Petri Lintukangas
Rapsi.fi- projekti
MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä
Elintarviketeollisuusliiton (ETL)
Öljynpuristamoyhdistyksen
projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja
rypsin tuotannon lisääminen ja viljelyn
kannattavuuden parantaminen.
Kiina 12 milj. tn
Kanada 9 milj. tn
Intia 6 milj. tn
%
Huom. Lajikelista jatkuu myöhäisemmillä lajikkeilla
Syysrapsin koetuloksia Inkoosta. Vuosittaista vaihtelua runsaasti.
Öljykasvi-ala Ruotsissa 1981,
1989-2013
Lähde: www.scb.se
SYYSRAPSI
Syyslajikkeilla on pitkä kasvuaika.
… roteva ja kestävä
Kehitys alkaa jo syksyllä, kun on kosteaa ja
viileää.
… itäminen, tuholaiset
Keväällä kasvi pystyy hyödyntämään
vesivaroja tehokkaasti runsaan juuriston
avulla.
Syysrapsin kylvö…
• Ajoissa, heinä-elokuun vaihteessa
• Lannoitetta riittävästi
• Ohjaa kasvu vain muutamiin yksilöihin
• Vältä kilpailu yksilöiden välillä ( korkeus )
Tasainen taimettuminen
Tavoitteena mahdollisimman tasainen kylvöalusta ja
kylvö max 2 sentin syvyyteen
kosteus, lämpö, nopea itäminen
Litujen tai palkojen suuri määrä ei ole tärkein, vaan siementen
määrä/palko.
Siementen määrä palossa laskee, kun palkoja on liikaa ja
kasvusto on ylitiheä.
Kylvetty 2008-08-16
OS 190 Lajike-Kylvetty
Kylvetty 2008-08-29
2009-05-26
Seppo ja Ilmari Hunsa selvittivät, millaiseen satoon ylletään todella tarkalla siemenen
käytöllä. Kevätrapsin siemenmäärät olivat 1 kg/ha ja 4 kg/ha. Lisäksi verrattiin
pahkahomeruiskutuksen vaikutusta satoon.
Ilmavassa kasvustossa ei havaittu pahkahometta. Ruiskutuksella ei siten voitu
saavuttaa sadonlisää. Tällä kertaa tuloksena oli vain tallaustappiota.
Koetulos kaudelta 2014: Rikkakasvit torjuttiin koelohkolta Galera 0,3 l/ha +
Dassoil –kiinnite 0,2 l/ha –seoksella. Kirpparuiskutus Karatella 0,15 kg/ha.
Aikaisessa nuppuvaiheessa Avaunt 170 ml/ha ja varrenkasvuvaiheessa Biscaya
0,3 l/ha.
Rypsin ja rapsin peltoon jääneet yksilöt
kannattaa torjua
mahdollisimman pian
Riviviljelyssä siemenet on kylvetty kylvökoneella joka
kolmannella vantaalla, jolloin rivinväliksi muodostuu n. 37,5 cm.
Lannoitevantaista suljetaan joka kolmas vannas jolloin siemenen
vierellä olevaa lannoiteriviä saadaan väkevöityä kolmannes.
Näin saadaan vahva kasvuun lähtö ja kirppaongelmaa
pienemmäksi.
Kuvasarja rypsin juuren kasvuhäiriöistä, lähde; MTT
He-va Sub-Tillerin käyttökokemuksia K-maatalouden
koetilalla / Paavo Ahvenniemi
Kylvötiheys
He-Va Sub-Tiller
Tume Nova Combi
Taimi- Taimistu- Pituus Lako
tiheys minen % cm
%
kg/ha kpl/m2 kpl/m2
4
130
79
61
104
0
7
230
202
88
101
0
Tuleentuminen
vrk
89
89
Sato
kg/ha
sl
TJP
sl
1719
1533
112
100
2,34
2,63
89
100
Öljypitoisuus
%
49,8
49,6
Tuholaiset ja taudit hallinnassa
• EU:n komissio kielsi huhtikuun lopussa
kolmen neonikotinoidin käytön
mehiläisiä kiinnostavien kasvien
kasvinsuojelussa 1.12.2013 lähtien
kahden vuoden määräajaksi.
Näiden kasvien joukkoon kuuluvat
Suomessa viljeltävät rypsi ja rapsi.
Neonikotinoideja käytetään mm.
öljykasvien siementen peittauksessa,
suojaamaan kehittyviä taimia
tuholaisia vastaan.
• Maa- ja metsätaloustuottajain
keskusliitto MTK haki Tukesilta
poikkeuslupaa
• Poikkeuslupien yksi peruste on Maa- ja
elintarviketalouden tutkimuskeskus
MTT:n ja Elintarviketurvallisuusvirasto
Eviran alustavat tutkimustulokset,
joiden mukaan neonikotinoidit eivät
peittauskäytössä aiheuttaisi Suomessa
vaaraa mehiläisille.
• 24.1.2014 Tukes on päättänyt sallia
Cruiser OSR, Elado FS 480 ja Modesto valmisteilla peitatun rypsin- ja
rapsinsiemenen myynnin,
markkinoinnin ja käytön 3.3. 30.6.2014 väliseksi ajaksi.
• Poikkeusluvat koskevat jo peitattujen
siemenien käyttöä. Uusien siemenien
peittaukseen Tukes ei anna lupaa.
Poikkeusluvat myönnetään vakavien
kirppatuhojen ehkäisemiseksi.
Neonikotinoidi- peittausaineiden jatko on auki ...
Petri Lintukangas
Rapsi.fi- projekti