täältä

TOOLS
FOR
SCHOOLS
Ihanteellinen
teknisen työn tila
Ongelmanratkaisija Johnny
Asiakaslehti 1•2015 Bäck&Co
Käsityö
on tärkeämpää
kuin koskaan
Turvallisuus
on tärkeintä
Johnny nauttii ratkaisujen etsimisestä
mäisenä kokonaisen ja täydellisen järjestelmän.
”Suurimpana haasteena oli
saada järjestelmästä helppokäyttöinen ja mutkattomasti asennettava sekä uusiin että vanhoihin
koneisiin”, Johnny selittää.
Kerskakulutus on saanut kilpailijan: ekologisen ajattelun ja kestävän kehityksen.
Tähän asenteeseen kuuluu, että jokainen meistä
oppii säästämään, kierrättämään ja luomaan vanhasta uutta. Siihen tarvitaan perustietoa materiaaleista,
tekniikoista ja työmenetelmistä. Peruskoululla on
siinä ratkaiseva rooli. Jos lapset innostuvat teknisestä
työstä ja saavat siitä hyvän tietopohjan, heillä on siitä
hyötyä koko elämänsä.
Yrityksemme on jo 30 vuoden ajan panostanut
määrätietoisesti monipuolisen ja kestävän ympäristön luomiseksi koulun tekniselle työlle. Mottomme
on laatua ja turvallisuutta kohtuuhintaan.
Emex-hätäseisjärjestelmä ja
valvontapaneeli varmistaa, että
koneiden jarrut toimivat moitteettomasti hätäpysäytintä käytettäessä. Järjestelmä myös estää
koneen käynnistymisen jos purusäiliö on täynnä. Se puolestaan
estää putkiston tukkeutumisen
ja ehkäisee palovaaraa.
Luomme yhdessä turvallisen
ja innostavan ympäristön
nuorillemme!
Ammattitaitoinen ja monipuolinen henkilökunta
muodostaa yrityksemme selkärangan. Seuraamme
yhdessä asiakkaiden kanssa koulun ja yhteiskunnan
kehitystä sekä pidämme itsemme ajan tasalla tärkeistä määräyksistä. Sen ansiosta olemme vähitellen
– perinteisen koneisiin, laitteisiin ja kalustukseen keskittyvän toimintamme rinnalle – kehittäneet täydellisiä turvallisuusratkaisuja teknisen työn opetukseen.
Ratkaisut toimivat ihannetilanteessa perustana uusien teknisen työn tilojen suunnittelulle, mutta sopivat
myös jo olemassa olevien koneiden varustamiseen ja
päivittämiseen, jotta ne täyttäisivät nykypäivän turvallisuusvaatimukset. w
”Lapsilla on koko ikänsä iloa siitä, mitä he
koulun käsitöissä oppivat”, sanoo Bäck & Co:n
toimitusjohtaja Carita Sundqvist.
2
”Ideat ovat lähtöisin asiakkailta”, Johnny Sjöskog sanoo. ”Sitten kehitämme
ja testaamme ratkaisuja yhdessä.”
J
ohnny Sjöskog on maaseudun
poikia. Hän varttui Purmolla
Vilobackan kylässä, jossa ei
ollut tietokonepelejä tai suurta
lelutarjontaa. Toisaalta mikään ei
myöskään rajoittanut tekemästä
omia leluja ja keksintöjä.
”Purin osiin kelloja, radioita
ja muita sellaisia. Niiden sisällä
oli kuitenkin aina vähemmän
tavaraa kuin luulin”, Johnny
muistelee.
Hän kouluttautui sähköasentajaksi ja perusti oman yrityksen,
kunnes eräänä päivänä yksi
hänen asiakkaistaan kysyi, josko
hän haluaisi tulla heille työntekijäksi. Tämä asiakas oli Bäck & Co.
Johnnyn ratkaistavaksi on
tuotu mm. monia turvallisuutta
koskevia asioita. Kuinka puutyöluokkien ja verstaiden koneet
Etax-ohjausjärjestelmä valvoo
automaattisesti mitkä koneet
ovat käytössä ja estää useiden
koneiden käynnistämisen samalla suoja-alueella.
”Järjestelmän kehittäminen
oli vaikea pähkinä purtavaksi”,
Johnny kertoo. ”Jokaisella koneella on teknisen työn tilassa oma
suoja-alueensa, ja pienissä tiloissa koneiden suoja-alueet voivat
mennä päällekkäin.”
Lupax, Emex ja Etax ovat keskenään yhteensopivia.
”Olemme ylpeitä siitä, miten
Johnny on kehittänyt kokonaisuuden, joka tekee kaikkien arjesta helpompaa aina sähkösuunnittelijasta loppukäyttäjään”,
kertoo Bäck & Co:n toimitusjohtaja Carita Sundqvist.
Mistä Johnny Sjöskog saa ideansa?
”Saan ne usein asiakkailta”,
hän selittää. ”Sitten ratkaisen
ongelmaa vaihe vaiheelta tekemällä luonnoksia, prototyyppejä
ja kokeita.”
”Kaikkea kehitystyötä ohjaa
yksi periaate: ratkaisujen on oltava yksinkertaisia ja käyttäjäystävällisiä. Parhaat ratkaisut ovat
loogisia ja helposti ymmärrettäviä”, Johnny selittää. w
Maxistart ja siihen integroitu Lupax.
Johnny Sjöskogin käyntikortissa voisi hyvin lukea
”ongelmanratkaisija”. ”En anna periksi ennen kuin pulma
on ratkennut”, hän sanoo.
voidaan helposti ja kätevästi pysäyttää? Voidaanko estää se, että
kone käynnistetään vahingossa
tai että joku asiaton käynnistää
koneen?
Johnny on näistä lähtökohdista
kehittänyt Lupax-, Emex- ja Etaxjärjestelmät.
”RFID-tekniikka on ollut ratkaiseva tekijä langattomaan
viestintään koneiden kanssa sekä
koneiden käytön rajoittamiseen
vain tiettyä tarkoitusta varten”,
hän kertoo.
Lupax-järjestelmän avulla opettaja tai esimies antaa elektronisella avaimella käynnistysluvan
koneelle sekä rajaa koneen
käyttöajan ja käyttäjät. Johnny
löysi monet järjestelmän osasista
muualta, mutta hän loi ensim-
”Mitä paksumpi ohjekirja, sitä
varmemmin se jää lukematta.”
3
”Jo 4–5-vuotiaat pystyvät toteuttamaan
kokonaisen käsityöprosessin, omasta
näkökulmastaan”
Käsityö
on tärkeämpää
kuin koskaan
Näkemys käsityön roolista koulussa on muuttunut, mutta
lasten halu käyttää työkaluja ja luoda esineitä ei ole
kadonnut minnekään.
Se että oppii
ratkaisemaan
ongelmia työvälineiden ja
omien käsiensä
avulla on nyt
tärkeämpää kuin
koskaan, toteaa
käsityöpedagogiikan tohtori
Juha Hartvik.
4
J
uha Hartvik vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Maalahden
Kolnebackenissa aivan Jurvan
rajalla. Hänen kasvuympäristössään oli luonnollista puuhastella
käsillä, kokeilla erilaisia käytännön askareita ja oppia ilolla
asioita.
Hän kuvaa kunnioittaen ja
ihmetellen vanhempiensa ja heitäkin iäkkäämpien sukupolvien
laajaa osaamista, tottumusta
tarttua kaikenlaisiin töihin.
”Yläasteella minulla oli innostava käsityönopettaja, mutta
lukion lukujärjestyksessä ei käsityötä ollut, ja niin lähestulkoon
unohdin koko aineen. Mutta sitten heti asepalveluksen jälkeen
minulle tarjottiin luokanopettajan sijaisuutta”, Juha kertoo.
Työ herätti kiinnostuksen opettajan ammattiin, ja Juha päätti
opintojensa kuluessa erikoistua
käsityökasvatukseen – ja tämän
valinnan seurauksena hän on
nyt väitellyt aiheesta tohtoriksi.
Väitöskirjassa käsitellään luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja ajatuksia teknisen työn
opettamisesta. Hartvik väitteli
aiheesta Åbo Akademin kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
Yhä harvemmat lapset näkevät
arkielämässään, miten käytännön askareita oikein tehdään. He
saavat vain harvoin tilaisuuden
harjoitella näitä taitoja kotona.
Ovatko lapset nykyään huonompia käsitöissä?
”Kyllä osittain. Mutta lasten
halu ja into tarttua työkaluihin
ja rakentaa ei ole kadonnut minnekään! Koululla on äärettömän
tärkeä tehtävä tarjota lapsille
mahdollisuus hyödyntää tätä
intoa”, sanoo Juha Hartvik.
”Lapset ovat todella spontaaneja 5–8-vuotiaina. He laulavat
kun siltä tuntuu. Jos he näkevät
puunpalan ja sahan, heille iskee
halu sahata. Ei heidän mieleensä
tule, että pitäisi mennä käsityöluokkaan. Jos heillä vain on käytössään työkalut – vaikka kuinka
alkeellisetkin – he pistävät saman tien touhuksi.”
”Peruskoulun opetussuunnitelmassa on tavoitteena, että
oppilaiden tulee viimeisellä
luokalla hallita kokonainen käsityöprosessi. Mutta lapset osaavat
jo 4–5-vuotiaina toteuttaa kokonaisen käsityöprosessin, omasta
näkökulmastaan”, Juha Hartvik
sanoo.
Juhan mielestä käsityön tarpeellisuutta ei kannata perustella sillä, että lapsilla on käden
taidoista hyötyä tulevaisuudessa.
Käsityö pitää kokea hauskaksi,
opettavaiseksi, jännittäväksi ja
hyödylliseksi tässä ja nyt.
Näkemys käsityöstä oppiaineena on muuttunut useaan
kertaan siitä, kun kansakouluja
alettiin perustaa Suomeen lähes
150 vuotta sitten (ks. viereinen
ruutu). Mutta aine on nykyään
aivan yhtä tärkeä kuin ennen.
Juha Hartvikilla on sille runsaasti perusteluja.
”Jos esimerkiksi haluamme
Suomen olevan menestyvä teollisuusvaltio, on tärkeää, että meillä kaikilla on omaa kokemusta
erilaisista materiaaleista ja niiden ominaisuuksista”, hän sanoo.
”On tärkeää kokea käsityöprosessiin kuuluvaa puuhakkuuden
tilaa, tarttua asioihin ja luoda
jotain.
”On tärkeää saada omaa tuntumaa siihen, että fyysisen materiaalin kautta voi viestiä, keskustella materiaalin kanssa.”
”Sitä paitsi jokaisessa käsityössä, jokaisessa tehdyssä esineessä
pääsee näkemään tuloksen heti.
Se on erittäin tärkeää. Oppilas
työskentelee määrätietoisesti
tiettyä kohdekuvaa kohti ja pääsee pisteeseen, jossa voi tyytyväisenä sanoa: nyt se on valmis,
voin laittaa tämän tekemäni ju-
tun sivuun”, Juha Hartvik sanoo.
Hänen mielestään käsityötuntien ainutlaatuisella luokkahuonetilanteella, ”organisoidulla
kaaoksella”, on silläkin oma
arvonsa.
Tarjoaako opettajakoulutus
riittävästi tilaa käsityö-oppiaineelle?
”Luokanopettajakoulutukseen
sisältyy käsityön ja käsityön
opettamisen kursseja vain muutaman opintopisteen verran.
Tulevan opettajan täytyy niiden
aikana yrittää omaksua koko
se laaja kirjo erilaisia taitoja,
joita käsityö kaikkine eri osaalueineen sisältää”, Juha Hartvik
sanoo.
Kaikkien tulevien opettajien
ei voi odottaa kehittyvän kovin taitaviksi käsistään. Pitäisi
enemmän keskittyä siihen, että
heistä tulisi hyviä opettajia myös
käsityö-oppiaineessa. Tulevien
opettajien pitäisi voida tuntea
itsensä varmoiksi tekemisissään.
”Opettajalle on haastavaa
omaksua käsityö-oppiaineen
koko kirjo – hallita eri koneet ja
materiaalit ja osata käyttää niitä
erilaisiin oppimistapoihin. Koneiden ja välineiden hyvä laatu
on siinä tärkeä edellytys”, Juha
Hartvik sanoo. w
Jos lapsilla on työkaluja saatavilla, vaikka kuinka yksinkertaisia, alkaa tapahtua asioita tässä ja nyt, Juha Hartvik sanoo.
Mitä käsityö
oikein on?
Ruotsin slöjd tulee muinaisruotsin sanasta slöghd,
joka tarkoittaa nokkeluutta, ahkeruutta, taitoa,
osaamista ja viisautta, sekä sanasta slögher, joka
tarkoittaa kätevää, vikkelää, käsistään taitavaa, taidokasta, kokenutta, kekseliästä ja neuvokasta.
Suomen kielessä käytetään käsitettä käsityö. Käsi
kertoo, että työstettävä materiaali on konkreettista
ja käsin kosketeltavaa, työ kertoo, että se, mitä käsillä tehdään, johtaa pysyvään tulokseen.
Sekä slöjd että käsityö sisältävät vivahteita, joita
kannattaa miettiä, Juha Hartvik sanoo.
”Slöjd-käsite kuvaa, millainen olet ja millainen
sinusta tulee käsitöitä tehdessäsi. Käsityö kuvaa
prosessia ja korostaa, että sen mitä tekee, näkee
heti. Se on erityisen mielenkiintoista virtuaalisessa
maailmassamme.”
Historia osoittaa, että ihmisen kyky valmistaa
esineitä ei ole koskaan ollut itsetarkoitus, Juha
Hartvik toteaa. Esineiden valmistamisen taidolla on
tehtävänsä ja asiayhteytensä. Aikojen alussa kyse oli
hengissä selviämisestä. Nykyään käsityön aineellinen tulos on vain tuote lukuisten muiden tuotteiden
joukossa. Mutta nokkeluus, kätevyys, kekseliäisyys
ja neuvokkuus ovat edelleen tärkeitä ominaisuuksia.
Käsityö vakiintui kouluaineeksi vuonna 1866 perustetun kansakoululaitoksen myötä. Yhtenä perusteluna oli eräänlaisen kansalaistaidon kehittäminen,
jossa säästäväisyys, kätevyys ja korkea moraali olivat
tärkeitä ominaisuuksia.
”On kiinnostavaa, että käsityö kehittyi kouluaineeksi suunnilleen samoihin aikoihin kaikissa
Pohjoismaissa. Se liittyy varmaankin samanlaiseen
ihmiskuvaan. Jo silloin käsityösektorilla oli hyviä
pohjoismaisia verkostoja. Esimerkiksi Saksassa käsityö ei koskaan tehnyt läpimurtoa kouluihin”, Juha
Hartvik sanoo.
Suhtautuminen käsityöhön on vaihdellut huomattavasti sen 150-vuotisen kouluhistorian aikana:
Vuoteen 1950 saakka oppilaat oppivat käsityötä
arkielämän konkreettisiin tarpeisiin. Vuosina 1950–
1970 keskityttiin käsityötekniikkojen oppimiseen;
oppilaiden piti tehdä käsitöitä tiettyjen mallien mukaan. Vuosina 1970–1994 käsityön tarkoituksena oli
oppia reitti ideasta valmiiksi tuotteeksi.
”Vuoden 1994 opetussuunnitelma siirsi painopistettä vieläkin enemmän kokonaisten käsityöprosessien hallintaan, jossa oppilaan odotetaan vaikuttavan pitkälti omaan tekemiseensä”, Juha Hartvik
sanoo.
Parhaillaan ollaan laatimassa uusia opetussuunnitelman perusteita otettaviksi käyttöön vuonna
2016. Käsityönopettajilla on jälleen kerran tilaisuus
miettiä, millaisia taitoja käsityöllä pitäisi pyrkiä kehittämään. w
5
Turvalliset teknisen työn tilat
Maxistart
”Jokaisella lapsella on voimakas luomishalu”, sanoo Vaasan Keskuskoulun suosittu teknisen työn opettaja Timo Rautamo.
Takaa turvallisuuden. Käynnistys- ja pysäytyslaite täyttää kaikkien koulujen turvallisuusvaatimukset. Maxistartissa on yhtenäiset käynnistys-/pysäytyspainikkeet, selkeät
erilliset hätäseispainikkeet, alijännitesuoja,
lukittava pääkytkin, ensisijainen pysäytyskäsky, puruimurin ohjaus sekä ulkoisen hätäseispainikkeen liittämismahdollisuus.
Maxistartiin voidaan haluttaessa lisätä
(integroida) Lupax-käynnistyslupa.
Toimii niin uusissa kuin vanhoissakin koneissa.
Teknisen työn opettaja
jonka unelma toteutui
M
onet varmasti yhdistävät
Timo Rautamon jalkapalloseura Jaron taitavaan
puolustajaan. Mutta vaasalaiset
lapset ja vanhemmat tuntevat hänet silti parhaiten Vaasan Keskuskoulun innostuneena ja innostavana teknisen työn opettajana.
”Kaikilla lapsilla on vahva
luomishalu, ja minun tehtäväni
opettajana on antaa heille oikeat
edellytykset sen ilmaisemiseen”,
hän sanoo.
Timo Rautamo on vastikään saanut toteuttaa unelmansa: hän sai
suunnitella koulunsa uuden teknisen työn tilan juuri sellaiseksi
kuin hän itse halusi. Lapsilla on
peräti 300 neliömetrin kellarissa
käytössään modernit välineet
kaikkiin mahdollisiin teknisen
työn tehtäviin.
Itse teknisen työn tilalle ja
työpenkeille on varattu 200 neliömetriä. Lisäksi kokonaisuuteen
kuuluvat pintakäsittelytila ja
teknologiatila, kumpikin pintaalaltaan 50 neliömetriä.
”Niiden pitämisessä erillään on
suurta etua, sillä niin toiminnot
eivät häiritse toisiaan”, Rautamo
selittää.
Oikeanlainen suunnittelu on aivan ratkaisevaa heti alusta alkaen,
6
hän kertoo. Sen vuoksi teknisen
työn opettajat kannattaa ottaa
mukaan suunnittelutyöhön heti
teknisen työn tilojen hahmotteluvaiheessa. Arkkitehtien ei voida
olettaa hallitsevan kaikkea tarvittavaa erityisosaamista.
”Opettajan täytyy pystyä pitämään helposti silmällä kaikkia
oppilaitaan. Valaistuksen on oltava riittävä. Melutaso ei saa kasvaa
liian suureksi. Lattiapinnan tulee
olla sellainen, ettei sillä liukastu.
Koneilla on oltava riittävät turvavälit”, Rautamo listaa.
Loppupelissä turvallisuusjärjestelyt ovat rehtorin vastuulla, mutta jokainen opettaja suunnittelee
itse omat opetusjärjestelynsä.
Timo Rautamo on myös vahvasti
mukana teknisen työn opettajan
ammatin kehittämisessä: hän pitää kursseja, joilla luokanopettajat
voivat kohentaa teknisen työn
taitojaan.
”Olen huomannut näillä kursseilla, ettei luovuus riipu iästä.
Olen myös pannut merkille, että
hyvää puutyöopetusta itse kouluaikoinaan saaneilla on paremmat
edellytykset myöhemmin omassa
opettajan roolissaan ottaa vastuu
teknisestä työstä”, hän kertoo. w
Lupax
Ohjaa käynnistämislupia. Lupaxilla ohjataan eri koneiden käynnistämislupia.
Lupaxin lukemat elektroniset avaimet
ohjelmoidaan erikseen joka käyttäjälle,
ja ne määrittävät, mitä koneita käyttäjä
saa käynnistää ja milloin ja miten kauan
koneet saavat olla käynnissä. Konetta ei
toisin sanoen pysty käynnistämään ilman,
että vastuuhenkilö on päättänyt koneenkäytön ehdoista.
Käyttäjälokin avulla voi seurata, miten
koneita on tosiasiassa käytetty. Käynnistämislupa kumoutuu automaattisesti sähkökatkoksen sattuessa.
Lupax voidaan asentaa erillisenä moduulina tai yhdistää käynnistyslaitteeseen.
Emex
Hätäseisjärjestelmä perustuu langattomaan viestintään (RFID) ja valvontanäyttöön, joka aktivoidaan elektronisella
avaimella.
Emexillä näkee helposti, mikä hätäpysäytys on aktivoituna.
Emex ohjaa ja valvoo teknisen työn tilan
kaikkia koneita, myös sähköjarrulla varustettuja koneita, sekä kaikkia pistorasioita.
Lisäksi järjestelmä ilmoittaa, jos purusäiliö
on täynnä, ja estää tuolloin koneiden
käynnistämisen, mikä voisi aiheuttaa tukkeutumia putkiin ja sitä kautta tulipalon
vaaraa.
Etax
Valvontajärjestelmä koneille, joiden
turva-alueet menevät päällekkäin. Tietyllä
turva-alueella voidaan Etaxin ansiosta
käynnistää vain yksi kone kerrallaan.
Järjestelmä perustuu PLC-tekniikkaan
(ohjelmoitavaan logiikkaan), ja se voidaan
rakentaa täysin asiakkaiden toiveiden
mukaiseksi. Järjestelmällä voidaan ohjata
teknisen työn tilan kaikkia koneita.
Etax voidaan asentaa sekä uusiin että
vanhoihin tiloihin, ja sillä saadaan helposti
koneiden väliset lukitukset toimimaan.
7
Työkalukaappi kimpilevystä.
Vaunusepäntie 8
PL 86, 68601 Pietarsaari
Puh. +358 (0)6 781 6770
info@back-tools.fi
www.back-tools.fi
Toimittaja: Svenolof Karlsson Käännös: Paula Bertell Kuvat: Mikael Nybacka Layout ja kuvat: Gun-Marie Wiis Paino: Fram, 2015