KANSALLISMUSEO N AT I O N A L M U S E U M Jokainen nuotti pitää elää 16.10.2015 –– 13.3.2016 ” J O K A I N E N N U O T T I P I TÄ Ä E L Ä Ä” Näyttelyopastuksen lisäksi ryhmää voi kannustaa tutustu- – JEAN SIBELIUS 1865-1957 maan näyttelyyn omien mielenkiinnonkohteiden mukaan esimerkiksi kysymystenniksen, esineen tarinan tai musiik- Sibeliuksen musiikki ja ensimmäistä kertaa näytteillä olevat kikuvailun avulla. Musiikkikuvailu on mahdollista toteuttaa alkuperäiset nuottikäsikirjoitukset avaavat ikkunan koko Sibe- myös koulussa, sillä näyttelyn keskeiset teokset on koottu liuksen aikakauteen. Näyttely jakaantuu kahdeksaan osioon, kuunneltavaksi mobiiliversioon osoitteessa: joiden punaisena lankana on säveltäjä Jean Sibeliuksen http://sibelius.kansallismuseo.fi/fi elämä musiikin ja sävellystuotannon johdattamana. K YSY M YS T E N N I S Näyttelyyn voi tutustua ryhmän kanssa monella tavalla. Kysymystenniksessä näyttelyyn tutustutaan pareittain. Ryhmälle voi varata etukäteen joko Sibeliuksen vaiheita Kukin pari valitsee näyttelystä esineen, jonka luona esittää käsittelevän opastuksen tai hänen musiikkiaan tulkitsevan siitä vuorotellen kysymyksiä. Kysymyksiin ei tarvitse vastata. taidetyöpajan. Nämä maksavat 45 € /1 tunti. Kysymystennis yleensä herättää uteliaisuuden tutkia esinettä tarkemmin ja yrittää ymmärtää mistä siinä on kyse. Niinpä Sibeliuksen vaiheita –opastus tutustuttaa kävijät näyttelyn noin 5 minuutin kysymystenniksen jälkeen onkin aika etsiä teemoihin ja Sibeliuksen elämään. Työpaja sopii yli 10-vuoti- valittuun esineeseen liittyvää tietoa. Sama prosessi voidaan aille, erityisesti musiikin sekä historian oppimisen tueksi. toistaa näyttelyn eri osista valittujen muutaman esineen kohdalla. Näyttelyssä vietetyn oppitunnin aikana kukin oppilas Musiikin värit –taidetyöpajassa kuunnellaan Sibeliuksen sä- tutustuu siis 3-5 esineeseen. Nämä esineet voidaan esitellä vellyksiä värittäen musiikin herättämiä tunteita ja mielikuvia. myöhemmin koulussa muille oppilaille, tai aiheen työstä- Teoksista koostetaan yhteinen kollaasi valokuvan muotoon. mistä voidaan jatkaa esim. kuvataiteen, musiikin tai kirjoitta- Työpaja sopii yli 7-vuotiaille, erityisesti musiikin, kuvataiteen misen avulla koulussa. Jatkotyöskentelyä helpottaa, jos pari sekä historian oppimisen tueksi. kuvaa kohteenaan olleet esineet museovierailun aikana. K E R R O E S I N E E N TA R I N A 7-vuotiaasta hän soitti pianoa, mutta vaihtoi pian viuluun, jota Tässä menetelmässä tutustutaan näyttelyyn syventymällä hän soitti usein myös luonnossa vaellellessaan. Ensimmäiset yhteen tai muutamaan esineeseen. Aluksi jokainen valitsee sävellyksensä Sibelius teki jo 15-vuotiaana, vuonna 1881. näyttelystä itseään eniten kiehtovan esineen, ja keksii sille sitten lyhyen fiktiivisen tarinan. Tarina voi kertoa esim. kenelle Kesää 1887 21-vuotias Janne perheineen vietti Korppoos- esine on kuulunut, kuka sen on tehnyt, mitä esineelle on eri sa, Turun saaristossa. Kesäloma kului musiikin parissa ja aikoina tapahtunut ja miten se on päätynyt museoon. Tarinat Sibelius sävelsi teoksia musiikkihetkiä varten. Laajin kesän kerrotaan 5-10 minuutin suunnittelun jälkeen parille tai koko aikana syntyneistä sävellyksistä oli ns. `Korppoo-trio`, jota ei ryhmälle. Parityöskentelynä jokainen ehtii oppitunnin aikana julkisesti esitetty Sibeliuksen elinaikana. Kaikki Sibeliusta it- tutustua syvemmin 2-3 esineeseen. Mikäli jokainen vuorol- seäänkin myöten luulivat sävellyksen käsikirjoituksen kadon- laan kertoo tarinansa koko ryhmälle, kukin ehtii oppitunnin neen, mutta yllättäen se löytyi niiden sävellyskäsikirjoitusten aikana tutustua yhteen näyttelyn esineeseen. Tämä esine joukosta, joita Sibeliuksen perilliset lahjoittivat Kansalliskir- jääkin sitten varmasti mieleen! jastoon 1982. Vuonna 1887 Janne otti käyttöön taiteilijanimen Jean – se oli hänen ”musiikkinimensä”, kuten hän itse sanoi. K U VA I L E K U U L E M A S I Näyttelyyn sisältyy runsaasti musiikkinäytteitä Sibeliuksen S U O M I H E R Ä Ä J A E U R O O P PA A N tuotannosta. Kukin ryhmän jäsenistä voi etsiä näyttelystä mu- Ensimmäiset Jean Sibeliuksen orkesteriteokset esitettiin siikkinäytteen kuunneltavakseen ja hetken kuuntelun jälkeen vuonna 1891 ja ne aloittivat tuotteliaan sekä menestyksek- kuvailla kuulemaansa parilleen. Parille voi kertoa, mitä tunte- kään vuosikymmenen säveltäjän uralla. Tälle vuosikymme- muksia musiikki herätti, millaisen vaikutelman musiikki antoi. nelle sijoittuvat mm. läpimurtoteos `Kullervo`, `Finlandian` Musiikkia voi myös analysoida musiikillisesti tarkemmin, alkuversio `Suomi herää` sekä ensimmäinen ja toinen sinfo- mutta se ei ole välttämätöntä. Tämän jälkeen pari voi yhdessä nia. Kuten monien teosten nimistä voi päätellä, Sibelius oli tutkia, mihin Sibeliuksen elämänvaiheeseen musiikki liittyy ja 1890-luvulla hyvin innostunut Kalevalasta. Vuonna 1890 hän peilata tulkintaansa säveltäjän elämää vasten. kirjoitti Wienistä tulevalle puolisolleen Ainolle: ”Minä luen Kalevalaa ahkerasti… Minusta Kalevala on ihan moderni. Se on minun mielestäni musiikkia kaikki, teema ja muunnelmia.” TA U S TAT I E TO A N ÄY T T E LY N Menestyksen myötä vuonna 1892 Jean pystyi avioitumaan T E E M O I S TA O P E T TA J A L L E kihlattunsa Aino Järnefeltin kanssa. Häistä ei ole valokuvia, Näyttely jakaantuu kahdeksaan osioon, joiden punaisena eikä hääkuvaa tiettävästi otettu. Näin ollen Kansallismuse- lankana on säveltäjä Jean Sibeliuksen elämä musiikin ja on kokoelmissa oleva Ainon hääpuku ja hääkaulakoru ovat sävellystuotannon johdattamana. harvoja konkreettisia muistoja tilaisuudesta. Sulhanen tosin unohti tuoda kaulakorun häihin, joten Aino Sibelius ei sitä NUORI SIBELIUS häissä käyttänyt. Sen sijaan korua on käytetty useissa suvun Venäjään kuulunut Suomen suuriruhtinaskunta kehittyi häissä myöhemmin. 1800-luvun lopulla voimakkaasti sekä yhteiskunnallisesti että kulttuurin alalla. Suomi sai oman rahayksikön, markan, ja 1870-luvulta lähtien voimistunut kansallisuusaate vaikutti suomen kieli julistettiin viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle. Venäjän suhtautumiseen suomen asemaan autonomisena Kansakoululaitoksen myötä luku- ja kirjoitustaito lisääntyi suuriruhtinaskuntana. Niin kutsuttu ensimmäinen sortokau- ja loi pohjaa suomenkielisen kulttuurin sekä suomalaisuu- si alkoi 1899 annetusta helmikuun manifestista. Suomea saatteen voimistumiselle. Myös teknologia edistyi tuolloin pyrittiin venäläistämään mm. lakkauttamalla Suomen omat merkittävästi, ja mm. puhelin, sähkögeneraattori sekä sähkö- postimerkit ja armeija. moottori kehitettiin. Sibeliuksen säveltämä musiikki koettiin suomalaisten kanJohan Christian Julius Sibelius syntyi Hämeenlinnassa 1865. sallistunnetta vahvistavana. Kansallistunnetta vahvisti myös Sibeliuksen suvussa oli useita musikaalisia henkilöitä ja myös se, että Suomi sai osallistua omalla paviljongilla Pariisin kaikki Sibeliuksen sisarukset harrastivat musiikkia. ”Janne” maailmannäyttelyyn vuonna 1900. Kansallismuseonkin suun- oli osoittanut erityisiä musikaalisia taipumuksia jo varhain. nitelleiden arkkitehtien Gesellius, Lindgren ja Saarisen suun- nittelema paviljonki oli kansallisromanttisen suomalaisen usein sävellystensä sankareiden kohtaloihin, ja erityisen arkkitehtuurin ja taideteollisuuden ainutlaatuinen kokonaistai- voimakkaasti hän samaistui `Myrskyn` sankariin Prosperoon. deteos. Paviljongin kattofreskot olivat Akseli Gallen-Kallelan maalaamat, ja niissä käytettiin samoja Kalevalasta peräisin J Ä R V E N PÄ Ä N H I L J A I S U U S ? olevia aiheita, kuten `Sammon taonta` ja `Ilmarinen kyntää Viimeinen julkinen esiintyminen Sibeliuksella oli hänen kyisen pellon`, joista Gallen-Kallela maalasi toisinnot Kansal- 70-vuotispäivänsä kunniaksi järjestetyssä juhlakonsertissa lismuseon keskihalliin vuonna 1928. Myös Sibeliuksen teoksia Messukeskuksessa vuonna 1935. Tämän jälkeen Jean Sibelius esitettiin maailmannäyttelyn yhteydessä muiden suomalais- vetäytyi pois julkisuudesta, mutta jatkoi sävellys- ja sovitus- ten sävellysten kera. 1900-luvun alussa Sibelius kohosikin työtään kotona. kansainvälisesti maineikkaimpien säveltäjien joukkoon. 1931 Sibelius sävelsi vaimolleen Ainolle 60-vuotissyntymäMoni vuosisadanvaihteen merkittävistä taiteilijoista rakennut- päivälahjaksi `Adagion` (Rakkaalle Ainolle) sekä ystävänsä ti perheelleen kodin Järvenpäähän, Tuusulanjärven rannalle. Akseli Gallen-Kallelan muistoksi `Surusoiton`. Vuonna 1939 Myös Sibeliusten rakennuttama Ainola nousi järven rannalle Sibelius johti viimeisen kerran orkesteria, radiolähetyk- vuonna 1904. sessä Yhdysvaltoihin. Äänitallenne radioinnista on ainoa dokumentti Sibeliuksesta johtamassa orkesteria. Säveltäjän M A A I L M A N M A I N E T TA J A R A H A H U O L I A suosio oli tuolloin maailmanlaajuinen. Vuonna 1940 Walt Pitkään pinnan alla pysyneet valtioiden väliset jännitteet Disney ehdotti Sibeliuksen säveltämän ` Tuonelan joutsenen` purkautuivat 1914 puhjenneeseen 1. maailmansotaan, joka sisällyttämistä kokoillan piirroselokuvaan `Fantasia`, jossa laajeni koko Euroopan alueelle. Euroopan poliittinen kartta kahdeksan tunnettua klassisen musiikin teosta on animoitu muuttui perusteellisesti ja useat vanhat valtiot, kuten Venäjä, erilaisin tarinoin. `Tuonelan joutsen` jäi kuitenkin pois teok- katosivat. Venäjän keisarikunnan luhistuttua Suomen senaatti sesta, mahdollisesti siksi, että Suomi taisteli jatkosodassa julisti Suomen itsenäiseksi joulukuussa 1917. Itsenäisyyttä Saksaan liittolaisena. varjosti kuitenkin heti seuraavana keväänä käyty sisällissota, johon Sibeliuksen säveltämä `Jääkärimarssikin` liittyy. H A U TA J A I S E T 1. maailmansota vei myös Sibeliuksen ennestäänkin epävar- Sibelius työskenteli musiikin parissa kuolemaansa saakka. mat tulot, sillä kapellimestaripalkkiot ja tekijänoikeustulot Vielä toukokuussa 1957 Jean Sibelius sovitti uudelleen laulun Saksasta romahtivat, eikä Amerikan-kiertuettakaan kyetty to- ´Kom nu hit, död!` (Tule nyt tänne, kuolema!), muutamaa teuttamaan. Lisäksi elintarvikkeista oli Suomessa 1917–1918 kuukautta ennen kuin kuoli 91-vuotiaana. Jean Sibeliuksen suurta puutetta ja Sibelius laihtui parikymmentä kiloa. Kaksi hautajaisissa 30.9.1957 kuultiin Sibeliuksen säveltämää hänen mieskuorosävellyksistään onkin sävelletty maksuk- musiikkia. Helsingin suurkirkossa tapahtuneen siunauksen si elintarvikkeista. Ensimmäisellä laululla Sibelius maksoi jälkeen Jean SIbeliuksen arkku kuljetettiin Ainolaan. Tuhan- lampaanviulun, jonka arkkitehti Nordman oli onnistunut net ihmiset muodostivat tienvarsiin kunniakujan Helsingin hankkimaan mustasta pörssistä. Jotta lähetys varmasti pääsi- keskustasta Järvenpäähän saakka. Aino Sibelius eli vielä si Ainolaan, oli Nordman paketoinut lihan viulukoteloon, jotta vuoteen 1969, jolloin hän kuoli 98 vuoden iässä. lähetys ei vaikuttaisi epäilyttävältä. Toisella laululla Sibelius kiitti Nordmania tämän lähettämistä nahkiaisista. I KO N I N E N S I B E L I U S Jean Sibeliusta esittävistä valokuvista on tullut kansallisia PROSPERO ja kansainvälisestikin tunnettuja ikoneja. Yksi laajalti tunne- 1920-luvulla Sibelius oli kansainvälisesti arvostettu säveltäjä. tuista kuvista on Andy Warholin piirros, joka todennäköisesti Maailmansodan jälkeen hän saattoi jälleen kiertää ulkomailla pohjautuu valokuvaaja Yousuf Karshin ikoniseen valokuvaan johtamassa teoksiaan. Myös Sibeliuksen taloudellinen tilan- vuodelta 1949. Kuvissa Sibeliuksen tunnusmerkkejä ovat ne parani 20-luvun kuluessa, kun tekijänoikeusjärjestelmä valkoiset kesäpuvut sekä sikarit, joita hän sai usein synty- kehittyi ja Sibelius alkoi saada tekijänoikeuskorvauksia sekä mäpäivälahjaksi. Kuvanveistäjä Eila Hiltusen Sibelius- Suomesta että ulkomailta. 1926 ensi-iltansa saanut Shakes- monumentti paljastettiin 1967. Teos kuvaa musiikkia veisto- pearen näytelmään `Myrsky` sävelletty musiikki oli merkit- taiteen keinoin, ja se on nykyään yksi Helsingin merkittävis- tävä Sibeliuksen omasta näkökulmasta. Sibelius samaistui tä turistinähtävyyksistä.