1. No category

Terveydelle haitallinen
mikrobivaurio rakennuksessa
Esitelmä Erityistoimihenkilöt ET r.y. Koulutuspäivä
Seinäjoki 2015 02 07
Mirja Salkinoja-Salonen
Elintarvike- ja ympäristötieteiden lts,
Helsingin Yliopisto
Rakennustekniikan lts, Aalto Yliopisto
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
1
• Suomessa eletään yli 95%
ajasta sisätiloissa: sisätyö,
sisäliikunta,
sisäharrastukset, työ- ja
koulumatkat ulkoilmalta
suljetuissa ajoneuvoissa.
Kuntaliiton tuore tutkimus :
• Suomi on maailman
pohjoisin teollisuusmaa;
sisäilman laatu on
suomalaiselle tärkeämpää
kuin missään muualla.
• Suomessa on Euroopan
puhtain ulkoilma. Siitä
huolimatta rakennuksiin ja
sisäilman laatuun liittyvä,
työ- ja toimintakykyä
vammauttava
sairastaminen on Suomessa
karannut käsistä:
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
2
Asiaa on tutkittu verovaroin yli 20 vuotta, ja tutkitaan yhä:
• Remontti ohjelma 1992—1996, Kosteus kuriin -kampanja 1996, 1998 Terve Talo –
ohjelma
• ”Sisäilmavuosi 2002”, pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen korjausrakentamisen periaatepäätös 18.9.2008, Ympäristöministeriöni korjausrakentamisen
strategian toimeenpanosuunnitelma 2009—2017.
• Valtioneuvoston päätös 12.5.2010: viisivuotinen Kosteus- ja hometalkoot –
toimenpideohjelma 2009—2013;
• Talkoot: käynnistetty n. 60 hanketta joiden tavoitteeksi määrättiin löytää suoraan
käytäntöön vietäviä ratkaisuja ja toimintamalleja. Budjetti 3,4 M€, päättyvät 2014
lopussa.
• Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan Kosteus- ja hometalkoita oli
tarkoitus jatkaa ja turvata niiden tuoman ”osaamisen siirtyminen koulutukseen ja
rakennusalan toimijoille”.
• Alexander Stubbin hallitus (2014), ministeri Antti Rinteen Remontti Oy – hanke,
valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin yhteinen ja tarjoaa rahoituksen
budjettikehyksen ulkopuolella.
• Remontti OY vauhdittaisi rapautuneiden julkisten rakennusten kuten homekoulujen
kunnostamista ja tarjoaa uudenaikaisen ”ympäristönäkökulman” (??).
Panoksia paljon, silti (tai juuri siksi?) sisäilmaterveyshaitta on 2010-luvulle
tultaessa eskaloitunut epidemiaksi, jopa 10% väestöstä ( Eduskunta, Trk
1/2012, s.11-13).
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
07.02.2015
& Aalto Yliopisto
3
Miksi näin on käynyt vaikka radonkaasu, formaldehydi
(hartsiliimoista), tupakansavu ja asbesti sisäilmasta sairastumisen
aiheuttajina saatiin jo 2000-luvulle tultaessa hallintaan?
Tutkijan vastaus:
• Käytössä on ja on ollut ”Suoran toiminnan malli” ,
• korjaustoimet tehdään ilman tietoa siitä, mikä on haitan aiheuttanut
• toimitaan uskomusten varassa, johtavina uskonkappaleina KOsteus ja
HOmeet
•
•
•
•
Niitä yritetään hoitaa :
Kuivaamalla
Desinfioimalla
Terästämällä rakennusmateriaalit biosidisilla kemikaaleilla
Tiivistämällä rakennuksen vaippaa tiivistysmassoilla, liimalla, teipeillä,
saumausaineilla
Näillä toimilla pyritään estämään haitta-mikrobien / aineiden pääsy
ulkoilmasta /vaipasta sisätilaan.
Tämä ei voi toimia, koska haittamikrobien suurin esiintyvyys on ulkovaipan
sisäpuolella, josta ne pitäisi ohjata ulos ulkoilmaan – eikä imeä sisätilaan
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
4
Sisäilman terveydelle haitallisuus, mitä se on?
Ihminen tarvitsee elämiseen: ravintoa, vettä, ja ilmaa
Ravinnon ja juomaveden valvontaan on Euroopan yhteisön säännöt.
Niiden kansallisesta toteuttamisesta vastaa EVIRA (Elintarviketurvallisuusvirasto).
Sääntöjen mukaan ”ruokamyrkytysepidemia” tarkoittaa tilannetta,
jossa vähintään kaksi henkilöä, jotka eivät asu yhteistaloudessa,
on sairastunut aterioituaan samassa tilassa. Tämä koskee ruokaa ja
juomavettä. SIIS: ei edellytetä että kaikki samaa ruokaa syöneet tai
edes tietty osuus ruokailijoista sairastuu.
Vastaavasti pitäisi määritellä sisäilmasta sairastuminen: jos kaksi
henkilöä sairastuu saman rakennuksen ilmaa hengitettyään…..
EU:ssa on säännöt ulkoilman laadulle ja valvontaan. Sisäilma
kuuluu Suomessa kahden eri ministeriön alaisuuteen: YM ja STM.
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
5
Mikrobeja on kaikkialla, myös
rakennusmateriaaleissa
Onko tästä haittaa?
Mikrobiton rakennus ei
voi pysyä terveenä,
kuten ei mikrobiton
ihminenkään.
Mikrobin ominaisuudet
ratkaisevat, onko siitä
hyötyä vai haittaa
ihmiselle.
07.02.2015
Simo Lehtinen (Mikrofocus Oy) ja Johanna Salo (Aalto)
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
Kosteus- ja homevaurio (HoKo)....
• Kun vaurio syntyy kosteudesta, niin poistuuko se kuivaamalla?
Homeisen kipsilevyn toksisuus tutkittiin ennen ja jälkeen kuivauksen:
kuivatettu kasvusto oli toksisempaa kuin kostea kasvusto.
Sian siittiöt
Tappava
vaikutus
Altistusaika 2h
Solukuolema
Liikuntakyvyn häviäminen
MNA (hiiren
hermosolu)
PK-15 (sian
munuaissolu)
30 min
4d
2d
2d
1d
Näyte
Tehollinen toksisuus, EC50 [μg/ml]
Kuivunut paperi
<25
100
10
5
30
130
Kostea paperi
90
90
40
20
100
100
Kuivunut kasvusto
240
200
4
4
50
50
Kostea kasvusto
200
170
80
80
180
180
Kipsilevypalasta irrotettiin pintapapereita mallas-agar-maljoille. 8 viikon aikana kasvanut mikrobimassa kerättiin ja sen
toksisuus mitattiin siittiöillä, hermosoluilla (MNA) ja munuaistubulusten epiteelisoluilla (PK-15). Sekä kuivunut kipsilevyn
pintapaperi että kuivunut kipsilevystä eristetty kasvusto olivat toksisempia kuin vastaavat kosteana pidetyt. Taulukossa
toksisuus on ilmoitettu EC50 –arvona [μg/ml], joka on alin soluvamman aiheuttava pitoisuus/annos. Mitä pienempi arvo sitä
suurempi myrkyllisyys.
Mirja Salkinoja-Salonen
Helsingin Yliopisto & Aalto
Yliopisto
07.02.2015
7
Maria Andersson
Johanna Salo
Pölynäytteet akateemisen oppilaitoksen toimistohuoneista, joissa
oireiltiin tai ei oireiltu sisäilmaan liittyen. Oirehuoneista maljoille
kasvaneista pesäkkeistä 75 – 100% oli solutesteissä toksisia.
Mutta: Samaan aikaan ympäröivältä pihalta kerätyt ilma ja
materiaalinäytteet sisälsivät vain harvoja toksiinin tuottokykyisiä
homeita.
Tuhannen taalan kysymys : Mitkä olosuhteet aikaansaavat
rakennuksen muuttumisen houkuttelevaksi nimenomaan
toksiineja tuottaville mikrobeille?
Tässä esityksessä esitellään työkaluja sisäilmahaittaisen sisätilan
tunnistamiseen ja haittapäästöjen paikantamiseen.
Maria Andersson
Johanna Salo
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
8
Mustavalolamppu
paljasti toksisia
pisaroita erittävän
myrkkyhome
pesäkkeen
laskeumamaljalla
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
9
Tutkittiin suuren toimistokiinteistön huoneita, joiden käyttäjä koki sisäilmaan liittyviä
terveyshaittoja. Mittaus tehtiin on-line monitoreilla 24/7, mittaus 5 minuutin välein.
Tulokset osoittivat, että viikonloppuna kun ilmanvaihto on alhaalla, eikä
toimistohuoneessa ollut ketään, sinne ilmaantui ulkoilman ylittävä pitoisuus
hiilidioksidia…..se osoittaa että rakenteissa on hengittäviä eliöitä: mikrobimassaa…
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
10
Mikrobit tuottavat hiilidioksidia, joka tiivistetyssä rakenteessa kertyy
korkeiksi pitoisuuksiksi
Homeiden tuottama hiilidioksidi olosuhdekammioissa 6.6. - 4.7.2013
Homeitten kasvualustana kipsilevy 100 cm2, kammion tilavuus 12,5 litraa
12000
Aspergillus westerdijkiae + NH4Cl
Aspergillus westerdijkiae + KNO3
CO2 [ppm]
10000
8000
6000
Aspergillus westerdijkiae + H2O
4000
Trichoderma atroviride + KNO3
Trichoderma atroviride + H2O
2000
Huoneilman hiilidioksidipitoisuus
Trichoderma atroviride + NH4Cl
0
Päiväys
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
Johanna Salo
11
Pitäisikö rakenteet suunnitella
hiilidioksidia läpäiseviksi? (4/4)
Hiilidioksidin diffuusiokertoimet (D) ja hiilidioksidivastukset (Z) kipsilevyssä,
huokoisessa puukuitulevyssä, bitumivuorauspaperissa ja höyrynsulkumuovissa 20°C).
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
Olli Lipponen
12
Olosuhde 5. Kuivunut mikrobikasvusto
• Kokeissa todettiin, että kipsilevyn pintapaperiin kasvanut
mikrobikasvusto oli kuivatettuna toksisempaa kuin kostea kasvusto.
Sian siittiöt
Tappava
vaikutus
Altistusaika 2h
Solukuolema
Liikuntakyvyn häviäminen
MNA (hiiren
hermosolu)
PK-15 (sian
munuaissolu)
30 min
4d
2d
2d
1d
Näyte
Tehollinen toksisuus, EC50 [μg/ml]
Kuivunut paperi
<25
100
10
5
30
130
Kostea paperi
90
90
40
20
100
100
Kuivunut kasvusto
240
200
4
4
50
50
Kostea kasvusto
200
170
80
80
180
180
Kipsilevypalasta irrotettiin pintapapereita mallas-agar-maljoille. 8 viikon aikana kasvanut mikrobimassa kerättiin ja sen toksisuus
mitattiin siittiöillä, hermosoluilla (MNA) ja munuaistubulusten epiteelisoluilla (PK-15). Sekä kuivunut kipsilevyn pintapaperi että
kuivunut kipsilevystä eristetty kasvusto olivat toksisempia kuin vastaavat kosteana pidetyt. Taulukossa toksisuus on ilmoitettu EC50
–arvona [μg/ml], joka on alin soluvamman aiheuttava pitoisuus/annos. Mitä pienempi arvo sitä suurempi myrkyllisyys.
07.02.2015
Maria Andersson
Salo
Mirja Salkinoja-Salonen HelsinginJohanna
Yliopisto
& Aalto Yliopisto
13
Toksiineja tuottavat homeet sietävät korkeita
pitoisuuksia kemikaaleja, joita käytetään
rakennusmateriaaleissa ”ehkäisemään homevaurioita”. Tulos on useimmiten päinvastainen:
Yllä on hometalon saman pölynäytteen yhtäsuuret osanäytteet viljelty kolmelle rinnakkaiselle
maljalle jotka sisälsivät 500, 1000 tai 8000 mg/kg boorihappoa. Tulos osoittaa että myrkkyä
tuottava keltainen home, joka myöhemmin tunnistettiin Aspergillus westerdijkiae lajiksi, pärjäsi
parhaiten maljalla, jossa booripitoisuus oli korkein (8000 mg/litra).
Mikkola ym. (2015) Toxicon 99, 58-67
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
14
Mikrobit tuottavat hiilidioksidia, joka tiivistetyssä rakenteessa kertyy
korkeiksi pitoisuuksiksi. Tämä todettiin kun tutkittiin rakennushomeita
olosuhdekammioissa. Homeitten kasvualustana kipsilevy 100 cm2.
kammion tilavuus 12,5 litraa. Kuva on Johanna Salon DI-työstä.
12000
Aspergillus westerdijkiae + NH4Cl
Aspergillus westerdijkiae + KNO3
CO2 [ppm]
10000
8000
6000
Aspergillus westerdijkiae + H2O
4000
2000
Trichoderma
atroviride + KNO3
Huoneilman hiilidioksidipitoisuus
Trichoderma atroviride + H2O
0
Päiväys
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
Johanna Salo
15
Toimistokiinteistön työhuone, jossa työntekijä koki
vakavia sisäilmaan liittyviä terveyshaittoja. Huone oli
tyhjänä klo 10 kun sinne tuli tutkimustiimin henkilö tuomaan mittalaitteita. Hän
poistui n. 30 min kuluttua ja huone jäi tyhjilleen. Huoneessa kä
750
Klo 17
700
550
Mittausjakso
9.6.-11.6.2014
Klo 12
Klo 17
500
450
Klo 22
400
Klo 07
350
Maanantai Mon
Keskiviikko Wed
Tiistai Tue
300
16:04:50
17:09:50
18:14:50
19:19:51
20:24:50
21:29:50
22:34:50
23:39:50
0:44:50
1:49:50
2:54:50
3:59:50
5:04:50
6:09:50
7:14:50
8:19:50
9:24:50
10:29:50
11:34:50
12:34:43
13:07:13
13:39:43
14:12:14
14:44:43
15:17:13
15:49:43
16:22:13
16:54:43
17:27:13
17:59:43
18:32:13
19:04:43
19:37:13
20:09:43
20:42:13
21:14:44
21:47:13
22:19:43
22:52:13
23:24:43
23:57:13
0:29:43
1:02:13
1:34:43
2:07:13
2:39:43
3:12:13
3:44:43
4:17:13
4:49:43
5:22:13
5:54:43
6:27:13
6:59:43
7:32:13
8:04:43
8:37:13
concentration (ppm)
600
Klo 24
Klo 10
650
9.6.2014
10.6.2014
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
07.02.2015
11.6.2014
Contact:
Raimo Mikkola
Emmanuelle Castagnoli
16
Rakennushomeiden itiöintiä ja toksiinin tuottoa tutkittiin olosuhdekammiossa
hiilidioksidin ja ilman seoksessa ( 5% hiilidioksinia, 5 % happea, 90% typpeä ).
Kaikkien tutkittujen rakennushomeiden (n= 8) itiöiden ja toksiinien tuotto
nopeutuivat 3 -5 kertaisiksi tavalliseen huoneilmaan verrattuna.
Hiilidioksidin diffuusiokertoimet (D) ja hiilidioksidivastukset (Z) kipsilevyssä,
huokoisessa puukuitulevyssä, bitumivuorauspaperissa ja höyrynsulkumuovissa 20°C).
Rakenteet pitäisi suunnitella
hiilidioksidia läpäiseviksi
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
Olli Lipponen
17
TVOC mittauksia toimistosta, jonka sisäilmasta ei ollut
valituksia: TVOC pulsseja (10 – 30 mikrogrammaa / m3 , isobutyleeni equivalenttia,
(anturi IQ-610) tuli epäsäännöllisin väliajoin huoneeseen, mutta pitoisuudet ovat
pieniä.
.
TVOC concentration (µg/m3)
140
Klo 22
120
Klo 07
100
80 Klo
Klo
11.30
Klo 24
14
Klo 09
Klo
12.30
60
40
20
13:50
14:18
14:46
15:14
15:42
16:10
16:38
17:06
17:34
18:02
18:30
18:58
19:26
19:54
20:22
20:50
21:18
21:46
22:14
22:42
23:10
23:38
0:06
0:34
1:02
1:30
1:58
2:26
2:54
3:22
3:50
4:18
4:46
5:14
5:42
6:10
6:38
7:06
7:34
8:02
8:30
8:58
9:26
9:54
10:22
10:50
11:18
11:46
12:14
12:42
13:10
13:38
0
Torstai Thu
22.5.2014
Perjantai Fri
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
07.02.2015
Havaintoraja / 23.5.2014
limit of
Detection: 0,012 mg / m3
Contact: Raimo Mikkola &
Emmanuelle Castagnoli
18
Formaldehydimittauksia samasta toimistohuoneesta (josta ei ollut sisäilmaan
liittyviä terveysahaittaoire-valituksia): 2 vrk mittausjakson kuluessa
formaldehydianturi rekisteröi kaksi mittauskynnyksen ylittänyttä pulssia. Muut
pitoisuudet olivat alle mittarien havaintorajan.
40,0
formaldehyde concentration (ppb)
35,0
30,0
Formaldehydipulssien
ajankohdat osuivat
suunnilleen samaan
aikaikkunaan kuin TVOC
pulssit. Jos perjantaina oli
pulssi niin se jäi
havaintorajan alle
25,0
20,0
15,0
10,0
5,0
13:50
14:19
14:48
15:17
15:46
16:15
16:44
17:13
17:42
18:11
18:40
19:09
19:38
20:07
20:36
21:05
21:34
22:03
22:32
23:01
23:30
23:59
0:28
0:57
1:26
1:55
2:24
2:53
3:22
3:51
4:20
4:49
5:18
5:47
6:16
6:45
7:14
7:43
8:12
8:41
9:10
9:39
10:08
10:37
11:06
11:35
12:04
12:33
13:02
13:31
0,0
Torstai Thu
22.5.2014
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
07.02.2015
Perjantai Fri
23.5.2014
Mittauksen alaraja / Limit of
detection: 10 ppb
Contact: Raimo Mikkola &
Emmanuelle Castagnoli
19
TVOC mittauksia toimistosta, jossa koettiin sisäilmaan liittyneitä
terveyshaittaoireita: TVOC taso koholla (75 – 85 μg/m3) yhtäjaksoisesti 7 päivän
monitoroinnin ajan loma-ajan jaksona, jolloin tilassa ei ollut ketään. Pitoisuus sisäilmassa kohosi
öisin (klo 20 alkaen) ja laski aamuun klo 7 mennessä edellisen päivän tasolle. Öiset nousut
ajoittuivat niihin jaksoihin jolloin ilmanvaihdon tuloilma oli alas säädettynä tai suljettuna. Tuloilman
puuttuessa tiloihin muodostuu alipaine joka imee haihtuvia kemikaaleja (mikrobien tuottamia tai
rakennusaineiden sisältämiä) rakenteista sisäilmaan.
140
TVOC concentration (µg/m3)
120
Klo 24
Klo 24
Klo 24
Klo 24
Klo 24
Klo 24
Klo 24
Klo 24
100
80
60
40
Maanantai
Mon
20
Sunnuntai
Sun
Tiistai Tue
15:27:02
19:07:02
22:47:02
2:27:02
6:07:02
9:47:02
13:27:03
17:07:02
20:47:02
0:27:02
4:07:02
7:47:02
11:27:02
15:07:02
18:47:02
22:27:02
2:07:02
5:47:02
9:27:03
13:07:02
16:47:02
20:27:02
0:07:02
3:47:02
7:27:02
11:07:02
14:47:02
18:27:02
22:07:02
1:47:02
5:27:02
9:07:02
12:47:02
16:27:02
20:07:02
23:47:02
3:27:02
7:07:02
10:47:02
14:27:02
18:07:02
21:47:02
1:27:02
5:07:02
8:47:02
12:27:02
16:07:03
19:47:02
23:27:02
3:07:02
6:47:02
10:27:02
0
Perjantai Fri
Keskiviikko
Wed
14.7.2014
15.7.2014
16.7.2014
17.7.2014
18.7.2014
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
07.02.2015
19.7.2014
20.7.2014
21.7.2014
22.7.2014
Contact:
Raimo Mikkola
Emmanuelle Castagnoli
20
Saman sisäilmahaittaisen toimiston formaldehydi pitoisuudet sykkivät
vuorokausirytmissä syke: öisin (klo 20 alkaen) pitoisuudet nousivat, lasku alkoi n.
klo 05 alkaen ja päivätaso (matala) palautui klo 08.30 mennessä.
40,00
formaldehyde concentration (ug/m3)
35,00
30,00
Klo 24
Klo 24
25,00
Klo 24
Klo 24
20,00
Klo 24
Klo 24
15,00
10,00
5,00
15:27:02
19:16:02
23:05:02
2:54:02
6:43:02
10:32:02
14:21:02
18:10:02
21:59:02
1:48:02
5:37:02
9:26:02
13:15:02
17:04:02
20:53:02
0:42:02
4:31:02
8:20:03
12:09:02
15:58:02
19:47:02
23:36:02
3:25:02
7:14:02
11:03:02
14:52:02
18:41:02
22:30:02
2:19:02
6:08:02
9:57:02
13:46:02
17:35:02
21:24:02
1:13:04
5:02:02
8:51:02
12:40:02
16:29:02
20:18:02
0:07:02
3:56:02
7:45:02
11:34:02
15:23:02
19:12:02
23:01:02
2:50:03
6:39:02
10:28:02
0,00
14.7.2014
Maanantai Mon
15.7.2014
16.7.2014
Keskiviikko Wed
17.7.2014
18.7.2014
19.7.2014
LOD: 10 ppb
07.02.2015
20.7.2014
21.7.2014
22.7.2014
Perjantai Fri
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
Contact:
Raimo Mikkola
Emmanuelle Castagnoli
21
Kysymys 1. Miten antimikrobisten kemikaalien käyttö
vaikuttaa sisätilahomeisiin?
Vastaus: Homerihmaston myrkyllisyys suureni (= EC50
arvo pieneni) kun se sai kasvaa biosidia sisältävässä
ympäristössä. Tässä esimerkissä kasvuston tuottaja oli kipsilevyn pala.
Mallas-agar
EC50 [μg/ml]
siittiösoluille
EC50 [μg/ml] PK15 -soluille
07.02.2015
PHMG 500 mg/l
PHMB 500 mg/l
Triklosan 200 mg/l
> 40
4
20
10
90
20
100
20
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
Maria A. Andersson
22
Kysymys 3: mitä
rakenuksen homeille
tapahtuu kun pintoja tai
rakenteita käsitellään
homeen-estoaineilla?
Koetulos kertoo:
Merkillistä mutta totta: Jokainen tämän
sisäilmahaittaisen toimistohuoneen näyte (sisäilma,
laskeuma, pöly, pyyhintänäyte) kasvoi maljalla samana
toksiineja tuottavana homeena, riippumatta siitä, mitä
biosidia maljalle oli lisätty – vaiko ei mitään…
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto & Aalto Yliopisto
Valokuvassa on
aktiivikäytössä olevan
toimistotilan näytteistä
kasvaneita viljelmiä maljoilla,
jotka sisälsivät rakennuksissa
käytettyjä homeenestoaineita:
Maljat:
Ylärivi : laskeumat ( 1 tunti)
Alarivi: Kirjahyllyn
pyyhintänäyte Maljat
vasemmalta oikealle:
- Mallasagar (MA)
- MA + 1000 ppm didekyylidimetyyli ammonium kloridi
- MA + 2000 ppm
boorihappoa
23
Kysymys: Siirtyykö puunsuojauskemikaaleja
rakennusmateriaaleista huonepölyyn?
Tutkittu näyte
Rakennusmateriaalinäytteet
rakennusvillat (n = 3)
tapetti
rakennuspaperi (n= 3)
pahvi
kuitulevy, tuulensuojalevy (n = 2)
mitattu pitoisuus, mg / kg kuiva-ainetta
arseeni
boori
kromi
<1
26000 – 32000
<3
4
100
<3
1-2
< 20 - 30
<3
1
30
<3
<1
30 – 200
<3
puuaines (n = 3)
sahanpuru
Sisätilapölyt
oireileva asunto
terve asunto
maatilapöly
Vertailunäytteitä
maanäytteet (n = 4)
lehtikomposti (n = 3)
kupari
<2
97
11 – 1600
97
< 1 – 59
<1
2
< 50 – 800
< 20
<3
<3
<2
10
34
<1
4
58
< 20
43
83
50
42
120
62
33
4-7
2-3
10 -20
29 – 44
14 – 30
20 – 54
13 – 20
14 – 34
Epäorgaanisten puunsuojausaineiden (arseeni, boori, kromi, kupari)
pitoisuuksia sisätilapölyissä ja vakavasti terveyshaittaoireisten rakennusten (n= 2)
materiaalinäytteissä. Rakennusvilloissa oli paljon booria, mutta se ei estänyt toksiineja
tuottavien Aspergillusten kasvua. Näytteet kerätty v. 2009 – 2010. Pölyt olivat 3 – 12 kk
kertymiä. Maria Andersson ja Mirja Salkinoja-Salonen
07.02.2015
Helsingin Yliopisto & Aalto Yliopisto
24
Sisäilmaongelmaisen rivitalohuoneiston keskuspölynimurin hienopöly-pussin sisältöä
tutkittiin:
- Pöly laimennettiin steriiliin veteen
- Laimennosta levitettiin viljelymaljoille (0.01 mg pölyä/malja).
- Osa maljoista terästettiin boorikemikaalilla
- Annettiin kasvaa (14 d)
- TULOS alla:
- Maljat joilla oli 0 – 500 ppm booria, kasvoivat lähinnä bakteereja.
- Maljoilla joihin oli lisätty 1000 -8000 ppm booria, pölyn sisältämä runsas määrä
- JOHTOPÄÄTÖS:
- Aspergillus itiöit kasvoivat pesäkkeiksi vain niillä maljoilla, joiden booripitoisuus oli niin
suuri (1000 – 8000 mg/kg eli ppm) että se vaimensi bakteerikasvun.
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
25
Desinfioivia biosideja sisätiloissa:
vaikutukset homeisiin ja välitön myrkyllisyys ihmiselle
Yhdisteet tunnistaa parhaiten
CAS-numeron perusteella.
Desinfioivat biosidit muuttavat
rakennuksen mikrobistoa ja
aiheuttavat sisätilojen
käyttäjille terveyshaittaa.
Biosideja sisältyy maaleihin,
liimoihin, tiivistemassoihin,
ym. joita käytetään sisätiloissa
ja ilmanvaihtokanavissa. Lue
käyttöturvallisuutiedote!
Punainen laatikko: Ihmiselle
myrkyllisiä/herkistäviä
Sininen laatikko: Suosivat
toksiineja tuottavia homeita
Mirja Salkinoja-Salonen
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
26
Isotiatsoloni-biosideja kulkeutuu rakennusmateriaaleista hengitysilmaan:
Isotiatsolonit ovat
herkistävä
kemikaaleja
Nagorka ym., (Saksan liittotasavallan
Ympäristövirasto), julkaistu: Indoor Air, 2014
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
27
Arvovaltaisen lääketieteellisen tiedesarjan British Medical Journal
päätoimittaja valitsi pääkirjoitussivulle tanskalaistutkijoiden
kirjoituksen jossa vaaditaan isotiatsolonien käytön lopettamista
rakennustuotteissa, koska nämä aineet ovat aiheuttaneet
massiivisen allergia-epidemian Euroopassa, USAssa, Australiassa ja
Etelä-amerikassa:
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
28
Johtopäätöksiä
1. Rakennuksissa on desinfioivia biosideja, jotka ovat ihmiselle
myrkyllisiä/herkistäviä, mutta eivät estä toksiineja tuottavien
homeiden kasvua.
2. Desinfioivat biosidit tappavat etupäässä itiöttömiä bakteereja.
Homeet ovat vähemmän herkkiä desinfiointiaineille kuin
bakteerit. Seurauksena tilaan valikoituu toksiineja tuottavia
itiöiviä bakteereja ja homeita.
3. Rakennusten toksiineja tuottavat homeet ovat
stressiaktivoituvia, ja homeenestoaineet kiihdyttävät niiden
kasvua ja itiöintiä.
4. Rakennusmateriaaleista voi emittoitua yhdisteitä, jotka
suljetussa tilassa, kuten rakenteiden sisällä, kiihdyttävät
toksiineja tuottavan homeen kasvua muiden mikrobien
kustannuksella.
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
29
Johtopäätöksiä (jatkoa)
5. Mikrobit uloshengittävät hiilidioksidia ja vettä
samoin kuin ihminen. Tiivistetyssä rakenteessa
mikrobien uloshengittämä vesihöyry kertyy
rakenteeseen ja rakenteen sisäinen
hiilidioksidipitoisuus nousee homeiden kasvua
suosivalle tasolle.
6. Rakennusmateriaalien
hiilidioksidiläpäisevyydessä on
miljoonakertaisia eroja, jotka vaikuttavat
hiilidioksidin kertymiseen
7. Mikrobikasvuston kuivattaminen ei vähennä
sen toksisia vaikutuksia.
07.02.2015
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto
& Aalto Yliopisto
30
Tämän esitelmä tutkimustulokset
tuotettiin hyvinvointirakentamisen
yhteishankkeessa, Aalto-yliopisto
& Helsingin yliopisto:
• Maria A. Andersson, Johanna Salo, Olli Lipponen,
Pauliina Salonen, Martti Viljanen, Heikki Ojamo, Raimo
Mikkola, Esko Sistonen, Michael Gasik, Vera V Teplova,
Mikko Salin, Mirja Salkinoja-Salonen
• Helsingin Yliopisto, Elintarvike- ja Ympäristötieteiden lts;
• Aalto-yliopisto: Rakennustekniikan lts, Kemian
Tekniikan lts, Materiaalitekniikan lts.
Mirja Salkinoja-Salonen
Helsingin Yliopisto & Aalto
07.02.2015
Yliopisto
31
KIITOS MIELENKIINNOSTA!
Maria A. Andersson, Johanna Salo, Olli Lipponen, Pauliina Salonen, Martti Viljanen, Heikki Ojamo,
Raimo Mikkola, Esko Sistonen, Michael Gasik, Vera V Teplova, Mikko Salin, Mirja Salkinoja-Salonen
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopisto & Aalto Yliopisto
07.02.2015
32