1. No category

Hänen tilallaan on viitisenkymmentä hehtaaria viljelyksessä. Nyt riistapeltoja voi olla
noin seitsemän hehtaaria. Tilalla on tähänkin
saakka ollut riistapeltoja, mutta niitä on kuitenkin ollut vain noin 10 prosenttia tilan viljelyalasta.
– Uskon, että monet sellaisetkin viljelijät,
jotka eivät metsästä,innostuvat perustamaan
riistapeltoja. Ensi syksynä niitä tulee olemaan
paljon enemmän kuin tänä syksynä. Riistalla
on silloin paljon paremmat oltavat kuin nyt.
Ruokaa ja suojaa on aiempaa enemmän.
Siemenet seuralta
JÄG
AR
VÅRDAR NA
NA
Maatalouden ohjelmakausi on vaihtunut. Uusi kausi tarjoaa hyviä ympäristökorvausmahdollisuuksia
myös riistanhoitoon. Niihin kannattaa paneutua ja niitä kannattaa käyttää.
Riistan- ja luonnonhoito on osa viljelysuunnitelmaa, jonka pitää olla tehtynä huhtikuun loppuun mennessä.
REN
TU
Hyödynnä tukia riistanhoidossa, osa 3
Juhani Toivakka Kauhajoelta:
Riistapellosta
varmaa tuloa
U
Laadukkaat riistasiemenet ovat
usein melko hintavia, ja niihin
saatavan avun moni viljelijä
ottaa ilolla vastaan. Hyvin
onnistuneiden riistapeltojen
verkosto on sekä metsästäjien
että viljelijöiden etu.
Kysy neuvoja:
Vältä sudenkuoppa
Lisää tietoa riistapelloista
Järki-hankkeen tuoreessa
tietoiskussa.
www.jarki.fi/jarki-iskut
Kasvipeitteisyyden säilyttämiseen ympäri
vuoden kannustaa Toivakan mukaan myös
korvausremontti. Uuden ohjelman mukaan,
jos talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisalueella 80 prosenttia tilan viljelyalasta
on kasvipeitteisenä koko vuoden, saa tila 54
euroa korvausta kasvipeitteiseltä hehtaarilta
vuodessa.
– Sadan hehtaarin tilalla se tarkoittaa reilut
4 000 euroa, Toivakka laskee.
Hän varoittaa samaan hengenvetoon sudenkuopasta.
– Jos kasvipeitteisyysprosentti sadan hehtaarin tilan kokonaisvilja-alasta onkin vain 40
prosenttia, putoaa korvauskin reippaasti.
Kasvipeitteen määrää voi nykyjärjestelmästä poiketen vaihtaa joustavammin kasvukaudesta toiseen.
Viljelijä ja metsästäjä Juhani Toivakka muistuttaa, että riistapelto merkitään huhtikuun loppuun mennessä tehtävään viljelysuunnitelmaan
ja ympäristökorvaushakemusten kasvulohkolomakkeisiin. Lisätietoa voi kysellä neuvojilta.
16
l
Metsästäjä 2
l
2015
Tom Björklund
Suojakaistat vesistön varrella pitävät tulvien aiheuttamia
haittoja kurissa ja luovat hyviä elinympäristöjä peltoriistalle
riistakaistojen ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden kanssa.
Peltopyyn,fasaanin ja muiden peltolintujen pärjäämisen edellytys on riittävä suoja peltoaukealla, erityisesti talvella. Vuosikymmeniä sitten sarkaojien,
latojen ja saarekkeiden kirjomassa maisemassa oli läpi talven syötävää, eikä
suojapuskaan ollut kuin muutama kymmenen metriä.Lintukannat kukoistivat.
Nykyisillä suurilla peruslohkoilla suojapaikkaan voi olla satoja metrejä.Peltopyy ei pääse haukalta karkuun,eikä pesille löydy piiloa supikoirilta.Viljelykierto,
monimuotoisuus- ja suojakaistat sekä riista- ja lintuniittypellot luovat viljelysaukealle suoja- ja ruokailupaikkojen verkoston, jossa riista viihtyy.
Kun maisemakuvassa on lisäksi kosteikkoja, reunavyöhykkeitä, laitumia ja
hoidettuja saarekkeita, on tiedossa jo todellinen riistaparatiisi.
Peltoriistan lisäksi kauriit, hirvet ja teeretkin löytävät tiensä sapuskan ääreen ja pysyvät samalla poissa tuotantopelloilta.Riistan- ja luonnonhoito on osa
kannattavaa viljelyä, ja maa pysyy kasvukuntoisena. Vahvat ja metsästettävät
riistakannat kertovat elinvoimaisesta maaseudusta, josta löytyy elinkeino- ja
harrastusmahdollisuuksia. Sekä metsästykselle että viljelylle on valettu avaimet tulevaisuuteen.
Samalla kasvipeitteisten peltojen määrä kasvaa. Esimerkiksi juuri Pohjanmaan lakeuksilla peltojen kyntäminen syksyllä on vesistöille
uhkatekijä.
– Rankat sateet saavat joet tulvimaan pelloille. Ravinteet karkaavat pelloilta vesistöihin,
eikä siitä hyödy kukaan.
Juhani Toivakka katselee pitkin peltoja, joiden läpi Kyröjoki virtaa kohti Pohjanlahtea, ja
muistelee toistuvia tulvia peltolakeuksilla.
– Ihan mustalla pellolla ei viihdy mikään
eikä kukaan. Kasvipeitteisenä pelto on hyvä
sekä vesiensuojelulle että peltojen eläimistölle. Muutkin kuin riista voivat paremmin.
Peltoluonnon monimuotoisuudelle tärkeä
pieneliöstö, hyönteiset ja linnut ovat myös
voittajia tässä kisassa.
Lisää
riistapeltoja
Toivakka arvelee,
että riistapelloille
maksettava korvaus todennäköisesti lisää riistapeltojen määrää.
– Minä ainakin aion
nostaa riistapeltojen määrän siihen 15 prosenttiin, jonka uusi ohjelmakausi sallii, Toivakka sanoo.
Elinympäristöt kuntoon peltoriistalle
Monimuotoisuuslisää
www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/
neuvoja/neuvo2020
Hia Sjöblom
uden ohjelmakauden tuoma riistapeltokorvaus on viljelijälle vähintään
kilpailukykyinen vaihtoehto. Riistapellon tuki on vakio, vaikka sato olisi mikä.
Kauhajoen Kainastolla maata viljelevä aktiivinen metsästäjä Juhani Toivakka sanoo,
että riistapeltotuki on varmaa tuloa etenkin
nykyisten heiluvien ja epävarmojen viljanhintojen aikaan.
– Ainakin, jos viljan hinnan alamäki jatkuu,
kohta pitää sijoittaa viljelyyn enemmän rahaa kuin mitä lopputuotteesta saa. Kannattaa vähintään harkita riistapellosta saatavaa
korvausta. Se ei ole säästä eikä viljahinnoista
riippuvainen. Riistapellon tulo on varmaa ja
ennustettavissa.
Toivakka on tyytyväinen uuden ohjelmakauden riistanhoitomahdollisuuksiin. Hän
sanoo, että ne vähän helpottavat ja selventävät kuvioita samalla, kun isäntien työtaakka
hieman helpottuu.
– Byrokratiaa ei uusikaan ohjelmakausi
ole onnistunut poistamaan, mutta
sen kanssa on
vain elettävä, Toivakka tuhahtaa.
Yhteistyössä on voimaa.
Riistapeltojen perustamista
omalle metsästysalueelle
voi vauhdittaa vaikka
tarjoamalla viljelijöille
siemenet metsästysseuran
puolesta.
Byrokratian kanssa
on vain elettävä
Juhani Toivakka
Riistaparatiisi houkuttelee
4.
2.
1.
5.
2.
2.
1. Riista- ja monimuotoisuuskaista: Satokasvin alaan kuuluva enintään kolmen metrin
kaista peltolohkon reunassa. Siihen voi kylvää nurmi-, riista- tai maisemapeltokasveja.
Se voi olla myös puimaton viljakaista, mikä
tarkoittaa, että kolmen metrin kaistaleen
viljapellon reunasta voi jättää korjaamatta,
ilman että se vähentää viljelyalaa.
2. Riistapelto: Peltokasvien lisäksi esimerkik-
1.
3.
1.
Tom Björklund
METSÄS
T
OA
ONT
LU
Mikko Alhainen & Hia Sjöblom
HOITAVA
T
ÄT
ÄJ
1.
si rehujuureksia ja kaalikasveja.
3. Viljapelto: Kerääjäkasveiksi sopivat hyvin
apilat ja raiheinät.
4. Lintuniitty tai maisemapelto: Värikkäästi
kukkivat kukat ja siemeniä notkuvat korret
ovat ilo silmälle samalla, kun ne houkuttelevat lintuja ja pölyttäjiä.
5. Suojavyöhyke: Sopii hyvin laidunnukseen,
tai kasvusto pitää kerätä pois niiton jälkeen.
Metsästäjä
2
l
2015
l
17
Saa jättää puimatta
Puimatonta peltopyylle, kauraa kauriille
VÅRDAR NA
NA
JÄG
AR
V
anhaan “hyvään” aikaan oli kaikki sato pakko korjata. Valvoja vihastui ja
sanktiot rapsahtivat, jos jätti pellonreunaan kaurakaistaleen pikkulinnuille, peuroille tai peltopyille.
Onneksi ajat muuttuvat. Uuden ohjelmakauden ympäristökorvausjärjestelmä toi
muutoksia tullessaan. Nyt saa – oikein luvan
kanssa – halutessaan jättää pellonreunaan
kaistaleen puimatta, niittämättä tai nostamatta.Leveyskin saa vaihdella,kunhan ei keskimäärin kolmea metriä ylitä. Reunakaistaleella
saa halutessaan kasvattaa myös riistapeltokasveja tai nurmea.
Riistakaista, viralliselta nimeltään monimuotoisuuskaista, kuuluu peruslohkon viljelykasvin alaan ja siitä saa saman tuen.
Se onkin korvausjärjestelmän ainoita byrokratialtaan helppoja kohtia.
Riistanhoidon mahdollisuuksia
Uudella ohjelmakaudella ympäristösitoumuksen kaikille maatiloille yhteinen toimenpide
on ravinteiden tasapainoinen käyttö.
REN
TU
Riistakaistat kunniaan
Muun muassa viljelysuunnitelman ja vil- ta- ja maisemapeltoja sekä monivuotisia niitjavuustutkimuksen lisäksi toimenpiteeseen ty- ja peltolintupeltoja.
kuuluu suoja- ja monimuotoisuuskaistojen
Ympäristösitoumuksen muita riistalle
perustaminen.
edullisia toimenpiteitä ovat ympäristönhoitoLisäksi tilat voivat valita lohkokohnurmet sekä talviaikainen kasvipeitteitaisia toimenpiteitä, joista riistaa
syys.Tutustu mahdollisuuksiin ja
hyödyttävät erityisesti ympälopullisiin korvausehtoihin
ristönhoitonurmet, peltojen
Maaseutuviraston julkaisetalviaikainen kasvipeitteisyys
masta hakuoppaasta.
sekä riistanhoitajia eniten kiinnostava peltoluonnon monimuotoisuus.
Peltoluonnon monimuotoisuus
-toimenpide pitää sisällään neljä
erilaista pellonkäyttömuotoa.Viherlannoitusnurmet,
saneeraus- ja kerääjäkasvit
sekä monimuotoisuuspellot tarjoavat suojaa ja sapuskaa riistalle, parantavat maan Reilusti riistapeltoja ja
laatua ja edistävät vesien suo- -kaistoja maisemaan, se
jelua.
lisää riistaa ja harrastusmahdollisuuksia!
Monimuotoisuuspelloilla
tarkoitetaan yksivuotisia riis-
Jari Kostet
Peltolohkon reunaa
kiertävää riistakaistaa, josta virallisissa
teksteissä puhutaan
monimuotoisuuskaistana, voidaan hoitaa
riistapeltona, peltolintupeltona, nurmena
tai yksinkertaisesti
jättämällä kaistale satokasvia puimatta tai
nostamatta. Kaistale
kuuluu lohkon satokasvin alaan. Se on mitä
parhainta ja tehokkainta joka isännän
ja emännän riistan- ja
luonnonhoitoa.
18
l
Metsästäjä 2
l
2015
Nyt saa jättää kaistaleen satokasvia
korjaamatta! Monimuotoisuuskaista tarjoaa
suojaa ja sapuskaa riistalle ja pikkulinnuille
pienellä vaivalla.
Kaistat kuuluvat lohkon viljelykasvin
alaan. Viljelykasvin alaan kuuluvia monimuotoisuuskaistoja saa perustaa peruslohkon kaikille reunoille, jotka eivät rajoitu
vesistöön. Vesistöjen varsille perustetaan
nurmea kasvava suojakaista.
KUVAKISA!
Perusta riistakaista ja nappaa siitä hyvä kuva
Suomen riistakeskus haastaa kaikki metsästävät viljelijät perustamaan
monimuotoisuuskaistan ainakin yhdelle lohkolle joko riistakasvustona tai
jättämällä satokasvia korjaamatta.
Ota monimuotoisuuskaistallasi viihtyvistä riistaeläimistä valokuva ja lähetä se
meille Metsästäjä-lehteen. Viisi parasta kuvaa julkaistaan syksyn numerossa ja palkitaan tavaroin.
Lähetä kuvat sähköpostitse 30.9.2015 mennessä osoitteella [email protected].
Kirjoita viestiin RIISTAKAISTA 2015 sekä oma nimesi ja kotikuntasi.
Paremmat korvaukset ja riistalle sapuskaa kerääjäkasveilla
Kerääjäkasvit hyvää ruokaa riistalle
Viljan, vihannesten, varhaisperunan ja monien muiden
kasvien sadonkorjuun jälkeen pelto on melkoisen alaston
tai sängen alla maa paljaana. Ravakat sadekuurot huuhtovat pintamaasta arvokkaita ravinteita, eikä fasaani tai
rusakko pääse piilossa ruokailemaan.
Kerääjäkasvi on tilanteen pelastaja. Kerääjäkasvi kylvetään pääkasvin juureen, sen kumppaniksi. Kerääjäkasvi
sitoo ravinteita, parantaa maan rakennetta ja sitä edistää
kautta pellon tuottoa. Nousussa ovat apilat, raiheinät,
timotei, nurminata ja nurmimailanen.
Korvaus on 100 euroa hehtaarilta satokasvin korvauksien päälle. Toimenpiteen merkitystä riistanhoidolle ja
maatilan tuloille ei voi vähätellä.
Talviaikainen kasvipeitteisyys kannattaa ottaa vakavasti: korvaustaso nousee merkittävästi mitä enemmän
jättää syksyllä kyntämättä.
Anna Liljeström
HOITAVA
T
ÄT
ÄJ
OA
ONT
LU
METSÄS
T
Mikko Alhainen & Hia Sjöblom
Satokasvin rinnalle kylvetyt kerääjäkasvit ottavat ravinteet käyttöön ja sitovat pintamaan sadonkorjuun jälkeen. Viljansängen
seassa versova apila- tai nurmikasvusto tarjoaa pitopöydän kaikelle riistalle. Samalla pidetään arvoravinteet pellossa seuraavaa
satokautta odottamassa ja parannetaan maan laatua.
Metsästäjä
2
l
2015
l
19
HOITAVA
T
ÄT
ÄJ
VÅRDAR NA
NA
REN
TU
Korvausjärjestelmä tutustumisen
arvoinen viidakko
Rikkakasveja
saa torjua ennen
kylvöä tai kylvön
yhteydessä
Marko Svensberg
JÄG
AR
Uusia tuulia
riistapelloilla
OA
ONT
LU
METSÄS
T
Mikko Alhainen
L
20
l
Metsästäjä 2
l
2015
Syyskylvöinen riistapelto ja vähintään kaksi kasvukautta säilytettävä peltolintukasvusto tarjoavat uusia mahdollisuuksia
riistapeltojen viljelykierron kautta. Riistapellon voi jakaa useampaan eri vaiheessa olevaan lohkoon. Esimerkiksi elokuinen
tilanne vasemmalta oikealle:
l syksyllä kylvettävä riistapelto mulloksella ja orasmaana syksyllä ja talvella
l edellisenä syksynä kylvetty luonnonhoitonurmi tarjoaa suojaa alkukesästä syksyyn ja edelleen talven yli seuraavaan
kevääseen, jolloin lohko kylvetään uudelleen
l keväällä kylvetty riistapelto täydessä kasvussa.
Talvella riistapellot tarjoavat peltopyille suojaa ja
ravintoa, joita ilman ne
eivät pärjää.
Kylvä syksyllä tai keväällä
Riistapellolla kasvava rehukaali, nauris ja virna
houkuttelevat sorkkaeläimiä.
Yksivuotinen kasvusto on perustettava
uudelleen jokaiselle kasvukaudelle. Riistapellon voi kylvää edellisenä syksynä
syyskylvöisillä kasveilla tai perinteisenä
riistapeltona viimeistään 30. kesäkuuta.
Syksyllä kylvetty kasvusto säilytetään
seuraavan kasvukauden ja sitä seuraavan
talven ajan, joten riistapelto on kylvön
jälkeen koskematta kaksi talvea ja yhden
kesän. Keväällä kylvetty kasvusto säilytetään
talven yli seuraavaan kevääseen asti.
Riistapeltojen kasvusto on käytettävä
riistan ruokintaan joko pellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla. Riistapeltoa ei saa perustaa vilkasliikenteisen tien
läheisyyteen. Parasta luonnonhoitoa on se,
että kasvustojen annetaan olla pellolla.
Riistakasvien siemenseoksessa on oltava
vähintään kaksi seuraavista: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi
tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka,
rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naatti-
nauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat. Heinäkasvien ja apilan seoksissa on aina oltava
myös jonkin yksivuotisen kasvin, joka ei ole
heinä tai apila. Riistakasvit voidaan kylvää
kaistoina. Syksyllä kylvettäviin peltoihin
suositellaan syysviljojen ja syysöljykasvien
sekoitusta, mutta muutakin voi kokeilla.
Hyöty riistalle: Keväällä kylvetty kasvusto
on valmis myöhään syksyllä ja tarjoaa suojaa ja ravintoa talvella. Edellisenä syksynä
kylvetty kasvusto lähtee keväällä nopeasti
kasvuun, ja tarjoaa suojaa ja sapuskaa alkukesästä aina sitä seuraavaan kevääseen asti.
Hyöty viljelijälle: Syyskylvöinen riistapelto tasaa työpiikkejä, ja lohkolle mennään
seuraavan kerran vasta puolentoista vuoden
päästä. Aikaa ja rahaa säästyy. Riistapelto on
helppoa ja varmaa tuloa tavanomaisen viljelyn kannalta ongelmallisissa pellonkulmissa.
Tom Björklund
Mikko Alhainen
intuniityllä vilistävä peltopyypoikue saa seurata kevättoukoja valmiin kasvuston seasta.
Viereiselle lohkolle kylvettävä riistapelto
tarjoaa piilopaikan ja sapuskaa seuraavilla talvipakkasilla. Lintuniityn tilalle kylvetyllä syysriistapellolla on vihantaa orasta
tarjolla pitkälle syksyyn. Hirvet, peurat tai
teeretkään eivät karsasta pitopöytää.
Kolmesataa euroa hehtaarilta on
varsin kilpailukykyinen korvaus viljaan
nähden varsinkin epävarmassa markkinatilanteessa. Monimuotoisuuspelto
on kylvöajankohdaltaan joustava, eikä
siihen liity satokasvin korjuukuluja tai
hintariskejä. Riistapelloilla ja lintuniityillä saa varmaa tuottoa myös viljelyaukean
keskiosista.
Peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpiteen monimuotoisuuspellot ovat
juuri se palikka uudessa korvausjärjestelmässä, jota riistamiesten kannattaa käyttää. Pellot voi perustaa yksivuotisina joko
riista- tai maisemakasviseoksilla tai vähintään kahden kasvukauden ajaksi niitty- tai
peltolintuseoksilla lintuniityksi.
Kasvinsuojeluaineiden käyttö ja muokkaaminen on sallittua kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Tämä
on merkittävä muutos aiempaan ja toivottavasti lisää viljelijöiden kiinnostusta perustaa riistapeltoja.Peltoja saa lannoittaa,
jotta niille syntyy peittävä kasvusto. Lannoituksessa on noudatettava ympäristökorvausjärjestelmän lannoitustaulukoita.
Monimuotoisuuspeltoja ei tarvitse niittää.Jos niitto on kuitenkin tarpeen esimerkiksi vaikean rikkakasvitilanteen tai vesakon vuoksi, on niitto tehtävä elokuun 1.
päivän jälkeen.Jos niittää reunoilta keskelle, on keskelle jätettävä niittämätön alue,
johon pellossa viihtyvät poikaset pääsevät
piiloon pysyäkseen hengissä.Niitto suositellaan tehtäväksi keskeltä reunoille, jolloin eläimillä on aikaa paeta. Niittojätteen
saa kerätä ja käyttää hyödyksi.
Kahden kauden lintuniitty
Vähintään kaksi kasvukautta säilytettävä
peltolintupelto on kylvettävä 30. kesäkuuta
mennessä. Kasvuston saa päättää kylvöä
seuraavan vuoden syyskuun 1. päivästä
lähtien tai 15. heinäkuuta alkaen, jos
lohkolle tulee syyskylvöinen kasvusto. Jos
lohkolle ei kylvetä syksyllä uutta kasvustoa,
suositellaan se säilytettäväksi talven yli
seuraavaan kevääseen. Kasvuston saa
halutessaan jättää monivuotiseksi niityksi,
jota tarvittaessa niitetään.
Peltolintupellossa on oltava vähintään
yhtä siementä seuraavista kolmesta ryhmästä:
l nurmirölli, lampaannata tai jäykkänata
l monivuotisia: harakankello, valkoailakki,
ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka,
mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri,
puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho,
särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi
l yksi- tai monivuotisia: ruisvirna, hunajakukka, kehäkukka, muu yksivuotinen
kukkiva kasvi, pellavat, durra, punahirssi,
tattari, hamppu, maissi, auringonkukka, kinua, rypsi, rapsi, kumina, viljat (enintään 50
kiloa hehtaaria kohden) tai muu vastaava
peltokasvi.
Hyöty riistalle: kylvöä seuraavana keväänä
kasvusto on koskematon. Edellisvuoden
talventörröttäjien seasta versova uusi kasvusto tarjoaa huippuluokan suojan pesille ja
poikasille.
Hyöty viljelijälle: Yhdellä kylvöllä saa
perustettua vähintään kahden kasvukauden kasvustot täydellä tuella, jolloin rahaa
säästyy ja riista hyötyy.
Metsästäjä
2
l
2015
l
21