Lataa pdf - Käsityö elämässä
1/2013 KÄSITYÖN JUHLAVUOSI 2013 SISÄLTÖ JOHDANTO TOIMIJAT TAITO GROUP Taito Group Käsi- ja taideteollisuusliitto 100 vuotta ja Taito-lehti Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset Taito Keski-Suomi ry 100 vuotta Österbottens hantverk rf 100 vuotta Taito Groupin tapahtumat 2013 Taidon ja käsityön viikko 8.–14.4.2013 Taito-kulttuuriteko 2013 julkistaminen 25.4.2013 Kansainvälinen seminaari 26-27.9.2013 4 5 6 7 9 10 10 11 11 SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO Suomen käsityön museo ja historia Käsityö elämässä nyt -artikkelit Vuoden käsityöläisen julkistaminen Suomen käsityön museon ja Suomen kansallispukukeskuksen näyttelyt kevät 2013 Suomen käsityön museon ja Suomen kansallispukukeskuksen tapahtumat kevät 2013 12 12 12 14 15 TAITO GROUPIN JA SUOMEN KÄSITYÖN MUSEON YHTEISTYÖ 2013 Käsityö elämässä -juhlanäyttely ja verkkonäyttely Käsityö elämässä 100 vuotta – verkkohistoriikki 17 17 OSALLISTAVA OSUUS Käsityö elämässä -lyhytelokuvakilpailu Tuunauskilpailu Korjaa kauniisti -kilpailu Järjestä kohtaus ufojen kanssa 18 19 20 22 TAUSTAMATERIAALIA Kotiteollisuus ja käsiteollisuus -käsitteistä Käsityöaktivismi 1800-luvun lopulla Käsityöaktivismi 2000-luvulla Taito-trendit kysely 2012 2 23 23 24 25 KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives KÄSITYÖN JUHLAVUOSI 2013 Käsi- ja taideteollisuusjärjestö Taito Group ja Suomen käsityön museo ovat nimenneet vuoden 2013 käsityön juhlavuodeksi. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry täyttää 100 vuotta ja Suomen käsityön museon syntysanoista on kulunut 125 vuotta ja Jyväskylässä 30 vuotta. Käsi- ja taideteollisuusliitolla ja museolla on yhteistä historiaa 1900-luvun alkupuolelta. Museo ja kotiteollisuustoimisto toimivat samoissa tiloissa ja kotiteollisuustarkastaja Lauri Mäkinen toimi kotiteollisuustarkastajana sekä Valtion kotiteollisuusmuseon johtajana. Juhlavuonna museo ja Taito Group järjestävät monenlaista ohjelmaa yhdessä ja erikseen. Yhteisenä hankkeena on mm. Taidon ja käsityön viikko 8.–14.4.2013, Käsityö elämässä -juhlanäyttely Suomen käsityön museossa 15.6.–8.12.2013 sekä käsi- ja taideteollisuusyhdistysten verkkohistoriikin kokoaminen ja julkistaminen 26.9.2013. Haastamme kaikki mukaan osallistumaan! Tärkeintä juhlavuodessa on sen osallistavuus. Järjestämme kilpailuja, kehotamme ihmisiä käsityöaktivismiin, kierrättämään keskeneräisiä käsityöufoja, korjaamaan kauniisti ja tuunaamaan sekä esittelemään omia tempauksiaan ja käsitöitään mm. Käsityö elämässä -facebooksivulla. Käsityön juhlavuoteen voivat osallistua kaikki. Onko sinulla ideoita, miten käsityöstä tulee näkyvää kaikkien käsissä ja mielissä tuntuvaa? Kaikki yhteystyöideat ovat tervetulleita. Käsityö kuuluu kaikille. Juhlavuoden tavoitteena on tehdä käsityötä näkyväksi ja tuntuvaksi. Läpikäyvänä teemana on kestävä käsityö. Kehotamme ihmisiä pidättäytymään turhien uusien tavaroiden valmistamisesta. Sen sijaan houkuttelemme korjaamaan tai tuunaamaan omia tai lähimmäisten esineitä. Haluamme saada käsityön näkyväksi ja tuntuvaksi – käsityön jokaisen elämään tavalla toisella. Käsitöiden tuleminen ulos kaapista auttaa käsityön harrastajia ja ammattilaisia arvostamaan omaa osaamistaan ja nauttimaan taidostaan. Se tuo hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua. Toisaalta käsityöprosessin omakohtainen kokeminen auttaa ymmärtämään, mistä käsintehdyn tuotteen hinta muodostuu. Käsityö on slow-ajattelun ytimessä, käsin tehty tuote on ajan kanssa tehty. Usein se on myös lähimateriaaleista ja lähellä - omassa sylissä - valmistettu, siis varsinainen luomutuote. Juhlavuoden erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset. Käsityön tekeminen on nyt jos koskaan katu-uskottavaa ja trendikästä. Tiedotuskuvia http://www.craftmuseum.fi/press/kuvasivu.htm Lisätietoja: www.kasityoelamassa, www.facebook.com/kasityoelamassa Raija Manninen, museolehtori, Suomen käsityön museo, puh. 040 502 2887, [email protected] Johanna Aydemir, viestintä- ja hallintosihteeri, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, puh. 040 752 5160, [email protected] KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives 3 TAITO GROUP Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry ja alueelliset käsi- ja taideteollisuusyhdistykset muodostavat valtakunnallisen kaksikielisen palvelu- ja asiantuntijajärjestön Taito Groupin. Vuonna 1913 perustettu Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry hoitaa järjestön yhteisiä asioita, toimialan kehittämistä ja viestintää sekä kotimaisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Liiton julkaisema TAITO-lehti on ilmestynyt yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1907. Koko maassa toimivan järjestön verkostoon kuuluu 20 käsi- ja taideteollisuusyhdistystä ja niiden 120 kiinteää toimipaikkaa. Järjestö on merkittävä työllistäjä. Sen palveluksessa on noin 200 vakinaista toimihenkilöä ja lisäksi työssä on mukana projektihenkilöstöä, kurssiopettajia, työllistämisvaroin palkattuja ja harjoittelijoita. Järjestö saa opetus- ja kulttuuriministeriön kautta valtion tukea neuvontatyöhön, mutta rahoituksesta noin 2/3 on järjestön omarahoitusta. Järjestö on aktiivinen palveluiden tuottaja ja kehittäjä, joka edistää käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona. Järjestön arvot ovat luovuus, taito, yrittäjyys ja kestävä kehitys. Järjestö ottaa vastuuta käsityön aineettomasta kulttuuripääomasta ja monipuolisista käsityötaidoista, sekä vahvistaa itsetekemisen kulttuuria. Järjestön tuottamat palvelut tarjoavat väylän luovuuden käyttöön ja kehittämiseen. Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset tuottavat monipuolisia palveluja käsityön harrastajille ja ammattilaisille. Itseään pääsee toteuttamaan ja taitoja kehittämään kursseilla ja työpajoissa sekä taiteen perusopetuksen käsityökouluissa. Käsityöhön voi tutustua lukuisissa tapahtumissa ja näyttelyissä. Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset edistävät käsityöalan yrittäjyyttä mm. tuottamalla yrityspalveluja ja markkinoimalla ja myymällä tuotteita myymälöissä ja myyntitapahtumissa. Toiminnan vaikutukset näkyvät parhaiten ihmisten hyvinvoinnin lisääntymisenä. Järjestön koulutuksen ja neuvonnan asiakasmäärä on vuosittain yli 110 000 ja taiteen perusopetuksen käsityökoululaisten määrä on 3 600. Messu- ja näyttelytapahtumat keräävät yli 600 000 kävijää. Lisätietoja: www.taito.fi/ KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSLIITTO 100 VUOTTA Käsi- ja taideteollisuusjärjestön keskusliittotoiminnan katsotaan alkaneen vuonna 1913. Kun ensimmäiset kotiteollisuusyhdistykset olivat aloittaneet toimintansa 1900-luvun alkupuolella, ilmeni tarve keskusliiton perustamiselle. Myös virkamiestasolla kaivattiin keskustoimikuntaa ”pirteämmän ja yhtenäisemmän toiminnan aikaansaamiseksi” kuten asian ilmaisi kotiteollisuustarkastaja Lauri Kuoppamäki. Toiminta käynnistyi vasta vuonna 1913 heinäelokuun vaihteessa kun pidettiin ensimmäinen edustajakokous. Sittemmin toiminta vakiintui ja kiinteä toimisto saatiin vuonna 1945 ja tuolloin palkattiin valtion varoilla ensimmäinen toiminnanjohtaja. Sataan vuoteen on mahtunut paljon yhteistä työtä, kehitystä ja muutosta, haasteita ja lukuisia asialle suuren panoksen antaneita ihmisiä. Järjestön Kulttuuri elää käsityössä -strategiassa 2011-2013 todetaan edelleen käsityöllä olevan suuren arvon. Lähde: Ylönen Irene (toim.) Taito elää. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n yhdeksän vuosikymmentä. Akatiimi Oy 2003. 4 KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives TAITO-LEHTI Yli sata vuotta yhtäjaksoisesti toiminut lehti on ollut todistamassa monia suuria taloudellisia, aatteellisia ja poliittisia mullistuksia. Käsityö sekä aatteena että toimintana on ollut riittävän vahva kantamaan äänenkannattajansa läpi vuosisadan muutoksien. Lehti on sama vaikka nimi onkin vaihtunut Käsiteollisuudesta Lastuun ja Lankaan, Kotiteollisuuteen ja nykyiseen Taitoon. Nyt Taito-lehti kertoo suomalaisesta käsityöläisyydestä ja kannustaa tekemään käsillään! Lehdessä esitellään malleja ja tekniikoita sekä kerrotaan niiden historiasta. Lehdessä on tuulahduksia maailmalta ja siinä käydään jatkuvasti keskustelua käsityöalaa puhuttavista ilmiöistä. TUOTETIEDOT: WWW.PALONI.FI, KUVA: SAMI PERTTILÄ Taito-lehden historiikkejä löytyy Taito sata -verkkosivuilta. http://www.craftmuseum.fi/taitolehti/historiikit.htm KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives 5 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSYHDISTYKSET Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksissä kohtaavat käsityökulttuurista, taitojen kehittämisestä tai käsityöalan yrittäjyydestä innostuneet ihmiset. Yhdistysten osaavat neuvojat ja muu henkilökunta tekevät työtä antaumuksella tai kuten neuvojat ovat itse työtään luonnehtineet: ”intohimo, elämäntyyli, ihmisten ilahduttaminen, käsityötaidon ylläpito, tärkeä osa elämää ja melkeinpä unelmatyö”. Yhdistysten toimipaikkoja ovat taitokeskukset ja käsityökeskukset, joita on noin 120. Ensimmäinen perustettiin neuvonta-asema nimellä vuonna 1944 Joensuuhun lähinnä siirtoväen tarpeisiin. Neuvonta-asemia perustettiin runsaasti erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla. Tänä päivänä ne ovat erilaisia, monipuolisia käsityön kohtaamispaikkoja kotoisasta kudontapajasta kokonaiseen käsityön kortteliin. Yleisiä toimintoja ovat työpajatoiminta, kurssit, neuvonta, näyttelyt sekä materiaalien, työvälineiden ja valmiiden käsityötuotteiden myynti. Taiteen perusopetuksen käsityökoulut ovat olleet vuodesta 1989 käsi- ja taideteollisuusyhdistysten yksi tärkeimmistä toiminnoista. Taito-yrityspalvelut ovat käsityöalan yritysten kehittämistyökalu, joka sisältää koulutusta ja konsultointia sekä markkinointipalveluja. Useat yhdistykset ovat toimineet jo yli sata vuotta. Vuonna 2013 sata vuotta täyttävät: Taito Keski-Suomi ry ja Österbottens hantverk rf. Yhdistys Taito Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys ry Taito Etelä-Karjala ry Taito Helsky Helsingin käsi- ja taideteollisuus ry Perustamisvuosi 1907 1908 1956 Taito Häme ry 1908 Taito Itä-Suomi ry 1908 (ent. Mikkelin käsi- ja taideteollisuus ry ja Varkauden seudun käsi- ja taideteollisuus ry) Taito Kainuu Kainuun käsi- ja taideteollisuusyhdistys ry Taito Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry 1908 1969 (nimellä Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran koti-teollisuusvaltuusto vuodesta 1917) Taito Keski-Suomi ry 1913 Taito Kymenlaakso ry 1946 Taito Lappi 1908 (nimellä Perä-Pohjolan Kotiteollisuusyhdistys 1908- ja Lapin Lapin käsi- ja taideteollisuus ry maatalousseuran kotiteollisuusvaltuusto 1925-, Lapin käsi- ja taideteollisuus ry vuodesta 1970-) Nylands hantverk rf 1948 (perustettu uudelleen v. 1982) Taito Pirkanmaa ry 1912 Taito Pohjois-Karjala ry 1909 Taito Pohjois-Pohjanmaa ry 1907 Taito Satakunta Satakunnan käsi- ja taideteollisuus ry Taito Uusimaa ry Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuusyhdistys ry Taito Ylä-Savo Ylä-Savon käsi- ja taideteollisuus ry 6 1920 1917 1907 1973 Åbolands hantverk rf 1937 Österbottens hantverk rf 1913 en llist öydät e e a lu u i l l e l / k it iv n i L dot ns a. ste sivult eystie kset / y t is ä ty ht y hd tält to.fi/y yhdis i s a w.t isuu w w eteoll / / : http ja-taid s ika e KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives TAITO AIVIA 100 VUOTTA KÄSITYÖTÄ On tullut kuluneeksi 100 vuotta Taito Keski-Suomi ry:n perustamisesta. Vietämme Käsityö elämässä -juhlavuotta Keski-Suomen maanviljelysseura perusti vuonna 1913 kotiteollisuutta varten oman yhdistyksen. Seura perusteli erillisen yhdistyksen perustamista sillä, ettei kotiteollisuus jäisi maatalouden muiden osa-alojen varjoon: ”Viimeisten vuosikymmenten aikana, jolloin kehitys maanviljelyksen, metsä- ja karjatalouden alalla on mennyt huomattavasti eteenpäin ja muu teollisuuskin on saanut huomattavan alkukehityksen, on pien- ja kotiteollisuus osoittanut heikompaa edistymistä, jopa suoranaista taantumista. Seurauksena on ollut, että ostotavara on tullut maataloudessa liiaksi käyttöön, samalla kun kätevyys on heikentymässä. Tämän rinnalla on työn puute ja maalaisväestön vieraantuminen ammateistaan huomattava ilmiö.” Ensimmäiseen johtokuntaan vuonna 1913 valittiin keskisuomalaiset merkkihenkilöt, arkkitehti Wiivi Lönn, apteekkarin rouva Olga Mansnerus, tilanomistaja Aatos Schildt, opettaja Arvi Koskinen, kauppias Aleksei Mitrofanoff (Mitro) ja maanviljelijä Mikko Riipinen. Toiminta on muuttunut vuosikymmenten kuluessa maaseudun käsityöneuvonnasta ja -koulutuksesta laajaalaiseen käden taitojen edistämiseen kulttuurina, taitona ja elinkeinona. Taito Aivia tarjoaa monipuolisia käsityön palveluja kaikenikäisille, käsityöyrittäjistä käsityön harrastajiin. Taito Aivia ylläpitää Taitokeskusta ja Jyväskylän käsityökoulua Kivääritehtaalla, Taito Shop -myymälää Suomen käsityön museon yhteydessä sekä Taito Shop/ käsityökeskuksia Joutsassa ja Saarijärvellä. Juhlimme sataa toimintavuotta Käsityö elämässä –juhlavuoden tapahtumien merkeissä. Pesemme kasvot Taito Shopissa ja Taitokeskuksessa ja olemme valmiina Jyväskylä-päivänä pe 22.3. Uudistamme Taito Shop -myymälän yhdessä arkkitehti Simo Heikkilän kanssa ja Taitokeskuksen käsityöneuvonnan yhdessä Tilasomistuskoulutuksen opiskelijoiden kanssa. Taidon ja käsityön viikko 8.-14.4. Järjestämme Punokaa omat nauhanne! - tapahtumia Jyväskylässä, Joutsassa ja Saarijärvellä. Nukke- ja nalletapahtuma la 13.4. klo 10-16 Taitokeskuksessa Koko perheen tapahtuma, jossa mukana nukketaiteilijoita ja nukentekijöitä, nukketeatteria, nukketyöpajoja, ja mitä vielä….tietysti nukkeleikkipaikka ”Pääskysestä ei päivääkään”, Jyväskylän käsityökoulun ja Joutsan ja Saarijärven Taito-käsityökoulujen oppilastöiden yhteisnäyttely 10.6. -31.8. Saarijärven käsityökeskuksen Vintillä Räsylintuja ja pillihimmeleitä – lasten tapahtuma ja näyttelyn avajaiset su 9.6. klo 14 - 17 KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives 7 Käsityö elämässä -juhlavuoden näyttely 15.6. -8.12. Suomen käsityön museossa Taito Aivia on mukana mm. Taito –käsityökoulujen yhteisnäyttelyssä 11.10.-10.11. ja Käsityö elinkeinona ja kulttuurina –teemaosioissa ja Tekemisen iloa –työpajoissa. Käsityö elämässä –superviikonloppu Jyväskylässä 26.-28.9. Culture lives in Crafts –kansainvälinen seminaari ja kulttuuripäivät 26.-27.9. Järjestäjä Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, Suomen käsityön museo, Taito Keski-Suomi ry Valo virtaa -tapahtuma 27.9. klo 20 Tourujoella . Valoisa kulkue Suomen käsityön museolta Kinakujan sillalle lähtee klo 19.30. Mukana tapahtumassa ovat Jyväskylän taiteen perusopetuksen järjestäjät. Kansallispuvun syntymäpäivä lauantaina 28.9. Suomen käsityön museolla Keikaroidaan kansallispuvuissa! OpenVerstas – tapahtuma la 9.11. klo 10-16 Taitokeskuksessa Avoimia työpajoja ja käsityön kohtauksia koko perheelle. Taito Keski-Suomi ry 100 vuotta käsityötä -julkaisu ja verkkohistoriikki valmistuu Tekemisen iloa - Disainaa ja duunaa omat kuteesi –DIY - ideamallisto 2013 nuorille ja nuorenmielisille Taito –käsityöneuvojien koulutuspäivät Jyväskylässä 23.-24.5 Malliston lanseeraus Käsityö elämässä -näyttelyssä Muuta merkittävää sadan vuoden paalulla Suomalaisen työn liitto on myöntänyt Taito Myymälät Oy:lle Yhteiskunnallinen yritys –merkin käyttöoikeuden osoituksena yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta. Taito Myymälät Oy edistää suomalaisen käsi- ja taideteollisuuden menestystä. Yritys koordinoi 24 Taito Shop -myymälän yhteistyötä. Taito Shop on suomalaisen käsityön myymälä ja merkittävä yhteistyökumppani käsityöläisille ja pienyrittäjille. Se ostaa tuotteensa käsityövaltaisista yrityksistä eri puolilta Suomea ja käyttää tuottonsa kokonaisuudessaan käsityökulttuurin ja -yrittäjyyden edistämiseen. Taito Myymälät Oy perustaa suomalaisen käsityön ja käsi- ja taideteollisuuden Taitoshop – verkkokaupan. Verkkokauppa toimii yhteisenä kauppana kaikille Taito Shop-merkkiyhteistyötä tekeville myymälöille. Se tuo kuluttajien saataville käsityöläisten tuotteita eri puolilta Suomea ja laajentaa siten tuotevalikoimansa moninkertaiseksi kivijalkamyymälään nähden. Lisätietoa: Taito Keski-Suomi ry, Hannele Heikkinen, toiminnanjohtaja, p. 050 4121568, [email protected] Taito Keski-Suomi ry, Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä 8 KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives ÖSTERBOTTENS HANTVERK 100 ÅR 1913- Österbottens Svenska Hemslöjdsförening 1992- Österbottens hemslöjd och konsthantverk HANTVERK I LIVET Käsityö elämässä | Crafts in Our Lives Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 25.3.1913 Alamarkussa. Yhdistyksen perustamisen taustalla oli pyrkimys torjua laajaa maastamuuttoa ja kotiteollisuudella nähtiin olevan sama funktio myös 1950-luvulla: ”Man ville skapa möjligheter för ungdomarna att få sysselsättning i de egna bygderna.” Stort och levande intresse för hemslöjd i Österbotten. Sammanlagt ett tiotal hemslöjdsskolor i verksamhet, Lantmannabladet 9.11.1950, 0211/AKH.UB.17, s. 15 Alkuvuosinaan yhdistyksellä oli kaksi kiertävää naiskotiteollisuuskoulua. Vuonna 1938 yhdistyksellä oli kolme kiinteää mieskäsityökoulua – Koivulahdessa, Pirttikylässä ja Vöyrillä – sekä kiinteä naiskäsityökoulu Kristiinankaupungissa, jossa se toimi vuoteen 1976 asti. 1940-50-lukujen vaihteessa sai yhdistys pitkään toivomansa kiinteän naiskäsityökoulun Koivulahteen. 1970-luvulla vielä toiminnassa ollut Koivulahden kotiteollisuuskoulu (Kvevlax Hemslöjdsskola) siirtyi yhdistyksen viimeisenä kouluna Mustasaaren (Korsholm) kunnan haltuun. Yhdistyksellä oli sekä nais- että mieskonsulentti, jotka kiersivät ruotsinkielisellä Pohjanmaalla pitämässä kursseja. Vuonna 1985 yhdistyksen toimipaikka muuttui Mustasaaresta Vaasaksi. Sen jälkeen yhdistys on toiminut Vaasan keskustassa sijaitsevassa vanhassa puutalossa, jota kutsutaan käsityöntalo Loftetiksi (Hantverkets hus Loftet). Ensimmäinen kotiteollisuusliike, A. B. Österbottens svenska hemslöjdsaffär perustettiin 1916 Vaasassa. Yhdistys avasi ensimmäisen Loftet-myymälänsä v. 1978 (Loftets Hemslöjd) Vaasan kauppahallin taakse. Vuodesta 2001 lähtien Loftet on sijainnut arkkitehti C. A. Setterbergin suunnittelmassa empiretyylisessä 1860-luvun talossa. Talossa toimivat Taito Shop Loftet ja Konsulinnan kahvihuone. Loftetissa järjestetään myös kursseja ja näyttelyitä. Loftetin ensimmäinen näyttely uusissa tiloissa kesällä 2001 oli Hauskaa ja hyödyllistä, joka esitteli pohjalaista käsityötä. Yhdistykselle on ollut leimallista tehdä yhteistyötä naapurimaan Ruotsin kanssa. Loftetin kautta julkaistut teokset: Korsnäströjan (1980) Traditionella stickade tröjor (1983) Virkade påsar (1992) Toiminnanjohtaja on Anna-Maija Bäckman, Loftet Oy puh. 06 - 3185 310, sähköposti: [email protected] Käsityön talo Loftet, Raastuvankatu 28, 65100 Vaasa, Finland KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives 9 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSJÄRJESTÖ TAITO GROUPIN TAPAHTUMAT 2013 TAIDON JA KÄSITYÖN VIIKKO 8.–14.4.2013 TULE MUKAAN VIETTÄMÄÄN TAITO-VIIKKOA 2013! Haaste käsityöalan toimijoille, oppilaitoksille, yhdistyksille ja harrastajille Taidon päivän (14.4.) ja Taito-viikon viettäminen jatkuu käsi- ja taideteollisuusyhdistyksissä ympäri Suomea yli kymmenen vuoden kokemuksella. Juhlimme jälleen Taito-viikkoa avoimin ovin, tapahtumin, näyttelyin, kurssein ja työpajoin. Haluamme nostaa käsityön esiin positiivisena asiana ja kutsua ihmisiä käsityön pariin. Haluamme haastaa kaikki käsityöalan toimijat viettämään Taidon ja käsityön viikkoa kanssamme 8.–14.4.2013 vapaasti valitsemallanne teemalla. Toivomme että taito, käsityö ja tekeminen nousisi teemaviikolla esiin kouluissa, yhdistyksissä, käsityöpiireissä – turuilla ja toreilla. Tehdään yhdessä käsityö ja taito näkyväksi! Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset ovat valinneet vuoden 2013 Taito-viikon teemakseen suomalais-ugrilaiset nauhat ja nyörit, joiden tekemistä opetetaan taitokeskuksien työpajoissa. Ottamalla vastaan haasteemme ja tuomalla esille oman näkökulmanne käsityötaidon arvostukseen, merkitykseen ja hyvää tekevään vaikutukseen, olemme vahvempia meitä kaikkia yhdistävän asian Koordinointi: Käsi- ja taideteollisuusjärjestö Taito Group Tule mukaan viettämään Taito-viikkoa 2013! 10 KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives TAITO-KULTTUURITEKO 2013 JULKISTAMINEN 25.4.2013 Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry jakaa joka toinen vuosi Taito-kulttuuriteko palkinnon tunnustuksena merkittävästä käsityö- ja taitokulttuuria edistävästä teosta tai toiminnasta. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito kutsuu kulttuuriteon valitsijan ja vuoden 2013 valitsija on professori Janne Vilkuna. Aiemmin palkinnon on saanut 2011 Herra Hakkaraisen pajat Sastamalasta. Silloin valinnan teki johtava dekaani Helena Hyvönen Aalto-yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta ja hän perusteli valintansa seuraavasti: ”Herra Hakkaraisen pajat lähestyy Taito asiaa kulttuurisena tekona käsi- ja taideteollisuusalaa uudistavalla tavalla. Käsityö kohtaa tässä konseptissa uusia tekijöitä, jotka eivät lähtökohtaisesti ole hakeutuneet juuri tekemisen parin. Lapsille suunnattu käsityötoiminta on jo sinällään ilahduttavaa ja kiitettävää. Käsityön yhdistäminen johonkin laajempaan teemaan ja sen yhdistäminen tunnetun lastenkirjailijan tarinoihin on suurenmoista, juuri sitä käsi- ja taideteollisuusalaa uudistavaa ja laajentavaa tekemistä. Herra Hakkaraisen pajat on osa laajempaa kulttuurimatkailun kokonaisuutta, jossa käsityöllä on luonteva roolinsa. Vähäpätöistä ei myöskään ole pajojen ansaintamalli, yrittäjyysmentaliteetti, jollaisia malliesimerkkejä Suomi tarvitsee.” Lisätietoja Herra Hakkaraisen pajoista: www.taitosatakunta.fi/sastamala3.htm Koordinointi: Käsi- ja taideteollisuusjärjestö Taito ry KANSAINVÄLINEN SEMINAARI 26-27.9.2013 Culture Lives in Crafts 26-27.9.2013, an international seminar, at Jyväskylä (Preliminary Program) Thursday 26th September 2013 13.00 13.30 14.30 15.00 16.00 17.00 20.00 Opening, Eija Vähälä, President of the Finnish Crafts Organization Wedding as fashion show. Traditions and innovations in the folk costumes of Finno- Ugrian people, ph.D. Ildiko Lehtinen, Museum of Cultures Coffee break Sustainable crafts, Doctor of Arts Kirsi Niinimäki, Aalto University Why brain researchers would recommend crafts? Professor Minna Huotilainen, University of Helsinki Conclusion, Professor Antti Hautamäki Evening, Crafts Museum of Finland, host by City of Jyväskylä and Professor Janne Vilkuna and Museum Director Simo Kotilainen Friday 27th September 2013 10.00 13.00 Tour in Central Finland, visiting Alvar Aalto subjects and crafts destinations Muurame-Säynätsalo, Korpilahti Taito Center, Jyväskylä Seminaarin yhteydessä julkistetaan käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013 selvitys. Tarkka paikka ja seminaarin hinta tarkentuvat myöhemmin. Seminaarin koordinointi: Käsi- ja taideteollisuusjärjestö Taito ry KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives 11 SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO Suomen käsityön museo on käsityön ja käsiteollisuuden asiantuntija, valtakunnallinen erikoismuseo, jonka osana toimivat Suomen kansallispukukeskus ja Konservointikeskus. Museo toimii Jyväskylässä. Suomen käsityön museo toimii näkyvästi suomalaisen käsityökulttuurin säilyttäjänä, läpivalaisijana ja verkoston kutojana – elävästi (elämyksellisesti) ja virtuaalisesti – esittämällä käsityksiä käsityöstä. Museo edistää käsityön arvostusta ja tukee käsityöläisyyttä ammattina, harrastuksena ja taiteena sekä kannustaa luovaan yrittäjyyteen. Museo on avoimessa ja aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden, muiden museoiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. MUSEON HISTORIA Museo sai alkunsa Helsingissä 14.12.1888, kun Keisarillinen Senaatti päätti myöntää määrärahaa 1890 alkaen käsityömuseon toimintaa varten. Museo toimi alkuun Suomen Taideteollisuusyhdistyksen alaisuudessa Taideteollisuusmuseon yhteydessä, sitten vuosina 1908–1926 Valtion kotiteollisuustoimiston alaisuudessa Valtion kotiteollisuusmuseona ja vuosina 1927–1933 Taideteollisuusmuseon yhteydessä kunnes museon toiminta päätettiin resurssien puutteessa lakkauttaa. Aktiivisten käsityö- ja museoalan toimijoiden aloitteesta museo aloitti 1982 toimintansa uudelleen itsenäisenä Suomen kotiteollisuusmuseona Jyväskylässä, Seminaarinkatu 32:ssa. Museo avattiin yleisölle 10.6.1983. Vuonna 1992 museo sai viiden ensimmäisen museon joukossa nimityksen valtakunnalliseksi erikoismuseoksi. Museo vaihtoi nimensä 1.1.1997 Suomen käsityön museoksi. Kolmas uusi vaihe museon historiassa alkoi vuonna 2000, kun museo muutti keskelle Jyväskylän keskustaa Kauppakatu 25:teen. Toimintatilat ja -mahdollisuudet paranivat olennaisesti. Lisätietoja: Suomen käsityön museon historiaa 110-vuoden ajalta (1888-1998), Seija Heinänen, http://www.craftmuseum.fi/esitteet/museon_historia.pdf KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ NYT -ARTIKKELIT Museon tehtävä on tallentaa mennyttä ja tätä päivää. Museo haluaa tallentaa eri näkökulmia käsityöstä nyt. Tammikuussa 2013 museo pyytää 12 eri käsityöalan vaikuttajalta tai tarkkailijalta artikkelin, miltä käsityö näyttää nyt. Artikkelit julkaistaan kuukausittain kuukausittain www.Käsityöelämässä.fi-sivuilla. Ne myös käännetään ruotsiksi ja englanniksi. Koordinointi: Suomen käsityön museo 12 KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives VUODEN KÄSITYÖLÄISEN JULKISTAMINEN Vuosittain Taidon päivänä 14.4. Suomen käsityön museo valitsee Vuoden käsityöläisen. Valinnalla tuodaan esille tämän päivän käsityöläisyyttä tai lähestytään käsityön taitajien osaamista uudesta näkökulmasta. Nyt on vuorossa kuudes valinta. Edellisvuosien valintoja ovat: 2012: neulesuunnittelija Veera Välimäki 2011: neurokirurgian professori Juha Hernesniemi 2010: tatuoija Antti Rossi 2009: tekstiilisuunnittelija Helbe Pajari 2008: käsityöyrittäjä Anu Rinkinen Vuoden käsityöläisen tuotteita tai työskentelyä on nähtävillä aina vuoden kerrallaan museon perusnäyttelyssä Käsityössä elämän tuntu. K äsi ty la l la Lisätietoja: http://www.craftmuseum.fi/esitteet/vuoden_kasityolainen.htm Koordinointi: Suomen käsityön museo ö n eu KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives 13 SUOMEN KÄSITYÖN MUSEON JA SUOMEN KANSALLISPUKUKESKUKSEN NÄYTTELYT | KEVÄT 2013 VAIHTUVAT NÄYTTELYT KEVÄT 2013 Päänäyttely 12.1.-26.5.2013 Pyörällä päästään Kurvaa tyylikkäästi polkupyörien maailmaan. Aulagalleria 12.1.-10.3.2013 AnnaQ – Taitoa Ylä-Savosta Ryijymalleja 1920-luvulta nykypäivään. 15.3.-2.6.2013 KRAFTFULLT Ruotsinkielisten käsi- ja taideteollisuusyhdistysten yhteisnäyttely. Yhteistyössä mukana Nylands hantverk rf., Åbolands hantverk rf., Ålands Slöjd & Konsthantverk rf. ja Österbottens hantverk rf. Kuja-näyttelytila 3.2. saakka Kärpäset ja linnunsilmät – kansanomaista kirjontaa.http://www.craftmuseum. fi/nayttelyt/12_karpaset_ja_linnunsilmat.htm 8.2. – 19.5. Kaunottaret kansallispuvuissa – kansallispukuisia BarbejaNäyttelyssä on esillä Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmiin hankittuja hurmaavia kansallispukuisia Barbeja. Barbeilla on yllään suomen- ja ruotsinkielisten alueiden kansallispukuja, muinaispukuja ja feresejä. 24.5. alkaen Käsi- ja taideteollisuusyhdistysten kansallispukuja Näytönpaikan näyttelyt 8.1. – 4.2.2013 IELLEH JÄRILLEH KIRJUTTAMINE, Käspaikat etupistokirjonnalla http://www.craftmuseum.fi/nayttelyt/13_ielleh_jarilleh_kirjuttamine.htm 5.2. – 3.3.2013 Esiäitien Kädenjäljillä –kurssilaisten ja opettajien töitä ekopsykologi Irma Heiskasen Luovuutta luonnosta – esiäitien ornamentteja luentosarjan innoittamina. http://www.craftmuseum.fi/tiedotteet/12_esiaitien_kadenjaljilla.htm 5.3. – 1.4. 2013 Materia ry:n Henna Aution ja Anne-Mari Ohra-Ahon näyttelyt 3.4. – 28.4. 2013 Ammattiopiston näyttely/ ILE-opinnot /Pirkko Rouhiainen 30.4.– 2.6. 2013 Hip & cool, Sirpa Variksen kirjottuja kuvia 4.6. – 30.6 2013 Taito Keski-Suomi ry/Jyväskylän käsityökoulun näyttely 2.7. – 4.8. 2013 Taito Keski-Suomi ry/Ammatillinen lisäkoulutus Olen 14 KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives SUOMEN KÄSITYÖN MUSEON JA SUOMEN KANSALLISPUKUKESKUKSEN TAPAHTUMAT | KEVÄT 2013 ke 9.1. klo 17.30 - 19.00 ROSOA TEKSTIILIIN I -luento kovat ja pehmeät kuviot Luennoitsija keraamikko Outi Särkikoski Joensuusta. ke 23.1.2013 klo 17.30 - 19.00 Luento Sakari Holma: Nojapyörän rakentaminen Nojapyörän rakentaja Holma kertoo pyörän tekemisestä. pe 1.2.2013 klo 12.00 - 17.00 Pohjoismaisen kansallispukuseminaarin sato kaleidoskoopissa Pohjoismaisen kansallispukuseminaarin järjestivät elokuussa 2012 Suomen kansallispukukeskus, Föreningen Brage, Helsingin suomenkielinen työväenopisto ja Pohjanmaan museo. Seminaarin satoa tarkastellaan kaleidoskooppiseminaarissa, jonka ohjelmaan kuuluu luentoja, kuvia ja ajankohtaista asiaa kansallispuvuista. Seminaari on tarkoitettu kansallispukukurssien opettajille, kansallispukujen parissa toimiville ja kaikille puvuista kiinnostuneille. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen 21.1. mennessä: [email protected] ke 13.2. klo 17.30 - 19.00 ROSOA TEKSTIILIIN II -luento Mum´s hyvää tavarasta Luennoitsija Mum’s-emo Outi Puro Liedosta. to 14.2. klo 15 - 18 Polkupyöränsatulan tuunaus Ystävänpäivän kunniaksi tule ystäväsi kanssa tuunaamaan pyörääsi hauska satula. Satulan tuunaaminen onnistuu kädentaitojen ammattilaisen ohjauksessa. Käytössähän se sitten menee päin – pyllyä. Ohjaajana AMK/Jaana Peltola Pajan hinta: Kaksi yhden hinnalla, pajan hinta on 25 euroa. Hinta sisältää ohjauksen ja materiaalit. Ilmoittautuminen pajaan 12.2.2013 mennessä museon nettisivujen kautta: http://www.craftmuseum.fi/ilmoittautuminen_ystavanpaiva.htm ti 19.2. klo 16.30 - 18.30 Asiakasraati Ilmoittaudu mukaan sähköpostilla [email protected], kirjoita aihekenttään asiakasraati. ke 13.3.2013 klo 17.30 - 19. 00 Luento Markku Lahtinen: Polkupyörän tarina Vanhat Velot ry:n puheenjohtaja Lahtinen kertoo polkupyörän kehityksen historiasta. Luennolle vapaa pääsy. ke 20.3. klo 17.30 - 19.00 ROSOA TEKSTIILIIN III –luento Risainattu morsian Luennoitsija taidekäsityöläinen Outi Karikivi Porvoosta KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives 15 SUOMEN KÄSITYÖN MUSEON JA SUOMEN KANSALLISPUKUKESKUKSEN TAPAHTUMAT | KEVÄT 2013 pe 22.3.2013 klo 11 - 18 Käsityön Rompetori Käsitöihin liittyvä kirpputori, jossa tänä vuonna mukana myös polkupyöräilyyn liittyvää tavaraa. Tule tekemään edullisia löytöjä: käsityömateriaalia, -tarvikeita, -kirjallisuutta… Hakuaika 1.2. – 22.2.2013 museon nettisivujen kautta. http://www.craftmuseum.fi/ilmoittautuminen_rompetori.htm la 23.3. klo 10 - 18 Kansallispuku barbille -työpaja Valmista barbillesi aidoista kankaista Suomen ruotsinkielisen alueen kansallispuku. Työpajaa ohjaa muotoilija ja vaatesuunnittelija Ina Nordberg. Ota oma barbi mukaan. Työpajaan mahtuu 8 henkilöä. Pajan hinta 30 euroa. Ennakkoilmoittautuminen 22.2.2013 mennessä: craftmuseum. [email protected] 8.-14.4.2013 Taidon ja käsityön viikko ke 10.4. klo 17.30 - 19.00 ROSOA TEKSTIILIIN IV –luento Ryijy - vuoropuhelua rajun ja sievän välillä Luennoitsija filosofian tohtori Tenka Issakainen Rovaniemeltä. Taitoviikolla julkistetaan museon valitsema vuoden 2013 käsityöläinen. ke 16.4. klo 16.30 - 18.30 Asiakasraati Ilmoittaudu mukaan sähköpostilla [email protected], kirjoita aihekenttään asiakasraati. 11.-18.5.2013 Pyöräilyviikko la 11.5.2013 klo 11 - 17 I Want to Ride My Bicycle! Pyöräilytapahtuma Jyväskylän kävelykadulla lauantaina 11 - 17. Pyöräilykypärän kera museoon saapuvien aikuisten pääsymaksu puoleen hintaan. Lapsilla vapaa pääsy aina. la 18.5. klo 11-15 Pyörällä päästään -perhepäivä museossa Polkupyörän huoltoa ammattilaisten ohjauksessa museon edessä Kauppakadulla. Museon PAJAssa lasten ja aikuisten yhteisessä nonstop-pajassa väännetään rautalangasta polkupyöriä. Ohjaajana muotoilija Mikko Holm. Pajan hinta 10 euroa/perhe. Hinta sisältää ohjauksen ja materiaalit. la 18.5. Yläkaupungin yö Museo on avoinna klo 11-23 la 15. 6. Kansainvälinen Tilkkuilupäivä Käsityön juhlavuoden kunniaksi Suomen käsityön museo on haastanut Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n kaikki 94 tilkkukiltaa tekemään viirejä. Viirit elävöittävät kesän museon ulkoseiniä sekä viereistä puistoaluetta. Viirit julkistetaan 15.6. Kansainvälisenä Tilkkuilupäivänä. la 28.9. Kansallispuvun syntymäpäivä 16 KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives TAITO GROUPIN JA SUOMEN KÄSITYÖN MUSEON YHTEISTYÖ 2013 15.6.-8.12.2013 KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -JUHLANÄYTTELY SUOMEN KÄSITYÖN MUSEOSSA Tunnelmallinen koko perheen näyttely esittelee käsityötä katu-uskottavana ammattina ja harrastuksena. Esillä on hiven käsityön historiaa, roppakaupalla trendikkäitä käsitöitä sekä läjäpäin värikkäitä ja tuoksuvia materiaaleja. Näyttelyssä pääset itse kokeilemaan ajankohtaisia käsityötekniikoita, haistelemaan uusia käsityöideoita ja herättelemään inspiraatioita tuliaisiksi kotiin. Juhlanäyttely muuttuu koko ajan, joten uutta tekemistä ja nähtävää on luvassa koko näyttelyn ajan. Tule katsomaan ja kokeilemaan, mikä on parasta käsitöissä juuri nyt. KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -juhlanäyttelyn tuottavat Suomen käsityön museo ja Käsi- ja taideteollisuusjärjestö Taito ry. yhteistyössä kaikkien Suomen 20:n alueellisten käsi- ja taideteollisuusyhdistysten kanssa. Koordinointi Suomen käsityön museo KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ 100 VUOTTA - VERKKOHISTORIIKKI Käsityön juhlavuonna tuotetaan Käsityö elämässä 100 vuotta -verkkohistoriikki, joka esittelee käsityön hyväksi tehtyä työtä käsi- ja taideteollisuusyhdistyksissä. Kuluneen sadan vuoden aikana yhdistykset ovat olleet mukana tuottamassa Suomikuvaa. Verkkohistoriikki paljastaa miten ja miksi kunkin yhdistyksen toiminta lähti liikkeelle ja miten se muodostui palvelemaan yhteiskunnan ja oman paikkakunnan tarpeita. Käsityön ammattilaiset ja harrastajat ovat saaneet yhdistyksiltä tukea ja neuvoja tuotantoon ja markkinointiin niin 1900-luvun alussa, pulaaikoina kuin tänä päivänäkin. Ammattinimikkeet, tekemisen termit ja materiaalit ovat muuttuneet, mutta miten itse tekeminen on muuttunut? Verkkohistoriikin tuottavat Suomen käsityön museo ja Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry alueyhdistyksineen. Koordinointi Suomen käsityön museo KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives 17 KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ –LYHYTELOKUVAKILPAILU Kerro meille videon avulla, kuinka käsityö on osa elämääsi. Käsityöt voivat olla sinulle työ, harrastus tai vaikkapa kauan uinunut haave. Vuonna 2013 vietetään valtakunnallista käsityön juhlavuotta, jonka teemana on KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ. Juhlavuoden kunniaksi Suomen käsityön museo järjestää kaikille avoimen KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -lyhytelokuvakilpailun. Haemme kilpailuun lyhytelokuvia, joissa esittelet oman näkemyksesi, kuinka käsityö on osa elämääsi. Voit tehdä elokuvan itse tai yhteistyössä muiden kanssa. Osallistuminen ei edellytä aiempaa harrastuneisuutta tai teknistä osaamista, vaan ainoastaan kiinnostusta käsityöharrastuksen tai -ammatin esittelyyn audiovisuaalisin keinoin. Lyhytelokuvan muoto on vapaa ja välineenä voi toimia mikä tahansa videokamerasta ja kännykästä vaikkapa flash-animaatioon. Kilpailuun osallistutaan internetin välityksellä täyttämällä ilmoittautumislomake ja lataamalla teokset Youtubetai Vimeopalveluun. Lyhytelokuvien maksimimitta on noin kolme minuuttia, ja niiden jättöaika internetissä on 1.11.2012–28.2.2013. Kilpailuun lähetetyistä teoksista esiraati kokoaa kymmenen elokuvaa, jotka ovat nähtävissä osoitteessa www.käsityöelämässä.fi sekä Suomen käsityön museossa 1.- 30.4.2013 välisenä aikana. Yleisö äänestää elokuvista kaksi omaa suosikkiaan ja tuomaristo valitsee lisäksi kolme elokuvaa, jotka julkistetaan 14.6.2013. Voittajat palkitaan tuotepalkinnoin. Kaikki viisi valittua lyhytelokuvaa ovat esillä 15.6.-1.12.2013 KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ –juhlanäyttelyssä Suomen käsityön museossa sekä osoitteessa www.käsityöelämässä. fi. Näyttelyn jälkeen valittujen lyhytelokuvien kopiot tallennetaan Suomen käsityön museon kokoelmiin. Lisätietoja Käsityö elämässä -lyhytelokuvakilpailusta sekä käsityön juhlavuodesta www.käsityöelämässä.fi. Katso Terhi Viinikanojan käsityövideo Katso Terhi Viinikanojan tekemä video, jossa hän kertoo kuinka käsityö kuuluu hänen elämäänsä. Terhi Viinikanoja on käsitöiden harrastaja ja pitää Hupsistarallaa nimistä blogia. Blogin pitäminen on hyvin iso osa hänen käsityöharrastustaan. http://www.käsityöelämässä.fi/osallistu/lyhytelokuvakilpailu/ Kurkista Terhin blogia osoitteessa: http://hupsistarallaa.blogspot.fi/ Lyhytelokuvakilpailun kooordinointi: Suomen käsityön museo 18 KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives TUUNAUSKILPAILU Tuunauskilpailun tavoite Kilpailun tavoitteena on tuoda esille paljon kekseliäitä ja taidokkaita tuunauksia sekä tuunaajia niiden takana. Samalla oivaltavat tuunaukset tuottavat meille kaikille iloa, oivallusta ja potkua ryhtyä heti käsitöiden tekemiseen. Mitä tuunaus tarkoittaa? Tuunaus-termi tulee englanninkielisestä sanasta tuning, joka alkujaan tarkoitti autojen virittelyä. Nykyään se tarkoittaa uuden massatuotetun esineen personointia ja muokkausta joko käyttöominaisuuksia parantamalla tai ulkonäköä muokkaamalla tai näitä molempia yhdessä. Tuunauksella siis pyritään muuttamaan massatuote uniikiksi. Tuunaamisen voi nähdä kapinointina massatuotteiden kulutusta vastaan. Tuunaamista on myös käytetyn esineen kunnostaminen trendikkäämmäksi tai sen käyttötarkoituksen muuttaminen kokonaan. Tuunauksella eri vivahteissaan on monta nimeä: yksilöinti, kustomointi, personointi, styling, editointi, modifiointi tai modaus, jotka kaikki viittaavat massatuotteen muunteluun. Näin osallistut Tuunauskilpailuun 1. Lisää kuvat esineestä ennen ja jälkeen tuunauksen Käsityö elämässä -facebookin Tuunauskilpailu-tapahtuman yhteyteen kunkin kuukauden loppuun mennessä. Tuunattavat esineet voivat olla mitä vain. 2. Kerro samalla lyhyesti: Mikä tuote oli alun perin ja mistä sen sait? Mitä teit sille ja miten? Mikä esine on nyt? 3. Lisää kuvan mukaan tiedot tekijästä ja mahdollinen blogisivun linkki. 4. Kilpailuaikaa on vuoden 2013 jokainen kuukausi. Voit osallistua halutessasi 12 kertaa, joka kuukausi uudella postauksella. Kokonaiskilpailuaika on 10.1.-15.12.2013. 5. Joka kuukausi yleisö äänestää tykkäämällä oman suosikkinsa ja Käsityö elämässä -raati valitsee oman suosikkinsa perusteluineen. Raatiin kuuluvat Taito Keski-Suomi ry;n toimitusjohtaja Hannele Heikkinen, Suomen käsityön museon museolehtori Raija Manninen ja bloggaaja Emilia Savolainen. 6. Joka kuukausi eniten tykätty tuunaus voittaa Taito-lehden vuosikerran. Vuoden loputtua palkitsemme yllätyspalkinnolla jonkun eniten tykätyistä tai Käsityö elämässä -raadin valitsemista tuunauksista. Do it yourself KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives 19 KORJAA KAUNIISTI ”Me jutaamme oman aikamme täällä taivaankannen ja maankamaran välisessä tilassa, ja raitomme jälki näkyy tundralla pienen hetken. Sen hetken, kun se näkyy, sen jäljen täytyy olla kaunis, ettei kukaan perässämme jutaava joutuisi muistelemaan pahalla.” Nina Zaitseva Raito tarkoittaa toisiinsa kytkettyjen porojen jonoa, joka vetää perässään pulkkia, joissa ovat kulkeneet niin ihmiset kuin tavaratkin. Käsityön juhlavuonna pyrimme jättämään itsestämme huomaamattoman, mutta kauniin jäljen. Vaikka sinulla on hillitön tarve käsillä tekemiseen, niin vuonna 2013 pidättäydy uusien tarpeettomien esineiden tekemisestä. Rikkimenneet esineet voit kunnostaa tai korjata. Voit tarjota korjausapua myös naapurillesi tai vanhuksille. Korjaaminen on kestävää kehitystä. Millainen on sinun jälkesi? Esineen korjaus, entisöinti vai konservointi? Mitä vanhemmasta esineestä on kysymys, sitä tarkemmin kannattaa miettiä, mitä sille kannattaa tehdä? Tarvitseeko se ammattilaisen apua? Esimerkiksi vanhat huonekalut ovat usein valmistettu kestämään vuosikymmeniä. Kunnostamalla niistä saadaan toimivia ja tämän päivän sisustukseen sopivia käyttökalusteita. Paikkakunnilla toimivat huonekaluverhoomot ovat alan ammattilaisia. Ne antavat neuvoja ja tarjoavat kunnostuspalveluja. Mitäpä jos seuraava sukupolvi haluaa palauttaa esineen alkuperäiseen asuun? Kunnostetun esineen arvo laskee, jos sen alkuperäisyys tuhotaan. Perintökalleuksien kanssa kannattaa kääntyä konservaattoreiden puoleen. Konservaattorit ovat säilyttämisen ammattilaisia. Konservoinnin toimenpiteet perustuvat aina tutkimuksiin esineen materiaaleista, rakenteista, tekotavoista sekä vaurioitumisasteesta. Omia taiteellisia visioitaan konservaattorit eivät esineeseen lisää. Tutkimuksen ja kädentaitoihin perustuvien konservointi- ja restaurointitoimenpiteiden lisäksi esineiden oikea säilyttäminen on tärkeä osa konservointia. MUISTA TÄMÄ: Konservaattori pyrkii säilyttämään esineen tai rakennuksen siinä kunnossa kuin se on nyt. Korjaaja korjaa nykyaikaisin menetelmin esimerkiksi rikkinäisen tuolin käyttökelpoiseksi. Entisöijä pyrkii saamaan esineet alkuperäistä muistuttavaan kuntoon kunnioittaen ja käyttäen työvälineitä ja materiaaleja, jotka ovat mahdollisimman lähellä alkuperäistä. Korjaa kauniisti -kisan tavoite Korjaa kauniisti –kisan tavoitteena on tuoda esille se, että esineitä vielä huolletaan kunnostetaan, korjataan, parsitaan ja paikataan. Samalla halutaan nostaa keskusteluun, miten päästäisiin pois pidä ja heitä –asenteesta. Korjaamalla voidaan vähentää uusien tuotteiden valmistusta ja siten vähentää ympäristön kuormitusta niin raaka-ainetuotannon kuin jätteen käsittelyn näkökulmista. Toinen tärkeä tavoite on auttaa lähimmäisiä korjaamalla heidän esineitään ja jättämällä kaunis jälki heidän sydämiin, ja omaan sydämeemme. NÄIN OSALLISTUT KORJAA KAUNIISTI –KISAAN 1. Lisää kuvat korjatusta esineestä ja jos mahdollista myös ennen korjausta Käsityö elämässä –facebookin Korjaa kauniisti -tapahtuman yhteyteen kunkin kuukauden loppuun mennessä. Esineet voivat olla rintaneulasta rintamamiestaloon. 2. Kerro samalla lyhyesti: Miten tuotteen korjasit? Mitä hyvää sait aikaan? 20 KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives 3. Lisää kuvan mukaan tiedot tekijästä ja mahdollinen blogisivun linkki. 4. Kilpailuaikaa on vuoden 2013 jokainen kuukausi. Voit osallistua halutessasi 12 kertaa, joka kuukausi uudella postauksella. Kokonaiskilpailuaika on 10.1.-15.12.2013. 5. Joka kuukausi yleisö äänestää tykkäämällä oman suosikkinsa ja Käsityö elämässä –raati valitsee oman suosikkinsa perusteluineen. Raatiin kuuluvat Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry: hallintopäällikkö Johanna Aydemir, Konservointikeskuksen johtava konservaattori Anne Vesanto bloggaaja Emilia Savolainen. 6. Joka kuukausi eniten tykätty korjaus voittaa Taito-lehden vuosikerran. Vuoden loputtua palkitsemme yllätyspalkinnolla jonkun eniten tykätyistä tai Käsityö elämässä -raadin valitsemista korjauksista. Käsityö ei ole museokamaa! KUVA SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO/LIISA KORHONEN RAKAS TIKKURINEULE Suomen käsityön museon Käsityössä elämän tuntu -perusnäyttelyssä on esillä moneen kertaan paikattu villapaita, joka on näyttelyn kaunein esine, koska siihen liittyy niin liikuttava tarina. Hailuotolaiset naapurukset, tyttö ja poika, olivat hyvät ystävykset koko lapsuutensa. He leikkivät ja viettivät aina aikaa yhdessä. Heidän odotettiin menevän naimisiinkin. Sodan myötä ystävysten tiet erkanivat: poika joutui rintamalle ja tyttö jäi kotiinsa Hailuotoon. Sodan aikana tyttö meni naimisiin toisen pojan kanssa. Pojan palattua sodasta hän jäi kotiseudulleen Hailuotoon kalastajaksi. Naimisissa ollessaan tyttö kutoi lapsuudenystävälleen lahjaksi tikkurn eli villapaidan. Saajalleen villapaita oli niin rakas, että hän piti sitä melkein 50 vuotta, kuolemaansa asti. Mies sai sukulaisiltaan lahjaksi useita neuleita, että olisi voinut luopua vanhasta ja kuluneesta villapaidasta. Hän ei koskaan pukenut niitä päälleen, vaan paikkasi niillä rakasta paitaansa. Hän parsi pienen kalastajamökkinsä lampun valossa kulunutta ja rispaantunutta neulettaan. Erakkona eläessään hän oli luopunut monesta asiasta, mutta ei lapsuudenystävänsä lahjasta. Rakas neule palveli omistajaansa loppuun asti. Tikkuri on villapaita, joita on kudottu Hailuodossa 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Se on kudottu käsin sukkapuikoilla värjäämättömästä suomenlampaan villasta. Tikkuri on malliltaan yksinkertainen, pääosin joustinneuleena kudottu. Pienten harkittujen yksityiskohtien lisäksi edessä ylhäällä on koristeena niin sanottu västäräkki, helmineuleena kudottu neliö. Tikkuri on ollut luotolaisen miehen työ- ja pyhäpaita, mutta etenkin kalastajat käyttivät sitä sadesäällä ja kalamatkoilla. KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives 21 JÄRJESTÄ KOHTAUS UFOJEN KANSSA Yleensä naisia kielletään järjestämästä kohtausta. Käsityön juhlavuonna kohtauksen järjestäminen on jopa suositeltavaa eikä sitä ole kielletty miehiltäkään. Kaikilla käsitöiden tekijöillä on keskeneräisiä käsitöitä eli UFOJA. UFO = UnFinished Object. Nyt on aika siivota kaapit ja törmäyttää itsensä UFOilla ja laittaa ne kiertoon. Kerro UFO-tarinasi ja ilmoita kohtauksesta omalla ja Käsityö elämässä -Facebook-sivuilla. Järjestä omalla paikkakunnallasi julkisella paikalla FLASH MOB –kohtaus. Flash mob on tapahtuma, jossa joukko ihmisiä kerääntyy julkiselle paikalle ja tekee ennalta sovittuna ajankohtana jotain odottamatonta. Näin vapaudut taakastasi ja varmistat, että UFOosi tulee merkintä ”Valmistumisvuosi 2013”. Flash mob on tapahtuma, jossa joukko ihmisiä kerääntyy julkiselle paikalle ja tekee ennalta sovittuna ajankohtana jotain odottamatonta. istusValvmuosi SEITSEMÄN ASKELTA UFOISTA VAPAUTUMISEEN Ensimmäinen askel Järjestä itsellesi omaa aikaa ja varmista, että olet yksin kotona. Keitä isokuppi teetä. Teetä juodessa tee aarrekartta kaapeistasi, missä kuvittelet UFOjesi piilottelevan. Juo kuppi tyhjäksi. Hengitä sisään ja ulos tarmoa uhkuen. Avaa kaapit ja tee inventaario. Törmäytä itsesi UFOilla ja muistele, miksi mikin työ jäi UFOksi. Toinen askel Tee listaus UFOistasi ja kerro meille Käsityö elämässä –facebookissa UFO-tarinasi. Ei haittaa vaikka peukalosi olisi keskellä kämmentä. Kunhan tarinasi ovat kympin arvoisia ja selitykset sujuvia ”vaiheessa olevista” töistä. Parhaat tarinat palkitaan, jos ei ufoilla niin (lentävillä) lautasilla. Kolmas askel Kerro kavereillesi UFO-törmäyksistäsi ja kannusta heitä samaan. Neljäs askel Sopikaa kavereiden kanssa, että kokoatte UFOnäyttelyn tarinoineen vaikka työpaikalle, lähikirjastoon tai käsityötyökaupan ikkunaan. Viides askel Näyttelyn päätyttyä vaihtakaa UFOja keskenänne vaikka arpomalla, kuka saa minkin keskeneräisen työn valmistettavaksi. Sopikaa, milloin UFOn pitää olla valmis ja myös siitä, kuka on valmiin työn lopullinen omistaja. 22 2013 Kuudes askel Järjestä omalla paikkakunnallasi julkisella paikalla. Flash mob -kohtaus. Ilmoita kohtauksesta omalla ja Käsityö elämässä -Facebook-sivuilla. Ilmoita tarkka aika ja paikka ja kutsu facebookkaverisi vaihtamaan UFOnsa vaikka ostoskeskukseen. Voitte sopia koreografiasta etukäteen. Näin vapaudut UFOstasi, etkä ehkä edes tiedä millaiseen kotiin se päätyi, eikä yleisö tiedä, mitä tapahtumaa se oli todistamassa. Jos suinkin tuttavapiirissä on kuvaustaitoisia, ota kuva tapahtumasta ja saa se muillekin Käsityö elämässä –facebooksivulla. Tai vielä mahtavampaa tee flasmobista video netissä jaettavaksi. Kuvatessa muistathan tarkistaa kuvissa olevilta henkilöiltä, että kuvan julkaisu sopii heille. Seitsemäs ja vapauttavin askel Jätä UFOsi julkiselle paikalle ja toivo, että sen löytää innokas käsityön tekijä. Jos löydät vapautetun UFOn julkiselta paikalta, kerro siitä meille. Saat pinssin, jossa lukee Valmistusvuosi 2013. Bookcrossing tarkoittaa kirjojen vapauttamista. Kirja jätetään julkiselle paikalle kenen tahansa kiinnostuneen poimittavaksi ja luettavaksi. Aloitetaan tehdä käsitöiden kanssa samoin. Jos et ole vielä valmis näihin askeliin, palaa ensimmäiselle tasolle ja tee yksi työ valmiiksi kaikessa hiljaisuudessa. Äläkä kerro siitä kenellekään. Keksitkö jonkin uuden tavan päästä eroon keskeneräisistä käsitöistä? KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives KOTITEOLLISUUS JA KÄSITEOLLISUUS -KÄSITTEISTÄ Kotiteollisuus on tarkoittanut maaseudulla omiksi tarpeiksi tai ansiotyönä tehtyä käsityötä. Sitä on tehty kotona oman perheen jäsenten tai palkollisten toimesta. 1800-luvun puolivälissä omatarvekotiteollisuuden merkitys väheni teollistumisen ja kaupungistumisen myötä, jolloin se koettiin kehityksen jarruna. 1860-luvun lopulla nälkävuosien seurauksena kotiteollisuus muuttui maaseudun väestön lisäelinkeinoksi - ansiokotiteollisuudeksi. Osa ansio-kotiteollisuudesta keskittyi pienille alueille, jopa yhteen pitäjään raaka-aineen saatavuuden vuoksi. 1900-luvun alussa Suomen taiteen kansallisromanttisena kautena löydettiin uudelleen kansan käsityö, taito joka oli opittu isiltä ja äideiltä. Taiteilijoiden innoittamina alettiin kopioida ja säilyttää perinteisiä malleja. Perinne erotti kotiteollisuuden taideteollisuudesta. Kotiteollisuuden ja ammattikäsityön erotti hallinnon kahtiajako: kotiteollisuutta hallinnoitiin maataloushallituksessa, ammattikäsityötä kauppa- ja teollisuushallituksessa. Kaupungeissa harjoitettu käsityö ei ollut sivutoimista, vaan tiukoilla ammattikuntasäädöksillä säädelty. Sota- ja pula-aikana omatarvekotiteollisuuden ja luonnonmateriaalien merkitys kasvoi. Kotiteollisuus nähtiin perinteen ylläpitäjänä sekä taloudellisena ja työllistävänä toimintana, joka lisäksi tuotti viihtyisyyttä ja työn iloa. 1970-luvulla kotiteollisuutta ja paikallisuutta tuettiin valtion varoilla ja alan koulutus ammatillistui. Koulutuksen saaneet ammattilaiset toimivat itsenäisinä yrittäjinä ja/tai ohjaajina, koska kotiteollisuudesta oli tullut myös kodin ulkopuolella tapahtuvaa harrastustoimintaa. 1980-luvulla kotiteollisuutta luotsattiin yrittäjämäisempää suuntaan - käsiteollisuudeksi. Määrääväksi tekijäksi muodostui tuotteen laatu. Jo vuosisadan alussa käsiteollisuus käsitteenä ulottui kaupungistuvan yhteiskunnan kaikille alueille, kun taas kotiteollisuus viittasi siihen ympäristöön, missä työtä ennen tehtiin – kotona. Tällä hetkellä kotiteollisuuden ja käsiteollisuuden voidaan katsoa tarkoittavan samaa asiaa. Käsiteollisuudeksi määritellään pääasiassa käsityövälinein harjoitettava tuotantomuoto vastakohtana koneistetulle suurteollisuudelle. Nykyisin käsityö sanana kattanee myös käsiteollisuuden. Lähde: http://www.avoinmuseo.fi/craftmuseum/muotoilusanat/ KÄSITYÖAKTIVISMI 1800-LUVUN LOPULLA 1800-luvun lopun Suomessa käsityö liittyy olennaisena osana ajan yhteiskunnalliseen järjestäytymiseen sekä aktivismiin. Käsityö oli murrosvaiheessa 1800-luvun lopulla ja Suomen Käsityön museon alkujuuret ovat kyseisellä ajanjaksolla ja museon perustamishanke on yksi ilmenemismuoto aikakauden käsityöaktivismista. Käsityön murrosvaiheen aiheuttivat teollistumisen lisääntyminen sekä kotimaassa että ulkomailla. Sillä oli vaikutusta niin materiaaleihin kuin tuotteiden kysyntäänkin. Väestön lisääntyessä etenkin maaseudulla ansiokotiteollisuudella oli kuitenkin edelleen merkittävä työllistävä asema, vaikkei se enää pystynytkään kilpailemaan teollisuuden tuotteiden rinnalla. Nälkävuodet vaikuttivat myös käsityön asemaan. Käsityötä pidettiin tärkeänä keinona työllistää ihmisiä ja tarjota heille elämisen mahdollisuuksia myös vaikeina aikoina. Maaseudun väestöstä useat valitsivat kuitenkin muuttamisen kaupunkiin ja siirtymisen teollisuuden työntekijöiksi. Tätä pidettiin osaltaan uhkana perinteisen osaamisen kannalta. Poliittinen asetelma haki Suomessa Venäjän suurruhtinaskuntana vielä uomiaan. Käsityö muotoutui kuitenkin myös poliittiseksi tekijäksi fennomaanien ja liberaalien välillä. Lähinnä kyse oli heidän erilaisista näkemyksistään Suomen teollistumisen suhteen. Fennomaanit pitivät edellytyksiä Suomen teollistumiselle riittämättöminä ja korostivat perinteisten ammattien merkitystä. Liberaalit sen sijaan pyrkivät keskieurooppalaisen mallin mukaisesti lisäämään teollistumista ja suurteollisuutta. KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives 23 Järjestäytyminen alkoi vilkastua kaikilla yhteiskunnan tasoilla 1800-luvun lopulla. Käsityön ja käsityön museon kannalta merkittäviä olivat muun muassa Suomen taideteollisuusyhdistys sekä Suomen Käsityön Ystävät. Ne keräsivät jo ennen varsinaista käsityömuseota kokoelmia sekä ammattikäsityö- että kotiteollisuustuotteista. Ylioppilaat keräsivät samaan aikaan etnografiseen museoon kokoelmia, joissa oli myös käsityötuotteita. Käsityön museon perustaminen oli teollisuuden hanke. Tavoitteena oli tukea ammattikäsityöläisten kehittymistä ja olla ajan hengen mukaisesti sivistävä. Järjestötoiminta perustui yleisesti työväestön sivistämiselle ja kouluttamisella. Museon tuli tarjota ammattilaisille uusia ideoita ja toimia ennen kaikkea mallikokoelmana. Lähde: Anne Piesanen, Käsityöaktivismi 1800-luvun lopun Suomessa Museotoiminnan synty. Helsingin yliopisto, Käsityötieteen kandidaatin tutkielma, 2007 KÄSITYÖAKTIVISMI 2000-LUVULLA Viime vuosina käsityöaktivismi on nostanut päätään. Se on näkynyt jo vuosia neulegraffiteina katukuvassa. Mutta nyt se voi näkyä myös kirjailtuina merkkeinä tai viesteinä bussien ja junien penkeissä tai julkisten tilojen huonekaluissa. Käsityöaktivistit ovat itseoppineita taitavia tekijöitä ja he toimivat hyvin systemaattisesti oman identiteettinsä julkisuudelta salaten. Koska neulonta ja kirjonta on niin yksityiseen persoonaan liittyvää ja intiimiä, on se oiva kannanotto julkisten tilojen usein kaupalliseen käyttöön. Kenellä on valtaa päättää, mitä julkisissa tiloissa saa tehdä ja kuka niissä saa toimia? Toimintaa ei nähdä vandalismina vaan tapana ilahduttaa kanssakulkijoita ja -matkustajia jättämällä heille mieltä ilahduttavia merkkejä: sydämiä, lintuja ja puumerkkejä. Merkkejä, joita naiset ovat vuosisatoja kirjoneet esim. kodintekstiileihin, ottaessaan haltuunsa tiloja. Kirjoessaan he ovat tehneet ruumiillista työtä samalla, kun haaveet ja murheet ovat tallentuneet kuvioihin. Käsityöaktivismi on siis aina ollut edistämässä käsityötä, joten käsityön juhlavuonna valtakunnallinen käsityön museo kehottaa ihmisiä käsityöaktivismiin. Näin käsityö tulee näkyväksi ja tuntuvaksi. Tanskalainen Marie Koch on tutkinut käsityöaktivismia (craftivism) ja -aktivisteja Pohjoimaissa. Hän on väitellyt Åbo akademin Vaasan yksikössä. Lue lisää: Marie Koch: ’Jeg strikker, derfor er jeg!’ Læring og identitet i uformelle læringsrum https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/85897/koch_marie.pdf?sequence=2 www.mariekoch.dk 24 KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives TAITO-TRENDIT KYSELY 2012 Käsitöiden tekeminen ja käyttäminen on tällä hetkellä kenties katu-uskottavampaa kuin koskaan aiemmin. Käsityöt ovat muotia. Samaan aikaan käsi- ja taideteollisuusalalla vaikuttavat monet koulukunnat ja ristiriidat. Tulevaisuuteen uskotaan, mutta minkälaiseen? Käsityöalan harrastajien määrä on kasvanut, yksilöllinen pukeutuminen on in, kierrätys kiinnostaa, ekologisuudesta on syntynyt itseisarvo, tiukat asenteet ovat löystyneet. Muun muassa tällaisia vastauksia saatiin Käsi- ja Taideteollisuusliitto Taito ry:n keväällä 2012 tekemästä käsityöalan trendikyselystä, johon vastasi noin 460 vastaajaa. Vastaajista valtaosa oli alalla työskenteleviä tai alan harrastajia. Tässä muutamia poimintoja kyselyn tuloksista. KÄSITYÖN HARRASTAJIEN MÄÄRÄ • Noussut • Alatrendikkäämpikuinkoskaan. • Laumasieluisuusjayhteisöllisyysontätäpäivää. NOPEAT KÄSITYÖT OVAT IN • 86%vastaajistauskoinopeidenkäsitöidenjalyhyidenkurssiensuosionvainlisääntyvän. VAHVA ITSETEKEMISEN KULTTUURI LISÄÄ KÄSITYÖN TRENDIKKYYTTÄ • 88%vastaajistauskooitsetekemisenlisääntyvän. KÄSITYÖ LUO HYVINVOINTIA • 96%vastaajistauskoikäsityönhyvinvointimerkityksenkorostuvantulevaisuudessa. • Eettinenkäsityöjahyväntekeväisyyskäsityönkauttaovatmonilletärkeitäarvopohjia. HIDASTA TAHTIA - KÄSITYÖ ON HIDASTA Nyky-yhteiskunnassa vallitsee nopeuden kultti, jossa tehokkuus on ylimmäinen arvo. Slow life antaa aikaa ja tilaa rentoutumiselle ja luovuudelle, minkä tuloksena hyvinvointi ja elämän laatu kohoaa. Käsityö on slow-ajattelun ytimessä, koska käsin tehty tuote on ajan kanssa tehty. Usein se on myös lähimateriaaleista ja lähellä - omassa sylissä - valmistettu, siis varsinainen luomutuote. Hitauden vallankumous (slow life) syntyi Italiassa 1980-luvulla. Ensin pikaruoalle syntyi vastakkainen käsite: fast food > slow food > slow housing > slow design > slow cities > slow life. Slow -filosofian tavoitteena on vauhdin hiljentäminen, oman rytmin löytäminen ja ajan kerroksellisuuden mieltäminen: kaiken kaikkiaan kokonaisvaltainen elämän hidastaminen. Käsityö elämässä sopii hyvin syvällisemmäksi elämänasenteeksi. KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ Hantverk i livet |Crafts in Our lives 25
© Copyright 2024