40 VUOTTA - Astala Isännöinti
4 0 V U O T TA ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Tahdomme – Osaamme – Teemme Seppo Käkelä Julkaisija ja kustantaja: Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy r Seppo Käkelä ja Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy Paino: Bookwell 2011 Taitto: Studio Ink Oy, Ari Helminen 4 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA JOHDANTO Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Perheyhtiön perustaja toimitusjohtaja Aimo Astala (1932-2003) oli pääkaupunkiseudun tunnetuimpia isännöitsijöitä. Aimo Astala syntyi Eurajoella 1932. Lapsuuden ja nuoruuden hän vietti Lapissa entisessä Turtolan pitäjässä (nykyinen Pello). Astala opiskeli Helsingin yliopistossa valtiotieteitä. Hän osallistui pitkään ja tarmokkaasti ylioppilaspolitiikkaan Pohjois-Pohjalaisessa osakunnassa ja Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnassa, toimien mm. HYY:n hallituksessa. Näissä luottamustoimissa hänen ominta alaansa olivat talousasiat ja kiinteistöt. Vuosina 1960-1968 Astala toimi Domus Academican isännöitsijänä ja vuosina 1968-1971 Vantaalla Kaivokselassa paikallisen huoltoyhtiön Kaivoslämpö Oy:n toimitusjohtajana ja taloyhtiöiden isännöitsijänä. Vuonna 1971 hän perusti oman isännöitsijätoimiston. Ensimmäinen toimisto oli Haagassa Ristolantiellä. Vähitellen toiminta laajeni ja isännöitäviä kiinteistöjä oli ympäri Helsinkiä. Sen jälkeen toimistoja on ollut eri puolilla Helsinkiä. Nyt toiminnot on keskitetty kahteen suureen toimistoon Munkkivuoreen ja Herttoniemeen. Aimo Astalan jälkeen yritys on kasvanut entisestään. Se on säilynyt perheyrityksenä, jossa vaalitaan perinteitä ja uudistutaan ajan hengessä. Espoossa, elokuun 30. päivänä 2011 Seppo Käkelä kiinteistöneuvos ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 5 LUKIJALLE Astalan perheyritys 40 vuotta – isännöintiala isojen haasteiden edessä Perheyrityksille yhteistä on perheomistuksen voima. Tämä voima korostuu Astalassa. Se antaa erilaisia mahdollisuuksia, mutta myös velvollisuuksia yrityksen ja liiketoiminnan hallintaan. Yrityksen ikä, toiminnan laajuus sekä yksittäisten omistajien lukumäärä määrittävät toimintatapojen valintaa. Valinnassa alati ratkaisevaa on huomioida yrityksen kilpailukyvyn ja jatkuvuuden turvaaminen. Omistajien omalla panoksella onkin perheyrityksissä merkittävä rooli. Hyvä hallinnointi ja omistajan vastuu liiketoiminnan kehittämisestä korostuu, sillä ulkopuolisten omistajien väliintulo ei yleensä ole mahdollista silloin, kun tarvitaan muutosta liiketoiminnassa. Ellei ole hyvin toimivaa ja aktiivista suhdetta omistajan ja johdon välillä, yrityksen taloudellinen perusta voi ajan myötä tyrehtyä omaan menneisyyteensä. Perheyrityksellä ei ole varaa passiivisuuteen. Isännöintiliiketoiminnassa kasvu hinnalla millä hyvänsä ei luo kestävää tulosta. Kestävä kasvu edellyttää pitkäjänteistä toimintaa sekä sidosryhmien ja muuttuvan yhteiskunnan huomioimista. Kiinteistöalan kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että yrityksellä on omistajia, jotka sitoutuvat pitkäjänteisesti yrityksen kehittämiseen. Omistajavetoisissa yrityksissä kuten Astalassa pikavoittojen sijaan päämääränä on jatkuvuus sukupolvelta toiselle. Kvartaalitalous ei tarkoita neljännesvuotta, vaan neljännesvuosisataa. Astalan isännöitsijätoimistoon on sisäänrakennettuna kestävän kehityksen malli. Sisarusten vastuulliseen omistajuuteen liittyy paitsi pitkäjänteisyys, sitoutuneisuus ja kasvolli- 6 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA suus, myös paikallisuus. Astalalla onkin toimialueillaan erityinen asema, joka on samalla sekä henkilökohtainen että liiketoiminnallinen. Olen ylpeä siitä, että Astalan perhe kutsui minut jo vuonna 2004 pohtimaan yrityksen tulevaisuutta. Olen saanut olla mukana kehittämässä isännöintialalla palveluntuottajaa, jossa yhdistyvät monipuolinen osaaminen, ahkera työn tekeminen ja kannattava yritystoiminta. Kilpailu vastuullisista omistajista, kasvavista yrityksistä ja osaavista työntekijöistä kuitenkin kiihtyy yhteiskunnassa yleensä, korostetusti isännöintialalla. Alan vetovoimaa on lisättävä saadaksemme uusia tekijöitä. Toisaalta työuria on pidennettävä ja tuottavuutta nostettava. Jotta tämä toteutuisi, työssä pitää voida hyvin. Työntekijöillä on jokaisella omat elämäntilanteeseensa liittyvät haasteet. Nuorilla perheillä on vastuu lapsistaan ja monilla myös kasvava huoli omista vanhemmistaan, jotka kaipaavat apua omassa arjessaan. Poliitikoilta on syytä odottaa viisautta, jotta työnantajille laajennetaan mahdollisuuksia tarjota yksilöllisiä ja elämäntilanteiden mukaan joustavia omaehtoisia ratkaisuja työntekijöidensä työkyvystä huolehtimiseen. Paljon on tehtävää, jotta voimme menestyksellä odottaa seuraavan neljän vuosikymmenen kulumista. Mutta se tullaan tekemään, hyvällä sykkeellä. Helsingissä, elokuun 30. päivänä 2011 Timo A. Järvinen Asianajaja, hallituksen puheenjohtaja ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 7 8 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 1 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 9 Ostrobotnia, Pohjalaisten osakuntien talo Etelä-Töölössä 10 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA YHTIÖN PERUSTAJA AIMO ASTALA Aimo Astala syntyi Eurajoella vuonna 1932. Aimo oli puolen vuoden ikäinen, kun perhe muutti Lappiin Turtolan pitäjään ( nykyinen Pello ). Lapsuuden ja nuoruuden hän vietti Turtolassa. Isä toimi Turtolan seurakunnan kirkkoherrana. Kansakouluvuosien jälkeen Aimo siirtyi oppikouluun Tornion yhteiskouluun. Lapsuusajan mieleenpainuvin ja murheellisin muisto on Lapin sodasta lokakuulta 1944. Aimon perhe, niin kuin kaikki turtolalaiset, lähtivät evakkoon Torniojoen yli Ruotsin puolelle. Perhe näki sieltä joen yli kuinka kotitalo, Turtolan pappila, poltettiin maan tasalle. Oppikouluvuodet hän asui ns. kortteerissa Torniossa ja viikonloppuisin teki aina mieli päästä kotiin Turtolaan. Ensin oli matkustettava junalla Aavasaksalle ja siitä linja-autolla Turtolaan. Joskus oli Turtolaan niin paljon menijöitä, että kaikki eivät mahtuneet linja-autoon. Silloin oli yövyttävä junassa Aavasaksalla ja yritettävä taas aamulla linja-autoon. Ylioppilastutkinnon jälkeen seurasivat asevelvollisuuden suorittaminen Oulussa Pohjan Prikaatissa ja Reserviupseerikoulussa Haminassa. Varatuomari Risto Alaviuhkola oli Astalan luokkatoveri Tornion yhteiskoulussa ja elinikäinen ystävä. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Aimo Astala 11 Tiernapojat vuodelta 1979, vasemmalla Aimo, Murjaanien kuningas . 12 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA -Kirjoitimme samana vuonna ylioppilaiksi ja tulimme samoihin aikoihin opiskelemaan Helsingin Yliopistoon, Aimo valtiotieteellisen ja minä myös ensin valtiotieteelliseen ja myöhemmin oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Astala toimi aktiivisesti ylioppilaspolitiikassa, mm. Pohjois-Pohjalaisessa osakunnassa ja Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan hallituksessa ja ylioppilaskunnan eri elimissä. Aluksi hän toimi ylioppilaskunnan talousvaliokunnan jäsenenä ja myöhemmin sen puheenjohtajana. Näissä tehtävissä hän tutustui Suomen talouselämän tuleviin johtohenkilöihin kuten Teuvo Auraan, Tauno Angervoon ja Tyko Vanhalaan. Ylioppilaskunnan tehtävissä Aimolle alkoi muodostua se sosiaalinen verkosto, joka myöhemmin muodostui yritystoiminnassa tärkeäksi. Tuolloin oli menossa Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan suuri rakennustyö Kaivotaloprojekti. Näissä tehtävissä Astala tutustui legendaariseen kiinteistöneuvos, isännöitsijä Kalevi Toivoseen, josta muodostui hänelle tärkeä henkilö ja jonkinlainen esikuva. -Aimo harrasti monia asioita ja oli osakunnan isäntä ja laulunjohtaja. Olimme molemmat musiikkimiehiä ja harrastimme musiikkia eri muodoissa. Joskus illan päätteeksi laulettiin ”Sillanpään marssilaulu”, Aimo pöydällä seisten. Se oli vähän jonkinlainen pakkomielle ja tavaramerkki. Joku kiusoitteli Aimoa sanomalla, että ”laulat mieluummin kuin hyvin”. Aimo sai vuonna 1961 osakunnan ansiomerkin. Hän toimi myös Vapauden Akateemisessa Liitossa ( VAL ). Se oli isänmaallinen järjestö, jossa oli mukana paljon akateemista nuorisoa, kertoo Alaviuhkola. Lauluharrastuksestaan Astala on kertonut seuraavan jutun: -1950-luvulla oltiin paljon Ostrobotnialla, pohjalaisten ylioppilaiden talolla. Kerran Kekkonen laulatti siellä omassa porukassaan ”Kotkan ruusua”. Aloitimme siinä muutaman kaverin kanssa ”Sillanpään marssilaulun - Kotikontujen tienoita tervehtien…”. Siitä tuli pikkuinen kilpa ja kyllähän siinä Kekkosen ruusut äkkiä kuihtuivat. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 13 Risto Alaviuhkola kertoo yhteisestä tiernapoikaharrastuksesta: -Pohjois-Pohjalaisen osakunnan ja osakunnan senioreiden tilaisuuksissa esiintyivät aina joulujuhlien aikaan omat tiernapojat. Olimme Aimon kanssa pitkäaikaisempia tiernapoikia. Aimo esiintyi Murjaanien kuninkaana, minä Herodeksena ja Esko Prokkola Knihtinä. Mänkin osan esittäjät vaihtuivat usein sen mukaan, kuka oli milloinkin saatavilla. Useimmiten Mänkkinä oli tunnettu kuoromies Aapeli Vuoristo. Esiinnyimme myös paljon Ostrobotnian ulkopuolella, mm. Helsingin Suomalaisella klubilla ja Aimon toimiston pikkujouluissa. Parina jouluna kiertelimme ilahduttamassa myös tiernapoikien perheitä. Tiernapoikien varusteet (tähti, miekat, jihängit ym.) olivat seuraavaa joulua odottamassa joko Aimon tai minun varastoissa, josta roudasimme ne sitten aina esiintymispaikalle. Perinne jatkuu edelleen - nyt uusituin voimin. Aimo Astala piti juhlapuheen isänmaalle vuonna 1959 pidetyssä Pohjois-Pohjalaisen osakunnan vuosijuhlassa. Puheensa hän lopetti seuraavasti: Aimo Astala pitämässä puhetta isänmaalle Pohjois-Pohjalaisen osakunnan vuosijuhlassa 1959. 14 -Meidän velvollisuutemme ja oikeutemme on kulkea eteenpäin eheyttämisen ja yhteistunnon tiellä, missä ei ole kansan yhtenäisyyttä repiviä ristiriitoja. Meidän ei siitä huolimatta tarvitse unohtaa historian karvaita opetuksia. Älkäämme muistelko menneitä, synkkiä, meille epäoikeudenmukaisilta tuntuvia kohtalon iskuja katkerina, vaan opettakoon nuo menneet vaiheet meitä pysymään jatkuvasti valppaina. Älyn valppaus ja perinteitä kunnioittava isänmaallinen moraali olkoot aina akateemisen nuorisomme johtotähtiä. Meidän on aina turvattava isänmaan tulevaisuus. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Ylioppilaskunnan tehtävissä Aimon taloustaidot huomattiin ja niinpä hänet valittiin vuonna 1960 Domus Academican isännöitsijäksi. Astalan tullessa Domukseen olivat A-, B-, ja C- rakennukset valmiit ja D-rakennusta Hietaniemenkadun varteen suunniteltiin. Työura Domuksessa kesti kahdeksan vuotta eli vuoteen 1968 asti. Nämä vuodet Domuksessa antoivat Astalan elämälle lopullisen suunnan; hänestä tuli kiinteistömies. Domuksen virka oli määräaikainen ja sen päätyttyä Astala sai isännöitsijän paikan Helsingin kiinteistövirastosta. Hän viihtyi siinä tehtävässä vain puolisen vuotta. Työ virastossa oli energiselle ja idearikkaalle Astalalle liian yksitoikkoista. Sopiva ja kiinnostava työ löytyi Vantaalta Kaivokselan Lämpö Oy:n toimitusjohtajana ja isännöitsijänä. Yhtiöllä oli kolme lämpökeskusta, jotka tuottivat lämpöenergia osakasyhtiöille ja koko Kaivokselan alueelle. Tehtävään kuului myös osakasyhtiöiden isännöinti. Työ Kaivokselassa kesti kolmisen vuotta. Siinä hän pääsi laajemmin tutustumaan asunto-osakeyhtiöiden hallintoon ja hoitoon. Lämpövoimaloiden hoitaminen oli myös hyvää oppiaikaa tulevia kaukolämpöasioita varten. Astalalle oli vuosien mittaan tullut muutamia taloyhtiöitä isännöitäväksi firaabelitöinä. Hän oli toiminut mm. oman taloyhtiönsä isännöitsijänä Lauttasaaressa jo vuodesta 1965 alkaen. Ne olivat alku omalle isännöitsijätoimistolle. Alaviuhkola sanoo, että Astala oli oivallinen isännöitsijätyyppi. Hänellä oli monia vahvuuksia, joita tehtävässä tarvitaan. Hän oli sosiaalinen ja hänessä oli ikään kuin jotain ”lavasäteilyä”, josta oli hyötyä ihmisten kanssakäymisessä. Erityisesti hän muistaa Astalan tarkkuuden talousasioissa. -Taloyhtiöt varmasti hyötyivät tästä tarkkuudesta. Joskus se saattoi vaikuttaa jopa saituudeltakin. Ainakin se, kun hän perustamassaan yrityksessä alkuaikoina käännätti kirjekuoret uutta käyttöä varten. Saattoi se olla sodan jälkeistä oppiakin, jatkaa Alaviuhkola. Astala itse kertoi säästämisestään lehtihaastattelussa vuonna 1999 näin: -Olen ansainnut omaisuuteni kovalla työllä ja yrittämisellä. Luonteeni on säästeliäs, kirjekuoret ja paperitkin käänsin nurinpäin uutta käyttöä varten. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 15 16 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 2 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 17 18 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 1970-LUKU ENSIMMÄINEN TOIMISTO HAAGASSA 1970-luvun alussa kiinteistöjen isännöinti oli vielä pääosin sivutoimisten isännöitsijöiden hoidossa. Yrittäjähenkinen Astala näki isännöinnissä itselleen sopivan ja mielenkiintoisen ammatin. Niinpä hän vuoden 1971 lopulla sanoutui irti Kaivoslämpö Oy:stä ja perusti oman isännöitsijätoimiston nimellä Aimo Astala Ky. Äänettömänä yhtiömiehenä toimi vaimo Anja Astala. -Päätin tuolloin, että kun olen rehellinen ja vilpitön, niin toimin omalla nimellä, enkä piileksi minkään markkinointinimen takana. Vastaan tekemisistäni kasvoista kasvoihin, hölmöilyihin ei ole varaa, muisteli Astala yhtiön nimen valintaa. Ensimmäinen toimisto sijaitsi Haagassa Ristolantie 8:ssa olevassa kaksiossa. Tämä taloyhtiö oli toimiston ensimmäinen asiakas. Asiakassuhde on nyt kestänyt 40 vuotta. Astala työskenteli aluksi pari kuukautta yksin. Pian työt lisääntyivät niin, että oli otettava ensimmäinen apulainen. Piakkoin toimistotilaa laajennettiin ostamalla naapuriyksiö. Yksiön keittokomerosta puhkaistiin seinä kaksioon ja näin saatiin lisää tilaa. Vuonna 1976 toiminta oli laajentunut niin paljon, että oli hankittava uudet tilat. Ne löytyivät Ristolantie 14:sta. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 19 Asunto Oy Ristolantie 8, ensimmäinen toimisto. 20 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Yritteliäs ja markkinointihenkinen Astala sai nopeasti lisää asiakkaita ja toiminta laajeni. Yhtiön 30-vuotisjuhlajulkaisussa Astala kertoo toiminnan alkuajoista: -Isännöintipalvelujen tarjonta oli 1970-luvulla vähäistä. Isännöitsijöinä toimi tuolloin useimmiten sivutoimisesti ”kolmannen kerroksen jämpti herra”, joka hankki varsinaisen elantonsa jollakin muulla tavalla. Huomasin, että tässä on olemassa selvä markkinarako. Astala jakoi postiluukkuihin runsaasti mainoskirjeitä. Tällainen mainostaminen oli silloin aivan uutta. 1970-luvulla alettiin taloyhtiöissä vähitellen ymmärtää, että isännöinti on ammattilaisten työtä. Tuolloin ei alalla ollut vielä vakiintunutta isännöintikoulutusta. Isännöitsijätarvetta lisäsi 1960-1970 lukujen runsas rakentaminen pääkaupunkiseudulla. Vuonna 1971 Haagaan jaetussa tiedotteessa Aimo Astala Ky kertoo toiminnastaan: Isännöitsijätoimistoni on lähtökuopissa ja valmiina ottamaan uusia tehtäviä. Nykyaikana erikoistutaan alalla kuin alalla. Kiinteistöjen hoito vaatii nykyisin ammattitaitoa. On toki paljon ns. osakasisännöitsijöitä, jotka asuvat talossa ja pystyvät seuraamaan talon elämää. Välttämättä tämä ei ole kuitenkaan taloudellisesti paras ratkaisu, vaikka omaksutun käytännön mukaisesti taloyhtiöiden hallitukset usein ajattelevat näin. Poiketen varmasti joistain isommista isännöitsijätoimistoista omiin toimintaperiaatteisiini kuuluu, että isännöitsijänä käyn usein kiinteistöllä ja seuraan jatkuvasti kiinteistön toimintoja. En aio ottaa tehtäviä vain kirjallisten rutiinitehtävien hoitamiseksi vaan koko talokokonaisuuden kunnollisesti käsissä pitämiseksi. Isännöimieni talojen ilmoitustauluille tulee ilmoitus toimiston osoitteesta ja puhelinnumerosta. Niin ikään palveluperiaatteiteni mukaisesti tulen myös ilmoittamaan kotinumeroni samassa ilmoituksessa. Olen siis vaivattomasti asukkaiden tavoitettavissa aamusta iltaan. Ottakaa yhteyttä, annan mielelläni suosittelijoitteni nimiä, jotta voitte varmistua luotettavuudesta sekä henkilökohtaisista ominaisuuksistani. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 21 Pikkujoulukutsu vuonna 1976. 22 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Astalan toiminnalle oli koko hänen uransa ajan tyypillistä avoimuus ja suora kontaktointi asiakkaiden kanssa. 1970-luvulla kiinteistöalaa ja koko valtakuntaa koetteli energiakriisi. Sillä oli kauaskantoiset vaikutukset koko yhteiskuntaan. Isännöitsijätoiminnassa se merkitsi aivan uutta tilannetta; jatkuvat energian hinnan nousut teettivät paljon töitä ja energian käyttöön kiinnitettiin runsaasti huomiota. Talouselämän säännöstelystä annetun lain nojalla annettiin lukuisia määräyksiä energian säästämisestä. Niitä olivat mm. asuntojen ja toimistotilojen ylimpien lämpötilojen rajoitukset, autotallien ja autojen lämmitysrajoitukset, valaistusrajoitukset ja yleinen 80 kilometrin nopeusrajoitus. Kauppa- ja teollisuusministeriö suositteli muun muassa peseytymään suihkussa ammekylpyjen sijaan ja käyttämään sähköä säästäviä saunomistapoja. Isännöitsijät saivat koulutusta ja monenlaista neuvontaa energian käytössä. Myös Astalan toimisto oli innokkaasti mukana näissä toimissa; taloyhtiöitä ja asukkaita neuvottiin energian käytössä. Vuonna 1978 tuli uusi osakeyhtiölaki, jota silloin sovellettiin myös asunto-osakeyhtiöihin. Isännöitsijän asema yhtiön toimitusjohtajana korostui ja päätoimisten isännöitsijöiden määrä kasvoi. Vuonna 1978 perustettu Kiinteistöalan Koulutuskeskus alkoi kouluttaa isännöitsijöitä ja kiinteistöväkeä. Astalan laajeneva toiminta alkoi saada koulutettua henkilökuntaa. Astala arvosti suuresti kiinteistöalan kehittyvää koulutusta. Hän ymmärsi sen merkityksen, koska oli itse saanut koulutuksen käytännön hommissa niin kuin muutkin sen ajan ammattilaiset. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 23 24 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 3 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 25 26 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 1980-LUKU Toiminta laajenee Asiakaskunta laajeni eri puolille kaupunkia ja vuonna 1980 perustettiin toimisto Kulosaareen ja vuonna 1982 Munkkiniemeen. Asiakkaiden määrä lisääntyi. Kasvua tarvittiinkin, sillä Atk teki tuloaan noihin aikoihin ja sen kustannukset olivat liki samat pienellä kuin suurellakin toimistolle. Tarvittiin lisää koulutusta ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Vuosikymmenen alussa Lemminkäinen Oy:ssä kehiteltiin parvekelaseja. Ensimmäisiä parvekelasin kehittäjä yhtiössä oli Niilo Karhu ja myöhemmin Rolf Heikel. Ongelmaksi muodostui se, että Helsingin rakennusvirasto ei myöntänyt rakennuslupia parvekelaseille. Sama ongelma oli Espoossakin. Astala oli mukana asiassa alusta alkaen ja ajoi innokkaasti asiaa. Koelasi asennettiin Hattelmalantie 5-7:ään taloyhtiön puheenjohtajan asuntoon. Rakennusvalvonnan edustajia kutsuttiin tutustumaan parvekelasiin. Lopulta lupia heltisi, kun asia virastossakin todettiin kaikin puolin hyväksi. Vuonna 1987 perustettiin valtakunnallisten kiinteistöalan järjestöjen toimesta Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA ry. Yhdistyksen tavoitteena on isännöitsijöiden toiminnan ja arvostuksen nostaminen mm. koulutuksen ja valvonnan avulla. Astalan toimisto oli ensimmäisiä Suomessa auktorisoituja toimistoja. Auktorisointiin liittyvä kolmen vuoden välein tapahtuva toimiston auditointi suoritettiin viimeksi huhtikuussa 2011. 1980-luvulla kaikki Astalan neljä lasta tulivat mukaan isännöitsijätoimistoon. He ovat edelleen toimiston palveluksessa. Vuosikymmenen lopulla yhden miehen yhtiöstä alkanut yritys työllisti jo 15 henkilöä. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 27 28 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Valtiotieteiden maisteri Ukko Laurila toimi Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtajana vuosina 1988-2005: -Tapasin Aimo Astalan piakkoin alalle tultuani. Tutustuminen oli helppoa, koska Astala oli hyvin mutkaton ja avoin luonteeltaan. Hän oli syvästi isänmaallinen, perinteisiä arvoja ja vanhempiaan kunnioittava. Astala on niitä harvoja isännöitsijöitä, jotka ovat tallentaneet isännöintialan tietoa ja perinnettä seuraavalle sukupolvelle ja onnistunut sukupolvenvaihdoksessa. Uusi sukupolvi on ottanut vastuun ja yhtiö on saatu entistä parempaan iskuun hyvin vaativalla alalla. Astalan toimissa oli rivakkuutta ja rohkeutta. Hänellä oli laaja tuttavapiiri ja hyvät yhteiskunnalliset suhteet ja hänen sanaansa saattoi luottaa. Astalan seurassa ei aika käynyt pitkäksi. Hän oli hyvä seuramies. Hänessä oli temperamenttia. Kiinteistöalan juhlatilaisuuksissa Astala toimi loppuillasta usein laulunjohtajana – yleisön pyynnöstä. Hänelle tuotiin laulunjohtajan miekka ja pyydettiin johtamaan laulua pöydällä seisten, muistelee Laurila. Varatuomari Juhani Reen toimi Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtajana vuosina 1987-1996. Samoina vuosina Aimo Astala oli yhdistyksen hallituksessa: -Astala oli toimelias ja edistyksellinen hallituksen jäsen. Hän oli hyvin aktiivinen, kun puuhasimme Kiinteistölehden jakelua kaikille kiinteistöyhdistyksen jäsenyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille. Astala ymmärsi tiedottamisen merkityksen varsin hyvin, kertoo Reen. 1980- luvulla tuli voimaan uusi jätehuoltolaki, joka mahdollisti kunnan järjestämän jätekuljetuksen kaikkiin kiinteistöihin. Suomen Kiinteistöliitto ja helsinkiläiset kiinteistöyhdistykset olivat yksimielisesti lain salliman ns. sopimusperusteisen mallin kannalla, jossa kiinteistöt saivat itse kilpailuttaa jätehuollon. Vapaasta sopimusoikeudesta taisteltiin vuosikausia. -Toimin itse tuolloin YTV:n teknisessä lautakunnassa ja sain suoraa tietoa jätteen kuljetukseen liittyvästä kehityksestä. Astala oli oivallinen partneri, kun taistelimme ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 29 sopimusvapauden ja yrittäjyyden puolesta. Yrittäjähenkinen Astala vastusti tosissaan kunnallista jätteenkuljetusta, varsinkin kun palvelutaso oli laskenut ja kustannukset olivat vuosina 1984-1986 kaksinkertaistuneet kunnan hoitamilla alueilla. Yhdistyksen ja liiton ansioista Helsingin niemi säilyi pisimpään sopimusperusteisen jätehuollon piirissä, kertoo Reen. 1980-luvulla taloyhtiöiden omien talonmiesten määrä alkoi vähetä huomattavasti. Taloyhtiöt siirtyivät paljolti ostamaan hoitopalvelut huoltoliikkeiltä. Astala näki kehityksessä monia puolia: -Eräänä syynä muutokseen on se, että talonmies tuli työhön lähinnä asunnon takia, joka yleensä kuitenkin oli pieni yksiö. Viihtyvyys oli huono ja sen myötä työkään ei oikein maittanut, sillä se oli yleensä talonmiehen sivutyö. Ongelmia oli myös päivystyksen kanssa, kun talonmies piti esimerkiksi viikonloppuvapaata. Vaihtuvuuskin oli suuri, mikä aiheutti taloyhtiölle vaivaa ja kustannuksia. Tietysti oli ja edelleenkin on olemassa hyviä talonmiehiä, joita moni edelleen kaipaa. Pienehköjen taloyhtiöiden kannalta huoltoliike on joustavampi ja edullisempi tapa ostaa kiinteistönhuoltopalvelut ulkopuoliselta. Kannatan edelleenkin talonmieskäytäntöä suurissa kiinteistöissä ja laitoksissa, esim. vanhustentaloissa, missä talonmiehellä on kunnon asunto ja työ on päätoimista ja motivoivaa. Vuosikymmenen puolivälissä Astala kiinnostui kiinteistönvälityksestä. Sitä varten hän perusti aivan oman toimiston Tunnetielle ja myöhemmin Munkkiniemen puistotielle. -Ajattelin, että kiinteistönvälityksessä liikkuu rahaa ja että isännöinti ja kiinteistövälitys ovat keskenään synergiassa. Myyntitehtäviä ei tullutkaan kuin kaupan hyllyltä eikä kiinteistökauppa sittenkään sopinut luonteelleni. Kiinteistövälitystoiminta lopetettiin kokonaisuudessaan ja samoissa toimitiloissa aloitettiin isännöitsijätoiminta vuonna 1987. 30 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Mainosluonnoksia 1980-luvulta ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 31 32 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 33 8 10 34 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 35 36 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 37 38 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 4 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 39 40 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 1990-LUKU Aimo Astala jää eläkkeelle Uusi sukupolvi ottaa vastuun Kiinteistöalalla tapahtui suuria muutoksia. Merkittäviä olivat uusi asunto-osakeyhtiölaki, kiinteistöverouudistus ja arvonlisävero. Kiinteistövero korvasi aikaisemmin perityt katumaksut, kiinteistöjen harkintaverot ja asuntotulon. Tarkkana talousmiehenä Astala laski huolellisesti isännöimiensä talojen uudet kiinteistöverot. Korjattavaa ja huomautettavaa verottajalle löytyi. 1990- luvun lama aiheutti epätervettä hintakilpailua ja ongelmia kiinteistöjen korjauksissa. Lama vaikutti kiinteistöalaan monin tavoin. Aluksi korjaustoiminta hiipui arveluttavan vähäiseksi. Korjauksia siirrettiin parempien aikojen toivossa. Valtiovallan korjausavustukset tulivat apuun ja korjaustoiminta piristyi niin, että puhuttiin jopa korjausaallosta. Vuosituhannen vaihteessa Astala kommentoi kehitystä näin: -Edistystä on mm. se, että nykyisin kiinteistöjä korjataan ja perusparannetaan aktiivisesti. Vanhan kansan tyyli oli sitä, että ei korjattu mitään ja isännöitsijä oli hoitanut työnsä hyvin, jos joulukuussa ei tarvinnut maksaa vastiketta. Muistan kuinka asiakkaiksemme tuli paljon iltaisännöinnissä olleita taloyhtiöitä, jotka piti panna heti täysremonttiin ja siitähän ei juuri kiitosta saanut. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 41 Aimo Astala tuli hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Kiinteistölehden haastattelussa 1990-luvulla otsikolla ”On tärkeätä kuunnella” hän kuvaili isännöitsijän roolia: -Isännöitsijän tulee kohdella ihmisiä arvokkaasti. Ihan siitä huolimatta, vaikka saisi itse minkälaista kohtelua tahansa. Isännöitsijän on huolehdittava ja valvottava kaikki asiat taloyhtiössä. Se on isännöitsijän homma, ei sitä kukaan muu tee. Kaikki kysyvät kaikkia asioita isännöitsijältä. Isännöitsijä on pomo ja palvelija. On erittäin tärkeätä kuunnella ihmisiä, heidän ongelmiaan ja vaivojaan ja tehdä sitten se, minkä voi ja vähän enemmänkin. Vuonna 1997 Aimo Astala jäi eläkkeelle 65 vuoden ikäisenä ja siirtyi harrastustensa pariin. Uusi sukupolvi otti vastuun. Astala kiinnostui vanhoista autoista 1980-luvulla. Jäätyään eläkkeelle hän sanoi siirtyvänsä kiinteistömaailmasta automaailmaan. Hän oli perustanut muutamaa vuotta aikaisemmin Helsingin Automuseon. Siitä muodostuikin eläkeiän mieluisa ja rakas harrastus. Toimelias mies sanoikin, että ilman automuseota hänen olisi vaikeata elää ja että pitää olla semmoista hommaa ja tekemistä, että on eloa ja mielenkiintoa. -Isännöitsijänä menin aina aamulla klo 7 töihin. Noin klo 15.30 käväisin kotona syömässä ja sitten menin melkein joka arkipäivä ”iltavuoroon” pitämään kokouksia. Sitä kesti useimmiten klo 21:een saakka. Olen tottunut siihen, että pitää olla tekemistä, muuten tuskastuu ja aika käy pitkäksi. Vanhojen autojen harrastukseni alkoi 1980-luvulla, kun ostin vuoden 1951-mallia olevan Mercedes Benzin. Vuosien varrella on kokoelmaan kerääntynyt mm. T-mallinen Ford vuodelta 1925 ja vuoden 1931 mallia oleva Viipurissa taksina toiminut Ford –A, kertoo Astala yhtiön 30-vuotisjuhlajulkaisussa. 42 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Ruutulippu-lehti ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 43 Opettaja-lehti 2.2.1996. 44 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 45 Ford, vuosimalli 1939, sodassa palvellut yksilö. 46 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Museossa oli monia muitakin harvinaisuuksia kuten valtioneuvoston käytössä ollut Buick vuosimalli 1938, jolla tasavallan presidentti Kyösti Kallio teki viimeisen matkansa Helsingin rautatieasemalle 19.12.1940 ja Mannerheimin käytössä ollut massiivinen, upeasti entisöity Flint avoauto vuosimallia 1925. Automuseossa on pienimuotoinen vahakabinetti: Mannerheim, Ryti, Linkomies, Kallio jne. sekä muuta Suomen historiaan kuuluvaa esineistöä, kuten Suojeluskunnan sotilaspojan pusero, josta Astala on sanonut: -Tällainen päällä sitä silloin harjoiteltiin… Astalan jäätyä eläkkeelle vastuu yhtiön toiminnasta siirtyi hänen neljälle lapselleen. He olivat siihen hyvin valmistautuneet. Kaikki olivat hankkineet alalla tarvittavan koulutuksen. Toimitusjohtajan tehtävät siirtyivät Mikko Astalalle. Muista sisaruksista Sirpa Lehkosuo ja Kaisa Astala toimivat isännöitsijöinä ja Pirjo Aro toimistopäällikkönä. Aimo Astala on kertonut Mikon kiinteistöalan alkuvuosista. -Mikko oli pikku pojasta asti mukana kiinteistöillä. Monet vuodet hän mielellään jakeli ”hallituspostia” siinä sivussa, kun itse tein katselmuksia kiinteistöillä. Mikko Astala kommentoi asiaa näin: -Kyllä se niin oli. Asialla oli sekin puoli, että lähdin mielelläni aina isän mukaan, kun häntä näki kotona kovin harvoin iltakokouksien vuoksi. Kotona oli kyllä muutoin mukava olla, koska äiti oli aina kotona. Suuren perheen hoitamisessa äidillä olikin todella merkittävä rooli. Tehtävien pitkä siirtymisaika, ”isällinen ohjaus” ja sisarusten mukana pysyminen yrityksessä ovat luoneet vahvaa yrityskulttuuria. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 47 48 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Haagalainen-lehdelle vuonna 1997 antamassaan lausunnossa Astala kertoi isännöinnistä ja sukupolvenvaihdoksesta: -Isännöitsijän tehtävä on viedä läpi vaikeitakin päätöksiä, jotka ovat taloyhtiölle eduksi pitemmällä aikavälillä. Hänen on tiedettävä asioista enemmän kuin asiakkaansa. Jos kuitenkin taloyhtiön hallitus on asiasta eri mieltä, on isännöitsijän se hyväksyttävä ja toimittava parhaan kykynsä mukaan hallituksen antamin eväin. Sukupolven vaihdos tapahtui kivuttomasti. Perilliset ovat pienestä saakka kasvaneet työhönsä. He osaavat isännöitsijän ammatin. Aimo Astalan perinteinen isänmaallisuus, ihmisläheisyys ja ahkeruus ovat olleet yhtiön toiminnan ohjeena ja kannustimena. Kokemus ja tietotaito ovat yhdistyneet operatiiviseksi toiminnaksi. Vuosikymmenen lopulla yhtiön isännöinnissä oli noin 200 taloyhtiötä, joissa oli noin 6000 asuntoa. Varatuomari Seppo Riski muutti perheineen asumaan Helsingin Viiskulmaan 1990-luvun loppupuolella: -Taloyhtiössämme oli silloin edessä paljon erilaisia korjausremontteja. Heti aluksi huomioni kiinnittyi yhtiökokouksessa isännöitsijä Mikko Astalan hyvään otteeseen ja asiantuntemukseen taloyhtiön asioissa. Riski korostaa isännöitsijän operatiivisen johtamisen merkitystä. Se tapahtuu tietysti hallituksen linjausten mukaisesti. Asunto-osakeyhtiössä eri toimijoiden on ymmärrettävä asemansa ja tehtävänsä. Lisäksi on huomioitava asukkaiden ja omistajien vaatimukset. Isännöitsijä on onnistunut tehtävässään, kun hän on toiminut annettujen tehtävien mukaisesti. Mutta se ei vielä riitä. Isännöitsijä alan ammattilaisena on velvollinen tuomaan aktiivisesti hallituksen tietoon yhtiön ja osakkaiden edunvalvontaan liittyviä asioita. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 49 Kiinteistöjä korjataan usein perustuksia myöten. 50 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA -Kuvailisin hyvää isännöitsijää sanoilla aktiivinen, luotettava ja ammattitaitoinen. Isännöitsijätoimi on tullut yhä tärkeämmäksi mm. sen takia, että hoidossa on usein arvokas omaisuusmassa, joka samalla on osakkeenomistajien koti. Hyvä yhteistyö hallituksen, erityisesti puheenjohtajan ja isännöitsijä välillä on tärkeä. Kiinteistön arvon vaaliminen ja nostaminen on tietysti suoraan riippuvainen korjaus- ja kunnossapitotöistä. Tällöin isännöitsijän korkea ammattitaito on kovaa valuuttaa. Mielenkiintoinen ja hyvä asia on se, että ihmisten mielenkiinto asuntoyhtiön asioihin on lisääntynyt. Enää ei kiinnosta pelkästään vastikkeen määrä, vaan koko kiinteistö, sanoo Seppo Riski. KTM, KHT Hannu Siniharju on toiminut mm. Vakuutusyhtiö Pohjolan talousjohtajana yli 30 vuoden ajan ja Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA ry:n auktorisointisointitoimikunnassa vuodesta 1988 lähtien. -Tutustuin Aimo Astalaan yli 20 vuotta sitten toimiessamme Suomen Yhdyspankin valvojan tehtävissä. Laajempi yhteistyömme alkoi vähän myöhemmin Sotahistoriallisessa Seurassa, jossa toimin tilintarkastajana ja Aimo taloudenhoitajana. Aimon ansiosta olen tutustunut Pultavan taistelupaikkaan, ollut mukana Balkanin sodan 150-vuotisjuhlissa ja Tali-Ihantalan taistelujen 60-vuotisjuhlissa. Siniharju pitää merkittävänä elämäntyönä sitä, että Astala kasvatti kaikki neljä lastaan perheyrittäjiksi jatkamaan itse perustamaansa isännöitsijätoimistoa. -Olen toiminut pitkään tilintarkastajana lukuisissa Astalan isännöimissä taloyhtiöissä ja havainnut, että asioita hoidetaan ammattitaitoisesti ja vastuullisesti. Merkillepantavaa on ollut myös sisarusten välinen hyvä yhteistyö. Perheyhtiön omistajien avarakatseisuutta ja asioiden osaamista kuvaa mielestäni esimerkillisesti ulkopuolisen hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan valinta. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 51 52 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 5 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 53 54 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 2000-LUKU Toimistot Munkkivuoreen ja Herttoniemeen Kehitys- ja uudistustyötä Vuonna 2001 yhtiö täytti 30 vuotta. 30-vuotisjuhlajulkaisussa toimitusjohtaja Mikko Astala kirjoitti otsikolla ”30 vuotta on pitkä tai lyhyt aika” seuraavaa: -Yhtiömme 30-vuotishistoriaan mahtuu tuhansia kokouksia, satojatuhansia puheluja, lukematon määrä pöytäkirjoja, korjauksia, onnistumisen elämyksiä, tyytyväisiä asiakkaita, mutta myös unettomia öitä ja mielipahaa. Kiinteistö- ja rakennusala elää murrosvaiheessa, jossa aiemmin erillään ja pöydän vastakkaisilla puolilla istuneet kiinteistöjen omistajat, rakentajat ja rakennusteollisuus opettelevat yhteistyötä yhteisen toimialan kehittämiseksi. Me Astala Oy:ssä koemme menestyneemme näinä 30 vuotena kohtuullisen hyvin alati kovenevassa kilpailussa. Toimistomme nauttii edelleen luottamusta ja arvostusta alalla, joka on nopeasti ammattimaistunut ja kilpailu alati kovenee. Luottamusta ilmentävät lukuisat koko toimintamme ajan kestäneet asiakassuhteet ja yhteistyökumppanuudet sekä erityisen ilahduttavasti eräiden asiakkaidemme pikainen paluu hoitoomme muutaman vuoden ”lainassa” olon jälkeen. Historiamme ja perinteemme muistaen kehitämme toimintojamme ajan vaatimuksia seuraamalla ja asiakaskuntaamme kuunnellen. Toimintamme kulmakiviä ovat edelleen ammattitaito, ahkeruus, rehellisyys ja asiakaslähtöisyys. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 55 Munkkivuoren toimisto. 56 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Herttoniemen toimisto. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 57 2000-luvulla toiminta laajeni edelleen ja etsittiin suurempia toimitiloja. Välillä toimistoja oli kolmessakin paikassa: Haagassa, Munkkiniemessä ja Kulosaaressa. Kymmenisen vuotta sitten toiminnat päätettiin keskittää kahteen suurempaan toimistoon Munkkivuoreen ja Herttoniemeen. Kiinteistöalan kehityksessä oli merkille pantavaa, että korjausrakentamisen määrä ja rakennustekniset vaatimukset lisääntyivät koko ajan. Vuonna 2001 Helsinki Television asiakaslehti haastatteli eläkkeellä olevaa Aimo Astalaa: -Alkuaikoina kaapeliverkkoon liittyminen oli myös poliittinen asia. HTV:n perustajina oli liike-elämän järjestöjä, eikä kaupallisuus ollut 70-luvulla tv-maailmassa kovin korkeassa kurssissa. Minä uskoin kaapelitelevisioon yhtä vahvasti kuin kaukolämpöön, kertoi Astala. Samassa artikkelissa Sirpa Lehkosuo kertoo isän eläkkeelle jäämisestä: -Olimme varmoja, että isän on vaikea päästä irti tästä työstä ja firmasta, mutta toisin kävi. Yksi tärkeä syy on tietysti Helsingin Automuseo Munkkisaarenkadulla. Se on nyt Aimon intohimo ja pitää eläkeläisen kiireisenä. Sirpa Lehkosuo aloitti työt isännöitsijätoimistossa vuonna 1983. Hän on koulutukseltaan yo-merkonomi ja hän on suorittanut AIT-ammatti-isännöitsijätutkinnon ja kiinteistöalan JET-johtamistaidon tutkinnon. Aimo-lehden haastattelussa hän kertoo seuraavaa: -Toimin aluksi isäni Aimo Astalan apulaisisännöitsijänä. Parin vuoden jälkeen sain muutaman oman kiinteistön. Lehkosuon mielestä kiinteistön perusparannusten ja korjausten hoitaminen sekä kiinteistön kunnon seuranta vievät isännöitsijältä eniten aikaa. 58 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA -Jos ajattelemme kiinteistön hoitamista pitkällä aikavälillä, niin se onkin ylivoimaisesti tärkein tehtävä. Nykyisin meillä on kaikissa kiinteistöissä pts-kunnosspito/korjaustarvesuunnitelma, jota päivitämme vuosittain. Lehkosuon isännöimissä taloissa on hyvin useissa jo putkiremontti suoritettu. Monessa talossa uusitaan juuri lämmönjakolaitteistoja. -Monista syistä johtuen energian säästämiseen tulee näinä aikoina kiinnittää vakavaa huomiota. Tämä tulee tarkoin huomioida myös lämmönjakolaitteistoja uudistettaessa. Isännöitsijällä on ensisijainen rooli lämpöenergian ja muiden kulutusten ( vesi ja sähkö ) hallinnassa. On hyvin mielenkiintoista toteuttaa kulutusta alentavia toimenpiteitä ja seurata niiden kehitystä. Lehkosuo puhuu mielellään asumisviihtyvyydestä. Talon ja pihan tulisi olla sellainen, että asukkaan ja kenen tahansa on miellyttävä mennä taloon pihalle ja sisään. Viihtyisyyttä luovat hyvin hoidettu nurmikko, pensaat ja kukkapurkit- ja -istutukset. Hyvin hoidetut porraskäytävät ja saunat ovat osa asumisviihtyvyyttä. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Sirpa Lehkosuo. 59 Uusittu kerrostalon lämmönjakokeskus. 60 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA -Pidän tärkeänä kertoa ja innovoida hallituksia erilaisista mahdollisuuksista. Vaikka samaistun helposti talon asukkaisiin, niin olen kuitenkin ikään kuin ”vieras silmä”, joka helpommin havaitsee erilaisia asioita. Vuonna 2006 Suomen Isännöintiliitto ry. nimesi toimitusjohtaja, AIT, Ins. ( AMK ) Mikko Astalan Vuoden isännöitsijäksi. Vuoden isännöitsijä on valittu vuodesta 1982 alkaen. Kunniamaininnalla liitto haluaa nostaa esiin laadukasta isännöintiä ja alaa ansiokkaasti kehittäneitä henkilöitä. Valinnan perusteissa mainitaan, että Mikko Astala on kehittänyt perinteistä perheyhtiötä esimerkillisellä tavalla ja panostanut sekä omaan että koko henkilöstön osaamiseen ja että hän on suorittanut AIT-tutkinnon ( ammatti-isännöitsijätutkinto ) ja insinööriamk tutkinnon Tampereen ammattikorkeakoulussa suuntautumisvaihtoehtona kiinteistönpitotekniikka. Mikko Astala sanoo, että isännöitsijän tulee toimia kiinteistön elinkaarijohtajana. -Isännöitsijän tehtävänä on huolehtia siitä, että pts-suunnitelman mukaiset ja muut tarpeelliset korjaustyöt suoritetaan ajallaan ja huolellisesti valmisteltuina. Elämme aikakautta, jolloin mitään korjaustöissä tarvittavia resursseja ei ole varastossa odottamassa mahdollista tilausta. Rakennuttajalle, ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Mikko Astala 61 urakoitsijalle, suunnittelijalle ja myös rakennusviranomaiselle on varattava riittävästi aikaa valmistautua siihen, että korjausrakentaminen voidaan tehdä hyvin. Suurissa korjausrakentamisissa korostuu isännöitsijän ammattitaito. Isännöitsijän vastuulla on koko aikataulun valmistelu. Prosessi on usein pitkä; suunnittelun käynnistämisestä urakan takuutarkastukseen saattaa mennä jopa viisi vuotta. -Korjausrakentamisessa tulee aina arvioida osakkaiden maksukyky, urakan aikainen asumisviihtyisyys, vuosihuollot ja muu kiinteistön kehittäminen. Tärkeätä on viestintä ja riittävän laaja tiedottaminen asukkaille urakan kaikissa vaiheissa. Joissakin taloyhtiöissä pidetään tietoisesti ”matalaa profiilia” korjausten valmistelussa ja toteutuksessa. Syitä ovat muun muassa odotus korjauskustannusten mahdollisesta laskemisesta ja oman elämäntilanteen takia haluttomuus kärsiä korjaustöiden häiriöstä. 62 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA -Näissä tilanteissa käy kovin usein niin, että kiinteistön ja asuntojen kunto laskee niin paljon, että niitä ei saada myydyksi ja korjauskustannukset eivät Suomessa laske, vaan päinvastoin nousevat, koska korjausrakentaminen on hyvin työvoimavaltainen ala. Kaisa Astala valmistui taloushallinnon tradenomiksi vuonna 1996 ja aloitti samana vuonna silloisessa Kulosaaren toimistossa aluksi asiakaspalvelussa ja kirjanpitotehtävissä. Myöhemmin hän opiskeli työn ohessa kiinteistönpitoinsinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulussa ja suoritti AITtutkinnon Kiinteistöalan Koulutuskeskuksessa. -Työ asiakaspalvelussa ja kirjanpidossa oli loistava ponnahduslauta isännöitsijän tehtäviin, koska jouduin asiakaspalvelussa kohtaamaan asiakkaiden monimuotoiset ongelmatilanteet ja kirjanpitäjänä perehtymään taloyhtiöiden kirjanpitoon seikkaperäisesti. Isosiskoni Sirpa Lehkosuo perehdytti minut myöhemmin isännöitsijän ammattiin. Opetus oli loistavaa ja syvällistä. Vielä näinä päivinäkin muistan esim. talokierroksilla kiinnittää huomiota hänen esiin nostamiin asioihin. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Kaisa Astala 63 Kaisa Astala sanoo, että isännöitsijän ammatti on tullut hänelle kuten muillekin sisaruksille ”isän perintönä”. -Muistan olleeni monesti isän postityttönä jakamassa kirjeitä ja välillä pääsin talonmiespariskunnalle kahvipöytäänkin, mikä oli pienelle tytölle tietysti kierroksen kohokohta. Isännöinti on minusta haastavaa ja motivoivaa. Varsinkin se on sitä silloin, kun löytää asiakaskiinteistön kanssa yhteisen ja luottamuksellisen sävelen kiinteistön peruskorjausten rytmittämisessä, suunnittelussa, rahoittamisessa ja toteuttamisessa. Tällöin kiinteistönarvo ja asumisviihtyvyys nousevat. Olen hyvin kiitollinen ja motivoitunut saadessani hoitaa kiinteistöä, jota johdetaan ammattimaisesti ja kokonaisvaltaisesti, ilmapiiri kiinteistössä on rakentava, korjaukset tehdään suunnitelmallisesti ja rakennus, yleiset tilat ja pihat ovat siistit, toteaa Kaisa Astala. Vuonna 2006 myönnettiin isännöitsijä, AIT, Kaisa Astalan isännöimälle taloyhtiölle Vuoden Taloyhtiöteko-maininta. Sen myöntävät alan vaikuttavimmat organisaatiot kuten Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Kiinteistöalan Kustannus Oy ja Suomen Kiinteistölehti. Palkitseminen taustalla oli taloyhtiössä suoritettu remontti, jossa saatiin erinomaisesti ratkaistua kaikki ongelmat yhdellä urakalla lvi:n ja sähkön osalta. Talossa putkistojen ja kalusteiden uusimisen lisäksi tehtiin ilmanvaihtoremontti, jonka laajuus oli mittava. Painovoimainen ilmanvaihto rakennusainekanavineen uusittiin kokonaan. Tämä mahdollisti myös lisäilmanvaihdon saamisen tarvittaessa. Sähköpuolella toteutettiin järjestelmän nykyaikaistaminen ja yleiskaapelointi, jotta voitiin vastata laajakaista-, digi-tv- ja turvallisuustarpeisiin. Yrityksessä panostettiin atk-järjestelmiin melkoisesti jo 1980-luvulla. 2000-luvulla on tehty paljon työtä ja investoitu erityisesti asiakasystävällisten sähköisten palvelujen tuottamiseen unohtamatta ihmisläheistä ja luottamukseen perustuvaa kanssakäymistä asiakkaiden kanssa. 64 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Toimistopäällikkö Pirjo Aron työura alkoi isän Aimo Astalan omistamassa toimistossa kolmekymmentä vuotta sitten. -Aloitin toimistoapulaisena 80-luvun alussa. Opintojen jälkeen pääsin hoitamaan kiinteistöjen kirjanpitotehtäviä, kertoo Aro. Kolmessakymmenessä vuodessa kirjanpito on muuttunut täydellisesti. Lait ovat muuttuneet ja 1980-luvun alussa kaikki kirjanpitotehtävät suoritettiin käsin. Vuosikymmenien myötä työ on koneellistunut. Vuoden 2009 alusta Astalassa siirryttiin täysin sähköiseen kirjanpitoon. -Yrityksen atk-järjestelmä on elänyt it-alan yleisen kehityksen mukana. 1980-luvulla meillä oli käytössä yhdellä kirjanpitäjällä yhden yksiön kokoinen keskustietokone, jolla tehtiin osa kirjanpidoista ja vuokravalvontaa, kertoo Aro. Samaan aikaan vuokravalvontapalveluja ostettiin Tietotehtaalta. Kokonaan omaan tietojärjestelmään siirryttiin 1990-luvun alussa, jolloin yritykseen hankittiin merkkipohjainen Xenix-käyttöjärjestelmän päälle rakennettu kiinteistöhallintajärjestelmä. Se perustui ns. kylmiin päätteisiin, joita ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Pirjo Aro 65 taloushallintaa hoitavat henkilöt käyttivät. Henkilökohtaisten tietokoneiden yleistyttyä niitä hankittiin ja liitettiin päätteiksi Windows-käyttöjärjestelmän avulla. Näin siirryttiin pienin askelin käyttämään Microsoftin toimisto-ohjelmia osana rutiineja, mm. tekstinkäsittelyä ja taulukkolaskentaa. -Toimistomme oli ensimmäisiä isännöintiyhteisöjä, jotka tarjosivat asiakkailleen mahdollisuuden yhtiövastikkeiden ja muiden maksujen suoraveloitukseen, sanoo Aro. Merkkipohjaisten järjestelmien jälkeen oli aika siirtyä Windows-pohjaiseen kokonaisvaltaiseen kiinteistö- ja taloushallintajärjestelmään; monista tarjokkaista valittiin perusteellisen harkinnan jälkeen Domus kiinteistöhallintajärjestelmä. Asianajaja, OTK Timo A. Järvinen on toiminut Suomen Kiinteistöliiton järjestöpäällikkönä ja luottamustehtävissä muun muassa Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistyksen, Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen ja Kiinteistöalan Koulutussäätiön hallitusten puheenjohtajana: Firman ensimmäinen MIKROtietokone. 66 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA -Tutustuin Aimo ja Mikko Astalaan 1990-luvulla kiinteistöalan järjestöjen puitteissa. Myöhemmin ystävystyin Mikon kanssa ja tutustuin Astalan sisaruksiin. Patriarkaalisen Aimo Astalan kuoltua vuonna 2003 minua pyydettiin konsultoimaan isännöitsijätoimiston kehittämiseen liittyvissä asioissa. Astalan sisarusten keskuudessa koettiin tarvetta löytää yhteistä tahtoa ja taitoa viedä yritystä eteenpäin. Todettiin, että tarvitaan ”kapellimestaria”, yhteinen tulkki, jonka johdolla asioita voidaan luotsata eteenpäin. Tähän tehtävään Järvinen pyydettiin. -Kesällä 2004 tapasin Astalan sisarukset. Kävimme laajasti asioita läpi ja mietimme, millä tavoin voisin olla avuksi. Vuonna 2005 alkoi varsinainen kehitysprosessi. Pidimme yhteisiä tapaamisia ja tavoite oli järjestelmällisesti siirtyä strategiseen johtamiseen. Lähtökohtana oli se, mitä sisarukset eli omistajat haluavat. Kaikilla oli vahva tahto jatkaa isänsä perustaman yrityksen toimintaa. Kukaan ei halunnut myydä yritystä. Kaikki halusivat sitoutua toiminnan jatkamiseen ja kehittämiseen. Vuonna 2006 teimme perusteellisen suunnitelman isännöinnin liiketoimen kehittämisestä. Käytimme asiantuntijoita ja yritykselle luotiin mm. strateginen johtamisjärjestelmä. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Timo Järvinen 67 Kehittämiseen kuului mm. se, että isännöinti eriytettiin omaksi liiketoiminnaksi, johon päätettiin keskittyä. Kiinteistöjen omistaminen ja muu toiminta eriytettiin siitä kokonaan. Vuonna 2007 Järvisestä tuli yhtiön hallituksen puheenjohtaja. -Huomasin melko pian, että yhtiön kenties kokeneimman isännöitsijän aika menee liiaksi toimitusjohtajan tehtävissä. Isännöinnin asiakkaille ei jää tarpeeksi aikaa. Piakkoin keskustelimme asiasta hallituksessa, kertoo Järvinen. Jaakko Nyman aloitti toimitusjohtajan tehtävät Astalassa marraskuussa 2009. Vuonna 2009 suunniteltaessa yhtiön tulevaisuutta toimitusjohtaja-asia otettiin tarkasteluun. Omistajasisarusten yksimieleinen päätös oli etsiä yritykseen ulkopuolinen toimitusjohtaja. Omistajat halusivat itse keskittyä isännöintiin ja antaa toimitusjohtajan tehtävät ammattijohtajalle. Tehtävään valittiin graafisen alan johtotehtävissä toiminut insinööri Jaakko Nyman. Hänen erityisosaamisalueita ovat talous- ja henkilöstöjohtaminen. Jaakko Nyman aloitti toimitusjohtajan tehtävät Astalassa marraskuussa 2009. -Olin jo pitkään ollut kiinnostunut kiinteistöalasta ja harrastanut siihen liittyviä asioita eri yhteyksissä. Hakeutumistani alalle roh- 68 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA kaisi se, että Astalaan haettiin johtajaa, joksi oli mahdollisuus valita henkilö alan ulkopuolelta. Yhtiössä haluttiin uudistua ja kehittyä. Omistajatausta, yhtiön hyvä historia ja tunnettavuus alalla lisäsivät mielenkiintoani, sanoo Jaakko Nyman. Hän pitää tärkeänä yhtiössä omaksuttujen arvojen noudattamista ja kehittämistä. Yhtiö haluaa toimia alalla pitkään ja kannattavasti. Yhtiössä panostetaan jatkuvuuteen, investoidaan rohkeasti toimintaan ja henkilökuntaan. Isännöinnissä Nyman uskoo yhteisöllisyyden lisääntyvän. Taloyhtiöitä tulee pystyä johtamaan juuri siihen suuntaan, mitä sen osakkaat haluavat. -Taloyhtiössä tulee luoda visio, millaiseksi osakkaat haluavat sen kehittyvän. On nähtävissä tarvetta kehittää eritoten lapsiystävällisiä taloja. Yhteiskuntamme ikärakenteen muuttuminen luo tarvetta huomioida senioreiden tarpeita. Monet haluavat lisätä puita, pensaita ja kasveja pihaan. Isännöitsijällä tulee olla valmiutta ja halua johtaa tällaisia kehitysajatuksia, sanoo Nyman. Lokakuussa 2009 ilmestyi ensimmäinen Aimo-lehti; Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy:n asiakaslehti. Lehden sloganiksi otettiin: Aimo annos luotettavaa tietoa kiinteistöistä. Lehti toimitetaan kaikkien asiakaskiinteistöjen talouksiin ja valikoidusti eri kaupunginosiin. Levikki on ollut keskimäärin 30.000 kappaletta. Lehdessä asiantuntijat kirjoittavat kiinteistöalan ajankohtaisista asioista. Merkittävää määrä artikkeleista on käsitellyt erilaisia ja korjaustöitä ja uutta asunto-osakeyhtiölakia. Aimo-palvelu on Isännöitsijätoimisto Astala Oy:n taloyhtiöille tarjoama kotisivupalvelu. Sen avulla voidaan tiedonvälitystä hoitaa tehokkaasti ja kaikki informaatio on saatavilla helposti. Palvelu tuotannon sisällöstä vastaa kunkin taloyhtiön isännöitsijä. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 69 Yhtiön henkilökuntaa elokuussa 2011. 70 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 71 Aimo annos luotettavaa tietoa kiinteistöistä. www.astala.fi Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy:n asiakaslehti = 1/2010 Tässä numerossa: Energiatehokkuuden parantamiseen on monet konstit S. 3 Mitä isännöitisijä tekee? S. 4 Hyvästä hissistä nauttii koko talo S. 4 Kuvassa Retuperän WBK harjoittelemassa sammutuspeitteen käyttöä, kouluttajana Ilkka Kianto. Kuva Helsingin Pelastuslaitos Mitä muutoksia uudesta pelastuslaista on taloyhtiöille 72 Viisaasti lamppukaupassa Vuonna 2003 tehty pelas- pelastuslaitokset, uusi laki tikkelista, jossa hän totesi taloyhtiöiden vuoden 2005 loppuun mennessä tuslaki ja –asetus uudis- 2011 noteeraa uudet alue- joutuvan kehittämään turvallisuuttaan lain myötä. Kierrättäminen tetaan vain 7 vuoden voi- hallintovirastot (AVI:t). Vuoden 2011 lain lausuntokierros päättyi 31.12.2009. Tällä kertaa oli myös massaolon jälkeen. Miksi kannattaa aina Laki 2004 aiheutti voimaan tullessaan kansalaisilla mahdollisuus sanoa mielipija millaisia uudistuksia? suuren talosuojelukoulutuksen buumin teensä netin kautta. Vuonna 2004 voimaan tul- vuosina 2005-2006. Tämä ei tosin ollut sysäys lut pelastuslaki otti huo- yksinomaan lain ansioita vaan ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Jatkuu sivulla 8 mioon uudet alueelliset tuli Helsingin Sanomien toimittajan ar- S. 5 S. 6 Aimo-palvelu tuo mm. seuraavia mahdollisuuksia: Voit lukea taloyhtiön ilmoitustaulua ja tiedotteita ja saat sähköisesti taloyhtiötä koskevia tiedotteita. Voi tehdä vika-ilmoituksia teknisistä laitteista tai yhtiössä havaituista muista epäkohdista. Voit tarkastella yhtiön dokumentteja kuten yhtiöjärjestystä, järjestyssääntöjä, saunavuorolistoja, autotallien jonotuslistoja, yhtiökokouspöytäkirjoja, pohjapiirroksia, sopimuksia yms. Hallituksen jäsenet voivat lukea ja tulostaa hallituksen pöytäkirjoja. Aimo-palvelu toimii myös erinomaisena arkistointipaikkana talon kaikille dokumenteille. Voit seurata ja tutustua taloyhtiön erilaisten hankkeiden ja peruskorjausten dokumentteihin. Esim. hallituksen jäsenet voivat tutustua mm. putkiremontin työmaakokouspöytäkirjoihin, sopimuksiin, valvontamuistioihin yms. Aimo-palvelu antaa mahdollisuuksia moniin muihinkin asioihin – käyttäjän tarpeiden mukaan. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 73 Kuva toimiston kotisivulta. 74 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 6 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 75 VISIOT 2010-LUVULLA Tahdomme – osaamme - teemme Vuonna 1971 toimistolla oli kaksi työtekijää, isännöitsijä Aimo Astala ja kirjanpitäjä. Isännöitävänä oli parisenkymmentä kiinteistöä. Toimistona oli 50 neliön kaksio Haagassa. Nyt henkilökuntaa on 34, kiinteistöjä yli 250 ja toimistotilaa Munkkivuoressa ja Herttoniemessä noin 900 neliömetriä. Vuonna 2010 yhtiön liikevaihto oli 2,6 miljoonaa euroa. Isännöitävä kiinteistömassa on lisääntynyt vuosien myötä tasaisesti ja hallitusti. Yhtiössä uskotaan lujasti asiakaslähtöiseen palveluun ja yrittäjyyteen. Ihmiskasvoisen ja asiakaskeskeisen yrityksen johtoajatuksia ovat pitkäjännitteinen kannattavuus, jatkuva oppiminen ja hallittu tehokkuus. Yhtiö kehittää toimintaansa historiaa ja perinteitä muistaen, ajan vaatimuksia seuraten ja asiakaskuntaa kuuntelemalla. Yhtiön arvot on kiteytetty teemaan tahdomme – osaamme – teemme. Se tarkoittaa pitkäjännitteistä kannustavuutta, jatkuvaa oppimista ja hallittua tehokkuutta. Yhtiössä pidetään asiakkaan kannalta tärkeänä, että 1) asiakassuhde on pitkäjänteinen ja siihen sisältyy täydellinen luottamus 2) asiakkaan kanssa on toimiva vuorovaikutus 3) palvelumme perustuu asiantuntemukseen peruskorjauksissa ja –parannuksissa, rutiinien hoidossa ja yllättävissä tilanteissa. Yhtiössä uskotaan laaja-alaiseen osaamiseen. Kiinteistöalalla ollaan paljolti vielä sitä mieltä, että isännöitsijän ei tarvitse tietää paljoakaan korjausrakentamisesta. 76 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA -Olemme sitä mieltä, että kiinteistön kannalta on suuri etu, jos isännöitsijä tai isännöintiyhteisö tuntee rakentamisen ja rakennusfysikaalisen elämisen perusteet ja tuntee yleisimmät korjausrakentamisen menetelmät. Lisäksi alan innovaatioiden seuraaminen on tärkeää. Panostamme voimakkaasti monialaiseen osaamiseen. Se tarkoittaa esimerkiksi lvis- ja rakennustekniikan osaamista ja ymmärtämistä. Tulevaisuudessa on yhä enenevässä määrin oltava taloautomaation, it-järjestelmien ja turvallisuusjärjestelmien ymmärtäjiä ja ylläpitäjiä, sanoo Mikko Astala. Yhtiön tavoitteena on edelleen toimia kaikenkokoisten asuin- ja liikekiinteistöjen isännöitsijänä. Asiakaskuntaan kuuluu asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä, säätiöitä, institutionaalisia kiinteistönomistajia ja yksittäisiä vuokranantajia. Yhtiö tarjoaa kokonaisvaltaista tai tarvittaessa räätälöityä isännöinti- ja kiinteistöjohtamispalveluja. Palvelu voi sisältää isännöinnin, toimitusjohtajuuden, kirjanpidon, vastikereskontran ja teknisen isännöitsijän palvelut. Isännöinnin merkittävin haaste on lisääntyvä korjaustarve. Uusia haasteita ovat muun muassa väestön ikääntyminen ja kiinteistöalan kansainvälistyminen. -Kiinteistöjemme tulevaisuus riippuu paljolti isännöitsijöistä. Juuri isännöitsijän rooli on ratkaiseva. Hänellä on todelliset mahdollisuudet vaikuttaa kiinteistönpitoon. On siis tärkeätä, millainen isännöitsijä kiinteistöllä on ja kuinka ammattitaitoinen ja aktiivinen hän on työssään, toteaa Jaakko Nyman. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 77 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY Auktorisoitu Isännöitsijätoimisto, Hallitus 2011 Järvinen Timo, hallituksen puheenjohtaja Astala Mikko Lehkosuo Sirpa Hallituksen sihteeri, toimitusjohtaja Jaakko Nyman Toimistot Munkkivuoren toimisto Munkkivuoren ostoskeskus Raumankatu 1, 2. krs 00350 Helsinki puh. (09) 4778 130 78 Herttoniemen toimisto Silkkikutomon talo Insinöörinkatu 3 B 00880 Helsinki puh. (09) 4778130 www.astala.fi ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA SISÄLLYS Johdanto......................................................... s. 5 Lukijalle........................................................... s. 6 1..................................................................... s. 9 Yhtiön perustaja Aimo Astala 2................................................................... s. 17 1970-luku Ensimmäinen toimisto Haagassa 3................................................................... s. 25 1980-luku Toiminta laajenee 4................................................................... s. 39 1990-luku Aimo Astala jää eläkkeelle Uusi sukupolvi ottaa vastuun 5................................................................... s. 53 2000-luku Toimistot Munkkivuoreen ja Herttoniemeen Kehitys- ja uudistustyötä 6................................................................... s. 75 Visiot 2010-luvulla Tahdomme – Teemme - Osaamme ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 79 Lähdeluettelo Astala Annina: Kiinteistökuvat Henkilöhaastattelut Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy:n arkisto Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy 30 vuotta Kauniskangas Maarit: Ihmisiä ja kiinteistöjä, Suomen Kiinteistöliitto 100 vuotta Käkelä Seppo: Laatua asumiseen - Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistys ry. 75 vuotta Käkelä Seppo: Tiedä, taida, osaa, KIINKO 30 vuotta Käkelä Seppo: ISA Laatua ja luotettavuutta, Kaksi vuosikymmentä isännöinnin kehitystä Suomen Kiinteistölehti 1/1998 – Seppo Käkelä: On tärkeätä kuunnella ihmistä 80 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
© Copyright 2024