Pro Ruis ry
Tiedote 9.10.2015
RUISMESTARI 2015 on MTY Mäki-Latvala
Pro Ruis yhdistyksen järjestämän ”Ruis on taitolaji” -viljelykilpailun voittoon ylsi MTY Mäki-Latvala Ilmajoelta.
Korkean 8172 kg keskisadon ja sadon laadun lisäksi perustellut viljelytoimenpiteet vakuuttivat kilpailuraadin.
Mikko Mäki-Latvala ja hänen setänsä Veikko Mäki-Latvala viljelevät Mäki-Latvalan tilaa yhtymänä.
Kilpailussa toiseksi sijoittui kokenut rukiin viljelijä Kalle Sipilä Hollolasta ja kolmanneksi nuori isäntä Hannu
Eskola Loimaalta.
Voittajat valitsi raati, jossa oli mukana Pro Ruis yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja ja Boreal
Kasvinjalostuksen kaupallinen johtaja Satu Pura, Koneviestin päätoimittaja Uolevi Oristo, Fazer Myllyn
viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi, tutkija Heikki Jalli Lukelta sekä rukiin viljelijä Kalle Oivanen. Raadin
edustajisto vieraili jokaisella kilpailutilalla.
-
Kilpailun tavoitteena oli lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, kannustaa tavoittelemaan
korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä. Lisäksi haluttiin tuoda esille
viljelijöiden ammattitaitoa, Satu Pura Pro Ruis yhdistyksestä kertoo.
Kilpailun pääsponsorina toimi Viestilehdet Oy, Koneviesti ja Kylvösiemen-lehti. Koneviesti on tutkinut eri
viljelytekniikkoihin ja erityisesti suorakylvöön liittyviä viljelykokemuksia, joten Ruismestari-kilpailun voi
nähdä hyvänä jatkumona tälle tutkimustyölle.
Kilpailijoiden tulokset erinomaisia
Rukiin viljelijöille suunnatussa kilpailussa kilpailtiin vuoden 2015 puitavasta ruissadosta. Voittoon vaikuttivat
viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Ruismestari 2015-kilpailu ei siis ole
puhdas satokilpailu, vaan raati kiinnitti huomiota myös viljelytekniikkaan, viljelyn taloudellisuuteen sekä
ympäristönäkökulmaan. Sadon määrä ja laatu määritettiin teollisuudelle toimitetun kokonaissadon
perusteella.
Ruismestari-kilpailun kova taso yllätti raadin positiivisesti. Kilpailijat saivat korkeita keskisatoja reilusta 5000
kg aina yli 8000 kg saakka. Satotasot ovat huomattavan korkeita rukiin kansalliseen keskisatoon verrattuna,
joka oli 3180 kg/ha vuonna 2014. Kilpailuun osallistuneet voivat siis syystä olla ylpeitä ruissadostaan.
Kilpailussa oli mukana 13 tilaa. Osallistuneiden joukossa oli viljelijöitä eri ikäluokista ja eri puolilta maata:
Hämeestä, Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Pohjanmaalta. Kilpailijoista muutama viljeli ruista
ensimmäistä kertaa, kun taas osalla oli takanaan usean vuoden kokemus rukiin viljelystä. Tilojen ruisalat
vaihtelivat reilusta 5 hehtaarista yli 80 hehtaariin.
-
Erityisen yllättynyt olen siitä, että isollakin ruispinta-alalla saatiin hämmästyttävän korkeita satoja,
pääsponsorin edustaja ja raadin jäsen Uolevi Oristo kertoo.
Pro Ruis yhdistyksessä ollaan tyytyväisiä kilpailusta saatuihin kokemuksiin ja toivotaan, että rukiin
viljelyinnostus säilyy korkealla myös tulevaisuudessa. Ruismestari-kilpailun uudelleenjärjestämistä harkitaan
tulevina vuosina.
Kilpailussa mukana niin populaatio- kuin hybridiruislajikkeita
Ruismestari-kilpailuun osallistui niin populaatio- kuin hybridiruislajikkeiden viljelijöitä. Osalla oli viljelyksessä
kahta tai useampaa ruislajiketta. Myös kotimaisella populaatioruislajikkeella Reetalla päästiin korkeisiin, yli
5000 kg hehtaarisatoihin, mikä ilahdutti raatia.
-
Kilpailun tarkoituksena oli osaltaan edistää rukiin viljelyä ja sen kannattavuutta. Hybridirukiit
kasvattavat osuuttaan jatkuvalla tahdilla. Meidän on kuitenkin Suomen olosuhteissa muistettava,
että rukiin siemenhuollon kannalta on kriittistä, mikäli joudumme turvautumaan ainoastaan
tuontisiemeneen, kuten tilanne on hybridirukiiden osalta, raadin jäsen Satu Pura kertoo.
Kotimaan siemenhuollon kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että ruis on kannattava ja kilpailukykyinen
kasvilaji myös siementuotannossa. Tämän vuoksi raati halusi muistaa kunniamaininnalla kilpailuun
osallistunutta Janne Tiiriä kunniakkaasta työstä kotimaisen siementuotannon puolesta. Tiiri viljelee Reettaruista siemeneksi Oripäässä.
Mäki-Latvalan tilalla paneudutaan viljelyn jokaiseen vaiheeseen
Mäki-Latvalan tilan päätuotantosuuntana on sikatalous. Ruista on ollut tilalla viljelyksessä muutamaa
välivuotta lukuun ottamatta aina. Ruis soveltuu syysrapsin tavoin erinomaisesti sikatilan rehuntuotantoon
painottuvaan viljelykiertoon. Viljelyssä hyödynnetään myös tilan omia tuotantopanoksia.
-
Hybridiruis on antanut uuden innostuksen ja kipinän rukiin viljelyyn, sillä sen viljelytekniikka eroaa
populaatioruislajikkeista ja muista tilalla viljeltävistä kasveista. Hybridilajikkeet tarjoavat uusia
haasteita ja korkean satopotentiaalin, Mikko Mäki-Latvala kertoo.
Mäki-Latvalan tilalla puitiin tänä syksynä hybridiruislajikkeita Evoloa ja SU Allawia. Tilan koko ruisala oli
yhteensä 8,45 ha. Isännät ovat tyytyväisiä tämän vuotiseen ruissatoon.
-
Paljon on kuitenkin vielä parannettavaa ja rukiissa on paljon satopotentiaalia hyödyntämättä.
Satopotentiaalin toteutuminen on kiinni isännän ammattitaidosta ja säiden herrasta, Mäki-Latvala
toteaa.
Mäki-Latvalan yhtymän osakkaat etsivät aktiivisesti tietoa rukiin viljelystä. Tilalla uskotaankin, että jokaiseen
viljelyvaiheeseen paneutuminen, toimenpiteiden tarkka ajoitus ja hienosäätö ovat avaimia korkeaan satoon.
Useiden vuosien viljelykokemuksen tuloksena tilalla on havaittu toimivia keinoja rukiin talvehtimisen
varmistamiseen.
-
Talvehtimiseen isäntä voi vaikuttaa vain tiettyyn rajaan saakka, mutta meidän tilalla maan
jankkuronti ja mangaanin levittäminen hivenlannoitteena on parin viime vuoden aikana todettu
toimiviksi keinoiksi parantaa talvehtimista. Nämä toimenpiteet onkin otettu jokavuotisiksi rutiineiksi,
Mäki-Latvalan tilalta kerrotaan.
Kotimainen ruis on uusille Ruismestareille tärkeä asia: ”Ruista isänmaallisempaa kasvia ei ole”. Mäki-Latvalan
MTY:ssä rukiiseen aiotaan panostaa myös jatkossa.
Ruismestari 2015 -kilpailun voittajat saavat palkinnoksi ruismatkan Saksaan, joka sisältää muun muassa
vierailun Agritechnica 2015-messuille sekä tutustumisen mm. Evolon lajikejalostajan KWS:n hybridirukiin
jalostukseen.
Lisätietoja: Pro Ruis ry, projektikoordinaattori Katariina Mattila, p. 045 857 3044, [email protected]