1. No category

Sosiaaliset
verkostoni
205
213
Ryhmän toiminta
Tehtävä:
Pohditaan itsenäisesti sekä
pienryhmätyöskentelyn avulla omaa sosiaalista
verkostoa ja sitä, millaiset ryhmät ovat itselle
merkityksellisiä, innostavia ja tukea tuovia.
Tila:
Itsenäisen työskentelyn ja
pienryhmätyöskentelyn mahdollistava tila.
Tarvikkeet:
Paperia, kyniä.
Aika:
30 minuuttia.
Ohjeet
Aluksi osallistujat pohtivat itsenäisesti, millaisissa eri
ryhmissä ja yhteisöissä he ovat jäseninä (esimerkiksi
perhe, koulu tai luokka, tukioppilasryhmä, kaverit,
harrastuspiirit, joukkueet, serkut, isovanhemmat tai muut
sukulaiset, nettiyhteisöt). Sen jälkeen he piirtävät omat
ryhmänsä paperille siten, että niiden tärkeysjärjestys ja
suhde toisiinsa tulevat esiin. Ryhmiä voi esimerkiksi
piirtää osittain päällekkäin, jos suurin osa ystävistä kuuluu
lisäksi samaan harrastus- tai kouluporukkaan. Lopuksi
oppilaat sijoittavat itsensä kuvaan sopivalle paikalle. Jaa
osallistujat noin neljän oppilaan ryhmiin. Kysy oheiset
kysymykset ääneen. Oppilaat merkitsevät oman
vastauksensa sosiaalisten verkostojen karttaansa. Lopuksi
he keskustelevat kokemuksistaan pienryhmissä.
Keskustelukysymyksiä:
 Missä ryhmässä saan eniten rohkaisua? Ketkä
kannustavat, rohkaisevat ja tukevat?
 Missä ryhmässä minua kuullaan parhaiten?
 Mikä ryhmä saa parhaat puoleni esiin?
 Mikä ryhmä innostaa minua? Missä saan eniten
ideoita, olen luova ja energinen?
 Mikä ryhmä tuottaa minulle eniten iloa?
 Onko joku ryhmä vasta aloittanut, toinen ollut kasassa
pitkään?
 Vaihteleeko oma tapani toimia ryhmästä toiseen?
 Miten ryhmäni ovat muuttuneet ajan kuluessa? Jos
miettii omaa koululuokkaa, niin miten työskentely ja
ilmapiiri luokassa on muuttunut yläkoulun aikana?
 Mitä itse teen sen eteen, että ryhmä toimii
mahdollisimman hyvin?
Avainsanat:
 Ryhmän kehitysvaiheet
 Ryhmäytyminen
Sosiaaliset
verkostoni
205
213
555
Taustaa
Ryhmä kehittyy jatkuvasti
Ryhmäprosesseilla tarkoitetaan ryhmän toiminnasta
syntyvää yksilöiden välistä vuorovaikutusta.
Vuorovaikutus synnyttää ryhmän sisälle erilaisia
rakenteita ja suhteita, jotka ratkaisevat ryhmän
toiminnan tehokkuuden. Nämä vaikuttavat voimakkaasti
siihen, millainen toimintakulttuuri ja työrauha ryhmään
rakentuu. Tällaisia rakenteita ovat esimerkiksi
oppilasryhmään syntyvät roolit ja vallankäyttö sekä
luokkaan syntyneet normit.
Kerro osallistujille
Ryhmän kehittymisprosessi on pitkä tapahtumaketju,
jonka alkua ja loppua on hankala osoittaa tarkasti.
Tavalla tai toisella ryhmä kehittyy koko olemassaolonsa
ajan. Yhteistä on se, että ryhmä kehittyy
alkuhämmennyksen ja konfliktien kautta yhtenäisyyteen
ja parhaimmillaan tehokkaaseen yhteistyöhön.
Muutokset ryhmän kokoonpanossa, uusi oppilas tai
vaikkapa jonkun oppilaan pitkä poissaolo voivat vaikuttaa
niin, että ryhmä joutuu määrittelemään toimintaansa ja
käymään jo ohitetun kehitysvaiheen läpi uudestaan.
 Ryhmä kehittyy koko olemassaolonsa ajan.
Ryhmiä tutkimalla on voitu havaita selkeitä
eripituisia kehitysvaiheita. Ryhmä kehittyy
alkuhämmennyksen ja konfliktien kautta
yhtenäisyyteen ja parhaimmillaan
tehokkaaseen yhteistyöhön. Kehittyminen ja
uudistuminen aiheuttavat ryhmissä kuohuntaa
ja epävarmuutta. Kun suunnittelee toimintaa
jollekin ryhmälle, on hyvä miettiä, millainen
ryhmä on kyseessä, kuinka hyvin osallistujat
tuntevat toisensa ja millaiset asiat parhaiten
tukisivat kyseisen ryhmän toimintaa.
Kehitysvaiheajattelun kautta tukioppilaat ymmärtävät,
miksi esimerkiksi kummiluokan kanssa toimiminen on
erilaista ryhmän aloittaessa ja myöhemmin lukuvuoden
kuluessa, kun luokan toiminta on vakiintunut. Alussa
kaikki hakevat paikkaansa ryhmässä ja ohjaajalta haetaan
enemmän tukea. Myöhemmin ryhmän sisäiset suhteet
korostuvat. Tukioppilaiden kanssa on hyvä miettiä,
millaiset leikit sopivat varovaiseen alkuvaiheeseen ja
minkälaiset tehtävät tukevat ryhmän yhteishenkeä
myöhemmin. Pohdinnan tukena voi käyttää omaa
sosiaalista verkostoa. Sen avulla on helppo nähdä, miten
eri tavalla eri vaiheissa olevat ryhmät toimivat ja miten
erilaisille ryhmille asettaa itsekin erilaisia odotuksia.
 Ryhmän toimintaan vaikuttavat monet tekijät,
kuten sen koko, käytettävissä olevat tilat sekä
yhdessä vietetyn ajan kesto.
 Ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus
synnyttää ryhmän sisälle erilaisia rakenteita ja
suhteita, jotka ratkaisevat ryhmän toiminnan
tehokkuuden.
Lähteet:
Pennington D. C. 2005. Pienryhmän sosiaalipsykologia.
Gaudeamus.