremmat arvot (Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen: LVM 3.58 / valtio 3,41, Motivaatio ja työn imu LVM 3.73/valtio 3.64, Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus LVM 3.6/valtio 3.46). VATU-hankkeet Nimi Julkisin varoin toteutettujen henkilökuljetusten uudistaminen Lisätietoja: Iida Huhtanen [email protected] >> Hankkeesta Lyhyt kuvaus Julkisin varoin toteutettavan henkilöliikenteen kokonaisrahoituksen hajanaisuus aiheuttaa kokonaiskustannusten kasvua. Avoin tuettu joukkoliikenne ei ole riittänyt palvelemaan kaikkia matkustajia. Lakisääteiset kuljetukset on jouduttu hoitamaan kalliina yksilökuljetuksina (esim. koululaisten kuljetukset, sairaalakuljetukset, vammaisten henkilöiden kuljetukset). Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja, jotka olisivat nykyistä paremmin koordinoitu joukkoliikenteeseen. Samalla helpotettaisiin sellaisten henkilöiden liikkumista, joilla ei ole lakisääteisiä oikeuksia kuljetuspalveluihin kuten ikääntyvän väestön liikkumistarpeita ja autottomien henkilöiden liikkumista. Hanketta ohjaa ministeriön asettama ohjausryhmä, jossa on eri tahojen edustajat. Tavoitteet vaikuttavuus: Uudenlaisen poikkihallinnollisen toimintamallin kehittyminen henkilökuljetusten hallintoon ja hankintaan Toimivammat henkilökuljetuspalvelut ja palveluketjut sekä tarpeettomien matkojen minimointi. Uusien edullisempien henkilökuljetustapojen syntyminen.Parempi varautuminen henkilökuljetusten määrän ja kokonaiskustannusten kasvuun. palvelukyky: Henkilökuljetuspalvelujen parempi vastaavuus matkustajien tarpeisiin. aikaansaannoskyky: Hallinnollisen taakan keventyminen. Vastuiden selkeytyminen. Työhyvinvoinnin parantuminen tuottavuus ja taloudellisuus: Taloudellisesti nykyistä kestävämmän toimintatavan syntyminen (julkisen sektorin rahoitus nykysin n. 1 mrd. euroa). Kuntien ja Kelan toiminnan tehokkuuden parantuminen. Kustannusten alentuminen per matka Valtion rahoituksen kustannus-hyötysuhteen parantuminen. 33 (49) LVM:n hallinnonalan tulosohjauksen kehittäminen Lisätietoja: Katariina Kilpeläinen [email protected] Hankkeen väliraportti 21.5.2013 saatavissa yhteyshenkilöltä. Hankkeessa kehitetään hallinnonalan tulosohjausta ottaen huomioon VM:n tulosohjauksen kehittämishankkeen ehdotukset. Hankkeessa on edustettuina ministeriön sekä virastojen ja laitosten edustajat. Linjaukset päätetään hallinnonalan johtoryhmässä. Työryhmän määräaika on 31.12.2013. vaikuttavuus: Hallinnonalan strategisen ohjauksen tehostuminen ja edellytysten luominen hallinnonalan tuloksellisuuden parantamiselle. Ministeriön ja virastojen vuorovaikutuksen parantuminen. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin palvelukyky: Tulosohjausprosessin selkeytyminen ja yksinkertaistuminen. Ministeriön prosessien parempi yhteensovitus. Suunnitelmien ja raportoinnin laadun parantuminen. Tulosohjauksen niveltyminen paremmin osaksi ministeriön ja virastojen johtamista. aikaansaannoskyky: Virkamiesten roolien selkeytymínen. Tulosohjaajien osaamisen vahvistuminen. Työn sisällön ja johtamisen parantuminen. Työhyvinvoinnin parantuminen. tuottavuus ja taloudellisuus: Henkilöresurssien tehokkaampi käyttö. Turhan työn väheneminen. Tuottavuuden parantuminen. Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus Toteutuksessa Nro Nimi K110 LVM:n virastojen toiminnan jatkuva kehittäminen K111 Julkisten tietovarantojen saatavuutta ja uudelleenkäyttöä parannetaan Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Liikenneviraston ulkoinen arviointi käynnissä, valmis vuoden lopussa. Liikenneviraston organisaatiota uudistettu 1.7.2013 alkaen Trafin organisaatiouudistus LVM:n hallinnonalan työryhmä loppuraportti ’Avoin tieto liikenteessä ja viestinnässä’ sisältää aineistokartoituksen ja yhteiset tiedonluovutuskäytännöt sekä suunnitelmat priorisoitujen tietoaineistojen avaamiseksi. Tarkoituksena on, että avoimen tiedon saatavuudesta tulee jatkossa virastojen perustoimintaa ja jatkuvaa kehitystoimintaa. Lisäksi luodaan vuorovaikutustapoja tiedon hyödyntäjiin. Edellyttää toimintatapojen muuttamista, osin lainsäädännön muutoksia sekä li- Toimijat (vastuu, osallistujat) Lisätietoja Sabina Lindström, LVM LVM:n hallinnonala Taru Rastas, LVM *2013 talpo 34 (49) sääntyvien menojen/vähenevien tulojen kompensoimista määrärahoissa. Toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan. K124 Liikenteen ohjaus Valmisteilla/suunnittelilla Nro Nimi K120 Uusi liikennepolitiikka L12 Kuudesta koulutus- ja lupatehtävästä luopuminen v.2014; Liikenneviraston tietovarannoista avataan joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutiedot sekä liikenneverkkoaineistot (Digiroad2). Liikenteen turvallisuusvirasto kehittää ajoneuvotietojärjestelmäänsä, mikä mahdollistaa tietojen anonymisoinnin ja uudet rajapinnat. Ilmatieteen laitoksen tietovarannoista avataan sää- ja tutkatietojen lisäksi lentokenttähavainnot. Liikenteen hallinnan yhteistyötä on kehitetty. Poliisi on osittain samoissa tiloissa liikennekeskusten kanssa. Tarkoitus vielä laajentaa yhteistyötä mm. niin, että IL:n kelikeskuspäivystys tulee samaan keskukseen. Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Koskee useita hallinnonaloja. Tähtää yhä vaikuttavampaan ja tehokkaampaan toimintaan. Kehittämistyötä tehty, selvitetty mm. tiemaksuja. Pilotteja käynnistymässä. Selvitys käynnissä seuraavista tehtävistä: •Tarkastuslentäjien perus- ja standardointikoulutukset sekä kielitaitokoulutukset •Lossikuljettajan kuulustelut (tienpitäjien vastuulle) •Vain koulutuksen perusteella myönnettävät henkilöluvat, pätevyydet, kelpoisuudet (siirretään koulutusorganisaatioiden vastuulle) •Kuljettajantutkinnon teoriakoe (mahdollista autokouluissa, riippumattomuuskysymykset selvitettävä) •Ilmailun teoriakokeiden järjestäminen (siirto alan oppilaitosten tehtäväksi) •Veneilyn tentit ja pätevyyskirjat (siirto veneilyjärjestöjen tehtäväk- Tiina Tuurnala, Liikennevirasto Toimijat (vastuu, osallistujat) LVM:n hallinnonala, muu t hallinnonalat, yritykset Lisätietoja Trafi, LVM Jarmo Koskela, Trafi *2013 talpo -HTK Minna Kivimäki, LVM *2013 talpo 35 (49) si) L13 14 lupatehtävän lakkauttaminen S16 Lästimaksujen arviointi Selvitys käynnissä seuraavista lupatehtävistä, sisäinen ohjausryhmä: -Ilmailun kulkuoikeuksien myöntäminen ja turvatarkastajien hyväksyminen (lisätään lentoasemien pitäjien vastuuta) -Merenkulun ja ilmailun kansalliset lupa- ja pätevyystuotteet (luovutaan kansall.lisäpätevyyksistä) -Harrasteilmailun lupakirjat ja koulutusluvat (tehtävät alan järjestöjen vastuulle) -Vuokraveneen kuljettajien ja KVhuviveneen kuljettajakirjojen myöntäminen (alan järjestöjen vastuulle) -Tieliikenteen henkilöpoikkeusluvat -Henkilölupien terveysasioiden käsittely (yksittäiset luvat alan lääkäreiden tehtäväksi) -Kevytilmailun tehtävät ml ACAM (siirretään auktorisoiduille toimijoille) -Todistukset, joita luokituslaitokset voivat antaa -Pienten alusten katsastukset (siirretään laivaisäntien vastuulle) -Kotimaanliikenteen radiokatsastukset (siirretään laivaisäntien vastuulle) -Rautateiden museokaluston tarkastukset (osaksi johtamisjärjestelmän velvoitteita) -Rautateiden opastimien ja merkkien kunnon valvonta (infran omistajien vastuulle osaksi johtamisjärjestelmää) -Kuumailmapallotoiminnan valvonta (siirretään Suomen Ilmailuliitolle) -Kevytilmailun valvonta (Suomen Ilmailuliitolle) Hankepäätös lastimaksuja koskevasti lainsäädäntöhankkeesta on tehty. HE valmis vuoden vaihteessa. Selvitysmies asetettu selvittämään työnjakoa tieliikenteen turvallisuutta koskevassa tiedotus-, valistus- sekä tieliikenteen Trafi, LVM Jarmo Koskela Trafi *2013 talpo -HTK LVM Laura Eiro, LVM *2013 talpo 36 (49) turvallisuuden tutkimustoiminnassa ja tilastoinnissa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla sekä Liikenneturvan hallinnointimallia. Työn määräaika on lokakuun loppuun. Päätökset on tarkoitus tehdä vuoden loppuun mennessä. K109 Tieliikenteen turvallisuuden roolit K117 Ajantasaisen tilannekuvan kehittäminen yhteistyössä LVM:n hallinnonalalla, hallinnonalojen välillä sekä elinkeinoelämän kanssa. Keskitetään prosesseja ja järjestelmiä K118 K115 Rautateiden vahingonkorvausasiat, siirto Liikennevirastosta Lapin ELYkeskukselle K122 Liikennevirasto kehittää liikenteen asiakaspalvelua keskittämällä Pirkanmaan ELY-keskukseen nykyisten tieliikenteen asioiden (kaikkien ELY-keskusten) lisäksi jatkossa myös vesi- ja rautatieliikenteen asiakasyhteydenottojen hoitamisen Ehdotettu Nro Nimi K109 Merikartoituksen hyödyntämisen kehittäminen mm. Maanmittauslaitoksen karttoja ja karttapalveluja koskevien toimintojen sekä Puolustusvoimien kanssa. Työ käynnissä LVM:n hallinnonalan sisällä Venerekisterin siirto maistraatilta Trafille: siirto tapahtuu tn:sti vuoden 2015 alusta. Ajokorttiprosessi, siirto poliisilta Trafille selvitysvaiheessa. Muita kuin henkilövahinkoja koskevien vahingonkorvausasioiden käsittelyn siirto Lapin ELYkeskukseen valmisteilla ratalain muutosesityksessä. Henkilövahinkoja koskevat siirtyvät Valtiokonttoriin. Pilotointi käynnissä, siirto suunniteltu tehtäväksi vuoden 2014 alusta lähtien Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde; tilanne LVM, STM, Liikenneturva, Trafi,Livi ELY, Liikennevakuustuskeskus LVM, Livi, Trafi, IL, Vivi Marcus Merin, LVM Jussi Nissilä, LVM Jarmo Koskela, Trafi -HTK Liikennevirasto, Lapin ELY Kaisa_leena Välipirtti, LVM -HTK Liikennevirasto, ELYt Riitta Viren, LVM -HTK Toimijat (vastuu, osallistujat) Lisätietoja 37 (49) K112 K116 K121 K123 K125 Y12 Y21 S15 S18 Liikenneväylien omistus: valtion ja kuntien sekä valtion ja yksityisten omistuksen ja vastuiden uudelleen määrittely Taksien kiintiölupapäätösten vahvistamistiheys (ei joka vuosi, mahdollista myös harvemmin) K114 LVM ELYjen L- ja Yvastuualueiden infrahankintojen yhdistäminen Tiestöön liittyvien lupaasioiden keskittäminen (liittymäluvat, työluvat, tilapäiset luvat) yhteen ELYyn Maanhankintatehtävät yhdistetään ELYkeskuksissa yhdeksi toiminnoksi (ml. Liikenneviraston rata-alueiden hankinta) ja lisäksi selvitetään maanhankinnan korvausten maksamisen keskittämistä Eräät valtionavut, siirto LVM.stä OKM:ään Yksityis- ja metsäautoteiden valtionapujen yhdistäminen Yhteysalusliikenneavustukset, lainsäädännön täsmentäminen Yksityisteiden valtionavustukset, prosessin kehittäminen Keskeytetty Nro Nimi K113 LVM, kunnat, Livi, ELYT, Suomen Kuntaliitto Postin osoiterekisteritoiminto ja postinumerojärjestelmä järjestetään (joko nykyisessä organisaatiomuodossa tai sitä uudistaen) kilpailuneutraalilla tavalla Postin yleispalvelun määrittely (vähimmäisjakelukerrat, yleispalvelun toteuttaminen sähköisenä) tarkistetaan vastaamaan Liikennevirasto, ELYt -HTK LVM, YM, Liikennevirasto, ELYt LVM LVM, Livi, ELYt LVM, ELY LVM, Liikennevirasto, ELYt Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Toimijat (vastuu, osallistujat) LVM LVM Lisätietoja 38 (49) sähköisen viestinnän lisääntymisen myötä muuttunutta asiointitarvetta ja toimintaympäristöä K119 Y11 Valtioneuvoston toimiluvat. Postitoiminnan toimilupamenettelystä sekä radio- ja tv-toiminnan ohjelmistoluvista luovutaan. Korvataan ilmoittautumismenettelyllä (Viestintävirasto) Sanomalehdistön tuen siirto LVM:stä OKM:ään LVM LVM,OKM Lisätietoja liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan VATU-ohjelman toteutuksesta: hallinnonalan controller Marja Heikkinen-Jarnola [email protected] 39 (49) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma Yleiskuvaus Työ- ja elinkeinoministeriö on nimennyt hallinnonalan VATU -hankkeiksi työpolitiikan palvelurakennearvioinnin sekä julkisten kansainvälistymispalveluiden taloudellisten ulkosuhteiden toimenpideohjelman (Team Finland). Nämä hankkeet panostavat vahvasti hallinnonalan toimintatapojen uudistumiseen ja niiden kattavuus TEM:n hallinnonalalla on merkittävä. TEM:n hallinnonalalla VATU -ohjelma on kytketty osaksi tulosohjausta, joka toteuttaa vahvasti TEM:n konsernistrategiaa. Osana tulosohjausta hallinnonalan virastot ja laitokset raportoivat meneillään olevista ydintoimintoanalyysin perustuvista toimenpiteistä. TEM:n hallinnonalat ovat olleet alusta alkaen vahvasti mukana VATU:n ydintoimintoanalyysissa - virastot tekivät lähes 80 ja henkilöstö yli 1000 kehittämisehdotusta, joista lopulta valittiin 12 hanketta. Valintakriteereinä pidettiin ehdotuksen merkittävyyttä valtionhallinnon vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. TEM seuraa sekä kahden VATU -hankkeen että 12 YTA -hankkeen etenemistä säännöllisesti TEM:n johtoryhmissä ja hallinnonalan eri johtamisfoorumeilla tulosohjauksen ohella. Inhimillisen pääoman kehittäminen Inhimillisen pääoman kehittäminen on osa VATU -hankkeita. TEM:n hallinnonalan virastot ja laitokset päivittävät ja raportoivat vuosittain osana tulossuunnittelua inhimillisen pääoman suunnitelmat. Ministeriö on kouluttanut uusien työtapojen ja -välineiden käytön osalta koko henkilöstönsä. VATU-hankkeet Nimi Työpolitiikan palvelurakennearvio Lisätietoja: Jarkko Tonttila [email protected], >> Hankkeen verkkosivut Lyhyt kuvaus Työpolitiikan palvelurakennearviointi on osa Rakennemuutos työmarkkinoiden toimivuus -strategista ohjelmaa (RTT), joka on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista. Työpolitiikan palvelurakennearvioinnin tavoitteena on arvioida nykyinen työpoliittinen järjestelmä poikkihallinnollisena ja -sektorisena kokonaisuutena ja arvioida sen kykyä tuottaa asiakkaan ja yhteiskunnan kannalta entistä vaikuttavammat palvelut. Työpolitiikan palvelurakenne on laaja kokonaisuus, se koskee kolmea eri hallinnonalaa, kuntia sekä niiden ylläpitämiä palveluita. Palvelurakennearvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tarkastelu kohdistetaan neljään teemakokonaisuuteen: 1. Työttömyysturvatehtävien työnjako eri toimijoiden välillä (TEtoimistot, KELA, työttömyyskassat) 2. Työpoliittisten palvelujen tuotta- Tavoitteet vaikuttavuus: Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä työttömyysjaksojen ehkäisy / keston lyhentäminen. palvelukyky: Asiakkaat kokevat saavansa oikeaa palvelua. aikaansaannoskyky: Toimintaprosessit mahdollistavat asiakkaiden nopean ohjautumisen oikeisiin palveluihin. Tarvittavat muutokset eri hallinnonalojen ja toimijoiden vastuulla olevien palvelujen rakenteissa. tuottavuus ja taloudellisuus: Tasapaino resurssien välillä ja valtion menojen säästöpotentiaali. 40 (49) mistavat ja toimijasektorien (valtio, kunta, yksityinen, kolmas sektori) roolit työnvälityksessä ja vaikeasti työllistyvien palveluissa 3. Hallinnonalojen yhteistyö työelämän kehittämiseen liittyvissä palveluissa 4. Työpolitiikan palvelurakenteen ohjaus ja kolmikantayhteistyö Palvelurakennearviointi toteutetaan pääasiallisesti virkatyönä täydentäen sitä kohdennetuilla analyysi- ym. toimeksiannoilla. Työpolitiikan kansainväliset esimerkit ja kokemukset laaja-alaisista hallinnonalarajat ylittävistä ja toimijatahojen roolia uudistavista palvelurakenneuudistuksista muodostavat arvioinnissa tärkeän vertailupohjan. Julkisten kansainvälistymispalveluiden taloudellisten ulkosuhteiden toimenpideohjelman (Team Finland) (vrt. UM:n hanke) Arvioinnin välitarkastelu on keväällä 2014 ja loppuraportti annetaan keväällä 2015. Arvioinnin ohjausryhmänä toimii RTT-ohjelman neuvottelukunta työministeri Lauri Ihalaisen johdolla. Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia investointeja. Lisätietoja: Jaani Heinonen [email protected] TF-strategia toimenpidelistauksineen 2013 on hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä. >> Hankkeen verkkosivut TEM:stä on nimetty avainhenkilöt eri toimenpiteiden toteutusta varten. Lisäksi on aloitettu Team Finland – verkoston rakentaminen TEMkonsernitasolla. vaikuttavuus: Kohentaa suomalaisten pk-yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja kasvua sekä lisätä ulkomaisia investointeja Suomeen ja siten luoda Suomeen uusia työpakkoja ja lisätä hyvinvointia. palvelukyky: Team Finland julkisrahoitteinen yritysten kansainvälistymistä edistävä verkosto palvelee suomalaisia pkyrityksiä entistä tehokkaammin ja asiakaslähtöisemmin. Yritykset löytävät tarvitsemansa palvelut aiempaa helpommin”ensimmäisen kontaktin” toimintamallin avulla. Yritysten tyytyväisyys kansainvälistymisen edistämispalveluihin kohenee. aikaansaannoskyky: Team Finland yhteistyöllä saavutetaan nykyisillä niukkenevilla resursseilla entistä joustavampi ja nopeammin reagoiva julkisrahoitteisten palvelujen tarjonta, missä toimijoiden roolit, työnjako ja prosessit ovat selkeitä ja toimijat voivat keskittyäomiin vahvuusalueisiin sekä ohjata 41 (49) yritykset osaavimman palvelutarjoajan luokse. tuottavuus ja taloudellisuus: Yritysten kansainvälistymispalveluiden tuottaminen tehostuu yhteistä suunnitelmallisuutta lisäämällä, organisaatioiden välistä yhteistyötä tiivistämällä, työnjakoa selkeyttämällä sekä toimijoiden osaamista kasvattamalla. Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus Toteutuksessa Nro Nimi Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonalojen välinen (TEM, muut) Toimijat (vastuu, osallistujat) TEM, ELYt Lisätietoja K126 ELY-keskusten toiminnan ja palvelujen sähköistäminen K127 ELY-keskusten ohjauksen kehittäminen (strateginen ja toiminnallinen suunnittelu ja kehittäminen) ja vain hallitusohjelmaan perustuvaksi ELY-keskusten sisäisen ja keskinäisen yhteistyön kehittäminen (mm. valtakunnalliset tehtävät) TE-toimistojen hallinnollinen yhdistäminen osaksi ELY-keskuksia Hallinnonalojen välinen (TEM, muut) TEM, ELYt Hallinnonalojen välinen (TEM, muut) TEM, ELYt Hallinnonala TEM, ELYt, TEtoimistot Tekesin ohjelmatoiminnan uudistaminen Tekesin innovaatiorahoitusprosessin kokonaisvaltainen uudistaminen (mm. arviointiprosessi, hakemisen ja raportoinnin keventäminen) ELY-keskusten hallinto-, talous-, henkilöstö-, kehittämis- ja tukitehtävien järjestäminen ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteiseksi kehittämis- ja hallintoyksiköksi Toimialariippumattoman tietotekniikan tuotantomalli ja tietojärjestelmäkehityksen ja tuotannon (TORI) uudelleen järjestelyn vaikutukset AHTi:n. Välittävän toimielimen tehtävistä (EAKR- ja ESR -rahoituksen myöntäminen hankkeille, hankkeiden seuranta, maksatukset, valvonta sekä ohjaus) ja TEM:n oman tuotannon hankkeista luopuminen Organisaatio (Tekes) Tekes Organisaatio (Tekes) Tekes -HTK Hallinnonalojen välinen (TEM, muut) TEM, ELYt, TEtoimistot *2013 talpo Koko valtiohallinto TEM, AHTI, VM Organisaatio (TEM) TEM K128 K129 K130 K131 K135 Y22 L14 -HTK *2013 talpo 42 (49) Valmisteilla/suunnitteilla Nro Nimi K132 GTK:n mittaus- ja näytteenottotoimintojen osittainen ulkoistaminen K133 Kauppa- ja yhdistysrekisterien paikallisviranomaisverkoston uudistaminen (tehtävien keskittäminen PRH:n maistraateilta ja ELYkeskuksilta) Ehdotettu Nro Nimi K134 Kemikaalituotevalvonta ja kuluttajaturvallisuusvalvonta (tehtävien edelleen keskittäminen Tukesiin) Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Organisaatio (Geologian tutkimuskeskus) Toimijat (vastuu, osallistujat) GTK Lisätietoja Hallinnonalojen välinen (TEM, VM) TEM, VM, PRH, ELYt, maistraatit *2013 talpo -HTK Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonalojen välinen (TEM, VM, Muut) Toimijat (vastuu, osallistujat) Lisätietoja Lisätietoja työ- ja elinkeinoministeriön VATU-ohjelman toteutuksesta: neuvotteleva virkamies Hanna Hämäläinen [email protected] 43 (49) Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma Yleiskuvaus Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma on jaettu kolmeen osaan. Ensinnäkin hallinnonalalla on alla kuvatut kaksi VATU-hanketta. Toinen kokonaisuus on inhimillisen pääoman kehittämisen kokonaisuus. Kolmantena osiona on hallinnonalan henkilöstöltä ja yksiköiltä kerätyistä ehdotuksista kootut ydintoimintoanalyysiehdotukset ja niiden toteuttaminen. Hallinnonalan VATU-ohjelmaa koordinoidaan ministeriöstä, mutta virastoilla on em. kolmen osion lisäksi omia sisäisiä kehittämisohjelmiaan. Nämäkin ovat syntyneen henkilöstöltä ja yksiköiltä kerätyistä sellaisista ydintoimintoanalyysiehdotuksista, jotka liittyivät lähinnä sisäiseen kehittämiseen ja koskivat mahdollisesti vain yhtä virastoa eivätkä sen vuoksi nousseet hallinnonalan VATU-ohjelmaan. Inhimillisen pääoman kehittäminen Inhimillisen pääoman tavoitteet on STM:n hallinnonalalla sisällytetty osaksi hallinnonalan tulosohjausta. Tulossopimuksissa asetetaan vuosittain konkreettiset tavoitteet työtyytyväisyysindeksin tasolle, sairauspoissaolojen enimmäismäärälle, keskimääräiselle eläkeellesiirtymisiälle, työkyvyttömyyseläkkeiden enimmäismäärälle ja määräaikaisten palvelussuhteiden enimmäismäärälle. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Ministeriö itse ja kukin hallinnonalan virasto huolehtii siitä, että inhimillisen pääoman kehittämisen näkökulma on mukana toiminta- ja henkilöstösuunnittelussa ja muussa viraston johtamisessa. VATU-hankkeet STM:n hallinnonalalle on nimetty kaksi VATU-hanketta, joista toinen valmistellaan ja toteutetaan yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Toinen on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päävastuulla. Hankkeille on asetettu tavoitteet ja kriteerit, ja valmistelutyö on käynnistynyt. Hankkeiden valmistelun ja toteuttamisen edellytyksenä olevat voimavaroja ovat parhaillaan selviteltävinä. Nimi Oikeuslääkinnän tietojärjestelmäprojekti Lisätietoja: Mikko Juvonen [email protected] Vankien terveydenhuollon valvonta, järjestäminen ja rahoitus Lisätietoja: Arto Kujala [email protected] Mikko Juvonen [email protected] Lyhyt kuvaus Tietojärjestelmäprojektissa suunnitellaan, kehitetään ja otetaan käyttöön tietojärjestelmä, jossa lukumääräisesti tärkeimmät oikeuslääkinnässä käsiteltävät tiedot ovat tietokannassa rakenteisessa muodossa, mikä mahdollistaa niiden monipuolisen käytön sekä käyttöoikeuksien tarkan asettamisen ja seurannan. Projektin seurauksena muutoksia toiminnan laajuudessa voidaan havaita ja hallita huomattavasti nykyistä nopeammin, tietosuoja- ja tietoturvakysymysten hallinta helpottuu, tietojen sähköinen välitys oikeuslääkinnän toimijoiden välillä tulee mahdolliseksi ja asiakaspalvelua voidaan kehittää. Projektissa ovat mukana THL, Tilastokeskus ja Poliisihallitus. Projektin tavoitteina on hallitusohjelman mukaisesti selvittää vankien terveydenhuollon järjestämisen ja rahoittamisen siirtämistä oikeusministeriöltä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle, jolloin vankiterveydenhuolto siirtyisi kiinteämmin osaksi muuta terveydenhuoltoa sekä terveydenhuollon yleisen ohjauksen ja valvonnan piiriin sekä valmistella vankien terveydenhuollon siirtäminen Sosiaali- ja Tavoitteet vaikuttavuus: Pystytään tarjoamaan ajantasaista lääketieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi. palvelukyky: Laadukkaat kuolemansyynselvitysasiakirjat valmistuvat 3 kk kuluessa ruumiinavauksesta. aikaansaannoskyky: Työtyytyväisyys paranee tuottavuus ja taloudellisuus: Määrärahasäästö, työn tuottavuuden parantuminen. vaikuttavuus: Vankien terveydentilan ja työkyvyn kohentaminen palvelukyky: Hoidon saatavuuden paraneminen vankeusaikana. Hoidon jatkuvuuden varmistaminen vapautumisen jälkeen. Palvelun laadun paraneminen. 44 (49) terveysalan lupa- ja valvontaviraston valvontaan. Tätä varten on perustettu työryhmä. aikaansaannoskyky: Osaava ja kehittyvä henkilöstö. Valvonnan ja ohjauksen parantuminen. Laadun varmistaminen. tuottavuus ja taloudellisuus: Terveydenhoidon kokonaiskustannusten lasku pitkällä aikavälillä. Henkilöstöresurssien tehokkaampi käyttö . Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus Valmiit Nro Nimi L20 Työsuojelun tapaturmaselostusrekisteristä luopuminen Toteutuksessa Nro Nimi K143 Y24 Y25 L21 L23 Työsuojelun valvontaa tukevan tietojärjestelmän (Vera) käyttöönotto Hallituksen strategisen ohjelmatyöskentelyn toimintamalli Muutoksenhakulautakuntien yhdistäminen (Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta, opintotuen muutoksenhakulautakunta) Työaikojen poikkeusluvista luopuminen Luovutaan eräistä viranomaisten välisistä lausunnoista työsuojelun alueella Valmisteilla/suunnitteilla Nro Nimi K136 K137 K138 Kansalaisyhteydenottojen toimintamallin kehittäminen Työsuojelun laiminlyöntimaksun käyttöönotto Työsuojelun valvontaa tukeva puhelinneuvonta Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Toimijat (vastuu, osallistujat) Lisätietoja Hallinnonalojen välinen (STM, VM) STM, VM, AVIt *2013 talpo -HTK Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonalojen välinen Toimijat (vastuu, osallistujat) STM, VM, AVIt Lisätietoja Hallinnonalojen välinen STM, OKM *2013 talpo Hallinnonalojen välinen STM, VM, AVIt Hallinnonalojen välinen STM, VM, TEM, LVM, AVIt *2013 talpo -HTK *2013 talpo -HTK -HTK Koko valtiohallinto Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonala Toimijat (vastuu, osallistujat) STM Hallinnonalojen välinen Hallinnonalojen välinen STM, VM, AVIt STM, VM, AVIt Lisätietoja 45 (49) K139 K141 K142 Y23 Y28 Y29 L15 L16 L17 L19 L22 STM:n hallinnonalan ICT– toimintojen koordinointi ja yhdistäminen STM:n hallinnonalan tietovarannot - päällekkäisyyksien kartoitus Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan ja ohjauksen yhdistäminen tai yhteistyön kehittäminen Asiakkuudenhallinta STM:ssä ja sen hallinnonalan virastoissa ja laitoksissa Eri ministeriöissä toimivien valtuutettujen kokoaminen yhteen Lääkkeitä ja lääkeaineita tutkivien valvontalaboratorioiden (Fimean, Tullin, Eviran ja Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorioiden) välisen yhteistyön kehittäminen ja/tai laboratorioiden yhdistäminen Apteekkilupien myöntämisprosessin uudistaminen Apteekkimaksujen perinnän siirto verohallinnolle Hiihtohissien tarkastusten siirto kuluttajaviranomaisille Panostajalupien myöntämisen siirto työsuojelusta poliisille Vakuutusmatemaatikon ja vakuutusmeklarin tutkintojen siirto pois STM:stä Ehdotettu Nro Nimi K140 Y26 Y27 L18 Sosiaali- ja terveydenhuollon keskusvirastomallin selvittäminen (valvontatoimi) Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien ja lainsäädännön kokoaminen sosiaali- ja terveysministeriöön Tasa-arvopolitiikan organisatorinen asema ja sijainti valtioneuvostossa Valtion mielisairaaloiden ja koulukotien kunnallistamisen selvittäminen, liittyen sote palvelurakenneuudistukseen Hallinnonala STM Hallinnonala STM Hallinnonalojen välinen STM, VM Hallinnonala STM Koko valtiohallinto STM, OM, SM Hallinnonalojen välinen STM, VM, MMM, SM Organisaatio Fimea -HTK Hallinnonalojen välinen Hallinnonalojen välinen Hallinnonalojen välinen Organisaatio VM, STM, Verohallinto STM, VM, TEM, AVIt STM, VM, SM, AVIt -HTK Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonala Toimijat (vastuu, osallistujat) STM Hallinnonalojen välinen VM, STM, OKM Hallinnonalojen välinen STM, VNK Hallinnonala STM -HTK STM lisätietoja Lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan VATU-ohjelman toteutuksesta: hallintoylijohtaja Jaana Koski, sosiaali- ja terveysministeriö hallitusneuvos Liisa Perttula, sosiaali- ja terveysministeriö [email protected] 46 (49) Ympäristöministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma Yleiskuvaus Ympäristöministeriön hallinnonalan VATU-ohjelma muodostuu kahdesta kärkihankkeesta, inhimillisen pääoman kehittämisestä (IPO) sekä ydintoimintoanalyysissä ehdotetuista toimenpiteistä. Ohjelman tavoitteena on osaltaan vastata julkisen talouden kestävyysvajeen supistamistarpeeseen sekä tehostaa ja uudistaa toimintaa ympäristöhallinnon toimialalla. Ympäristöministeriö vastaa ohjelman toteuttamisesta omalla hallinnonalalla. Ohjelman toimeenpano on kytketty vuotuisen tulossuunnittelun yhteyteen ja sen etenemistä ja tuloksia seurataan säännöllisesti. Henkilöstö on osallistunut ohjelman valmisteluun mm. esittämällä ydintoimintoanalyysiin omia kehittämisehdotuksia. Inhimillisen pääoman kehittäminen Inhimillisen pääoman kehittämisen (IPO) tavoitteena ympäristöministeriön hallinnonalalla on yhtenäistää toimintakulttuuria ja siten vaikuttaa tuloksellisen toimintakulttuurin syntymiseen, työyhteisön aikaansaavuuden lisääntymiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. Inhimillisen pääoman toimeenpano on kytketty VATU-kärkihankkeisiin ja viraston omiin tulossopimuksiin sekä otettu huomioon myös ydintoimintoanalyysin hankkeiden toteuttamisessa. Virastot vastaavat omalta osaltaan IPO-suunitelmien toteuttamisesta. VATU-hankkeet Nimi Monitor-2020 – Ympäristötieto hyviin päätöksiin Lisätietoja: Juhani Kettunen [email protected] Ympäristöhallinnon monikanavainen asiakaspalvelu Lyhyt kuvaus Hankkeen tehtävänä on kehittää seurannan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta metodiikkaa, prosesseja, verkostoitumista, tiedon laatua ja käyttöä, jakelua sekä hyödyntämistä parantamalla. Hankkeen tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua elinkeino- liikenneja ympäristökeskusten, ELYkeskusten ympäristötehtävissä, ke- Tavoitteet vaikuttavuus: Ympäristöä koskeva päätöksenteko ja käytännön ratkaisut voivat perustuvat riittäviin ja luotettaviin ennusteisiin ja mittauksiin, jotka kuvaavat päätösten vaikutukset luontoon, yhteiskuntaan ja talouteen. palvelukyky: Informaation kertyessä tarkentuva seuranta-informaatio on helposti ja nopeasti saatavissa. Tieto esitetään mielenkiintoa herättävästi ja se on helposti yhdistettävissä muuhun yhteiskuntaa ja taloutta koskevaan informaatioon. aikaansaannoskyky: Verkoston osapuolilla on yhteiset tavoitteet. Niiden työntekijät näkevät kokonaisuuden ja kehittävät ylpeinä omaa panostaan työnjaossa. tuottavuus ja taloudellisuus: Toiminnan automatisointi, päällekkäisten toimintojen poistuminen ja kansalaisten mukaanotto seurantoihin tekevät mahdolliseksi nopeasti kasvavien kansainvälisten raportointivelvoitteiden täyttämisen 15% nykyistä pienemmillä kustannuksilla. vaikuttavuus: Kustannustehokkaan monikanavaisen palvelumallin avulla tarjotaan asiakkaille valtakunnallisesti yhdenmukaista tietoa ympä- 47 (49) Lisätietoja: Eeva-Riitta Puomio [email protected] hittää aiempaa tarkoituksenmukaisempia työskentelytapoja ja säästää kustannuksia. ristön kannalta myönteisten ratkaisujen perustaksi. palvelukyky: Nopeaa ja laadukasta palvelua tarjotaan monen eri kanavan kautta "yhdeltä luukulta". aikaansaannoskyky: Asiantuntijoiden työajan "pirstaloituminen" vähenee keskitettäessä asiakaspalvelua Y-aspaan ja ohjattaessa asiakkaita verkkopalveluiden käyttöön. tuottavuus ja taloudellisuus: Monikanavaisen toimintamallin täysimääräinen käyttöönotto tuo säästöjä ELY-keskusten Y-vastuualueiden työajan käytöön pitkällä aikavälillä 20-25% nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Ydintoimintoanalyysiuudistusten toteutus Valmiit Nro Nimi L27 Asukasvalintaan, vuokriin ja asumisoikeustalojen käyttövastikkeiden määräytymiseen liittyvien kanteluiden käsittelystä luopuminen Toteutuksessa Nro Nimi K151 K152 K153 K155 K156 K159 L25 ARA-vuokra-asuntojen vuokrien määrityksen valvonnan siirto kunnilta valtiolle Korjaus- ja energiaavustusmenettelyyn liittyvien menettelyjen kehittäminen (sähköinen asiointi) Omistusasuntolainojen valtiontakausten siirto Valtiokonttoriin Työnjaon kehittäminen UM:n ympäristöpolitiikan ja YM:n kansainvälisten ja EU-asiain yksikön välillä. Valtion sektoritutkimuslaitosten yhteinen projektinhallintahanke Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (KIEKU) käyttöönotto Vesien syvyyskartoituksen lopettaminen (SYKE ja ELY:t) Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Organisaatio Toimijat (vastuu, osallistujat) ARA Lisätietoja Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Koko valtionhallinto Toimijat (vastuu, osallistujat) ARA, kunnat Lisätietoja Organisaatio ARA Hallinnonalojen välinen YM, VM, ARA, Valtiokonttori *2013 talpo Hallinnonalojen välinen YM, UM *2013 talpo *2013 talpo Koko valtionhallinto Hallinnonala YM Hallinnonalojen välinen YM, TEM, SYKE, ELYt *2013 talpo -HTK 48 (49) Valmisteilla/suunnitteilla Nro Nimi K145 K148 K149 K157 K158 K160 L28 L29 Pilaantuneita maita koskevat ympäristötyöt eli ns. valtion jätehuoltotöiden uudelleen järjestely Luonnonsuojelualueverkoston hoito ja muut luonnonsuojeluun liittyvät operatiiviset tehtävät Luonnonsuojelualueiden maastomerkinnät; käytäntöjen kehittäminen kustannusten vähentämiseksi. Säännös- ja sopimusperusteiset viranomais- ja asiantuntijatehtävät Markkinavalvontatehtävien erillisrahoituksen siirto TEM:iin (Tukesin markkinavalvonnan määräraha) KEHU-hankkeen yhteiset hallinto- ja palvelutoiminnot Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden luovutuslain mukaisesta lausuntomenettelystä luopuminen Terveyshaittojen poistamiseen tarkoitetuista nykymuotoisista avustuksista luopuminen ja siirtyminen vakuutusperustaiseen järjestelmään Ehdotettu Nro Nimi K144 Kansallisen kestävän kehityksen työn uudelleenorganisointi (institutionaalinen uudelleen järjestely) K146 Geenitekniikan lautakunnan tehtävien uudelleenorganisointi Rakentamisen teknisen ohjauksen tehtävät ja resurssit yhteen Kansainvälisten raportointien kehittäminen ympäristöön liittyvissä kysymyksissä K150 K154 Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonalojen välinen Toimijat (vastuu, osallistujat) YM, TEM Lisätietoja Hallinnonalojen välinen MMM, YM, TEM *2013 talpo Hallinnonalojen välinen MMM, YM, TEM *2013 talpo Organisaatio SYKE Hallinnonalojen välinen YM, TEM Hallinnonalojen välinen VM, muut ministeriöt Hallinnonalojen välinen YM, OKM *2013 talpo Hallinnonalojen välinen YM, STM *2013 talpo Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonalojen välinen Toimijat (vastuu, osallistujat) YM, VM, UM, TEM, STM, VNK Lisätietoja Hallinnonalojen välinen YM, STM, TEM, MMM Hallinnonalojen välinen YM, MMM, OKM, STM, SM Organisaatio SYKE *2013 talpo *2013 talpo 49 (49) Y31 L24 L26 Ympäristövahinkojen torjunnan kehittäminen ja mahdollinen osittainen uudelleen organisointi Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisen siirtäminen vakuutuksen piiriin Maakuntakaavojen ja yleiskaavojen vahvistamiskäytännöt Keskeytetty Nro Nimi K147 Vesilainsäädäntö sekä vesiensuojelun ja vesivaroihin liittyvien tehtävien yhteenkokoaminen Koko valtiohallinto YM Organisaatio YM Organisaatio YM Ehdotuksen laajuus / uudistuksen kohde Hallinnonalojen välinen Toimijat (vastuu, osallistujat) YM, MMM, OM Lisätietoja ympäristöministeriön hallinnonalan VATU-ohjelman toteutuksesta: ylitarkastaja Tommi Jauho [email protected] Lisätietoja *2013 talpo
© Copyright 2024