TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEIDEN JA PEDAGOGIIKAN TOIMIVUUS KOL Oulu 29.5.2012 Ensimmäinen taiteen perusopetuksen kansallinen arviointi Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksianto 5.2.2010 Koulutuksen arviointineuvoston organisoima Kohteena lapsille ja nuorille suunnattu taiteen perusopetus Toteutus 2010-2011 Julkistaminen ministeriössä 15.2.2012 Taiteen perusopetus Suomessa Ainutlaatuinen järjestelmä Oppilasmäärä n. 135 000 Oppilaista noin 80 prosenttia on tyttöjä/ naisia. Oppilaitoksia 464 341 kunnan alueella opetusta Peruskouluikäisistä 24% tpo:n piirissä Taideopetuksen historia vaihtelee taiteenaloittain - musiikkikouluja 1800-l:n lopulta - tanssin opetusta 1900-l:n alusta - 1970-l:lla kansalaisopistoihin opetusta alle 16-v:lle - kuvataidekoulujen synty 1970-l:n lopussa - käsityökoulut 1980-l:lla - muut taiteenalat myöhemmin Laki taiteen perusopetuksesta 1992 - ops-perusteet 7 taiteenalalle Laki taiteen perusopetuksesta 1998 - erilaajuiset oppimäärät - ops-perusteet 2002 laaja oppimäärä : musiikki, tanssi, visuaaliset taiteet (kuvataide, käsityö, arkkitehtuuri), teatteri -ops-perusteet 2005 yleinen oppimäärä: musiikki, tanssi, visuaaliset (kuvataide, käsityö, arkkitehtuuri, audiovisuaalinen), teatteri, sirkus, sanataide + laaja oppimäärä sirkus yhteensä 16 opetussuunnitelmaa arkkitehtuurivastauksia 1 laaja, 1 yleine, audiovisuaalinen ei vastauksia Arviointikohteet / tehtäväksianto Opetussuunnitelman perusteiden toimivuus - tarkoituksenmukaisuus =säädökset, asiakkaiden tarpeet, tutkimustieto - ohjaavuus - soveltamiskelpoisuus - kehittävyys = tutkimustieto, yhteiskunnallisten muutosten huomiointi Yleisen ja laaja oppimäärän työnjako Pedagogiikka ja oppilaan arviointi - opetuksen tavoitteisuus - oppilaiden huomioon ottaminen - opetuksen menetelmien ja työtapojen toimivuus - oppilaan arviointi - oppimisympäristöjen tarkoituksenmukaisuus Yhteistyö ja kehittäminen oppilaitoksessa Oppilaitoksen itsearviointi Koulutuksen tasa-arvo OKM: Luotettavan sekä alueellisesti ja taiteenaloittain riittävän kattavan arviointitiedon tuottaminen seuraavan opetussuunnitelmauudistuksen pohjaksi. Ops-perusteiden uudistus 2015-2016 Arviointiaineisto Sähköinen kysely rehtoreille (vastauksia 291, 72%) Kuvataiteen rehtorivastauksia 77, 81,9% Sähköinen kysely opettajille (vastauksia 443, 54%) Laadullinen aineisto em. kyselyissä (avokysymykset) Oppilaitosvierailut (22 käyntikohdetta, kuvataide 5kohdetta) Kuulemistilaisuus ja oppilaitosvierailujen palautetilaisuus Aikaisemmat arviointi- ja tutkimustulokset TULOKSIA Opetussuunnitelman perusteet - tarkoituksenmukaisuus - ohjaavuus - soveltamiskelpoisuus - kehittävyys Yleisen ja laajan oppimäärän työnjako ? Pedagogiikka ja oppilaan arviointi + opetuksen tavoitteisuus vrt tavoitetietoisuus + oppilaiden huomioon ottaminen + opetuksen menetelmien ja työtapojen toimivuus - oppilaan arviointi - oppimisympäristöjen tarkoituksenmukaisuus Yhteistyö ja kehittäminen Oppilaitoksen itsearviointi – Virvatuli-itsearviointimalli Koulutuksen tasa-arvo TARKOITUKSENMUKAISUUS YLEINEN - eniten tarkentamista 10 opintokokonaisuuden rakenteessa LAAJA -tavoitteiden uudistamistarve nousee avokenttävastauksista KAIKKI -yhden oppimäärän kannatus suurempaa kuin kahden OHJAAVUUS YLEINEN -ops-perusteet toteutuvat hyvin -kuvataide ja käsityö kaipaavat ohjeita oppilasarviointiin LAAJA -ops-perusteissa oppilaiden itsearvioinnin tuki vähäistä KAIKKI -ops on tärkein ohjaava asiakirja (vrt.vierailut!) -laajassa myönteisempi suhde ops-perusteisiin -opsin toteutumisen arviointi vain tyydyttävää SOVELTAMISKELPOISUUS YLEINEN - ops-perusteista voidaan soveltaa kohtalaisen hyvin erilaisiin toimintaympäristöihin - sana- ja teatteritaide kaipaavat tarkempia ohjeita LAAJA -yleiset ohjeet voidaan soveltaa hyvin - oppilasarviointiin kaivataan lisäohjeita - portfolioarviointi ei saa laajaa kannatusta - arvioinnissa ja opintojen yksilöllistämisessä mielipiteet hajoavat taiteenaloittain: päättötyön numeroarviointi soveltuu musiikkiin, pofoarviointi käsityöhön -arvioinnin soveltamisohjeissa kehittämistarvetta - soveltamiskelpoisuus tyydyttävä tai hyvä KAIKKI - siirtyminen oppimäärästä toiseen ei toimi kovin hyvin kaikilla taiteenaloilla – parhaiten tanssissa OPS-PERUSTEIDEN KEHITTÄVYYS YLEINEN - rakennetta pitää uudistaa (rehtorit 7- 6%, opettajat 80%), eniten kannatusta: oppilaitos määrittelee rakenteen tai vuosikurssirakenne - pääsykoetta ei tarvita, paitsi musiikissa - laajuus 500h - ei selvää vastausta muuttamiseen - kehittävyyttä ei ole LAAJA - rakenne sopiva, parhaiten musiikkiin - laajuus on sopiva, mutta soveltamiseen tarkemmat ohjeet - numeroarviointi jakaa mielipiteet – musiikki hyväksyy - 1300 h käsityössä hieman liikaa, kuvataiteessa liian vähän - tanssi ja käsityö eivät kaipaa tavoitteiden ja sisältöjen tarkistamista - sanallinen arviointi sopii parhaiten käsityöhön, vähiten musiikkiin KAIKKI - kehittämiseen saatu tuki ops-perusteista tyydyttävä PEDAGOGIIKAN TOIMIVUUS OPETTAJIEN TAVOITTEISUUS - opettajat toimivat tavoitteisesti, kehittävät ammattitaitoaan - opettajien itsearviointi vaatimatonta – käsityössä eniten, musiikissa vähiten - oppilaat saavat valmiudet elinikäiseen harrastamiseen - oppilaat huomioidaan hyvin = tpo-erityisyys - erilaisia oppilaita osataan kohdata, varsinkin yleisessä oppimäärässä - oppilaiden palautteen huomiointi näkyy eniten käsityössä, vähiten musiikissa MENETELMIEN JA TYÖTAPOJEN TOIMIVUUS - toimii hyvin = tpo-erityisyys - opettajien itsenäinen asema, pedagoginen vapaus olennaista OPPILASARVIOINTI - oppilaiden sisäistä motivaatiota tuetaan hyvin ja yksilöllisiin valintohin on mahdollisuus - oppilaiden itsearvioinnin tapoja ei ole kehitetty - ohjaavaa sanallista palautetta arvostetaan erittäin paljon - päättötodistuksella on merkitystä oppilaalle jatko-opintojen kannalta, opettajien mielestä musiikissa eniten, kuvataiteessa vähiten - arviointimenetelmät tukevat oppilaan tavoitteita yleisessä enemmän kuin laajassa OPPIMSYMPÄRISTÖJEN TOIMIVUUS - oppimisympäristöt ovat toimivia - oppilaiden elämismaailman ymmärtäminen vahvaa – näkyy eniten teatterissa - paikallista kulttuurielämää hyödynnetään eniten kuvataiteessa - kuvataiteessa ja käsityössä uuteen ajatteluun kannustava ilmapiiri - musiikissa paljon kehittämishankkeita OPSIN TOIMIVUUS - PEDAGOGIIKAN TOIMIVUUS - kun ops koetaan tärkeäksi, myös oppimisympäristöä kehitetään - ops-perusteiden tavoitteisiin ja siältöihin sitoudutaan YHTEISTYÖ - yhteistyö eri oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa aktiivisempaa laajassa – erityisesti peruskoulun ja tpo-oppilaitosten kanssa - yhteistyön säännöllisyys vain välttävää tai tyydyttävää - eniten yhteistyötä tilajärjestelyissä, produktioissa – vähiten ops-työssä - vaihtelu melko suurta taiteenaloittain ja oppilaitosten välillä - yhteistyö vai kilpailuasetelma eism. musiikkioppilaitokset - kansalaisopistot ARVIOINTI - valtakunnallista arviointia vähä – vaihtelee taiteenaloittain - kansainvälistä arviointia satunnaisesti - n 25% ei ole osallistunut arviointeihin ollenkaan - arvioinnin laadusta ja sisällöstä ei tietoa pelkkää tiedonkeruuta ja vastausten kokoamista ? - arviointitoiminta on vaatimatonta, eniten itsearviointia TIEDONKERUU - oppilaspalautteita kerätty eniten – 67% opettajista 3v aikana - KEHITTÄMINEN - opettajien koulutusta eniten - yhteys pedagogisiin kehittämishankkeisiin - OKM tuntikohtainen valtionosuus lisää kehittämisen toimintatapoja, määrää, yhteistyöosapuolinen määrää - isoissa oppilaitoksissa kehittämishankkeita enemmän TULOKSIA Taiteen perusopetuksen vahvuudet -opettajien sitoutuminen, ammattitaito, tavoitteisuus - oppilaiden huomiointi - oppilaat saavat hyvät valmiudet elinikäiseen harrastamiseen TULOKSIA Kehittämistarpeita oppilaitostasolla - opetussuunnitelmaosaaminen - pedagoginen keskustelu - oppilaan arviointi - yhteistyö - oppilaitosten itsearviointikulttuuri TOTETUTUUKO TASA-ARVO ? Alueelliset erot pieniä Etelä-Suomessa kehittämistä enemmän kuin muualla Oulun ja Lapin läänissä yleisen uudistustarve vähäisintä Asutusrakenteen mukaiset erot pieniä mutta systemaattisia - kaupungeissa ops-perusteet toimivat hieman paremmin, valtakunnalliseen kehittämiseen osallistutaan enemmän, osaamista jaetaan Järjestäjäryhmien väliset erot pieniä – järjestöt vahvoilla -yhteistyö vaatimattominta yksityisissä yrityksissä, näissä opsperusteiden tarve vähäisintä Opsin toteutumisen kannalta julkinen rahoitus on etu Tuntikohtaista tpo-rahoitusta saavissa oppilaitoksissa kehittäminen vilkkaampaa Suurissa oppilaitoksissa ops prosessoidaan paremmin ja yhteistyö ja kehittäminen on vahvempaa – hankkeita enemmän, yhteistyötä enemmän Yleisessä oppimäärässä hieman enemmän pulmia kuin laajassa Pienissä ruotsinkielisissä oppilaitoksissa toimivuuden yleistaso hieman alhaisempaa – kaksikieliset pärjäävät hyvin. Taiteenaloilla eroja yksittäisissä kohteissa, mutta ei johdonmukaisesti. - yhden oppimäärän kannatus vahvinta: arkk, kuvataide, käsityö sanataide, teatteri – pienintä: musiikki - musiikissa eniten kannatusta pääsykokeeseen, numeroarviointiin, mutta ei tarvetta päättösuorituksen arviointikriteereihin - sanallisen ja numeroarvioinnin suhde kaipaa tarkastelua Pedagogiikka tasaisen hyvää kaikilla taiteenaloilla AVOKENTTÄVASTAUKSET - TÄRKEYSJÄRJESTYS MITEN OPS-PERUSTEET PAREMMAKSI ? KAIKKI REHTORIT(291) 1. Tavoitteiden ja sisältöjen tarkistaminen 2. Taiteen perusopetuksen rakenteen tarkistaminen KAIKKI OPETTAJAT (443) 1. Tavoitteiden ja sisältöjen tarkistaminen 2. Opetuksen rakenteen tarkistaminen PEDAGOGIIKAN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLISESTI? KAIKKI REHTORIT 1. Opettajien ammatillisen osaamisen varmistaminen ja kehittäminen 2. Oppilaslähtöisyyden vahvistaminen KAIKKI OPETTAJAT 1. Opettajien ammatillisen osaamisen varmistaminen ja kehittäminen 2. Yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen MITKÄ OVAT TAITEEN PERUSOPETUKSEN KESKEISET TULEVAISUUDEN HAASTEET? KAIKKI REHTORIT 1. Kulttuurin, arvojen ja asenteiden muuttumisen haasteisiin vastaaminen 2. Pedagogiikan kehittäminen 3. Opettajien koulutuksen , täydennyskoulutuksen ja osaamisen kehittäminen KAIKKI OPETTAJAT 1. Kulttuurin, arvojen ja asenteiden muuttumisen haasteisiin vastaaminen 2. Pedagogiikan kehittäminen 3. Opetussuunnitelmien kehittäminen KEHITTÄMISEHDOTUKSET 1. Taiteen perusopetuksen kahden oppimäärän järjestelmää tulee kehittää a) selkiyttämällä oppimäärien keskinäistä suhdetta ja niiden tehtäviä, b) tarkistamalla oppimäärien rakennetta ja laajuutta sekä c) tutkimalla mahdollisuus siirtyä yhteen oppimäärään. 2. Taiteen perusopetuksen saatavuus on pyrittävä turvaamaan yhdenvertaisesti kaikille lapsille ja nuorille joko soveltamalla nykyistä laajaa ja yleistä oppimäärää tai kehittämällä yhtä oppimäärää, jonka puitteissa mahdollistetaan erilaiset oppimisen polut. Eri taiteenalojen opetus tulisi olla yhdenvertaisesti saatavilla koko maassa. Erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden opiskelu on mahdollistettava käyttämällä ammattitaitoisesti toteutettuja yksilöllistettyjä ratkaisuja sekä vahvistamalla oppilaitosten opetushenkilöstön tietämystä erilaisista oppijoista. Oppilaiden nykyistä tasaisempi sukupuolijakautuma on turvattava sisällöllisin ratkaisuin ja pedagogisin järjestelyin sekä oppilaitosten keskinäisellä yhteistyöllä ja tehokkaalla tiedottamisella. 3. Taiteen perusopetuksen pedagogiikkaa tulee kehittää a) lisäämällä sekä pedagogista että opetussuunnitelmaosaamista vahvistavaa rehtoreiden ja opettajien täydennyskoulutusta ja b) tukemalla monipuolista pedagogista vuorovaikutusta oppilaitoksissa ja verkostoissa. Koulutukseen osallistuminen tulisi mahdollistaa kaikille taiteen perusopetuksen parissa työskenteleville riippumatta oppilaitosten taloudellisista edellytyksistä tai alueellisesta sijainnista. 4. Taiteen perusopetuksen oppilaitosten omaehtoista kehittämiskulttuuria tulisi vahvistaa a) tukemalla pedagogista johtamista, b) tukemalla oppilaitosten verkostoitumista, c) tukemalla opetussuunnitelman merkitystä kehittämisen välineenä ja d) ennakoimalla alan tulevaa kehitystä yhteiskunnan, kulttuurin, arvojen ja eri taiteenalojen sisäistä kehitystä. 5. Taiteen perusopetuksen oppilaitosten itsearvioinnin kehittämistä on jatkettava tukemalla a) koulutuksen järjestäjiä, erityisesti kuntia ja yksittäisiä oppilaitoksia, vuoden 2012 alussa julkaistun Virvatuli -itsearviointimallin ja mallin arviointikriteerien käyttöönottoa koulutuksella ja kansallisella kehittämistuella, b) oppilaitosten johtoa sähköisten tiedonhankintamenetelmien hyödyntämisessä sekä vertaisarvioinnin lisäämisessä ja c) opettajia oman opetuksensa arvioinnissa. Kansallisesti yhtenäisen itsearviointikehyksen kuvaaminen on tarpeen tulevissa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa. 6. Oppilaan arviointia tulee kehittää oppilaan kehittymistä ja opiskelun tavoitteiden asettamista tukevaan suuntaan a) selkiyttämällä arviointiin liittyvää käsitteistöä sekä tarkentamalla arvioinnista annettua normitusta ja oppilaan itsearvioinnista annettua ohjeistusta, b) kehittämällä erilaisia taiteenalakohtaisia osaamisen näyttämisen tapoja, c) kehittämällä rehtoreiden ja opettajien yleistä arviointiosaamista, d) selvittämällä, tarvitaanko taiteen perusopetuksessa lainkaan numeroarviointia sekä e) kehittämällä opettajien kykyä antaa välitöntä sanallista palautetta ja ohjata oppilaita itsearviointiin. 7. Taiteen perusopetuksessa hankitun osaamisen ja siitä annettujen todistusten asemaa tulee vahvistaa a) antamalla oppimäärästä vain yksi päättötodistus, b) selkiyttämällä muuta kuin päättötodistuksia koskevaa ohjeistusta, c) yhtenäistämällä oppilaan opintojen ja saavutetun osaamisen kirjaamisen menetelmiä sekä d) selvittämällä taiteen perusopetuksesta saatujen todistusten merkitys taiteenalan jatko-opintojen kannalta ja oppilaan niistä saama konkreettinen hyöty eri koulutusaloilla. 8. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin tarvitaan nykyistä tarkemmat a) fyysisiä opiskeluympäristöjä koskevat suositukset (käsityö, tanssi, teatteritaide ja sirkustaide) ja b) opiskeluympäristöjen työturvallisuutta koskevat kriteerit (kuvataide, käsityö ja sirkustaide). 9. Taiteen perusopetuksen järjestämis- ja rahoitusperusteita tulee selkiyttää ja yhdenmukaistaa siten, että koulutuksen järjestäjät saavat saman tehtävän toteuttamiseen samansuuruista valtionosuutta. Kehittämishankerahoitusta tulisi suunnata koko taiteen perusopetukseen koulutuksen järjestäjästä riippumatta. 10. Taiteenalojen yhteiset ja erityiset piirteet tulee nykyistä enemmän ottaa huomioon kehitettäessä taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Tämä koskee sekä perusteiden rakennetta että sisältöjä. Huomioon otettavia seikkoja ovat eri taiteenalojen toisistaan poikkeava sisällöllinen olemus ja perinne, oppimisympäristöjen vaihtelevat fyysiset ja materiaaliset edellytykset, alueellisuus ja paikallisuus sekä yhteistyön erilaiset toteuttamismahdollisuudet.