1. No category

Tunne
puuraaka-aineen
lahoviat
Alkusanat
Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille
tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas
antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja
vastaanotossa työskenteleville. Se soveltuu myös muille
sellutehtaiden raaka-aineen kanssa tekemisissä oleville
sekä käytettäväksi metsäalan opetuksessa.
Oppaan alkuosa käsittelee varastolahoa, jota alkaa
ilmaantua lämpimänä vuodenaikana terveeseen puutavaraan noin kuukauden varastointiajan jälkeen. Sellutehtaiden raaka-aineessa varastolahoa ei sallita. Oppaassa
on kuvia talvella ja syksyllä hakatuista mänty-, kuusi-,
koivu- ja haapakuitupuista, joita on varastoitu eripituisia
aikoja. Lisäksi esitetään jokaisen erän terveen, värivikaisen ja lahon puun osuudet.
Kasvuaikana puutavaraan tullut laho on kuitupuussa laatuvaatimusten mukaisesti sallittua, joten puun vastaanotossa on tarpeen erottaa tämä laho varastolahosta.
Oppaan loppuosaan on koottu tietoa ja kuvia kuuseen
kasvuaikana leviävistä lahotyypeistä. Viimeisenä esitellään lyly, joka helposti sekoitetaan lahoon.
Oppaan on laatinut työryhmä:
Markku Mäkelä, Metsäteho Oy
Kari Korhonen ja Katriina Lipponen, Metsäntutkimuslaitos
Kuvat: Metsäteho Oy ja Metsäntutkimuslaitos
Taitto ja sivunvalmistus: Studio Jussi Ronkainen Ky
Painopaikka: Tuokinprint Oy, Helsinki 1999
Sisällys
sivu
Käsitteitä
3
Selitykset
3
1. Varastolaho
4
Mänty, talvikaato – ensimmäisenä kesänä
– ensimmäisenä syksynä
– toisena kesänä
– toisena syksynä
5
6
7
8
Mänty, syksykaato – samana syksynä
– ensimmäisenä kesänä
– vuoden kuluttua
9
10
11
Koivu, talvikaato – ensimmäisenä kesänä
– ensimmäisenä syksynä
– toisena kesänä
– toisena syksynä
12
13
14
15
Koivu, syksykaato – samana syksynä
– ensimmäisenä kesänä
– vuoden kuluttua
16
17
18
Kuusi, talvikaato – ensimmäisenä kesänä
– ensimmäisenä syksynä
– toisena kesänä
– toisena syksynä
19
20
21
22
Kuusi, syksykaato – samana syksynä
– ensimmäisenä kesänä
– vuoden kuluttua
23
24
25
Haapa, talvikaato – ensimmäisenä kesänä
– ensimmäisenä syksynä
– toisena syksynä
26
27
28
2. Tyvilaho – juurikääpä ja mesisieni
29
3. Vauriolaho – verinahakka
33
4. Lyly
34
Käsitteitä
Laho puu – tervettä puuta tummempaa tai vaaleampaa puuainesta, jossa
puusolukko on alkanut hajota lahottajasienten aineenvaihdunnan seurauksena.
Lahoamisen edetessä puun tilavuuspaino laskee ja kuituominaisuudet heikkenevät, sellun saanto pienenee ja valkaisu vaikeutuu.
Sinistäjäsieni – yleisnimitys sienille, jotka saavat aikaan tumman, yleensä
sinertävän värinmuutoksen puussa. Sinistäjäsieni käyttää puusolujen helposti
hajoavia aineita ravinnokseen, mutta ei yleensä tuhoa soluseinämiä, joten puun
lujuusominaisuudet eivät muutu.
Sinistyminen, sinistymä – sinistäjäsienten aiheuttama värivika puussa.
Värivika – yleisnimitys erilaisille puun värinmuutoksille. Värivika on useimmiten sienten aiheuttamaa, mutta myös entsyymireaktiot ja bakteerit voivat
aiheuttaa puun värjäytymistä.
Lahottajasieni, lahottaja - yleisnimitys elävää tai kuollutta puuta
hajottaville sienille.
Kova laho – lahoa puuta, jonka kovuus ei vielä poikkea oleellisesti terveestä
puusta. Lujuusominaisuudet ovat kuitenkin heikentyneet.
Pehmeä laho – lahoa puuta, jossa lahottajasienten hajotustoiminta on
edennyt niin pitkälle, että puuaines on menettänyt kiinteytensä ja sen rakenne
on alkanut hajota.
Ruskolahottaja – lahottajasieni, joka hajottaa puun selluloosan ja hemiselluloosan, mutta jättää jäljelle ligniinin (ruskolaho).
Valkolahottaja – lahottajasieni, joka pystyy hajottamaan valikoivasti
ligniiniä. Valkolahottajat voivat aiheuttaa joko vaaleaa valkolahoa tai ruskehtavaa korroosiolahoa. Valkolaho on yleistä koivulla, korroosiolaho kuusella.
Korroosiolaho – Korroosiolahon aiheuttajat hajottavat alkuvaiheessa sekä
ligniiniä että selluloosaa, jolloin puu yleensä ruskettuu lievästi. Lahoamisen
edetessä puuhun ilmestyy vaaleampia täpliä seurauksena tehokkaasta
ligniinin hajotuksesta. Kun ligniini on täysin hajonnut, jatkuu myös selluloosan
hajotus.
2
Selitykset
Puulaji
Osuus puusta, l/10 cm
1,6
1,2
Pehmeä
laho
Kova
laho
0,8
Värivirhe
(koivulla harmaa)
0,4
Terve
mantopuu
0 50
tyvi
100 150
cm
Terve
sydänpuu
100 50
0
latva
Kuvissa esitetään pehmeän ja kovan lahon, värivian sekä
terveen manto- ja sydänpuun osuudet keskimääräispölkyn
tilavuudesta eri kohdissa pölkkyä.
Hakkuuajankohta
Pölkkyjen
päitä tarkasteluajankohtana.
Kasvukausi
Lepokausi
Puuainesta
40–60 cm:n
etäisyydeltä
pölkkyjen
päistä.
Tarkasteluajankohta
3
1. Varastolaho
Varastolaholla tarkoitetaan hakattuun puutavaraan hakkuun ja käytön välillä tullutta sienten aiheuttamaa lahoa.
Varastolaho pääsee alkuun sieni-itiöiden kulkeutuessa
ilman välityksellä paljaalle puupinnalle pölkkyjen päihin
ja kuoren rikkoutumakohtiin. Lämpötilan ollessa riittävä
itiöt itävät, ja sienirihmastot tunkeutuvat puuhun. Itiöt voivat levitä puuhun myös hyönteisten mukana.
Ennen varsinaista lahoa puussa on yleensä havaittavissa
erilaisia värivikoja kuten sinistymistä tai ruskeita ja punertavia värivikoja. Kesäaikaan hakatussa männyssä ensimmäiset merkit sinistymisestä voivat näkyä jo parin viikon
kuluttua hakkuusta.
Havupuilla varastolaho etenee aluksi laikkuina mantopuussa. Sydänpuu, varsinkin männyllä, on hyvin kestävää varastolahoa vastaan. Koivulla varastolaho leviää
suhteellisen nopeasti koko pölkkyyn. Lahon pehmeneminen alkaa yleensä pölkyn pintaosista. Pölkkyjen päiden
kuivuminen vaikeuttaa varastolahon havaitsemista.
Lahoaminen ei etene puun ollessa jäässä. Kevään ja
syksyn viileinä aikoina laho etenee hitaasti. Lämpimänä
vuodenaikana varastolahon aiheuttama kuorellisen puutavaran pilaantuminen on sitä vähäisempää mitä kosteammassa ja viileämmässä puu voidaan varastoida.
Varastolahoa aiheuttava sienilajisto on erilainen havu- ja
lehtipuilla. Valtaosa varastolahoa aiheuttavista sienistä
on kuitenkin valkolahottajia.
4
Mänty
Talvikaato – ensimmäisenä kesänä
5
Mänty
Talvikaato – ensimmäisenä syksynä
6
Mänty
Talvikaato – toisena kesänä
7
Mänty
Talvikaato – toisena syksynä
8
Mänty
Syksykaato – samana syksynä
9
Mänty
Syksykaato – ensimmäisenä kesänä
10
Mänty
Syksykaato – vuoden kuluttua
11
Koivu
Talvikaato – ensimmäisenä kesänä
12
Koivu
Talvikaato – ensimmäisenä syksynä
13
Koivu
Talvikaato – toisena kesänä
14
Koivu
Talvikaato – toisena syksynä
15
Koivu
Syksykaato – samana syksynä
16
Koivu
Syksykaato – ensimmäisenä kesänä
17
Koivu
Syksykaato – vuoden kuluttua
18
Kuusi
Talvikaato – ensimmäisenä kesänä
19
Kuusi
Talvikaato – ensimmäisenä syksynä
20
Kuusi
Talvikaato – toisena kesänä
21
Kuusi
Talvikaato – toisena syksynä
22
Kuusi
Syksykaato – samana syksynä
23
Kuusi
Syksykaato – ensimmäisenä kesänä
24
Kuusi
Syksykaato – vuoden kuluttua
25
Haapa
Talvikaato – ensimmäisenä kesänä
26
Haapa
Talvikaato – ensimmäisenä syksynä
27
Haapa
Talvikaato – toisena syksynä
28
Tyvilaho
2. Tyvilaho – juurikääpä ja mesisieni
Tyvilaho on puun arvokkaimmassa tyviosassa esiintyvä
laho. Se on seuraus kasvavan puun juurista tai tyveltä
alkuun lähteneestä lahottajasienitartunnasta. Tyvilahoa
on sekä havu- että lehtipuilla. Taloudellisesti merkittävin
on kuusentyvilaho, josta aikaisemmin käytettiin myös
nimeä maannousema. Puun vastaanotossa tyvilaho tulee
erottaa varastolahosta.
Kuusentyvilahoa aiheuttavat useat sienet, joista yleisin
on Etelä-Suomessa kuusenjuurikääpä; muita yleisiä ovat
mesisieni ja männynjuurikääpä. Juurikääpälahoa on noin
80 % kuusentyvilahon kokonaistilavuudesta EteläSuomen päätehakkuuikäisissä kuusikoissa. Mesisienen
osuus on noin 8 %. Sekä juurikääpä että mesisieni ovat
valkolahottajia.
Juurikääpä. Kuusen runkoon nouseva juurikääpälaho
näkyy aluksi tyven sahauspinnalla violetinvärisenä rengasmaisena tai kaarenmuotoisena värivikana sydän- ja
mantopuun rajalla. Värivika täyttää renkaan, joka vähitellen sienen hajotustoiminnan edetessä muuttuu kovaksi
sydänpuuhun rajoittuvaksi vaaleanruskeaksi lahoksi.
Myöhemmin laho pehmenee ja juurikääpä voi levitä
myös elävään mantopuuhun. Laho on tyypiltään ruskehtavaa valkolahoihin kuuluvaa korroosiolahoa. Puuhun
päästyään juurikääpä etenee keskimäärin 30 cm vuodessa ja nousee useita metrejä korkealle runkoon.
Mesisieni. Mesisienilaho on tummanruskeaa ja raja terveeseen puuhun on jyrkkä. Lahon läpimitta on pienehkö,
eikä laho yleensä nouse metriä korkeammalle runkoon.
Pitkälle edenneenä mesisienilaho saa aikaan kartiomaisen tummareunaisen onkalon, muun osan rungosta
ollessa tervettä. Onkalosta löytyy nauhamaisia rihmastojänteitä, joiden avulla sieni leviää. Mesisieni ja juurikääpä
voivat lahottaa samaa puuta. Tällaisessa puussa lahon
eteneminen on nopeaa.
Sellun raaka-aineena pehmeä laho aiheuttaa laatumenetyksiä ja kemikaalien kulutuksen lisääntymistä sekä keitossa että valkaisussa.
29
Tyvilaho
Lajiteltuja tyvilahopölkkyjä.
Rengasmainen violetinvärinen värivika rungon tyvellä on
ensimmäinen merkki juurikääpätartunnasta.
30
Tyvilaho
Juurikäävän aiheuttamaa kovaa lahoa.
Juurikäävän aiheuttamaa pehmeää lahoa (korroosiolahoa).
31
Tyvilaho
Mesisienilahon raja terveeseen puuhun on jyrkkä.
Mesisieni aiheuttaa tummareunaisen onkalon.
32
Vauriolaho
3. Vauriolaho – verinahakka
Vauriolaholla tarkoitetaan kasvavan puun vauriosta (etenkin runkovauriosta ) alkuun päässyttä lahoa. Varsinkin
koivu ja kuusi saavat herkästi lahovian esim. puunkorjuussa syntyneestä runkovauriosta. Lahon alkuunpääsy
on sitä todennäköisempää mitä laajempi ja syvempi vaurio on. Vauriosta lähteneelle laholle on tyypillistä, että se
rajoittuu aluksi rungon vioittuneelle puolelle. Verinahakka
on yleisin kuusen vauriolahon aiheuttaja.
Verinahakka: Sieni lahottaa sekä kasvavia puita että
puutavaraa, sen on valkolahottaja. Laho on tyypiltään
kellanruskeaa korroosiolahoa kuten juurikääpälahokin.
Laho rajoittuu aluksi pintapuuhun, joka on suhteellisen
kestävää verinahakkaa vastaan. Sydänpuuhun päästyään sieni leviää nopeasti.
Runkovauriosta alkuun päässyt verinahakkalaho.
33
Lyly
4. Lyly
Lyly (janhus) on havupuiden reaktiopuuta, joka muodostuu kallistuneiden runkojen ja oksien alapinnoille. Lyly on
tummaa, painavaa ja kovaa puuta, jonka vuosilustot ovat
keskimääräistä vahvempia.
Jos puun kallistuminen on pysyvää, lylyä muodostuu
rungon samalle puolelle vuosi toisensa jälkeen, jolloin
lopputuloksena on vauriolahoa muistuttava punertavan
ruskea kuvio. Lahosta poiketen lyly seuraa kuitenkin tarkkaan vuosilustoja. Sahauspinta näyttää lylykohdassa
sileältä ja kiiltävältä, lahokohdassa usein epätasaiselta.
Lylystä on eniten haittaa saha- ja vaneriteollisuudessa.
Lyly huonontaa kuitenkin myös sellun laatua (lyhyet trakeidit) ja vähentää saantoa (suuri ligniinipitoisuus).
Lylyä männyssä.
34
Lylyä kuusessa.
35
PL 194 (Unioninkatu 17)
00131 HELSINKI
Puh. (09) 132 521
Fax (09) 659 202
ISBN-951-673-158-9
PL 18, 01301 VANTAA
Puh. (09) 857 051
Fax (09) 857 2575