Palvelemme vuoden jokaisena päivänä Tervetuloa Tapiolan
ERIKOISLIIKKEITÄ, PALVELUJA 11 Lämmöllä Aila Teräväisen muistoa kunnioittaen: Muotokuvaaja Aila Teräväinen oli Tapiolan seudun pitkäaikainen yrittäjä, kulttuuripersoona ja kansainvälisesti palkittu muotokuvaaja Lähiseudun Asiakaslehti Tervetuloa Tapiolan Apteekkiin! KUNDTIDNING FÖR HAGALUNDSREGIONEN Muotokuvaaja Aila Teräväinen (os. Partanen) kuoli Espoossa 18. huhtikuuta 2015. Hän oli 85-vuotias, syntynyt 26. toukokuuta 1929 Hangossa Aini ja Eino Partasen kuusilapsisen perheen esikoisena. Hänen isänsä, valokuvaaja Eino Partanen oli mm. Helios-valokuvausliikeketjun perustaja. Perhe muutti kevättalvella 1931 Hangosta Viipuriin jolloin jo verenperintönä saatu karjalaisuus ja ennen kaikkea viipurilaisuus muodostuivat pienen tytön kasvualustaksi. Alustaksi, jonka yksi kivijaloista oli myös vahva ja koko elämän läpi kirkkaana jatkunut isänmaallisuus. Yliop- Aila Teräväinen mielipuuhassaan kuvaamassa. Välkommen till Hagalunds Apotek! Palvelemme vuoden jokaisena päivänä pilaaksi valmistumisen 1947 jälkeen opiskeli Teräväinen valokuvausta 1950-luvun alkupuolella sekä Yhdysvalloissa että Saksassa. Aila Teräväisen perustamat Fototapio sekä Studio Tapio ovat olleet Tapiolan perinteisiä yrityksiä 1970-luvulta lähtien. Monet espoolaisten perheiden juhlahetket ovat tallentuneet kuviksi Aila Teräväisen kuvaamana. Toiminnan alkumetreiltä lähtien hän osallistui ahkerasti niin kotimaisiin kuin ulkomaisiinkin kilpailuihin menestyen erinomaisesti ja niinpä hän olikin maamme palkituin muotokuvaaja. Vi betjänar varje dag året runt Kauppamiehentie 6 avoinna: ma-pe 8-20, la 9-18, su 10-18 www.tapiolanapteekki.fi Esa Kivivuori, valokuvaaja ARPS Espoon nuorisopalvelujen kesäleireillä on vielä tilaa! Espoon kaupunki on käynnistänyt Otsolahden perustilaselvityksen Jo vuonna 2001 toteutettujen selvitysten perusteella Otsolahdelle laaditaan uusi perustilaselvitys 2015 , jonka perusteella tämän kesän aikana tehdään arvio Otsolahden tilasta ja esitetään mahdollisia kunnostustoimenpiteitä lahden tilan parantamiseksi. Otsolahden uuden perustilaselvitys toteutetaan alustavan aikataulun mukaisesti syyskuun 2015 loppuun mennessä. Erittäin myönteistä on, että kaupunki on jo aikaisempien toimijoiden aloitteiden perusteella, mm. Hakalehdon venekerho ja kalakerho ry:n, Tapiolan venekerho ry:n ja AsOy Kiisan kuntalaisaloitteiden pohjalta ja nyt aktiivisen espoolaisen Jatta Salmen esityksen perusteella ryhtynyt selvittämään Otsolahden tilan parantamista uudella selvityksellä. Espoolaiset ja alueella toimivat vene- ja kalakerhojen jäsenet, ovat jo pitemmän aikaa olleet huolestuneita Otsolahden veden huonosta laadusta ja sen lounaislahden umpeenkasvusta. Erityisen huolestuneita ollaan Otsolahden virkistysarvon vähenemisestä johtuen lahden yhä kiihtyvästä umpeenkasvusta. Tapiolan venekerhon laituripaikkojen määrä on 438 ja Hakalehdon vene- ja kalakerholla on 30 venepaikkaa. Nämä muodostavat yhteensä noin 12 % kaupungin laitureiden vene-paikkojen kokonaismäärästä Espoossa. Otsolahdella ja sen venesatamilla on tärkeä merkitys asukkaille. Tapiolan venekerho satama-alueineen Ravintola Aron kera ja Hakalehdon Vene- ja kalakerhon alue ja laituri muodostavat kauniin merellisen keitaan osana Espoon muita merellisiä maisemia. Espoon ympäristölautakunta on jo laatinut Otsolahdesta perustilan selvityksen ja kunnostamissuunnitelman (Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 4/2001). Selvityksen mukaan Otsolahden tilan parantamiseksi voidaan valita eri vaihto-ehtoja, joita ovat kynnysten poistaminen, vallihautojen rakentaminen lahden pohjoisrannan puistoihin, toisen virtausaukon puhkaisu siltapenkereeseen, veden vaihtumisen lisääminen pumppaamalla, niittämällä ruovikkoa sekä veneväyliä ja satamia ruoppaamalla. Selvityksen perusteella laaditun toimenpideohjelman perusteella Otsolahtea ruopattiin osaltaan ja sen lounaislahden ruovikkoa niitettiin. Syksyllä 2006 Espoon kaupungin toimesta toteutetussa ruoppausurakassa ruopattiin 60.000 m3 pohjasedimenttiä Tapiolan venekerhon venereitiltä ja venesatama-alueelta ja Länsiväylän siltojen alla olevasta salmesta. Silloin ei veneilyn kannalta ja asukkaiden viihtyvyyden kannalta myös tärkeää Otsolahden lounaislahtea kuitenkaan ruopattu lainkaan. Toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, koska Otsolahden läntisen puolen rannat ovat madaltuneet ja erityisesti sen lounaislahti on täysin umpeutumassa. Otsolahden veden ongelmat johtuvat sen veden pienestä syvyydestä. Lahti on nykyisin merelle lähes suljettu ja aallokon puuttuessa ei pohjille kerrostunut aines huuhtoudu sieltä pois. Otsolahden vesi on sameaa, kiintoainepitoisuudet ja ravinne- pitoisuudet ovat korkeita. Runsaiden rihmaleväkasvustojen hajoaminen rannoilla aiheuttaa esteettistä ja myös hajuhaittaa. Veneiden pito varsinkin lähellä rantaa olevissa laitureiden vene-paikoilla on veden mataluuden takia vaikeaa ja jonkin ajan kuluessa jopa mahdotonta. Otsolahden ruoppaaminen on välttämätöntä, jotta asukkaiden virkistäytyminen ja kuntoilu alueella sekä veneilyn harrastaminen turvattaisiin. Vesistön merkitys on koko Suur-Tapiolan asukkaiden viihtyvyyden kannalta vain kasvanut entisestään, koska se toimii yhtenä harvoista Tapiolan seudun yhteisistä julkisista ranta- ja virkistysalueista ja palvelee siten laajaa väestönosaa. Alue on myös tärkeä koko Tapiolan kaupunkikuvalle ja ympäristön yleisilmeen kannalta, koska se reunustaa Tapiolan sisääntuloväylää. Otsolahden venesataman kunnostaminen ja ruoppaaminen sisältyy Tapiolan alueen kehittämishankkeeseen ja sen teeseihin. Näi- tä yllämainittuja teesejä Otsolahden ruoppaamisesta ja toimenpiteitä venesatamajärjestelyn kehittämisestä asukkaat ja venekerhot haluavat kiirehtiä. Toimenpiteisiin tulisi myös sisällyttää Otsolahden veneväylien ruoppaamiseen riittävässä määrin ja myös lähempänä Tapiolan venekerhon ja Hakalehdon vene- ja kalakerhon laitureiden aluetta ja veneväyliä sekä sen lähellä olevan lounaislahden ruoppaamiseen. Nyt on tärkeää uuden perusselvityksen perusteella ja kuntalaisaloitteiden ja esitysten mukaisesti, ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin Otsolahden tilan parantamiseksi sekä ympäristön arvojen että espoolaisten virkistysmahdollisuuksien että veneilyn kannalta. Tulevassa raportissa 2015 esitetään kunnostustoimenpiteiden kustannusarviot ja kunnostustoimilla mahdollisesti aikaansaatavat vaikutukset. Lisäksi raportoinnissa esitetään silta-asiantuntijan lausunto Länsiväylän silta-aukosta ja sen muutosmahdollisuuksista. Eva Kivilaakso-Wellmann Virkistyksen ja veneilyn kannalta merkittävän Otsolahden tilaa on parannettava kiirellisesti asukkaiden ja alueen venekerhojen toiveiden mukaisesti. Espoon nuorisopalvelujen kesäleireillä on vielä tilaa! Ilmoittaudu ripeästi vielä toukokuun aikana ja lähde mukaan viettämään hauskaa kesää! Varsinaisen hakuajan puitteissa haetut leiripaikat on jaettu, kiitos kaikille hakeneille! Vapaita paikkoja leireille ja kursseille on vielä ja loput paikat jaetaan nyt ilmoittautumisjärjestyksessä. Vapaita paikkoja voivat hakea myös ulkopaikkakuntalaiset! Haku nuorisopalveluiden kesätoiminnan vapaille paikoille os. https://resurssivaraus.espoo. fi/nuorisopalvelu_kurssit/haku Nuorisopalvelujen toimintojen lisäksi myös seurakunnilla ja pai- kallisilla nuorisojärjestöillä ja -yhdistyksillä on paljon kesätoimintaa. Tiedot löytyvät esitteestä: http://www.espoo.fi/materiaalit/kulttuuri_ja_liikunta/verkkolehti/kesaesite-2015/ Kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut ovat mukana toteuttamassa kahta Leppävaaran urheilupuistossa järjestettävää Stadium Sports Camp -leiriä. Näille liikunta- ja elämysleireille on vielä hyvin paikkoja. SSC-leireistä voit lukea tarkemmin leirin sivuilta www.stadiumsportscamp.fi. (Lähde ja lisätietoja: www.espoo.fi) Tanssia tiistaisin 2.–16.6. klo 19.00 Tanssin riemusta pääsee jälleen nauttimaan ammattitanssinopettajien johdolla Espoon kulttuurikeskuksen Amfilla (ulkoilmanäyttämö). Mukaan voi tulla ilman ennakkotaitoa, paria tai ilmoittautumista. Tasnssilajit ovat ti 2.6. tango / ti 9.6. valssi / ti 16.6. fusku, Kesto 45 min. Vapaa pääsy Kaupunkitanssit jatkuvat 4.8. Järj. Espoon kulttuurikeskus. (Lähde ja lisätietoja: www.kaupunkitanssit.fi) Ekologinen ja tiivis tulevaisuuden rakentaminen esillä Asuntomessuilla Vuoden 2015 Asuntomessut järjestetään Vantaan Kivistössä. Messuilla on nähtävillä tulevaisuuden asumisratkaisuja, kuten uusio- ja kierrätysmateriaaleista rakennettu kerrostalo ja Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo. Alue on rakennettu kestävän kehityksen mukaisesti tiiviiksi. Nähtävänä on monipuolisesti asumisen eri ratkaisuja, omakotitaloja, paritaloja ja kerrostaloasuntoja, joiden joukossa on vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja sekä omistusasuntoja. – Messualue vastaa ajan haasteisiin. Tarvitsemme kasvavalle pääkaupunkiseudulle lisää asuntoja, tarvitsemme parempaa ja nopeampaa joukkoliikennettä eli on rakennettava tiiviimmin ja on hyödynnettävä ennen kaikkea rataliikenteen tarjoamia mahdollisuuksia. Tämän tyyppinen kaupunkirakenteen tiivistäminen, kaavoitus ja rakentaminen helpottaa asukkaiden arkielämää tarjoamalla hyvät kulkuyhteydet ja on luonnollisesti yhdyskunnan kannalta ekotehokasta, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen sanoo. Asuntomessuilla Vantaalla messuvierailla on mahdollisuus tutustua ekologisen ja energiatehokkaan rakentamisen merkitykseen käytännössä.10. heinäkuuta avattavilla Asuntomessuilla on esillä kaikkiaan 28 pientalokohdetta, ryhmärakentamiskohde sekä 9 kerrostaloasuntoa. Oheiskohteena esillä on kolme loft-asuntoa. Asuntomessut Vantaalla 10.7.–9.8.2015 on joka päivä avoinna 10-18. Messujen viimeisen viikon keskiviikkona ja torstaina 5.–6.8. messut ovat avoinna myös illalla aina kello kahdeksaan saakka.
© Copyright 2024