Pienen juhla on suuri hetki Äijäjumpassa sohvatkin saavat kyytiä
Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2/2015 www.turunseurakunnat.fi Veden varaan Pienen juhla on suuri hetki Sivut 8–11 Äijäjumpassa sohvatkin saavat kyytiä. Sivu 20 Tarinatehdas ammentaa diakonian arkipäivästä. Sivu 7 De små får pyssla under gudstjänsten. Sidan 8 2 3 KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 Harri Lukander tähtää sillanrakentajaksi 26.2.–26.3.2015 Viime vuonna Turun ja Kaarinan seurakuntiin kastettiin yli 1400 lasta. Kasteessa myös seurakunta sitoutuu lapseen. Lapsi on kastettuna tasavertainen seurakunnan jäsen. Tämä sitoutuminen pyritään nyt saamaan näkyväksi seurakuntien hallinnossa. Vuoden alusta lähtien kirkollisten päättäjien on pitänyt Kirkkojärjestyksen säännöksen mukaisesti arvioida jo valmisteluvaiheessa päätöstensä vaikutukset lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä ”lapsen edun edistämiseksi”. Tätä sanotaan lapsivaikutusten arvioinniksi ja se näkyy jo luottamuselinten pöytäkirjoissa. Lapsivaikutusten arviointi tähtää isoon arjen ajattelutavan muutokseen sekä hallinnossa että toiminnassa. Tavoite on, että seurakunnissa an- netaan entistä laajemmin tilaa lasten ominaispiirteille leikkivinä, liikkuvina ja kokevina sekä nuorille vaikuttavina seurakunnan jäseninä. Mahdollisuuksien antamisesta ja mielipiteen kuuntelemisesta on kyse. Mahdollisuudesta kokea olevansa tärkeä ja arvostettu osa jotakin. ”Tulla otetuksi vakavasti omanikäisenä ja omanlaisena, on elintärkeää omaa Miksikö? ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä.” ALUKSI paikkaansa etsivälle lapselle ja nuorelle”, toteaa arkkipiispa Kari Mäkinen lapsivaikutusten arvioinnin ohjeistuksessa. Lapsivaikutusten arvioinnilla kirkko osoittaa, että se tahtoo ottaa lapset ja nuoret tosissaan. Tässä se näyttää samalla mallia yhteiskunnalle. *** Kasteesta kertoo myös eduskuntavaalien alla kirkon esitys vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan. Esitykset nousevat kirkon laajasta kosketuspinnasta suomalaiseen arkeen diakonian, varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön kautta. Kirkko odottaa vaalien jälkeiseltä hallitukselta toimenpideohjelmaa lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi. Taloudellinen eriarvoisuus nä- kyy lasten ja nuorten arjessa. Noin joka kymmenennen lapsen perheessä köyhyys rajaa harrastuksia ja toimintaa kaveripiirissä, ja saattaa pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen. Hallitusohjelmaan esitetään myös moniammatillista mallia pienten lasten perheiden auttamiseksi kriisitilanteissa. Minna Vesanto ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ SATTUVAT SANAT Toimittaja, seksuaalineuvoja, logoterapeutti Elina Tanskanen, Helsingin Sanomat 9.2.2015 Professori Jaakko Hämeen-Anttila, Vantaan Lauri 11.2.2015 ”5000 peukutusta ei välttämättä ole mitään siihen verrattuna, että joku pistää käden olalle.” Yhteisvastuuvapaaehtoinen, pituushyppääjä Tommi Evilä, Silta 4.2.2015 KANNEN KUVAT Ristiäiset on monen pienen ensimmäinen oma juhla. Kirkollisen toimituksen lisäksi kaste on alku myös pitkäaikaiselle ihmissuhteelle, kummin ja kummilapsen väliselle ystävyydelle. Kuva Timo Jakonen stumme ja juttelemme. Tulit vähän arkaillen jumalanpalveluksen päätyttyä kysymään, että: ”Olisiko hetki aikaa?” Aikaa löytyi ja kerroit, että äitisi ei halunnut viedä sinua pyhälle kasteelle. Äitisi ei ollut kuulunut kirkkoon eikä antanut sinun mennä rippikouluun. Olit miettinyt asioita, käynyt lähes joka sunnuntai kirkossa. Niin tulit ja kysyit: ”Olisiko mitenkään mahdollista, jos voisit kastaa. Olen jo 78-vuotias, kymmeniä vuosia olen kerännyt rohkeutta, jotta uskaltaisin pyytää.” Minua kosketti syvältä, kun sanoit, että olit istunut vuosikymmenet jumalanpalveluksissa takapenkissä. Mielesi olisi tehnyt tulla ehtoollispöytään yhdessä muiden kanssa, mutta sinua ei ollut kastettu. Sitten tuli se sunnuntai, jolloin oli kastepäiväsi. Sovittuna aikana soitin kirkossa tapaamani miehen ovikelloa. Kodissa oli kaikki valmista kastejuhlaa varten. En osaa sanoin kuvata tuota hetkeä, se oli pyhä hetki, joka jäi kantamaan meitä jokaista. Teho-osastolla vuoteessa pieni vauva: ”Eevamaija”, minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Äiti ja isä, kummit ovat läsnä. He halusivat kantaa lapsen- sa Jeesuksen käsivarsille, antaa kasteen kautta parhaan lahjan lapselleen: taivaan kirjaan piirrettiin nimi ja Jeesuksen omaksi annettiin. Siitä todisteeksi piirrettiin otsaan ja rintaan ristinmerkki. Ristiä voidaan havainnollistaa siten, että se on kuin pääsylippu taivaan kotiin. Elämä on lahja Luojalta ja jokainen palaa kerran takaisin, kun kutsu käy. Järjellä emme osaa selittää kasteen lahjoja: Jumala ottaa lapsekseen, ihmisestä tuTimo Jakonen ”Minä olen pudonnut poliittisen kielen kehityksen vauhdista. Olen tottunut ajattelemaan, että hyvinvointivaltion tehtävä on turvata kansalle toimiva terveydenhuolto, lapsille hyvä koulutus ja vanhuksille turvattu vanhuus. Mutta nyt olen oivaltanut, että kaikkea tätä kuuluukin nimittää ylipaisuneeksi julkiseksi sektoriksi, josta täytyisi päästä eroon. Kouluja ja kirjastoja tulee lakkauttaa, terveyspalvelut keskittää jonnekin kauas ja vanhat pitää töissä, kunnes he tuupertuvat sinne. Se, mitä olen pitänyt kovasydämisyytenä, onkin rohkeutta tehdä toisille kipeitä ratkaisuja.” I Kasteen lahjat ja ihmisen osa 26.2.2015 46. vuosikerta Julkaisija | Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä | Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 26.3.2015 Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Päätoimittaja Paula Pasi Ahola, Mia Henriksson, Lauri Palmunen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Aiju von Schöneman, Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, [email protected] Toimittajat Leena Koski ja Heino, [email protected] Seurakuntien ilmoitukset [email protected] Taitto ja kuvankäsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy Minna Vesanto Ilmoitusmarkkinointi Minna Zilliacus, puh. 020 754 2361, 040 774 7777, [email protected] Jakelu Posti Jakeluhuomautukset Timo Karonen, p. 0207 542 267 lee Jeesuksen oppilas ja seurakunnan jäsen. Kasteessa lahjoitetaan usko ja autuus eli taivaan perillisyys. Galatalaiskirjeen mukaan kaste poistaa kaiken rotusyrjinnän tai asemaan ja erilaisuuteen liittyvän erottelun. ”Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet. Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista: sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.” Kaste on kuin hoitava side, jonka pyhä ja rakastava Jumala käärii joka päivä. Ja sitä tarvitaan. On niin helppo olla kaiken tietävä perimmäisen hyvyyden mestari. Vaatii rohkeutta kohdata sisimpänsä salaisuudet ja katsoa totuuden peiliin, tunnistaa ja tunnustaa, että oma hyvyys ei olekaan sellaista kuin sen pitäisi olla. Se onkin täynnä itsekkyyttä ja kieroa tahtoa, joka tähtää vain omaan hyvään. Kasteen lahjat ovat täynnä Jumalan hyvää tahtoa. Ihmisen hyvä osa on olla yhtä aikaa paljastavan ja anteeksiantavan rakkauden sylissä. Katri Rinne Maarian seurakunnan kirkkoherra Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, 20101 Turku puhelin (02) 261 7111 [email protected] www.turunseurakunnat.fi kander haluaa kehittää seurakuntien ja seurakuntayhtymän työtä keskustelun ja yhteistyön avulla. – Meneillään oleva rakenteiden kehittämistyö riippuu kaikista meistä. Hyvällä keskusteluyhteydellä selviämme tulevista haasteista. Toivon, että osuuteni tässä tehtävässä voisi olla sillanrakentajan rooli, sanoo partiolaisten listalta kirkkovaltuustoon valittu piikkiöläinen asianajaja ja kauppatieteiden maisteri. Kehittämistyö Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä aloitettiin siksi, että kirkon talous on tiukemmalla ja säästöt välttämättömiä, jotta seurakuntien toiminta voidaan turvata. Yhtymässä ja seurakunnissa vesuri onkin heilunut ja säästöjä on saatu niin, että talousluvut, kuten plussalla oleva tase, näyttävät jo paremmilta kuin muutama vuosi sitten. Syvemmälle säästöajatteluun Harri Lukander haastaa ajattelutavan muutokseen. Hän näkee, että oksasakset voisivat olla vielä tarkem- massa käytössä ja turhat rönsyt karsimalla voitaisiin päästä lisäsäästöihin niin, ettei rajua rakennemuutosta tarvittaisi. – Luulen, ettei säästöajattelua ole vieläkään täysin sisäistetty. Esimerkiksi me luottamushenkilöt emme kaipaa kestitystä tai seminaareja Turun ulkopuolella, vaan meitä voidaan mainiosti kouluttaa esimerkiksi jossakin omassa leirikeskuksessa. Myös kokousten turhat paperipinot voisivat jäädä pois ja tilalle voisi hankkia tablettitietokoneet, kuten esimerkiksi Turun kaupungilla on tehty. – Luottamushenkilöillä on halu vaikuttaa asioihin. Luulen, että lukuisia pieniäkin menoja leikkaamalla meidän ei yhtymässä ja seurakunnissa tarvitsisi luopua paljostakaan. Rakennemuutos ei voi kirkkovaltuuston puheenjohtajan mielestä olla itsetarkoitus. – Kukaan ei ole pystynyt osoittamaan, että seurakuntia yhdistämällä saavutettaisiin säästöjä. Paremminkin pelkään, että rakennemuutoksella saamme aikaan monivuotisen riidan, joka vie kaikkien voimat. Kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittu Harri Lukander on toiminut luottamushenkilönä Piikkiön seurakunnassa lähes neljännesvuosisadan ajan. Seurakunnan toiminta on tullut tutuksi myös partion ja kuoron kautta. Yhtymästä asiantuntijaorganisaatio Partiolainen ja innokas suunnistaja haluaa keskittyä uudessa tehtävässä työntekoon, ”haalarihommiin” eikä niinkään seremonioihin. Nukketeatteri juhlii vuosikymmentä ● Turkulainen lastenteatteri Nukketeatteri Kas Kummaa! viettää tänä ja ensi vuonna kymmenvuotissynttäreitään. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän puitteissa toimiva nukketeatteri juhlii juhlavuottaan ”metsäniityllä” yhdessä päiväkerhojen ja päiväkotien lapsiryhmien kanssa. Juhlanäytelmää Metsäniityllä tapahtuu kummia esitetään juhlavuoden 2015–2016 aikana paitsi Turun ja Kaarinan alueen päiväkerhoille myös perhepäivähoitajille lapsineen sekä päiväkotiryhmille. Kymmenvuotista taivalta juhlitaan myös nukkenäyttelyllä keväällä 2016. Nukketeatteri Kas Kummaa! on vuosikymmenensä aikana tehnyt kaikkiaan viisitoista satunäytelmää tai raamatunkertomukseen pohjautuvaa näytelmää pienille lapsille ja alakouluikäisille. Ystävyyttä ja ympäristöasioita Kas Kummaa! -nukketeatterin toiminnan keskiössä ovat ympäristö- ja suvaitsevaisuuskasvatus. Näytelmät kertovat usein eläinhahmojen avulla ystävyydestä, toisten auttamisesta, yhdessä toimimisesta sekä luonnonsuojelusta. Nukketeatterin ympäristöajattelu lähtee jo siitä, että nuket ja lavastus valmistetaan itse ja mahdollisimman pitkälle kierrätysmateriaaleista. Nukketeatteri Kas Kummaa! on osa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän varhaiskasvatusta, ja nukke – Käytän mieluummin aikani seurakuntien hyväksi kuin edustamiseen. – Vierastan myös vanhanaikaista hierarkkista ajattelua ja haluaisin seurakuntayhtymästä asiantun- tijaorganisaation, jossa virkamiehet ovat alansa asiantuntijoita. Seurakunnat ovat aikanaan perustaneet yhtymän, jotta tietyt yhteiset asiat saadaan hoidettua. Seurakuntien tulisi Lukanderin mielestä tehdä enemmän yhteistyötä, jotta yhteinen tahto ja näky löytyvät. Tarvitaan enemmän yhteisiä tilaisuuksia vuorovaikutuksen lisäämiseksi. – Seurakunta on yhteisö, jonka muodostumiseen tarvitaan avointa keskustelukulttuuria. Uudella kirkkovaltuuston puheenjohtajalla on pitkä tausta seurakunnallisena vaikuttajana. Jo 24 vuotta hän on toiminut Piikkiön seurakunnan luottamushenkilönä, itsenäisen seurakunnan kirkkovaltuutettuna ja Piikkiön seurakunnan liityttyä osaksi seurakuntayhtymää kirkkovaltuutettuna ja oman seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsenenä. Liikuntaa ja musiikkia Perheen neljä poikaa ovat jo aikuisia, mutta aktiivisella miehellä riittää harrastuksia. Monet harrastuksista ovat yhteisiä puolison kanssa. Partiossa hän on toiminut, paitsi aikanaan partiolaisena, myös partiopiirin ja järjestön toiminnassa ja suurleirin ohjelmasta vastaavana. Tenoria on tarvittu Henrikinseurakunnan kuorossa ja monissa eri kokoonpanoissa Piikkiössä. Kitaransoittaja on musisoinut milloin messuissa, milloin Tanssiorkesteri Salaman riveissä. Suunnistusta Harri Lukander on harrastanut kauan. Myös sivakointi sujuu ja hiihtokilometrejä on kertynyt parhaana vuonna parituhatta kilometriä. Parina aamuna viikossa Harria ja hänen puolisoaan ei saa pysymään pois Littoistenjärven avannosta, jonne pulahdetaan ilman saunaa. Mieluisaa on myös seurata Englannin liigan jalkapalloa: Piikkiössä tuuletetaan, kun West Ham tekee maalin. Ensi kesänä Piikkiön Tammipartio esittää lastennäytelmän Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli. Ja kuka mahtaa olla herra Lindbergin roolissa? Kun ihmettelen, miten aika riittää työhön asianajotoimistossa, harrastuksiin ja luottamustehtäviin, saan vastauksen, että se on vain ajankäytön järjestelykysymys. Paula Heino 60-vuotias perheneuvonta kutsuu Turkuun Jussi Vierimaa ”Sitoutuminen on ehdotonta. Tiedät itse, oletko sitoutunut vai etkö ole. Ehkävastaus tarkoittaa sitä, ettet tiedä vielä. Tällä verukkeella itseään on kuitenkin turha huijata vuosikausia. On hyvä, että nykymaailmassa suhteesta lähteminen on helppoa, koska jääminen sen takia, että niin pitää muka tehdä, ei ole sitoutumista. Niin ikään sitoutuminen ei ole itsensä tai toisen sitomista, vaan sitä, että taivaltaa vapaaehtoisesti toisen rinnalla niitä ylä- ja alamäkiä. Moisen pelottavuutta on turha kaunistella. Suhteen kumpikaan osapuoli ei voi luvata, ettei koskaan muuttuisi, sillä ihminen muuttuu väistämättä. Kumppanin valitessaan ostaa siis aina sian säkissä. Elämästäkään ei voi ennustaa, mitä se heittää kehiin. On ihan sama, menetätkö tai saatko mainetta ja mammonaa, sillä suhde kehittyy ja muovautuu joka tapauksessa. Vain se on varmaa, ettei kaikki mene niin kuin on suunniteltu.” KUUKAUDEN SANA ● Tuore yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Harri Lu- Timo Jakonen A Kirkkovaltuuston uusi puheenjohtaja perää yhteistyötä ja puhevälejä Tasavertaiseksi kastettu violiittoon vihkiminen ei kirkollisista toimituksista ole suinkaan ainoa, joissa kysytään ”tahdotko”. Tahdon asia on myös muun muassa kummiksi lupautuminen. ”Tahdotteko?”, kysytään kastetilaisuudessa vanhemmilta ja kummeilta. Tahdotko olla tämän kummilapsesi aikuinen? Tahdotko sitoutua olemaan tämän lapsen tukena elämän kolhuissa, jakamassa elämän iloja ja etsimässä yhdessä elämän tietä? Kastetilanteessa kysytään tahtoa kristillisen kasvatuksen antamiseen ja parasta kristillistä kasvatusta on se, että pieni ihminen saa kokea rakkautta, hoivaa ja välittämistä. Silloin lapsen aikuinen on Jumalan työtoveri. *** KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 ● Kirkon perheneuvonta Turussa viettää tänä vuonna 60-vuo- tisjuhlaansa. Yhtenä juhlavuoden kohokohtana Perheasiain neuvottelukeskuksen väki Turussa kutsuu kollegat ympäri Suomen perheneuvonnan vuosittaisille neuvottelupäiville Turkuun 11.–13. maaliskuuta. Neuvottelupäivillään perheneuvojat puhuvat rakastamisen vaikeudesta. Päivillä pohditaan myös perheen huomioimista perheneuvonnassa. Neuvottelupäivillä puhuvat paritera- piaa tutkinut psykoterapian professori Jaakko Seikkula, FT, psykoterapeuttikouluttaja VET Florence Schmitt sekä emeritus arkkipiispa John Vikström.Valtakunnallisia neuvottelupäiviä ovat järjestämässä myös kirkon Kasvatus ja perheasiat -yksikkö sekä Turun arkkihiippakunta. Viime vuonna kirkon perheneuvontaan tukeutui koko Suomessa kaikkiaan 17 500 asiakasta. Asiakaspalaute kertoo, että ihmiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa tukeen ja apuun. Jo 60 vuotta Turussa toimineessa Perheasiain neuvottelukeskuksessa työskentelee tällä hetkellä seitsemän perheneuvojaa, jotka palvelevat laajaa 400 000 ihmisen aluetta Kemiötä, Vehmaata ja Huittista myöten. Perheasiain neuvottelukeskus antaa keskusteluapua parisuhteen vaikeuksissa, perhe- ja ihmissuhdeongelmissa, erosta selviytymisessä sekä muissa elämän kysymyksissä ja kriiseissä. MV Vapaaehtoisen apua voi myös pyytää ● Suurellasydamella.fi -sivujen kautta voi nyt myös pyytää va- Nukketeatteri Kas kummaa! on ollut tien päällä jo kymmenen vuoden ajan. Anneli Laukkanen, Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahti ja Kirsi Koskinen ovat vuosikymmenen aikana tehneet 15 näytelmää pienille lapsille ja kouluikäisille. teatterityö kuuluu aivan virallisesti kolmen lastenohjaajan Kirsi Koskisen, Anneli Laukkasen ja Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahden toimenkuvaan. Kas Kummaa! kiertää kerhoissa yhtenä päivänä viikossa, ja tekee lisäksi ilta- ja viikonloppukeikkoja. Nukketeatteri Kas Kummaa! löytyy internetistä osoitteesta kirkonrotta.fi sekä facebookista. MV paaehtoista muun muassa juttuseuraksi tai avuksi esimerkiksi asiointiin tai digiongelmiin. Sivustolle on vasta avattu Pyydä apua! -palvelu. Pyydä apua! -palvelu välittää vapaaehtoisia ystäviä ikäihmisille ja kertaluontoista asiointi- ja saattoapua esimerkiksi lääkärireissulle, pankissa käymiseen tai vaatekauppaan. Apua voi saada myös vaikkapa lamppujen vaihtoon tai taulujen kiinnittämiseen.Vapaaehtoiset ystävät tulevat ikäihmisten seuraksi ulkoilemaan ja juttukaveriksi kotiin päiviä piristämään muutaman kerran kuussa. Vapaaehtoisen ystävän kanssa voi esimerkiksi tehdä käsitöitä, käydä kaupungilla tai vaikkapa kirkossa - tai vain jutustella ja vaihtaa kuulumisia. Digineuvojat tulevat avuksi silloin, kun television tai digilaitteiden käytössä on ongelmia. Muuttoapu auttaa pakkaamisessa ja kantamisessa. Suurella sydämellä -palvelussa voi myös hakeutua seurakuntien vaateavun asiakkaaksi. Suurella sydämellä -vapaaehtoisten palvelut ovat maksuttomia ja ne on tarkoitettu vähävaraisille ja yksi- näisille, joiden ei muuten ole mahdollista saada apua. Avunpyynnön voi jättää suurellasydamella.fi -palvelusta Turun sivuilta löytyvällä lomakkeella ”Pyydä apua!”. Seurakuntien työntekijä ottaa sitten yhteyttä. Vapaaehtoisia ystäviä tai vapaaehtoistyöntekijän apua voi pyytää itse, mutta asialla voivat olla myös sukulaiset, ystävät tai naapurit, jotka kantavat huolta naapuristaan. MV Pyydä apua! internetissä osoitteessa suurellasydamella.fi, klikkaa Turku. 4 Kaarinaan uusi kirkkoherra ● Tämän vuoden alussa työnsä hakijoiden joukosta. Ellei kukaan hakijoista saa ensimmäisellä äänestyskierroksella yli puolta annetuista äänistä, seurakuntaneuvosto järjestää saman kokouksen aikana uuden äänestyksen kahden eniten ääniä saaneen välillä. Jos äänet menevät tasan, tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen jollekin eniten ääniä saaneista. Kaarinan nykyinen kirkkoherra Pirjo Vahtola jää eläkkeelle ensi kesäkuun alussa. Kuka, mistä, mitä? ● Vaikka Kaarinan uuden kirkkoherran valitseekin seurakuntaneuvosto, Kirkko ja me -lehti haluaa esitellä hakijat myös seurakuntalaisille. Tästä syystä esitimme kaikille ehdokkaille seuraavat kysymykset: 1. Mitkä ovat vahvuutesi työyhteisön esimiehenä? 2. Millaisena näet kirkon tulevaisuuden? 3. Mitä teet vapaa-ajallasi? Ville Niittynen 1. Minulla on laaja kokemus ison seurakunnan johto- ja esimiestehtävistä sekä tiimin vetämisestä ja henkilöstöhallinnosta. Olen rauhallinen, määrätietoinen sekä aktiivinen ideoija ja toimeenpanija. Minulla on monipuoliset viestintätaidot ja vahva julkishallinnon osaaminen. Seurakunnan arvokas perustyö muodostaa tulevaisuudessakin vahvan pohjan, jolta ponnistetaan. Työ on tehtävä laadukkaasti, innostuneesti ja olennaiseen keskittyen. Viestintä ja siihen satsaaminen korostuvat. Vapaaehtoisten rooli tulee kasvamaan ja kirkon työtavat tulevat osin uudistumaan. Maailmanlaajuisessa tarkastelussa kristinuskolla menee hyvin. Nyky-Suomessa tämä näkymä helposti ja merkityksellinen. Osallistun isän roolissa 9-vuotiaan poikani soittoharrastukseen puhallinorkesterissa ja hänen musiikkiluokkansa toimintaan. Perheen kanssa käymme usein konserteissa, näyttelyissä ja eri kulttuuritapahtumissa. Teen väitöskirjatyötä Runebergistä ja hänen aatemaailmastaan. Kirjoitan eri julkaisuihin kirja- ja ooppera-arvioita sekä kolumneja. Lisäksi minulla on monia luottamustehtäviä kaupunginhallinnon, koulutuksen ja kulttuurin saralla. Luen paljon, pelaan tennistä ja viihdyn sukututkimuksen parissa. 3. 2. unohtuu. Evankeliumin voima on sama kuin ennenkin. Siksi kirkon tulevaisuus tulee olemaan työntäyteinen Mertsi Saarela a) Haluan rohkaista uudis1. tusmielisiä työntekijöitä jalkautumiseen ja uudenlaiseen työ- otteeseen (Uudet työmuodot kehiin ja kansan pariin!). Perinteisiin työtapoihin sitoutuneilla on mahdollisuus keskittyä perustyöhön. b) Vapaaehtoistyön kunnioitus. Minulla on kahdenlaisia paimennettavia, palkallisia ja palkattomia. Haluan esimiehenä panostaa vapaaehtoistyöhön ja ohjata palkattuja työntekijöitä kaiken toteuttajista vapaaehtoistyön koordinaattoreiksi. c) Näytöt seurakunnan kasvattamisesta. Pienellä lisäpanostuksella ovat kävijä- ja vapaaehtoismäärät niin Vienolassa kuin Pansiossa kaudellani moninkertaistuneet. (Tuplataan kävijämäärä!) d) Pidän esimiehenä seurakuntani puolta, Kaarina ei ole Turun heittopussi! keaa uudistajaa uusien sukupolvien tavoittamiseksi, olen valmis. Kristuksen kirkko jatkaa voittokulkuaan Jeesuksen paluuseen asti, Herran valtaistuin ei horju. Sen sijaan Suomen ev.lut. kirkon tulevaisuus riippuu Jumalasta ja meistä jäsenistä. Voimme hakea mallia esimerkiksi Etiopian luterilaisesta kirkosta, joka tuplaa jäsenistönsä 10 vuodessa. Laskevien käyrien voivottelu ei auta, vaan hihojen kääriminen ja aktiivinen kansan pariin meneminen. Rakkauden evankeliumi puree sydämiin, kun sen kerrotaan tämän ajan kielellä Herraan turvautuen! Pääsääntöisesti hoitelen pikkupoikiani, toissijaisesti laulan, liikun ja hoidan puutarhaa. 2. e) Nuoresta iästäni johtuen minulla ei ole pitkää ja ansiokasta kirkkoherrakokemusta, kuten esimerkiksi Jukka Järvensivulla. Mutta jos seurakunta tahtoo roh Jukka Järvensivu 3. Paattisten seurakunnan kirkkoherra ja Turun tuomiorovastikunnan lääninrovasti, s. 1960 Toimintatapani on selkeä ja uskon läpinäkyvään päätök1. sentekoon. Pyrin tasa-arvoiseen ja puolueettomaan kohtaamiseen ja johtamiseen. Tämä tarkoittaa, että ihmiset tietävät, mihin ollaan menossa ja mihin päätökset perustuvat. Esimiehenä olen kannustava, annan ja otan vastaan positiivista palautetta ja tarvittaessa kritiikkiä. Luon tekemisen ilmapiiriä, joka on luonteeltaan keskusteleva, välitön ja kyselevä. Olen työntekijöitä tukeva ja kannustava johtaja. Olen kiinnostunut kaikista työntekijöistä ja työaloista ja olen tavattavissa tiettyinä aikoina. Annan tarvittavan työajan ja resurssit ja luotan työntekijöihin, en liikaa sotkeennu toisten töihin, siis annan vastuuta. Seurakunnan päätöksenteon tulee olla järjestäytynyttä. Se luo turvallisuutta. Tarkoitus on luoda seurakunnalle mahdollisimman hyvät puitteet toteuttaa perustehtäväänsä. Tähän seurakunta tarvit- ta maalataan usein mediassa varsin yksipuoleinen kuva. Kirkko on mahdolllista nähdä myös sen valossa, kuinka paljon positiivista se tekee, esim. diakoniatyö, surevien tukeminen ja kriisien selvittäminen. Nykyaika haastaa kirkkoa ja sen seurakuntia olemaan läsnä seurakuntalaisten elämässä monin eri tavoin. Kirkon tulee entistä paremmin sanoittaa jäsenyyden merkitystä ja löytää keinoja viestimään mahdollisimman selkeästi sanomastaan. Tarvitsemme uutta toimintaa ja meidän tulee olla rohkeita kokeilemaan uusia toimintamuotoja kaikilla työaloilla. see johtajan, joka antaa sille toivoa ja tulevaisuuden näkyä. Olen eteenpäin katsova johtaja. Olen toiminut kirkkoherrana vuodesta 2005 vuoteen 2014. Kirkon jäsenmäärä vähenee vaikka kirkkoon liitytäänkin entistä aktiivisemmin. Kirkos- 2. 2. tä ja työtapoja tulee arvioida uudelleen. Tulemme tarvitsemaan entistä enemmän kaikkien seurakuntalaisten apua ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Kuntosali ja musiikki ovat harrastuksiani. Kotisivujen osoite: jukkajarvensivu.com 3. nen päivä, pelailen silloin tällöin ikämiehissä jalkapalloa, luen, ajelen moottoripyörällä, rakentelen kaikenlaista ja olen mukana kunnan päätöksenteossa. teologian maisteri, musiikin maisteri, s. 1966 Mitkä ovat vahvuutesi työ1. yhteisön esimiehenä? Olen yhteistyökykyinen, seurakunta- Näen kirkon tulevaisuuden myönteisenä, sillä sen tekemälle työlle ja evankeliumin julistamiselle tulee olemaan aina tarvetta. Kirkon taloustilanne tulee kuitenkin heikkenemään, ja se johtaa henkilöstömäärän vähenemiseen ja ehkä rakenteellisiinkin muutoksiin. Kirkon tekemään työ- Lepään ja liikun ja vietän ai3. kaa läheisteni seurassa. Uimassa käyn tällä hetkellä joka toi- Pauliina Uhinki-Suominen Liedon seurakunnan kappalainen, 1. Minulla on paljon kokemusta työyhteisön esimiehenä toimimisesta, sillä olen ollut kirkkoherrana viidentoista vuoden ajan. Olen kyennyt luomaan seurakuntaani myönteisen ilmapiirin, jossa on hyvä tehdä työtä. Esimiehenä tehtäväni on huolehtia työyhteisön hyvinvoinnista. Suhtaudun työntekijöihin kunnioittaen, tukien ja kannustaen. Pyrin luomaan heille selkeät työnkuvat ja tavoitteet. Samalla haluan auttaa heitä myös kehittymään ja saamaan tilaa toteuttaa osaamistaan. Esimiehenä osaan motivoida ja sitouttaa alaisiani yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Olen johdonmukainen, tasapuolinen ja tarvittaessa jämäkkä. Ymmärrän myös Kaarinan seurakunnan työyhteisön haasteet osana seurakuntayhtymää, jonka palvelut keskittyvät usein Turun keskustan alueelle. Pastori, TM, s. 1972 työn merkitykseen luottava ja erittäin motivoitunut. Haluan kaikin tavoin toimia hyvinvoivan työyhteisön hyväksi. Se on työn onnistumisen lähtökohta. Työyhteisön johtamista ajatellen pidän hyvänä sitä, että olen toiminut myös kanttorinvirassa. Tunnen seurakunnan työkentän laajemmin kuin vain papin näkökulmasta. Erilaisten työ- ja luottamustehtävieni ansiosta tunnen kirkon hallintoa ja toimintaa myös koko Suomen kirkon tasolla. Tämä antaa laajempaa perspektiiviä myös paikallisseurakunnan toimintaan. Ratkaisevan tärkeänä kirkkoherran työssä pidän hyvää ja toimivaa yhteistyötä seurakunnan luottamus- hetkellä monenlaista liikehdintää. Näkemykset jakautuvat voimakkaasti, ja moni etsii omaa tapaansa suhtautua kirkkoon ja uskoon. Tässä tilanteessa kirkon pitäisi mielestäni pysyä perustehtävässään ja keskittyä siihen, mikä yhdistää. Kirkon sanomalla ja työllä on merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Mitä teet vapaa-ajallasi? Vapaa-ajalla harrastan mielelläni liikuntaa. Luen myös paljon ja monipuolisesti. Musiikki ja ystävien tapaaminen ovat minulle tärkeitä asioita. Perheemme yhteisiä harrastuksia ovat purjehdus ja laskettelu. 3. henkilöiden kanssa. Millaisena näet kirkon tulevaisuuden? Kirkossa on tällä 2. Suomalainen kastemalja -näyttelyssä on esillä tuoreita versioita vanhasta teemasta Pienokaisen ensimmäiseen omaan juhlaan liittyvä kastemalja on kehittynyt aikojen saatossa. Keskiaikaisten kirkkojen jykevät kalkkikiviset kastemaljat ovat saaneet monenlaisia seuraajia. ● Vuonna 2013 järjestettiin nuoril- le muotoilijoille kohdennettu lasinmuotoilukilpailu, jonka tarkoituksena oli löytää uudenlaisia kastemaljoja niin kotien kuin kirkkojenkin tarpeisiin sekä kummilahjoiksi. Kilpailun järjestäjinä olivat Kristillinen taidesäätiö, Kirkkohallitus, Helsingin seurakuntayhtymä, Suomen lasimuseo sekä Suomen lasimuseon ystävät ry. Kilpailuun osallistui 74 muotoilijaa, joista palkintolautakunta palkitsi kolme parasta. Kilpailun parhaimmistosta on koottu Suomalainen kastemalja -näyttely, joka tulee olemaan esillä Turun tuomiokirkossa Agricolan kappelissa 9.-29.3. Kilpailussa palkittiin Tero Välimaan Kasteenristi, Pauli Partasen Santa Via sekä Helmi Remeksen Rakkaus. – Lasinpuhaltajamestarina olen vuosien kuluessa tehnyt paljonkin kastemaljoja lähisuvun ristiäisiin. Kilpailutyöni eroaa niistä kuitenkin sekä muotokielensä että tekniikkansa perusteella. Haasteeni oli luoda kaunis ja käytännöllinen malja, jo- ka soveltuisi myös sarjatuotantoon. Kokeilujen kautta onnistuin luomaan tekniikan, jolla lasin sisällä olevat ilmakuplat muodostavat ristin mallisen kuvion, Tero Välimaa kertoo. – Annoin työlleni nimeksi Kasteen risti. Nimi viittaa sekä kristilliseen traditioon että elämän alkutaipaleelle ja aamukasteeseen, jota lasin sisälle vangitut ilmakuplat muistuttavat, Välimaa jatkaa. Kirkossa ja kotona Menneillä vuosisadoilla lapset kastettiin kirkoissa. Tuolloin oli tapana, että kummit toivat lapsen kasteelle. Nykyisin lapset kastetaan valelemalla pienokaisen pää vedellä, mutta aiemmin sylivauvat kastettiin upottamalla. Tästä syystä vanhojen kirkkorakennusten kastemaljat ovat hyvin suurikokoisia. Turun tuomiokirkossa kirkkosalin takaosassa oleva iso, keskiaikainen kalkkikivestä valmistettu kastemalja muistuttaa tuosta vanhasta perinteestä. Kasteen risti,Tero Välimaa Santa Via, Pauli Partanen Rakkaus, Helmi Remes Pertti Mannelin Kappalainen, TT, FM, KM, s. 1975 Kotisivujen osoite: www.villeniittynen.net Twitter: @VilleNiittynen Lasin kirkkautta, veden välkettä Pertti Mannelin Pasi Jaakkola Johtava kappalainen, s. 1971 KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 Suomen lasimuseo aloittanut Kaarinan seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran Kaarinan seurakuntaan perjantaina 27.3. Vuoden 2014 alussa voimaan tullut laki mahdollistaa kirkkoherran valinnan joko välittömällä vaalilla, jossa seurakuntalaiset pääsevät äänestämään suosikkiaan, tai välillisellä vaalilla, jossa seurakuntaneuvosto äänestää ehdokkaiden kesken. Ensimmäistä kertaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä järjestettävässä välillisessä vaalissa tuo- miokapituli on antanut hakijoista lausunnon, jossa todetaan heidän kelpoisuutensa ja arvioidaan heidän taitojaan. Virkaa ovat hakeneet Mikaelinseurakunnan kappalainen Pasi Jaakkola, Paattisten seurakunnan kirkkoherra Jukka Järvensivu, Rauman seurakunnan johtava kappalainen Ville Niittynen, pastori Mertsi Saarela ja Liedon seurakunnan kappalainen Pauliina UhinkiSuominen. Kaarinan seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran näiden 5 KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 Vuoden 1686 kirkkolaki määräsi, että lapset piti kastaa kirkossa kahdeksan päivän sisällä syntymästään. Näin ei kuitenkaan toimittu varsinkaan harvaan asutuilla alueilla, joilla pappi vieraili harvakseltaan. Säätyläisten näyttämän esimerkin mukaisesti kotikasteet alkoivat vähitellen yleistyä myös muissa yhteiskuntaluokissa. Kotikasteiden myötä alettiin omia kastemaljoja hankkia myös koteihin. Monilla suvuilla onkin sukupolvesta toiseen kulkevia kastemaljoja. Yleisimmin kotien kastemaljat ovat lasista valmistettuja. Suomalainen kastemalja -näyttelyn ja sitä edeltäneen kilpailun avulla järjestäjät halusivat nostaa esille myös kotikasteissa käytettäviä maljoja. Osan muotoilijoista onkin ajatellut suunnittelemansa kastemaljan nimenomaan kotikäyttöön. Ennen ristiäisiä kummit usein pohtivat, mikä olisi sopiva lahja pienokaiselle. Ehkä perinteisen kummilusikan sijasta lahjaksi sopisikin kastepäivästä muistuttava kastemalja? MS-K Suomalainen kastemalja -näyttelyn avajaisia vietetään Tuomiokirkossa maanantaina 9.3. klo 14. Tilaisuudessa puhuu Veijo Muroke Kristillisestä taidesäätiöstä. Tilaisuus on avoin kaikille. Kirkon ovi käy. Kumpaan suuntaan? Kirkon piirissä tapahtuu juuri nyt enemmän kuin vuosikausiin. Kotimaa24.fi-uutispalvelu tarjoaa viimeisimmät uutiset, mielipiteet ja keskustelut osoitteessa kotimaa24.fi – pysyt ajan tasalla. Vain 4,90 €/ kk 6 7 KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 rimmaksi osaksi sahattiin ihan täällä lähiseudulla. Auton takana oli pyörätuoli, joka on ollut mukana jokaisessa näytelmässä. Toinen pysyvä rekvisiitta on torkkupeitto. Ensimmäinen näytelmä käsitteli ikävää – surun käsittelemättömyyttä. Toinen nuoren kuolemaa. Eno veneeseen -näytelmässä puhuttiin syrjäytymisestä. ”Isku” käsitteli lähisuhdeväkivaltaa. Sitten oli Nainen, mies ja Jeesus, jossa käsiteltiin rakkauden eri teemoja. Ja nyt siis lapsettomuus. – Olen aina tykännyt sellaisista esityksissä, joissa on jotain sanottavaa. Minä yritän tällä lailla, diakoniatyöntekijänä, saada niiden äänen kuuluviin, joiden ääni ei muuten kuulu. Sitä vartenhan minut on palkattukin. Me nostamme omalla tavallamme esiin tärkeitä teemoja, Leppänen miettii. Kaarinan kirkolla näytellään jo viidettä vuotta. Tänäkin vuonna myös yhteisvastuullisesti. ● Nelisen vuotta sitten Kaari- nan kirkolla, diakoniatyöntekijä Anna-Kaisa Leppäsen huoneesta, kuului kiukuttelua ja huutoa. Ovi oli lukossa ja ohitse kulkivat pappi ja kanttori. He arvelivat, että siellä oli joku asiakas suuttunut pahanpäiväisesti ja diakoniparka kaipaa apua. He tulivat siis omilla avaimilla sisään ja löysivät… Niin, he löysivät Tapani Ainasojan, joka siellä harjoitteli vanhan kränkän ukon rooliaan varten. Valmistumassa oli Kaarinan seurakunnan Tarinatehtaan ensimmäinen näytelmä. Se oli pienimuotoinen – vain kolme näyttelijää, mutta sitä esitettiin parikymmentä kertaa ja ulkomailla saakka! No, Saarenmaalla, mutta kyllä sekin lasketaan. Sittemmin näytelmiä on valmistunut yksi per vuosi ja näyttelijöitäkin on jo kaksinkertainen määrä. Tänä vuonna ensi-iltansa saa ”Pitääkö olla pahoillaan”. Sen tuotot menevät Yhteisvastuukeräykseen. Näytelmä käsittelee lapsettomuutta ja se on Leppäsen kirjoittama – kuten kaikki muutkin ryhmän näytelmät. Leppänen myös ohjaa esitykset sekä näyttelee niissä mukana. – Lapsettomuusteema on sellainen joka on ollut paljon esillä, myös diakoniatyössä. Keräsin – luvalla tietenkin – ihmisiltä kertomuksia siitä miten he ovat kokeneet lapsettomuuden, ja näihin kokemuksiin perustuen kirjoitin näytelmän. Leppäsen haastatteluissa kävi ilmi, että lapsettomuuden voi kokea – ja se on oikeus kokea – hyvin monella eri tavalla: – Tärkeää olisi, että muut uskaltaisivat kohdata lapsettoman ihmisen. Olla läsnä. Siinä kun voi helpolla käydä niin, ettei uskalleta. Ei vaikka kutsuta lapsen syntymäpäiville kun ajatellaan, että lapsetonta ihmistä ahdistaa se. Ehkä ahdistaakin, mutta saa silti kutsua eikä sitten ole pakko tulla tietenkään. Tai voi olla, ettei osata ollenkaan keskustella asiasta, koska pelätään että loukataan toista. 45 minuutin näytelmässä lapsettomuutta peilataan muun muassa lapsettoman pariskunnan ja heidän vanhempiensa kautta. Siinä on mukana niin teatteria, musiikkia, elokuvaa kuin lausuntaakin. Tärkeitä teemoja esiin Tarinatehdas sai alkunsa, kun Leppänen oli saanut viran Kaarinan seurakunnasta ja mietti, millä lailla haluaisi työtään tehdä. Aikaisemmin hän oli tehnyt teatteria lasten ja nuorten kanssa, joten yhtenä ideana nousi ajatus tarinateatterin tekemisestä. Koottaisiin ryhmä aikuisia harrastelijoita ja tehtäisiin teatteria vakavista aiheista, sellaisista joita esimerkiksi diakoniaan tulevat ihmiset joutuvat kohtaamaan. Tuumasta toimeen: ensin piti löytää näyttelijät. Ensimmäisellä kerralla heitä tuli kaksi, Ainasojan lisäksi Sirkka Vepsä, joka hänkin oli jo kääntyä pois, kun ketään ei näkynyt missään. Lopulta ryhmä löysi toisensa, näytelmä tehtiin ja harjoiteltiin kanttorin ja papin häiriköinnistä huolimatta ja lähdettiin turneelle. SuuTimo Jakonen Tarinatehdas antaa äänen maan hiljaisille. Näytelmissä nostamme esiin niitä aiheita, joita kohtaan diakoniatyössä, kertoo ryhmän perustanut Anna-Kaisa Leppänen. Muutakin kuin näyttelemistä Pikku hiljaa on saatu lisää ihmisiä mukaan. Esimerkiksi Liisa Majaniemi ja Miika Hjorth tulivat, kun sattuivat olemaan kirkolla ja pyydettiin: – Olin täällä kirkolla rumputunneilla – rakastan rumpuja – ja mietin pitkään, kun pyydettiin mukaan. Siis että uskallanko, koska näytteleminen oli minulle ihan vierasta, laulua kyllä harrastan. Sitten ajattelin, että tämänikäisenä pitää tarttua tilaisuuteen. Nyt olen ollut mukana neljässä näytelmässä. Näytteleminen on aika hämmentävää. Sitä tuntee itsensä hyvin pieneksi. Tärkeää on myös, että meillä on kiva porukka ja aiheet ovat koskettavia ja laittavat miettimään asioita. En minä varmaan muuten olisikaan mukana, Majaniemi miettii. Hjorth puolestaan on muusikko ja piti sitä edellä mainittua rumpukurssia – ja ajautui hänkin mukaan: – Ennen kaikkea olen muusikkona näissä näytelmissä, mutta toisinaan minulla on ollut joku vuorosanakin. Sinänsä lavalla oleminen on tuttua ja se on kiva osa-alue elämässä. Pienenä olin Samppalinnan kesäteatterissa, joten oli mukava päästä pitkästä aikaa mukaan. Pienenä sitä vain ihmetteli ja teki kuten käskettiin. Ja itse asiassa niinhän sitä nytkin tekee… Mukavaan yhteishenkeen kuuluu sitten muuten myös se, että joskus tehdään muutakin yhdessä kuin näytellään, käydään vaikka retkellä tai laitetaan ruokaa. Yhteisvastuu keräyksessä mukana Yksi erikoisuus Tarinatehtaassa on se, että käsikirjoittaja räätälöi roolit näyttelijöitään varten. Esimerkiksi Sirkka Vepsä on lausuja ja haluaa sellaisena pysyäkin. Niinpä hän lausuu näyttämöllä runoja. Runojen kautta hän voi olla kertoja, jon- Miika Hjorth Liisa Majaniemi Barn har alltid varit välkomna till kyrkan men sedan november i fjol har det gjorts mer lockande för Åbo svenska församlings medlemmar. Under högmässan på söndagar klockan 12 finns kritor, papper, modellera, böcker med mera framme för barnen vid Agricola-kapellet i Åbo domkyrka. ● Linda Haglund leder verk- samheten och plockar fram bord och bänkar. Hon lägger vaxdukar på borden. De har redan fått sina spår av små ivriga händer som varit framme med kritor och modellera. – Oftast har det varit två till tre barn här, som minst bara ett barn och ibland många fler. Sirkka Vepsä Tapani Ainasoja Nadine Karell Låg tröskel för barn i kyrkan Vakavia teemoja ja räätälöityjä rooleja KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 Stöd för ensamstående På Kyndelsmässodagen har många barn hittat till domkyrkan. Delvis för att barnkören uppträder och delvis tack vare barnfesten som ordnas efter mässan. Som mest räknar jag till tolv barn framme vid borden vid Agricola-kapellet. Två av dem är Erin, 3 år och Noel, 2 år med mamma Lise-Lotte Wallin. – Jag är jättenöjd med det här. Det är för mycket begärt för små barn att sitta stilla under en hel gudstjänst. Wallin är ensamstående förälder och tycker att den här gesten församlingen visar genom att välkomna barnen till kyrkan gör det lättare för ensamstående att delta i gudstjänsten. – För mig ger gudstjänsten jättemycket, jag får mitt andliga behov tillfredsställt. Det är en energipåfyllning. Högmässan på en och en halv timme är inte för lång tid för LiseLotte Wallins barn, de orkar pyss- la och läsa böcker under hela gudstjänsten. Men till slut somnar i alla fall lilla Noel i mammas famn. Ett led i delaktigheten En av initiativtagarna till barnhörnan i Agricola-kapellet är församlingspastorn Malena Björkgren. – Vid Åbo svenska har vi redan i flera år jobbat med en förnyelse av gudstjänsten som ska öka delaktigheten i gudstjänsten, både den av barnen och föräldrarna. Redan nu deltar barnkören i processionen men barnens del i gudstjänsten är något man vill öka. Riktigt små barn kan kanske inte ännu delta men barn i femårsåldern och uppåt kan bära fram kollekten eller tända ett ljus, till exempel. – Genom barnen kommer en glädje, frihet och spontanitet in i gudstjänsten som är en motvikt till det traditionella och formella. Barnen uppskattar att det finns rolig sysselsättning under gudstjänsten. Modelleran har gjort stor succé. I början höll sig barnen inne i kapellet men nu har man flyttat borden och bänkarna strax utanför så att de är närmare församlingen och på så sätt mera med i själva gudstjänsten. Malena Björkgren poängterar att församlingen är helt i början av projektet och att de inte kommit fram Många glädjer sig åt barnen Björkgren har fått ta emot en del klagomål om att barnhörnan upplevs som orolig och att det blir för mycket oljud. – Men de allra flesta har gett positiv feedback. Vissa har sagt att de väljer att just sitta nära Agricola-kapellet eftersom de vill vara i närheten av barnen. till själva delaktigheten ännu. Det finns en hel del att fundera på och utveckla. Många föräldrar vågar inte komma till gudstjänsten för de tror att barnen måste sitta knäpptysta i kyrkan. – Om barnet börjar gråta eller blir livligt är inte så farligt. Man ska Erin och Noel pysslar medan mamma LiseLotte Wallin följer med gudstjänsten. komma till gudstjänsten och ta det som det kommer, säger Björkgren. Regelbundna deltagare Fredrik Portin är själv präst och forskare. Han jobbade tidigare som församlingspastor vid ÅSF. Han deltar i gudstjänsten så gott som varje söndag, tillsammans med dottern Lea, 2,5 år. Hon är därför en van besökare av domkyrkan och barnhörnan. – Det värsta jag vet är föräldrar som tvingar sina barn att sitta i kyrkobänken, säger Portin. Barnen ska få vara fria i kyrkan och det är församlingen som får anpassa sig till barnen och inte tvärtom. Han säger att barnhörnan fått överväldigande positivt bemötande av församlingsmedlemmarna. – De som kommit med kritik är oftast sådana som inte själva besöker kyrkan men har förutfattade meningar om att ”är det nu bra att barnen springer omkring i kyrkan”. Mer marknadsföring Vi har kommit fram till nattvarden och Linda Haglund plockar undan allt hon plockat fram. Vaxdukarna viks tillbaka och borden och bänkarna staplas in i Agricola-kapellet. – Barnen uppskattar det här jättemycket. Fast de är små minns de platsen. Att modellera har varit en riktig succé. Ibland har de också fått färgläggningsbilder som är anknytna till gudstjänstens tema att färglägga. Delaktigheten kan ännu bli större. Under predikan brukar barnen gå längre fram så de kan ta del av den. Kyndelsmässodagens predikan hade ett ”barnvänligt” budskap som de lite större barnen kunde förstå. Haglund säger att barnhörnan ännu ska marknadsföras mer på till exempel Facebook. Följer man Åbo svenska församling där så vet man vad som händer. Nadine Karell ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ Politik och kyrka Uskollisten näytelijöiden lisäksi myös rekvisiittana toimiva pyörätuoli ja sininen torkkupeitto ovat olleet mukana alusta saakka. ka kautta siirrytään kohtauksesta toiseen. Vastaavasti kun on mukana lauluntaitajia ja muusikko, niin myös musiikkia kuullaan esityksissä. Treenejä pidetään joskus harvemmin ja joskus tiuhemmin mutta tavoitteena on, että kotiläksyt tehtäisiin hyvin niin että harjoituksissa voitaisiin keskittyä olennaiseen. Aika paljon sitä harrastelijalle tulee muistettavaakin: – Minä olen jo 80, ja minun iässäni täytyy hyvin paljon treenata, että muistaa vuorosanat. Yleensä kun olen vaikka kävelyllä, koetan siinä samalla höpötellä näitä, että jäisivät mieleen, Ainasoja miettii. Tarinatehtaan voi myös tilata esiintymään: he ovat käyneet esimerkiksi palvelutaloissa ja vaikka keventämässä erilaisia koulutuksia. Kun viime vuonna Yhteisvastuukeräyksen tiimoilta pidettiin kulttuuri-ilta, niin siellä oltiin myös. Tilaisuudesta tuli rahallinen menestys, joten tänä vuonna mennään taas. Ja vaikka Tarinatehtaan teemat ovat vakavia, niin kyllä hauskuuttakin mahtuu mukaan: – Viimeksi mä jäin kiinni pyörätuoliin mikrofonistani, kun piti siitä nousta rauhallisesti ja seesteisesti taivaaseen, Leppänen kertoo. Mentiin sitten sillä kertaa vähän suuremmalla ryminällä. Roope Lipasti Pitääkö olla pahoillaan? -näytelmän ensi-ilta Kaarinan kirkolla torstaina 12.3. klo 18.30 I allmänhet har kyrkan och församlingarna strävat efter att inte blanda ihop partipolitik och tro. Redan Luther strävade till att komma tillrätta med påvens maktfullkomlighet som både den värdsliga maktens och den andliga maktens ledare. Då vi nu går till val den 19 april kan det vara klokt att tänka över vad följande regering kommer att behöva ta itu med. Många av de målsättningar som den nuvarande regeringen hade på sitt bord har inte blivit uppfyllda. Den ekonomiska verkligheten är en svår knäckfråga och det är svårt att samtidigt spara och ändå stimulera en tillväxt. Risken är att det uppstår ett gap mellan vad som uppfattas vara verkligt och viktigt hos blivande beslutsfattare och väljare. Inom kyrkan har man velat lyfta fram sådant som ur ett kyrkligt perspektiv är angeläget att åtgärda. Det är genom den konkreta dagliga erfarenheten som kyrkan vill föra fram frågor som är angelägna att få med i regeringens verksamhetsplan. Två av de konkreta åtgärder man föreslår syns ur mitt perspektiv som kyrkoherde vara speciellt värda att ta på allvar. De relativt fattiga barnfamiljernas antal har tredubblats. Nio procent av barnfamiljerna lever med små inkomster och 0,9 -1,4 procent av barnen lever i famil- jer som tar emot långvarigt utkomststöd. Det är ett faktum som syns i besöken till diakonin som försöker lappa de luckor som infinner sig i bidragsdjungeln. Från kyrkans sida finns ett önskemål om ett åtgärdsprogram för regeringen att minska på fattigdomen i barnfamiljerna. En annan fråga som enligt mig är värd att lyfta fram är de religiösa aspekterna vid beviljande av asyl. Lagstiftningen hos oss som innefattar religionsfrihet är ingen självklarhet. Regeringen bör därför fästa uppmärksamhet vid att förföljelse på grund av religion och övertygelse också i praktiken beaktas vid asylbeslut. Asylsökandes religionsfrihet ska tryggas under hela asylprocessen. Friheten gällande religion och övertygelse beaktas särskilt i verksamheten vid mottagningscenter och i åtgärder som stöder integrationen av invandrare. För övrigt anser jag att varje enskild församlingsmedlem skall handla fritt efter sitt samvete i respekt för att det finns olika åsikter i politiska frågor. Nalle Öhman Kyrkoherde 9 KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 askelta kohti kastepäivää Kaste on luterilaisen kirkon sakramentti eli pyhä toimitus. Kasteessa pyydetään uuteen elämään parhaita mahdollisia asioita: siunausta, turvaa ja rakkautta, jotka kantavat läpi koko elämän. Kasteessa Jumala kutsuu lapsen nimeltä omakseen, lupaa pitää hänestä huolta ja olla läsnä hänen elämässään. Kaste liittää lapsen myös seurakunnan jäseneksi ja antaa hänelle oikeuden tulla huomioiduksi omana ainut laatuisena itsenään tasavertaisena seurakunnan jäsenenä. Kastetoimitus järjestetään tavallisesti noin kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Tämä suositus liittyy Väestörekisterikeskuksen sääntöön, jonka mukaan lapselle on rekisteröitävä nimi kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Erikseen sovittaessa kuitenkin myös muu ajankohta on mahdollinen. Valtaosa suomalaisista kastetaan vauvoina, mutta kasteelle voi hyvin tuoda myös isomman lapsen. Lapsi voidaan kastaa, mikäli vähintään toinen hänen vanhemmistaan on kirkon jäsen. Mikäli kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon, ei lasta voida alle 15-vuotiaana ottaa kirkon jäseneksi. 2 1 Kaste varataan kotiseurakunnasta Pian vauvan syntymän jälkeen jokainen seurakuntaan kuuluva perhe saa kirjeen omasta kotiseurakunnasta. Siinä kerrotaan vinkkejä kastetoimituksen järjestämiseen sekä esimerkiksi nimen valintaan. Kasteperhe ottaa yhteyttä kotiseurakunnan seurakuntatoimistoon ja sopii kasteen ajasta ja paikasta, kastepapista sekä muista kastetta koskevista käytännön asioita. Kastejuhlaan saat tilat veloituksetta Kastetilaisuuden voi järjestää kotona, isovanhempien luona, kirkossa, seurakuntakodissa tai muussa kasteperheelle tärkeässä paikassa. Kaste voidaan toimittaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä, jolloin koko läsnä oleva seurakunta pääsee osalliseksi kasteperheen juhlasta. Suosittu vaihtoehto on kastetilaisuuden järjestäminen seurakuntien juhlatiloissa. Seurakunnan jäsenet saavat valtaosan tiloista maksutta käyttöön kolmeksi tunniksi kastetilaisuuden järjestämistä varten. Poikkeuksia juhlatiloista ovat Maarian ja Katariinan pappiloiden juhlahuoneistot sekä Nummen seurakuntakoti, joiden käytöstä peritään normaali korvaus myös kastetilaisuuksissa. 3 Kastekeskustelussa tutustutaan pappiin Kastepappi tulee perheelle tutuksi ennen kastejuhlaa. Usein pappi tulee tapaamaan vauvaperhettä kotiin, mutta kastetapaamisen voi sopia myös esimerkiksi seurakunnan tiloihin. Kastekeskustelussa käydään yhdessä läpi kastetoimituksen kulkua sekä jutellaan esimerkiksi nimestä, kummeista ja kasteen merkityksestä. 4 Timo Jakonen Kastemekkoja löytyy lainaksi Kastetilaisuudessa lapsi puetaan yleensä valkoiseen kastemekkoon. Se kertoo pyhyydestä, puhtaudesta, ilosta ja kiitoksesta. Kastemekkona toimii yhtä hyvin kymmeniä vuosia vanha perintöaarre, itse tehty ihanuus tai tilaisuutta varten hankittu tai lainattu puku. Monet seurakunnat lainaavat kastemekkoja kastetilaisuutta varten. Lainattava kastemekko löytyy esimerkiksi Henrikin-, Martin-, Pyhän Katariinan ja Kaarinan kirkosta. Tuomiokirkossa, Pallivahan ja Paattisten kirkossa sekä Mikaelinkirkossa on kaikissa kaksi kastemekkoa. Kirkkojen lisäksi kastemekkoja lainaavat myös paikalliset yhdistykset: esimerkiksi Kaarinan MLL vuokraa kastemekkoja kaarinalaisille perheille. 5 Kastepöytä syntyy myös kotikonstein Kastetilaisuus ei vaadi paljoakaan rekvisiittaa: pöytä, liina, malja ja kynttilä riittävät. Kastepöytä peitetään valkealla liinalla ja sille asetetaan kastemalja, esimerkiksi keittiön kaapista löytyvä juhlava kulho. Lisäksi pöydälle laitetaan kynttilä sekä usein myös kukkia ja Raamattu. Kastemalja täytetään ennen tilaisuuden alkua lämpimällä vedellä ja lapsen pään kuivaamista varten tilaisuuteen varataan pieni valkoinen liina tai pyyhe. Jos kaste toimitetaan seurakunnan tiloissa, on valmistautuminen vielä helpompaa, sillä silloin seurakunta huolehtii kaikista kastepöydän tarvikkeista. 6 Kummit kulkevat rinnalla Kummit ovat lapselle läheisiä ihmisiä, usein esimerkiksi vanhempien ystäviä tai sukulaisia. Heidän tärkeänä tehtävänään on pitää lapsesta huolta sekä kulkea hänen lähellään koko elämän ajan. Kastettavalla lapsella tulee olla vähintään kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja ja evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Poikkeustapauksissa riittää yksikin kummi. Ylärajaa kummien määrällä ei ole, mutta useimmiten kastettavalla lapsella on nykypäivänä käytännössä 2–4 kummia. Kummina oleminen on elämänmittainen kunniatehtävä, josta ei voi irtisanoutua eikä ketään irtisanoa. Poikkeustapauksissa kummeja voi kuitenkin lisätä tarvittaessa jälkikäteen. 7 Kastetilaisuus etenee lapsen ehdoilla Kastetilaisuus on pieni jumalanpalvelus. Siihen kuuluu kastetoimituksen lisäksi yleensä kaksi virttä ja kaksi raamatunkohtaa. Usein joku perheenjäsenistä, kummeista tai isovanhemmista osallistuu raamatunkohtien tai rukousten lukemiseen. Vauva on kastetilaisuudessa yleensä kummin, vanhemman tai isovanhemman sylissä. Kastetilaisuus on lapsen juhla ja se etenee lapsen ehdoilla. Pienet itkut eivät kastetilaisuutta hetkauta, mutta isomman kriisin iskiessä kastetilaisuus voidaan tarvittaessa keskeyttää hetkeksi ja jatkaa sitä vaikkapa maitotauon jälkeen. 8 Kastejuhlassa tärkeintä on yhdessäolo Kastetilaisuuden jälkeen järjestetään usein pieni kahvihetki. Tär- KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 Timo Jakonen 10 8 keintä tässä juhlassa eivät ole tarjoilut tai puitteet, vaan yhdessäolo ja lämmin tunnelma. Kastekahvit antavat kaikille mukana olijoille mahdollisuuden pysähtyä yhdessä iloitsemaan vastasyntyneestä lapsesta. Toisinaan päivänsankari osallistuu tunnelmaan ja kiertää juhlassa sylistä syliin, toisinaan taas nukkuu makeasti väsyneenä äskeisestä suorituksestaan. 9 Kastekynttilä muistuttaa kastepäivästä Seurakunta lahjoittaa lapselle kastetilaisuudessa kastekynttilän ja kastetodistuksen. Kummeille annetaan tilaisuudessa kummitodistukset. Lapsen nimi luetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, ja siellä rukoillaan hänen sekä vanhempien ja kummien puolesta. Kastepappi varmistaa etukäteen vanhemmilta, saako nimen lukea jumalanpalveluksessa. Kastekynttilä muistuttaa lapsen elämän ensimmäisestä juhlasta myös lapsen kasvaessa. Kynttilää voi polttaa vaikkapa syntymäpäivänä tai kasteen muistopäivänä. Samalla on hyvä tilaisuus palata hetkeksi yhdessä vauva-ajan muistoihin, selailla vanhoja valokuvia ja kiittää elämän ihmeestä. 10 Seurakunta kulkee vauvaperheen rinnalla Kastepäivän jälkeen jatkuu jälleen perhearki iloineen ja haasteineen. Silloin on hyvä muistaa, että seurakunnat kulkevat perheen rinnalla kaikissa elämän vaiheissa. Vauvamuskarit, vauvakahvilat ja perhekerhot kutsuvat pienokaista ja hänen vanhempiaan mukaan yhteiseen puuhailuun. Samalla ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden tutustua lähiseudun muihin vauvaperheisiin ja jakaa yhdessä vauva-arjen iloja sekä myös haasteita. Isommat lapset ovat tervetulleita seurakunnan järjestämiin 3-5-vuotiaiden päiväkerhoihin. Seurakunnissa järjestetään lapsiperheille myös monia muita yhteisiä kerhoja, tapahtumia ja perhejumalanpalveluksia. Tietoa niistä saat verkosta www. kirkonrotta.fi tai omasta kotiseurakunnastasi. Rita Suhonen : Lisätietoa kastejärjestelyistä: Nimeltä kutsuttu – kaste on lapsen ensimmäinen juhla. Seurakuntayhtymän lapsityön johtaja Mirkka Torpan laatima kaste-esite. www.kirkkoon.fi/kaste Alfonsin ja Vincentin ensimmäinen juhla Kaste on vastasyntyneen ensimmäinen oma juhla. Silloin läheiset kokoontuvat yhdessä pyytämään pienokaisen matkaan parhaita mahdollisia asioita: siunausta, turvaa ja rakkautta. Pienet kaksospojat Alfons ja Vincent saivat kasteen lahjan elämäänsä Turun Martinkirkossa helmikuussa. Varttia ennen kastetoimituksen alkua Martinkirkon sivuhuoneessa käy vipinä. Mitä puetaan kastemekon alle? Annetaanko tutin olla suussa? Ja kuka lukikaan evankeliumitekstin? Keskellä aikuisten hääräävää joukkoa suurta juhlapäiväänsä tyynenä odottelevat turkulaisten Sanna Forsellin ja Michael Sundstenin kolmikuiset kaksospojat. Päivänsankarit saavat pian ylleen vanhempiensa yhdessä hankkimat pellavaiset kastemekot. Äidin pojilleen kutomat sievät valkoiset neuleet jätetään odottamaan kastekahveja. Juhlan keskipisteet tuskin tietävät, että kastetilaisuutta odotettu perheessä jo pitkään. Äiti Sanna varasi ihailemansa Martinkirkon kastepaikaksi jo marraskuussa. Samalla buukattiin kastejuhlan viettopaikaksi viereinen Martin seurakuntatalo, jonka perhe sai käyttöönsä maksutta kolmen tunnin ajaksi. Vaikka yhä useampi perhe valitsee tänä päivänä kotikasteen, päättivät Sanna ja Michael kastaa pienokaisensa kirkossa. Kastepaikan valinta pienen puutalokodin ja 800-paikkaisen funkkiskirkon välillä oli vanhempien mukaan helppo. – Kirkkokaste tuntui juhlavammalta ja oikeastaan ainoalta vaih- toehdolta myös kotimme ahtauden vuoksi. Maisemantutkijataustani johdosta olen aina ihannoinut Martinkirkon ulkoasua, joka erottuu persoonallisesti edukseen muihin Turun kirkkoihin nähden. Martin seurakuntatalo on tyylikäs ja sointuu kirkon kanssa viehättävästi yhteen. Kirkko, seurakuntatalo ja niiden välissä oleva aukio ovat kuin pieni pala Italiaa keskellä Turkua. Kastejuhlaa edeltävät viikot ovat kuluneet perheessä ja lähipiirissä arjen pyörityksen ohella leipomisen ja juhlan suunnittelun merkeissä. Kastepapinkin kanssa ehdittiin tavata ennen juhlapäivää. Rennossa jutus- teluhetkessä käytiin yhdessä läpi tilaisuuden kulkua. Keskustelu versoili kuitenkin luontevasti myös yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä kirkon ydinkysymyksiin. – Jutustelimme muun muassa suomalaisten nuorten voinnista sekä kirkon arvoista ja tilanteesta, Sanna kertoo. Kaste avaa portin seurakuntaan Kun pitsisomisteiset pellavamekot on puettu ylle ja sopivat sylipaikat etsitty kummien käsivarsilta, on aika siirtyä kirkon takahuoneesta alttarille. Sen läheisyyteen kokoontu- 10 11 KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 Kasteessa lapsi saa lahjaksi Jumalalta uskon, armon ja siunauksen. Kastemaljan vesi muistuttaa Jumalan armosta ja synneistä puhdistautumisesta. Alfonsin ja Vincentin vanhemmat Sanna Forsell ja Michael Sundsten ovat kiitollisia pienistä ihmeistään. Molemmat pojat saivat elämänsä varrelle viisi kummia. Sanna ja Michael pyysivät kummeiksi perheelle tärkeitä sukulaisia ja ystäviä. Kastetodistukset säilyvät kodissa muistona kastepäivästä. Alfons ja Vincent saivat kastelahjaksi kotiseurakunnastaan Marttojen kutomat pienet villasukat. Kaste on perheemme taipaleen tärkein juhla. Pojat siunataan elämää varten. Lähipiiri osallistui kastejuhlaan yhteisen siunauksen ja rukouksen kautta. Kastekynttilä muistuttaa lapsen elämää johdattavasta Kristuksen valosta. vat kasteperheen lisäksi heidän lähimmät ystävänsä ja sukulaisensa. Kaksospoikien kastetilaisuutta seuraa kaikkiaan kolmisenkymmentä huolella valittua henkilöä. – Kaste on perheemme taipaleen tärkein juhla. Pojat siunataan elämää varten ja kaste on kristityn elämän tärkein kirkollinen toimitus, jossa pojistamme tulee kristittyjä. Myös poikien nimet tulevat samalla virallisemmiksi, kun ne näin kirkossa siunataan, vanhemmat pohdiskelevat. Molemmat pojat saavat tueksi elämänsä varrelle viisi kummia. Kastepappi Juhana Markkula muistuttaa, että kummit muodostavat yhdessä muiden sukulaisten ja ystävien kanssa pojille verkon, joka tukee heidän elämäänsä haastavampinakin hetkinä. Kummien tehtävänä on myös huolehtia perheen rinnalla lasten kristillisestä kasvatuksesta: siitä, millaisia arvoja he elämässään oppivat ja millaiseen elämänkatsomukseen he kasvavat. – Kaste avaa lapselle portin seurakunnan jäsenyyteen. Kasteessa lapsi saa lahjaksi Jumalalta uskon, armon ja siunauksen. Se tarkoittaa, että Taivaan isä on lähellä ja hänen puoleensa voi kääntyä kaikissa asioissa, Juhana Markkula luonnehtii. Kastetoimitus etenee perinteisellä ja monelle tutulla kaavalla. Se si- sältää kaksi vanhempien yhdessä papin kanssa valitsemaa virttä, papin puheen, kummin lukeman evankeliumitekstin sekä yhteisiä rukouksia päivänsankarien puolesta. Kastekaavaa sovelletaan Markkulan mukaan aina tilannekohtaisesti. Itkuisen ja levottoman vauvan kasteessa virsien säkeistöjä vähennetään ja puhettakin lyhennetään. Kastekaava tarjoaa lähipiirille monia osallistumisen mahdollisuuksia. Kummit ja läheiset voivat evankeliumitekstin lisäksi osallistua myös rukouksiin ja isompi sisarus puolestaan vaikkapa kuivata vauvan pään kasteen jälkeen. Myös kirkkoon sopivat musiikkiesitykset tai runot ovat tervetulleita ja luovat juhlavaan tilaisuuteen oman persoonallisen säväyksensä. Nimillä on pitkä tarina Turun ja Kaarinan alueella kastetaan tällä hetkellä noin 60 prosenttia syntyneistä lapsista. Kastetoimitusten määrä on laskenut viime vuosina jatkuvasti, ja kastetoimitusten sijaan monessa kodissa vietetäänkin tänä päivänä ei-kirkollisia nimiäisiä. Nimeä ja sen antamista pidetään siis tärkeänä, ja kirkollista kastetilaisuuttakin pidetään usein omalla tavallaan nimenantojuhlana. Vaikka ihan virallisten oppien mukaan vau- van nimi rekisteröidäänkin Väestörekisterissä, on kastekirkko silti usein ensimmäinen paikka, jossa pienokaisen nimi lausutaan ääneen kaikkien läheisten kuullen. Sanna ja Michael olivat sopineet poikiensa nimistä jo hyvissä ajoin ennen syntymää. Alfons Miki Casimir sai etunimensä äidin ja isän lempianimaatiohahmon, suomenkielisten Mikko Mallikkaanakin tunteman Alfons Åbergin mukaan. Toinen nimi juontuu isä-Michaelin lempinimestä ja kolmas nimi Casimir annettiin äidin edesmenneen kissan mukaan. Velipoika Vincent Sisu Sylvesterin ensimmäinen nimi puolestaan muistuttaa äidin lempitaiteilijasta, toinen nimi jo vatsassa huomatusta sisukkaasta taistelijaluonteesta ja kolmas nimi puolestaan äidin lempinimestä sekä Sylvester-kissahahmosta. Lempinimekseen Vincent sai nimen Vinski. Nimien ideointi oli luovien vanhempien mielestä mukavaa yhteistä puuhaa. Samalla se myös loi yh teyksiä kumpaankin lapseen jo raskauden alkumetreillä. – Alfonsin nimen päätimme heti samana iltana, kun isä sai tietää raskaudesta. Kun saimme kuulla tuplaraskaudesta, oli Vincentinkin nimi kokonaisuudessaan pian päätetty. Lopulta poikien ulkomuodon ja luonteen perusteella valitsimme, kumpi pojista saa Alfonsin ja kumpi Vincen- tin. Nimet eivät olleet salaisuuksia, vaan puhuimme lapsistamme etunimillä jo ennen syntymää, Sanna ja Michael kertovat. Papin lausuessa pienten poikien nimet ääneen ne kuulostavat silti erityisen juhlavilta. Tässä he nyt ovat, elämämme kaksi pientä ihmettä, joiden kehityksen seuraamiseen ei tunnu koskaan kyllästyvän. Alfons ja Vincent, kaksi suloista poikaa, jotka ovat täysin riippuvaisia vanhemmistaan. Elämä tuntuu etuoikeutetulta, uudelta ja ihmeelliseltä, tässä ja nyt. Kastejuhlasta kotiarkeen Kun pojat ovat saaneet kasteen, siunauksen ja molemmat oman nimikoidun kastekynttilänsä sekä kotiseurakunnan Marttojen kutomat pikkuruiset villasukat, on aika siirtyä viettämään kastejuhlaa viereiseen Martin seurakuntakotiin. Kahvipöytään on katettu vanhempien ja läheisten valmistamia ihania herkkuja, ja leppoisan rauhallinen puheensorina täyttää pian koko salin. On aika jutella, vaihtaa kuulumisia, ihastella pieniä prinssejä ja olla kiireettömästi yhdessä läheisten kanssa. Juhlapaikan valinta tuntuu Sannasta ja Michaelista edelleen oikealta. Tuplasti kuormittavan vauva-arjen keskellä tuntuu hyvältä, että juhlaa vietetään jossain muualla kuin omassa pienessä kodissa. Seurakunnan juhlatilaan on helppo tulla ilman tuntikausien valmisteluja. Yhtä helppoa sieltä on myös lähteä takaisin omaan rakkaaseen kotiin yhdessä ikioman perheen kanssa. Jatkaa juhlan jälkeistä arkea ja luonnostella suuntaviivoja pienten aarteiden elämälle. Vanhemmat myöntävät, että molempien elämä on muuttunut paljon oman perheen myötä. Elämän keskipiste on siirtynyt omasta itsestä ja puolisosta lasten etuun ja hyvinvointiin. Kahden pienen pojan kasvattaminen tuntuu samaan aikaan käsittämättömän ihmeelliseltä ja mittaamattoman vastuulliselta tehtävältä. – Haluamme antaa lapsillemme paljon aikaa ja kasvattaa heitä rehellisiksi, toisia kunnioittaviksi omiksi yksilöikseen. Toivomme, että he voisivat toteuttaa omina itsenään ainutlaatuisuuttaan. Vanhempina haluamme olla läsnä lapsillemme ja toivomme, että he voivat jutella kanssamme mistä vain. Unelmoimme, että kotimme on heille aina mahdollisimman turvallinen paikka elää ja kasvaa. Rita Suhonen Nimi lasta myöten Emma, Onni, Aino, Elias, Aada, Leo, Sofia, Eetu, Ella, Aleksi... Kuulostaako tutulta? Ei ihme, sillä nämä ovat 2010-luvulla kastettujen lasten suosituimpia etunimiä. Esimerkiksi vuonna 2013 Emman sai ensimmäiseksi nimekseen 445 tyttöä ja Onni annettiin etunimeksi 431 pojalle. Ruotsinkielisistä tyttöjen nimistä suosituin oli tuolloin Ellen ja poikien nimistä Emil. Monet nykyajan kasteilmoitusten nimistä muistuttavat lukijoitaan isovanhempien ja isoisovanhempien sukupolvista. Mielenkiintoista onkin, että monet tämän päivän trendinimistä ovat olleet hyvin suosittuja 1920- ja 1930-luvulla. Sitä vastoin monet 1940- ja 1950-luvun suosikkinimistä tuntuvat nykyvanhemmista liian keski-ikäisiltä pienelle lapselle. Nimimuoti tuntuu etenevän sykleissä ja hyppäävän yhden sukupolven yli. Jonakin päivänä lienee siis jälleen uusien Penttien, Markkujen ja Pirjojenkin vuoro. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtaja Heikki Arikka törmää päivittäin työssään suomalaislasten etunimiin. Tuttuihin ja turvallisiin, mutta yhä useammin myös vieraampiin ja persoonallisempiin nimivaihtoehtoihin. Silloin on pohdittava, missä menee sopivan ja epäsopivan välinen raja. – Parhaimmillaan hyvä nimi on sellainen, että siitä kuulee sukupuolen, se ei ole halventava tai loukkaava ja se sopii kantajalleen, Arikka luonnehtii. Viime vuosina perheet ovat haastaneet nimiehdotuksillaan yhä enemmän perinteistä ajattelua ja nimikulttuuria. Yksilöllistyminen on voimakasta, ja monet perheet etsivätkin ainutlaatuista nimeä omalle pienokaiselle. Usein kiikarissa on täysin uniikki nimi, jota ei ole kenelläkään muulla samana vuonna syntyneellä pienokaisella. Myös sukupuolineutraalit nimet ovat tällä hetkellä muodissa. – Nimeä pohdittaessa on hyvä muistaa, että lapsi kantaa nime- ään koko elämänsä ajan. Nimi on tärkeä osa jokaisen ihmisen identiteettiä, Arikka muistuttaa. Tarvittaessa Arikka kysyy näkemystä vieraiden nimien hyväksyntään maistraatilta. Jos nimi vaikuttaa käytäntöjen vastaiselta, hän pirauttaa vanhemmille ja juttelee aiheesta lisää. Usein yhteisymmärrykseen päästään kohtalaisen helposti, ja pienellä kompromissilla kuten yhden kirjaimen muutoksella löydetään lapselle vanhempien toiveiden mukainen ja samalla nimiviranomaistenkin hyväksymä etunimi. Turun kokoisessa kaupungissa hyväksyttyjä ja hyllytettyjä nimiä ei isommin viitsi ääneen huudella. Valtakunnallisesti erikoisista nimistä viime vuosina läpi ovat menneet kuitenkin esimerkiksi luonnonystävien rakastamat Metsänpoika, Tuulenpoika ja Raparperi. Hyväksyttyjen listalle ovat päässeet niin ikään poikien nimistä Avelito, Olly, Jofur, Oitto ja Simmu sekä tyttöjen nimistä muun muassa Leedsia, Gleia, Nnemo, Pommiina ja Veanna. 12 13 KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 KOLUMNI Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123 www.turundiakoniasaatio.fi Puntarikatu 1, 20780 Kaarina Puh. (02) 2432 779 www.kaarinanseudunht.fi Avoinna arkisin 9.00 - 16.30 § LAKITOIMISTO VARATUOMARI ANNE TEURI • Riita ja rikosasiain oikeudenkäynnit, myös maksuttomat • Perintö- ja perheasiain oikeudelliset ym. kauppakirjat ja sopimukset, testamentit, avioehdot, avioeroasiat jne. • Maksuton puhelintiedustelu Tullikatu 11, 21100 Naantali Puh. 02 435 1124, 040 072 0178 [email protected] www.anneteuri.fi MessuT LuTherin kirkoLLa Su 1.3. Su 8.3. Su 15.3. Su 22.3. klo 11 klo 11 klo 11 klo 11 Messu, Timo Nisula Messu, Timo Nisula Messu, Timo Nisula Messu, Olli Koskenniemi Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a www.sley.fi/varsinaissuomi Eikö Jeesuskin ollut erilainen? Kirkon piirissä tapahtuu juuri nyt enemmän kuin vuosikausiin. Kotimaa24.fi -uutispalvelu tarjoaa viimeisimmät uutiset, mielipiteet ja keskustelut osoitteessa kotimaa24.fi – pysyt ajan tasalla. Vain 4,90 € /kuukausi Tilaa osoitteessa kotimaa24.fi, vain 4,90 €/kk P oikamme sai kastelahjaksi ystäviltämme pienen laatikollisen kortteja. Sievästi kuvioiduissa pahvikorteissa on jokaisessa kirjoitettuna vauvan kehitysvaiheeseen liittyvä edistysaskel. Idea on yksinkertaisuudessaan hauska. Kortti vauvan käteen ja sitten räpsäistään kuva. ”Tänään istuin ensimmäisen kerran.” Laiskan äidin versio perinteises tä vauvakirjasta siis. Sitä tosin olen miettinyt, miksi vauvakirjois sa- ja korteissa taltioidaan ylös vain fyysiseen kehitykseen liittyviä asioita. Syytä olisi rehellisyyden nimissä kuvauttaa vauva kortin kanssa – ja ehkä myös hänen uupuneet vanhempansa niinä aamu yön tunteina, kun vauva valvottaa sekavalla vuorokausirytmillään. ”Tänään sain ensimmäisen korvatulehdukseni.” Vaikka kuvaamisen välineet ovat muuttuneet, olemme yhä tottuneet siihen, että perhealbumeihin kuuluu vain kauniita kuvia - pysäytettyjä hetkiä vähän irrallaan todellisuudesta. Oikeasti perheiden olisi syytä lähettää hymyilevän tonttulakkipäisen joulukorttiposeerauksen sijaan se hetki ennen kuvaa, jossa vauva rääkyy pää punaisena typerää päähinettä. Niin ei kuitenkaan tehdä. Poseeraaminen on yhä pop. Kuvis- sa kuuluu hymyillä. Lasten ja aikuisten. Muutoin hetkien ikuistaminen on suuressa murroksessa. Ihmiset kuvaavat ihan kaikkialla. Hetken tallentamisesta on kadonnut lumous ja juhlavuus. Vain harva otos päätyy paperille ja albumiin asti. Muistot kulkevat kännykässä – kunnes puhelin rikkoutuu. Luennoilla ei enää kuulemma tarvitse kirjoittaa muistiinpanoja, koska powerpoint-esityksestä voi napata kännykällä kuvan. Lomaterveiset lähettyvät multimediaviestinä reaaliajassa sen maailmaa kiertäneen postikortin sijaan. Ikinä en unohda sitä ravintolan naapuripöydässä treffeillä istunutta pariskuntaa, jossa mies otti kuvan joka ainoasta ruuan yksityiskohdasta lähettääkseen ne verkkoon muiden ihailtavaksi. Tuskin tuli toisia treffejä. Olisi edes tajunnut kuvata sitä viehättävää vastapäistä naistaan. Kuvaaminen on nykyään myös sosiaalinen tapahtuma. Pari viikkoa sitten olin keskustelutilaisuudessa, jossa itse keskustelu ja sen jälkeen sosiaaliseen mediaan tarkoitettuihin kimppaposeerauksiin asettuminen kestivät käytännössä yhtä kauan. ”Täällä sitä sitten oltiin”, haluttiin kuvan huutavan katsojalleen. Kuvan uusi tuleminen on tuonut keskuuteemme myös kohtikatsomisen törkyisen ja tirskistele- Grace & Peace Turkulainen kansanedustaja vän muodon. Roskalehdet täyttyvät epätarkoista, yön tunteina otetuista kännykkäkuvista, joissa jotkut etäisesti mikkoleppilampia muistuttavat tyypit hoippuvat taksijonossa. Kuvaamiselle on vaikea asettaa rajoja. Jotakin ajastamme kertoo ehkä myös se, että usein kuvan keskipisteenä on minä, meitsie. Menemättä saannuttavasti yhtä. Sosiaaliseen mediaan päätyvät usein ne kuvat, jossa elämästä näkyy se esteettisempi puoli; siloiteltu, värikäsitelty ja rajattu versio. ”Jos minä haluan tänään laittaa Instagramiin kuvan, niin sitten minä myös teen jonkun sellaisen tilanteen, josta voisin ottaa sinne kuvan”, kertoi teinityttö Yle Uutisille elokuussa 2014. Kuva ei siis välttämättä enää ole pysäytetty hetki eletystä elämästä, vaan kuvaa varten eletty elämä. FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Silence Before you read on, please close your eyes and listen for a moment. I’m sure that what you hear is not absolute silence. There are so few moments of silence in our modern lives. Personally, as a TV addict and music lover there is always background noise in our house in addition to my children’s constant chatter. Finding a quiet moment is not easy. My husband “hides” in the bedroom; he says he’s going to read, and he does love to read, but I understand that he means he just needs some peace and quiet. My own quiet moments are away vuotta. Sodan muistot elävät edelleen ja jälkipolville niitä välitetään sanoin ja sävelin. Maarian seurakunnassa kuullaan maaliskuussa Yrjö Jylhän talvisodan runoja Kiirastuli-kokoelmasta. Esityksen on käsikirjoittanut Lasse Vahtola ja ohjannut Mirja Ahonen. Jylhän runoja lausuvat Vahto- sa, jossa ei ole paikalla muita kuin pappi ja kanttori. Miten yksinäistä vainajan elämä on mahtunut olla, kun arkun äärelle ei saavu yhtään hyvästien heittäjää? Tätä kysymystä pohti norjalaissyntyinen, Helsingissä asuva valokuvaaja Trond H. Trosdahl, joka seurasi yksinäisten ihmisten hautajaisia kameransa linssin läpi Honkanummen hautausmaalla ja kappelissa reilun vuoden ajan. Näistä kuvista syntyi Yksin viimeisellä matkalla -valokuvanäyttely, joka on esillä Henrikinkirkolla 1.3–6.4. Kuvissa kuljetaan neljäntoista vainajan rinnalla. Trosdahl dokumentoi viimeisen matkan kaikki vaiheet kylmiöstä siunaustilaisuuteen ja uurnalehtoon. – Kuvaustilanteessa keskityin kuvaukseen, mietin valoja, sommittelua, kontrasteja ja näkökulmia. Tunneaalto tuli vasta näyttelyn avajaisissa, missä näin katsojien reaktiot ja katsoin itsekin valokuvia uudenlaisessa ympäristössä. Olin koko ajan tiennyt olevani ison aiheen äärellä, mutta vasta tuossa vaiheessa se tuli iholle, sanoo projektin aikana seitsemääntoista siunaustilaisuuteen osallistunut Trosdahl. Näyttelyn koostaminen lähti liikkeelle Trosdahlin Kirkko ja kaupunki -lehdelle tekemästä artikkelista. –- Aluksi ajatuksenani oli kuvata kronologinen tarina yhden vaina- from home, when walking to and from the bus stop, or waiting for the bus, or walking along the river. But even then I often find I am talking to myself, especially if I am working on a story to tell. Earlier this month, our congregation was blessed to be able to attend a Silent Retreat. Each of us got to spend time with ourselves and our thoughts without distraction. As a person who normally lives with distraction my own brain takes a long while to settle down and settle in to the silent routine. Even before we went, I realised that a weekend may not be suffi- cient. I found myself wondering what I should think about, given the time, but that in itself was not embracing the silence, but filling my thoughts with a different kind of chatter. To embrace the silence requires focus on nothing but my own moments of stillness are not always times of silence. Times of prayer come to mind, sitting in the chapel or in the main nave of the Cathedral, thinking of friends and family in need, listening to the echo of the pastor’s voice, hea- ring the children as they run around or scribble with pencils on paper, leaning on the tiled floor. In our monthly Mass of Trust the music is from Taizé and the sermon is replaced with a long silence, a time of contemplation and reflection, a time to consider the readings, the prayers, or to simply be in the silence. These are my times of stillness and peace and even without absolute silence I am truly grateful for them. Maria Vatanen la ja Pasi Salminen. He myös esittävät sodan ajan musiikkikappaleita kitaralla ja mandoliinilla. Runoista ja runoilijan elämänvaiheista kertoo Veikko Sailola. Mukana esityksessä on Turun Karjalakuoro. Yrjö Jylhä oli tunnustettu kääntäjä ja runoilija jo ennen sotaa. Jylhä toimi sodan aikana komppanianpäällikkönä raskaissa paikoissa, vaikka hän ei ollut ammattisotilas. Jylhän sodan vaikein hetki oli, kun hänen komppaniastaan kaatui yhdessä rynnäkössä 70 miestä. Tragedia jätti runoilijaan ikuisen haavan ja lopulta Jylhä kuoli vuonna 1956 oman käden kautta. Kaikuja sodan olosuhteista ja tunnelmista kuuluu Kiirastuli-kokoelman runoissa. Kiirastuli ilmestyi vain vuosi sodan päättymisen jälkeen ja se nousi välittömästi me- kevään aikana lapsuuden ja kasvatuksen asiantuntijoita. Kolmen luennon sarja on nimetty osuvasti Vain Elämää. Luennot on tarkoitettu kaikille lasten vanhemmille ja myös kasvatuksen ammattilaiset ovat tervetulleita. Sarjan aloittaa perhepsykoterapeutti, FT Florence Schmitt, joka puhuu riittävän hyvästä vanhemmuudesta sunnuntaina 1.3. klo 16. Schmitt käy esityksessään läpi sitä, millaista vanhemmuutta eri-ikäiset lapset tarvitsevat. Sunnuntaina 22.3. klo 16 Saija Westerlund-Cook esittelee avaimia lapsen hyvään itsetuntoon. Hän kertoo lapsen myönteisen itsetunnon rakentamisesta ja onnistumisen ko- Kiirastuli – Yrjö Jylhän talvisodan runoja sunnuntaina 15.3. klo 14 Yli-Maarian seurakuntatalolla ja samana päivänä klo 17 Kotimäen seurakuntatalolla. ● Sunnuntaina 8.3. klo 15–17 vietetään koko perheen Kirkonmäkitapahtumaa Mikaelinkirkolla. Luvassa on muun muassa grillimakkaraa, rapsutuskoiria, puuhapaja ja koiravaljakkoajoa sekä klo 15 kirkon urkujen esittelyä ja klo 15.30 paloauto. Naistenpäivän kunniaksi kirkolla on samaan aikaan myös Nice-tapahtuma, jossa on tarjolla muun muassa hartiahierontaa ja God´s Gas Mikonmökki Puutarhak. 24, Tku MISSIONMEN.FI UUSI KURSSI 25.2.2015 ALKAEN! nyt myös lapsille oma alfa! lue lisää: www.varikkoyhteiso.fi ? onko kysymyksiä elämästä Toisinaan Honkan ummen kappelissa siunataan useampi vainaja samalla kertaa, mutta saatto väkeä ei Trond H.Trosdahlin kuvissa käy. Yksin viimeiselle matkalle -valokuvanäyttely on esillä Henrikinkirkolla 1.3.–6.4. jan viimeisistä vaiheista. Hyvin pian kuitenkin tajusin, etteivät kuvat olisi kertoneet tarpeeksi selkeästi ilman saattoväkeä tapahtuvien siunausten yleisyydestä. Kuvasarjalla valokuvaaja haluaa kiinnittää huomion yhä yleistyvään yksinäisyyteen. Viimeiselle matkalle ei löydy saattajia, koska rinnalla eläjiä ei ole ollut elämänmatkallakaan. Vaikka kuvat on otettu siunaustilaisuuksissa, näyttely ei kerro kuolemasta tai edes kyseisistä vainajis- kemuksien metsästämisestä arjessa. Keskiviikkona 22.4. klo 18 Kaarinan kirkolla luennoi lasten psyki atrian ja nuorisopsykiatrian eri koislääkäri, Mannerheimin lastensuojeluliiton uusi puheenjohtaja Linnea Karlsson. Luennon teemana on perheiden taito olla yhdessä ja elää. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja ne kestävät noin 1,5 tuntia. Lapset voi ottaa tilaisuuksiin mukaan, mutta lastenhoitoa ei ole paikan päällä järjestettynä. Kaarinan seurakunta järjestää tilaisuudet yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa ja Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-hankkeen kanssa. Kirkonmäellä supersunnuntai nestysteokseksi. Kokoelmasta tuli Jylhän suosituin teos. ÄijäGospel-kuntojumppa FT Stina tina Carpelan ohjaa sinut hauskasti&turvallisesti entistä ehompaan kuntoon! kunt ÄijäGospelin tarjoavat Suomen Liikemiesten Lähetysliitto ja Mikaelin srk Luentosarja kasvatuksesta ● Kaarinan kirkolla kuullaan Kiirastuli-runoja talvisodan muistoksi ● Talvisodan päättymisestä tulee maaliskuussa kuluneeksi 75 Koskettava valokuvanäyttely Henrikinkirkolla ● Yksinäisyys kilpistyy kipeällä tavalla siunauskappelis- Kuvan kautta rakennetaan minuutta enemmän kuin koskaan ennen. sen syvemmin selfie-keppien saloihin on hyvä muistaa, että vielä jokunen vuosi sitten itse itseään tuomiokirkon tornin kanssa samaan ruutuun asetteleva tyyppi olisi muiden mielestä näyttänyt hullulta. Kuvan kautta rakennetaan minuutta muiden silmiin enemmän kuin koskaan ennen. En tiedä mitä ajatella sosiaalisessa mediassa niistä teinityttöjen pikkuseksikkäistä tällääntymiskuvista, jotka tallentuvat peilin kautta. Niissä kuvaaja ja kuvattava ovat konkreettisesti ja kiu- Yksin viimeiselle matkalle kaiken kokoisille, ikäisille ja kuntoisille miehille keskiviikkoisin klo 17-18 Tr o n d H . Tr o s d a h l Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 Turku. Otetaan kuva! Annika Saarikko KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 viiden euron hintaista kynsien parafiinihoitoa. Tapahtuma jatkuu klo 17 vapaamuotoisella naistenpäivän Mikaelmessulla, jonka saarnaajaksi on saatu mediapersoona ja Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo. Messun musiikista vastaa 40-henkinen Aboa Gospel -kuoro bändeineen. Messun ajaksi lapsille on tarjolla myös pyhis ja leffaklubi. ta. Kuvat ovat tarina heidän yksinäisyydestään. Jokainen vainaja jää katsojille tuntemattomaksi., Trosdahl korostaa. Helsingissä yksinäisten hautajaisia järjestetään keskitetysti viikoittain Honkanummen hautausmaalla. Samalla kertaa voidaan saattaa haudan lepoon useampikin vainaja. Turussa ja Kaarinassa kaikki vainajat saavat perhesuhteista tai varallisuudesta riippumatta oman henkilökohtaisen siunaustilaisuuden. Yksin viimeisellä matkalla -valokuvanäyttely Henrikinkirkolla, Peltolantie 2, 1.3.–6.4. Näyttelyyn on mahdollista tutustua ma-pe klo 9–15 sekä viikonloppuisin tilaisuuksien yhteydessä. Vapaa pääsy. alfa LAKIPALVELUT EDULLISESTI www.nislaw.fi puh. 044 7058940 Nislaw Perunkirjoitus alk. 100,Testamentti alk. 80,Avioehto alk. 60,- Lakiasiaintoimisto Sinun asiallasi. a Soita j ä! sä l kysy i Servicehuset Wilen Gubbhemmet i Åbo r.f., allmännyttig förening etabl. 1892 MS-K Kummin kans peliin 7.3. ● Tepsi kutsuu erityisesti kummiporukoita, kummeja ja kummilapsia, mukaan 7.3. klo 17 HK Areenalla pelattavaan TPSTappara-otteluun. TPS järjestää toisena liigajoukkueena kummiottelun. Kummin kans peliin -ottelu on tapahtuma, jolla Tepsi haluaa korostaa kummiuden tärkeyttä kummius.fi:n kanssa. Tapahtumassa TPS:n yhteistyökumppanina ovat Turun ja Kaarinan seurakunnat. – On hienoa olla mukana edistämässä kummiutta. Tämä on tärkeä asia ja tavoitteenamme on tehdä tästä perinne, TPS:n toimitusjohtaja Mika Eskola kommentoi. Ota kummilapsesi mukaan ja tule kannustamaan Tepsiä HK Areenalle. Myös TPS:n omat liigapelaajat kutsuvat omat kummilapsensa otteluun seuraamaan kummisetiensä taistelua Tapparaa vastaan. Erätauoilla seurakunnat kertovat kummitoiminnastaan, ja onpa paikan päällä myös arkkipiispa Kari Mäkinen, jolle ottelu on osa Mikaelinseurakunnan piispantarkastusta. Kummilippu D- ja yläkatsomoihin 15 € + 3 € toimitusmaksu /kummipari (2 lippua). Lippupalvelupisteissä kautta maan, www.lippupalvelu.fi tai HK Areenan lipputoimistossa la 7.3. klo 16.00 alkaen kampanjatunnuksella “Kummius.fi”. Varaa itsellesi tai ryhmälle aika ja tule tutustumaan palvelutaloomme. Kahvitarjoilu! Palvelutalo Wilen, yleishyödyllinen yhdistys Turun Ukkokoti r.y. perust. 1892 14 MEILTÄ KUULOKOJEET NOPEASTI ILMAN JONOTUSTA Puistokatu 10, 20100 TURKU Ma - to 12.00 - 17.00 Pe - la 10.00 - 13.00 Myymälä 044 043 2040 Päivi 044 582 5360 KUULEMISEN ERIKOISLIIKE Risti-illat MISSIONMEN.FI Sinitaivassalissa Rauhankatu 15 D, Tku pe klo 18 parittomat vkot Tervetuloa iltateelle ja tuo ystäväsikin hyvän sanoman äärelle! 27.2. 13.3. 27.3. 10.4. Kuusikymppinen Jaakko Löytty esiintyy Mikaelinkirkossa ● – Ikä osoittaa merkkejään, mutta sielu rokkaa edelleen! Tulevat konsertit ovat jäävuoren huippu siitä musiikista, mitä olen tehnyt yli neljän vuosikymmenen ajan, sanoo suomigospelin kivijalka Jaakko Löytty. Löytyn musiikki on tullut vuosikymmenien aikana tutuksi kaikille rippikoululaisille. Kuusikymppisiään viettävä artisti juhlii työn merkeissä ja kiertää kevään ja kesän aikana konsertoimassa ympäri Suomea. Konserttikiertue alkaa 7.3. Mikaelinkirkosta. Onneksi verevän juurimusiikin – kuten gospelin, bluesin ja virsien – esittäjät vain paranevat vanhetessaan, elämänkokemuksen ja katu-uskottavuuden kasvaessa. Tulevan 60-vuotisjuhlakiertueen ja levyn nimi on Hyvät sanat – Taivaallinen sävel. – Toivon, että taivaan valtakunnan todellisuus toisi tänne sävelten ja sanojen kautta edes pienen pilkahduksen itsestään. Tasa-arvon puolesta, turtumista vastaan Konsertin ensimmäisen osion punaisena lankana on maailmanparantamisen palo. – Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen eivät ole vain kauniita periaatteita. Ketään ei saa syrjiä! Emme saa turtua ihmisten kärsimykseen, taiteilija ja ihmisoikeustaistelija linjaa. Luonteva yhteistyökumppani Löytyn kiertueella on Suomen Lähetysseura. – En olisi voinut keksiä konserttien keräystuloille parempaa kohdetta kuin työ vammaisten ihmisarvon toteutumiseksi Nepalissa, Etiopiassa ja Botswanassa. Juhlakonsertin toisen osion runkona ovat rakkaus- ja parisuhde- laulut. Uskollisen yleisön ja Lähetysseuran lisäksi Löytty haluaa kiittää konserteissaan vaimoaan, kirjailija Kaija Pispaa. Taiteilijakaksikon yya-sopimus on kestänyt yli 40 vuotta. – Me olemme selvinneet myrskyjenkin läpi. Taistelu jatkuu. Kyllä me rakastamme toisiamme, vaikka välillä otammekin kovasti yhteen. Juhlakiertueella mukana on veljesten rytmiryhmä Mikko ja Sakari Löytty, luottomiehet Seppo Rauteva ja Jarkka Rissanen sekä Katariina Airas ja Laura Airola. Janne Villa Jaakko Löytyn konsertti Mikaelinkirkossa lauantaina 7.3. klo 18. Liput: lippu.fi ja lippupalvelu.fi. Hinnat: 17,50 euroa, 14,50 euroa + palvelumaksu. Sibeliusta uusin ottein Elämäntuskasta ja taivas kaipuusta sekä rakkauden ja paremman maailman mahdollisuudesta väkevää musiikkia tehnyt Jaakko Löytty laulaa juhla kiertueellaan taas todeksi luvatun maan. Patrik Kleemola Henrikin Kamarimusiikkiakatemiassa soi juhlavuosi Ilmoittaja, ota yhteyttä. Minna Zilliacus 020 754 2361, 040 774 7777 [email protected] ● Henrikin ja Kaarinan seurakunnat järjestävät yhdessä tä- män vuoden aikana Kamarimusiikkiakatemian, joka jatkaa Henrikissä aiempina vuosina pidettyjen Virsiakatemian ja LiedAkatemian hengessä. Sarja koostuu seitsemästä konsertista, joista kolme pidetään kevätpuolella. Akatemiassa tutustutaan kamarimusiikin saloihin eri näkökulmista. Sarjassa kuullaan lauluyhtyettä, soolopianisteja, kansanmusiikkia, sellosooloja ja kitaramusiikkia. Samalla Kamarimusiikkiakatemia kunnioittaa Sibeliuksen 150-vuotisjuhlaa. – Olemme pyytäneet, että konserttien taiteilijat omalla ohjel mistollaan kommentoisivat Sibeliusta. Ohjelmisto ei siis välttämättä koostu Sibeliuksen tuotannosta, mutta esitettävät sävellykset voivat esimerkiksi kommentoida Sibeliuksen sävellyksiä tai hänen aika- kauttaan, taustoittaa kamarimusiikkiakatemian puuhamies, kanttori Olli-Pekka Laakkonen. Kolme taiteilijaa, kolme konserttia -teemalla käynnistyvän kevätkauden aloittaa 15.3. kitarataiteilija Patrik Kleemola. Vuonna 1981 syntynyt Kleemola on tunnettu myös aktiivisesta ja kansainvälisestä säveltäjäyhteistyöstä. Henrikinkirkon konsertti tarjoaa kuulijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä kuulemaan sävellyksiä, jotka Kleemola virallisesti ensiesittää Lontoossa pari viikkoa Turun konserttia myöhemmin. Kevään toisessa konsertissa Henrikinkirkossa 26.4. kuullaan turkulaissyntyistä Sibelius-Akatemian pianonsoiton professori Juhani Lagerspetziä, joka on esiintynyt hyvin harvakseltaan Turussa. Lagerspetz on esiintynyt kolmenkym- Kesäkerhoihin ilmoittaudutaan maaliskuussa Tarjoamme Palvelutalo Iso-Heikissä ikäihmisille turvallisen ja viihtyisän kodin sekä luotettavat ja laadukkaat palvelut ympäri vuorokauden. Keittiömme valmistaa herkulliset ateriat vuoden jokaisena päivänä. Ohjelmatarjontamme on monipuolinen ja runsas. Revontulenkatu 4, 20200 Turku • Puh. 02 334 6160 www.isoheikki.fi ● Pienille koululaisille tarkoitetut seurakuntien kesäker- hot avaavat ovensa tänäkin vuonna heti koulujen kesäloman alkaessa. Suositut kesäkerhot ovat täynnä leikkiä, liikkumista, taidetta ja iloista kesäpuuhaa. Kerhot kokoontuvat kesäkuussa kymmenessä seurakuntatalossa eri puolilla Turkua ja Kaarinaa arkisin klo 9–15. Kerhoja ohjaavat koulutetut lastenohjaajat ja päivän aikana tarjotaan lämmin ateria. Mukaan pääsevät vuosina 2006–2008 syntyneet lapset. Ryhmään otetaan noin 20 lasta. Kerhoihin haku tapahtuu 9.3. – 23.3. osoitteessa kirkonrot- ta.fi. Ilmoittautumisaika alkaa 9.3. klo 10. Ilmoittautumisen jälkeen kerhopaikka vahvistetaan ilmoittautujalle sähköpostilla. Kerhopaikan saamisessa etusijalla ovat kirkkoon kuuluvat lapset. Kerhoihin on 85 euron kuukausimaksu, josta voi anoa maksuvapautusta perheen taloudellisten syiden vuoksi. Kerhomaksu veloitetaan kokonaiselta kuukaudelta riippumatta lapsen läsnäolopäivistä. Lisätietoja: kirkonrotta.fi. menen vuoden ajan ympäri maailmaa. Hän on tullut tutuksi myös hieman erilaisessa asiayhteydessä esiintyessään vuonna 2003 julkaistulla Apocalyptica-heviyhtyeen levyllä Reflections. Kevään sarjan päättää Kuusiston kirkossa pitkäperjantaina 3.4. konsertoiva Erkki Lahesmaa. Kirkko ei ole tyypillisin paikka kamarimusiikin esittämiseen, vaikka se Olli-Pekka Laakkosen mukaan siihen sopiikin erityisen hienosti. – Musiikki on Jumalan luomistyön yksi ilmentymä. Musiikin elämää suurempi näkökulma nousee esiin kirkkosalissa, jossa se resonoi ainutlaatuisella tavalla. Esityspaikka antaa oman lisänsä tunnetasolla. Noin tunnin kestävien konserttien jälkeen on tarjolla kahvia. Samalla yleisöllä on ainutlaatuinen nuorteniltojen järjestämisen. Kerran kuukaudessa pidettävät illat kokoavat alueen seurakuntanuoria viettämään yhdessä aikaa nuorisokeskus Vimmaan. Kukin seurakunta vuorollaan suunnittelee yhteisen nuortenillan ohjelman. Aikaa jätetään myös tutustumiselle, sillä yhteisten nuorteniltojen tarkoituksena on myös mahdollistaa tutustuminen toisiin nuoriin. Tähän saakka Turun alueen seurakuntien toiminaan osallistuneet nuoret ovat tavanneet toisiaan pääasiassa vain isommissa, yhteisissä tapahtumissa, mut- vataan kerhomammoja ja kerhopappoja! sit hyvää mieltä edelleen? ● Miehiä äitienpäiAuta. Sen voi tehdä muun muvälounaan tekoon. Henrikinkirkolla vieteassa Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminnastään äitienpäivänä juhlaa ja haussa ovat nyt miesa. Löytyisikö sinulle sopiva hyvän mielen pesti suurellasyhet juhlalounaan tekijöiksi. Loudamella.fi -sivustolta? nas tehdään äitienpäiväviikonloNyt on tarjolla jopa puolen sataa pun mittaan Klaus Rytöhongan pestiä. Tässä muutama esimerkki johdolla. Henrikinseurakunnasta: Lisää erilaisia vapaaehtoistehtä● Jämälangan lahjoittajakviä www.suurellasydamella.fi, kliksi. Henrikinseurakunta järjestää kaa Turku. Lisätietoja saa myös maaliskuussa kolmen kerran puupuh. 040 341 7238. hapajan, jossa tehdään käsitöiUusi kurssi tä myyjäisiin. Puuhapajaan kaimaaliskuussa vataan erityisesti matonkuteita korien tekoa varten, jämälankoja ja Tammikuussa alkanut vapaavanhaksi jääneitä puikkoja. Löyehtoistyön kurssi täyttyi ääriään myöten ja suuren kiinnostuksen tyisikö sinulta tai ystävältäsi? vuoksi uusi neljän illan kurssi jär● Kokkikerhoa pilotoimaan. Henrikin diakoniatyö järjestää asijestetään jo 5.3. alkaen. Tarkoituksena on viettää torstaiakkailleen mahdollisuuden osaliltoja rennossa ja mukavassa henlistua kokkikerhoon, josta saa reseptien lisäksi opastusta halpaan gessä, tärkeän asian äärellä. Terruoanlaittoon ja vinkkejä kaupasvetuloa mukaan sinä, jolla on liisa käyntiin. Haluaisitko sinä olkaa aikaa, joka etsit kanavaa vaila mukana luomassa kokkikerhon kuttaa, kaipaat uusia ihmissuhteiohjelmaa? ta, haet muutosta elämään tai ha● Kerhomammaksi tai kerluat laittaa omat lahjasi likoon lähopappaksi. Vapaaehtoisia etsihimmäisen hyväksi! Lisätietoja saat suurellasydameltään vierailemaan Henrikin perhetyön kerhoissa ja jakamaan tietoa la.fi -sivustolta. ja taitoa. Erityisesti mukaan kai- KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 Makupaloja kokeilunhaluisille ● Vuosittaisen Yhteisvastuukeräyksen kohteena on tänä vuonna Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminta. Yhteisvastuuvuoden kunniaksi Suurella sydämellä -toiminta tarjoaa maaliskuun alussa mahdollisuuden kokeilla vapaaehtoistyötä. Suurella Sydämellä – Makupalat -tempaus kutsuu kokemaan ja kokeilemaan yhden keikan verran. Makupala voi olla toimintaan tutustumista tai kertaluontoista auttamista joko itsenäisesti tai kokeneen vapaaehtoisen rinnalla. Tempauksella pyritään madaltamaan kokeilun kynnystä ja tar joamaan helppoja tapoja saada tuntumaa vapaaehtoistyöhön – vapain mielin ja ilman sitoutumispakkoa. AALLON PITUUKSILLA Kokeiltavina on esimerkiksi perinteisen vapaaehtoistyön tehtäviä lastenkerhoissa vierailusta vanhusten ulkoiluseurana toimimiseen ja diakonian kahvilatöihin. Makupaloja on tarjolla myös läksyapuna iltapäiväkerhoissa, kerhomummuna tai kerhopappana tai apuna nuorisotyön teejatkoilla. Lisää makupaloja on tarjolla suurellasydamella.fi -sivustolla (klikkaa Turku) ja sivustolta löytyvät myös lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet. Suurella Sydämellä – Makupalat -tempauksen järjestävät yhdessä Varsinais-Suomen Suurella Sydämellä -paikkakunnat. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän lisäksi siinä ovat mukana Liedon, Salon ja Uudenkaupungin seurakunnat. MV YLE Turun Radio 94,3 (97,3) MHz Elämänmakuisia kurkistuksia seurakuntalaisten arkeen ja juhlaan. Seurapuhe -ohjelma kuullaan Yle Turun Radiossa aina torstaisin noin klo 13.40. Ohjelman tuottaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivo2000 radio-ohjelma vie kuulijan kirkkovuoden tapahtumien ja ihmisten äärelle. Maaliskuun mittaan puhutaan muun muassa naiskirkkoherroista ja Marian kaupunki Turusta. Ohjelmaa toimittavat sunnuntaisin Hannu Hurme ja Markus Majabacka Toivo2000 sunnuntaisin klo 10–10.30. Uusinnat keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10.30. Virtuaalikirkko.fi Turun tuomiokirkon sunnuntaimessut voi kokea suorana internetlähetyksenä aina sunnuntaisin klo 10. www.virtuaalikirkko.fi Radio Dei 107,3 (99,4) MHz Radio Dei liikkuu turkulaisille tutun Laura Siltalan kanssa tien päällä Ilta Lauran kanssa -kiertueella eri puolilla Suomea. Näin syntyy hyväntuulinen Tunti Lauran kanssa -talk show, jonka juuret kumpuavat kristillisestä maailmankuvasta. Tunti Lauran kanssa kuullaan Radio Dein Tieteen ja sielun sunnuntai -ohjelmapaikalla joka kuukauden kolmantena sunnuntaina klo 16–17. Mikaelissa luentosarja Torinon käärinliinasta ● Dosentti Juha Hiltunenpitää Mikaelissa kolmen kerran luentosarjan Torinon käärinliinasta, joka on katolisen kirkon pyhäinjäännös. Torinon käärinliina on herättänyt vuosisatojen ajan paljon kiinnostusta ja kiistelyäkin. Tutkijat eivät ole tänä päivänäkään yksimielisiä sen aitoudesta. Osa tutkijoista pitää monitieteellisin menetelmin tutkittua lii- Terävä, ketterä, ajan hermolla. naa alkuperäisenä Jeesuksen käärinliinana, toisten mielestä se on taitava keskiaikainen väärennös. Käärinliina avaa katsantokannasta riippumatta mielenkiintoisen näköalan Jeesuksen viimeisiin hetkiin, sillä Torinon käärinliinaan painuneesta mieshahmosta erottuvat muun muassa kymmenet ruoskaniskut, käsiin ja jalkoihin lyötyjen naulojen jäljet sekä piikkikruunun päähän tekemät haavat. Ensimmäisellä luentokerralla Hiltunen kertoo käärinliinasta ja siihen liittyvistä tutkimuksista. Toisella kerralla paneudutaan käärinliinan historiallisiin vaiheisiin. Kolmannella kerralla Hiltunen pohtii käärinliinan historiallista ja uskonnollista merkitystä. Luennot ovat osa Mikaelin raamattukoulua. Paaston aikana järjestettävien luentojen aluksi pastori Juho Sankamo pitää noin kymmenen minuutin johdannon päivän evankeliumin aiheeseen. Luennot Torinon käärinliinoista Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13, tiistaisin 3.3., 10.3., ja 17.3 klo 18. Yhdistäisitkö nämä 110-vuotiaaseen? tilaisuus päästä keskustelemaan illan esiintyjän kanssa. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 euroa. MS-K su 15.3. klo 18 Patrik Kleemola, Henrikinkirkko su 26.4. klo 18 Juhani Lagerspetz, Henrikinkirkko pe 3.4. klo 18 Erkki Lahesmaa, Kuusiston kirkko Yhteiset nuortenillat kokoavat yli seurakuntarajojen ● Turun seudun seurakuntanuoret ovat aloittaneet yhteisten Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! ● Kevät piristää mieltä – mitä jos jakai- Alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. H e i k k i Tu u l i Ristin merkitys muslimille, lähetystyöntekijä ekijä Ismo Haapala Ristin voimaa särkyneelle, terapeutti Tor Spiik Ristin sanoma syntiselle, pastori ja julistaja Pyry Winter Ristin evankeliumi kaikelle kansalle, kauppatieteistä seurakuntatyöhön lähtenyt pastori Juhana Markkula 24.4. Väärä ristin evankeliumi, Laura Kalaja, Suomen Liikemiesten Lähetysliitto Suomigospelin isoisä konsertoi Hannu Jukola KUULEMISEN ERIKOISLIIKE 15 KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 ta nuorten itsensä ideoiman uuden toiminnan myötä eri alueella asuvien seurakuntanuorten tapaamisista tulee säännöllisempää. Samalla on mahdollisuus luoda uudenlaisia yhteyksiä muihin samanhenkisiin ihmisiin ja laajentaa sosiaalisia verkostoja. Mukana yhteisiä nuorteniltoja on järjestämässä Turun ja Kaarinan seurakuntien nuorten lisäksi myös Raision seurakunnan nuoret. Yhteiset nuortenillat pidetään 9.3., 13.4., 11.5. ja 8.6. klo 17–20 Vimman 4. kerroksessa (Aurakatu 16). Arvokeskustelussa mukana jo vuodesta 1905. TILAUSK OR TTI (norm. 139 €). (norm. 139 €) Tarjous on voimassa 15.3.2015 saakka ja koskee vain uusia tilauksia Suomessa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kustantaja: Kotimaa Oy, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0213561-1. 16 ti ja pe klo 9–10 Katariinan seurakunnan IkäArvokas puhelimeen puh. 040 341 7172. Diakoniatyöntekijä vastaa ja tarvittaessa käy luonasi. Torstaisin klo 13–15 IkäArvokas +60v korttelikerhot Petkeltie 5:n kerhohuoneessa ja Varissuon Kimppakeskuksessa. Tervetuloa rupattelemaan, juomaan kuppi kahvia ja virkistymään toisten seurasta! Kaarinan kirkko Lähetyslaulujen konsertti su 8.3. klo 17 Kaarinan musiikkiluokkien kuoro Ari Hynysen johdolla, Runoja Sirkka Vepsä Kuusiston kirkko Arkipelagin konsertti ti 17.3. klo 18 Kuusiston kirkossa, Turun filharmonisen orkesterin jousikvartetti Mikaelinkirkko Musikandakt i Mikaelskyrkan, lö. 14.3 kl. 18. Åbolands svenska kyrkosångskrets körer, dir. Nina Kronlund, Markus Malmgren, orgel. Urkutuokio ja urkujen esittely su 15.3. klo 12 ”Laetare, iloitkaa” YV-konsertti su 15.3. klo 15, Eeva Paajanen, laulu, Virpi Vähäpassi, piano, Marko Hakanpää, urut Urkukonsertti YV -keräyksen hyväksi ma 16.3. klo 12, Marko Hakanpää Pyhän Katariinan kirkko CANTIO SACRA Su 22.3. klo 15 Marko Valtonen, harmonikka, vapaa pääsy, ohjelma 5 eur Tuomiokirkko Yhteisvastuukonsertti Hannu Leskinen & Tuomas Laatu, laulu ja piano Tuomiokirkossa su 15.3. klo 18. Liput 10 e. Konsert Cantate Mariae i Domkyrkan, lö. 21.3 kl.16. Marjo Danielsson (sopran), Birgitta Forsman (orgel). Konsertprogram säljs för 10 € till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar. JUMALANPALVELUKSET SILTA! pe 20.3. klo 18 Kaarinan kirkolla Hyvää musiikkia, pieni puhe ja ehtoollinen. Hiljentymisjakson aikana voi rukoilla itsekseen, yhdessä muiden tai rukouspalvelijan kanssa. Tai katsella valokuvia, piirtää tai kuunnella lauluja. Tervetuloa! Tiedustelut Mika Ostela p. 040 341 7187 KOKOUKSET V-S Pipliaseuran vuosikokous pidetään Kaarinan kirkolla Su 15.3. os. Voudinkatu 2 Kaarina. Aloitetaan messulla Kaarinan kirkossa klo 10, jonka jälkeen keittoa ja kahvia ja yhdistyksen vuosikokous, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. valitaan puheenjohtaja ja täydennetään hallitusta ero vuoroisten jäsenten osalta. Kaikki tervetulleita! KULTTUURIA DIAKONIARUOKAILUT Haliskahvila (Kardinaalinkatu 3 A, kellarikerros). Ruokakassien jako ti ja to klo 12–14. Jaetaan noin sata ruokakassia. Kahvin lomassa mahdollisuus jutusteluun ja vertais tukeen. Jesari Jäkärlän ostoskeskuksessa Turun Nuorten Apu ry:n nuorisokahvilan tiloissa (Jäkärlän puisto katu 20). Ruokakassien jako pe klo 12.30–14. Jaetaan noin 170 ruokakassia kerralla. Mahdollisuus keskusteluun henkilökunnan kanssa ja vertaistukea. Ruokakello Runosmäen nuoriso talolla (Piiparinpolku 13). Ruoka kassien jako to klo 10–11.30. Jaetaan noin 160 ruokakassia kerralla. Tarjolla myös kahvia, pullaa ja keskusteluapua. Paakarlan seurakuntakodissa (Laivateollisuudenk. 28) Toivon torstai – Elämän leipää ja ruokakasseja to 26.2., 12.3., 26.3. klo 18 Mikaelin seurakuntakodissa (Puistokatu 13) Vähävaraisten ruokailu ja ruoka kassien jakaminen to 5.3. klo 12. Maksuton ruokailu, ruokakassien jakaminen Höveli, Hyrköistentie 26 To 5.3. klo 17 Leipää lähimmäiselle – ilmainen soppajakelu Food & Hope ilmainen ruokailu nuorille jatkossa Mikaelinseurakunnan ja Katariinanseurakunnan yhteistyönä. To 9.3. klo 17 Nummen srk-koti (Papinkatu 2) Karderoopin soppapäivä ke 18.3. klo 11.30 – 12.30 Kaali keitto, leipä, levite, maito/vesi ja kahvi/tee. Vapaaehtoinen 1 €:n maksu menee diakoniatyön hyväksi. Kastemalja ja –mekko näyttely Tuomiokirkossa 9.–29.3. Mikael Agricolan kappelissa, ent. Pyhän Ristin kuorissa. Näyttelyn avajaiset 9.3. klo 14 Keskiviikkokeitto Runosmäen srk-kodilla (Munterinkatu 15) 18.3. klo 12. Lämmin keitto, leivät, kahvi, jälkiruoka. 1 €, lapset ilmaiseksi. Kulttuuri-ilta Yhteisvastuun hyväksi to 12.3. klo 18.30 Kaarinan kirkossa TARINATehdas: Pitääkö olla pahoillaan? Koettua lapsettomuutta Veteraanikuoro Runoja Ideakilpailu vuoden 2016 Yhteis vastuukeräyksen varalle Mahdollisuus osallistua yhteisö taideteoksen luomiseen kuvauttamalla kasvonsa Vapaa pääsy, ohjelma 5 € Yhteisvastuukeräykselle ELÄKELÄISET Nuorekkaat eläkeläiset Tuomiokirkkoseurakunnassa Vapaaehtoisvoimin toteutettua toimintaa Ti 3.3. klo 14.00 Tiistaitreffit, Eerikinkatu 3, ”Miten yhteiskunnassa keskustellaan yksineläjistä?” Vahva täytyy olla, että pärjää yksin. Otteita pro gradu -tutkielmasta, diakoni Raija Eeva. Luentomuotoi sen esityksen jälkeen juttukahvit (2 €). To 5.3. klo 12.30 Miesten lounas porukka, Kultainen Hirvi, Itäinen Pitkäkatu 12 Su 8.3. klo 10.00 Tuomiokirkossa Nuorekkaiden eläkeläisten oma kirkkopyhä. Tule mukaan osallistumaan ja avustamaan ja jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahville Domcafeehen. Ke 11.3. klo 15.00 Tutustumme Turun uskonnollisiin yhteisöihin, Ortodoksinen kirkko, Yliopistonkatu 19 (kahviraha 3 €) Ilmoittautumiset ja lisätietoja; Anneli Leppänen puh. 041 506 9591 Ti 17.3. klo 12.30 Lounastreffit, Ravintola Verkahovi, Verkatehtaankatu 4, Bussi P2 kauppatori T2 klo 12.30–12.34 Verkahovi Varttuneen väen toiminta Katariinansrk:ssa Jos olet + 60v yksinäinen tai huolissasi +60 vuotiaasta naapuristasi, läheisestäsi... voit soittaa 17 KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 Kiirastuli – Yrjö Jylhän runoja ja talvisodan lauluja Sunnuntaina 15.3. klo 14 Yli-Maarian seurakuntatalo, os. Mittumaarintie 73 ja klo 17 Kotimäen seurakuntatalo, os. Arkeologinkatu 1. Talvisodan päättymisestä 75 vuotta. Lasse Vahtola, Pasi Salminen, Veikko Sailola, Turun Karjalakuoro. Vapaa pääsy. Rakkaus, vapaus, tasa-arvo – toteutuvatko ne koskaan? Runo- ja musiikkiesitys Minna Canthin päivänä to 19.3. klo 18.30 Kaarinan kirkossa Turun Lausuntakerhosta Oili Kouvo, Maaret Perälä, Elisa Raassina ja Pirjo Vahtola. Laulu- ja soitinyhtye The Blond Aleksandra: Auni Frantti, Varpu Ruohonen ja Lasse Vahtola. Vapaa pääsy, ohjelma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi 5 €. Markuksen evankeliumi ti 24.3. klo 19 Kaarinan kirkossa Kahviväliaika Yhteisvastuun hyväksi Rooleissa: Pauli Mahlamäki Tornion kaupunginteatterin johtaja Ohjaus: Kirkon Nuorisotyön Ohjaaja linjan opiskelijaryhmä sekä kirkon asiantuntijoita Kertomus Jeesuksen maanpäälli sestä vaelluksesta on esitetty Suomessa 400 kertaa ja lähtee syksyllä maailmankiertueelle. Psalmi- ja runoilta Yhteisvastuun hyväksi to 26.3. klo 18 Varissuon kirkossa (Kousankatu 6). Psalmilauluja kitaralla säestäen esittää Harri Skaren, runonlausuntaa Martta-Liisa Päivistö, juonto Pirkko Mesihää. Kolehti Yhteisvastuun hyväksi. Kahvit klo 17.30 alkaen. KURSSIT JA LUENNOT Miten meidän käy? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan luentosarja Henrikinkirkon Ruususalissa Ti 10.3. klo 18 ”Mitä jos Venäjän talous ja yhteiskunta kriisiytyvät?” Luennoitsijana prof. Kari Liuhto Ti 24.3. klo 18 Euroopan turvallisuustilanteen muutos alkaa: ”Kestääkö taloudellisen turvallisuutemme pohja?” Luennoitsijana kansanedustaja Ilkka Kanerva Vain elämää – luentosarja vanhemmille Kaarinan kirkolla Su 1.3. klo 16 Vastuullinen vanhemmuus on lapsen vapaus, Florence Schmitt Su 22.3. klo 16 Lapsen hyvän itsetunnon avaimet, Saija WesterlundCook Tiedustelut Jaana Engström p. 040 341 7138 Vapaa pääsy. Areenalla-ilta Mikaelinkirkossa Su 15.3. Islam ja sananvapaus – turvallisuus uhattuna? – mukana mm. Sebastian Tynkkynen, Heikki Kauhanen, musiikissa Silvia Koski. Keskustelua johdattelemassa Jouni Lehikoinen. Healing Room –koulutus pe 27.3. klo 18–21 ja la 28.3. klo 10–18 Turun vapaaseurakunta, Tuureporinkatu 10 Kouluttajina Susanna ja Markku Laitinen, hinta 50 € / 25 €. Ilmoittautuminen www.healingrooms.fi Studia Generalia -luentosarja Luennot Turun tuomiokirkossa seuraavasti maanantaisin klo 17: 30.3. Hanna Pirinen: Reformaation esineellisyys ja taide 27.4. Altti Kuusamo: Suojelusenkelimotiivi länsimaisessa taiteessa 25.5. Elina Räsänen: Keskiajan taide Järj. Turun tuomiokirkkoseurakunta ja Turun yliopisto MYYJÄISIÄ Ohravelliä ynnä muuta Mikaelin seurakuntakodissa (Puistokatu 13) ke 25.3. klo 11–13 Ohravelliä lounaaksi tai kotiin, joko valmiiksi pakattuna tai omaan astiaan. Tarjolla lisäksi kahvia ja kahvileipää, iloiset arpajaiset, merimieskirkon tuotepöytä, yhteisvastuukeräystuotteita, Wanhan ajan ompelupiirin sukkia. Järj. Mikaelinseurakunnan merimieskirkkotyö ja diakoniatyö, Turun merimieskirkko sekä Rahtarit Turun tiimi. OLLAAN YHDESSÄ Cafe Mikael Hyrköistentie 26, Pansio. Bussi nro 32, 42 Ma–pe klo 9–15. Lounasaika klo 11–14 Lounaspöytä 6 €. Lämpöä lähimmäiselle vaatejakelu la 7.3. ja 28.3. klo 13. Domcafén tietovisa joka to klo 17 Lähetyskahvila Domcafé. Kysymykset maan ja taivaan väliltä. Asiaton oleskelu sallittu. Kaffetuokio parilliset tiistait klo 13–14.30 Toimitalon Yläsali, Aninkaistenkatu 1, II krs, vetäjänä Soile Ahlqvist Uittamon Hannat Uittamon Hannapiiri kokoontuu 12.3., 26.3. joka toinen torstai parittomilla viikoilla klo 18–19.30 Kokoontumispaikkana Uittamon seurakuntakoti, Rusthollinrinne 1. Hanna-piiri keskittyy rukoilemaan naisten ja naista koskettavien asioiden puolesta ympäri maailmaa. Tiedustelut Eva Ora p. 040 761 2501 Nojatuolimatkat ympäri maailman Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa Eerikinkatu 3 klo 18 – n.19:30 diaesityksin ja keskusteluin. Su 22.3. ”Laatokkaa kiertämässä 2014”, kertojana Pertti Pussinen. Tervetuloa! Tilaisuuksissa kahvi tarjoilu. Järjestää Tuomiokirkko seurakunnan matkaryhmä. Hoitavia lauluja – avoimet lauluillat ti 10.3. klo 18.30 Raunistulan srk-talo, Murtomaantie 12. Mukana Aino Vesti Kansan Raamattu seurasta ja diakoniatyöntekijä Sonja Lamppu Maarian srk:sta Kinkerit su 22.3.2015 klo 15 Hennalassa Ohjelmassa mm. Kakskerran nuorisoseuran teatterin esittämä kuvaelma ”Kakskerran kirkko 250v.” (Kirj. Helena Lindström ja Virve Myllymäki). Läksynä Herran siunaus. Mukana Salakari ja Kuusela. OMAISHOITAJAT Omaishoitajat Hannuniitun seurakuntatalolla (Virmuntie 2) ma 16.3 klo 13. Fysioterapeutti Jaana-Maria Ullner Omaishoitokeskuksesta liikuttaa, opastaa hierontaan ja hoivaan. PERHEET Koko perheen talviset Missiotreffit Hennalassa su 1.3.2015 klo 13–15. Ohjelmassa mm. ulkoilua, linnunpönttöjen tekoa, koiravaljakko ajelua, makkaranpaistoa, kahvittelua ja hartaus. Järj. Martinsrk., Kakskertaseura, Kakskerran Erä, Kakskerran Nuorisoseura, Kaks kerran kaksoispiste. Tervetuloa joukolla mukaan! Yhteisvastuu -tempaus la 7.3.2015 klo 11–13.30 Uittamon seurakuntakodilla, Rusthollinrinne 1. Tarjolla Marttojen edullinen keitto lounas koko perheelle. Perheen nuorimmaiset voivat kokeilla taitojaan pöytäjääkiekon parissa. Jos onni ei suosi arpajaisissa tai onginnassa, niin mukaan voi ostaa kir- jan, leluja kirpputorilta tai yhteisvastuutuotteita. Voit myös viettää yhteistä aikaa toisten uittamolaisten kanssa kahvikupin ääressä. Partiolippu kunta Tuulihaukat myy leipomuksia kotiin vietäväksi. Perheiden ilta Tuomiokirkossa ma 9.3. klo 17.30. Tutustumme kastemaljanäyttelyyn ja tutkimme mitä muuta kirkosta löytyy kasteeseen liittyen. Mehuhetki DomCaféssa. Tervetuloa vaikka oman kummin kanssa! Järj. tuomiokirkkoseurakunnan perhetyö Äitien ja lasten puuhailta ke 18.3. klo 18–19.30 Hannunniitun srk-talossa (Virmuntie 2). Terve tulleeksi toivottaa nuorisotyöntekijä Taru, perhetyöntekijä Jaana ja lastenohjaaja Maija. Ilmoittautuminen ma 16.3. mennessä [email protected] tai [email protected] Pääsiäistapahtuma la 21.3. klo 14–17 Kaarinan kirkolla Pääsiäisaskartelua, Pääsiäisen ilo – kirkkohetki, buffet ja paljon muuta Tiedustelut Jaana Engström p. 040 341 7138 Tervetuloa koko perhe mukaan puuhaamaan pääsiäistä! Pääsiäisaskartelua su 22.3 klo 12–14 Hannunniitun seurakuntatalossa (Virmuntie 2). Mukana lastenohjaajat Maija ja Heidi. Kesän perheleiri Sinapissa 8.6.–10.6. Leiri on tarkoitettu vanhemmille ja isovanhemmille lapsineen. Hinnat: aikuinen 46 e ja l apset 2–17-v 31 e. Sisaralennus. Omasta diakoniatoimistolta voi hakea avustusta maksuihin. Ilmoittautuminen 7.4. lähtien Katja Koskiselle 040 341 7377. Tiedustelut ja kyselyt Marjaana Erkamaa p. 040 341 7626, [email protected] RAAMATTUOPETUSTA KISS of the KING alkaa Vimmassa Aurakadulla 27.2. Kohtaamme perjantaisin klo 18. Kyse on nuorten aikuisten Alfasta, joka jatkuu toukokuulle saakka. Vetonauloja ovat erittäin hyvä ruoka, puolen tunnin elokuva joka kerta ja opetus/ keskustelu uskon salaisuuksista, hauskanpito, retki innostavaan paikkaan ym. Loppuhuipennuksia ovat päätösjuhla ja leiri saaristossa, Kunstenniemessä, jossa mm. seikkaillaan ja pelataan paintballia. Mukaan mahtuu vain rajallinen määrä ihmisiä, joten ilmoittaudu nopeasti Mikalle. Ilmoittaudu [email protected] 040 341 7187 ”Sana elää” -illat Hirvensalon srk-keskuksessa maanantaisin klo 18. Tutussamme yhdessä 1. Pietarin kirjeeseen ja vaihdamme ajatuksia aiheesta. Mukana pastori Arto Kaarma. Järjestää Martinseurakunta ja Suomen Raamattuopisto. (Huomaa ajankohta, joka on muuttunut!) Ma 2.3. ”Kristus, seurakunnan kulmakivi” Ma 9.3. ”Hyvän tekeminen ja kärsimys” Ma 16.3.”Kärsimys ja synnistä luopuminen” Ma 23.3.”Seurakunta ja sen kaitsijat” Tämä on Herra, jota me odotamme La 21.3. klo 15 Raunistulan srk-talo. VT:n toteutuneita Messias ennustuksia. Pastori Meeri Kokkolan Israel-aiheisen raamattuluentosarjan kolmas luento. Raunistulan srk-talo, Murtomaantie 12. Mikaelin Raamattukoulu tiistaisin klo 18. Mikaelin seura kuntakodissa, Puistokatu 13. Raamattupäivä la 21.3. Messu Mikaelinkirkossa klo 10. Jukka Norvanto. Opetusta seurakunnista ja Kristuksen kirkosta Mikaelin seurakuntakodissa klo 11–17. Lounas ja kahvi 6 €. REIPASTA MENOA Koiraystävien kimppalenkki ja hartaus La 28.2 klo 13. Lähtö Honkapirtiltä (Albert Ravilan raitti, Ruissalo) lenkille klo 13. Koiraseurat Metsä kirkolla klo 14. Tarjolla kuumaa mehua ja pientä purtavaa sekä koirille koirankeksejä. Tied. Kristiina Friman, p. 040 341 7384. GOSPEL-Lattarit, kaikenikäisille naisille Tiistaisin 19.30–20.30 ja keskiviikkona 11.30–12.30 Nuortentalolla, Eerikinkatu 1. Koko kevät 35 €, tutustumiskäynti ilmainen. Gospel-lattari tunti on iloinen tanssitunti hengellisen rytmikkään musiikin tahdissa. Tunneilla opit lattaritanssien perusaskeleita ja pienet koreografiat. Mitään ei tarvitse osata etukäteen. Liikunnan iloa yhdessä. Mukaan vesipullo ja hikipyyhe. Tunti alkaa ja päättyy yhteiseen rukoushetkeen. Lisätiedot ohjaaja Marita Kraama 040 546 7721. Rukoustanssia HENRIKINKIRKOLLA tiistaisin klo 18–19.30 (ei 10.3., viim. 12.5.) Jumalan kohtaamista ja rukousta kehollisesti, tiedustelut ohjaaja Hannele Tenhu [email protected], p. 045 125 5455 MARTIN SRK-TALOLLA (Temppeli katu 5) perjantaisin klo 17–18.30 (ei 27.3. ja 3.4., viim. 8.5.)Tanssillisia kuvioita ja liikkeitä hengellisiin lauluihin ja virsiin, ohjaajana Titta Hassila. Luotu liikkuu – sydän puhuu rukoustanssipäivä Eerikinkatu 3, juhlasali su 8.3.2015. klo 12–16, kahvitauko välillä. Anna itsellesi aikaa pysähtyä hetkeen kuuntelemaan, hiljentymään ja liikkumaan sydämesi puhetta. Ohjaa tanssitaiteen maisteri Marja-Sisko Pohjola Helsingistä, osallistumismaksu 15 e. Tule mukaan avoimen mielen ja liikkumiseen soveltuvan asusteen kanssa. Ilmoittaudu 6.3. mennessä sekä lisätied. Hannele Tenhu 045 125 5455 [email protected] RETKET Vivamon pääsiäisvaellus ”Ihmisen poika” Keskiviikkona 1.4., lähtö Liedosta klo 8.20 – Raisiosta klo 8.45 – Tur- ku, Kauppatori klo 9.00 – Piispan risti – Kaarina th – Piihovi, Salo klo 9.50. Perillä lounas, ohjelma ja kahvit, kaikki hintaan 45,-/hlö. Ilmoitt. ennen 18.3. P. Leiniölle puh. 050 512 3250. Tervetuloa! Järj. V-S Pipliaseura. Raamattu- ja lähetysristeily Turusta Maarianhaminaan 2.5.2015. Viking Linen Amorella lähtee Turusta klo 08:45, laivan vaihto Maarianhaminassa ja paluu Viking Gracella Turkuun klo 19:50. Matkaan sisältyy meriaamiainen, Buffet päivällinen ruokajuomineen ja risteilyohjelma. Risteilyn hinta 92 €. Viking Linen ikäraja risteilylle on 21 v. Ohjelmassa lähetysteologi TL Jukka Norvannon luennot ”Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa” ja ”kun aika päättyy”, Lähetysyhdistys Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindbergin lähetysluento ”Juutalaiset Jumalan pelastussuunnitelmassa”, risteilyn juontajina ovat lähetyssihteeri Mirja Metso Martinseurakunnasta ja aluekoordinaattori Jarmo Mäki-Mikola Lähetysyhdistys Kylväjästä. Tarkempi matkaohjelma ja tiedot maksuehdoista Matka poikien Turun toimistosta, Kristiinankatu 10, tai nettisivuilta. Risteily on nyt varattavissa Matkapoikien nettisivuilla www.matkapojat.fi. Jos varaus netin kautta, ei palvelumaksua. Jos varaus toimistolta, soittamalla, sähköpostilla tai käymällä paikanpäällä, palvelumaksu 10 eur/varaus. Puh. 010 232 3200. Matkan vastuullinen järjestäjä on Viking Line Abp Eläkeläisten kevätretki Naantaliin ja Merimaskuun ti 12.5. Lähtö klo 10 Henrikin kirkolta, paluu n. klo 17. Vetäjinä Kaarina Hembree ja Eija Kalliala. Osallistumismaksu 25 €. Ilm. 30.4. mennessä 040 3417 376 / Hembree tai [email protected]. Nuorekkaiden eläkeläisten retki Kunstenniemeen ti 12.5.2015 Tervetuloa viettämään kevätpäivää meren äärelle nuorekkaassa seurassa. Nautimme aamupalan, lounaan sekä juomme iltapäiväkahvit. Tutustumme Ajolan talon pihapiiriin. Liikumme luonnossa, vaihdamme ajatuksia sekä haastamme itsemme uusiin kokeiluihin. Lähtö aamulla klo 8.15 Tuomiokirkon edestä. Paluu noin klo 16.30. Mukaan rento vaatetus ja hyvät kengät. Retken hinta 25 euroa. Ilmoittaudu 30.3. mennessä tiistaitreffeillä tai [email protected] tai Raija Eeva puh. 040 341 7581. Kevätmatka Liivinmaalle 14.–17.5.15 Mikael Agricola -seura järjestää helatorstain aikaan matkan Pärnuun, Riikaan, Tarttoon ja Tallinnaan sekä niiden ympäristössä oleviin historiallisiin kohteisiin. Vanha-Liivinmaa käsitti 1200–1500 -luvuilla nykyisten Viron ja Latvian alueen. Historiallisesti alue on hyvin kansainvälinen, sillä Liivinmaalla on ollut saksalaista, puolalaista, liettualaista, ruotsalaista ja venäläistä vaikutusta. Alue on ollut historiansa aikana myös useiden kansainvälisten kriisien polttopisteessä. Oppaina toimivat seuran omat ja paikalliset asiantuntijat. Matka tehdään bussilla ja siihen kuuluu kolme yöpymistä. Matkan ohjelma löytyy seuran verkkosivuilta mikaelagricolaseura.fi Matkan hinta on seuran jäsenille KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 440 € ja ei-jäsenille 480 €. Tiedustelut: MatkaHermes / Raimo Kesonen, puh. 0400 664 294, [email protected] Kulttuurimatka Mänttään toukokuussa Tuomiokirkko seurakunnan matkaryhmä järjestää kulttuurimatkan Mänttään lauantaina 23.5. Käymme taidenäyttelyssä kahdessa taidemuseossa ja Mäntän kirkossa. Matka tehdään linja-autolla Turku – Tampere – Mänttä – Tampere – Turku. Matkan hinta on 50 euroa (sis. lounaan, meno-/paluumatkan kahvit, pääsymaksut, opastuksen ja bussimatkan). Lähtö Tuomiokirkolta lauantaina 23.5. aamulla klo 7 ja paluu samaan paikkaan illalla n. klo 20 mennessä. Ilmoittautumiset maaliskuun 22. päivään mennessä Sirpa Salmiselle puh. 050 492 7145. Lisätietoja saa myös matkanjohtaja Seppo Papuselta sähköpostilla: [email protected]. Tervetuloa mukaan kaikista seurakunnista! Henrikinseurakunnan Laatokan kierros To 4.6–Ti 9.6.2015. Lähde mukaan tutustumaan Venäjän puoleiseen Karjalaan ja Inkerin kirkon työhön. Alustava hinta-arvio noin 500 euroa. Seurakunnissa yöpymisen vuoksi olosuhteet osin alkeelliset. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Anssi Miettinen, anssi.miettinen@ evl.fi; 040 341 7195 Mikaelin kanssa saaristokierrokselle 9.6. Näet oikean saariston – matkalla 8 lauttaa, tusina siltaa ja useita kyliä Kustavin kunnan ja Paraisten kaupungin alueilla. Matkanjohtajina kirkkoherra Jouni Lehikoinen ja kappalainen Timo Hanttu. Bussi Mikaelinkirkolta klo 8 ja paluu klo 19.30. Hinta 60 € (sis. kuljetus ilmastoidulla turistibussilla, rengastiehen erikoistunut opas, lauttamaksut, lounas sekä munkkikahvit Savipajalla ja kahvi + ”suolainen” kahvileipä Nauvossa. Mukaan mahtuu 50 ensin ilmoittautunutta. Ilmoitus erityisruokavaliosta. Tied. ja ilm. 8.5. mennessä srk-siht. Katriina Helala, p. 040 341 7290. Järj. Mikaelinseurakunta. Retki oopperajuhlille Savonlinnaan 15–16.7.2015 Ohjelmassa Musorgskin Boris Godunov. Majoittuminen kesähotelli Vuorilinnaan kahden hengen huoneisiin soluasunnoissa. Hinta: 380 €, johon sisältyy kuljetukset, majoitus, sisäänpääsyliput ja ruokailu matkojen aikana. Yhden hengen huone lisämaksusta. Ilmoittautumiset pastori Anssi Miettiselle 040 341 7195 tai [email protected] Järj. Henrikinseurakunta RETRIITIT Rymättylän Tammilehdossa: 6.–9.3. Hiljentyminen- ja muita hyviä käytäntöjä I, retriitti AA- ja Al Anonlaisille kolmen yön yli. Nimettömyys taataan. Ilm. 044 974 1610, Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Mereta Kotala. Hinta tässä: 112/91 €. 13.–15.3. Ikonimaalausta ja rukousta jo yhden ikonin maalanneille. Varapaikkoja. Antti Narmala ja Päivimaaria Ollila 16.–19.3. Hiljentyminen- ja muita hyviä käytäntöjä II, retriitti työttö- mille kolmen yön yli Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Mereta Kotala Omavastuuhinta tässä 35 € 20.–22.3. Löytöretkiä hiljaisuuteen Kari J. Kettula, Päivi Vuorilehto, Linn Laulajainen 27.–29.3. ”Tule, Herra, minun valoni ja tieni” – kelttiläisen rukouksen retriitti, Markku Ahlstrand, Leena Nieminen 2.–5.4. ”… tien sinne te tiedätte.” Kärsimyksestä luottamukseen ja toivoon. Meditatiivisen musiikin ja kirjoittamisen retriitti, Taina Ratia, Georgios M. Lostarakos, Päivi Vuorilehto. Hinta tässä: 160 / 132 € Hinnat 84/68 €, jos ei toisin mainittu. Tied. ja ilm. P. 040 341 7007 tai 040 341 7207, [email protected] SURURYHMÄ Sururyhmä alkaa Tuomiokirkko seurakunnassa keskiviikkona 8.4. klo 17.30 (muut kokoontumiset keskiviikkoisin klo 16.30). Vetäjinä pastorit Katri Helin ja Pete Hokkanen. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 20.3. mennessä Auli Hynönen-Rinne p. 040 341 7207. TAIDEKAPPELI Hirvensalon ekumeenisessa taidekappelissa tapahtuu: Hartaus torstaisin klo 18 Kappeli soi -musiikkia sunnuntaisin klo 13 su 1.3. klo 13 Laulamme yhdessä toivevirsiä la 28.2. klo 18 Sano se sävelin, Turun Suzukikoulun opettajat tulkitsevat elokuvamusiikin klassikoita. Liput 5 €, lapset 1 €. 15.2. –31.5.2015 Taidekappelin 10-vuotisjuhlanäyttely Samuli Heimonen, Jorma Hynninen, Kauko Lehtinen, Veikko Myller ja Esa Riippa To 19.3. Suljettu määräaikainen ryhmä klo 17–19 Diakonia keskuksessa, Puutarhakatu 22 (Psyykkinen minä+harjoitus) Su 22.3. Mikonmökissä (Puutarhakatu 24) Arton vetämä elokuvailta klo 17.00–20.00. Pientä naposteltavaa elokuvan lomassa maksua vastaan. Tervetuloa! Ti. 31.3. Soppatreffit Diakonia keskuksessa klo 12–13 (2 euroa) Puutarhakatu 22. Lisätiedot sinkkutoiminnasta kirkkoauttaaturussa.fi/yksinelaville. VAMMAISTYÖ Kehitysvammaistyö Musiikkikerho Henrkikin kirkolla nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille joka toinen ma. Kevään kerhot: 2.3., 16.3., 30.3., 13.4., 27.4. ja 11.5. Os: Peltolantie 2. Tunteiden tupa - keskusteluryhmä aikuisten kehitysvammaisten äideille. Kokoontuu joka toinen ti Diakoniakeskuksessa. Kevään kerrat: 10.3., 24.3., 7.4., 21.4., 5.5. ja 19.5. Kehitysvammaisten Pääsiäiskirkko ma 30.3. alk. klo 9.30 Henrikin kirkossa, Peltolantie 2. Maakuntakinkerit Liedossa ke 15.4. n. klo 18–19.30. Järj. yhteiskyyti kinkereille. Ilm. Tarjalle 13.4. mennessä. Ennakkotietona: Kesäleiri Sinapissa 2.–5.7. tark. ensisijaisesti kotonaasuville nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille. Ilmoittautumisiakaa 29.5. saakka. Hakulomaketta voi tiedustella Tarjalta. Tarkempia tietoja ilm. myöhemmin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Turun ja Kaarinan seurakuntien kehitysvammaistyö vammaistyön diakoni Tarja Muurinen p. 040 341 7280, [email protected] Muun vammaistyön seurakuntapiiri ke 4.3. klo 14.30–16.00 Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22, kahvit juodaan Vilkussa klo 14–14.30 ke 1.4. klo 14.30–16.00 Tuomiokirkkoseurakunnan Yläsalissa Eerikink. 3 2.krs, kahvit juodaan klo 14–14.30 VAPAAEHTOISTYÖ Rukous voimana ja välineenä vapaaehtoistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntien vapaaehtoisten yhteinen koulutusja virkistyspäivä Martinkirkossa la 21.3.2015 klo 10–14. Teemasta opettaa kansainvälisen työn hiippa kuntasihteeri Anssi Nurmi. Päivä aloitetaan yhteisellä ehtoollisella. Ohjelmassa myös ruokailu ja kahvi. Ilmoittautumiset 12.3. mennessä ruokavalioineen puh. 040 341 7340. Avoinna ti–pe klo 11–15 to 11–18.30 la–su klo 12–15 YKSINELÄVÄT Ennakkotieto: Maaliskuussa on tiedossa teatteriretki Akseliin katsomaan ”Myrskyluodon Maijaa”. Kun selviää päivämäärä; niin tieto tulee nettiin. Ma 2.3. Sinkkuilta (Eerikinkatu 3) alkaen jo klo 18.00 iltakahvilla (2 euroa). Alustuksena on Marja R:n matkakertomus rapakon takaa. Tervetuloa! Suljettu, määräaikainen pienryhmä alkaa maaliskuussa (5 kokoontumista). Pienryhmä on sinulle, joka haluat löytää vastauksen kysymykseen ”Kuka minä olen?” Ryhmässä käsitellään itsetuntoon ja identiteettiin liittyviä asioita erilaisten harjoitusten ja kokemusten jakamisen kautta. Infotilaisuus ryhmästä on to 12.3. klo 17 Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22. Lisätietoja ryhmästä yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijä Satu Pietilältä, puh 040 341 7185. Ma 16.3. Pienryhmien iltaa vietetään (Eerikinkatu 3) alkaen jo klo 18.00 kahvilla (1,50–2,00 euroa). Arton ryhmässä opetellaan koti tekoisen elokuvan tekemisen alkeita. Marja A:n ja Unelman ryhmässä askarrellaan pääsiäistä. Ajankohtaisryhmän aihe on vielä auki. HENRIKINKIRKKO Peltolantie 2 VIIKKOTOIMINTA Maanantai klo 9.30 Perhekerho Maanantai klo 17 Miesten Raamattupiiri Maanantai klo 18.30 Henkari – Henrikin aikuisten Raamattupiiri (http:/henkari.fi) Tiistai klo 12 Kolmen vartin kuoro Tiistai klo 13 Päivähartaus Tiistai klo 13 Lähetyspiiri Tiistai klo 13 Merimieskirkkopiiri Tiistai klo 18 Rukoustanssiryhmä Keskiviikko klo 14 Henrikin lukupiiri (parittomat viikot) Keskiviikko klo 16.30 Henrikin Lapsikuoro Keskiviikko klo 18 Henrik´s Singers Torstai klo 13 Torstaipiiri JUMALANPALVELUKSET La 28.2. klo 18 Sateenkaarimessu, Pätsi, Laakkonen. Iltatee. Su 1.3. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Kallio, Metsätähti. Kirkkokahvi, jonka yhteydessä valokuvanäyttelyn ”Yksin viimeisellä matkalla” avajaiset Ruususalissa. Su 1.3. klo 15 Maailmojen messu, mukana Miettinen, Hembree ja Mongolian lähetti Mika Laiho. Su 8.3. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Pätsi, Laakkonen. Kirkkokahvi. Ti 10.3. klo 18 Nuorten valmistelema messu, Miettinen, Mäenpää, Jussila, bändi. Su 15.3. klo 10 Sanajumalan palvelus, Kalliala, Paaso. Pyhäkoulu. Kirkkokahvi. Su 22.3. klo 10 Messu, Mäntylä, Laakkonen. Diakoni Mia Piiparisen virkaansiunaaminen. Henrik´s Singers. Kirkkokahvi. MUU TOIMINTA HENRIKINKIRKOLLA Su 1.3. klo 11 ”Yksin viimeisellä matkalla” valokuvanäyttelyn avajaiset. Näyttely on avoinna ma–pe klo 9–15 ja viikonloppuisin tilaisuuksien aikana 6.4. asti. Su 8.3. klo 16 Laulun ja Sanan hetki, Jarvansalo, Pätsi, Metsätähti. To 12.3. klo 19 Rukousilta, toive lauluja klo 18.30 alk. Rukoustyö ryhmä, Odell. Su 15.3. klo 16 Elämänpolkujatarinatupa: Runoja ja tarinoita, Leo Immonen. Kahvitarjoilu lähetyksen hyväksi. Ruususali. 18 Su 15.3. klo 18 KamarimusiikkiAkatemia: Patrik Kleemola, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Su 22.3. klo 17 Kasvun paikka, Miettinen. NUORTEN VIIKKOTOIMINTA Maanantaisin Bändiharjoitukset 15–20 -vuotiaille klo 17–19 Tiistaisin Nuortenillat Piikissä (avoimet ovet) klo 17–21 Keskiviikkoisin Isoskoulutus klo 16.30–18.15 Keskiviikkoisin Raamis klo 18.15–19.30 Huom! Ti 10.3. klo 18–19 Nuorten valmistelema messu, Miettinen, Mäenpää, Jussila ja bändi. Jatkot alakerrassa. LAUSTEEN SRK-KOTI Maistraatinkatu 1 Ke klo 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) Ke klo 18.30 Raamattupiiri To klo 9.30 Perhekerho KOIVULAN SRK-TALO Sävelkuja 3 Ma klo 13 Seniorikahvila Ma klo 17 Saviruukut Ti klo 9.30 Vauvakahvila. Vertaisryhmä ekavauvojen perheille. Pe klo 9.30 Perhekerho KAUPPAKESKUS SKANSSI Monitori /2. krs Ti klo 12–16 Pappi päivystää. Virastopalveluja saatavana. LEHMUSVALKAMA Ke 11.3. klo 13 Hartaus, Kallio, Metsätähti. To 19.3. klo 13 Virsikoulu, Metsätähti KAARINAN KIRKKO Voudinkatu 2 Torstaisin klo 9.30 Perhekerho Su 1.3. klo 10 Suomalainen messu, Kuoppala, Kaarina Peltonen, kirkkokuoro, piparikahvit Ma 2.3. klo 18 Raamattu- ja lähetyspiiri Tiistaisin klo 9 Äiti Teresan peitto piiri ja klo 13 raamattupiiri Ke 4.3. klo 11–12.30 Keittokeskiviikko Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, keittolounas 8 € -klo 13 Eläkeläisten opintopiiri - klo 18 Paastonajan iltakirkko, Ostela To 5.3. klo 18 Miesten piiri Su 8.3. klo 10 Messu, Kesti, piparikahvit -klo 14 Veisukirkko, Auer Ti 10.3. ja 24.3. klo 13 Runopiiri Ke 11.3. klo 18 Paastonajan iltakirkko, Auer Su 15.3. klo 10 Messu ja Piplia seuran lähetyspyhä, Pesonen, keittolounas Ma 16.3. klo 13 Diakoniapiiri Ke 18.3. klo 11–12.30 Keittokeskiviikko Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, keittolounas 8 € -klo 13 Eläkeläisten opintopiiri -klo 18 Paastonajan iltakirkko, Kesti To 19.3. klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri -klo klo 18 Miesten piiri Pe 20.3. klo 18 Silta Su 22.3. klo 10 Marian ilmestys päivän messu, Auer Ke 25.3. klo 18 Paastonajan iltakirkko, Pesonen KUUSISTON KIRKKO Linnanrauniontie 157 Su 1.3. klo 12.30 Messu, Ostela Su 15.3. klo 12.30 Messu, Kuoppala POIKLUOMAN SRK-TALO Poikluomantie 9 Torstaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri To 26.2. ja 12.3. klo 18 Raamattupiiri Su 1.3. ja 15.3. klo 18 Sanan ja laulun ilta Ma 2.3. klo 18 Naistenpiiri Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho Su 22.3. klo 12 Sanajumalan palvelus, Ostela, mukana Poikluoman kerholaisia PAPINHOLMAN SRK-TALO To 12.3. klo 13.30 Kuusiston lähetyspiiri LITTOISTEN SRK-TALO Kampakuja 1 Torstaisin klo 9.30 Perhekerho HARTAUDET JA PIIRIT To 26.2. klo 13 Voivalan lähetyspiiri Peltosilla, Voudinkatu 6 B 6 To 5.3. klo 12 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä Ti 10.3. klo 13 Hartaus, Hovirinnan palvelukeskus To 12.3. klo 13 Hartaus, Värttinä Ke 18.3. klo 13 Hartaus, Lähitupa Ti 24.3. klo 13 Hartaus, Onnikka PYHÄN KATARIINAN KIRKKO Kirkkotie 46 Su 1.3. klo 10 Messu, Viirros, Forsström-Roivanen, Lautjärvi Su 8.3. klo 10 Messu, Kairavuo, Paatere, Lautjärvi Su 15.3. klo 10 Messu, Paatere, Kairavuo, Kerokoski Su 22.3. klo 10 Messu, Toljamo, Markkula, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro VARISSUON KIRKKO Kousankatu 6 Maanantaisin klo 8.30 Aamurukouspiiri: 2.3. / 9.3. / 16.3. / 23.3. Tiistaisin klo 16.30 Isoskoulutus: 3.3. / 10.3. / 17.3. / 24.3. Joka toinen tiistai klo 12 Valpurin Kammari: 10.3. / 24.3. Joka toinen tiistai klo 13 Raamattuopetus ”Mitä Vanha testamentti opettaa?”; Sirkka-Liisa Vappula: 3.3. / 17.3. Keskiviikkoisin klo 17 Heprean piiri: 4.3. / 11.3. / 18.3. / 25.3. Joka toinen keskiviikko klo 18.30 Miestenpiiri: 11.3. / 25.3. Torstaisin klo 17 Nuortenilta: 26.2. / 5.3. / 12.3. / 19.3. Joka toinen torstai klo 18 Raamattu piiri (tied. Timo Rantanen p. 040 418 1502 tai [email protected]): 26.2. / 12.3. Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho: 27.2. / 6.3. / 13.3. / 20.3. / Su 1.3. klo 12 Sanajumalanpalvelus, Forsström-Roivanen, Kerokoski Su 1.3. klo 17 Yhteyden messu, Markkula Ke 4.3. klo 17 Donkkis Big Night –toiminnallinen ilta kaikille alakouluikäisille Pe 6.3. klo 19 Dancing With God –nuorten messu Yhteisvastuun hyväksi La 7.3. klo 18 Rauhanyhdistyksen iltakirkko ja ehtoollinen Su 8.3. klo 12 Messu, ForsströmRoivanen, Paatere, Kerokoski, Varissuon Hannat avustavat, kirkkokahvit Ma 9.3. klo 19 Siioninvirsiseurat, kahvit klo 18.30 alkaen To 12.3. klo 18.30 Israel-ilta, alkuhartaus Leena Kairavuo, mukana mm. messiaaninen pastori Evgeny 19 KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 Blinov, Ilkka Vakkuri ja Hannu Elo, kolehti Israelin Ystävät ry:lle, kahvit klo 18 alkaen. Su 15.3. klo 12 Sanajumalan palvelus, Kairavuo, Kerokoski Su 15.3. klo 17 Yhteyden messu, Anssi Nurmi, Vesti Pe 20.3. klo 12 Hanna-ryhmä ”Psalmi 84 Onnellisia ne, jotka saavat voimansa sinusta” Su 22.3. klo 12 Messu, Viirros, Markkula, Lautjärvi To 26.3. klo 18 Psalmi- ja runoilta Yhteisvastuun hyväksi, psalmilauluja kitaralla säestäen esittää Harri Skaren, runonlausuntaa MarttaLiisa Päivistö, juonto Pirkko Mesihää, kolehti Yhteisvastuun hyväksi, kahvit klo 17.30 alkaen. NUMMEN SEURAKUNTAKOTI Papinkatu 2 Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho (Pun.tupa): 3.3. / 10.3. / 17.3. / 24.3. Joka toinen tiistai klo 13 Varttuneen väen kerho: 3.3. / 17.3. HANNUNNIITUN SEURAKUNTATALO Virmuntie 2 Torstaisin klo 9.30 Perhekerho: 26.2. / 5.3. / 12.3. / 19.3. Joka toinen keskiviikko klo 11 Annan tupa: 4.3. / 18.3. Joka toinen perjantai klo 15 Rukouspiiri: 27.2. / 13.3. Su 8.2. klo 12 Messu, ForsströmRoivanen, Lautjärvi Su 8.3. klo 12 Messu, Vesti, Lautjärvi Ma 16.3. klo 13 Omaishoitajien vertaistukiryhmä HURTTIVUOREN SEURAKUNTAKOTI Punatulkunkatu 1 Maanantaisin klo 10 Hurttivuoren äitikaverit: 2.3. / 9.3. / 16.3. / 23.3. Joka toinen torstai klo 13 Varttuneen väen kerho: 5.3. / 19.3. JAANIN SEURAKUNTATALO Karjakuja 75 Joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36): 9.3. / 23.3. PETKELTIE 5, KERHOHUONE Joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: 9.3. / 23.3. MUUALLA To 26.2. klo 18 Kotiseurat Jalo paaseilla os Nisse Kavon katu 6 C 98, puhujina Timo Rantanen, Tapio Rausius. Järj. Katariinansrk ja Suomen Raamattuopisto KATARIINAN DIAKONIA Jos tarvitset apua ja haluat keskustella diakonin kanssa, soita tai käy Varissuon kirkon diakonia toimistolla, Katariinan diakonian ajanvarauspäivystykset ti ja pe klo 10–11.30 puh. 040 341 7172. MAARIAN KIRKKO, Maunu Tavastin katu 2 Su 1.3. klo 10 Messu Laaksonen, Rajamäki, Niemi Ke 4.3. klo 18.30 Arki-illan ehtoollinen, Laaksonen, Niemi Su 8.3. klo 10 Messu Kokkola, Laaksonen, Haikka Ke 11.3. klo 18.30 Pieni rukoushetki Su 15.3. klo 10 Messu Rinne, Loukiala, Rainio Ke 18.3. klo 18.30 Arki-illan ehtoollinen Laurén, Haikka Su 22.3. klo 10 Herättäjä-yhdistyksen kirkkopyhä, Laaksonen, Rainio PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu 2 Maanantaisin klo 10–11 Tuoli jumppa. Hinta 2 € / kerta, sis. kahvit. Tiistaisin klo 14–15.30 Vauvakerho Torstaisin klo 9.30–11 Perhekerho Joka toinen tiistai klo 10.30 +60 kokki- ja keskusteluryhmät 10.3., 24.3. Pe 27.2. klo 18 Nuorten messu, Orenius, Vuola Su 1.3. klo 17 Viikkomessu Loukiala, Haikka, eht.av. Outi Lehtikangas Su 8.3. klo 17 Viikkomessu Palmunen, Nimi, eht.av. Arto Rinne Su 15.3. klo 17 Lähetyksen kirkkopyhä Sirén, Lehtinen, Vuola, eht.av. Seppo Hörkkö To 19.3. klo 17 Legopyhäkoulu, alle kouluikäiset vanhempien kanssa (ei legopyhäkoulua 5.3.) Su 22.3. klo 17 Viikkomessu Laaksonen, Vuola, Leila Männistö ja Maarit Gawish To 26.3 klo 17–19 Pyhäkoulujen Pääsiäistapahtuma MAARIAN PAPPILA, Sorolaisenkatu 4 Maanantaisin klo 9.30–11 Perhekerho HALISTEN SRK-KOTI, Gregorius IX:n tie 8 Joka toinen keskiviikko klo 18 Kaikille avoin Raamattu- ja rukousryhmä. 11.3., 25.3. Ke 4.3. klo 17.30–19 Kaakao pyhäkoulu HEPOKULLAN SRK-TALO Varkkavuorenkatu 23 Tiistaisin klo 9.30–11 Perhekerho Tiistaisin klo 12.30 Tuolijumppa. Hartaus parillisilla viikoilla. Joka toinen maanantai klo 13 Muisteluryhmä. 2.3., 16.3. Joka toinen torstai klo 13 Lähetyspiiri. 5.3., 19.3. Joka toinen torstai klo 18 Raamattu ilta. Alkuvuonna 2015 käsitellään 1. Johanneksen kirjettä. 26.2., 12.3. To 26.2. Kanttorin laulajaiset. Kanttori Tero Niemi laulattaa. Su 1.3. Sanan ja laulun iltapäivä. Lauletaan Viisikielistä, Helena Koilisranta ja Lauri Lehtinen. To 12.3. klo 13 Kultatupa KOTIMÄEN SRK-TALO, Arkeologinkatu 1, Jäkärlä Maanantaisin klo 14 Naistenpiiri Perjantaisin klo 9.30–11 Perhekerho Joka toinen tiistai klo 12.30 Tasapainoilua ja klo 13.30 Kädentaidot. 10.3., 24.3. Joka toinen tiistai klo 14 Tuoli jumppa. 3.3., 17.3. Joka toinen keskiviikko klo 13 Päiväpiiri. 11.3., 25.3. Joka toinen keskiviikko klo 13 Muistijumppa. 4.3., 18.3. RAUNISTULAN SRK-TALO, Murtomaantie 12 Keskiviikkoisin klo 13 Pappi paikalla keskustelua ja sielunhoitoa varten, Laurén. Joka toinen maanantai klo 13 Pienpiiri. 2.3., 16.3. Joka toinen tiistai klo 13 Seniori kerho. 10.3., 24.3. Joka toinen torstai klo 14 Karmelraamattupiiri. 5.3., 19.3. Ke 4.3. Omaishoitajat RUNOSMÄEN SRK-KOTI, Munterinkatu 15 Maanantaisin ja torstaisin klo 13–15 Ystävän tupa Joka toinen maanantai klo 17 Raamattupiiri 2.3., 16.3. Joka toinen keskiviikko klo 12 Lähetyspiiri 11.3., 25.3. Su 15.3. klo 16 – 17.30 Tarina pyhäkoulu YLI-MAARIAN SRK-TALO, Mittumaarintie 73 Keskiviikkoisin klo 13 Pappi paikalla keskustelua ja sielunhoitoa varten, Loukiala. Keskiviikkoisin klo 17.30–19 Iltaperhekerho Torstaisin klo 9.30–11 Perhekerho Joka toinen torstai klo 13 Tuoli jumppa. 26.2., 12.3. VERBUM SONANS Kuoroon otetaan uusia laulajia. Harjoitukset keskiviikkoisin klo 18 – 20 Raunistulan srk-talolla (Murtomaantie 12). Kuoroa johtaa kanttori Marja Haikka, p. 040 341 7188, [email protected]. SEURAKUNTANEUVOTTELU Ti 17.3. klo 18 Seurakunnassa on kirkkoherran johdolla valmisteltu strategiaa. Me kohtaamme toisemme -strategiapaperiin voi tutustua seurakunnan nettisivuilla. Seura kuntaneuvottelu on hetki avoimelle keskustelulle. Tule kertomaan mielipiteesi ja kuulemaan muiden seurakuntalaisten ajatuksia Maarian seurakunnan suunnasta. Kahvitarjoilu. MARTINKIRKKO, Huovinkatu 1 Su 1.3. klo 10 Messu, Riihimäki, Hildén, Salakari. Pyhäkoulu lapsille tornikappelissa. Kirkkokahvit kirkon eteisessä. Ke 4.3. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Hildén, Salakari. Su 8.3. klo 10 Messu, Kuusela, Mustonen, Salakari. Mukana kristillinen Työväenyhdistys. Pyhäkoulu lapsille tornikappelissa, kirkkokahvit kirkon eteisessä messun jälkeen. Ke 11.3. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Riihimäki, Salakari. Su 15.3. klo 10 Messu, Jaatinen, Hägglund, Salakari. Pyhäkoulu lapsille, kirkkokahvit. Ke 18.3. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Hägglund, Salakari. Su 22.3. klo 10 Messu, Hägglund, Riihimäki, Salakari, Hannuksela. Mukana Martinkirkon kuoro. Pyhäkoulu lapsille, kirkkokahvit. Ke 25.3. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Jaatinen, Salakari. HIRVENSALON SRK-KESKUS, Honkaistentie 85 Ma 23.2., 2.3., 9.3., 16.3. 23.3. klo 18 Sana elää! – ilta, opetus-ja keskustelusarja 1. Pietarin kirjeestä. Mukana pastori Arto Kaarma. Järjestää Martinseurakunta ja Suomen Raamattuopisto. Ke 4.3., 11.3., 18.3., 25.3. klo 9.30 MLL:n perhekahvila Su 8.3. klo 17 Missiomessu, ”Vihasta anteeksiantamukseen”, Kuusela To 5.3., 19.3. klo 18 Rukouspysäkki, Kuusela. Tule rukoilemaan yhdessä toisten kanssa omien ja yhteisten asioiden puolesta To 26.2., 5.3., 12.3., 19.3. klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa. Pe 20.3. klo 19 Muistelukonsertti Yhteisvastuun hyväksi, Norvasuo, Hirvilahti KAKSKERRAN KIRKKO Kakskerran kirkkotie 110 Su 15.3. klo 12 Messu, Norvasuo, Hannuksela. MARTIN SRK-TALO, Temppelikatu 1 Pe 27.2., 13.3. klo 18 Lähetyksen puuhapiiri. Päiväkerhotiloissa alakerrassa joka toinen perjantai parittomilla viikoilla. Kortti- ja koristeaskartelua ja erilaisten käsitöiden tekemistä lähetystyön hyväksi. Ke 4.3. klo 13 Eläkeläisten Lounaskerho Ti 10.3., 24.3. klo 17.30 Lähetyksen Ompeluseurat. Ompeluseurasalissa joka toinen tiistai parittomilla viikoilla. Kudomme omin puikoin ja langoin joko lähetystyön hyväksi tai itselle. Mukaan seuranpitoon voi tulla myös ilman kudinta! Ke 11.3. klo 13 Eläkeläisten Teemakahvila Ke 18.3. klo 13 Eläkeläisten Kerhokahvila. Ma 23.3. klo 18 Kylväjäpiiri, ”Auta minua epäuskossani” (Mark.9:14–29). Evankeliumia miljoonille. Filmi Itä-Aasiasta. Kylväjäpiirissä tutkitaan Raamattua ja rukoillaan lähetystyön puolesta, sekä kuullaan terveisiä eri työ kentiltä. HENNALAN SRK-KOTI, Hennalantie 10, Satavan saari Ke 4.3., 18.3. klo 12.30 Hennalan piiri Ti 3.3., 10.3., 17.3., 24.3. klo 9.30 Hennalan perhekerho, Erkamaa UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 Su 1.3. klo 15 Messu, Hildén, Hannuksela. Kirkkokahvit. Ke 4.3. klo 13 Eläkeläisten Kerhokahvila Pe 27.2., 6.3., 13.3., 20.3. klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa La 7.3. klo 11 Yhteisvastuu-tapahtuma Ke 18.3. klo 13 Eläkeläisten Lounaskerho MYLLYMÄENTIE 22 Ti 10.3. klo 18 ”Vaihtori” – vapaaehtoisten oma olkkari. Sinulle, joka toimit vapaaehtoisena ja sinulle, joka kaipaat tekemistä vapaahetkiisi ja vielä etsit paikkaasi. Tule mukaan vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia siitä, mitä yhdessä voisimme tehdä. Mukana Liisa Kuusela. Ke 11.3., 25.3. klo 14 Lähetyspiiri, joka toinen viikko parillisilla viikoilla MARTINSRK:N PERHEKERHOT klo 9.30–11 tiistaisin Hennalan srk-kodilla, torstaisin Hirvensalon kirkolla, perjantaisin Uittamon srk-kodilla. Sunnuntaisin pyhäkoulu klo 10 Martinkirkolla messun yhteydessä. MIKAELINKIRKKO Puistokatu 16 Su 1.3. klo 10 Messu, Hanttu, Westergård, Hakanpää, Koski, Liedon gospelkuoro, joht., Svetlana Jääskeläinen - su klo 18 Tuomas messu (KRS 70 v.) Ke 4.3. klo 18 Iltamessu, Jaakkola, Hakanpää La 7.3. klo 18 Juhlakonsertti – Jaakko Löytty 60 vuotta. Liput www.lippu.fi. Su 8.3. klo 10 Messu ja yleinen piispantarkastus, Lehikoinen, arkkipiispa Kari Mäkinen, Hakanpää, Aboa Gospel ja Vox Michaelis, joht. Koski. Maksuton kirkkoauto. Lounas klo 12.30 Mikaelin srk-kodissa – su klo 15–17 Kirkonmäkitapahtuma - klo 17 Piispanpäivät – Naistenpäivän messu, Teemu Laajasalo, musiikissa Aboa Gospel, joht. Silvia Koski Ke 11.3. klo 18 Iltamessu, Hanttu, Hakanpää Pe 13.3. klo 20.30 Nuorten messu, Westergård, Koski, Merika Kallionpää Su 15.3. klo 10 Messu, Seivästö, K.Hakanpää, M.Hakanpää, Koski. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi. Ke 18.3. klo 18 Iltamessu, Seivästö, Hakanpää Su 22.3. klo 10 Marian ilmestys päivän messu, Sankamo, Hanttu, Hakanpää, Kuorikoski - klo 17 Marianpäivän mediamessu, Timo Reuhkala, musiikki Marko Hakanpää ja laulajat, mukana Medialähetys järjestö Sanansaattajat Ke 25.3. klo 18 Iltamessu, Sankamo, Kuorikoski MIKAELIN SRK-KOTI Puistokatu 13 Su 8.3. klo 12.30 Lähetyslounas Maanantaina klo 12–14 Wanhan ajan ompelu piiri (klubi) Tiistaina klo 10–12 Hepreapiiri, Ritva Lunden (klubi), p. 044 257 2612 klo 13–14.30 Lähetyspiiri (klubi) Keskiviikkona klo 8–8.45Aamurukous (klubi) klo 12–13.30 Eläkeläiskerho (srk-sali) klo 12–13.30 Mikaelin omaishoitajat (18.3., klubi), tied. p. 040 341 7398 klo 19 Pienpiiri (klubi) Torstaina klo 10–11.30 Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (Puistokatu 13 B 2. krs) p. 040 341 7097 klo 14.30–16 Merimieskirkkopiiri (klubi, ei 5.3., 26.3.), tied, p. 040 341 7391 Perjantaina klo 10–11 Pilates, tied. 040 341 7398 MIKONMÖKKI Puutarhakatu 24 Ma 9.3. klo 18.30 Naisia kaivolla (järj. KRS ja Mkaelinseurakunta) Syvällisemmin Raamattuun ti klo 16.45, p. 0400 681 302 Rukous- ja ylistysilta ti 3.3. ja 17.3. klo 18 Kohtaamispaikka ke klo 18 (4.3. alk) ”Made in Mikonmökki” -aikuisten kädentaitotyhmä joka toinen to klo 17–19 (parill. vkot), Anita Gröndahl, p. 050 346 9906 LAPSIPERHEILLE Vauvakerho Mikaelin srk-kodissa (Puistokatu 13) ke klo 14–15.30 Perhekerhot: Mikonmökissä (Puutarhakatu 24) pe klo 9.30–11 – Suikkilan srk-kodissa (Konstanzankatu 1) ti ja to klo 9.30–11 KOULULAISILLE JA NUORILLE Mikonmökissä, Puutarhakatu 24 Pelikerho alakouluikäisille ti klo 16–17.30 Kädentaitoryhmä alakouluikäisille to klo 17–19 (parill. vkot). Myös äidit ja isoäidit ovat tervetulleita mukaan! Nuortenilta pe klo 18 (ei 27.2.) Muualla: Kokkikerho 9–12 v. Paakarlan srk-kodissa ke klo 16–18 Mopo- ja moottorikerho yläkouluikäisille to klo 15–17, Pansion moottorihalli. Nuorten ja nuorten aikuisten sähly Mikaelin/Snellmanin koulussa to klo 20–21 Nuorten kahvila ”Big J´s Coffee” Pansion Hövelissä pe 28.2. klo 19–22 Lisätietoja: www.mikaelinnuoret.fi, Facebook-ryhmä ”Turun GG” Partiot: www.mikaelinseurakunta/ partiot SUIKKILAN SRK-KOTI Konstanzankatu 1 Su 15.3. klo 14 Yhteisvastuumatinea, kahvitarjoilu, K.Hakanpää, Marita Heinonen, laulu, lauluryhmä SopuSointu, Irma Grönroos, säestys Pilates ma klo 9.30–10.30, tied. p. 040 341 7398 Pienpiirit ma klo 19 Erkki Aihela ja to klo 19 Eija Pursimaa Eläkeläiskerho to klo 12–13.30 Raamattupiiri joka toinen to klo 18 (paritt. vkot) PAAKARLAN SRK-KOTI Laivateollisuudenk. 28 To klo 18 Kohtaamispaikka (19.3.), Rukousilta (5.3.) Lähetyspiiri ke klo 13–14.30 Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19 Eläkeläiskerho to klo 13–14.30 Pilates pe klo 8.30–9.30, tied. p. 040 341 7397 PALVELUTALO ISO-HEIKKI Revontulenkatu 4 Eläkeläishartaus ma klo 13.30–14 (9.3., 23.3.) MIEHILLE Miesten saunailta Merimieskirkolla (Suikkilantie 2) ma 9.3. klo 18–20. ÄijäGospel -kuntojumppa Mikonmökissä ke klo 17 (Huom. uusi aika 1.3. alk.) Körttiveisaajamiehet Mikonmökissä (Puutarhak. 24) su 29.3. klo 18 (p. 044 325 1051) YLEISÖLUISTELU HK AREENALLA La klo 14–15 (28.2., 7.3., 14.3., 21.3. ja kevään viimeinen kerta 28.3.) Sisään pääovesta. Ei mailoja kentälle. Maksuton. KUOROT Vox Michaelis ke 17:15–19 Mikaelin srk-koti Aboa Gospel ke 19:15–21 Mikaelin srk-koti. Yleinen äänioikeus (kuoro laulu taidottomille) to klo 17:30–19 Mikaelin srk-koti. Tied. kanttori Silvia Koski 040 341 7388 [email protected]. MIKAEL-TEATTERI Mikael-teatterin harjoitukset Mikaelinkirkolla ti ja to klo 18.30. Tied. Ismo Seivästö, 040 341 7408. www.mikaelinseurakunta.fi www.mikaelilainen.fi www.mikaelinnuoret.fi www.mikaelmessu.fi PAATTISTEN KIRKKO Paattistentie 847 Su 1.3. klo 18 pyhäillat: taizehenkinen messu, Heikkinen, kirkkokuoro, kirkkokahvit Su 8.3. klo 10 sanajumalanpalvelus, Pentti Kokko, kirkkokahvit Ti 10.3. ja ke 11.3. Kotikirkko tutuksi -tapahtuma klo 9–10.30 Su 15.3. klo 10 messu, Järvensivu, saarna Olli Koskenniemi, mukana KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 Evankeliumiyhdistys, evankeliumijuhla ja kirkkokahvit Su 15.3. klo 18 ”Isänmaallisten laulujen ilta”– yhteislaulutilaisuus Su 22.3. klo 10 messu, Heikkinen, kirkkokahvit PAATTISTEN SEURAKUNTATALO Paattistentie 857 Seurakuntatalon viikko-ohjelma: Ma klo 9–12 avoin kerho, klo 18.30 kirkkokuoro Ti klo 17–18 isosten vetämä tyttökerho 7–10-vuotiaille Ke klo 16 ja 17 perhemuskarit, klo 18 naisten jumppa Ti 10.3. klo 18 Lukupiiri PAATTISTEN PAPPILA Paattistentie 859 To 26.2. ja 12.3. klo 16.30 isoskoulutus ja klo 18 nuortenilta Ti 3.3. klo 16–19 riparitapaaminen Ti 10.3. klo 15 diakoniapiiri Ke 25.3. klo 13 seniorikahvila PIIKKIÖN KIRKKO Hadvalantie 5 Pe 27.2. klo 9.30 Lasten kirkkohetki Su 1.3. klo 10 Gospelmessu, muuttaneiden ja liittyneiden kutsukirkko, Nieminen, Ilonen, bändi ja Pikantti Su 8.3. klo 10 Messu, Kansan lähetyksen kirkkopyhä, kirkko kahvit, Ijäs Su 15.3. klo 10 Messu, Hermonen Su 22.3. klo 10 Messu, Piikkiön seniorien kirkkopyhä, kirkkokahvit, Ijäs Su 29.3. klo 18 Palmusunnuntain konsertti, Juha Viljanen ja ystävät, vapaa pääsy PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS Hepojoentie 4 Ma 2.3. klo 17.30 Naistenpiiri, Sinikka Tuomarila. Ti 10.3. naistenpiiri vierailee Henrikinkirkolla. (ma 16.3. EI naistenpiiriä) Ma 23.3. klo 17.30 Iltaperhe toimintaa, lasten puoli, Hyppänen Ti klo 17 Lastenkuoro Pikantti ja klo 18 kirkkokuoro Korintti Ke 4. ja 18.3. klo 18 Miestenpiiri, sauna lämmin jo klo 17 Ke 11.3. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä Ke 25.3. klo 13 Eläkeläisten YV–lounas, toivehinta 8 € sis. ruoan, kahvin ja arvan To 12.3. klo 18 Yhteisvastuun käsityöilta, Piikkiön Martat Pe klo 9.30 Perhekerho, 20.3. YV–perhekerho VANHA SEURAKUNTATALO Hepojoentie 4 Ti klo 9–11 Kaiken kansan kahvila Ti klo 17–19 Kokkikerho 4–6 -luokkalaisille ja To klo 16–18 Kokkikerho 1–3 –luokkalaisille Nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin Vanhalla klo 18.30–21, 13–17-vuotiaille To klo 10–12 Oivaltajat. Avoin vertaistukiryhmä. Pohdintaa ja oivalluksia elämästä! TUPASVILLA Hepojoentie 7 Ma 2.3. klo 10–10.45 Tupasveisut. Hengellisiä lauluja kanttori Tiina Ilosen johdolla päivätoiminnan salissa. To 5.3. klo 14.30–16 Omaishoitajien Torstaitupa. Kahvittelua, kuulumisia ja vertaistukea. PERHEVIIKONLOPPU SINAPISSA 1.–3.5.2015 Lapset ilmaiseksi, aikuiset n. 50 € (kuljetus, majoitus, ruokailut, ohjelma). Hakemukset diakoniatoimistoon 25.3. mennessä, p. 040 341 7724 Katri Elonheimo. YHTEISVASTUUKERÄYS Lipaskeräys kauppojen edessä viikolla 12 (Tammipartio) Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvarausaika ti 11–12, p. 040 341 7724 (ovi paloaseman puolella). www.piikkionseurakunta.fi www.facebook.com/piikkionseurakunta www.piikkionurkuyhdistys.fi TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16–18, torstaisin klo 12 keski päivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomio kirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalan palveluksen jälkeen. Seurustelun sakramenttia, tuoretta pullaa ja kahvia 3,50 € lähetystyön hyväksi. Domcafén kahvituotot su 8.3. kirkkokahveilta Yhteisvastuun hyväksi. Jumalanpalvelukset klo 10: Su 1.3. Messu: Honkasalo, av. Mäkitalo, Pietilä, Hietaharju, Arrhythmics, joht. Riitta Sorvola. Su.8.3. Messu: Rinne, av. Hokkanen, Pietilä, Åberg, CCA-kuoro, joht. Anni Susi. Su 15.3 klo 10 Messu, Honkasalo, av. Lehti, Åberg, Hietaharju, Lauluyhtye Luminos. Su 22.3. Messu: Lehti, av. Mäkitalo, Pietilä, Hietaharju. Resonus-kuoro, joht. Kari Jantunen Viikkomessut: Aamuehtoollinen keskiviikkoisin klo 8. Keskipäivän ehtoollinen torstaisin klo 12. Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18. PIIKKIÖN PAPPILA Pappilantie 4 To 12. ja 26.3. klo 18 Raamattupiiri, Roomalaiskirje, Eero Kaumi Muita tapahtumia: Talvisodan päättymisen muistojuhla pe 13.3. klo 18.. Rinne, Pietilä, Hietaharju. Vesper (illan rukoushetki) ma–pe klo 18. Vesper ranskaksi to 26.2. ja to 12.3. klo 17. Esirukoushetki la 28.2. klo 17. Virrestä voimaa ke 18.3. klo 16.30 Lauletaan virsiä vapaaehtoisvoimin su 1.3. klo 18. PYÖLINRANTA Pyölintie 77 Ti 24.3. klo 18 Äitien saunailta, hierontaa TOIMITALO Eerikink 3 Siioninvirsiseurat su 1.3. klo 16, kahvit alk. klo 15.30. NUORTENTALO Eerikink.1 Kaikenikäisten savipaja Nuorten talolla ke klo 17–19. Alle koulu ikäiset vain aikuisen seurassa. Materiaalimaksu 15 €/perhe/kevät. 3.–6.luokkalaisten OLKKARI eli avoimet ovet Nuortentalolla ma klo 12.15–16. Vapaata olemista, pelailua ja välipala. PERHETYÖ Perhekerho ma klo 9.30–11 Kupittaan srk-koti, Sirkkalankatu 4. Iltaperhekerho ma 24.2. klo 17.30, Kupittaan srk-koti. Iltaperhekerho ma 9.3. TUOMIOKIRKOSSA klo 17.30. Vauvaperhekahvila ti klo 13–15.30 Nuortentalo, Eerikink. 1. Leppäkertun perhekahvila pe klo 9–13, Nuortentalo. ELÄKELÄISILLE Keskiviikkokerho Parilliset ke klo 13 toimitalossa, Eerikink. 3 4.3. Tiinakaisa Honkasalo kertoo ehtoollisen teologiasta ”Ylitse ymmärryksen käy rauha armopöydän”. 18.3. ”Paasto ja Pääsiäinen – perinteet ennen ja nyt” – Aiju Von Schöneman Parittomat ke klo 13 Vuorikoti, Vuorik. 8 11.3. diakoni Raija Eeva kertoo pro gradu -tutkielmastaan ”Vahva täytyy olla että pärjää yksin”. 25.3. ”Paasto ja Pääsiäinen – perinteet ennen ja nyt” – Aiju Von Schöneman Tuolijumppa parittomat ke klo 13 toimitalon juhlasalissa. LÄHETYSTYÖ Lähetyspysäkki, parittomat to klo 13 Kupittaan srk-koti: Sanaa, seuraa, päiväkahvi, lähetystietoutta, esi rukousta. Keväällä tutustutaan Johanneksen Ilmestys -kirjaan. Kupittaan Hannat, Kupittaan seurakuntakoti. 5.3 kl0 18.30. Ajatuksia hengellisen elämän hoitamisesta, vieraana Mika Mäntyranta.19.3. klo 18.30. Naisena, äitinä, pappina, Jumalan työtoverina, vieraana Sari Lehti. RAAMATTU- JA KESKUSTELURYHMÄT Ilosanomapiiri ke klo 18.30 Kupittaan srk-kodissa. Sakari Ansaharju. Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa Timon Raamis parittomat to klo 18.30 Salongissa (Aninkaistenk. 1, II krs), T Rantanen. KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Lukulamppu to 26.2 klo 18.30 Kupittaan srk-koti: Kirsi Kunnas -sateessa ja tuulessa. Puikkoset joka toinen tiistai (parittomat viikot) klo 13–14.30 Salongissa. Tehdään vauvasukkia, torkkupeittoja yms. Kirjallisuuspiiri parittomat keskiviikot klo 16.50 Salongissa, Harri Raitis ja Kirsti Saksa. Elixiiri – luovan sanataiteen opinto piiri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli puh. 040 966 7622. MÅNDAGAR kl. 14 Missionskrets samlas i Aurelia (3 vån.), jämna veckor TISDAGAR kl. 18 Tyst meditation ONSDAGAR kl. 10–12 Familjecafé i Papinholma församlingshem, Käräjäkalliontie 4 kl.12 Frukostklubben på Svenska Klubben (Aurag. 1), udda veckor. kl. 13–15 Café Orchidé i Aurelia, varierande program (1 vån.) kl. 13:30–15 Barncafé i Aurelia (2 vån.) kl. 15–18 Ungdomscafé i Aurelia (2 vån.) kl. 17 Gudstjänstgruppmöte i Aurelia (3. vån.) kl. 18 Veckomässa i Aurelia (1 vån.) kl. 18:30–20 Unga vuxna café i Aurelia (2 vån.) kl. 18:45–20:15 Bibelstudiegrupp för och med ALLA sinnen med Laura Hellsten, i Aurelia (1 vån.), udda veckor. TORSDAGAR kl. 9:30–11 Familjecafé i Aurelia (2 vån.) 5.3 kl. 10 Sångstund. 12.3 kl. 10 Knattekyrka i Aurelia (1 vån.) en gång i månaden kl. 18 Öppen bönegrupp med Pia Siegfrieds i Aurelia ( 3 vån.) kl. 18–20:30 Åbo Svenska Kyrkokörs övning i Aurelia (3 vån.) FREDAGAR kl. 15:45–17:45 T.A.G.G. Ungdomsgrupp för dig som är taggad att lära dig mera om Kristen tro LÖRDAGAR 28.2 kl. 15 Middag för ensamstående föräldrar i Aurelia. Anmälningar senast 24.2 till [email protected] 21.3 kl. 15 Middag för ensamstående föräldrar i Aurelia. Anmälningar senast 17.3 SÖNDAGAR kl. 12 Högmässa i Domkyrkan. Kyrkkaffe serveras efter högmässa. Barnhörna I Agricolakapellet. Sö 15.3 kl. 16–18 Mässa (åsf) i S:t Karins kyrka, BÖ (pred,lit), Danielsson. Kyrkkaffe. För dig som harsvårt att ta dig på egen hand till kyrkan ordnas kyrkskjuts varje söndag under tiden 1.2–31.5. Kyrkskjutsen sköts av frivilliga församlingsmedlemmar och beställs per tel 040 341 7458 senast tisdagen innan kl. 15:00. SERVICES In Turku Cathedral Tarkk’ampuja chapel at 4pm. 1.3. Mass – The Second Sunday of Lent 8.3. Mass – The Third Sunday of Lent 15.3. Mass – The Fourth Sunday of Lent 22.3. Mass – The Fifth Sunday of Lent LENTEN COURSE During lent Geoffrey Phillips will lead us on a lenten study course on Fridays between 20.2. and 27.3. at 6 pm in the cathedral sacristy attic. The priest of TCIC is rev. Miika Ahola. You can contact him with email ([email protected]) or by phone 040 3417591 More info: turunseurakunnat.fi/tcic or at our Facebook group “Turku Cathedral International Congregation TCIC”. 20 KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015 Timo Jakonen Mikonmökin äijäjumpassa saavat kyytiä niin sohvat kuin sohvaperunatkin. Tekemisen makua pitää olla, vaikkei täällä kuntoillakaan veren maku suussa, sanoo äijä jumppaa vetävä fysioterapeutti Stina Carpelan. ÄIJÄGOSPELJUMPASSA rapakunto kohenee ● Vähän jännittää. Olen ol- lut elämässäni pari kertaa jumpassa, mutta en koskaan äijägospeljumpassa. Millaisiakohan kappaleita siellä tulee? ”Sydän kun auki on, sinne Jeesus tekee kaksion”? Entä millaisia liikkeitä? Risti-istuntaa? Höpsis. Kyseessä on ihan tavallinen jumppa ja itse asiassa musiikkikin on aika tavallista rokkia, sillä sitähän gospel suurimmaksi osaksi on. Niin että aloitetaan. Ollaan Mikaelinseurakunnan Mikonmökissä ja jumppaohjaaja Stina Carpelan virittelee juuri musiikkivehjettä valmiiksi. Pikku hiljaa paikalle alkaa saapua ihmisiä. – Käytetään sohvia sitten myös, Carpelan sanoo esitellessään, mitä seuraavan tunnin aikana on luvassa. – Hyvä, kuuluu yleisöstä; ilmeisesti mukana on ihmisiä, joille sohva on tuttu. Ja se on ideakin. Äijägospeljumppa on tarkoitettu ennen kaikkea ihmisille, jotka eivät ole varsinaisesti olympiakunnossa. Siis äijille, jotka haluavat tehdä jotain kuntonsa kohentamisen eteen mutta eivät oikein tiedä mistä aloittaa. Maksutonta menoa Äijägospel sai alkunsa Kunnossa kaiken ikää -hankkeesta, josta Stina Carpelan (tai oikeastaan Fingerroosin säätiö, jossa hän työskentelee) haki ja sai rahoitusta äijäliikuntaidealleen. Rahaa ei kuitenkaan ollut paljon, joten piti keksiä missä moinen voitaisiin huokeasti pitää, ja koska hän on itse seurakunta-aktiivi, hän kääntyi Mikaelin kirkkoherra Jouni Lehikoisen puoleen. Lehikoinen näytti heti vihreää valoa, ja markkinointikin hoitui seurakuntien kautta. Lokakuusta saakka on nyt jumpattu tunnin verran kerran viikossa. – Meillä on käynyt täällä 12 miestä – eivät kaikki toki joka kerta mutta semmoinen porukka nyt kuitenkin. Eli ihan mukavasti, varsinkin kun aluksi pelkäsin, että tuleeko ketään! He ovat löytäneet tänne kuka mitäkin kautta. Yhden on patistanut vaimo, toisen äiti, kolmannen terveydenhoitaja. Tieto jumpasta on levinnyt ihan kuulopuheella. Kaikki ovat tervetulleita, mutta kohderyhmänä ovat ennen kaikkea vähän liikkuvat miehet. Tämä on maksutonta, eli ei tarvitse investoida kausikortteihin tai vastaaviin. Ja sitten mennään. Aluksi on lämmittely. Tehdään lihasliikkeitä ilman painoja, kävellään paikallaan ja ravistellaan kehoa. – Hyvin menee, loistavaa! Älä mieti, anna mennä vaan, musiikin mukana! kehottaa Carpelan. Sopii kaikille Carpelan on koulutukseltaan fysioterapeutti ja toimi pitkään yrittäjänä jumppa-alalla. Äijägospeljumppa kuitenkin hieman eroaa siitä tarjonnasta, mitä tavallisissa jumppaloissa on. – Tämä ei ole mitään fit fit fit -touhua, vaan pikemmin sellainen hengellinen, sosiaalinen ja fyysinen kokonaisuus. Hengellisyyttä on gospelmusiikki, sosiaalisuutta tuo ryhmä ja sitten tietenkin jumpataan. Carpelan on suunnitellut jumpan siten, että sen voi tehdä monella tavalla. Jos on vaikka polvi sökönä, niin voi sitten tehdä sellaisen version, jossa polvea ei rasiteta ja niin edelleen. Vastaavasti jos tuntuu, että ei ole tarpeeksi raskasta, niin voi tehdä vähän toisella tavalla siihenkin suuntaan. – Tekaistaan tarvittavat välineet: sohvaa ja tuolia esimerkiksi voi käyttää hyväksi. Monet liikkeet voi tehdä joko seisaaltaan tai makuullaan tai istuen siitä riippuen jos vaikka on joku olkapäämurhe tai vastaava. Huomio on paljon ryhdissä. Tehdään avaavia liikkeitä, sellaisia jotka tekevät hyvää kun on päivät pitkät näppiksellä. Idea oli saada mukaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat ihan aidosti uusia liikkujia. Ja sellaisia on saatukin! Musiikki on Carpelanin kokoamaa: – Olen jonkin verran ollut lavea myös sen suhteen mikä on gospelia, koska varsinkin alkuverryttelyyn sopivaa reipasta gospelia on vähänlaisesti tarjolla. Pave Maijanenkin sitten kelpuutettiin. Musiikin täytyy olla reipasta että tulee tekemisen meininki. Paitsi loppuvenyttelyssä, silloin käy rauhallisempikin. Perusliikkeet voi jokainen tuunata itselleen ja omalle kunnolleen sopiviksi. Simppeli koreografia – Seurakunta kokoontuu ja nauttii. Tämä ei ole rangaistussiirtola, mutta ei tämä kyllä ole lepokotikaan… Mikä tämä sitten on? Seurakuntakoti! sanoo Carpelan ja sitten jatketaan vatsalihasten tekemistä. Jumppa koostuu alkulämmittelystä, lihaskunto-osuudesta ja loppuvenyttelystä. Tällä kertaa mukana on itse asiassa muutama nainenkin, jotka kävivät joulugospeljumpassa ja saivat luvan tulla uudestaankin. Miehiä se ei haittaa, vaikka äijäjumpasta onkin kyse. Ja äijien ehdoilla tietenkin mennään. Miehillä ja naisilla on Carpelanin kokemuksen mukaan eroa siinä, minkälaisista jumpista he pitävä: – Miehet tykkäävät kun on yksinkertainen ja simppeli koreografia. Sellainen reilu ja selvä, ei tanssiliikkeitä. Naiset tykkäävät, kun siellä väleissä on kaikenlaisia piiperryksiä. Miehet ovat myös hiukan helpompi kohderyhmä sikäli, että jos heidät saa lähtemään mukaan, he myös yleensä jäävät. Ja kyllä miehet siinä oppivat liikkeet kuin naisetkin. Molemmat – sekä naiset että miehet – tykkäävät että on kova tekemisen tahti. Yleisö tykkäsi Loppuvenyttelyn jälkeen on aika kuulla, mitä jumppaseurakunta kokemuksesta piti. Mauno Nissinen on ollut mukana syksystä saakka: – Tämä on hyvä jumppa – muuten ei tule oikein venyteltyä mutta täällä tulee. Ja lihasharjoitukset ovat yksinkertaisia. Ari Lindén puolestaan oli nyt ensimmäistä kertaa: – Olen syksystä saakka koettanut vähän kuntoilla. Useamman kerran viikossa pitäisi, tämä on nyt yksi mahdollisuus. Vaimo tämän huomasi ja sanoi, että mene tuonne. Koetin sanoa, että kun on niin pitkä matkakin… Mutta ei siinä auttanut. Asun siis Somerolla mutta käyn töissä Turussa, joten ei tämä sikäli niin ihmeellinen juttu ole. Tekee hyvää tällaiselle rapakuntoiselle! Tapani Suominenkin oli ensikertalainen, vaikka sinänsä liikkuukin paljon: – Lähdin kun naapuri ehdotti – tulimme siis yhdessä. Oli vähän erilaista kun oli musiikki mukana, ihan kivaa. Luulen, että tulen uudestaankin. Matka ei ainakaan ole pitkä, kun koti näkyy tuosta ikkunasta! Naapuri Raimo Jokinenkin oli tyytyväinen: – Minulla on ollut nyt vähän taukoa liikunnasta, joten teki hyvää. Mukavaa oli, että sai itse määrätä sen tahdin, millä tekee, Pysyy siis helposti mukana. Timo Kangas on samoilla linjoilla: – Oli kovempaa kuin ajattelinkaan, mutta enköhän minä uskalla tulla uudestaankin. Pohjakunto on huono, mutta ehkä se tästä pikku hiljaa nousee ja sitten saa myös jumpasta enemmän irti. Roope Lipasti
© Copyright 2024